ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 304

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

60. vuosikerta
21. marraskuuta 2017


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2017/2152, annettu 15 päivänä marraskuuta 2017, luvan antamisesta Ranskalle soveltaa Guadeloupessa, Ranskan Guyanassa, Martiniquessa ja Réunionissa tuotetusta perinteisestä rommista kannettaviin tiettyihin välillisiin veroihin alennettua verokantaa annetun päätöksen N:o 189/2014/EU muuttamisesta

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2153, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta

3

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2017/2154, annettu 22 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )

6

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2017/2155, annettu 22 päivänä syyskuuta 2017, delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 muuttamisesta epäsuoria määritysmenettelyjä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )

13

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2156, annettu 7 päivänä marraskuuta 2017, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Kiełbasa piaszczańska (SMM))

20

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2157, annettu 16 päivänä marraskuuta 2017, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 211/2012 muuttamisesta

21

 

*

Komission asetus (EU) 2017/2158, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, toimenpiteistä elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden vähentämiseksi ja vertailuarvojen vahvistamiseksi ( 1 )

24

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2159, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta tiettyjen ICAOn määräyksiin tehtävien viittausten osalta ( 1 )

45

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2160, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 muuttamisesta tiettyjen ICAOn määräyksiin tehtävien viittausten osalta ( 1 )

47

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/2161, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) annetun päätöksen 2014/486/YUTP muuttamisesta

48

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/2162, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaatiosta Libyassa (EUBAM Libya) annetun päätöksen 2013/233/YUTP muuttamisesta

50

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/2163, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta

51

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2164, annettu 17 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen käytettävän vapaaehtoisen RTRS EU RED -järjestelmän hyväksymisestä

53

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2165, annettu 17 päivänä marraskuuta 2017, suunnitelman hyväksymisestä afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi luonnonvaraisista sioista eräillä Tšekin alueilla (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 7536)  ( 1 )

55

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2166, annettu 17 päivänä marraskuuta 2017, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 7540)  ( 1 )

57

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2017/141, annettu 26 päivänä tammikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuonnissa ( EUVL L 22, 27.1.2017 )

69

 

*

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2017/659, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuonnissa annetun asetuksen (EU) 2017/141 muuttamisesta ( EUVL L 94, 7.4.2017 )

69

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/2152,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2017,

luvan antamisesta Ranskalle soveltaa Guadeloupessa, Ranskan Guyanassa, Martiniquessa ja Réunionissa tuotetusta ”perinteisestä” rommista kannettaviin tiettyihin välillisiin veroihin alennettua verokantaa annetun päätöksen N:o 189/2014/EU muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 349 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston päätöksen N:o 189/2014/EU (2) 1 artiklan nojalla Ranskalle annettiin lupa soveltaa edelleen Guadeloupessa, Ranskan Guyanassa, Martiniquessa ja Réunionissa tuotettuun ”perinteiseen” rommiin Ranskan emämaan alueella alkoholin valmisteverokantaa, joka on alhaisempi kuin neuvoston direktiivin 92/84/ETY (3) 3 artiklassa säädetty täysi verokanta, ja ”cotisation sur les boissons alcooliques” -maksua, jäljempänä ’VSS-maksu’, joka on alhaisempi kuin Ranskan kansallisessa lainsäädännössä sellaiselle ”perinteiselle” rommille vahvistettu täysi maksukanta.

(2)

Päätöksen N:o 189/2014/EU 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseiseen ”perinteiseen” rommiin sovellettavia alennettua valmisteverokantaa ja alennettua VSS-maksukantaa sovelletaan vuotuisessa kiintiössä, jonka suuruus on 120 000 hehtolitraa puhdasta alkoholia.

(3)

Ranskan viranomaiset pyysivät 22 päivänä syyskuuta 2016 komissiota esittämään teknistä muuttamista koskevan luonnoksen vuotuisen kiintiön nostamiseksi 120 000 hehtolitrasta puhdasta alkoholia 144 000 hehtolitraan puhdasta alkoholia. Pyynnön liitteenä toimitettiin raportti, jossa esitettiin tiedot pyydetyn mukauttamisen perustelemiseksi. ”Perinteisen” rommin tuottajilla ei ollut riittävää pääsyä Ranskan Euroopassa sijaitsevien alueiden markkinoille vuonna 2016. Ennakoitu kasvuvauhti edellytti 144 400 hehtolitran kiintiötä puhdasta alkoholia, ja kyseinen määrä saavutettiin jo vuoden 2016 lopussa. Näin ollen vuotuinen kiintiö, jonka suuruus on 120 000 hehtolitraa puhdasta alkoholia, olisi nostettava 144 000 hehtolitraan puhdasta alkoholia.

(4)

Päätöksellä N:o 189/2014/EU hyväksyttyjä toimenpiteitä analysoidaan ja tarkastellaan uudelleen perusteellisemmin koko järjestelmän arvioinnin yhteydessä. Siinä otetaan huomioon päätöksen N:o 189/2014/EU 4 artiklassa tarkoitettu Ranskan kertomus.

(5)

Vuoden 2016 kiintiö, joka oli 120 000 hehtolitraa puhdasta alkoholia, käytettiin loppuun jo ennen kyseisen vuoden loppua. Ellei kiintiötä koroteta taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2016, ”perinteisen” rommintuottajille aiheutuu huomattavia, todennäköisesti peruuttamattomia haittoja. ”Perinteisen” rommin tuottajien ja niiden vähittäismyyjien väliset suhteet Ranskassa perustuvat vuosittaisiin sopimuksiin, joissa määrätään toimitettuja määriä, ostohintaa sekä palautuksia ja tarjoushintoja koskevista sitoumuksista. Kiintiön täyttyminen on johtanut ennakoimattomaan verotuksen kiristymiseen jälkikäteen kiintiön ylittävien määrien osalta, vaikka ”perinteisen” rommin tuottajien oli mahdotonta arvioida vuoden alussa sopimuksia tehtäessä kiintiöiden ylittymisen todennäköisyyttä tai mahdollista laajuutta. Ellei kiintiötä koroteta taannehtivasti, ”perinteisen” rommin tuottajille aiheutuu kiintiön ylittävistä määristä merkittäviä tappioita. Näin ollen olisi sallittava kiintiön korottaminen taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2016.

(6)

Muut päätöksen N:o 189/2014/EU parametrit eivät muutu, ja komission johdolla tehty, heinäkuussa 2016 valmistunut riippumaton taloudellinen analyysi vahvisti, että Guadeloupesta, Ranskan Guyanasta, Martiniquesta ja Réunionista peräisin olevan ”perinteisen” rommin tuonti Ranskaan vastaa vain pientä osaa alkoholin kokonaiskulutuksesta Ranskassa. Tästä syystä alennettu verokanta ei vaikuttaisi vääristävän kilpailua Ranskan rommimarkkinoilla sisämarkkinoista puhumattakaan.

(7)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mahdollista soveltamista.

(8)

Päätös 189/2014/EU olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 189/2014/EU seuraavasti:

1)

korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja 2 artiklassa tarkoitettuun rommiin sovellettavia alennettua valmisteverokantaa ja alennettua VSS-maksukantaa sovelletaan

a)

vuotuisessa kiintiössä, jonka suuruus on 120 000 hehtolitraa puhdasta alkoholia, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivään joulukuuta 2015 välisenä aikana, ja

b)

vuotuisessa kiintiössä, jonka suuruus on 144 000 hehtolitraa puhdasta alkoholia, 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana.”

2)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana, lukuun ottamatta:

a)

1 artiklaa, 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 3 artiklan 2 kohtaa, joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012, ja

b)

3 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. AAB


(1)  Lausunto annettu 24 päivänä lokakuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston päätös N:o 189/2014/EU, annettu 20 päivänä helmikuuta 2014, luvan antamisesta Ranskalle soveltaa Guadeloupessa, Ranskan Guyanassa, Martiniquessa ja Réunionissa tuotetusta ”perinteisestä” rommista kannettaviin tiettyihin välillisiin veroihin alennettua verokantaa ja päätöksen 2007/659/EY kumoamisesta (EUVL L 59, 28.2.2014, s. 1).

(3)  Neuvoston direktiivi 92/84/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 29).


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/3


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2153,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 17 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 269/2014.

(2)

Venäjän federaation järjestettyä kuvernöörinvaalit laittomasti liitetyssä Sevastopolin kaupungissa 10 päivänä syyskuuta 2017 neuvosto katsoo, että yksi henkilö olisi lisättävä asetuksen (EU) 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 269/2014 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän asetuksen liitteessä mainittu henkilö asetuksen (EU) N:o 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. REPS


(1)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 6.


LIITE

1 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden luettelo

 

Nimi

Tunnistustiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”161.

Dmitry Vladimirovich OVSYANNIKOV

(Дмитрий Владимирович Овсянников)

Syntymäaika: 21.2.1977

Syntymäpaikka: Omsk, SNTL

”Sevastopolin kuvernööri”.

Ovsyannikov valittiin Sevastopolin kuvernööriksi vaaleissa, jotka Venäjän federaatio järjesti laittomasti liitetyssä Sevastopolin kaupungissa 10. syyskuuta 2017.

Presidentti Putin nimitti hänet 28. heinäkuuta 2016 Sevastopolin vt. kuvernööriksi. Tässä ominaisuudessa hän on työskennellyt laittomasti liitetyn Krimin niemimaan integroimiseksi edelleen Venäjän federaatioon ja tukee siten aktiivisesti tai panee täytäntöön Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä tai Ukrainan vakautta ja turvallisuutta heikentäviä tai uhkaavia toimia tai politiikkoja.

Vuonna 2017 hän antoi julkisia lausuntoja, joissa tuettiin Krimin ja Sevastopolin laitonta liittämistä, ja laittoman ”Krimin kansanäänestyksen” vuosipäivänä hän kunnioitti ns. ”itsepuolustusjoukkojen” veteraaneja, jotka helpottivat Venäjän joukkojen lähettämistä Krimin niemimaalle ennen kuin Venäjän federaatio liitti alueen laittomasti Venäjään, ja esitti, että Sevastopolista tulisi Venäjän federaation eteläinen pääkaupunki.

21.11.2017”


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/6


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/2154,

annettu 22 päivänä syyskuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (1) ja erityisesti sen 30 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Epäsuorat määritysmenettelyt eivät saisi altistaa keskusvastapuolia, määritysosapuolia, asiakkaita, epäsuoria asiakkaita tai muita epäsuorien asiakkaiden kerroksia ylimääräiselle vastapuoliriskille, ja epäsuorien asiakkaiden omaisuuserillä ja positioilla olisi oltava asianmukainen suojataso. Sen vuoksi on olennaista, että kaikentyyppiset epäsuorat määritysmenettelyt täyttävät niiden turvallisuuden takaavat vähimmäisedellytykset. Tätä tarkoitusta varten epäsuorien määritysmenettelyjen osapuolille olisi asetettava erityisiä velvollisuuksia, ja epäsuorat määritysmenettelyt olisi sallittava ainoastaan silloin, kun ne täyttävät tässä asetuksessa määritellyt edellytykset.

(2)

Epäsuorien määrityspalvelujen vastaanottajana olevan vastapuolen omaisuuseriin ja positioihin olisi sovellettava suojaa, joka vastaa vaikutukseltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (2) 39 ja 48 artiklassa tarkoitettua suojaa, ja näin ollen epäsuoran asiakkaan eri käsitteet ovat keskeisiä tämän asetuksen kannalta, ja ne olisi määriteltävä tässä asetuksessa.

(3)

Ottaen huomioon, että määritysosapuolten olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY (3) tarkoitettuja osallistujia, ja jotta epäsuorille asiakkaille varmistettaisiin vastaava suojataso kuin asiakkaille asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla, epäsuoria määrityspalveluja tarjoavien asiakkaiden olisi oltava luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä tai vastaavia kolmannen maan luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä.

(4)

Keskusvastapuolen ja epäsuorien asiakkaiden eri kerrosten välillä on enemmän välitystoimintaa, mikä edellyttää uusia operatiivisia toimenpiteitä, uusia tilejä sekä entistä monitahoisempia teknologisia ratkaisuja ja virtojen käsittelyä. Tämä tekee epäsuorista määritysmenettelyistä entistä monimutkaisempia verrattuna asiakkaalle tarjottavaa määrityspalvelua (client clearing) koskeviin määritysmenettelyihin. Välitystoiminnan lisääntymisen vaikutuksia olisi näin ollen vähennettävä asettamalla vaatimuksia, jotka koskevat mahdollisuutta valita epäsuoria määritysmenettelyjä varten vaihtoehtoisia ja toiminnallisesti yksinkertaisempia tilirakenteita kuin asiakkaalle tarjottavaa määrityspalvelua koskevia määritysmenettelyjä varten.

(5)

Asiakkaalle tarjottavien määrityspalvelujen yhteydessä määritysmenettelyt edellyttävät yksilöllisesti eroteltujen tilien tarjoamista. Epäsuorien määritysmenettelyjen tapauksessa olisi kuitenkin vaadittava, että nettoutuksen sallivien epäsuoran määrityksen yhteistilien lisäksi olisi tarjottava ainoastaan bruttoperusteisen yhteistilin muotoista epäsuoriin määritysmenettelyihin tarkoitettua tilirakennetta, jossa on mekanismi pyydetyn vakuuden ja, jos näin on sovittu, pyydetyn vakuuden ylittävän vakuuden siirtämiseksi epäsuoralta asiakkaalta koko ketjun pituudelta keskusvastapuolelle ja jossa ei sallita eri epäsuorien asiakkaiden positioiden nettoutusta samalla bruttoperusteisella epäsuoran määrityksen yhteistilillä. Kyseisen mekanismin avulla on yksilöllisesti eroteltujen tilien tavoin mahdollista tunnistaa, mitä vakuuksia ja positioita ylläpidetään tietyn epäsuoran asiakkaan tiliin ja mitä vakuuksia ja positioita ylläpidetään asiakkaan tai muiden epäsuorien asiakkaiden tiliin.

(6)

Epäsuorien määritysmenettelyjen yhteydessä bruttoperusteisen yhteistilin muotoisessa tilirakenteessa ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot voivat olla alttiina toisen epäsuoran asiakkaan tappioille, koska kyseiset omaisuuserät ja positiot on koottu yhdelle ja samalle tilille, mutta toisaalta mahdollista tappiota pienentää se, että maksukyvyttömyystilanteessa kyseiset omaisuuserät ja positiot voidaan tarvittaessa tunnistaa nopeasti niiden realisointia varten.

(7)

Lisäksi mekanismi mahdollistaa paljon yksinkertaisemman tilirakenteen, joka vähentää kustannuksia ja monitahoisuutta verrattuna yksilöllisesti eroteltuihin tileihin, ja se antaa myös mahdollisuuden tehdä ero eri epäsuorien asiakkaiden vakuuksien ja positioiden välillä ja varmistaa näin ollen vastaava suojataso kuin yksilöllisesti eroteltu tili. Vaikka vaadittaisiin bruttoperusteisten epäsuoran määrityksen yhteistilien tarjoamista, tämä ei saisi kuitenkaan estää mahdollisuutta tarjota yksilöllisesti eroteltuja epäsuoran määrityksen tilejä epäsuorille asiakkaille määritysmenettelyissä, jotka käsittävät keskusvastapuolen, määritysosapuolen, asiakkaan ja yhden ainoan epäsuorien asiakkaiden kerroksen.

(8)

Helpottaakseen keskusvastapuolimääritykseen pääsyä järkeistämällä määrityspalveluja ja yksinkertaistamalla määritysosapuolten, asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden välisiä liikesuhteita jotkin konsernit tarjoavat määrityspalveluja, joissa käytetään kahta samaan konserniin kuuluvaa yhteisöä, jotka toimivat välittäjinä kyseisten palvelujen tarjoamisessa. Samoista syistä asiakkaan konserni käyttää joskus yhtä yhteisöä, joka asioi suoraan määritysosapuolen kanssa, ja toista yhteisöä, joka asioi suoraan epäsuoran asiakkaan kanssa, yleensä siksi, että jälkimmäinen yhteisö on sijoittautunut epäsuoran asiakkaan lainkäyttöalueelle. Näissä tapauksissa määrityspalveluja järkeistetään konsernin taloudellisen toiminnan eri lohkoilla, minkä lisäksi yksinkertaistetaan määritysosapuolten, asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden välistä liikesuhdetta. Tämäntyyppiset menettelyt olisi sallittava, jos ne täyttävät erityisedellytykset, joilla varmistetaan, että vastapuoliriski ei kasva ja että epäsuorassa määrityksessä taataan asianmukainen suojataso.

(9)

Jos epäsuoran määrityksen ketjuissa, joihin kuuluu useampi kuin yksi keskusvastapuoli, määritysosapuoli ja asiakas ja useampi kuin yksi epäsuorien asiakkaiden kerros, käytetään yksilöllisesti eroteltuja tilejä, saattaa ilmetä odottamattomia teknisiä ongelmia, kun joudutaan hallinnoimaan yhden tai useamman vastapuolen mahdollista maksukyvyttömyyttä kyseisessä ketjussa ja lukuisia yksilöllisesti eroteltuja tilejä. Yksilöllisesti eroteltujen tilien tarjoaminen tällaisissa pitkissä ketjuissa saattaisi johtaa harhaan vastapuolia, jotka pyrkivät yksilöllisesti eroteltujen tilien tavallisesti tarjoamaan suojatasoon, sillä joissakin pitkissä ketjuissa ei välttämättä saavuteta sen tasoista suojaa. Jotta vältettäisiin tästä virheellisestä olettamuksesta johtuvat riskit, pitkissä epäsuoran määrityksen ketjuissa olisi sallittava käyttää ainoastaan eroteltuja yhteistilejä edellyttäen, että kyseisiä menettelyjä määrityksessä käyttävät vastapuolet ovat täysin tietoisia erottelun tasosta sekä kyseiseen tililajiin liittyvistä riskeistä.

(10)

Jotta varmistettaisiin, että vakuus, jota pyydetään epäsuoriin määritysmenettelyihin tarkoitetussa bruttoperusteisen yhteistilin muotoisessa tilirakenteessa, on määrältään sama kuin vakuus, joka olisi pyydetty käytettäessä yksilöllisesti eroteltua epäsuoran määrityksen tiliä, keskusvastapuolen olisi saatava tiedot epäsuoran asiakkaan tiliin ylläpidetyistä positioista laskeakseen epäsuoraa asiakasta koskevan vakuuksien muutospyynnön epäsuoran asiakassuhteen perusteella.

(11)

Jotta voidaan taata vastaavuus asiakkaalle tarjottavan määrityspalvelun kanssa, määritysosapuolella olisi oltava käytössä menettelyjä, joilla helpotetaan epäsuorien asiakkaiden positioiden siirtämistä vaihtoehtoiselle asiakkaalle epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan tullessa maksukyvyttömäksi. Samasta syystä määritysosapuolella olisi myös oltava menettelyjä epäsuorien asiakkaiden positioiden ja omaisuuserien realisoimiseksi ja realisoinnista saadun tuoton palauttamiseksi kyseisille epäsuorille asiakkaille, jos ne ovat tiedossa. Jos realisoinnista saatua tuottoa ei jostain syystä voida palauttaa suoraan kyseisille epäsuorille asiakkaille, tuotto olisi palautettava maksukyvyttömälle asiakkaalle tämän epäsuorien asiakkaiden tiliin.

(12)

Olisi otettava käyttöön menettelyjä, jotta asiakkaan tullessa maksukyvyttömäksi voidaan saada tietoon epäsuorien asiakkaiden henkilöllisyydet ja jotta määritysosapuoli pystyy tunnistamaan, mitkä omaisuuserät ja positiot kuuluvat millekin epäsuoralle asiakkaalle.

(13)

Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan olisi esiteltävä valittavina olevat tilirakennevaihtoehdot epäsuoralle asiakkaalle. On kuitenkin mahdollista, että epäsuora asiakas ei ilmoita asiakkaalle valinnastaan kohtuullisen ajan kuluessa. Siinä tapauksessa mainitulla asiakkaalla olisi oltava mahdollisuus tarjota epäsuoria määrityspalveluja kyseiselle epäsuoralle asiakkaalle käyttämällä mitä tahansa tilirakennetta edellyttäen, että asiakas ilmoittaa epäsuoralle asiakkaalle käytetystä tilirakenteesta, kyseiseen tiliin liittyvistä riskeistä ja sen erottelun tasosta sekä mahdollisuudesta vaihtaa tilirakennetta milloin tahansa.

(14)

Epäsuorat määritysmenettelyt voivat aiheuttaa erityisriskejä. Siksi on tarpeen, että kaikki epäsuorien määritysmenettelyjen osapuolet, mukaan lukien määritysosapuolet ja keskusvastapuolet, tunnistavat, valvovat ja hallitsevat kyseisistä menettelyistä mahdollisesti johtuvia olennaisia riskejä jatkuvasti. Asianmukainen tietojenvaihto asiakkaiden ja määritysosapuolten välillä on tässä yhteydessä erityisen tärkeää. Määritysosapuolten olisi kuitenkin varmistettava, että tietoja käytetään vain riskienhallinta- ja vakuustarkoituksiin ja ettei kaupallisesti arkaluonteisia tietoja käytetä väärin.

(15)

Johdonmukaisuuden vuoksi ja rahoitusmarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen, että tämän asetuksen säännöksiä ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 asianomaisia säännöksiä sovelletaan samasta päivämäärästä lähtien.

(16)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnokseen, jonka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, on toimittanut komissiolle.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (4) 10 artiklan mukaisesti EAMV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut mahdollisia asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’asiakkaalla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä asiakasta;

b)

’epäsuoralla asiakkaalla’ a alakohdassa määritellyn asiakkaan asiakasta;

c)

’epäsuorilla määritysmenettelyillä’ epäsuorien määrityspalvelujen tarjoajien ja vastaanottajien välisiä sopimussuhteita, joissa tarjoajana on asiakas, epäsuora asiakas tai toisen tason epäsuora asiakas;

d)

’toisen tason epäsuoralla asiakkaalla’ b alakohdassa määritellyn epäsuoran asiakkaan asiakasta;

e)

’kolmannen tason epäsuoralla asiakkaalla’ d alakohdassa määritellyn toisen tason epäsuoran asiakkaan asiakasta.

2 artikla

Asiakkaiden harjoittamaa epäsuorien määrityspalvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset

1.   Asiakas saa tarjota epäsuoria määrityspalveluja epäsuorille asiakkaille vain siinä tapauksessa, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asiakas on toimiluvan saanut luottolaitos tai sijoituspalveluyritys taikka sellainen kolmanteen maahan sijoittautunut yhteisö, joka katsottaisiin luottolaitokseksi tai sijoituspalveluyritykseksi, jos se olisi sijoittautunut unioniin;

b)

asiakas tarjoaa epäsuoria määrityspalveluja kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja julkistaa yleiset ehdot, joilla se tarjoaa kyseisiä palveluja;

c)

määritysosapuoli on hyväksynyt tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asiakkaan ja epäsuoran asiakkaan on sovittava epäsuorasta määritysmenettelystä kirjallisesti. Epäsuoran määritysmenettelyn on sisällettävä vähintään seuraavat sopimusehdot:

a)

1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot;

b)

asiakkaan sitoumus noudattaa kaikkia velvollisuuksia, joita epäsuoralla asiakkaalla on määritysosapuoleen nähden transaktioissa, jotka kuuluvat epäsuoran määritysmenettelyn piiriin.

Kaikki epäsuoran määritysmenettelyn näkökohdat on dokumentoitava selkeästi.

3.   Keskusvastapuoli ei saa estää sellaisista epäsuorista määritysmenettelyistä sopimista, joiden kaupalliset ehdot ovat kohtuulliset.

3 artikla

Keskusvastapuolten velvollisuudet

1.   Keskusvastapuolen on avattava kaikki 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tilit ja pidettävä niitä yllä määritysosapuolen pyynnön mukaisesti.

2.   Keskusvastapuolen, joka ylläpitää useiden epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on pidettävä erillisiä kirjausluetteloita kunkin epäsuoran asiakkaan positioista, laskettava vakuudet kunkin epäsuoran asiakkaan osalta ja kerättävä kyseisten vakuuksien summa bruttomääräisesti 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

3.   Keskusvastapuolen on tunnistettava kaikki olennaiset riskit, jotka johtuvat epäsuorien määrityspalvelujen tarjoamisesta ja jotka voivat vaikuttaa keskusvastapuolen kykyyn kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, ja valvottava ja hallittava niitä.

4 artikla

Määritysosapuolten velvollisuudet

1.   Määritysosapuolen, joka tarjoaa epäsuoria määrityspalveluja, on tarjottava niitä kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja julkistettava yleiset ehdot, joilla se tarjoaa kyseisiä palveluja.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yleisten ehtojen on sisällettävä rahoitusvaroja ja toimintakykyä koskevat vähimmäisvaatimukset epäsuoria määrityspalveluja tarjoaville asiakkaille.

2.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan määritysosapuolen on asiakkaan pyynnön mukaisesti avattava vähintään seuraavat tilit ja pidettävä niitä yllä:

a)

yhteistili omaisuuserille ja positioille, joita kyseinen asiakas ylläpitää epäsuorien asiakkaidensa tiliin;

b)

yhteistili omaisuuserille ja positioille, joita kyseinen asiakas ylläpitää epäsuorien asiakkaidensa tiliin; määritysosapuolen on varmistettava kyseisen yhteistilin osalta, ettei yhden epäsuoran asiakkaan positioilla kuitata jonkin muun epäsuoran asiakkaan positioita ja ettei yhden epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä voida käyttää jonkin muun epäsuoran asiakkaan positioiden kattamiseen.

3.   Määritysosapuolen, joka ylläpitää omaisuuseriä ja positioita useiden epäsuorien asiakkaiden tiliin 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on toimitettava keskusvastapuolelle päivittäin kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla keskusvastapuoli voi tunnistaa kunkin epäsuoran asiakkaan tiliin ylläpidetyt positiot. Kyseisten tietojen on perustuttava 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

4.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan määritysosapuolen on asiakkaan esittämän pyynnön mukaisesti avattava keskusvastapuolessa vähintään seuraavat tilit ja pidettävä niitä yllä:

a)

erillinen tili ainoastaan epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita varten, joita määritysosapuoli ylläpitää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä;

b)

erillinen tili ainoastaan kunkin asiakkaan epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita varten, joita määritysosapuoli ylläpitää 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä.

5.   Määritysosapuolen on otettava käyttöön menettelyt epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan maksukyvyttömyyden hallitsemiseksi.

6.   Määritysosapuolella, joka ylläpitää epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on velvollisuus

a)

varmistaa, että 5 kohdassa tarkoitetut menettelyt mahdollistavat kyseisten omaisuuserien ja positioiden nopean realisoinnin asiakkaan tultua maksukyvyttömäksi, mukaan lukien kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisointi keskusvastapuolen tasolla, ja että ne sisältävät yksityiskohtaisen menettelyn, jolla epäsuorille asiakkaille ilmoitetaan kyseisen asiakkaan maksukyvyttömyydestä ja kyseisten epäsuorien asiakkaiden omaisuuserien ja positioiden ennakoidusta realisointiajasta;

b)

palauttaa asiakkaalle välittömästi tämän maksukyvyttömyyden hallinnointimenettelyn päättämisen jälkeen kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisoinnista mahdollisesti jäävä ylijäämä epäsuorien asiakkaiden tiliin.

7.   Määritysosapuolella, joka ylläpitää epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on velvollisuus

a)

sisällyttää 5 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin

i)

toimenpiteet maksukyvyttömän asiakkaan epäsuorien asiakkaidensa tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden siirtämiseksi toiselle asiakkaalle tai määritysosapuolelle;

ii)

toimenpiteet, joiden mukaisesti kullekin epäsuoralle asiakkaalle maksetaan kyseisen epäsuoran asiakkaan omaisuuserien ja positioiden realisoinnista kertynyt tuotto;

iii)

yksityiskohtainen menettely, jolla epäsuorille asiakkaille ilmoitetaan asiakkaan maksukyvyttömyydestä ja kyseisten epäsuorien asiakkaiden omaisuuserien ja positioiden ennakoidusta realisointiajasta;

b)

sitoutua sopimuksella käynnistämään menettelyt maksukyvyttömän asiakkaan epäsuorien asiakkaidensa tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden siirtämiseksi kyseisen maksukyvyttömän asiakkaan asianomaisten epäsuorien asiakkaiden nimeämälle toiselle asiakkaalle tai määritysosapuolelle kyseisten epäsuorien asiakkaiden pyynnöstä ja ilman maksukyvyttömän asiakkaan suostumusta. Kyseinen toinen asiakas tai määritysosapuoli on velvollinen hyväksymään nämä omaisuuserät ja positiot vain, jos kyseisellä toisella asiakkaalla tai määritysosapuolella on näiden asianomaisten epäsuorien asiakkaiden kanssa aiempi sopimussuhde, jonka nojalla se on sitoutunut ne hyväksymään;

c)

varmistaa, että 5 kohdassa tarkoitetut menettelyt mahdollistavat kyseisten omaisuuserien ja positioiden nopean realisoinnin asiakkaan tultua maksukyvyttömäksi, mukaan lukien kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisointi keskusvastapuolen tasolla, jos b alakohdassa tarkoitettua siirtoa ei ole jostain syystä tapahtunut epäsuorassa määritysmenettelyssä yksilöidyn ennalta määrätyn siirtokauden kuluessa;

d)

sitoutua sopimuksella käynnistämään kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisoinnin jälkeen menettelyt realisoinnista kertyneen tuoton maksamiseksi kullekin epäsuoralle asiakkaalle;

e)

palauttaa kyseiselle asiakkaalle välittömästi kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisoinnista mahdollisesti jäävä ylijäämä epäsuorien asiakkaiden tiliin, jos määritysosapuoli ei ole pystynyt tunnistamaan epäsuoria asiakkaita tai maksamaan d alakohdassa tarkoitettua realisoinnista kertynyttä tuottoa kokonaisuudessaan kullekin epäsuoralle asiakkaalle.

8.   Määritysosapuolen on tunnistettava kaikki olennaiset riskit, jotka johtuvat epäsuorien määrityspalvelujen tarjoamisesta ja jotka voivat vaikuttaa sen kykyyn kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, ja valvottava ja hallittava niitä. Määritysosapuolen on otettava käyttöön sisäiset menettelyt sen varmistamiseksi, että 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei voida käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.

5 artikla

Asiakkaiden velvollisuudet

1.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan on tarjottava epäsuorille asiakkaille mahdollisuus valita vähintään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tililajien välillä, ja sen on varmistettava, että epäsuorat asiakkaat ovat täysin tietoisia erottelun eri tasoista sekä kuhunkin tililajiin liittyvistä riskeistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asiakkaan on osoitettava yksi 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tililajeista epäsuorille asiakkaille, jotka eivät ole valinneet tililajia asiakkaan määrittämän kohtuullisen ajan kuluessa. Asiakkaan on ilmoitettava osoitettuun tililajiin liittyvistä riskeistä epäsuoralle asiakkaalle ilman aiheetonta viivytystä. Epäsuora asiakas voi milloin tahansa valita eri tililajin pyytämällä sitä kirjallisesti asiakkaalta.

3.   Asiakkaan, joka tarjoaa epäsuoria määrityspalveluja, on pidettävä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla se voi tunnistaa omat omaisuuseränsä ja positionsa epäsuorien asiakkaidensa tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista.

4.   Jos määritysosapuoli ylläpitää useiden epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, asiakkaan on toimitettava määritysosapuolelle päivittäin kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla määritysosapuoli voi tunnistaa kunkin epäsuoran asiakkaan tiliin ylläpidetyt positiot.

5.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan on pyydettävä epäsuorien asiakkaidensa valinnan mukaisesti määritysosapuolta avaamaan keskusvastapuolessa 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tilit ja pitämään niitä yllä.

6.   Asiakkaan on toimitettava epäsuorille asiakkailleen riittävät tiedot, jotta ne voivat tunnistaa keskusvastapuolen ja määritysosapuolen, joita käytetään niiden positioiden määritykseen.

7.   Jos määritysosapuoli ylläpitää yhden tai useamman epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, asiakkaan on sisällytettävä epäsuorien asiakkaidensa kanssa olevaan epäsuoraan määritysmenettelyyn kaikki tarvittavat ehdot, joilla varmistetaan, että määritysosapuoli voi kyseisen asiakkaan tullessa maksukyvyttömäksi palauttaa epäsuorien asiakkaiden tiliin ylläpidettyjen positioiden ja omaisuuserien realisoinnista kertyneen tuoton nopeasti epäsuorille asiakkaille 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

8.   Asiakkaan on toimitettava määritysosapuolelle riittävät tiedot, jotta tämä voi tunnistaa kaikki olennaiset riskit, jotka johtuvat epäsuorien määrityspalvelujen tarjoamisesta ja jotka voivat vaikuttaa kyseisen määritysosapuolen kestokykyyn, ja valvoa ja hallita niitä.

9.   Asiakkaalla on oltava käytössään menettelyt, joilla varmistetaan sen tullessa maksukyvyttömäksi, että kaikki tiedot, jotka sillä on hallussaan epäsuorista asiakkaistaan, asetetaan välittömästi määritysosapuolen käyttöön, mukaan lukien 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen epäsuorien asiakkaiden tunnistetiedot.

6 artikla

Epäsuorien asiakkaiden harjoittamaa epäsuorien määrityspalvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset

1.   Epäsuora asiakas saa tarjota epäsuoria määrityspalveluja toisen tason epäsuorille asiakkaille vain siinä tapauksessa, että epäsuoran määritysmenettelyjen osapuolet täyttävät jommankumman 2 kohdassa säädetyistä vaatimuksista ja että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

epäsuora asiakas on toimiluvan saanut luottolaitos tai sijoituspalveluyritys taikka sellainen kolmanteen maahan sijoittautunut yhteisö, joka katsottaisiin luottolaitokseksi tai sijoituspalveluyritykseksi, jos se olisi sijoittautunut unioniin;

b)

epäsuora asiakas ja toisen tason epäsuora asiakas sopivat epäsuorasta määritysmenettelystä kirjallisesti. Epäsuoran määritysmenettelyn on sisällettävä vähintään seuraavat sopimusehdot:

i)

2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot;

ii)

epäsuoran asiakkaan sitoumus noudattaa kaikkia velvollisuuksia, joita toisen tason epäsuoralla asiakkaalla on asiakkaaseen nähden transaktioissa, jotka kuuluvat epäsuoran määritysmenettelyn piiriin;

c)

määritysosapuoli ylläpitää toisen tason epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä.

Kaikki b alakohdassa tarkoitetun epäsuoran määritysmenettelyn näkökohdat on dokumentoitava selkeästi.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa epäsuorien määritysmenettelyjen osapuolten on täytettävä jompikumpi seuraavista vaatimuksista:

a)

määritysosapuoli ja asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta epäsuora asiakas ei kuulu kyseiseen konserniin;

b)

asiakas ja epäsuora asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta määritysosapuoli ja toisen tason epäsuora asiakas eivät kuulu kyseiseen konserniin.

3.   Epäsuorissa määritysmenettelyissä, joista 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevat osapuolet ovat sopineet,

a)

asiakkaaseen sovelletaan 4 artiklan 1, 5, 6 ja 8 kohtaa ikään kuin asiakas olisi määritysosapuoli;

b)

epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 5 artiklan 2, 3, 6, 8 ja 9 kohtaa ikään kuin epäsuora asiakas olisi asiakas.

4.   Epäsuorissa määritysmenettelyissä, joista 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevat osapuolet ovat sopineet,

a)

asiakkaaseen sovelletaan 4 artiklan 5 ja 6 kohtaa ikään kuin asiakas olisi määritysosapuoli;

b)

epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 5 artiklan 2, 3, 6, 8 ja 9 kohtaa ikään kuin epäsuora asiakas olisi asiakas.

7 artikla

Toisen tason epäsuorien asiakkaiden harjoittamaa epäsuorien määrityspalvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset

1.   Toisen tason epäsuora asiakas saa tarjota epäsuoria määrityspalveluja kolmannen tason epäsuorille asiakkaille vain siinä tapauksessa, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

epäsuora asiakas ja toisen tason epäsuora asiakas ovat toimiluvan saaneita luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä taikka sellaisia kolmanteen maahan sijoittautuneita yhteisöjä, jotka katsottaisiin luottolaitokseksi tai sijoituspalveluyritykseksi, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin;

b)

määritysosapuoli ja asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta epäsuora asiakas ei kuulu kyseiseen konserniin;

c)

epäsuora asiakas ja toisen tason epäsuora asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta kolmannen tason epäsuora asiakas ei kuulu kyseiseen konserniin;

d)

toisen tason epäsuora asiakas ja kolmannen tason epäsuora asiakas sopivat epäsuorasta määritysmenettelystä kirjallisesti. Epäsuoran määritysmenettelyn on sisällettävä vähintään seuraavat sopimusehdot:

i)

2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot;

ii)

toisen tason epäsuoran asiakkaan sitoumus noudattaa kaikkia velvollisuuksia, joita kolmannen tason epäsuoralla asiakkaalla on epäsuoraan asiakkaaseen nähden transaktioissa, jotka kuuluvat epäsuoran määritysmenettelyn piiriin;

e)

määritysosapuoli ylläpitää kolmannen tason epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä.

Kaikki ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetun epäsuoran määritysmenettelyn näkökohdat on dokumentoitava selkeästi.

2.   Jos toisen tason epäsuorat asiakkaat tarjoavat epäsuoria määrityspalveluja 1 kohdan nojalla,

a)

sekä asiakkaaseen että epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 4 artiklan 1, 5, 6 ja 8 kohtaa ikään kuin ne olisivat määritysosapuolia;

b)

sekä epäsuoraan asiakkaaseen että toisen tason epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 5 artiklan 2, 3, 6, 8 ja 9 kohtaa ikään kuin ne olisivat asiakkaita.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 3 päivästä tammikuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä syyskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/13


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/2155,

annettu 22 päivänä syyskuuta 2017,

delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 muuttamisesta epäsuoria määritysmenettelyjä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Epäsuorat määritysmenettelyt eivät saisi altistaa keskusvastapuolia, määritysosapuolia, asiakkaita, epäsuoria asiakkaita tai muita epäsuorien asiakkaiden kerroksia ylimääräiselle vastapuoliriskille, ja epäsuorien asiakkaiden omaisuuserillä ja positioilla olisi oltava asianmukainen suojataso. Sen vuoksi on olennaista, että kaikentyyppiset epäsuorat määritysmenettelyt täyttävät niiden turvallisuuden takaavat vähimmäisedellytykset. Tätä tarkoitusta varten epäsuorien määritysmenettelyjen osapuolille olisi asetettava erityisiä velvollisuuksia, ja epäsuorat määritysmenettelyt olisi sallittava ainoastaan silloin, kun ne täyttävät tässä asetuksessa määritellyt edellytykset.

(2)

Epäsuorien määrityspalvelujen vastaanottajana olevan vastapuolen omaisuuseriin ja positioihin olisi sovellettava suojaa, joka vastaa vaikutukseltaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 39 ja 48 artiklassa tarkoitettua suojaa, ja näin ollen epäsuoran asiakkaan eri käsitteet ovat keskeisiä tämän asetuksen kannalta, ja ne olisi määriteltävä tässä asetuksessa.

(3)

Ottaen huomioon, että määritysosapuolten olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY (2) tarkoitettuja osallistujia, ja jotta epäsuorille asiakkaille varmistettaisiin vastaava suojataso kuin asiakkaille asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla, epäsuoria määrityspalveluja tarjoavien asiakkaiden olisi oltava luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä tai vastaavia kolmannen maan luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä.

(4)

Keskusvastapuolen ja epäsuorien asiakkaiden eri kerrosten välillä on enemmän välitystoimintaa, mikä edellyttää uusia operatiivisia toimenpiteitä, uusia tilejä sekä entistä monitahoisempia teknologisia ratkaisuja ja virtojen käsittelyä. Tämä tekee epäsuorista määritysmenettelyistä entistä monimutkaisempia verrattuna asiakkaalle tarjottavaa määrityspalvelua (client clearing) koskeviin määritysmenettelyihin. Välitystoiminnan lisääntymisen vaikutuksia olisi näin ollen vähennettävä asettamalla vaatimuksia, jotka koskevat mahdollisuutta valita epäsuoria määritysmenettelyjä varten vaihtoehtoisia ja toiminnallisesti yksinkertaisempia tilirakenteita kuin asiakkaalle tarjottavaa määrityspalvelua koskevia määritysmenettelyjä varten.

(5)

Asiakkaalle tarjottavien määrityspalvelujen yhteydessä määritysmenettelyt edellyttävät yksilöllisesti eroteltujen tilien tarjoamista. Epäsuorien määritysmenettelyjen tapauksessa olisi kuitenkin vaadittava, että nettoutuksen sallivien epäsuoran määrityksen yhteistilien lisäksi olisi tarjottava ainoastaan bruttoperusteisen yhteistilin muotoista epäsuoriin määritysmenettelyihin tarkoitettua tilirakennetta, jossa on mekanismi pyydetyn vakuuden ja, jos näin on sovittu, pyydetyn vakuuden ylittävän vakuuden siirtämiseksi epäsuoralta asiakkaalta koko ketjun pituudelta keskusvastapuolelle ja jossa ei sallita eri epäsuorien asiakkaiden positioiden nettoutusta samalla bruttoperusteisella epäsuoran määrityksen yhteistilillä. Kyseisen mekanismin avulla on yksilöllisesti eroteltujen tilien tavoin mahdollista tunnistaa, mitä vakuuksia ja positioita ylläpidetään tietyn epäsuoran asiakkaan tiliin ja mitä vakuuksia ja positioita ylläpidetään asiakkaan tai muiden epäsuorien asiakkaiden tiliin.

(6)

Epäsuorien määritysmenettelyjen yhteydessä bruttoperusteisen yhteistilin muotoisessa tilirakenteessa ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot voivat olla alttiina toisen epäsuoran asiakkaan tappioille, koska kyseiset omaisuuserät ja positiot on koottu yhdelle ja samalle tilille, mutta toisaalta mahdollista tappiota pienentää se, että maksukyvyttömyystilanteessa kyseiset omaisuuserät ja positiot voidaan tarvittaessa tunnistaa nopeasti niiden realisointia varten.

(7)

Lisäksi mekanismi mahdollistaa paljon yksinkertaisemman tilirakenteen, joka vähentää kustannuksia ja monitahoisuutta verrattuna yksilöllisesti eroteltuihin tileihin, ja se antaa myös mahdollisuuden tehdä ero eri epäsuorien asiakkaiden vakuuksien ja positioiden välillä ja varmistaa näin ollen vastaavan suojatason kuin yksilöllisesti eroteltu tili. Vaikka vaadittaisiin bruttoperusteisten epäsuoran määrityksen yhteistilien tarjoamista, tämä ei saisi kuitenkaan estää mahdollisuutta tarjota yksilöllisesti eroteltuja epäsuoran määrityksen tilejä epäsuorille asiakkaille määritysmenettelyissä, jotka käsittävät keskusvastapuolen, määritysosapuolen, asiakkaan ja yhden ainoan epäsuorien asiakkaiden kerroksen.

(8)

Helpottaakseen keskusvastapuolimääritykseen pääsyä järkeistämällä määrityspalveluja ja yksinkertaistamalla määritysosapuolten, asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden välisiä liikesuhteita jotkin konsernit tarjoavat määrityspalveluja, joissa käytetään kahta samaan konserniin kuuluvaa yhteisöä, jotka toimivat välittäjinä kyseisten palvelujen tarjoamisessa. Samoista syistä asiakkaan konserni käyttää joskus yhtä yhteisöä, joka asioi suoraan määritysosapuolen kanssa, ja toista yhteisöä, joka asioi suoraan epäsuoran asiakkaan kanssa, yleensä siksi, että jälkimmäinen yhteisö on sijoittautunut epäsuoran asiakkaan lainkäyttöalueelle. Näissä tapauksissa määrityspalveluja järkeistetään konsernin taloudellisen toiminnan eri lohkoilla, minkä lisäksi yksinkertaistetaan määritysosapuolten, asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden välistä liikesuhdetta. Tämäntyyppiset menettelyt olisi sallittava, jos ne täyttävät erityisedellytykset, joilla varmistetaan, että vastapuoliriski ei kasva ja että epäsuorassa määrityksessä taataan asianmukainen suojataso.

(9)

Jos epäsuoran määrityksen ketjuissa, joihin kuuluu useampi kuin yksi keskusvastapuoli, määritysosapuoli ja asiakas ja useampi kuin yksi epäsuorien asiakkaiden kerros, käytetään yksilöllisesti eroteltuja tilejä, saattaa ilmetä odottamattomia teknisiä ongelmia, kun joudutaan hallinnoimaan yhden tai useamman vastapuolen mahdollista maksukyvyttömyyttä kyseisessä ketjussa ja lukuisia yksilöllisesti eroteltuja tilejä. Yksilöllisesti eroteltujen tilien tarjoaminen tällaisissa pitkissä ketjuissa saattaisi johtaa harhaan vastapuolia, jotka pyrkivät yksilöllisesti eroteltujen tilien tavallisesti tarjoamaan suojatasoon, sillä joissakin pitkissä ketjuissa ei välttämättä saavuteta sen tasoista suojaa. Jotta vältettäisiin tästä virheellisestä olettamuksesta johtuvat riskit, pitkissä epäsuoran määrityksen ketjuissa olisi sallittava käyttää ainoastaan eroteltuja yhteistilejä edellyttäen, että kyseisiä menettelyjä määrityksessä käyttävät vastapuolet ovat täysin tietoisia erottelun tasosta sekä kyseiseen tililajiin liittyvistä riskeistä.

(10)

Jotta varmistettaisiin, että vakuus, jota pyydetään epäsuoriin määritysmenettelyihin tarkoitetussa bruttoperusteisen yhteistilin muotoisessa tilirakenteessa, on määrältään sama kuin vakuus, joka olisi pyydetty käytettäessä yksilöllisesti eroteltua epäsuoran määrityksen tiliä, keskusvastapuolen olisi saatava tiedot epäsuoran asiakkaan tiliin ylläpidetyistä positioista laskeakseen epäsuoraa asiakasta koskevan vakuuksien muutospyynnön epäsuoran asiakassuhteen perusteella.

(11)

Jotta voidaan taata vastaavuus asiakkaalle tarjottavan määrityspalvelun kanssa, määritysosapuolella olisi oltava käytössä menettelyjä, joilla helpotetaan epäsuorien asiakkaiden positioiden siirtämistä vaihtoehtoiselle asiakkaalle epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan tullessa maksukyvyttömäksi. Samasta syystä määritysosapuolella olisi myös oltava menettelyjä epäsuorien asiakkaiden positioiden ja omaisuuserien realisoimiseksi ja realisoinnista saadun tuoton palauttamiseksi kyseisille epäsuorille asiakkaille, jos ne ovat tiedossa. Jos realisoinnista saatua tuottoa ei jostain syystä voida palauttaa suoraan kyseisille epäsuorille asiakkaille, tuotto olisi palautettava maksukyvyttömälle asiakkaalle tämän epäsuorien asiakkaiden tiliin.

(12)

Olisi otettava käyttöön menettelyjä, jotta asiakkaan tullessa maksukyvyttömäksi voidaan saada tietoon epäsuorien asiakkaiden henkilöllisyydet ja jotta määritysosapuoli pystyy tunnistamaan, mitkä omaisuuserät ja positiot kuuluvat millekin epäsuoralle asiakkaalle.

(13)

Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan olisi esiteltävä valittavina olevat tilirakennevaihtoehdot epäsuoralle asiakkaalle. On kuitenkin mahdollista, että epäsuora asiakas ei ilmoita asiakkaalle valinnastaan kohtuullisen ajan kuluessa. Siinä tapauksessa mainitulla asiakkaalla olisi oltava mahdollisuus tarjota epäsuoria määrityspalveluja kyseiselle epäsuoralle asiakkaalle käyttämällä mitä tahansa tilirakennetta edellyttäen, että asiakas ilmoittaa epäsuoralle asiakkaalle käytetystä tilirakenteesta, kyseiseen tiliin liittyvistä riskeistä ja sen erottelun tasosta sekä mahdollisuudesta vaihtaa tilirakennetta milloin tahansa.

(14)

Epäsuorat määritysmenettelyt voivat aiheuttaa erityisriskejä. Siksi on tarpeen, että kaikki epäsuorien määritysmenettelyjen osapuolet, mukaan lukien määritysosapuolet ja keskusvastapuolet, tunnistavat, valvovat ja hallitsevat kyseisistä menettelyistä mahdollisesti johtuvia olennaisia riskejä jatkuvasti. Asianmukainen tietojenvaihto asiakkaiden ja määritysosapuolten välillä on tässä yhteydessä erityisen tärkeää. Määritysosapuolten olisi kuitenkin varmistettava, että tietoja käytetään vain riskienhallinta- ja vakuustarkoituksiin ja ettei kaupallisesti arkaluonteisia tietoja käytetä väärin.

(15)

Johdonmukaisuuden vuoksi ja rahoitusmarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen, että tämän asetuksen säännöksiä ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) 30 artiklan 2 kohdan nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan samasta päivämäärästä lähtien.

(16)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnokseen, jonka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, on toimittanut komissiolle.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (4) 10 artiklan mukaisesti EAMV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut mahdollisia asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä.

(18)

Sen vuoksi komission delegoitua asetusta (EU) N:o 149/2013 (5) olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 muuttaminen

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b)

’epäsuorilla määritysmenettelyillä’ epäsuorien määrityspalvelujen tarjoajien ja vastaanottajien välisiä sopimussuhteita, joissa tarjoajana on asiakas, epäsuora asiakas tai toisen tason epäsuora asiakas;”.

2)

Lisätään 1 artiklaan d ja e alakohta seuraavasti:

”d)

’toisen tason epäsuoralla asiakkaalla’ epäsuoran asiakkaan asiakasta;

e)

’kolmannen tason epäsuoralla asiakkaalla’ toisen tason epäsuoran asiakkaan asiakasta.”

3)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Asiakkaiden harjoittamaa epäsuorien määrityspalvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset

1.   Asiakas saa tarjota epäsuoria määrityspalveluja epäsuorille asiakkaille vain siinä tapauksessa, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asiakas on toimiluvan saanut luottolaitos tai sijoituspalveluyritys taikka sellainen kolmanteen maahan sijoittautunut yhteisö, joka katsottaisiin luottolaitokseksi tai sijoituspalveluyritykseksi, jos se olisi sijoittautunut unioniin;

b)

asiakas tarjoaa epäsuoria määrityspalveluja kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja julkistaa yleiset ehdot, joilla se tarjoaa kyseisiä palveluja;

c)

määritysosapuoli on hyväksynyt tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asiakkaan ja epäsuoran asiakkaan on sovittava epäsuorasta määritysmenettelystä kirjallisesti. Epäsuoran määritysmenettelyn on sisällettävä vähintään seuraavat sopimusehdot:

a)

1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot;

b)

asiakkaan sitoumus noudattaa kaikkia velvollisuuksia, joita epäsuoralla asiakkaalla on määritysosapuoleen nähden transaktioissa, jotka kuuluvat epäsuoran määritysmenettelyn piiriin.

Kaikki epäsuoran määritysmenettelyn näkökohdat on dokumentoitava selkeästi.

3.   Keskusvastapuoli ei saa estää sellaisista epäsuorista määritysmenettelyistä sopimista, joiden kaupalliset ehdot ovat kohtuulliset.”

4)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Keskusvastapuolten velvollisuudet

1.   Keskusvastapuolen on avattava kaikki 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tilit ja pidettävä niitä yllä määritysosapuolen pyynnön mukaisesti.

2.   Keskusvastapuolen, joka ylläpitää useiden epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on pidettävä erillisiä kirjausluetteloita kunkin epäsuoran asiakkaan positioista, laskettava vakuudet kunkin epäsuoran asiakkaan osalta ja kerättävä kyseisten vakuuksien summa bruttomääräisesti 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

3.   Keskusvastapuolen on tunnistettava kaikki olennaiset riskit, jotka johtuvat epäsuorien määrityspalvelujen tarjoamisesta ja jotka voivat vaikuttaa keskusvastapuolen kykyyn kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, ja valvottava ja hallittava niitä.”

5)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Määritysosapuolten velvollisuudet

1.   Määritysosapuolen, joka tarjoaa epäsuoria määrityspalveluja, on tarjottava niitä kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja julkistettava yleiset ehdot, joilla se tarjoaa kyseisiä palveluja.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yleisten ehtojen on sisällettävä rahoitusvaroja ja toimintakykyä koskevat vähimmäisvaatimukset epäsuoria määrityspalveluja tarjoaville asiakkaille.

2.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan määritysosapuolen on asiakkaan pyynnön mukaisesti avattava vähintään seuraavat tilit ja pidettävä niitä yllä:

a)

yhteistili omaisuuserille ja positioille, joita kyseinen asiakas ylläpitää epäsuorien asiakkaidensa tiliin;

b)

yhteistili omaisuuserille ja positioille, joita kyseinen asiakas ylläpitää epäsuorien asiakkaidensa tiliin; määritysosapuolen on varmistettava kyseisen yhteistilin osalta, ettei yhden epäsuoran asiakkaan positioilla kuitata jonkin muun epäsuoran asiakkaan positioita ja ettei yhden epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä voida käyttää jonkin muun epäsuoran asiakkaan positioiden kattamiseen.

3.   Määritysosapuolen, joka ylläpitää omaisuuseriä ja positioita useiden epäsuorien asiakkaiden tiliin 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on toimitettava keskusvastapuolelle päivittäin kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla keskusvastapuoli voi tunnistaa kunkin epäsuoran asiakkaan tiliin ylläpidetyt positiot. Kyseisten tietojen on perustuttava 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

4.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan määritysosapuolen on asiakkaan esittämän pyynnön mukaisesti avattava keskusvastapuolessa vähintään seuraavat tilit ja pidettävä niitä yllä:

a)

erillinen tili ainoastaan epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita varten, joita määritysosapuoli ylläpitää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä;

b)

erillinen tili ainoastaan kunkin asiakkaan epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita varten, joita määritysosapuoli ylläpitää 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä.

5.   Määritysosapuolen on otettava käyttöön menettelyt epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan maksukyvyttömyyden hallitsemiseksi.

6.   Määritysosapuolella, joka ylläpitää epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on velvollisuus

a)

varmistaa, että 5 kohdassa tarkoitetut menettelyt mahdollistavat kyseisten omaisuuserien ja positioiden nopean realisoinnin asiakkaan tultua maksukyvyttömäksi, mukaan lukien kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisointi keskusvastapuolen tasolla, ja että ne sisältävät yksityiskohtaisen menettelyn, jolla epäsuorille asiakkaille ilmoitetaan kyseisen asiakkaan maksukyvyttömyydestä ja kyseisten epäsuorien asiakkaiden omaisuuserien ja positioiden ennakoidusta realisointiajasta;

b)

palauttaa asiakkaalle välittömästi tämän maksukyvyttömyyden hallinnointimenettelyn päättämisen jälkeen kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisoinnista mahdollisesti jäävä ylijäämä epäsuorien asiakkaiden tiliin.

7.   Määritysosapuolella, joka ylläpitää epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, on velvollisuus

a)

sisällyttää 5 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin

i)

toimenpiteet maksukyvyttömän asiakkaan epäsuorien asiakkaidensa tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden siirtämiseksi toiselle asiakkaalle tai määritysosapuolelle;

ii)

toimenpiteet, joiden mukaisesti kullekin epäsuoralle asiakkaalle maksetaan kyseisen epäsuoran asiakkaan omaisuuserien ja positioiden realisoinnista kertynyt tuotto;

iii)

yksityiskohtainen menettely, jolla epäsuorille asiakkaille ilmoitetaan asiakkaan maksukyvyttömyydestä ja kyseisten epäsuorien asiakkaiden omaisuuserien ja positioiden ennakoidusta realisointiajasta;

b)

sitoutua sopimuksella käynnistämään menettelyt maksukyvyttömän asiakkaan epäsuorien asiakkaidensa tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden siirtämiseksi kyseisen maksukyvyttömän asiakkaan asianomaisten epäsuorien asiakkaiden nimeämälle toiselle asiakkaalle tai määritysosapuolelle kyseisten epäsuorien asiakkaiden pyynnöstä ja ilman maksukyvyttömän asiakkaan suostumusta. Kyseinen toinen asiakas tai määritysosapuoli on velvollinen hyväksymään nämä omaisuuserät ja positiot vain, jos kyseisellä toisella asiakkaalla tai määritysosapuolella on näiden asianomaisten epäsuorien asiakkaiden kanssa aiempi sopimussuhde, jonka nojalla se on sitoutunut ne hyväksymään;

c)

varmistaa, että 5 kohdassa tarkoitetut menettelyt mahdollistavat kyseisten omaisuuserien ja positioiden nopean realisoinnin asiakkaan tultua maksukyvyttömäksi, mukaan lukien kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisointi keskusvastapuolen tasolla, jos b alakohdassa tarkoitettua siirtoa ei ole jostain syystä tapahtunut epäsuorassa määritysmenettelyssä yksilöidyn ennalta määrätyn siirtokauden kuluessa;

d)

sitoutua sopimuksella käynnistämään kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisoinnin jälkeen menettelyt realisoinnista kertyneen tuoton maksamiseksi kullekin epäsuoralle asiakkaalle;

e)

palauttaa kyseiselle asiakkaalle välittömästi kyseisten omaisuuserien ja positioiden realisoinnista mahdollisesti jäävä ylijäämä epäsuorien asiakkaiden tiliin, jos määritysosapuoli ei ole pystynyt tunnistamaan epäsuoria asiakkaita tai maksamaan d alakohdassa tarkoitettua realisoinnista kertynyttä tuottoa kokonaisuudessaan kullekin epäsuoralle asiakkaalle.

8.   Määritysosapuolen on tunnistettava kaikki olennaiset riskit, jotka johtuvat epäsuorien määrityspalvelujen tarjoamisesta ja jotka voivat vaikuttaa sen kykyyn kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, ja valvottava ja hallittava niitä. Määritysosapuolen on otettava käyttöön sisäiset menettelyt sen varmistamiseksi, että 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei voida käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.”

(6)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Asiakkaiden velvollisuudet

1.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan on tarjottava epäsuorille asiakkaille mahdollisuus valita vähintään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tililajien välillä, ja sen on varmistettava, että epäsuorat asiakkaat ovat täysin tietoisia erottelun eri tasoista sekä kuhunkin tililajiin liittyvistä riskeistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asiakkaan on osoitettava yksi 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tililajeista epäsuorille asiakkaille, jotka eivät ole valinneet tililajia asiakkaan määrittämän kohtuullisen ajan kuluessa. Asiakkaan on ilmoitettava osoitettuun tililajiin liittyvistä riskeistä epäsuoralle asiakkaalle ilman aiheetonta viivytystä. Epäsuora asiakas voi milloin tahansa valita eri tililajin pyytämällä sitä kirjallisesti asiakkaalta.

3.   Asiakkaan, joka tarjoaa epäsuoria määrityspalveluja, on pidettävä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla se voi tunnistaa omat omaisuuseränsä ja positionsa epäsuorien asiakkaidensa tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista.

4.   Jos määritysosapuoli ylläpitää useiden epäsuorien asiakkaiden omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, asiakkaan on toimitettava määritysosapuolelle päivittäin kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla määritysosapuoli voi tunnistaa kunkin epäsuoran asiakkaan tiliin ylläpidetyt positiot.

5.   Epäsuoria määrityspalveluja tarjoavan asiakkaan on pyydettävä epäsuorien asiakkaidensa valinnan mukaisesti määritysosapuolta avaamaan keskusvastapuolessa 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tilit ja pitämään niitä yllä.

6.   Asiakkaan on toimitettava epäsuorille asiakkailleen riittävät tiedot, jotta ne voivat tunnistaa keskusvastapuolen ja määritysosapuolen, joita käytetään niiden positioiden määritykseen.

7.   Jos määritysosapuoli ylläpitää yhden tai useamman epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tilillä, asiakkaan on sisällytettävä epäsuorien asiakkaidensa kanssa olevaan epäsuoraan määritysmenettelyyn kaikki tarvittavat ehdot, joilla varmistetaan, että määritysosapuoli voi kyseisen asiakkaan tullessa maksukyvyttömäksi palauttaa epäsuorien asiakkaiden tiliin ylläpidettyjen positioiden ja omaisuuserien realisoinnista kertyneen tuoton nopeasti epäsuorille asiakkaille 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

8.   Asiakkaan on toimitettava määritysosapuolelle riittävät tiedot, jotta tämä voi tunnistaa kaikki olennaiset riskit, jotka johtuvat epäsuorien määrityspalvelujen tarjoamisesta ja jotka voivat vaikuttaa kyseisen määritysosapuolen kestokykyyn, ja valvoa ja hallita niitä.

9.   Asiakkaalla on oltava käytössään menettelyt, joilla varmistetaan sen tullessa maksukyvyttömäksi, että kaikki tiedot, jotka sillä on hallussaan epäsuorista asiakkaistaan, asetetaan välittömästi määritysosapuolen käyttöön, mukaan lukien 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen epäsuorien asiakkaiden tunnistetiedot.”

(7)

Lisätään 5 a artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Epäsuorien asiakkaiden harjoittamaa epäsuorien määrityspalvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset

1.   Epäsuora asiakas saa tarjota epäsuoria määrityspalveluja toisen tason epäsuorille asiakkaille vain siinä tapauksessa, että epäsuorien määritysmenettelyjen osapuolet täyttävät jommankumman 2 kohdassa säädetyistä vaatimuksista ja että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

epäsuora asiakas on toimiluvan saanut luottolaitos tai sijoituspalveluyritys taikka sellainen kolmanteen maahan sijoittautunut yhteisö, joka katsottaisiin luottolaitokseksi tai sijoituspalveluyritykseksi, jos se olisi sijoittautunut unioniin;

b)

epäsuora asiakas ja toisen tason epäsuora asiakas sopivat epäsuorasta määritysmenettelystä kirjallisesti. Epäsuoran määritysmenettelyn on sisällettävä vähintään seuraavat sopimusehdot:

i)

2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot;

ii)

epäsuoran asiakkaan sitoumus noudattaa kaikkia velvollisuuksia, joita toisen tason epäsuoralla asiakkaalla on asiakkaaseen nähden transaktioissa, jotka kuuluvat epäsuoran määritysmenettelyn piiriin;

c)

määritysosapuoli ylläpitää toisen tason epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä.

Kaikki b alakohdassa tarkoitetun epäsuoran määritysmenettelyn näkökohdat on dokumentoitava selkeästi.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa epäsuorien määritysmenettelyjen osapuolten on täytettävä jompikumpi seuraavista vaatimuksista:

a)

määritysosapuoli ja asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta epäsuora asiakas ei kuulu kyseiseen konserniin;

b)

asiakas ja epäsuora asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta määritysosapuoli ja toisen tason epäsuora asiakas eivät kuulu kyseiseen konserniin.

3.   Epäsuorissa määritysmenettelyissä, joista 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevat osapuolet ovat sopineet,

a)

asiakkaaseen sovelletaan 4 artiklan 1, 5, 6 ja 8 kohtaa ikään kuin asiakas olisi määritysosapuoli;

b)

epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 5 artiklan 2, 3, 6, 8 ja 9 kohtaa ikään kuin epäsuora asiakas olisi asiakas.

4.   Epäsuorissa määritysmenettelyissä, joista 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevat osapuolet ovat sopineet,

a)

asiakkaaseen sovelletaan 4 artiklan 5 ja 6 kohtaa ikään kuin asiakas olisi määritysosapuoli;

b)

epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 5 artiklan 2, 3, 6, 8 ja 9 kohtaa ikään kuin epäsuora asiakas olisi asiakas.”

(8)

Lisätään 5 b artikla seuraavasti:

”5 b artikla

Toisen tason epäsuorien asiakkaiden harjoittamaa epäsuorien määrityspalvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset

1.   Toisen tason epäsuora asiakas saa tarjota epäsuoria määrityspalveluja kolmannen tason epäsuorille asiakkaille vain siinä tapauksessa, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

epäsuora asiakas ja toisen tason epäsuora asiakas ovat toimiluvan saaneita luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä taikka sellaisia kolmanteen maahan sijoittautuneita yhteisöjä, jotka katsottaisiin luottolaitokseksi tai sijoituspalveluyritykseksi, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin;

b)

määritysosapuoli ja asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta epäsuora asiakas ei kuulu kyseiseen konserniin;

c)

epäsuora asiakas ja toisen tason epäsuora asiakas kuuluvat samaan konserniin, mutta kolmannen tason epäsuora asiakas ei kuulu kyseiseen konserniin;

d)

toisen tason epäsuora asiakas ja kolmannen tason epäsuora asiakas sopivat epäsuorasta määritysmenettelystä kirjallisesti. Epäsuoran määritysmenettelyn on sisällettävä vähintään seuraavat sopimusehdot:

i)

2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yleiset ehdot;

ii)

toisen tason epäsuoran asiakkaan sitoumus noudattaa kaikkia velvollisuuksia, joita kolmannen tason epäsuoralla asiakkaalla on epäsuoraan asiakkaaseen nähden transaktioissa, jotka kuuluvat epäsuoran määritysmenettelyn piiriin;

e)

määritysosapuoli ylläpitää kolmannen tason epäsuoran asiakkaan omaisuuseriä ja positioita 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tilillä.

Kaikki ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetun epäsuoran määritysmenettelyn näkökohdat on dokumentoitava selkeästi.

2.   Jos toisen tason epäsuorat asiakkaat tarjoavat epäsuoria määrityspalveluja 1 kohdan nojalla,

a)

sekä asiakkaaseen että epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 4 artiklan 1, 5, 6 ja 8 kohtaa ikään kuin ne olisivat määritysosapuolia;

b)

sekä epäsuoraan asiakkaaseen että toisen tason epäsuoraan asiakkaaseen sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 5 artiklan 2, 3, 6, 8 ja 9 kohtaa ikään kuin ne olisivat asiakkaita.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 3 päivästä tammikuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä syyskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/20


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2156,

annettu 7 päivänä marraskuuta 2017,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (”Kiełbasa piaszczańska” (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puolan hakemus nimityksen ”Kiełbasa piaszczańska” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Kiełbasa piaszczańska” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Kiełbasa piaszczańska” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.2 ”Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 205, 29.6.2017, s. 70.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/21


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2157,

annettu 16 päivänä marraskuuta 2017,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 211/2012 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 57 artiklan 4 kohdan ja 58 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen hyväksyä tiettyjen tavaroiden luokittelua koskevia toimenpiteitä.

(2)

Tuote, joka muodostuu seoksesta etyylialkoholia (70 painoprosenttia) ja standardin EN 228 mukaista bensiiniä (moottoribensiini) (30 painoprosenttia), luokitellaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 211/2012 (3) CN-koodiin 2207 20 00.

(3)

Komission lisäsi täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 626/2014 (4) yhdistetyn nimikkeistön toisen osan 22 ryhmään 12 lisähuomautuksen. Perusteet sille, että kyseinen tuote luokitellaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 211/2012 CN-koodiin 2207 20 00, olisi yhdenmukaistettava edellä mainitussa lisähuomautuksessa vahvistettujen sääntöjen kanssa, jotta voidaan välttää tiettyjen etyylialkoholista ja muista aineista koostuvien seosten tariffiluokittelun vaihteleminen sekä varmistaa yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukainen soveltaminen unionissa. Lisäksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 211/2012 liitteessä olevassa tuotteen kuvauksessa olisi selvennettävä, että tuotetta käytetään raaka-aineena moottoriajoneuvojen polttoaineiden tuottamiseksi.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 211/2012 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 211/2012 liite tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Stephen QUEST

Pääjohtaja

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto


(1)  EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 211/2012, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2012, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 73, 13.3.2012, s. 1).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 626/2014, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2014, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 174, 13.6.2014, s. 26).


LIITE

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Tuote, jonka koostumus on seuraava (painoprosentteina):

etyylialkoholi

(70)

standardin EN 228 mukainen bensiini (moottoribensiini)

(30).

Tuotetta käytetään raaka-aineena moottoriajoneuvojen polttoaineiden tuottamiseksi.

Se kuljetetaan irtotavarana.

2207 20 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön määräysten, 22 ryhmän 12 lisähuomautuksen sekä CN-koodien 2207 ja 2207 20 00 nimiketekstien mukaisesti.

Tuote on etyylialkoholin ja bensiinin (moottoribensiini) seos. Tuotteen bensiinipitoisuuden (moottoribensiinin) vuoksi se ei sovellu nautittavaksi, mutta se ei estä tuotteen käyttöä teollisissa tarkoituksissa (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 2207 , neljäs kappale).

Näin ollen tuote on luokiteltava CN-koodiin 2207 20 00 denaturoiduksi etyylialkoholiksi.


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/24


KOMISSION ASETUS (EU) 2017/2158,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

toimenpiteistä elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden vähentämiseksi ja vertailuarvojen vahvistamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 852/2004 tavoitteena on varmistaa kuluttajansuojan korkea taso elintarvikkeiden turvallisuuden osalta. Siinä määritellään, että ’elintarvikehygienia’ tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä ja edellytyksiä, jotka ovat tarpeen vaarojen hallitsemiseksi ja sen varmistamiseksi, että elintarvikkeet soveltuvat ihmisravinnoksi niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Elintarviketurvallisuuteen kohdistuvia vaaroja syntyy, kun elintarvike altistuu vaarallisille aineille, jotka saastuttavat elintarvikkeen. Elintarvikevaarat voivat olla biologisia, kemiallisia tai fysikaalisia.

(2)

Akryyliamidi on neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 315/93 (2) määritelty vieras aine ja sellaisena kemiallinen vaara elintarvikeketjussa.

(3)

Akryyliamidi on erittäin vesiliukoinen orgaaninen yhdiste, jolla on alhainen molekyylipaino ja jota muodostuu luonnossa esiintyvistä ainesosista asparagiinista ja sokereista tietyissä elintarvikkeissa, kun niitä valmistetaan tyypillisesti yli 120 °C:n lämpötiloissa ja alhaisessa kosteudessa. Akryyliamidia muodostuu lähinnä uunissa tai rasvassa paistetuissa, runsaasti hiilihydraatteja sisältävissä elintarvikkeissa, joiden raaka-aineet, kuten viljat, perunat ja kahvipavut, sisältävät sen esiasteita.

(4)

Koska joidenkin elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuudet näyttävät olevan merkittävästi suurempia kuin saman tuoteryhmän vastaavien tuotteiden, komission suosituksessa 2013/647/EU (3) kehotettiin jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tutkimaan elintarvikealan toimijoiden käyttämiä tuotanto- ja jalostusmenetelmiä, kun tietyn elintarvikkeen akryyliamidipitoisuus ylitti suosituksen liitteessä ilmoitetut ohjearvot.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta CONTAM on antanut vuonna 2015 lausunnon (4) elintarvikkeissa esiintyvästä akryyliamidista. Eläinkokeiden perusteella EFSA vahvistaa aikaisemmat arviot siitä, että elintarvikkeissa esiintyvä akryyliamidi saattaa lisätä kuluttajien riskiä sairastua syöpään kaikissa ikäryhmissä. Koska akryyliamidia esiintyy monenlaisissa jokapäiväisissä elintarvikkeissa, riski koskee kaikkia kuluttajia, mutta lapset ovat ruumiinpainonsa perusteella kaikkein alttein ikäryhmä. Akryyliamidin mahdollisten haitallisten vaikutusten hermostoon, kehitykseen ennen ja jälkeen syntymän ja miesten hedelmällisyyteen ei katsottu olevan ongelma ravinnon kautta tapahtuvan altistumisen nykytasolla. Ravinnon kautta tapahtuva nykyisen tasoinen altistuminen akryyliamidille eri ikäryhmissä aiheuttaa huolta karsinogeenisten vaikutusten takia.

(6)

Kun otetaan huomioon EFSAn päätelmät akryyliamidin karsinogeenisista vaikutuksista ja se, ettei ole olemassa johdonmukaisia ja pakollisia toimenpiteitä, joita elintarvikealan toimijat toteuttaisivat alentaakseen akryyliamidipitoisuuksia, elintarviketurvallisuuden takaamiseksi ja akryyliamidin esiintymisen vähentämiseksi elintarvikkeissa, joiden raaka-aineet sisältävät sen esiasteita, on vahvistettava asianmukaisia vähentämistoimenpiteitä. Akryyliamidipitoisuutta voidaan vähentää haittojen lieventämiseen perustuvalla lähestymistavalla, esimerkiksi soveltamalla hyviä hygieniakäytäntöjä sekä vaarojen analysointiin ja kriittisten hallintapisteiden määrittämiseen perustuvia menettelyjä (HACCP-menettely).

(7)

Asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan mukaisesti elintarvikealan toimijoiden on noudatettava tarvittavia menettelyjä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka on asetettu tämän asetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi, ja otettava tarvittaessa näytteitä ja tehtävä määrityksiä vaatimusten noudattamiseksi. Tältä osin tavoitteiden, kuten vertailuarvojen, asettaminen voi ohjata hygieniasääntöjen täytäntöönpanoa ja samalla vähentää tietyille vaaroille altistumista. Vähentämistoimenpitein alennettaisiin akryyliamidin esiintymistä elintarvikkeissa. Jotta vertailuarvojen noudattaminen voidaan todentaa, vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuus olisi todennettava näytteenoton ja määritysten avulla.

(8)

Siksi on aiheellista ottaa käyttöön vähentämistoimenpiteitä, joilla tunnistetaan ne elintarvikkeiden tuotantovaiheet, joissa akryyliamidia saattaa muodostua elintarvikkeissa, ja vahvistaa toimia, joilla vähennetään asianomaisten elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksia.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt vähentämistoimenpiteet perustuvat tieteelliseen ja tekniseen nykytietämykseen, ja niiden on osoitettu alentavan akryyliamidipitoisuutta heikentämättä tuotteen laatua ja mikrobiologista turvallisuutta. Kyseiset vähentämistoimenpiteet on otettu käyttöön asianosaisia elintarvikealan toimijoita edustavien järjestöjen, kuluttajien ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijoiden laajan kuulemisen jälkeen. Jos vähentämistoimenpiteisiin kuuluu elintarvikelisäaineiden ja muiden aineiden käyttö, niitä olisi käytettävä niiden käyttörajoitusten mukaisesti.

(10)

Vertailuarvot ovat suorituskykyindikaattoreita, joilla todennetaan vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuus ja jotka perustuvat kokemukseen ja esiintymiseen laajojen elintarvikeryhmien osalta. Ne olisi vahvistettava niin alhaiselle tasolle kuin on kohtuudella mahdollista kaikkia asianmukaisia vähentämistoimenpiteitä soveltamalla. Vertailuarvo olisi määritettävä ottaen huomioon viimeisimmät tiedot esiintymisestä EFSAn tietokannassa, jolloin oletetaan, että laajassa elintarvikeryhmässä siinä 10–15 prosentissa tuotantoa, jossa pitoisuudet ovat suurimmat, akryyliamidipitoisuutta voidaan yleensä alentaa noudattamalla hyviä käytäntöjä. On tunnustettu, että määritetyt elintarvikeryhmät ovat tietyissä tapauksissa laajoja ja että tällaisen laajan elintarvikeryhmän tiettyjen elintarvikkeiden osalta voi olla tiettyä tuotantoa, maantieteellisiä tai kausittaisia olosuhteita tai tuoteominaisuuksia, joiden osalta vertailuarvoja ei ole mahdollista saavuttaa, vaikka kaikkia vähentämistoimenpiteitä sovellettaisiin. Tällaisissa tapauksissa elintarvikealan toimijan olisi kyettävä esittämään todisteita siitä, että asianmukaisia vähentämistoimenpiteitä on sovellettu.

(11)

Komission olisi tarkasteltava vertailuarvoja säännöllisesti uudelleen tavoitteena asettaa alhaisempia arvoja, jotka heijastavat elintarvikkeissa esiintyvän akryyliamidin määrän jatkuvaa vähentymistä.

(12)

Elintarvikealan toimijat, jotka tuottavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia elintarvikkeita ja jotka harjoittavat vähittäiskauppaa ja/tai toimittavat tuotteitaan suoraan ainoastaan paikallisille vähittäisliikkeille, ovat tyypillisesti pieniä toimijoita. Näin ollen vähentämistoimenpiteet mukautetaan niiden toiminnan luonteeseen. Elintarvikealan toimijoiden, jotka ovat osa laajempaa keskusohjattua toimintaa tai sen franchise-yrityksiä ja joille toimitetaan tuotteet keskitetysti, olisi kuitenkin sovellettava suuremmissa yrityksissä käytettäviä täydentäviä vähentämistoimenpiteitä, koska tällaisilla toimenpiteillä vähennetään akryyliamidin esiintymistä elintarvikkeissa entisestään ja ne ovat toteutettavissa tällaisissa yrityksissä.

(13)

Vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuus akryyliamidipitoisuuden vähentämisessä olisi todennettava näytteenoton ja määritysten avulla. On aiheellista määritellä vaatimukset näytteenotolle ja määrityksille, jotka elintarvikealan toimijoiden on suoritettava. Näytteenottotiheys ja analyyttiset vaatimukset olisi vahvistettava, jotta varmistetaan, että saadut määritystulokset ovat tuotannon osalta edustavia. Elintarvikealan toimijat, jotka tuottavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia elintarvikkeita ja jotka harjoittavat vähittäiskauppaa ja/tai toimittavat tuotteitaan suoraan ainoastaan paikallisille vähittäisliikkeille, on vapautettu velvollisuudesta ottaa näytteitä ja tehdä tuotannostaan akryyliamidimäärityksiä, sillä tällainen vaatimus aiheuttaisi suhteettoman rasitteen niiden liiketoiminnalle.

(14)

Elintarvikealan toimijoiden suorittaman näytteenoton ja määritysten lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (5) edellytetään, että jäsenvaltiot suorittavat säännöllisesti virallista valvontaa elintarvike- ja rehulainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden virallisen valvonnan puitteissa suorittamassa näytteenotossa ja määrityksissä olisi noudatettava asetuksen (EY) N:o 882/2004 soveltamiseksi vahvistettuja näytteenottomenettelyjä ja analyyttisiä kriteerejä.

(15)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi olisi harkittava enimmäismäärien vahvistamista akryyliamidille tietyissä elintarvikkeissa asetuksen (ETY) N:o 315/93 mukaisesti tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

(16)

Vähentämistoimenpiteiden toteuttamiseen voi liittyä se, että elintarvikealan toimijoiden on muutettava nykyisiä tuotantoprosessejaan, ja siksi on aiheellista säätää siirtymäajasta ennen kuin tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

1.   Elintarvikealan toimijoiden, jotka tuottavat ja saattavat markkinoille 2 kohdassa lueteltuja elintarvikkeita, on 2 artiklan mukaisesti sovellettava liitteissä I ja II lueteltuja vähentämistoimenpiteitä, jotta päästään liitteessä IV vahvistettuja vertailuarvoja niin paljon pienempään akryyliamidipitoisuuteen kuin on kohtuudella mahdollista, sanotun rajoittamatta unionin elintarvikelainsäädännön sovellettavia säännöksiä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut elintarvikkeet ovat seuraavat:

a)

tuoreista perunoista valmistetut ranskanperunat, muut paloitellut (uppopaistetut) tuotteet ja viipaloidut perunalastut;

b)

perunataikinasta valmistetut perunalastut, napostelutuotteet, voileipäkeksit ja muut perunatuotteet;

c)

leipä;

d)

aamiaisviljavalmisteet (lukuun ottamatta puuroa);

e)

konditoriatuotteet: keksit, pikkuleivät, korput, viljapatukat, skonssit, vohvelitötteröt, vohvelikeksit, teeleivät ja piparkakut sekä voileipäkeksit, näkkileivät ja leivänkorvikkeet. Tässä ryhmässä voileipäkeksi on kuiva keksi (viljajauhoihin perustuva paistotuote);

f)

kahvi;

i)

paahdettu kahvi;

ii)

pikakahvi;

g)

kahvinkorvikkeet;

h)

lastenruoat ja imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut viljapohjaiset valmisruoat, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 609/2013 (6).

2 artikla

Vähentämistoimenpiteet

1.   Elintarvikealan toimijoiden, jotka tuottavat ja saattavat markkinoille 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuja elintarvikkeita, on sovellettava liitteessä I vahvistettuja vähentämistoimenpiteitä.

2.   Poiketen siitä mitä 1 kohdassa säädetään, elintarvikealan toimijoiden, jotka tuottavat 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuja elintarvikkeita ja jotka harjoittajat vähittäiskauppaa ja/tai toimittavat tuotteitaan suoraan ainoastaan paikallisille vähittäisliikkeille, on sovellettava liitteessä II olevassa A osassa vahvistettuja vähentämistoimenpiteitä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen elintarvikealan toimijoiden, jotka toimivat saman tuotemerkin tai kaupallisen lisenssin alla suuremman elintarvikealan toimijan osana tai franchise-yrityksenä ja sen asettamien edellytysten mukaisesti sekä sen suoran valvonnan ja ohjeiden alaisena ja joille tämä yritys toimittaa keskitetysti 1 artiklan 2 kohdassa mainittuja elintarvikkeita, on sovellettava liitteessä II olevassa B osassa vahvistettuja täydentäviä vähentämistoimenpiteitä.

4.   Jos vertailuarvot ylittyvät, elintarvikealan toimijoiden on tarkasteltava sovellettuja vähentämistoimenpiteitä uudelleen ja mukautettava prosesseja ja valvontaa päästäkseen niin paljon liitteessä IV vahvistettuja vertailuarvoja pienempään akryyliamidipitoisuuteen kuin on kohtuudella mahdollista. Elintarvikealan toimijoiden on otettava toiminnassaan huomioon elintarvikkeiden turvallisuus, erityiset tuotannolliset ja maantieteelliset olosuhteet tai tuotteen ominaisuudet.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (7) 2 ja 3 artiklassa vahvistetut ’elintarvikkeen’, ’elintarvikealan toimijan’, ’vähittäiskaupan’, ’markkinoille saattamisen’ ja ’lopullisen kuluttajan’ määritelmät.

2)

’vertailuarvoilla’ tarkoitetaan suorituskykyindikaattoreita, joilla todennetaan vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuus ja jotka perustuvat kokemukseen ja esiintymiseen laajojen elintarvikeryhmien osalta.

4 artikla

Näytteenotto ja määritykset

1.   Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikealan toimijoiden on laadittava ohjelma 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuutta koskevaa näytteenottoa ja määritystä varten.

2.   Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikealan toimijoiden on kirjattava soveltamansa liitteessä I vahvistetut vähentämistoimenpiteet.

3.   Edellä 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen elintarvikealan toimijoiden on kirjattava soveltamansa liitteessä II olevassa A ja B osassa vahvistetut vähentämistoimenpiteet.

4.   Edellä 2 artiklan 1 kohdassa ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen elintarvikealan toimijoiden on otettava näytteitä ja tehtävä määrityksiä selvittääkseen elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden liitteessä III vahvistettujen vaatimusten mukaisesti sekä kirjattava näytteenoton ja määritysten tulokset.

5.   Jos näytteenoton ja määritysten tulokset osoittavat, että pitoisuus ei ole liitteessä IV vahvistettuja akryyliamidin vertailuarvoja pienempi, 2 artiklan 1 kohdassa ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen elintarvikealan toimijoiden on viipymättä tarkasteltava vähentämistoimenpiteitä uudelleen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

6.   Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, tätä artiklaa ei sovelleta 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin elintarvikealan toimijoihin. Kyseisten elintarvikealan toimijoiden on pystyttävä osoittamaan liitteessä II olevassa A osassa vahvistettujen vähentämistoimenpiteiden soveltaminen.

5 artikla

Akryyliamidipitoisuuksien uudelleentarkastelu

Komission on tarkasteltava liitteessä IV vahvistettuja elintarvikkeissa esiintyvän akryyliamidin vertailuarvoja uudelleen joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen aloittamisesta.

Vertailuarvojen uudelleentarkastelun on perustuttava EFSAn tietokannasta peräisin oleviin akryyliamidin esiintymistietoihin, jotka koskevat uudelleentarkastelujaksoa ja jotka toimivaltaiset viranomaiset ja elintarvikealan toimijat ovat toimittaneet EFSAn tietokantaan.

6 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 11 päivästä huhtikuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 315/93, annettu 8 päivänä helmikuuta 1993, elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä (EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1).

(3)  Komission suositus 2013/647/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2013, elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksien tutkimuksista (EUVL L 301, 12.11.2013, s. 15).

(4)  The EFSA Journal 2015;13(6):4104.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52/ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 35).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).


LIITE I

2 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT VÄHENTÄMISTOIMENPITEET

Jos tässä liitteessä mainittuihin vähentämistoimenpiteisiin kuuluu elintarvikelisäaineiden ja muiden aineiden käyttö, niitä olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1332/2008 (1) ja (EY) N:o 1333/2008 (2) sekä komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 (3) säännösten mukaisesti.

I.   RAAKOIHIN PERUNOIHIN PERUSTUVAT TUOTTEET

Soveltuvien perunalajikkeiden valinta

1.

Elintarvikealan toimijoiden on valittava ja käytettävä perunalajikkeita, jotka soveltuvat tuotetyypille ja joissa akryyliamidin esiasteiden, kuten pelkistävien sokereiden (fruktoosi ja glukoosi) ja asparagiinipitoisuus on pienin alueellisissa olosuhteissa.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on käytettävä perunalajikkeita, jotka on varastoitu kullekin perunalajikkeelle soveltuvissa olosuhteissa ja kullekin lajikkeelle määritetyn varastointiajan. Varastoidut perunat on käytettävä optimaalisen varastointiaikansa puitteissa.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on valittava perunalajikkeet, joissa akryyliamidin muodostumispotentiaali on pieni viljelyn, varastoinnin ja elintarvikkeiden jalostuksen aikana. Tulokset on dokumentoitava.

Hyväksymisperusteet

1.

Elintarvikealan toimijoiden on perunan hankintaa koskevissa järjestelyissään täsmennettävä perunoiden pelkistävien sokereiden enimmäispitoisuus sekä kolhiintuneiden, laikullisten tai vaurioituneiden perunoiden enimmäismäärä.

2.

Jos perunoiden täsmennetty pelkistävien sokereiden enimmäispitoisuus ja kolhiintuneiden, laikullisten tai vaurioituneiden perunoiden enimmäismäärä ylittyy, elintarvikealan toimijat voivat hyväksyä perunatoimituksen täsmentämällä käytettävissä olevia täydentäviä vähentämistoimenpiteitä, jotka on toteutettava sen varmistamiseksi, että lopputuotteen akryyliamidipitoisuus on niin paljon alle liitteessä IV vahvistetun vertailuarvon kuin on kohtuudella mahdollista.

Perunoiden varastointi ja kuljetus

1.

Jos elintarvikealan toimijoilla on omat varastointitilat:

lämpötilan on oltava sopiva varastoidulle perunalajikkeelle ja yli 6 °C;

kosteuden on oltava sellainen, että tärkkelyksen muuttuminen sokeriksi minimoituu;

pitkäaikaisesti varastoitujen perunoiden itäminen on mahdollisuuksien mukaan estettävä itämisenestokäsittelyllä;

pelkistävien sokereiden määrä perunoissa on testattava varastoinnin aikana.

2.

Perunaeristä on tarkkailtava pelkistävien sokereiden pitoisuutta sadonkorjuuaikana.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä perunoiden kuljetuslämpötila ja kuljetuksen kesto erityisesti, jos ulkolämpötila on huomattavasti matalampi kuin varastointilämpötila, jotta varmistetaan, ettei perunoiden kuljetuslämpötila ole varastointilämpötilaa matalampi. Nämä eritelmät on dokumentoitava.

a)   PERUNALASTUT

Resepti ja valmistusprosessi

1.

Elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä kunkin tuotetyypin osalta paistoöljyn lämpötilat keittimen loppupäässä. Kyseisten lämpötilojen on oltava niin matalat kuin tietyllä linjalla ja tietylle tuotteelle on mahdollista laatu- ja elintarviketurvallisuusvaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon asiaa koskevat tekijät kuten keittimen valmistaja, keittimen tyyppi, perunalajike, kiinteiden aineiden kokonaismäärä, perunoiden koko, kasvuolosuhteet, sokeripitoisuus, kausivaihtelu ja tuotteen haluttu kosteuspitoisuus.

2.

Jos paistoöljyn lämpötila keittimen loppupäässä on korkeampi kuin 168 °C tietyn tuotteen, suunnittelun tai tekniikan osalta, elintarvikealan toimijoiden on annettava tietoa, joka osoittaa, että akryyliamidin määrä lopputuotteessa on niin pieni kuin on kohtuudella mahdollista ja että liitteessä IV vahvistettu vertailuarvo saavutetaan.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä kunkin tuotteen osalta paistamisen jälkeinen kosteuspitoisuus, joka on vahvistettava niin korkeaksi kuin tietyllä tuotantolinjalla ja tietylle tuotteelle on mahdollista odotettujen laatu- ja elintarviketurvallisuusvaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon asiaa koskevat tekijät kuten perunalajike, kausivaihtelu, juurimukulan koko ja lämpötila keittimen loppupäässä. Vähimmäiskosteuspitoisuus ei saa olla alle 1,0 prosenttia.

4.

Elintarvikealan toimijoiden on tehtävä perunalastuille paistamisen jälkeen tuotantolinjalla suoritettava (manuaalinen ja/tai optis-elektroninen) värilajittelu.

b)   RANSKANPERUNAT JA MUUT UPPOPAISTETUT TAI UUNISSA PAISTETUT PALOITELLUT PERUNATUOTTEET

Resepti ja valmistusprosessi

1.

Perunoita on testattava pelkistävien sokereiden varalta ennen käyttöä. Tämä voidaan tehdä paistovärikokeilulla, jossa käytetään värejä indikoimaan pelkistävien sokereiden potentiaalisesti korkeaa pitoisuutta: 20–25 perunan keskeltä leikatun suikaleen ohjeellinen paistovärikokeilu, jossa paistettujen perunasuikaleiden paistovärejä verrataan USDAn Munsell -värikarttaan tai pienten toimijoiden yrityskohtaisiin kalibroituihin värikarttoihin. Vaihtoehtoisesti lopullinen yleispaistoväri voidaan mitata erityislaitteella (esim. Agtron).

2.

Elintarvikealan toimijoiden on poistettava tuleentumattomat mukulat, joiden vedenalainen paino on pieni ja pelkistävien sokereiden pitoisuus suuri. Poistaminen voidaan tehdä käyttämällä perunat suolaliuoksessa tai vastaavalla menettelyllä, joka saa tuleentumattomat mukulat kellumaan, tai esipesemällä perunat huonojen mukuloiden havaitsemiseksi.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on poistettava ohuet perunasäleet heti paloittelemisen jälkeen, jotta lopullisessa kypsennetyssä tuotteessa ei olisi palaneita kappaleita.

4.

Elintarvikealan toimijoiden on kiehautettava perunasuikaleet vähentääkseen pelkistävien sokereiden määrää suikaleiden ulkopinnasta.

5.

Elintarvikealan toimijoiden on säädettävä kiehauttamisjärjestelmää saapuvan raaka-aineen tiettyihin laatuominaisuuksiin, joiden on pysyttävä eritelmärajoissa lopputuotteen värin osalta.

6.

Elintarvikealan toimijoiden on estettävä perunatuotteiden (entsymaattinen) värinmuutos ja kypsentämisen jälkeinen tummuminen. Tämä voidaan tehdä lisäämällä dinatriumdifosfaattia (E450), joka myös laskee pesuveden pH-arvoa ja estää ruskistumisreaktiota.

7.

Pelkistävien sokereiden käyttöä ruskistumisen aikaansaamiseksi on vältettävä. Niitä saa käyttää ainoastaan tarvittaessa, jotta pysytään johdonmukaisesti eritelmärajoissa. Elintarvikealan toimijoiden on valvottava lopputuotteen väriä tekemällä lopulliselle kypsennetylle tuotteelle väritarkastus. Jos tarpeen, dekstroosin valvottu lisääminen on mahdollista kiehauttamisen jälkeen, mikä mahdollistaa lopullisen värieritelmän noudattamisen. Dekstroosin valvottu lisääminen kiehauttamisen jälkeen johtaa yhtä tummaksi paistettaessa pienempään akryyliamidipitoisuuteen lopullisessa kypsennetyssä tuotteessa kuin kiehauttamattomissa tuotteissa, joissa on ainoastaan luontaisesti kertyneitä pelkistäviä sokereita.

Loppukäyttäjille annettavat tiedot

1.

Elintarvikealan toimijoiden on tuotteen pakkauksessa ja/tai muiden viestintäkanavien välityksellä annettava loppukäyttäjille suositellut kypsennysmenetelmät, joissa ilmoitetaan aika, lämpötila ja määrä uunia / uppokeitintä / paistinpannua varten.. Suositellut kypsennysmenetelmät on esitettävä kuluttajille selkeästi kaikissa tuotepakkauksissa elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 (4) mukaisesti.

Suositeltujen kypsennysmenetelmien on oltava asiakkaan eritelmien ja ammattimaisten loppukäyttäjien vaatimusten mukaisia, ja ne on validoitava tuotetyypeittäin sen varmistamiseksi, että tuotteiden aistinvarainen laatu on optimaalinen vaaleimmalla hyväksyttävällä värillä jokaisessa täsmennetyssä kypsennysmenetelmässä (esim. keitin, uuni) ja että tuotteiden akryyliamidipitoisuus on alle liitteessä IV määritetyn vertailuarvon.

Elintarvikealan toimijoiden on suositeltava muille loppukäyttäjille kuin kuluttajille, että niiden olisi asetettava toimijoiden (esim. kokkien) käyttöön välineet hyvien kypsennysmenetelmien varmistamiseksi sekä toimitettava kalibroidut laitteet (esim. ajastimet, paistokäyrät ja värikartat (esim. USDAn Munsell)) ja vähintäänkin selkeät kuvat, joista käyvät ilmi halutut valmistettujen lopputuotteiden värit.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on suositeltava loppukäyttäjille erityisesti seuraavaa:

lämpötila pidetään 160–175 °C:ssa paistettaessa pannulla ja 180–220 °C:ssa uunissa. Kiertoilmalla voidaan käyttää matalampaa lämpötilaa;

kypsennyslaite (esim. uuni tai ilmakeitin) esikuumennetaan oikeaan lämpötilaan 180–220 °C pakkauksessa olevien kypsennysohjeiden mukaisesti riippuen tuote-eritelmistä ja paikallisista vaatimuksista;

perunoita kypsennetään, kunnes ne ovat kullankeltaisia;

vältetään kypsentämästä liikaa;

uunituotteet käännetään 10 minuutin kuluttua tai kokonaiskypsennysajan puolivälissä;

valmistajan antamia suositeltuja kypsennysohjeita noudatetaan;

valmistettaessa pakkauksessa ilmoitettua pienempiä perunamääriä kypsentämisaikaa lyhennetään tuotteen liiallisen ruskistumisen välttämiseksi;

vältetään täyttämästä paistokori liian täyteen; kori täytetään puolivälin merkkiin asti, jotta vältetään pidemmän paistoajan aiheuttama öljyn liiallinen imeytyminen.

II.   TAIKINAPOHJAISET PERUNALASTUT, NAPOSTELUTUOTTEET, VOILEIPÄKEKSIT JA MUUT TAIKINAPOHJAISET PERUNATUOTTEET

Raaka-aineet

1.

Elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä kunkin tuotteen osalta pelkistävien sokereiden kohdearvot kuivatuissa peruna-ainesosissa.

2.

Pelkistävien sokereiden kohdearvot asianomaisissa tuotteissa on asetettava mahdollisimman pieniksi ottaen huomioon kaikki asiaa koskevat tekijät lopputuotteen suunnittelussa ja tuotannossa, kuten peruna-ainesosien määrä reseptissä, mahdolliset täydentävät vähentämistoimenpiteet, taikinan jatkokäsittely, kausivaihtelu ja lopputuotteen kosteuspitoisuus.

3.

Jos pelkistävien sokereiden pitoisuus on suurempi kuin 1,5 prosenttia, elintarvikealan toimijoiden on toimitettava tiedot, jotka osoittavat, että lopputuotteen akryyliamidipitoisuus on niin paljon alle liitteessä IV vahvistetun vertailuarvon kuin on kohtuudella mahdollista.

Resepti ja valmistusprosessi

1.

Raaka-aineen toimittajan tai käyttäjän on analysoitava kuivatut peruna-ainesosat ennen niiden käyttämistä varmistaakseen, että sokeripitoisuus ei ylitä täsmennettyä pitoisuutta.

2.

Jos kuivattujen peruna-ainesosien sokeripitoisuus ylittää täsmennetyn pitoisuuden, elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä täydentäviä vähentämistoimenpiteitä, jotka on toteutettava sen varmistamiseksi, että lopputuotteen akryyliamidipitoisuus on niin paljon alle liitteessä IV vahvistetun vertailuarvon kuin on kohtuudella mahdollista.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on tarkasteltava kunkin tuotteen osalta, onko peruna-ainesosat mahdollista korvata osittain ainesosilla, joiden akryyliamidin muodostuspotentiaali on pienempi.

4.

Kosteaan taikinaan perustuvissa järjestelmissä elintarvikealan toimijoiden on harkittava seuraavien aineiden käyttämistä mahdollisuuksien mukaan, ottaen huomioon, että näiden aineiden vähentämisvaikutus ei ehkä ole synergistinen esim. erityisesti asparaginaasin käytön ja pH:n alentamisen osalta:

Asparaginaasi

Hapot tai niiden suolat (taikinan pH:n pienentämiseksi)

Kalsiumsuolat.

5.

Paistettaessa taikinapohjaisia perunalastuja, napostelutuotteita tai voileipäkeksejä elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä paistoöljyn lämpötila kunkin tuotteen osalta keittimen loppupäässä, valvottava näitä lämpötiloja ja pidettävä niistä kirjaa valvonnan osoittamiseksi.

6.

Öljyn lämpötilan keittimen loppupäässä on oltava niin pieni kuin tietyllä linjalla ja tietylle tuotteelle on mahdollista ennalta asetettujen laatu- ja elintarviketurvallisuusvaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon asiaa koskevat tekijät kuten keittimen valmistaja, keittimen tyyppi, sokeripitoisuus ja tuotteen haluttu kosteuspitoisuus.

Jos lämpötila keittimen loppupäässä on korkeampi kuin 175 °C, elintarvikealan toimijan on annettava tietoa, joka osoittaa, että lopputuotteen akryyliamidipitoisuus on alle liitteessä IV täsmennetyn vertailuarvon.

(Huomautus: Useimmat pellettituotteet paistetaan korkeammassa lämpötilassa kuin 175 °C niiden hyvin lyhyen paistoajan ja näiden tuotteiden vaaditun laajenemisen ja koostumuksen saavuttamiseksi tarvittavien lämpötilojen takia).

7.

Jos taikinapohjaisia perunalastuja, napostelutuotteita tai voileipäkeksejä paistetaan uunissa, elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä kunkin tuotteen paistolämpötila paistouunin ulostulopäässä ja pidettävä niistä kirjaa valvonnan osoittamiseksi.

8.

Lämpötilan paistouunin / kuivausprosessin ulostulopäässä on oltava niin matala kuin tietyllä linjalla ja tietylle tuotteelle on mahdollista odotettujen laatu- ja elintarviketurvallisuusvaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon asiaa koskevat tekijät kuten laitteen tyyppi, pelkistävien sokerien pitoisuus raaka-aineessa ja tuotteen kosteuspitoisuus.

9.

Jos tuotteen lämpötila on korkeampi kuin 175 °C paisto-/kuivausprosessin jälkeen, elintarvikealan toimijan on toimitettava tietoa, joka osoittaa, että lopputuotteen akryyliamidipitoisuus on alle liitteessä IV täsmennetyn vertailuarvon.

10.

Elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä kunkin tuotteen osalta uunissa tai rasvassa paistamisen jälkeinen kosteuspitoisuus, joka on asetettava niin korkeaksi kuin tietyllä tuotantolinjalla ja tietylle tuotteelle on mahdollista laatu- ja elintarviketurvallisuusvaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon lämpötila keittimestä otettaessa, paistettaessa ja kuivattaessa. Lopputuotteen kosteuspitoisuus ei saa olla alle 1,0 prosenttia.

III.   KONDITORIATUOTTEET

Tämän luvun vähentämistoimenpiteitä sovelletaan konditoriatuotteisiin kuten kekseihin, pikkuleipiin, korppuihin, viljapatukoihin, skonsseihin, vohvelitötteröihin, vohvelikekseihin, teeleipiin ja piparkakkuihin sekä makeuttamattomiin tuotteisiin kuten voileipäkekseihin, näkkileipiin ja leivänkorvikkeisiin. Tässä ryhmässä voileipäkeksi on kuiva keksi (viljajauhoihin perustuvapaistotuote), esim. suolakeksi, ruisnäkkileipä tai happamaton leipä.

Maanviljely

Sopimusviljelyssä, jossa tuottajat toimittavat maataloustuotteet suoraan elintarvikealan toimijoille, elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kohonneen asparagiinipitoisuuden ehkäisemiseksi viljoissa noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

on noudatettava lannoittamista koskevia hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen;

on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.

Elintarvikealan toimijoiden on suoritettava tarkastuksia edellä mainittujen vaatimusten soveltamisen varmistamiseksi.

Resepti ja tuotteen suunnittelu

Elintarvikealan toimijoiden on sovellettava valmistusprosessissa seuraavia vähentämistoimenpiteitä:

1.

Elintarvikealan toimijoiden on harkittava asianomaisten tuotteiden osalta ammoniumbikarbonaatin vähentämistä taikka korvaamista kokonaan tai osittain vaihtoehtoisilla nostatusaineilla, kuten

a)

natriumbikarbonaatilla ja happamuuden lisääjillä, tai

b)

natriumbikarbonaatilla ja dinatriumdifosfaattien orgaanisilla hapoilla tai niiden kaliumvarianteilla.

Osana tätä harkintaa elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että mainittujen vaihtoehtoisten nostatusaineiden käyttö ei johda aistinvaraisiin muutoksiin (maku, ulkonäkö, koostumus jne.) tai nosta natriumin kokonaispitoisuutta, mikä vaikuttaa tuotteen ominaislaatuun ja kuluttajien hyväksyntään.

2.

Niissä tuotteissa, joissa tuotteen suunnittelu sen mahdollistaa, elintarvikealan toimijoiden on mahdollisuuksien mukaan korvattava fruktoosi tai fruktoosia sisältävät ainesosat, kuten siirapit ja hunaja, glukoosilla tai muilla kuin pelkistävillä sokereilla, kuten sakkaroosilla, etenkin ammoniumbikarbonaattia sisältävissä resepteissä ottaen huomioon, että fruktoosin tai muiden pelkistävien sokereiden korvaaminen voi johtaa muuttuneeseen tuotteen ominaislaatuun maun kärsimisen ja värinmuodostuksen takia.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on käytettävä asparaginaasia silloin, kun se on tehokasta ja mahdollista asparagiinin määrän vähentämiseksi ja akryyliamidin muodostumispotentiaalin vähentämiseksi. Elintarvikealan toimijoiden on otettava huomioon, että asparaginaasin käyttäminen vaikuttaa akryyliamidipitoisuuteen vain rajallisesti tai ei ollenkaan resepteissä, joissa rasvapitoisuus on korkea, kosteuspitoisuus pieni tai pH korkea.

4.

Jos tuotteen ominaisuudet sen mahdollistavat, elintarvikealan toimijoiden on tutkittava, onko vehnäjauho mahdollista korvata osittain vaihtoehtoisella jyväjauholla, kuten riisillä, ottaen huomioon, että kaikki muutokset vaikuttavat leivontaprosessiin ja tuotteiden aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Erityyppisten jyvien asparagiinipitoisuus on erilainen (tyypillisesti asparagiinipitoisuudet ovat korkeimmat rukiissa ja laskevassa järjestyksessä pienemmät kaurassa, vehnässä ja maississa ja kaikkein pienimmät riisissä.)

5.

Elintarvikealan toimijoiden on otettava riskinarvioinnissa huomioon konditoriatuotteiden sellaisten ainesosien vaikutus, jotka voivat nostaa lopputuotteen akryyliamidipitoisuutta, ja käytettävä ainesosia, joilla ei tällaista vaikutusta ole vaan jotka säilyttävät tuotteen fyysiset ja aistinvaraiset ominaisuudet (kuten korkeamman sijasta matalammassa lämpötilassa paahdetut mantelit ja kuivatut hedelmät fruktoosin lähteenä).

6.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että akryyliamidin muodostumiselle alttiiden lämpökäsiteltyjen ainesosien toimittajat suorittavat akryyliamidia koskevan riskinarvioinnin ja toteuttavat asianmukaisia vähentämistoimenpiteitä.

7.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että muutos toimittajilta hankituissa tuotteissa ei tällaisissa tapauksissa johda akryyliamidin kohonneisiin pitoisuuksiin.

8.

Elintarvikealan toimijoiden on harkittava orgaanisten happojen lisäämistä tuotantoprosessiin tai pH-arvojen laskemista, jos se on mahdollista ja järkevää yhdessä muiden vähentämistoimenpiteiden kanssa ja ottaen huomioon, että tämä voi johtaa aistinvaraisiin muutoksiin (vähäisempi ruskistuminen, maun muuttuminen).

Jalostus

Elintarvikealan toimijoiden on toteutettava konditoriatuotteiden valmistuksessa seuraavat vähentämistoimenpiteet ja varmistettava, että toteutetut toimenpiteet ovat yhteensopivat tuotteen ominaisuuksien ja elintarviketurvallisuusvaatimusten kanssa:

1.

Elintarvikealan toimijoiden on käytettävä sitä lämpötehoa eli ajan ja lämpötilan yhdistelmää, joka tehokkaimmin vähentää akryyliamidin muodostumista ja jolla samalla saavutetaan halutut tuoteominaisuudet.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on nostettava lopputuotteen kosteuspitoisuutta, jotta saavutetaan tuotteen haluttu laatu ja vaadittu säilyvyysaika ja täytetään elintarviketurvallisuusvaatimukset.

3.

Tuotteet on paistettava siten, että niiden lopullinen väri on vaaleampi, jotta saavutetaan tuotteen haluttu laatu ja vaadittu säilyvyysaika ja täytetään elintarviketurvallisuusvaatimukset.

4.

Uusia tuotteita kehittäessään elintarvikealan toimijoiden on otettava riskinarvioinnissaan huomioon tuotteen kappaleen koko ja pinta-ala siksi, että pieni tuotekoko saattaa lämpövaikutuksen takia johtaa korkeampaan akryyliamidipitoisuuteen.

5.

Koska tiettyjä konditoriatuotteiden valmistuksessa käytettyjä ainesosia saatetaan lämpökäsitellä useita kertoja (esim. esiprosessoidut viljat, pähkinät, siemenet, kuivatut hedelmät jne.), mikä johtaa akryyliamidipitoisuuden lisääntymiseen lopputuotteissa, elintarvikealan toimijoiden on mukautettava tuotteen suunnittelu ja valmistusprosessi vastaavasti liitteessä IV vahvistetun akryyliamidin vertailuarvon noudattamiseksi. Elintarvikealan toimijat eivät etenkään saa käyttää palaneita tuotteita uudelleen.

6.

Markkinoille saatettujen kotona tai ateriapalvelujen tarjoajien paistettaviksi tarkoitettujen valmisseosten osalta elintarvikealan toimijoiden on annettava asiakkailleen valmistusohjeet sen varmistamiseksi, että lopputuotteen akryyliamidipitoisuus niin paljon alle vertailuarvon kuin on kohtuudella mahdollista.

IV.   AAMIAISVILJATUOTTEET

Maanviljely

Sopimusviljelyssä, jossa tuottajat toimittavat maataloustuotteet suoraan elintarvikealan toimijoille, elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kohonneen asparagiinipitoisuuden ehkäisemiseksi viljoissa noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

on noudatettava lannoittamista koskevia hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen;

on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.

Elintarvikealan toimijoiden on suoritettava tarkastuksia edellä mainittujen vaatimusten soveltamisen varmistamiseksi..

Resepti

1.

Koska maissiin ja riisiin perustuvissa tuotteissa on yleensä vähemmän akryyliamidia kuin vehnästä, rukiista, kaurasta ja ohrasta valmistetuissa tuotteissa, elintarvikealan toimijoiden on uusia tuotteita kehittäessään harkittava maissin ja riisin käyttämistä mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon, että kaikki muutokset vaikuttavat valmistusprosessiin ja tuotteiden aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on valvottava lisäysmääriä vaiheessa, jossa lisätään pelkistäviä sokereita (esim. fruktoosia ja glukoosia) ja pelkistäviä sokereita sisältäviä ainesosia (esim. hunajaa), koska niillä on vaikutus aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja prosessin toimintaan (sitovat klusterit klusterien muodostusta varten) ja ne voivat toimia akryyliamidin muodostumisen esiasteina, kun niitä lisätään ennen lämpökäsittelyvaiheita.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on otettava riskinarvioinnissa huomioon lämpökäsiteltyjen kuivien ainesosien, kuten paahdettujen pähkinöiden ja uunikuivattujen hedelmien, vaikutus akryyliamidin muodostumiseen ja käytettävä vaihtoehtoisia ainesosia, jos vaikutus johtaa todennäköisesti siihen, että liitteessä IV täsmennetty vertailuarvo ylittyy lopputuotteessa.

4.

Niiden lämpökäsiteltyjen ainesosien osalta, jotka sisältävät vähintään 150 mikrogrammaa akryyliamidia kilogrammaa kohti (μg/kg), elintarvikealan toimijoiden on toteutettava seuraavat toimet:

perustettava tällaisten ainesosien rekisteri;

suoritettava toimittajien tarkastuksia ja/tai analyysejä;

varmistettava, että tällaisten ainesosien toimittaja ei tee muutoksia, jotka kasvattaisivat akryyliamidipitoisuutta.

5.

Jos vilja on taikinamuodossa ja valmistusprosessi mahdollistaa riittävän ajan, lämpötilan ja kosteuspitoisuuden, jotta asparaginaasilla voidaan laskea asparagiinipitoisuutta, elintarvikealan toimijoiden on tarvittaessa käytettävä asparaginaasia, jos se ei vaikuta haitallisesti makuun tai aiheuta riskiä entsyymiaktiivisuuden jäämistä.

Jalostus

Elintarvikealan toimijoiden on toteutettava aamiaisviljatuotteiden valmistuksessa seuraavat vähentämistoimenpiteet ja varmistettava, että toimenpiteet ovat linjassa tuotteen ominaisuuksien ja elintarviketurvallisuusvaatimusten kanssa.

1.

Elintarvikealan toimijoiden on riskinarvioinnin avulla määritettävä valmistusprosessin kriittiset lämpökäsittelyvaiheet, joissa akryyliamidia muodostuu.

2.

Koska korkeampi lämpötila ja pidempi kuumentamisaika johtavat korkeampaan akryyliamidipitoisuuteen, elintarvikealan toimijoiden on määritettävä toimiva lämpötilan ja kuumentamisajan yhdistelmä, jolla akryyliamidin muodostuminen minimoituu tinkimättä tuotteen mausta, koostumuksesta, väristä, turvallisuudesta ja säilyvyysajasta.

3.

Akryyliamidipiikkien välttämiseksi elintarvikealan toimijoiden on valvottava lämpötiloja, kuumentamisaikoja ja syöttönopeuksia, jotta saavutetaan seuraava lämpökäsittelyn jälkeinen lopputuotteen vähimmäiskosteuspitoisuus ja tätä myötä tuotteen haluttu laatu, vaadittu säilyvyysaika ja elintarviketurvallisuusvaatimukset:

paahdetut tuotteet: 1 g/100 g puristetuilla tuotteilla, 1 g/100 g eräpaahdetuilla tuotteilla, 2 g/100 g höyryvalssatuilla tuotteilla;

suoraan ekspandoituvat tuotteet: 0,8 g/100 g puristetuilla tuotteilla;

leivonnaiset: 2 g/100 g yhtäjaksoisesti paistetuilla tuotteilla;

täytetyt tuotteet: 2 g/100 g puristetuilla tuotteilla;

muut kuivatut tuotteet: 1 g/100 g eräpaahdetuilla tuotteilla, 0,8 g/100 g paisutetuilla tuotteilla.

Elintarvikealan toimijoiden on mitattava kosteuspitoisuus ja ilmaistava akryyliamidin pitoisuus kuivamassassa kosteuden muutosten häiriövaikutuksen poistamiseksi.

4.

Tuotteen uudelleenmuokkaus saattaa synnyttää korkeampia akryyliamidipitoisuuksia, kun tuote altistuu toistuvasti lämpökäsittelyn vaiheille. Siksi elintarvikealan toimijoiden on arvioitava muokkaamisen vaikutus akryyliamidipitoisuuteen ja vähennettävä uudelleentyöstöä tai poistettava se kokonaan.

5.

Elintarvikealan toimijoilla on oltava käytössä menettelyt, kuten lämpötilan seuranta ja valvonta, tuotteiden palamisen ehkäisemiseksi.

V.   KAHVI

Resepti

Valitessaan kahvisekoituksen koostumusta elintarvikealan toimijoiden on otettava riskinarvioinnissa huomioon, että Robusta-papuihin perustuvien tuotteiden akryyliamidipitoisuus on yleensä korkeampi kuin Arabica-papuihin perustuvien tuotteiden.

Jalostus

1.

Elintarvikealan toimijoiden on määritettävä kriittiset paahto-olosuhteet, jotta varmistetaan, että akryyliamidia muodostuu halutussa makuprofiilissa mahdollisimman vähän.

2.

Paahto-olosuhteiden valvonta on sisällytettävä ennakkoehtoihin (PRP) osana hyviä valmistuskäytäntöjä.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on harkittava asparaginaasikäsittelyä aina kun se on mahdollista ja vähentää tehokkaasti akryyliamidin esiintymistä.

VI.   KAHVINKORVIKKEET, JOISSA ON YLI 50 PROSENTTIA VILJAA

Maanviljely

Sopimusviljelyssä, jossa tuottajat toimittavat maataloustuotteet suoraan elintarvikealan toimijoille, elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kohonneen asparagiinipitoisuuden ehkäisemiseksi viljoissa noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

on noudatettava lannoittamista koskevia hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen;

on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.

Elintarvikealan toimijoiden on suoritettava tarkastuksia edellä mainittujen vaatimusten soveltamisen varmistamiseksi..

Resepti

1.

Koska maissiin ja riisiin perustuvissa tuotteissa on yleensä vähemmän akryyliamidia kuin vehnästä, rukiista, kaurasta ja ohrasta valmistetuissa tuotteissa, elintarvikealan toimijoiden on uusia tuotteita kehittäessään harkittava maissin ja riisin käyttämistä mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon, että kaikki muutokset vaikuttavat valmistusprosessiin ja tuotteen aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on valvottava lisäysmääriä vaiheessa, jossa lisätään pelkistäviä sokereita (esim. fruktoosia ja glukoosia) ja pelkistäviä sokereita sisältäviä ainesosia (esim. hunajaa), koska niillä on vaikutus aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja prosessin toimintaan (sitovat klusterit klusterien muodostusta varten) ja ne voivat toimia akryyliamidin muodostumisen esiasteina, kun niitä lisätään ennen lämpökäsittelyvaiheita.

3.

Jos kahvinkorvikkeita ei ole valmistettu pelkästään viljoista, elintarvikealan toimijoiden on tarvittaessa käytettävä muita ainesosia, jotka johtavat pienempiin akryyliamidipitoisuuksiin korkeassa lämpötilassa tapahtuvan jalostamisen jälkeen.

Jalostus

1.

Elintarvikealan toimijoiden on määritettävä kriittiset paahto-olosuhteet, jotta varmistetaan, että akryyliamidia muodostuu halutussa makuprofiilissa mahdollisimman vähän.

2.

Paahto-olosuhteiden valvonta on sisällytettävä ennakkoedellytysohjelmaan (PRP) osana hyviä valmistustapoja.

VII.   KAHVINKORVIKKEET, JOISSA ON YLI 50 PROSENTTIA SIKURIA

Elintarvikealan toimijoiden on ostettava ainoastaan lajikkeita, joiden asparagiinipitoisuus on pieni, ja varmistettava, että typpeä ei ole lisätty myöhäisessä vaiheessa eikä liiallisesti sikurin kasvukaudella.

Resepti

Jos kahvinkorvikkeita ei ole valmistettu pelkästään sikurista eli sikuripitoisuus on alle 100 prosenttia ja yli 50 prosenttia, elintarvikealan toimijoiden on lisättävä muita ainesosia, kuten sikurikuituja tai paahdettuja viljoja, sillä niiden on osoitettu laskevan tehokkaasti lopputuotteen akryyliamidipitoisuutta.

Jalostus

1.

Elintarvikealan toimijoiden on määritettävä kriittiset paahto-olosuhteet, jotta varmistetaan, että akryyliamidia muodostuu halutussa makuprofiilissa mahdollisimman vähän. Päätelmät on dokumentoitava.

2.

Paahto-olosuhteiden valvonta on sisällytettävä valmistajan elintarviketurvallisuusjärjestelmään.

VIII.   IMEVÄISILLE TARKOITETUT KEKSIT JA VILJAT (5)

Sopimusviljelyssä, jossa tuottajat toimittavat maataloustuotteet suoraan elintarvikealan toimijoille, elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kohonneen asparagiinipitoisuuden ehkäisemiseksi viljoissa noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

on noudatettava lannoittamista koskevaa hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen;

on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.

Elintarvikealan toimijoiden on suoritettava tarkastuksia edellä mainittujen vaatimusten soveltamisen varmistamiseksi.

Tuotteen suunnittelu, käsittely ja kuumentaminen

1.

Elintarvikealan toimijoiden on käytettävä mahdollisuuksien mukaan asparaginaasia asparagiinipitoisuuden vähentämiseksi jauhon raaka-aineessa. Elintarvikealan toimijoiden, jotka eivät voi käyttää asparaginaasia esimerkiksi jalostusvaatimusten tai tuotteen suunnittelun takia, on käytettävä jauhon raaka-ainetta, joka sisältää vain vähän akryyliamidin esiasteita, kuten fruktoosia ja glukoosia sekä asparagiinia.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on tehtävä reseptin kehittämisen aikana arviointi, josta saadaan tietoa pelkistävistä sokereista ja asparagiinista ja joka tarjoaa vaihtoehtoja sille, miten päästään siihen, että lopullisessa reseptissä on vain vähän pelkistäviä sokereita. Arvioinnin tarve riippuu asparaginaasin käytöstä reseptissä.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että lämpökäsitellyt ainesosat, jotka ovat alttiita akryyliamidin muodostumiselle, saadaan toimittajilta, jotka pystyvät osoittamaan toteuttaneensa asianmukaiset toimenpiteet akryyliamidin esiintymisen vähentämiseksi kyseisissä ainesosissa.

4.

Elintarvikealan toimijoilla on oltava käytössä muutoksenhallintamenettely, jolla varmistetaan, etteivät ne tee mitään akryyliamidin määrän lisääntymiseen johtavia toimittajavaihdoksia.

5.

Jos lämpökäsiteltyjen raaka-aineiden ja ainesosien käyttäminen johtaa siihen, että liitteessä IV täsmennetty akryyliamidin vertailuarvo ylittyy lopputuotteessa, elintarvikealan toimijoiden on tarkasteltava kyseisten tuotteiden käyttöä uudelleen varmistaakseen, että akryyliamidipitoisuus on niin paljon alle liitteessä IV vahvistetun vertailuarvon kuin on kohtuudella mahdollista.

Resepti

1.

Koska maissiin ja riisiin perustuvissa tuotteissa on yleensä vähemmän akryyliamidia kuin vehnästä, rukiista, kaurasta ja ohrasta tehdyissä tuotteissa, elintarvikealan toimijoiden on harkittava maissin ja riisin käyttämistä uusia tuotteita kehittäessään mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon, että kaikki muutokset vaikuttavat valmistusprosessiin ja tuotteen aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on otettava etenkin riskinarvioinnissaan huomioon, että akryyliamidipitoisuus on korkeampi tuotteilla, jotka perustuvat täysjyväviljoihin ja/tai joissa on paljon viljalesettä.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on valvottava lisäysmääriä vaiheessa, jossa lisätään pelkistäviä sokereita (esim. fruktoosia ja glukoosia) ja pelkistäviä sokereita sisältäviä ainesosia (esim. hunajaa), koska niillä on vaikutus aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja prosessin toimintaan (sitovat klusterit klusterien muodostusta varten) ja ne voivat toimia akryyliamidin muodostumisen esiasteina, kun niitä lisätään ennen lämpökäsittelyvaiheita.

4.

Elintarvikealan toimijoiden on määritettävä lämpökäsiteltyjen ja kuivien ainesosien, kuten paahdettujen pähkinöiden ja uunikuivattujen hedelmien, vaikutus akryyliamidin muodostumiseen ja käytettävä vaihtoehtoisia ainesosia, jos kyseisten ainesosien käyttäminen johtaa todennäköisesti siihen, että liitteessä IV täsmennetty vertailuarvo ylittyy lopputuotteessa.

Jalostus

1.

Elintarvikealan toimijoiden on riskinarvioinnin avulla määritettävä valmistusprosessin kriittiset lämpökäsittelyvaiheet, joissa akryyliamidia muodostuu.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on mitattava kosteuspitoisuus ja ilmaistava akryyliamidin pitoisuus kuivamassassa kosteuden muutosten häiriövaikutuksen poistamiseksi.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on määritettävä toimiva lämpötilan ja kuumentamisajan yhdistelmä, jolla akryyliamidin muodostuminen minimoituu tinkimättä tuotteen mausta, koostumuksesta, väristä, turvallisuudesta ja säilyvyysajasta, ja käytettävä tätä yhdistelmää.

4.

Elintarvikealan toimijoiden on valvottava lämpötiloja, kuumentamisaikoja ja syöttönopeuksia. Syöttönopeus ja lämpötilanvalvonnan mittausjärjestelmät olisi kalibroitava säännöllisesti ja näitä toimintaolosuhteita olisi valvottava asetetuissa rajoissa. Nämä tehtävät olisi sisällytettävä HACCP-menettelyihin.

5.

Tuotteen kosteuspitoisuuden seuraaminen ja valvominen kriittisten lämpökäsittelyvaiheiden jälkeen on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi valvoa akryyliamidipitoisuutta joissakin prosesseissa, joten tämä prosessi voi näissä olosuhteissa olla riittävä vaihtoehto lämpötilojen ja kuumentamisaikojen valvomiseksi, joten sitä on näin ollen käytettävä.

IX.   VAUVAN PURKKIRUOAT (VÄHÄHAPPOISET JA LUUMUPOHJAISET ELINTARVIKKEET) (6)

1.

Vauvan purkkiruokien tuotantoa varten elintarvikealan toimijoiden on valittava raaka-aineita, joiden akryyliamidin esiasteiden, eli pelkistävien sokereiden kuten fruktoosin ja glukoosin sekä asparagiinin, pitoisuus on pieni.

2.

Sopimusviljelyssä, jossa tuottajat toimittavat maataloustuotteet suoraan elintarvikealan toimijoille, elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kohonneen asparagiinipitoisuuden ehkäisemiseksi viljoissa noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

on noudatettava lannoittamista koskevia hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen;

on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.

Elintarvikealan toimijoiden on suoritettava tarkastuksia edellä mainittujen vaatimusten soveltamisen varmistamiseksi..

3.

Elintarvikealan toimijoiden on sisällytettävä luumusoseiden ostosopimuksiin vaatimuksia, joilla varmistetaan, että luumusoseen valmistusprosessissa sovelletaan lämpökäsittelyjärjestelmiä, joiden tarkoituksena on vähentää akryyliamidin esiintymistä kyseisessä tuotteessa.

4.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että lämpökäsitellyt ainesosat, jotka ovat alttiita akryyliamidin muodostumiselle, saadaan toimittajilta, jotka pystyvät osoittamaan toteuttaneensa toimenpiteet akryyliamidin esiintymisen vähentämiseksi kyseisissä ainesosissa.

5.

Jos lämpökäsiteltyjen raaka-aineiden ja ainesosien käyttäminen johtaa siihen, että liitteessä IV täsmennetty akryyliamidin vertailuarvo ylittyy lopputuotteessa, elintarvikealan toimijoiden on tarkasteltava uudelleen kyseisten raaka-aineiden ja ainesosien käyttöä varmistaakseen, että akryyliamidipitoisuus on niin paljon alle liitteessä IV vahvistetun vertailuarvon kuin on kohtuudella mahdollista.

Resepti

1.

Elintarvikealan toimijoiden on otettava akryyliamidin esiintymistä asianomaisissa elintarvikkeissa koskevassa riskinarvioinnissaan huomioon, että akryyliamidipitoisuus on korkeampi tuotteilla, jotka perustuvat täysjyväviljoihin ja/tai joissa on paljon viljalesettä.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on valittava bataatti- ja luumulajikkeita, jotka sisältävät mahdollisimman vähän akryyliamidin esiasteita, kuten pelkistäviä sokereita (esim. fruktoosia ja glukoosia) sekä asparagiinia.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on valvottava lisäysmääriä vaiheessa, jossa pelkistäviä sokereita (esim. fruktoosia ja glukoosia) ja pelkistäviä sokereita sisältäviä ainesosia (esim. hunajaa) lisätään aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja prosessin toimintaan (sitovat klusterit klusterin muodostusta varten) liittyvistä syistä; ne voivat toimia akryyliamidin muodostumisen esiasteina, kun niitä lisätään ennen lämpökäsittelyvaiheita.

Jalostus

1.

Elintarvikealan toimijoiden on määritettävä prosessin keskeiset lämpökäsittelyvaiheet, joissa syntyy eniten akryyliamidia, jotta akryyliamidin vähentämis-/valvontatoimet voidaan jatkossa keskittää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tämä on toteutettava joko riskinarvioinnilla tai suoraan mittaamalla akryyliamidin pitoisuus tuotteessa ennen kutakin lämpökäsittelyvaihetta ja niiden jälkeen.

2.

Akryyliamidipiikkien välttämiseksi elintarvikealan toimijoiden on valvottava lämpötiloja, kuumentamisaikoja ja syöttönopeuksia. Syöttönopeus ja lämpötilan säädön mittausjärjestelmät olisi kalibroitava säännöllisesti ja näitä toimintaolosuhteita olisi valvottava asetetuissa rajoissa. Nämä tehtävät olisi sisällytettävä HACCP-menettelyihin.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että lämpötilan laskeminen akryyliamidin vähentämiseksi vähähappoisissa ja luumupohjaisissa elintarvikkeissa ei vaikuta asianomaisten elintarvikkeiden mikrobiologiseen turvallisuuteen.

X.   LEIPÄ

Maanviljely

Sopimusviljelyssä, jossa tuottajat toimittavat maataloustuotteet suoraan elintarvikealan toimijoille, elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kohonneen asparagiinipitoisuuden ehkäisemiseksi viljoissa noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

on noudatettava lannoittamista koskevaa hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen;

on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.

Elintarvikealan toimijoiden on suoritettava tarkastuksia edellä mainittujen vaatimusten soveltamisen varmistamiseksi.

Tuotteen suunnittelu, käsittely ja kuumentaminen

1.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että leipä paistetaan siten, että lopullinen väri on vaaleampi akryyliamidin muodostumisen vähentämiseksi ottaen huomioon yksittäisten tuotteiden suunnittelu ja tekniset mahdollisuudet.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on pidennettävä hiivalla nostattamisaikaa ottaen huomioon tuotteiden suunnittelu ja tekniset mahdollisuudet.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on mahdollisuuksien mukaan laskettava lämpötiloja optimoimalla paistolämpötila ja -aika.

4.

Elintarvikealan toimijoiden on annettava paisto-ohjeet leivälle, joka on tarkoitus viimeistellä kotona, paistopisteissä, vähittäiskaupoissa tai ateriapalvelujen tarjoajien tiloissa.

5.

Elintarvikealan toimijoiden on korvattava ainesosia, jotka saattavat nostaa lopputuotteen akryyliamidipitoisuutta, jos tämä on sovellettavissa tuotteen suunnittelun ja teknisten mahdollisuuksien kanssa; näitä ovat esimerkiksi pähkinät ja siemenet, jotka on paahdettu ennemmin matalassa kuin korkeassa lämpötilassa.

6.

Elintarvikealan toimijoiden on korvattava fruktoosi glukoosilla etenkin ammoniumbikarbonaattia (E503) sisältävissä resepteissä, jos se on tuotteen suunnittelun vuoksi ja ylipäätään mahdollista. Esimerkiksi paljon fruktoosia sisältävät inverttisokerisiirappi ja hunaja voidaan korvata glukoosisiirapilla.

7.

Tuotteissa, joiden kosteuspitoisuus on pieni, elintarviketeollisuuden toimijoiden on käytettävä asparaginaasia vähentämään asparagiinia mikäli mahdollista ja ottaen huomioon tuotteen resepti, ainesosat, kosteuspitoisuus ja valmistusprosessi.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1332/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvike-entsyymeistä sekä neuvoston direktiivin 83/417/ETY, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999, direktiivin 2000/13/EY, neuvoston direktiivin 2001/112/EY ja asetuksen (EY) N:o 258/97 muuttamisesta (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 7).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista (EUVL L 354, 31.12.2008, p. 16).

(3)  Komission asetus (EU) N:o 231/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta (EUVL L 83, 22.3.2012, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).

(5)  Kuten määritellään asetuksessa (EU) N:o 609/2013.

(6)  Kuten määritellään asetuksessa (EU) N:o 609/2013.


LIITE II

A OSA

VÄHENTÄMISTOIMENPITEET, JOITA 2 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTUJEN ELINTARVIKEALAN TOIMIJOIDEN ON SOVELLETTAVA

1.

Perunatuotteita tuottavien elintarvikealan toimijoiden on sovellettava seuraavia vähentämistoimenpiteitä:

Ranskanperunat ja muut paloitellut (uppopaistetut) perunatuotteet:

On hyvä käyttää perunalajikkeita, joiden sokeripitoisuus on pieni, kun niitä on saatavilla ja jos ne sopivat tavoitteena olevaan haluttuun elintarviketuotteeseen. Tältä osin toimittajalta on pyydettävä neuvoja parhaiten soveltuvista perunalajikkeista.

Perunat on varastoitava korkeammassa lämpötilassa kuin 6 °C.

Ennen paistamista:

Lukuun ottamatta jäädytettyjä perunatuotteita, joiden mukana on oltava kypsennysohjeet, raakojen ranskanperunoiden osalta on toteutettava jokin seuraavista toimenpiteistä sokeripitoisuuden vähentämiseksi mikäli mahdollista ja jos se sopii tavoitteena olevaan haluttuun elintarviketuotteeseen:

Pesu ja liotus mielellään 30 minuutista 2 tuntiin kylmässä vedessä. Suikaleiden huuhtominen puhtaalla vedellä ennen paistamista.

Muutaman minuutin liotus lämpimässä vedessä. Suikaleiden huuhtominen puhtaalla vedellä ennen paistamista.

Perunoiden kiehauttaminen johtaa pienempään akryyliamidipitoisuuteen, joten perunat on mahdollisuuksien mukaan aiheellista kiehauttaa.

Ranskanperunoita tai muita perunatuotteita paistettaessa:

On käytettävä paistoöljyjä ja -rasvoja, jolla voi paistaa nopeammin ja/tai matalammassa lämpötilassa. Paistoöljyn toimittajilta on pyydettävä neuvoja parhaiten soveltuvista öljyistä ja rasvoista.

Paistolämpötilojen on oltava alle 175 °C ja joka tapauksessa mahdollisimman matalat ottaen huomioon elintarviketurvallisuusvaatimukset.

Paistoöljyjen ja -rasvojen laatua on pidettävä yllä kuorimalla pinta usein ohuiden kappaleiden ja murusten poistamiseksi.

Ranskanperunoiden paistamisessa elintarvikealan toimijat voivat käyttää saatavilla olevia värioppaita, joissa neuvotaan optimaalinen värin ja pienen akryyliamidipitoisuuden yhdistelmä.

Värioppaan, jossa neuvotaan optimaalinen värin ja pienen akryyliamidipitoisuuden yhdistelmä, tulisi olla selkeästi elintarvikkeita valmistavan henkilökunnan nähtävillä.

2.

Leipää ja konditoriatuotteita tuottavien elintarvikealan toimijoiden on käytettävä leivontaprosessissa seuraavia vähentämistoimenpiteitä:

mikäli mahdollista ja tuotantoprosessin ja hygieniavaatimusten mukaista:

hiivan käymisajan pidentäminen;

kosteuspitoisuudeltaan pienen tuotteen tuotannossa käytettävän taikinan kosteuspitoisuus on optimoitava;

uunilämpötilan madaltaminen ja paistoajan pidentäminen.

Tuotteet on paistettava siten, että lopullinen väri on vaaleampi, ja kuoren liiallista tummumista on vältettävä siinä tapauksessa, että kuoren tumma väri on tulosta voimakkaasta paahtamisesta eikä liity leivän erityiskoostumukseen tai -luonteeseen, joka johtaa tummaan kuoreen.

3.

Voileipien valmistamisessa elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että voileivät paahdetaan optimaalisen värisiksi. Tiettyjä tuotteita tuotettaessa on käytettävä kyseisiä tuotetyyppejä varten laadittuja värioppaita, joissa neuvotaan optimaalinen värin ja pienen akryyliamidipitoisuuden yhdistelmä, jos sellaisia on saatavilla. Viimeisteltäviksi tarkoitettuja esipakattua leipää tai konditoriatuotteita käytettäessä on noudatettava paisto-ohjeita.

Edellä mainitun värioppaan, jossa neuvotaan optimaalinen värin ja pienen akryyliamidipitoisuuden yhdistelmä, on oltava selkeästi elintarvikkeita valmistavan henkilökunnan nähtävillä.

B OSA

VÄHENTÄMISTOIMENPITEET, JOITA 2 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTUJEN ELINTARVIKEALAN TOIMIJOIDEN ON NOUDATETTAVA A OSASSA TARKOITETTUJEN VÄHENTÄMISTOIMENPITEIDEN LISÄKSI

1.   Yleinen vaatimus

Elintarvikealan toimijoiden on otettava tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tuotteita vastaan ainoastaan elintarvikealan toimijoilta, jotka ovat toteuttaneet kaikki tämän asetuksen liitteessä I vahvistetut vähentämistoimenpiteet.

2.   Ranskanperunat ja muut paloitellut (uppopaistetut) perunatuotteet

Elintarvikealan toimijoiden on

noudatettava elintarvikealan toimijoiden tai toimittajien antamia tai liitteessä I olevissa vähentämistoimenpiteissä annettuja varastointiohjeita;

työskenneltävä vakiotoimintamenettelyjen mukaisesti ja kalibroiduilla keittimillä, jotka on varustettu tietokoneistetuilla ajastimilla ja ohjelmoitu vakioasetuksiin (aika-lämpötila);

seurattava lopputuotteiden akryyliamidipitoisuutta sen todentamiseksi, että vähentämistoimenpiteillä pystytään pitämään akryyliamidipitoisuus alle vertailuarvon.

3.   Leipomotuotteet

Elintarvikealan toimijoiden on seurattava lopputuotteiden akryyliamidipitoisuutta sen todentamiseksi, että vähentämistoimenpiteillä pystytään pitämään akryyliamidipitoisuus alle vertailuarvon.

4.   Kahvi

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että toimitetun kahvin akryyliamidipitoisuus on alle liitteessä IV täsmennetyn vertailuarvon ottaen kuitenkin huomioon, että tämä ei ehkä ole mahdollista kaikkien kahvityyppien osalta sekoituksen ja paahto-ominaisuuksien takia. Tällaisissa tapauksissa toimittaja esittää perustelut.


LIITE III

NÄYTTEENOTTOA JA MÄÄRITYKSIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 4 ARTIKLASSA TARKOITETTUA VALVONTAA VARTEN

I.   Näytteenotto

1.

Näytteen on edustettava tutkittua erää.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että ne suorittavat tuotteilleen edustavan näytteenoton ja määritykset akryyliamidin esiintymisen varalta tarkistaakseen vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuuden eli sen, että akryyliamidipitoisuus pysyy johdonmukaisesti alle vertailuarvon.

3.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kustakin tuotetyypistä otetaan edustava näyte akryyliamidipitoisuuden määrittämistä varten. ”Tuotetyyppi” käsittää tuoteryhmät, joissa on samat tai samankaltaiset ainesosat, resepti, valmistusprosessi ja/tai prosessivalvonta, jos nämä saattavat vaikuttaa lopputuotteen akryyliamidipitoisuuteen. Seurantaohjelmissa on asetettava etusijalle tuotetyypit, joiden on osoitettu saattavan ylittää vertailuarvon, ja niiden on oltava riskiperusteisia, jos täydentäviä vähentämistoimenpiteitä on mahdollista toteuttaa.

II.   Määritys

1.

Elintarvikealan toimijoiden on toimitettava riittävästi tietoja, jotta voidaan arvioida akryyliamidin pitoisuus ja todennäköisyys sille, että tuotetyyppi ylittää vertailuarvon.

2.

Näyte on analysoitava laboratoriossa, joka osallistuu asianmukaisiin pätevyydentestausohjelmiin, jotka noudattavat IUPAC:n, ISOn ja AOAC:n puitteissa kehitettyä protokollaa laboratorioiden testaamisesta (”International Harmonised Protocol for the Proficiency Testing of (Chemical) Analytical Laboratories”) (1) ja jotka käyttävät toteamiseen ja määrittämiseen hyväksyttyjä analyyttisiä menetelmiä. Laboratorioiden on pystyttävä osoittamaan, että niillä on käytössä sisäisen laadunvalvonnan menettelyt. Esimerkkejä näistä ovat ISOn, AOAC:n ja IUPAC:n sisäisen laadunvalvonnan ohjeet laboratorioille (”ISO/AOAC/IUPAC Guidelines on Internal Quality Control in Analytical Chemistry Laboratories”) (2).

Aina kun mahdollista, määritysten todenmukaisuus on arvioitava ottamalla määrityskokonaisuuteen mukaan sopivia sertifioituja vertailumateriaaleja.

3.

Akryyliamidin määrittämisessä käytetyn menetelmän on oltava seuraavien suorituskykyvaatimusten mukainen:

PARAMETRI

VAATIMUS

Sovellettavuus

Tässä asetuksessa täsmennetyt elintarvikkeet

Spesifisyys

Ei väliaineesta aiheutuvia tai spektrihäiriöitä

Nollamatriisi

Alle toteamisrajan

Toistettavuus (RSDr)

0,66 kertaa RSDR-arvo, joka on johdettu (muutetusta) horwitzin yhtälöstä

Uusittavuus (RSDR)

Johdettu (muutetusta) Horwitzin yhtälöstä

Saanto

75–110 %

Toteamisraja

kolme kymmenesosaa määritysrajasta

Määritysraja

Jos vertailuarvo on < 125 μg/kg: ≤ kaksi viidesosaa vertailuarvosta (ei kuitenkaan tarvitse olla alle 20 μg/kg)

Jos vertailuarvo on ≥ 125 μg/kg: ≤ 50 μg/kg

4.

Akryyliamidin määritys voidaan korvata tuotteen ominaisuuksien (esim. värin) tai prosessiparametrien mittaamisella, jos tuotteen ominaisuuksien tai prosessiparametrien ja akryyliamidin pitoisuuden välillä voidaan osoittaa olevan tilastollinen korrelaatio.

III.   Näytteenottotiheys

1.

Elintarvikealan toimijoiden on tehtävä näytteenotto ja määritys vähintään kerran vuodessa tuotteille, joilla on tunnettu ja tarkasti valvottu akryyliamidipitoisuus. Elintarvikealan toimijoiden on tehtävä näytteenotto ja määritys useammin tuotteille, jotka saattavat ylittää vertailuarvon, ja niiden on oltava riskiperusteisia, jos täydentäviä vähentämistoimenpiteitä on mahdollista toteuttaa.

2.

Elintarvikealan toimijoiden on täsmennettävä asianmukainen analysointitiheys kullekin tuotetyypille II kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella. Arviointi on toistettava, jos tuotetta tai prosessia muutetaan tavalla, joka saattaisi johtaa muutokseen lopputuotteen akryyliamidipitoisuudessa.

IV.   Akryyliamidin vähentäminen

Jos määritystulos, joka on korjattu saannon suhteen mutta jossa ei oteta huomioon mittausepävarmuutta, osoittaa, että tuote on ylittänyt vertailuarvon tai sisältää odotettua enemmän akryyliamidia (ottaen huomioon edelliset määritykset mutta vähemmän kuin vertailuarvo), elintarvikealan toimijoiden on arvioitava sovelletut vähentämistoimenpiteet ja toteutettava täydentäviä vähentämistoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että lopputuotteen akryyliamidipitoisuus on alle vertailuarvon. Yrityksen on osoitettava tämä uudella edustavalla näytteenotolla ja määrityksellä täydentävien vähentämistoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

V.   Toimivaltaisille viranomaisille annettavat tiedot

Elintarvikealan toimijoiden on asetettava pyynnöstä määrityksestä saadut määritystulokset ja analysoitujen tuotteiden kuvaukset joka vuosi toimivaltaisen viranomaisen saataville. Akryyliamidipitoisuuden laskemiseksi alle vertailuarvon toteutettuja vähentämistoimenpiteitä koskevat yksityiskohdat on ilmoitettava vertailuarvon ylittäneiden tuotteiden osalta.


(1)  M. Thompson et al, Pure and Applied Chemistry, 2006, 78, pp. 145–196.

(2)  Edited by M. Thompson and R. Wood, Pure and Applied Chemistry, 1995, 67, pp. 649–666.


LIITE IV

1 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT VERTAILUARVOT

Akryyliamidin esiintymistä elintarvikkeissa koskevat 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vertailuarvot ovat seuraavat:

Elintarvike

Vertailuarvo

(μg/kg)

Nautintavalmiit ranskanperunat

500

Perunalastut tuoreista perunoista ja perunataikinasta

Perunapohjaiset voileipäkeksit

Muut perunatuotteet perunataikinasta

750

Tuore leipä

 

a)

Vehnäpohjainen leipä

50

b)

Muu tuore leipä kuin vehnäpohjainen leipä

100

Aamiaisviljavalmisteet (lukuun ottamatta puuroa)

 

lesetuotteet ja kokojyvämurot, paisutetut murot

300

vehnä- ja ruispohjaiset tuotteet (1)

300

maissi-, kaura-, speltti-, ohra- ja riisipohjaiset tuotteet (1)

150

Keksit ja vohvelikeksit

350

Voileipäkeksit, lukuun ottamatta perunapohjaisia voileipäkeksejä

400

Näkkileipä

350

Piparkakut

800

Tämän ryhmän muita tuotteita vastaavat tuotteet

300

Paahdettu kahvi

400

Pikakahvi

850

Kahvinkorvikkeet

 

a)

ainoastaan viljapohjaiset kahvinkorvikkeet

500

b)

vilja- ja sikuriseospohjaiset kahvinkorvikkeet

 (2)

c)

ainoastaan sikuripohjaiset kahvinkorvikkeet

4 000

Lastenruoat, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut viljapohjaiset valmisruoat, lukuun ottamatta korppuja ja keksejä (3)

40

Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut korput ja keksit (3)

150


(1)  Muut kuin kokojyvä- ja/tai lesepohjaiset murot. Ryhmitys tehdään sen viljan perusteella, jonka osuus on suurin.

(2)  Vilja- ja sikuriseospohjaisiin kahvinkorvikkeisiin sovellettavassa vertailuarvossa otetaan huomioon näiden ainesosien suhteellinen osuus lopputuotteessa.

(3)  Kuten määritellään asetuksessa (EU) N:o 609/2013.


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/45


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2159,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

asetuksen (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta tiettyjen ICAOn määräyksiin tehtävien viittausten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EU) N:o 255/2010 (2) liitteessä viitataan kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (Chicagon yleissopimus) liitteessä 11 ja erityisesti sen vuoden 2001 heinäkuulta olevassa 13. laitoksessa vahvistettuihin määräyksiin, joka sisältää muutoksen 49. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) muutti 10 päivänä marraskuuta 2016 Chicagon yleissopimuksen liitettä 11 sisällyttämällä siihen muutoksen 50A.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 255/2010 liitteessä viitataan myös ICAOn asiakirjassa Procedures for Air Navigation Services – Air Traffic Management (PANS-ATM, Doc 4444) ja erityisesti sen viidennessätoista painoksessa vuodelta 2007, jossa lisätään muutos 6, vahvistettuihin määräyksiin. ICAO muutti 10 päivänä marraskuuta 2016 asiakirjaa Doc 4444 sisällyttämällä siihen muutoksen 7A.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 255/2010 olevat viittaukset Chicagon yleissopimuksen liitteeseen 11 ja asiakirjaan Doc 4444 olisi kyseisen muutoksen huomioon ottamiseksi päivitettävä, jotta jäsenvaltiot voivat täyttää kansainväliset oikeudelliset velvoitteensa ja varmistaa yhdenmukaisuuden ICAOn kansainvälisen sääntelykehyksen kanssa.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 255/2010 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 255/2010 liitteessä oleva 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.

Chicagon yleissopimuksen liite 11 – Air Traffic Services – luku 3, kohta 3.7.5 (Air Traffic Flow Management), (14. laitos, heinäkuu 2016, sisältää muutoksen 50A).

2.

ICAO Doc 4444 – Procedures for Air Navigation Services – Air Traffic Management (PANS-ATM) – luku 3 (ATS System Capacity and Air Traffic Flow Management), (16. laitos, 2016, sisältää muutoksen 7A).”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 255/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 80, 26.3.2010, s. 10).


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/47


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2160,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 muuttamisesta tiettyjen ICAOn määräyksiin tehtävien viittausten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (1) (yhteentoimivuusasetus) ja erityisesti sen 3 artiklan 5 kohdan,

on kuullut yhtenäisen ilmatilan komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 (2) liitteessä II olevassa 3 kohdassa viitataan ICAOn asiakirjassa Procedures for Air Navigation Services – Air Traffic Management (PANS-ATM, Doc 4444) vahvistettuihin määräyksiin ja erityisesti sen vuodelta 2007 olevaan 15. laitokseen, joka sisältää muutoksen 6. ICAO muutti 10 päivänä marraskuuta 2016 asiakirjaa Doc 4444 sisällyttämällä siihen muutoksen 7A.

(2)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1079/2012 olevat viittaukset asiakirjaan Doc 4444 olisi kyseisen muutoksen huomioon ottamiseksi päivitettävä, jotta jäsenvaltiot voivat täyttää kansainväliset oikeudelliset velvoitteensa ja varmistaa yhdenmukaisuuden ICAOn kansainvälisen sääntelykehyksen kanssa.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1079/2012 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 liitteessä II oleva 3 kohta seuraavasti:

”3.

ICAO PANS-ATM, Doc. 4444 (16. laitos, 2016 – sisältää muutoksen nro 7A), 12.3.1.5 kohta ”8.33 kHz channel spacing”.”

2 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 26.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1079/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, puheviestinnässä käytettäviä kanavavälejä koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 14).


PÄÄTÖKSET

21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/48


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2161,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) annetun päätöksen 2014/486/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan, 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä heinäkuuta 2014 päätöksen 2014/486/YUTP (1) siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina).

(2)

Neuvosto hyväksyi 3 päivänä joulukuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/2249 (2), jolla jatkettiin EUAM Ukrainan toimeksiantoa 30 päivään marraskuuta 2017 saakka ja vahvistettiin operaation rahoitusohje 30 päivään marraskuuta 2016 saakka.

(3)

Neuvoston päätöksellä (YUTP) 2016/712 (3) mukautettiin 30 päivänä marraskuuta 2016 päättyvän kauden rahoitusohjetta ja neuvoston päätöksellä (YUTP) 2016/2083 (4) säädettiin rahoitusohjeesta 1 päivänä joulukuuta 2016 alkavaa ja 30 päivänä marraskuuta 2017 päättyvää kautta varten.

(4)

Vuoden 2017 strategisen uudelleenarvioinnin perusteella EUAM Ukrainaa olisi jatkettava 31 päivään toukokuuta 2019 saakka.

(5)

Olisi vahvistettava rahoitusohje 1 päivänä joulukuuta 2017 alkavalle ja 31 päivänä toukokuuta 2019 päättyvälle kaudelle.

(6)

Päätös 2014/486/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(7)

EUAM Ukraina toteutetaan tilanteessa, joka saattaa huonontua ja joka voi haitata perussopimuksen 21 artiklassa määrättyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2014/486/YUTP seuraavasti:

1)

Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   EUAM Ukrainaan liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 30 päivään marraskuuta 2014 saakka on 2 680 000 euroa.

EUAM Ukrainaan liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä joulukuuta 2014 alkavalla ja 30 päivänä marraskuuta 2015 päättyvällä kaudella on 13 100 000 euroa.

EUAM Ukrainaan liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä joulukuuta 2015 alkavalla ja 30 päivänä marraskuuta 2016 päättyvällä kaudella on 17 670 000 euroa.

EUAM Ukrainaan liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä joulukuuta 2016 alkavalla ja 30 päivänä marraskuuta 2017 päättyvällä kaudella on 20 800 000 euroa.

EUAM Ukrainaan liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä joulukuuta 2017 alkavalla ja 31 päivänä toukokuuta 2019 päättyvällä kaudella on 31 956 069,20 euroa.

Neuvosto päättää rahoitusohjeesta seuraaville kausille.”

2)

Korvataan 19 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Sitä sovelletaan 31 päivään toukokuuta 2019.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2017.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. REPS


(1)  Neuvoston päätös 2014/486/YUTP, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2014, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) (EUVL L 217, 23.7.2014, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (YUTP) 2015/2249, annettu 3 päivänä joulukuuta 2015, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) annetun päätöksen 2014/486/YUTP muuttamisesta (EUVL L 318, 4.12.2015, s. 38).

(3)  Neuvoston päätös (YUTP) 2016/712, annettu 12 päivänä toukokuuta 2016, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) annetun päätöksen 2014/486/YUTP muuttamisesta (EUVL L 125, 13.5.2016, s. 11).

(4)  Neuvoston päätös (YUTP) 2016/2083, annettu 28 päivänä marraskuuta 2016, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) annetun päätöksen 2014/486/YUTP muuttamisesta (EUVL L 321, 29.11.2016, s. 55).


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/50


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2162,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaatiosta Libyassa (EUBAM Libya) annetun päätöksen 2013/233/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan, 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä toukokuuta 2013 päätöksen 2013/233/YUTP (1), jolla perustettiin Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaatio Libyassa (EUBAM Libya).

(2)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä heinäkuuta 2017 päätöksen (YUTP) 2017/1342 (2), jolla EUBAM Libyan toimeksiantoa jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2018 saakka ja jossa säädettiin rahoitusohjeesta 30 päivään marraskuuta 2017 saakka.

(3)

Päätös 2013/233/YUTP olisi muutettava rahoitusohjeen vahvistamiseksi 1 päivänä joulukuuta 2017 alkavaa ja 31 päivänä joulukuuta 2018 päättyvää kautta varten.

(4)

EUBAM Libya toteutetaan tilanteessa, joka voi huonontua ja joka saattaa vaarantaa perussopimuksen 21 artiklassa määritettyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lisätään päätöksen 2013/233/YUTP 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”EUBAM Libyaan liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivän joulukuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2018 väliselle ajalle on 31 200 000,00 euroa.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2017.

Tehty 20 päivänä marraskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. REPS


(1)  Neuvoston päätös 2013/233/YUTP, annettu 22 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaatiosta Libyassa (EUBAM Libya) (EUVL L 138, 24.5.2013, s. 15).

(2)  Neuvoston päätös (YUTP) 2017/1342, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2017, Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaatiosta Libyassa (EUBAM Libya) annetun päätöksen 2013/233/YUTP muuttamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta (EUVL L 185, 18.7.2017, s. 60).


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/51


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2163,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta 17 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 päätöksen 2014/145/YUTP.

(2)

Venäjän federaation järjestettyä kuvernöörinvaalit laittomasti liitetyssä Sevastopolin kaupungissa 10 päivänä syyskuuta 2017 neuvosto katsoo, että yksi henkilö olisi lisättävä päätöksen 2014/145/YUTP liitteessä olevaan luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Päätöksen 2014/145/YUTP liite olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän päätöksen liitteessä mainittu henkilö päätöksen 2014/145/YUTP liitteessä olevaan luetteloon.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. REPS


(1)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 16.


LIITE

1 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden luettelo

 

Nimi

Tunnistustiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”161.

Dmitry Vladimirovich OVSYANNIKOV

(Дмитрий Владимирович Овсянников)

Syntymäaika: 21.2.1977

Syntymäpaikka: Omsk, SNTL

”Sevastopolin kuvernööri”.

Ovsyannikov valittiin Sevastopolin kuvernööriksi vaaleissa, jotka Venäjän federaatio järjesti laittomasti liitetyssä Sevastopolin kaupungissa 10. syyskuuta 2017.

Presidentti Putin nimitti hänet 28. heinäkuuta 2016 Sevastopolin vt. kuvernööriksi. Tässä ominaisuudessa hän on työskennellyt laittomasti liitetyn Krimin niemimaan integroimiseksi edelleen Venäjän federaatioon ja tukee siten aktiivisesti tai panee täytäntöön Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä tai Ukrainan vakautta ja turvallisuutta heikentäviä tai uhkaavia toimia tai politiikkoja.

Vuonna 2017 hän antoi julkisia lausuntoja, joissa tuettiin Krimin ja Sevastopolin laitonta liittämistä, ja laittoman ”Krimin kansanäänestyksen” vuosipäivänä hän kunnioitti ns. ”itsepuolustusjoukkojen” veteraaneja, jotka helpottivat Venäjän joukkojen lähettämistä Krimin niemimaalle ennen kuin Venäjän federaatio liitti alueen laittomasti Venäjään, ja esitti, että Sevastopolista tulisi Venäjän federaation eteläinen pääkaupunki.

21.11.2017”


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/53


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/2164,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen käytettävän vapaaehtoisen RTRS EU RED -järjestelmän hyväksymisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY (1) ja erityisesti sen 7 c artiklan 4 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (2) ja erityisesti sen 18 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 98/70/EY 7 b ja 7 c artiklassa ja liitteessä IV sekä direktiivin 2009/28/EY 17 ja 18 artiklassa ja liitteessä V vahvistetaan samanlaiset biopolttoaineita ja bionesteitä koskevat kestävyyskriteerit ja samanlaiset menettelyt sen todentamiseksi, että biopolttoaineet ja bionesteet täyttävät nämä kriteerit.

(2)

Kun direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa on otettava huomioon biopolttoaineet ja bionesteet, jäsenvaltioiden olisi vaadittava talouden toimijoita osoittamaan, että biopolttoaineet ja bionesteet täyttävät mainitun direktiivin 17 artiklan 2–5 kohdassa vahvistetut kestävyyskriteerit.

(3)

Komissio voi katsoa, että vapaaehtoiset kansalliset tai kansainväliset järjestelmät, joissa asetetaan vaatimukset biomassatuotteiden tuotannolle, sisältävät direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa tarkkaa tietoa ja/tai osoittavat biopolttoaine- tai bioneste-erien täyttävän 17 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa asetetut kestävyyskriteerit ja/tai että materiaaleja ei ole tarkoituksellisesti muutettu tai poistettu käytöstä, jotta materiaalierä tai sen osa kuuluisi liitteen IX soveltamisalaan. Jos talouden toimija esittää komission hyväksymän vapaaehtoisen järjestelmän mukaisesti saadut todisteet tai tiedot siltä osin kuin hyväksymistä koskeva päätös ne kattaa, jäsenvaltion ei pitäisi vaatia toimittajalta lisänäyttöä kestävyyskriteerien täyttymisestä.

(4)

Komissiolle toimitettiin 14 päivänä kesäkuuta 2017 sen tunnustamista koskeva pyyntö, että vapaaehtoinen RTRS EU RED -järjestelmä osoittaa, että biopolttoainetoimitukset täyttävät direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistetut kestävyyskriteerit. Järjestelmä, jonka toimipaikka on Ciudad de la Paz 353, PISO3 OF 307. C1426AGE Buenos Aires, Argentiina, kattaa soijasta tuotetut biopolttoaineet. Hyväksyttyä järjestelmää koskevat asiakirjat olisi asetettava saataville direktiivillä 2009/28/EY käyttöön otetun avoimuusfoorumin kautta.

(5)

Komissio totesi vapaaehtoista RTRS EU RED -järjestelmää tarkastellessaan, että se kattaa riittävällä tavalla direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistetut kestävyyskriteerit ja että siinä sovelletaan ainetasemenetelmää direktiivin 98/70/EY 7 c artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti.

(6)

Vapaaehtoisen RTRS EU RED -järjestelmän arvioinnissa todettiin, että järjestelmä täyttää luotettavuudelle, avoimuudelle ja tarkastusten riippumattomuudelle asetetut asianmukaiset standardit ja että se täyttää myös direktiivin 98/70/EY liitteessä IV sekä direktiivin 2009/28/EY liitteessä V esitetyt menetelmiä koskevat vaatimukset.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat biopolttoaineiden ja muiden bionesteiden kestävyyttä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Vapaaehtoisessa RTRS EU RED -järjestelmässä, jäljempänä ’järjestelmä’, joka toimitettiin komissiolle 14 päivänä kesäkuuta 2017 hyväksyntää varten, osoitetaan, että biopolttoaineiden ja bionesteiden valmistukselle järjestelmässä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti valmistetut biopolttoaine- ja bioneste-erät täyttävät kestävyyskriteerit, jotka vahvistetaan direktiivin 98/70/EY 7 b artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa sekä direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa.

Järjestelmä sisältää myös tarkat tiedot direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 98/70/EY 7 b artiklan 2 kohdan soveltamiseksi.

2 artikla

Jos järjestelmän sisältöön, sellaisena kuin se toimitettiin komissiolle 14 päivänä kesäkuuta 2017 hyväksyntää varten, tehdään sellaisia muutoksia, jotka saattaisivat vaikuttaa päätöksen perusteluihin, muutoksista on ilmoitettava komissiolle viipymättä. Komissio tarkastelee ilmoitettuja muutoksia arvioidakseen, kattaako järjestelmä edelleen riittävällä tavalla hyväksynnän perustana olevat kestävyyskriteerit.

3 artikla

Komissio voi kumota tämän päätöksen muiden muassa seuraavissa olosuhteissa:

a)

on selkeää näyttöä siitä, ettei järjestelmässä ole pantu täytäntöön tämän päätöksen soveltamisen kannalta olennaisia seikkoja, tai tällaisten seikkojen täytäntöönpano on vakavalla ja säännönmukaisella tavalla laiminlyöty;

b)

järjestelmästä ei toimiteta komissiolle vuosittain kertomusta direktiivin 98/70/EY 7 c artiklan 6 kohdan ja direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

c)

järjestelmässä ei panna täytäntöön direktiivin 98/70/EY 7 c artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa ja direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä riippumattomille tarkastuksille vahvistettuja vaatimuksia taikka parannuksia muihin järjestelmään liittyviin seikkoihin, joiden katsotaan olevan hyväksynnän voimassaolon jatkamisen kannalta olennaisia.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 12 päivään joulukuuta 2022 asti.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58.

(2)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/55


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/2165,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2017,

suunnitelman hyväksymisestä afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi luonnonvaraisista sioista eräillä Tšekin alueilla

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 7536)

(Ainoastaan tšekinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon erityissäännöksistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi ja direktiivin 92/119/ETY muuttamisesta Teschenin taudin ja afrikkalaisen sikaruton osalta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/60/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2002/60/EY säädetään unionin vähimmäistoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joita sovelletaan, kun luonnonvaraisissa sioissa on vahvistettu afrikkalaisen sikaruton tapaus.

(2)

Tšekki ilmoitti vuonna 2017 komissiolle afrikkalaisen sikaruton tapauksista luonnonvaraisissa sioissa ja on toteuttanut direktiivissä 2002/60/EY edellytetyt taudin torjuntatoimenpiteet.

(3)

Tšekki toimitti komissiolle nykyisen epidemiologisen tilanteen perusteella ja direktiivin 2002/60/EY mukaisesti suunnitelman afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi, jäljempänä ’hävittämissuunnitelma’.

(4)

Asianmukaisten eläinten terveyteen liittyvien torjuntatoimenpiteiden määrittämiseksi ja kyseisen taudin laajemman leviämisen estämiseksi komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU (2) liitteessä vahvistettiin unionin luettelo suuren riskin alueista. Komissio muutti vastikään täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/1850 (3), jotta voitiin ottaa huomioon muun muassa tuoreet afrikkalaisen sikaruton tapaukset luonnonvaraisissa sioissa Tšekissä, ja Tšekin tartunta-alueet sisältyvät nykyään kyseisen liitteen I ja II osaan.

(5)

Komissio on tutkinut hävittämissuunnitelman ja todennut sen vastaavan direktiivin 2002/60/EY 16 artiklassa asetettuja vaatimuksia. Se olisi näin ollen hyväksyttävä.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Tšekin 24 päivänä lokakuuta 2017 toimittama suunnitelma afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi luonnonvaraisista sioista kyseisen jäsenvaltion tartunta-alueilla.

2 artikla

Tšekin on saatettava voimaan 1 artiklassa tarkoitetun hävittämissuunnitelman täytäntöön panemiseksi tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2017.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tšekin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 192, 20.7.2002, s. 27.

(2)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1850, annettu 11 päivänä lokakuuta 2017, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU muuttamisesta (EUVL L 264, 13.10.2017, s. 7 )


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/57


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/2166,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2017,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 7540)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevassa I–IV osassa määritetään ja luetellaan kyseisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Luettelossa on mukana tiettyjä Latvian, Liettuan, Puolan ja Viron alueita.

(2)

Syys- ja lokakuussa 2017 todettiin muutamia afrikkalaisen sikaruton tapauksia villisioissa Kuldīgassa Latviassa, Jurbarkasissa Liettuassa sekä Bargłów Kościelnyssa, Płaskassa, Sejnyssa ja Stary Brusissa Puolassa alueilla, jotka mainitaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa. Nämä tapaukset merkitsevät riskitason nousua, joka on otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen liitteessä.

(3)

Syys- ja lokakuussa 2017 esiintyi muutamia afrikkalaisen sikaruton tapauksia kotieläiminä pidetyissä sioissa Lääne-Nigulassa Virossa, Neretassa Latviassa, Anykščiain kunnallispiirissä Kavarskasissa Liettuassa ja Lipskissa Puolassa. Taudinpurkaukset esiintyivät alueilla, jotka mainitaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I ja II osassa. Nämä taudinpurkaukset merkitsevät riskitason nousua, joka on otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen liitteessä.

(4)

Lokakuun 2016 jälkeen ei ole ilmoitettu afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksista kotieläiminä pidetyissä sioissa tietyillä Latvian alueilla, jotka mainitaan tällä hetkellä kyseisen liitteen III osassa. Lisäksi bioturvallisuustoimenpiteiden valvonta on toteutettu tyydyttävästi kyseisillä alueilla olevilla tiloilla niiden kansallisten bioturvallisuusohjelmien pohjalta, joilla tähdätään kyseisen viruksen leviämisen ehkäisemiseen. Nämä seikat kertovat Latvian epidemiologisen tilanteen parantuneen.

(5)

Heinäkuun 2017 jälkeen ei ole ilmoitettu afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksista kotieläiminä pidetyissä sioissa tietyillä Liettuan alueilla, jotka mainitaan tällä hetkellä kyseisen liitteen III osassa ja joilla ei sijaitse yhtään muuta kuin kaupallista sikatilaa. Lisäksi bioturvallisuustoimenpiteiden valvonta on toteutettu tyydyttävästi kyseisillä alueilla olevilla tiloilla. Nämä seikat kertovat Liettuan epidemiologisen tilanteen parantuneen.

(6)

Afrikkalaisen sikaruton nykyisen epidemiologisen tilanteen kehittyminen asianomaisissa kotieläiminä pidetyissä ja luonnonvaraisissa sikapopulaatioissa unionissa olisi otettava huomioon arvioitaessa eläinten terveyteen kohdistuvaa riskiä, jonka kyseisen taudin uusi tilanne aiheuttaa Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Virossa. Jotta täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU säädetyt eläinten terveyttä koskevat torjuntatoimenpiteet voidaan kohdentaa ja samalla estää afrikkalaisen sikaruton leviäminen edelleen sekä lisäksi ehkäistä tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja välttää se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, olisi muutettava kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä vahvistettua unionin luetteloa alueista, joilla sovelletaan eläinten terveyttä koskevia torjuntatoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset taudin epidemiologisessa tilanteessa Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Virossa.

(7)

Tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa mainitut alueet, joilla äskettäiset afrikkalaisen sikaruton tapaukset villisioissa Latviassa, Liettuassa ja Puolassa ilmenivät, olisi nyt sen sijaan lueteltava kyseisen liitteen II osassa.

(8)

Lisäksi tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I ja II osassa mainitut alueet, joilla äskettäiset afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaukset kotieläiminä pidetyissä sioissa Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Virossa ilmenivät, olisi nyt sen sijaan lueteltava kyseisen liitteen III osassa.

(9)

Lisäksi tietyt Latvian alueet, jotka mainitaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa III osassa ja joilla ei ole vastikään ilmoitettu esiintyneen afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia, olisi nyt mainittava kyseisen liitteen II osassa.

(10)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä olisi muutettava.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).


LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

LIITE

I OSA

1.   Tšekki

Seuraavat Tšekin alueet:

okres Uherské Hradiště,

okres Kroměříž,

okres Vsetín.

2.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Hiiu maakond.

3.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Aizputes novads,

Alsungas novads,

Auces novada Bēnes, Vecauces un Ukru pagasts, Auces pilsēta,

Dobeles novada Penkules pagasts,

Jelgavas novada Platones, Vircavas, Jaunsvirlaukas, Vilces, Lielplatones, Elejas un Sesavas pagasts,

Kuldīgas novada Ēdoles, Īvandes, Gudenieku, Turlavas, Kurmāles, Snēpeles, Laidu pagasts, Kuldīgas pilsēta,

Pāvilostas novada Sakas pagasts un Pāvilostas pilsēta,

republikas pilsēta Jelgava,

Rundāles novada Svitenes un Viesturu pagasts,

Saldus novada Ezeres, Kursīšu, Novadnieku, Pampāļu, Saldus, Zaņas un Zirņu pagasts, Saldus pilsēta,

Skrundas novads,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Tērvetes novads,

Ventspils novada Jūrkalnes pagasts.

4.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Joniškio rajono savivaldybė,

Jurbarko rajono savivaldybė: Eržvilko, Girdžių, Jurbarko miesto Jurbarkų ir Viešvilės seniūnijos ir Skirsnemunės ir Šimkaičių seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio Nr. 146,

Kalvarijos savivaldybė,

Kazlų Rūdos savivaldybė,

Kelmės rajono savivaldybė,

Marijampolės savivaldybė,

Pakruojo rajono savivaldybė: Linkuvos ir Pašvitinio seniūnijos,

Panevėžio rajono savivaldybė: Krekenavos seninūnijos dalis į vakarus nuo Nevėžio upės ir į pietus nuo kelio Nr. 3004,

Radviliškio rajono savivaldybė: Aukštelkų, Baisogalos, Grinkiškio, Radviliškio, Radviliškio miesto, Skėmių, Šaukoto, Šeduvos miesto, Šaulėnų ir Tyrulių,

Raseinių rajono savivaldybė: Ariogalos seniūnija į šiaurę nuo kelio Nr A1, Ariogalos miesto, Betygalos seniūnijos, Girkalnio ir Kalnūjų seniūnijos į šiaurę nuo kelio Nr A1, Nemakščių, Pagojukų, Paliepių, Raseinių, Raseinių miesto, Šiluvos ir Viduklės seniūnijos,

Šakių rajono savivaldybė,

Šiaulių miesto savivaldybė,

Šiaulių rajono savivaldybė,

Vilkaviškio rajono savivaldybė.

5.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Kalinowo, Prostki, Stare Juchy i gmina wiejska Ełk w powiecie ełckim,

gminy Biała Piska, Orzysz, Pisz i Ruciane Nida w powiecie piskim,

gminy Miłki i Wydminy w powiecie giżyckim,

gminy Olecko, Świętajno i Wieliczki w powiecie oleckim.

 

w województwie podlaskim:

gmina Brańsk z miastem Brańsk, gminy Boćki, Rudka, Wyszki, część gminy Bielsk Podlaski położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 (w kierunku północnym od miasta Bielsk Podlaski) i przedłużonej przez wschodnią granicę miasta Bielsk Podlaski i drogę nr 66 (w kierunku południowym od miasta Bielsk Podlaski), miasto Bielsk Podlaski, część gminy Orla położona na zachód od drogi nr 66 w powiecie bielskim,

gminy Augustów z miastem Augustów, Nowinka i część gminy Sztabin położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 664 w powiecie augustowskim;

gminy Dąbrowa Białostocka, Janów, Suchowola i Korycin w powiecie sokólskim,

gminy Dziadkowice, Grodzisk i Perlejewo w powiecie siemiatyckim,

gminy Kolno z miastem Kolno, Mały Płock i Turośl w powiecie kolneńskim,

gminy Juchnowiec Kościelny, Suraż, Turośń Kościelna, Łapy i Poświętne w powiecie białostockim,

powiat zambrowski,

gminy Bakałarzewo, Raczki, Rutka-Tartak, Suwałki i Szypliszki w powiecie suwalskim,

gminy Sokoły, Kulesze Kościelne, Nowe Piekuty, Szepietowo, Klukowo, Ciechanowiec, Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Łomża, Miastkowo, Nowogród, Piątnica, Śniadowo i Zbójna w powiecie łomżyńskim,

powiat miejski Białystok,

powiat miejski Łomża,

powiat miejski Suwałki.

 

w województwie mazowieckim:

gminy Bielany, Ceranów, Jabłonna Lacka, Sabnie, Sterdyń, Repki i gmina wiejska Sokołów Podlaski w powiecie sokołowskim,

gminy Domanice, Kotuń, Mokobody, Skórzec, Suchożebry, Mordy, Siedlce, Wiśniew i Zbuczyn w powiecie siedleckim,

powiat miejski Siedlce,

gminy Lelis, Łyse, Rzekuń, Troszyn, Czerwin i Goworowo w powiecie ostrołęckim,

gminy Olszanka i Łosice w powiecie łosickim,

powiat ostrowski.

 

w województwie lubelskim:

gminy Cyców, Ludwin i Puchaczów w powiecie łęczyńskim,

gminy Borki, Czemierniki, miasto Radzyń Podlaski i Ulan-Majorat w powiecie radzyńskim,

gmina Adamów, Krzywda, Serokomla, Stanin, Trzebieszów, Wojcieszków i gmina wiejska Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Dębowa Kłoda, Jabłoń, Milanów, Parczew, Siemień i Sosnowica w powiecie parczewskim,

gminy Dorohusk, Kamień, Chełm, Ruda – Huta, Sawin i Wierzbica w powiecie chełmskim,

powiat miejski Chełm,

gminy Firlej, Kock, Niedźwiada, Ostrówek, Ostrów Lubelski i Uścimów

w powiecie lubartowskim.

II OSA

1.   Tšekki

Seuraavat Tšekin alueet:

okres Zlín.

2.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Haapsalu linn,

Hanila vald,

Harju maakond,

Ida-Viru maakond,

Jõgeva maakond,

Järva maakond,

Kihelkonna vald,

Kullamaa vald,

Kuressaare linn,

Lääne-Viru maakond,

Lääne-Saare vald,

osa Leisi vallast, mis asub lääne pool Kuressaare-Leisi maanteest (maanatee nr 79),

Lihula vald,

Martna vald,

Muhu vald,

Mustjala vald,

osa Noarootsi vallast, mis asub põhja pool maanteest nr 230,

Nõva vald,

Pihtla vald,

Pärnu maakond (välja arvatud Audru ja Tõstamaa vald),

Põlva maakond,

Rapla maakond,

osa Ridala vallast, mis asub edela pool maanteest nr 31,

Ruhnu vald,

Salme vald,

Tartu maakond,

Torgu vald,

Valga maakond,

Viljandi maakond,

Vormsi vald,

Võru maakond.

3.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Ādažu novads,

Aglonas novada Kastuļinas, Grāveru un Šķeltovas pagasts,

Aizkraukles novads,

Aknīstes novads,

Alojas novads,

Alūksnes novads,

Amatas novads,

Apes novads,

Auces novada Lielauces un Īles pagasts,

Babītes novads,

Baldones novads,

Baltinavas novads,

Balvu novads,

Bauskas novads,

Beverīnas novads,

Brocēnu novads,

Burtnieku novads,

Carnikavas novads,

Cēsu novads,

Cesvaines novads,

Ciblas novads,

Dagdas novads,

Daugavpils novada Vaboles, Līksnas, Sventes, Medumu, Demenas, Kalkūnes, Laucesas, Tabores, Maļinovas, Ambeļu, Biķernieku, Naujenes, Vecsalienas, Salienas un Skrudalienas pagasts,

Dobeles novada Dobeles, Annenieku, Bikstu, Zebrenes, Naudītes, Auru, Krimūnu, Bērzes un Jaunbērzes pagasts, Dobeles pilsēta,

Dundagas novads,

Engures novads,

Ērgļu novads,

Garkalnes novada daļa, kas atrodas uz ziemeļrietumiem no autoceļa A2,

Gulbenes novads,

Iecavas novads,

Ikšķiles novada Tīnūžu pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidaustrumiem no autoceļa P10, Ikšķiles pilsēta,

Ilūkstes novads,

Jaunjelgavas novads,

Jaunpiebalgas novads,

Jaunpils novads,

Jēkabpils novads,

Jelgavas novada Glūdas, Zaļenieku, Svētes, Kalnciema, Līvbērzes un Valgundes pagasts,

Kandavas novads,

Kārsavas novads,

Ķeguma novads,

Ķekavas novads,

Kocēnu novads,

Kokneses novads,

Krāslavas novads,

Krimuldas novada Krimuldas pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļaustrumiem no autoceļa V89 un V81, un Lēdurgas pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļaustrumiem no autoceļa V81 un V128,

Krustpils novads,

Kuldīgas novada Padures, Pelču, Rumbas, Rendas, Kalibes un Vārmes pagasti,

Lielvārdes novads,

Līgatnes novads,

Limbažu novada Skultes, Limbažu, Umurgas, Katvaru, Pāles un Viļķenes pagasts, Limbažu pilsēta,

Līvānu novads,

Lubānas novads,

Ludzas novads,

Madonas novads,

Mālpils novads,

Mārupes novads,

Mazsalacas novads,

Mērsraga novads,

Naukšēnu novads,

Neretas novada Mazzalves pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļaustrumiem no autoceļa P73 un uz rietumiem no autoceļa 932,

Ogres novads,

Olaines novads,

Ozolnieku novads,

Pārgaujas novads,

Pļaviņu novads,

Preiļu novada Saunas pagasts,

Priekuļu novada Veselavas pagasts un Priekuļu pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidiem no autoceļa P28 un rietumiem no autoceļa P20,

Raunas novada Drustu pagasts un Raunas pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidiem no autoceļa A2,

republikas pilsēta Daugavpils,

republikas pilsēta Jēkabpils,

republikas pilsēta Jūrmala,

republikas pilsēta Rēzekne,

republikas pilsēta Valmiera,

Rēzeknes novada Audriņu, Bērzgales, Čornajas, Dricānu, Gaigalavas, Griškānu, Ilzeskalna, Kantinieku, Kaunatas, Lendžu, Lūznavas, Maltas, Mākoņkalna, Nagļu, Ozolaines, Ozolmuižas, Rikavas, Nautrēnu, Sakstagala, Silmalas, Stoļerovas, Stružānu un Vērēmu pagasts un Feimaņu pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļiem no autoceļa V577 un Pušas pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļaustrumiem no autoceļa V577 un V597,

Riebiņu novada Sīļukalna, Stabulnieku, Galēnu un Silajāņu pagasts,

Rojas novads,

Ropažu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa P10,

Rugāju novads,

Rundāles novada Rundāles pagasts,

Rūjienas novads,

Salacgrīvas novads,

Salas novads,

Saldus novada Jaunlutriņu, Lutriņu un Šķēdes pagasts,

Saulkrastu novads,

Siguldas novada Mores pagasts un Allažu pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidiem no autoceļa P3,

Skrīveru novads,

Smiltenes novads,

Strenču novads,

Talsu novads,

Tukuma novads,

Valkas novads,

Varakļānu novads,

Vecpiebalgas novads,

Vecumnieku novads,

Ventspils novada Ances, Tārgales, Popes, Vārves, Užavas, Piltenes, Puzes, Ziru, Ugāles, Usmas un Zlēku pagasts, Piltenes pilsēta,

Viesītes novada Elkšņu un Viesītes pagasts, Viesītes pilsēta,

Viļakas novads,

Viļānu novads,

Zilupes novads.

4.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Alytaus miesto savivaldybė,

Alytaus rajono savivaldybė,

Anykščių rajono savivaldybė: Andrioniškio, Anykščių, Debeikių, Kavarsko seniūnijos dalis į šiaurės rytus nuo kelio Nr. 1205 ir į šiaurę rytus nuo kelio Nr. 1218, Kurklių, Skiemonių, Svėdasų, Troškūnų ir Viešintų seniūnijos,

Birštono savivaldybė,

Biržų miesto savivaldybė,

Biržų rajono savivaldybė: Nemunėlio Radviliškio, Pabiržės, Pačeriaukštės ir Parovėjos seniūnijos,

Elektrėnų savivaldybė,

Ignalinos rajono savivaldybė,

Jonavos rajono savivaldybė,

Jurbarko rajono savivaldybė: Juodaičių, Raudonės, Seredžiaus, Veliuonos seniūnijos ir Skirsnemunės ir Šimkaičių seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 146,

Kaišiadorių miesto savivaldybė,

Kaišiadorių rajono savivaldybė,

Kauno miesto savivaldybė,

Kauno rajono savivaldybės: Akademijos, Alšėnų, Batniavos, Domeikavos, Ežerėlio, Garliavos apylinkių, Garliavos, Karmėlavos, Kačerginės, Kulautuvos, Lapių, Linksmakalnio, Neveronių, Raudondvario, Ringaudų, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Užliedžių, Vilkijos apylinkių, Vilkijos, Zapyškio seniūnijos,

Kėdainių rajono savivaldybė savivaldybės: Dotnuvos, Gudžiūnų, Josvainių seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr 3514 ir Nr 229, Krakių, Kėdainių miesto, Surviliškio, Truskavos, Vilainių ir Šėtos seniūnijos,

Kupiškio rajono savivaldybė: Noriūnų, Skapiškio, Subačiaus ir Šimonių seniūnijos,

Molėtų rajono savivaldybė,

Pakruojo rajono savivaldybė: Klovainių, Rozalimo, Lygumų, Pakruojo ir Žeimelio seniūnijos,

Pasvalio rajono savivaldybė: Joniškėlio apylinkių, Joniškėlio miesto, Saločių ir Pušaloto seniūnijos,

Radviliškio rajono savivaldybė: Pakalniškių ir Sidabravo seniūnijos,

Raseinių rajono savivaldybė: Kalnūjų, Girkalnio, Ariogalios seniūnijos į pietus nuo kelio Nr. A1,

Prienų miesto savivaldybė,

Prienų rajono savivaldybė,

Rokiškio rajono savivaldybė,

Širvintų rajono savivaldybė,

Švenčionių rajono savivaldybė,

Trakų rajono savivaldybė,

Utenos rajono savivaldybė,

Vilniaus miesto savivaldybė,

Vilniaus rajono savivaldybė,

Visagino savivaldybė,

Zarasų rajono savivaldybė.

5.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

w województwie podlaskim:

część gminy Wizna położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Jedwabne i Wizna oraz na południe od linii wyznaczoną przez drogę nr 64 (od skrzyżowania w miejscowości Wizna w kierunku wschodnim do granicy gminy) w powiecie łomżyńskim,

gmina Dubicze Cerkiewne, Czyże, Białowieża, Hajnówka z miastem Hajnówka, Narew, Narewka i części gmin Kleszczele i Czeremcha położone na wschód od drogi nr 66 w powiecie hajnowskim,

gmina Kobylin-Borzymy w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Grabowo i Stawiski w powiecie kolneńskim,

gminy Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Michałowo, Supraśl, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady i Choroszcz w powiecie białostockim,

część gminy Bielsk Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 (w kierunku północnym od miasta Bielsk Podlaski) i przedłużonej przez wschodnią granicę miasta Bielsk Podlaski i drogę nr 66 (w kierunku południowym od miasta Bielsk Podlaski), część gminy Orla położona na wschód od drogi nr 66 w powiecie bielskim,

powiat sejneński,

gminy Bargłów Kościelny, Płaska i część gminy Sztabin położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 664 w powiecie augustowskim,

gminy Sokółka, Szudziałowo, Sidra, Kuźnica, Nowy Dwór i Krynki w powiecie sokólskim.

 

w województwie mazowieckim:

gmina Przesmyki w powiecie siedleckim.

 

w województwie lubelskim:

gminy Komarówka Podlaska i Wohyń w powiecie radzyńskim,

gminy Stary Brus i Urszulin w powiecie włodawskim,

gminy Rossosz, Wisznice, Sławatycze, Sosnówka, Tuczna i Łomazy w powiecie bialskim.

III OSA

1.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Audru vald,

Lääne-Nigula vald,

Laimjala vald,

osa Leisi vallast, mis asub ida pool Kuressaare-Leisi maanteest (maantee nr 79),

osa Noarootsi vallast, mis asub lõuna pool maanteest nr 230,

Orissaare vald,

Pöide vald,

osa Ridala vallast, mis asub kirde pool maanteest nr 31,

Tõstamaa vald,

Valjala vald.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Aglonas novada Aglonas pagasts,

Auces novada Vītiņu pagasts,

Daugavpils novada Nīcgales, Kalupes, Dubnas un Višķu pagasts,

Garkalnes novada daļa, kas atrodas uz dienvidaustrumiem no autoceļa A2,

Ikšķiles novada Tīnūžu pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļrietumiem no autoceļa P10,

Inčukalna novads,

Krimuldas novada Krimuldas pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidrietumiem no autoceļa V89 un V81, un Lēdurgas pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidrietumiem no autoceļa V81 un V128,

Limbažu novada Vidrižu pagasts,

Neretas novada Neretas, Pilskalnes, Zalves pagasts un Mazzalves pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidrietumiem no autoceļa P73 un uz austrumiem no autoceļa 932,

Priekuļu novada Liepas un Mārsēnu pagasts un Priekuļu pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļiem no autoceļa P28 un austrumiem no autoceļa P20,

Preiļu novada Preiļu, Aizkalnes un Pelēču pagasts un Preiļu pilsēta,

Raunas novada Raunas pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļiem no autoceļa A2,

Rēzeknes novada Feimaņu pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidiem no autoceļa V577 un Pušas pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidrietumiem no autoceļa V577 un V597,

Riebiņu novada Riebiņu un Rušonas pagasts,

Ropažu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa P10,

Salaspils novads,

Saldus novada Jaunauces, Rubas, Vadakstes un Zvārdes pagasts,

Sējas novads,

Siguldas novada Siguldas pagasts un Allažu pagasta daļa, kas atrodas uz ziemeļiem no autoceļa P3, un Siguldas pilsēta,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Vārkavas novads,

Viesītes novada Rites un Saukas pagasts.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Anykščių rajono savivaldybė: Kavarsko seniūnijos dalis į vakarus-nuo kelio Nr. 1205 ir į pietus nuo kelio Nr. 1218 ir Traupio seniūnija,

Biržų rajono savivaldybė: Vabalninko, Papilio ir Širvenos seniūnijos,

Druskininkų savivaldybė,

Kauno rajono savivaldybė: Babtų, Čekiškės ir Vandžiogalos seniūnijos,

Kėdainių rajono savivaldybė: Pelėdnagių, Pernaravos seniūnijos ir Josvainių seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr 3514 ir Nr 229,

Kupiškio rajono savivaldybė: Alizavos ir Kupiškio seniūnijos,

Lazdijų rajono savivaldybė,

Pakruojo rajono savivaldybė: Guostagalio seniūnija,

Panevėžio miesto savivaldybė,

Panevėžio rajono savivaldybė: Karsakiškio, Miežiškių, Naujamiesčio, Paįstrio, Raguvos, Ramygalos, Smilgių, Upytės, Vadoklių, Velžio seniūnijos ir Krekenavos seniūnijos dalis į rytus nuo Nevėžio upės ir į šiaurę nuo kelio Nr. 3004,

Pasvalio rajono savivaldybė: Daujėnų, Krinčino, Namišių, Pasvalio apylinkių, Pasvalio miesto, Pumpėnų ir Vaškų seniūnijos,

Šalčininkų rajono savivaldybė,

Ukmergės rajono savivaldybė,

Varėnos rajono savivaldybė.

4.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

w województwie podlaskim:

powiat grajewski,

powiat moniecki,

gminy Jedwabne i Przytuły oraz część gminy Wizna, położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Jedwabne i Wizna oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę 64 (od skrzyżowania w miejscowości Wizna w kierunku wschodnim do granicy gminy) w powiecie łomżyńskim,

gmina Lipsk w powiecie augustowskim,

części gminy Czeremcha i Kleszczele położone na zachód od drogi nr 66 w powiecie hajnowskim,

gminy Drohiczyn, Mielnik, Milejczyce, Nurzec-Stacja, Siemiatycze z miastem Siemiatycze w powiecie siemiatyckim.

 

w województwie mazowieckim:

gminy Platerów, Sarnaki, Stara Kornica i Huszlew w powiecie łosickim,

gminy Korczew i Paprotnia w powiecie siedleckim.

 

w województwie lubelskim:

gminy Kodeń, Konstantynów, Janów Podlaski, Leśna Podlaska, Piszczac, Rokitno, Biała Podlaska, Zalesie i Terespol z miastem Terespol, Drelów, Międzyrzec Podlaski z miastem Międzyrzec Podlaski w powiecie bialskim,

powiat miejski Biała Podlaska,

gminy Radzyń Podlaski i Kąkolewnica w powiecie radzyńskim,

gminy Hanna, Hańsk, Wola Uhruska, Wyryki i gmina wiejska Włodawa w powiecie włodawskim,

gmina Podedwórze w powiecie parczewskim.

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

tutto il territorio della Sardegna.


Oikaisuja

21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/69


Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2017/141, annettu 26 päivänä tammikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuonnissa

( Euroopan unionin virallinen lehti L 22, 27. tammikuuta 2017 )

Sivulla 52, 1 artiklan 1 kohdassa:

on:

”1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevia tyssähitsauksessa käytettäviä putkien liitososia, jotka on valmistettu austeniittisista ruostumattomista teräslajeista ja jotka vastaavat AISI-tyyppejä 304, 304L, 316, 316L, 316Ti, 321 ja 321H ja niitä vastaavia tyyppejä muissa standardeissa; liitososien suurin ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä, seinämän paksuus on enintään 16 millimetriä, niiden viimeistellyn pinnan keskimääräinen karheus (Ra) on vähintään 0,8 mikrometriä ja ne ovat laipattomia, viimeisteltynä tai viimeistelemättömänä. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 23 10 ja ex 7307 23 90 (Taric-koodit 7307231015, 7307231025, 7307239015, 7307239025).”

pitää olla:

”1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevia tyssähitsauksessa käytettäviä putkien liitososia, jotka on valmistettu austeniittisista ruostumattomista teräslajeista ja jotka vastaavat AISI-tyyppejä 304, 304L, 316, 316L, 316Ti, 321 ja 321H ja niitä vastaavia tyyppejä muissa standardeissa; liitososien suurin ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä, seinämän paksuus on enintään 16 millimetriä, niiden sisäpinnan keskimääräinen karheus (Ra) on vähintään 0,8 mikrometriä ja ne ovat laipattomia, viimeisteltynä tai viimeistelemättömänä. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 23 10 ja ex 7307 23 90 (Taric-koodit 7307231015, 7307231025, 7307239015, 7307239025).”


21.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/69


Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2017/659, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuonnissa annetun asetuksen (EU) 2017/141 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 94, 7. huhtikuuta 2017 )

Sivulla 9, 1 artiklassa, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/141 1 artiklan 1 kohdan korvaavassa tekstissä:

on:

”1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevia tyssähitsauksessa käytettäviä putkien liitososia, jotka on valmistettu austeniittisista ruostumattomista teräslajeista ja jotka vastaavat AISI-tyyppejä 304, 304L, 316, 316L, 316Ti, 321 ja 321H ja niitä vastaavia tyyppejä muissa standardeissa; liitososien suurin ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä, seinämän paksuus on enintään 16 millimetriä, niiden viimeistellyn pinnan keskimääräinen karheus (Ra) on vähintään 0,8 mikrometriä ja ne ovat laipattomia, viimeisteltynä tai viimeistelemättömänä. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 23 10 ja ex 7307 23 90 (Taric-koodit 7307231015, 7307231025, 7307239015, 7307239025).”

pitää olla:

”1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevia tyssähitsauksessa käytettäviä putkien liitososia, jotka on valmistettu austeniittisista ruostumattomista teräslajeista ja jotka vastaavat AISI-tyyppejä 304, 304L, 316, 316L, 316Ti, 321 ja 321H ja niitä vastaavia tyyppejä muissa standardeissa; liitososien suurin ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä, seinämän paksuus on enintään 16 millimetriä, niiden sisäpinnan keskimääräinen karheus (Ra) on vähintään 0,8 mikrometriä ja ne ovat laipattomia, viimeisteltynä tai viimeistelemättömänä. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 23 10 ja ex 7307 23 90 (Taric-koodit 7307231015, 7307231025, 7307239015, 7307239025).”