ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 256

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

60. vuosikerta
4. lokakuuta 2017


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2017/1787, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien varojen jakautumisesta yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden kesken

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1788, annettu 22 päivänä syyskuuta 2017, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Ossolano (SAN))

4

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2017/1789, annettu 25 päivänä syyskuuta 2017, liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta

5

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2017/1790, annettu 25 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen

9

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission asetukseen (EU) 2017/1154, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta annetun komission asetuksen (EU) 2017/1151 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (Euro 6) ( EUVL L 175, 7.7.2017 )

11

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

4.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 256/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/1787,

annettu 12 päivänä kesäkuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien varojen jakautumisesta yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden kesken

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 508/2014 säädetään sellaisten toimenpiteiden rahoittamisesta, joilla edistetään yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 508/2014 VI osastossa säädetään toimenpiteistä, jotka voidaan rahoittaa unionin suoran hallinnoinnin periaatteen mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 508/2014 liitteessä III vahvistetaan suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien varojen ohjeellinen jakautuminen mainitun asetuksen 82 ja 85 artiklassa säädettyjen yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan erityistavoitteiden kesken.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 508/2014 nojalla rahoitettavien toimenpiteiden ohjelmakausi kattaa vuodet 2014–2020. Ohjelmakauden kolmannen vuoden päättymisen jälkeen tähän mennessä toteutetuista toimista saadun kokemuksen perusteella eri menoalojen välillä on ilmennyt joillakin aloilla eroja varojen asianmukaisen jakautumisen ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 liitteessä III vahvistettujen prosenttiosuuksien välillä.

(5)

Toistaiseksi kyseiset erot on onnistuttu hoitamaan soveltamalla asetuksen (EU) N:o 508/2014 14 artiklan 3 kohtaa. Mainitussa artiklassa annetaan komissiolle mahdollisuus poiketa ohjeellisista prosenttiosuuksista enintään 5 prosentilla rahoituspuitteiden määrästä.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 508/2014 14 artiklan 4 kohdassa komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä asetuksen liitteessä III säädettyjen prosenttiosuuksien mukauttamiseksi.

(7)

Jotta voitaisiin maksimoida käytettävissä olevien määrärahojen käyttö jäljellä olevalla ohjelmakaudella ja niihin liittyvien toimien vaikutus asetuksen (EU) N:o 508/2014 82 ja 85 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, on tarpeen mukauttaa mainitun asetuksen liitteessä III vahvistettua varojen ohjeellista jakautumista.

(8)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 508/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 508/2014 liite III tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä kesäkuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1.


LIITE

LIITE III

VI OSASTON I JA II LUVUN VAROJEN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN 82 JA 85 ARTIKLASSA SÄÄDETTYJEN TAVOITTEIDEN KESKEN  (1)

82 artiklassa säädetyt tavoitteet:

1.

Mereen ja rannikkoon liittyvien kysymysten yhdennetyn hallinnoinnin kehittäminen ja täytäntöönpano – 6 %

2.

Monialaisten aloitteiden kehittäminen – 24 %

3.

Kestävän talouskasvun, työllisyyden, innovoinnin ja uusien tekniikoiden tuki – 17 %

4.

Meriympäristön suojelun edistäminen – 5 %

85 artiklassa säädetyt tavoitteet:

1.

YKP:n mukainen tieteellisten lausuntojen keruu, hallinta ja levittäminen – 11 %

2.

YKP:n mukaiset valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat erityistoimenpiteet – 11 %

3.

Vapaaehtoiset rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille – 13 %

4.

Neuvoa-antavat toimikunnat sekä YKP:tä ja YMP:tä koskevat viestintätoimet – 7 %

5.

Markkinatietous, mukaan lukien sähköisten markkinoiden luominen – 6 %


(1)  Prosenttiosuuksia sovelletaan 14 artiklan mukaiseen määrään lukuun ottamatta 92 artiklan mukaista määrärahaa.


4.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 256/4


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1788,

annettu 22 päivänä syyskuuta 2017,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Ossolano (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Italian hakemus nimityksen ”Ossolano” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Ossolano” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Ossolano” (SAN).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.3 ”Juustot” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä syyskuuta 2017.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 186, 10.6.2017, s. 16.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).


PÄÄTÖKSET

4.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 256/5


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/1789,

annettu 25 päivänä syyskuuta 2017,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 12 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto päätti komission suosituksesta 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan nojalla tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/415/EY (1), että Kreikassa oli liiallinen alijäämä. Neuvosto totesi, että julkisen talouden alijäämä oli 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007 eli yli perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon, ja sen arvioitiin olevan 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 (ilman kertaluonteisia toimenpiteitä; kertaluonteisten toimenpiteiden kanssa 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen). Julkisen talouden alijäämän ennustettiin olevan 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (tai 3,7 prosenttia, jos huomioon otetaan kertaluonteiset tulot). Julkinen bruttovelka oli 94,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007 ja 94,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 eli huomattavasti yli perussopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Komission tammikuun 2009 väliennusteessa arvioitiin, että julkisen velan osuus suhteessa BKT:hen kasvaa 96,3 prosenttiin vuonna 2009 ja 98,5 prosenttiin vuonna 2010.

(2)

Neuvosto antoi 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) 3 artiklan 4 kohdan nojalla Kreikalle komission suositukseen perustuvan suosituksen, jossa Kreikkaa kehotettiin korjaamaan liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2010 siten, että se supistaa julkisen talouden alijäämänsä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla. Määräajaksi, johon mennessä Kreikan hallituksen oli toteutettava tuloksellisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, neuvosto asetti 27 päivän lokakuuta 2009.

(3)

Neuvosto totesi 30 päivänä marraskuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei Kreikka ollut toteuttanut tuloksellisia toimia; tämän vuoksi neuvosto vaati komission suosituksesta 16 päivänä helmikuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti Kreikkaa toteuttamaan toimenpiteitä liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi viimeistään vuonna 2012. Neuvosto myös asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 15 päivän toukokuuta 2010.

(4)

Kreikan hallituksen rahoitustilanteen erittäin jyrkkä heikkeneminen johti siihen, että jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, päättivät vuonna 2010 Kreikan pyynnöstä antaa Kreikalle yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston monenkeskisen avun kanssa vakaustukea koko euroalueen rahoitusvakauden varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, myöntämä tuki on maaliskuusta 2012 alkaen toteutettu Euroopan rahoitusvakausvälineestä myönnetyn lainan muodossa.

(5)

Neuvosto hyväksyi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan ja 136 artiklan nojalla 10 päivänä toukokuuta 2010 päätöksen 2010/320/EU (3), joka osoitettiin Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi, ja vaati Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidettiin tarpeellisina liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2014.

(6)

Päätöstä 2010/320/EU on muutettu huomattavasti useita kertoja. Se laadittiin 12 päivänä heinäkuuta 2011 uudelleen neuvoston päätöksellä 2011/734/EU (4). Päätöstä 2011/734/EU on muutettu tämän jälkeen huomattavasti useita kertoja 8 päivän marraskuuta 2011 ja joulukuun 2012 välisenä aikana (5).

(7)

Kreikka pyysi 8 päivänä heinäkuuta 2015 rahoitustukea Euroopan vakautusmekanismilta (EVM) kolmivuotisen lainan muodossa, ja 12 päivänä heinäkuuta 2015 saavutettiin periaatteellinen yhteisymmärrys enintään 86 000 miljoonan euron lainan myöntämisestä Kreikalle.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (6) ja erityisesti sen 7 artiklan mukaan jäsenvaltion, joka pyytää rahoitustukea EVM:ltä, on laadittava makrotalouden sopeutusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, neuvoston hyväksyttäväksi. Tällaisella ohjelmalla olisi varmistettava sellaisten uudistusten hyväksyminen, joita tarvitaan julkisen talouden kestävyyden ja sääntely-ympäristön parantamiseksi.

(9)

Kreikan laatima ohjelma hyväksyttiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2015/1411 (7). EVM:n puolesta toiminut komissio ja Kreikan viranomaiset allekirjoittivat 19 päivänä elokuuta 2015 erityisiä talouspoliittisia ehtoja koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.

(10)

Neuvosto hyväksyi 19 päivänä elokuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla komission suosituksesta päätöksen (EU) 2015/1410 (8) ja vaati Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidettiin tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi viimeistään vuonna 2017.

(11)

Kreikka vapautettiin asetuksen (EU) N:o 472/2013 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti velvollisuudesta toimittaa liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät kertomukset, ja sen sijaan se antoi kertomukset ohjelman puitteissa.

(12)

Kreikka sai ohjelman ensimmäisen tarkastelun onnistuneesti päätökseen kesäkuussa 2016. Euroryhmä piti 15 päivänä kesäkuuta 2017 myönteisenä etukäteistoimia, jotka Kreikka oli toteuttanut ohjelman toista tarkastelua varten kyseisen tarkastelun päätökseen saattamisen edistämiseksi. Euroryhmän 24 päivänä toukokuuta 2016 ja 15 päivänä kesäkuuta 2017 pitämissä kokouksissa selkiytettiin toimenpiteitä, joita toteutetaan tarvittaessa sen jälkeen, kun ohjelma on saatu menestyksekkäästi päätökseen, sen varmistamiseksi, että Kreikan velka on kestävällä tasolla.

(13)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 4 artiklan mukaan komissio toimittaa menettelyn täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Pöytäkirjan soveltamisen osana jäsenvaltioiden on neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (9) 3 artiklan mukaisesti toimitettava tiedot julkisen talouden alijäämästä ja velasta sekä muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa eli ennen 1 päivää huhtikuuta ja ennen 1 päivää lokakuuta.

(14)

Neuvoston antaa päätökset liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevien päätösten kumoamisesta toimitettujen tietojen perusteella. Liiallisen alijäämän olemassaoloa koskeva päätös olisi lisäksi kumottava ainoastaan, jos alijäämä ei komission ennusteiden mukaan ylitä perussopimuksessa määrättyä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ennustejaksolla (10).

(15)

Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on toimittanut asetuksen (EY) N:o 479/2009 14 artiklan mukaisesti saatuaan Kreikalta ilmoituksen huhtikuussa 2017, sekä ohjelman ensimmäisen tarkastelun ja komission kevään 2017 talousennusteen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

Julkisen talouden rahoitusasema on parantunut jatkuvasti vuodesta 2009, jolloin alijäämä oli suurimmillaan 15,1 prosenttia suhteessa BKT:hen; alijäämä supistui 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 (3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jos huomioon ei oteta Eurostatin ilmoittamaa, finanssialan tukeen liittyvien valtion tukitoimien nettovaikutusta) ja kääntyi lopulta 0,7 prosentin ylijäämäksi suhteessa BKT:hen vuonna 2016 (11). Alijäämän supistuminen perustui pitkälti yhtä paljon menojen hillitsemiseen kuin valtion tulojen vakauttamiseen.

Kun otetaan huomioon ensimmäisen tarkastelun yhteydessä hyväksytty finanssipoliittinen toimenpidepaketti, jonka ennustetaan tuottavan vuoden 2018 kuluessa 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, sekä toimenpiteet, joista sovittiin toisen tarkastelun yhteydessä ja joilla on tarkoitus osittain kompensoida vähimmäistulojärjestelmän kansallisesta käyttöönotosta aiheutuvat talousarviovaikutukset, komission kevään 2017 talousennusteessa ennakoidaan, että alijäämä on 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017, ja jos politiikka säilyy muuttumattomana, vuonna 2018 saavutetaan ylijäämä, joka on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kreikan viranomaisten komission kevään talousennusteen koontipäivän jälkeen toukokuussa 2017 hyväksymässä vuodet 2018–2021 kattavassa keskipitkän aikavälin finanssipoliittisessa strategiassa esitettyjen toimenpiteiden odotetaan parantavan julkisen talouden toteutumaa vuonna 2018 ja keskipitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi alijäämän odotetaan ennustejaksolla pysyvän alle perussopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

Kreikan julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvoi suurten julkisten alijäämien, nimellisen BKT:n supistumisen ja pankkialalle annetun rahoitustuen vuoksi vuosien 2008 (12) ja 2016 välisenä aikana 109,4 prosentista 179,0 prosenttiin vuonna 2012 toteutetuista merkittävistä velkojen uudelleenjärjestelyistä huolimatta. Kreikan julkisen velan osuus suhteessa BKT:hen kasvoi etenkin vuosien 2015 ja 2016 välisenä aikana 177,4 prosentista 179,0 prosenttiin, koska osa julkisen talouden vuoden 2016 ylijäämästä käytettiin tarvittavien kassavarantojen muodostamiseen. Velan kasvu oli yhteydessä myös uuteen positiiviseen virta-varanto-korjauserään, joka johtui niiden maksurästien hoitamisesta, jotka oli tilastosääntöjen mukaisesti jätetty kirjaamatta julkiseen velkaan. Velkasuhteen odotetaan säilyvän jokseenkin ennallaan vuonna 2017, koska maksurästien selvitysohjelma jatkuu; vuonna 2018 velkasuhteen odotetaan kuitenkin supistuvan 174,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen julkisen talouden ylijäämän ja suotuisan suhdannetilanteen ansiosta.

(16)

Komission (Eurostat) huhtikuussa 2017 julkistaman, Kreikan julkisen talouden vuoden 2016 toteutuman ja komission kevään 2017 talousennusteen perusteella Kreikka täyttää edellytykset, joiden perusteella neuvosto voi kumota päätöksensä liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa. Euroryhmän 15 päivänä kesäkuuta 2017 pitämässä kokouksessa keskusteltiin myös useista osatekijöistä, kuten julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysennusteesta, joilla on merkitystä komission neuvostolle antaman suosituksen kannalta, jossa se suosittaa, että neuvosto kumoaa päätöksensä liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa.

(17)

Kreikkaan sovelletaan liiallisen alijäämän korjaamista seuraavasta vuodesta eli vuodesta 2017 alkaen vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota, ja sitä seurataan edelleen vuoden 2018 puoliväliin ulottuvan ohjelman puitteissa. Tämän jälkeen Kreikan olisi edettävä asianmukaisessa tahdissa kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan, myös noudattamalla menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa, ja noudatettava velkakriteeriä asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdan mukaisesti.

(18)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaan neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta on kumottava, kun liiallinen alijäämä jäsenvaltiossa, jota asia koskee, on neuvoston käsityksen mukaan oikaistu.

(19)

Neuvoston käsityksen mukaan Kreikan liiallinen alijäämä on oikaistu, ja päätös 2009/415/EY olisi näin ollen kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Kreikan liiallisen alijäämän tilanne on oikaistu.

2 artikla

Kumotaan päätös 2009/415/EY.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 25 päivänä syyskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MAASIKAS


(1)  Neuvoston päätös 2009/415/EY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa (EUVL L 135, 30.5.2009, s. 21).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(3)  Neuvoston päätös 2010/320/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2010, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (EUVL L 145, 11.6.2010, s. 6).

(4)  Neuvoston päätös 2011/734/EU, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (EUVL L 296, 15.11.2011, s. 38).

(5)  Neuvoston päätös 2011/791/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jolla muutetaan päätös 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (EUVL L 320, 3.12.2011, s. 28); neuvoston päätös 2012/211/EU, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2012, jolla muutetaan päätös 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (EUVL L 113, 25.4.2012, s. 8); neuvoston päätös 2013/6/EU, annettu 4 päivänä joulukuuta 2012, päätöksen 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi, muuttamisesta (EUVL L 4, 9.1.2013, s. 40).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

(7)  Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1411, annettu 19 päivänä elokuuta 2015, Kreikan makrotalouden sopeutusohjelman hyväksymisestä (EUVL L 219, 20.8.2015, s. 12). Täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1411 julkaistiin uudelleen kaikilla virallisilla kielillä virallisessa lehdessä EUVL L 91, 7.4.2016, s. 27.

(8)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1410, annettu 19 päivänä elokuuta 2015, Kreikalle esitettävästä vaatimuksesta toteuttaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi tarpeellisina pidettäviä alijäämää pienentäviä toimenpiteitä (EUVL L 219, 20.8.2015, s. 8). Päätös (EU) 2015/1410 julkaistiin uudelleen kaikilla virallisilla kielillä virallisessa lehdessä EUVL L 91, 7.4.2016, s. 18.

(9)  Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).

(10)  Vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevia vaatimuksia sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevia ohjeita, jotka talous- ja rahoituskomitea hyväksyi 15 päivänä toukokuuta 2017. Saatavilla osoitteessa http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9344-2017-INIT/en/pdf.

(11)  Eurostatin toimittamien tietojen mukaan perusjäämä oli 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Ohjelmaan sisältyvän määritelmän mukainen perusjäämä oli 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa määritelty perusjäämä ei sisällä pankkien pääomittamisen kertaluonteisia kustannuksia, muuttoliikkeeseen liittyviä menoja vähennettynä unionilta saaduilla varojen siirroilla, niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, siirtoja, jotka liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien tuloja koskeviin päätöksiin (arvopaperimarkkinaohjelman (SMP) ja nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen (ANFA) puitteissa keskuspankkien hallussa olevista Kreikan joukkovelkakirjoista saatavia tuottoja vastaavat määrät) eikä osaa yksityistämisestä saaduista tuotoista, mutta se sisältää käsittelemättä ja maksamatta olevien veronpalautusten kertymän muutoksen.

(12)  Vuoden 2008 velkasuhdetta on tarkistettu ylöspäin alun perin julkistetusta velkasuhteesta, jonka mukaan velka oli 94,6 prosenttia suhteessa BKT:hen; tarkistus johtuu sekä julkisen talouden velkaan että BKT:hen vaikuttaneista tilastollisista tarkistuksista.


4.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 256/9


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/1790,

annettu 25 päivänä syyskuuta 2017,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 ja 209 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 22 päivänä huhtikuuta 1996, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.

(2)

Sopimuksen 78 artiklan mukaan sopimuksella perustettu yhteistyöneuvosto voi antaa asianmukaisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(3)

Osapuolet ovat sopineet vahvistavansa kumppanuuden painopisteet yhteisen toiminnan ohjaamiseksi ja täsmentämiseksi alakohtaisesti.

(4)

Kumppanuuden painopisteet hyväksytään yhteistyöneuvostossa.

(5)

Neuvoston on hyväksyttävä yhteistyöneuvostossa esitettävä unionin kanta EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa unionin puolesta esitettävä kanta EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn yhteistyöneuvoston suositusluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 25 päivänä syyskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MAASIKAS


(1)  EYVL L 239, 9.9.1999, s. 3.


LUONNOS

EU–ARMENIA-YHTEISTYÖNEUVOSTON SUOSITUS N:o …/2017,

annettu … päivänä …kuuta …,

EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteistä

EU–ARMENIA-YHTEISTYÖNEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 22 päivänä huhtikuuta 1996, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.

(2)

Sopimuksen 78 artiklan mukaan yhteistyöneuvosto voi antaa asianmukaisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(3)

Sopimuksen 95 artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet toteuttavat kaikki yleistoimenpiteet ja erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja huolehtivat siitä, että sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

(4)

Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelun yhteydessä ehdotettiin uuden vaiheen käynnistämistä kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta kumpikin osapuoli voisi kokea kumppanuuden enemmän omakseen.

(5)

Unioni ja Armenia ovat päättäneet lujittaa kumppanuuttaan hyväksymällä vuosiksi 2017–2020 painopisteet, joilla on tarkoitus tukea ja vahvistaa Armenian selviytymiskykyä ja vakautta.

(6)

Sopimuksen osapuolet ovat sen vuoksi hyväksyneet tekstin EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteistä, jotka tukevat sopimuksen täytäntöönpanoa, painottaen yhteistyötä yhdessä määriteltyjen yhteisten etujen ajamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAN SUOSITUKSEN:

1 artikla

Yhteistyöneuvosto suosittaa, että osapuolet panevat täytäntöön liitteessä esitetyt EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteet.

2 artikla

Tämä suositus tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä … päivänä … kuuta ….

Yhteistyöneuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 239, 9.9.1999, s. 3.


Oikaisuja

4.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 256/11


Oikaisu komission asetukseen (EU) 2017/1154, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta annetun komission asetuksen (EU) 2017/1151 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (Euro 6)

( Euroopan unionin virallinen lehti L 175, 7. heinäkuuta 2017 )

Sivulla 715, asetuksen (EU) 2017/1151 liitettä III A muuttavassa liitteessä II olevassa 8 kohdassa:

on:

”Muutetaan 2.3 kohdan viimeinen virke seuraavasti:”

pitää olla:

”Korvataan 2.4 kohdan viimeinen virke seuraavasti:”

Sivulla 727, asetuksen (EU) 2017/1151 liitettä III A muuttavassa liitteessä II olevassa 36 kohdassa:

on:

”d)

Korvataan otsikon ”Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)” jälkeen tulevassa 1 kohdassa ilmaisu ”Vaihe 1 Tietojen segmentointi ja kylmäkäynnistyspäästöjen sulkeminen pois (lisäyksessä 4 oleva 4 kohta)” ilmaisulla ”Vaihe 1. Tietojen segmentointi”.

e)

Muutetaan otsikon ”Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)” jälkeen tulevan 3.1 kohdan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke seuraavasti:

”Tässä kohdassa kuvattu laskenta aloitetaan ensimmäisestä kohdasta (eteenpäin).”

f)

Poistetaan otsikon ”Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)” jälkeen tulevan 3.1 kohdan toisen kappaleen toinen ja neljäs luetelmakohta.

g)

Lisätään otsikon ”Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)” jälkeen tulevaan 3.2 kohtaan kappale seuraavasti:

”Jos testataan NOVC-HEV-ajoneuvo, määritysjakson laskeminen aloitetaan sytytysvirran kytkemisestä ja siihen sisältyvät ajotapahtumat, joiden aikana ei esiinny CO2-päästöjä.”

h)

Lisätään otsikon ”Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)” jälkeen tulevaan 5 kohtaan kappale seuraavasti:

”Kun kyse on luokan N2 ajoneuvoista, jotka on varustettu direktiivin 92/6/ETY mukaisesti laitteella, joka rajoittaa ajoneuvon nopeuden arvoon 90 km/h, moottoritiejaksojen osuuden on oltava koko testissä vähintään 5 prosenttia.”

i)

Lisätään otsikon ”Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)” jälkeen tulevaan 5.3 kohtaan kappale seuraavasti:

”Kun testataan NOVC-HEV-ajoneuvoa ja vain jos vahvistettu 50 prosentin vähimmäisvaatimus ei täyty, ylempää sallittua toleranssia tol1 voidaan nostaa vaiheittain 1 prosenttiyksiköllä kerrallaan, kunnes tavoite eli 50 prosenttia normaalijaksoista on saavutettu. Tätä menettelyä käytettäessä tol1 ei saa olla yli 50 prosenttia.”

j)

Lisätään otsikon ”Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)” jälkeen tulevaan 6.1 kohtaan kappale seuraavasti:

”Kaikkien sellaisten keskiarvon määritysjaksojen tapauksessa, joihin sisältyy lisäyksessä 4 olevassa 4 kohdassa määriteltyjä kylmäkäynnistyspisteitä, asetetaan painotusfunktion arvoksi 1.””

pitää olla:

”36 a)

Muutetaan lisäys 5 seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”Vaihe 1 Tietojen segmentointi ja kylmäkäynnistyspäästöjen sulkeminen pois (lisäyksessä 4 oleva 4 kohta)” ilmaisulla ”Vaihe 1. Tietojen segmentointi”.

b)

Korvataan 3.1 kohdan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke seuraavasti:

”Tässä kohdassa kuvattu laskenta aloitetaan ensimmäisestä kohdasta (eteenpäin).”

c)

Poistetaan 3.1 kohdan toisen kappaleen toinen ja neljäs luetelmakohta.

d)

Lisätään 3.2 kohtaan kappale seuraavasti:

”Jos testataan NOVC-HEV-ajoneuvo, määritysjakson laskeminen aloitetaan sytytysvirran kytkemisestä ja siihen sisältyvät ajotapahtumat, joiden aikana ei esiinny CO2-päästöjä.”

e)

Lisätään 5 kohtaan otsikon ”AJOMATKAN TÄYDELLISYYDEN JA NORMAALISUUDEN TODENTAMINEN” jälkeen kappale seuraavasti:

”Kun kyse on luokan N2 ajoneuvoista, jotka on varustettu direktiivin 92/6/ETY mukaisesti laitteella, joka rajoittaa ajoneuvon nopeuden arvoon 90 km/h, moottoritiejaksojen osuuden on oltava koko testissä vähintään 5 prosenttia.”

f)

Lisätään 5.3 kohtaan kappale seuraavasti:

”Kun testataan NOVC-HEV-ajoneuvoa ja vain jos vahvistettu 50 prosentin vähimmäisvaatimus ei täyty, ylempää sallittua toleranssia tol1 voidaan nostaa vaiheittain 1 prosenttiyksiköllä kerrallaan, kunnes tavoite eli 50 prosenttia normaalijaksoista on saavutettu. Tätä menettelyä käytettäessä tol1 ei saa olla yli 50 prosenttia.”

g)

Lisätään 6.1 kohtaan kappale seuraavasti:

”Kaikkien sellaisten keskiarvon määritysjaksojen tapauksessa, joihin sisältyy lisäyksessä 4 olevassa 4 kohdassa määriteltyjä kylmäkäynnistyspisteitä, asetetaan painotusfunktion arvoksi 1.””