24.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 137/1

(1)

Elohopea on hyvin myrkyllinen aine, joka aiheuttaa maailmanlaajuisen ja merkittävän vaaran ihmisten terveydelle, myös metyylielohopeana kala- ja äyriäisvaroissa, ekosysteemeissä ja luonnonvaraisissa kasveissa ja eläimissä. Elohopeapäästöjen valtion rajat ylittävän luonteen vuoksi noin 40–80 prosenttia unionin elohopealaskeumasta on peräisin unionin ulkopuolelta. Näin ollen on tarpeen toteuttaa toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

(2)

Suurin osa elohopeapäästöistä ja niistä aiheutuvista riskeistä aiheutuu ihmisten toimista, kuten uuden elohopean tuotannosta ja jalostuksesta, elohopean käytöstä tuotteissa ja teollisuusprosesseissa, pienimuotoisesta kullankaivusta ja kullan käsittelystä, hiilen poltosta ja elohopeajätteen käsittelystä.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1386/2013/EU (3) hyväksytyssä seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa vahvistetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi myrkytön ympäristö. Tästä syystä siinä korostetaan, että toimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että kemikaalien aiheuttamat merkittävät kielteiset vaikutukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle minimoidaan vuoteen 2020 mennessä.

(4)

Komission 28 päivänä tammikuuta 2005 antamassa tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Elohopeaa koskeva yhteisön strategia”, sellaisena kun se on tarkistettuna 7 päivänä joulukuuta 2010, jäljempänä ’strategia’, on asetettu tavoitteeksi minimoida ja mahdollisuuksien mukaan poistaa kokonaan ihmisen aiheuttamat maailmanlaajuiset elohopeapäästöt ilmaan, veteen ja maaperään.

(5)

Unionissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana saavutettu merkittävää edistymistä elohopean hallinnan alalla strategian hyväksymisen ja useiden toimenpiteiden myötä, jotka koskevat elohopeapäästöjä, elohopean tarjontaa, kysyntää ja käyttöä sekä elohopean ylijäämän ja varastojen hallintaa.

(6)

Strategiassa suositetaan, että ensisijaisena toimena olisi oltava neuvottelut kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta elohopeaa koskevasta sopimuksesta ja tällaisen sopimuksen tekeminen, koska pelkillä unionin toimilla ei voida taata unionin kansalaisten tehokasta suojelua elohopean aiheuttamilta kielteisiltä terveysvaikutuksilta.

(7)

Unioni ja sen 26 jäsenvaltiota ovat allekirjoittaneet elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen vuodelta 2013, jäljempänä ’yleissopimus’. Viro ja Portugali ovat ne kaksi jäsenvaltiota, jotka eivät ole allekirjoittaneet yleissopimusta, mutta ne ovat ilmaisseet olevansa sitoutuneita sen ratifiointiin. Unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat näin ollen sitoutuneita mainitun yleissopimuksen tekemiseen, sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpanoon.

(8)

Jos unioni hyväksyy yleissopimuksen nopeasti ja jäsenvaltiot ratifioivat sen, sillä rohkaistaan yleissopimuksen allekirjoittaneita maailmanlaajuisesti merkittäviä elohopean käyttäjiä ja elohopeapäästöjen aiheuttajia ratifioimaan yleissopimus ja panemaan se täytäntöön.

(9)

Tällä asetuksella olisi täydennettävä unionin säännöstöä ja annettava täydentäviä säännöksiä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että unionin säännöstö on täysin yleissopimuksen mukainen, jotta unioni voi hyväksyä ja sen jäsenvaltiot voivat ratifioida yleissopimuksen ja panna sen täytäntöön.

(10)

Unionin toteuttamilla lisätoimilla, jotka ovat pidemmälle meneviä kuin yleissopimuksessa asetetut vaatimukset, valmistettaisiin tietä elohopeattomille tuotteille ja prosesseille, kuten tapahtui Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1102/2008 (4) tapauksessa.

(11)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 193 artiklan mukaisesti tällä asetuksella ei estetä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet ovat perussopimusten mukaisia ja komissiolle on ilmoitettu niistä.

(12)

Asetuksessa (EY) N:o 1102/2008 säädettyä elohopean vientikieltoa olisi täydennettävä elohopean lähteestä, aiotusta käyttötarkoituksesta ja alkuperäpaikasta riippuvilla elohopean tuontirajoituksilla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (5) säännöksiä olisi sovellettava edelleen elohopeajätteen tuontiin, erityisesti siltä osin kuin on kyse kyseisen asetuksen mukaisesta toimivaltaisten viranomaisten toimivallasta.

(13)

Tämän asetuksen elohopean ja elohopeaseosten tuontia koskevilla säännöksillä on tarkoitus varmistaa, että unioni ja jäsenvaltiot täyttävät elohopean kauppaa koskevat yleissopimuksen velvoitteet.

(14)

Useiden lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden vienti, tuonti ja valmistus olisi kiellettävä, koska ne sisältävät merkittävän osuuden unionissa ja maailmanlaajuisesti käytettävästä elohopeasta ja elohopeayhdisteistä.

(15)

Tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta sellaisten unionin säännösten soveltamista, joissa asetetaan tiukempia vaatimuksia lisättyä elohopeaa sisältäville tuotteille, mukaan lukien elohopean enimmäispitoisuuden osalta.

(16)

Elohopean ja elohopeayhdisteiden käytöstä valmistusprosesseissa olisi asteittain luovuttava, ja tätä varten olisi kannustettava tutkimaan elohopealle vaihtoehtoisia aineita, jotka ovat ominaisuuksiltaan vaarattomia tai joka tapauksessa ympäristölle ja ihmisten terveydelle vähemmän vaarallisia kuin elohopea.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1907/2006 (6) kielletään valmistamasta, saattamasta markkinoille ja käyttämästä viittä fenyylielohopeayhdistettä, joita tiedetään käytettävän polyuretaanin tuotantoon erityisesti katalyytteina, 10 päivästä lokakuuta 2017. Muiden elohopeaa sisältävien katalyyttien käyttö polyuretaanin tuotannossa olisi myös kiellettävä 1 päivästä tammikuuta 2018.

(18)

Alkoholaattien tuotanto, joka perustuu elohopean käyttöön elektrodina, olisi lopetettava vaiheittain ja tällaiset valmistusprosessit olisi korvattava mahdollisimman pian toteutettavissa olevilla elohopeattomilla valmistusprosesseilla. Niin kauan kuin asiaan kuuluvia elohopeattomia valmistusprosesseja ei ole käytettävissä, olisi säädettävä toimintaedellytyksistä natrium- tai kaliummetylaatin tai -etylaatin valmistukselle, jossa käytetään elohopeaa. Olisi toteutettava toimia, joilla elohopean käyttöä vähennetään ja lopetetaan se vaiheittain tällaisessa valmistuksessa mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa ennen 1 päivää tammikuuta 2028.

(19)

Uusien lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistaminen ja saattaminen markkinoille ja sellaisten uusien valmistusprosessien käyttö, joihin liittyy elohopean tai elohopeayhdisteiden käyttö, lisäisi elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttöä ja elohopeapäästöjä unionissa. Tällaiset uudet toiminnot olisi näin ollen kiellettävä, ellei arviointi osoita, että uusilla lisättyä elohopeaa sisältävillä tuotteilla tai uusilla valmistusprosesseilla saataisiin merkittäviä ympäristö- tai terveyshyötyjä eivätkä ne aiheuttaisi merkittäviä riskejä ympäristölle tai ihmisten terveydelle ja että tällaisia hyötyjä tarjoavia teknisesti käyttökelpoisia elohopeattomia vaihtoehtoja ei ole käytettävissä.

(20)

Pienimuotoisessa kullankaivussa ja kullan käsittelyssä käytetyn elohopean ja siinä käytettyjen elohopeayhdisteiden osuus maailmanlaajuisesta elohopean käytöstä ja päästöistä on merkittävä ja tällaisen käytön vaikutukset paikallisyhteisöihin ja maailmanlaajuisesti ovat kielteiset. Sen vuoksi tällainen elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttö olisi kiellettävä tällä asetuksella, ja sitä olisi säänneltävä kansainvälisesti. Rajoittamatta tällaisen käytön kieltämistä ja jäsenvaltioiden tämän asetuksen rikkomisen johdosta täytäntöön panemien tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten lisäksi on asianmukaista säätää kansallisesta suunnitelmasta sellaista tilannetta varten, jossa mainittua kieltoa rikotaan laajemmin kuin joissakin yksittäistapauksissa, jotta kyetään puuttumaan ongelmaan, joka aiheutuu siitä, kun pienimuotoisessa kullankaivussa ja kullan käsittelyssä kulta erotetaan malmista elohopealla amalgamoimalla.

(21)

Elohopean käyttö hammasamalgaamissa on elohopean suurin käyttökohde unionissa ja merkittävä saasteen lähde. Hammasamalgaamin käytöstä olisi siksi luovuttava vaiheittain yleissopimuksen ja erityisesti yleissopimuksen liitteessä A olevassa II osassa lueteltujen toimenpiteiden perusteella laadittujen kansallisten suunnitelmien mukaisesti. Komission olisi arvioitava hammasamalgaamin käytön vaiheittaisen lopettamisen toteutettavuutta pitkällä aikavälillä, mieluiten vuoteen 2030 mennessä, ja raportoitava siitä ottaen huomioon tässä asetuksessa edellytetyt kansalliset suunnitelmat ja ottaen samalla täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden toimivallan terveyspalveluiden ja sairaanhoidon järjestämisen ja tarjoamisen alalla. Lisäksi olisi toteutettava erityisiä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä haavoittuvien väestöryhmien, kuten lasten ja raskaana olevien tai imettävien naisten, terveyden suojelemiseksi.

(22)

Olisi sallittava ainoastaan kapseloidussa muodossa valmiiksi annostellun hammasamalgaamin käyttö ja olisi määrättävä, että hammashoitolaitoksissa, joissa käytetään hammasamalgaamia tai poistetaan amalgaamipaikkoja tai amalgaamipaikkoja sisältäviä hampaita, on käytettävä amalgaamin erottimia, jotta suojellaan hammashoidon ammatinharjoittajia ja potilaita altistumiselta elohopealle ja jotta varmistetaan, että näin syntynyt jäte kerätään ja loppukäsitellään huolellisesti jätteenä eikä sitä pääse missään olosuhteissa ympäristöön. Hammaslääkäreitä olisi näiltä osin kiellettävä käyttämästä elohopeaa irtotavarana. Esimerkiksi eurooppalaisissa standardeissa EN ISO 13897:2004 ja EN ISO 24234:2015 kuvailtujen amalgaamikapselien katsotaan soveltuvan hammaslääkäreiden käyttöön. Lisäksi olisi vahvistettava amalgaamin erottimien talteenoton vähimmäistaso. Amalgaamin erottimien vaatimustenmukaisuuden olisi perustuttava asiaan liittyviin standardeihin, kuten eurooppalaiseen standardiin EN ISO 11143:2008. Kun otetaan huomioon niiden hammashoitoalan taloudellisten toimijoiden koko, joihin näiden vaatimusten käyttöönotto vaikuttaa, on asianmukaista varata riittävästi aikaa näihin uusiin vaatimuksiin mukautumiseen.

(23)

Elohopean käytön vähentämistä voi edistää hammashoitoalan opiskelijoiden ja hammaslääkäreiden kouluttaminen elohopeattomien vaihtoehtojen käyttöön etenkin haavoittuvien väestöryhmien, kuten lasten ja raskaana olevien tai imettävien naisten kohdalla, sekä suun terveydenhuollon tutkimuksen ja innovoinnin toteuttaminen, jotta parannetaan tietämystä olemassa olevista materiaaleista ja paikkaustekniikoista ja kehitetään uusia materiaaleja.

(24)

Unionissa syntyy vuoden 2017 loppuun mennessä yli 6 000 tonnia nestemäistä elohopeajätettä, joka on pääasiassa seurausta kloorialkaliteollisuuden elohopeakennojen pakollisesta käytöstä poistamisesta komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/732/EU (7) mukaisesti. Koska nestemäisen elohopeajätteen muuntamiskapasiteetti on rajallinen, sen väliaikainen varastointi olisi sallittava edelleen tämän asetuksen nojalla riittävän kauan sen varmistamiseksi, että kaikki näin syntynyt jäte muunnetaan ja tarvittaessa kiinteytetään. Tällainen varastointi olisi toteutettava neuvoston direktiivissä 1999/31/EY (8) säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

(25)

Koska elohopea on nestemäisessä muodossa erittäin vaarallinen aine, elohopeajätteen pysyvä varastointi ilman esikäsittelyä olisi kiellettävä tällaisen loppukäsittelyn aiheuttamien riskien vuoksi. Elohopeajätteelle olisi näin ollen toteutettava asianmukaiset toimenpiteet jätteen muuntamiseksi ja tarvittaessa kiinteyttämiseksi, ennen kuin se varastoidaan pysyvästi. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten ja tähän liittyvien riskien vähentämiseksi otettava huomioon vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevassa Baselin yleissopimuksessa esitetyt elohopeaa koskevat tekniset ohjeet.

(26)

Jotta varmistetaan tämän asetuksen jätteitä koskevien säännösten asianmukainen täytäntöönpano, olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että elohopeajätteen jäljittämiseksi otetaan käyttöön tehokas koko jätehuoltoketjun kattava järjestelmä, jossa elohopeajätteen tuottajat ja elohopeajätettä varastoivien ja käsittelevien jätehuoltolaitosten toiminnanharjoittajat velvoitetaan perustamaan tietorekisteri osana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (9) edellytettyä kirjanpitoa.

(27)

Yleissopimuksessa edellytetään, että kukin osapuoli pyrkii laatimaan asianmukaisia strategioita määrittääkseen ja arvioidakseen elohopeasta tai elohopeayhdisteistä pilaantuneet alueet. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (10) mukaisesti teollisuuslaitosten toiminnanharjoittajien on puututtava maaperän pilaantumiseen. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY (11) jäsenvaltiot velvoitetaan puuttumaan maaperän pilaantumiseen, jos se vaikuttaa kielteisesti vesistön tilaan. Komission ja jäsenvaltioiden olisi siksi vaihdettava tietoja kansallisella tasolla toteutetuista aloitteista ja toimenpiteistä saatujen kokemusten jakamiseksi.

(28)

Komission olisi metyylielohopeasta aiheutuvia riskejä koskevan uusimman tieteellisen tiedon huomioon ottamiseksi tämän asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava nykyisiä terveysperusteisia saantimääriä ja vahvistettava uudet elohopeaa koskevat terveyteen liittyvät vertailuarvot.

(29)

Jotta unionin lainsäädäntö voitaisiin yhdenmukaistaa yleissopimuksen osapuolten konferenssin päätösten kanssa, joita unioni on tukenut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaisesti hyväksytyllä neuvoston päätöksellä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteiden muuttamista ja elohopeajätteen väliaikaiselle varastoinnille asetetun määräajan pidentämistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano tuonti- ja vientilomakkeiden täsmentämisen, elohopean, elohopeayhdisteiden ja elohopeaseosten ympäristön kannalta kestävää väliaikaista varastointia koskevien teknisten vaatimusten määrittämisen, uusien lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden ja uusien valmistusprosessien, joihin liittyy elohopean tai elohopeayhdisteiden käyttö, kieltämisen tai hyväksymisen sekä raportointivelvoitteiden yksilöimisen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (13) mukaisesti.

(31)

Jäsenvaltioiden olisi annettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomiseen, ja varmistettava näiden seuraamusten täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(32)

Kun otetaan huomioon asetukseen (EY) N:o 1102/2008 tarvittavien muutosten luonne ja laajuus sekä tarve parantaa oikeusvarmuutta, selkeyttä ja avoimuutta sekä yksinkertaistaa lainsäädäntöä, olisi mainittu asetus kumottava.

(33)

Jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja tähän asetukseen liittyvät taloudelliset toimijat saisivat riittävästi aikaa mukautua tässä asetuksessa säädettävään uuteen järjestelmään, sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018.

(34)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso ihmisen toiminnasta aiheutuvien elohopean ja elohopeayhdisteiden päästöjen suhteen esimerkiksi elohopealle ja lisättyä elohopeaa sisältäville tuotteille asetettavilla vienti- ja tuontikiellolla, rajoituksilla, jotka koskevat elohopean käyttöä valmistusprosesseissa, tuotteissa, pienimuotoisessa kullankaivussa ja kullan käsittelyssä sekä hammasamalgaamissa, ja elohopeajätteeseen liittyvillä velvoitteilla, vaan se voidaan elohopean aiheuttaman saastumisen valtion rajat ylittävän luonteen ja toteutettavien toimenpiteiden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

1)

’elohopealla’ metallista elohopeaa (Hg, CAS-numero 7439-97-6);

2)

’elohopeayhdisteellä’ mitä tahansa ainetta, joka koostuu elohopean atomeista ja yhdestä tai useammasta muun alkuaineen atomista, jotka voidaan erottaa eri ainesosiksi ainoastaan kemiallisilla reaktioilla;

3)

’seoksella’ seosta tai liuosta, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta;

4)

’lisättyä elohopeaa sisältävällä tuotteella’ tuotetta tai tuotteen osaa, joka sisältää tarkoituksellisesti lisättyä elohopeaa tai elohopeayhdistettä;

5)

’elohopeajätteellä’ direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 kohdassa määriteltynä jätteenä pidettävää metallista elohopeaa;

6)

’viennillä’ mitä tahansa seuraavista:

7)

’tuonnilla’ sellaisen elohopean tai sellaisten elohopeayhdisteiden, elohopeaseosten ja lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden fyysistä tuontia unionin tullialueelle, johon sovelletaan muuta tullimenettelyä kuin unionin tullialueen kautta kulkeviin tavaroihin sovellettavaa unionin ulkoista passitusmenettelyä;

8)

’loppukäsittelyllä’ direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 19 kohdassa määriteltyä loppukäsittelyä;

9)

’uuden elohopean tuotannolla’ kaivostoimintaa, jossa elohopea on kaivoksen pääasiallinen tuote;

10)

’muuntamisella’ elohopean fyysisen olomuodon kemiallista muuntamista nestemäisestä olomuodosta elohopeasulfidiksi tai vastaavaksi kemialliseksi yhdisteeksi, joka on yhtä vakaa tai vakaampi ja yhtä vesiliukoinen tai vähemmän vesiliukoinen ja joka ei muodosta suurempaa ympäristö- tai terveysvaaraa kuin elohopeasulfidi;

11)

’markkinoille saattamisella’ tuotteen toimittamista kolmansille osapuolille tai sen saattamista kolmansien osapuolten saataville joko maksua vastaan tai vastikkeetta. Maahantuontia pidetään markkinoille saattamisena.

a)

viejämaa on yleissopimuksen osapuoli ja vietyä elohopeaa ei ole saatu uuden elohopean tuotannosta, joka on kielletty mainitun yleissopimuksen 3 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla; tai

b)

sellainen viejämaa, joka ei ole yleissopimuksen osapuoli, on toimittanut todistuksen siitä, että elohopea ei ole peräisin uuden elohopean tuotannosta.

a)

pelastuspalvelun ja sotilaskäytön kannalta välttämättömät tuotteet;

b)

tutkimuksissa, laitteiden kalibroinnissa tai vertailunormaaleina käytettävät tuotteet.

a)

jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseen tarvittavat laitteet, mukaan lukien erityisesti sotilaallisiin tarkoituksiin tarkoitetut aseet, ammukset ja sotatarvikkeet;

b)

laitteet, jotka on suunniteltu avaruuteen lähetettäviksi;

c)

lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden, joita valmistettiin ennen 1 päivää tammikuuta 2018, tekniset parannukset tai uudelleensuunnittelu edellyttäen, että parannukset ja uudelleensuunnittelu johtavat elohopean käytön vähentymiseen kyseisissä tuotteissa.

a)

tekninen kuvaus kyseessä olevasta tuotteesta tai prosessista;

b)

arvio sen ympäristö- ja terveyshyödyistä ja -riskeistä;

c)

todisteet, joilla osoitetaan, että teknisesti käyttökelpoisia ja merkittäviä ympäristö- tai terveyshyötyjä tarjoavia elohopeattomia vaihtoehtoja ei ole saatavilla;

d)

yksityiskohtainen selvitys siitä, miten prosessia on käytettävä tai miten tuote on valmistettava, miten sitä on käytettävä ja miten se on loppukäsiteltävä käytön jälkeen jätteenä, jotta voidaan varmistaa ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun korkea taso.

a)

amalgaamin erottimilla, jotka on otettu käyttöön 1 päivästä tammikuuta 2018, saavutetaan vähintään 95 prosentin amalgaamipalasten talteenottoaste;

b)

1 päivästä tammikuuta 2021 kaikilla käytössä olevilla amalgaamin erottimilla saavutetaan a alakohdassa määritetty talteenottoaste.

a)

kloorialkaliteollisuus;

b)

maakaasun puhdistus;

c)

muiden kuin rautametallien louhinta ja sulatustoiminnat;

d)

sinooperimalmin louhinta unionissa.

a)

kussakin taloudellisen toimijan laitoksessa varastoidun elohopean kokonaismäärä;

b)

elohopeajätteen väliaikaisesta varastoinnista, muuntamisesta ja tarvittaessa kiinteyttämisestä tai muuntamis- ja tarvittaessa kiinteyttämisprosessin jälkeisen elohopeajätteen pysyvästä varastoinnista huolehtiville yksittäisille laitoksille toimitetun elohopeajätteen kokonaismäärä;

c)

kunkin b alakohdassa tarkoitetun laitoksen sijainti- ja yhteystiedot;

d)

jäljennös elohopeajätteen väliaikaisesta varastoinnista huolehtivan laitoksen toiminnanharjoittajan 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamasta todistuksesta;

e)

jäljennös elohopeajätteen muuntamisesta ja tarvittaessa kiinteyttämisestä huolehtivan laitoksen toiminnanharjoittajan 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamasta todistuksesta;

f)

jäljennös muuntamis- ja tarvittaessa kiinteyttämisprosessin jälkeisen elohopeajätteen pysyvästä varastoinnista huolehtivan laitoksen toiminnanharjoittajan 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamasta todistuksesta.

a)

suolakaivokset, jotka on mukautettu muuntamisprosessin jälkeisen elohopeajätteen pysyvää varastointia varten, tai syvällä kallioperässä olevat muodostelmat, joissa turvallisuuden ja suojauksen taso on sama tai korkeampi kuin tällaisissa suolakaivoksissa; tai

b)

maanpäälliset laitokset, jotka on osoitettu ja varustettu muuntamis- ja kiinteyttämisprosessin jälkeisen elohopeajätteen pysyvää varastointia varten ja joissa turvallisuuden ja suojauksen taso on sama tai korkeampi kuin a alakohdassa tarkoitetuissa laitoksissa.

a)

jokaisesta vastaanotetusta elohopeajäte-erästä:

b)

jokaisesta laitoksesta lähtevästä elohopeajäte-erästä:

c)

laitoksessa kunkin kuukauden lopussa varastoituna olevan elohopeajätteen määrä.

a)

jokaisesta vastaanotetusta elohopeajäte-erästä:

b)

jokaisesta laitoksesta lähtevästä muuntamis- ja tarvittaessa kiinteyttämisprosessin jälkeisestä elohopeajäte-erästä:

c)

laitoksessa kunkin kuukauden lopussa varastoituna olevan elohopeajätteen määrä.

a)

tiedot tämän asetuksen täytäntöönpanosta;

b)

yleissopimuksen 21 artiklassa unionille määrättyjen raportointivelvoitteiden täyttämiseen tarvittavat tiedot;

c)

tiivistelmä tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti kerätyistä tiedoista;

d)

tiedot niiden alueilla sijaitsevasta elohopeasta seuraavasti:

e)

luettelo elohopean lähteistä, jotka tuottavat yli 10 tonnia elohopeaa vuodessa, jos tällaiset lähteet on saatettu jäsenvaltioiden tietoon.

a)

unionin tarve säännellä krematorioiden elohopea- ja elohopeayhdisteiden päästöjä;

b)

hammasamalgaamin käytön vaiheittaisen lopettamisen toteutettavuus pitkällä aikavälillä, mieluiten vuoteen 2030 mennessä, ottaen huomioon 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kansalliset suunnitelmat ja ottaen samalla täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden toimivallan terveyspalveluiden ja sairaanhoidon järjestämisen ja tarjoamisen alalla; sekä

c)

ympäristöhyödyt, jotka saadaan liitteen II paremmasta mukauttamisesta lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden markkinoille saattamista koskevaan unionin lainsäädäntöön, sekä tällaisen mukauttamisen toteutettavuus.

24.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 137/22

(1)

Neuvoston direktiivissä 91/477/ETY (3) vahvistettiin sisämarkkinoita koskeva liitännäistoimenpide. Sillä saatettiin keskenään tasapainoon yhtäältä sitoumus taata tietynasteinen liikkumisvapaus unionin sisällä joillekin ampuma-aseille ja niiden olennaisille osille sekä toisaalta tarve säännellä tätä vapautta kyseisiin tuotteisiin mukautettujen turvallisuustakeiden avulla.

(2)

Tiettyjä direktiivin 91/477/ETY osa-alueita on parannettava edelleen oikeasuhtaisella tavalla, jotta voidaan torjua ampuma-aseiden väärinkäyttö rikollisiin tarkoituksiin ottaen huomioon äskettäiset terroriteot. Tässä yhteydessä komissio kehotti 28 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan Euroopan turvallisuusagendaa koskevassa tiedonannossa tarkistamaan kyseistä direktiiviä ja laatimaan yhteisen lähestymistavan ampuma-aseiden deaktivointiin, jotta voidaan ehkäistä ampuma-aseiden tekemistä uudelleen ampumakelpoisiksi ja niiden käyttöä rikollispiireissä.

(3)

Kun ampuma-aseet on hankittu ja niitä pidetään hallussa laillisesti direktiivin 91/477/ETY mukaisesti, olisi sovellettava aseiden kantoa, metsästystä tai urheiluammuntaa koskevia kansallisia säännöksiä.

(4)

Direktiiviä 91/477/ETY sovellettaessa asevälittäjän määritelmän olisi katettava luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, mukaan lukien kumppanuudet, ja termin ”toimittaminen” olisi katsottava kattavan myös lainaamisen ja vuokraamisen. Koska asevälittäjät tarjoavat samankaltaisia palveluja kuin asekauppiaat, myös niiden olisi kuuluttava direktiivin 91/477/ETY soveltamisalaan niiden asekauppiaita koskevien velvoitteiden osalta, jotka ovat asevälittäjien toiminnan kannalta merkityksellisiä, siltä osin kuin ne ovat asemassa, jossa näiden velvoitteiden täyttäminen on mahdollista, ja mikäli asekauppias ei täytä näitä velvoitteita saman kyseessä olevan liiketoimen yhteydessä.

(5)

Asekauppiaan toiminta käsittää paitsi ampuma-aseiden, olennaisten osien ja ampumatarvikkeiden valmistuksen myös niiden muuttamisen tai muuntamisen, kuten kokonaisen ampuma-aseen lyhentämisen, mikä johtaa siihen, että niiden luokka tai alaluokka muuttuu. Täysin yksityistä ei-kaupallista toimintaa, kuten ampumatarvikkeiden käsinlatausta tai niiden uudelleenlatausta ampumatarvikkeiden osista omaa käyttöä varten taikka asianomaisen henkilön omistuksessa olevien ampuma-aseiden tai olennaisten osien muuttamista, kuten muutoksia aseen tukkiin tai tähtäimeen taikka olennaisten osien kulumisesta tai rikkoutumisesta johtuvaa huoltoa, ei olisi katsottava toimiksi, joihin ainoastaan asekauppiaalla on lupa ryhtyä.

(6)

Jotta voidaan parantaa kaikkien ampuma-aseiden ja olennaisten osien jäljitettävyyttä sekä edistää niiden vapaata liikkuvuutta, kaikki ampuma-aseet tai niiden olennaiset osat olisi varustettava selkeällä, pysyvällä ja yksilöivällä merkinnällä sekä kirjattava jäsenvaltioiden arkistointijärjestelmiin.

(7)

Arkistointijärjestelmiin kirjattujen tietojen olisi sisällettävä kaikki tiedot, joiden avulla ampuma-aseen omistaja voidaan selvittää, sekä valmistajan tai tuotemerkin nimi, valmistusmaa tai -paikka, ampuma-aseen tyyppi, merkki, malli, kaliiperi ja sarjanumero sekä ampuma-aseen runkoon tai kehykseen tehty yksilöivä merkintä. Muut olennaiset osat kuin runko tai kehys olisi kirjattava arkistointijärjestelmien sitä ampuma-asetta koskeviin tietoihin, johon osat on määrä asentaa.

(8)

Jotta voidaan estää merkintöjen helppo poistaminen ja selventää, mihin olennaisiin osiin merkinnät olisi tehtävä, olisi otettava käyttöön merkintöjä koskevat unionin yhteiset säännöt. Näitä sääntöjä olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin markkinoille saatettaviin ampuma-aseisiin tai olennaisiin osiin, jotka valmistetaan tai tuodaan unionin alueelle 14 päivänä syyskuuta 2018 tai sen jälkeen, kun taas ennen tätä päivää valmistettujen tai unionin alueelle tuotujen ampuma-aseiden ja osien olisi säilyttävä direktiivin 91/477/ETY merkintä- ja rekisteröintivaatimusten piirissä, joita sovelletaan mainittuun päivään saakka.

(9)

Koska ampuma-aseet ja olennaiset osat ovat luonteeltaan vaarallisia ja kestäviä, on tarpeen säilyttää arkistointijärjestelmiin tallennetut tiedot 30 vuotta sen jälkeen, kun asianomaiset ampuma-aseet tai olennaiset osat on hävitetty, jotta varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset voivat jäljittää ampuma-aseet ja olennaiset osat hallinnollisia ja rikosoikeudellisia menettelyjä varten ottaen huomioon kansalliset prosessioikeudelliset säännökset. Vain toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava oikeus saada nämä tiedot ja kaikki asiaan liittyvät henkilötiedot, ja tällainen tietojen saanti olisi sallittava vain enintään kymmenen vuoden ajan kyseisen ampuma-aseen tai kyseisten olennaisten osien hävittämisen jälkeen lupien myöntämiseksi tai peruuttamiseksi taikka tullimenettelyjä varten, mahdollisten hallinnollisten seuraamusten määrääminen mukaan lukien, ja enintään 30 vuoden ajan kyseisen ampuma-aseen tai kyseisten olennaisten osien hävittämisen jälkeen, jos tietojen saanti on tarpeen rikoslainsäädännön täytäntöönpanon kannalta.

(10)

Tehokas tietojenvaihto asekauppiaiden ja -välittäjien sekä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä on tärkeää arkistointijärjestelmien tehokkaan toiminnan kannalta. Sen vuoksi asekauppiaiden ja -välittäjien olisi annettava tiedot toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi tämän helpottamiseksi otettava käyttöön asekauppiaiden ja -välittäjien saatavilla oleva tietoliikenneyhteys, johon voi sisältyä tietojen toimittaminen sähköpostitse tai suoraan tietokannan taikka muun rekisterin kautta.

(11)

Mitä tulee jäsenvaltioiden velvollisuuteen huolehtia siitä, että niillä on käytössä seurantajärjestelmä sen varmistamiseksi, että ampuma-aselupien myöntämisen edellytykset täyttyvät luvan voimassaolon ajan, jäsenvaltioiden olisi päätettävä, sisältyykö arviointiin ennalta tehty lääkärintarkastus tai psykologinen testi vai ei.

(12)

Asian kannalta merkityksellisten lääketieteellisten tai psykologisten tietojen arvioinnin ei pitäisi katsoa johtavan siihen, että tiedot antanut terveydenhuollon ammattihenkilö tai muut henkilöt joutuisivat minkäänlaiseen vastuuseen direktiivin 91/477/ETY mukaisesti hallussa pidettyjen ampuma-aseiden väärinkäytöstä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kansallisen, ammatillista vastuuta koskevan lainsäädännön soveltamiseen.

(13)

Ampuma-aseet ja ampumatarvikkeet olisi säilytettävä turvallisesti, kun ne eivät ole välittömässä valvonnassa. Jos ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita säilytetään muualla kuin turvakaapissa, ne olisi säilytettävä erillään toisistaan. Kun ampuma-ase ja ampumatarvikkeet luovutetaan kuljettajalle kuljetusta varten, kyseisen kuljettajan olisi oltava vastuussa asianmukaisesta valvonnasta ja säilytyksestä. Asianmukaista säilytystä ja turvallista kuljetusta koskevat vaatimukset olisi määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä, ottaen huomioon kyseisten ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden lukumäärä ja luokka.

(14)

Direktiivi 91/477/ETY ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden sääntöihin, joiden mukaan ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita koskevissa laillisissa liiketoimissa on sallittua käyttää postimyyntiä, internetiä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/83/EU (4) tarkoitettuja etäsopimuksia, esimerkiksi verkossa olevia huutokauppaluetteloita taikka ilmoituksia, puhelinta tai sähköpostia käyttäen. On kuitenkin tärkeää, että tällaisten liiketoimien osapuolten henkilöllisyydet ja heidän laillinen oikeutensa tehdä tällaisia toimia voidaan tarkistaa ja että ne tosiasiassa tarkistetaan. Ostajien osalta on sen vuoksi on aiheellista varmistaa, että luvan saanut asekauppias tai -välittäjä taikka viranomainen tai sen edustaja tarkistaa ennen luovutusta tai viimeistään luovutushetkellä ostajan henkilöllisyyden ja tarvittaessa sen, että tällä on lupa hankkia ampuma-ase, olennaisia osia tai ampumatarvikkeita.

(15)

Kaikkein vaarallisimmista ampuma-aseista olisi direktiivissä 91/477/ETY annettava tiukempia sääntöjä sen varmistamiseksi, että näiden ampuma-aseiden hankinta tai hallussapito taikka niillä käytävä kauppa on joitakin rajoitettuja ja asianmukaisesti perusteltuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta kielletty. Jos näitä sääntöjä ei noudateta, jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin, joihin saattaa kuulua näiden ampuma-aseiden takavarikoiminen.

(16)

Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa lupa A luokkaan kuuluvien ampuma-aseiden, olennaisten osien ja ampumatarvikkeiden hankintaan ja hallussapitoon, jos tämä on tarpeen koulutukseen, kulttuuriin, elokuvat ja teatteri mukaan lukien, tutkimukseen tai historiaan liittyviä tarkoituksia varten. Lupa voitaisiin antaa muun muassa asesepille, tarkastuslaitoksille, valmistajille, valtuutetuille asiantuntijoille, teknisille rikostutkijoille ja tietyissä tapauksissa elokuva- ja televisiokuvauksiin osallistujille. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava antaa yksityishenkilöille lupa hankkia ja pitää hallussaan A luokkaan kuuluvia ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita maanpuolustusta varten, kuten kansallisen lainsäädännön mukaisen vapaaehtoisen sotilaskoulutuksen yhteydessä.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi voitava tarvittaessa päättää antaa lupa A luokkaan kuuluvien ampuma-aseiden, olennaisten osien ja ampumatarvikkeiden hankkimiseen ja hallussapitoon tunnustetuille museoille ja keräilijöille, jos tämä on tarpeen historiaan, kulttuuriin, tieteeseen, tekniikkaan, koulutukseen tai kulttuuriperintöön liittyviä tarkoituksia varten, edellyttäen, että mainitut museot ja keräilijät osoittavat ennen luvan saantia, että ne ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet yleiselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle aiheutuvien riskien huomioon ottamiseksi, muun muassa varmistamalla asianmukainen säilytys. Kaikissa tällaisissa luvissa olisi otettava huomioon kulloinenkin tilanne, mukaan lukien kokoelman luonne ja sen tarkoitukset, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on keräilijöiden ja kokoelmien seurantajärjestelmä.

(18)

Asekauppiaita ja -välittäjiä ei saisi estää käsittelemästä A luokkaan kuuluvia ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita, jos tällaisten ampuma-aseiden, olennaisten osien ja ampumatarvikkeiden hankinta ja hallussapito on poikkeuksellisesti sallittua, kun niiden käsittely on tarpeen deaktivointia tai muuntamista varten tai jos se on muutoin sallittu direktiivissä 91/477/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä. Asekauppiaita ja -välittäjiä ei olisi liioin estettävä käsittelemästä tällaisia ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita tapauksissa, jotka eivät kuulu direktiivin 91/477/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, soveltamisalaan, kuten silloin, kun kyse on unionin ulkopuolelle vietävistä ampuma-aseista, olennaisista osista ja ampumatarvikkeista tai aseista, jotka puolustusvoimien, poliisin tai viranomaisten on määrä hankkia.

(19)

Asekauppiaiden ja -välittäjien olisi voitava kieltäytyä saattamasta päätökseen epäilyttäviä liiketoimia, joiden tarkoituksena on kokonaisten patruunoiden tai patruunoiden käyttämättömien nallien hankkiminen. Liiketoimea voidaan pitää epäilyttävänä, jos siihen esimerkiksi liittyy aiottuun yksityiseen käyttöön suhteutettuna epätavallisia määriä, jos ostaja vaikuttaa tietämättömältä ampumatarvikkeiden käytön suhteen tai jos ostaja haluaa välttämättä maksaa käteisellä eikä ole halukas todistamaan henkilöllisyyttään. Asekauppiaiden ja -välittäjien olisi myös voitava ilmoittaa tällaisista epäilyttävistä liiketoimista toimivaltaisille viranomaisille.

(20)

Riski ääniaseiden ja muuntyyppisten paukkupanoksia ampuvien aseiden muuntamisesta varsinaisiksi ampuma-aseiksi on suuri. Sen vuoksi on tärkeää puuttua siihen, että tällaisia muunnettuja ampuma-aseita käytetään rikoksia tehtäessä, erityisesti niin, että ne sisällytetään direktiivin 91/477/ETY soveltamisalaan. Jotta voidaan lisäksi estää riski hälytys- ja merkinantoaseiden valmistamisesta sellaisella tavalla, joka mahdollistaa niiden muuntamisen ampumaan palavan ajoaineen avulla hauleja, luoteja tai muita ammuksia, komission olisi hyväksyttävä teknisiä eritelmiä, jotta voidaan varmistaa, että niitä ei voida muuntaa tällä tavalla.

(21)

Kun otetaan huomioon suuri riski siitä, että puutteellisesti deaktivoidut ampuma-aseet tehdään uudelleen ampumakelpoisiksi, ja jotta vahvistetaan turvallisuutta kaikkialla unionissa, tällaisten ampuma-aseiden olisi kuuluttava direktiivin 91/477/ETY soveltamisalaan. Olisi hyväksyttävä deaktivoituja ampuma-aseita koskeva määritelmä, jossa otetaan huomioon ampuma-aseiden deaktivointia koskevat yleiset periaatteet, jotka on vahvistettu ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevassa pöytäkirjassa, joka on liitetty neuvoston päätökseen 2014/164/EU (5), jolla kyseinen pöytäkirja on saatettu osaksi unionin lainsäädäntöä.

(22)

Sotilaskäyttöön suunnitellut ampuma-aseet, kuten AK47 ja M16, jotka on varustettu siten, että niiden toimintatapa voidaan valita niin, että niitä voidaan käsin säätämällä käyttää sarjatuliaseena tai itselataavana kertatuliaseena, olisi luokiteltava A luokkaan kuuluviksi ampuma-aseiksi ja näin ollen kiellettävä siviilikäytössä. Jos tällaiset aseet muunnetaan itselataaviksi kertatuliaseiksi, ne olisi luokiteltava A luokan 6 kohtaan kuuluviksi.

(23)

Jotkin itselataavat kertatuliaseet voidaan helposti muuntaa sarjatuliaseiksi, jolloin ne ovat turvallisuusuhka. Tietyt itselataavat kertatuliaseet saattavat olla patruunakapasiteettinsa vuoksi erittäin vaarallisia, vaikkei niitä muunnettaisikaan tällä tavoin. Tämän vuoksi olisi kiellettävä siviilikäytössä sellaiset itselataavat kertatuliaseet, joissa on suuren patruunamäärän ampumisen mahdollistava kiinteä latauslaite, sekä itselataavien kertatuliaseiden ja irrotettavan, kapasiteetiltaan suuren latauslaitteen yhdistelmä. Pelkkä mahdollisuus asentaa pitkään ampuma-aseeseen latauslaite, jonka kapasiteetti on yli kymmenen patruunaa, ja lyhyeen ampuma-aseeseen latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa, ei sinällään ole peruste luokitella ampuma-ase tiettyyn luokkaan.

(24)

Reunasytytteisiä itselataavia kertatuliaseita, mukaan lukien .22-kaliiperiset tai kaliiperiltaan pienemmät ampuma-aseet, ei saisi luokitella A luokkaan, ellei niitä ole muunnettu sarjatuliaseista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lupien uusimista direktiivin 91/477/ETY mukaisesti.

(25)

Direktiivin 91/477/ETY säännöksiä Euroopan ampuma-asepassista, joka on tärkein urheiluampujien ja muiden kyseisen direktiivin mukaisesti luvan saavien henkilöiden toimintaansa varten tarvitsema asiakirja, olisi parannettava sisällyttämällä niihin viittaus A luokkaan kuuluvista ampuma-aseista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta päättää soveltaa tiukempia säännöksiä.

(26)

Esineiden, jotka muistuttavat ulkonäöltään ampuma-asetta (”asejäljennökset”) mutta jotka on valmistettu niin, että niitä ei voida muuntaa ampumaan palavan ajoaineen avulla hauleja, luoteja tai muita ammuksia, ei olisi kuuluttava direktiivin 91/477/ETY soveltamisalaan.

(27)

Jos jäsenvaltiot ovat antaneet antiikkiaseita sääntelevää kansallista lainsäädäntöä, mainittuihin aseisiin ei sovelleta direktiiviä 91/477/ETY. Antiikkiaseiden jäljennökset eivät kuitenkaan ole samalla tavalla historiallisesti merkittäviä tai kiinnostavia, ja niitä voidaan valmistaa käyttäen uusia tekniikoita, jotka voivat parantaa niiden kestävyyttä ja tarkkuutta. Tällaiset jäljennökset olisi näin ollen saatettava direktiivin 91/477/ETY soveltamisalaan. Direktiiviä 91/477/ETY ei sovelleta muihin laitteisiin, kuten muovikuulia ampuviin (airsoft) laitteisiin, jotka eivät vastaa ampuma-aseen määritelmää ja joita ei sen vuoksi säännellä mainitulla direktiivillä.

(28)

Jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon toimivuuden parantamiseksi olisi hyödyllistä, jos komissio voisi arvioida, minkälaisia elementtejä tarvitaan järjestelmään, jolla voidaan auttaa vaihtamaan jäsenvaltioissa käytettyihin tietokoneistettuihin arkistointijärjestelmiin sisältyviä tietoja, ja olisiko mahdollista, että kaikki jäsenvaltiot voisivat käyttää tällaista järjestelmää. Mainittu järjestelmä voi käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (6) perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän yhtä moduulia, joka on erityisesti suunniteltu ampuma-aseita varten. Tällaisen jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/679 (7) annettujen tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Jos toimivaltaisella viranomaisella on tarve saada ampuma-aseen hankinta- tai hallussapitolupaa hakevan henkilön rikosrekisteritietoja, mainitun viranomaisen olisi voitava saada kyseiset tiedot neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS (8) nojalla. Komission arviointiin voitaisiin tarpeen mukaan liittää lainsäädäntöehdotus, jossa otetaan huomioon olemassa olevat tiedonvaihtovälineet.

(29)

Jotta voidaan varmistaa asianmukainen sähköinen tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä ampuma-aseiden siirtoa toiseen jäsenvaltioon koskevista luvista sekä ampuma-aseen hankinta- ja hallussapitolupien epäämisistä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat luoda tällaisen tietojenvaihtojärjestelmän. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(31)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(32)

Direktiivin 91/477/ETY puitteissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EU) 2016/679. Kun direktiivin 91/477/ETY nojalla kerättyjä henkilötietoja käsitellään rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, näitä tietoja käsittelevien viranomaisten olisi noudatettava sääntöjä, jotka on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (11) nojalla.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(34)

Direktiivi 91/477/ETY olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(35)

Islannin ja Norjan osalta tällä direktiivillä ja direktiivillä 91/477/ETY kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (12) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (13) 1 artiklassa tarkoitettuihin aloihin.

(36)

Sveitsin osalta tällä direktiivillä ja direktiivillä 91/477/ETY kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (14) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (15) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuihin aloihin.

(37)

Liechtensteinin osalta tällä direktiivillä ja direktiivillä 91/477/ETY kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (16) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (17) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuihin aloihin,

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan

2.   Tätä direktiiviä sovellettaessa henkilö katsotaan sen maan asukkaaksi, joka ilmoitetaan virallisesta asuinpaikkatodistuksesta, kuten passista tai kansallisesta henkilöllisyystodistuksesta, ilmenevässä osoitteessa, kun passi tai henkilöllisyystodistus esitetään hankintaan tai hallussapitoon liittyvän tarkastuksen yhteydessä jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille taikka asekauppiaalle tai -välittäjälle. Jos henkilön osoite ei ilmene hänen passistaan tai kansallisesta henkilöllisyystodistuksestaan, hänen asuinmaansa määritetään muun asianomaisessa jäsenvaltiossa tunnustetun asuinpaikkaa koskevan virallisen todisteen perusteella.

3.   Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät Euroopan ampuma-asepassin pyynnöstä henkilölle, josta on tulossa ampuma-aseen laillinen haltija ja käyttäjä. Sen enimmäisvoimassaoloaika on viisi vuotta, sen voimassaoloaikaa voidaan pidentää ja siinä on oltava liitteessä II säädetyt tiedot. Se on henkilökohtainen asiakirja, jossa mainitaan ampuma-ase tai ampuma-aseet, joiden haltija ja käyttäjä passin haltija on. Passin on aina oltava ampuma-aseen käyttäjän hallussa, ja siinä on mainittava ampuma-aseen hallussapidossa tai ominaisuuksissa tapahtuvat muutokset sekä ampuma-aseen katoaminen tai anastaminen.”

2)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

1.   Tämä direktiivi ei rajoita aseenkantoa, metsästystä tai urheiluammuntaa koskevien kansallisten säännösten soveltamista, kun käytetään tämän direktiivin mukaisesti laillisesti hankittuja ja hallussa pidettyjä aseita.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta kansallisen lainsäädännön mukaiseen puolustusvoimien, poliisin tai viranomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden hankintaan tai hallussapitoon. Sitä ei myöskään sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/43/EY (*1) säänneltyihin siirtoihin.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).”"

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 4 a artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Jäsenvaltiot voivat sallia ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon ainoastaan henkilöille, joille on myönnetty siihen lupa, tai C luokkaan kuuluvien ampuma-aseiden osalta henkilöille, joilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimenomainen oikeus hankkia ja pitää hallussa tällaisia ampuma-aseita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista.”

5)

Kumotaan 4 b artikla.

6)

Korvataan 5 ja 6 artikla seuraavasti:

”5 artikla

1.   Rajoittamatta 3 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat sallia ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon ainoastaan henkilöille, joilla on siihen hyväksyttävä peruste ja

2.   Jäsenvaltioilla on oltava käytössään seurantajärjestelmä, jonka toiminta voi olla jatkuvaa tai ajoittaista ja jolla varmistetaan, että kansallisen lainsäädännön mukaiset luvan saannin edellytykset täyttyvät luvan koko voimassaolon ajan ja muun muassa asian kannalta merkityksellisiä lääketieteellisiä ja psykologisia tietoja arvioidaan. Yksityiskohtaiset järjestelyt määritetään kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Jos jokin näistä luvan myöntämisen edellytyksistä ei enää täyty, jäsenvaltioiden on peruutettava kyseinen lupa.

Jäsenvaltiot voivat kieltää alueellaan asuvilta henkilöiltä toisessa jäsenvaltiossa hankitun ampuma-aseen hallussapidon ainoastaan, jos ne kieltävät alueellaan samantyyppisen ampuma-aseen hankinnan.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että B luokkaan kuuluvan ampuma-aseen hankinta- ja hallussapitolupa peruutetaan, jos havaitaan, että henkilöllä, jolle mainittu lupa on myönnetty, on hallussaan latauslaite, joka sopii asennettavaksi keskisytytteisiin itselataaviin kertatuliaseisiin tai lippaallisiin kertatuliaseisiin ja jonka

paitsi jos kyseiselle henkilölle on myönnetty lupa 6 artiklan mukaisesti tai hänelle on myönnetty lupa, joka on vahvistettu tai uudistettu taikka jota on jatkettu 7 artiklan 4 a kohdan mukaisesti.

5 a artikla

Jotta vähennetään riskiä ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden joutumisesta asiaankuulumattomien henkilöiden käsiin, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön säännöt, jotka koskevat ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden asianmukaista valvontaa, sekä säännöt niiden asianmukaisesta ja turvallisesta säilytyksestä. Ampuma-aseet ja niiden ampumatarvikkeet eivät saa olla suoraan yhdessä saatavilla. Asianmukaisella valvonnalla tarkoitetaan sitä, että asianomaista ampuma-asetta tai asianomaisia ampumatarvikkeita laillisesti hallussaan pitävä henkilö valvoo niitä niiden kuljetuksen ja käytön aikana. Mainitunlaisten asianmukaisten säilytysjärjestelyjen valvonnan tason on vastattava asianomaisten ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden määrää ja luokkaa.

5 b artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun A, B tai C luokkaan kuuluvien ampuma-aseiden, olennaisten osien tai ampumatarvikkeiden hankkiminen ja myynti toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU (*2) 2 artiklan 7 kohdassa määritellyn etäsopimuksen perusteella, ampuma-aseen, olennaisten osien tai ampumatarvikkeiden ostajan henkilöllisyyden ja tarvittaessa luvan tarkistaa ennen luovutusta kyseiselle henkilölle tai viimeistään sen yhteydessä

6 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kieltääkseen A luokkaan kuuluvien ampuma-aseiden, olennaisten osien ja ampumatarvikkeiden hankinnan ja hallussapidon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 2 kohdan soveltamista. Niiden on varmistettava, että kyseisen kiellon vastaisesti laittomasti hallussa pidetyt ampuma-aseet, olennaiset osat ja ampumatarvikkeet takavarikoidaan.

2.   Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat kriittisen infrastruktuurin, kauppamerenkulun, arvokuljetusten ja arkaluonteisten kohteiden turvallisuuden suojelemiseksi sekä kansalliseen puolustukseen, koulutukseen, kulttuuriin, tutkimukseen ja historiaan liittyvissä tarkoituksissa ja rajoittamatta 1 kohdan soveltamista myöntää poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellulla tavalla yksittäistapauksissa lupia A luokkaan kuuluville ampuma-aseille, olennaisille osille ja ampumatarvikkeille, jos yleinen turvallisuus ja yleinen järjestys eivät vaarannu.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää antaa keräilijöille yksittäisissä erityistapauksissa poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellulla tavalla luvan hankkia ja pitää hallussaan A luokkaan kuuluvia ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita tiukkojen turvallisuusehtojen mukaisesti ja sillä edellytyksellä, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille osoitetaan, että käytössä on toimenpiteet kaikenlaisten yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvien riskien huomioon ottamiseksi ja että asianomaisia ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita säilytetään turvallisuusjärjestelyin, jotka ovat oikeassa suhteessa tällaisten esineiden luvattomaan saantiin liittyviin riskeihin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti luvan saaneet keräilijät ovat tunnistettavissa 4 artiklassa tarkoitetuissa arkistointijärjestelmissä. Tällaisten luvan saaneiden keräilijöiden on pidettävä rekisteriä kaikista hallussaan olevista A luokkaan kuuluvista ampuma-aseista, ja toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on oltava pääsy siihen. Jäsenvaltioiden on toteutettava tällaisten luvan saaneiden keräilijöiden asianmukainen seurantajärjestelmä ottaen huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tekijät.

4.   Jäsenvaltiot voivat antaa asekauppiaille tai -välittäjille näiden ammatillista toimintaa varten luvan hankkia, valmistaa, deaktivoida, korjata, toimittaa, siirtää ja pitää hallussaan A luokkaan kuuluvia ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita tiukkojen turvallisuusehtojen mukaisesti.

5.   Jäsenvaltiot voivat antaa museoille luvan hankkia ja pitää hallussaan A luokkaan kuuluvia ampuma-aseita, olennaisia osia ja ampumatarvikkeita tiukkojen turvallisuusehtojen mukaisesti.

6.   Jäsenvaltiot voivat antaa urheiluampujille luvan hankkia ja pitää hallussaan A luokan 6 tai 7 kohtaan kuuluvia itselataavia kertatuliaseita seuraavin edellytyksin:

A luokan 6 kohtaan kuuluvien ampuma-aseiden osalta jäsenvaltiot, joissa on yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilasjärjestelmä ja joissa on 50 viime vuoden ajan ollut käytössä järjestelmä, jossa sotilasampuma-aseita siirretään armeijasta sotilaalliset velvoitteensa täytettyään poistuville henkilöille, voivat myöntää kyseisille henkilöille luvan pitää urheiluampujan ominaisuudessa hallussaan yksi pakollisen asepalveluksen aikana käytetty ampuma-ase. Asianomaisen julkisen viranomaisen on muunnettava kyseiset ampuma-aseet itselataaviksi kertatuliaseiksi ja säännöllisesti tarkastettava, että tällaisia ampuma-aseita käyttävät henkilöt eivät aiheuta vaaraa yleiselle turvallisuudelle. Tällöin sovelletaan ensimmäisen alakohdan a, b ja c kohdassa annettuja säännöksiä.

7.   Tämän artiklan nojalla myönnettyjä lupia on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti ja vähintään joka viides vuosi.”

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64)."

7)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

8)

Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos jäsenvaltio kieltää tai tekee luvanvaraiseksi alueellaan B tai C luokkaan kuuluvan ampuma-aseen hankinnan ja hallussapidon, sen on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, joiden on sisällytettävä asiaa koskeva nimenomainen maininta tällaiselle aseelle myönnettävään Euroopan ampuma-asepassiin 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

9)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

1.   Ampumatarvikkeiden hankintaa ja hallussapitoa koskevat säännöt ovat samat kuin niiden ampuma-aseiden hallussapitoa koskevat säännöt, joihin kyseiset ampumatarvikkeet on tarkoitettu.

Latauslaitteiden hankinta sellaisia keskisytytteisiä itselataavia kertatuliaseita varten, joiden kapasiteetti on yli 20 patruunaa tai pitkien ampuma-aseiden osalta yli kymmenen patruunaa, on sallittua ainoastaan henkilöille, joille myönnetään lupa 6 artiklan mukaisesti tai joille myönnetty lupa vahvistetaan tai uudistetaan tai joille myönnettyä lupaa jatketaan 7 artiklan 4 a kohdan mukaisesti.

2.   Asekauppiaat ja -välittäjät voivat kieltäytyä liiketoimesta, joka koskee kokonaisten patruunoiden tai ampumatarvikkeiden osien hankkimista, jos niiden on kohtuullista pitää liiketoimea epäilyttävänä sen luonteen tai laajuuden perusteella, ja niiden on ilmoitettava tällaisen liiketoimen yrityksestä toimivaltaisille viranomaisille.”

10)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”10 a artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että patruunatilalla varustettuja laitteita, jotka on suunniteltu ainoastaan paukkupanosten, ärsytystä aiheuttavien aineiden, muiden tehoaineiden tai pyroteknisten merkinantopatruunoiden ampumista varten, ei voida muuntaa ampumaan palavan ajoaineen avulla hauleja, luoteja tai muita ammuksia.

2.   Jäsenvaltioiden on luokiteltava ampuma-aseiksi patruunatilalla varustetut laitteet, jotka on suunniteltu ainoastaan paukkupanosten, ärsytystä aiheuttavien aineiden, muiden tehoaineiden tai pyroteknisten merkinantopatruunoiden ampumista varten ja jotka voidaan muuntaa ampumaan palavan ajoaineen avulla hauleja, luoteja tai muita ammuksia.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tekniset eritelmät sellaisia hälytys- ja merkinantoaseita varten, jotka on valmistettu tai tuotu unionin alueelle 14 päivänä syyskuuta 2018 tai sen jälkeen, jotta varmistetaan, että niitä ei voida muuntaa ampumaan palavan ajoaineen avulla hauleja, luoteja tai muita ammuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio hyväksyy ensimmäisen tällaisen täytäntöönpanosäädöksen viimeistään 14 päivänä syyskuuta 2018.

10 b artikla

1.   Jäsenvaltiot ryhtyvät toimenpiteisiin sen järjestämiseksi, että toimivaltainen viranomainen tarkastaa ampuma-aseiden deaktivointitoimenpiteet, jotta varmistetaan, että ampuma-aseeseen tehdyt muutokset tekevät kaikki sen olennaiset osat pysyvästi ampumakelvottomiksi siten, ettei niitä voida poistaa, asentaa uudelleen tai muuttaa millään tavalla niin, että ampuma-ase voitaisiin uudelleen tehdä ampumakelpoiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mainitun tarkastuksen yhteydessä annetaan todistus ja asiakirja, joka osoittaa ampuma-aseen deaktivoinnin suoritetuksi, ja että ampuma-ase varustetaan tätä tarkoitusta varten selvästi erottuvalla merkinnällä.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan deaktivointistandardit ja -tekniikat sen varmistamiseksi, että ampuma-aseen kaikki olennaiset osat tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi siten, ettei niitä voida poistaa, asentaa uudelleen tai muuttaa millään tavalla niin, että ampuma-ase voitaisiin uudelleen tehdä ampumakelpoiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä ei sovelleta ennen mainittujen täytäntöönpanosäädösten soveltamisen alkamispäivää deaktivoituihin ampuma-aseisiin, ellei kyseisiä ampuma-aseita ole siirretty toiseen jäsenvaltioon tai saatettu markkinoille mainitun päivän jälkeen.

4.   Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle kahden kuukauden kuluessa 13 päivästä kesäkuuta 2017 kansalliset deaktivointistandardinsa ja -tekniikkansa, joita on sovellettu ennen 8 päivää huhtikuuta 2016, esittäen syyt, joiden perusteella näillä kansallisilla deaktivointistandardeilla ja -tekniikoilla varmistettu turvallisuustaso vastaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 (*4) liitteen I, sellaisena kuin sitä sovellettiin 8 päivänä huhtikuuta 2016, mukaisilla ampuma-aseiden deaktivointia koskevilla teknisillä eritelmillä varmistettua turvallisuustasoa.

5.   Kun jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot, komissio hyväksyy viimeistään 12 kuukautta ilmoittamisen jälkeen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla päätetään siitä, varmistettiinko mainitulla tavalla ilmoitetuilla kansallisilla deaktivointistandardeilla ja -tekniikoilla, että ampuma-aseet on deaktivoitu siten, että varmistetaan turvallisuustaso, joka vastaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 liitteen I, sellaisena kuin sitä sovellettiin 8 päivänä huhtikuuta 2016, mukaisilla ampuma-aseiden deaktivointia koskevilla teknisillä eritelmillä varmistettua turvallisuustasoa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Siihen asti, kunnes 5 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltaminen alkaa, ampuma-aseiden, jotka on deaktivoitu ennen 8 päivää huhtikuuta 2016 sovellettujen kansallisten deaktivointistandardien ja -tekniikkojen mukaisesti, on silloin, kun ne siirretään toiseen jäsenvaltioon tai saatetaan markkinoille, vastattava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 liitteen I mukaisia ampuma-aseiden deaktivointia koskevia teknisiä eritelmiä.

7.   Ampuma-aseet, jotka on deaktivoitu ennen 8 päivää huhtikuuta 2016 sellaisten kansallisten deaktivointistandardien ja -tekniikkojen mukaisesti, joiden on todettu varmistavan turvallisuustason, joka vastaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 liitteen I, sellaisena kuin sitä sovellettiin 8 päivänä huhtikuuta 2016, mukaisilla ampuma-aseiden deaktivointia koskevilla teknisillä eritelmillä varmistettua turvallisuustasoa, on katsottava deaktivoiduiksi ampuma-aseiksi, myös silloin, kun ne siirretään toiseen jäsenvaltioon tai saatetaan markkinoille 5 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamisen alkamispäivän jälkeen.

(*4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2403, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampuma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi (EUVL L 333, 19.12.2015, s. 62).”"

11)

Korvataan luvun 3 otsikossa sana ”yhteisössä” sanalla ”unionissa”.

12)

Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Ampuma-aseita saa siirtää jäsenvaltiosta toiseen ainoastaan tässä artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista. Tätä menettelyä sovelletaan ampuma-aseiden siirtoihin myös silloin, kun myynti on toteutettu direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 7 kohdassa määritellyn etäsopimuksen perusteella.”

13)

Muutetaan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:

14)

Lisätään 13 artiklaan kohdat seuraavasti:

”4.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava sähköisesti tietoja luvista, joita on myönnetty ampuma-aseiden siirtämiseksi toiseen jäsenvaltioon, ja tietoja lupien epäämisestä 6 ja 7 artiklassa säädetyn mukaisesti turvallisuuteen tai asianomaisen henkilön luotettavuuteen liittyvistä syistä.

5.   Komissio huolehtii tässä artiklassa tarkoitetun tietojenvaihtojärjestelmän perustamisesta.

Komissio antaa tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä 13 a artiklan mukaisesti vahvistamalla yksityiskohtaiset järjestelyt järjestelmällistä, sähköisesti tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten. Komissio hyväksyy ensimmäisen näistä delegoiduista säädöksistä viimeistään 14 päivänä syyskuuta 2018.”

15)

Korvataan 13 a artikla seuraavasti:

”13 a artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 13 päivästä kesäkuuta 2017 määräämättömäksi ajaksi 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 13 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

16)

Lisätään artikla seuraavasti:

”13 b artikla

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (*5) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

17)

Korvataan 15 artiklan 1 kohdassa sana ”yhteisön” sanalla ”unionin”.

18)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Komissio antaa viimeistään 14 päivänä syyskuuta 2020 ja joka viides vuosi sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta, sen säännösten toimivuuden arviointi mukaan lukien, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia etenkin liitteessä I esitetyistä ampuma-aseiden luokista sekä Euroopan ampuma-asepassijärjestelmän täytäntöönpanoon, merkintöihin ja uusien tekniikoiden, kuten 3D-tulostuksen, QR-koodin käytön ja radiotaajuustunnistuksen (RFID) käytön, vaikutuksiin liittyvistä kysymyksistä.”

19)

Muutetaan liite I seuraavasti:

20)

Korvataan liitteessä II oleva f kohta seuraavasti:

24.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 137/40

24.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 137/41