ISSN 1977-0812
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 13
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
61. vuosikerta
18. tammikuu 2018
|
ISSN 1977-0812 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 13 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
61. vuosikerta |
|
|
|
Oikaisuja |
|
|
|
* |
||
|
|
* |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
|
18.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 13/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/72,
annettu 4 päivänä lokakuuta 2017,
korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/751 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla vaatimuksista, jotka maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden on täytettävä riippumattomuusvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi kirjanpidon, organisaation ja päätöksentekomenettelyn osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista 29 päivänä huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/751 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Jotta voidaan täsmentää vaatimuksia, joilla varmistetaan maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden erottaminen toisistaan, on aiheellista määritellä tietyt käsitteet, jotka liittyvät maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden kirjanpitoon, organisaatioon ja päätöksentekomenettelyyn, riippumatta näiden yksiköiden vahvistamasta oikeudellisesta muodosta. |
|
(2) |
Maksukorttijärjestelyillä ja käsittely-yksiköillä olisi oltava käytössään kirjanpitomenettelyt, joilla ne voivat tuottaa taloudellisia tietoja erillisistä tuloslaskelmista sekä näitä taloudellisia tietoja selventäviä liitetietoja. Näillä vaatimuksilla ei saisi korvata tai muuttaa laskentaperiaatteita eikä tilinpäätösstandardeja taikka vuositilinpäätöksiä koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan jo maksukorttijärjestelyihin ja käsittely-yksiköihin. |
|
(3) |
Tätä varten on aiheellista täsmentää, miten tulot ja menot olisi kohdennettava kyseisten kirjanpitomenettelyjen mukaisesti. Kirjanpitomenettelyt olisi dokumentoitava asianmukaisesti erityisesti maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden välisten varainsiirtojen osalta. |
|
(4) |
Riippumattomuuden varmistamiseksi maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden olisi ainakin vuosittain tuotettava taloudellisia tietoja, jotka riippumattoman tilintarkastajan olisi tarkastettava. Nämä tiedot ja niitä koskevan tarkastuksen tulokset olisi annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä niiden saataville, jotta ne voisivat varmistaa riippumattomuutta koskevien vaatimusten noudattamisen. |
|
(5) |
Maksukorttijärjestelyt ja käsittely-yksiköt, jotka eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä, olisi ainakin organisoitava erillisiksi sisäisiksi liiketoimintayksiköiksi. Maksukorttijärjestelyjen henkilöstön ja käsittely-yksiköiden henkilöstön, toimiva johto mukaan luettuna, olisi oltava riippumattomia, ja niillä olisi oltava toisistaan erilliset työtilat, joihin pääsyä rajoitetaan ja valvotaan. Toimivaan johtoon kuuluvilta johtajilta olisi riippumattomuuden parantamiseksi estettävä ns. pyöröovikäytäntö silloin, kun kaksi yksikköä kuuluu samaan konserniin, mikä tarkoittaa sitä, etteivät johtajat saisi vastaanottaa toiselta yksiköltä työtä vähintään yhden vuoden ajan siitä, kun he ovat jättäneet yksikön, jossa he ovat työskennelleet. |
|
(6) |
Maksukorttijärjestelyjen henkilöstön olisi annettava suorittaa käsittelypalvelujen suunnitteluun, päivittämiseen tai täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä ainoastaan silloin, kun erityiset edellytykset, joilla varmistetaan riippumattomuutta koskevien vaatimusten noudattaminen, täyttyvät. |
|
(7) |
Jotta maksukorttijärjestelyjä tai käsittely-yksiköitä ei kannustettaisi tarjoamaan toisilleen henkilöstönsä välityksellä suosituimmuuskohtelua tai sisäpiiritietoja, jotka eivät ole niiden kilpailijoiden saatavilla, maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden palkitsemiskehykset eivät saisi perustua suoraan tai välillisesti käsittely-yksiköiden tai maksukorttijärjestelyjen taloudelliseen tulokseen. Palkitsemisjärjestelmää koskevat tiedot olisi annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kokonaisuudessaan niiden saataville. |
|
(8) |
Kun maksukorttijärjestely ja käsittely-yksikkö kuuluvat samaan oikeushenkilöön tai konserniin, on asianmukaista vahvistaa käytännesäännöt, joihin liittyy tehokkaita seuraamuksia ja täytäntöönpanomenettelyjä ja joilla varmistetaan, että henkilöstö noudattaa tätä asetusta, ja nämä säännöt olisi julkistettava |
|
(9) |
Maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden olisi voitava käyttää yhteisiä palveluja edellyttäen, että tällainen käyttö ei johda arkaluonteisten tietojen vaihtamiseen niiden välillä ja että palvelujen jakamista koskevat ehdot, myös taloudelliset ehdot, joiden mukaisesti näitä palveluja tarjotaan, esitetään asianmukaisesti yhdessä ainoassa asiakirjassa. Asiakirja olisi annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä niiden saataville, jotta ne voisivat varmistaa riippumattomuutta koskevien vaatimusten noudattamisen. Tiedonhallintajärjestelmän jakamista koskevat erityisehdot olisi otettava käyttöön. Sellaisten arkaluonteisten tietojen vaihtaminen maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden välillä, josta joko maksukorttijärjestely tai käsittely-yksikkö saisi kilpailullista etua, olisi kuitenkin kiellettävä. |
|
(10) |
On aiheellista vahvistaa maksukorttijärjestelyn ja käsittely-yksikön ylimpien hallintoelinten kokoonpanoa koskevat edellytykset riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja organisatorisista järjestelyistä sen varmistamiseksi, että maksukorttijärjestelyn ja käsittely-yksikön välisessä päätöksentekomenettelyssä mahdollisesti esiintyviä eturistiriitoja lievennetään asianmukaisesti. Edellytykset olisi julkistettava ja annettava toimivaltaisten viranomaisten arvioitaviksi. Lisäksi maksukorttijärjestelyillä ja käsittely-yksiköillä olisi oltava niiden ylimpien hallintoelinten hyväksymät erilliset vuotuiset toimintasuunnitelmat. Nämä toimintasuunnitelmat olisi annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kokonaisuudessaan niiden saataville, jotta ne voisivat varmistaa riippumattomuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanon. |
|
(11) |
Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’, on toimittanut komissiolle. |
|
(12) |
EPV on järjestänyt avoimen julkisen kuulemisen niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖT
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset, joita maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden on noudatettava asetuksen (EU) 2015/751 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisen varmistamiseksi.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
|
(1) |
’ylimmällä hallintoelimellä’ sellaista maksukorttijärjestelyn tai käsittely-yksikön elintä, joka on nimetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja jolla on toimivalta vahvistaa yksikön strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa ja johon kuuluu yksikön toimintaa tosiasiallisesti johtavia henkilöitä; |
|
(2) |
’toimivalla johdolla’ niitä luonnollisia henkilöitä maksukorttijärjestelyssä tai käsittely-yksikössä, jotka vastaavat maksukorttijärjestelyn tai käsittely-yksikön päivittäisestä johtamisesta ja ovat siitä tili- ja vastuuvelvollisia ylimmälle hallintoelimelle; |
|
(3) |
’palkitsemisella’ kaikenlaisia kiinteitä ja muuttuvia palkitsemisen muotoja, kuten maksuja taikka rahamääräisiä tai muita etuja, joita maksukorttijärjestely tai käsittely-yksikkö myöntää suoraan tai joita myönnetään sen puolesta työntekijöille; |
|
(4) |
’yhteisillä palveluilla’ kaikkia maksukorttijärjestelyyn tai käsittely-yksikköön kuuluvan sisäisen yksikön tai erillisen oikeushenkilön suorittamia toimintoja, tehtäviä tai palveluja, jotka toteutetaan sekä maksukorttijärjestelyn että käsittely-yksikön hyödyksi; |
|
(5) |
’konsernilla’ emoyritystä ja kaikkia sen tytäryrityksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (3) 2 artiklan 11 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti. |
II LUKU
KIRJANPITO
3 artikla
Taloudelliset tiedot
1. Maksukorttijärjestelyillä ja niihin osallistuvilla käsittely-yksiköillä on oltava käytössään kirjanpitomenettelyt, joilla ne voivat tuottaa taloudellisia tietoja erillisistä tuloslaskelmista sekä näitä taloudellisia tietoja selventäviä liitetietoja.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen taloudellisten tietojen on oltava maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden tilinpäätösten laadinnassa sovellettavan tilinpitosäännöstön mukaisia.
4 artikla
Tulojen ja menojen kohdentaminen
1. Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen taloudellisten tietojen on perustuttava tulojen ja menojen kohdentamiseen maksukorttijärjestelyn ja käsittely-yksikön välillä seuraavien sääntöjen mukaisesti
|
a) |
tulot ja menot, jotka johtuvat suoraan käsittelypalvelujen tarjoamisesta, on kohdennettava käsittely-yksikölle; |
|
b) |
tulot ja menot, jotka johtuvat suoraan maksukorttijärjestelystä, on kohdennettava maksukorttijärjestelylle; |
|
c) |
tulot ja menot, jotka eivät johdu suoraan käsittelypalvelujen tarjoamisesta tai maksukorttijärjestelystä, on kohdennettava toimintoperusteista kustannuslaskentaa noudattaen, mikä tarkoittaa sitä, että välilliset tulot ja kustannukset kohdennetaan käsittelypalveluja tarjoavan yksikön ja maksukorttijärjestelyn todelliseen kulutuksen mukaisesti; |
|
d) |
tulot ja menot, jotka eivät johdu suoraan käsittelypalvelujen tarjoamisesta tai maksukorttijärjestelystä ja joita ei voida kohdentaa toimintoperusteista kustannuslaskentaa noudattaen, on kohdennettava lisäselvityksessä esitetyn kirjanpitomenetelmän mukaisesti. |
2. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa lisäselvityksessä on ilmoitettava jokaisen kyseistä menetelmää noudattaen kohdennetun tulon ja kustannuksen osalta
|
a) |
kohdentamisen perusta; |
|
b) |
perustelut tälle perustalle. |
5 artikla
Maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden välisten varainsiirtojen dokumentoiminen
1. Maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden on tuotettava erityiset selventävät liitetiedot kaikista varainsiirroista, joita suoritetaan niiden välillä palvelujen tarjontaa tai 12 artiklassa tarkoitettua yhteisten palvelujen käyttöä varten. Selventävissä liitetiedoissa on ilmoitettava palvelujen hinnat ja maksut riippumatta perustana olevista velvoitteista tai organisatorisista järjestelyistä, joita saattaa olla maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden välillä. Selventävät liitetiedot on sisällytettävä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin taloudellisiin tietoihin.
2. Jos maksukorttijärjestelyt ja käsittely-yksiköt kuuluvat samaan oikeushenkilöön tai konserniin, 1 kohdassa tarkoitetuissa erityisissä selventävissä liitetiedoissa on todennettava, etteivät niiden välisestä palvelujen tarjoamisesta tai yhteisten palvelujen käytöstä perittävät hinnat ja maksut poikkea niistä hinnoista ja maksuista, jotka veloitetaan samoista tai samojen palvelujen puuttuessa vertailukelpoisista palveluista sellaisten maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden välillä, jotka eivät kuulu samaan oikeushenkilöön tai konserniin.
6 artikla
Taloudellisten tietojen tarkastaminen ja toimittamistiheys
1. Riippumattoman ja hyväksytyn tilintarkastajan on tarkastettava 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti tuotetut taloudelliset tiedot.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen tulokset on toimitettava kertomuksena, jossa
|
a) |
annetaan oikea ja riittävä kuva maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden tuottamista taloudellisista tiedoista; |
|
b) |
varmistetaan, että taloudelliset tiedot ovat yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden tilinpäätösten laadinnassa sovellettavan tilinpitosäännöstön kanssa; |
|
c) |
varmistetaan, että taloudelliset tiedot ovat yhdenmukaisia aikaisempina vuosina noudatettujen kohdentamisperiaatteiden kanssa tai, jolleivät ne sitä ole, selvitys siitä, miksi kohdentamisperiaatetta on muutettu, sekä aikaisempina vuosina esitettyjen lukujen oikaiseminen. |
3. Edellä 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut taloudelliset tiedot on toimitettava vuosittain 1 kohdassa tarkoitetulle tilintarkastajalle, ja kyseiset tiedot sekä riippumattoman tilintarkastajan tekemän tarkastuksen tulokset on annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kokonaisuudessaan niiden saataville.
III LUKU
ORGANISAATIO
7 artikla
Toiminnallinen erottaminen
Maksukorttijärjestelyt ja käsittely-yksiköt, joita ei ole perustettu kahdeksi erilliseksi oikeushenkilöksi, on organisoitava kahdeksi erilliseksi sisäiseksi liiketoimintayksiköksi.
8 artikla
Työtilojen erottaminen
Maksukorttijärjestelyille ja käsittely-yksiköille, jotka sijaitsevat samoissa tiloissa, on järjestettävä erilliset työtilat, joihin pääsyä rajoitetaan ja valvotaan.
9 artikla
Toimivan johdon riippumattomuus
Maksukorttijärjestelyn tai maksukorttijärjestelystä vastaavan liiketoimintayksikön toimivan johdon on oltava eri kuin käsittely-yksikön tai käsittely-yksiköstä vastaavan liiketoimintayksikön toimivan johdon, ja toimivan johdon on toimittava itsenäisesti. Maksukorttijärjestelyn tai maksukorttijärjestelystä vastaavan liiketoimintayksikön toimiva johto ei saa ottaa hoitaakseen käsittely-yksikön tai käsittely-yksiköstä vastaavan liiketoimintayksikön työtä eikä päinvastoin, ja tämä kielto on voimassa vähintään yhden vuoden ajan siitä, kun toimiva johto on jättänyt yksikön, jossa se on työskennellyt.
10 artikla
Henkilöstöjen riippumattomuus
1. Maksukorttijärjestelyn henkilöstön on oltava eri kuin käsittely-yksikön henkilöstön.
2. Maksukorttijärjestelyn henkilöstö ja käsittely-yksikön henkilöstö saavat suorittaa 12 artiklassa tarkoitettuihin yhteisiin palveluihin liittyviä tehtäviä.
3. Käsittely-yksikön henkilöstö saa suorittaa tehtäviä, jotka liittyvät korttipohjaisten maksutapahtumien toteuttamista koskevista säännöistä, käytännöistä, standardeista ja täytäntöönpano-ohjeista koostuvan yhtenäisen kokonaisuuden suunnitteluun edellyttäen, että
|
a) |
muut käsittely-yksiköt pystyvät toteuttamaan sääntökokonaisuuden suunnitteluun liittyvät tehtävät syrjimättömästi; |
|
b) |
kyseisten sääntöjen suunnittelussa on mukana edustava otos kaikista maksukorttijärjestelyyn osallistuvista käsittely-yksiköistä. |
11 artikla
Palkitseminen
1. Käsittely-yksikön on otettava käyttöön palkitsemisjärjestelmä, jolla ei luoda sellaisia kannustimia, jotka saisivat henkilöstön tarjoamaan maksukorttijärjestelylle suosituimmuuskohtelua tai sisäpiiritietoa, joka ei ole muiden kilpailijoiden käytettävissä. Sen vuoksi käsittely-yksikön henkilöstön palkitsemisen on heijastettava käsittely-yksikön tulosta eikä se saa liittyä suoraan tai välillisesti sen maksukorttijärjestelyn tulokseen, jolle käsittely-yksikkö tarjoaa palveluja.
2. Maksukorttijärjestelyn on otettava käyttöön palkitsemisjärjestelmä, jolla ei luoda sellaisia kannustimia, jotka saisivat henkilöstön tarjoamaan käsittely-yksikölle suosituimmuuskohtelua tai sisäpiiritietoa, joka ei ole muiden kilpailijoiden käytettävissä. Sen vuoksi maksukorttijärjestelyn henkilöstön palkitsemisen on heijastettava maksukorttijärjestelyn tulosta eikä se saa liittyä suoraan tai välillisesti käsittely-yksikön tulokseen.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua palkitsemisjärjestelmää koskevat tiedot olisi annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kokonaisuudessaan niiden saataville.
12 artikla
Yhteisten palvelujen käyttö
1. Yhteisiä palveluja käyttävien maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden on esitettävä yhdessä ainoassa asiakirjassa luettelo yhteisistä palveluista sekä ehdot, joiden mukaisesti näitä palveluja tarjotaan, taloudelliset ehdot mukaan luettuina.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä niiden saataville.
13 artikla
Yhteisen tiedonhallintajärjestelmän käyttö
Maksukorttijärjestelyn ja käsittely-yksikön yhteisessä tiedonhallintajärjestelmässä on varmistettava, että
|
a) |
maksukorttijärjestelyn henkilöstö ja käsittely-yksikön henkilöstö tunnistetaan erikseen todentamismenettelyllä, jolla päästään tiedonhallintajärjestelmän; |
|
b) |
käyttäjillä on pääsy ainoastaan niihin tietoihin, joihin heillä on tämän asetuksen mukaisesti oikeus. Etenkään maksukorttijärjestelyn henkilöstöllä ei saa olla pääsyä 14 artiklassa tarkoitettuihin arkaluonteisiin tietoihin eikä käsittely-yksikön henkilöstöllä pääsyä maksukorttijärjestelyn arkaluonteisiin tietoihin. |
14 artikla
Arkaluonteiset tiedot
Maksukorttijärjestelyt ja käsittely-yksiköt eivät saa vaihtaa sellaisia arkaluonteisia tietoja, jotka tarjoavat kilpailuedun joko maksukorttijärjestelylle tai käsittely-yksikölle, jos tällaisia tietoja ei anneta muille kilpailijoille.
15 artikla
Käytännesäännöt
1. Maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden, jotka kuuluvat samaan oikeushenkilöön tai konserniin, on määriteltävä ja julkistettava verkkosivustollaan käytännesäännöt, joissa vahvistetaan, miten niiden henkilöstöjen on toimittava tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Käytännesäännöissä on myös vahvistettava tehokkaat täytäntöönpanomenettelyt.
2. Käytännesäännöissä on erityisesti määriteltävä säännöt, joilla estetään 14 artiklassa tarkoitettu arkaluonteisten tietojen vaihtaminen maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden välillä. Toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava nämä käytännesäännöt.
IV LUKU
PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY
16 artikla
Ylimpien hallintoelinten riippumattomuus
1. Maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden on varmistettava, että niiden ylimpien hallintoelinten kokoonpanolla lievennetään maksukorttijärjestelyn ja käsittely-yksikön välisiä eturistiriitoja päätöksentekomenettelyssä, muun muassa asettamalla selkeät ja objektiiviset kriteerit sille, millä edellytyksillä sama henkilö voi toimia samanaikaisesti johtotehtävissä sekä maksukorttijärjestelyn että käsittely-yksikön ylimmissä hallintoelimissä. Nämä kriteerit on julkistettava ja annettava toimivaltaisten viranomaisten tarkastettaviksi.
2. Samaan oikeushenkilöön tai konserniin kuuluvien maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden ylimpien hallintoelinten on hyväksyttävä ja säännöllisesti arvioitava eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteitaan, joilla tämän asetuksen noudattamista hallinnoidaan ja seurataan.
3. Jos sama henkilö voi toimia samanaikaisesti johtotehtävissä sekä maksukorttijärjestelyn että käsittely-yksikön ylimmissä hallintoelimissä, maksukorttijärjestelyn ja käsittely-yksikön on 2 kohdan soveltamiseksi perustettava
|
a) |
erillinen ylin hallintoelin, joka vastaa maksukorttijärjestelyn toimintoihin liittyvistä päätöksistä, lukuun ottamatta 12 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä palveluja, ja joka koostuu ylimmän hallintoelimen sellaisista jäsenistä, jotka eivät toimi käsittelytoimintoihin liittyvissä liikkeenjohdollisissa tehtävissä. Näiden jäsenten on annettava ylimmälle hallintoelimelle maksukorttijärjestelyä koskevaan strategiaan liittyviä neuvoja tämän asetuksen noudattamiseksi sekä avustettava ylimpää hallintoelintä sen valvoessa, miten toimiva johto panee strategian täytäntöön; |
|
b) |
erillinen ylin hallintoelin, joka vastaa käsittely-toimintoihin liittyvistä päätöksistä, lukuun ottamatta 12 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä palveluja, ja joka koostuu ylimmän hallintoelimen sellaisista jäsenistä, jotka eivät toimi maksukorttijärjestelyn toimintoihin liittyvissä liikkeenjohdollisissa tehtävissä. Näiden jäsenten on annettava ylimmälle hallintoelimelle käsittely-yksikköä koskevaan strategiaan liittyviä neuvoja tämän asetuksen noudattamiseksi sekä avustettava ylintä hallintoelintä sen valvoessa, miten toimiva johto panee strategian täytäntöön; |
|
c) |
riippumattomat raportointisuhteet joko maksukorttijärjestelystä vastaavan liiketoimintayksikön tai käsittely-yksiköstä vastaavan liiketoimintayksikön toimivalta johdolta ylimmälle hallintoelimelle. |
4. Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti perustetut organisatoriset järjestelyt on annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä niiden saataville.
5. Ylimmällä hallintoelimellä on kokonaisvastuu tämän asetuksen noudattamisen varmistamisesta.
17 artikla
Vuotuisten toimintasuunnitelmien riippumattomuus
1. Maksukorttijärjestelyllä ja käsittely-yksiköllä on oltava erilliset vuotuiset toimintasuunnitelmat, joissa määritetään budjetti, mukaan luettuina pääoma- ja toimintamenot sekä mahdolliset toimivallan delegoinnit kyseisten menojen sitomiseksi, ja jotka on toimitettava niiden ylimmälle hallintoelimelle hyväksyttäviksi tai tarvittaessa 16 artiklassa tarkoitetulle hallintoelimelle.
2. Erilliset vuotuiset toimintasuunnitelmat on annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kokonaisuudessaan niiden saataville.
V LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
18 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä lokakuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 123, 19.5.2015, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
|
18.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 13/8 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/73,
annettu 16 päivänä tammikuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II ja III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse elohopeayhdisteiden jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 16 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Elohopeayhdisteiden jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II sekä liitteessä III olevassa B osassa. |
|
(2) |
Neuvoston direktiivillä 79/117/ETY kiellettiin elohopeayhdisteitä sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen ja käyttö. Kaikki elohopeayhdisteitä sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat peruttiin ja tämän jälkeen kaikki jäämien enimmäismäärät asetettiin asianmukaisen määritysrajan tasolle. |
|
(3) |
Komissio on saanut elintarvikealan toimijoilta ja jäsenvaltioilta tietoja, jotka osoittavat elohopeayhdisteitä esiintyvän useissa tuotteissa siten, että ne johtavat asetuksessa (EY) N:o 396/2005 vahvistetut määritysrajat ylittäviin jäämiin. |
|
(4) |
Äskettäiset seurantatiedot osoittavat, että elohopeayhdisteiden jäämiä esiintyy useissa tuotteissa määritysrajan ylittävillä tasoilla. Kun otetaan huomioon kaikkien näytteiden tulosten 95. persentiili, saadaan seuraavat esiintyvyydet: pähkinät 0,02 mg/kg; tuoreet yrtit 0,03 mg/kg; viljellyt sienet 0,05 mg/kg; luonnonvaraiset sienet 0,50 mg/kg, lukuun ottamatta herkkutatteja, joissa 0,90 mg/kg; öljysiemenet 0,02 mg/kg; teet, kahvipavut, yrttiteet ja kaakaopavut 0,02 mg/kg; mausteet 0,02 mg/kg, lukuun ottamatta inkivääriä, muskottipähkinää, muskottikukkaa ja kurkumaa, joissa 0,05 mg/kg; liha 0,01 mg/kg, lukuun ottamatta luonnonvaraisen riistan lihaa, jossa 0,015 mg/kg, ja ankan tai sorsan lihaa (kasvatetun ja luonnonvaraisen), jossa 0,04 mg/kg; eläinrasva 0,01 mg/kg; muut syötävät eläimen osat 0,02 mg/kg, lukuun ottamatta luonnonvaraisen riistan muita syötäviä osia, joissa 0,025 mg/kg, ja villisian muita syötäviä osia, joissa 0,10 mg/kg; maito 0,01 mg/kg; ja hunaja 0,01 mg/kg. |
|
(5) |
Koska elohopeaa sisältävät torjunta-aineet on unionissa poistettu asteittain käytöstä yli kolmekymmentä vuotta sitten, elohopean esiintymistä elintarvikkeissa voidaan pitää ympäristön epäpuhtautena. Näin ollen on aiheellista korvata asetuksen (EY) N:o 396/2005 oletusarvot johdanto-osan 4 kappaleessa luetelluilla arvoilla, jotka kuvastavat elohopean taustapitoisuutta ympäristössä. Tämän ansiosta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat toteuttaa asianmukaisia täytäntöönpanotoimia realististen jäämien enimmäismäärien pohjalta. |
|
(6) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta on antanut lausunnon elintarvikkeiden sisältämästä elohopeasta ja metyylielohopeasta (2). |
|
(7) |
Koska elohopeayhdisteitä esiintyy vähäisinä määrinä johdanto-osan 4 kappaleessa luetelluissa tuotteissa ja kun otetaan huomioon unionissa saatavilla olevat kulutustiedot, kokonaisvaikutusta ravinnon kautta tapahtuvaan altistumiseen pidetään pienenä eikä kuluttajien terveys vaarannu. Mainittujen tuotteiden jäämien enimmäismäärät olisi vahvistettava väliaikaisiksi asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III. Kyseisiä jäämien enimmäismääriä tarkastellaan uudelleen; tarkastelussa otetaan huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot. |
|
(8) |
Komissio on kuullut torjunta-ainejäämiä käsitteleviä Euroopan unionin vertailulaboratorioita tarpeesta mukauttaa määritysrajoja. Nämä laboratoriot totesivat, että nykyiset määritysrajat olisi säilytettävä. |
|
(9) |
Kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunto ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät, asianmukaiset muutokset jäämien enimmäismääriin täyttävät asetuksen (EY) N:o 396/2005 14 artiklan 2 kohdan vaatimukset. |
|
(10) |
Unionin kauppakumppaneita on kuultu Maailman kauppajärjestön kautta uusista jäämien enimmäismääristä, ja niiden kannanotot on otettu huomioon. |
|
(11) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava. |
|
(12) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II ja III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(2) EFSAn alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta (CONTAM); Scientific Opinion on the risk for public health related to the presence of mercury and methylmercury in food. EFSA Journal 2012;10(12):2985. [241 pp.].
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II ja III seuraavasti:
|
1) |
Poistetaan liitteestä II elohopeayhdisteitä koskeva sarake. |
|
2) |
Muutetaan liite III seuraavasti:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(*1) Analyysiherkkyyden raja.
(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
|
(F) |
= |
Rasvaliukoinen |
Elohopeayhdisteet (elohopeayhdisteiden summana ilmaistuna)
|
(+) |
Seurantatiedot osoittavat, että jäämiä esiintyy ympäristön saastumisen vuoksi. Tarkastellessaan uudelleen jäämien enimmäismääriä komissio ottaa huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.
|
|
(+) |
Herkkutatteihin sovelletaan seuraavaa jäämien enimmäismäärää: 0,9 mg/kg. Seurantatiedot osoittavat, että jäämiä esiintyy ympäristön saastumisen vuoksi. Tarkastellessaan uudelleen jäämien enimmäismääriä komissio ottaa huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.
|
|
(+) |
Seurantatiedot osoittavat, että jäämiä esiintyy ympäristön saastumisen vuoksi. Tarkastellessaan uudelleen jäämien enimmäismääriä komissio ottaa huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.
|
|
(+) |
Piparjuureen (Armoracia rusticana) mausteiden ryhmässä sovellettava jäämien enimmäismäärä (koodi 0840040) on sama kuin vihannesten luokkaan kuuluvaan juuresten ja juurimukuloiden ryhmään sisältyvälle piparjuurelle (Armoracia rusticana) vahvistettu enimmäismäärä (koodi 0213040) ottaen asetuksen (EY) N:o 396/2005 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti huomioon jalostuksen (kuivaaminen) aiheuttamat muutokset jäämien määrissä.
|
|
(+) |
Seurantatiedot osoittavat, että jäämiä esiintyy ympäristön saastumisen vuoksi. Tarkastellessaan uudelleen jäämien enimmäismääriä komissio ottaa huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.
|
|
(+) |
Ankanlihaan sovelletaan seuraavaa jäämien enimmäismäärää: 0,04 mg/kg. Seurantatiedot osoittavat, että jäämiä esiintyy ympäristön saastumisen vuoksi. Tarkastellessaan uudelleen jäämien enimmäismääriä komissio ottaa huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.
|
|
(+) |
Seurantatiedot osoittavat, että jäämiä esiintyy ympäristön saastumisen vuoksi. Tarkastellessaan uudelleen jäämien enimmäismääriä komissio ottaa huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.
|
|
(+) |
Villisian muihin syötäviin osiin sovelletaan seuraavaa jäämien enimmäismäärää: 0,1 mg/kg. Seurantatiedot osoittavat, että jäämiä esiintyy ympäristön saastumisen vuoksi. Tarkastellessaan uudelleen jäämien enimmäismääriä komissio ottaa huomioon 10 vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.
|
|
18.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 13/21 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/74,
annettu 17 päivänä tammikuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse fosforihapon – fosfaattien – di-, tri- ja polyfosfaattien (E 338–452) käytöstä pystyssä kypsennettävissä pakastetuissa lihavartaissa
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset. |
|
(2) |
Kyseinen luettelo voidaan saattaa ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai hakemuksen johdosta. |
|
(3) |
Elokuun 28 päivänä 2015 jätettiin hakemus fosforihapon, fosfaattien, difosfaattien, trifosfaattien ja polyfosfaattien, jäljempänä ’fosfaatit’, käytön sallimisesta stabilointiaineena ja kosteudensäilyttäjänä asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevassa E osassa olevaan ryhmään 08.2 ”Raakalihavalmisteet sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 853/2004” kuuluvissa pystyssä kypsennettävissä pakastetuissa lihavartaissa. Hakemus asetettiin myöhemmin jäsenvaltioiden saataville asetuksen (EY) N:o 1331/2008 4 artiklan mukaisesti. |
|
(4) |
Fosfaattien käyttö on tarpeen lihavalkuaisen osittaiseksi uuttamiseksi ja hajottamiseksi, jotta se muodostaa valkuaiskalvon pystyssä kypsennettävien pakastettujen lihavartaiden pinnalle ja sitoo näin lihapalaset yhteen tasaisen jäätymisen ja paistamisen takaamiseksi. Lisäksi fosfaatit pitävät lihan mehukkaana sulamisen aikana ja pystyssä kypsennettävät lihavartaat vakaina. Tällainen tekninen tarve todettiin pyörivissä, pystyssä kypsennettävissä pakastetuissa lihavartaissa, jotka on tehty nestemäisillä mausteilla käsitellystä lampaan-, karitsan, vasikan- tai naudanlihasta tai nestemäisellä mausteella käsitellystä tai käsittelemättömästä siipikarjanlihasta, käytettyinä yksin tai yhdistettyinä sekä viipaloituina tai jauhettuina ja jotka on tarkoitettu elintarvikealan toimijan paistettavaksi. Loppukuluttaja syö kauttaaltaan paistetut lihasuikaleet. |
|
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. |
|
(6) |
Elintarvikealan tiedekomitea arvioi fosfaattien turvallisuutta ja vahvisti siedettävän päiväsaannin enimmäismääräksi 70 mg painokiloa kohti fosforina ilmaistuna (3). Fosfaattien käyttö elintarvikelisäaineina sallitaan monenlaisissa elintarvikkeissa, myös lihavalmisteissa ja tietyissä raakalihavalmisteissa. Siksi ei ole odotettavissa, että käytön laajentaminen pystyssä kypsennettäviin pakastettuihin lihavartaisiin vaikuttaisi merkittävästi kokonaisaltistumiseen fosfaateille. Jotta voidaan rajoittaa lisätyille fosfaateille altistumista, käytön laajentaminen olisi rajattava ainoastaan pystyssä kypsennettäviin pakastettuihin lihavartaisiin, joissa tekninen tarve todettiin. |
|
(7) |
Koska näiden lisäaineiden käytön laajentamisessa on kyse sellaisesta unionin luettelon ajan tasalle saattamisesta, jolla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, elintarviketurvallisuusviranomaiselta ei tarvitse pyytää lausuntoa. |
|
(8) |
Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava. |
|
(9) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1).
(3) Elintarvikealan tiedekomitean raportit, 25. sarja, 1991, s. 13.
LIITE
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevassa E osassa ryhmässä 08.2 ”Raakalihavalmisteet sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 853/2004” fosforihappoa – fosfaatteja – di-, tri- ja polyfosfaatteja (E 338–452) koskeva kohta seuraavasti:
|
|
”E 338–452 |
Fosforihappo – fosfaatit – di-, tri- ja polyfosfaatit |
5 000 |
(1) (4) |
Ainoastaan breakfast sausages; tässä tuotteessa liha on jauhettu niin, että lihas ja rasvakudos ovat täysin hajonneet ja lihassäikeet yhdessä rasvan kanssa muodostavat emulsion, joka antaa tuotteelle sille tyypillisen ulkonäön; suomalainen harmaasuolattu joulukinkku, burger meat, joka sisältää kasviksia ja/tai viljaa vähintään 4 prosenttia lihaan sekoitettuna, Kasseler, Bräte, Surfleisch, toorvorst, šašlõkk, ahjupraad, Bílá klobása, Vinná klobása, Sváteční klobása ja Syrová klobása sekä pyörivät, pystyssä kypsennettävät pakastetut lihavartaat, jotka on tehty nestemäisillä mausteilla käsitellystä lampaan-, karitsan, vasikan- ja/tai naudanlihasta tai nestemäisellä mausteella käsitellystä tai käsittelemättömästä siipikarjanlihasta, käytettyinä yksin ja/tai yhdistettyinä sekä viipaloituina ja/tai jauhettuina ja jotka on tarkoitettu elintarvikealan toimijan paistettavaksi ja sitten loppukuluttajan syötäväksi” |
|
18.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 13/24 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/75,
annettu 17 päivänä tammikuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta mikrokiteisen selluloosan (E 460 (i)) eritelmien osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan,
ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komission asetuksessa (EU) N:o 231/2012 (3) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmät. |
|
(2) |
Kyseiset eritelmät voidaan saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai asiaa koskevan hakemuksen johdosta. |
|
(3) |
Helmikuun 8 päivänä 2016 toimitettiin hakemus, joka koski elintarvikelisäaineen mikrokiteinen selluloosa (E 460 (i)) eritelmien muuttamista. Hakemus asetettiin jäsenvaltioiden saataville asetuksen (EY) N:o 1331/2008 4 artiklan mukaisesti. |
|
(4) |
Nykyisessä eritelmässä todetaan elintarvikelisäaineen mikrokiteinen selluloosa (E 460 (i)) liukoisuuden osalta, että se on ”Liukenematon veteen, etanoliin, eetteriin ja laimeisiin mineraalihappoihin. Liukenee niukasti natriumhydroksidiliuokseen”. |
|
(5) |
Hakija pyytää, että tämän elintarvikelisäaineen liukoisuutta koskevaa kohtaa muutettaisiin seuraavasti: ”Liukenematon veteen, etanoliin, eetteriin ja laimeisiin mineraalihappoihin. Lähes liukenematon tai liukenematon natriumhydroksidiliuokseen”. |
|
(6) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 24 päivänä tammikuuta 2017 antamassaan lausunnossa (4), ettei hakijan esittämä muutos mikrokiteisen selluloosan (E 460 (i)) liukoisuutta koskevan eritelmän sanamuotoon aiheuta huolta turvallisuudesta. Elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli kuitenkin, että EU:n eritelmissä olisi ilmoitettava liukoisuustestissä käytettävän natriumhydroksidiliuoksen pitoisuus. |
|
(7) |
Näin ollen on aiheellista muuttaa elintarvikelisäaineen mikrokiteinen selluloosa (E 460 (i)) liukoisuutta natriumhydroksidiliuokseen (pitoisuus: 50 g/NaOH/l) koskevan kuvauksen sanamuoto muotoon: ”lähes liukenematon tai liukenematon”. |
|
(8) |
Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 231/2012 olisi muutettava. |
|
(9) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.
(2) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.
(3) Komission asetus (EU) N:o 231/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta (EUVL L 83, 22.3.2012, s. 1).
(4) EFSAn elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevä lautakunta, 2017. Safety of the proposed amendment of the specifications for microcrystalline cellulose (E 460(i)) as a food additive. EFSA Journal 2017;15(2):4699, 7 pp. doi:10.2903/j.efsa.2017.4699.
LIITE
Korvataan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteessä olevaa elintarvikelisäainetta E 460(i) Mikrokiteinen selluloosa koskeva kohta sen liukoisuuden osalta seuraavasti:
|
”Liukoisuus |
Liukenematon veteen, etanoliin, eetteriin ja laimeisiin mineraalihappoihin. Lähes liukenematon tai liukenematon natriumhydroksidiliuokseen (pitoisuus: 50 g NaOH/l).” |
Oikaisuja
|
18.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 13/27 |
Oikaisu Euroopan unionin lisätalousarvion nro 5 varainhoitovuodeksi 2017 lopulliseen hyväksymiseen (EU, Euratom) 2017/30
( Euroopan unionin virallinen lehti L 9, 12. tammikuuta 2018 )
Sisällysluettelossa ja sivulla 1 nimessä:
on:
”2017/30”,
pitää olla:
”2018/30”
|
18.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 13/28 |
Oikaisu komission täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2017/1442, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta suuria polttolaitoksia varten
( Euroopan unionin virallinen lehti L 212, 17. elokuuta 2017 )
Sivulla 3, oikaistaan komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/1442 liite seuraavasti:
LIITE
PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT (BAT-PÄÄTELMÄT)
SOVELTAMISALA
Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät koskevat seuraavia direktiivin 2010/75/EU liitteessä I lueteltuja toimintoja:
|
— |
1.1: Polttoaineiden polttaminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on 50 MW tai enemmän, vain silloin kun tämä toiminto tapahtuu polttolaitoksissa, joiden polttoaineteho on 50 MW tai enemmän. |
|
— |
1.4: Hiilen tai muiden polttoaineiden kaasuttaminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on 20 MW tai enemmän, vain silloin kun tämä toiminto liittyy suorasti polttolaitokseen. |
|
— |
5.2: Jätteiden loppukäsittely tai hyödyntäminen jätettä käyttävissä rinnakkaispolttolaitoksissa, joiden jätteenpolttokapasiteetti ylittää 3 tonnia tunnissa, kun kyse on muista kuin vaarallisista jätteistä, tai joiden jätteenpolttokapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä, kun kyse on vaarallisista jätteistä, vain silloin kun tämä toiminto tapahtuu edellä olevan 1.1 kohdan piiriin kuuluvissa polttolaitoksissa. |
Nämä BAT-päätelmät kattavat erityisesti edellä mainittuihin toimintoihin suoraan liittyvät, niitä käsittelyketjussa edeltävät ja seuraavat toiminnot, mukaan lukien päästöjen ehkäisemis- ja vähentämismenetelmät.
Näissä BAT-päätelmissä otetaan huomioon kaikki kiinteät, nestemäiset, ja/tai kaasumaiset poltettavat aineet, kuten seuraavat:
|
— |
kiinteät polttoaineet (esimerkiksi hiili, ruskohiili, turve), |
|
— |
biomassa (sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 31 alakohdassa), |
|
— |
nestemäiset polttoaineet (esimerkiksi raskas polttoöljy ja kevyt polttoöljy), |
|
— |
kaasumaiset polttoaineet (esimerkiksi maakaasu, vetyä sisältävä kaasu ja synteettinen kaasu), |
|
— |
toimialakohtaiset polttoaineet (esimerkiksi kemian- sekä rauta- ja terästeollisuuden sivutuotteet), |
|
— |
jäte lukuun ottamatta direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 39 alakohdassa määriteltyä sekalaista yhdyskuntajätettä ja 42 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa lueteltuja muita jätteitä. |
Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia laitoksia, prosesseja tai toimintoja:
|
— |
polttoaineiden polttaminen yksiköissä, joiden polttoaineteho on alle 15 MW, |
|
— |
polttolaitokset, joihin sovelletaan direktiivin 2010/75/EU 33 artiklassa tarkoitettua määräaikaispoikkeusta ja 35 artiklassa tarkoitettua kaukolämpölaitoksia koskevaa poikkeusta siihen saakka, kun niiden luvissa vahvistetut poikkeukset päättyvät, poikkeuksen piiriin kuuluvien epäpuhtauksien BAT-päästötasojen osalta sekä muiden epäpuhtauksien osalta, joiden päästöjä olisi vähennetty toimenpiteillä, joita poikkeuksen vuoksi ei toteutettu, |
|
— |
polttoaineiden kaasutus, jollei tämä liity suoraan tuloksena saatavan synteettisen kaasun polttamiseen, |
|
— |
polttoaineiden kaasutus ja tuloksena saatavan synteettisen kaasun polttaminen, jos tämä liittyy suoraan kaasun ja öljyn jalostamiseen, |
|
— |
tuotantoketjussa edeltävät ja seuraavat toiminnot, jotka eivät suoranaisesti liity polttamis- tai kaasutustoimintoihin, |
|
— |
polttaminen prosessiuuneissa tai –lämmittimissä, |
|
— |
polttaminen jälkipolttolaitoksissa, |
|
— |
soihdutus, |
|
— |
polttaminen soodakattiloissa ja hajukaasukattiloissa massan ja paperin tuotantolaitoksissa, sillä tämä kuuluu massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan, |
|
— |
jalostamopolttoaineiden polttaminen jalostamoalueella, sillä tämä kuuluu kaasun ja öljyn jalostamista koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan, |
|
— |
jätteiden loppukäsittely tai hyödyntäminen
sillä tämä kuuluu jätteen polttamista koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:
|
— |
Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management Systems in the Chemical Sector (CWW) (jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa) |
|
— |
Kemian alan BREF-asiakirjat (esimerkiksi LVOC [suuressa määrin käytettäviä orgaanisia kemikaaleja valmistava teollisuus]) |
|
— |
Economics and Cross-media Effects (ECM) (Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset) |
|
— |
Emissions from Storage (EFS) (Varastoinnin päästöt) |
|
— |
Energy Efficiency (ENE) (Energiatehokkuus) |
|
— |
Industrial Cooling Systems (ICS) (Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät) |
|
— |
Iron and Steel Production (IS) (Raudan ja teräksen tuotanto) |
|
— |
Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (Teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitteista aiheutuvien ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu (tarkkailuasiakirja)) |
|
— |
Production of Pulp, Paper and Board (PP) (Massan, paperin ja kartongin tuotanto) |
|
— |
Refining of Mineral Oil and Gas (REF) (Kaasun ja öljyn jalostaminen) |
|
— |
Waste Incineration (WI) (Jätteenpoltto) |
|
— |
Waste Treatment (WT) (Jätteenkäsittely) |
MÄÄRITELMÄT
Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
Käsite |
Määritelmä |
||||
|
Yleiset termit |
|||||
|
Kattila |
Mikä tahansa polttolaitos lukuun ottamatta moottoreita, kaasuturbiineja ja prosessiuuneja tai -lämmittimiä. |
||||
|
Yhdistetyn syklin kaasuturbiini eli kombivoimalaitos (CCGT) |
CCGT on polttolaitos, jossa käytetään kahta termodynaamista sykliä (eli Braytonin ja Rankinen syklejä). CCGT-polttolaitoksessa (Braytonin syklin mukaisesti sähkön tuottamiseksi toimivan) kaasuturbiinin savukaasujen lämpö muunnetaan hyödynnettäväksi energiaksi lämmöntalteenottokattilassa (HRSG), jossa sitä käytetään tuottamaan höyryä, joka sitten paisuu höyryturbiinissa (joka toimii Rankinen syklin mukaisesti lisäsähkön tuottamiseksi). Näissä BAT-päätelmissä CCGT:n määritelmä kattaa kokoonpanot, joissa HRSG-kattilassa joko käytetään tai ei käytetä lisäpolttoainetta. |
||||
|
Polttolaitos |
Tekniset laitteet, joissa polttoaineet hapetetaan, jotta täten syntyvää lämpöä voidaan käyttää. Näissä BAT-päätelmissä
yhdistelmää pidetään yhtenä polttolaitoksena. Laskettaessa tällaisen yhdistelmän polttoainetehoa lasketaan yhteen kaikkien sellaisten yhdistelmään sisältyvien yksittäisten polttolaitosten kapasiteetit, joiden polttoaineteho on vähintään 15 MW. |
||||
|
Polttoyksikkö |
Yksittäinen polttolaitos |
||||
|
Jatkuva mittaus |
Mittaus, joka tehdään laitosalueelle pysyvästi asennetulla automaattisella mittausjärjestelmällä. |
||||
|
Suora päästö |
Päästö (vastaanottavaan vesistöön) kohdassa, jossa päästö lähtee laitoksesta ilman myöhempää lisäkäsittelyä. |
||||
|
Savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) |
Yhdestä puhdistusmenetelmästä tai puhdistusmenetelmien yhdistelmästä muodostuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää polttolaitoksen SOX-päästöjä. |
||||
|
Savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) – olemassa oleva |
Muu kuin uusi savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD). |
||||
|
Savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) – uusi |
Joko savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) uudessa laitoksessa tai FGD-järjestelmä, joka sisältää vähintään yhden puhdistusmenetelmän, joka on otettu käyttöön tai korvattu täysin olemassa olevassa laitoksessa näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
||||
|
Kevyt polttoöljy |
Raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, joka luokitellaan CN-koodeihin 2710 19 25 , 2710 19 29 , 2710 19 47 , 2710 19 48 , 2710 20 17 tai 2710 20 19 tai raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, josta vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 250 °C:ssa ja vähintään 85 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 350 °C:ssa ASTM D86 -menetelmällä. |
||||
|
Raskas polttoöljy |
Raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, joka luokitellaan CN-koodeihin 2710 19 51 –2710 19 68 , 2710 20 31 , 2710 20 35 , 2710 20 39 tai raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, kevyttä polttoöljyä lukuun ottamatta, joka tislausalueensa perusteella luetaan polttoaineena käytettäviksi tarkoitettuihin raskaisiin öljyihin ja josta vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 250 °C:ssa ASTM D86 -menetelmällä. Jos tislautuvuutta ei ole mahdollista määrittää ASTM D86 -menetelmällä, öljytuote luokitellaan niin ikään raskaisiin polttoöljyihin. |
||||
|
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (polttoyksikkö ja IGCC-voimalaitos) |
Nettosähkötuotannon (päämuuntajan suurjännitepuolella tuotettu sähkö, josta vähennetään esimerkiksi apujärjestelmien kulutusta varten tuotu energia) ja polttoaineen/syötön energiasisällön (polttoaineen/syötön tehollisena lämpöarvona ilmaistuna) suhde polttoyksikön rajalla tiettynä ajanjaksona. |
||||
|
Mekaaninen nettohyötysuhde |
Kuormituskytkennästä mitatun mekaanisen tehon ja polttoaineen antaman lämpötehon suhde. |
||||
|
Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde (polttoyksikkö ja IGCC-voimalaitos) |
Tuotetun nettoenergian (tuotettu sähkö, kuuma vesi, höyry ja mekaaninen energia, josta vähennetään esimerkiksi apujärjestelmien kulutusta varten tuotu sähkö- ja/tai lämpöenergia) ja polttoaineen energiasisällön (polttoaineen tehollisena lämpöarvona ilmaistuna) suhde polttoyksikön rajalla tiettynä ajanjaksona. |
||||
|
Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde (kaasutusyksikkö) |
Tuotetun nettoenergian (sähkö, kuuma vesi, höyry, mekaaninen energia ja synteettinen kaasu (synteettisen kaasun alempana lämpöarvona ilmaistuna) josta vähennetään esimerkiksi apujärjestelmien kulutusta varten tuotu sähkö- ja/tai lämpöenergia) ja polttoaineen/syötön energiasisällön (polttoaineen/syötön tehollisena lämpöarvona ilmaistuna) suhde polttoyksikön rajalla tiettynä ajanjaksona. |
||||
|
Toiminta-aika |
Aika (tunteina ilmaistuna), jonka polttolaitos kokonaisuudessaan tai osittain on toiminnassa ja vapauttaa päästöjä ilmaan, käynnistys- ja pysäytysjaksot pois luettuna. |
||||
|
Jaksottainen mittaus |
Mittaussuureen (tietyn mitattavan suureen) toteaminen määritellyin väliajoin. |
||||
|
Laitos – olemassa oleva |
Muu kuin uusi polttolaitos. |
||||
|
Laitos – uusi |
Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen laitoksen alueelle ensimmäistä kertaa luvitettu polttolaitos tai polttolaitoksen korvaaminen kokonaan olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
||||
|
Jälkipolttolaitos |
Järjestelmä, joka on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja joka ei toimi itsenäisenä polttolaitoksena, kuten lämpöhapetin (eli jälkipoltin), jota käytetään epäpuhtauksien (kuten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden) poistamiseen savukaasusta sen sisältämän lämmön talteenotolla tai ilman sitä. Vaiheistettuja polttotekniikoita, joissa kukin polttovaihe rajoitetaan erilliseen kammioon, jossa saattaa olla erilaisia palamisprosessin ominaisuuksia (kuten polttoaineen ja ilman suhde, lämpötilaprofiili), pidetään palamisprosessiin sisältyvinä eikä niitä katsota jälkipolttolaitoksiksi. Vastaavasti kun prosessilämmittimessä tai -uunissa tai muussa palamisprosessissa tuotetut kaasut hapetetaan erillisessä polttolaitoksessa niiden energia-arvon talteen ottamiseksi (lisäpolttoaineen avulla tai ilman sitä) sähkön, höyryn, kuuman veden/öljyn tai mekaanisen energian tuotantoa varten, jälkimmäistä laitosta ei katsota jälkipolttolaitokseksi. |
||||
|
Ennakoiva päästöseurantajärjestelmä (PEMS) |
Järjestelmä, jolla määritetään jatkuvatoimisesti päästölähteestä peräisin olevan epäpuhtauden päästöpitoisuus sen ja useiden tyypillisten jatkuvasti tarkkailtujen prosessiparametrien (esimerkiksi polttoainekaasun kulutus, ilma/polttoaine-suhde) suhteen sekä polttoainetta tai syöttöä koskevien laatutietojen (esimerkiksi rikkipitoisuus) perusteella. |
||||
|
Kemianteollisuudesta peräisin olevat prosessipolttoaineet |
(Petro-)kemianteollisuuden tuottamat kaasumaiset ja/tai nestemäiset sivutuotteet, joita käytetään ei-kaupallisina polttoaineina polttolaitoksissa. |
||||
|
Prosessiuunit tai -lämmittimet |
Prosessiuuneja tai -lämmittimiä ovat
Energian talteenottoa koskevien hyvien käytäntöjen soveltamisen tuloksena prosessilämmittimiin/-uuneihin saattaa liittyä höyryä tai sähköä tuottava järjestelmä. Tätä pidetään prosessilämmittimen/-uunin rakenteen kiinteänä osana, jota ei voida tarkastella erikseen. |
||||
|
Jalostamopolttoaineet |
Raakaöljyn jalostuksen tislaus- ja konversiovaiheista syntyvä kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen palava aine. Esimerkiksi jalostamokaasu (RFG), synteettinen kaasu ja jalostamoöljyt, petrokoksi. |
||||
|
Jäämät |
Tämän asiakirjan soveltamisalaan kuuluvissa toiminnoissa jätteenä tai sivutuotteina syntyneet aineet tai esineet. |
||||
|
Käynnistys- ja pysäytysjakso |
Komission täytäntöönpanopäätöksen 2012/249/EU (*1) säännösten mukainen laitoksen käyttöjakso. |
||||
|
Yksikkö – olemassa oleva |
Muu kuin uusi polttoyksikkö. |
||||
|
Yksikkö – uusi |
Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen polttolaitoksen alueelle luvitettu polttoyksikkö tai polttoyksikön korvaaminen kokonaan polttolaitoksen olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
||||
|
Pätevä (tuntikohtainen keskiarvo) |
Tuntikohtainen keskiarvo katsotaan päteväksi, jos automaattisessa mittausjärjestelmässä ei ole toimintahäiriötä eikä sille tehdä huoltoa. |
||||
|
Käsite |
Määritelmä |
|
Epäpuhtaudet/muuttujat |
|
|
As |
Arseenin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna arseenina As |
|
C3 |
Hiilivedyt, joissa on 3 hiiliatomia |
|
C4+ |
Hiilivedyt, joissa on 4 tai useampi hiiliatomi |
|
Cd |
Kadmiumin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kadmiumina Cd |
|
Cd + Tl |
Kadmiumin, talliumin ja niiden yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kadmiumina ja talliumina Cd + Tl |
|
CH4 |
Metaani |
|
CO |
Hiilimonoksidi |
|
COD |
Kemiallinen hapenkulutus. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi. |
|
COS |
Karbonyylisulfidi |
|
Cr |
Kromin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kromina Cr |
|
Cu |
Kuparin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kuparina Cu |
|
Pöly |
Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa) |
|
Fluoridi |
Liuennut fluoridi ilmaistuna fluoridina F– |
|
H2S |
Rikkivety |
|
HCl |
Kaikki epäorgaaniset kaasumaiset klooriyhdisteet ilmaistuina kloorivetynä HCl |
|
HCN |
Syaanivety |
|
HF |
Kaikki epäorgaaniset kaasumaiset fluoriyhdisteet ilmaistuina fluorivetynä HF |
|
Hg |
Elohopean ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna elohopeana Hg |
|
N2O |
Dityppimonoksidi (typpioksiduuli) |
|
NH3 |
Ammoniakki |
|
Ni |
Nikkelin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna nikkelinä Ni |
|
NOX |
Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2 |
|
Pb |
Lyijyn ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna lyijynä Pb |
|
PCDD/F-päästöt |
Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja -furaanit |
|
RCG |
Pitoisuus käsittelemättömässä savukaasussa. SO2:n pitoisuus käsittelemättömässä savukaasussa vuotuisena keskiarvona (yleisissä näkökohdissa määritellyissä vakio-olosuhteissa) SOX-puhdistusjärjestelmän sisääntulon kohdalla ilmaistuna hapen vertailupitoisuutena 6 tilavuusprosenttia O2. |
|
Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu + Mn + Ni + V |
Antimonin, arseenin, lyijyn, kromin, koboltin, kuparin, mangaanin, nikkelin, vanadiumin ja niiden yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna näiden aineiden summana Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu + Mn + Ni + V |
|
SO2 |
Rikkidioksidi |
|
SO3 |
Rikkitrioksidi |
|
SOX |
Rikkidioksidin (SO2) ja rikkitrioksidin (SO3) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna rikkidioksidina SO2 |
|
Sulfaatti |
Liuennut sulfaatti ilmaistuna sulfaattina SO4 2 – |
|
Sulfidi, helposti vapautuva |
Liuenneen sulfidin ja happokäsittelyn jälkeen helposti vapautuvien liukenemattomien sulfidien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna sulfidina S2 – |
|
Sulfiitti |
Liuennut sulfiitti ilmaistuna sulfiittina SO3 2 – |
|
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) |
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä ilmaistuna hiilenä C (vedessä) |
|
TSS |
Kiintoaineen kokonaispitoisuus. Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla. |
|
TVOC |
Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna hiilenä C (ilmassa) |
|
Zn |
Sinkin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna sinkkinä Zn |
LYHENTEET
Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä:
|
Lyhenne |
Määritelmä |
|
ASU |
Ilmanottoyksikkö |
|
CCGT |
Yhdistetyn syklin kaasuturbiini (kombivoimalaitos) lisäpoltolla tai ilman sitä |
|
CFB |
Kiertoleijupeti |
|
CHP |
Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto |
|
COG |
Koksaamokaasu |
|
COS |
Karbonyylisulfidi |
|
DLN |
Dry low-NOX-polttimet |
|
DSI |
Kanavainjektio |
|
ESP |
Sähkösuodatin |
|
FBC |
Leijupoltto |
|
FGD |
Savukaasujen rikinpoisto |
|
HRSG |
Lämmöntalteenottokattila |
|
IGCC |
Integroitu kaasutuskombitekniikka |
|
LHV |
Tehollinen lämpöarvo |
|
LNB |
Low-NOX-polttimet |
|
LNG |
Nesteytetty maakaasu |
|
OCGT |
Avoimen kierron kaasuturbiini |
|
OTNOC |
Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet |
|
PC |
Pölypoltto |
|
PEMS |
Ennakoiva päästöseurantajärjestelmä |
|
SCR |
Selektiivinen katalyyttinen pelkistys |
|
SDA |
Puolikuivapesuri |
|
SNCR |
Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys |
YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA
Paras käytettävissä oleva tekniikka (Best Available Techniques)
Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.
Jollei toisin mainita, BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti.
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot)
Jos parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) on annettu eri keskiarvojen laskentajaksoille, kaikkia kyseisiä BAT-päästötasoja on noudatettava.
Näissä BAT-päätelmissä esitettyjä BAT-päästötasoja voidaan olla soveltamatta nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttäviin turbiineihin ja moottoreihin, joita käytetään hätätarkoituksessa alle 500 tuntia vuodessa, jos BAT-päästötasojen noudattaminen ei ole mahdollista tällaisessa hätätarkoituksessa tapahtuvassa käytössä.
Ilmaan johdettavia päästöjä koskevat BAT-päästötasot
Näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmapäästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-päästötasoilla) tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan johdettavien aineiden massana savukaasujen tilavuutta kohden seuraavissa normaaliolosuhteissa: kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa ilmaistuna yksikköinä mg/Nm3, μg/Nm3 tai ng I-TEQ/Nm3 (ng I-toksisuusekvivalenttia/ Nm3).
Ilmaan johdettavia päästöjä koskeviin BAT-päästötasoihin liittyvä tarkkailu esitetään kohdassa BAT 4.
Tässä asiakirjassa BAT-päästötasojen ilmaisemiseen käytetyt happea koskevat vertailuolosuhteet esitetään seuraavassa taulukossa.
|
Toiminto |
Vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus (OR) |
|
Kiinteiden polttoaineiden poltto |
6 tilavuusprosenttia |
|
Kiinteiden polttoaineiden poltto yhdessä nestemäisten ja/tai kaasumaisten polttoaineiden kanssa |
|
|
Jätteen rinnakkaispoltto |
|
|
Nestemäisten ja/tai kaasumaisten polttoaineiden poltto muualla kuin kaasuturbiinissa tai -moottorissa |
3 tilavuusprosenttia |
|
Nestemäisten ja/tai kaasumaisten polttoaineiden poltto kaasuturbiinissa tai -moottorissa |
15 tilavuusprosenttia |
|
Poltto IGCC-voimalaitoksissa |
Päästöpitoisuus vertailuolosuhteiden mukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä:
jossa
|
ER |
: |
päästöpitoisuus suhteessa vertailuolosuhteiden mukaiseen happipitoisuuteen OR; |
|
OR |
: |
vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus tilavuusprosentteina; |
|
EM |
: |
mitattu päästöpitoisuus; |
|
OM |
: |
mitattu happipitoisuus tilavuusprosentteina. |
Laskentajaksoihin sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
Keskiarvon laskentajakso |
Määritelmä |
|
Vuorokausikeskiarvo |
Keskiarvo 24 tunnin ajalta jatkuvatoimisten mittausten antamista pätevistä tunnin keskiarvoista |
|
Vuosikeskiarvo |
Keskiarvo yhden vuoden ajalta jatkuvatoimisten mittausten antamista pätevistä tunnin keskiarvoista |
|
Näytteenottojakson keskiarvo |
Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo (1) |
|
Vuoden aikana saatujen näytteiden keskiarvo |
Yhden vuoden aikana kullekin muuttajalle asetetun vähimmäistiheyden mukaisesti tehtyjen jaksottaisten mittausten arvojen keskiarvo |
Veteen johdettavia päästöjä koskevat BAT-päästötasot
Näissä BAT-päätelmissä esitetyt vesipäästöjä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) perustuvat pitoisuuksiin, jotka ilmaistaan veteen päässeiden aineiden massana veden tilavuutta kohden käyttäen yksikköä μg/l tai mg/l. BAT-päästötasot perustuvat vuorokausikeskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin kokoomanäytteisiin. Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa.
Veteen johdettavia päästöjä koskeviin BAT-päästötasoihin liittyvä tarkkailu esitetään kohdassa BAT 5.
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät energiatehokkuustasot (BAT-AEEL-tasot)
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä energiatehokkuustaso (BAT-AEEL-taso) perustuu polttoyksikön nettoenergiantuotannon ja polttoyksikön polttoaineen/syötön energiasisällön suhteeseen yksikön tosiasiallista toimintatilannetta kuvaavien suunnitteluarvojen mukaan. Nettoenergiantuotanto määritetään poltto-, kaasutus- tai IGCC-yksikön rajalla, apujärjestelmät (kuten savukaasujen käsittelyjärjestelmät) mukaan lukien, yksikön toimiessa täydellä teholla.
Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten tapauksessa
|
— |
energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskeva BAT-AEEL-taso perustuu (käyttö)tilanteeseen, jossa polttoyksikköä käytetään täydellä teholla ja polttoyksikkö on viritetty ensisijaisesti lämmöntuotantoon ja toissijaisesti tuottamaan sähköä; |
|
— |
sähköntuotannon nettohyötysuhdetta koskeva BAT-AEEL-taso perustuu (käyttö)tilanteeseen, jossa polttoyksikkö tuottaa ainoastaan sähköä täydellä teholla. |
BAT-AEEL-tasot ilmaistaan prosenttiosuuksina. Polttoaineen/syötön energiasisältö ilmaistaan tehollisena lämpöarvona.
BAT-AEEL-tasoihin liittyvä tarkkailu esitetään kohdassa BAT 2.
Polttolaitosten/-yksiköiden luokittelu niiden polttoainetehon mukaan
Kun näissä BAT-päätelmissä ilmoitetaan polttoainetehon arvojen vaihteluväli, tämä on luettava ’yhtä suuri tai suurempi kuin vaihteluvälin alaraja ja pienempi kuin vaihteluvälin yläraja’. Esimerkiksi laitosluokalla 100–300 MWth tarkoitetaan polttolaitoksia, joiden polttoaineteho on yhtä suuri tai suurempi kuin 100 MW ja pienempi kuin 300 MW.
Sellainen polttolaitoksen osa, jonka savukaasut johdetaan ilmaan yhteisessä piipussa olevan yhden tai useamman erillisen hormin kautta ja jonka toiminta-aika ei ylitä 1 500:aa käyttötuntia vuodessa, voidaan ottaa näissä BAT-päätelmissä erikseen huomioon. Laitoksen kaikkien osien osalta BAT-päästötasoja sovelletaan laitoksen polttoainetehon mukaan. Tällaisissa tapauksissa kunkin hormin kautta vapautuvia päästöjä tarkkaillaan erikseen.
1. YLEISET BAT-PÄÄTELMÄT
Tässä kohdassa mainittujen yleisten BAT-päätelmien lisäksi sovelletaan 2–7 kohdassa esitettyjä polttoainekohtaisia BAT-päätelmiä.
1.1 Ympäristöjärjestelmät
|
BAT 1. |
Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:
Jos arviointi osoittaa, että jokin x–xvi alakohdissa mainituista seikoista ei ole tarpeen, päätös ja sen perustelut kirjataan. Sovellettavuus Ympäristöjärjestelmän soveltamisala (esimerkiksi tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esimerkiksi standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen. |
1.2 Tarkkailu
|
BAT 2. |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on määrittää kaasutuksen, IGCC-yksiköiden ja/tai polttoyksiköiden sähköntuotannon nettohyötysuhde ja/tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde ja/tai mekaanisen energian nettohyötysuhde suorittamalla suorituskykytesti täydellä teholla (2) EN-standardien mukaisesti yksikön käyttöönoton jälkeen sekä jokaisen sellaisen muutoksen jälkeen, joka saattaa vaikuttaa merkittävästi yksikön sähköntuotannon nettohyötysuhteeseen ja/tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhteeseen ja/tai mekaanisen energian nettohyötysuhteeseen. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu. |
|
BAT 3. |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on seurata ilmaan ja veteen johdettavien päästöjen kannalta merkityksellisiä prosessimuuttujia, mukaan lukien seuraavassa esitetyt muuttujat.
|
|
BAT 4. |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan johdettavia päästöjä seuraavassa esitetyn vähimmäistiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu.
|
|
BAT 5. |
Savukaasujen käsittelystä veteen johdettavien päästöjen seuraamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää tarkkailumenetelmiä seuraavassa esitetyn vähimmäistiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1.3 Yleinen ympäristönsuojelun taso ja polton suorituskyky
|
BAT 6. |
Polttolaitosten yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja hiilimonoksidin ja palamattomien aineiden ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa optimoitu poltto ja käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
||||||||||||||||||||||||
|
BAT 7. |
Ammoniakin ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi käytettäessä selektiivistä katalyyttista pelkistystä (SCR) tai selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä (SNCR) NOX-päästöjen vähentämiseen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on optimoida SCR- ja/tai SNCR-järjestelmän suunnittelu ja/tai käyttö (esimerkiksi optimoitu reagenssin ja NOX:n suhde, reagenssin homogeeninen jakautuminen ja reagenssipisaroiden optimaalinen koko). |
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen päästötaso (BAT-päästötaso) NH3-päästöille ilmaan SCR- ja/tai SNCR-järjestelmien käytöstä on < 3–10 mg/Nm3 vuotuisena keskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona. Vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä SCR-tekniikkaa ja vaihteluvälin yläraja voidaan saavuttaa käyttämällä SNCR-tekniikkaa ilman märkiä puhdistusmenetelmiä. Biomassaa polttavien ja vaihtelevalla teholla toimivien laitosten sekä raskasta polttoöljyä ja/tai kevyttä polttoöljyä polttavien moottorien kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 15 mg/Nm3.
|
BAT 8. |
Ilmaan johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi normaaleissa toimintaolosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa asianmukaisella suunnittelulla, käytöllä ja huollolla, että päästöjen vähentämislaitteistojen käytettävyys ja kapasiteetti ovat optimaalisella tasolla. |
|
BAT 9. |
Poltto- ja/tai kaasutuslaitosten yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sisällyttää seuraavat seikat kaikkien käytettävien polttoaineiden laadunvarmistus-/laadunvalvontaohjelmiin osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1):
Kuvaus Polttoaineen alustavan karakterisoinnin ja säännöllisen testauksen voivat suorittaa toiminnanharjoittaja ja/tai polttoaineen toimittaja. Jos ne suorittaa toimittaja, niiden täysimääräiset tulokset toimitetaan toiminnanharjoittajalle tuotteen (polttoaineen) toimittajan eritelmän ja/tai takuun muodossa.
|
|
BAT 10. |
Ilmaan ja/tai veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja ottaa käyttöön osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) mahdollisten epäpuhtauspäästöjen merkitykseen nähden oikeasuhteinen hallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:
|
|
BAT 11. |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on asianmukaisesti tarkkailla ilmaan ja/tai veteen johdettavia päästöjä muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa. Kuvaus Tarkkailu voidaan suorittaa päästöjen suorilla mittauksilla tai tarkkailemalla sijaismuuttujia, jos osoittautuu, että näin varmistetaan päästöjen suoria mittauksia vastaava tai parempi tieteellinen laatu. Käynnistyksen ja pysäytyksen aikaiset päästöt voidaan arvioida vähintään kerran vuodessa tyypillisestä käynnistys- ja pysäytysjaksosta tehtävän yksityiskohtaisen päästömittauksen perusteella ja arvioimalla vuoden aikana toteutuvien käynnistys- ja pysäytysjaksojen päästöt tämän mittauksen tulosten perusteella. |
1.4 Energiatehokkuus
|
BAT 12. |
Sellaisten poltto-, kaasutus- ja/tai IGCC-yksiköiden energiatehokkuuden lisäämiseksi, joita käytetään ≥ 1 500 tuntia vuodessa, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1.5 Veden kulutus ja veteen johdettavat päästöt
|
BAT 13. |
Veden kulutuksen ja ympäristöön päästettävän epäpuhtauksia sisältävän veden määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää toista tai molempia seuraavista menetelmistä.
|
|||||||||||||
|
BAT 14. |
Pilaantumattoman jäteveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on erottaa jätevesivirrat ja käsitellä ne erikseen epäpuhtauspitoisuuden mukaan. Kuvaus Tyypillisesti erotettavia ja käsiteltäviä jätevesivirtoja ovat muun muassa hulevesi, jäähdytysvesi ja savukaasujen käsittelystä tuleva jätevesi. Sovellettavuus Viemäröintijärjestelmien kokoonpano saattaa rajoittaa sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin. |
|
BAT 15. |
Savukaasujen käsittelystä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää sekä käyttää sekundaarisia menetelmiä mahdollisimman lähellä lähdettä laimentumisen estämiseksi.
BAT-päästötasot koskevat suoria päästöjä vastaanottavaan vesistöön kohdassa, jossa päästö lähtee laitoksesta. Taulukko 1 Savukaasujen käsittelystä suoraan vastaanottavaan vesistöön vapautuvien päästöjen BAT-päästötasot
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1.6 Jätehuolto
|
BAT 16. |
Poltto- ja/tai kaasutusprosessista ja puhdistusmenetelmistä loppukäsiteltäväksi lähetettyjen jätteiden määrien vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on järjestää toimenpiteet niin, että niillä maksimoidaan tärkeysjärjestyksessä ja elinkaariajattelu huomioon ottaen
ottamalla käyttöön asianmukainen yhdistelmä esimerkiksi seuraavista menetelmistä:
|
|||||||||||||||||||||||||||||
1.7 Melupäästöt
|
BAT 17. |
Melupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitetyistä menetelmistä tai niiden yhdistelmää.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2. KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN POLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
2.1 Hiilen ja/tai ruskohiilen polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti hiilen ja/tai ruskohiilen polttoon. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
2.1.1
|
BAT 18. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen polton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja kohdan BAT 6 lisäksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää seuraavaa menetelmää.
|
|||||||||
2.1.2
|
BAT 19. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 2 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) hiilen ja/tai ruskohiilen poltolle
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.1.3
|
BAT 20. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 3 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot NOX-päästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien polttolaitosten tai uusien polttolaitosten CO-päästöjen ohjeelliset vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.1.4
|
BAT 21. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 4 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot SO2-päästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
Taulukossa 4 esitettyjen BAT-päästötasojen vuorokausikeskiarvoa ei sovelleta polttolaitokseen, jonka polttoaineteho on yli 300 MW ja joka on erityisesti suunniteltu käyttämään kotimaisia ruskohiilipolttoaineita ja joka voi osoittaa, ettei se voi saavuttaa taulukossa 4 mainittuja BAT-päästötasoja teknis-taloudellisista syistä, ja BAT-päästötasojen vaihteluvälin vuotuisen keskiarvon ylärajat ovat seuraavat:
Taulukko 5 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot HCl- ja HF-päästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.1.5
|
BAT 22. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 6 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot pölypäästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.1.6
|
BAT 23. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien elohopeapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 7 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot elohopeapäästöille ilmaan hiilen ja ruskohiilen poltosta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.2 Kiinteän biomassan ja/tai turpeen polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti kiinteän biomassan ja/tai turpeen polttoon. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
2.2.1
Taulukko 8
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltolle
|
Polttoyksikön tyyppi |
||||
|
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (%) (75) |
||||
|
Uusi yksikkö (78) |
Olemassa oleva yksikkö |
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
|
|
Kiinteää biomassaa käyttävä ja/tai turvekattila |
33,5– > 38 |
28–38 |
73–99 |
73–99 |
2.2.2
|
BAT 24. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 9 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot NOX-päästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
CO-päästöjen ohjeelliset vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.2.3
|
BAT 25. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 10 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot SO2-päästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
Taulukko 11 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot HCl- ja HF-päästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.2.4
|
BAT 26. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 12 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot hiukkaspäästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.2.5
|
BAT 27. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien elohopeapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen päästötaso (BAT-päästötaso) elohopeapäästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta on < 1–5 μg/Nm3 näytteenottojakson keskiarvona. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
3. NESTEMÄISTEN POLTTOAINEIDEN POLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä ei sovelleta offshore-lautoilla oleviin polttolaitoksiin; ne kuuluvat 4.3 jakson soveltamisalaan.
3.1 Raskasta polttoöljyä ja/tai kevyttä polttoöljyä käyttävät kattilat
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn polttoon kattiloissa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
3.1.1
Taulukko 13
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltolle kattiloissa
|
Polttoyksikön tyyppi |
||||
|
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (%) |
Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde (%) (101) |
|||
|
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
|
|
Raskasta polttoöljyä ja/tai kevyttä polttoöljyä käyttävä kattila |
> 36,4 |
35,6–37,4 |
80–96 |
80–96 |
3.1.2
|
BAT 28. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 14 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) NOX-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta kattiloissa
CO-päästöjen ohjeelliset vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.1.3
|
BAT 29. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 15 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) SO2-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta kattiloissa
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.1.4
|
BAT 30. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 16 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) pölypäästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta kattiloissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.2 Raskasta polttoöljyä ja/tai kevyttä polttoöljyä käyttävät moottorit
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn polttoon polttomoottoreissa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
Mitä tulee raskasta polttoöljyä ja/tai kevyttä polttoöljyä käyttäviin moottoreihin, typen oksidien, rikin oksidien ja pölyn sekundaarisia päästöjenvähentämistekniikoita ei mahdollisesti voida soveltaa saarilla käytettäviin moottoreihin, jotka ovat osa pientä erillistä verkkoa (117) tai erittäin pientä erillistä verkkoa (118), teknisten, taloudellisten sekä logistiikkaan ja infrastruktuuriin liittyvien rajoitusten vuoksi siihen saakka, kun ne yhdistetään mantereen sähköverkkoon tai niihin toimitetaan kaasua. Näiden moottoreiden BAT-päästötasojen arvoja sovelletaan sen vuoksi pienissä erillisissä verkoissa tai erittäin pienissä erillisissä verkoissa vasta 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen uusien moottoreiden osalta ja 1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen olemassa olevien mootttoreiden osalta.
3.2.1
|
BAT 31. |
Polttomoottoreissa tapahtuvan raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 17 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltolle polttomoottoreissa
|
||||||||||||||||||||||
3.2.2
|
BAT 32. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
||||||||||||||||||
|
BAT 33. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien CO- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 18 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) NOX-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta polttomoottoreissa
Vain raskasta polttoöljyä käyttävien olemassa olevien ja ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien laitosten tai uusien vain raskasta polttoöljyä käyttävien laitosten osalta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.2.3
|
BAT 34. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 19 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) SO2-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta polttomoottoreissa
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
3.2.4
|
BAT 35. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 20 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) pölypäästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kevyen polttoöljyn poltosta polttomoottoreissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
3.3 Kevyttä polttoöljyä käyttävät kaasuturbiinit
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti kaasuöljyn polttoon kaasuturbiineissa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
3.3.1
|
BAT 36. |
Polttomoottoreissa tapahtuvan kevyen polttoöljyn polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 21 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kevyttä polttoöljyä käyttäville kaasuturbiineille
|
||||||||||||||||||||||
3.3.2
|
BAT 37. |
Kevyen polttoöljyn poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
|||||||||||||||
|
BAT 38. |
Kevyen polttoöljyn poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Kevyen polttoöljyn poltosta < 500 tuntia vuodessa hätätarkoituksessa käytettävissä kaksoispolttoainekaasuturbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ohjeellinen päästötaso on yleensä 145–250 mg/Nm3 vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona. |
||||||||||||
3.3.3
|
BAT 39. |
Kevyen polttoöljyn poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien SOX- ja pölypäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 22 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) SO2- ja pölypäästöille ilmaan kevyen polttoöljyn poltosta kaasuturbiineissa, kaksoispolttoainekaasuturbiinit mukaan lukien
|
|||||||||||||||||||||||||||
4. KAASUMAISTEN POLTTOAINEIDEN POLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
4.1 Maakaasun polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti maakaasun polttoon. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi. Ne eivät ole sovellettavissa offshore-lautoilla oleviin polttolaitoksiin; ne kuuluvat 4.3 jakson soveltamisalaan.
4.1.1
|
BAT 40. |
Maakaasun polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 23 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) maakaasun poltolle
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.1.2
|
BAT 41. |
Maakaasun poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
||||||||||||||||||||||||||||
|
BAT 42. |
Maakaasun poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
BAT 43. |
Maakaasun poltosta moottoreissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
||||||||||||||||||||
|
BAT 44. |
Maakaasun poltosta ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa optimoitu poltto ja/tai käyttää hapetuskatalysaattoreita. Kuvaus Ks. kuvaukset 8.3 jaksossa. Taulukko 24 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) NOX-päästöille ilmaan maakaasun poltosta kaasuturbiineissa
≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien polttolaitosten kunkin tyypin tai uusien polttolaitosten kunkin tyypin CO-päästöjen ohjeelliset vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
Jos kaasuturbiini on varustettu dry low-NOX-polttimella, näitä ohjeellisia tasoja sovelletaan vain, kun poltin on toiminnassa. Taulukko 25 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) NOX-päästöille ilmaan maakaasun poltosta kattiloissa ja moottoreissa
CO-päästöjen ohjeelliset vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
BAT 45. |
Maakaasun poltosta laihaa seosta käyttävissä kipinäsytytteisissä kaasumoottoreissa ilmaan johdettavien muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin (NMVOC) ja metaanin (CH4) päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa optimoitu poltto ja/tai käyttää hapetuskatalysaattoreita. Kuvaus Ks. kuvaukset 8.3 jaksossa. Hapetuskatalysaattorit eivät vähennä tehokkaasti vähemmän kuin neljä hiiliatomia sisältävien tyydyttyneiden hiilivetyjen päästöjä. Taulukko 26 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) formadlehydi- ja CH4-päästöille ilmaan maakaasun poltosta laihaa seosta käyttävissä kipinäsytytteisissä kaasumoottoreissa
|
||||||||||||||||||
4.2 Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen (masuunikaasu, koksaamokaasu, konverttikaasu) polttoon yksinään, yhdessä tai samanaikaisesti muiden kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden kanssa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
4.2.1
|
BAT 46. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 27 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltolle kattiloissa
Taulukko 28 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltolle CCGT-turbiineissa
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.2.2
|
BAT 47. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
|
BAT 48. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta CCGT-turbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
||||||||||||||||||||||||||||
|
BAT 49. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 29 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) NOX-päästöille ilmaan 100-prosenttisten raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta
CO-päästöjen ohjeelliset vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.2.3
|
BAT 50. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta ilmaan johdettavien SOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 30 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) SO2-päästöille ilmaan 100-prosenttisten raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.2.4
|
BAT 51. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 31 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) pölypäästöille ilmaan 100-prosenttisten raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.3 Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden polttoon offshore-lautoilla. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
|
BAT 52. |
Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden polton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja kohdan lisäksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
BAT 53. |
Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
||||||||||||||||||
|
BAT 54. |
Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 32 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) NOX-päästöille ilmaan kaasumaisten polttoaineiden poltosta avokiertokaasuturbiineissa offshore-lautoilla
CO-päästöjen ohjeelliset näytteenottojakson keskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
|||||||||||||||||||||||
5. USEITA POLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN LAITOSTEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
5.1 Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden polttoon yksinään, yhdessä tai samanaikaisesti muiden kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden kanssa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
5.1.1
|
BAT 55. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden polton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
|||||||||
5.1.2
Taulukko 33
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltolle kattiloissa
|
Polttoyksikön tyyppi |
||||
|
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (%) |
||||
|
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
|
|
Kattila, joka käyttää kemianteollisuudesta peräisin olevia nestemäisiä prosessipolttoaineita myös sekoitettuina raskaaseen polttoöljyyn, kevyeen polttoöljyyn ja/tai muihin nestemäisiin polttoaineisiin |
> 36,4 |
35,6–37,4 |
80–96 |
80–96 |
|
Kattila, joka käyttää kemianteollisuudesta peräisin olevia kaasumaisia prosessipolttoaineita myös sekoitettuina maakaasuun ja/tai muihin kaasumaisiin polttoaineisiin |
39–42.5 |
38–40 |
78–95 |
78–95 |
5.1.3
|
BAT 56. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 34 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) NOX-päästöille ilmaan 100-prosenttisten kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien laitosten ja uusien laitosten CO-päästöjen ohjeellinen vuosikeskiarvo on yleensä < 5–30 mg/Nm3. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5.1.4
|
BAT 57. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 35 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) SO2-päästöille ilmaan 100-prosenttisten kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
Taulukko 36 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) HCl- ja HF-päästöille ilmaan kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5.1.5
|
BAT 58. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien pölyn, hiukkasiin kiinnittyneiden metallien ja pieninä pitoisuuksina esiintyvien aineiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 37 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) pölypäästöille ilmaan 100-prosenttisista kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista koostuvien kaasujen ja nesteiden seosten poltosta kattiloissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5.1.6
|
BAT 59. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien yhdistelmää.
Taulukko 38 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) PCDD/F- ja TVOC-päästöille ilmaan 100-prosenttisten kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
|
|||||||||||||||||||||||||
6. JÄTTEEN RINNAKKAISPOLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti jätteen rinnakkaispolttoon polttolaitoksissa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
Kun jätettä rinnakkaispoltetaan, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan koko syntyvän savukaasun volyymiin.
Lisäksi kun jätettä rinnakkaispoltetaan 2 jakson soveltamisalan kuuluvien polttoaineiden kanssa, 2 jakson soveltamisalaan kuuluvia BAT-päästötasoja sovelletaan myös i) koko syntyvän savukaasun volyymiin ja ii) kyseisen jakson soveltamisalaan kuuluvien polttoaineiden poltosta syntyvien savukaasujen volyymiin käyttäen direktiivin 2010/75/EU liitteessä VI olevassa 4 osassa olevaa sekoitussäännön kaavaa, jossa jätteen poltosta syntyvän savukaasun volyymin BAT-päästötasot määritetään BAT 61:n perusteella.
6.1.1
|
BAT 60. |
Polttolaitoksissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispolton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi, vakaiden palamisolosuhteiden varmistamiseksi ja ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdan BAT 60 menetelmää a ja kohdassa BAT 6 esitettyjen ja/tai seuraavassa esitettyjen muiden menetelmien yhdistelmää.
|
|||||||||||||||||||||||||
|
BAT 61. |
Polttolaitoksissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispoltosta aiheutuvien päästöjen lisääntymisen ehkäisemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pilaavien aineiden päästöt jätteen rinnakkaispoltosta syntyvässä savukaasujen osassa eivät ole suuremmat kuin jätteenpolttoa koskevien BAT-päätelmien soveltamisesta aiheutuvat päästöt. |
|
BAT 62. |
Jotta minimoidaan polttolaitoksissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispolton vaikutus jäämien kierrätykseen, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on huolehtia kipsin, tuhkan ja kuonien sekä muiden jäämien hyvästä laadusta niiden kierrätystä koskevien vaatimusten mukaisesti, joita noudatetaan, kun laitoksessa ei rinnakkainpolteta jätettä, käyttämällä yhtä tai useampaa kohdassa BAT 60 esitettyä menetelmää ja/tai rajoittamalla rinnakkaispoltto jätejakeisiin, joiden epäpuhtauspitoisuudet vastaavat muiden käytettävien polttoaineiden epäpuhtauspitoisuuksia. |
6.1.2
|
BAT 63. |
Jätteen rinnakkaispolton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdissa BAT 12 ja BAT 19 esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää käytettävän polttoainetyypin ja laitoksen kokoonpanon mukaan. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) jätteen rinnakkaispoltolle biomassan ja/tai turpeen kanssa esitetään taulukossa 8 ja jätteen rinnakkaispoltolle hiilen ja/tai ruskohiilen kanssa taulukossa 2. |
6.1.3
|
BAT 64. |
Jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 20 esitettyä menetelmää. |
|
BAT 65. |
Jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien NOX -päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O -päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 24 esitettyä menetelmää. |
6.1.4
|
BAT 66. |
Jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 21 esitettyä menetelmää. |
|
BAT 67. |
Jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 25 esitettyä menetelmää. |
6.1.5
|
BAT 68. |
Jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien pölyn ja hiukkasiin kiinnittyneen metallin päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 22 esitettyä menetelmää. Taulukko 39 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) metallipäästöille ilmaan jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta
|
|||||||||||||||
|
BAT 69. |
Jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 26 esitettyä menetelmää. Taulukko 40 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) metallipäästöille ilmaan jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta
|
|||||||
6.1.6
|
BAT 70. |
Jätteen sekä biomassan, turpeen, hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien elohopeapäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdissa BAT 23 ja BAT 27 esitettyjä menetelmiä. |
6.1.7
|
BAT 71. |
Jätteen sekä biomassan, turpeen, hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdissa BAT 6 ja BAT 26 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien yhdistelmää.
Taulukko 41 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) PCDD/F- ja TVOC-päästöille ilmaan jätteen sekä biomassan, turpeen, hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta
|
||||||||||||||||||||||||||||||
7. KAASUTUKSEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Jollei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti kaikkiin polttolaitoksiin suorasti liittyviin kaasutuslaitoksiin ja IGCC-laitoksiin.Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
7.1.1
|
BAT 72. |
IGCC- ja kaasutusyksiköiden energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien yhdistelmää.
Taulukko 42 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kaasutus- ja IGCC-yksiköille
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7.1.2
|
BAT 73. |
IGCC-laitoksista ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi ja/tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 43 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) IGCC-laitoksista ilmaan johdettaville NOX-päästöille
≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien laitosten ja uusien laitosten CO-päästöjen ohjeellinen vuosikeskiarvo on yleensä < 5–30 mg/Nm3. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7.1.3
|
BAT 74. |
IGCC-laitoksista ilmaan johdettavien SOX-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää.
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen päästötaso (BAT-päästötaso) SO2-päästöille ilmaan IGCC-laitoksista, joiden lämpöteho on ≥ 100 MWth, on 3–16 mg/Nm3 vuotuisena keskiarvona. |
|||||||||
7.1.4
|
BAT 75. |
IGCC-laitoksista ilmaan johdettavien pölyn, hiukkasiin kiinnittyneen metallin, ammoniakin ja halogeenin päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 44 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) IGCC-laitoksista ilmaan johdettaville pölyn ja hiukkasiin kiinnittyneen metallin päästöille
|
||||||||||||||||||||||||||
8. MENETELMIEN KUVAUS
8.1 Yleiset menetelmät
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
Kehittynyt säätöjärjestelmä |
Tietokonepohjaisen automaattisen järjestelmän käyttö palamishyötysuhteen säätöön ja päästöjen ehkäisemisen ja/tai vähentämisen tukemiseen. Tähän sisältyy myös hyvin tehokkaan seurannan käyttö. |
|
Palamisen optimointi |
Toimenpiteet, joilla maksimoidaan energian muuntamisen tehokkuus esimerkiksi tulipesässä/kattilassa ja minimoidaan samalla päästöt (erityisesti CO-päästöt). Tämä saadaan aikaan yhdistämällä eri menetelmiä, muun muassa polttolaitteiston hyvällä suunnittelulla, optimoimalla lämpötila (esimerkiksi polttoaineen ja palamisilman tehokas sekoittaminen) ja viipymäaika palamisvyöhykkeellä ja käyttämällä kehittynyttä säätöjärjestelmää. |
8.2 Energiatehokkuutta lisäävät menetelmät
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
Kehittynyt säätöjärjestelmä |
Ks. kohta 8.1. |
|
Valmius lämmön ja sähkön yhteistuotantoon |
Toimenpiteet, joiden avulla hyödyntämiskelpoinen lämpömäärä voidaan myöhemmin siirtää laitoksen ulkopuoliseen lämpökuormaan siten, että tällä saadaan aikaan vähintään 10 prosentin vähennys primaarienergian kulutuksessa verrattuna lämmön ja sähkön erikseen tapahtuvaan tuotantoon. Tähän sisältyy sellaisten höyryjärjestelmän erityisten kohtien tunnistaminen, joista voidaan ottaa höyryä, ja niiden saavutettavuuden varmistaminen, sekä riittävän tilan varaaminen putkien, lämmönvaihtimien, veden suolanpoiston lisäkapasiteetin, varakattilan ja vastapaineturbiinien kaltaisten laitteiden asentamiselle. Balance of Plant -järjestelmät (BoP) ja säätö-/mittausjärjestelmät soveltuvat parantamiseen. Myös myöhempi yhdistäminen vastapaineturbiiniin tai -turbiineihin on mahdollista. |
|
Yhdistetty sykli |
Kahdesta tai useammasta termodynaamisesta syklistä, esimerkiksi Braytonin syklistä (kaasuturbiini/polttomoottori) ja Rankinen syklistä (höyryturbiini/kattila) koostuva yhdistelmä ensimmäisen syklin savukaasusta tulevan lämpöhäviön muuntamiseksi hyötyenergiaksi myöhemmissä sykleissä. |
|
Palamisen optimointi |
Ks. kohta 8.1. |
|
Savukaasulauhdutin |
Lämmönvaihdin, jossa savukaasu esilämmittää veden ennen sen lämmittämistä höyrylauhduttimessa. Savukaasun sisältämä höyry kondensoituu lämmitysveden jäähdyttäessä sen. Savukaasulauhdutinta käytetään sekä polttoyksikön energiatehokkuuden lisäämiseen että pölyn, SOX:n, HCl:n ja HF:n kaltaisten epäpuhtauksien poistamiseen savukaasusta. |
|
Prosessikaasujen hallintajärjestelmä |
Järjestelmä, jonka avulla raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasuja voidaan käyttää polttoaineina (esimerkiksi masuuni-, koksaamo- ja konverttikaasut), jotka ohjataan polttolaitoksiin näiden polttoaineiden saatavuuden ja teräksentuotantolaitoksessa olevien polttolaitosten tyypin mukaan. |
|
Superkriittiset höyryolosuhteet |
Sellaisen höyrypiirin, myös höyryn välitulistusjärjestelmien, käyttö, jossa höyryn paine voi nousta yli 220,6 baariin ja lämpötila yli 540 °C:een. |
|
Ultra-superkriittiset höyryolosuhteet |
Sellaisen höyrypiirin, myös höyryn välitulistusjärjestelmien, käyttö, jossa höyryn paine voi nousta yli 250–300 baariin ja lämpötila yli 580–600 °C:een. |
|
Märkäpiippu |
Piipun suunnittelu, jolla mahdollistetaan kyllästyneen savukaasun vesihöyryn kondensoituminen ja vältetään siten savukaasun välikuumentimen käyttö märän savukaasun rikinpoiston jälkeen. |
8.3 Menetelmät ilmaan johdettavien NOX- ja/tai CO-päästöjen vähentämiseksi
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
Kehittynyt säätöjärjestelmä |
Ks. kohta 8.1. |
|
Ilman vaiheistus |
Useiden happipitoisuudeltaan erilaisten palamisvyöhykkeiden luominen polttokammioon NOX-päästöjen vähentämiseksi ja optimoidun polton varmistamiseksi. Menetelmä sisältää ensisijaisen palamisvyöhykkeen, jossa palaminen tapahtuu epätäydellisesti (eli jossa ilmaa on liian vähän), ja toisen uudelleenpolttovyöhykkeen (johon lisätään yli jäänyt ilma) polton parantamiseksi. Joissakin vanhat ja pienet kattilat saattavat edellyttää kapasiteetin pienentämistä, jotta ilman vaiheistamiselle saadaan riittävä tila. |
|
Yhdistelmätekniikat NOX:n ja SOX:n vähentämiseksi |
Monimutkaisten ja integroitujen puhdistusmenetelmien, esimerkiksi aktiivihiili- ja DeSONOX-prosessien, käyttö NOX:n, SOX:n ja usein myös muiden epäpuhtauksien yhdistetyksi vähentämiseksi. Niitä voidaan soveltaa joko yksinään tai yhdessä muiden primaaristen menetelmien manssa hiiltä käyttävissä hiilipölykattiloissa. |
|
Palamisen optimointi |
Ks. kohta 8.1. |
|
Dry low-NOX-polttimet (DLN) |
Kaasuturbiinin polttimia, joissa ilma ja polttoaine sekoitetaan ennen niiden syöttämistä palamisvyöhykkeelle. Sekoittamalla ilma ja polttoaine ennen polttoa saavutetaan homogeeninen lämpötilan jakautuminen ja alempi liekin lämpötila, mikä vähentää NOX-päästöjä. |
|
Savukaasun tai poistokaasun kierrätys |
Osa savukaasusta kierrätetään takaisin polttokammioon korvaamaan osa puhtaasta palamisilmasta. Tämä sekä alentaa lämpötilaa että rajoittaa typen hapettumisen O2-pitoisuutta, mikä rajoittaa NOX:n muodostumista. Takaisinkierrätyksessä uunin savukaasut johdetaan takaisin liekkiin, jotta vähennetään happipitoisuutta ja siten liekin lämpötilaa. Erikoispoltinten tai muiden järjestelyjen käyttö perustuu palamiskaasujen sisäiseen takaisinkierrätykseen, ja ne viilentävät liekkien alkuosaa ja vähentävät liekkien kuumimman osan happipitoisuutta |
|
Polttoaineen valinta |
Käytetään polttoainetta, jonka typpipitoisuus on alhainen. |
|
Polttoaineen vaiheistus |
Menetelmä perustuu liekin lämpötilan alentamiseen tai paikallisten kuumien kohtien vähentämiseen luomalla polttokammioon useita palamisvyöhykkeitä, joihin ruiskutetaan eri määriä polttoainetta ja ilmaa. Jälkiasennus saattaa olla vähemmän tehokasta pienissä kuin suurissa laitoksissa. |
|
Laihan seoksen järjestelmä ja kehittynyt laihan seoksen järjestelmä |
Liekin huippulämpötilan hallinta laihan seoksen poltto-olosuhteilla on ensisijainen polttoa koskeva toimintatapa NOX:n muodostumisen rajoittamiseksi kaasumoottoreissa. Laihaa seosta käyttävällä poltolla pienennetään polttoaineen ja ilman suhdetta vyöhykkeillä, joilla muodostuu NOX-yhdisteitä, siten, että liekin huippulämpötila on alempi kuin stoikiometrinen adiabaattinen liekin lämpötila, ja vähennetään näin termisen NOX:n muodostumista. Tämän järjestelmän optimoitua versiota kutsutaan kehittyneeksi laihan seoksen järjestelmäksi. |
|
Low-NOX-polttimet |
Tämä tekniikka (mukaan lukien erittäin vähän typpioksideja tuottavat ultra-low- NOX -polttimet tai kehittyneet low- NOX -polttimet) perustuu liekin huippulämpötilojen alentamiseen; kattiloiden polttimet on suunniteltu siten, että ne viivästyttävät palamista mutta parantavat palamista ja lisäävät lämmön siirtymistä (liekin suurempi säteilykyky). Ilman ja polttoaineen sekoittaminen vähentää hapen saatavuutta ja alentaa liekin huippulämpötilaa viivästyttäen näin polttoaineeseen sitoutuneen typen muuntumista NOX:ksi ja termisen NOX:n muodostumista säilyttäen samalla polttohyötysuhteen hyvänä. Menetelmä voidaan yhdistää uunin palamiskammion rakenteen muutokseen. Ultra-low- NOX-polttimiin sisältyy palamisen vaiheistus (ilma/polttoaine) sekä palotilankaasujen takaisinkierrätys (sisäinen savukaasun takaisinkierrätys). Kattilan rakenne saattaa vaikuttaa menetelmän suorituskykyyn vanhoihin laitoksiin tehtävien jälkiasennusten yhteydessä. |
|
Low-NOX-poltto dieselmoottoreissa |
Menetelmä koostuu moottorin sisäisten muutosten, kuten polton ja polttoaineen ruiskutuksen optimoinnin (hyvin myöhäinen polttoaineen ruiskutus yhdessä ilmanottoventtiilin varhaisen sulkeutumisen kanssa), turboahtimen tai Millerin syklin, yhdistelmästä. |
|
Hapetuskatalysaattorit |
Katalysaattorien (jotka yleensä sisältävät jalometalleja, kuten palladiumia tai platinaa) käyttö hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen hapettamiseksi, jolloin muodostuu hiilidioksidia ja vesihöyryä. |
|
Palamisilman lämpötilan alentaminen |
Palamisilman käyttö ympäristön lämpötilassa. Palamisilmaa ei esilämmitetä regeneratiivisessa ilman esilämmittimessä. |
|
Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR) |
Typpioksidien selektiivinen pelkistys ammoniakilla tai urealla katalyytin läsnä ollessa. Tässä menetelmässä NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin kanssa katalyyttikerroksessa (yleensä vesiliuoksessa) noin 300–450 °C:n optimaalisessa toimintalämpötilassa. Katalyyttikerroksia voi olla useita. Käyttämällä useita katalyyttikerroksia saavutetaan tehokkaampi NOX:n pelkistys. Menetelmä voi olla rakenteeltaan modulaarinen, ja erityisiä katalyytteja ja/tai esilämmitystä voidaan käyttää, jos kuormitus on matala tai savukaasun lämpötila-alue laaja. ”Kanavan sisäinen” tai ”jälkikäsittelevä” SCR on menetelmä, jossa SNCR-pelkistyksen jälkeen käytetään SCR-pelkistystä, joka vähentää SNCR-yksiköstä tulevia ammoniakkipäästöjä. |
|
Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR) |
Typpioksidien selektiivinen pelkistys ammoniakilla tai urealla ilman katalyyttia. NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin tai urean kanssa korkeassa lämpötilassa. Toimintalämpötila-alueen on oltava 800–1 000 °C optimaalisen reaktion aikaansaamiseksi. |
|
Veden/höyryn lisääminen |
Vettä tai höyryä käytetään laimentimena palamislämpötilan alentamiseksi kaasuturbiineissa, moottoreissa tai kattiloissa, mikä vähentää termisen NOX:n muodostumista. Se joko sekoitetaan polttoaineeseen ennen sen polttoa (polttoaineen emulgointi, kosteuttaminen tai kyllästys) tai ruiskutetaan suoraan polttokammioon (veden/höyryn ruiskutus). |
8.4 Menetelmät ilmaan johdettavien SOX-, HCl- ja/tai HF-päästöjen vähentämiseksi
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
Tulipesäinjektio (uuniin tai petiin) |
Kuivaa sorbenttia ruiskutetaan suoraan polttokammioon tai magnesium- tai kalsiumpohjaisia adsorbentteja syötetään leijukerroskattilan leijupetiin. Sorbenttihiukkasten pinta reagoi savukaasussa tai leijukerroskattilassa olevan SO2:n kanssa. Tätä käytetään useimmiten yhdessä jonkin pölynpuhdistusmenetelmän kanssa. |
|
Kiertoleijukuivapesuri |
Kattilan ilman esilämmittimestä tuleva savukaasu tulee kiertoleijupedin absorbaattorin sisään sen alaosasta ja virtaa ylöspäin venturiosan läpi, jossa savukaasuvirtaan ruiskutetaan erikseen kiinteää sorbenttia ja vettä. Tätä käytetään useimmiten yhdessä jonkin pölynpuhdistusmenetelmän kanssa. |
|
Yhdistelmätekniikat NOX:n ja SOX:n vähentämiseksi |
Ks. kohta 8.3. |
|
Kanavainjektio |
Kuivan jauhemaisen sorbentin ruiskutus ja levittäminen savukaasuvirtaan. Sorbentti (esimerkiksi natriumkarbonaatti, natriumbikarbonaatti, kalsiumhydroksidi) reagoi happokaasujen (esimerkiksi rikkikaasujen ja HCl:n) kanssa, minkä tuloksena syntyvät kiinteät aineet poistetaan pölynpuhdistusmenetelmillä (letkusuodattimella tai sähkösuodattimella). Sorbentin ruiskutusta kanavaan käytetään tavallisimmin yhdessä letkusuodattimen kanssa. |
|
Savukaasulauhdutin |
Ks. kohta 8.2. |
|
Polttoaineen valinta |
Rikki-, kloori- ja/tai fluoripitoisuudeltaan alhaisen polttoaineen käyttö |
|
Prosessikaasujen hallintajärjestelmä |
Ks. kohta 8.2. |
|
Merivettä käyttävä savukaasujen rikinpoisto |
Erityinen ei-regeneratiivisen märkäpesun muoto, jossa meriveden luonnollista emäksisyyttä käytetään happamien yhdisteiden absorbointiin savukaasusta. Edellyttää yleensä edeltävää pölyn poistamista. |
|
Puolikuivapesuri |
Emäsreagenssin suspensio/liuos syötetään ja levitetään poistokaasun virtaan. Materiaali reagoi rikkikaasujen kanssa, minkä tuloksena syntyvät kiinteät aineet poistetaan pölynpuhdistusmenetelmillä (letkusuodattimella tai sähkösuodattimella). Puolikuivapesuria käytetään tavallisimmin yhdessä letkusuodattimen kanssa. |
|
Märkä savukaasujen rikinpoisto |
Menetelmä tai pesumenetelmien yhdistelmä, jolla rikin oksidit poistetaan savukaasuista erilaisilla prosesseilla, joihin yleensä sisältyy emässorbentti kaasumaisen SO2:n talteen ottamiseksi ja sen muuntamiseksi kiinteään muotoon. Märkäpesuprosessissa kaasumaiset yhdisteet liuotetaan sopivaan nesteeseen (veteen tai emäksiseen liuokseen). Samanaikaisesti voidaan poistaa kiinteät ja kaasumaiset yhdisteet. Märkäpesuprosessin loppuvaiheessa savukaasuihin imeytyy vettä, ja pisarat on erotettava ennen savukaasujen käsittelyä. Märkäpesusta syntyvä neste lähetetään jätevedenkäsittelyprosessiin, ja liukenemattomat aineet kerätään erottamalla tai suodattamalla. |
|
Märkäpesu |
Nesteen, yleensä veden tai vesiliuoksen, käyttö happamien yhdisteiden talteen ottamiseksi savukaasusta absorption avulla. |
8.5 Menetelmät ilmaan johdettavien pölyn, metallien (elohopea mukaan lukien) ja/tai PCDD/F:n päästöjen vähentämiseksi
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
Letkusuodatin |
Letkusuodattimet valmistetaan huokoisesta kudotusta tai huovutetusta kankaasta, jonka läpi kaasut ohjataan hiukkasten poistamiseksi. Letkusuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen jätekaasujen ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa. |
|
Tulipesäinjektio (uuniin tai petiin) |
Ks. yleiskuvaus 8.4 jaksossa. Menetelmä tuottaa yhteishyötyjä vähentämällä pöly- ja metallipäästöjä. |
|
Hiilisorbentin (esimerkiksi aktiivihiilen tai halogenoidun aktiivihiilen) ruiskutus savukaasuun |
Elohopean ja/tai PCDD/F:n adsorptio hiilisorbenteilla, kuten (halogenoidulla) aktiivihiilellä, käyttäen kemiallista käsittelyä tai ilman sitä. Sorbenttiruiskutusjärjestelmää voidaan tehostaa lisäämällä täydentävä letkusuodatin. |
|
Kuiva tai puolikuiva savukaasujen rikinpoistojärjestelmä |
Ks. kunkin menetelmän (puolikuivapesuri, kanavainjektio, kiertoleijupedin kuivapesuri) yleiskuvaus 8.4 jaksossa. Menetelmä tuottaa yhteishyötyjä vähentämällä pöly- ja metallipäästöjä. |
|
Sähkösuodatin (ESP) |
Sähköstaattiset pölynkeräimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne voivat toimia hyvin erilaisissa olosuhteissa. Suodatustehokkuus on yleensä riippuvainen kenttien määrästä, viipymäajasta (koko), katalyytin ominaisuuksista ja käsittelyketjussa ennen suodinta olevista hiukkasten poistolaitteista. Sähkösuodattimissa on yleensä kahdesta viiteen kenttää. Uusimmissa (hyvin tehokkaissa) sähkösuodattimissa on jopa seitsemän kenttää. |
|
Polttoaineen valinta |
Tuhka- tai metallipitoisuudeltaan (esimerkiksi elohopeapitoisuudeltaan) alhaisen polttoaineen käyttö. |
|
Multisyklonit |
Keskipakoisvoimaan perustuvia pölyntorjuntajärjestelmiä, joilla hiukkaset erotetaan kantajakaasusta ja kerätään yhteen tai useampaan koteloon. |
|
Halogenoitujen lisäaineiden käyttö polttoaineessa tai niiden ruiskutus uuniin |
Halogeeniyhdisteiden (esimerkiksi bromipitoisten lisäaineiden) syöttö uuniin alkuainemuotoisen elohopean hapettamiseksi liukoiseen tai hiukkasmuotoon, millä tehostetaan elohopean poistoa myöhemmissä puhdistusjärjestelmissä. |
|
Märkä savukaasujen rikinpoisto |
Ks. yleiskuvaus 8.4 jaksossa. Menetelmä tuottaa yhteishyötyjä vähentämällä pöly- ja metallipäästöjä. |
8.6 Veteen johdettavia päästöjä vähentävät menetelmät
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
Adsorptio aktiivihiileen |
Liukoiset epäpuhtaudet tarttuvat kiinteiden, hyvin huokoisten hiukkasten (adsorbentin) pintaan. Aktiivihiiltä käytetään tyypillisesti orgaanisten yhdisteiden ja elohopean adsorptioon. |
|
Aerobinen biologinen käsittely |
Liuenneiden orgaanisten epäpuhtauksien biologinen hapetus mikro-organismien metabolismin avulla. Liuennut happi – jota ruiskutetaan ilmana tai puhtaana happena – mineralisoi orgaaniset ainesosat hiilidioksidiksi ja vedeksi tai ne muuntuvat muiksi metaboliiteiksi ja biomassaksi. Tietyissä olosuhteissa tapahtuu myös aerobista nitrifikaatiota, jossa mikro-organismit hapettavat ammoniumin (NH4 +) välituotteena olevaksi nitriitiksi (NO2 –), joka hapettuu edelleen nitraatiksi (NO3 –). |
|
Anoksinen/anaerobinen biologinen käsittely |
Epäpuhtauksien biologinen pelkistäminen mikro-organismien metabolismin avulla (esimerkiksi nitraatti (NO3 –) pelkistyy alkuainemuotoiseksi kaasumaiseksi typeksi, hapettunut elohopea pelkistyy alkuainemuotoiseksi elohopeaksi). Märistä puhdistusjärjestelmistä tulevan jäteveden anoksinen/anaerobinen käsittely suoritetaan tavallisesti kiinteäkalvoisilla bioreaktoreilla käyttäen aktiivihiiltä kantaja-aineena. Anoksista/anaerobista biologista käsittelyä elohopean poistamiseksi sovelletaan yhdessä muiden menetelmien kanssa. |
|
Koagulaatio ja saostaminen |
Koagulaatiota ja saostamista käytetään erottamaan suspendoituneet kiinteät aineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiinteiden aineiden. Saostaminen tehdään lisäämällä polymeerejä siten, että mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan siten suurempia flokkeja. |
|
Kiteyttäminen |
Ionisten epäpuhtauksien poistaminen jätevedestä kiteyttämällä ne siemenkiteenä toimivaan aineeseen, esimerkiksi hiekkaan tai mineraaleihin, leijukerrosprosessissa. |
|
Suodatus |
Kiinteiden aineiden erottaminen jäteveden kantoaineesta viemällä se huokoisen välittäjäaineen läpi. Se sisältää erityyppisiä tekniikoita, esimerkiksi hiekkasuodatuksen, mikrosuodatuksen ja ultrasuodatuksen. |
|
Vaahdotus |
Kiinteiden ja nestemäistä hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla niihin kaasukuplia, tavallisesti ilmaa. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle ja ne kootaan kauhoilla. |
|
Ioninvaihto |
Ionisten epäpuhtauksien kerääminen jätevedestä ja niiden korvaaminen hyväksyttävämmillä ioneilla ioninvaihtohartsin avulla. Epäpuhtaudet otetaan väliaikaisesti talteen ja päästetään myöhemmin regenerointi- tai vastahuuhtelunesteeseen. |
|
Neutralisaatio |
Jäteveden pH:n mukauttaminen pH-tasoltaan neutraaliksi (noin pH 7) lisäämällä kemikaaleja. Natriumhydroksidia (NaOH) tai kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2) käytetään yleensä pH-tason kohottamiseen, kun taas rikkihappoa (H2SO4), suolahappoa (HCl) tai hiilidioksidia (CO2) käytetään yleensä pH:n alentamiseen. Neurtralisaation aikana saattaa tapahtua joidenkin epäpuhtauksien saostumista. |
|
Öljyn ja veden erottaminen |
Öljyn poistaminen jätevedestä painovoimaerottelun avulla käyttäen esimerkiksi API-selkeytintä, aaltomaisia lamelleja käyttävää selkeytintä tai samansuuntaisia lamelleja käyttävää selkeytintä. Öljyn ja veren erottamisen jälkeen suoritetaan yleensä vaahdotus, jota tuetaan koagulaatiolla/saostamisella. Joissain tapauksissa emulsio saattaa olla tarpeen rikkoa ennen öljyn ja veden erottamista. |
|
Hapettaminen |
Epäpuhtauksien muuntaminen hapettavien kemiallisten aineiden avulla samanlaisiksi yhdisteiksi, jotka ovat vähemmän vaarallisia ja/tai helpommin puhdistettavissa. Kun kyse on märkien puhdistusjärjestelmien jätevedestä, sulfiitin (SO3 2 –) hapettamiseen sulfaatiksi (SO4 2 –) voidaan käyttää ilmaa. |
|
Saostaminen |
Liuenneiden epäpuhtauksien konvertointi liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä kemiallisia saostusaineita. Muodostuneet kiinteät saokset erotetaan sitten kerrostamalla, vaahdottamalla tai suodattamalla. Tyypillisiä metallisaostukseen käytettäviä kemikaaleja ovat kalkki, dolomiitti, natriumhydroksidi, natriumkarbonaatti, natriumsulfidi ja orgaaniset sulfidit. Kalsiumsuoloja (muita kuin kalkkia) käytetään sulfaatin tai fluoridin saostamiseen. |
|
Selkeytys |
Suspendoituneiden kiinteiden aineiden erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä. |
|
Strippaus |
Puhdistettavissa olevien epäpuhtauksien (esimerkiksi ammoniakin) poistaminen jätevedestä asettamalla se kosketukseen nopean kaasuvirran kanssa epäpuhtauksien siirtämiseksi kaasufaasiin. Epäpuhtaudet poistetaan strippauskaasusta käsittelyketjussa myöhemmin tehtävällä käsittelyllä ja ne voidaan mahdollisesti käyttää uudelleen. |
(*1) Komission täytäntöönpanopäätös 2012/249/EU, annettu 7 päivänä toukokuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitettujen käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittelemisestä (EUVL L 123, 9.5.2012, s. 44).
(1) Sellaisten muuttujien kohdalla, joihin 30 minuuttia kestävä mittaus ei näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten vuoksi sovellu, käytetään soveltuvaa otantajaksoa. PCDD/F-päästöjen osalta käytetään 6–8 tunnin otantajaksoa.
(2) Jos suorituskykytestiä ei teknisistä syistä voida suorittaa lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköissä siten, että yksikköä käytetään täydellä teholla lämmöntuotantoon, testiä voidaan täydentää tai se voidaan korvata laskelmalla, jossa käytetään täyden tehon muuttujia.
(3) Savukaasun vesihöyrypitoisuuden jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, jos savukaasunäyte kuivataan ennen analysointia.
(4) Jatkuvatoimisia mittauksia koskevat yleiset EN-standardit ovat EN 15267-1, EN 15267-2, EN 15267-3 ja EN 14181. Jaksottaisia mittauksia koskevat EN-standardit esitetään taulukossa.
(5) Tarkkailun suorittamistiheyttä ei sovelleta, jos laitos jouduttaisiin käynnistämään vain päästömittauksen suorittamista varten.
(6) Laitoksissa, joiden polttoaineteho on < 100 MW ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa. Kaasuturbiinien kohdalla jaksottainen tarkkailu suoritetaan polttolaitoksen kuormituksen ollessa > 70 prosenttia. Jätteen ja hiilen, ruskohiilen, kiinteän biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispolton tarkkailutiheydessä on otettava huomioon myös teollisuuspäästödirektiivin liitteessä VI oleva 6 osa.
(7) Käytettäessä SCR-järjestelmää tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran vuodessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.
(8) Kun kyse on maakaasua käyttävistä turbiineista, joiden polttoaineteho on < 100 MW ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tai olemassa olevista OCGT-laitoksista, voidaan käyttää tämän sijasta PEMS-järjestelmää.
(9) Tämän sijasta voidaan käyttää PEMS-järjestelmää.
(10) Suoritetaan kaksi mittaussarjaa, joista yksi suoritetaan > 70 prosentin kuormituksilla ja toinen < 70 prosentin kuormituksilla.
(11) Laitoksissa, joissa poltetaan öljyä, jonka rikkipitoisuus tunnetaan, ja joissa ei ole savukaasujen rikinpoistojärjestelmää, SO2-päästöjen määrittämiseen voidaan käyttää jatkuvan mittauksen vaihtoehtona vähintään kerran kolmessa kuukaudessa tehtäviä säännöllisiä mittauksia ja/tai muita menettelyjä, joilla varmistetaan vastaavan tieteellisen arvon omaavien tietojen toimittaminen.
(12) Kun kyse on kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista, laitosten, joiden teho on < 100 MWth, tarkkailutiheyttä voidaan mukauttaa polttoaineen ominaisuuksien alustavan tarkastelun jälkeen (ks. BAT 5) epäpuhtauspäästöjen (esimerkiksi pitoisuus polttoaineessa, käytettävä savukaasujen käsittely) merkitystä ilmapäästöissä koskevan arvioinnin perusteella, mutta tarkkailu on suoritettava joka tapauksessa aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(13) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat, voidaan suorittaa jaksottaisia mittauksia ainoastaan silloin, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin, mutta joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa. Jätteen ja hiilen, ruskohiilen, kiinteän biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispolton tarkkailutiheydessä on otettava huomioon myös teollisuuspäästödirektiivin liitteessä VI oleva 6 osa.
(14) Kun kyse on kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista, tarkkailutiheyttä voidaan mukauttaa polttoaineen ominaisuuksien alustavan tarkastelun jälkeen (ks. BAT 5) epäpuhtauspäästöjen (esimerkiksi pitoisuus polttoaineessa, käytettävä savukaasujen käsittely) merkitystä ilmapäästöissä koskevan arvioinnin perusteella, mutta tarkkailu on suoritettava joka tapauksessa aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(15) Laitoksissa, joiden polttoaineteho on < 100 MW ja joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran vuodessa. Laitoksissa, joiden polttoaineteho on < 100 MW ja joita käytetään 500–1 500 tuntia vuodessa, tarkkailutiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa.
(16) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat, voidaan suorittaa jaksottaisia mittauksia ainoastaan silloin, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin, mutta joka tapauksessa vähintään kerran 6 kuukaudessa.
(17) Kun kyse on raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasuja polttavista laitoksista, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.
(18) Tarkkailtavien epäpuhtauksien luetteloa ja tarkkailutiheyttä voidaan mukauttaa polttoaineen ominaisuuksien alustavan tarkastelun jälkeen (ks. BAT 5) epäpuhtauspäästöjen (esimerkiksi pitoisuus polttoaineessa, käytettävä savukaasujen käsittely) merkitystä ilmapäästöissä koskevan arvioinnin perusteella, mutta tarkkailu on suoritettava joka tapauksessa aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(19) Laitoksissa, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa.
(20) Laitoksissa, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran vuodessa.
(21) Jatkuvien mittausten vaihtoehtona voidaan käyttää jatkuvasti otettavia näytteitä yhdistettynä aikaan suhteutettujen näytteiden tiheään analysointiin esimerkiksi standardoidulla sorbenttiloukkua käyttävällä tarkkailumenetelmällä.
(22) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat polttoaineen alhaisen elohopeapitoisuuden ansiosta, voidaan suorittaa säännöllisiä mittauksia aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(23) Tarkkailun vähimmäistiheyttä ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(24) Mittaukset suoritetaan käytettäessä laitosta > 70 prosentin kuormituksella.
(25) Kun kyse on kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista, tarkkailua sovelletaan vain, kun polttoaineet sisältävät klooripitoisia yhdisteitä.
(26) TOC:n seuranta ja COD:n seuranta ovat vaihtoehtoisia. Orgaanisen kokonaishiilen tarkkailu on parempi vaihtoehto, koska siinä ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.
(27) Määritettävien aineiden/muuttujien luettelo voidaan rajoittaa vain niihin, joita voidaan kohtuudella odottaa esiintyvän polttoaineessa tai -aineissa raaka-aineita ja tuotantoprosesseja koskevien tietojen perusteella.
(28) Tämän määrittelyn suorittaminen ei rajoita kohdan BAT 60 menetelmässä a esitetyn jätteen ennakkohyväksyntä- ja hyväksyntämenettelyn sovellettavuutta, joka voi johtaa myös muiden kuin tässä lueteltujen aineiden/muuttujien määrittämiseen.
(29) Menetelmien kuvaukset ovat 8.6 jaksossa.
(30) Sovelletaan joko TOC:n tai COD:n BAT-päästötasoa. Orgaaninen kokonaishiili on parempi vaihtoehto, koska sen seurannassa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.
(31) Tätä BAT-päästötasoa sovelletaan sisäänotettavan veden sisältämän pitoisuuden vähentämisen jälkeen.
(32) Tätä BAT-päästötasoa sovelletaan vain märän savukaasujen rikinpoiston käytöstä syntyvään jäteveteen.
(33) Tätä BAT-päästötasoa sovelletaan vain polttolaitoksiin, jotka käyttävät kalsiumyhdisteitä savukaasujen käsittelyyn.
(34) BAT-päästötasojen vaihteluvälin ylärajaa ei mahdollisesti sovelleta hyvin suolapitoiseen jäteveteen (kloridipitoisuudet ≥ 5 g/l) kalsiumsulfaatin lisääntyneen liukoisuuden vuoksi.
(35) Tätä BAT-päästötasoa ei sovelleta meriin tai murtovesivesistöihin johdettaviin päästöihin.
(36) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(37) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(38) Vaihteluvälin alaraja saattaa vastata tapauksia, joissa käytettävän jäähdytysjärjestelmän tyyppi tai yksikön maantieteellinen sijainti vaikuttaa negatiivisesti saavutettuun energiatehokkuuteen (jopa 4 prosenttiyksikköä).
(39) Näitä tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(40) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(41) BAT-AEEL-vaihteluvälien alarajat saavutetaan epäsuotuisissa ilmasto-olosuhteissa, alhaisen laatuluokan ruskohiiltä käyttävissä yksiköissä ja/tai vanhoissa yksiköissä (otettu ensimmäisen kerran käyttöön ennen vuotta 1985).
(42) BAT-AEEL-vaihteluvälin yläraja voidaan saavuttaa suurilla höyryä koskevien muuttujien (paine, lämpötila) arvoilla.
(43) Saavutettavissa oleva sähköhyötysuhteen parannus riippuu kustakin yksiköstä, mutta yli kolmen prosenttiyksikön lisäyksen katsotaan johtuvan BAT-tekniikan soveltamisesta olemassa oleviin yksiköihin yksikön alkuperäisestä suunnittelusta ja jo suoritetuista jälkiasennuksista riippuen.
(44) Sellaista ruskohiiltä polttavissa yksiköissä, jonka tehollinen lämpöarvo on alle 6 MJ/kg, BAT-AEEL-vaihteluvälin alaraja on 41,5 prosenttia.
(45) BAT-AEEL-vaihteluvälin yläraja voi olla jopa 46 prosenttia yksiköissä, joiden teho on ≥ 600 MWth ja jotka käyttävät superkriittisiä tai ultra-superkriittisiä höyryolosuhteita.
(46) BAT-AEEL-vaihteluvälin yläraja voi olla jopa 44 prosenttia yksiköissä, joiden teho on ≥ 600 MWth ja jotka käyttävät superkriittisiä tai ultra-superkriittisiä höyryolosuhteita.
(47) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(48) Sellaisten hiiltä käyttävien hiilipölykattilalaitosten kohdalla, jotka on otettu käyttöön viimeistään 1. heinäkuuta 1987, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa SCR- ja/tai SNCR-pelkistystä, vaihteluvälin yläraja on 340 mg/Nm3.
(49) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(50) Vaihteluvälin alarajan katsotaan olevan saavutettavissa käytettäessä SCR-pelkistystä.
(51) Vaihteluvälin yläraja on 175 mg/Nm3 viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille leijukerroskattiloille ja ruskohiiltä käyttäville hiilipölykattiloille.
(52) Vaihteluvälin yläraja on 220 mg/Nm3 viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille leijukerroskattiloille ja ruskohiiltä käyttäville hiilipölykattiloille.
(53) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille laitoksille vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3 ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettäville laitoksille ja 220 mg/Nm3 < 1 500 tuntia vuodessa käytettäville laitoksille.
(54) Vaihteluvälin yläraja voi olla jopa 140 mg/Nm3, jos on olemassa kattilan suunnittelusta johtuvia rajoitteita ja/tai jos leijukerroskattiloihin ei ole asennettu sekundaarisia puhdistustekniikoita NOX-päästöjen vähentämiseksi.
(55) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(56) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(57) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille laitoksille vaihteluvälin yläraja on 250 mg/Nm3.
(58) Vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä vähärikkisiä polttoaineita yhdessä kehittyneimpien märkien puhdistusjärjestelmien kanssa.
(59) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 220 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014 ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa. Muiden viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille olemassa oleville laitoksille BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 205 mg/Nm3.
(60) Kiertoleijukerroskattiloissa vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä erittäin tehokasta märkää savukaasujen rikinpoistoa. Vaihteluvälin yläraja voidaan saavuttaa käyttämällä Sorbentin ruiskutusta kattilan leijukerrokseen.
(61) Näiden BAT-päästötasojen vaihteluvälien alaraja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos laitokseen on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin.
(62) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3 seuraavissa tapauksissa: laitokset, jotka käyttävät polttoaineita, joiden keskimääräinen klooripitoisuus on 1 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän; laitokset, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa; leijukerroskattilat. Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(63) Laitoksille, joihin on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 7 mg/Nm3.
(64) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 7 mg/Nm3 seuraavissa tapauksissa: laitokset, joihin on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin; laitokset, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa; leijukerroskattilat. Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(65) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(66) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(67) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 28 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(68) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 25 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(69) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 12 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(70) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(71) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 14 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(72) BAT-päästötasojen vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa erityisillä elohopean puhdistusmenetelmillä.
(73) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(74) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(75) Vaihteluvälin alaraja saattaa vastata tapauksia, joissa käytettävän jäähdytysjärjestelmän tyyppi tai yksikön maantieteellinen sijainti vaikuttaa negatiivisesti saavutettuun energiatehokkuuteen (jopa 4 prosenttiyksikköä).
(76) Näitä tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(77) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(78) Vaihteluvälin alaraja voi olla 32 prosenttia yksiköissä, joiden teho on < 150 MWth ja jotka polttavat biomassapolttoaineita, joiden kosteuspitoisuus on suuri.
(79) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(80) Polttolaitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(81) Laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3.
(82) Laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 250 mg/Nm3.
(83) Laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 260 mg/Nm3.
(84) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 310 mg/Nm3.
(85) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 160 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(86) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(87) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(88) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(89) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,1 painoprosenttia (kuivana) tai enemmän, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 100 mg/Nm3.
(90) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,1 painoprosenttia (kuivana) tai enemmän, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 215 mg/Nm3.
(91) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,1 painoprosenttia (kuivana) tai enemmän, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 165 mg/Nm3, tai 215 mg/Nm3 siinä tapauksessa, että laitokset on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014 ja/tai ne ovat turvetta käyttäviä leijupolttokattiloita
(92) Laitoksissa, joiden käyttämien polttoaineiden keskimääräinen klooripitoisuus on ≥ 0,1 painoprosenttia (kuivana), tai olemassa olevissa laitoksissa, joissa poltetaan biomassaa yhdessä runsasrikkisen polttoaineen (esimerkiksi turpeen) kanssa tai käytetään klorideja muuntavia emäksisiä lisäaineita (esimerkiksi alkuainemuodossa olevaa rikkiä), vuosikeskiarvon BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on uusille laitoksille 15 mg/Nm3 ja olemassa oleville laitoksille 25 mg/Nm3. Vuorokausikeskiarvon BAT-päästötasojen vaihteluväliä ei sovelleta näihin laitoksiin.
(93) Vuorokausikeskiarvon BAT-päästötasojen vaihteluväliä ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa. Vuosikeskiarvon BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja uusille laitoksille, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, on 15 mg/Nm3.
(94) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(95) Näiden BAT-päästötasojen vaihteluvälin alaraja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos laitokseen on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin.
(96) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(97) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(98) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(99) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(100) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(101) Näitä tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(102) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(103) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(104) Teollisuuslämpökattiloille ja kaukolämpölaitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa SCR- ja/tai SNCR-järjestelmiä, BAT- päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 450 mg/Nm3.
(105) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 110 mg/Nm3 laitoksille, joiden lämpöteho on 100–300 MWth, ja sellaisille laitoksille, joiden lämpöteho on ≥ 300 MWth ja jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(106) BAT- päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 145 mg/Nm3 laitoksille, joiden lämpöteho on 100–300 MWth, ja laitoksille, joiden lämpöteho on ≥ 300 MWth ja jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(107) Teollisuuslämpökattiloille ja kaukolämpölaitoksille, joiden lämpöteho on > 100 MWth ja jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa SCR- ja/tai SNCR-järjestelmiä, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 365 mg/Nm3.
(108) Näitä BAT-päätötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(109) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(110) Sellaisten teollisuuslämpökattiloiden ja kaukolämpölaitosten kohdalla, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003 ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 400 mg/Nm3.
(111) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 175 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(112) Teollisuuslämpökattiloille ja kaukolämpölaitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa märkää savukaasujen rikinpoistoa, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3.
(113) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(114) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(115) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 25 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(116) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 15 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(117) Sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 alakohdassa.
(118) Sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 27 alakohdassa.
(119) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(120) Sähköntuotannon nettohyötysuhdetta koskevia BAT-AEEL-tasoja sovelletaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksiin, joiden suunnittelu on suunnattu sähkön tuotantoon, sekä vain sähköä tuottaviin yksiköihin.
(121) Näitä tasoja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos moottoreihin on asennettu energiaintensiivisiä sekundaarisia puhdistustekniikoita.
(122) Näitä tasoja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos moottorin jäähdytysjärjestelmänä käytetään radiaattoria kuivilla ja kuumilla alueilla.
(123) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tai laitoksiin, joihin ei voida asentaa sekundaarisia puhdistustekniikoita.
(124) BAT-päästötasojen vaihteluväli on 1 150–1 900 mg/Nm3 laitoksille, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, sekä laitoksille, joihin ei voida asentaa sekundaarisia puhdistustekniikoita.
(125) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(126) Laitoksissa, joissa on teholtaan < 20 MWth suuruisia raskasta polttoöljyä käyttäviä yksiköitä, näihin yksiköihin sovellettava BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 225 mg/Nm3.
(127) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(128) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(129) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 280 mg/Nm3, jos mitään sekundaarista puhdistusmenetelmää ei voida soveltaa. Tämä vastaa polttoaineen 0,5 painoprosentin rikkipitoisuutta (kuivana).
(130) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(131) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(132) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(133) Sähköntuotannon nettohyötysuhdetta koskevia BAT-AEEL-tasoja sovelletaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksiin, joiden suunnittelu on suunnattu sähkön tuotantoon, sekä vain sähköä tuottaviin yksiköihin.
(134) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(135) Olemassa oleville laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(136) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(137) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(138) Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevia BAT-AEEL-tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(139) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(140) Näitä BAT-AEEL-tasoja sovelletaan mekaanisiin sovelluksiin käytettäviin yksiköihin.
(141) Näitä tasoja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos moottorit on säädetty siten, että niillä saavutetaan alle 190 mg/Nm3:n NOX-tasot.
(142) Näitä BAT-päästötasoja sovelletaan myös maakaasun polttoon kaksoispolttoaineturbiineissa.
(143) Jos kaasuturbiini on varustettu dry low-NOX-polttimella, näitä BAT-päästötasoja sovelletaan vain, kun poltin on toiminnassa.
(144) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(145) Olemassa olevan NOX-päästöjen vähentämismenetelmän toiminnan optimoiminen edelleen saattaa johtaa CO-päästötasoihin, jotka ovat tämän taulukon jälkeen esitetyn CO-päästöjen ohjeellisen vaihteluvälin yläpäässä.
(146) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta olemassa oleviin mekaanisiin sovelluksiin käytettäviin turbiineihin, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa.
(147) Laitoksille, joiden sähköntuotannon nettohyötysuhde (EE) on suurempi kuin 39 prosenttia, vaihteluvälin ylärajaan voidaan soveltaa korjauskerrointa kaavalla [yläraja] x EE / 39, jossa EE on laitoksen sähköntuotannon nettohyötysuhde tai mekaanisen energian nettohyötysuhde määritettynä ISO-olosuhteissa.
(148) Vaihteluvälin yläraja on 80 mg/Nm3 laitoksille, jotka on otettu käyttöön viimeistään torstai 27. marraskuu 2003 ja joita käytetään 500–1 500 tuntia vuodessa.
(149) Laitoksille, joiden sähköntuotannon nettohyötysuhde (EE) on suurempi kuin 55 prosenttia, vaihteluvälin ylärajaan voidaan soveltaa korjauskerrointa kaavalla [yläraja] x EE / 55, jossa EE on laitoksen sähköntuotannon nettohyötysuhde määritettynä ISO-olosuhteissa.
(150) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 65 mg/Nm3.
(151) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 55 mg/Nm3.
(152) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 80 mg/Nm3.
(153) NOX-päästöjä koskevan BAT-päästötasojen vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa dry low-NOX-polttimilla.
(154) Nämä tasot ovat ohjeellisia.
(155) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 60 mg/Nm3.
(156) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 65 mg/Nm3.
(157) Olemassa olevan NOX-päästöjen vähentämismenetelmän toiminnan optimoiminen edelleen saattaa johtaa CO-päästötasoihin, jotka ovat tämän taulukon jälkeen esitetyn CO-päästöjen ohjeellisen vaihteluvälin yläpäässä.
(158) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(159) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(160) Näitä BAT-päästötasoja sovelletaan vain kipinäsytytys- ja kaksoispolttoainemoottoreihin. Niitä ei sovelleta kaasudieselmoottoreihin.
(161) Sellaisten moottorien osalta, joita käytetään hätätarkoituksessa < 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa laihan seoksen järjestelmää tai käyttää SCR-pelkistystä, ohjeellisen vaihteluvälin yläraja on 175 mg/Nm3.
(162) Olemassa oleville laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(163) Tämä BAT-päästötaso ilmaistaan hiilenä C käytettäessä laitosta täydellä kuormituksella.
(164) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(165) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(166) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(167) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköiden energiatehokkuustasojen laaja vaihtelu on pitkälti riippuvaista sähkön ja lämmön paikallisesta kysynnästä.
(168) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(169) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(170) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(171) Laitoksissa, jotka käyttävät kaasuseosta, jonka vastaava alempi lämpöarvo on > 20 MJ/Nm3, päästöjen odotetaan olevan BAT-päästötasojen vaihteluvälien ylärajalla.
(172) BAT-päästötasojen vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä SCR-pelkistystä.
(173) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(174) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla vaihteluvälin yläraja on 160 mg/Nm3. Lisäksi BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja voidaan ylittää, jos SCR-pelkistystä ei voida käyttää ja jos käytetään suurta koksauskaasun osuutta (> 50 prosenttia) ja/tai jos poltetaan koksauskaasua, jonka H2-pitoisuus on suhteellisen korkea. Tässä tapauksessa BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 220 mg/Nm3.
(175) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(176) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla vaihteluvälin yläraja on 70 mg/Nm3.
(177) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(178) Olemassa oleville laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(179) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja voidaan ylittää, jos koksaamokaasun osuus on suuri (> 50 prosenttia). Tässä tapauksessa BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 300 mg/Nm3.
(180) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(181) Olemassa oleville laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(182) Nämä BAT-päästötasot perustuvat > 70 prosenttiin kunakin päivänä saatavilla olevasta peruskuormasta.
(183) Tähän sisältyvät yhtä polttoainetta käyttävät ja kaksoispolttoainekaasuturbiinit.
(184) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 250 mg/Nm3, jos ei voida käyttää dry low-NOX-polttimia.
(185) BAT-päästötasojen vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa dry low-NOX-polttimilla.
(186) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(187) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko nettosähköhyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(188) Näitä BAT-AEEL-tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(189) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(190) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(191) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(192) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden lämpöteho on ≤ 500 MWth, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003 ja joissa käytetään nestemäisiä polttoaineita, joiden typpipitoisuus on suurempi kuin 0,6 painoprosenttia, BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 380 mg/Nm3.
(193) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 180 mg/Nm3.
(194) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 210 mg/Nm3.
(195) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(196) Olemassa oleville laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(197) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(198) Laitoksille, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3.
(199) Laitoksille, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, vaihteluvälin yläraja on 7 mg/Nm3.
(200) Näitä BAT-päästötasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(201) Laitoksille, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(202) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille laitoksille BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 25 mg/Nm3.
(203) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille laitoksille osalta BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja on 15 mg/Nm3.
(204) Näitä BAT-päästötasoja sovelletaan vain laitoksiin, joissa käytetään kloorattuja aineita sisältävistä kemiallisista prosesseista peräisin olevia polttoaineita.