(1)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan tavaranimikkeistö, jäljempänä ’yhdistetty nimikkeistö’ tai ’CN’, joka on mainitun asetuksen liitteenä I.

(2)

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selkeyttää nimikkeen 1901 hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta taikka nimikkeiden 0401–0404 tavaroista valmistettujen kapselien, tablettien, pastillien ja pillereiden, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lisäravinteina, luokittelua.

(3)

Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-410/08–C-412/08 antaman tuomion (2) mukaisesti lisäravinteina käytettäväksi tarkoitetut elintarvikevalmisteet, jotka koostuvat pääasiassa kasvi- tai eläinöljystä, johon on lisätty vitamiineja, ja jotka esitetään tullille annostettuina (kapseleina), on luokiteltava nimikkeeseen 2106 (”Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet”).

(4)

Tuomiossaan tuomioistuin selitti, että kyseessä olevien tavaroiden valmistemuoto (eli kuoressa) on ratkaiseva seikka, joka osoittaa niiden tehtävän lisäravinteena, sillä se määrää elintarvikevalmisteiden annostuksen, niiden imeytymistavan ja paikan, jossa niiden oletetaan vaikuttavan. Näin ollen molemmat tekijät (kuori yhdessä lisäravinteen sisällön kanssa) määräävät kysymyksessä olevien tuotteiden käytön ja luonteen.

(5)

Harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan nimikkeen 2106 osalta, että tähän nimikkeeseen kuuluvat lisättyjä vitamiineja ja toisinaan pienen pieniä määriä rautayhdisteitä sisältävät valmisteet, joista usein käytetään nimitystä ”lisäravinteet”, ja jotka ovat pakkauksissa, joiden merkintöjen mukaan ne ylläpitävät terveyttä ja hyvinvointia.

(6)

Nimikkeen 1901 hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta taikka nimikkeiden 0401–0404 tavaroista tehdyt lisäravinteet, jotka esitetään tullille annostettuina, kuten kapseleina, tabletteina, pastilleina ja pillereinä, eivät kuulu nimikkeeseen 1901, koska erityinen valmistemuoto osoittaa niiden käyttötarkoituksen lisäravinteena. Lisäravinteet ovat hyvin erityistyyppisiä elintarvikevalmisteita, jotka mainitaan ainoastaan nimikettä 2106 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä ja yleensä esitetään tullille annostettuina. Sen vuoksi elintarvikevalmisteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lisäravinteina, jotka esitetään tullille annostettuina ja jotka on tehty nimikkeen 1901 hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta taikka nimikkeiden 0401–0404 tavaroista, eivät täytä nimikkeen 1901 vaatimuksia, ja ne olisi luokiteltava nimikkeeseen 2106.

(7)

Yhdistetyn nimikkeistön säännöksissä olisi oikeusvarmuuden vuoksi otettava huomioon edellä mainittu oikeuskäytäntö. Tähän on osittain päästy, kun ryhmään 21 lisättiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 698/2013 (3) 5 lisähuomautus. Johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus tämän aiemman toimenpiteen kanssa edellyttää, että vastaava lisähuomautus lisätään myös ryhmään 19.

(8)

Näin ollen yhdistetyn nimikkeistön toisen osan 19 ryhmään olisi lisättävä uusi lisähuomautus, jotta nimikkeistön yhdenmukainen tulkinta varmistettaisiin kaikkialla unionissa.

(9)

Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2658/87 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan tavaranimikkeistö, jäljempänä ’yhdistetty nimikkeistö’ tai ’CN’, joka on mainitun asetuksen liitteenä I.

(2)

Yhdistetyn nimikkeistön 17 ryhmän 4 ja 5 lisähuomautuksen samoin kuin 21 ryhmän 3 ja 4 lisähuomautuksen nykyisessä tekstissä viitataan komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) 42 artiklaan, jossa esitetään menetelmät raakasokerin ja tiettyjen siirappien sokeripitoisuuden laskemiseksi.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 951/2006 42 artiklan 2, 3 ja 4 kohta poistetaan 1 päivästä lokakuuta 2017 sokerintuotannon kiintiöjärjestelmän muututtua maatalouspolitiikan muutosten seurauksena. Näin ollen viittauksia asetuksen (EY) N:o 951/2006 42 artiklaan 17 ryhmän 4 ja 5 lisähuomautuksessa ja 21 ryhmän 3 ja 4 lisähuomautuksessa ei enää tarvita.

(4)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja oikeudellisen tyhjiön muodostumisen välttämiseksi on tarpeen muuttaa kyseisiä lisähuomautuksia ja sisällyttää sovellettavat analyysimenetelmät suoraan kyseisiin huomautuksiin.

(5)

Kun otetaan huomioon sokeripitoisuuden määrittämisessä käytettyjen analyysimenetelmien parantuminen, tiettyjen 17 ryhmään kuuluvien tuotteiden sokeripitoisuuden laskemiseksi nykyään käytetty analyysimenetelmä, johon voivat vaikuttaa näytematriisi tai mittausta häiritsevät yhdisteet, olisi korvattava korkean erotuskyvyn nestekromatografiamenetelmällä, jäljempänä ’HPLC-menetelmä’.

(6)

HPLC-menetelmää ei kuitenkaan voida soveltaa useisiin muihin 17 tai 21 ryhmään kuuluviin tuotteisiin, joiden sokeripitoisuus ei perustu yksinomaan sakkaroosiin, fruktoosiin, glukoosiin ja maltoosiin, koska niissä on myös muita sokereita. Kyseisten tuotteiden sakkaroosipitoisuus, mukaan lukien muiden sokerien pitoisuudet sakkaroosina ilmaistuna, olisi määritettävä refraktometrisellä mittausmenetelmällä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 974/2014 (3) liitteen mukaisesti.

(7)

Jotta varmistetaan, että yhdistettyä nimikkeistöä tulkitaan kaikkialla unionissa yhdenmukaisesti määritettäessä tiettyjen tuotteiden sokeripitoisuutta, yhdistetyn nimikkeistön toisen osan 17 ryhmän 4 ja 5 lisähuomautusta ja 21 ryhmän 3 ja 4 lisähuomautusta olisi muutettava.

(8)

Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2658/87 olisi muutettava.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 951/2006 42 artiklan 2, 3 ja 4 kohta kumotaan 1 päivästä lokakuuta 2017. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

a)

korvataan 17 ryhmän 4 ja 5 lisähuomautus seuraavasti:

(*1)   Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 974/2014, annettu 11 päivänä syyskuuta 2014, hedelmä- ja vihannesjalosteiden liukoisen kuiva-ainepitoisuuden refraktometrisen mittausmenetelmän vahvistamisesta niiden luokittelemiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 274, 16.9.2014, s. 6).”;"

b)

korvataan 21 ryhmän 3 ja 4 lisähuomautus seuraavasti:

(*2)   Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 974/2014, annettu 11 päivänä syyskuuta 2014, hedelmä- ja vihannesjalosteiden liukoisen kuiva-ainepitoisuuden refraktometrisen mittausmenetelmän vahvistamisesta niiden luokittelemiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 274, 16.9.2014, s. 6).” "

(1)

Vuoden 2016 kalastuskiintiöt on vahvistettu seuraavilla säädöksillä:

(2)

Vuoden 2017 kalastuskiintiöt on vahvistettu seuraavilla säädöksillä:

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio on todennut jonkin jäsenvaltion ylittäneen sille osoitetut kalastuskiintiöt, komissio alentaa tuon jäsenvaltion tulevia kiintiöitä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, että tällaiset vähennykset on tehtävä seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina soveltamalla vastaavia, mainituissa kohdissa vahvistettuja kertoimia.

(5)

Eräät jäsenvaltiot ovat ylittäneet vuoden 2016 kalastuskiintiönsä. Sen vuoksi on aiheellista tehdä niille myönnettyihin kalastuskiintiöihin liikakalastettujen kantojen osalta vähennyksiä vuonna 2017 ja tarvittaessa sitä seuraavina vuosina.

(6)

Eräiden maiden kalastuskiintiöihin tehtiin vuonna 2016 tiettyjen lajien osalta vähennyksiä komission täytäntöönpanoasetuksilla (EU) 2016/2226 (10) ja (EU) 2017/162 (11). Joidenkin jäsenvaltioiden osalta tiettyihin lajeihin sovellettavat vähennykset olivat kuitenkin suurempia kuin niiden vuoden 2016 vastaavat kiintiöt, eikä vähennyksiä voitu sen vuoksi tehdä kokonaisuudessaan kyseisenä vuonna. Sen varmistamiseksi, että myös tällaisissa tapauksissa koko määrä vähennetään asianomaisten kantojen osalta, jäljellä olevat määrät olisi otettava huomioon vahvistettaessa vähennyksiä vuoden 2017 ja tarvittaessa sitä seuraavien vuosien kiintiöistä.

(7)

Belgia pyysi 16 päivänä marraskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (12) 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolta lupaa purkaa unionin vesillä alueilla IIa ja IV (T/B/2AC4-C) pyydettyjen piikkikampelan ja silokampelan lisämääriä, joiden osuus ei ylitä 10:tä prosenttia kyseisestä kiintiöstä. Tätä menettelyä noudattaen vuonna 2016 myönnettyjen lisämäärien olisi katsottava ylittävän sallitut puretut määrät asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklassa säädettyjen vähennysten soveltamisen osalta.

(8)

Tässä asetuksessa säädettyjä kalastuskiintiöiden vähennyksiä olisi sovellettava rajoittamatta vuoden 2017 kiintiöihin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 185/2013 (13) nojalla tehtäviä vähennyksiä.

(9)

Koska kiintiöt ilmaistaan tonneina, määriä, jotka ovat pienempiä kuin yksi tonni, ei oteta huomioon,

(1)

Århusin yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa, jäljempänä ’Århusin yleissopimus’ (1), hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta 17 päivänä maaliskuuta 2005 neuvoston päätöksellä 2005/370/EY (2).

(2)

Unioni pani Århusin yleissopimuksen velvoitteet toimielintensä ja elintensä osalta täytäntöön erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1367/2006 (3).

(3)

Århusin yleissopimuksen 15 artiklan nojalla perustettiin Århusin yleissopimuksen valvontakomitea, jäljempänä ’komitea’, joka on toimivaltainen tutkimaan, miten sopimuspuolet noudattavat Århusin yleissopimuksen määräyksiä.

(4)

Unioni vastaanotti 17 päivänä maaliskuuta 2017 päätelmät asiassa ACCC/C/2008/32, joka koski muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta unionin tasolla, jäljempänä ’päätelmät’. Päätelmien 123 kohdassa komitea katsoi, että ”asianomainen sopimuspuoli ei noudata yleissopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohtaa siltä osin kuin on kyse yleisön muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta, koska sen enempää Århusin asetuksella kuin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöllä ei panna kyseisistä kohdista johtuvia velvoitteita täytäntöön eikä niissä noudateta niitä”.

(5)

Unioni antoi Århusin yleissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä ilmoituksen, jonka se toisti kyseisen yleissopimuksen hyväksymisen yhteydessä ja jolla yleissopimuksen elinten tietoon saatettiin, että ”yhteisön institutionaalisissa ja oikeudellisissa puitteissa […] yhteisön toimielimet soveltavat yleissopimusta asiakirjojen saatavuutta koskevien tämänhetkisten ja tulevien sääntöjensä sekä muiden yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien, asiaa koskevien yhteisön säännösten mukaisesti”.

(6)

Yksi päätelmistä asiassa ACCC/C/2008/32 eli se, että unioni ei noudata Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohtaa, on sisällytetty päätösehdotukseen VI/8f, joka toimitetaan syyskuussa 2017 Budvassa Montenegrossa järjestettävän Århusin yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen kuudennen istunnon vahvistettavaksi.

(7)

Unionin olisi kartoitettava tapoja ja keinoja noudattaa Århusin yleissopimusta tavalla, joka on unionin oikeusjärjestyksen perusperiaatteiden ja sen tuomioistuimessa tapahtuvia uudelleentarkastelumenettelyitä koskevan järjestelmän mukainen.

(8)

Unionin toimivallanjako huomioon ottaen neuvosto ei voi antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, sen lainkäyttötehtäviä koskevia ohjeita tai suosituksia. Tästä syystä ei voida hyväksyä päätösehdotuksen VI/8f suosituksia, jotka liittyvät unionin tuomioistuimeen ja sen oikeuskäytäntöön.

(9)

Unioni tukee edelleen Århusin yleissopimuksen tärkeitä tavoitteita.

(10)

Unionin olisi määritettävä Århusin yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen kuudennessa istunnossa esitettävä kanta päätösehdotukseen VI/8f,