24.5.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/1

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/880,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2017,

säännöistä farmakologisesti vaikuttavalle aineelle tietyn elintarvikkeen osalta vahvistetun jäämän enimmäismäärän soveltamisesta samasta eläinlajista saatavaan toiseen elintarvikkeeseen ja farmakologisesti vaikuttavalle aineelle yhden tai useamman eläinlajin osalta vahvistetun jäämän enimmäismäärän soveltamisesta muihin eläinlajeihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/2009 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Farmakologisesti vaikuttavat aineet on luokiteltu Euroopan lääkeviraston (EMA) jäämien enimmäismääristä (MRL-arvoista) antamien lausuntojen perusteella. Nämä lausunnot sisältävät tieteellisen riskinarvioinnin ja riskinhallintaan liittyviä näkökohtia.

(2)

Euroopan lääkeviraston on tehdessään tieteellisiä riskinarviointeja ja laatiessaan riskinhallintasuosituksia harkittava, voidaanko jollekin farmakologisesti vaikuttavalle aineelle tietyn elintarvikkeen osalta vahvistettuja jäämien enimmäismääriä soveltaa samasta eläinlajista peräisin olevaan toiseen elintarvikkeeseen tai yhden tai useamman eläinlajin osalta vahvistettuja enimmäismääriä soveltaa muihin eläinlajeihin ekstrapoloimalla, jotta elintarviketuotantoon käytettävien eläinten hoitoon hyväksyttyjen eläinlääkkeiden saatavuutta voitaisiin lisätä.

(3)

Jäämien enimmäismäärien ekstrapoloinnissa on kyse prosessista, jossa elintarviketuotantoon käytettävien eläinlajien kudoksissa tai niistä saatavissa elintarvikkeissa, joille on vahvistettu jäämien enimmäismäärät, olevia jäämien määriä käytetään arvioimaan jäämien määriä ja vahvistamaan jäämien enimmäismäärät toisen eläinlajin kudokselle tai siitä saatavalle elintarvikkeelle tai saman eläinlajin toiselle kudokselle tai toiselle siitä saatavalle elintarvikkeelle, jonka osalta ei ole saatavilla ainakaan täydellisiä tavanomaisia jäämätietoja. Asetuksen (EU) N:o 470/2009 asianmukaista soveltamista varten olisi vahvistettava ekstrapoloinnin periaatteet ja vähimmäisvaatimukset.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan periaatteet ja vähimmäisvaatimukset farmakologisesti vaikuttavalle aineelle tietyn elintarvikkeen osalta vahvistettujen MRL-arvojen soveltamiseksi samasta eläinlajista saatavaan toiseen elintarvikkeeseen ja yhden tai useamman eläinlajin osalta vahvistetun MRL-arvon soveltamiseksi muihin eläinlajeihin, jäljempänä ’ekstrapolointi’.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’viitelajilla/-elintarvikkeella/-kudoksella’ eläinlajia/elintarviketta/kudosta, jolle on asianmukaisten ja täydellisten tietojen pohjalta vahvistettu MRL-arvot;

2)	’asianomaisella lajilla/elintarvikkeella/kudoksella’ eläinlajia/elintarviketta/kudosta, jonka osalta ekstrapolointia harkitaan;

3)	’ensisijaisilla lajeilla’ nautoja, lampaita lihan osalta, sikoja, kanoja munat mukaan luettuina ja lohikaloja (Salmonidae);

4)	’toissijaisilla lajeilla’ muita lajeja kuin ensisijaisia lajeja;

5)	’sukulaislajeilla’ lajeja, jotka kuuluvat samaan märehtijöiden, yksimahaisten, nisäkkäiden, lintujen tai kalojen elintarviketuotantoon käytettävien lajien ryhmään;

6)	’muilla kuin sukulaislajeilla’ lajeja, jotka kuuluvat elintarviketuotantoon käytettävien lajien eri ryhmiin.

3 artikla

Ekstrapoloinnin periaatteet

Euroopan lääkeviraston on harkittava MRL-arvojen ekstrapolointia, jos kyseiselle farmakologisesti vaikuttavalle aineelle on vahvistettu MRL-arvo tai sen osalta ei edellytetä MRL-arvoa ja yksi seuraavista tilanteista koskee asianomaista lajia:

1)	se on sukua ensisijaiselle viitelajille, jolle on vahvistettu MRL-arvo tai jonka tapauksessa MRL-arvoa ei edellytetä asianomaisen kudoksen/elintarvikkeen osalta;

2)	se on sukua toissijaiselle viitelajille, jolle on vahvistettu MRL-arvo tai jonka tapauksessa MRL-arvoa ei edellytetä asianomaisen kudoksen/elintarvikkeen osalta;

3)	se ei ole sukua viitelajille, jolle on vahvistettu MRL-arvo tai jonka tapauksessa MRL-arvoa ei edellytetä asianomaisen kudoksen/elintarvikkeen osalta;

4)	MRL-arvo on vahvistettu asianomaiselle lajille mutta ei asianomaiselle kudokselle/elintarvikkeelle.

4 artikla

Ekstrapoloinnin vähimmäisvaatimukset

Euroopan lääkevirasto voi tehdä ekstrapoloinnin ainoastaan silloin, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	Euroopan lääkeviraston saatavilla on täydelliset jäämätiedot viitelajista;

b)	se, missä määrin farmakologisesti vaikuttava aine metaboloituu viitelajissa, on vahvistettu;

c)	viitelajin osalta on saatavilla asianmukaisesti validoitu analyysimenetelmä;

d)	harkittaessa muiden kuin sukulaislajien välistä ekstrapolointia on vahvistettu viitelajin ja asianomaisen lajin metabolisen profiilin samankaltaisuus;

e)	ekstrapoloidut MRL-arvot johtavat teoreettiseen enimmäispäiväsaantiin (TMDI-arvo), joka ei ylitä hyväksyttävää päiväsaantia (ADI);

f)	niiden aineiden tapauksessa, joiden osalta merkkijäämä ei sisällä emoyhdistettä, on vahvistettu, että merkkijäämä esiintyy asianomaisessa lajissa/elintarvikkeessa;

g)	kun tehdään ekstrapolointeja eri elintarvikkeiden välillä, ADI-arvosta on käytettävissä osuus muuhun elintarvikkeeseen.

5 artikla

Ekstrapolointi ensisijaisista lajeista toissijaisiin sukulaislajeihin

Kun harkitaan MRL-arvojen ekstrapolointia ensisijaisesta viitelajista toissijaiseen asianomaiseen lajiin sukulaislajien ryhmässä, Euroopan lääkeviraston on sovellettava seuraavia perusteita:

a)	viitelajin MRL-arvojen ekstrapolointi asianomaiseen lajiin on tapauskohtaisesti mahdollista, kun emoyhdiste on merkkijäämä viitelajissa;

b)	jos emoyhdiste ei ole merkkijäämä viitelajissa, hakijalta voidaan vaatia vahvistus siitä, että merkkijäämä esiintyy asianomaisessa kudoksessa/elintarvikkeessa;

c)	vahvistetut MRL-arvot ekstrapoloidaan liitteessä esitetyn mallin mukaisesti;

d)	ensisijaisen lajin ja toissijaisen lajin kudoksen/elintarvikeryhmän on oltava sama;

e)	asianomaiseen lajiin voidaan suoraan ekstrapoloida maininta ”MRL-arvoa ei edellytetä”.

6 artikla

Ekstrapolointi muiden kuin sukulaislajien välillä ja toissijaisesta viitelajista ensisijaiseen asianomaiseen lajiin

Kun harkitaan MRL-arvojen ekstrapolointia muiden kuin sukulaislajien välillä ja toissijaisesta viitelajista ensisijaiseen asianomaiseen lajiin, Euroopan lääkeviraston on sovellettava seuraavia perusteita:

a)	tapauskohtainen ekstrapolointi toissijaisesta ensisijaiseen lajiin voi olla perusteltua vain siinä tapauksessa, että on selvää, että viitelajin ja asianomaisen lajin aineenvaihdunta ovat samankaltaiset;

b)	jos ekstrapolointia harkitaan muiden kuin sukulaislajien (toissijaiset lajit mukaan luettuina) välillä, hakijalta voidaan vaatia ainekohtaista näyttöä viitelajin ja asianomaisen lajin aineenvaihdunnan samankaltaisuudesta;

c)	jos MRL-arvot on vahvistettu useammalle kuin yhdelle lajille, jotka eivät ole toisilleen sukua, alhaisimpiin kuluttajien saantiarvoihin johtavat MRL-arvot on ekstrapoloitava asianomaiseen lajiin yksitellen;

d)	Euroopan lääkevirasto voi tapauskohtaisesti harkita muiden erityisten turvallisuustekijöiden käyttöä tiedoissa olevien erityisten epävarmuuksien ottamiseksi huomioon;

e)	maininta ”MRL-arvoa ei edellytetä” voidaan ekstrapoloida asianomaiseen lajiin, jos aineenvaihdunta on samankaltainen;

f)	MRL-arvojen ekstrapolointi maaeläinlajeista kaloihin (lihas ja nahka luonnollisessa suhteessa) on suoraan mahdollista, jos emoyhdiste on merkkijäämä ja MRL-arvo on vahvistettu viitelajin lihakselle;

g)	ekstrapolointia kaloista nisäkkäisiin tai lintulajeihin ei saa tehdä.

7 artikla

Ekstrapolointi elintarvikkeiden välillä

Kun harkitaan MRL-arvojen ekstrapolointia elintarvikkeiden välillä, Euroopan lääkeviraston on sovellettava seuraavia perusteita:

a)	elintarvikkeiden välisessä ekstrapoloinnissa tietylle lajille vahvistettu alhaisin MRL-arvo valitaan lähtökohdaksi MRL-arvon johtamiseksi asianomaiselle elintarvikkeelle;

b)	ADI-arvon jäljelle jäävän osan käyttäminen lähtökohtana ja MRL-arvon suora laskeminen voi myös olla mahdollista;

c)	lisäksi altistuksen arvioimisessa on käytettävä varovaista arviota merkkijäämän ja kokonaisjäämän suhteesta TMDI-arvon laskemiseksi;

d)	elintarvikkeiden välisessä ekstrapoloinnissa saattaa olla tarpeen mukauttaa MRL-arvoja kulutusta koskevissa luvuissa olevien erojen ottamiseksi huomioon;

kun ekstrapoloidaan muiden kudosten MRL-arvoja maitoon saman lajin ollessa kyseessä, on kiinnitettävä huomiota vaikuttavan aineen fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin ja siihen, miten nämä ominaisuudet voivat vaikuttaa jäämien kertymiseen maitoon. Merkkijäämän ja kokonaisjäämän alimman suhteen käyttö voi olla hyväksyttävä lähtökohta, josta käsin voidaan päättää maidon osalta käytettävä suhde;

f)	ekstrapolointia siipikarjan kudoksista siipikarjan muniin ei saa tehdä;

kun MRL-arvoja ekstrapoloidaan hunajaan, on otettava huomioon seuraavat seikat:

i)	hakijalta saatetaan vaatia fysikaalis-kemiallisia ja biologisia tietoja merkkijäämän vakaudesta ja todennäköisistä (tärkeimmistä) hajoamistuotteista ja niiden mahdollisesta muodostumisesta;

ii)	ottaen huomioon, että hunajan osalta varoajan on toivottavaa olla ”nolla päivää”, tarvitaan jäämätietoja sen osoittamiseksi, että aineen aiottu käyttö mehiläisiin johtaa turvallisiin jäämätasoihin hunajassa ilman varoajan soveltamista. Tällaisia tietoja voidaan käyttää myös MRL-arvon johtamiseksi;

iii)

MRL-arvot voidaan ekstrapoloida hunajalle ainoastaan, kun saatavilla on tietoja, jotka vahvistavat tärkeimpien jäämien (hajoamistuotteet mukaan luettuina) toksikologisen merkittävyyden hunajassa, ja kun on selvää, että käsitellyistä mehiläisistä saatu hunaja sisältää MRL-arvoa alhaisempia jäämämääriä ilman varoajan soveltamistakin.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11.

LIITE

Ekstrapolointi ensisijaisista eläinlajeista toissijaisiin eläinlajeihin:

Ryhmä	Voimassa olevat MRL-arvot	Ekstrapolointikohde
Märehtijät	Naudat (liha)	Kaikki muut märehtijät (liha) paitsi lampaat
	Lampaat (liha)	Kaikki muut märehtijät (liha) paitsi naudat
	Naudat ja lampaat (liha)	Kaikki märehtijät (liha)
	Nautojen maito	Kaikkien märehtijöiden maito
Yksimahaiset	Siat	Kaikki yksimahaiset nisäkkäät
Linnut	Kanat ja munat	Siipikarja ja siipikarjan munat
Kalat	Lohikalat	Kaikki kalat
Muut	Joko naudat, lampaat tai siat	Hevoset, kanit
	Jos sama MRL-arvo märehtijöillä ja yksimahaisilla	Kaikki nisäkkäät
	Jos sama MRL-arvo naudoilla (tai lampailla), sioilla ja kanoilla	Kaikki elintarviketuotantoeläimet (paitsi kalat)

24.5.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/6

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/881,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2017,

väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 täytäntöönpanosta laatuselvityksiä koskevien menettelyjen ja laatuselvitysten rakenteen sekä tietojen toimittamisessa käytettävän teknisen esitysmuodon osalta ja asetuksen (EU) N:o 1151/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon väestö- ja asuntolaskennoista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 763/2008 vahvistetaan yhteiset säännöt kattavien väestö- ja asumistietojen toimittamiselle kymmenen vuoden välein.

(2)	Komission asetuksen (EU) 2017/712 (2) mukaisesti seuraavan väestö- ja asuntolaskennan pitäisi koskea viitevuotta 2021.

(3)	Komission asetuksessa (EU) N:o 1151/2010 (3) vahvistettiin laatuselvityksiä koskevat menettelyt ja laatuselvitysten rakenne sekä viitevuoden 2011 väestö- ja asuntolaskentoja koskevien tietojen toimittamisessa käytettävät tekniset esitysmuodot.

(4)	Viitevuotta 2021 koskevia väestö- ja asuntolaskentoja varten ja komissiolle (Eurostat) toimitettujen tietojen laadun arvioimiseksi on tarpeen vahvistaa uusia menettelyitä ja rakenteita laatuselvityksille ja tietojen toimittamisessa käytettävä tekninen esitysmuoto.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 763/2008 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toimitettava validoidut tiedot ja metatiedot sähköisesti ja soveltuvassa teknisessä muodossa, jonka komissio hyväksyy. Kansainvälinen selvityspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio (Eurostat), Kansainvälinen valuuttarahasto, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Yhdistyneet kansakunnat sekä Maailmanpankki käynnistivät tilasto- ja metatiedon vaihtoa koskevan hankkeen (Statistical Data and Metadata eXchange, SDMX), johon väestölaskentatietojen keskus (Census Hub) perustuu. SDMX ja väestölaskentatietojen keskus tarjoavat tilastolliset, tekniset ja siirtoa koskevat standardit. Näiden standardien mukainen tekninen esitysmuoto olisi sen vuoksi otettava käyttöön.

(6)

Asetuksessa (EU) N:o 1151/2010 edellytetään, että jäsenvaltiot säilyttävät viitevuoden 2011 väestö- ja asuntolaskentatiedot 1 päivään tammikuuta 2025. Jotta käyttäjät voivat vertailla näitä kahta laskentaa, vuoden 2011 laskennan tietojen olisi oltava käytettävissä 1 päivään tammikuuta 2035 saakka vuoden 2021 tietojen rinnalla.

(7)	Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1151/2010 olisi muutettava.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan menettelyt ja rakenne jäsenvaltioiden laatuselvityksille, jotka koskevat viitevuoden 2021 väestö- ja asuntolaskennoista komissiolle (Eurostat) toimitettavien tietojen laatua, sekä tietojen toimittamisessa käytettävä tekninen esitysmuoto.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 763/2008, komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/543 (4) ja asetuksessa (EU) 2017/712 esitettyjä määritelmiä ja erittelyjä.

Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.	’tilastoyksiköllä’ tarkoitetaan tarkastelun perusyksikköä, eli luonnollista henkilöä, kotitaloutta, perhettä, asuintilaa tai tavanomaista asuntoa;

2.	’yksikkökohtaisella laskennalla’ tarkoitetaan kutakin tilastoyksikköä koskevien tietojen esittämistä siten, että tilastoyksiköiden ominaisuudet voidaan ilmoittaa erikseen ja luokitella ristiin muiden ominaisuuksien kanssa;

3.	’samanaikaisuudella’ tarkoitetaan, että laskennassa saadut tiedot viittaavat samaan ajankohtaan (viiteajankohta);

’yleiskattavuudella määritellyllä alueella’ tarkoitetaan, että kaikista tilastoyksiköistä toimitetaan tiedot tarkasti määritellyltä alueelta. Jos tilastoyksikköinä ovat henkilöt, ’yleiskattavuudella määritellyllä alueella’ tarkoitetaan, että tiedot toimitetaan kaikkia henkilöitä, joiden vakinainen asuinpaikka on määritellyllä alueella (kokonaisväestö), koskevien tietojen pohjalta;

5.	’pienaluetietojen saatavuudella’ tarkoitetaan tietojen saatavuutta pienistä maantieteellisistä alueista ja pienistä tilastoyksikköryhmistä;

6.	’säännöllisellä toistuvuudella’ tarkoitetaan laskentojen suorittamista jokaisen kymmenvuotiskauden alkaessa, ja se käsittää myös rekisterien jatkuvuuden;

7.	’tietolähteellä’ tarkoitetaan sellaista tilastoyksikköjä ja/tai tilastoyksikköihin liittyviä tapahtumia koskevien tietueiden kokonaisuutta, joka muodostaa välittömän perustan yhtä tai useampaa määriteltyä aihealuetta koskevien laskennan tietojen tuottamiselle määritellystä kohdeperusjoukosta;

’kohdeperusjoukolla’ tarkoitetaan kaikkien sellaisten määritellyllä maantieteellisellä alueella viiteajankohtana olevien tilastoyksiköiden joukkoa, jotka täyttävät tietojen ilmoittamista koskevat kriteerit yhden tai useamman määritellyn aihealueen osalta. Siihen sisältyy kukin hyväksytty tilastoyksikkö vain kerran;

9.	’estimoidulla kohdeperusjoukolla’ tarkoitetaan parasta saatavilla olevaa arviota kohdeperusjoukosta. Se koostuu laskennan perusjoukosta, johon lisätään alipeitto ja josta vähennetään ylipeitto;

10.

’laskennan perusjoukolla’ tarkoitetaan sellaista tilastoyksikköjen joukkoa, jota yhtä tai useampaa määriteltyä aihealuetta koskevat laskennan tulokset tosiasiassa edustavat määritellyn kohdeperusjoukon puitteissa. Laskennan perusjoukon osalta tietueita ovat määriteltyä kohdeperusjoukkoa koskevaan tietolähteeseen sisältyvät tietueet mukaan luettuina kaikki imputoidut tietueet ja pois luettuina kaikki poistetut tietueet. Jos metodologisen periaatteen mukaisesti tietolähde sisältää tietueita ainoastaan estimoituun kohdeperusjoukkoon sisältyviä tilastoyksikköjä koskevasta otoksesta, laskennan perusjoukko käsittää otokseen sisältyvien tilastoyksikköjen lisäksi täydentävän tilastoyksikköjen joukon;

11.	’täydentävällä tilastoyksikköjen joukolla’ tarkoitetaan niiden tilastoyksikköjen joukkoa, jotka kuuluvat estimoituun kohdeperusjoukkoon mutta joita koskevia tietueita ei käytetyn otantamenetelmän vuoksi sisälly tietolähteeseen;

12.	’peiton arvioinnilla’ tarkoitetaan määritellyn kohdeperusjoukon ja sitä vastaavan laskennan perusjoukon välisen eron selvittämistä;

13.	’laskennan jälkeisellä tutkimuksella’ tarkoitetaan pian laskennan jälkeen peiton ja sisällön arvioimiseksi tehtävää tutkimusta;

14.	’alipeitolla’ tarkoitetaan kaikkien niiden tilastoyksikköjen joukkoa, jotka kuuluvat määriteltyyn kohdeperusjoukkoon mutta eivät sisälly vastaavaan laskennan perusjoukkoon;

15.	’ylipeitolla’ tarkoitetaan kaikkien niiden tilastoyksikköjen joukkoa, jotka sisältyvät määriteltyä kohdeperusjoukkoa koskevien tietojen ilmoittamisessa käytettävään laskennan perusjoukkoon mutta eivät sisälly kyseiseen kohdeperusjoukkoon;

16.	’tietueen imputoinnilla’ tarkoitetaan keinotekoisen mutta todennäköisen tietueen liittämistä tarkalleen yhteen maantieteelliseen alueeseen yksityiskohtaisimmalla tasolla, jolta laskennan tietoja tuotetaan, ja kyseisen tietueen imputoimista tietolähteeseen;

17.

’tietueen poistamisella’ tarkoitetaan sellaisen tietolähteeseen sisältyvän tietueen poistamista tai huomioon ottamatta jättämistä, jota käytetään ilmoitettaessa tietoja määritellystä kohdeperusjoukosta mutta joka ei sisällä vahvistettuja tietoja yhdestäkään kyseiseen kohdeperusjoukkoon sisältyvästä tilastoyksiköstä;

18.	’erän imputoinnilla’ tarkoitetaan keinotekoisen mutta todennäköisen, tiettyä aihealuetta koskevan arvon lisäämistä sellaiseen tietueeseen, joka jo sisältyy tietolähteeseen mutta ei sisällä kyseistä arvoa tai sisältää arvon, jota pidetään epätodennäköisenä;

19.	’kyselylomakkeeseen perustuvilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka on alun perin saatu vastaajilta kyselylomakkeella sellaisten tilastotietojen keruun yhteydessä, jotka viittaavat johonkin määriteltyyn ajankohtaan;

20.	’tietueiden yhdistämisellä’ tarkoitetaan eri tietolähteistä peräisin olevien tietueiden yhdistämistä vertaamalla tietueita yksittäisten tilastoyksikköjen osalta ja yhdistämällä eri tietueisiin sisältyvät, samaa tilastoyksikköä koskevat tiedot;

21.

’yksilöivällä tunnisteella’ tarkoitetaan tietolähteen tai minkä tahansa tilastoyksikköjen luettelon tietueisiin sisältyvää muuttujaa tai muuttujajoukkoa, jota käytetään

—	todennettaessa, että tietolähteeseen (tai tilastoyksikköjen luetteloon) sisältyy vain yksi tietue kutakin tietoyksikköä kohden, ja/tai

—	tietueiden yhdistämiseen;

22.	’rekisterillä’ tarkoitetaan tilastoyksiköitä koskevan tiedon varastoa, jota päivitetään välittömästi tilastoyksikköihin vaikuttavien tapahtumien mukaan;

23.	’rekisteripohjaisilla tiedoilla’ tarkoitetaan rekisterissä olevia tai rekisteristä peräisin olevia tietoja;

24.	’rekisterien yhteensovittamisella’ tarkoitetaan tietueiden yhdistämistä siten, että kaikki yhteen sovitetut tietolähteet sisältyvät rekistereihin;

25.	’tietojen erottamisella’ tarkoitetaan prosessia, jossa laskennan tiedot erotetaan rekistereihin sisältyvistä, yksittäisiä tilastoyksikköjä koskevista tiedoista;

26.	’koodauksella’ tarkoitetaan tietojen muuntamista luokitusjärjestelmän luokkia vastaaviksi koodeiksi;

27.	’tiedonpoiminnalla’ tarkoitetaan prosessia, jolla kerätyt tiedot muutetaan jatkokäsittelyyn sopivaan muotoon;

28.	’tietueiden editoinnilla’ tarkoitetaan tietueiden tarkistusta ja muokkausta, jotta ne saataisiin todennäköisiksi, samalla säilyttäen niiden olennaiset osat;

29.	’kotitalouden generoinnilla’ tarkoitetaan yksityisen kotitalouden tunnistamista täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/543 liitteessä aihealueen ”Kotitalouden asema” yhteydessä määritellyn asuntokunnan käsitteen mukaisesti;

30.

’perheen generoinnilla’ tarkoitetaan perheen tunnistamista käyttäen perustana tietoja siitä, asuvatko henkilöt samassa kotitaloudessa, vaikka käytettävissä olisi puutteellisesti tai ei lainkaan tietoja heidän keskinäisistä perhesuhteistaan. Termi ”perhe” määritellään ”ydinperheeksi” täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/543 liitteessä aihealueen ”Perheasema” yhteydessä;

31.	’tietojen puuttumisella yksiköstä’ tarkoitetaan, ettei laskennan perusjoukkoon sisältyvästä tilastoyksiköstä ole kerätty mitään tietoja;

32.	’tilastotietojen luovuttamisesta annetuilla säännöillä’ tarkoitetaan menetelmiä ja prosesseja, joilla pyritään minimoimaan riski, että julkaistaessa tilastotietoa luovutetaan samalla tietoja yksittäisistä tilastoyksiköistä;

33.	’estimoinnilla’ tarkoitetaan tilastoestimaattien laskemista käytettävissä olevien tietojen pohjalta käyttäen matemaattista kaavaa ja/tai algoritmia;

34.

’tietorakenteen määrittelyllä’ tarkoitetaan tietokokonaisuuteen liittyvää rakenteellisten metatietojen kokonaisuutta, johon sisältyy jaotteluiden ohella tietoa siitä, kuinka aihealueet liittyvät hyperkuution mittoihin, ulottuvuuksiin ja ominaisuuksiin, sekä tietoa aineistotietojen esittämistavasta ja tähän liittyvää kuvailevaa metatietoa.

3 artikla

Metatieto ja laaturaportointi

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2024 tämän asetuksen liitteessä eritellyt taustatiedot sekä laatua koskevat tiedot ja metatiedot viitevuoden 2021 väestö- ja asuntolaskentojensa osalta sekä komissiolle (Eurostat) asetuksen (EU) 2017/712 nojalla toimitettujen tietojen ja metatietojen osalta.

4 artikla

Tietolähteet

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista tietolähteistä, joita on käytetty asetuksen (EY) N:o 763/2008 vaatimusten täyttämiseksi tarvittavien tietojen keruuseen, erityisesti kun tarkoituksena on

a)	täyttää asetuksen (EY) N:o 763/2008 2 artiklan i alakohdassa lueteltuja olennaisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset,

b)	edustaa kohdeperusjoukkoa,

c)	noudattaa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/543 vahvistettuja asiaankuuluvia erittelyjä ja

d)	tuottaa tietoja asetuksessa (EU) 2017/712 esiteltyyn tilastotieto-ohjelmaan.

5 artikla

Asiaankuuluvien tietojen saatavuus

1. Jäsenvaltioiden on annettava pyynnöstä komission (Eurostat) käyttöön kaikki tiedot, joilla on merkitystä arvioitaessa asetuksen (EU) 2017/712 nojalla toimitettujen tietojen ja metatietojen laatua.

2. Noudattaessaan 1 kohtaa jäsenvaltiot eivät ole velvollisia toimittamaan komissiolle (Eurostatille) mitään mikrotietoja tai luottamuksellisia tietoja.

6 artikla

Toimitettavien tietojen tekninen esitysmuoto

Tekninen esitysmuoto, jota olisi käytettävä siirrettäessä viitevuotta 2021 koskevia tietoja ja metatietoja, on SDMX-formaatti (Statistical Data and Metadata eXchange), sellaisena kuin se on toteutettu väestölaskentatietojen keskuksen (Census Hub) kautta. Jäsenvaltioiden on toimitettava vaaditut tiedot komission (Eurostat) esittämien tietorakenteen määritelmien ja niihin liittyvien erittelyjen mukaisina. Jäsenvaltioiden on säilytettävä vaaditut tiedot ja metatiedot 1 päivään tammikuuta 2035 asti komission (Eurostat) myöhemmin mahdollisesti esittämää tiedonsiirtopyyntöä varten.

7 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1151/2010 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1151/2010 6 artiklan kolmas virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on säilytettävä viitevuoden 2011 tiedot ja metatiedot 1 päivään tammikuuta 2035 asti. Jäsenvaltiot eivät ole velvollisia tekemään muutoksia tai tarkistuksia näihin tietoihin 1 päivän tammikuuta 2025 jälkeen. Jos jäsenvaltiot päättävät tehdä tietoihin muutoksia tai tarkistuksia, niiden on ilmoitettava tällaisista muutoksista tai tarkistuksista komissiolle (Eurostatille) ennen niiden toteuttamista.”

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14.

(2) Komission asetus (EU) 2017/712, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 763/2008 tarkoitettuja väestö- ja asuntolaskentoja koskevien viitevuoden sekä tilastotieto- ja metatieto-ohjelman vahvistamisesta (EUVL L 105, 21.4.2017, s. 1).

(3) Komission asetus (EU) N:o 1151/2010, annettu 8 päivänä joulukuuta 2010, väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 täytäntöönpanosta laatuselvityksiä koskevien menettelyjen ja laatuselvitysten rakenteen sekä tietojen toimittamisessa käytettävän teknisen esitysmuodon osalta (EUVL L 324, 9.12.2010, s. 1).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/543, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2017, väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 soveltamissäännöistä aihealueiden sekä niiden erittelyiden kuvausten osalta (EUVL L 78, 23.3.2017, s. 13).

LIITE

Laatuselvitysten sisältö ja rakenne tietojen toimittamista varten

Tekstuaaliset ja määrälliset metatiedot jäsenvaltioissa viitevuodelta 2021 suoritetuista väestö- ja asuntolaskennoista kattavat seuraavat kohdat:

1. YLEISKATSAUS

1.1 Oikeudellinen tausta

1.2 Vastuuelimet

2. TIETOLÄHTEET

2.1 Tietolähteiden luokittelu asetuksen (EY) N:o 763/2008 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti

2.2 Luettelo vuoden 2021 laskennoissa käytetyistä tietolähteistä

2.3 Matriisi ”Tietolähteet x aihealueet”

2.4 Tietolähteiden soveltuvuus: missä määrin tietolähteet täyttävät olennaisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset (asetuksen (EY) N:o 763/2008 4 artiklan 4 kohta)

2.4.1 Yksikkökohtainen laskenta

2.4.2 Samanaikaisuus

2.4.3 Yleiskattavuus määritellyllä alueella

2.4.4 Pienaluetietojen saatavuus

2.4.5 Määritelty säännöllinen toistuvuus

3. LASKENNAN ELINKAARI

3.1 Viitepäivämäärä

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) viitepäivämäärä komission asetuksen (EU) 2017/712 3 artiklan mukaisesti.

3.2 Tietojen keruun valmistelu ja toteutus

3.2.1 Kyselylomakkeeseen perustuvat tiedot

—	kyselylomakkeiden suunnittelu ja testaus (mukaan luettuina kopiot kaikista lopullisista kyselylomakkeista)

—	osoiteluettelojen laadinta, käytännön työtä koskevat valmistelut, kartoitus, julkisuus

—	tietojen keruu (myös käytännön työ)

—	tietojen keruuta koskeva oikeudellinen velvoite, kannustimet totuudenmukaisten tietojen toimittamista varten tai mahdolliset syyt virheellisten tietojen toimittamiseen.

3.2.2 Rekisteripohjaiset tiedot

—	uusien rekisterien perustaminen vuodesta 2011 alkaen (tarvittaessa)

—	olemassa olevien rekisterien uudelleen suunnittelu vuodesta 2011 alkaen (mukaan luettuna rekisterien sisällön muutokset, laskennan perusjoukon mukauttaminen, määritelmien ja/tai teknisten erittelyiden mukautukset) (tarvittaessa)

—

rekisterien ylläpito (kaikki vuoden 2021 laskennassa käytetyt rekisterit), joka kattaa seuraavat seikat:

—	rekisterin sisältö (tilastoyksiköt sekä tiedot niistä, rekisterin tietueiden editointi ja/tai erän ja tietueen imputointi),

—	hallinnollinen vastuu,

—	tietojen rekisteröintiä koskeva oikeudellinen velvoite, kannustimet totuudenmukaisten tietojen toimittamista varten ja mahdolliset syyt virheellisten tietojen toimittamiseen,

—	viivästykset tietojen ilmoittamisessa, erityisesti oikeudelliset/viralliset viivästykset, tietojen rekisteröinnin viivästykset, myöhäinen tietojen ilmoittaminen,

—	rekisteröimättä jättämisten, rekisteristä poistamatta jättämisten ja päällekkäisten rekisteröintien arviointi ja selvittäminen,

—	kaikki rekisteriin tehdyt merkittävät tarkistukset tai tietueiden päivitykset, jotka vaikuttavat vuoden 2021 laskennan tietoihin; rekisterien tarkistusten toistuvuus,

—	käyttö, mukaan luettuna ’rekisterin tilastokäyttö muuhun kuin laskentoihin’ ja ’rekisterin käyttö muuhun kuin tilastollisiin tarkoituksiin (esim. hallinnollisiin tarkoituksiin)’.

—	rekisterien yhteensovittaminen ja linkittäminen (mukaan luettuina tietueiden linkittämiseen käytetyt yksilöivät tunnisteet)

—	tietojen erottaminen.

3.2.3 Otoksella kerätyt tiedot

Aihealueilla, joita koskevat tiedot on kerätty otoksen avulla, metatietoihin sisältyvät kuvaukset myös seuraavista:

—	otanta-asetelma,

—	mahdollisiin estimointeihin, malleihin tai imputointeihin käytetyt menetelmät,

—	mahdolliset estimoinnin vääristymät, jotka ovat seurausta sovelletuista menetelmistä,

—	keskivirheen laskemiseksi käytetyt kaavat ja algoritmit.

3.2.4 Yhdistetyillä menetelmillä kerätyt tiedot (tiedot, jotka perustuvat useamman kuin yhden tyyppiseen tietolähteeseen)

Aihealueilla, joita koskevat tiedot on kerätty yhdistetyillä menetelmillä, metatietoihin sisältyvät kuvaukset myös seuraavista:

—	kuvaus menetelmistä (käytetyt tietolähdetyypit ja se, miten eri lähteiden tiedot on yhdistetty, miten käytetyt eri lähteet ja menetelmät täydentävät ja tukevat toisiaan ja tarvittaessa se, mitkä osat väestöstä kuuluvat kunkin lähteen piiriin),

—	kaikki muut laatukysymykset, jotka liittyvät yhdistettyjen menetelmien käyttöprosessiin.

3.3 Tietojen käsittely ja arviointi

3.3.1 Tietojen käsittely (mukaan luettuna tiedonpoiminta, koodaus, identifioivat muuttujat, tietueiden editointi, tietueiden imputointi, tietueiden poistaminen, estimointi, tietueiden yhdistäminen mukaan luettuna tietueiden yhdistämiseen käytetty yksi tai useampi identifioiva muuttuja, kotitalouksien ja perheiden generointi, toimenpiteet yksikköjen määrää koskevan tiedon tunnistamiseksi tai rajoittamiseksi)

3.3.2 Peiton arviointitoimet, vastauskadon käsittelemiseen käytettävä menetelmä, laskennan jälkeiset tutkimukset (jos sovelletaan), tietojen lopullinen validointi: menetelmä ali- ja ylipeiton arvioimiseksi, mukaan luettuna ali- ja ylipeittoestimaattien laatua koskevat tiedot.

3.4 Levitys (levityskanavat, tilastosalaisuuden takaaminen mukaan luettuna tilastotietojen luovuttamisesta annetut säännöt)

3.5 Toimenpiteet kustannustehokkuuden varmistamiseksi

4. LÄHTÖTIETOJEN LAADUN ARVIOINTI

4.1 Vertailukelpoisuus

Jäsenvaltioiden on kunkin aihealueen osalta ilmoitettava kaikista vaadittujen käsitteiden ja määritelmien poikkeuksista ja jäsenvaltioiden käytänteistä, jotka saattavat heikentää tietojen unionin laajuista vertailukelpoisuutta.

Aihealueesta ”Toiminnan laatu” jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista käytetyistä estimointimenetelmistä, joilla tietoja on sopeutettu vastaamaan paremmin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/543 liitteessä esitettyä määritelmää. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, missä määrin tietolähteet ja mahdollisesti käytetyt estimointimenetelmät johtavat poikkeamaan mainitussa asetuksessa vahvistettuun ”Toiminnan laadun” määritelmään nähden.

4.2 Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kansallisella tasolla on annettava seuraavat tiedot:

—	päivät, jolloin tiedot on toimitettu komissiolle (Eurostat) hyperkuutioittain eriteltynä;

—	päivät, jolloin toimitettuihin, hyperkuutioittain eriteltyihin tietoihin on tehty huomattavia tarkistuksia;

—	päivät, jolloin metatiedot on toimitettu.

Jos huomattavia tarkistuksia tehdään 1. huhtikuuta 2024 jälkeen, jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset päivät komissiolle (Eurostat) viikon kuluessa.

4.3 Yhtenäisyys

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista merkittävistä eroista niissä tiedoissa, jotka on toimitettu komission asetuksessa (EU) 2017/712 määritellyissä eri tietokokonaisuuksissa.

4.4 Peitto ja tarkkuus

Peiton osoittamiseksi on annettava seuraavat absoluuttiset arvot henkilölaskennoista kansallisella tasolla ja ne on jaoteltava sukupuolen ja laajojen ikäryhmien perusteella komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/543 mukaisesti:

a)	laskennan perusjoukko;

b)	tietueimputointien lukumäärä;

c)	tietuepoistojen lukumäärä;

d)	alipeitto (estimoitu);

e)	ylipeitto (estimoitu);

f)	estimoitu kohdeperusjoukko.

Tarkkuuden arvioimiseksi on annettava seuraavat absoluuttiset arvot henkilölaskennoista kansallisella tasolla ja ne on jaoteltava sukupuolen ja laajojen ikäryhmien perusteella komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/543 mukaisesti:

a	laskennan perusjoukko;

b)	perinteisestä väestönlaskennasta saatujen havaintotietueiden lukumäärä aihealueella;

c)	hallinnollisista rekistereistä saatujen havaintotietueiden lukumäärä aihealueella;

d)	otantatutkimuksista saatujen havaintotietueiden lukumäärä aihealueella;

e)	eri tietolähteistä saatujen havaintotietueiden lukumäärä aihealueella;

f)	aihealueen tilastoyksiköiden täydentävä joukko (otosten osalta);

g)	imputoitujen havaintojen lukumäärä aihealueella;

h)	aihealueella niiden tietueiden lukumäärä, joista puuttuu tietoa.

Tarkkuuden arvioimiseksi on annettava edellä esitetyt absoluuttiset arvot seuraavista laskennan aihealueista;

a)	Siviilisääty (oikeudellinen) (LMS)

b)	Perheasema (FST);

c)	Asema kotitaloudessa (HST);

d)	Toiminnan laatu (CAS);

e)	Ammatti (OCC);

f)	Toimiala (IND);

g)	Ammattiasema (SIE);

h)	Työpaikan sijainti (LPW);

i)	Koulutus (EDU);

j)	Syntymämaa/-paikka (POB);

k)	Kansalaisuus (maa) (COC);

l)	Maahan saapumisen vuosi (vuodesta 2010) (YAT);

m)	Maahan saapumisen vuosi (vuodesta 1980) (YAE);

n)	Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa (ROY);

o)	Asumisjärjestelyt (HAR).

4.5 Kattavuus

Jäsenvaltioiden on raportoitava tietojen kattavuudesta asetuksen (EY) N:o 763/2008 vaatimuksiin nähden. Niiden on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot kaikista laskennan aihealueista tai niihin liittyvistä jaotteluista, joiden tietoja ei ole toimitettu.

4.6 Relevanssi

Unionin tasolla on toimitettava tiedot seuraavista;

a)	toimet, joita on toteutettu käyttäjien tarpeiden tunnistamiseksi ja täyttämiseksi;

b)	tietojen erottamisen laajuuden seuranta.

24.5.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/27

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/888,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2017,

päätöksen 2003/467/EY muuttamisesta Italian Umbrian alueen tuberkuloosista virallisesti vapaaksi tunnustetun aseman ja Puolan naudan tarttuvasta leukoosista vapaan aseman osalta, päätöksen 2004/558/EY muuttamisesta Saksan naudan tarttuvasta rinotrakeiitista vapaan aseman osalta sekä päätöksen 2008/185/EY muuttamisesta Puolan tiettyjen alueiden Aujeszkyn taudista vapaan aseman ja Italian Veneton alueen Aujeszkyn taudin hävittämisohjelman hyväksymisen osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 3239)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan, liitteessä A.I olevan 4 kohdan ja liitteessä D olevan I luvun E jakson,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivissä 64/432/ETY vahvistetaan säännöt unionin sisäistä nauta- ja sikaeläinten kauppaa varten ja edellytykset, joilla jäsenvaltio tai sen osa voidaan julistaa virallisesti vapaaksi nautakarjojen tuberkuloosista tai virallisesti vapaaksi naudan tarttuvasta leukoosista.

(2)

Komission päätöksessä 2003/467/EY (2) säädetään, että sen liitteessä I olevassa 2 luvussa luetellut jäsenvaltioiden alueet on julistettu virallisesti vapaiksi nautakarjojen tuberkuloosista. Italia on toimittanut komissiolle asiakirjat, jotka osoittavat, että Umbrian alue täyttää direktiivissä 64/432/ETY säädetyt edellytykset tullakseen tunnustetuksi nautakarjojen tuberkuloosista virallisesti vapaana alueena. Näin ollen Umbrian alue olisi mainittava päätöksen 2003/467/EY liitteessä I olevassa 2 luvussa. Päätöksen 2003/467/EY liitettä I olisi sen vuoksi muutettava.

(3)

Lisäksi päätöksessä 2003/467/EY säädetään, että sen liitteessä III olevassa 1 luvussa luetellut jäsenvaltiot ja 2 luvussa luetellut jäsenvaltioiden alueet on julistettu virallisesti vapaiksi naudan tarttuvasta leukoosista. Kaikki Puolan alueet, lukuun ottamatta yhdeksää Länsi-Pommerin voivodikunnassa olevaa piirikuntaa, luetellaan nykyisin mainitussa päätöksessä naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaina alueina. Puola on nyt toimittanut komissiolle asiakirjat, jotka osoittavat, että kyseiset jäljellä olevat yhdeksän piirikuntaa täyttävät direktiivissä 64/432/ETY säädetyt edellytykset tullakseen tunnustetuksi naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi alueiksi. Puola on näin ollen pyytänyt koko alueensa tunnustamista naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaaksi alueeksi.

(4)

Sen vuoksi Puola olisi lueteltava naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaana jäsenvaltiona päätöksen 2003/467/EY liitteessä III olevassa I luvussa, ja kyseistä jäsenvaltiota koskeva kohta kyseisen liitteen 2 luvussa olisi poistettava. Sen vuoksi päätöksen 2003/467/EY liitettä III olisi muutettava.

(5)

Direktiivin 64/432/ETY 9 artiklassa säädetään, että jäsenvaltio, jolla on käytössä pakollinen kansallinen valvontaohjelma naudan tarttuvan rinotrakeiitin tai Aujeszkyn taudin torjumiseksi, voi toimittaa kyseisen ohjelman komissiolle hyväksyttäväksi. Lisäksi siinä säädetään unionin sisäisessä nauta- ja sikaeläinten kaupassa mahdollisesti vaadittavista lisätakeista.

(6)

Direktiivin 64/432/ETY 10 artiklassa säädetään, että jäsenvaltion, joka katsoo olevansa kokonaisuudessaan tai osittain vapaa naudan tarttuvasta rinotrakeiitista tai Aujeszkyn taudista, on toimitettava komissiolle asianmukaiset perustelut. Lisäksi siinä säädetään unionin sisäisessä nauta- ja sikaeläinten kaupassa mahdollisesti vaadittavista lisätakeista.

(7)

Komission päätöksellä 2004/558/EY (3) hyväksytään naudan 1-tyypin herpesvirusinfektion (BHV1) aiheuttaman naudan tarttuvan rinotrakeiitin valvonta- ja hävittämisohjelmat, jotka mainitun päätöksen liitteessä I luetellut jäsenvaltiot ovat esittäneet samassa liitteessä lueteltujen alueidensa osalta ja joihin sovelletaan naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyviä lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 9 artiklan mukaisesti. Päätöksen 2004/558/EY liitteessä II luetellaan lisäksi ne jäsenvaltioiden alueet, joita pidetään BHV1:stä vapaina ja joihin sovelletaan naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyviä lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan mukaisesti.

(8)	Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion hallinnolliset alueet Köln ja Düsseldorf luetellaan nykyisin päätöksen 2004/558/EY liitteessä I. Kyseiset kaksi aluetta ovat viimeiset Saksan alueet, joita ei ole vielä tunnustettu BHV1:stä vapaiksi.

(9)

Saksa on nyt toimittanut komissiolle perustelut hallinnollisten alueiden Köln ja Düsseldorf katsomiseksi BHV1:stä vapaiksi alueiksi. Saksa on näin ollen pyytänyt, että sen koko alue katsottaisiin BHV1:stä vapaaksi alueeksi ja sen koko alueeseen sovellettaisiin naudan tarttuvaa rinotrakeiittia koskevia lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan mukaisesti.

(10)

Saksan toimittamien perustelujen arvioinnin perusteella hallinnollisia alueita Köln ja Düsseldorf ei enää tulisi luetella päätöksen 2004/558/EY liitteessä I, ja Saksaa koskevaa kohtaa liitteessä II olisi muutettava niin, että se kattaa kaikki kyseisen jäsenvaltion alueet. Sen vuoksi päätöksen 2004/558/EY liitteitä I ja II olisi muutettava.

(11)

Komission päätöksessä 2008/185/EY (4) vahvistetaan lisätakeet sikaeläinten siirroille jäsenvaltioiden välillä. Nämä lisätakeet liittyvät jäsenvaltioiden luokitteluun sen mukaan, mikä tautitilanne niissä Aujeszkyn taudin osalta on. Päätöksen 2008/185/EY liitteessä I luetellaan jäsenvaltiot tai niiden alueet, jotka ovat vapaita Aujeszkyn taudista ja joissa rokottaminen on kiellettyä, ja päätöksen liitteessä II luetellaan jäsenvaltiot tai niiden alueet, joissa on käytössä hyväksyttyjä kansallisia valvontaohjelmia Aujeszkyn taudin hävittämiseksi.

(12)

Italia on esittänyt komissiolle perustelut Aujeszkyn taudin hävittämistä koskevan valvontaohjelmansa hyväksymiseksi Veneton alueen osalta ja kyseisen alueen lisäämiseksi asianmukaisesti päätöksen 2008/185/EY liitteeseen II. Kyseisten perustelujen arvioinnin perusteella Veneton alue olisi lisättävä päätöksen 2008/185/EY liitteeseen II. Päätöksen 2008/185/EY liitettä II olisi sen vuoksi muutettava.

(13)

Puolan koko alue luetellaan nykyisin päätöksen 2008/185/EY liitteessä II. Puola on nyt toimittanut komissiolle perustelut alueiden augustowski, białostocki, Białystok, bielski, hajnowski, moniecki, sejneński, siemiatycki, sokólski, suwalski ja Suwałki katsomiseksi vapaiksi Aujeszkyn taudista ja kyseisten alueiden luettelemiseksi asianmukaisesti päätöksen 2008/185/EY liitteessä I. Kyseisten perustelujen arvioinnin perusteella näitä alueita ei enää tulisi luetella päätöksen 2008/185/EY liitteessä II vaan ne olisi sen sijaan lueteltava kyseisen päätöksen liitteessä I. Sen vuoksi päätöksen 2008/185/EY liitteitä I ja II olisi muutettava.

(14)	Sen vuoksi päätöksiä 2003/467/EY, 2004/558/EY ja 2008/185/EY olisi muutettava.

(15)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2003/467/EY liitteet I ja III tämän päätöksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan päätöksen 2004/558/EY liitteet I ja II tämän päätöksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Muutetaan päätöksen 2008/185/EY liitteet I ja II tämän päätöksen liitteen III mukaisesti.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2017.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

(2) Komission päätös 2003/467/EY, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2003, nautakarjojen tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman vahvistamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden osalta (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 74).

(3) Komission päätös 2004/558/EY, tehty 15 päivänä heinäkuuta 2004, neuvoston direktiivin 64/432/ETY täytäntöönpanosta yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyvien lisätakeiden osalta ja tiettyjen jäsenvaltioiden esittämien hävittämisohjelmien hyväksymisen osalta (EUVL L 249, 23.7.2004, s. 20).

(4) Komission päätös 2008/185/EY, tehty 21 päivänä helmikuuta 2008, Aujeszkyn tautia koskevista lisätakeista yhteisön sisäisessä sikojen kaupassa ja tähän tautiin liittyvien tietojen antamista koskevista vaatimuksista (EUVL L 59, 4.3.2008, s. 19).

LIITE I

Muutetaan päätöksen 2003/467/EY liitteet I ja III seuraavasti:

Korvataan liitteessä I olevassa 2 luvussa Italiaa koskeva kohta seuraavasti:

”Italiassa:

—	Abruzzon alue: Pescaran maakunta,

—	Bolzanon maakunta,

—	Emilia-Romagnan alue,

—	Friuli-Venezia Giulian alue,

—	Lazion alue: Rietin ja Viterbon maakunnat,

—	Ligurian alue,

—	Lombardian alue,

—	Marchen alue: Anconan, Ascoli Picenon, Fermon ja Pesaro-Urbinon maakunnat,

—	Piemonten alue,

—	Sardinian alue: Cagliarin, Medio-Campidanon, Ogliastran, Olbia-Tempion ja Oristanon maakunnat,

—	Toscanan alue,

—	Trenton maakunta,

—	Umbrian alue,

—	Veneton alue.”

Muutetaan liite III seuraavasti:

Korvataan 1 luku seuraavasti:

”1 LUKU

Naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaat jäsenvaltiot

ISO-koodi	Jäsenvaltio
BE	Belgia
CZ	Tšekki
DK	Tanska
DE	Saksa
EE	Viro
IE	Irlanti
ES	Espanja
CY	Kypros
LV	Latvia
LT	Liettua
LU	Luxemburg
NL	Alankomaat
AT	Itävalta
PL	Puola
SI	Slovenia
SK	Slovakia
FI	Suomi
SE	Ruotsi
UK	Yhdistynyt kuningaskunta”

b)	Poistetaan 2 luvussa Puolaa koskeva kohta kokonaan.

LIITE II

Korvataan päätöksen 2004/558/EY liitteet I ja II seuraavasti:

”LIITE I

Jäsenvaltiot	Jäsenvaltioiden alueet, joihin sovelletaan naudan tarttuvaa rinotrakeiittia koskevia lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 9 artiklan mukaisesti
Belgia	Kaikki alueet
Tšekki	Kaikki alueet
Italia	Friuli-Venezia Giulian alue Trenton autonominen maakunta
Luxemburg	Kaikki alueet

”LIITE II

Jäsenvaltiot	Jäsenvaltioiden alueet, joihin sovelletaan naudan tarttuvaa rinotrakeiittia koskevia lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan mukaisesti
Tanska	Kaikki alueet
Saksa	Kaikki alueet
Italia	Valle d'Aostan alue Bolzanon autonominen maakunta
Itävalta	Kaikki alueet
Suomi	Kaikki alueet
Ruotsi	Kaikki alueet
Yhdistynyt kuningaskunta	Jersey

”

LIITE III

Korvataan päätöksen 2008/185/EY liitteet I ja II seuraavasti:

”LIITE I

Aujeszkyn taudista vapaat jäsenvaltiot tai niiden alueet, joissa rokottaminen on kiellettyä

ISO-koodi	Jäsenvaltio	Alueet
BE	Belgia	Kaikki alueet
CZ	Tšekki	Kaikki alueet
DK	Tanska	Kaikki alueet
DE	Saksa	Kaikki alueet
IE	Irlanti	Kaikki alueet
FR	Ranska	Seuraavat departementit: Ain, Aisne, Allier, Alpes-de-Haute-Provence, Alpes-Maritimes, Ardèche, Ardennes, Ariège, Aube, Aude, Aveyron, Bas-Rhin, Bouches-du-Rhône, Calvados, Cantal, Charente, Charente-Maritime, Cher, Corrèze, Côte-d'Or, Côtes-d'Armor, Creuse, Deux-Sèvres, Dordogne, Doubs, Drôme, Essonne, Eure, Eure-et-Loir, Finistère, Gard, Gers, Gironde, Hautes-Alpes, Hauts-de-Seine, Haute Garonne, Haute-Loire, Haute-Marne, Hautes-Pyrénées, Haut-Rhin, Haute-Saône, Haute-Savoie, Haute-Vienne, Hérault, Indre, Ille-et-Vilaine, Indre-et-Loire, Isère, Jura, Landes, Loire, Loire-Atlantique, Loir-et-Cher, Loiret, Lot, Lot-et-Garonne, Lozère, Maine-et-Loire, Manche, Marne, Mayenne, Meurthe-et-Moselle, Meuse, Morbihan, Moselle, Nièvre, Nord, Oise, Orne, Paris, Pas-de-Calais, Pyrénées-Atlantiques, Pyrénées-Orientales, Puy-de-Dôme, Réunion, Rhône, Sarthe, Saône-et-Loire, Savoie, Seine-et-Marne, Seine-Maritime, Seine-Saint-Denis, Somme, Tarn, Tarn-et-Garonne, Territoire de Belfort, Val-de-Marne, Val-d'Oise, Var, Vaucluse, Vendée, Vienne, Vosges, Yonne, Yvelines
IT	Italia	Bolzanon autonominen maakunta
CY	Kypros	Kaikki alueet
LU	Luxemburg	Kaikki alueet
HU	Unkari	Kaikki alueet
NL	Alankomaat	Kaikki alueet
AT	Itävalta	Kaikki alueet
PL	Puola	Podlasien voivodikunnassa seuraavat piirikunnat (powiaty): augustowski, białostocki, Białystok, bielski, hajnowski, moniecki, sejneński, siemiatycki, sokólski, suwalski, Suwałki
SI	Slovenia	Kaikki alueet
SK	Slovakia	Kaikki alueet
FI	Suomi	Kaikki alueet
SE	Ruotsi	Kaikki alueet
UK	Yhdistynyt kuningaskunta	Kaikki alueet

”LIITE II

Jäsenvaltiot tai niiden alueet, joissa on käytössä hyväksyttyjä kansallisia valvontaohjelmia Aujeszkyn taudin hävittämiseksi

ISO-koodi	Jäsenvaltio	Alueet
ES	Espanja	Kaikki alueet
IT	Italia	Friuli-Venezia Giulian alue Veneton alue
LT	Liettua	Kaikki alueet
PL	Puola	Ala-Sleesian voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Kujavia-Pommerin voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Lublinin voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Lubuszin voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Łódźin voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Vähä-Puolan voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Masovian voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Opolen voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Ala-Karpatian voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Podlasien voivodikunnassa seuraavat piirikunnat (powiaty): grajewski, kolneński, łomżyński, Łomża, wysokomazowiecki, zambrowski. Pommerin voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Sleesian voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Świętokrzyskien voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Warmia-Masurian voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Ison-Puolan voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty); Länsi-Pommerin voivodikunta: kaikki piirikunnat (powiaty).

”

24.5.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/35

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/889,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2017,

Komorien liiton toteamisesta laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. JOHDANTO

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 (LIS-asetus) perustetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva unionin järjestelmä.

(2)

LIS-asetuksen VI luvussa säädetään menettelystä yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden toteamiseksi, toimenpiteistä yhteistyöhön osallistumattomiksi todettuihin kolmansiin maihin nähden, yhteistyöhön osallistumattomia maita koskevan luettelon laatimisesta, yhteistyöhön osallistumattomien maiden luettelosta poistamisesta, yhteistyöhön osallistumattomien maiden luettelon julkisuudesta sekä kiireellisistä toimenpiteistä.

(3)

LIS-asetuksen 31 artiklan mukaan komission tehtävänä on yksilöidä ne kolmannet maat, joiden se ei katso osallistuvan LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön. Kolmas maa voidaan todeta yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, jos se laiminlyö sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevat velvollisuudet.

(4)	Yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden yksilöinnin on perustuttava kaikkien LIS-asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen tarkasteluun.

(5)	LIS-asetuksen 33 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on laatia luettelo yhteistyöhön osallistumattomista maista. Kyseisiin maihin sovelletaan LIS-asetuksen 38 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä.

(6)	LIS-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan kalastustuotteita saa tuoda unioniin ainoastaan, jos niiden mukana seuraa asetuksen mukainen saalistodistus.

(7)

LIS-asetuksen 20 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tietyn lippuvaltion varmentamat saalistodistukset voidaan hyväksyä vain, jos kyseinen valtio ilmoittaa komissiolle järjestelyistään niiden lakien ja asetusten sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden soveltamista, valvontaa ja täytäntöönpanoa varten, joita niiden kalastusalusten on noudatettava.

(8)	Komorien liitto, jäljempänä ’Komorit’, ei ole lippuvaltiona toimittanut komissiolle LIS-asetuksen 20 artiklan mukaista ilmoitusta.

(9)	LIS-asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio tekee hallinnollista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, jotka liittyvät kyseisen asetuksen saalistodistusta koskevien säännösten täytäntöönpanoon.

(10)

LIS-asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella komissio katsoo olevan selviä viitteitä siitä, että Komorien liitto on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltioina kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvoitteet toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi.

(11)	Näin ollen komissio antoi LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti 1 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen (2), jolla ilmoitetaan Komoreille mahdollisuudesta todeta se LIS-asetuksen mukaiseen yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi.

(12)	Tässä 1 päivänä lokakuuta 2015 annetussa päätöksessä oli tiedot tällaisen mahdollisen toteamisen perusteena olevista olennaisista tosiseikoista ja huomioista.

(13)	Päätös ilmoitettiin Komoreille ja samalla toimitettiin kirje, jossa kehotettiin Komoreita toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa toimintasuunnitelma todettujen puutteiden korjaamiseksi.

(14)

Komissio kehotti Komoreita erityisesti: i) toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet komission ehdottamassa toimintasuunnitelmassa olevien toimien täytäntöönpanemiseksi; ii) arvioimaan komission ehdottamassa toimintasuunnitelmassa olevien toimien täytäntöönpanoa ja iii) lähettämään komissiolle kuuden kuukauden välein yksityiskohtaisen kertomuksen, jossa arvioidaan kunkin toimen toteuttamista muun muassa siltä osin, miten tehokkaasti niillä yksinään ja/tai yhdessä on voitu varmistaa kalastuksenvalvontajärjestelmän olevan kyseiselle maalle lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvien LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevien velvollisuuksien mukainen.

(15)

Komoreille annettiin tilaisuus vastata kirjallisesti ja suullisesti 1 päivänä lokakuuta 2015 annetussa päätöksessä erikseen mainittuihin kysymyksiin ja muihin komission ilmoittamiin seikkoihin. Tässä yhteydessä Komoreilla oli mahdollisuus esittää näyttöä, joka osoittaa vääräksi 1 päivänä lokakuuta 2015 annetussa päätöksessä esiin tuodut seikat tai antaa niistä lisätietoa. Komoreille taattiin sen oikeus pyytää tai toimittaa lisätietoja.

(16)	Komissio käynnisti 1 päivänä lokakuuta 2015 antamassaan päätöksessä ja lähettämissään kirjeissä vuoropuhelun Komoreiden kanssa ja ilmoitti pitävänsä kuuden kuukauden määräaikaa periaatteessa riittävänä toivottujen tulosten saavuttamiseen.

(17)

Komissio jatkoi kaikkien tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Komorien 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen jälkeen antamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon. Komissio tiedotti Komoreille näkökannoistaan säännöllisesti joko suullisesti tai kirjallisesti.

(18)

Niiden kerättyjen tietojen perusteella, jotka esitetään johdanto-osan 37–93 kappaleessa, komissio katsoo, että Komorit ei ole puuttunut riittävissä määrin 1 päivänä lokakuuta 2015 annetussa päätöksessä kuvattuihin huolenaiheisiin ja puutteisiin. Komorit ei ole myöskään pannut täysimääräisesti täytäntöön päätökseen liittyvässä toimintasuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä.

2. MENETTELY KOMORIEN SUHTEEN

(19)	Komissio ilmoitti Komoreille 1 päivänä lokakuuta 2015 harkitsevansa mahdollisuutta todeta Komorit yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi LIS-asetuksen 32 artiklan säännösten nojalla (3).

(20)	Komissio kehotti Komoreita panemaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä komission yksikköjen kanssa toimintasuunnitelman 1 päivänä lokakuuta 2015 antamassaan päätöksessä yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi.

(21)

Komission yksilöimät pääasialliset puutteet koskivat sitä, että kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet oli jätetty useilta osin panematta täytäntöön, mikä liittyi erityisesti asianmukaisen lainsäädäntökehyksen ja rekisteröinti- ja lupamenettelyjen hyväksymättä jättämiseen, Komorien rekisterin hallinnointiin, puutteelliseen yhteistyöhön ja tietojen jakamiseen Komorien hallinnon sisällä ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden vesillä Komorien alukset harjoittavat toimintaa, sekä riittävän ja tehokkaan valvonnan ja ennaltaehkäisevän seuraamusjärjestelmän puuttumiseen. Muut yksilöidyt puutteet koskevat yleisemmin kansainvälisten velvoitteiden kuten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen suositusten ja päätöslauselmien noudattamista. On myös havaittu puutteita suhteessa alan elinten antamiin suosituksiin ja päätöslauselmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi LIS-kalastuksen vastainen Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen toimintasuunnitelma ja lippuvaltiotoimintaa koskevat FAO:n vapaaehtoiset suuntaviivat. Ei-sitovien suositusten ja päätöslauselmien noudattamatta jättämistä pidettiin kuitenkin ainoastaan lisätodisteena eikä toteamisen perusteena.

(22)	Komissio piti 5 päivänä tammikuuta 2016 Komorien viranomaisten kanssa audiokokouksen, jossa painotettiin, että Komorien viranomaisten pitäisi reagoida 1 päivänä lokakuuta 2015 annettuun päätökseen.

(23)

Kirjeellä, joka oli päivätty 6 päivänä tammikuuta 2016 ja toimitettu komissiolle 29 päivänä tammikuuta 2016, Komorit ilmoitti komissiolle käyttöön ottamansa institutionaaliset järjestelyt 1 päivänä lokakuuta 2015 annetussa päätöksessä yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi. Kirjeen mukana toimitettiin liiteasiakirjoja.

(24)

Komissio ja Komorit neuvottelivat asiasta 16 päivänä maaliskuuta 2016 Brysselissä. Tässä yhteydessä Komorit ilmoitti erityisesti olevansa sitoutunut ratkaisemaan Komorien rekisterin hallintaan liittyvät kysymykset. Näissä neuvotteluissa Komorit antoi luettelon kalastusaluksista ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavista aluksista, joiden katsotaan purjehtivan Komorien lipun alla.

(25)

Komorien viranomaiset antoivat 31 päivänä maaliskuuta 2016 ministeriön päätöksen alusten rekisteröinnistä ja kalastuksesta vastaavien viranomaisten yhteisen komitean perustamisesta. Komorit laati 2 päivänä huhtikuuta 2016 kiertokirjeluonnoksen Komorien rekisterin hallinnasta. Komissio vastasi siihen kirjeellä 13 päivänä huhtikuuta 2016.

(26)

Komorit toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2016 ja 2 päivänä toukokuuta 2016 sähköisesti seuraavat asiakirjat: i) kirje, jossa selostetaan alustavat toimenpiteet, joita on toteutettu Komorien rekisterin hallinnan ja Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten suhteen; ii) 25 päivänä huhtikuuta 2016 allekirjoitettu muutettu kiertokirje, joka koskee erityisesti Komorien lipun alla purjehtivien kalastusalusten ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten rekisteröinnin keskeyttämistä; iii) kalastusaluksia ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavia aluksia, joiden katsotaan purjehtivan Komorien lipun alla, koskeva luettelo, joka ei ole sama kuin 16 päivänä maaliskuuta 2016 toimitettu luettelo; iv) jäljennökset kirjeistä, jotka on lähetetty niille kolmelle kalastuksenhoitoelimelle, joille kuuluvilla alueilla Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavat alukset toimivat, ja v) jäljennös kolmannelle maalle lähetetystä kirjeestä, joka koski oikeusapua. Osa näistä asiakirjoista saatiin myös paperiversioina 18 päivänä toukokuuta 2016. Lisäksi silloin toimitettiin myös seuraavat: i) saatekirje ja perustelut; ii) kalastusaluksia ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavia aluksia, joiden katsotaan purjehtivan Komorien lipun alla, koskeva uusi luettelo, joka ei ole sama kuin edellä mainitut luettelot, ja iii) allekirjoittamaton alustava rekisteröintitodistus. Komissio vastasi näihin lähetyksiin sähköisesti 31 päivänä toukokuuta 2016 ja kirjeitse 13 päivänä kesäkuuta 2016. Näissä viesteissään komissio painotti erityisesti, että Komorien on toteutettava aiheellisia lisätoimenpiteitä Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten suhteen ja erityisesti tehostettava valvontatoimenpiteitä ja yhteistyötä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden toimivaltaisten rannikko- ja satamaviranomaisten sekä alueellisten kalastuksenhoitoelinten kanssa. Komissio korosti myös, että jotkin kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavat alukset ovat voineet saada oikeuden purjehtia Komorien lipun alla sen jälkeen, kun rekisteröinti keskeytettiin 25 päivänä huhtikuuta 2016 allekirjoitetulla kiertokirjeellä.

(27)

Toukokuun 31 päivänä 2016 Komorit toimitti seuraavat asiakirjat: i) toimintasuunnitelma, joka perustui komission ehdottamaan suunnitelmaan; ii) kalastusta koskevan lainsäädännön muutosehdotukset, jotka koskevat myös seuraamusjärjestelmää, ja iii) yhteenveto Komorien kansainvälisen oikeuden mukaisista velvoitteista lippuvaltiona.

(28)

Komissio on moneen kertaan – erityisesti 8 päivänä kesäkuuta 2016, 21 päivänä kesäkuuta 2016, 28 päivänä kesäkuuta 2016 ja 29 päivänä kesäkuuta 2016 – selittänyt sekä suullisesti että kirjallisesti Komoreille, miten tärkeää on saada vastaus 31 päivänä toukokuuta 2016 ja 13 päivänä kesäkuuta 2016 päivättyihin komission yhteydenottoihin.

(29)

Lisäksi Komorit ilmoitti Komorien viranomaisten olleen 7 päivänä heinäkuuta 2016 ja 11 päivänä heinäkuuta 2016 yhteydessä alueelliseen kalastuksenhoitoelimeen Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten tilanteesta. Tässä yhteydessä Komorit antoi uuden luettelon kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavista aluksista, joiden katsotaan purjehtivan Komorien lipun alla. Se erosi jälleen aikaisemmista luetteloista.

(30)	Komissio lähetti 20 päivänä heinäkuuta 2016 Komorien viranomaisille kirjeen, jossa se ehdotti käyntiä Komoreille.

(31)

Komorien viranomaiset totesivat 31 päivänä toukokuuta 2016 ja 13 päivänä kesäkuuta 2016 päivättyihin komission yhteydenottoihin antamassaan vastauksessa, että 29 päivänä elokuuta 2007 annettuun lakiin 07-011/AU ja 15 päivänä huhtikuuta 2015 annettuun asetukseen 15-050/PR perustuvan Komorien kalastus- ja vesiviljelysäännöstön mukaan Komorien alukset eivät saa toimia Komorien talousvyöhykkeen ulkopuolella ilman Komorien viranomaisten lupaa ja Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavat alukset eivät saa harjoittaa kalastusta tai siihen liittyvää toimintaa Intian valtameren tonnikalatoimikunnan (IOTC) toimivaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella. Komorit myös pyysi komission apua muun muassa Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten tilanteesta ilmoittamiseksi jäsenvaltioille. Lisäksi Komorit pyysi jäsenvaltioita ilmoittamaan Komorien viranomaisille niiden saatavilla mahdollisesti olevia tietoja näiden alusten toiminnasta. Komissio vastasi Komoreille 27 päivänä heinäkuuta 2016 ja 28 päivänä heinäkuuta 2016. Vastauksissaan se antoi pyydetyt tiedot ja pyysi selvennyksiä. Komissio myös toimitti Komorien antamat tiedot kirjallisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille 5 päivänä elokuuta 2016.

(32)

Komorit toimitti 11 päivänä elokuuta 2016 alusten rekisteröinnistä vastaavien viranomaisten ja kalastuksesta vastaavien viranomaisten yhteisen komitean 2 päivänä elokuuta 2016 pidetyn ensimmäisen kokouksen pöytäkirjan. Kyseisen kokouksen tärkein suositus oli antaa kuuden kuukauden siirtymäaika Komorien lipun alla purjehtiville kalastusaluksille ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittaville aluksille, jotka toimivat Komorien talousvyöhykkeen ulkopuolella ilman Komorien viranomaisten lupaa sekä IOTC:n toimivaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella. Siirtymäajan tarkoituksena oli saattaa näiden alusten tietoon niiden velvollisuudet Komorien kalastuslainsäädännön mukaan.

(33)

Erään jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoitti 18 päivänä elokuuta 2016 komissiolle alusten rekisteröinnistä vastaavan Komorien hallintoviranomaisen 8 päivänä elokuuta 2016 allekirjoittamasta kiertokirjeestä, jossa muun muassa kumottiin Komorien lipun alla purjehtivien kalastusalusten ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten rekisteröinnin keskeyttäminen.

(34)

Komissio on myös saanut toukokuusta 2016 lähtien kaikki tiedot LIS-asetuksen 51 artiklan mukaisista keskinäistä avunantoa koskevista pyynnöistä, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat lähettäneet Komorien ja muiden kolmansien maiden viranomaisille Komorien kalastusalusten ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten tilanteesta ja toiminnasta sekä kyseisten viranomaisten vastauksista. Komissio on saanut kyseisten alusten tilanteesta ja toiminnasta tietoja muistakin lähteistä, myös kolmansilta mailta. Tällaisia tietoja pidettiin lisätodisteena.

(35)

Komissio vieraili Komorien asianomaisten viranomaisten luona 23 ja 26 päivänä elokuuta 2016 välisenä aikana. Komission käynnin aikana Komorien viranomaisilla oli tilaisuus tiedottaa komissiolle uusimmista kehityssuunnista. Komissio lähetti 30 päivänä elokuuta 2016 ja 2 päivänä syyskuuta 2016 Komoreille seurantatietoja ja pyysi lisää tietoja ja asiakirjoja. Komorien viranomaiset vastasivat saaneensa nämä viestit 2 päivänä syyskuuta 2016 ja 4 päivänä syyskuuta 2016.

(36)

Komissio ilmoitti 28 päivänä lokakuuta 2016 kirjeitse Komorien viranomaisille 21:stä jälleenlaivauksesta, jotka tehtiin merellä Länsi-Afrikan rannikon edustalla huhti- ja kesäkuun välillä vuonna 2016 ja joissa oli osallisina Komorien kalastusaluksia ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavia aluksia. Viestissään komissio toisti huolensa Komorien rekisterin hallintaan liittyvistä kysymyksistä.

3. KOMORIEN TOTEAMINEN YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUMATTOMAKSI KOLMANNEKSI MAAKSI

(37)

Komissio on tarkastellut LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan nojalla, miten Komorit on noudattanut sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvia kansainvälisiä velvollisuuksia ottaen huomioon 1 päivänä lokakuuta 2015 annetussa päätöksessä esitetyt havainnot, Komorien antamat asiaankuuluvat tiedot, ehdotetun toimintasuunnitelman ja tilanteen korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. Tätä tarkastelua varten komissio on ottanut huomioon LIS-asetuksen 31 artiklan 4–7 kohdassa luetellut tekijät.

3.1 Alusten harjoittaman LIS-kalastuksen toistuvuuden ja kauppavirtojen osalta toteutetut toimenpiteet (LIS-asetuksen 31 artiklan 4 kohta)

(38)

Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 36 johdantokappaleessa painotetaan, komissio on todennut Komorien laiminlyöneen sille lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat tehtävät suhteessa LIS-aluksiin ja Komorien lipun alla purjehtivien kalastusalusten tai sen kansalaisten harjoittamaan tai tukemaan LIS-kalastukseen sekä velvoitteensa estää LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsy markkinoille.

(39)

Lisäksi 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 20–23 johdantokappaleessa todetaan, että noin 20 Komorien kalastusalusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavaa alusta on ollut osallisena LIS-kalastuksessa vuosina 2010–2015. Komissio on erityisesti todennut näiden alusten toimineen Komorien talousvyöhykkeen ulkopuolella ilman Komorien viranomaisten lupaa ja valvontaa sekä IOTC:n toimivaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella erityisesti Itä-Atlantilla. Tämä on vastoin kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 45 kohdan ja FAO:n vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen 8 kohdan 2 alakohdan 2 alakohdan suosituksia, joiden mukaan lippuvaltioiden olisi varmistettava, että jokaisella niiden lipun alla purjehtimaan oikeutetulla aluksella on niiden vesien ulkopuolella toimiessaan voimassa oleva lupa. Tällainen tilanne on myös vastoin lippuvaltiotoimintaa koskevien FAO:n vapaaehtoisten suuntaviivojen 29 ja 30 kohdan suosituksia. Kuten 31 johdantokappaleessa todetaan, Komorien viranomaiset ovat vahvistaneet, että Komorien alukset eivät saa toimia Komorien talousvyöhykkeen ulkopuolella ilman Komorien viranomaisten lupaa ja Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavat alukset eivät saa harjoittaa kalastusta tai siihen liittyvää toimintaa IOTC:n toimivaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella.

(40)	Sen todistusaineiston perusteella, jota komissio on kerännyt 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen jälkeen, tilanne ei ole muuttunut 39 johdantokappaleessa kuvaillusta.

(41)

Niiden tietojen perusteella, joita komissio on saanut erityisesti jäsenvaltioilta sekä myös kolmansien maiden toimivaltaisilta rannikko- ja satamaviranomaisilta, komissio on todennut tapahtuneen useita sellaisia jälleenlaivauksia merellä, joissa on ollut osallisena 39 johdantokappaleessa tarkoitettuja aluksia, vaikka – kuten 60 johdantokappaleessa todetaan – Komorit on kirjallisesti vakuuttanut viranomaistensa kieltäneen jälleenlaivaukset merellä. Nämä toimet on näin ollen toteutettu ilman Komorien viranomaisten lupaa. Tämä on vastoin kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 49 kohtaa, jonka mukaan kaikkien lippuvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla niiden jälleenlaivauksiin osallistuvilla aluksilla on lippuvaltion myöntämä ennakkolupa ja että ne raportoivat jälleenlaivauksista kansallisille viranomaisille.

(42)

Komissio tarkasteli myös LIS-asetuksen 31 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti toimenpiteitä, joita Komorit on toteuttanut estääkseen LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsyn markkinoilleen. Kansainvälisessä LIS-toimintasuunnitelmassa annetaan ohjeita kansainvälisesti sovituista markkinatoimenpiteistä, jotka tukevat LIS-kalastuksesta saadun kalan ja kalatuotteiden kaupan vähentämistä tai lopettamista. Lisäksi toimintasuunnitelman 71 kohdassa esitetään, että valtiot toteuttaisivat toimia markkinoidensa läpinäkyvyyden parantamiseksi, jotta kalan ja kalatuotteiden jäljitettävyys voisi toteutua. Myös FAO:n toimintaohjeessa ja erityisesti sen 11 artiklassa esitetään pyynnin jälkeistä käsittelyä ja vastuullista kansainvälistä kauppaa koskevia hyviä käytänteitä. Toimintaohjeen 11 artiklan 1 kohdan 11 alakohdassa kehotetaan valtioita parantamaan kalan ja kalatuotteiden alkuperän tunnistamista ja näin varmistamaan, että kalan ja kalatuotteiden kansainvälinen ja kotimaan kauppa on kestävien säilyttämis- ja hoitokäytäntöjen mukaista.

(43)

Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen johdanto-osan 23 kappaleessa todetaan, Komorit ei anna tietoja Komorien kalastusalusten pyytämistä lajeista eikä saaliiden kauppavirroista. Komorien viranomaisilta saatujen tietojen perusteella komissio katsoo, että 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 23 ja 33 johdantokappaleessa käsitellyissä asioissa ei ole tapahtunut edistystä: Komorien viranomaiset eivät edelleenkään valvo Komorien aluksia ja niiden kalastustoimintaa, saaliiden purkamisia ja jälleenlaivauksia Komorien talousvyöhykkeen ulkopuolella. Komorit ei ole näin ollen voinut taata markkinoillaan riittävää avoimuutta kalojen ja kalatuotteiden jäljitettävyyden toteuttamiseksi kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 71 kohdan mukaisesti.

(44)	Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että tuotteiden jäljitettävyyttä haittaa myös avoimuuden puute Komorien rekisteröinti- ja lupamenettelyissä sekä puutteet sisäisessä yhteistyössä ja tietojen jakamisessa. Tätä käsitellään 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 24 johdantokappaleessa.

(45)

Koska Komoreilta puuttuu tarvittavia tietoja, se ei voi valvoa kalastustuotteiden jäljitettävyyttä, mikä heikentää sen valmiuksia estää kaupankäyntiä LIS-kalastuksen tuotteilla. Tämän ilmeisen jäljitettävyyden puutteen vuoksi ja koska Komorien viranomaisilla ei ole tietoa Komorien lipun alla purjehtivien alusten purkamista tai jälleenlaivaamista kaloista, Komorit ei ole voinut estää LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden purkamista satamissaan eikä näin ollen ehkäistä riskiä niiden pääsystä markkinoille. Sen vuoksi komissio ei voi varmistaa, että Komoreilla ei käydä kauppaa LIS-kalastuksesta peräisin olevilla tuotteilla. Komorit ei ole myöskään ottanut huomioon kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 24 kohdan suosituksia, joiden mukaan lippuvaltioiden olisi varmistettava kattava ja tehokas kalastuksen seuranta, valvonta ja tarkkailu toiminnan alusta alkaen ja myös purkauspaikasta lopulliseen määräpaikkaan saakka.

(46)

Komorit ei ole toteuttanut 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen jälkeen mitään asianmukaisia toimenpiteitä edellä kuvaillun tilanteen korjaamiseksi. Komorit ei ole näin ollen voinut taata markkinoillaan riittävää avoimuutta kalojen ja kalatuotteiden jäljittämiseksi kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 71 kohdan ja FAO:n toimintaohjeen 11 artiklan 1 kohdan 11 alakohdan mukaisesti.

(47)

Lokakuun 1 päivänä 2015 annetun päätöksen johdanto-osan 20–35 kappale ja 1 päivän lokakuuta 2015 jälkeen tapahtunut kehitys huomioon ottaen komissio katsoo LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan a ja b alakohdan nojalla, että Komorit on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet, jotka liittyvät LIS-aluksiin ja Komorien lipun alla purjehtivien kalastusalusten tai sen kansalaisten harjoittamaan LIS-kalastukseen, eikä se ole toteuttanut riittäviä toimia torjuakseen LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsyä markkinoilleen.

3.2 Yhteistyön ja täytäntöönpanon laiminlyönti (LIS-asetuksen 31 artiklan 5 kohta)

(48)	Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen johdanto-osan 37–41 kappaleessa selostetaan, komissio analysoi, toimiko Komorit tosiasiallisesti yhteistyössä komission kanssa tutkinnan ja siihen liittyvien toimien osalta.

(49)

Komissiolla on ollut 1 päivän lokakuuta 2015 jälkeen vaikeuksia saada aikaan yhteistyötä Komorien viranomaisten kanssa. Lisäksi kyseisten viranomaisten vastausten luotettavuutta heikensivät niiden antamat osittaiset vastaukset, joissa oli keskenään ristiriitaisia tietoja ja jotka myös osoittivat reagoinnin ongelmiin jääneen vähäiseksi.

(50)	Elokuussa 2016 komissio pyysi Komoreille tekemänsä käynnin yhteydessä Komorien viranomaisilta tiettyjä asiakirjoja, joita ei kuitenkaan tämän päätöksen antamiseen mennessä ole saatu huolimatta siitä, että komissio pyysi niitä 2 päivänä syyskuuta 2016 uudelleen.

(51)	Konkreettisiin toimiin eivät ole johtaneet myöskään asiakirjat, joita komissiolle toimitettiin 1 päivänä lokakuuta 2015 tehtyä päätöstä seuraavaan toimintasuunnitelmaan liittyen.

(52)	Johdanto-osan 33, 34 ja 50 kappaleessa kuvaillun tilanteen pohjalta komissio on myös päätellyt, että sille ei ole annettu tietoja, joilla on ratkaisevaa merkitystä.

(53)

Tällaisesta yhteistyön laiminlyönnistä tekee sitäkin vakavampaa se, että Komorien hallinto on lyönyt laimin sisäisen koordinoinnin alusten rekisteröinnistä ja kalastuksesta vastaavien viranomaisten välillä. Tämän tunnustivat Komorien viranomaisetkin komission elokuussa 2016 maahan tekemän käynnin yhteydessä. Komissio totesi, että tämän ratkaisevan heikkouden käsittelyssä oli tapahtunut vain hyvin vähän tai ei lainkaan edistystä 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen jälkeen ja että ratkaisevan merkityksellisiä tietoja ei ollut jaettu Komorien hallinnon sisäisesti.

(54)

Arvioidessaan yleisesti, kuinka Komorit täyttää lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiovelvoitteensa, komissio arvioi myös, kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 42 johdantokappaleessa mainitaan, toimiiko Komorit yhteistyössä muiden lippuvaltioiden kanssa LIS-kalastuksen torjumiseksi.

(55)

Kuten johdanto-osan 39–41 kappaleessa painotetaan, komissio on myös todennut Komorien lipun alla purjehtivien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten toimivan Komorien talousvyöhykkeen ja IOTC:n toimivaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella, erityisesti Itä-Atlantilla. Komissio panee merkille Komorien yritykset kehittää yhteistyökanavia Itä-Atlantin valtioiden kanssa sellaisten alueellisten kalastuksenhoitoelinten välityksellä, joille kuuluvilla alueilla Komorien alukset harjoittavat toimintaansa. Komorit selitti pyrkineensä saamaan aikaan suoria yhteyksiä niihin kolmansiin maihin, joissa Komorien alukset harjoittavat toimintaansa, ja komissio on tarjonnut ratkaisuja tällaisten kontaktien luomiseen. Komissiolle ei ole kuitenkaan toistaiseksi toimitettu mitään tietoja mahdollisesta kanssakäymisestä.

(56)

Johdanto-osan 34 kappaleessa mainitaan, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat lähettäneet Komorien viranomaisille keskinäistä avunantoa koskevia pyyntöjä, jotka liittyvät Komorien kalastusalusten ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten tilanteeseen ja toimintaan. Komissiolle on myös ilmoitettu kolmansien maiden tehneen samanlaisia aloitteita. Komissio on kuitenkin todennut, että Komorien viranomaisten vajavainen yhteistyö yhteydenpidossa komissioon on vaikuttanut myös näihin keskinäisen avunannon pyyntöihin. Tämä tilanne on vaarantanut toimia, joita asiaan liittyvien kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset ovat käynnistäneet eräiden Komorien alusten tapauksessa Komorien viranomaisilta saatujen tietojen perusteella.

(57)

Johdanto osan 54–56 kappaleessa kuvailtu tilanne osoittaa, että Komorit ei ole tehnyt tehokasta yhteistyötä eikä koordinoinut toimiaan sellaisten valtioiden kanssa, joiden alueella Komorien alukset toimivat, torjuakseen, ehkäistäkseen ja poistaakseen LIS-kalastusta kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 28 kohdan mukaisesti. Lisäksi kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 31 kohdan mukaisesti Komorien olisi lippuvaltiona tehtävä sopimuksia tai järjestelyjä toisten valtioiden kanssa sekä tehtävä muulla tavoin yhteistyötä sovellettavien lakien ja säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tai kansallisella, alueellisella tai maailmanlaajuisella tasolla hyväksyttyjen määräysten täytäntöönpanemiseksi.

(58)

Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun komission päätöksen johdanto-osan 44 kappaleessa korostetaan, komissio arvioi, onko Komorit tosiasiallisesti pannut sääntöjen valvonnan täytäntöön LIS-kalastukseen syyllistyneiden toimijoiden osalta ja onko määrätty riittävän ankaria seuraamuksia, niin että rikkojat eivät saa hyväkseen LIS-kalastuksesta aiheutuvaa hyötyä.

(59)	Käytettävissä oleva näyttö vahvistaa sen, ettei Komorit ole täyttänyt kansainvälisen oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan tosiasiallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden suhteen.

(60)

Kuten 31 johdantokappaleessa todetaan, Komorien viranomaiset ovat vahvistaneet, että Komorien alukset eivät saa toimia Komorien talousvyöhykkeen ulkopuolella ilman Komorien viranomaisten lupaa ja Komorien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavat alukset eivät saa harjoittaa kalastusta tai siihen liittyvää toimintaa IOTC:n toimivaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella. Merellä tapahtuvaan jälleenlaivaukseen ja yhteistoimiin on katsottu osallistuvan mahdollisesti 12 Komorien alusta. Tätä asiaa koskeviin avunantopyyntöihin liittyvän yhteydenpidon aikana Komorien viranomaiset toimittivat komissiolle ja jäsenvaltioille kirjallisia vakuutuksia siitä, että jälleenlaivaukset merellä ovat Komorien viranomaisten kieltämiä. Näin ollen kyseiset alukset harjoittavat LIS-kalastusta.

(61)

Komissio katsoi, että Komorien viranomaiset eivät kuitenkaan ole 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen jälkeen ilmoittaneet mistään sääntöjen valvontatoimista Komorien talousvyöhykkeen ja IOTC:n toimivaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella ilman Komorien viranomaisten lupaa toimivien alusten suhteen.

(62)

Lisäksi, kuten 32 johdantokappaleessa todetaan, Komorien lipun alla purjehtiville kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittaville aluksille, jotka toimivat Komorien lainsäädännön ja vaatimusten vastaisesti, on myönnetty kuuden kuukauden siirtymäaika elokuusta 2016 alkaen. Tämä päätös yhdessä 56 johdantokappaleessa kuvaillun tilanteen kanssa on vaarantanut toimia, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat käynnistäneet eräiden Komorien alusten tapauksessa Komorien viranomaisilta saatujen tietojen perusteella. Komorien viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että aluksia, jotka eivät muuta tilannettaan sääntöjen mukaiseksi kuuden kuukauden siirtymäajan loppuun mennessä, voidaan poistaa rekisteristä. On kuitenkin muistettava, että alusten poistaminen rekisteristä ei takaa sääntöjen rikkojille riittävän ankaria seuraamuksia siten, että rikkojat eivät saa hyväkseen lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvaa hyötyä.

(63)

Elokuussa 2016 tekemänsä käynnin aikana komissio totesi lisäksi, että viranomaiset eivät olleet tehneet mitään konkreettisia päätöksiä rekisteristä poistamiseksi. Sitä paitsi tällainen teoreettinen rekisteristä poistaminen ei johtaisi alusten harjoittaman LIS-kalastuksen tutkintaan tai seuraamuksiin todettujen sääntöjenvastaisuuksien tapauksessa.

(64)

Elokuussa 2016 tekemänsä käynnin aikana saamiensa tietojen perusteella komissio totesi Komorien kalastuksesta vastaavien viranomaisten laatineen tarkistusluettelon edellytyksistä kalastuslupien myöntämiselle. Tavoitteena oli tilanteen saattaminen sääntöjen mukaiseksi 62 johdantokappaleessa mainitun siirtymäajan kuluessa. Kyseinen asiakirja on toimitettu Komorien viranomaisille, jotka vastaavat alusten rekisteröinnistä. Asiakirja oli tarkoitus toimittaa myös sellaisille yksityisille oikeushenkilöille Komorien ulkopuolella, joille Komorien kalastusalusten ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten rekisterin hallinta on osittain delegoitu. Näiden yksityisten oikeushenkilöiden oli määrä toimittaa mainittu asiakirja talouden toimijoille. Komissio totesi, että asiakirja on hyvin teoreettinen eikä vastaa niitä teknisiä vaatimuksia, jotka mahdollistaisivat talouden toimijoiden Komorien lainsäädännön noudattamisen ja Komorien viranomaisille asianomaisten Komorien alusten toiminnan seurannan.

(65)

Johdanto-osan 62–64 kappaleessa tarkoitettu tilanne huomioon ottaen komissio on katsonut, että Komorien viranomaiset eivät ole toteuttaneet asianmukaisia varotoimenpiteitä sellaisten Komorien lipun alla purjehtivien kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten suhteen, jotka toimivat Komorien lainsäädännön ja vaatimusten vastaisesti.

(66)

Lisäksi muistutetaan, että kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 46 johdantokappaleessa todetaan, Komorien viranomaiset olivat jo ennen päätöstä tietoisia siitä, että niiden lipun alla purjehtivat alukset toimivat Komorien lainsäädännön ja vaatimusten vastaisesti Komorien talousvyöhykkeen ulkopuolella, mutta näiden alusten suhteen ei ollut toteutettu täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(67)

Tilanne, johon viitataan 58–66 johdantokappaleessa, on Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 94 artiklan vastainen. Kyseinen artikla koskee lippuvaltion velvollisuuksia käyttää tehokkaasti lainkäyttö- ja valvontavaltaansa lippunsa alla purjehtiviin aluksiin sekä niiden päälliköihin, muuhun päällystöön ja miehistöön nähden. Lisäksi se on vastoin suosituksia, joiden mukaan LIS-kalastukseen olisi sovellettava täytäntöönpanotoimenpiteitä ja riittävän ankaria seuraamuksia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja lopettamiseksi ja jotta rikkojat eivät saisi siitä hyötyä, kuten FAO:n toimintaohjeiden 8 kohdan 2 alakohdan 7 alakohdassa ja kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 21 kohdassa ja FAO:n lippuvaltiotoimintaa koskevien vapaaehtoisten suuntaviivojen 31–33, 35 ja 38 kohdassa todetaan.

(68)

Komorien kalastuslainsäädäntö perustuu edelleen 29 päivänä elokuuta 2007 annetulla lailla 07-011/AU ja 15 päivänä huhtikuuta 2015 annetulla asetuksella 15-050/PR vahvistettuun kalastus- ja vesiviljelysäännöstöön, joka oli voimassa 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen aikaan. Lisäksi muistutetaan, että kyseisen päätöksen 49 ja 50 johdantokappaleessa todetaan seuraavaa: i) Komorien viranomaiset myönsivät, että kalastus- ja vesiviljelysäännöstöä olisi kehitettävä edelleen, jotta voidaan varmistaa kansallisen lain sekä kansainvälisesti ja alueellisesti sovellettavien sääntöjen yhdenmukaisuus; ii) Komorien kalastus- ja vesiviljelysäännöstössä vahvistettu kalastusaluksen määritelmä ei sisällä kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavia aluksia; iii) vaikka Komorien oikeudellinen kehys kattaa kansainvälisessä oikeudessa määritellyt vakavat rikkomiset, Komorien lainsäädännössä ei erikseen määritellä LIS-kalastusta eikä erikseen säädetä LIS-kalastusta tukeviin tai sitä harjoittaviin kansalaisiin sovellettavista täytäntöönpanotoimenpiteistä ja seuraamuksista, kuten kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 18 ja 21 kohdassa esitetään.

(69)

Seuraamusjärjestelmän osalta olisi myös huomattava, että 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 50 johdantokappaleen mukaan teollisen kalastuksen yhteydessä määrättävät sakot perustuvat lisenssimaksujen arvoon. Komorien lainsäädännössä määritellyt kalastuslisenssien luokat on kuitenkin rajattu ainoastaan tonnikalalajeihin. Näin ollen muiden lajien pyyntiä harjoittavan teollisen kalastuslaivaston rikkomisille ei vastaavia sakkoja ole, koska vastaavia lisenssimaksuja ei ole. Tällainen tilanne heikentää Komorien seuraamusjärjestelmän ennaltaehkäisevää vaikutusta sekä Komorien viranomaisten mahdollisuuksia asettaa LIS-kalastukselle riittävän ankaria seuraamuksia, jotta niillä voitaisiin tosiasiallisesti ehkäistä, torjua ja lopettaa tällaista toimintaa ja estää se, että määräyksiä rikkoneet hyötyisivät lainvastaisista toimistaan.

(70)

Komorien kalastuksesta vastaavat viranomaiset ovat esittäneet komissiolle muutosluonnoksia 29 päivänä elokuuta 2007 annettuun lakiin 07-011/AU ja 15 päivänä huhtikuuta 2015 annettuun asetukseen 15-050/PR perustuvaan Komorien kalastus- ja vesiviljelysäännöstöön. Elokuussa 2016 tekemänsä käynnin aikana komissio kuitenkin totesi hallintokoneiston puutteiden haittaavan tarkistusprosessia. Lisäksi komissio havaitsi, että osa Komorien hallinnosta piti lainsäädännön tarkistamista tilaisuutena edistää Komorien mukavuuslippupolitiikkaa. Sen vuoksi komissio katsoo, että Komorien lainsäädäntö ei edelleenkään riitä turvaamaan sovellettavien kansainvälisten ja alueellisten sääntöjen noudattamista.

(71)

Komorien viranomaisilta saamiensa ja elokuussa 2016 tekemänsä käynnin aikana keräämiensä tietojen perusteella komissio totesi, että monia Komorien lainsäädännön vaatimuksia ei ole vieläkään pantu täytäntöön, ja Komorit ei valvo niiden noudattamista (esimerkiksi velvollisuus toimittaa alusten seurantajärjestelmän tiedot ja raportoida saalistietoja, Komorien alusten toiminta-alueen rajoitukset jne.). Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 47 johdantokappaleessa todetaan, tämä tilanne osoittaa viranomaisten kyvyttömyyttä seurata Komorien alusten toimintaa ja heikentää edelleen viranomaisten kykyä tosiasiallisesti valvoa eri alueisiin sovellettavien sääntöjen noudattamista.

(72)

Lisäksi ei ole tapahtunut mitään edistystä 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 51 johdantokappaleessa käsitellyissä kysymyksissä, jotka liittyvät Komorien laivaston toiminnan johdonmukaista valvomista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman puuttumiseen ja tarkastajien liian vähäiseen määrään.

(73)

Elokuussa 2016 tekemänsä käynnin aikana komissiolle selvisi, että vaikka Komorien viranomaiset ovat myöntäneet olevansa kykenemättömiä seuraamaan ja valvomaan Komorien alusten harjoittamaa kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa riippumatta siitä, missä nämä alukset toimintaa harjoittavat, samoin kuin ulkomaisten alusten toimintaa Komorien talousvyöhykkeellä, Komoreilla oli kuitenkin aikomus jatkaa aluskannan laajentamista.

(74)

Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen johdanto-osan 67–72 kappaleessa todetaan, Komorien kehitystasoa ei voida pitää tekijänä, joka heikentäisi toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia toimia yhteistyössä muiden maiden kanssa ja toteuttaa täytäntöönpanotoimia. Komorien kehitystasosta johtuvien erityisten rajoitteiden arviointia kuvaillaan tarkemmin tämän päätöksen johdanto-osan 88–93 kappaleessa.

(75)

Komissio katsoo LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan ja 5 kohdan a, b, c ja d alakohdan nojalla ja 1 päivänä lokakuuta 2015 antamansa päätöksen johdanto-osan 37–54 kappaleen ja 1 päivän lokakuuta 2015 jälkeen tapahtuneen kehityksen perusteella, että Komorit on laiminlyönyt sille lippu-, rannikko-, satama- ja markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat yhteistyö- ja täytäntöönpanotoimiin liittyvät velvollisuudet.

3.3 Kansainvälisten sääntöjen täytäntöönpanon laiminlyönti (LIS-asetuksen 31 artiklan 6 kohta)

(76)

Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun komission päätöksen johdanto-osan 57–60 kappaleessa selostetaan, komissio on analysoinut saatavilla olleista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen – erityisesti IOTC:n ja lounaisen Intian valtameren kalastuskomission (SWIOFC) – julkaisemista tiedoista ne, jotka se katsoi merkityksellisiksi. Lisäksi komissio on analysoinut merkityksellisiksi katsotut tiedot, jotka liittyvät Komorien asemaan IOTC:n ja SWIOFC:n sopimuspuolena 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun komission päätöksen jälkeen.

(77)

Lokakuun 1 päivänä 2015 annetun päätöksen johdanto-osan 57 ja 58 kappaleessa kuvaillaan toistuvia ja yksittäisiä ongelmia, jotka liittyvät IOTC:n päätöslauselmien noudattamiseen vuonna 2014 sekä 25 päivänä maaliskuuta 2015 annetun IOTC:n vaatimustenmukaisuuskertomuksen (4) noudattamiseen Komoreilla.

(78)

Komoreita koskevasta 16 päivänä huhtikuuta 2016 annetusta IOTC:n vaatimustenmukaisuuskertomuksesta (5) saatujen tietojen mukaan vuonna 2015 todettiin useita vaatimusten noudattamiseen liittyviä toistuvia ongelmia. Erityisesti seuraavia vaatimuksia Komorit oli noudattanut vain osittain: i) vaatimus antaa yhdistetyt tilastotiedot haiden nimellissaaliista päätöslauselman 05/05 mukaisesti; ii) vaatimus antaa yhdistetyt tilastotiedot haiden saaliista ja pyyntiponnistuksesta päätöslauselman 05/05 mukaisesti ja iii) vaatimus antaa yhdistetyt tilastotiedot haiden kokojakaumasta päätöslauselman 05/05 mukaisesti. Komorit ei ole myöskään antanut tietoja pienimuotoisesta kalastuksesta pyydyslajeittain päätöslauselman 11/04 mukaisesti.

(79)	Samassa kertomuksessa käsiteltiin myös yksittäisiä sääntöjenvastaisuuksia. Komorit ei ole antanut tietoja valkopilkkahain kalastuskiellosta päätöslauselman 13/06 mukaisesti eikä tietoja merikilpikonnia koskevien FAO:n suuntaviivojen täytäntöönpanosta päätöslauselman 12/04 mukaisesti.

(80)

IOTC:n päätöslauselmien noudattamista koskevat ongelmat osoittavat, että Komorit on jättänyt täyttämättä YK:n merioikeusyleissopimuksen 94 artiklan mukaiset lippuvaltiovelvoitteensa. Ne osoittavat myös, että Komorit ei noudata lippuvaltiotoimintaa koskevien FAO:n vapaaehtoisten suuntaviivojen 31–33, 35 ja 38 kohdan suosituksia eikä kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 24 kohtaa.

(81)

Komorit ei ole alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen sopimuspuolena, lukuun ottamatta IOTC:tä ja SWIOFC:tä. Kun otetaan huomioon myös Intian valtameren alueen ulkopuolella toimivan Komorien laivaston rakenne, kyseinen havainto heikentää Komorien pyrkimyksiä täyttää YK:n merioikeusyleissopimuksen ja erityisesti sen 117 ja 118 artiklan mukaisia velvoitteita.

(82)

Lisäksi Komorit ei ole ratifioinut kalastuksenhoitoon liittyviä kansainvälisiä oikeudellisia välineitä, lukuun ottamatta YK:n merioikeusyleissopimusta. Kun otetaan huomioon, miten tärkeitä hajallaan olevat ja laajasti vaeltavat kalakannat Komoreille ovat, tämä havainto heikentää Komorien pyrkimyksiä täyttää merioikeusyleissopimuksen ja erityisesti sen 63 ja 64 artiklan mukaisia velvoitteita lippu-, rannikko-, satama- ja markkinavaltioina.

(83)

Komorien toiminta kansainvälisten välineiden täytäntöönpanossa ei ole kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 11 kohdan suositusten mukaista. Niissä valtioita kannustetaan ensisijaisesti ratifioimaan tai hyväksymään YK:n merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoa koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien sopimus hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä (YK:n kalakantasopimus UNFSA) ja FAO:n sopimus tai liittymään niihin. Lisäksi Komorit ei noudata 14 kohtaa, jossa määrätään, että valtioiden olisi pantava toimintaohjeet ja siihen liittyvät kansainväliset toimintasuunnitelmat kaikilta osin ja tehokkaasti täytäntöön.

(84)	Komorit ei ole ratifioinut FAO:n vuoden 2009 satamavaltion toimenpiteitä koskevaa sopimusta.

(85)	Komorit ei ole vastoin kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 25–27 kohdassa esitettyjä suosituksia tähän mennessäkään laatinut kansallista toimintasuunnitelmaa LIS-kalastuksen torjumiseksi.

(86)

Komorien viranomaisilta saatujen tietojen perusteella komissio totesi, että Komorien kalastusalusten ja kalastukseen liittyvää toimintaa harjoittavien alusten rekisterin hallinta on edelleenkin osittain delegoitu yksityisille oikeushenkilöille Komorien ulkopuolella. Komission keräämien tietojen ja Komorien antamien ilmoitusten perusteella todettiin Komorien jättäneen varmistamatta, että sen lipun alla purjehtivat alukset ovat tosiasiallisesti sidoksissa Komoreihin. Tämä on vastoin YK:n merioikeusyleissopimuksen 91 artiklaa, jonka mukaan lippuvaltion ja sen alusten on oltava tosiasiallisesti sidoksissa keskenään.

(87)

LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 6 kohdan nojalla komissio katsoo 1 päivänä lokakuuta 2015 antamansa päätöksen johdanto-osan 55–65 kappaleen ja 1 päivän lokakuuta 2015 jälkeen tapahtuneen kehityksen perusteella, että Komorit on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet, jotka koskevat kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

3.4 Kehitysmaiden erityiset rajoitukset (LIS-asetuksen 31 artiklan 7 kohta)

(88)

Komoreilla on matala inhimillisen kehityksen indeksi, ja se oli vuoden 2014 (6) YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä (UNHDI) listatuista 188 maasta 159. sijalla. Lisäksi muistutetaan, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006 (7) mukaisesti Komorit luokitellaan vähiten kehittyneiden maiden luokkaan (8).

(89)

Ei ole saatu pitäviä todisteita sen olettamuksen tueksi, että Komoreille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvien velvollisuuksien laiminlyönti johtuisi kehitystasosta aiheutuvista rajoitteista. Vaikka valmiuksia rajoittavia erityisiä tekijöitä voi yleisesti esiintyä seurannan, valvonnan ja tarkkailun alalla, edellisissä jaksoissa todettuja puutteita ei voida perustella Komorien kehitystasosta johtuvilla erityisrajoitteilla. Tämä koskee erityisesti Komorien rekisterin tilannetta ja sitä, että osaa Komorien laivastosta ei valvota mitenkään.

(90)

Kuten 1 päivänä lokakuuta 2015 annetun päätöksen 69 johdantokappaleessa todetaan, näyttää siltä, että havaitut puutteet johtuvat ensisijaisesti siitä, että hallinnollinen toimintaympäristö on riittämätön ja Komorien hallinnon sisäinen yhteistyö ja tiedonjako sillä tavoin puutteellista, että Komorien velvollisuuksien noudattamista lippu-, rannikko-, satama- ja markkinavaltiona ei voida varmistaa. Tilannetta pahentaa se, että Komorien kalastusta ja siihen liittyviä toimintoja harjoittavan laivaston koko ei ole suhteessa sen toiminta-alueeseen.

(91)

Lisäksi on syytä todeta, että Euroopan unioni ja Komorien liitto ovat allekirjoittaneet kalastuskumppanuussopimuksen (9). Kyseisen sopimuksen viimeisimmässä pöytäkirjassa (10) on Komoreille maksettavaan rahoitusosuuteen sisällytetty alakohtaista taloudellista tukea. Alakohtaisen taloudellisen tuen tarkoitus on edistää kestävän kalastuksen kehittämistä lujittamalla hallintoa ja tieteellisiä valmiuksia erityisesti kestävän kalastuksenhoidon, seurannan, valvonnan ja tarkkailun aloilla. Tämän tarkoituksena oli osaltaan auttaa Komoreita täyttämään kansainvälisen oikeuden mukaiset tehtävänsä lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiona ja LIS-kalastuksen torjunnassa.

(92)

Komorit saa tukea myös alueellisista aloitteista, kuten Euroopan unionin rahoittamasta ja Intian valtameren komission (IOC) toteuttamasta SmartFish-hankkeesta, jossa käytetään keinoina LIS-kalastuksen torjumiseen muun muassa resurssien jakamista, tietojen vaihtamista ja koulutusta sekä toimivien seuranta-, valvonta- ja tarkkailujärjestelyjen kehittämistä. Toinen vastaava väline on Maailmanpankin SWIOFish 1 -hanke (First South West Indian Ocean Fisheries Governance and Shared Growth Project), jonka tavoitteena on parantaa ensisijaisiksi valittujen kalastusten hoidon tehokkuutta alueellisella, kansallisella ja yhteisöjen tasolla.

(93)

Tässä jaksossa esitetyt näkökohdat perustuvat kaikkiin komission kokoamiin tosiseikkoihin ja Komorien antamiin tietoihin, ja ne huomioon ottaen komissio toteaa, että LIS-asetuksen 31 artiklan 7 kohdan nojalla näyttäisi olevan aiheellista ottaa huomioon Komorien kehitystilanteen asettamat erityiset rajoitteet, jotka voivat heikentää Komorien yleistä suoriutumista kalastuksenhoidossa. Komoreita koskevien todettujen puutteiden luonne huomioon ottaen katsotaan kuitenkin, että Komorien kehitystason perusteella ei voida täysin puolustella tai muulla tavoin perustella sen lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kalastusasioiden osalta yleisesti harjoittamaa toimintaa eikä sen riittämättömiä toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja poistamiseksi.

4. YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUMATTOMAN KOLMANNEN MAAN TOTEAMISTA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

(94)

Ottaen huomioon tehdyt päätelmät siitä, että Komorit on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet eikä ole toteuttanut toimenpiteitä LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja poistamiseksi, kyseinen maa olisi LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti todettava kolmanneksi maaksi, joka ei osallistu LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön.

(95)

LIS-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa evättävä kalastustuotteiden tuonti unioniin ilman, että niiden tarvitsee pyytää lisätodisteita tai lähettää lippuvaltiolle avunpyyntöä, havaitessaan, että saalistodistuksen ovat varmentaneet sellaisen lippuvaltion viranomaiset, joka on todettu 31 artiklan mukaisesti yhteistyöhön osallistumattomaksi.

(96)	Olisi todettava, että Komorien toteaminen maaksi, jonka komissio katsoo yhteistyöhön osallistumattomaksi tämän päätöksen mukaisesti, ei estä komissiota tai neuvostoa toteuttamasta myöhemmin toimia yhteistyöhön osallistumattomia maita koskevan luettelon laatimiseksi.

5. KOMITEAMENETTELY

(97)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Todetaan Komorit kolmanneksi maaksi, jonka komissio ei katso osallistuvan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.

(2) Komission päätös, annettu 1 päivänä lokakuuta 2015, kolmannelle maalle annettavasta ilmoituksesta, jonka mukaan se mahdollisesti todetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi (EUVL C 324, 2.10.2015, s. 6).

(3) Kirje Komorien tuotanto-, ympäristö-, energia-, teollisuus- ja käsiteollisuusalojen ministerille 1. lokakuuta.2015.

(4) Tiedot saatu internetosoitteesta: http://www.iotc.org/sites/default/files/documents/2015/04/IOTC-2015-CoC12-CR04E-Comoros.pdf

(5) Tiedot saatu internetosoitteesta: http://www.iotc.org/compliance/monitoring

(6) Tiedot saatu internetosoitteesta: http://hdr.undp.org/en/composite/HDI

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41).

(8) Tiedot saatu internetosoitteesta: http://www.oecd.org/dac/stats/documentupload/DAC%20List%20of%20ODA%20Recipients%202014%20final.pdf

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1563/2006, annettu 5 päivänä lokakuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (EUVL L 290, 20.10.2006, s. 6).

(10) Neuvoston päätös 2013/786/EU, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin ja Komorien liiton kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 349, 21.12.2013, s. 4) ja Euroopan unionin ja Komorien liiton kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytty pöytäkirja (EUVL L 349, 21.12.2013, s. 5).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 135

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	60. vuosikerta 24. toukokuu 2017

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) 2017/880, annettu 23 päivänä toukokuuta 2017, säännöistä farmakologisesti vaikuttavalle aineelle tietyn elintarvikkeen osalta vahvistetun jäämän enimmäismäärän soveltamisesta samasta eläinlajista saatavaan toiseen elintarvikkeeseen ja farmakologisesti vaikuttavalle aineelle yhden tai useamman eläinlajin osalta vahvistetun jäämän enimmäismäärän soveltamisesta muihin eläinlajeihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/2009 mukaisesti ( 1 )	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/881, annettu 23 päivänä toukokuuta 2017, väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 täytäntöönpanosta laatuselvityksiä koskevien menettelyjen ja laatuselvitysten rakenteen sekä tietojen toimittamisessa käytettävän teknisen esitysmuodon osalta ja asetuksen (EU) N:o 1151/2010 muuttamisesta ( 1 )	6
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/882, annettu 23 päivänä toukokuuta 2017, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden välisen talouskumppanuussopimuksen pöytäkirjassa 1 määrättyjä alkuperäsääntöjä koskevista poikkeuksista, joita sovelletaan tiettyjen Namibiasta tuotavien tuotteiden kiintiössä	15
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2017/883, annettu 11 päivänä toukokuuta 2017, ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta yhteistyöstä muilla kuin neljän vapauden alaan kuuluvilla erityisalueilla tehdyn ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 muuttamiseen (budjettikohta 12.02.01)	18
	*	Neuvoston päätös (EU) 2017/884, annettu 22 päivänä toukokuuta 2017, alueiden komitean yhden jäsenen, jota Ruotsin kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä	21
	*	Neuvoston päätös (EU) 2017/885, annettu 22 päivänä toukokuuta 2017, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Saksan liittotasavalta on ehdottanut, nimeämisestä	22
	*	Neuvoston päätös (EU) 2017/886, annettu 22 päivänä toukokuuta 2017, alueiden komitean kolmen jäsenen ja kuuden varajäsenen, joita Tšekin tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä	23
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/887, annettu 22 päivänä toukokuuta 2017, toimenpiteistä suu- ja sorkkatautiviruksen kulkeutumisen unioniin Tunisiasta estämiseksi sekä täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/675 muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 3221) ( 1 )	25
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/888, annettu 22 päivänä toukokuuta 2017, päätöksen 2003/467/EY muuttamisesta Italian Umbrian alueen tuberkuloosista virallisesti vapaaksi tunnustetun aseman ja Puolan naudan tarttuvasta leukoosista vapaan aseman osalta, päätöksen 2004/558/EY muuttamisesta Saksan naudan tarttuvasta rinotrakeiitista vapaan aseman osalta sekä päätöksen 2008/185/EY muuttamisesta Puolan tiettyjen alueiden Aujeszkyn taudista vapaan aseman ja Italian Veneton alueen Aujeszkyn taudin hävittämisohjelman hyväksymisen osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 3239) ( 1 )	27
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/889, annettu 23 päivänä toukokuuta 2017, Komorien liiton toteamisesta laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi	35