3.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 vahvistetaan säännöt nautaeläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Jotta nautaeläinten siirrot voitaisiin jäljittää, kyseisessä asetuksessa säädetään, että kaikki nautaeläimet on tunnistettava käyttämällä vähintään kahta asetuksen liitteessä I luetelluista tunnistimista, joissa on sama tunnistuskoodi. Kyseisessä liitteessä lueteltuihin tunnistimiin kuuluvat tavanomainen korvamerkki sekä elektroniset tunnisteet, jotka ovat elektroninen korvamerkki, pötsiin sijoitettava bolus ja injektoitava transponderi.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1760/2000, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 653/2014 (2), säädetään, että tunnistuskoodin rakennetta koskevat säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksillä.

(3)

Nautaeläinten tunnistuskoodin tarkoituksenmukaisin rakenne, joka vastaa nautaeläinten tunnistamista koskevia Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardeja, on joko sellainen, jossa on kaksikirjaiminen maakoodi ja enintään 12 numerosta muodostuva eläimen yksilöllinen tunnistuskoodi, tai sellainen, jossa on kolminumeroinen maakoodi ja enintään 12 numerosta muodostuva eläimen yksilöllinen tunnistuskoodi.

(4)

Lisäksi tässä asetuksessa säädettävällä tunnistuskoodin rakenteella olisi varmistettava sisämarkkinoiden toiminta paitsi nautaeläinten myös lammas- ja vuohieläinten osalta silloin, kun tällaista tunnistuskoodin rakennetta edellytetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 (3) mukaisesti, siitä riippumatta, millaisia tunnisteita eri jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön.

(5)

Komission asetuksessa (EY) N:o 911/2004 (4) säädetään näkyvissä oleviin korvamerkkeihin sisällytettävästä kodifioidusta muodosta, jota käytetään alkuperäjäsenvaltion tunnistamiseen ja joka sisältää yksittäistä eläintä koskevat tiedot. Tämä kodifioitu tunniste muodostuu kaksikirjaimisesta maakoodista ja enintään 12 numeroa sisältävästä eläimen yksilöllisestä tunnistuskoodista.

(6)

Nautaeläinten tunnistuskoodin rakennetta olisi sovellettava sekä tavanomaisiin korvamerkkeihin että elektronisiin tunnisteisiin ja tällaisten koodien olisi oltava yhteentoimivia ja sähköisesti vaihdettavissa ja luettavissa kaikissa jäsenvaltioissa. Asetusta (EY) N:o 911/2004 olisi sen vuoksi muutettava siten, että siinä viitataan tässä asetuksessa säädettyyn tunnistuskoodiin.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 911/2004 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, että Espanja, Irlanti, Italia, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta saavat edelleen käyttää maakoodin jälkeen olevana kaksitoistamerkkisen koodin järjestelmänä aakkosnumeerista koodia; tämä koskee Espanjan, Irlannin, Italian ja Portugalin osalta 31 päivänä joulukuuta 1999 tai sitä ennen syntyneitä eläimiä ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2000 tai sitä ennen syntyneitä eläimiä. Koska tässä asetuksessa säädetyillä nautaeläinten tunnistuskoodin rakennetta koskevilla säännöillä on tarkoitus korvata asetuksen (EY) N:o 911/2004 1 artiklan 2 kohtaan sisältyvät säännöt, edellä mainitusta poikkeuksesta olisi säädettävä myös tässä asetuksessa.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1760/2000 5 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on perustettava nautaeläimiä varten atk-pohjainen tietokanta, johon jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tallennettava nautaeläinten tunnistuskoodit. Lisäksi kyseisen asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan päivämäärä, josta lähtien jäsenvaltioiden on varmistettava, että infrastruktuuri, joka tarvitaan, jotta elektronista tunnistinta voidaan käyttää nautaeläinten virallisena tunnistimena, on täysin toimintakykyinen. Atk-pohjainen tietokanta on osa tätä infrastruktuuria.

(9)

Jotta voitaisiin helpottaa sujuvaa siirtymistä tavanomaisista korvamerkeistä elektronisiin tunnisteisiin, on aiheellista säätää väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat nautaeläinten tunnistuskoodin kirjaamista atk-pohjaiseen tietokantaan ja jotka ovat voimassa siihen asti, kun jäsenvaltiot ovat varmistaneet, että sähköisen tunnisteen käyttöä varten tarvittava infrastruktuuri on täysin toimintakykyinen.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

a)

tunnistuskoodin ensimmäisenä osana on oltava sen jäsenvaltion maakoodi, jossa eläin ensimmäistä kertaa varustetaan tunnisteella; maakoodin on oltava joko liitteen mukainen kaksikirjaiminen koodi tai liitteen mukainen kolminumeroinen koodi;

b)

tunnistuskoodin jälkimmäisenä osana on oltava eläimen yksilöllinen numerokoodi, jossa on enintään 12 numeroa; Irlanti, Espanja, Italia, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta saavat kuitenkin edelleen käyttää maakoodin jälkeen olevana kaksitoistamerkkisen koodin järjestelmänä aakkosnumeerista koodia; tämä koskee Irlannin, Espanjan, Italian ja Portugalin osalta 31 päivänä joulukuuta 1999 tai sitä ennen syntyneitä eläimiä ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2000 tai sitä ennen syntyneitä eläimiä.

1)

Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Korvamerkeissä olevan tunnistuskoodin muodostavien merkkien on oltava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/949 (*1) 2 artiklan mukaiset.

(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/949, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 soveltamissäännöistä nautaeläinten tunnistuskoodin rakenteen osalta ja komission asetuksen (EY) N:o 911/2004 muuttamisesta (EUVL L 143, 3.6.2017, s. 1.)”"

2)

Poistetaan liite I.

3.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/5

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Aspergillus nigerin (CBS 109.713) tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia ja Aspergillus nigerin (DSM 18404) tuottamaa endo-1,4-beeta-glukanaasia sisältävän valmisteen käyttö hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi kananuorikoiden, siitoskalkkunoiden, siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden, muiden toissijaisten lintulajien (paitsi liha-ankkojen) ja koristetarkoituksissa pidettävien lintujen rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1068/2011 (2).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksynnän haltija on ehdottanut kyseisen valmisteen hyväksynnän ehtojen muuttamista siten, että sen vähimmäispitoisuus kananuorikoiden ja kaikkien munantuotantoon tarkoitettujen lintulajien rehun lisäaineena lasketaan 560 TXU/kg:sta 280 TXU/kg:aan ja 250 TGU/kg:sta 125 TGU/kg:aan täysrehua. Hakemuksen mukana toimitettiin tarvittavat hakemusta tukevat tiedot. Komissio toimitti hakemuksen edelleen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 20 päivänä lokakuuta 2016 antamassaan lausunnossa (3), että kun sovelletaan ehdotettuja uusia käyttöedellytyksiä, Aspergillus nigerin (CBS 109.713) tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia ja Aspergillus nigerin (DSM 18404) tuottamaa endo-1,4-beeta-glukanaasia sisältävä valmiste on todennäköisesti tehokas kananuorikoiden ja kaikkien munantuotantoon tarkoitettujen lintulajien rehussa ehdotettuina vähimmäispitoisuuksina 280 TXU/kg ja 125 TGU/kg täysrehua. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Aspergillus nigerin (CBS 109.713) tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia ja Aspergillus nigerin (DSM 18404) tuottamaa endo-1,4-beeta-glukanaasia sisältävän valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät.

(6)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1068/2011 olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

3.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/9

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Suomi toimitti 22 päivänä marraskuuta 2016 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön sen vuoksi, että työntekijöitä on vähennetty Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen, jäljempänä ’NACE’, Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) luokitellulla toimialalla Suomessa. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 2 641 800 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella.

(5)

Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,