|
ISSN 1977-0812 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148 |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
60. vuosikerta |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/979,
annettu 2 päivänä maaliskuuta 2017,
OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Rahapoliittisten velvollisuuksien hoidolla ja valtion velan hoidolla on yhteisiä vaikutuksia korkomarkkinoihin, ja näitä kahta tehtävää olisi koordinoitava sen varmistamiseksi, että ne suoritetaan tehokkaasti. Unionin keskuspankit ja muut julkiset elimet, jotka hoitavat julkista velkaa, jätetään asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalan ulkopuolelle, jottei rajoitettaisi niiden kykyä suorittaa yhteisen edun mukaisia tehtäviä. Eri sääntöjen soveltaminen tällaisiin tehtäviin, kun niitä hoitavat kolmansien maiden yhteisöt, haittaisi niiden tehokkuutta. Sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden keskuspankit ja muut julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, pystyvät edelleen hoitamaan tehtäviään asianmukaisella tavalla, asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä myös kolmansien maiden julkisia elimiä, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon. |
|
(2) |
Komissio on suorittanut arvioinnin siitä, miten julkisia elimiä, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, ja keskuspankkeja kohdellaan tiettyjen kolmansien maiden kansallisessa lainsäädännössä, sekä esittänyt päätelmänsä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio on erityisesti tehnyt vertailuanalyysin kyseisestä kohtelusta sekä riskienhallintamenetelmistä, joita sovelletaan näiden elinten ja keskuspankkien tekemiin johdannaistransaktioihin kyseisillä lainkäyttöalueilla. |
|
(3) |
Komission analyysissä todetaan, että Australian, Hongkongin, Kanadan, Meksikon, Singaporen ja Sveitsin keskuspankit ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, olisi vapautettava asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetyistä määritys- ja ilmoitusvaatimuksista. |
|
(4) |
Australian, Hongkongin, Kanadan, Meksikon, Singaporen ja Sveitsin keskuspankit ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, olisi näin ollen lisättävä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyyn soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevaan luetteloon. |
|
(5) |
Komissio seuraa jatkossakin säännöllisesti asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetyistä määritys- ja ilmoitusvaatimuksista vapautettujen keskuspankkien ja julkisten elinten kohtelua. Luettelo voidaan saattaa ajan tasalle ottaen huomioon kyseisissä kolmansissa maissa tapahtunut kehitys ja mahdolliset uudet tietolähteet. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tiettyjen kolmansien maiden poistamiseen soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yhteisöjen luettelosta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Lisätään asetuksen (EU) N:o 648/2012 1 artiklan 4 kohdan c alakohtaan alakohdat seuraavasti:
|
”iii) |
Australia |
|
iv) |
Kanada |
|
v) |
Hongkong |
|
vi) |
Meksiko |
|
vii) |
Singapore |
|
viii) |
Sveitsi.” |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 2 päivänä maaliskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/3 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/980,
annettu 7 päivänä kesäkuuta 2017,
toimivaltaisten viranomaisten välillä valvontatoimissa tehtävässä yhteistyössä, paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja tutkinnoissa sekä tietojenvaihdossa käytettäviä vakiomuotoisia lomakkeita, malleja ja menettelyjä koskevien teknisten täytäntöönpanostandardien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukaisesti
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (1) ja erityisesti sen 80 artiklan 4 kohdan ja 81 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Direktiivissä 2014/65/EU säädetään velvoitteista, jotka koskevat yhteistyötä ja tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä. Toimivaltainen viranomainen voi osana tätä menettelyä pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimimaan yhteistyössä tutkintaa tai paikalla tehtävää tarkastusta varten. |
|
(2) |
Jotta voidaan varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja tehokkaasti ja oikea-aikaisesti direktiivin 2014/65/EU soveltamista varten ja antaa toisilleen täyden keskinäisen avun, on aiheellista vahvistaa tällaiselle toimivaltaisten viranomaisten yhteistyölle ja tietojenvaihdolle menettelyt sekä mallit ja lomakkeet yhteistyö- ja tietojenvaihtopyyntöjen esittämistä, vastaanottoilmoituksia ja tällaisiin pyyntöihin vastaamista varten. |
|
(3) |
Sen varmistamiseksi, että pyynnön vastaanottavat viranomaiset käsittelevät yhteistyö- tai tietojenvaihtopyynnöt tehokkaasti ja nopeasti, kussakin pyynnössä on esitettävä selkeästi syy, jonka vuoksi yhteistyö- tai tietojenvaihtopyyntö tehdään. Yhteistyö- ja tietopyynnöissä sekä tällaisiin pyyntöihin annettavissa vastauksissa käytettävien mallien ja lomakkeiden lisäksi yhteistyö- ja tietojenvaihtomenettelyjen olisi koko prosessin ajan mahdollistettava pyynnön esittäneen viranomaisen ja pyynnön vastaanottaneen viranomaisen välinen viestintä, kuuleminen ja vuorovaikutus ja helpotettava sitä. |
|
(4) |
Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. |
|
(5) |
Johdonmukaisuuden vuoksi ja rahoitusmarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen, että tässä asetuksessa annettuja säännöksiä ja direktiivin 2014/65/EU säännöksiä sovelletaan samasta päivämäärästä lähtien. |
|
(6) |
Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokseen, jonka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on toimittanut komissiolle. |
|
(7) |
EAMV ei ole järjestänyt avointa julkista kuulemista niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksesta, johon tämä asetus perustuu, eikä se myöskään ole analysoinut toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitettujen vakiolomakkeiden, mallien ja menettelyjen käyttöön ottamisesta mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, koska se olisi ollut suhteetonta kyseisten standardien laajuuteen ja vaikutuksiin nähden, kun otetaan huomioon, että standardit on kohdennettu ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille eikä markkinoiden toimijoille. |
|
(8) |
EAMV on pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (2) 37 artiklan nojalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Yhteysviranomaiset
1. Toimivaltaisten viranomaisten on nimettävä yhteysviranomaiset direktiivin 2014/65/EU 80 artiklassa tarkoitettujen yhteistyöpyyntöjen ja 81 artiklassa tarkoitettujen tietojenvaihtopyyntöjen välittämistä varten. Niiden on julkaistava yhteysviranomaisten yhteystiedot verkkosivuillaan.
2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava yhteysviranomaistensa yhteystiedot Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV). EAMV ylläpitää ja päivittää luetteloa 1 kohdan nojalla nimetyistä yhteysviranomaisista toimivaltaisten viranomaisten tarpeita varten.
2 artikla
Yhteistyö- ja tietojenvaihtopyynnöt
1. Pyynnön esittävän viranomaisen on esitettävä yhteistyö- tai tietojenvaihtopyyntö paperilla tai sähköisesti liitteessä I olevaa lomaketta käyttäen. Sen on osoitettava pyyntö vastaanottavan viranomaisen yhteysviranomaiselle.
2. Kiireellisissä tapauksissa pyynnön esittävä viranomainen voi esittää yhteistyö- tai tietojenvaihtopyynnön suullisesti edellyttäen, että pyyntö vahvistetaan kohtuullisen ajan kuluessa kirjallisesti, ellei pyynnön vastaanottavan viranomaisen kanssa toisin sovita.
3. Pyynnön esittävä viranomainen voi liittää pyyntöön minkä tahansa sellaisen asiakirjan tai pyyntöä tukevan aineiston, jota se katsoo tarvittavan pyynnön tueksi.
3 artikla
Vastaanottoilmoitus
Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen yhteysviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa yhteistyö- tai tietojenvaihtopyynnön vastaanottamisesta lähetettävä vastaanottoilmoitus pyynnön esittäneelle viranomaiselle käyttäen liitteessä II esitettyä lomaketta.
4 artikla
Vastaus yhteistyö- tai tietojenvaihtopyyntöön
1. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on vastattava yhteistyö- tai tietojenvaihtopyyntöön paperilla tai sähköisesti liitteessä III olevaa lomaketta käyttäen. Ellei pyynnön esittänyt viranomainen ole toisin täsmentänyt, vastaus on osoitettava pyynnön esittäneen viranomaisen yhteysviranomaiselle.
2. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on toteutettava yhteistyö- tai tietojenvaihtopyynnöt tavalla, jolla varmistetaan, että kaikki tarvittavat sääntelytoimet voidaan suorittaa ilman aiheetonta viivytystä ottaen huomioon pyynnön monimutkaisuus ja kolmansien osapuolten tai toisen viranomaisen tarvittava osallistuminen.
5 artikla
Menettelyt yhteistyö- tai tietojenvaihtopyyntöjen lähettämistä ja käsittelyä varten
1. Pyynnön esittävän viranomaisen ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen on suoritettava yhteistyö- tai tietojenvaihtopyyntöön liittyvä viestintänsä joko paperilla tai sähköisesti siitä riippuen, kumpi on nopeampaa, ottaen asianmukaisesti huomioon näkökohdat, jotka koskevat luottamuksellisuutta, kirjeenvaihtoon kuluvaa aikaa, toimitettavan aineiston laajuutta ja sitä, kuinka helppo pyynnön esittävän viranomaisen on saada tiedot. Pyynnön esittäneen viranomaisen on vastattava nopeasti kaikkiin pyynnön vastaanottaneen viranomaisen esittämiin selvennyspyyntöihin.
2. Jos vaikuttaa siltä, että vastaaminen viivästyy yli viisi työpäivää vastaanottotodistuksessa arvioidusta vastauksen antamispäivästä, pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on ilmoitettava siitä pyynnön esittäneelle viranomaiselle.
3. Jos pyynnön esittänyt viranomainen pitää pyyntöä kiireellisenä, pyynnön vastaanottaneen viranomaisen ja pyynnön esittäneen viranomaisen on sovittava, kuinka usein pyynnön vastaanottanut viranomainen tiedottaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle pyynnön käsittelystä ja odotettavissa olevasta vastausajankohdasta.
4. Pyynnön vastaanottaneen ja pyynnön esittäneen viranomaisen on toimittava yhteistyössä ratkaistakseen kaikki pyynnön toteuttamisen yhteydessä esiin nousevat ongelmat.
6 artikla
Menettely lausunnon hankkimispyyntöjä varten
1. Jos pyynnön esittävä viranomainen sisällyttää pyyntöönsä lausunnon hankkimisen, pyynnön vastaanottavan viranomaisen ja pyynnön esittävän viranomaisen on, ottaen huomioon voimassa olevat oikeudelliset rajoitukset tai esteet ja mahdolliset erot menettelyllisissä vaatimuksissa, arvioitava ja tarkasteltava
|
a) |
sen henkilön tai niiden henkilöiden oikeuksia, jolta/joilta lausunto hankitaan; |
|
b) |
pyynnön vastaanottavan viranomaisen ja pyynnön esittävän viranomaisen henkilöstön roolia lausunnon hankkimisessa; |
|
c) |
sitä, onko henkilöllä, jolta lausunto hankitaan, oikeus käyttää apunaan oikeudellista edustajaa, ja jos on, mikä on edustajan avun laajuus lausunnon hankkimisen yhteydessä, myös siltä osin kuin on kyse lausunnon tallentamisesta tai sitä koskevasta raportoinnista; |
|
d) |
sitä, onko lausunto hankittava vapaaehtoisuuden pohjalta vai pakolla, jos tällaista erottelua käytetään; |
|
e) |
sitä, onko henkilö, jolta lausunto on määrä hankkia, todistajana tai tutkimuksen kohteena niiden tietojen perusteella, jotka ovat pyynnön esittämisajankohtana saatavilla; |
|
f) |
sitä, voitaisiinko lausuntoa käyttää tai onko sitä tarkoitus käyttää rikosoikeudellisessa menettelyssä niiden tietojen perusteella, jotka ovat pyynnön esittämisajankohtana saatavilla; |
|
g) |
lausunnon hyväksyttävyyttä pyynnön esittävän viranomaisen lainkäyttöalueella; |
|
h) |
lausunnon tallentamista ja sovellettavia menettelyjä, kuten sitä, onko kyseessä samaan aikaan tehtävä tallennus vai tiivistetty kirjallinen pöytäkirja taikka äänite tai audiovisuaalinen tallenne; |
|
i) |
menettelyt, joilla lausunnon antava henkilö todistaa lausunnon oikeaksi tai vahvistaa antaneensa sen ja ilmoittaa myös, tapahtuuko tämä lausunnon antamisen jälkeen. |
2. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen ja pyynnön esittävän viranomaisen on varmistettava, että käytössä on järjestelyt, joiden avulla niiden henkilöstö voi toimia tehokkaasti, kuten järjestelyt, joiden avulla niiden henkilöstö voi sopia mahdollisesti tarvittavista lisätiedoista, joita voivat olla muun muassa seuraavat:
|
a) |
aikataulun suunnittelu; |
|
b) |
luettelo kysymyksistä, jotka on tarkoitus esittää henkilölle, jolta lausunto hankitaan, ja sen tarkistus; |
|
c) |
matkustusjärjestelyt, joihin kuuluu sen varmistaminen, että pyynnön vastaanottava viranomainen ja pyynnön esittävä viranomainen voivat kokoontua keskustelemaan asiasta ennen lausunnon hankkimista; |
|
d) |
kääntämisjärjestelyt. |
7 artikla
Menettely paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkintoja koskevia pyyntöjä varten
1. Jos on kyse pyynnöstä suorittaa paikalla tehtävä tarkastus tai tutkinta, pyynnön esittävän viranomaisen ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ottaen huomioon direktiivin 2014/65/EU 80 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta neuvoteltava keskenään parhaasta tavasta toteuttaa yhteistyöpyyntö ja myös siitä, onko tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteinen paikalla tehtävä tarkastus tai yhteinen tutkinta.
Päättäessään parhaasta tavasta toteuttaa yhteistyöpyyntö pyynnön esittävän viranomaisen ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:
|
a) |
pyynnön esittäneeltä viranomaiselta saadun yhteistyöpyynnön sisältö, mukaan lukien mahdolliset seikat, jotka viittaavat siihen, että tutkimus tai paikalla tehtävä tarkastus olisi asianmukaista suorittaa yhdessä; |
|
b) |
se, suorittavatko ne erikseen omia tutkintojaan asiassa, jolla on valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia, ja soveltuisiko asia paremmin hoidettavaksi yhteistyöllä; |
|
c) |
kummankin lainkäyttöalueen lait ja säännökset, jotta kumpikin viranomainen ymmärtää hyvin, että niiden toimintaan ja mahdollisiin jatkomenettelyihin voi liittyä esteitä ja lainsäädännöllisiä rajoituksia, mukaan lukien seikat, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen; |
|
d) |
tutkinnan ja paikalla tehtävän tarkastuksen edellyttämä hallinnointi ja johto; |
|
e) |
resurssien kohdentaminen ja henkilöstön nimittäminen tutkinnan tai paikan päällä tehtävien tarkastusten suorittamiseen; |
|
f) |
mahdollisuus laatia yhteinen toimintasuunnitelma ja aikataulu kunkin viranomaisen työlle; |
|
g) |
niiden toimien määrittäminen, jotka kunkin viranomaisen on toteutettava yhdessä tai erikseen; |
|
h) |
kerättyjen tietojen keskinäinen vaihto ja yksittäisistä toimista saatujen tulosten raportointi; |
|
i) |
muut tapauskohtaiset seikat. |
2. Jos pyynnön vastaanottanut viranomainen suorittaa tarkastuksen tai tutkinnan itse, sen on pidettävä pyynnön esittänyt viranomainen ajan tasalla näiden toimien edistymisestä ja esitettävä havaintonsa hyvissä ajoin.
3. Jos pyynnön esittänyt viranomainen ja pyynnön vastaanottanut viranomainen päättävät suorittaa yhteisen tutkinnan tai yhteisen paikalla tehtävän tarkastuksen, niiden on
|
a) |
käytävä jatkuvaa vuoropuhelua koordinoidakseen tietojen keruuta ja tosiasioiden selvittämistä; |
|
b) |
tehtävä tiivistä keskinäistä yhteistyötä suorittaessaan yhteistä tutkintaa tai yhteistä paikalla tehtävää tarkastusta; |
|
c) |
määritettävä ne oikeudelliset säännökset, jotka muodostavat tutkinnan tai paikalla tehtävän tarkastuksen kohteen; |
|
d) |
tarvittaessa sovittava ainakin seuraavista:
|
8 artikla
Pyytämättä tapahtuva tietojenvaihto
1. Jos toimivaltaisella viranomaisella on tietoja, joiden se uskoo auttavan toista toimivaltaista viranomaista direktiivin 2014/65/EU tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) mukaisten tehtäviensä suorittamisessa, sen on toimitettava tiedot paperilla tai sähköisesti kyseisen toimivaltaisen viranomaisen yhteysviranomaiselle.
2. Jos tiedot lähettävä toimivaltainen viranomainen katsoo, että tiedot olisi toimitettava kiireellisesti, se voi poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ilmoittaa tiedot ensin suullisesti, edellyttäen että tiedot toimitetaan myöhemmin kohtuullisen ajan kuluessa kirjallisesti, ellei vastaanottavan viranomaisen kanssa toisin sovita.
3. Viranomaisen, joka lähettää tietoja pyytämättä, on käytettävä liitteessä III olevaa lomaketta ja mainittava erityisesti seikat, jotka liittyvät tietojen luottamuksellisuuteen.
9 artikla
Velvollisuus ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle
1. Jos säänneltyjen markkinoiden osalta toimivaltainen viranomainen ottaa direktiivin 2014/65/EU 80 artiklan 1 kohdan nojalla suoraan yhteyttä sijoituspalveluyrityksiin, jotka ovat säänneltyjen markkinoiden etäkauppaa käyviä jäseniä tai osapuolia, sen on välittömästi sen jälkeen, kun se on ottanut yhteyttä etäkauppaa käyvään jäseneen tai osapuoleen, ilmoitettava asiasta etäkauppaa käyvän jäsenen tai osapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle paperilla tai sähköisesti tämän asetuksen liitteessä IV olevaa lomaketta käyttäen, ellei etäkauppaa käyvän jäsenen tai osapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa ole aiemmin kirjallisesti sovittu, että sille ilmoitetaan muita viestintävälineitä käyttäen.
2. Jos syy, jonka vuoksi säänneltyjen markkinoiden etäkauppaa käyvään jäseneen tai osapuoleen otetaan yhteyttä, on kiireellinen, säänneltyjen markkinoiden toimivaltainen viranomainen voi perustelluista syistä ilmoittaa asiasta suullisesti, edellyttäen että pyyntö vahvistetaan myöhemmin kohtuullisen ajan kuluessa kirjallisesti, ellei vastaanottavan viranomaisen kanssa toisin sovita.
10 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 3 päivästä tammikuuta 2018.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).
LIITE I
Lomake yhteistyö- tai tietojenvaihtopyyntöä varten
LIITE IV
Lomake, jolla ilmoitetaan suorasta yhteydenotosta säännellyillä markkinoilla etäkauppaa käyvään jäseneen tai osapuoleen
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/16 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/981,
annettu 7 päivänä kesäkuuta 2017,
ennen toimiluvan myöntämistä suoritettavassa muiden toimivaltaisten viranomaisten kuulemisessa käytettäviä vakiomuotoisia lomakkeita, malleja ja menettelyjä koskevien teknisten täytäntöönpanostandardien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukaisesti
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (1) ja erityisesti sen 84 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Direktiivin 2014/65/EU 84 artiklassa säädetään toimivaltaisten viranomaisten kuulemisesta ennen mainitun direktiivin 7 artiklan mukaista toimiluvan myöntämistä. Direktiivissä 2014/65/EU säädetään myös kuulemisprosessissa käytettävien vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyiden vahvistamisesta. |
|
(2) |
Toimivaltaisten viranomaisten olisi nimettävä erityinen yhteysviranomainen toimiluvan myöntämistä edeltävää viestintää varten keskinäisen yhteydenpitonsa helpottamiseksi. |
|
(3) |
Sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset kykenevät ennen toimiluvan myöntämistä kuulemaan toisiaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, on tarpeen säätää menettelyistä, joita sovelletaan kuulemista koskeviin pyyntöihin, vastaanottamista koskeviin ilmoituksiin ja kuulemista koskeviin pyyntöihin annettuihin vastauksiin. |
|
(4) |
Vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyiden olisi mahdollistettava vaihdettujen tai toimitettujen tietojen pitäminen luottamuksellisina direktiivin 2014/65/EU mukaisesti ja henkilötietojen käsittelystä ja kyseisten tietojen siirtämisestä unionin lainsäädännössä annettujen sääntöjen noudattaminen. |
|
(5) |
Johdonmukaisuuden vuoksi ja rahoitusmarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen, että tässä asetuksessa annettuja säännöksiä sekä asiaa koskevia direktiivin 2014/65/EU kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä sovelletaan samasta päivämäärästä lähtien. |
|
(6) |
Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on toimittanut komissiolle. |
|
(7) |
EAMV ei järjestänyt avointa julkista kuulemista niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, eikä se myöskään analysoinut vakiolomakkeiden ja menettelyjen käyttöön ottamisesta toimivaltaisille viranomaisille mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, koska se olisi ollut suhteetonta teknisten täytäntöönpanostandardien laajuuteen ja vaikutuksiin nähden, kun otetaan huomioon, että standardit on kohdennettu ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille eikä markkinoiden toimijoille. |
|
(8) |
EAMV on pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Yhteysviranomaiset
1. Toimivaltaisten viranomaisten on nimettävä yhteysviranomaiset tämän asetuksen mukaista viestintää varten ja julkaistava yhteysviranomaisiaan koskevat tiedot verkkosivustoillaan.
2. Toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä nimeämiään yhteysviranomaisia koskevat tiedot Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jäljempänä ’EAMV’. EAMV pitää yhteysviranomaisia koskevan luettelon ajan tasalla ja julkistaa sen verkkosivustollaan.
2 artikla
Kuulemista koskeva pyyntö
1. Pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kuulemista koskeva pyyntö paperi- tai sähköisessä muodossa kuultavan toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle yhteysviranomaiselle.
2. Pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kuulemista koskeva pyyntö täyttämällä liitteessä I oleva lomake. Pyynnön esittävä toimivaltainen viranomainen voi liittää kuulemista koskevaan pyyntöön asiakirjoja tai muuta pyynnön tukemiseksi tarpeelliseksi katsottavaa aineistoa.
3 artikla
Vastaanottamista koskeva ilmoitus
Pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle yhteysviranomaiselle vastaanottamista koskeva ilmoitus täyttämällä liitteessä II oleva lomake viiden työpäivän kuluessa kuulemista koskevan pyynnön vastaanottamisesta.
4 artikla
Vastaus kuulemista koskevaan pyyntöön
1. Pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen on vastattava kuulemista koskevaan pyyntöön paperi- tai sähköisessä muodossa. Vastaus on osoitettava pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle yhteysviranomaiselle, jollei toimivaltainen viranomainen toisin ilmoita.
2. Pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se tarvitsee pyydettyihin tietoihin liittyvää selvennystä.
3. Pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava pyynnön esittävälle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian liitteessä III oleva lomake täytettynä ja viimeistään 60 työpäivän kuluttua kuulemista koskevan pyynnön vastaanottamisesta seuraavat tiedot:
|
a) |
kuulemista koskevassa pyynnössä pyydetyt tiedot ja lausumat tai varaumat, jotka liittyvät toimiluvan myöntämiseen; |
|
b) |
mahdolliset muut keskeiset tiedot, jotka voivat vaikuttaa toimiluvan myöntämiseen. |
4. Jos pyynnön vastaanottava toimivaltainen viranomainen pitää epätodennäköisenä, että se pystyy noudattamaan 3 kohdassa asetettua määräaikaa, sen on viipymättä ilmoitettava viivytyksestä ja sen syistä pyynnön esittävälle toimivaltaiselle viranomaiselle sekä annettava arvioitu vastauspäivä. Sen on myös annettava säännöllisesti tietoa vastauksensa valmistelun edistymisestä.
5. Jos pyynnön vastaanottava toimivaltainen viranomainen ei pysty noudattamaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, sen on toimitettava tiedot siten, että mahdollisesti tarpeellisiin toimiin voidaan ryhtyä nopeasti, ja direktiivin 2014/65/EU 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua määräaikaa noudattaen.
5 artikla
Kuulemismenettelyt
1. Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava keskinäinen kuulemista koskevaan pyyntöön ja vastaukseen liittyvä viestintänsä käyttäen 2 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista viestimistä nopeinta ottaen asianmukaisesti huomioon näkökohdat, jotka koskevat luottamuksellisuutta, kirjeenvaihtoon kuluvaa aikaa, toimitettavan aineiston volyymiä ja sitä, kuinka helppo pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on saada tiedot. Pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on erityisesti vastattava viipymättä pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti esittämiin selvennyspyyntöihin.
2. Jos pyydetyt tiedot ovat tai voivat olla jäsenvaltion muun toimivaltaisen viranomaisen kuin pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen hallussa, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on kerättävä tiedot viipymättä kyseiseltä toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta ja lähetettävä ne pyynnön esittävälle toimivaltaiselle viranomaiselle 4 artiklan mukaisesti.
3. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä selvittääkseen mahdolliset pyyntöön vastaamisessa esiintyvät vaikeudet.
4. Jos toimiluvan myöntämiseksi tai epäämiseksi sovellettavan menettelyn aikana ilmenee uutta tietoa tai lisätiedon tarvetta, toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että kaikki asiaankuuluva tieto on vaihdettu. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä liitteissä I ja II olevia lomakkeita.
5. Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, kun pyynnön esittävä toimivaltainen viranomainen esittää kuulemista koskevan pyynnön viimeisen 30 työpäivän aikana ennen toimilupaa koskevan hakemuksen arvioinnin päättymistä, se voi esittää kyseisen pyynnön suullisesti, jos kuulemista koskevaa pyyntöä seuraava vahvistus tehdään kirjallisesti, jollei pyynnön vastaanottava toimivaltainen viranomainen anna suostumustaan muuhun järjestelyyn.
6 artikla
Tietojen käyttö
1. Jos pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen toimittamat tiedot toistuvat pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen toimilupaa koskevaan hakemukseen antamassa vastauksessa, pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta pyynnön vastaanottavalle toimivaltaiselle viranomaiselle ennen hakijalle ilmoittamista.
2. Kun on kyse sellaisesta tietojen antamista koskevasta pyynnöstä, jonka toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava asiasta kyseiselle toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle ennen tietojen antamista, ja sen on huolehdittava tietoon mahdollisesti kohdistuvien oikeudellisten vapautusten tai salassapitomääräysten soveltamisesta.
7 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 3 päivästä tammikuuta 2018.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/24 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/982,
annettu 7 päivänä kesäkuuta 2017,
tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 57 artiklan 4 kohdan ja 58 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä. |
|
(2) |
Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi. |
|
(3) |
Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein. |
|
(4) |
On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta. |
|
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.
2 artikla
Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2017.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Stephen QUEST
Pääjohtaja
Verotuksen ja tulliliiton pääosasto
(1) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
LIITE
|
Tavaran kuvaus |
Luokittelu (CN-koodi) |
Perusteet |
|
(1) |
(2) |
(3) |
|
Tavara (ns. kylpyammeen porras), jonka mitat ovat noin 41 × 31 × 14 cm ja jossa on muovinen taso, jota kannattelee neljä alumiinista valmistettua jalkaa. Jokaisen jalan alapäätä ympäröi suojus eli kumista valmistettu tulppa, joka estää liukumista. Tavara esitetään tullille portaana, joka helpottaa henkilöiden pääsyä kylpyammeeseen ja pois sieltä. Ks. kuva (*1). |
9403 20 80 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, 94 ryhmän 2 huomautuksen sekä CN-koodien 9403 , 9403 20 ja 9403 20 80 nimiketekstien mukaisesti. Tavaraa käytetään varustamaan huoneita esimerkiksi yksityisasunnoissa (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, 94 ryhmä, yleisohjeita, toinen kohta, A kohta). Sen vuoksi se on nimikkeessä 9403 tarkoitettu lattialle tai maahan asetettava huonekalu. Luokittelu nimikkeeseen 7616 muuksi alumiinitavaraksi ei tule kyseeseen XV jakson 1 huomautuksen k kohdan nojalla. Tavara on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 9403 20 80 muuksi metallihuonekaluksi kuin vuoteeksi. |
(*1) Kuva on ainoastaan ohjeellinen.
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/27 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/983,
annettu 9 päivänä kesäkuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden III ja V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse trisyklatsolin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 17 artiklan, 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 49 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Trisyklatsolin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III olevassa A osassa. Kaikki jäämien enimmäismäärät riisiä koskevaa jäämien enimmäismäärää lukuun ottamatta asetettiin määritysrajan tasolle. |
|
(2) |
Trisyklatsolin sisällyttämättä jättämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I säädetään komission päätöksessä 2008/770/EY (2). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (3) 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtiin uusi hakemus, jonka jälkeen annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1826 (4) kyseinen tehoaine jätettiin hyväksymättä. Kaikki tehoainetta trisyklatsoli sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevat luvat on peruutettu. Sen vuoksi on aiheellista poistaa liitteessä III vahvistettu riisiä koskeva jäämien enimmäismäärä asetuksen (EY) N:o 396/2005 17 artiklan sekä sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(3) |
Koska tehoaineelle trisyklatsoli ei ole myönnetty hyväksyntää, sitä koskevat jäämien enimmäismäärät olisi asetettava määritysrajan tasolle asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan mukaisesti. Oletusarvot niille tehoaineille, joiden osalta kaikki jäämien enimmäismäärät olisi alennettava asianmukaiseen määritysrajaan, olisi lueteltava liitteessä V asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. |
|
(4) |
Komissio kuuli Euroopan unionin vertailulaboratorioita tarpeesta mukauttaa tiettyjä määritysrajoja. Laboratoriot totesivat, että tekninen kehitys mahdollistaa alempien määritysrajojen asettamisen tietyille hyödykkeille. |
|
(5) |
Unionin kauppakumppaneita on kuultu Maailman kauppajärjestön kautta uusista jäämien enimmäismääristä, ja niiden kannanotot on otettu huomioon. |
|
(6) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava. |
|
(7) |
Kun otetaan huomioon riisin pitkä säilyvyysaika, sen tavanomaisen kaupan pitämisen, jalostuksen ja kulutuksen mahdollistamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä siirtymäjärjestelystä, joka koskee vuonna 2016 tai sitä ennen kasvatettua riisiä. Kun kuitenkin otetaan huomioon trisyklatsolin tiettyihin ominaisuuksiin liittyvät epävarmuustekijät, tässä asetuksessa säädetään määräajoista, joiden mukaan käsittely trisyklatsolilla ei ole sallittua vuodesta 2017 alkaen. |
|
(8) |
Jotta basmatiriisiin sovellettaisiin samaa lähestymistapaa, ja kun otetaan huomioon, että basmatiriisille tehdään erityinen kypsytyskäsittely ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille, sen tavanomaisen kaupan pitämisen, jalostuksen ja kulutuksen mahdollistamiseksi olisi sallittava vuonna 2016 tai sitä ennen kasvatetulle tällaiselle riisille kuuden kuukauden lisäaika ennen kuin siihen aletaan soveltaa basmatiriisiä koskevaa muutettua jäämien enimmäismäärää. |
|
(9) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet III ja V tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Asetusta (EY) N:o 396/2005, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista tällä asetuksella, sovelletaan edelleen riisiin, lukuun ottamatta basmatiriisiä, joka on tuotu tai saatettu markkinoille ennen 30 päivää kesäkuuta 2017.
Asetusta (EY) N:o 396/2005, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista tällä asetuksella, sovelletaan edelleen basmatiriisiin, joka on tuotu ennen 30 päivää joulukuuta 2017.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan kaikkiin tuotteisiin basmatiriisiä lukuun ottamatta 30 päivästä kesäkuuta 2017.
Sitä sovelletaan basmatiriisiin 30 päivästä joulukuuta 2017.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 9 päivänä kesäkuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(2) Komission päätös 2008/770/EY, tehty 30 päivänä syyskuuta 2008, trisyklatsolin jättämisestä sisällyttämättä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja kyseistä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (EUVL L 263, 2.10.2008, s. 16).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1826, annettu 14 päivänä lokakuuta 2016, tehoaineen trisyklatsoli hyväksymättä jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti (EUVL L 279, 15.10.2016, s. 88).
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet III ja V seuraavasti:
|
1) |
Poistetaan liitteessä III olevasta A osasta trisyklatsolia koskeva sarake. |
|
2) |
Lisätään liitteeseen V trisyklatsolia koskeva sarake: ”Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(*1) Analyysiherkkyyden alaraja.
(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
PÄÄTÖKSET
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/38 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/984,
annettu 8 päivänä elokuuta 2016,
Espanjalle esitettävästä vaatimuksesta toteuttaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi tarpeellisina pidettäviä alijäämää pienentäviä toimenpiteitä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 9 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä. |
|
(2) |
Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu. Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyy neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (1), joka on annettu edistämään julkisen talouden liiallisten alijäämien pikaista korjaamista. |
|
(3) |
Neuvosto päätti 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan nojalla, että Espanjassa on liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna 2012. Neuvosto on sen jälkeen antanut SEUT 126 artiklan 7 kohdan nojalla Espanjalle kolme uutta suositusta (2 päivänä joulukuuta 2009, 10 päivänä heinäkuuta 2012 ja 21 päivänä kesäkuuta 2013), joista ensimmäisessä liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pidennettiin vuoteen 2013, toisessa vuoteen 2014 ja kolmannessa vuoteen 2016. Neuvosto katsoi kaikissa kolmessa suosituksessa, että Espanja oli toteuttanut tuloksellisia toimia, mutta odottamattomat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen. (2) |
|
(4) |
Neuvosto päätti SEUT 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti 12 päivänä heinäkuuta 2016, että Espanja ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen johdosta. |
|
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos osallistuva jäsenvaltio ei toteuta toimia tai jos neuvosto katsoo toimet tehottomiksi, neuvosto tekee välittömästi päätöksen SEUT 126 artiklan 9 kohdan nojalla. |
|
(6) |
Komissio on tarkistanut kevään 2016 talousennustettaan 19 päivään heinäkuuta 2016 mennessä käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Tämän perusteella reaalisen BKT:n kasvuennustetta tarkistettiin kevään talousennusteeseen verrattuna vuoden 2016 osalta ylöspäin 0,3 prosenttiyksikköä eli 2,9 prosenttiin ja vuoden 2017 osalta alaspäin (2,3 prosenttiin verrattuna kevään talousennusteen mukaiseen 2,5 prosenttiin). Vuonna 2018 reaalisen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,1 prosenttia. Kasvu oli 3,2 prosenttia vuonna 2015. Talouskasvun odotetaan näin ollen hidastuvan mutta pysyvän kuitenkin vahvana, sillä sitä edistävät kriisin ratkaisemiseksi toteutetut uudistukset ja rahoitustukiohjelman onnistunut saattaminen päätökseen. Elpymistä tukevat edelleen voimakas työpaikkojen luominen, maltillisen palkkakehityksen jatkuminen ja työmarkkinauudistusten aikaansaamat edut. Kasvua tukee myös öljyn alhainen hinta. Samaan aikaan inflaation odotetaan olevan – 0,3 prosenttia vuonna 2016. Riskejä kasvuennusteen heikkenemisestä on kuitenkin erityisesti vuodesta 2017 alkaen; riskit liittyvät muun muassa unionin jäsenyydestä Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestetyn kansanäänestyksen tulokseen, mikä on lisännyt epävarmuutta, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia kauppaan ja kotimaiseen kysyntään. |
|
(7) |
Komission tarkistetun kevään 2016 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016, 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 (verrattuna vakausohjelman tavoitteisiin, jotka ovat BKT:hen suhteutettuina 3,6 prosenttia vuonna 2016, 2,9 prosenttia vuonna 2017 ja 2,2 prosenttia vuonna 2018, sekä kevään talousennusteen arvioihin, joiden mukaan alijäämä on 3,9 prosenttia vuonna 2016 ja 3,1 prosenttia vuonna 2017). Suurempi alijäämäennuste johtuu osittain siitä, että komission tarkistetussa ennusteessa otetaan huomioon, että maaliskuussa 2016 annetun komission suosituksen mukaisia toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi keskus- ja aluehallinnon tasolla on vähemmän (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen) kuin vakausohjelman ennusteessa (0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen) oletettiin, sillä joitakin toteutettavia toimenpiteitä ei ole vielä riittävästi täsmennetty, jotta ne voitaisiin sisällyttää komission ennusteeseen, jossa oletetaan politiikan säilyvän muuttumattomana. Suurin osa poikkeamasta johtuu kuitenkin yhtiöverotuksen lainsäädäntökehykseen tehdyistä muutoksista, jotka vähentävät yritysten ennakkomaksuja (”pagos fraccionados”) vuonna 2016. Ennakkomaksujen vajeita ei kvantifioitu vakausohjelmassa, ja ne ilmenivät vasta huhtikuussa ensimmäisen maksuerän yhteydessä kevään talousennusteen koontipäivän jälkeen. Komission tarkistetussa kevään 2016 talousennusteessa näiden vajeiden arvioidaan olevan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Edellä mainitut muutokset aiheuttavat jatkuvaa viivettä veronmaksussa, mutta eivät muuta veroastetta tai veropohjaa; näin ollen ne eivät vaikuta yhtiöverosta saataviin tuloihin uudessa vakiintuneessa vaiheessa (vuodesta 2017 alkaen). Ne johtavat tilapäiseen verotulojen menetykseen vuonna 2016, mikä on otettu huomioon kertaluonteisena toimenpiteenä tarkistetussa kevään talousennusteessa. Vuoden 2017 osalta tarkistetun kevään talousennusteen ja vakausohjelman väliset erot johtuvat odotettua heikommasta lähtökohdasta ja siitä, että maaliskuussa 2016 annetun komission suosituksen noudattamiseksi toteutettavia säästötoimenpiteitä ei ole vielä täsmennetty riittävästi, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon oletettaessa politiikan säilyvän muuttumattomana. Rakenteellisen alijäämän odotetaan kasvavan 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen 2017, ja sen odotetaan säilyvän muuttumattomana vuonna 2018. Rakenteellisen alijäämän ennustettu kasvu vuonna 2016 johtuu kuitenkin osittain siitä, että inflaation ja nimellisen BKT:n kasvun tämänhetkiset näkymät ovat heikommat kuin vuoden 2016 talousarvion taustalla olleet, mikä vaikutti kielteisesti julkisen talouden rakenteellisiin tuloihin eikä mahdollistanut menojen mukauttamista. |
|
(8) |
Julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen on kasvanut vuosien 2007 ja 2014 välillä 36 prosentista 99 prosenttiin. Vuonna 2015 velkasuhde oli jokseenkin vakaa, sillä rahoitusomaisuuden myynnistä saadut nettotulot tasoittivat kielteisiä vaikutuksia, jotka aiheutuivat siitä, että alijäämä kasvoi nimellisen BKT:n kasvua nopeammin. Komission tarkistetun kevään 2016 talousennusteen mukaan velkasuhteen odotetaan olevan suurimmillaan eli 100,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017, kun kevään talousennusteessa velkasuhteen ennustettiin olevan suurimmillaan eli 100,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vaikka tämä suuri velkasuhde ei näytä aiheuttavan Espanjalle välitöntä julkisen talouden rahoituspaineen uhkaa, velan kestävyyteen kohdistuvat riskit kasvavat huomattavasti keskipitkällä aikavälillä, jos julkisen talouden rahoitusasema ei parane. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien odotetaan pienenevän ikääntymiseen liittyvien menojen vähentymisen positiivisen vaikutuksen vuoksi. |
|
(9) |
Asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan mukaan SEUT 126 artiklan 9 kohdan nojalla annettavassa päätöksessään, jossa vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, neuvosto pyytää kyseistä jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vaatimuksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kyseinen päätös hyväksytään kuitenkin vuoden jälkipuoliskolla, mikä lisää määritetyn rakenteellisen rahoitusaseman vuotuisen paranemisen saavuttamiseen tarvittavia julkisen talouden toimia. On myös tärkeää muistaa, että uuden sopeutusuran perusskenaario alkaa tilanteessa, jossa rakenteellinen alijäämä on heikentynyt 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä on ainakin osittain seurausta siitä, että inflaatio on osoittautunut hitaammaksi kuin vuoden 2016 talousarvion perustana olevassa skenaariossa ennustetaan – mikä on suurelta osin tapahtuma, johon hallitus ei voi vaikuttaa. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, näyttää aiheelliselta olla pyytämättä uusia rakenteellisia toimenpiteitä vuonna 2016. |
|
(10) |
Kun otetaan huomioon, ettei vuonna 2016 tulisi pyytää enää uusia rakenteellisia toimenpiteitä, yhden lisävuoden myöntäminen Espanjalle liiallisen alijäämän korjaamiseksi, mikä on asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukainen sääntö, edellyttäisi rakenteellisen rahoitusaseman vuotuista paranemista vuonna 2017 tavalla, jolla olisi liian kielteinen vaikutus kasvuun. Sen vuoksi näyttää aiheelliselta pidentää Espanjan määräaikaa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi kahdella vuodella. |
|
(11) |
Tämän vuoksi uskottavalle ja kestävälle sopeutusuralle pääseminen edellyttäisi, että Espanjan julkisen talouden alijäämä olisi 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018, mikä vastaa rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemistä 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja paranemista 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2017 ja 2018. Näissä julkisen talouden tavoitteissa otetaan myös huomioon tarve tasapainottaa kerrannaisvaikutuksia, joita vakauttamistoimenpiteiden vaikutus talouden toimeliaisuuteen aiheuttaa taloudelle laajemmin. |
|
(12) |
Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, on tarpeellista toteuttaa uusia rakenteellisia toimenpiteitä, joiden ennustettu vaikutus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2017 ja 2018. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavat säästöt voisivat sisältää muun muassa verotukien, erityisesti alennettujen alv-kantojen, määrän ja laajuuden vähentämisen, jotta saavutetaan vaadittu rakenteellinen sopeutus. |
|
(13) |
Lisäksi Espanjan julkisen talouden vakautta koskevassa laissa säädettyjen ennaltaehkäisevien ja korjaavien mekanismien tiukka täytäntöönpano kaikilla hallintotasoilla edistäisi liiallisen alijäämän aikataulun mukaista ja kestävää korjaamista. Tämä voitaisiin saavuttaa noudattamalla automaattisempaa täytäntöönpanotapaa. Julkisen talouden vakautta koskevan lain mukaisen menosäännön myönteistä vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen voitaisiin myös parantaa selventämällä edelleen sen laskemiseen tarvittavien menoluokkien kattavuutta ja määritelmää sekä kehottamalla erikseen niitä viranomaisia, jotka eivät ole noudattaneet vaatimuksia, korjaamaan menotavoitteista lipsuminen vuoden kuluessa sen ilmenemisestä. |
|
(14) |
Espanjan olisi lisäksi kiinnitettävä riittävästi huomiota julkisen talouden laatuun liittyviin näkökohtiin, myös julkisia hankintoja koskevaan politiikkaansa. Sellaisten komission tietoon viime vuosina tulleiden väärinkäytösten lukumäärä, joilla on vaikutusta EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamiseen, on ollut merkittävä. Tiedot osoittavat, että julkisten hankintojen täytäntöönpanossa on eroja eri hankintaviranomaisten ja -yksiköiden välillä ja riittämättömät ennakko- ja jälkivalvontamekanismit vaikeuttavat julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamista asianmukaisesti ja yhdenmukaisella tavalla. Espanja erottuu muihin jäsenvaltioihin verrattuna siten, että julkaistujen hankintailmoitusten osuus on vähäinen ja ilman etukäteen julkistavaa hankintailmoitusta järjestettävien neuvottelumenettelyjen käyttö on suhteellisen yleistä. Tämän seurauksena muista jäsenmaista lähtöisin olevien yritysten taholta tulee vähän kilpailua ja sopimukset tehdään usein ilman tarjouskilpailua, minkä vaikutuksena julkisen talouden menot kasvavat. Keskitettyjen tai yhteisten hankintatapojen vähäinen käyttö estää tehokkuusedut, jotka edesauttaisivat julkisen talouden säästöjä. Julkisten hankintojen tehokkuudesta ja alan lainsäädännön noudattamisesta koko maassa vastaavan riippumattoman elimen puuttuminen vaikeuttaa julkisia hankintoja koskevien sääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa, ja voi myös luoda mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Näillä molemmilla seikoilla on kielteinen vaikutus Espanjan julkiseen talouteen. |
|
(15) |
Jotta julkisen talouden vakauttamisstrategian onnistumista voitaisiin helpottaa, on lisäksi tärkeää tukea julkisen talouden vakauttamista kattavilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden neuvoston suositusten mukaisesti, joita Espanjalle on osoitettu vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja jotka koskevat erityisesti sen makrotalouden epätasapainon korjaamista. |
|
(16) |
SEUT 126 artiklan 9 kohdan mukaan neuvosto voi pyytää kyseisen määräyksen mukaisen vaatimuksen esittämistä koskevan päätöksen yhteydessä kyseistä jäsenvaltiota antamaan tietyn aikataulun mukaisesti kertomuksia mukauttamispyrkimyksistään. Asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1a kohdan mukaan tässä jäsenvaltion laatimassa selvityksessä on esitettävä julkisia menoja ja tuloja koskevat tavoitteet ja täsmennettävä sekä meno- että tulopuolen finanssipoliittiset toimenpiteet ja tiedot erityisten neuvoston suositusten perusteella toteutettavista toimista. Jotta tähän päätökseen sisältyvien suositusten määräajan ja liiallisen alijäämän korjaamiseksi asetetun määräajan noudattamisen valvonta olisi helpompaa, Espanjan olisi esitettävä tällainen selvitys viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2016 samanaikaisesti vuoden 2017 alustavan talousarviosuunnitelmansa kanssa. |
|
(17) |
Espanjan olisi myös annettava neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (3) 10 artiklan mukaisesti komissiolle ja talous- ja rahoituskomitealle selvitys komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 877/2013 (4) säädettyjä vaatimuksia noudattaen. Selvitys olisi toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 15 päivänä tammikuuta 2017 ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Espanjan on lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2018.
2. Espanjan on supistettava julkisen talouden alijäämä 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016, 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Tämä julkisen talouden alijäämän parannus vastaa komission tarkistetun kevään 2016 talousennusteen mukaista rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemistä 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja sen paranemista 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2017 ja 2018. Espanjan on myös käytettävä kaikki satunnaistuotot nopeuttamaan alijäämän ja velan supistamista.
3. Niiden säästöjen lisäksi, jotka on jo otettu huomioon komission tarkistetussa kevään 2016 talousennusteessa, Espanjan on hyväksyttävä ja toteutettava kokonaisuudessaan vakauttamistoimenpiteet, jotka vastaavat 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2017 ja 2018.
4. Espanjan on oltava valmis hyväksymään uusia toimenpiteitä, jos julkisen talouden suunnitelmiin liittyvät riskit toteutuvat. Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen on varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla.
5. Espanjan on toteutettava toimenpiteitä julkisen talouden kehyksensä vahvistamiseksi, erityisesti lisätäkseen niiden mekanismien automaattisuutta, joilla ehkäistään ja korjataan poikkeamat alijäämä-, velka- ja menotavoitteista, ja vahvistaakseen julkisen talouden vakautta koskevan lain mukaisen menosäännön vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen.
6. Espanjan on laadittava johdonmukainen kehys, jolla varmistetaan julkisia hankintoja koskevan politiikan avoimuus ja koordinointi kaikissa hankintaviranomaisissa ja -yksiköissä taloudellisen tehokkuuden ja vahvan kilpailun takaamiseksi. Tällaisen kehyksen on sisällettävä asianmukaiset julkisten hankintojen ennakko- ja jälkivalvontamekanismit, joilla varmistetaan tehokkuus ja lainsäädännön noudattaminen.
2 artikla
Neuvosto vahvistaa 15 päivän lokakuuta 2016 määräajaksi, johon mennessä Espanjan on toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti neuvostolle ja komissiolle selvitys tämän päätöksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä julkisia menoja ja tuloja koskevat tavoitteet ja täsmennettävä sekä meno- että tulopuolen harkinnanvaraiset toimenpiteet sekä esitettävä tiedot erityisten neuvoston suositusten perusteella toteutettavista toimista, joilla vahvistetaan sen julkisen talouden kehystä 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja julkisten hankintojen kehystä 1 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. LAJČÁK
(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(2) Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Espanjan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/countries/spain_en.htm.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11).
(4) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 877/2013, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2013, Alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 täydentämisestä (EUVL L 244, 13.9.2013, s. 23).
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/42 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/985,
annettu 8 päivänä elokuuta 2016,
Portugalille esitettävästä vaatimuksesta toteuttaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi tarpeellisina pidettäviä alijäämää pienentäviä toimenpiteitä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 9 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä. |
|
(2) |
Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu. Vakaus- ja kasvusopimukseen neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (1), joka on annettu edistämään julkisen talouden liiallisten alijäämien pikaista korjaamista. |
|
(3) |
Neuvosto päätti 2 päivänä joulukuuta 2009 SEUT 126 artiklan 6 kohdan nojalla, että Portugalissa on liiallinen alijäämä, ja antoi SEUT 126 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan nojalla suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna 2013. Neuvosto myönsi Portugalille rahoitustukea sen jälkeen, kun maan viranomaiset olivat pyytäneet rahoitustukea unionilta, euroa valuuttanaan käyttäviltä jäsenvaltioilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) (2). Komissio ja Portugalin viranomaiset allekirjoittivat 17 päivänä toukokuuta 2011 erityisiä talouspoliittisia ehtoja koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’yhteisymmärryspöytäkirja’. Neuvosto on sen jälkeen antanut Portugalille SEUT 126 artiklan 7 kohdan nojalla kaksi uutta suositusta (9 päivänä lokakuuta 2012 ja 21 päivänä kesäkuuta 2013), joista ensimmäisessä määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiselle pidennettiin vuoteen 2014 ja toisessa vuoteen 2015. Molemmissa suosituksissa neuvosto katsoi, että Portugali oli toteuttanut tuloksellisia toimia, mutta odottamattomat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen (3). |
|
(4) |
Neuvosto päätti SEUT 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti 12 päivänä heinäkuuta 2016, että Portugali ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen johdosta. |
|
(5) |
Jos asetuksen (EY) N:o 479/2009 nojalla annetut seurantatiedot osoittavat, että osallistuva jäsenvaltio ei ole korjannut liiallista alijäämäänsä määräajassa, joka on asetettu SEUT 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetuissa suosituksissa, neuvoston olisi tehtävä välittömästi päätös SEUT 126 artiklan 9 kohdan nojalla. |
|
(6) |
Komission kevään 2016 talousennusteessa Portugalin talouden odotetaan hieman elpyvän. Vuonna 2016 reaalisen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia kuten vuonna 2015, mikä johtuu pääasiassa kotimaisesta kysynnästä makrotalouden epätasapainojen pysyessä edelleen suurina. Yksityisen kulutuksen odotetaan menettävän vauhtiaan vuonna 2016, mikä johtuu välillisten verojen korottamisesta ja energianhintainflaation hienoisesta kiihtymisestä. Kestokulutushyödykkeiden kulutuksen vahva elpyminen vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla ei ennusteiden mukaan jatku keskipitkällä aikavälillä, sillä korkeana jatkuvan työttömyyden ja velkatason ennustetaan lisäävän kotitalouksien säästöpaineita. Yritysten investoinnit hidastuivat huomattavasti jo vuoden 2015 jälkipuoliskolla, eikä niiden odoteta palaavan lähiaikoina aikaisemmalle kasvuasteelle huolimatta suhteellisen korkeasta kapasiteetin käyttöasteesta. Kokonaisinvestointien odotetaan vauhdittuvan jonkin verran vuonna 2017 EU:n rakennerahastojen ja kohentuneiden rahoitusehtojen tuella. Viennin ennustetaan kasvavan ulkomaisen kysynnän kasvun myötä, mutta tuonnin odotetaan edelleen olevan vientiä voimakkaampaa. Tämän seurauksena nettokaupan vaikutuksen BKT:n kasvuun ennustetaan pysyvän hieman negatiivisena mutta kuitenkin huomattavasti vähemmin kuin vuonna 2015. YKHI-inflaation odotetaan kasvavan 0,7 prosenttiin vuonna 2016, mikä johtuu pääasiassa välillisten verojen korotuksista. Vaikka näkymiin kohdistuvat riskit ovat kasvaneet kevään talousennusteen julkaisemisen jälkeen, tiedot vuoden 2016 ensimmäiseltä neljännekseltä ja toisen neljänneksen alustavat tiedot vahvistavat talousennusteen näkymät loppuvuoden osalta. |
|
(7) |
Komission kevään 2016 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Maaliskuun 31 päivänä 2016 voimaan tulleessa vuoden 2016 talousarviossa alijäämätavoitteeksi on asetettu 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja tavoite vahvistettiin vuoden 2016 vakausohjelmassa. Hallituksen tavoitteen ja komission ennusteen välinen ero johtuu komission vähemmän optimistisesta makrotalouden skenaariosta, joka johtaa pienempiin verotuloihin ja suurempiin sosiaalimenoihin, ja komission varovaisemmista arvioista, jotka koskevat tiettyjen vakauttamistoimenpiteiden tuottoja, erityisesti välituotekäytön ja muiden juoksevien menojen suunniteltuja säästöjä. Komission kevään 2016 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Ennustettu parannus perustuu suurelta osin alijäämää supistavaan kertaluonteiseen toimenpiteeseen, joka liittyy vapautuviin Banco Privado Português (BPP) -pankin pankkitakauksiin ja jonka arvo on noin
|
|
(8) |
Julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen on pysynyt pitkälti vakaana vuosina 2013–2015, ja se oli 129,2 prosenttia vuonna 2013, 130,2 prosenttia vuonna 2014 ja 129,0 prosenttia vuonna 2015. Kun otetaan huomioon merkittävät velkaa vähentävät velkakannan korjauserät vuonna 2016 ja jatkuneet perusylijäämät, komission kevään 2016 talousennusteessa velkasuhteen arvioidaan supistuvan 126 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 124,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Portugalilla ei vaikuta olevan huomattavia julkisen talouden rahoituspaineen riskejä lyhyellä aikavälillä, mutta lyhyen aikavälin haasteita ei kuitenkaan voida sulkea pois (ne johtuvat julkisesta brutto- ja nettovelasta, bruttorahoitustarpeesta, ulkomaisesta nettovarallisuusasemasta ja järjestämättömien lainojen osuuden tai pankkijärjestelmän yleisten pääomatarpeiden suuruudesta ja muutoksista). Keskipitkällä aikavälillä riskit vaikuttavat kuitenkin merkittäviltä, kun otetaan huomioon suuri velkakanta ja velkasuhteen suuri herkkyys mahdolliselle korkojen nousulle ja negatiivisille nimelliskasvun häiriöille. Pitkällä aikavälillä kestävyysriskit näyttävät vähäisiltä aiemmin toteutettujen eläkeuudistusten vuoksi, kunhan riittävä rakenteellinen perusjäämä säilytetään johdonmukaisesti. |
|
(9) |
Vuoden 2016 talousarvioon otettujen finanssipoliittisten toimenpiteiden odotetaan supistavan julkisen talouden alijäämän alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 Komission kevään 2016 talousennusteen mukaan turvamarginaali perussopimuksessa määrättyyn viitearvoon on kuitenkin pieni. Kun otetaan huomioon kokonaistalouden ja julkisen talouden kehitykseen liittyvät merkittävät epävarmuustekijät, korjausvuodeksi suositeltavat julkisen talouden tavoitteet olisi asetettava selvästi alle perussopimuksen viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, jotta varmistetaan liiallisen alijäämän tilanteen kestävä korjaaminen vaaditussa määräajassa. |
|
(10) |
Asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan mukaan SEUT 126 artiklan 9 kohdan nojalla annettavassa päätöksessään, jossa vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, neuvosto pyytää kyseistä jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vaatimuksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska kyseinen päätös annetaan vuoden loppupuolella ja ottaen huomioon komission kevään talousennusteessaan esittämät arviot, olisi perusteltua vaatia, että rahoitusasema pysyy muuttumattomana vuonna 2016, jotta muodostetaan riittävä turvamarginaali liiallisen alijäämän korjaamiselle kestävällä tavalla. |
|
(11) |
Sen vuoksi uskottava ja kestävä sopeutusura edellyttäisi, että Portugali saavuttaa julkisen talouden alijäämän, joka on 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, mikä vastaa muuttumatonta rakenteellista rahoitusasemaa suhteessa vuoteen 2015. Näissä julkisen talouden tavoitteissa otetaan huomioon tarve tasapainottaa kerrannaisvaikutuksia, joita vakauttamistoimenpiteiden vaikutus talouden toimeliaisuuteen aiheuttaa taloudelle laajemmin. |
|
(12) |
Ehdotetun sopeutusuran mukainen alijäämätavoite ei sisällä vuoden 2016 jälkipuoliskolla mahdollisesti toteutettavien pankkien tukitoimenpiteiden mahdollista välitöntä vaikutusta julkiseen talouteen. Tämä johtuu suuresta epävarmuudesta, joka liittyy näiden toimenpiteiden tehokkaaseen toteuttamiseen ja tilastointiin ja näin ollen myös mahdolliseen vaikutukseen, joka niillä on alijäämään ja velkaan. Mahdollisilla pankkisektorin tukitoimenpiteillä olisi pyrittävä rajoittamaan julkiseen talouteen kohdistuva vaikutus mahdollisimman pieneksi velkakestävyyden varmistamiseksi. |
|
(13) |
Ehdotetun sopeutusuran mukaisten julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen toteuttaa uusia vakauttamistoimenpiteitä, joiden arvioitu vaikutus on 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, myös koska komission kevään 2016 talousennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema heikkenee. Erityisesti Portugalin on toteutettava vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät toimenpiteet sekä tavaroiden ja palvelujen julkisten hankintojen aiheuttamien menojen valvontamekanismi, jota korostetaan tällä hetkellä vuoden 2016 vakausohjelmassa. Näitä säästöjä olisi täydennettävä muilla rakenteellisilla toimenpiteillä, jotka voisivat keskittyä tulopuoleen ja joiden tavoitteena olisi lisätä välillisen verotuksen tuottoa laajentamalla veropohjaa ja vähentämällä verotukia. Yhtenä keinona saavuttaa tämä tavoite voisi olla se, että mukautetaan alennettujen alv-kantojen edelleen laajaa käyttöä. |
|
(14) |
Lisäksi Portugalin olisi vahvistettava rakenneuudistuksia, joilla parannetaan kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kestävää kasvua, niiden neuvoston suositusten mukaisesti, joita Portugalille on osoitettu talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja jotka koskevat erityisesti sen liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamista. Erityisesti uudet finanssipoliittiset rakennetoimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan lisätä Portugalin julkisen talouden häiriönsietokykyä. Julkisen talouden kehystä koskevan tarkistetun lain ja sitoumusten valvontaa koskevan lain oikea-aikainen ja tiukka täytäntöönpano sekä veronkannon ja menojen valvonnan lisäparannukset voivat edistää merkittävästi terveen julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamista ja ylläpitämistä. Portugalin olisi esitettävä selkeä aikataulu ja toteutettava toimenpiteet, joilla hoidetaan maksurästit kokonaisuudessaan ja parannetaan terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta, vähennetään eläkejärjestelmän riippuvuutta talousarviosta tehtävistä varainsiirroista ja varmistetaan valtionyhtiöiden uudelleenjärjestelystä saatavat julkisen talouden säästöt. |
|
(15) |
SEUT 126 artiklan 9 kohdan mukaan neuvosto voi pyytää kyseisen määräyksen mukaisen vaatimuksen esittämistä koskevan päätöksensä yhteydessä kyseistä jäsenvaltiota antamaan tietyn aikataulun mukaisesti kertomuksia mukauttamispyrkimyksistään. Asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1a kohdan mukaan tässä jäsenvaltion laatimassa selvityksessä olisi esitettävä julkisia menoja ja tuloja koskevat tavoitteet ja täsmennettävä sekä meno- että tulopuolen finanssipoliittiset toimenpiteet ja tiedot erityisten neuvoston suositusten perusteella toteutettavista toimista. Jotta tähän päätökseen sisältyvien suositusten määräajan ja liiallisen alijäämän korjaamiseksi asetetun määräajan noudattamisen valvonta olisi helpompaa, Portugalin olisi esitettävä tällainen selvitys ennen 15 päivää lokakuuta 2016 samanaikaisesti vuoden 2017 alustavan talousarviosuunnitelmansa kanssa. |
|
(16) |
Samaan määräaikaan eli 15 päivään lokakuuta 2016 mennessä Portugalin olisi myös esitettävä talouskumppanuusohjelma Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) 9 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Talouskumppanuusohjelmassa olisi kuvattava kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman jatkoksi politiikkatoimenpiteet ja rakenneuudistukset, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi tehokkaasti ja pysyvästi, ja jossa on otettu täysimääräisesti huomioon neuvoston suositukset, jotka koskevat talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanoa. |
|
(17) |
Portugalin olisi myös annettava asetuksen (EU) N:o 473/2013 10 artiklan mukaisesti komissiolle ja talous- ja rahoituskomitealle selvitys komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 877/2013 (5) säädettyjä vaatimuksia noudattaen. Selvitys olisi toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 15 päivänä tammikuuta 2017 ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Portugalin on lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2016.
2. Portugalin on supistettava julkisen talouden alijäämä 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Tässä tavoitteessa ei oteta huomioon mahdollisen pankkituen suoraa vaikutusta. Tämä julkisen talouden alijäämän parantuminen vastaa komission kevään 2016 talousennusteen mukaista rakenteellisen rahoitusaseman pysymistä muuttumattomana vuoteen 2015 verrattuna. Portugalin on myös käytettävä kaikki satunnaistuotot nopeuttamaan alijäämän ja velan supistamista.
3. Niiden säästöjen lisäksi, jotka on jo otettu huomioon komission kevään 2016 talousennusteessa, Portugalin on hyväksyttävä ja toteutettava kokonaisuudessaan vakauttamistoimenpiteet, jotka vastaavat 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Erityisesti Portugalin on toteutettava kokonaisuudessaan vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät vakauttamistoimenpiteet, mukaan lukien tavaroiden ja palvelujen julkisista hankinnoista aiheutuvien menojen lisävalvonta, jota korostetaan vakausohjelmassa. Portugalin on täydennettävä kyseisiä säästöjä rakenteellisilla lisätoimenpiteillä saavuttaakseen suositellun rakenteellisen sopeutuksen.
4. Portugalin on oltava valmis hyväksymään uusia toimenpiteitä, jos julkisen talouden suunnitelmiin liittyvät riskit toteutuvat. Julkisen talouden rahoitusaseman pysyvä paraneminen on varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla.
5. Jotta varmistetaan julkinen talouden kestävä paraneminen, Portugalin on pantava tiukasti täytäntöön julkisen talouden kehystä koskeva laki ja sitoumusten valvontaa koskeva laki sekä parannettava edelleen veronkantoa ja menojen valvontaa. Portugalin on esitettävä selkeä aikataulu ja toteutettava toimenpiteet, joilla hoidetaan maksurästit kokonaisuudessaan ja parannetaan terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta, vähennetään eläkejärjestelmän riippuvuutta talousarviosta tehtävistä varainsiirroista ja varmistetaan valtionyhtiöiden uudelleenjärjestelystä saatavat julkisen talouden säästöt.
2 artikla
Neuvosto vahvistaa 15 päivän lokakuuta 2016 määräajaksi, johon mennessä Portugalin on toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä selvitys neuvostolle ja komissiolle tämän päätöksen perusteella toteutetuista toimista. Tässä selvityksessä on esitettävä julkisia menoja ja tuloja koskevat tavoitteet ja täsmennettävä meno- että tulopuolen harkinnanvaraiset toimenpiteet sekä esitettävä tiedot 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti toteutettavista toimista.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Portugalin tasavallalle.
Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. LAJČÁK
(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(2) Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU, annettu 30 päivänä toukokuuta 2011, unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 159, 17.6.2011, s. 88).
(3) Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Portugalin liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/countries/portugal_en.htm
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11).
(5) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 877/2013, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2013, Alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 täydentämisestä (EUVL L 244, 13.9.2013, s. 23).
|
10.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 148/46 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/986,
annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017,
Europolin apulaispääjohtajan toimikauden jatkamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (1) ja erityisesti sen 54 artiklan 3–5 kohdan,
toimii viranomaisena, jolla on valtuudet nimittää Europolin pääjohtaja ja apulaispääjohtajat,
ottaa huomioon Europolin hallintoneuvoston 19 päivänä toukokuuta 2017 tekemän ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Wilhelmus Martinus VAN GEMERT nimitettiin Europolin apulaispääjohtajaksi 11 päivänä helmikuuta 2014 annetulla neuvoston säädöksellä (2). Wilhelmus Martinus VAN GEMERTin toimikauden on määrä päättyä 30 päivänä huhtikuuta 2018. |
|
(2) |
Europolin apulaispääjohtajat nimitetään asetuksen (EU) 2016/794 54 artiklan 4 kohdan mukaisesti neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. |
|
(3) |
Europolin hallintoneuvoston 1 päivänä toukokuuta 2017 antamassa päätöksessä vahvistetaan Europolin apulaispääjohtajien toimikauden jatkamista koskeva menettely. |
|
(4) |
Hallintoneuvosto ilmoitti 10 päivänä toukokuuta 2017 Euroopan parlamentille aikomuksestaan ehdottaa neuvostolle Wilhelmus Martinus VAN GEMERTin toimikauden jatkamista. |
|
(5) |
Hallintoneuvosto antoi neuvostolle lausunnon, jossa se ehdotti Europolin apulaispääjohtaja Wilhelmus Martinus VAN GEMERTin toimikauden jatkamista ja hänen palkkaluokkansa muuttamista palkkaluokaksi AD 14. |
|
(6) |
Neuvosto haluaa hallintoneuvoston esittämän ehdotuksen mukaisesti jatkaa Wilhelmus Martinus VAN GEMERTin toimikautta Europolin apulaispääjohtajana, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Wilhelmus Martinus VAN GEMERTin toimikautta Europolin apulaispääjohtajana jatketaan ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta 2018 ja päättyy 30 päivänä huhtikuuta 2022, palkkaluokan AD 14 palkkatasolla 1.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Luxemburgissa 8 päivänä kesäkuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
U. REINSALU