ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
60. vuosikerta |
Sisältö |
|
I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
|
DIREKTIIVIT |
|
|
* |
|
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
|
|
|
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
|
||
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
Komission asetus (EU) 2017/2460, annettu 30 päivänä lokakuuta 2017, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteen VII muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin vertailulaboratorioiden luettelosta ( 1 ) |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
|
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2454,
annettu 5 päivänä joulukuuta 2017,
hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla annetun asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksessa (EU) N:o 904/2010 (3) vahvistetaan säännöt jäsenvaltioiden suorittamasta tietojen vaihdosta ja tietojen tallentamisesta neuvoston direktiivin 2006/112/EY (4) XII osaston 6 luvussa säädettyjen erityisjärjestelmien perustamista varten. |
(2) |
Erityisjärjestelmien laajentaminen siten, että niiden piiriin kuuluvat 1 päivästä tammikuuta 2021 tavaroiden etämyynti ja muutkin palvelut kuin televiestintäpalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköisesti suoritettavat palvelut, edellyttää, että tämän asetuksen tunnistamisjäsenvaltion ja kulutusjäsenvaltioiden välistä tietojen toimittamista ja rahansiirtoa koskevien sääntöjen soveltamisalaa laajennetaan. |
(3) |
Kun erityisjärjestelmien soveltamisala laajennetaan kattamaan myös tavaroiden etämyynti ja kaikki palvelut, arvonlisäveroilmoituksessa ilmoitettavien liiketoimien määrä lisääntyy huomattavasti. Jotta tunnistamisjäsenvaltiolla olisi riittävästi aikaa käsitellä verovelvollisten erityisjärjestelmän mukaisesti antamat arvonlisäveroilmoitukset, määräaikaa arvonlisäveroilmoitusta ja maksetun arvonlisäveron määrää koskevien tietojen toimittamiseen jokaiselle kulutusjäsenvaltiolle olisi jatkettava kymmenellä päivällä. |
(4) |
Erityisjärjestelmien laajentaminen siten, että niiden piiriin kuuluu kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyynti, edellyttää, että tuontijäsenvaltion tulliviranomainen pystyy tunnistamaan pieninä lähetyksinä maahantuodut tavarat, joista on maksettava arvolisävero jonkin erityisjärjestelmän välityksellä. Sen vuoksi tunnistenumero, jota käytetään arvonlisäveron maksamisessa, olisi ilmoitettava ennakolta, jotta tulliviranomaiset voisivat tarkistaa sen voimassaolon tavaroiden maahantuonnin yhteydessä. |
(5) |
Tunnistamisjäsenvaltio ja kaikki kulutusjäsenvaltiot, joihin tavarat luovutetaan tai joissa palvelut suoritetaan, voivat pyytää tällaisia erityisjärjestelmiä käyttäviltä verovelvollisilta tietoja ja tehdä niitä koskevia hallinnollisia tutkimuksia. Tunnistamisjäsenvaltion olisi koordinoitava tällaisia pyyntöjä ja tutkimuksia mahdollisimman pitkälti, jotta voitaisiin vähentää hallinnollista rasitusta ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, joita moninkertaiset tietopyynnöt ja hallinnolliset tutkimukset aiheuttavat yrityksille ja veroviranomaisille, sekä välttää päällekkäistä työtä. |
(6) |
Jotta erityisjärjestelmien soveltamisesta olisi yksinkertaisempaa kerätä tilastotietoja, komissiolle olisi annettava valtuudet poimia erityisjärjestelmiä koskevia koottuja tilastollisia ja diagnostisia tietoja, kuten jäsenvaltioiden välisten erityyppisten sähköisten viestien määrä, yksittäisiä verovelvollisia koskevia tietoja lukuun ottamatta. |
(7) |
Tiedoista, jotka verovelvollisen on toimitettava ja jotka on toimitettava jäsenvaltiolta toiselle erityisjärjestelmien soveltamista varten, sekä teknisistä yksityiskohdista, mukaan lukien yhteiset sähköiset viestit, joilla verovelvollinen toimittaa tiedot tai joita käytetään jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa, olisi päätettävä tässä asetuksessa säädettyä komiteamenettelyä noudattaen. |
(8) |
Ottaen huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisen vaatima aika ja se, kuinka pitkän ajan jäsenvaltiot tarvitsevat mukauttaakseen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisessä sekä arvonlisäveron ilmoittamisessa ja maksamisessa käytettävät tietotekniset järjestelmänsä, sekä ottaen huomioon neuvoston direktiivin (EU) 2017/2455 (5) 2 artiklalla käyttöön otetut muutokset, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisten muutosten soveltamispäivästä. |
(9) |
Sen vuoksi asetus (EU) N:o 904/2010 olisi muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 904/2010 seuraavasti:
1) |
Korvataan 1 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4. Tässä asetuksessa säädetään myös säännöistä ja menettelyistä, joita sovelletaan direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa tarkoitettujen erityisjärjestelmien mukaiseen luovutettavia tavaroita ja suoritettavia palveluja koskevien arvonlisäverotietojen vaihtoon sähköisesti ja myös myöhempään tietojen vaihtoon sekä, siltä osin kuin kyseessä ovat erityisjärjestelmien piiriin kuuluvat tavarat ja palvelut, rahansiirtoon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.” |
2) |
Korvataan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Direktiivin 2006/112/EY 358, 358 a, 369 a ja 369 l artiklassa olevia määritelmiä sovelletaan myös tätä asetusta sovellettaessa kunkin erityisjärjestelmän osalta.” |
3) |
Korvataan 17 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:
|
4) |
Lisätään 17 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
|
5) |
Korvataan 17 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Edellä 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevaa automatisoitua pyyntöä koskevat tekniset yksityiskohdat hyväksytään 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.” |
6) |
Muutetaan 31 artikla seuraavasti:
|
7) |
Muutetaan XI luku seuraavasti:
|
8) |
Korvataan liitteessä I oleva 1 kohta seuraavasti:
|
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 5 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
T. TÕNISTE
(1) Lausunto annettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 79.
(3) Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1).
(4) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).
(5) Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (ks. tämän virallisen lehden s. 7).
DIREKTIIVIT
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/7 |
NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2017/2455,
annettu 5 päivänä joulukuuta 2017,
direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (3) säädetään erityisjärjestelmistä, jotka koskevat sijoittautumattomien verovelvollisten muille kuin verovelvollisille suorittamien televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen tai sähköisten palvelujen arvonlisäverotusta. |
(2) |
Neuvoston direktiivissä 2009/132/EY (4) säädetään vähäarvoisten pienten lähetysten tuonnin vapauttamisesta arvonlisäverosta. |
(3) |
Kyseisten 1 päivänä tammikuuta 2015 käyttöön otettujen erityisjärjestelmien arvioinnissa on havaittu useita parannusta kaipaavia osa-alueita. Ensinnäkin olisi sellaisten johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneiden mikroyritysten osalta, jotka suorittavat satunnaisesti tällaisia palveluja muissa jäsenvaltioissa, lievennettävä vaatimusta noudattaa arvonlisäverovelvoitteita muissa jäsenvaltioissa kuin omassa sijoittautumisjäsenvaltiossaan. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön yhteisön laajuinen raja-arvo, johon saakka tällaisista suorituksista kannetaan arvonlisäveroa yritysten sijoittautumisjäsenvaltiossa. Toiseksi velvoite noudattaa kaikkien niiden jäsenvaltioiden laskutusvaatimuksia, joissa palveluja suoritetaan, on erittäin työläs. Yrityksiin kohdistuvan rasituksen lieventämiseksi olisi näin ollen sovellettava erityisjärjestelmiä käyttävän suorittajan tunnistamisjäsenvaltion laskutussääntöjä. Kolmanneksi yhteisöön sijoittautumattomat verovelvolliset, jotka ovat rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisiksi jossakin jäsenvaltiossa (esimerkiksi koska ne harjoittavat satunnaisesti arvonlisäveron alaista liiketoimintaa kyseisessä jäsenvaltiossa), eivät voi käyttää yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten erityisjärjestelmää eivätkä yhteisöön sijoittautuneiden verovelvollisten erityisjärjestelmää. Tämän vuoksi tällaisten verovelvollisten olisi voitava käyttää yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten erityisjärjestelmää. |
(4) |
Lisäksi televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen tai sähköisten palvelujen verotusta koskevien 1 päivänä tammikuuta 2015 käyttöön otettujen erityisjärjestelmien arvioinnissa on käynyt ilmi, että arvonlisäveroilmoituksen antamista koskeva 20 päivän määräaika ilmoituksen kattaman verokauden päättymisestä on liian lyhyt varsinkin silloin, kun kyseessä on tietoliikenneverkon, rajapinnan tai portaalin kautta suoritettava palvelu ja kyseisen palvelun suorittajaksi oletetaan verkon, rajapinnan tai portaalin ylläpitäjä, jonka on kerättävä arvonlisäveroilmoituksen täyttämiseksi tarvittavat tiedot kultakin yksittäiseltä palvelun suorittajalta. Mainitusta arvioinnista on myös käynyt ilmi, että vaatimus, jonka mukaan oikaisut on tehtävä asianomaisen verokauden arvonlisäveroilmoitukseen, on erittäin työläs verovelvollisille, koska se saattaa tarkoittaa, että niiden on annettava useita arvonlisäveroilmoituksia joka neljännesvuosi. Sen vuoksi arvonlisäveroilmoituksen antamisen määräaikaa olisi pidennettävä 20 päivästä verokauden päättymistä seuraavan kuukauden loppuun, ja verovelvollisten olisi voitava oikaista arvonlisäveroilmoitusta jossakin seuraavassa ilmoituksessa eikä sen verokauden ilmoituksissa, jota oikaisut koskevat. |
(5) |
Jotta vältettäisiin se, että muita palveluja kuin televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja muille kuin verovelvollisille suorittavien verovelvollisten on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa näistä palveluista on maksettava arvonlisäveroa, jäsenvaltioiden olisi sallittava, että tällaisia palveluja suorittavat verovelvolliset voivat käyttää arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiseen sekä arvonlisäveron ilmoittamiseen ja maksamiseen tarkoitettua tietoteknistä järjestelmää, jonka avulla ne voivat ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron näistä palveluista yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa. |
(6) |
Sisämarkkinoiden toteutuminen, globalisaatio ja teknologinen muutos ovat johtaneet verkkokaupan räjähdysmäiseen kasvuun, minkä vuoksi tavaroiden etämyynti jäsenvaltioiden välillä sekä kolmansista maista ja kolmansilta alueilta yhteisöön on kasvanut voimakkaasti. Direktiivien 2006/112/EY ja 2009/132/EY asiaankuuluvia säännöksiä olisi mukautettava tähän kehitykseen ottaen huomioon määräpaikassa tapahtuvaa verotusta koskeva periaate, tarve suojata jäsenvaltioiden verotuloja sekä tarve luoda tasavertaiset toimintamahdollisuudet asianomaisille yrityksille ja minimoida niihin kohdistuva rasitus. Sen vuoksi muualle yhteisöön kuin kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamien televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen tai sähköisten palvelujen erityisjärjestelmä olisi laajennettava koskemaan yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä, ja tämän kaltainen erityisjärjestelmä olisi otettava käyttöön myös kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnille. Jotta voitaisiin selkeästi määrittää yhteisön sisäiseen tavaroiden etämyyntiin ja kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiin sovellettavien toimenpiteiden soveltamisala, nämä käsitteet olisi määriteltävä. |
(7) |
Huomattava osa tavaroiden etämyynnistä jäsenvaltioiden välillä sekä kolmansista maista ja kolmansilta alueilta yhteisöön toteutetaan käyttämällä sähköistä rajapintaa, kuten markkinapaikkaa, alustaa, portaalia tai vastaavia välineitä, usein turvautuen varastointimenettelyihin. Vaikka jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joiden mukaan muu kuin arvonlisäverovelvollinen on yhteisvastuullisesti vastuussa arvonlisäveron maksamisesta tällaisissa tapauksissa, on käynyt ilmi, että se ei riitä arvonlisäveron kannon vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä myyjien, veroviranomaisten ja kuluttajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi on sen vuoksi tarpeen ottaa sellaiset verovelvolliset, jotka mahdollistavat tavaroiden etämyynnin tällaisen sähköisen rajapinnan kautta, mukaan arvonlisäveron kantamiseen näistä myynneistä säätämällä, että he ovat henkilöitä, joiden katsotaan suorittavan kyseisen myynnin. Silloin kun kyseessä on kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynti yhteisöön, tämä olisi rajoitettava koskemaan vain sellaisten tavaroiden myyntiä, jotka lähetetään tai kuljetetaan todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksissä; tämä on määrä, josta alkaen tuonnissa edellytetään täydellisen tulli-ilmoituksen antamista tullitarkoituksia varten. |
(8) |
Verovelvollisten on pidettävä kirjaa vähintään kymmenen vuotta luovutuksista ja suorituksista, jotka välitetään käyttämällä sähköistä rajapintaa, kuten markkinapaikkaa, alustaa, portaalia tai vastaavia välineitä, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa todentamaan, että kyseisten luovutusten ja suoritusten osalta arvonlisävero on tilitetty oikein. Kymmenen vuoden jakso on johdonmukainen nykyisten kirjanpitoa koskevien säännösten kanssa. Kun kirjanpito sisältää henkilötietoja, siinä on noudatettava unionin tietosuojalainsäädäntöä. |
(9) |
Yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmää käyttävien yritysten rasituksen lieventämiseksi olisi velvoite antaa lasku tällaisesta myynnistä poistettava. Tällaisten yritysten oikeusvarmuuden turvaamiseksi olisi kyseisten tavaroiden luovutusten määritelmässä todettava selkeästi, että sitä sovelletaan myös silloin, kun tavarat kuljetetaan tai lähetetään luovuttajan puolesta, mukaan lukien tilanteet, joissa luovuttaja osallistuu välillisesti tavaroiden kuljettamiseen tai lähettämiseen. |
(10) |
Kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmän soveltamisala olisi rajoitettava koskemaan vain sellaisten tavaroiden myyntiä, jotka lähetetään suoraan kolmansilta alueilta tai kolmansista maista hankkijalle yhteisöön ja joiden todellinen arvo on enintään 150 euroa, joka on määrä, josta alkaen tuonnissa edellytetään täydellisen tulli-ilmoituksen antamista tullitarkoituksia varten. Valmisteveron alaiset tavarat olisi jätettävä erityisjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle, sillä valmistevero on osa arvonlisäveron veroperustetta tuonnin yhteydessä. Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi olisi tässä erityisjärjestelmässä ilmoitettujen tavaroiden tuonti vapautettava arvonlisäverosta. |
(11) |
Lisäksi on yhteisön sisällä ja sen ulkopuolella toimivien luovuttajien välisen kilpailun vääristymisen ja verotulojen menetyksen estämiseksi tarpeen poistaa direktiivissä 2009/132/EY säädetty verovapautus vähäarvoisten pienten lähetysten tuonnissa. |
(12) |
Tätä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen olisi voitava nimetä yhteisöön sijoittautunut välittäjä arvonlisäverovelvolliseksi ja täyttämään kyseisessä erityisjärjestelmässä vahvistetut velvoitteet hänen nimissään ja hänen puolestaan. |
(13) |
Jäsenvaltioiden verotulojen suojaamiseksi olisi tätä erityisjärjestelmää käyttävälle yhteisöön sijoittautumattomalle verovelvolliselle asetettava velvoite nimetä välittäjä. Tätä velvoitetta ei tulisi kuitenkaan soveltaa, jos verovelvollinen on sijoittautunut maahan, jonka kanssa unioni on tehnyt keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen. |
(14) |
Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano sellaisia kolmansia maita koskevan luettelon laatimisen osalta, joiden kanssa unioni on tehnyt soveltamisalaltaan neuvoston direktiiviä 2010/24/EU (5) ja neuvoston asetusta (EU) N:o 904/2010 (6) vastaavan keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti. Koska kolmansia maita koskevan luettelon laatiminen liittyy suoraan arvonlisäveroalan hallinnolliseen yhteistyöhön, on aiheellista, että komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 904/2010 58 artiklalla perustettu hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea. |
(15) |
Koska verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti ja sen vuoksi todelliselta arvoltaan enintään 150 euron pienten lähetysten tuonti yhteisöön on lisääntynyt, jäsenvaltioiden olisi järjestelmällisesti sallittava erityisjärjestelyjen käyttö tuonnin arvonlisäveron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi. Tällaisia järjestelyjä voidaan soveltaa, kun kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmää ei käytetä. Kun tuontijäsenvaltio ei mahdollista systemaattista alennettujen arvonlisäverokantojen soveltamista tässä erityisjärjestelyssä, lopullisen asiakkaan olisi voitava valita tavanomainen tuontimenettely voidakseen käyttää mahdollista alennettua arvonlisäverokantaa. |
(16) |
Tämän direktiivin säännösten soveltamisen alkamispäivä olisi vahvistettava ottaen tarvittaessa huomioon tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisen vaatima aika sekä se, kuinka pitkän ajan jäsenvaltiot tarvitsevat mukauttaakseen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisessä sekä arvonlisäveron ilmoittamisessa ja maksamisessa käytettävät tietotekniset järjestelmänsä. |
(17) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistaminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(18) |
Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna. |
(19) |
Sen vuoksi direktiivit 2006/112/EY ja 2009/132/EY olisi muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin 2006/112/EY muutokset, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019
Muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen direktiivi 2006/112/EY seuraavasti:
1) |
Korvataan 58 artikla seuraavasti: ”58 artikla 1. Seuraavien muulle kuin verovelvolliselle henkilölle suoritettavien palvelujen suorituspaikka on paikka, johon kyseinen henkilö on sijoittautunut taikka jossa hänen kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa on:
Jos palvelujen suorittaja ja asiakas ovat yhteydessä toisiinsa sähköpostitse, tämä ei sinänsä merkitse, että suoritettava palvelu on sähköisesti suoritettava palvelu. 2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
3. Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu raja-arvo ylittyy jonkin kalenterivuoden aikana, 1 kohtaa sovelletaan kyseisestä hetkestä alkaen. 4. Jäsenvaltion, jonka alueella 2 kohdassa tarkoitetuilla suorittajilla on sijoittautumispaikka, tai jos toimipaikkaa ei ole, jäsenvaltion, jossa kyseisten suorittajien kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka sijaitsee, on annettava kyseisille suorittajille oikeus valita, että suorituspaikka määritetään 1 kohdan mukaisesti; valinta kattaa vähintään kaksi kalenterivuotta. 5. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet valvoakseen, että verovelvolliset täyttävät 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset. 6. Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä lasketaan soveltamalla Euroopan keskuspankin neuvoston direktiivin (EU) 2017/2455 (*1) hyväksymispäivänä julkaisemaa valuuttakurssia. (*1) Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 7).”" |
2) |
Korvataan 219 a artikla seuraavasti: ”219 a artikla 1. Laskutukseen on sovellettava sen jäsenvaltion säännöksiä, jossa tavaroiden luovutus tai palvelujen suoritus katsotaan tehdyksi V osaston säännösten mukaisesti. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laskutukseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltaminen ei rajoita 244–248 artiklan soveltamista.” |
3) |
Korvataan 358 a artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
4) |
Korvataan 361 artiklan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:
|
2 artikla
Direktiivin 2006/112/EY muutokset, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021
Muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen direktiivi 2006/112/EY seuraavasti:
1) |
Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti: ”4. Tässä direktiivissä tarkoitetaan
|
2) |
Lisätään uusi artikla seuraavasti: ”14 a artikla 1. Kun verovelvollinen mahdollistaa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen ja todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien tavaroiden etämyynnin sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta, verovelvollisen on katsottava itse vastaanottaneen ja luovuttaneen kyseiset tavarat. 2. Kun verovelvollinen mahdollistaa yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten suorittamat yhteisön sisäiset tavaroiden luovutukset muulle kuin verovelvolliselle henkilölle sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta, verovelvollisen, joka mahdollistaa luovutukset, on katsottava itse vastaanottaneen ja luovuttaneen kyseiset tavarat.” |
3) |
Korvataan 33 artikla seuraavasti: ”33 artikla Poiketen siitä, mitä 32 artiklassa säädetään,
|
4) |
Kumotaan 34 artikla. |
5) |
Korvataan 35 artikla seuraavasti: ”35 artikla Edellä olevaa 33 artiklaa ei sovelleta 311 artiklan 1 kohdan 1–4 alakohdassa määriteltyjen käytettyjen tavaroiden, taide-esineiden, keräilyesineiden tai antiikkiesineiden luovutuksiin eikä 327 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen käytettyjen kulkuneuvojen luovutuksiin, joista on suoritettava arvonlisäveroa asiaankuuluvien erityisjärjestelmien mukaisesti.” |
6) |
Kumotaan 58 artiklan 2–6 kohta. |
7) |
Lisätään V osastoon 3 a luku seuraavasti: ”3 a LUKU Raja-arvo, jota sovelletaan 33 artiklan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia tavaroita luovuttaviin ja 58 artiklan soveltamisalaan kuuluvia palveluja suorittaviin verovelvollisiin 59 c artikla 1. Mitä 33 artiklan a alakohdassa ja 58 artiklassa säädetään, ei sovelleta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Jos 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu raja-arvo ylittyy jonkin kalenterivuoden aikana, 33 artiklan a alakohtaa ja 58 artiklaa sovelletaan kyseisestä hetkestä alkaen. 3. Jäsenvaltion, jonka alueella tavarat sijaitsevat niiden lähetyksen tai kuljetuksen alkamishetkellä tai johon televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisiä palveluja suorittavat verovelvolliset ovat sijoittautuneet, on annettava 1 kohdan edellytykset täyttäville tavaroita luovuttaville tai palveluja suorittaville verovelvollisille oikeus valita, että luovutus- tai suorituspaikka määritetään 33 artiklan a alakohdan ja 58 artiklan mukaisesti; valinta kattaa vähintään kaksi kalenterivuotta. 4. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet valvoakseen, että verovelvolliset täyttävät 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset. 5. Edellä 1 kohdan c alakohdassa mainittu vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä lasketaan soveltamalla Euroopan keskuspankin direktiivin (EU) 2017/2455 hyväksymispäivänä julkaisemaa valuuttakurssia.” |
8) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”66 a artikla Poiketen siitä, mitä 63, 64 ja 65 artiklassa säädetään, niiden tavaroiden luovutusten osalta, joista arvonlisäveron on velvollinen maksamaan henkilö, joka mahdollistaa 14 a artiklan nojalla tapahtuvat luovutukset, verotettava tapahtuma toteutuu ja arvonlisäverosaatava syntyy silloin, kun maksu on hyväksytty.” |
9) |
Lisätään 143 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
|
10) |
Korvataan 220 artiklan 1 kohdan 2 alakohta seuraavasti:
|
11) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”242 a artikla 1. Kun verovelvollinen mahdollistaa tavaroiden luovutukset tai palvelujen suoritukset muille kuin verovelvollisille henkilöille yhteisön sisällä V osaston säännösten mukaisesti sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta, luovutukset tai suoritukset mahdollistavan verovelvollisen on pidettävä kirjaa kyseisistä luovutuksista ja suorituksista. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta niiden jäsenvaltioiden veroviranomaiset, joissa kyseiset luovutukset tai suoritukset ovat verollisia, voivat todentaa, että arvonlisävero on tilitetty oikein. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kirjanpito on pyynnöstä annettava sähköisesti asianomaisen jäsenvaltion saataville. Tämä kirjanpito on säilytettävä kymmenen vuoden ajan sen vuoden lopusta, jona liiketoimi suoritettiin.” |
12) |
Korvataan XII osaston 6 luvun otsikko seuraavasti: ”Muille kuin verovelvollisille palveluja suorittavien taikka tavaroiden etämyyntiä harjoittavien verovelvollisten erityisjärjestelmät” |
13) |
Kumotaan 358 artiklan 1, 2 ja 3 alakohta. |
14) |
Korvataan 2 jakson otsikko seuraavasti: ”Yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten suorittamia palveluja koskeva erityisjärjestelmä” |
15) |
Lisätään 358 a artiklaan alakohta seuraavasti:
|
16) |
Korvataan 359 artikla seuraavasti: ”359 artikla Jäsenvaltioiden on sallittava, että kaikki yhteisöön sijoittautumattomat verovelvolliset, jotka suorittavat palveluja sellaiselle muulle kuin verovelvolliselle henkilölle, joka on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai jonka kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa, voivat käyttää tätä erityisjärjestelmää. Tätä järjestelmää sovelletaan kaikkiin yhteisössä näin suoritettuihin palveluihin.” |
17) |
Korvataan 362 artikla seuraavasti: ”362 artikla Tunnistamisjäsenvaltion on annettava yhteisöön sijoittautumattomalle verovelvolliselle yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten ja ilmoitettava kyseinen tunniste hänelle sähköisesti. Kulutusjäsenvaltiot voivat tähän tunnistamiseen käytetyn tiedon pohjalta käyttää omia tunnistamisjärjestelmiään.” |
18) |
Korvataan 363 artiklan a alakohta seuraavasti:
|
19) |
Korvataan 364 ja 365 artikla seuraavasti: ”364 artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävän yhteisöön sijoittautumattoman verovelvollisen on toimitettava tunnistamisjäsenvaltiolle sähköisesti arvonlisäveroilmoitus kultakin kalenterivuosineljännekseltä riippumatta siitä, onko tähän erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja suoritettu. Arvonlisäveroilmoitus on annettava sen verokauden päättymistä, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä. 365 artikla Arvonlisäveroilmoituksessa on oltava yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten ja kunkin kulutusjäsenvaltion, jossa arvonlisävero tulee maksettavaksi, osalta verokauden aikana suoritettujen, tähän erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen arvonlisäveroton kokonaisarvo sekä vastaavan arvonlisäveron kokonaismäärä kunkin verokannan osalta. Sovellettavat arvonlisäverokannat ja maksettavan arvonlisäveron kokonaismäärä on myös mainittava ilmoituksessa. Kun arvonlisäveroilmoitukseen on tehtävä muutoksia sen antamisen jälkeen, tällaiset muutokset on tehtävä johonkin seuraavaan ilmoitukseen kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli annettava 364 artiklan nojalla. Tällaisessa myöhemmin tehtävässä arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava asianomainen kulutusjäsenvaltio, verokausi ja arvonlisäveron määrä, jonka osalta muutosta vaaditaan.” |
20) |
Korvataan 368 artikla seuraavasti: ”368 artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävä yhteisöön sijoittautumaton verovelvollinen ei saa vähentää arvonlisäveroa tämän direktiivin 168 artiklan nojalla. Sen estämättä, mitä direktiivin 86/560/ETY 1 artiklan 1 alakohdassa säädetään, kyseiselle verovelvolliselle on suoritettava palautus mainitun direktiivin mukaisesti. Direktiivin 86/560/ETY 2 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta palautukseen, joka liittyy tähän erityisjärjestelmään kuuluviin palveluihin. Jos tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on rekisteröidyttävä jossakin jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi tähän erityisjärjestelmään kuulumattoman toiminnan osalta, hänen on vähennettävä kyseisessä jäsenvaltiossa aiheutunut arvonlisävero tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tämän direktiivin 250 artiklan nojalla annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa.” |
21) |
Korvataan XII osaston 6 luvun 3 jakson otsikko seuraavasti: ”Yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä ja muualle yhteisöön kuin kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamia palveluja koskeva erityisjärjestelmä” |
22) |
Lisätään 369 a artiklaan alakohta seuraavasti:
|
23) |
Korvataan 369 b ja 369 c artikla seuraavasti: ”369 b artikla Jäsenvaltioiden on sallittava, että kaikki yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä harjoittavat verovelvolliset ja kaikki kulutusjäsenvaltioon sijoittautumattomat verovelvolliset, jotka suorittavat palveluja muulle kuin verovelvolliselle henkilölle, voivat käyttää tätä erityisjärjestelmää. Tätä erityisjärjestelmää sovelletaan kaikkiin yhteisössä näin luovutettuihin tavaroihin tai näin suoritettuihin palveluihin. 369 c artikla Verovelvollisen on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle, milloin hän aloittaa ja lopettaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvan verollisen toimintansa tai milloin hän muuttaa tätä toimintaansa siten, ettei hän enää täytä tämän erityisjärjestelmän käyttämiseksi tarvittavia edellytyksiä. Verovelvollisen on annettava nämä tiedot sähköisesti.” |
24) |
Muutetaan 369 e artikla seuraavasti:
|
25) |
Korvataan 369 f ja 369 g artikla seuraavasti: ”369 f artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle sähköisesti arvonlisäveroilmoitus kultakin kalenterivuosineljännekseltä riippumatta siitä, onko tähän erityisjärjestelmään kuuluvaa yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä harjoitettu tai tähän erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja suoritettu. Arvonlisäveroilmoitus on annettava sen verokauden päättymistä, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä. 369 g artikla 1. Arvonlisäveroilmoituksessa on oltava 369 d artiklassa tarkoitettu arvonlisäverotunniste ja kunkin kulutusjäsenvaltion, jossa arvonlisävero tulee maksettavaksi, osalta harjoitetun tähän erityisjärjestelmään kuuluvan yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin ja tähän erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen suoritusten arvonlisäveroton kokonaisarvo verokauden aikana sekä vastaavan arvonlisäveron kokonaismäärä kunkin verokannan osalta. Sovellettavat arvonlisäverokannat ja maksettavan arvonlisäveron kokonaismäärä on myös mainittava ilmoituksessa. Arvonlisäveroilmoitukseen on myös merkittävä edellisiä verokausia koskevat muutokset tämän artiklan 4 kohdassa säädetyn mukaisesti. 2. Kun kyseessä on tähän erityisjärjestelmään kuuluva yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti ja tavarat lähetetään tai kuljetetaan muusta jäsenvaltiosta kuin tunnistamisjäsenvaltiosta, arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava myös tällaisen myynnin kokonaisarvo kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta tavaroita lähetetään tai kuljetetaan, sekä kunkin tällaisen jäsenvaltion antama arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero. Arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava nämä tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden kuin tunnistamisjäsenvaltion osalta kulutusjäsenvaltioittain jaoteltuna. 3. Jos tähän erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja suorittavalla verovelvollisella on tunnistamisjäsenvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan lisäksi yksi tai useampi muu kiinteä toimipaikka, josta palveluja suoritetaan, arvonlisäveroilmoituksessa on myös mainittava kulutusjäsenvaltioittain jaoteltuna tällaisten suoritusten kokonaisarvo kunkin jäsenvaltion osalta, jossa verovelvollisella on toimipaikka, sekä kyseisen toimipaikan yksilöllinen arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero. 4. Kun arvonlisäveroilmoitukseen on tehtävä muutoksia sen antamisen jälkeen, tällaiset muutokset on tehtävä johonkin seuraavaan ilmoitukseen kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli annettava 369 f artiklan nojalla. Tällaisessa myöhemmin tehtävässä arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava asianomainen kulutusjäsenvaltio, verokausi ja arvonlisäveron määrä, jonka osalta muutosta vaaditaan.” |
26) |
Korvataan 369 h artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toinen virke seuraavasti: ”Jos myynti on tapahtunut muina valuuttoina, tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on arvonlisäveroilmoitusta täytettäessä käytettävä verokauden viimeisen päivän muuntokurssia.” |
27) |
Korvataan 369 i artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on maksettava arvonlisävero ja viitattava asianomaiseen arvonlisäveroilmoitukseen viimeistään sen määräajan päättyessä, johon mennessä ilmoitus on annettava.” |
28) |
Korvataan 369 j artikla seuraavasti: ”369 j artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei saa tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tehdä tämän direktiivin 168 artiklan mukaista kulutusjäsenvaltiossa aiheutuneen arvonlisäveron vähennystä. Sen estämättä, mitä direktiivin 2008/9/EY 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklassa ja 8 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, kyseiselle verovelvolliselle on suoritettava palautus mainitun direktiivin mukaisesti. Jos tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on rekisteröidyttävä jossakin jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi tähän erityisjärjestelmään kuulumattoman toiminnan osalta, hänen on vähennettävä kyseisessä jäsenvaltiossa aiheutunut arvonlisävero tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tämän direktiivin 250 artiklan nojalla annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa.” |
29) |
Korvataan 369 k artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on pidettävä kirjaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvista liiketoimista. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat todentaa, että arvonlisäveroilmoitus on täytetty oikein.” |
30) |
Lisätään XII osaston 6 lukuun jakso seuraavasti:
369 l artikla Tätä jaksoa sovellettaessa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynti kattaa vain todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvät tavarat, valmisteveron alaisia tuotteita lukuun ottamatta. Rajoittamatta muiden yhteisön säännösten soveltamista tätä jaksoa sovellettaessa tarkoitetaan:
369 m artikla 1. Jäsenvaltioiden on sallittava, että seuraavat kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittavat verovelvolliset voivat käyttää tätä erityismenettelyä:
Kyseiset verovelvolliset soveltavat tätä erityisjärjestelmää kaikkeen kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiin. 2. Sovellettaessa 1 kohdan b alakohtaa verovelvolliset voivat nimetä vain yhden välittäjän kerrallaan. 3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, joka sisältää luettelon tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista kolmansista maista. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, ja tätä varten tarvittava komitea on asetuksen (EU) N:o 904/2010 58 artiklalla perustettu komitea. 369 n artikla Kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnissä, jossa arvonlisävero on ilmoitettu tämän erityisjärjestelmän mukaisesti, verotettava tapahtuma toteutuu ja verosaatava syntyy tavaran luovutushetkellä. Tavarat on katsottava luovutetuiksi maksun hyväksymishetkellä. 369 o artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai tämän puolesta toimivan välittäjän on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle, milloin hän aloittaa tai lopettaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvan toimintansa tai milloin hän muuttaa tätä toimintaansa siten, ettei hän enää täytä tämän erityisjärjestelmän käyttämiseksi tarvittavia edellytyksiä. Nämä tiedot on annettava sähköisesti. 369 p artikla 1. Ilmoituksessa, joka välittäjää käyttämättömän verovelvollisen on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle ennen kuin hän alkaa käyttää tätä erityisjärjestelmää, on oltava seuraavat tiedot:
2. Ilmoituksessa, joka välittäjän on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle ennen kuin hän alkaa käyttää tätä erityisjärjestelmää verovelvollisen puolesta, on oltava seuraavat tiedot:
3. Ilmoituksessa, joka välittäjän on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle kunkin edustamansa verovelvollisen osalta, ennen kuin kyseinen verovelvollinen alkaa käyttää tätä erityisjärjestelmää, on oltava seuraavat tiedot:
4. Tätä erityisjärjestelmää käyttävien verovelvollisten tai, soveltuvin osin, heidän välittäjiensä on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle annettuihin tietoihin tehtävistä muutoksista. 369 q artikla 1. Tunnistamisjäsenvaltion on annettava tätä erityisjärjestelmää käyttävälle verovelvolliselle yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten ja ilmoitettava kyseinen tunniste hänelle sähköisesti. 2. Tunnistamisjäsenvaltion on annettava välittäjälle yksilöllinen tunnistenumero ja ilmoitettava kyseinen tunniste hänelle sähköisesti. 3. Tunnistamisjäsenvaltion on annettava välittäjälle yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten kunkin verovelvollisen osalta, jota varten hänet on nimetty. 4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti annettua arvonlisäverotunnistetta käytetään vain tässä erityisjärjestelmässä. 369 r artikla 1. Tunnistamisjäsenvaltio poistaa välittäjää käyttämättömän verovelvollisen tunnistamisrekisteristä seuraavissa tapauksissa:
2. Tunnistamisjäsenvaltion on poistettava välittäjä tunnistamisrekisteristä seuraavissa tapauksissa:
3. Tunnistamisjäsenvaltio poistaa välittäjän edustaman verovelvollisen tunnistamisrekisteristä seuraavissa tapauksissa:
369 s artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle sähköisesti arvonlisäveroilmoitus kultakin kuukaudelta riippumatta siitä, onko kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoitettu. Arvonlisäveroilmoitus on annettava sen verokauden päättymistä, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Kun arvonlisäveroilmoitus on annettava ensimmäisen kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot eivät saa arvonlisäverotarkoituksia varten asettaa mitään muita tuontia koskevia velvoitteita tai muodollisuuksia. 369 t artikla 1. Arvonlisäveroilmoituksessa on oltava 369 q artiklassa tarkoitettu arvonlisäverotunniste ja kunkin kulutusjäsenvaltion, jossa arvonlisäveroa on maksettava, osalta sellaisen kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin, josta on verokauden aikana syntynyt arvonlisäverosaatava, arvonlisäveroton kokonaisarvo sekä vastaavan arvonlisäveron kokonaismäärä kunkin verokannan osalta. Sovellettavat arvonlisäverokannat ja maksettavan arvonlisäveron kokonaismäärä on myös mainittava ilmoituksessa. 2. Jos arvonlisäveroilmoitukseen on tarpeen tehdä muutoksia sen antamisen jälkeen, tällaiset muutokset on tehtävä johonkin seuraavaan ilmoitukseen kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli annettava 369 s artiklan nojalla. Tällaisessa myöhemmin tehtävässä arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava asianomainen kulutusjäsenvaltio, verokausi ja arvonlisäveron määrä, jonka osalta muutoksia edellytetään. 369 u artikla 1. Arvonlisäveroilmoitus on laadittava euromääräisenä. Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat vaatia, että arvonlisäveroilmoitus on laadittava käyttäen niiden kansallista valuuttaa. Jos myynti on tapahtunut muina valuuttoina, tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on arvonlisäveroilmoitusta täytettäessä käytettävä verokauden viimeisen päivän muuntokurssia. 2. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia muuntokursseja tai jos kursseja ei ole julkaistu kyseisenä päivänä, seuraavan julkaisupäivän kursseja. 369 v artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on maksettava arvonlisävero ja viitattava asianomaiseen arvonlisäveroilmoitukseen viimeistään sen määräajan päättyessä, johon mennessä ilmoitus on annettava. Maksu on suoritettava tunnistamisjäsenvaltion nimeämälle euromääräiselle pankkitilille. Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, voivat vaatia, että maksu suoritetaan niiden kansallisen valuutan määräiselle pankkitilille. 369 w artikla Tätä erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei saa vähentää tämän erityisjärjestelmän piiriin kuuluvaan verolliseen toimintaansa liittyvää kulutusjäsenvaltioissa aiheutunutta arvonlisäveroa tämän direktiivin 168 artiklan nojalla. Sen estämättä, mitä direktiivin 86/560/ETY 1 artiklan 1 alakohdassa ja direktiivin 2008/9/EY 2 artiklan 1 alakohdassa ja 3 artiklassa säädetään, kyseiselle verovelvolliselle on suoritettava palautus mainittujen direktiivien mukaisesti. Direktiivin 86/560/ETY 2 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta palautuksiin, jotka liittyvät tähän erityisjärjestelmään kuuluviin tavaroihin. Jos tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on rekisteröidyttävä jossakin jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi tähän erityisjärjestelmään kuulumattoman toiminnan osalta, hänen on vähennettävä kyseisessä jäsenvaltiossa aiheutunut arvonlisävero tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tämän direktiivin 250 artiklan nojalla annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa. 369 x artikla 1. Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on pidettävä kirjaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvista liiketoimista. Välittäjän on pidettävä kirjaa kaikkien edustamiensa verovelvollisten puolesta. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat todentaa, että arvonlisäveroilmoitus on täytetty oikein. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kirjanpito on pyynnöstä annettava sähköisesti kulutus- ja tunnistamisjäsenvaltion saataville. Tämä kirjanpito on säilytettävä kymmenen vuoden ajan sen vuoden lopusta, jona liiketoimi suoritettiin. (*2) Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).”" |
31) |
Lisätään XII osastoon luvut seuraavasti: ”7 LUKU Tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevat erityisjärjestelyt 369 y artikla Jos todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien tavaroiden, valmisteveron alaisia tuotteita lukuun ottamatta, tuonnissa ei käytetä 6 luvun 4 jaksossa tarkoitettua erityisjärjestelmää, tuontijäsenvaltion on sallittava, että tavarat tullille sen henkilön puolesta, jolle ne on yhteisön alueella tarkoitettu, esittävä henkilö käyttää tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevia erityisjärjestelyjä sellaisten tavaroiden osalta, joiden lähetys tai kuljetus päättyy kyseiseen jäsenvaltioon. 369 z artikla 1. Tässä erityisjärjestelyssä sovelletaan seuraavaa:
2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tavarat tullille yhteisön alueella esittävä henkilö toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että henkilö, jolle tavarat on tarkoitettu, maksaa asianmukaisen veron. 369 za artikla Poiketen siitä, mitä 94 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että tuontijäsenvaltiossa sovellettavaa yleistä arvonlisäverokantaa sovelletaan silloin, kun tätä erityisjärjestelyä käytetään. 369 zb artikla 1. Jäsenvaltioiden on sallittava, että tässä erityisjärjestelyssä kannetusta arvonlisäverosta raportoidaan sähköisesti kuukausittain annettavassa ilmoituksessa. Kyseisestä ilmoituksesta on käytävä ilmi asiaankuuluvana kalenterikuukautena kannetun arvonlisäveron kokonaismäärä. 2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että 1 kohdassa tarkoitettu arvonlisävero on maksettava tuontia seuraavan kuukauden loppuun mennessä. 3. Tätä erityisjärjestelyä käyttävien henkilöiden on pidettävä kirjaa tähän erityisjärjestelyyn kuuluvista liiketoimista tuontijäsenvaltion määrittämän ajan. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta tuontijäsenvaltion vero- tai tulliviranomaiset voivat todentaa, että arvonlisävero on ilmoitettu oikein, ja se on pyynnöstä annettava sähköisesti tuontijäsenvaltion saataville. 8 LUKU Vasta-arvot 369 zc artikla 1. Edellä 369 l ja 369 y artiklassa mainittujen määrien huomioon otettava euron vasta-arvo kansallisena valuuttana vahvistetaan kerran vuodessa. Sovellettavat kurssit ovat lokakuun ensimmäisen arkipäivän kurssit, ja ne tulevat voimaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta. 2. Jäsenvaltiot voivat pyöristää euroina ilmoitettuja arvoja muunnettaessa saatavat kansallisena valuuttana ilmoitettavat määrät. 3. Jäsenvaltiot voivat pitää muuttamattomina 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen tarkistuksen päivänä voimassa olevat määrät, jos euroina ilmoitettuja määriä muunnettaessa kansallisena valuuttana ilmoitettu määrä ennen 2 kohdassa tarkoitettua pyöristystä muuttuisi vähemmän kuin viisi prosenttia tai pienenisi.” |
3 artikla
Direktiivin 2009/132/EY muutokset
Kumotaan direktiivin 2009/132/EY IV osasto 1 päivästä tammikuuta 2021.
4 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin 2 ja 3 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Niiden on sovellettava tämän direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2019.
Niiden on sovellettava tämän direktiivin 2 ja 3 artiklan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2021.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
5 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
6 artikla
Osoitukset
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 5 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
T. TÕNISTE
(1) Lausunto annettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 79.
(3) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).
(4) Neuvoston direktiivi 2009/132/EY, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, direktiivin 2006/112/EY 143 artiklan b ja c alakohdan soveltamisalasta vapautettaessa tietty tavaroiden lopullinen maahantuonti arvonlisäverosta (EUVL L 292, 10.11.2009, s. 5).
(5) Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).
(6) Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(8) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/23 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/2456,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,
Algerian demokraattisen kansantasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistavan Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1324 (2) säädetään unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen, jäljempänä ’PRIMA’. |
(2) |
Algerian demokraattinen kansantasavalta, jäljempänä ’Algeria’, on ilmaissut halukkuutensa liittyä PRIMAan osallistujavaltiona ja tasavertaisesti PRIMAan osallistuvien jäsenvaltioiden ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” (2014–2020) assosioituneiden kolmansien maiden kanssa. |
(3) |
Päätöksen (EU) 2017/1324 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Algeriasta tulee PRIMAn osallistujavaltio edellyttäen, että Algeria tekee unionin kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan ehdot ja edellytykset Algerian osallistumiselle PRIMAan. |
(4) |
Neuvoston päätöksen (EU) 2017/2209 (3) mukaisesti Algerian demokraattisen kansantasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistava Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 26 päivänä lokakuuta 2017, sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen. |
(5) |
Sopimus olisi hyväksyttävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään Algerian demokraattisen kansantasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistava Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus unionin puolesta (4).
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoituksen (5).
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SIMSON
(1) Hyväksyntä annettu 30 päivänä marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/1324, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) (EUVL L 185, 18.7.2017, s. 1).
(3) Neuvoston päätös (EU) 2017/2209, annettu 25 päivänä syyskuuta 2017, Algerian demokraattisen kansantasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistavan Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 316, 1.12.2017, s. 1).
(4) Sopimus on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 316, 1.12.2017, s. 3 yhdessä sen allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa.
(5) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/25 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/2457,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,
Egyptin arabitasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistavan Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1324 (2) säädetään unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen, jäljempänä ’PRIMA’. |
(2) |
Egyptin arabitasavalta, jäljempänä ’Egypti’, on ilmaissut halukkuutensa liittyä PRIMAan osallistujavaltiona ja tasavertaisesti PRIMAan osallistuvien jäsenvaltioiden ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” (2014–2020) assosioituneiden kolmansien maiden kanssa. |
(3) |
Päätöksen (EU) 2017/1324 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Egyptistä tulee PRIMAn osallistujavaltio edellyttäen, että Egypti tekee unionin kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan ehdot ja edellytykset Egyptin osallistumiselle PRIMAan. |
(4) |
Neuvoston päätöksen (EU) 2017/2210 (3) mukaisesti Egyptin arabitasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistava Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 27 päivänä lokakuuta 2017 sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen. |
(5) |
Sopimus olisi hyväksyttävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään Egyptin arabitasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistava Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus unionin puolesta (4).
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoituksen (5).
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SIMSON
(1) Hyväksyntä annettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/1324, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) (EUVL L 185, 18.7.2017, s. 1).
(3) Neuvoston päätös (EU) 2017/2210, annettu 25 päivänä syyskuuta 2017, Egyptin arabitasavallan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistavan Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 316, 1.12.2017, s. 7).
(4) Sopimus on julkaistu virallisessa lehdessä (EUVL L 316, 1.12.2017, s. 9) yhdessä sen allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa.
(5) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/27 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/2458,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,
Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistavan Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1324 (2) säädetään unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen, jäljempänä ’PRIMA’. |
(2) |
Jordanian hašemiittinen kuningaskunta, jäljempänä ’Jordania’, on ilmaissut halukkuutensa liittyä PRIMAan osallistujavaltiona ja tasavertaisesti PRIMAan osallistuvien jäsenvaltioiden ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” (2014–2020) assosioituneiden kolmansien maiden kanssa. |
(3) |
Päätöksen (EU) 2017/1324 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Jordaniasta tulee PRIMAn osallistujavaltio edellyttäen, että Jordania tekee unionin kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan ehdot ja edellytykset Jordanian osallistumiselle PRIMAan. |
(4) |
Neuvoston päätöksen (EU) 2017/2211 (3) mukaisesti Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistava Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 10 päivänä marraskuuta 2017 sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen. |
(5) |
Sopimus olisi hyväksyttävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistava Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus unionin puolesta.
Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoituksen (4).
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SIMSON
(1) Hyväksyntä annettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/1324, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) (EUVL L 185, 18.7.2017, s. 1).
(3) Neuvoston päätös (EU) 2017/2211, annettu 25 päivänä syyskuuta 2017, Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistavan Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta (EUVL L 316, 1.12.2017, s. 13).
(4) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/29 |
Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) koskevat ehdot ja edellytykset vahvistava Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva
SOPIMUS
EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,
ja
JORDANIAN HAŠEMIITTINEN KUNINGASKUNTA, jäljempänä ’Jordania’,
jäljempänä ’osapuolet’, jotka
OTTAVAT HUOMIOON, että 1 päivänä toukokuuta 2002 voimaan tulleessa Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksessa (1), jäljempänä ’Euro–Välimeri-sopimus’, määrätään tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä;
OTTAVAT HUOMIOON, että 29 päivänä maaliskuuta 2011 voimaan tulleessa Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisessä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevassa sopimuksessa (2) vahvistetaan viralliset puitteet tieteellistä ja teknologista tutkimusta koskevalle osapuolten yhteistyölle;
OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1324 (3) vahvistetaan unionin jäsenvaltioiden ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, assosioituneiden kolmansien maiden, jotka ovat aloitteen osallistujavaltioita, osallistumisehdot ja -edellytykset sekä erityisesti niiden taloudelliset velvoitteet ja niiden osallistuminen aloitteen hallintorakenteisiin;
OTTAVAT HUOMIOON, että päätöksen (EU) 2017/1324 mukaisesti Jordaniasta tulee Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuden, jäljempänä PRIMA, osallistujavaltio edellyttäen, että Jordania tekee unionin kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan ehdot ja edellytykset Jordanian osallistumiselle PRIMAan;
OTTAVAT HUOMIOON, että Jordania ilmaisi halukkuutensa liittyä PRIMAan osallistujavaltiona ja tasavertaisesti PRIMAan osallistuvien unionin jäsenvaltioiden ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kanssa;
OTTAVAT HUOMIOON, että unionin ja Jordanian välillä on tehtävä kansainvälinen sopimus Jordaniaan PRIMAn osallistujavaltiona sovellettavien oikeuksien ja velvollisuuksien vahvistamiseksi;
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 artikla
Tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ehdot ja edellytykset Jordanian osallistumiselle Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen, jäljempänä ’PRIMA’.
2 artikla
Ehdot ja edellytykset Jordanian osallistumiselle PRIMAan
Ehdot ja edellytykset Jordanian osallistumiselle PRIMAan vahvistetaan päätöksessä (EU) 2017/1324. Osapuolet noudattavat päätöksessä (EU) 2017/1324 vahvistettuja velvoitteita ja toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet erityisesti antamalla kaiken tarvittavan avun kyseisen päätöksen 10 artiklan 2 kohdan sekä 11 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisen varmistamiseksi. Osapuolet sopivat keskenään apua koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt, jotka ovat välttämättömiä niiden tämän sopimuksen mukaiselle yhteistyölle.
3 artikla
Alueellinen soveltaminen
Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, sekä Jordanian alueeseen.
4 artikla
Voimaantulo ja kesto
1. Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen.
2. Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattikanavien kautta, että 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatettu päätökseen.
3. Tämä sopimus on voimassa niin kauan kuin päätös (EU) 2017/1324 on voimassa, ellei jompikumpi osapuoli sano sopimusta irti 5 artiklan mukaisesti.
5 artikla
Irtisanominen
1. Kumpi tahansa osapuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla toiselle osapuolelle kirjallisesti aikeestaan irtisanoa sopimus.
Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona kirjallinen ilmoitus saapuu sen vastaanottajalle.
2. Tämän sopimuksen irtisanomishetkellä käynnissä olevia hankkeita ja toimintoja jatketaan, kunnes ne on saatettu päätökseen tässä sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
3. Osapuolet sopivat yhteisellä suostumuksella mahdollisista muista sopimuksen irtisanomisen seurauksista.
6 artikla
Riitojen ratkaiseminen
Euro–Välimeri-sopimuksen 97 artiklassa määrättyä riitojenratkaisumenettelyä sovelletaan kaikkiin riita-asioihin, jotka liittyvät tämän sopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan.
Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja arabian kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.
Съставено в Суейме на десети ноември две хиляди и седемнадесета година.
Hecho en Sweimeh el diez de noviembre de dos mil diecisiete.
Ve Sweimehu dne desátého listopadu dva tisíce sedmnáct.
Udfærdiget i Sweimeh den tiende november i år to tusind og sytten.
Geschehen zu Sweimeh am zehnten November zweitausendsiebzehn.
Kahe tuhande seitsmeteistkümnenda aasta novembrikuu kümnendal päeval Sweimeh’s.
Sweimeh, τη δέκατη ημέρα του Νοεμβρίου του έτους δύο χιλιάδες δεκαεπτά.
Done at Sweimeh on the tenth day of November in the year two thousand and seventeen.
Fait à Sweimeh, le dix novembre deux mille dix-sept.
Sastavljeno u Sweimehu desetog studenoga dvije tisuće sedamnaeste.
Fatto a Sweimeh, addì 10 novembre duemiladiciassette.
Sveimē, divi tūkstoši septiņpadsmitā gada desmitajā novembrī.
Priimta du tūkstančiai septynioliktųjų metų lapkričio dešimtą dieną Sveimoje.
Kelt Sweimehben, a kétezer-tizenhetedik év november havának tizedik napján.
Magħmul fi Sweimeh fl-għaxar jum ta' Novembru fis-sena elfejn u sbatax.
Gedaan te Sweimeh, tien november tweeduizend zeventien.
Sporządzono w Sweimeh w dniu dziesiątego listopada dwa tysiące siedemnastego roku.
Feito em Sweimeh, aos dez dias do mês de novembro do ano dois mil e dezassete.
Întocmit la Sweimeh, la zece noiembrie două mii șaptesprezece.
V meste Sweimeh, desiateho novembra dvetisícsedemnásť.
V Sweimehu, dne desetega novembra leta dva tisoč sedemnajst.
Tehty Sweimehissä kymmenentenä päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattaseitsemäntoista.
Utfärdat i Sweimeh den tionde november år tjugohundrasjutton.
За Европейския съюз
Рог la Unión Europea
Za Evropskou unii
For Den Europæiske Union
Für die Europäische Union
Euroopa Liidu nimel
Για την Ευρωπαϊκή Ένωση
For the European Union
Pour l'Union européenne
Za Europsku uniju
Per l'Unione europea
Eiropas Savienības vārdā –
Europos Sąjungos vardu
Az Európai Unió részéről
Għall-Unjoni Ewropea
Voor de Europese Unie
W imieniu Unii Europejskiej
Pela União Europeia
Pentru Uniunea Europeană
Za Európsku úniu
Za Evropsko unijo
Euroopan unionin puolesta
För Europeiska unionen
За Хашемитското кралство Йордания
Por el Reino Hachemí de Jordania
Za Jordánské hášimovské království
For Det Hashemitiske Kongerige Jordan
Für das Haschemitische Königreich Jordanien
Jordaania Hašimiidi Kuningriigi nimel
Για το Χασεμιτικό Βασίλειο της Ιορδανίας
For the Hashemite Kingdom of Jordan
Pour le Royaume hachémite de Jordanie
Za Hašemitsku Kraljevinu Jordan
Per il Regno hascemita di Giordania
Jordānijas Hāšimītu Karalistes vārdā –
Jordanijos Hašimitų Karalystės vardu
A Jordán Hásimita Királyság részéről
Għar-Renju Ħaxemita tal-Ġordan
Voor het Hasjemitisch Koninkrijk Jordanië
W imieniu Jordańskiego Królestwa Haszymidzkiego
Pelo Reino Hachemita da Jordânia
Pentru Regatul Hașemit al Iordaniei
Za Jordánske hášimovské král'ovstvo
Za Hašemitsko kraljevino Jordanijo
Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan puolesta
För Hashemitiska konungariket Jordanien
(1) EUVL L 129, 15.5.2002, s. 3.
(2) EUVL L 159, 17.6.2011, s. 108.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/1324, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA) (EUVL L 185, 18.7.2017, s. 1).
ASETUKSET
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/32 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2459,
annettu 5 päivänä joulukuuta 2017,
yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 397 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2011 (2) säädetään yksityiskohtaiset säännökset hankkijan sijaintipaikkaa koskevasta olettamasta ei-verovelvolliselle suoritettujen televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen tai sähköisten palvelujen suorituspaikan määrittämiseksi. |
(2) |
Kyseisten olettamien soveltamista koskevien vaatimusten arvioinnissa on ilmennyt, että tietyissä olosuhteissa kahden keskenään ristiriidattoman todisteen saaminen hankkijan sijoittautumispaikasta, kotipaikasta tai vakinaisesta asuinpaikasta on erittäin työlästä jäsenvaltioon sijoittautuneelle verovelvolliselle, joka suorittaa tällaisia palveluja ei-verovelvolliselle muissa jäsenvaltioissa. |
(3) |
Rasitus on erityisen suuri pienille ja keskisuurille yrityksille. Jos vaadittaisiin vain yhden todisteen esittämistä, tämä yksinkertaistaisi sellaisten yritysten velvoitteita, joiden yhteisön sisäiset suoritukset muissa jäsenvaltioissa oleville hankkijoille jäävät alle tietyn raja-arvon. |
(4) |
Hankkijan sijaintipaikan todistamisvaatimuksen yksinkertaistaminen täydentää neuvoston direktiivin (EU) 2017/2455 (3) 1 artiklalla käyttöön otettuja muutoksia direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa säädettyihin erityisjärjestelmiin, minkä vuoksi niitä olisi sovellettava samasta päivästä alkaen. |
(5) |
Sen vuoksi täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 olisi muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 24 b artikla seuraavasti:
”24 b artikla
Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 58 artiklaa, kun televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavia palveluja suoritetaan ei-verovelvolliselle
a) |
hänen kiinteän verkon liittymänsä välityksellä, olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, johon kiinteä verkko on yhdistetty; |
b) |
matkaviestinverkkojen välityksellä, olettamana on, että maa johon palvelujen hankkija on sijoittautunut tai jossa on hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, on se maa, joka käy ilmi palveluja vastaanotettaessa käytettävän SIM-kortin maatunnuksesta; |
c) |
kyseisten palveluiden edellyttäessä dekooderin tai vastaavan laitteen tai katselukortin käyttöä ja kun ei käytetä kiinteää maayhteyttä, olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, jossa kyseinen dekooderi tai vastaava laite sijaitsee, taikka, jos tuo paikka ei ole tiedossa, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, johon katselukortti lähetetään käytettäväksi; |
d) |
muissa kuin 24 a artiklassa ja tämän artiklan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, jonka palvelujen suorittaja on tällaiseksi määrittänyt kahden tämän asetuksen 24 f artiklassa luetellun keskenään ristiriidattoman todisteen perusteella. |
Rajoittamatta ensimmäisen kohdan d alakohdan säännöksiä kun kyseessä ovat kyseisen alakohdan soveltamisalaan kuuluvat palvelujen suoritukset, jotka verovelvollinen suorittaa jossakin jäsenvaltiossa sijaitsevasta liiketoiminnan kotipaikastaan tai kiinteästä toimipaikastaan ja joiden arvonlisäveroton kokonaisarvo kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna on enintään 100 000 euroa tai vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä, olettamana on, että hankkijan sijoittautumis- tai kotipaikka taikka vakinainen asuinpaikka on paikassa, jonka palvelujen suorittaja on tällaiseksi määrittänyt yhden 24 f artiklan a–e alakohdassa luetellun todisteen perusteella, jonka on antanut palvelujen suorittamiseen osallistuva muu henkilö kuin palvelujen suorittaja tai hankkija.
Jos toisessa kohdassa säädetty raja-arvo ylitetään jonkin kalenterivuoden aikana, mainittua kohtaa ei sovelleta kyseistä hetkestä alkaen siihen asti, kunnes mainitussa kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät jälleen.
Vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä lasketaan soveltamalla Euroopan keskuspankin neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2459 (*1) hyväksymispäivänä julkaisemaa muuntokurssia.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 5 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
T. TÕNISTE
(1) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.
(2) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2011, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 77, 23.3.2011, s. 1).
(3) Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 7).
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/34 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/2460,
annettu 30 päivänä lokakuuta 2017,
rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteen VII muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin vertailulaboratorioiden luettelosta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 vahvistetaan yleiset säännöt sellaista virallista valvontaa varten, jolla todetaan muun muassa elintarvikehygieniaa koskevien sääntöjen noudattaminen. Kyseisen asetuksen mukaan Euroopan unionin vertailulaboratorioiden, jäljempänä ’EU:n vertailulaboratoriot’, vastuulla on erityisesti tarjota kansallisille vertailulaboratorioille tietoa analyysimenetelmistä ja koordinoida tällaisten menetelmien käyttöä. EU:n vertailulaboratoriot on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä VII. |
(2) |
Maitoa ja maitotuotteita käsittelevän EU:n vertailulaboratorion työohjelman mukaan laboratorion olennaisena tarkoituksena on tarjota analyysimenetelmiä ja varmistaa yhteinen toimintamalli kansallisten vertailulaboratorioiden toteuttamissa laboratorioidenvälisissä pätevyystesteissä, jotka koskevat somaattisten solujen ja bakteerien määrän kaltaisia laadun markkereita. Näiden analyysien asianmukaista toteuttamista koskevaa uusimman tietämyksen mukaista asiantuntemusta on nykyisin käytettävissä niin virallista valvontaa suorittavissa virallisissa laboratorioissa kuin niissä laboratorioissa, joita elintarvikealan yritykset yhä enenevässä määrin käyttävät analysoimaan kyseisiä markkereita, joilla on merkitystä määritettäessä tilalta kerätyn maidon hintaa. |
(3) |
EU:n vertailulaboratoriota maitoa ja maitotuotteita varten ei enää tarvita unionissa. Se olisi tämän vuoksi poistettava asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä VII olevasta EU:n vertailulaboratorioiden luettelosta. |
(4) |
Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitettä VII olisi muutettava. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Poistetaan asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä VII olevan I osan 1 kohta.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.
PÄÄTÖKSET
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/36 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2017/2461,
annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,
neuvoston työjärjestyksen muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon neuvoston työjärjestyksen 11 artiklan 6 kohdan (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Kun neuvosto hyväksyy säädöksen, joka edellyttää määräenemmistöä, on tarkistettava, että määräenemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 65:tä prosenttia unionin väestöstä. |
(2) |
Kyseinen prosenttimäärä lasketaan neuvoston työjärjestyksen, jäljempänä ’työjärjestys’, liitteessä III esitettyjen väestölukujen mukaisesti. |
(3) |
Työjärjestyksen 11 artiklan 6 kohdassa säädetään, että neuvosto muuttaa kyseisessä liitteessä olevia lukuja joka vuosi 1 päivästä tammikuuta alkaen niiden tietojen mukaisesti, jotka Euroopan unionin tilastotoimistolla oli käytössään edellisen vuoden syyskuun 30 päivänä. |
(4) |
Työjärjestys olisi sen vuoksi muutettava vuodeksi 2018, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan työjärjestyksen liite III seuraavasti:
LIITE III
Unionin väkilukua ja kunkin jäsenvaltion väkilukua koskevat tiedot neuvoston määräenemmistöpäätöksiä koskevien määräysten soveltamista varten
Unionin väkiluku, kunkin jäsenvaltion väkiluku ja kunkin jäsenvaltion väkiluvun prosenttiosuus unionin väkiluvusta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 238 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista varten 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana ovat:
Jäsenvaltio |
Väestö |
Prosenttiosuus unionin väkiluvusta (%) |
Saksa |
82 437 641 |
16,10 |
Ranska |
67 024 633 |
13,09 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
65 808 573 |
12,85 |
Italia |
61 219 113 |
11,95 |
Espanja |
46 528 966 |
9,08 |
Puola |
37 972 964 |
7,41 |
Romania |
19 638 309 |
3,83 |
Alankomaat |
17 220 721 |
3,36 |
Belgia |
11 365 834 |
2,22 |
Kreikka |
10 757 293 |
2,10 |
Tšekki |
10 467 628 |
2,04 |
Portugali |
10 309 573 |
2,01 |
Ruotsi |
10 080 000 |
1,97 |
Unkari |
9 797 561 |
1,91 |
Itävalta |
8 752 500 |
1,71 |
Bulgaria |
7 101 859 |
1,39 |
Tanska |
5 743 947 |
1,12 |
Suomi |
5 499 447 |
1,07 |
Slovakia |
5 435 343 |
1,06 |
Irlanti |
4 774 833 |
0,93 |
Kroatia |
4 154 213 |
0,81 |
Liettua |
2 847 904 |
0,56 |
Slovenia |
2 065 895 |
0,40 |
Latvia |
1 950 116 |
0,38 |
Viro |
1 315 635 |
0,26 |
Kypros |
854 802 |
0,17 |
Luxemburg |
589 370 |
0,12 |
Malta |
440 433 |
0,09 |
EU 28 |
512 155 106 |
|
Kynnysarvo (65 %) |
332 900 819 |
|
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.
Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
S. MIKSER
(1) Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/38 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/2462,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,
Luxemburgille ja Romanialle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Georgian ja Etelä-Afrikan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta poisviemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa. |
(2) |
Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistamaan menettelyt, jotta turvataan lasten pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa heidän tavanomainen asuinpaikkansa on, sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon. |
(3) |
Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen. |
(4) |
Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia. |
(5) |
Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin. |
(6) |
Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset. |
(7) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä. |
(8) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä kyseiseen yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä. |
(9) |
Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 (3) mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. |
(10) |
Georgia talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 24 päivänä heinäkuuta 1997. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Georgian osalta voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. |
(11) |
Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Tanskaa, Luxemburgia ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Georgian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Georgia on hyväksynyt Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan ja Maltan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Georgian tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Luxemburg ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Georgian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(12) |
Etelä-Afrikka talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 8 päivänä heinäkuuta 1997. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Etelä-Afrikan osalta voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. |
(13) |
Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Luxemburgia ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Etelä-Afrikan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Etelä-Afrikka on hyväksynyt Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan ja Maltan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Etelä-Afrikan tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Luxemburg ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Etelä-Afrikan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(14) |
Luxemburgille ja Romanialle olisi näin ollen unionin edun mukaisesti annettava lupa tallettaa selityksensä Georgian ja Etelä-Afrikan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Muiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet Georgian ja Etelä-Afrikan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ei tule enää tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla. |
(15) |
Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. |
(16) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Luxemburgille ja Romanialle annetaan lupa hyväksyä Georgian ja Etelä-Afrikan liittyminen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen unionin edun mukaisesti.
2. Luxemburgin ja Romanian on talletettava viimeistään 19 päivänä joulukuuta 2018 unionin edun mukaisesti seuraavasti muotoiltu selitys siitä, että ne hyväksyvät Georgian ja Etelä-Afrikan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen:
”[JÄSENVALTION koko nimi] ilmoittaa hyväksyvänsä neuvoston päätöksen (EU) 2017/2462 mukaisesti, että Georgia ja Etelä-Afrikka liittyvät 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta.”
3. Luxemburgin ja Romanian on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että ne ovat tallettaneet Georgian ja Etelä-Afrikan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymistä koskevat selityksensä, ja toimitettava komissiolle kyseisten selitysten tekstit kahden kuukauden kuluessa niiden tallettamisesta.
2 artikla
Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä Georgian ja Etelä-Afrikan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uusia selityksiä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.
4 artikla
Tämä päätös on osoitettu Luxemburgille ja Romanialle.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SIMSON
(1) Lausunto annettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).
(3) ECLI:EU:C:2014:2303.
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/41 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/2463,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,
Kroatialle, Alankomaille, Portugalille ja Romanialle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti San Marinon liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta poisviemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa. |
(2) |
Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistamaan menettelyt, jotta turvataan lasten pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa heidän tavanomainen asuinpaikkansa on, sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon. |
(3) |
Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen. |
(4) |
Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia. |
(5) |
Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin. |
(6) |
Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset. |
(7) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä. |
(8) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä kyseiseen yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä. |
(9) |
Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 (3) mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. |
(10) |
San Marino talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 14 päivänä joulukuuta 2006. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli San Marinon osalta voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2007. |
(11) |
Kaikki jäsenvaltiot Kroatiaa, Tanskaa, Alankomaita, Portugalia ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet San Marinon liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. San Marinon tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Kroatia, Alankomaat, Portugali ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä San Marinon liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(12) |
Kroatialle, Alankomaille, Portugalille ja Romanialle olisi näin ollen unionin edun mukaisesti annettava lupa tallettaa selityksensä San Marinon vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Muiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet San Marinon liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ei tule enää tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla. |
(13) |
Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. |
(14) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Kroatialle, Alankomaille, Portugalille ja Romanialle annetaan lupa hyväksyä San Marinon liittyminen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen unionin edun mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on talletettava viimeistään 19 päivänä joulukuuta 2018 unionin edun mukaisesti seuraavasti muotoiltu selitys siitä, että ne hyväksyvät San Marinon liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen:
”[JÄSENVALTION koko nimi] ilmoittaa hyväksyvänsä neuvoston päätöksen (EU) 2017/2463 mukaisesti, että San Marino liittyy 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta.”
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että ne ovat tallettaneet San Marinon vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymistä koskevat selityksensä, ja toimitettava komissiolle kyseisten selitysten tekstit kahden kuukauden kuluessa niiden tallettamisesta.
2 artikla
Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä San Marinon vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uusia selityksiä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.
4 artikla
Tämä päätös on osoitettu Kroatialle, Alankomaille, Portugalille ja Romanialle.
Tehty 18 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SIMSON
(1) Lausunto annettu 30 päivänä marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).
(3) ECLI:EU:C:2014:2303.
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/43 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/2464,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,
Itävallalle ja Romanialle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Panaman, Uruguayn, Kolumbian ja El Salvadorin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta poisviemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa. |
(2) |
Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistamaan menettelyt, jotta turvataan lasten pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa heidän tavanomainen asuinpaikkansa on, sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon. |
(3) |
Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen. |
(4) |
Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia. |
(5) |
Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin. |
(6) |
Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset. |
(7) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä. |
(8) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä kyseiseen yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä. |
(9) |
Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 (3) mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. |
(10) |
Panama talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 2 päivänä helmikuuta 1994. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Panaman osalta voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994. |
(11) |
Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Itävaltaa ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Panaman liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Panama on hyväksynyt Bulgarian, Kyproksen, Viron, Latvian, Liettuan, Maltan ja Slovenian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Panaman tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Panaman liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(12) |
Uruguay talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 18 päivänä marraskuuta 1999. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Uruguayn osalta voimaan 1 päivänä helmikuuta 2000. |
(13) |
Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Itävaltaa ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Uruguayn liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Uruguay on hyväksynyt Bulgarian, Viron, Latvian ja Liettuan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Uruguayn tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Uruguayn liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(14) |
Kolumbia talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 13 päivänä joulukuuta 1995. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Kolumbian osalta voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996. |
(15) |
Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Itävaltaa ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Kolumbian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Kolumbia on hyväksynyt Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan ja Maltan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Kolumbian tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Kolumbian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(16) |
El Salvador talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 5 päivänä helmikuuta 2001. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli El Salvadorin osalta voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001. |
(17) |
Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Itävaltaa ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet El Salvadorin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. El Salvador on hyväksynyt Bulgarian, Viron, Latvian ja Liettuan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. El Salvadorin tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä El Salvadorin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(18) |
Itävallalle ja Romanialle olisi näin ollen unionin edun mukaisesti annettava lupa tallettaa selityksensä Panaman, Uruguayn, Kolumbian ja El Salvadorin vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Muiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet Panaman, Uruguayn, Kolumbian ja El Salvadorin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ei tule enää tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla. |
(19) |
Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. |
(20) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Itävallalle ja Romanialle annetaan lupa hyväksyä Panaman, Uruguayn, Kolumbian ja El Salvadorin liittyminen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen unionin edun mukaisesti.
2. Itävallan ja Romanian on talletettava viimeistään 19 päivänä joulukuuta 2018 Euroopan unionin edun mukaisesti seuraavasti muotoiltu selitys siitä, että ne hyväksyvät Panaman, Uruguayn, Kolumbian ja El Salvadorin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen:
”[JÄSENVALTION koko nimi] ilmoittaa hyväksyvänsä neuvoston päätöksen (EU) 2017/2464 mukaisesti, että Panama, Uruguay, Kolumbia ja El Salvador liittyvät 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta.”
3. Itävallan ja Romanian on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että ne ovat tallettaneet Panaman, Uruguayn, Kolumbian ja El Salvadorin vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymistä koskevat selityksensä, ja toimitettava komissiolle kyseisten selitysten tekstit kahden kuukauden kuluessa niiden tallettamisesta.
2 artikla
Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä Panaman, Uruguayn, Kolumbian ja El Salvadorin vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uusia selityksiä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.
4 artikla
Tämä päätös on osoitettu Itävallalle ja Romanialle.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SIMSON
(1) Lausunto annettu 30 päivänä marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).
(3) ECLI:EU:C:2014:2303.
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
29.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/46 |
EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VALALIITON LENTOLIIKENNETTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUKAISESTI PERUSTETUN EUROOPAN UNIONIN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2017,
annettu 29 päivänä marraskuuta 2017,
Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen korvaamisesta [2017/2465]
EUROOPAN UNIONIN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEA, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen lentoliikenteestä, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan,
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
Ainoa artikla
Korvataan sopimuksen liite tämän päätöksen liitteellä 1 päivästä helmikuuta 2018.
Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2017.
Sekakomitean puolesta
Euroopan unionin valtuuskunnan johtaja
Filip CORNELIS
Sveitsin valtuuskunnan johtaja
Christian HEGNER
LIITE
Tämän sopimuksen soveltamiseksi
— |
Euroopan unioni korvaa 1 päivänä joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen nojalla Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on; |
— |
aina kun tässä liitteessä mainituissa säädöksissä viitataan Euroopan yhteisön, joka on korvattu Euroopan unionilla, jäsenvaltioihin, tai niissä vaaditaan yhteyttä näihin valtioihin, viittausten katsotaan sopimusta sovellettaessa koskevan myös Sveitsiä tai vaatimusta, joka koskee yhteyttä Sveitsiin; |
— |
sopimuksen 4, 15, 18, 27 ja 35 artiklassa olevat viittaukset neuvoston asetuksiin (ETY) N:o 2407/92 ja (ETY) N:o 2408/92 katsotaan viittauksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1008/2008; |
— |
seuraavissa yhteisön direktiiveissä ja asetuksissa käytetty käsite ”yhteisön lentoliikenteen harjoittaja” tarkoittaa myös lentoliikenteen harjoittajia, joilla on liikennöintilupa ja joiden pääasiallinen toimipaikka tai mahdollinen rekisteröity kotipaikka sijaitsee Sveitsissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 15 artiklan soveltamista. Viittaukset asetukseen (ETY) N:o 2407/92 katsotaan viittauksiksi asetukseen (EY) N:o 1008/2008; |
— |
seuraavissa säädöksissä olevat viittaukset perussopimuksen 81 ja 82 artiklaan tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklaan katsotaan viittauksiksi tämän sopimuksen 8 ja 9 artiklaan. |
1. Lentoliikenteen vapauttaminen ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt
N:o 1008/2008
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä.
N:o 2000/79
Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta.
N:o 93/104
Neuvoston direktiivi, annettu 23 päivänä marraskuuta 1993, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
direktiivillä 2000/34/EY. |
N:o 437/2003
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista.
N:o 1358/2003
Komission asetus, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 437/2003 täytäntöönpanosta sekä liitteiden I ja II muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EY) N:o 158/2007. |
N:o 785/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) N:o 285/2010. |
N:o 95/93
Neuvoston asetus, annettu 18 päivänä tammikuuta 1993, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä (1–12 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EY) N:o 793/2004. |
N:o 2009/12
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, lentoasemamaksuista
N:o 96/67
Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla
(1–9, 11–23 ja 25 artikla).
N:o 80/2009
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevista käytännesäännöistä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2299/89 kumoamisesta.
2. Kilpailusäännöt
N:o 1/2003
Neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (1–13 ja 15–45 artikla).
(Siltä osin kuin kyseisellä asetuksella on sopimuksen soveltamisen kannalta merkitystä. Asetuksen lisääminen ei vaikuta tämän sopimuksen mukaiseen työnjakoon.)
N:o 773/2004
Komission asetus, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EY) N:o 1792/2006 |
— |
komission asetuksella (EY) N:o 622/2008. |
N:o 139/2004
Neuvoston asetus, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus)
(1–18 artikla, 19 artiklan 1 ja 2 kohta ja 20–23 artikla).
Sulautuma-asetuksen 4 artiklan 5 kohdan osalta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä sovelletaan seuraavaa:
1) |
Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa määritellystä keskittymästä, joka ei ole kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen keskittymä ja jota voidaan tarkastella vähintään kolmen EY:n jäsenvaltion ja Sveitsin valaliiton kansallisen kilpailulainsäädännön perusteella, kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai yritykset voivat ennen toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamista ilmoittaa EY:n komissiolle perustellulla lausunnolla, että komission olisi tutkittava keskittymä. |
2) |
Euroopan komissio toimittaa kaikki asetuksen (EY) N:o 139/2004 4 artiklan 5 kohdan ja edellä olevan kohdan mukaiset lausunnot viipymättä Sveitsin valaliitolle. |
3) |
Jos Sveitsin valaliitto on ilmoittanut olevansa eri mieltä asian käsittelyn siirtämistä koskevasta pyynnöstä, Sveitsin toimivaltaiset kilpailuviranomaiset säilyttävät toimivaltansa eikä asiaa tämän kohdan nojalla siirretä pois Sveitsin valaliitolta. |
Sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 9 artiklan 2 ja 6 kohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen osalta:
1) |
Euroopan komissio toimittaa kaikki asiaa koskevat asiakirjat 4 artiklan 4 ja 5 kohdan, 9 artiklan 2 ja 6 kohdan sekä 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti viipymättä Sveitsin toimivaltaiselle kilpailuviranomaiselle. |
2) |
Asetuksen (EY) N:o 139/2004 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 9 artiklan 2 ja 6 kohdassa sekä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen laskeminen Sveitsin osalta alkaa siitä päivästä, jona Sveitsin toimivaltainen kilpailuviranomainen vastaanottaa asiaa koskevat asiakirjat. |
N:o 802/2004
Komission asetus, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta (1–24 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EY) N:o 1792/2006 |
— |
komission asetuksella (EY) N:o 1033/2008 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1269/2013. |
N:o 2006/111
Komission direktiivi, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta.
N:o 487/2009
Neuvoston asetus, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta lentoliikenteen alan sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin.
3. Lentoturvallisuus
N:o 216/2008
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EY) N:o 690/2009 |
— |
asetuksella (EY) N:o 1108/2009 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 6/2013 |
— |
komission asetuksella (EU) 2016/4. |
Lentoturvallisuusvirastolla on myös Sveitsissä lentoturvallisuusvirastolle asetuksen säännösten mukaan myönnetyt valtuudet.
Komissiolla on myös Sveitsissä valtuudet, jotka on myönnetty komissiolle päätöksiä varten 11 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 5 ja 7 kohdan, 24 artiklan 5 kohdan, 25 artiklan 1 kohdan, 38 artiklan 3 kohdan i alakohdan, 39 artiklan 1 kohdan, 40 artiklan 3 kohdan, 41 artiklan 3 ja 5 kohdan, 42 artiklan 4 kohdan, 54 artiklan 1 kohdan ja 61 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Sen estämättä, mitä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen toisessa luetelmakohdassa esitetään horisontaalisesta mukautuksesta, asetuksen 65 artiklassa tai kyseisessä säännöksessä mainituissa päätöksen 1999/468/EY säännöksissä esitettyjen viittausten ”jäsenvaltioihin” ei katsota koskevan Sveitsiä.
Asetuksen ei mitenkään katsota siirtävän Euroopan lentoturvallisuusvirastolle valtaa toimia kansainvälisten sopimusten perusteella Sveitsin puolesta muussa tarkoituksessa kuin sen avustamiseksi tällaisiin sopimuksiin perustuvien velvoitteiden täyttämisessä.
Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:
a) |
Muutetaan 12 artikla seuraavasti:
|
b) |
Lisätään 29 artiklaan kohta seuraavasti: ”4. Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, Sveitsin kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen viraston pääjohtajan tekemällä sopimuksella.” |
c) |
Lisätään 30 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sveitsi soveltaa virastoon liitteen A lisäyksen mukaisesti Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa, joka on tämän liitteen liitteenä A.” |
d) |
Lisätään 37 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sveitsi osallistuu hallintoneuvoston työskentelyyn täysimääräisesti, ja sillä on äänioikeutta lukuun ottamatta hallintoneuvostossa samat oikeudet ja velvoitteet kuin EU:n jäsenvaltioilla.” |
e) |
Lisätään 59 artiklaan kohta seuraavasti: ”12. Sveitsi osallistuu 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun rahoitusosuuteen seuraavan kaavan mukaisesti:
|
f) |
Lisätään 61 artiklaan kohta seuraavasti: ”Yhteisön toteuttamaa viraston toimintaan osallistuvien sveitsiläisten osanottajien varainhoidon valvontaa koskevat säännökset ovat tämän liitteen liitteenä B.” |
g) |
Asetuksen liitettä II laajennetaan siten, että se sisältää seuraavat ilma-alukset ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 (1) 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvina tuotteina:
|
N:o 1178/2011
Komission asetus, annettu 3 päivänä marraskuuta 2011, siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) N:o 290/2012 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 70/2014 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 245/2014 |
— |
komission asetuksella (EU) 2015/445 |
— |
komission asetuksella (EU) 2016/539. |
N:o 3922/91
Neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla (1–3 artikla, 4 artiklan 2 kohta, (5–11 artikla ja 13 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EY) N:o 1899/2006 |
— |
asetuksella (EY) N:o 1900/2006 |
— |
komission asetuksella (EY) N:o 8/2008 |
— |
komission asetuksella (EY) N:o 859/2008. |
N:o 996/2010
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EU) N:o 376/2014. |
N:o 104/2004
Komission asetus, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, Euroopan lentoturvallisuusviraston valituslautakunnan organisaatiota ja kokoonpanoa koskevista säännöistä.
N:o 2111/2005
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta.
N:o 473/2006
Komission asetus, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 II luvussa tarkoitetun yhteisön luettelon laatimissäännöistä.
N:o 474/2006
Komission asetus, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 luvussa II tarkoitetusta yhteisön luettelosta, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/830. |
N:o 1332/2011
Komission asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 2011, ilmatilan käyttöä koskevista yhteisistä vaatimuksista ja toimintamenetelmistä yhteentörmäysten välttämiseksi ilmassa, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) 2016/583. |
N:o 646/2012
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2012, sakkoja ja uhkasakkoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti.
N:o 748/2012
Komission asetus, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) N:o 7/2013 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 69/2014 |
— |
komission asetuksella (EU) 2015/1039 |
— |
komission asetuksella (EU) 2016/5. |
N:o 965/2012
Komission asetus, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012, lentotoimintaan liittyvien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) N:o 800/2013 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 71/2014 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 83/2014 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 379/2014 |
— |
komission asetuksella (EU) 2015/140 |
— |
komission asetuksella (EU) 2015/1329 |
— |
komission asetuksella (EU) 2015/640 |
— |
komission asetuksella (EU) 2015/2338 |
— |
komission asetuksella (EU) 2016/1199 |
— |
komission asetuksella (EU) 2017/363. |
N:o 2012/780
Komission päätös, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 996/2010 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustetun turvallisuussuosituksien ja niihin saatujen vastausten eurooppalaisen keskusrekisterin käyttöoikeuksista.
N:o 628/2013
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan lentoturvallisuusviraston työmenetelmistä standardointitarkastuksia suoritettaessa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 sääntöjen soveltamisen seurannasta ja komission asetuksen (EY) N:o 736/2006 kumoamisesta.
N:o 139/2014
Komission asetus, annettu 12 päivänä helmikuuta 2014, lentopaikkoihin liittyvistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella N:o 2017/161. |
N:o 319/2014
Komission asetus, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista sekä asetuksen (EY) N:o 593/2007 kumoamisesta.
N:o 376/2014
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta.
N:o 452/2014
Komission asetus, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien lentotoimintaan liittyvien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) 2016/1158. |
N:o 1321/2014
Komission asetus, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, ilma-alusten sekä ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) 2015/1088 |
— |
komission asetuksella (EU) 2015/1536 |
— |
komission asetuksella (EU) 2017/334. |
N:o 2015/340
Komission asetus, annettu 20 päivänä helmikuuta 2015, lennonjohtajien lupakirjoja ja todistuksia koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 muuttamisesta ja komission asetuksen (EU) N:o 805/2011 kumoamisesta.
N:o 2015/640
Komission asetus, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015, lentotoiminnan lajin mukaisista täydentävistä yksityiskohtaisista lentokelpoisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta.
N:o 2015/1018
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukaisesti pakollisesti ilmoitettavien siviili-ilmailun poikkeamien luokittelua koskevan luettelon vahvistamisesta.
N:o 2016/2357
Komission päätös, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosääntöjen tosiasiallisen noudattamisen puuttumisesta Kreikan ilmailuakatemian (HATA) myöntämien todistusten sekä niiden perusteella myönnettyjen 66 osan mukaisten lupakirjojen osalta.
4. Ilmailun turvaaminen
N:o 300/2008
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta.
N:o 272/2009
Komission asetus, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 liitteessä vahvistettujen siviili-ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täydentämisestä, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) N:o 297/2010 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 720/2011 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 1141/2011 |
— |
komission asetuksella (EU) N:o 245/2013. |
N:o 1254/2009
Komission asetus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2009, perusteista, joilla jäsenvaltiot saavat poiketa siviili-ilmailun turvaamista koskevista yhteisistä perusvaatimuksista ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia turvatoimenpiteitä, sellaisena kuin se on muutettuna:
komission asetuksella (EU) 2016/2096.
N:o 18/2010
Komission asetus, annettu 8 päivänä tammikuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 muuttamisesta siviili-ilmailun turvaamisen alan kansallisia laadunvalvontaohjelmia koskevien vaatimusten osalta.
N:o 72/2010
Komission asetus, annettu 26 päivänä tammikuuta 2010, siviili-ilmailun turvaamisen alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/472. |
N:o 2015/1998
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 5 päivänä marraskuuta 2015, yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2426 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/815. |
N:o C(2015) 8005
Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 16 päivänä marraskuuta 2015, asetuksen (EY) N:o 300/2008 18 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja sisältävistä yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2017) 3030. |
5. Ilmaliikenteen hallinta
N:o 549/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EY) N:o 1070/2009. |
Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 6, 8, 10, 11 ja 12 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”yhteisön tason kuulemismenettelyn” ilmaisulla ”yhteisön tason kuulemismenettelyn, johon Sveitsi osallistuu”.
Sen estämättä, mitä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen toisessa luetelmakohdassa esitetään horisontaalisesta mukautuksesta, asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklassa tai kyseisessä säännöksessä mainituissa päätöksen 1999/468/EY säännöksissä esitettyjen viittausten ”jäsenvaltioihin” ei katsota koskevan Sveitsiä.
N:o 550/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EY) N:o 1070/2009. |
Komissiolla on Sveitsiä kohtaan komissiolle 9 a, 9 b, 15, 15 a, 16 ja 17 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:
a) |
Muutetaan 3 artikla seuraavasti: Lisätään 2 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä”. |
b) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti: Lisätään 1 ja 6 kohdassa ilmaisun ”yhteisön” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsin”. |
c) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti: Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä”. |
d) |
Muutetaan 10 artikla seuraavasti: Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä”. |
e) |
Korvataan 16 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Komissio osoittaa päätöksensä jäsenvaltioille sekä ilmoittaa siitä palvelun tarjoajalle, mikäli asia koskee tätä oikeudellisesti.” |
N:o 551/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EY) N:o 1070/2009. |
Komissiolla on Sveitsiä kohtaan komissiolle 3 a, 6 ja 10 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
N:o 552/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EY) N:o 1070/2009. |
Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 4 ja 7 artiklan sekä 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:
a) |
Muutetaan 5 artikla seuraavasti: Lisätään 2 kohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”. |
b) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti: Lisätään 4 kohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”. |
c) |
Muutetaan liite III seuraavasti: Lisätään 3 kohdan toisessa ja viimeisessä luetelmakohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”. |
N:o 2150/2005
Komission asetus, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä.
N:o 1033/2006
Komission asetus, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2006, lentoa edeltävän vaiheen lentosuunnitelmia koskeviin menettelyihin liittyvistä vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 428/2013 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2016/2120. |
N:o 1032/2006
Komission asetus, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2006, lennonjohtoyksiköiden väliseen lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen tarkoitettujen lentotietojen vaihdon automaattisten järjestelmien vaatimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EY) N:o 30/2009. |
N:o 219/2007
Neuvoston asetus, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
neuvoston asetuksella (EY) N:o 1361/2008 |
— |
neuvoston asetuksella (EU) N:o 721/2014. |
N:o 633/2007
Komission asetus, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2007, lennonjohtoyksiköiden välillä tapahtuvaan lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen käytettävän lentotietosanomien siirtoyhteyskäytännön soveltamisvaatimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) N:o 283/2011. |
N:o 2017/373 (2)
— |
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2017, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen sekä muiden ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen palveluntarjoajia koskevista yhteisistä vaatimuksista ja näiden palveluntarjoajien valvonnasta, asetuksen (EY) N:o 482/2008 sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1034/2011, (EU) N:o 1035/2011 ja (EU) 2016/1377 kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 677/2011 muuttamisesta. |
N:o 29/2009
Komission asetus, annettu 16 päivänä tammikuuta 2009, tiedonsiirtopalveluja koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/310. |
Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskee seuraava mukautus:
Lisätään liitteessä I olevaan A osaan ilmaisu ”Sveitsin UIR”.
N:o 262/2009
Komission asetus, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2009, S-moodikyselykoodien koordinoitua jakamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa, sellaisena kuin se on muutettuna:
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2345.
N:o 73/2010
Komission asetus, annettu 26 päivänä tammikuuta 2010, ilmailutietojen ja ilmailutiedotuksen laatua koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1029/2014. |
N:o 255/2010
Komission asetus, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista yhteisistä säännöistä, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1006. |
N:o K(2010) 5134
Komission päätös, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkastuselimen nimeämisestä.
N:o 176/2011
Komission asetus, annettu 24 päivänä helmikuuta 2011, ennen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamista ja muuttamista annettavista tiedoista.
N:o 677/2011
Komission asetus, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2011, ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 970/2014 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/373. |
N:o 2011/4130
Commission Decision of 7 July 2011 on the nomination of the Network Manager for the air traffic management (ATM) network functions of the single European sky (7 päivänä heinäkuuta 2011 annettu komission päätös, joka koskee verkon hallinnoijan nimittämistä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan verkkotoimintoja varten, suomenkielistä toisintoa ei ole).
N:o 1034/2011
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 17 päivänä lokakuuta 2011, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen turvallisuusvalvonnasta ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta.
N:o 1035/2011
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 17 päivänä lokakuuta 2011, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista sekä asetusten (EY) N:o 482/2008 ja (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 448/2014. |
N:o 1206/2011
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 22 päivänä marraskuuta 2011, ilma-alusten tunnistamista koskevista vaatimuksista yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valvomiseksi.
Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskee seuraava mukautus:
Lisätään liitteeseen I ilmaisu ”Switzerland UIR”.
N:o 1207/2011
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 22 päivänä marraskuuta 2011, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valvonnan suorituskykyä ja yhteentoimivuutta koskevista vaatimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1028/2014 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2017/386. |
N:o 923/2012
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006, (EY) N:o 730/2006, (EY) N:o 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission asetuksella (EU) N:o 2015/340 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1185. |
N:o 1079/2012
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, puheviestinnässä käytettäviä kanavavälejä koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten, sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 657/2013 |
— |
komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2345. |
N:o 390/2013
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä.
N:o 391/2013
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä.
N:o 409/2013
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, yhteisten hankkeiden määrittelemisestä, hallintorakenteiden perustamisesta ja kannustimien yksilöimisestä Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteuttamisen tueksi.
N:o 2014/132
Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, ilmaliikenteen hallintaverkkoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta toiselle viitejaksolle 2015–2019.
N:o 716/2014
Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa tukevan yhteisen kokeiluhankkeen aloittamisesta.
N:o 2015/2224
Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 27 päivänä marraskuuta 2015, hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten sekä heidän varajäsentensä nimittämisestä ilmaliikenteen hallintaverkon toimintoja varten toiseksi viiteajanjaksoksi (2015–2019).
N:o 2016/1373
Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä elokuuta 2016, verkon suorituskykysuunnitelman hyväksymisestä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän toiselle viiteajanjaksolle (2015–2019).
6. Ympäristö ja melu
N:o 2002/30
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2002, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta (1–12 ja 14–18 artikla)
(Sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteen I muutoksia, jotka johtuvat liitteessä II olevan 8 luvun (Liikennepolitiikka) G jakson (Ilmaliikenne) 2 kohdasta).
N:o 89/629
Neuvoston direktiivi, annettu 4 päivänä joulukuuta 1989, siviilikäytössä olevien ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden aiheuttaman melun rajoittamisesta
(1–8 artikla).
N:o 2006/93
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 16 (toinen painos 1988) niteessä I olevan II osan 3 lukuun kuuluvien lentokoneiden liikennöimisen sääntelystä.
7. Kuluttajansuoja
N:o 90/314
Neuvoston direktiivi, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1990, matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista
(1–10 artikla).
N:o 93/13
Neuvoston direktiivi, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista
(1–11 artikla).
N:o 2027/97
Neuvoston asetus, annettu 9 päivänä lokakuuta 1997, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa (1–8 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
asetuksella (EY) N:o 889/2002. |
N:o 261/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta
(1–18 artikla).
N:o 1107/2006
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä.
8. Muut asiat
N:o 2003/96
Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta
(14 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta).
9. Liitteet:
A |
: |
Pöytäkirja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista |
B |
: |
Euroopan unionin toteuttama Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia sveitsiläisiä osanottajia koskeva varainhoidon valvonta. |
(1) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6.
(2) Asetusta (EU) 2017/373 sovelletaan vasta tammikuusta 2020 alkaen. Sen 9 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuitenkin asetuksen (EU) 2017/373 voimaantulopäivästä alkaen; lentoturvallisuusviraston osalta myös 4 artiklan 1, 2, 5, 6 ja 8 kohtaa sekä 5 artiklaa sovelletaan voimaantulopäivästä. Datapalvelujen tarjoajien osalta 6 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen, ja siinä tapauksessa, että tällainen tarjoaja hakee 6 artiklan mukaisesti hyväksyntätodistusta ja hyväksyntätodistus myönnetään, asetuksen (EU) 2017/373 voimaantulopäivästä. Tällä välin myös asetuksen (EY) N:o 482/2008 asiaa koskevia artikloja sovelletaan edelleen.
LIITE A
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONIN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
KATSOVAT, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 343 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen 191 artiklan mukaisesti Euroopan unionilla ja Euratomilla on jäsenvaltioiden alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen:
I LUKU
EUROOPAN UNIONIN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET
1 artikla
Unionin tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Unionin omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman unionin tuomioistuimen lupaa.
2 artikla
Unionin arkistot ovat loukkaamattomia.
3 artikla
Unioni, sen varat, tulot ja muu omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.
Jäsenvaltioiden hallitusten on toteutettava aina kun se on mahdollista aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin kiinteän tai irtaimen omaisuuden hintaan sisältyvät välilliset verot ja myyntiverot, kun unioni suorittaa virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Näiden määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen unionissa.
Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.
4 artikla
Unioni on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista unionin virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahan tuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.
Myös unionin julkaisut ovat vapautetut tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.
II LUKU
VIESTINTÄYHTEYDET JA KULKULUVAT
5 artikla
Kunkin jäsenvaltion alueella unionin toimielimet saavat virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoilleen.
Unionin toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.
6 artikla
Unionin toimielinten puheenjohtajat ja presidentit voivat myöntää unionin toimielinten jäsenille ja muulle henkilöstölle kulkulupia, joiden muodosta neuvosto päättää yksinkertaisella enemmistöllä ja jotka jäsenvaltioiden viranomaiset tunnustavat päteviksi matkustusasiakirjoiksi. Näitä kulkulupia annetaan virkamiehille ja muulle henkilöstölle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja unionin muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin.
Komissio voi tehdä sopimuksia näiden kulkulupien tunnustamiseksi päteviksi matkustusasiakirjoiksi kolmansien valtioiden alueella.
III LUKU
EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET
7 artikla
Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä.
Euroopan parlamentin jäsenet saavat tullien ja valuutanvaihtovalvonnan osalta:
a) |
omalta hallitukseltaan samat helpotukset, jotka myönnetään ulkomailla tilapäisissä virkatehtävissä matkustaville korkeille virkamiehille; |
b) |
toisten jäsenvaltioiden hallituksilta samat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden edustajille tilapäisissä virkatehtävissä. |
8 artikla
Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.
9 artikla
Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on
a) |
oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus; |
b) |
toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus ja lainkäytöllinen koskemattomuus. |
Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.
Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.
IV LUKU
JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT, JOTKA OSALLISTUVAT EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN TYÖHÖN
10 artikla
Jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat unionin toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.
Tätä artiklaa sovelletaan myös unionin neuvoa-antavien elinten jäseniin.
V LUKU
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ
11 artikla
Unionin virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on heidän kansallisuudestaan riippumatta jokaisen jäsenvaltion alueella seuraavat erioikeudet ja vapaudet:
a) |
lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perussopimusten määräyksissä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta unionia kohtaan ja toisaalta Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaa unionin ja sen virkamiesten ja muun henkilöstön välisissä riidoissa, toisin määrätä. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin; |
b) |
maahanmuuttoa koskevat rajoitukset tai ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevat muodollisuudet eivät koske heitä, heidän puolisoitaan eikä heidän huollettavana olevia perheenjäseniään; |
c) |
valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille; |
d) |
oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen käyttöomaisuutensa, kun he ensimmäisen kerran ryhtyvät hoitamaan tehtäviään kyseisessä maassa, ja heillä on oikeus viedä uudelleen nämä huonekalut ja tämä omaisuus tullitta virkatehtävien päättyessä, jollei sen valtion hallitus, jossa tätä oikeutta käytetään, aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja; |
e) |
oikeus tuoda maahan tullitta henkilökohtaiseen käyttöönsä auto, jonka he ovat hankkineet kyseisen maan sisämarkkinoita koskevin ehdoin joko siinä maassa, jossa he ovat viimeksi asuneet, tai maassa, jonka kansalaisia he ovat, sekä viedä se uudelleen tullitta, jollei kyseisen valtion hallitus aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja. |
12 artikla
Niillä edellytyksillä ja noudattaen sitä menettelyä, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja asianomaisia toimielimiä kuultuaan, unionin virkamiehet ja muu henkilöstö ovat velvollisia maksamaan unionille veroa unionin heille maksamista palkoista ja palkkioista.
He eivät maksa kansallista veroa unionin maksamista palkoista ja palkkiosta.
13 artikla
Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyjä yleissopimuksia unionin niiden virkamiesten ja sen muun henkilöstön kotipaikan, jotka hoitaakseen tehtäväänsä unionin palveluksessa muuttavat asumaan muun jäsenvaltion alueelle kuin siihen jäsenvaltioon, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa oli heidän ryhtyessä hoitamaan tehtäviään unionissa, katsotaan sekä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat että maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on unionin jäsenvaltio. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.
Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee siinä maassa, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.
Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.
14 artikla
Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja asianomaisia toimielimiä kuultuaan unionin virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevan sosiaalietuusjärjestelmän.
15 artikla
Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja asianomaisia toimielimiä kuultuaan ne unionin virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmät, joihin sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain 11 artiklan, 12 artiklan toisen kohdan sekä 13 artiklan määräyksiä.
Virkamiesten ja muun näihin ryhmiin kuuluvan henkilöstön nimet, ura-alueet ja osoitteet toimitetaan määräajoin tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.
VI LUKU
KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN UNIONIIN PERUSTETTUJEN EDUSTUSTOJEN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET
16 artikla
Jäsenvaltio, jonka alueella unionin päämaja sijaitsee, myöntää kolmansien maiden unioniin akkreditoiduille edustustoille tavanomaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet.
VII LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
17 artikla
Unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan unionin etuun liittyen.
Kunkin unionin toimielimen on kumottava virkamiehelle tai muulle henkilöstölle myönnetty vapaus silloin kun toimielin katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa unionin edun kanssa.
18 artikla
Tämän pöytäkirjan soveltamiseksi unionin toimielimet toimivat yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.
19 artikla
Komission jäseniin sovelletaan 11–14 artiklaa sekä 17 artiklaa.
20 artikla
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajiin sekä avustaviin esittelijöihin sovelletaan 11–14 artiklaa sekä 17 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntöä koskevan pöytäkirjan 3 artiklan soveltamista, joka koskee tuomareiden ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä koskemattomuutta.
21 artikla
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön sekä sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta pankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräysten soveltamista.
Euroopan investointipankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa. Pankin tai sen toimielinten perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei myöskään ole liikevaihtoveron alaista.
22 artikla
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan keskuspankkiin, sen toimielinten jäseniin ja sen henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmästä ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamista.
Euroopan keskuspankki vapautetaan kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista siihen mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin ja sen elinten Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei ole liikevaihtoveron alaista.
Lisäys
Yksityiskohtaiset säännöt Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta Sveitsissä
1. Soveltamisen ulottaminen Sveitsiin
Aina kun Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa, jäljempänä ’pöytäkirja’, viitataan jäsenvaltioihin, viittausten katsotaan koskevan myös Sveitsiä, jollei seuraavissa säännöksissä muuta sovita.
2. Lentoturvallisuusviraston vapauttaminen välillisistä veroista (arvonlisävero mukaan luettuna)
Sveitsin ulkopuolelle vietävät tavarat ja palvelut eivät kuulu Sveitsin arvonlisäveron piiriin. Tavarat ja palvelut, jotka toimitetaan lentoturvallisuusvirastolle Sveitsissä lentoturvallisuusviraston virkakäyttöön, vapautetaan arvonlisäverosta pöytäkirjan 3 artiklan toisen kappaleen mukaisesti maksamalla se takaisin. Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).
Arvonlisäveron palautusta varten Sveitsin veroviranomaisten arvonlisäveroasioista vastaavalle osastolle (l'Administration fédérale des contributions, Division principale de la TVA) esitetään tähän tarkoitetut sveitsiläiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemus ja siihen liittyvät tarvittavat tositteet on jätetty käsiteltäväksi.
3. Yksityiskohtaiset säännöt lentoturvallisuusviraston henkilöstöä koskevien määräysten soveltamisesta
Pöytäkirjan 12 artiklan toisen kappaleen osalta todetaan, että Sveitsi vapauttaa oman lainsäädäntönsä periaatteita noudattaen liittovaltion ja kantonien veroista sekä kunnallisista veroista palkat ja palkkiot, jotka Euroopan unioni maksaa neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 (1) 2 artiklassa tarkoitetuille lentoturvallisuusviraston virkamiehille ja muulle henkilöstölle ja joista unioni perii veroa omaan lukuunsa.
Sveitsiä ei katsota jäsenvaltioksi edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sovellettaessa pöytäkirjan 13 artiklaa.
Euroopan unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavaan sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat lentoturvallisuusviraston virkamiehet ja muu henkilöstö sekä heidän perheenjäsenensä eivät ole velvoitettuja kuulumaan Sveitsin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
Euroopan unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät lentoturvallisuusviraston tai komission ja niiden henkilöstön välisiin suhteisiin neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (2) ja muiden työehdoista annettujen Euroopan unionin säädösten soveltamisen osalta.
(1) Neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan ja 14 artiklan määräyksiä (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1).
(2) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).
LIITE B
EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTAAN OSALLISTUVIA SVEITSILÄISIÄ OSANOTTAJIA KOSKEVA VARAINHOIDON VALVONTA
1 artikla
Suora viestintä
Lentoturvallisuusvirasto ja komissio ovat suoraan yhteydessä kaikkiin niihin Sveitsiin sijoittautuneisiin henkilöihin tai elimiin, jotka osallistuvat lentoturvallisuusviraston toimintaan joko sopimuspuolina, lentoturvallisuusviraston jonkin ohjelman osanottajina, lentoturvallisuusviraston tai yhteisön talousarviosta suoritettujen maksujen saajina tai alihankkijoina. Nämä voivat toimittaa suoraan komissiolle ja lentoturvallisuusvirastolle asiaan liittyvät tiedot ja kaiken aineiston, jotka ne ovat velvollisia toimittamaan tässä päätöksessä tarkoitettujen asiakirjojen sekä niitä sovellettaessa tehtyjen sopimusten ja päätösten perusteella.
2 artikla
Tarkastukset
1. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1), lentoturvallisuusviraston hallintoneuvoston 26 päivänä maaliskuuta 2003 hyväksymän varainhoitoasetuksen sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (2) sekä muiden tässä päätöksessä tarkoitettujen asiakirjojen mukaisesti sopimuksissa ja päätöksissä, jotka tehdään Sveitsiin sijoittautuneiden edunsaajien kanssa, voidaan määrätä, että lentoturvallisuusviraston ja komission virkailijat tai muut näiden valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa suorittaa kyseisten edunsaajien tai niiden alihankkijoiden toimitiloissa tieteellisiä, rahoitukseen liittyviä, teknisiä tai muita tarkastuksia.
2. Tarkastusten suorittamiseksi lentoturvallisuusviraston ja komission virkailijoilla ja muilla näiden valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tämä oikeus toistetaan selvästi sopimuksissa, jotka tehdään tässä päätöksessä tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa.
3. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on samat oikeudet kuin komissiolla.
4. Tarkastukset voidaan tehdä viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimassaolon päättymisestä tai asianomaisissa sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
5. Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle (Contrôle fédéral des finances) ilmoitetaan ennakolta Sveitsissä suoritettavista tarkastuksista. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole laissa säädetty edellytys tarkastusten suorittamiselle.
3 artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1. Tämän sopimuksen yhteydessä komissiolla (Euroopan petostentorjuntavirasto, OLAF) on valtuudet suorittaa Sveitsissä paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96 (3) säädettyjen ehtojen mukaisesti.
2. Komissio valmistelee ja johtaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä Sveitsin valtiontalouden tarkastusviraston tai muiden sen nimeämien Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joille on ilmoitettava hyvissä ajoin tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta tarkastukseen voidaan antaa kaikki tarvittava apu. Tätä varten Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.
3. Jos asiasta vastaavat Sveitsin viranomaiset niin toivovat, ne voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä komission kanssa.
4. Jos ohjelman osanottajat vastustavat paikalla suoritettavaa tarkastusta tai todentamista, Sveitsin viranomaisten on tarjottava kansallisten säännöstensä mukaisesti komission tarkastajille tarvittavaa apua, jotta nämä voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset.
5. Komissio ilmoittaa mahdollisimman pian Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle kaikki väärinkäytöksiä koskevat tosiseikat ja epäilyt, jotka ovat tulleet sen tietoon suoritettaessa paikalla tehtävää tarkastusta tai todentamista. Komission on aina ilmoitettava edellä tarkoitetulle viranomaiselle tarkastusten ja todentamisten tulokset.
4 artikla
Tiedottaminen ja kuuleminen
1. Tämän liitteen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Sveitsin ja yhteisön toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät kuulemisia toisen osapuolen niin pyytäessä.
2. Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat lentoturvallisuusvirastolle ja komissiolle viipymättä kaikista tietoonsa saamista seikoista, jotka antavat aihetta epäillä, että tässä sopimuksessa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa tehtyjen sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyy väärinkäytöksiä.
5 artikla
Tietojen salassapito
Kaikki tämän liitteen nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Sveitsin lainsäädännössä ja yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tehtäviensä vuoksi tunnettava yhteisön toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Sveitsissä, ja niitä saa käyttää vain sopimuspuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.
6 artikla
Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset
Rajoittamatta Sveitsin rikoslain soveltamista lentoturvallisuusvirasto ja komissio voivat määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (4) sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (5) mukaisesti.
7 artikla
Perintä ja täytäntöönpano
Lentoturvallisuusviraston tai komission tekemät, tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat päätökset, jotka koskevat jonkin muun subjektin kuin valtion maksuvelvoitetta, ovat Sveitsissä täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanomääräyksen antaa Sveitsin hallituksen nimeämä ja lentoturvallisuusvirastolle tai komissiolle ilmoittama viranomainen, joka tarkastaa ainoastaan määräyksen oikeellisuuden. Täytäntöönpanoon sovelletaan Sveitsin menettelysääntöjä. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.
Euroopan unionin tuomioistuimen välityslausekkeen nojalla antamat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samoilla ehdoilla.
(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(2) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(3) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.