27.9.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 249/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/1601,

annettu 26 päivänä syyskuuta 2017,

Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 1 kohdan ja 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Unionin ulkoiseen investointiohjelmaan sisältyy ensimmäisenä pilarina Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) perustaminen, ja lisäksi se kattaa toisena pilarina teknisen avun sekä kolmantena pilarina investointiympäristön ja yleisen toimintaympäristön parantamisen kumppanimaissa.

(2)

EKKR:n tarkoituksena on tukea investointeja ensisijaisesti Afrikassa ja unionin naapuruusmaissa, millä edistetään Yhdistyneiden kansakuntien, jäljempänä ’YK’, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, jäljempänä ’Agenda 2030’, sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti köyhyyden poistamista, sekä äskettäin tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan sitoumusten täyttämistä. EKKR:n tarkoituksena on tällaisia investointeja tukemalla puuttua muuttoliikkeen, myös sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen, erityisiin sosioekonomisiin perimmäisiin syihin ja tukea lähtömaihin palaavien muuttajien kestävää uudelleenkotouttamista sekä kauttakulkuyhteisöjen ja vastaanottavien yhteisöjen vahvistamista. EKKR:n olisi osana ulkoista investointiohjelmaa myös edistettävä Pariisin ilmastosopimuksen (Pariisin sopimus) täytäntöönpanoa.

(3)

EKKR:sta tehdyillä investoinneilla olisi täydennettävä ja vahvistettava unionin muuttoliikepolitiikan yhteydessä yhteistyössä kolmansien maiden kanssa toteutettavia toimia, esimerkiksi tarvittaessa Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvan kolmansien maiden kanssa luodun uuden kumppanuuskehyksen täytäntöönpanoa.

(4)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistettujen unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiden olisi ohjattava EKKR:a. EKKR:n olisi myös annettava sijoittajille ja yksityisille yrityksille, erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, mahdollisuus edistää tehokkaammin kestävää kehitystä kumppanimaissa unionin kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisesti. EKKR:n olisi maksimoitava lisäisyys, puututtava markkinoiden toimimattomuuteen ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin, tuotettava innovatiivisia tuotteita ja houkuteltava varoja yksityiseltä sektorilta. EKKR:n toimien olisi oltava selvästi erillisiä muusta tuesta, mukaan luettuina Euroopan investointipankin (EIP) ulkoista lainanantovaltuutta koskevat toimet ja talouden kestävyyttä koskeva aloite sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen, Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (2), jäljempänä ’AKT–EU-kumppanuussopimus’, nojalla perustettu investointikehys, jäljempänä ’AKT-maiden investointikehys’, sekä oltava tällaista muuta tukea täydentäviä. EKKR:n toimien olisi myös täydennettävä muiden tukikelpoisten rahoituslaitosten nykyistä toimintaa.

(5)

EKKR:n olisi edistettävä Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa; toimintaohjelmassa todetaan kansainvälisen muuttoliikkeen olevan erittäin merkittävä lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden kehitykselle ja tunnustetaan sen moniulotteinen luonne, joka edellyttää yhdenmukaisia ja kattavia toimia, ja toisaalta siinä korostetaan siirtolaisten mahdollisuuksia edistää osallistavaa kasvua ja kestävää kehitystä. EKKR:n tukemien investointien avulla olisi edistettävä puuttumista muuttoliikepaineisiin, jotka johtuvat köyhyydestä, konflikteista, epävakaudesta, kehittymättömyydestä, eriarvoisuudesta, ihmisoikeusrikkomuksista, väestönkasvusta ja työpaikkojen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteesta sekä ilmastonmuutoksesta.

(6)

EKKR:n olisi oltava linjassa Addis Abeban kehitysyhteistyön rahoitusohjelman mukaisten unionin sitoumusten sekä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevien kansainvälisesti sovittujen periaatteiden kanssa, sellaisina kuin ne on vahvistettu Busanissa vuonna 2011 pidetyssä avun tuloksellisuutta käsittelevässä neljännessä korkean tason foorumissa, jäljempänä ’tuloksellista kehitysyhteistyötä koskeva Busanin kumppanuus’, ja uudelleen Nairobissa vuonna 2016 pidetyssä tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden toisessa korkean tason kokouksessa.

(7)

EKKR:n tarkoitus on linjassa unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian kanssa, jonka haasteisiin kuuluvat muun muassa muuttoliike ja selviytymiskyvyn kehittäminen osana unionin yleistä ulkopolitiikkaa sekä sen varmistaminen, että unionin ulkopolitiikka on täysin johdonmukaista kehityspolitiikan tavoitteiden kanssa, ja synergian varmistaminen unionin kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan kanssa. Sen tarkoitus on myös linjassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden kanssa, millä varmistetaan ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa torjuttaessa pakkomuuttoa ja sääntöjenvastaista muuttoliikettä.

(8)

EKKR:n olisi edistettävä säällisten työpaikkojen luomista, taloudellisia mahdollisuuksia ja yrittäjyyttä sekä vihreää ja osallistavaa kasvua siten, että keskitytään erityisesti sukupuolten tasa-arvoon sekä naisten ja nuorten vaikutusvallan edistämiseen unionin toimintasuunnitelman ”Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla 2016–2020” mukaisesti ja samalla lujitetaan oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia sekä luonnonvarojen oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä.

(9)

Yksityisen sektorin osallistumisesta unionin yhteistyöhön kumppanimaiden kanssa EKKR:n välityksellä olisi saatava mitattavissa olevaa lisäkehitysvaikutusta markkinoita vääristämättä, sen olisi oltava kustannustehokasta ja perustuttava keskinäiseen vastuuseen sekä riskien ja kustannusten jakamiseen. Tällaisen osallistumisen perustana olisi oltava sitoutuminen kansainvälisesti sovittuihin suuntaviivoihin ja periaatteisiin, joihin kuuluvat vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille.

(10)	Ilmastotoimia, uusiutuvaa energiaa ja resurssitehokkuutta koskevien unionin poliittisten sitoumusten täyttämiseksi EKKR-takuusta myönnetystä rahoituksesta vähintään 28 prosenttia olisi osoitettava kyseisten alojen kannalta merkityksellisille investoinneille.

(11)

Tämän asetuksen mukaiset toimet olisi suunniteltava sellaisiksi, että ne täyttävät OECD:n kehitysapukomitean (OECD-DAC) vahvistamat virallista kehitysapua koskevat arviointiperusteet ottaen huomioon yksityisen sektorin kehityksen erityispiirteet, että niissä otetaan huomioon maiden, joiden tilanne määritellään epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, sekä vähiten kehittyneiden maiden ja erittäin velkaantuneiden köyhien maiden tarpeet ja että ne tarjoavat asianmukaista tukea eteläisessä ja itäisessä naapurustossa toteutettaville investoinneille.

(12)

Ulkoisen investointiohjelman toisessa pilarissa komission olisi lisättävä teknistä apua, jotta autetaan kumppanimaita houkuttelemaan investointeja valmistelemalla ja edistämällä hankkeita entistä paremmin, suunnittelemalla entistä useampia rahoituskelpoisia hankkeita ja saattamalla ne kansainvälisen sijoittajayhteisön tietoon. Olisi perustettava hankeverkkoportaali, joka on julkisesti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen tietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.

(13)

Komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, olisi ulkoisen investointiohjelman kolmannessa pilarissa ja unionin nykyisissä poliittisissa suhteissa kumppanimaihin ylläpidettävä politiikkavuoropuheluja, joiden tarkoituksena on kehittää sellaisia oikeudellisia kehyksiä, toimintapolitiikkoja ja instituutioita, jotka edistävät taloudellista vakautta, kestäviä investointeja ja osallistavaa kasvua. Kyseisten politiikkavuoropuhelujen olisi katettava muun muassa lahjonnan, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittomien rahavirtojen torjunta, hyvä hallinto, paikallisten markkinoiden mukaan ottaminen, yrittäjyyden sekä paikallisen liiketoimintaympäristön edistäminen ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen sekä sukupuolinäkökohdat huomioon ottavat politiikat.

(14)

EKKR:n olisi koostuttava alueellisista investointijärjestelyistä, jotka olisi perustettava unionin nykyisten ulkoisten rahoitusta yhdistävien välineiden työmenetelmien, menettelyjen ja rakenteiden pohjalta ja joissa olisi yhdistettävä niiden rahoitusta yhdistävät toimet EKKR-takuuseen. EKKR-takuulla olisi tuettava rahoitus- ja investointitoimia Afrikassa ja Euroopan naapurustossa sijaitsevissa kumppanimaissa.

(15)	Kun otetaan huomioon rahoituslähteiden yhdistämisen käyttöä unionin ulkoisessa toiminnassa koskevat tilintarkastustuomioistuimen havainnot, on olennaisen tärkeää, että yhdistämistä käytetään silloin, kun sen tuoma lisäarvo voidaan selkeästi osoittaa.

(16)

Olisi perustettava EKKR:n strateginen johtoryhmä, joka avustaa komissiota laadittaessa strategisia ohjeita ja määriteltäessä yleisiä investointitavoitteita sekä varmistettaessa investointi-ikkunoiden asianmukainen ja monipuolinen maantieteellinen ja aihekohtainen kattavuus. Kyseisen strategisen johtoryhmän olisi tuettava alueellisten investointijärjestelyjen välistä, ulkoisen investointiohjelman kolmen pilarin välistä sekä ulkoisen investointiohjelman ja unionin muiden muuttoliikkeeseen ja Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien toimien välistä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja yhtenäisyyttä sekä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja yhtenäisyyttä asiaankuuluvien unionin ulkoisten rahoitusvälineiden ja erityisrahastojen samoin kuin EIP:n hallinnoimien ulkoista lainanantovaltuutta koskevien toimien kanssa, mukaan lukien EIP:n taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämisaloite ja AKT-maiden investointikehys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EIP:n sisäisen hallinnon sääntöjen soveltamista.

(17)

Strategisen johtoryhmän olisi koostuttava komission ja korkean edustajan, kaikkien jäsenvaltioiden ja EIP:n edustajista. Euroopan parlamentilla olisi oltava tarkkailijan asema. Rahoittajille, tukikelpoisille vastapuolille, kumppanimaille, asianomaisille alueellisille organisaatioille ja muille sidosryhmille voidaan tarvittaessa myöntää tarkkailijan asema. Strategisen johtoryhmän olisi vahvistettava työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä olisi määrättävä tarkkailijoiden osallistumista koskevat puitteet ottaen huomioon kunkin tarkkailijan asema ja tehtävät.

(18)	Komission ja EIP:n olisi tehtävä sopimus, jossa määritellään niiden EKKR-takuun hallinnointia koskevan yhteistyön ehdot, ja esitettävä sopimus strategiselle johtoryhmälle.

(19)

Kullakin alueellisella investointijärjestelyllä olisi oltava operatiivinen johtoryhmä, jonka olisi hyödynnettävä nykyisten rahoitusta yhdistävien välineiden operatiivisten johtoryhmien kokemusta. Alueellisten operatiivisten johtoryhmien olisi tuettava komissiota tämän asetuksen täytäntöönpanossa. Niiden olisi tuettava komissiota määritettäessä ja seurattaessa alueellisia ja alakohtaisia investointitavoitteita sekä alueellisia ja ala- ja aihekohtaisia investointi-ikkunoita, laadittaessa lausuntoja rahoitusta yhdistävistä toimista ja neuvoteltaessa EKKR-takuun käytöstä määritettävien investointi-ikkunoiden mukaisesti.

(20)	Olisi varmistettava, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan asianmukaiset tiedot EKKR-takuun käyttöön liittyvistä strategisista linjauksista investointi-ikkunoita perustamalla.

(21)

EKKR:n olisi toimittava ”keskitettynä asiointipisteenä”, joka vastaanottaa rahoitusehdotuksia rahoituslaitoksilta ja julkisilta tai yksityisiltä sijoittajilta ja tarjoaa monentyyppistä taloudellista tukea tukikelpoisille investoinneille. EKKR-takuulla olisi oltava EKKR-takuurahaston taloudellinen tuki.

(22)

EKKR:n olisi käytettävä innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla tuetaan investointeja ja kannustetaan yksityisen sektorin toimijoita, erityisesti mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, osallistumaan niihin. Sen olisi myös annettava eurooppalaisille sijoittajille ja yksityisille yrityksille, myös mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, mahdollisuus osallistua tehokkaammin toimiin kestävän kehityksen saavuttamiseksi kumppanimaissa. Tältä osin on tarpeen pyrkiä poistamaan investointeja haittaavia pullonkauloja ja esteitä.

(23)

EKKR-takuussa olisi asetettava etusijalle sellaisten hankkeiden rahoittaminen, joilla on suuri vaikutus työpaikkojen luomiseen ja joiden kustannus-hyötysuhde parantaa investoinnin kestävyyttä. Tuettaessa toimia EKKR-takuulla olisi suoritettava ympäristönäkökohdat sekä taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat kattava perusteellinen ennakkoarviointi. EKKR-takuuta ei saisi käyttää korvaamaan julkisen vallan vastuuta olennaisten julkisten palvelujen tarjoamisesta.

(24)	Kumppanimaissa sijaitsevien Euroopan unionin edustustojen olisi sisällytettävä kansalaisyhteiskunnalle ja suurelle yleisölle suunnattuun viestintäänsä tietoa EKKR:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja edistettävä ulkoisen investointiohjelman kolmen pilarin välistä johdonmukaisuutta.

(25)	EKKR-takuu olisi myönnettävä tukikelpoisille vastapuolille rahoitus- ja investointitoimia tai takausvälineitä varten 31 päivään joulukuuta 2020 asti jatkuvalle ensimmäiselle investointikaudelle.

(26)

Joustavuuden tarjoamiseksi, yksityisen sektorin toimijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi ja investointien vaikutuksen maksimoimiseksi on aiheellista myöntää poikkeus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) vahvistetuista unionin talousarvion toteuttamismenetelmiä koskevista säännöistä, jolloin tukikelpoiset vastapuolet, jotka ovat yksityisoikeuden alaisia elimiä, voisivat olla myös elimiä, joille ei ole annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpanoa, ja voisivat olla myös kumppanimaan yksityisoikeuden alaisia elimiä.

(27)

Komission olisi tehtävä tukikelpoisten vastapuolten kanssa EKKR-takuusopimuksia, joissa vahvistetaan erityismääräykset, joiden mukaisesti niille myönnetään EKKR-takuu. Kyseisten takuusopimusten olisi muodostettava oikeusperusta asianmukaiselle riskinjaolle, mikä kannustaisi tukikelpoisia vastapuolia tarjoamaan rahoitusta, ja niissä olisi määritettävä mekanismit ja menettelyt, joita sovelletaan EKKR-takuun perusteella mahdollisesti esitettäviin vaatimuksiin.

(28)

Unionin olisi asetettava käyttöön 1 500 000 000 euron takaus EKKR-takuun perustamiseksi. Jäsenvaltioita ja muita rahoittajia olisi pyydettävä osallistumaan EKKR-takuurahaston rahoittamiseen joko käteisellä rahalla jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien tapauksessa tai takauksilla jäsenvaltioiden tapauksessa, jotta rahaston likviditeettipuskuria ja siten myös EKKR-takuun kokonaismäärää voidaan kasvattaa. Jäsenvaltioita, julkisia rahoituslaitoksia ja muita rahoittajia olisi pyydettävä myöntämään EKKR-takuurahastolle lisärahoitusta ehdoin, jotka olisi vahvistettava sopimuksessa, jonka komissio tekee unionin puolesta kyseisen rahoittajan kanssa.

(29)	EKKR-takuurahasto olisi perustettava likviditeettipuskuriksi siltä varalta, että EKKR-takuun perusteella esitetään vaatimuksia. Unionin olisi asetettava käyttöön 750 000 000 euroa, jotta voitaisiin saavuttaa EKKR-takuuseen liittyviä unionin rahoitusvastuita asianmukaisesti vastaava taso.

(30)	Jotta EKKR-takuun vaikutusta asianomaisten alueiden tarpeiden täyttämiseen voidaan parantaa, jäsenvaltioilla ja Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvilla EFTA-mailla olisi oltava mahdollisuus myöntää rahoitusta joko takauksina tai käteisenä rahana.

(31)

Koska EKKR-takuurahaston tarkoituksiin on määrä käyttää Euroopan kehitysrahaston (EKR) varoja, investoinneille kumppanimaissa, jotka ovat tukikelpoisia yhdennentoista EKR:n (4) mukaisesti, olisi kohdennettava vähintään 400 000 000 euroa kattava EKKR-takuu, joka on voimassa koko EKKR-takuun täytäntöönpanojakson ajan. EKKR-takuun olisi oltava käytettävissä vasta, kun 400 000 000 euron rahoitusosuus yhdennentoista EKR:n varoista on vahvistettu.

(32)

Koska EKKR-takuurahaston tarkoituksiin on määrä käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 232/2014 (5) perustetun Euroopan naapuruusvälineen varoja, investoinneille itäisen ja eteläisen naapuruston kumppanimaissa olisi kohdennettava vähintään 100 000 000 euroa kattava EKKR-takuu, joka on voimassa koko EKKR-takuun täytäntöönpanojakson ajan.

(33)

Komission olisi laadittava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus EKKR-takuun kattamista rahoitus- ja investointitoimista, jotta voidaan varmistaa täysi vastuuvelvollisuus unionin kansalaisia kohtaan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston harjoittama valvonta. Kertomus olisi julkistettava, jotta asiaankuuluvilla sidosryhmillä, muun muassa kansalaisyhteiskunnan yhteisöillä, olisi mahdollisuus esittää näkemyksiään. Komission olisi myös laadittava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus EKKR-takuurahaston hoitamisesta vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi. Komission olisi myös annettava AKT–EU-ministerineuvostolle ja AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle tietoa EKR:n varojen käytöstä.

(34)

EKKR:n ja ulkoisen investointiohjelman seurannan ja niitä koskevan vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin tai neuvoston olisi voitava järjestää kuulemisia osana vuoropuhelua komission, korkean edustajan, EIP:n ja muiden tukikelpoisten rahoituslaitosten sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

(35)

Komission ja ulkoisten arvioijien olisi arvioitava EKKR:n toimintaa ja EKKR-takuurahaston käyttöä, jotta voidaan oppia kokemuksista ja jotta EKKR voi kehittyä edelleen, ja asiasta olisi järjestettävä vuotuinen kuulemisprosessi, johon osallistuu asiaankuuluvia sidosryhmiä, muun muassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Tämän asetuksen soveltamista olisi arvioitava erikseen, jotta voidaan arvioida sen täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta oikeusperustan kanssa ja todeta tämän asetuksen sovellettavuus ja toimivuus sen tavoitteiden saavuttamisessa.

(36)

Jotta voidaan suojata unionin taloudelliset edut ja selvittää, onko tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on oikeus tehdä tutkimuksia neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6) ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) mukaisesti.

(37)

EKKR:sta tuettavien rahoitus- ja investointitoimien olisi noudatettava verotuksellisista syistä yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevaa unionin politiikkaa ja siihen tehtäviä päivityksiä, sellaisina kuin ne ovat asianomaisissa unionin säädöksissä ja neuvoston päätelmissä vahvistettuina, erityisesti 8 päivänä marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä ja niiden liitteissä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), EKKR-takuu ja EKKR-takuurahasto.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi tässä asetuksessa säädetään, että komissio tekee unionin puolesta EKKR-takuusopimuksia 11 artiklassa määriteltyjen tukikelpoisten vastapuolten kanssa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’alueellisilla investointijärjestelyillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 236/2014 (9) 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisia rahoitusta yhdistäviä välineitä ja yhdennestätoista EKR:sta saatavan rahoituksen osalta neuvoston asetuksen (EU) 2015/323 (10) 40 artiklan mukaisia rahoitusta yhdistäviä välineitä yhdistettyinä tämän asetuksen 7 artiklassa säädettyyn EKKR-takuun myöntämiseen;

2)	’investointi-ikkunalla’ kohdennettua alaa, jolla investointiportfolioita tuetaan EKKR-takuulla tietyillä alueilla, tietyissä maissa tai tietyillä aloilla ja joka toteutetaan alueellisten investointijärjestelyjen kautta;

3)	’rahoittajalla’ jäsenvaltiota, kansainvälistä rahoituslaitosta tai jäsenvaltion julkista laitosta, julkista virastoa tai muita yhteisöjä, jotka myöntävät EKKR-takuurahastolle avustuksia käteisenä rahana tai takauksina;

4)

’kumppanimaalla’ maata, joka allekirjoitti AKT–EU-kumppanuussopimuksen, maata, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 232/2014 liitteessä I olevaan luetteloon, tai maata, joka voi saada rahoitusta maantieteelliseen yhteistyöhön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014 (11) mukaisesti;

5)

’lisäisyydellä’ periaatetta, jolla varmistetaan, että EKKR-takuulla myönnettävällä tuella edistetään kestävää kehitystä sellaisilla toimilla, joita ei olisi voitu toteuttaa ilman EKKR-takuuta tai joilla saadaan aikaan myönteisiä tuloksia, jotka ovat parempia ja pidemmälle meneviä kuin ne, joita olisi voitu saavuttaa ilman sitä. Lisäisyydellä tarkoitetaan myös yksityisen sektorin rahoituksen keräämistä ja puuttumista markkinoiden toimimattomuuteen tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin sekä investointien laadun, kestävyyden, vaikutuksen tai laajuuden parantamista. Kyseisellä periaatteella varmistetaan myös, että EKKR-takuun kattamilla toimilla ei korvata jäsenvaltion myöntämää tukea, yksityistä rahoitusta taikka muita unionin tai kansainvälisiä rahoitustoimia ja että niillä vältetään muiden julkisten tai yksityisten investointien syrjäyttämistä. EKKR-takuulla tuettavilla hankkeilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin investointisalkulla, jota tukikelpoiset vastapuolet tukevat tavanomaisen investointipolitiikkansa puitteissa ilman EKKR-takuuta.

II LUKU

EUROOPAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAHASTO

3 artikla

Tarkoitus

1.   EKKR on integroitu rahoituspaketti, jonka tarkoituksena on rahoituskapasiteetin tarjoaminen tukikelpoisille vastapuolille avustusten, takuiden ja muiden rahoitusvälineiden muodossa ja joka tukee näin investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta ensisijaisesti Afrikassa ja Euroopan naapurustossa, jotta voidaan edistää kestävää ja osallistavaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä edistää kumppanimaiden sosioekonomista selviytymiskykyä, tarvittaessa myös Euroopan naapuruuspolitiikan ja Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvan kolmansien maiden kanssa luodun uuden kumppanuuskehyksen puitteissa, siten, että erityistä huomiota kiinnitetään kestävään ja osallistavaan kasvuun, säällisten työpaikkojen luomiseen, sukupuolten tasa-arvoon sekä naisten ja nuorten vaikutusvallan edistämiseen ja sosioekonomisiin aloihin sekä mikroyrityksiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja samalla maksimoidaan lisäisyys, tuotetaan innovatiivisia tuotteita ja houkutellaan varoja yksityiseltä sektorilta.

2.   EKKR:a ohjaavat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa vahvistetut unionin ulkoisen toiminnan tavoitteet ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistetut unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet sekä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevat kansainvälisesti sovitut periaatteet. EKKR edistää Agenda 2030 -toimintaohjelmaan sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti köyhyyden poistamista, ja myötävaikuttaa tarvittaessa Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoon; näin puututaan muuttoliikkeen erityisiin sosioekonomisiin perimmäisiin syihin ja edistetään lähtömaihin palaavien muuttajien kestävää uudelleenkotouttamista sekä vahvistetaan kauttakulkuyhteisöjä ja vastaanottavia yhteisöjä.

3.   EKKR edistää Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa myös kohdentamalla investointeja aloille, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

4.   EKKR:n on oltava asetuksilla (EU) N:o 232/2014, (EU) N:o 233/2014 ja (EU) 2015/323 perustetuissa ulkoisissa rahoitusvälineissä vahvistettujen tavoitteiden sekä mahdollisiin kansallisiin tai alueellisiin ohjelmiin ja strategia-asiakirjoihin sisältyvien painopisteiden mukainen.

4 artikla

EKKR:n rakenne

1.   EKKR koostuu alueellisista investointijärjestelyistä, jotka perustetaan unionin nykyisten ulkoisten rahoitusta yhdistävien välineiden työmenetelmien, menettelyjen ja rakenteiden pohjalta, ja ne yhdistävät rahoitusta yhdistävät toimensa sekä EKKR-takuun kattamat toimet.

2.   EKKR:n hallinnoinnista vastaa komissio. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä EIP:n kanssa muiden tukikelpoisten vastapuolten tukemana EKKR-takuun operatiivisen hallinnoinnin osalta. Tätä varten perustetaan EKKR-takuuta käsittelevä tekninen arviointiryhmä.

5 artikla

EKKR:n strateginen johtoryhmä

1.   Strateginen johtoryhmä neuvoo komissiota EKKR:n hallinnoinnissa.

2.   Strateginen johtoryhmä neuvoo komissiota EKKR-takuun investointien strategisessa linjauksessa ja painopisteissä ja myötävaikuttaa siihen, että ne ovat yhteneviä unionin ulkoisen toiminnan pääperiaatteiden ja -tavoitteiden, kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan sekä 3 artiklassa vahvistetun EKKR:n tarkoituksen kanssa. Lisäksi se antaa komissiolle tukea asetettaessa yleisiä investointitavoitteita EKKR-takuun käytölle sekä seuraa investointi-ikkunoiden asianmukaista ja monipuolista maantieteellistä ja aihekohtaista kattavuutta kiinnittäen erityistä huomiota maihin, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, sekä vähiten kehittyneisiin maihin ja erittäin velkaantuneisiin köyhiin maihin.

3.   Strateginen johtoryhmä tukee myös alueellisten investointijärjestelyjen välistä, ulkoisen investointiohjelman kolmen pilarin välistä sekä ulkoisen investointiohjelman ja unionin muiden muuttoliikkeeseen ja Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien toimien välistä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja yhtenäisyyttä sekä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja yhtenäisyyttä asiaankuuluvien unionin ulkoisten rahoitusvälineiden ja erityisrahastojen samoin kuin EIP:n hallinnoimien ulkoista lainanantovaltuutta koskevien toimien kanssa, mukaan lukien EIP:n taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämisaloite ja AKT-maiden investointikehys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EIP:n sisäisten hallinnollisten sääntöjen soveltamista.

4.   Strateginen johtoryhmä koostuu komission ja korkean edustajan, kaikkien jäsenvaltioiden ja EIP:n edustajista. Euroopan parlamentilla on tarkkailijan asema. Rahoittajille, tukikelpoisille vastapuolille, kumppanimaille, asianomaisille alueellisille organisaatioille ja muille sidosryhmille voidaan tarvittaessa myöntää tarkkailijan asema. Strategista johtoryhmää on kuultava ennen uusien tarkkailijoiden mukaan ottamista. Strategisen johtoryhmän puheenjohtajina toimivat komissio ja korkea edustaja.

5.   Strateginen johtoryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja mahdollisuuksien mukaan antaa lausuntoja yksimielisesti. Puheenjohtaja voi milloin tahansa järjestää ylimääräisiä kokouksia, tai niitä voidaan pitää myös jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, sovelletaan sitä äänestysoikeutta, josta on sovittu strategisen johtoryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja joka on vahvistettu sen työjärjestyksessä. Kyseisessä äänestysoikeudessa on asianmukaisesti huomioitava rahoituslähde. Työjärjestyksessä vahvistetaan tarkkailijoiden tehtävää koskevat puitteet. Strategisen johtoryhmän kokousten pöytäkirjat ja esityslistat julkistetaan niiden hyväksymisen jälkeen.

6.   Komissio antaa strategiselle johtoryhmälle vuosittain kertomuksen EKKR:n täytäntöönpanossa aikaan saadusta edistyksestä. Strateginen johtoryhmä kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä EKKR:n strategisista linjauksista ja täytäntöönpanosta.

7.   EKKR:n täytäntöönpanokauden aikana strateginen johtoryhmä hyväksyy ja julkaisee mahdollisimman pian suuntaviivat, joissa vahvistetaan, miten EKKR-toimien yhdenmukaisuus 9 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja kelpoisuusvaatimusten kanssa on tarkoitus varmistaa.

8.   Antaessaan strategisia ohjeita strateginen johtoryhmä ottaa asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvat Euroopan parlamentin päätöslauselmat sekä neuvoston päätökset ja päätelmät.

6 artikla

Alueelliset operatiiviset johtoryhmät

Kullakin alueellisella investointijärjestelyllä on oltava operatiivinen johtoryhmä. Alueelliset operatiiviset johtoryhmät tukevat komissiota täytäntöönpanotasolla määritettäessä alueellisia ja alakohtaisia investointitavoitteita sekä alueellisia ja ala- ja aihekohtaisia investointi-ikkunoita, ja ne laativat lausuntoja rahoitusta yhdistävistä toimista ja EKKR-takuun käytöstä.

III LUKU

EKKR-TAKUU JA EKKR-TAKUURAHASTO

7 artikla

EKKR-takuu

1.   Tarkasteltuaan huolellisesti hankkeen toteutettavuutta unioni antaa tukikelpoiselle vastapuolelle peruuttamattoman ja ehdottoman first demand -takuun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia varten.

2.   EKKR-takuulla tuetaan rahoitus- ja investointitoimia Afrikassa ja Euroopan naapurustossa sijaitsevissa kumppanimaissa.

3.   EKKR-takuu myönnetään first demand -takuuna 10 artiklassa tarkoitetuille välineille 9 artiklassa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia noudattaen.

8 artikla

EKKR-takuun käyttöä koskevat vaatimukset

1.   EKKR-takuun myöntäminen edellyttää, että komissio tekee unionin puolesta tukikelpoisen vastapuolen kanssa EKKR-takuusopimuksen.

2.   Investointikausi, jonka aikana tukikelpoisten vastapuolten kanssa voidaan tehdä EKKR-takuusopimuksia rahoitus- ja investointitoimien tukemiseksi, kestää 31 päivään joulukuuta 2020.

3.   Tukikelpoiset vastapuolet voivat tehdä sopimuksia rahoitukseen osallistuvien yksityisen sektorin kumppanien, rahoituksen välittäjien tai lopullisten tuensaajien kanssa enintään neljän vuoden ajan sen jälkeen, kun asianomainen EKKR-takuusopimus on tehty.

9 artikla

EKKR-takuun käyttöä koskevat kelpoisuusvaatimukset

1.   EKKR-tukeen 3 artiklassa säädetyn EKKR:n tarkoituksen mukaisesti oikeutettujen rahoitus- ja investointitoimien on oltava johdonmukaisia ja yhteneviä unionin politiikkojen, erityisesti unionin kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan, samoin kuin kumppanimaiden strategioiden ja toimintaperiaatteiden kanssa. Näissä toimissa on otettava huomioon muu unionin ja kansainvälinen tuki, jotta voidaan varmistaa täydentävyys muiden aloitteiden kanssa, ja niillä on tuettava seuraavia tavoitteita:

a)

myötävaikuttaminen kestävän kehityksen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään ulottuvuuteen sekä Agenda 2030 -toimintaohjelman ja tarvittaessa Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen siten, että erityistä huomiota kiinnitetään köyhyyden poistamiseen, säällisten työpaikkojen luomiseen, taloudellisiin mahdollisuuksiin, taitoihin ja yrittäjyyteen edistäen erityisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja nuorten vaikutusvaltaa ja pyrkien samalla oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja niiden lujittamiseen;

b)	unionin muuttoliikepolitiikan täytäntöönpanon edistäminen, tarvittaessa mukaan lukien Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvä uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa;

c)

puuttuminen kestävää kehitystä edistämällä muuttoliikkeen, myös sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen, erityisiin perimmäisiin syihin sekä kauttakulkuyhteisöjen ja vastaanottavien yhteisöjen selviytymiskyvyn parantaminen ja lähtömaihin palaavien muuttajien kestävän uudelleenkotouttamisen tukeminen oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien lujittaminen asianmukaisesti huomioon ottaen;

d)

sosioekonomisten alojen ja alueiden sekä niihin liittyvien julkisen ja yksityisen infrastruktuurin vahvistaminen, mukaan lukien uusiutuva ja kestävä energia-, vesi- ja jätehuolto, liikenne, tieto- ja viestintätekniikka, sekä ympäristö, luonnonvarojen kestävä käyttö, kestävä maatalous ja sininen kasvu, sosiaalinen infrastruktuuri, terveys ja inhimillinen pääoma, jotta voidaan parantaa sosioekonomista ympäristöä;

e)

rahoituksen ja tuen tarjoaminen yksityisen sektorin ja osuustoiminta-alan kehittämiseen keskittyen erityisesti paikallisiin yrityksiin ja mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin siten, että samalla puututaan markkinoiden toimimattomuuteen, vähennetään markkinoiden vääristymistä ja kannustetaan eurooppalaisia yrityksiä edistämään EKKR:n tavoitteita;

f)

yksityisiä investointeja haittaavien pullonkaulojen poistaminen tarjoamalla rahoitusvälineitä, jotka voivat olla myös asianomaisen kumppanimaan paikallisen valuutan määräisiä, mukaan lukien salkun suuririskisimmän osan kattavat takuut, yksityisen sektorin hankkeille myönnettävät takuut, kuten lainatakaukset pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä takaukset infrastruktuurihankkeiden erityisriskien kattamiseksi ja muut riskipääomatakaukset;

g)	yksityisen sektorin rahoituksen hankkiminen keskittyen erityisesti mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin poistamalla investointeja haittaavia pullonkauloja ja esteitä;

h)	myötävaikutus ilmastotoimiin ja ympäristönsuojeluun sekä ympäristöasioiden hallintaan tuottaen näin ilmastohyötyjä kohdentamalla vähintään 28 prosenttia rahoituksesta investointeihin, joilla vaikutetaan ilmastotoimiin sekä edistetään uusiutuvaa energiaa ja resurssitehokkuutta.

2.   EKKR-takuulla tuetaan rahoitus- ja investointitoimia, joilla puututaan markkinoiden toimimattomuuteen tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja jotka

a)	tarjoavat lisäisyyttä;

b)	varmistavat täydentävyyden muiden aloitteiden kanssa huolehtien siitä, että EKKR-takuun kattamat toimet ovat selvästi erillisiä erityisesti EIP:n hallinnoimista ulkoista lainanantovaltuutta koskevista toimista;

c)	varmistavat etujen yhteensovittamisen tarjoamalla asianomaisen tukikelpoisen vastapuolen ja muiden mahdollisten kumppanien asianmukaisen riskinjaon;

d)

ovat taloudellisesti ja rahoituksellisesti toteutuskelpoisia ottaen asianmukaisesti huomioon yksityisten ja julkisten kumppanien mahdollinen tuki ja osarahoitus hankkeelle siten, että samalla otetaan huomioon erityinen toimintaympäristö ja valmiudet maissa, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneissä maissa ja erittäin velkaantuneissa köyhissä maissa, joissa voidaan tarjota edullisempia ehtoja;

e)	ovat teknisesti toteutuskelpoisia sekä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä;

f)	saavat mahdollisuuksien mukaan liikkeelle mahdollisimman paljon pääomaa yksityiseltä sektorilta;

g)

noudattavat kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevassa Busanin kumppanuudessa ja uudelleen Nairobissa vuonna 2016, joita ovat muun muassa omavastuullisuus, mukautuminen, tuloshakuisuus, avoimuus ja keskinäinen vastuu sekä avun sidonnaisuuksien purkamisen tavoite;

h)	on suunniteltu sellaisiksi, että ne täyttävät virallista kehitysapua koskevat OECD-DAC:n vahvistamat arviointiperusteet ottaen huomioon yksityisen sektorin kehityksen erityispiirteet; ja

i)

pannaan täytäntöön noudattaen kaikilta osin kansainvälisesti sovittuja suuntaviivoja, periaatteita ja yleissopimuksia, joihin kuuluvat vastuullisen sijoittamisen periaatteet, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, vastuullista investointia maatalouteen ja elintarvikejärjestelmiin koskevat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön periaatteet sekä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus.

3.   Rahoitus- ja investointitoimissa voidaan tapauskohtaisesti yhdistää unionin eri välineistä saatava rahoitus siinä määrin kuin se on tarpeen EKKR:n tukeman investointihankkeen onnistumiseksi ja edellyttäen, että tämä ei johda rahoituksen vähentämiseen muilta kehitystavoitteilta.

4.   Ottaen asianmukaisesti huomioon strategiselta johtoryhmältä saamansa neuvot komissio määrittää, operatiivisia johtoryhmiä kuultuaan sekä ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tietyille alueille, tietyille kumppanimaille tai molemmille, tietyille aloille tai tietyille hankkeille, tietyille lopullisten tuensaajien luokille tai molemmille investointi-ikkunat, joita rahoitetaan 10 artiklassa tarkoitetuilla välineillä ja jotka EKKR-takuu kattaa kiinteään määrään saakka. Komissio täsmentää Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamissaan tiedoissa, miten investointi-ikkunat on saatettu vastaamaan 3 artiklan ja tämän artiklan vaatimuksia sekä niiden yksityiskohtaiset painopisteet. EIP:n olisi annettava kunkin investointi-ikkunaa koskevan ehdotuksen yhteydessä kirjallinen lausunto pankkitoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Kaikki investointi-ikkunoihin liittyvät rahoitustukea koskevat pyynnöt on esitettävä komissiolle.

Investointi-ikkunoiden valinta on perusteltava asianmukaisesti markkinoiden toimimattomuuden tai epätyydyttävien investointitilanteiden analyysillä. Komissio suorittaa tämän analyysin yhteistyössä mahdollisesti tukikelpoisten vastapuolten ja sidosryhmien kanssa.

Afrikan investointijärjestelyn puitteissa merkittävä osuus EKKR-takuusta kohdennetaan hauraille ja konfliktista kärsiville maille, sisämaavaltioille ja vähiten kehittyneille maille.

5.   Komissio arvioi, täyttävätkö EKKR-takuulla tuettavat toimet 1 ja 2 kohdassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset, hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan tukikelpoisten vastapuolten olemassa olevia tulosten mittausjärjestelmiä. Komissio julkaisee vuosittain kutakin investointi-ikkunaa koskevan arviointinsa tuloksen.

10 artikla

EKKR-takuun kelpoisuusvaatimukset täyttävät välineet

1.   EKKR-takuuta käytetään kattamaan seuraavista välineistä aiheutuvia riskejä:

a)	lainat, mukaan lukien paikallisen valuutan määräiset lainat;

b)	takaukset;

c)	vastatakaukset;

d)	pääomamarkkinainstrumentit;

e)	muut rahoitusmuodot ja lisävakuusjärjestelyt, vakuutukset sekä pääomasijoitukset tai oman pääoman luonteiset sijoitukset.

2.   Tukikelpoiset vastapuolet voivat tarjota 1 kohdassa lueteltuja välineitä investointi-ikkunan tai tukikelpoisen vastapuolen hallinnoiman yksittäisen hankkeen puitteissa. Niitä voidaan tarjota kumppanimaille, mukaan lukien maat, joiden tilanne on epävakaa tai joissa on käynnissä konflikti tai maat, joissa on ilmennyt jälleenrakentamiseen ja konfliktien jälkeiseen olojen ennalleen palauttamiseen liittyviä haasteita, ja kyseisten kumppanimaiden instituutioille, muun muassa niiden julkisille kansallisille ja yksityisille paikallisille pankeille ja rahoituslaitoksille, sekä näiden kumppanimaiden yksityisen sektorin toimijoille. Maissa, joiden tilanne on epävakaa tai joissa on käynnissä konflikti, sekä muissa maissa silloin, kun se on perusteltua, tukea voidaan antaa julkisen sektorin investointeihin, joilla on oleellinen vaikutus yksityisen sektorin kehitykseen.

11 artikla

Vastapuolten tukikelpoisuus ja valinta

1.   EKKR-takuuta sovellettaessa tukikelpoisia vastapuolia ovat

a)	EIP ja Euroopan investointirahasto;

b)	julkisoikeudelliset yhteisöt;

c)	kansainväliset järjestöt ja niiden erityisjärjestöt;

d)	sellaiset julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeuden alaiset elimet, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

e)	asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdasta poiketen jäsenvaltion yksityisoikeuden alaiset elimet, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

f)	asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdasta poiketen kumppanimaan yksityisoikeuden alaiset elimet, jotka antavat riittävät rahoitustakuut.

2.   Tukikelpoisten vastapuolten on noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklassa säädettyjä sääntöjä ja edellytyksiä. Jäsenvaltion tai kumppanimaan yksityisoikeuden alaisista elimistä on asetettava etusijalle elimet, jotka antavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä kriteereitä koskevia tietoja.

EKKR-takuu on pantava täytäntöön aina, kun se on mahdollista eurooppalaisen tukikelpoisen vastapuolen johdolla tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Komissio varmistaa tukikelpoisten vastapuolten käytettävissä olevien resurssien vaikuttavan, tehokkaan ja oikeudenmukaisen käytön ja edistää vastapuolten välistä yhteistyötä.

Komissio varmistaa kaikkien tukikelpoisten vastapuolten oikeudenmukaisen kohtelun sekä varmistaa, että eturistiriidat vältetään EKKR:n täytäntöönpanokauden aikana. Täydentävyyden varmistamiseksi komissio voi pyytää tukikelpoisia vastapuolia antamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot muista toimistaan, jotka eivät kuulu EKKR:n piiriin.

3.   Komissio valitsee tukikelpoiset vastapuolet asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 61 artiklan mukaisesti.

4.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kutsua tukikelpoiset vastapuolet keskustelemaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista.

12 artikla

EKKR-takuun kattavuus ja ehdot

1.   EKKR-takuu ei saa milloinkaan ylittää 1 500 000 000 euroa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.   Jäsenvaltiot ja EFTA-maat voivat osallistua EKKR-takuurahaston rahoittamiseen joko takauksilla tai käteisellä rahalla. Muut rahoittajat voivat strategisen johtoryhmän lausunnon perusteella ja komission suostumuksella osallistua rahoittamiseen käteisellä rahalla.

Komissio ilmoittaa vahvistetut rahoitusosuudet viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

EKKR-takuun määrä, joka ylittää 1 kohdassa esitetyn määrän, myönnetään unionin puolesta.

EKKR-takuun nojalla unionin yleisestä talousarviosta suoritettavien maksujen yhteenlaskettu nettomäärä saa olla enintään 1 500 000 000 euroa. Rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot tai muut rahoittajat suorittavat tarvittaessa takuun perusteella vaaditut maksut tasavertaisin ehdoin (pari passu) unionin kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

Rahoitussopimuksessa, jonka tekevät komissio unionin puolesta ja rahoittaja, määrätään erityisesti maksuehdoista.

3.   EKKR-takuu on käytettävissä vasta, kun 400 000 000 euron käteismaksu yhdennestätoista EKR:sta unionin yleiseen talousarvioon on vahvistettu.

4.   Jäsenvaltioiden takauksina suorittamia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen vasta sen jälkeen, kun unionin yleisestä talousarviosta saatava rahoitus ja mahdolliset muut käteisvaroina suoritetut rahoitusosuudet on käytetty takuun perusteella vaadittuihin maksuihin.

Jäsenvaltioiden strategisessa johtoryhmässä esittämästä pyynnöstä niiden rahoitusosuudet voidaan korvamerkitä hankkeisiin, jotka käynnistetään tietyillä alueilla, tietyissä maissa, tietyillä aloilla tai tietyissä olemassa olevissa investointi-ikkunoissa.

Kaikkia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen korvamerkinnästä riippumatta.

5.   Vähintään 400 000 000 euroa EKKR-takuun kattamasta määrästä on kohdennettava AKT–EU-kumppanuussopimuksen tavoitteiden mukaisesti koko EKKR-takuun täytäntöönpanojakson ajan investoinneille kumppanimaissa, jotka ovat tukikelpoisia yhdennentoista EKR:n mukaisesti.

6.   Vähintään 100 000 000 euroa EKKR-takuun kattamasta määrästä on kohdennettava investoinneille itäisen ja eteläisen naapuruston kumppanimaissa asetuksen (EU) N:o 232/2014 mukaisesti.

13 artikla

EKKR-takuusopimusten täytäntöönpano

1.   Komissio tekee unionin puolesta 11 artiklan ja tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti valittujen tukikelpoisten vastapuolten kanssa EKKR-takuusopimukset, joilla valitulle tukikelpoiselle vastapuolelle myönnetään EKKR-takuu, joka on ehdoton, peruuttamaton ja heti vaadittaessa maksettava (first demand).

2.   Komissio tekee valitun tukikelpoisen vastapuolen tai valittujen tukikelpoisten vastapuolten kanssa yhden tai useamman kutakin investointi-ikkunaa koskevan EKKR-takuusopimuksen. Erityistarpeisiin vastaamiseksi EKKR-takuu voidaan myöntää yksittäisiä rahoitus- tai investointitoimia varten. Sopimuksia voidaan tehdä kahden tai useamman tukikelpoisen vastapuolen muodostaman yhteenliittymän kanssa.

Kaikki EKKR-takuusopimukset on asetettava pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville ottaen huomioon luottamuksellisten tietojen ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelu.

3.   EKKR-takuusopimukset sisältävät erityisesti seuraavat määräykset:

a)

EKKR-takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännöt takuun kattavuudesta ja tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen ja hankkeiden määritellystä kattamisesta, sekä hankkeita ja hankesalkkuja koskeva riskianalyysi, myös alakohtaisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

b)

tämän asetuksen tavoitteet ja tarkoitus, tarvearvio sekä odotetut tulokset, ottaen huomioon yritysten yhteiskuntavastuu ja vastuullisen yritystoiminnan edistäminen erityisesti noudattamalla 9 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja kansainvälisesti sovittuja suuntaviivoja, periaatteita ja oikeudellisia asiakirjoja;

c)	takuusta maksettava korvaus, jonka on vastattava riskitasoa, ja mahdollisuus osittain tuettuun korvaukseen, jotta voidaan tarjota edullisempia ehtoja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti 9 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa maissa;

d)	EKKR-takuun käyttöä koskevat vaatimukset, muun muassa maksuehdot, kuten maksuajat, erääntyneistä määristä maksettavat korot, perintäkulut ja muut kustannukset sekä mahdollisesti tarvittavat likviditeettijärjestelyt;

e)	vaatimuksiin sovellettavat menettelyt, jotka koskevat muun muassa laukaisevia tapahtumia ja harkinta-aikoja, sekä saatavien perintään koskevat menettelyt;

f)	16 ja 17 artiklan mukaiset seuranta-, raportointi- ja arviointivelvoitteet;

g)	selkeät ja helposti saatavilla olevat valitusmenettelyt sellaisia kolmansia osapuolia varten, joihin EKKR-takuulla tuettujen hankkeiden toteuttaminen voi vaikuttaa.

4.   Komissio ottaa seuraavat seikat asianmukaisesti huomioon tehdessään tukikelpoisten vastapuolten kanssa EKKR-takuusopimuksia:

a)	strategisten ja alueellisten johtoryhmien neuvonta ja ohjeet 5 ja 6 artiklan mukaisesti;

b)	investointi-ikkunan tavoitteet;

c)	tukikelpoisen vastapuolen kokemus sekä toiminta-, rahoitus- ja riskinhallintakapasiteetti;

d)	omien varojen määrä sekä yksityisen sektorin osarahoitus, jonka tukikelpoinen vastapuoli on valmis käyttämään investointi-ikkunan rahoittamiseen.

5.   Tukikelpoinen vastapuoli hyväksyy rahoitus- ja investointitoimet omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti ja EKKR-takuusopimuksen ehtoja noudattaen.

6.   EKKR-takuu voi kattaa

a)	vieraan pääoman ehtoisten välineiden osalta pääoman sekä kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava valitulle tukikelpoiselle vastapuolelle mutta joita se ei ole saanut maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen;

b)	oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut;

c)	muiden 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitus- ja investointitoimien osalta käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut;

d)	kaikki asiaankuuluvat maksukyvyttömyystapahtumaan liittyvät perintäkulut ja muut kustannukset, ellei niitä ole vähennetty perintätuotoista.

7.   EKKR-takuusopimuksissa on vahvistettava takuun kattavuutta, kelpoisuusvaatimuksia ja muita vaatimuksia, tukikelpoisia vastapuolia ja menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

14 artikla

EKKR-takuurahasto

1.   EKKR-takuurahasto toimii likviditeettipuskurina, josta tukikelpoisille vastapuolille suoritetaan maksuja, jos EKKR-takuun perusteella esitetään vaatimuksia asianomaisen EKKR-takuusopimuksen mukaisesti.

2.   EKKR-takuurahastoa rahoitetaan seuraavista lähteistä:

a)	unionin yleisestä talousarviosta ja muista lähteistä suoritettavat rahoitusosuudet;

b)	jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien vapaaehtoiset rahoitusosuudet;

c)	EKKR-takuurahaston sijoitettujen varojen tuotto;

d)	määrät, jotka on peritty takaisin maksut laiminlyöneiltä velallisilta EKKR-takuusopimuksissa määrättyjen takaisinperintämenettelyjen mukaisesti;

e)	tulot ja kaikki muut maksut, jotka unioni on saanut EKKR-takuusopimusten mukaisesti.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetut EKKR-takuurahaston tulot ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdan mukaisia sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

4.   Komissio hallinnoi 2 kohdassa tarkoitettuja EKKR-takuurahaston varoja suoraan, ja kyseiset varat sijoitetaan moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019 riippumattoman ulkoisen arvioinnin eduista ja haitoista, joita liittyy siihen, että neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 480/2009 (12) perustetun ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston ja EKKR:n varainhoito annetaan komission, EIP:n tai molempien tehtäväksi; arvioinnissa otetaan huomioon asiaan liittyvät tekniset ja institutionaaliset arviointiperusteet, joita käytetään verrattaessa omaisuudenhoitopalveluja, mukaan lukien tekninen infrastruktuuri, tarjottujen palvelujen kustannusten vertailu, institutionaalinen rakenne, raportointi, suorituskyky, vastuuvelvollisuus sekä kunkin laitoksen asiantuntemus ja muut unionin yleiseen talousarvioon liittyvät omaisuudenhoitotoimeksiannot. Arviointiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

5.   EKKR-takuurahastoon maksettavia varoja käytetään EKKR:n yhteenlaskettuja takausvelvoitteita vastaavan asianmukaisen määrän kerryttämiseen. Rahoitusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia kaikista EKKR-takuun piiriin kuuluvista velvoitteista, jotka katetaan unionin yleisestä talousarviosta.

6.   Sen jälkeen, kun EKKR-takuurahaston varojen riittävyyttä on arvioitu 16 artiklan 3 kohdassa säädetyn kertomuksen mukaisesti, on suoritettava seuraavat maksut:

a)	mahdollinen ylijäämä maksetaan unionin yleiseen talousarvioon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 8 kohdan soveltamista;

b)	mahdollinen lisärahoitus EKKR-takuurahastoon suoritetaan vuosierinä enintään kolmen vuoden pituisella ajanjaksolla, joka alkaa vuonna n + 1.

7.   Jos EKKR-takuurahaston varojen määrä vähenee 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen takuuseen perustuvien vaatimusten seurauksena alle 50 prosenttiin 5 kohdassa tarkoitetusta rahoitusasteesta, komissio antaa kertomuksen

a)	varojen vähyyden syystä, joka selitetään yksityiskohtaisesti; ja

b)	tarpeen mukaan mahdollisista poikkeuksellisista toimenpiteistä, joita voidaan tarvita EKKR-takuurahaston täydentämiseksi.

8.   Sen jälkeen, kun EKKR-takuuseen perustuva vaatimus on esitetty, sellaiset tämän artiklan 2 kohdan c, d ja e alakohdassa säädetyt EKKR-takuurahastoon maksettavat varat, jotka ylittävät tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun rahoitusasteen saavuttamiseen tarvittavan määrän, tai muu tämän artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetty ylijäämä käytetään ensin 8 artiklan 3 kohdassa säädetyn enimmäisjakson aikana EKKR-takuun palauttamiseen sen alkuperäiseen määrään.

15 artikla

EKKR-takuurahaston rahoittaminen unionin yleisestä talousarviosta

Unionin yleisestä talousarviosta suoritetaan 350 000 000 euron rahoitusosuus.

IV LUKU

RAPORTOINTI, KIRJANPITO JA ARVIOINTI

16 artikla

Raportointi ja kirjanpito

1.   Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen EKKR-takuun kattamista rahoitus- ja investointitoimista. Mainittu kertomus julkistetaan. Siihen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)	arvio 3 artiklassa ja 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettuihin EKKR:n tarkoitukseen ja tavoitteisiin vaikuttavista tuloksista;

b)	arvio käynnissä olevista ja EKKR-takuun kattamista rahoitus- ja investointitoimista alojen, maiden ja alueiden tasolla ja niiden yhdenmukaisuudesta tämän asetuksen kanssa, mukaan lukien riskitoimenpiteet ja niiden vaikutus kumppanien rahoituksen ja talouden vakauteen;

c)

9 artiklan 5 kohdan mukaisiin indikaattoreihin perustuva arvio EKKR-takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien lisäisyydestä ja lisäarvosta, niihin yksityiseltä sektorilta saaduista varoista sekä niiden arvioiduista ja toteutuneista tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista kootusti esitettynä, mukaan lukien vaikutus säällisten työpaikkojen luomiseen, köyhyyden poistamiseen ja tapaan, jolla muuttoliikkeen, myös sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen, perimmäisiin syihin puututaan; tähän arvioon sisältyy katettuja toimia koskeva tasa-arvoanalyysi, joka perustuu mahdollisuuksien mukaan näyttöön ja sukupuolen mukaan eriytettyihin tietoihin;

d)	arvio EKKR-takuun käytön edellytysten ja kullekin toimitetulle ehdotukselle määritettyjen keskeisten tulosindikaattorien toteutumisesta;

e)	arvio EKKR-takuun kattamien toimien vipuvaikutuksesta;

f)	edunsaajille siirretyn rahoituksen määrä ja arvio kunkin tukikelpoisen vastapuolen rahoitus- ja investointitoimista kootusti esitettynä;

g)	arvio tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimien lisäisyydestä ja lisäarvosta sekä kyseisiin toimiin liittyvästä kokonaisriskistä;

h)	yksityiskohtaiset tiedot tapauksista, joissa on esitetty EKKR-takuuseen perustuvia vaatimuksia, tappioista, tuotoista, takaisinperityistä määristä ja muista saaduista maksusuorituksista samoin kuin kokonaisriskistä;

i)	tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut;

j)

jo laadittuihin asiaankuuluviin kertomuksiin perustuva arvio EKKR-takuun kattamien toimien ja ulkoisen investointiohjelman toisen ja kolmannen pilarin piiriin kuuluvien toimien välisistä synergioista ja niiden keskinäisestä täydentävyydestä siten, että kiinnitetään erityistä huomiota hyvään hallintoon liittyvään edistykseen, jota on tapahtunut muun muassa lahjonnan ja laittomien rahavirtojen torjunnassa, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa, sukupuolinäkökohdat huomioon ottavien politiikkojen noudattamisessa sekä yrittäjyyden, paikallisen liiketoimintaympäristön ja paikallisten rahoitusmarkkinoiden edistämisessä;

k)	arvio siitä, miten EKKR-takuun kattamissa toimissa noudatetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia kansainvälisesti sovittuja periaatteita;

l)	arvio takuista maksettavasta korvauksesta ja 22 artiklan täytäntöönpanosta.

2.   Komission kirjanpitoa, sen EKKR-takuun kattamia riskejä koskevaa raportointia ja sen suorittamaa EKKR-takuurahaston hoitamista varten tukikelpoisten vastapuolten, joiden kanssa on tehty EKKR-takuusopimus, on annettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut ja joihin on sisällytettävä muun muassa seuraavat tiedot:

a)

tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimien riskinarviointi, mukaan lukien tiedot unionin vastuista, jotka määritetään niiden unionin kirjanpitosääntöjen mukaisesti, jotka komission tilinpitäjä on laatinut kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti;

b)	tukikelpoisille vastapuolille ja niiden rahoitus- ja investointitoimia varten myönnetystä EKKR-takuusta johtuva unionin rahoitusvelvoite toimikohtaisesti jaoteltuna.

Tukikelpoisten vastapuolten on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki lisätiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

3.   Komissio toimittaa joka vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle komission tilinpäätösasiakirjojen yhteydessä vaaditut tiedot EKKR-takuurahaston tilanteesta. Lisäksi se toimittaa viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle kertomuksen, joka koskee EKKR-takuurahaston hallinnointia edellisenä kalenterivuonna ja johon sisältyy arvio rahoituksen riittävyydestä, EKKR-takuurahaston tasosta ja takuurahaston lisärahoitustarpeesta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on esitettävä EKKR-takuurahaston taloudellinen tilanne edellisen kalenterivuoden lopussa, rahavirrat edellisen kalenterivuoden aikana sekä merkittävät liiketoimet ja mahdolliset muut asiaankuuluvat tilinpäätöstiedot. Kertomuksessa on annettava myös tiedot EKKR-takuurahaston varainhoidosta, toiminnan tuloksista ja riskistä edellisen kalenterivuoden lopussa.

17 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   Komissio arvioi EKKR:n alkuvaiheen toimintaa, sen hallinnointia ja sen tosiasiallista myötävaikutusta tämän asetuksen tarkoituksen ja tavoitteiden saavuttamiseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen, joka sisältää riippumattoman ulkoisen arvioinnin tämän asetuksen soveltamisesta ja johon liitetään perusteltu ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi tarpeen mukaan ja erityisesti 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen investointikauden jatkamiseksi. Arviointikertomukseen liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto.

2.   Komissio arvioi EKKR-takuurahaston käyttöä ja toimintaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Komissio toimittaa arviointikertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arviointikertomukseen liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto.

V LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

18 artikla

Avoimuus, viestintä ja tietojen julkistaminen

1.   Tukikelpoisten vastapuolten on avoimuuspolitiikkansa ja unionin tietosuojaa sekä asiakirjojen ja tietojen saatavuutta koskevien sääntöjen mukaisesti ennakoivasti ja järjestelmällisesti julkaistava verkkosivustoillaan tietoja kaikista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista EKKR-takuun kattamista rahoitus- ja investointitoimista ja erityisesti siitä, miten kyseisillä toimilla tuetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutumista ja vaatimusten täyttymistä. Kyseiset tiedot on jaoteltava mahdollisuuksien mukaan hanketasolla. Näissä tiedoissa on aina otettava huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelu.

2.   Komissio julkistaa verkkoportaalissaan tietoja rahoitus- ja investointitoimista sekä kaikkien EKKR-takuusopimusten olennaiset osat, mukaan lukien tiedot tukikelpoisten vastapuolten oikeushenkilöllisyydestä, odotetuista kehityshyödyistä ja 13 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisista valitusmenettelyistä ottaen huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelun.

3.   Tukikelpoisten vastapuolten on tiedotettava unionin tuesta kaikissa tiedoissa, jotka ne julkaisevat EKKR-takuun kattamista rahoitus- ja investointitoimista tämän asetuksen mukaisesti.

4.   Euroopan unionin edustustot sisällyttävät kansalaisyhteiskunnalle ja suurelle yleisölle suunnattuun viestintäänsä tietoa EKKR:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.

19 artikla

Valitus- ja oikeussuojamekanismi

Siltä varalta, että kumppanimaissa olevilla kolmansilla osapuolilla, muun muassa yhteisöillä ja luonnollisilla henkilöillä, joihin EKKR-takuulla tuettavat hankkeet vaikuttavat, on valituksen aiheita, komissio ja Euroopan unionin edustustot julkaisevat verkkosivustoillaan suoria viittauksia komission kanssa sopimuksia tehneiden asianomaisten vastapuolten valitusmekanismeihin. Komissio tarjoaa myös mahdollisuuden vastaanottaa suoraan valituksia, jotka liittyvät tukikelpoisille vastapuolille esitettyjen valitusten käsittelyyn. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon tulevassa yhteistyössä kyseisten vastapuolten kanssa.

20 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen suorittamat tarkastukset

1.   Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tämän asetuksen mukaisen toiminnan ulkoisen tarkastuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti, ja kyseiseen toimintaan sovelletaan siten vastuuvapausmenettelyä mainitun sopimuksen 319 artiklan mukaisesti.

2.   Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa tilintarkastustuomioistuin saa pyynnöstään ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti käyttöönsä kaikki asiakirjat tai tiedot, jotka se tarvitsee tilintarkastustehtäviään suorittaessaan.

21 artikla

Petostentorjuntatoimet

1.   Jos komissiolla tai tukikelpoisilla vastapuolilla on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien valmistelun, toteuttamisen tai päättämisen missään vaiheessa syytä epäillä petosta, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, joka saattaa vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, ne ilmoittavat asiasta välittömästi OLAF:lle. Komissio tai tukikelpoiset vastapuolet antavat OLAF:lle kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi suorittaa täydellisen ja perusteellisen tutkinnan.

2.   Suojatakseen unionin taloudellisia etuja OLAF voi asetuksissa (EU, Euratom) N:o 883/2013, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EY, Euratom) N:o 2988/95 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa. OLAF voi toimittaa tutkimustensa kuluessa saamiaan tietoja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Jos tällainen laiton toiminta näytetään toteen, tukikelpoisten vastapuolten on toteutettava takaisinperintätoimia sellaisten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimiensa osalta, joihin tällainen toiminta liittyy, ja niiden on myös toimitettava asianomaisille viranomaisille kaikki tutkintaa ja mahdollista syytteeseenpanoa varten tarvittavat tiedot.

22 artikla

Poissuljetut toimet ja yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet

1.   Tukikelpoisten vastapuolten on rahoitus- ja investointitoimissaan noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta ja sovittuja kansainvälisiä ja unionin normeja, eivätkä ne näin ollen saa tukea tämän asetuksen nojalla hankkeita, jotka edistävät rahanpesua, terrorismin rahoitusta, veronkiertoa, veropetoksia ja verovilppiä.

Tukikelpoiset vastapuolet eivät myöskään saa toteuttaa uusia toimia tai jatkaa toimia sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka on perustettu tai jotka ovat sijoittautuneet oikeudenkäyttöalueille, jotka sisältyvät yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan unionin politiikan puitteissa laadittuun luetteloon tai jotka on yksilöity suuririskisiksi kolmansiksi maiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (13) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai jotka eivät tosiasiallisesti noudata avoimuutta ja tietojen vaihtoa koskevia unionin tai kansainvälisesti sovittuja veronormeja. Tukikelpoiset vastapuolet saavat poiketa tästä periaatteesta vain, jos hanke toteutetaan fyysisesti jollakin näistä oikeudenkäyttöalueista eikä siihen liity mitään viitteitä siitä, että asianomainen toimi kuuluu johonkin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa luetelluista luokista.

Tehdessään sopimuksia rahoituksen välittäjien kanssa tukikelpoisten vastapuolten on sisällytettävä tässä artiklassa tarkoitetut vaatimukset asianomaisiin sopimuksiin ja pyydettävä rahoituksen välittäjiä raportoimaan vaatimusten noudattamisesta.

2.   Tukikelpoisen vastapuolen on noudatettava rahoitus- ja investointitoimissaan unionin oikeuden mukaisia periaatteita ja vaatimuksia, joilla estetään rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847 (14) ja direktiiviä (EU) 2015/849. Tukikelpoisten vastapuolten on asetettava sekä suoran rahoituksen että tämän asetuksen nojalla välittäjien kautta tapahtuvan rahoituksen ehdoksi todellista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen ilmoittaminen direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti ja julkaistava maakohtaiset raportointitiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (15) 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. syyskuuta 2017.

(2)  EUVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(4)  Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27).

(6)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 95).

(10)  Neuvoston asetus (EU) 2015/323, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).

(12)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

---