6.4.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 92/9

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/644,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017,

näytteenotto- ja määritysmenetelmistä tietyissä elintarvikkeissa olevien dioksiinien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien tarkastusta varten sekä asetuksen (EU) N:o 589/2014 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) asetetaan enimmäismäärät muille kuin dioksiinien kaltaisille polyklooratuille bifenyyleille (PCB-yhdisteille), dioksiineille ja furaaneille sekä dioksiinien, furaanien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle tietyissä elintarvikkeissa.

(2)

Jotta voidaan edistää proaktiivista lähestymistapaa polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien (PCDD:t), polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymisen vähentämiseksi elintarvikkeissa, niiden toimintarajat vahvistetaan komission suosituksessa 2013/711/EU (3). Toimintarajat on toimivaltaisten viranomaisten ja toimijoiden käyttämä väline sellaisten tapausten esiin saamiseksi, joissa on asianmukaista määrittää saastumisen lähde ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen vähentämiseksi tai poistamiseksi.

(3)	Komission asetuksessa (EY) N:o 589/2014 (4) vahvistetaan dioksiinien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien virallisessa tarkastuksessa sovellettavia näytteenottomenettelyä ja määritysmenetelmiä koskevat erityissäännökset.

(4)

Tässä asetuksessa vahvistetut säännökset koskevat ainoastaan dioksiinien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden määrittämistä ja niihin liittyvää näytteenottoa asetuksen (EY) N:o 1881/2006 ja suosituksen 2013/711/EU panemiseksi täytäntöön. Ne eivät vaikuta neuvoston direktiivin 96/23/EY (5) liitteissä III ja IV esitettyjen näytteenottostrategian, -tasojen ja -taajuuden soveltamiseen. Ne eivät vaikuta myöskään komission päätöksessä 98/179/EY (6) säädettyjen kohdentamiskriteerien soveltamiseen.

(5)

On aiheellista varmistaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (7) 4 artiklan puitteissa suoritettavia tarkastuksia soveltavat elintarvikealan toimijat käyttävät näytteenottomenettelyjä, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjä näytteenottomenettelyjä, jotta voidaan varmistaa, että kyseisiä tarkastuksia varten otettavat näytteet ovat edustavia. Lisäksi dioksiineja ja PCB-yhdisteitä käsittelevä Euroopan unionin vertailulaboratorio on esittänyt näyttöä siitä, että määritystulokset eivät tietyissä tapauksissa ole luotettavia, jos laboratoriot eivät sovella tässä asetuksessa säädettyjä suorituskykyvaatimuksia suorittaessaan määrityksiä elintarvikealan toimijoiden asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan mukaisesti ottamista näytteistä. Siksi on aiheellista tehdä myös suorituskykyvaatimusten soveltamisesta pakollista kyseisiä näytteitä määritettäessä.

(6)

Koska komission päätöksessä 2002/657/EY (8) säädettyä päätösrajan käyttöön perustuvaa lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että määritystulos ylittää enimmäismäärän tietyllä todennäköisyydellä, ei enää sovelleta elintarvikkeissa olevien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden määrittämiseen, on aiheellista poistaa kyseinen lähestymistapa ja säilyttää vain laajennetun epävarmuuden lähestymistapa, jossa käytetään peittokerrointa 2, jolloin luottamustaso on noin 95 prosenttia.

(7)	Bioanalyyttisiä seulontamenetelmiä koskevia raportointivaatimuksia vastaavasti on aiheellista säätää myös seulonnassa käytettäviä fysikaalis-kemiallisia menetelmiä koskevista erityisistä raportointivaatimuksista.

(8)

Koska dioksiinit, dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet ja muut kuin dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet määritetään useimmissa tapauksissa yhdessä, on aiheellista yhdenmukaistaa muita kuin dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä koskevat suorituskykyvaatimukset dioksiineja ja dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä koskevien suorituskykyvaatimusten kanssa. Kyse on yksinkertaistamisesta, joka ei aiheuta merkittäviä muutoksia käytännössä, sillä muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden tapauksessa sekundaaristen ionien suhteellinen intensiteetti verrattuna kohdeioneihin on > 50 prosenttia.

(9)	Lisäksi nykyiseen lainsäädäntöön ehdotetaan useita muita pieniä muutoksia, jotka edellyttävät asetuksen (EU) N:o 589/2014 kumoamista ja sen korvaamista uudella asetuksella, jotta tekstin luettavuus säilyy.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa sovelletaan liitteessä I esitettyjä määritelmiä ja lyhenteitä.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä olevassa 5 jaksossa lueteltujen elintarvikkeiden dioksiini- ja furaanipitoisuuksien sekä dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien viralliseen tarkastukseen tarkoitetut näytteet on otettava tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä olevassa 5 jaksossa lueteltujen elintarvikkeiden dioksiini- ja furaanipitoisuuksien sekä dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien tarkastukseen tarkoitettujen näytteiden valmistus ja määritykset on suoritettava tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

4 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä olevassa 5 jaksossa lueteltujen elintarvikkeiden muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien tarkastukseen tarkoitetut määritykset on suoritettava tämän asetuksen liitteessä IV vahvistettujen määritysmenetelmiä koskevien vaatimusten mukaisesti.

5 artikla

Kumotaan asetus (EU) N:o 589/2014.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä huhtikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(2) Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).

(3) Komission suositus 2013/711/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden vähentämisestä rehuista ja elintarvikkeista (EUVL L 323, 4.12.2013, s. 37).

(4) Komission asetus (EU) N:o 589/2014, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2014, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä tietyissä elintarvikkeissa olevien dioksiinien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien tarkastusta varten sekä asetuksen (EU) N:o 252/2012 kumoamisesta (EUVL L 164, 3.6.2014, s. 18).

(5) Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10).

(6) Komission päätös 98/179/EY, tehty 23 päivänä helmikuuta 1998, eräiden elävistä eläimistä ja eläintuotteista seurattavien aineiden ja niiden jäämien määrittämistä varten tehtävää virallista näytteenottoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 65, 5.3.1998, s. 31).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).

(8) Komission päätös 2002/657/EY, tehty 14 päivänä elokuuta 2002, neuvoston direktiivin 96/23/EY täytäntöönpanosta määritysmenetelmien suorituskyvyn ja tulosten tulkinnan osalta (EYVL L 221, 17.8.2002, s. 8);

LIITE I

MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET

I MÄÄRITELMÄT

Tässä asetuksessa sovelletaan päätöksen 2002/657/EY liitteessä I vahvistettuja määritelmiä.

Kyseisten määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1	’Toimintarajalla’ tarkoitetaan tietyn aineen määrää, joka on määritetty suosituksen 2013/711/EU liitteessä ja jonka ylittyessä käynnistetään tutkimukset saastumislähteen tunnistamiseksi tapauksissa, joissa havaitaan aineen kohonneita pitoisuuksia.

1.2

’Seulontamenetelmillä’ tarkoitetaan niiden näytteiden valitsemista, joissa PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät enimmäismäärät tai toimintarajat. Seulontamenetelmien on mahdollistettava suuri näytteenkäsittelykapasiteetti, joka on kustannustehokas ja parantaa mahdollisuutta havaita uusia tapauksia, joissa suurille pitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa kuluttajille terveysriskejä. Seulontamenetelmien on perustuttava bioanalyyttisiin tai GC-MS-menetelmiin. Enimmäismäärän noudattamisen tarkastamiseksi vahvistetun cut-off-arvon ylittävistä näytteistä saadut tulokset on tarkistettava tekemällä alkuperäisestä näytteestä täydellinen uusi analyysi käyttäen varmistusmenetelmää.

1.3

’Varmistusmenetelmillä’ tarkoitetaan menetelmiä, joilla saadaan täydelliset tiedot tai lisätietoja, joiden avulla PCDD/PCDF-yhdisteet ja dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet voidaan tunnistaa ja kvantifioida yksiselitteisesti enimmäistasolla tai tarvittaessa toimintarajalla. Tällaisia varmistusmenetelmiä ovat korkean erotuskyvyn kaasukromatografia / korkean erotuskyvyn massaspektrometria (GC-HRMS) tai kaasukromatografia/tandem-massaspektrometria (GC-MS/MS).

1.4

’Bioanalyyttisillä menetelmillä’ tarkoitetaan biologisiin periaatteisiin perustuvia menetelmiä, esimerkiksi solupohjaisia määrityksiä, reseptorimäärityksiä tai immunomäärityksiä. Niiden kautta ei saada tuloksia kongeneeritasolla, vaan ainoastaan viite (1) TEQ-arvosta bioanalyyttisinä ekvivalentteina (BEQ) ilmaistuna sen vuoksi, että kaikki testissä vasteen tuottavassa näyteuutteessa olevat yhdisteet eivät välttämättä täytä kaikkia TEQ-periaatteen vaatimuksia.

1.5

’Biotestin korjatulla saannolla’ tarkoitetaan BEQ-arvoa, joka on laskettu TCDD:n tai PCB 126:n kalibrointikäyrästä korjattuna nollanäytteelle ja sen jälkeen jaettu varmistusmenetelmällä määritetyllä TEQ-arvolla. Sillä pyritään korjaamaan sellaisia tekijöitä kuin PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden hävikkiä uuttamis- ja puhdistusvaiheissa, sellaisten mukana uuttuneiden yhdisteiden vaikutusta, jotka voivat voimistaa tai heikentää vastetta (agonistiset ja antagonistiset vaikutukset), käyrän sovituksen laatua, tai toksisuusekvivalenssikertoimen (TEF) arvojen ja suhteellisen voimakkuuden (REP) arvojen välisiä eroja. Biotestin korjattu saanto lasketaan soveltuvista vertailunäytteistä, joissa on edustava kongeneerijakauma lähellä enimmäismäärää tai toimintarajaa olevissa pitoisuuksissa.

1.6	’Toistomäärityksellä’ tarkoitetaan tarkasteltavien analyyttien erillistä määrittämistä käyttäen toista osaa samasta homogenoidusta näytteestä.

1.7

’Yksittäisen kongeneerin hyväksytyllä määritysrajalla (2) näytteessä’ tarkoitetaan matalinta analyytin pitoisuutta, joka voidaan mitata kohtuullisella tilastollisella varmuudella ja joka täyttää tunnistamista koskevat kriteerit, jotka on kuvattu kansainvälisesti tunnustetuissa standardeissa, esimerkiksi standardissa EN 16215:2012 (”Animal feed – Determination of dioxins and dioxin-like PCBs by GC/HRMS and of indicator PCBs by GC/HRMS”) ja/tai tarkistetuissa EPA-menetelmissä 1613 ja 1668.

Yksittäisen kongeneerin hyväksytty määritysraja voi olla

a)	se näyteuutteessa olevan analyytin pitoisuus, joka tuottaa kahdelle mitattavalle ionille mittalaitteessa vasteen, jossa vähemmän herkän raakadatasignaalin signaali-kohinasuhde on 3:1; tai, jos teknisistä syistä signaali-kohinasuhteen laskelma ei tuota luotettavia tuloksia,

b)	kalibrointikäyrällä oleva alin pitoisuus, joka antaa hyväksyttävän (≤ 30 %) ja johdonmukaisen (mitattuna vähintään näytesarjan alusta ja lopusta) poikkeaman keskimääräisestä suhteellisesta vastekertoimesta, joka on laskettu kalibrointikäyrän kaikille pisteille kussakin näytesarjassa (3).

1.8	’Suurimmilla arvoilla’ tarkoitetaan käsitettä, jonka mukaan kunkin määrittämättä jääneen kongeneerin arvon oletetaan olevan määritysrajaa vastaava arvo.

1.9	’Pienimmillä arvoilla’ tarkoitetaan käsitettä, jonka mukaan kunkin määrittämättä jääneen kongeneerin arvon oletetaan olevan nolla.

1.10	’Väliarvoilla’ tarkoitetaan käsitettä, jonka mukaan kunkin määrittämättä jääneen kongeneerin arvon oletetaan olevan puolet määritysrajaa vastaavasta arvosta.

1.11

’Erällä’ tarkoitetaan yhdellä kertaa toimitettua tunnistettavaa määrää elintarviketta, jonka osalta viranomainen vahvistaa, että sillä on samoja ominaisuuksia, kuten alkuperä, lajike, pakkaustapa, pakkaaja, lähettäjä tai merkinnät. Kalojen ja kalastustuotteiden on lisäksi oltava kooltaan vertailukelpoisia. Mikäli tavaralähetyksen kalat eivät ole kooltaan ja/tai painoltaan vertailukelpoisia, tavaralähetystä voidaan silti pitää yhtenä eränä, mutta näytteenottoon on sovellettava erityismenettelyä.

1.12	’Osaerällä’ tarkoitetaan suuremmasta erästä näytteenottoa varten erotettua tiettyä osaa. Kunkin osaerän on oltava fyysisesti erillinen ja yksilöitävissä.

1.13	’Osanäytteellä’ tarkoitetaan tutkittavan erän tai osaerän yhdestä ainoasta kohdasta otettua näytettä.

1.14	’Kokoomanäytteellä’ tarkoitetaan kaikkien tutkittavasta erästä tai osaerästä otettujen osanäytteiden muodostamaa kokonaisuutta.

1.15	’Laboratorionäytteellä’ tarkoitetaan laboratoriolle tarkoitettua kokoomanäytteen edustavaa osaa tai määrää.

II KÄYTETYT LYHENTEET

BEQ	bioanalyyttinen ekvivalentti
GC	kaasukromatografia
HRMS	korkean erotuskyvyn massaspektrometria
LRMS	matalan erotuskyvyn massaspektrometria
MS/MS	tandem-massaspektrometria
PCB	polykloorattu bifenyyli
Muut kuin dioksiinin kaltaiset PCB:t	PCB 28, PCB 52, PCB 101, PCB 138, PCB 153 ja PCB 180
PCDD	polyklooratut dibentso-p-dioksiinit
PCDF	polyklooratut dibentsofuraanit
QC	laadunvalvonta
REP	suhteellinen voimakkuus
TEF	toksisuusekvivalenssikerroin
TEQ	toksisuusekvivalentti
TCDD	2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini
U	laajennettu mittausepävarmuus

(1) Bioanalyyttiset menetelmät eivät kohdistu suoraan TEF-järjestelmään sisältyviin kongeneereihin. Näyteuutteessa voi olla muita rakenteellisesti samankaltaisia AhR-aktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat kokonaisvasteeseen. Sen vuoksi bioanalyyttisillä menetelmillä saadut tulokset eivät ole arvio näytteen TEQ-arvosta vaan viite siitä.

(2) Tarvittaessa on noudatettava asiakirjassa ”Guidance Document on the Estimation of LOD and LOQ for Measurements in the Field of Contaminants in Feed and Food” [link to website] kuvattuja periaatteita.

(3) Määritysraja lasketaan alimmasta pitoisuudesta ottaen huomioon sisäisten standardien saannot ja näytesaanti.

LIITE II

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT TIETYISSÄ ELINTARVIKKEISSA OLEVIEN DIOKSIINIEN (PCDD/PCDF), DIOKSIINIEN KALTAISTEN PCB-YHDISTEIDEN JA MUIDEN KUIN DIOKSIINIEN KALTAISTEN PCB-YHDISTEIDEN PITOISUUKSIEN VIRALLISTA TARKASTUSTA VARTEN

I SOVELTAMISALA

Elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksien (PCDD-/PCDF-pitoisuuden), dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien viralliseen tarkastukseen tarkoitetut näytteet on otettava tässä liitteessä esitettyjen menetelmien mukaisesti. Tällä tavoin saatujen kokoomanäytteiden katsotaan edustavan eriä tai osaeriä, joista ne on otettu. Laboratorionäytteistä määritettyjen pitoisuuksien perusteella arvioidaan, noudattavatko tutkittavat erät asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistettuja enimmäismääriä.

Jotta voidaan varmistaa, että asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan säännöksiä noudatetaan, kun elintarvikealan toimijat ottavat näytteitä dioksiinipitoisuuksien (PCDD-/PCDF-pitoisuuden), dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien virallista tarkastusta varten, niiden on suoritettava näytteenotto tämän liitteen III luvussa kuvattujen menetelmien mukaisesti tai sovellettava vastaavaa näytteenottomenetelmää, jonka on osoitettu olevan edustavuudeltaan samaa tasoa kuin tämän liitteen III luvussa kuvattu näytteenottomenetelmä.

II YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. Henkilöstö

Virallisen näytteen ottajan on oltava kyseisen jäsenvaltion tähän tehtävään osoittama henkilö.

2. Tuote, josta näyte otetaan

Jokaisesta tutkittavasta erästä tai osaerästä on otettava erilliset näytteet.

3. Varotoimenpiteet

Näytteenoton ja näytteiden valmistuksen aikana on toteutettava varotoimenpiteitä, joilla vältetään kaikki mahdolliset muutokset, jotka voivat vaikuttaa dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksiin, määrityksen suorittamiseen tai kokoomanäytteiden edustavuuteen.

4. Osanäytteet

Osanäytteet on mahdollisuuksien mukaan otettava tutkittavan erän tai osaerän eri kohdista. Jos tästä menettelystä poiketaan, siitä on ilmoitettava II.8 kohdassa tarkoitetussa näytteenottotodistuksessa.

5. Kokoomanäytteen valmistus

Kokoomanäyte saadaan yhdistämällä osanäytteet. Näytteen painon on oltava vähintään 1 kg, ellei tämä ole epäkäytännöllistä esimerkiksi siksi, että näyte on yksittäinen pakkaus tai tuotteen kaupallinen arvo on hyvin korkea.

6. Rinnakkaisnäytteet

Valvonta-, suoja- ja riitojenratkaisutoimenpiteitä varten tarkoitetut rinnakkaisnäytteet on otettava homogenoidusta kokoomanäytteestä, jos tällainen menettely on jäsenvaltiossa noudatettavien, elintarvikealan toimijan oikeuksia koskevien sääntöjen mukainen. Valvontatoimenpiteisiin tarkoitettujen laboratorionäytteiden on oltava kooltaan riittävän suuria, jotta määrityksen suorittaminen ainakin toiseen kertaan on mahdollista.

7. Näytteiden pakkaaminen ja lähettäminen

Jokainen näyte on pakattava inertistä materiaalista valmistettuun puhtaaseen astiaan, joka suojaa näytettä riittävästi kontaminaatiolta, määritettävien aineiden imeytymiseltä astian sisäseinämiin sekä kuljetusvaurioilta. On myös toteutettava kaikki tarvittavat varotoimenpiteet, joilla estetään näytteen koostumuksen muuttuminen kuljetuksen tai varastoinnin aikana.

8. Näytteiden sinetöinti ja merkitseminen

Jokainen viralliseen käyttöön otettu näyte on sinetöitävä näytteenottopaikalla ja merkittävä jäsenvaltiossa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Kustakin näytteenotosta on laadittava näytteenottotodistus, jonka perusteella on mahdollista yksiselitteisesti tunnistaa erä, josta näyte on otettu. Näytteenottotodistuksessa on ilmoitettava näytteenottopaikka ja -aika sekä kaikki lisätiedot, joista voi olla hyötyä määrityksen tekijälle.

III NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA

Käytettävällä näytteenottomenetelmällä on varmistettava, että kokoomanäyte on edustava otos tarkastettavasta erästä tai osaerästä.

1. Erien jakaminen osaeriksi

Suuret erät on jaettava osaeriksi, jos osaerien erottaminen on mahdollista. Suurina irtotavaraerinä myytäviin tuotteisiin (esim. kasvisöljyt) sovelletaan taulukkoa 1. Muihin tuotteisiin sovelletaan taulukkoa 2. Koska erän paino ei aina ole osaerien painojen täsmällinen summa, osaerän paino saa ylittää ilmoitetun painon enintään 20 prosentilla.

Taulukko 1

Irtotavarana myytävien tuote-erien jakaminen osaeriksi

Erän paino (tonnia)	Osaerien paino tai lukumäärä
≥ 1 500	500 tonnia
> 300 mutta < 1 500	3 osaerää
≥ 50 ja ≤ 300	100 tonnia
< 50	—

Taulukko 2

Muiden tuote-erien jakaminen osaeriksi

Erän paino (tonnia)	Osaerien paino tai lukumäärä
≥ 15	15–30 tonnia
< 15	—

2. Osanäytteiden lukumäärä

Kaikki osanäytteet yhdistävän kokoomanäytteen painon on oltava vähintään 1 kg (ks. II.5 kohta).

Erästä tai osaerästä otettavien osanäytteiden vähimmäismäärän on oltava taulukoissa 3 ja 4 annetun mukainen.

Kun kyseessä on irtotavarana myytävä nestemäinen tuote, erä tai osaerä on sekoitettava huolellisesti joko käsin tai koneellisesti juuri ennen näytteenottoa, jos se on mahdollista ja edellyttäen, että se ei vaikuta tuotteen laatuun. Tällöin voidaan olettaa, että vierasaineet ovat jakautuneet homogeenisesti tietyssä erässä tai osaerässä. Sen vuoksi riittää, että erästä tai osaerästä otetaan kolme osanäytettä kokoomanäytettä varten.

Osanäytteiden on oltava samanpainoisia. Osanäytteen painon on oltava vähintään 100 grammaa.

Jos tästä menettelystä poiketaan, siitä on ilmoitettava tämän liitteen II.8 kohdassa tarkoitetussa näytteenottotodistuksessa. Komission päätöksen 97/747/EY (1) säännösten mukaisesti kananmunien kokoomanäytteen koko on vähintään 12 munaa (irtoeristä ja erillisistä pakkauksista koostuviin eriin sovelletaan taulukoita 3 ja 4).

Taulukko 3

Tutkittavasta erästä tai osaerästä otettavien osanäytteiden vähimmäislukumäärä

Erän/osaerän paino tai tilavuus (kilogrammaa tai litraa)	Osanäytteiden vähimmäislukumäärä
< 50	3
50–500	5
> 500	10

Jos erä tai osaerä koostuu erillisistä pakkauksista tai yksiköistä, kokoomanäytteen muodostamiseksi otettavien pakkausten tai yksiköiden lukumäärä esitetään taulukossa 4.

Taulukko 4

Kokoomanäytteen muodostamiseksi otettavien pakkausten tai yksiköiden (osanäytteiden) lukumäärä, jos erä tai osaerä koostuu erillisistä pakkauksista tai yksiköistä

Pakkausten tai yksiköiden lukumäärä erässä/osaerässä	Näytteeksi otettavien pakkausten tai yksiköiden lukumäärä
1–25	vähintään 1 pakkaus tai yksikkö
26–100	noin 5 %, vähintään 2 pakkausta tai yksikköä
> 100	noin 5 %, enintään 10 pakkausta tai yksikköä

3. Erityissäännökset, joita sovelletaan otettaessa näytteitä kooltaan ja painoltaan vertailukelpoisia kokonaisia kaloja sisältävistä eristä

Kalojen katsotaan olevan kooltaan ja painoltaan vertailukelpoisia, jos koon ja painon ero on enintään noin 50 prosenttia.

Erästä otettavien osanäytteiden lukumäärä määritellään taulukossa 3. Kaikki osanäytteet yhdistävän kokoomanäytteen painon on oltava vähintään 1 kg (ks. II.5 kohta).

—

Jos tutkittavaan erään sisältyy pienikokoisia kaloja (noin alle 1 kg:n painoisia yksittäisiä kaloja), kokonainen kala otetaan osanäytteenä mukaan kokoomanäytteeseen. Jos tulokseksi saadun kokoomanäytteen paino on yli 3 kg, osanäytteet voivat koostua kokoomanäytteen muodostavien kalojen keskiosista, joista kunkin paino on vähintään 100 grammaa. Näytteen homogenointiin käytetään koko se määrä, johon sovelletaan enimmäismäärää.

Kalan painopiste on kalan keskiosassa. Se sijaitsee useimmiten selkäevän kohdalla (jos kalalla on selkäevä) tai kidusaukon ja peräaukon puolivälissä.

—

Jos tutkittavaan erään sisältyy suurempia kaloja (noin yli 1 kg:n painoisia yksittäisiä kaloja), osanäyte koostuu kalan keskiosasta. Kukin osanäyte painaa vähintään 100 grammaa.

Keskikokoisista (noin 1–6 kg:n painoisista) kaloista otetaan osanäyte leikkaamalla kalan keskiosasta viipale, joka ulottuu selkärangasta vatsaan.

Hyvin suurikokoisista (esim. yli 6 kg painavista) kaloista otetaan osanäyte edestä katsoen oikeanpuoleisesta selkä- ja kylkilihaksesta kalan keskiosasta. Jos tällaisen näytepalan ottaminen kalan keskiosasta merkitsisi merkittävää taloudellista tappiota, voidaan pitää riittävänä, että otetaan erän koosta riippumatta joko kolme osanäytettä, joista kukin painaa vähintään 350 grammaa, tai vastaavan kokoiset näytteet pyrstön ja pään läheltä, jotta saadaan koko kalan dioksiinipitoisuuden kannalta edustava osanäyte.

4. Näytteenotto eristä, joihin sisältyy kooltaan ja/tai painoltaan erilaisia kokonaisia kaloja

—	Näytteen koostumukseen sovelletaan III.3 kohdassa vahvistettuja säännöksiä.

—	Jos jokin koko- tai painoluokka on vallitseva (noin 80 % tai enemmän erästä), näyte otetaan vallitsevan kokoisista tai painoisista kaloista. Kyseisen näytteen katsotaan edustavan koko erää.

—	Ellei mikään koko- tai painoluokka ole vallitseva, on varmistettava, että näytteeseen valitut kalat edustavat koko erää. Kyseisiä tapauksia varten annetaan erityisohjeita oppaassa ”Guidance document on sampling of whole fishes of different size and/or weight” (2).

5. Näytteenotto vähittäismyyntivaiheessa

Elintarvikkeista on otettava vähittäismyyntivaiheessa mahdollisuuksien mukaan näytteet III.2 kohdassa vahvistettujen näytteenottosäännösten mukaisesti.

Jos se ei ole mahdollista, vähittäismyyntivaiheessa voidaan käyttää muuta näytteenottomenetelmää edellyttäen, että sillä varmistetaan tutkittavan erän tai osaerän riittävä edustavuus.

IV ERÄN VAATIMUSTENMUKAISUUS

1. Muut kuin dioksiinien kaltaiset pcb-yhdisteet

Erä on vaatimustenmukainen, jos muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summaa koskeva määritystulos ei ylitä asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistettua enimmäismäärää, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus (3).

Erä ei ole asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistettujen enimmäismäärää koskevien vaatimusten mukainen, jos toistomäärityksellä (4) saatujen kahden suurimman määritystuloksen keskiarvo ylittää enimmäismäärän selvästi, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus.

Laajennettu mittausepävarmuus lasketaan käyttämällä kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 prosenttia. Erä ei ole vaatimustenmukainen, jos mitattujen arvojen keskiarvo, josta on vähennetty keskiarvon laajennettu mittausepävarmuus, ylittää vahvistetun enimmäismäärän.

Edellä tässä kohdassa mainittuja sääntöjä sovelletaan virallista valvontaa varten otettujen näytteiden määritystuloksiin. Suoja- ja riitojenratkaisutoimenpiteitä varten suoritettaviin määrityksiin sovelletaan kansallisia sääntöjä.

2. Dioksiinit (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet

Erä on vaatimustenmukainen, jos yhden analyysin tulos,

—

joka on saatu seulontamenetelmällä, jossa väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus on alle 5 prosenttia, osoittaa, ettei pitoisuus ylitä enimmäismäärää, joka on vahvistettu PCDD/PCDF-yhdisteille sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle asetuksessa (EY) N:o 1881/2006,

—	joka on saatu varmistusmenetelmällä, ei ylitä enimmäismääriä, jotka on vahvistettu PCDD/PCDF-yhdisteille sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle asetuksessa (EY) N:o 1881/2006, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus (5).

Seulontamääritysten osalta on vahvistettava cut-off-arvo sen määrittämiseksi, noudattaako näyte niitä enimmäispitoisuuksia, jotka on vahvistettu joko PCDD/PCDF-yhdisteille tai PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle.

Erä ei ole asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistettujen enimmäismäärää koskevien vaatimusten mukainen, jos varmistusmenetelmää käyttäen saatujen kahden suurimman määritystuloksen (toistomääritys (6)) keskiarvo ylittää enimmäismäärän selvästi, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus.

PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden erillisten määritystulosten yhteenlaskettua arvioitua laajennettua epävarmuutta on käytettävä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summan laajennettuna epävarmuutena.

V. TOIMINTARAJOJEN YLITTYMINEN

Toimintarajojen avulla voidaan valita näytteet niissä tapauksissa, joissa on tarpeen tunnistaa saastumisen lähde ja toteuttaa toimia sen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Seulontamenetelmillä määritetään tarkoituksenmukaiset cut-off-arvot näiden näytteiden valitsemiseksi. Jos lähteen tunnistamiseksi ja saastumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi tarvitaan huomattavia ponnistuksia, toimintarajan ylittyminen saattaa olla aiheellista vahvistaa toistomäärityksellä käyttäen varmistusmenetelmää ja ottaen huomioon mittausepävarmuus (7).

(1) Komission päätös 97/747/EY, tehty 27 päivänä lokakuuta 1997, neuvoston direktiivissä 96/23/EY säädettyjen näytteenottotasojen ja -taajuuksien vahvistamisesta tiettyjen aineiden ja niiden jäämien valvomiseksi tietyissä eläintuotteissa (EYVL L 303, 6.11.1997, s. 12).

(2) https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/cs_contaminants_catalogue_dioxins_guidance-sampling_exemples-dec2006_en.pdf

(3) Tarvittaessa on noudatettava asiakirjassa ”Guidance Document on Measurement Uncertainty for Laboratories performing PCDD/F and PCB Analysis using Isotope Dilution Mass Spectrometry” [link to website] kuvattuja periaatteita.

(4) Toistomääritys on tarpeen, jos ensimmäisen määrityksen tulos ei ole vaatimustenmukainen. Toistomääritys on tarpeen, jotta voidaan sulkea pois mahdollinen sisäinen ristikontaminaatio tai näytteiden sekoittuminen vahingossa. Jos määritys suoritetaan kontaminaatiotapauksen yhteydessä, varmistus toistomäärityksellä voidaan jättää tekemättä, mikäli määritykseen valitut näytteet liittyvät jäljitettävyyden perusteella kontaminaatiotapaukseen ja havaittu määrä ylittää huomattavasti enimmäismäärän.

(5) Guidance Document on Measurement Uncertainty for Laboratories performing PCDD/F and PCB Analysis using Isotope Dilution Mass Spectrometry [link to website], Guidance Document on the Estimation of LOD and LOQ for Measurements in the Field of Contaminants in Feed and Food [link to website].

(6) Toistomääritys on tarpeen, jos ensimmäisen määrityksen tulos, kun käytetään varmistusmenetelmää ja13C-leimattua sisäistä standardia asianomaisten analyyttien osalta, ei ole vaatimustenmukainen. Toistomääritys on tarpeen, jotta voidaan sulkea pois mahdollinen sisäinen ristikontaminaatio tai näytteiden sekoittuminen vahingossa. Jos määritys suoritetaan kontaminaatiotapauksen yhteydessä, varmistus toistomäärityksellä voidaan jättää tekemättä, mikäli määritykseen valitut näytteet liittyvät jäljitettävyyden perusteella kontaminaatiotapaukseen ja havaittu määrä ylittää huomattavasti enimmäismäärän.

(7) Toimintarajojen tarkastukseen liittyvään toistomääritykseen sovelletaan samoja perusteita ja vaatimuksia kuin enimmäismääriin, ks. alaviite 6.

LIITE III

NÄYTTEIDEN VALMISTUS SEKÄ TIETYISSÄ ELINTARVIKKEISSA OLEVIEN DIOKSIINIEN (PCDD/PCDF) JA DIOKSIINIEN KALTAISTEN PCB-YHDISTEIDEN PITOISUUKSIEN TARKASTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ MÄÄRITYSMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. SOVELTAMISALA

Tässä liitteessä vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava analysoitaessa elintarvikkeita 2,3,7,8-substituoitujen polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien (PCDD:t), polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) ja dioksiinien kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (dioksiinien kaltaiset PCB:t) pitoisuuksien virallista tarkastusta varten ja kun on kyse näytteiden valmistuksesta ja määritysvaatimuksista muita sääntelytarkoituksia varten, mukaan lukien elintarvikealan toimijan asetuksen (EY) N:o 852/2004 säännösten noudattamisen varmistamiseksi suorittamat tarkastukset.

PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymistä elintarvikkeissa voidaan valvoa kahdella erityyppisellä määritysmenetelmällä:

a) Seulontamenetelmät

Seulontamenetelmillä pyritään valitsemaan ne näytteet, joissa PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät enimmäismäärät tai toimintarajat. Seulontamenetelmien on varmistettava suuri näytteenkäsittelykapasiteetti, joka on kustannustehokas ja parantaa mahdollisuutta havaita uusia tapauksia, joissa suurille pitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa kuluttajille terveysriskejä. Niiden soveltamisen tavoitteena on oltava väärien vaatimustenmukaisten tulosten välttäminen. Niihin voi kuulua bioanalyyttisiä menetelmiä ja GC-MS-menetelmiä.

Seulontamenetelmät perustuvat määritystuloksen ja cut-off-arvon keskinäiseen vertailuun ja antavat myönteisen tai kielteisen viitteen siitä, ylittyykö enimmäismäärä tai toimintaraja. PCDD/PCDF-pitoisuus sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summa näytteissä, joiden epäillään olevan enimmäismäärää koskevien vaatimusten vastaisia, on määritettävä tai vahvistettava varmistusmenetelmän avulla.

Lisäksi seulontamenetelmät voivat antaa viitteen PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksista näytteessä. Sovellettaessa bioanalyyttisiä seulontamenetelmiä tulos ilmaistaan bioanalyyttisinä ekvivalentteina (BEQ), kun taas sovellettaessa fysikaalis-kemiallisia GC-MS-menetelmiä se ilmaistaan toksisuusekvivalentteina (TEQ). Seulontamenetelmien numeerisesti ilmoitetut tulokset soveltuvat vaatimustenmukaisuuden, epäillyn vaatimustenvastaisuuden tai toimintarajojen ylittymisen osoittamiseen, ja ne antavat viitteen pitoisuuksien vaihteluvälistä, kun suoritetaan jatkotoimia varmistusmenetelmin. Ne eivät sovellu esimerkiksi taustapitoisuustasojen arvioimiseen, saannin arvioimiseen, pitoisuuksien kehityssuuntausten seuraamiseen tai toimintarajojen ja enimmäismäärien uudelleenarviointiin.

b) Varmistusmenetelmät

Varmistusmenetelmät mahdollistavat näytteessä esiintyvien PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden yksiselitteisen tunnistamisen ja määrittämisen ja antavat täydelliset tiedot kongeneerin perusteella. Sen vuoksi kyseisten menetelmien avulla voidaan valvoa enimmäismääriä ja toimintarajoja sekä vahvistaa seulontamenetelmillä saadut tulokset. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kuten matalien taustapitoisuustasojen määrittämiseen elintarvikevalvonnassa, kehityssuuntausten seuraamiseen, väestön altistumisen arvioimiseen ja tietokannan luomiseen enimmäismäärien ja toimintarajojen mahdollista uudelleenarviointia varten. Ne ovat merkittäviä myös kongeneerijakauman määrittämisessä, jotta mahdolliset saastumislähteet voidaan kartoittaa. Tällaiset menetelmät ovat GC-HRMS-menetelmiä. Sen vahvistamiseksi, noudattaako näyte enimmäismäärää koskevia vaatimuksia, voidaan käyttää myös GC-MS/MS-menetelmää.

2. TAUSTA

Toksisuusekvivalenttien (TEQ) pitoisuudet lasketaan siten, että annetussa näytteessä olevien yksittäisten aineiden pitoisuudet kerrotaan WHO:n vahvistamalla ja tämän liitteen lisäyksessä mainitulla kunkin aineen toksisuusekvivalenssikertoimella (TEF) ja saadut määrät lasketaan yhteen, jolloin tulokseksi saadaan dioksiinien kaltaisten yhdisteiden kokonaispitoisuus toksisuusekvivalentteina ilmaistuna.

Seulonta- ja varmistusmenetelmiä voidaan käyttää ainoastaan tietyn matriisin tarkastuksessa, jos menetelmät ovat riittävät herkkiä ja kykenevät luotettavasti havaitsemaan määrät enimmäistasolla tai toimintarajalla.

3. LAADUNVARMISTUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

—	On toimittava ristikontaminaation välttämiseksi näytteenotto- ja määritysmenettelyn kussakin vaiheessa.

—

Näytteet on varastoitava ja kuljetettava varastointiin soveltuvissa lasista, alumiinista, polypropyleenistä tai polyetyleenistä valmistetuissa säiliöissä, jotka eivät vaikuta PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksiin näytteissä. Paperipölyjäämät on poistettava näytesäiliöistä.

—	Näytteiden varastointi ja kuljetus on toteutettava siten, että elintarvikenäyte pysyy koskemattomana.

—

Jokainen laboratorionäyte jauhetaan tarvittaessa hienoksi ja sekoitetaan huolellisesti käyttäen menetelmää, jonka on osoitettu homogenoivan näytteen täydellisesti (esim. hienonnus 1 mm:n siivilän läpäiseviksi hiukkasiksi); jos näytteiden kosteuspitoisuus on liian korkea, ne on kuivattava ennen hienontamista.

—	Reagenssit, lasi ja laitteet on yleisesti syytä tarkistaa sen varalta, että ne voivat vaikuttaa TEQ- ja BEQ-arvoihin perustuviin tuloksiin.

—	On suoritettava ilman näytettä tehtävä nolla-analyysi, jossa käydään läpi kaikki analyysin vaiheet.

—

Bioanalyyttisten menetelmien osalta määrityksessä käytettävät lasitavarat ja liuottimet on testattava sen toteamiseksi, ettei niissä ole yhdisteitä, jotka voivat häiritä kohdeyhdisteiden havaitsemista mittausalueella. Lasitavarat on huuhdeltava liuottimilla ja/tai kuumennettava lämpötiloihin, jotka soveltuvat PCDD/PCDF-yhdisteiden, dioksiinien kaltaisten yhdisteiden ja lasitavaroiden pinnalta peräisin olevien häiriöitä aiheuttavien yhdisteiden poistamiseen.

—	Uuttamisessa käytettävän näytteen määrän on oltava riittävä, jotta täytetään vaatimukset, jotka koskevat riittävän matalaa mittausaluetta, joka käsittää enimmäismäärien tai toimintarajojen suuruiset pitoisuudet.

—	Tarkasteltavien tuotteiden yhteydessä käytettäviin näytteiden valmistusmenetelmiin on sovellettava kansainvälisesti hyväksyttyjä suuntaviivoja.

—	Kalan nahka on poistettava, koska enimmäismäärä koskee nahatonta lihaa. Kaikki lihan ja rasvakudoksen jäänteet on kuitenkin kaavittava huolellisesti ja kokonaisuudessaan nahan sisäpuolelta ja lisättävä analysoitavaan näytteeseen.

4. LABORATORIOITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

—

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 säännösten mukaisesti laboratorioiden on oltava ISO-oppaan 58 mukaisesti toimivan tunnustetun laitoksen hyväksymiä, millä varmistetaan, että laboratoriot soveltavat analyyttistä laadunvarmistusta. Laboratorioiden hyväksyntä on tehtävä EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti. Tarvittaessa on noudatettava asiakirjassa ”Technical Guidelines for the estimation of measurement uncertainty and limits of quantification for PCDD/F and PCB analysis” kuvattuja periaatteita (1).

—	Laboratorion pätevyys osoitetaan sen osallistumisella jatkuvasti hyvin tuloksin laboratorioiden välisiin tutkimuksiin, jotka koskevat PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden määrittämistä asianmukaisissa elintarvikematriiseissa ja pitoisuusalueilla.

—	Seulontamenetelmiä näytteiden rutiinitarkastuksissa käyttävien laboratorioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä varmistusmenetelmää käyttävien laboratorioiden kanssa sekä laadunvalvonnan että vaatimustenvastaisiksi epäiltyjen näytteiden määritystuloksen varmistusta varten.

5. PERUSVAATIMUKSET DIOKSIINIEN (PCDD/PCDF) JA DIOKSIINIEN KALTAISTEN PCB-YHDISTEIDEN MÄÄRITYSMENETTELYLLE

5.1 Matala mittausalue ja määritysrajat

—

Koska osa PCDD/PCDF-yhdisteistä on erittäin toksisia, ne on pystyttävä havaitsemaan jo femtogrammoina (10– 15 g) ilmaistavan alueen ylemmillä arvoilla. Useimpien PCB-kongeneerien osalta määritysrajaksi riittää nanogrammoina (10– 9 g) ilmaistava alue. Toksisempien dioksiinien kaltaisten PCB-kongeneerien (erityisesti ei-orto-substituoitujen kongeneerien) mittauksessa mittausalueen ala-arvojen on oltava pikogrammoina (10– 12 g) ilmaistavan alueen alimpia arvoja.

5.2 Hyvä selektiivisyys (spesifisyys)

—

PCDD/PCDF-yhdisteet sekä dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet on voitava erottaa lukuisista muista uuttamisessa mukana tulevista ja mahdollisesti häiriöitä aiheuttavista yhdisteistä, joiden pitoisuudet voivat olla moninkertaisia verrattuna tarkasteltavien analyyttien pitoisuuksiin. Kaasukromatografia/massaspektrometriamenetelmissä (GC-MS) on pystyttävä tarvittaessa erottelemaan eri kongeneerit, kuten toksiset kongeneerit (esim. seitsemäntoista 2,3,7,8-substituoitua PCDD- ja PCDF-yhdistettä ja kaksitoista dioksiinien kaltaista PCB-yhdistettä) muista kongeneereista.

—

Bioanalyyttisten menetelmien on kyettävä havaitsemaan kohdeyhdisteet PCDD/PCDF-yhdisteiden ja/tai dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summana. Näytteen puhdistamisella pyritään poistamaan yhdisteet, jotka voivat aiheuttaa vääriä vaatimustenvastaisia tuloksia, tai yhdisteet, jotka voivat heikentää vastetta ja johtaa vääriin vaatimustenmukaisiin tuloksiin.

5.3 Hyvä tarkkuus (oikeellisuus ja täsmällisyys, biotestin korjattu saanto)

—

GC-MS-menetelmien osalta määrityksessä on pystyttävä antamaan pätevä arvio aineen todellisesta pitoisuudesta näytteessä. Hyvä tarkkuus (mittauksen tarkkuus: mittauksen tuloksen ja mittaussuureen todellisen tai annetun arvon läheisyys) on välttämätöntä, jotta voidaan välttää näytteen määritystuloksen hylkääminen sen perusteella, että määritetyn TEQ-arvon luotettavuus on heikko. Tarkkuus ilmaistaan oikeellisuutena (sertifioidusta materiaalista mitatun tutkittavan aineen määrän keskiarvon ja sertifioidun arvon erotus prosentteina tästä arvosta) ja täsmällisyytenä (RSDR on uusittavissa olosuhteissa saaduista tuloksista laskettu suhteellinen standardipoikkeama).

—	Bioanalyyttisten menetelmien osalta on määritettävä biotestin korjattu saanto.

5.4 Validointi enimmäispitoisuusalueella ja yleiset laadunvalvontatoimet

—	Laboratorioiden on osoitettava menetelmän suorituskyky enimmäispitoisuuksilla, esimerkiksi 0,5 ×, 1 × ja 2 × enimmäismäärä, ja toistomittausten hajonnan on oltava hyväksyttävä validointimenettelyn ja/tai rutiinianalyysin aikana.

—

Sisäistä laadunvalvontaa varten on analysoitava säännöllisesti nollanäytteitä tai näytteitä, joihin on lisätty analyyttiä, tai erityisiä kontrollinäytteitä (mieluiten sertifioidulla vertailumateriaalilla, jos saatavilla). Nollanäytteiden, näytteiden, joihin on lisätty analyyttiä, tai kontrollinäytteiden tulokset on kirjattava laadunvalvontakortteihin. Tulosten avulla on varmistettava, että määritysmenetelmien suorituskyky täyttää vaatimukset.

5.5 Määritysraja

—

Määritysrajan (LOQ) vahvistaminen ei ole bioanalyyttisessä seulontamenetelmässä välttämätöntä, mutta menetelmällä on pystyttävä erottamaan toisistaan nolla- ja cut-off-arvo. BEQ-arvon ilmoittamista varten on vahvistettava raportointipitoisuus, jotta voidaan käsitellä näytteitä, joiden vaste alittaa tätä pitoisuutta vastaavan vasteen. On osoitettava, että raportointipitoisuus eroaa vähintään kertoimella kolme sellaisen nollanäytteen pitoisuudesta, jonka vaste on mittausalueen alarajan alapuolella. Siksi se lasketaan näytteistä, jotka sisältävät kohdeyhdisteitä noin vaaditun vähimmäispitoisuuden verran, eikä signaali-kohinasuhteesta tai nollamäärityksestä.

—	Varmistusmenetelmän määritysrajan (LOQ) on oltava noin yksi viidesosa enimmäispitoisuudesta.

5.6 Analyyttiset vaatimukset

—

Varmistus- tai seulontamenetelmistä saatujen luotettavien tulosten osalta TEQ- tai BEQ-arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset enimmäismäärien vaihteluvälillä, määritettiin ne sitten TEQ-kokonaisarvoina tai BEQ-kokonaisarvoina, (eli PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summana) tai erikseen PCDD/PCDF-yhdisteille ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille).

	Seulonta bioanalyyttisin tai fysikaaliskemiallisin menetelmin	Varmistusmenetelmät
Väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus (*1)	< 5 %
Oikeellisuus		– 20 % – + 20 %
Toistettavuus (RSDr)	< 20 %
Kohtalainen tarkkuus (RSDR)	< 25 %	< 15 %

5.7 Seulontamenetelmiä koskevat erityisvaatimukset

—	Seulontaan voidaan käyttää sekä GC-MS-menetelmiä että bioanalyyttisiä menetelmiä. GC-MS-menetelmien on täytettävä 6 kohdassa esitetyt vaatimukset. Solupohjaisten bioanalyyttisten menetelmien erityisvaatimukset esitetään 7 kohdassa.

—	Seulontamenetelmiä näytteiden rutiinitarkastuksissa käyttävien laboratorioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä varmistusmenetelmää käyttävien laboratorioiden kanssa.

—	Seulontamenetelmän suorituskyky on tarkistettava rutiinianalyysin aikana analyyttisellä laadunvalvonnalla ja menetelmän jatkuvalla validoinnilla. Vaatimustenmukaisia tuloksia on valvottava jatkuvalla ohjelmalla.

—

Soluvasteen mahdollinen vaimentuminen ja sytotoksisuus on tarkistettava.

Varsinaisen määrityksen lisäksi rutiiniseurannassa 20 %:iin näyteuutteista lisätään enimmäismäärää tai toimintarajaa vastaava pitoisuus TCDD-yhdistettä. Tällä tarkistetaan, vaimentavatko näyteuutteessa olevat häiritsevät aineet mahdollisesti määritysmenetelmän vastetta. Mitattua lisäysnäytteen pitoisuutta verrataan sellaisen uutteen pitoisuuden, johon ei ole lisätty analyyttiä, ja lisätyn analyytin pitoisuuden summaan. Jos tämä mitattu pitoisuus on enemmän kuin 25 % matalampi kuin laskettu pitoisuuksien summa, se on indikaatio mahdollisesta signaalin vaimentumisesta, jolloin kyseiselle näytteelle on tehtävä varmistusmääritys. Tuloksia seurataan laadunvalvontakortilla.

—	Vaatimustenmukaisten näytteiden laadunvalvonta Näytematriisista ja laboratoriossa saadusta kokemuksesta riippuen noin 2–10 % vaatimustenmukaisista näytteistä on varmistettava.

—

Väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden määrittäminen laadunvalvontatiedoista

Enimmäismäärän tai toimintarajan ylittävien ja alittavien väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus näytteiden seulonnassa on määritettävä. Todellisten väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuuden on oltava alle 5 %.

Kun vaatimustenmukaisten näytteiden laadunvalvonnasta on saatavissa vähintään 20 vahvistettua tulosta matriisia tai matriisiryhmää kohti, väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuutta koskevat johtopäätökset on tehtävä kyseisestä tietokannasta. Väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden arviointia varten tarvittavaan 20 tuloksen vähimmäismäärään voidaan sisällyttää myös vertailutesteissä tai kontaminaatiotapausten yhteydessä analysoitujen näytteiden ne tulokset, joissa pitoisuudet ovat enimmillään esim. 2 × enimmäismäärä. Näytteiden on katettava erilaisia näytelähteitä edustavat yleisimmät kongeneerijakaumat.

Vaikka seulontamäärityksissä on mieluiten pyrittävä havaitsemaan toimintarajan ylittävät näytteet, väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden määrittämisen kriteerinä on enimmäismäärä, kun otetaan huomioon laajennettu mittausepävarmuus varmistusmenetelmässä.

—

Seulonnan mahdollisesti vaatimustenvastaiset tulokset on aina tarkistettava tekemällä alkuperäisestä näytteestä täydellinen uusi analyysi varmistusmenetelmällä. Näitä näytteitä voidaan myös käyttää väärien vaatimustenvastaisten tulosten osuuden arvioimiseen. Seulontamenetelmien osalta väärien vaatimustenvastaisten tulosten osuuden muodostavat ne tulokset, joiden on varmistusmäärityksellä vahvistettu olevan vaatimustenmukaisia, vaikka edeltävän seulonnan perusteella näytteen on epäilty olevan vaatimustenvastainen. Seulontamenetelmän hyödyllisyyden arviointi perustuu kuitenkin siihen, että väärien vaatimustenvastaisten näytteiden määrää verrataan tarkistettujen näytteiden kokonaismäärään. Tämän osuuden pitää olla niin pieni, että seulontavälineen käytöstä on hyötyä.

—	Bioanalyyttisten menetelmien on ainakin validointiolosuhteissa tuotettava pätevä indikaatio TEQ-tasosta, laskettuna ja ilmaistuna BEQ-arvona.

—	Bioanalyyttisten menetelmien laboratorionsisäisen RSDr:n tulisi toistettavissa olosuhteissa tyypillisesti olla pienempi kuin uusittavuus RSDR.

6. SEULONNASSA TAI VARMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GC-MS-MENETELMIÄ KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET

6.1 WHO:n suurimman ja pienimmän TEQ-arvon hyväksyttävät erot

—	Enimmäismäärän tai tarvittaessa toimintarajan ylityksen varmistuksessa suurimman ja pienimmän arvon ero saa olla enintään 20 %.

6.2 Saantojen valvonta

—

Määritysmenetelmän validoimiseksi on aivan menetelmän alussa eli esimerkiksi ennen uuttamista lisättävä 13C-leimattuja 2,3,7,8-kloorisubstituoituja sisäisiä PCDD/PCDF-standardeja ja 13C-leimattuja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden sisäisiä standardeja. On lisättävä vähintään yhtä kongeneeria kutakin tetra–oktakloorattua PCDD/PCDF-homologiryhmää kohden ja vähintään yhtä kongeneeria kutakin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden homologiryhmää kohden (tai vaihtoehtoisesti vähintään yhtä kongeneeria kutakin PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden valvonnassa käytettyä massaspektrillä määritettyä ionia kohden). Varmistusmenetelmien yhteydessä on käytettävä kaikkia 17:ää 13C-leimattua 2,3,7,8-kloorisubstituoitua sisäistä PCDD/PCDF-standardia ja kaikkia 12:ta 13C-leimattua dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden sisäistä standardia.

—	Suhteelliset vastekertoimet on asianmukaista kalibrointiliuosta käyttäen määritettävä myös niille kongeneereille, joiden osalta ei lisätä 13C-leimattua analogia.

—

Kasviperäisistä elintarvikkeista ja alle 10 % rasvaa sisältävistä eläinperäisistä elintarvikkeista otettuihin näytteisiin sisäiset standardit on lisättävä ennen uuttamista. Yli 10 % rasvaa sisältävistä eläinperäisistä elintarvikkeista otettuihin näytteisiin ne voidaan lisätä joko ennen uuttamista tai rasvojen uuttamisen jälkeen. Uuttamisen tehokkuus on validoitava asianmukaisesti sen mukaan, missä vaiheessa sisäiset standardit lisätään, ja sen mukaan, ilmoitetaanko tulokset tuotteessa vai rasvassa olevan pitoisuuden perusteella.

—	Ennen GC-MS-analyysia on lisättävä 1 tai 2 saantostandardia.

—

Saantojen valvonta on välttämätöntä. Varmistusmenetelmissä sisäisten standardien saantojen on oltava 60–120 %. Pienemmät tai suuremmat saantoarvot voidaan hyväksyä erityisesti hepta- ja oktakloorattujen dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien osalta edellyttäen, että niiden vaikutus TEQ-arvoon on enintään 10 % TEQ-arvon kokonaismäärästä (perustana PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summa). GC-MS-seulontamenetelmissä saantojen on oltava olla 30–140 prosenttia.

6.3 Häiritsevien aineiden poistaminen

—	PCDD/PCDF-yhdisteet on erotettava häiriöitä aiheuttavista klooratuista yhdisteistä – esimerkiksi muista kuin dioksiinien kaltaisista PCB-yhdisteistä ja klooratuista bifenyylieettereistä – soveltuvilla kromatografiatekniikoilla (mieluiten florisil-, alumiinioksidi- ja/tai hiilikolonneilla).

—	Isomeerien erotuksen kaasukromatografian avulla on oltava riittävä (< 25 % laakso 1,2,3,4,7,8-HxCDF:n ja 1,2,3,6,7,8-HxCDF:n välillä).

6.4 Kalibrointi standardikäyrän avulla

—	Kalibrointikäyrän vaihteluvälin laajuuden on oltava riittävä kattaakseen enimmäismäärien tai toimintarajojen relevantin vaihteluvälin.

6.5 Varmistusmenetelmiä koskevat erityisvaatimukset

—

GC-HRMS:

—	HRMS-menetelmässä erotuskyvyn on yleensä oltava koko massa-alueella suurempi kuin 10 000 käyttäen 10 % laakson määritelmää.

—

Tunnistamista ja varmistamista koskevien lisäkriteerien, jotka on kuvattu kansainvälisesti tunnistetussa standardissa, esim. standardissa EN 16215:2012 (Animal feed – Determination of dioxins and dioxin-like PCBs by GC/HRMS and of indicator PCBs by GC/HRMS) ja/tai tarkistetuissa EPA-menetelmissä 1613 ja 1668, täyttäminen.

—

GC-MS/MS:

—	Vähintään kahden spesifisen prekursori-ionin valvonta, joista kummallakin on spesifinen vastaava siirtymätuoteioni kaikilla leimatuilla ja leimaamattomilla analyyteillä tutkittavalla alueella.

—

Suhteellisten ioni-intensiteettien suurin sallittu toleranssi ± 15 % valituilla siirtymätuoteioneilla verrattuna laskettuihin tai mitattuihin arvoihin (kalibrointistandardien keskiarvo) identtisissä MS/MS-olosuhteissa, etenkin törmäysenergian ja törmäyskaasupaineen suhteen, kullakin analyytin siirtymällä.

—

Kunkin kvadrupolin erotuskyky asetetaan vähintään yhtä suureksi tai paremmaksi kuin yksikkömassaresoluutio (yksikkömassaresoluutio: riittävä resoluutio kahden vierekkäisillä kokonaisilla massaluvuilla olevan piikin erottumiseksi ilman merkittävää päällekkäisyyttä) tarkasteltavana oleviin analyytteihin mahdollisesti kohdistuvien häiriöiden minimoimiseksi.

—

Lisäkriteerien, jotka on kuvattu kansainvälisesti tunnistetussa standardissa, esim. standardissa EN 16215:2012 (Animal feed – Determination of dioxins and dioxin-like PCBs by GC/HRMS and of indicator PCBs by GC/HRMS) ja/tai tarkistetuissa EPA-menetelmissä 1613 ja 1668, täyttäminen, lukuun ottamatta velvoitetta käyttää GC-HRMS-menetelmää.

7. BIOANALYYTTISIA MENETELMIÄ KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET

Bioanalyyttiset menetelmät ovat menetelmiä, jotka perustuvat biologisiin periaatteisiin, esimerkiksi solupohjaiset määritykset, reseptorimääritykset tai immunomääritykset. Tässä kohdassa vahvistetaan bioanalyyttisia menetelmiä koskevat yleiset vaatimukset.

Seulontamenetelmän perusteella periaatteessa luokitellaan, onko näyte vaatimusten mukainen vai epäilläänkö, ettei se täytä vaatimuksia. Laskettua BEQ-arvoa verrataan tätä varten cut-off-arvoon (ks. 7.3 kohta). Jos näytteen arvo on alle cut-off-arvon, sitä pidetään vaatimustenmukaisena. Jos näytteen arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin cut-off-arvo, näytteen epäillään olevan vaatimusten vastainen, ja sille on tehtävä analyysi varmistusmenetelmällä. Käytännössä cut-off-arvona voidaan pitää BEQ-arvoa, joka on kasi kolmasosaa enimmäismäärästä, edellyttäen, että väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus jää alle 5 %:n ja että väärien vaatimustenvastaisten tulosten osuus on hyväksyttävä. Koska PCDD/PCDF-yhdisteillä sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalla on erilliset enimmäismäärät, näytteiden vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen ilman fraktiointitislausta edellyttää, että PCDD/PCDF-yhdisteillä on tarkoituksenmukaiset cut-off-arvot biotestejä varten. Toimintarajat ylittävien näytteiden tarkastuksen yhteydessä cut-off-arvoksi soveltuu tarkoituksenmukainen prosenttiosuus kustakin toimintarajasta.

Jos ilmaistaan indikatiivinen määrä BEQ-arvona, on annettava mittausalueella olevat ja raportointirajan ylittävät näytetulokset (ks. 7.1.1 ja 7.1.6 kohta).

7.1 Testivasteen arviointi

7.1.1 Yleiset vaatimukset

—

Laskettaessa pitoisuuksia TCDD-kalibrointikäyrän avulla käyrän yläpäässä olevissa arvoissa on suurta vaihtelua (korkea variaatiokerroin, jäljempänä ’CV’). Mittausalue on alue, jossa tämä CV on alle 15 %. Mittausalueen ala-arvot (raportointiraja) on lisäksi asetettava huomattavasti menettelyn nolla-analyysin tulosta korkeammaksi (soveltamalla vähintään kerrointa kolme). Mittausalueen yläarvo esitetään yleensä EC70-arvona (70 % vaikuttavan pitoisuuden enimmäismäärästä), mutta se on matalampi, jos CV on suurempi kuin 15 % tällä vaihteluvälillä. Mittausalue on määritettävä validoinnin aikana. Cut-off-arvojen (ks. 7.3 kohta) on oltava mittausalueen sisällä.

—

Standardiliuokset ja näyteuutteet on testattava kolmena tai vähintään kahtena toistomäärityksenä. Toistomäärityksiä käytettäessä mikrotitrauslevyn eri osista valituissa 4–6 kuopassa testatun standardiliuoksen tai varmistusuutteen on tuotettava vaste tai pitoisuus (mahdollinen vain mittausalueella), jossa CV < 15 %.

7.1.2 Kalibrointi

7.1.2.1 Kalibrointi standardikäyrän avulla

—	Näytteissä olevat pitoisuudet voidaan arvioida vertaamalla testivastetta TCDD:n (tai PCB 126:n tai PCDD:n/PCDF:n/dioksiinien kaltaisen PCB:n standardiseoksen) kalibrointikäyrään ja laskea sen perusteella BEQ-arvo uutteessa ja sitä kautta näytteessä.

—

Kalibrointikäyriin on sisällyttävä 8–12 pitoisuutta (vähintään toistomäärityksinä) siten, että käyrän alapäässä on riittävästi pitoisuuksia (mittausalue). Erityistä huomiota on kiinnitettävä käyrän sovitukseen mittausalueella. R2-arvolla sellaisenaan on vain vähäinen tai olematon arvo arvioitaessa epälineaarisen regression sovitusta. Parempi sovitus saadaan aikaan minimoimalla laskettujen ja havaittujen määrien välinen ero käyrän mittausalueella (esim. minimoimalla neliöön korotettujen jäämien summa).

—

Seuraavaksi näyteuutteen arvioitu pitoisuus korjataan perustana matriisi- tai liuotin-nollanäytteelle lasketun BEQ-arvon (jotta otetaan huomioon epäpuhtaudet käytetyistä liuottimista ja kemikaaleista) ja korjatun saannon perusteella (lasketaan sellaisten soveltuvien vertailunäytteiden BEQ-arvosta, joissa on edustava kongeneerijakauma lähellä enimmäismäärää tai toimintarajaa olevilla pitoisuuksilla). Jotta saanto voidaan korjata, korjatun saannon on aina oltava vaadittavan vaihteluvälin sisällä (ks. 7.1.4 kohta). Saannon korjaamisessa käytettävien vertailunäytteiden on täytettävä 7.2 kohdassa esitetyt vaatimukset.

7.1.2.2 Kalibrointi vertailunäytteiden avulla

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kalibrointikäyrää, joka on tuotettu vähintään neljän vertailunäytteen avulla (ks. 7.2 kohta): yksi matriisinolla ja kolme vertailunäytettä, joiden pitoisuudet ovat 0,5 ×, 1,0 × ja 2,0 × enimmäismäärä tai toimintaraja, jolloin nollanäytettä ja saantoa ei tarvitse korjata, jos vertailunäytteiden matriisin ominaisuudet ovat samat kuin tuntemattomien näytteiden. Tällöin testivaste, joka vastaa kahta kolmasosaa enimmäismäärästä (ks. 7.3 kohta), voidaan laskea suoraan näistä näytteistä ja sitä voidaan käyttää cut-off-arvona. Toimintarajat ylittävien näytteiden tarkastuksen yhteydessä cut-off-arvoksi soveltuu tarkoituksenmukainen prosenttiosuus kustakin toimintarajasta.

7.1.3 PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden erillinen määrittäminen

Uutteet voidaan jakaa PCDD/PCDF-yhdisteitä ja dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä sisältäviin fraktioihin, jotta PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden TEQ-arvot (BEQ:ina) voidaan ilmoittaa erillisinä. Dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä sisältävän fraktion tulosten arvioinnissa olisi mieluiten käytettävä PCB 126:n standardilla tuotettua kalibrointikäyrää.

7.1.4 Biotestien korjatut saannot

”Biotestin korjattu saanto” on laskettava soveltuvista vertailunäytteistä, joissa kongeneerijakauma on lähellä enimmäismäärää tai toimintarajaa ja ilmaistaan prosenttiosuutena BEQ-arvosta verrattuna TEQ-arvoon. Sen mukaan, minkä tyyppistä testiä ja TEF-arvoa (2) käytetään, dioksiinien kaltaisiin PCB-yhdisteisiin sovellettavien TEF- ja REP-kertoimien väliset erot voivat johtaa siihen, että dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden korjatut saannot ovat matalia PCDD/PCDF-yhdisteisiin verrattuna. Jos PCDD/PCDF-yhdisteille ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille tehdään erillinen määritys, biotestien korjatut saannot ovat sen vuoksi seuraavat: dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille 20–60 % ja PCDD/PCDF-yhdisteille 50–130 % (vaihteluvälejä sovelletaan TCDD:n kalibrointikäyrään). Koska dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden vaikutus PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summaan voi vaihdella eri matriisien ja näytteiden välillä, biotestin korjatut saannot summamuuttujan osalta heijastavat näitä vaihteluvälejä ja niiden on oltava 30–130 %.

7.1.5 Saantojen valvonta puhdistusta varten

Yhdisteiden hävikki puhdistuksen aikana on tarkistettava validoinnin yhteydessä. Eri yhdisteillä säädetylle nollanäytteelle on tehtävä puhdistus (vähintään n = 3), ja saanto ja vaihtelevuus on tarkistettava varmistusmenetelmällä. Saannon on oltava 60–120 % etenkin niiden yhdisteiden osalta, joiden vaikutus eri seosten TEQ-arvoon on enemmän kuin 10 %.

7.1.6 Raportointiraja

BEQ-arvojen raportoimista varten raportointiraja on määritettävä relevanttien matriisinäytteiden perusteella, joilla on tyypillinen kongeneerijakauma, mutta ei standardien kalibrointikäyrän perusteella, koska käyrän ala-arvojen tarkkuus ei ole riittävä. Uuttamisen ja puhdistuksen vaikutukset on otettava huomioon. Raportointiraja on asetettava huomattavasti menettelyn nolla-analyysin tulosta korkeammaksi (soveltamalla vähintään kerrointa kolme).

7.2 Vertailunäytteiden käyttö

—	Vertailunäytteiden on edustettava näytematriisia, kongeneerijakaumia ja pitoisuusalueita PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta lähellä enimmäismäärää tai toimintarajaa olevilla pitoisuuksilla.

—

Kuhunkin testisarjaan on sisällytettävä nolla-analyysi tai mieluiten nollamatriisi sekä vertailunäyte, jonka pitoisuus vastaa enimmäismäärää tai toimintarajaa. Nämä näytteet on uutettava ja testattava samanaikaisesti identtisissä oloissa. Vertailunäytteen vasteen on oltava selvästi kohonnut verrattuna nollanäytteeseen, jotta testin soveltuvuus voidaan varmistaa. Kyseisiä näytteitä voidaan käyttää nolla- ja saantokorjauksiin.

—	Saantokorjauksen suorittamiseen valittujen vertailunäytteiden on edustettava testinäytteitä, eli näytteiden kongeneerijakauma ei saa johtaa määrien aliarvioimiseen.

—

Lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi 0,5- ja 2-kertaista enimmäismäärää tai toimintarajaa edustavia ylimääräisiä vertailunäytteitä, joilla osoitetaan testin toimivuus halutulla mittausalueella enimmäismäärän tai toimintarajan valvontaa varten. Yhdessä näitä näytteitä voidaan käyttää testinäytteiden BEQ-arvojen laskemiseen (ks. 7.1.2.2 kohta).

7.3 Cut-off-arvojen määrittäminen

BEQ-arvoina ilmaistujen bioanalyyttisten tulosten ja TEQ-arvoina ilmaistujen varmistusmenetelmien tulosten välinen suhde on määritettävä esimerkiksi kalibroinnilla, jossa vertailunäytteisiin, joissa on samanlainen matriisi, on lisätty analyyttiä 0 x, 0,5 x, 1 x ja 2 x enimmäismäärä, ja jossa kukin näyte määritetään 6 kertaa (n = 24). Korjauskertoimet (nolla ja saanto) voidaan arvioida tämän suhteen perusteella, mutta ne on tarkistettava kussakin testisarjassa sisällyttämällä mukaan menetelmänollat ja/tai matriisinollat ja saantonäytteet (ks. 7.2 kohta).

Cut-off-arvot on määritettävä sen arvioimiseksi, vastaako näyte enimmäismääriä koskevia vaatimuksia, tai haluttaessa toimintarajojen tarkistusta varten, ja vastaavat enimmäismäärät tai toimintarajat on vahvistettava joko erikseen PCDD/PCDF-yhdisteille ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille taikka PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle. Niitä edustaa bioanalyyttisten tulosten jakauman alempi piste (korjattuna nollanäytteelle ja saannolle), joka vastaa varmistusmenetelmän päätösrajaa 95 %:n luottamusrajalla, mikä tarkoittaa, että väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus on < 5 % ja RSDR < 25 %. Varmistusmenetelmän päätösraja on sama kuin enimmäismäärä, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus.

Käytännössä cut-off-arvo (BEQ-arvona ilmaistuna) voidaan laskea seuraavien mallien avulla (ks. kuva 1):

7.3.1 Kun käytetään 95 %:n ennustevälin alempaa kaistaa varmistusmenetelmän päätösrajalla

Formula

jossa

BEQDL	varmistusmenetelmän päätösrajaa vastaava BEQ, joka vastaa enimmäismäärää, jossa on otettu huomioon laajennettu mittausepävarmuus
sy,x	jäännöksen keskihajonta
t α,f = m – 2	Studentin kerroin** (α = 5 %, f = vapausasteet, yksipuoliset)
m	kalibrointipisteiden kokonaismäärä (indeksi j)
n	toistojen lukumäärä kullakin tasolla
xi	Näytteen pitoisuus (TEQ-arvona) kalibrointipisteessä i varmistusmenetelmällä määritettynä
	kaikkien kalibrointinäytteiden pitoisuuksien keskiarvo (TEQ-arvona)

Formula neliösummamuuttuja

kalibrointipisteen i indeksi

7.3.2 Laskeminen (nollan ja saannon suhteen korjatuista) bioanalyyttisistä tuloksista, kun on analysoitu useita näytteitä (n ≥ 6), jotka on kontaminoitu varmistusmenetelmän päätösrajalla, joka on mittaustulosten jakauman alempi piste vastaavalla BEQ:n keskiarvolla:

Cut-off-arvo = BEQDL – 1,64 × SDR

jossa

SDR	biologisten määritystulosten keskihajonta kohdassa BEQDL, mitattuna laboratorionsisäisissä uusittavuusoloissa

7.3.3 Laskeminen bioanalyyttisten tulosten keskiarvona (BEQ-arvoina korjattuna nollan ja saannon suhteen), kun on analysoitu useita näytteitä (n ≥ 6), jotka on kontaminoitu tasolla kaksi kolmasosaa enimmäismäärästä tai toimintarajasta. Tämä perustuu havaintoon, että tämä taso on 7.3.1 tai 7.3.2 kohdan mukaan määritetyn cut-off-arvon lähistöllä.

95 %:n luottamustasoon perustuva cut-off-arvon laskenta, mikä tarkoittaa, että väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus on < 5 % ja RSDR < 25 %:

1.	kun käytetään 95 %:n ennustevälin alempaa kaistaa varmistusmenetelmän päätösrajalla

2.	kun on analysoitu useita näytteitä (n ≥ 6), jotka on kontaminoitu varmistusmenetelmän päätösrajalla, joka on mittaustulosten jakauman alempi piste (jota kuvassa esittää kellonmuotoinen käyrä) vastaavalla BEQ:n keskiarvolla.

Kuva 1

7.3.4 Cut-off-arvoja koskevat rajoitukset

BEQ-arvoihin perustuvat cut-off-arvot, jotka on laskettu validoinnin aikana saadusta RSDR-arvosta käyttämällä rajallista määrää näytteitä, joiden matriisit ja/tai kongeneerit ovat erilaisia, saattavat olla korkeammat kuin TEQ-arvoihin perustuvat enimmäismäärät tai toimintarajat, koska tarkkuus on tällöin parempi kuin rutiinitesteissä, joissa on otettava huomioon, että mahdollisten kongeneerijakaumien spektri voi olla tuntematon. Tällöin cut-off-arvot on laskettava siten, että RSDR = 25 %, tai mieluiten on käytettävä kaksi kolmasosaa enimmäismäärästä tai toimintarajasta.

7.4 Suorituskykyä koskevat tiedot

—

Koska bioanalyyttisissä menetelmissä ei voida käyttää sisäisiä standardeja, on toistettavuus testattava, jotta saadaan tietoja yksittäisen koesarjan sisäisestä ja koesarjojen välisestä keskihajonnasta. Toistettavuuden on oltava alle 20 % ja laboratorionsisäisen uusittavuuden on oltava alle 25 %. Tämän on perustuttava BEQ-arvona ilmaistuihin laskettuihin arvoihin nolla- ja saantokorjauksen jälkeen.

—	Validointiprosessin yhteydessä on osoitettava, että testillä pystytään erottamaan toisistaan nolla- ja cut-off-arvo, jolloin vastaavan cut-off-arvon ylittävät näytteet voidaan tunnistaa (ks. 7.1.2 kohta).

—	Kohdeyhdisteet, mahdolliset häiriöt sekä suurimmat hyväksyttävät nollatasot on määriteltävä.

—	Vasteen tai vasteesta lasketun pitoisuuden (mahdollista ainoastaan mittausalueella) prosentuaalinen keskihajonta kunkin näyteuutteen kolminkertaisessa määrityksessä saa olla enintään 15 %.

—	BEQ-arvoina ilmaistuja vertailunäytte(id)en korjaamattomia tuloksia (nollanäyte ja enimmäistasolla tai toimintarajalla) käytetään bioanalyyttisen menetelmän suorituskyvyn arviointiin vakiomittaisella ajanjaksolla.

—

Menetelmänollanäytteille ja kullekin vertailunäytetyypille on luotava laadunvalvontakortit, jotka on tarkastettava. Näin varmistetaan, että analyyttinen suorituskyky vastaa vaatimuksia. Tämä koskee etenkin menetelmänollanäytteiden ja mittausalueen alhaisten arvojen välistä vähimmäiseroa ja vertailunäytteiden laboratorionsisäistä uusittavuutta. Menetelmänollanäytteet on tarkastettava huolellisesti, jotta vältetään väärät vaatimustenmukaiset tulokset vähennyslaskun yhteydessä.

—

Vaatimustenvastaisiksi epäillyille näytteille ja 2–10 prosentille vaatimustenmukaisista näytteistä (vähintään 20 näytettä matriisia kohden) suoritettujen varmistusmenetelmien tulokset on koottava, ja niitä on käytettävä seulontamenetelmän suorituskyvyn sekä BEQ-arvon ja TEQ-arvon välisen suhteen arvioimisessa. Tätä tietokantaa voitaisiin hyödyntää rutiininäytteisiin sovellettavien cut-off-arvojen uudelleen arvioinnissa validoitujen matriisien osalta.

—

Menetelmän hyvä suorituskyky voidaan osoittaa myös osallistumalla vertailutesteihin. Jos laboratorio kykenee osoittamaan hyvän suorituskykynsä, vertailutesteissä analysoitujen näytteiden tulokset, joissa pitoisuudet ovat enimmillään esim. 2 x enimmäismäärä, voidaan sisällyttää myös väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden arviointiin. Näytteiden on katettava erilaisia näytelähteitä edustavat yleisimmät kongeneerijakaumat.

—	Kontaminaatiotapauksissa cut-off-arvot voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon näytematriisi ja tapauksessa esiintyneet kongeneerijakaumat.

8. TULOSTEN RAPORTOINTI

Varmistusmenetelmät

—

Määritystuloksiin on sisällyttävä yksittäisten PCDD/PCDFF-kongeneerien ja dioksiinien kaltaisten PCB-kongeneerien pitoisuudet, ja TEQ-arvot on ilmoitettava pienimpinä, suurimpina ja väliarvoina, jotta tulosten raportointiin saadaan mukaan mahdollisimman paljon tietoja. Näin tuloksia pystytään tulkitsemaan kulloistenkin vaatimusten mukaisesti.

—

Raportissa on myös ilmoitettava PCDD/PCDF-yhdisteiden, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja rasva-aineiden uuttamisessa käytetty menetelmä. Näytteen rasva-ainepitoisuus on määritettävä ja ilmoitettava sellaisten elintarvikematriisien osalta, joille enimmäismäärät ilmoitetaan rasvapitoisuutta kohti ja joiden rasvapitoisuuden odotetaan olevan 0–2 % (voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti). Muiden näytteiden osalta rasva-ainepitoisuuden määrittäminen on vapaaehtoista.

—	Yksittäisten sisäisten standardien saantotiedot on ilmoitettava, jos saantojen arvot ovat 6.2 kohdassa mainitun alueen ulkopuolella tai jos enimmäismäärä ylittyy (tällöin on ilmoitettava toisen toistomäärityksen saantotiedot). Muissa tapauksissa ne on toimitettava pyydettäessä.

—

Koska laajennettu mittausepävarmuus on otettava huomioon päätettäessä näytteen vaatimustenmukaisuudesta, tiedot tästä muuttujasta on myös ilmoitettava. Siksi määritystulos on ilmoitettava muodossa x +/– U, jossa x on määritystulos ja U on laajennettu mittausepävarmuus, jossa käytetään kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 %. Jos PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet määritetään erikseen, erillisten analyysitulosten yhteenlaskettua arvioitua laajennettua epävarmuutta on käytettävä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien summaa varten.

—	Tulokset on ilmaistava samoina yksikköinä ja yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistetut enimmäismäärät.

Bioanalyyttiset seulontamenetelmät

—	Seulonnan tuloksen perusteella näytteen ilmoitetaan olevan vaatimustenmukainen tai sen epäillään olevan vaatimustenvastainen.

—

Lisäksi indikatiivinen tulos PCDD/PCDF-yhdisteiden ja/tai dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta voidaan ilmaista BEQ-arvona eikä TEQ-arvona (ks. 1 kohta). Jos näytteen vaste on raportointirajan alapuolella, näytteellä ilmoitetaan olevan raportointirajaa matalampi arvo. Jos näytteen vaste on mittausalueen yläpuolella, näytteellä ilmoitetaan olevan mittausalueen ylittävä arvo ja mittausalueen yläarvoa vastaava pitoisuus ilmaistaan BEQ-arvona.

—	Kunkin näytematriisityypin osalta raportissa on mainittava merkittävänä pidetty taso (enimmäismäärä, toimintaraja), johon arviointi perustuu.

—	Raportissa on mainittava käytetyn testin tyyppi, testin perusperiaate ja kalibrointimenetelmä.

—

Jos näytteiden epäillään olevan vaatimustenvastaisia, raporttiin on liitettävä selvitys toteutettavista toimenpiteistä. Jos näytteissä on merkittäviä PCDD/PCDF-pitoisuuksia sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summan pitoisuuksia, kohonneet pitoisuudet on määritettävä tai vahvistettava varmistusmenetelmän avulla.

—	Vaatimustenvastaiset tulokset on ilmoitettava vain varmistusmäärityksestä.

Fysikaaliskemialliset seulontamenetelmät

—	Seulonnan tuloksen perusteella näytteen ilmoitetaan olevan vaatimustenmukainen tai sen epäillään olevan vaatimustenvastainen.

—	Kunkin näytematriisityypin osalta raportissa on mainittava merkittävänä pidetty taso (enimmäismäärä, toimintaraja), johon arviointi perustuu.

—

Lisäksi voidaan antaa yksittäisten PCDD/PCDFF-kongeneerien ja /tai dioksiinien kaltaisten PCB-kongeneerien pitoisuudet ja TEQ-arvot ilmoitettuina pienimpinä, suurimpina ja väliarvoina, Tulokset on ilmaistava samoina yksikköinä ja (vähintään) yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistetut enimmäismäärät.

—	Yksittäisten sisäisten standardien saantotiedot on toimitettava, jos saantojen arvo on 6.2 kohdassa mainitun alueen ulkopuolella, ja pyynnöstä myös muissa tapauksissa.

—	Raportissa on mainittava sovellettu GC-MS-menetelmä.

—

—	Vaatimustenvastaisuus voidaan vahvistaa vasta varmistusmäärityksen jälkeen.

(1) Guidance Document on Measurement Uncertainty for Laboratories performing PCDD/F and PCB Analysis using Isotope Dilution Mass Spectrometry [link to website], Guidance Document on the Estimation of LOD and LOQ for Measurements in the Field of Contaminants in Feed and Food [link to website].

(*1) Enimmäismäärien osalta

(2) Nykyiset vaatimukset perustuvat seuraavassa asiakirjassa julkaistuihin TEF-arvoihin: M. Van den Berg et al, Toxicol Sci 93 (2), 223–241 (2006).

Lisäys

Ihmisille aiheutuvan riskin arvioinnissa käytettävät WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimet (TEF), jotka perustuvat Genevessä kesäkuussa 2005 pidetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisen kemikaaliturvallisuusohjelman (IPCS) asiantuntijakokouksen päätelmiin (1)

Kongeneeri

TEF-arvo

Kongeneeri

TEF-arvo

Dibentso-p-dioksiinit (PCDD:t)

Dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet

Ei-orto-PCB-yhdisteet + mono-orto-PCB-yhdisteet

2,3,7,8-TCDD

1,2,3,7,8-PeCDD

Ei-orto-PCB-yhdisteet

1,2,3,4,7,8-HxCDD

0,1

PCB 77

0,0001

1,2,3,6,7,8-HxCDD

0,1

PCB 81

0,0003

1,2,3,7,8,9-HxCDD

0,1

PCB 126

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDD

0,01

PCB 169

0,03

OCDD

0,0003

Dibentsofuraanit (PCDF:t)

Mono-orto-PCB-yhdisteet

2,3,7,8-TCDF

0,1

PCB 105

0,00003

1,2,3,7,8-PeCDF

0,03

PCB 114

0,00003

2,3,4,7,8-PeCDF

0,3

PCB 118

0,00003

1,2,3,4,7,8-HxCDF

0,1

PCB 123

0,00003

1,2,3,6,7,8-HxCDF

0,1

PCB 156

0,00003

1,2,3,7,8,9-HxCDF

0,1

PCB 157

0,00003

2,3,4,6,7,8-HxCDF

0,1

PCB 167

0,00003

1,2,3,4,6,7,8-HpCDF

0,01

PCB 189

0,00003

1,2,3,4,7,8,9-HpCDF

0,01

OCDF

0,0003

Käytetyt lyhenteet:

T = tetra; Pe = penta; Hx = heksa; Hp = hepta; O = okta; CDD = klooridibentsodioksiini; CDF = klooridibentsofuraani; CB = klooribifenyyli.

(1) Nykyiset vaatimukset perustuvat seuraavassa asiakirjassa julkaistuihin TEF-arvoihin: M. Van den Berg et al, Toxicol Sci 93 (2), 223–241 (2006).

LIITE IV

NÄYTTEIDEN VALMISTUS JA TIETYISSÄ ELINTARVIKKEISSA OLEVIEN MUIDEN KUIN DIOKSIINIEN KALTAISTEN PCB-YHDISTEIDEN PITOISUUKSIEN TARKASTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ MÄÄRITYSMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava analysoitaessa elintarvikkeita muiden kuin dioksiinien kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (muut kuin dioksiinien kaltaiset PCB:t) pitoisuuksien virallista tarkastusta varten ja kun on kyse näytteiden valmistuksesta ja määritysvaatimuksista muita sääntelytarkoituksia varten, mukaan lukien elintarvikealan toimijan asetuksen (EY) N:o 852/2004 säännösten noudattamisen varmistamiseksi suorittamat tarkastukset.

Tämän asetuksen liitteessä III olevassa 3 kohdassa vahvistettuja näytteiden valmistusta koskevia säännöksiä on sovellettava myös muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksia elintarvikkeissa koskevaan tarkastukseen.

1. Soveltuvat osoitusmenetelmät

Kaasukromatografia-elektronisieppausdetektio (GC-ECD), GC-LRMS, GC-MS/MS, GC-HRMS tai vastaavat menetelmät.

2. Tarkasteltavana olevien analyyttien tunnistus ja varmistus

—	Suhteellinen retentioaika verrattuna sisäisiin standardeihin tai vertailustandardeihin (hyväksyttävä poikkeama +/– 0,25 %).

—

On varmistettava, että muut kuin dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet erotetaan kaasukromatografian avulla (mittausta häiritsevistä aineista ja eritoten mukana eluoituvista PCB-yhdisteistä, erityisesti jos näytteiden pitoisuudet ovat laillisissa rajoissa, ja vaatimustenvastaisuus on vahvistettava (1)).

—

GC-MS-tekniikat:

—

Vähintään seuraavan molekyyli-ionien tai molekyyliklusterin tunnusomaisten ionien lukumäärän valvonta:

—	kaksi spesifistä ionia HRMS-menetelmässä,

—	kolme spesifistä ionia LRMS-menetelmässä,

—	kaksi spesifistä prekursori-ionia, joista kummallakin on yksi spesifinen vastaava siirtymätuoteioni, MS-MS-menetelmässä.

—	Suurimmat sallitut toleranssit valikoitujen massafragmenttien määrien suhteille: Valittujen massafragmenttien määräsuhteen suhteellinen poikkeama teoreettisesta määrästä tai kohdeionin (runsaimmin esiintyvä mitattu ioni) ja sekundaaris(t)en ioni(e)n kalibrointistandardista: ± 15 %.

—	GC-ECD: Enimmäismäärän ylittävät tulokset on varmistettava kahdella kaasukromatografikolonnilla, joiden stationäärifaasin polariteetti on erilainen.

3. Menetelmän suorituskyvyn osoittaminen

Suorituskyky on validoitava enimmäispitoisuuden mittausalueella (0,5–2 × enimmäismäärä), ja toistettujen mittausten variaatiokertoimen on oltava hyväksyttävä (ks. 8 kohta, kohtalaista tarkkuutta koskevat vaatimukset).

4. Määritysraja

Muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden LOQ-arvojen (2) summa ei saa olla suurempi kuin kolmasosa enimmäismäärästä (3).

5. Laadunvalvonta

Nollanäytteiden säännöllinen mittaus; sellaisten näytteiden analyysi, joihin on lisätty analyyttiä; laadunvalvontanäytteet; osallistuminen asianomaisia matriiseja koskeviin laboratorioiden välisiin tutkimuksiin.

6. Saantojen valvonta

—	On käytettävä sopivia sisäisiä standardeja, joiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat samantapaiset kuin tarkasteltavana olevilla analyyteillä.

—

Sisäisten standardien lisääminen:

—	lisääminen tuotteisiin (ennen uuttoa ja puhdistusta),

—	myös lisäys uutettuun rasvaan (ennen puhdistusprosessia) on mahdollista, jos enimmäismäärä ilmoitetaan suhteessa rasvapitoisuuteen.

—

Vaatimukset menetelmille, joissa käytetään kaikkia kuutta isotooppileimattua muuta kuin dioksiinien kaltaista PCB-kongeneeria:

—	tulokset on oikaistava sisäisten standardien saantojen suhteen,

—	isotooppileimattujen sisäisten standardien yleisesti hyväksytyt saannot ovat 60–120 %,

—	pienemmät tai suuremmat saannot voidaan hyväksyä yksittäisille yhdisteille, jos niiden osuus kuuden muun kuin dioksiinien kaltaisen PCB-yhdisteen yhteismäärästä on alle 10 %.

—

Vaatimukset menetelmille, joissa ei käytetä kaikkia kuutta isotooppileimattua sisäistä standardia tai muuta sisäistä standardia:

—	sisäisten standardien saannot on tarkastettava kaikista näytteistä,

—	sisäisten standardien hyväksytyt saannot ovat 60–120 %,

—	tulokset on oikaistava sisäisten standardien saantojen suhteen.

—	Leimaamattomien yhdisteiden saannot tarkastetaan sellaisten näytteiden avulla, joihin on lisätty analyyttiä, tai laadunvalvontanäytteiden avulla, joiden pitoisuudet ovat enimmäismäärän vaihteluvälillä. Näiden kongeneerien hyväksyttävät saannot ovat 60–120 %.

7. Laboratorioita koskevat vaatimukset

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 säännösten mukaisesti laboratorioiden on oltava ISO-oppaan 58 mukaisesti toimivan tunnustetun laitoksen hyväksymiä, millä varmistetaan, että laboratoriot soveltavat analyyttistä laadunvarmistusta. Laboratorioiden hyväksyntä on tehtävä EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti. Lisäksi on tarvittaessa noudatettava asiakirjassa ”Technical Guidelines for the estimation of measurement uncertainty and limits of quantification for PCB analysis” kuvattuja periaatteita (4).

8. Suorituskykyä koskevat tiedot: Kriteerit, jotka koskevat muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summaa enimmäispitoisuudella

	Isotooppilaimennusmassaspektrometria (*1)	Muut menetelmät
Oikeellisuus	– 20 – + 20 %	– 30 – + 30 %
Kohtalainen tarkkuus (RSDR)	≤ 15 %	≤ 20 %
Suurimman ja pienimmän arvon erotus	≤ 20 %	≤ 20 %

9. Tulosten raportointi

—

Määritystuloksiin on sisällyttävä yksittäisten muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-kongeneerien pitoisuudet ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summa, jotka ilmoitetaan pienimpinä, suurimpina ja väliarvoina, jotta tulosten raportointiin saataisiin mukaan mahdollisimman paljon tietoja; näin tuloksia pystytään tulkitsemaan kulloistenkin vaatimusten mukaisesti.

—

Raportissa on myös ilmoitettava PCB-yhdisteiden ja rasva-aineiden uuttamisessa käytetty menetelmä. Näytteen rasva-ainepitoisuus on määritettävä ja ilmoitettava sellaisten elintarvikematriisien osalta, joille enimmäismäärät ilmoitetaan rasvapitoisuutta kohti ja joiden rasvapitoisuuden odotetaan olevan 0–2 % (voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti). Muiden näytteiden osalta rasva-ainepitoisuuden määrittäminen on vapaaehtoista.

—	Yksittäisten sisäisten standardien saantotiedot on toimitettava, jos saantojen arvo on 6 kohdassa mainitun alueen ulkopuolella tai jos enimmäismäärä ylittyy. Muissa tapauksissa ne on toimitettava pyydettäessä.

—

Koska laajennettu mittausepävarmuus on otettava huomioon päätettäessä näytteen vaatimustenmukaisuudesta, tiedot kyseisestä muuttujasta on myös ilmoitettava. Siksi määritystulokset on ilmoitettava muodossa x +/– U, jossa x on määritystulos ja U on laajennettu mittausepävarmuus, jossa käytetään kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 %.

—	Tulokset on ilmaistava samoina yksikköinä ja yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistetut enimmäismäärät.

(1) Mukana eluoituvia kongeneereja ovat usein esimerkiksi PCB 28/31, PCB 52/69 ja PCB 138/163/164. GC-MS-menetelmien osalta on otettava huomioon myös mahdolliset useampia klooriatomeja sisältävien kongeneerien osien aiheuttamat häiriöt.

(3) On erittäin suositeltavaa, että reagenssinolla vaikuttaa vain vähän näytteessä olevan kontaminantin tasoon. Laboratorion on seurattava nollatasojen vaihtelua etenkin, jos nollatasot vähennetään mittausarvoista.

(4) ”Guidance Document on Measurement Uncertainty for Laboratories performing PCDD/F and PCB Analysis using Isotope Dilution Mass Spectrometry” [link to website], ”Guidance Document on the Estimation of LOD and LOQ for Measurements in the Field of Contaminants in Feed and Food” [link to website].

(*1) Kaikkien kuuden 13C-leimatun analogin käyttöä sisäisinä standardeina edellytetään.

6.4.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 92/48

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/648,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 1942/2004 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin arvotullina, joka vahvistettiin neljän tuottajan osalta 6,5–23,5 prosentiksi ja kaikkien muiden tuottajien osalta 66,7 prosentiksi. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena nämä toimenpiteet pidettiin voimassa neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 82/2011 (3), jäljempänä ’edellinen tarkastelu’.

2. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(2)

Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen komissiota pyydettiin panemaan vireille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukainen Kiinaan sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu (5), jäljempänä ’toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö’ tai ’pyyntö’.

(3)

Pyynnön esitti 22 päivänä lokakuuta 2015 European Panel Federation, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus okoumé-ristivanerin kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

3. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(4)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 29 päivänä tammikuuta 2016 asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4. Tutkimus

4.1 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(5)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

4.2 Tutkimuksen osapuolet

(6)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, niille tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille.

(7)	Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

4.3 Otanta

(8)	Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

4.3.1 Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(9)	Koska Kiinassa toimii ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(10)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(11)	Koska vain kaksi kiinalaista yritystä ilmoittautui, otanta ei ollut tarpeen.

4.3.2 Unionin tuottajia koskeva otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa tuotantomäärää. Lisäksi se otti huomioon myyntimäärän ja maantieteellisen jakauman. Otokseen valittiin viisi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 74 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsotaan edustavan unionin tuotannonalaa.

4.3.3 Etuyhteydettömien tuojien otanta, kyselylomakkeet ja yhteistyö

(13)	Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(14)	Vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä noin kolmeenkymmeneenviiteen tiedossa olevaan mahdolliseen tuojaan/käyttäjään, ja niitä pyydettiin selittämään toimintaansa ja täyttämään tarvittaessa vireillepanoilmoituksen liitteenä oleva etuyhteydettömiä tuojia koskeva otantalomake.

(15)	Kolmetoista tuojaa toimitti täytetyn otantalomakkeen. Ne kaikki ilmoittivat, että ne eivät tuoneet okoumé-ristivaneria Kiinasta. Tämän perusteella otantaa ei pidetty perusteltuna.

4.4 Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit

(16)	Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista.

(17)

Komissio lähetti vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut kyselylomakkeet kahdelle (11) kappaleessa mainitulle kiinalaiselle yritykselle, kahdelletoista tiedossa olevalle tuottajalle mahdollisissa vertailumaissa (Gabon, Marokko, Sveitsi ja Turkki) ja viidelle otokseen valitulle unionin tuottajalle.

(18)	Ainoastaan yksi kiinalainen yritys vastasi kyselyyn osittain. Täydelliset kyselyvastaukset saatiin kahdelta gabonilaiselta tuottajalta, yhdeltä marokkolaiselta tuottajalta ja viideltä otokseen valitulta unionin tuottajalta.

(19)

Komissio teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat:

—	F.A. MOURIKIS SA (Kreikka)

—	GARNICA PLYWOOD SA (Espanja)

—	JEAN THÉBAULT SAS (Ranska)

—	JOUBERT LES ELIOTS SAS (Ranska)

—	JOUBERT SAINT-JEAN-D'ANGÉLY SAS (Ranska).

Tuottaja markkinatalousmaassa

—	CEMA BOIS DE L'ATLAS (Marokko)

4.5 Ilmoittaminen osapuolille

(20)

Komissio ilmoitti 13 päivänä helmikuuta kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoo ehdottaa voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisen jatkamista, ja kehotti kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(21)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, ja se määritellään seuraavasti: Kiinasta peräisin olevaa, tällä hetkellä CN-koodiin ex 4412 31 10 (Taric-koodi 4412311010) kuuluvaa okoumé-ristivaneria, joka koostuu yksinomaan enintään 6 mm:n paksuisista puuviiluista ja jonka pintaviiluista ainakin yksi on okouméa ja jota ei ole pinnoitettu jotakin muuta materiaalia olevalla pysyvällä kalvolla. Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään moniin erilaisiin tarkoituksiin. Rakennusteollisuudessa sitä käytetään ulkosovelluksiin kuten verhoukseen, muottilevyihin, sokkeleihin ja kaiteisiin sekä jokirantojen päällystämiseen. Sitä käytetään myös koristeellisempiin tarkoituksiin kuten maantieliikenteessä henkilöautoihin, linja-autoihin, asuntovaunuihin ja matkailuautoihin, meriliikenteessä kilpa- ja huvialuksiin sekä huonekalujen ja ovien valmistuksessa.

(22)

Okoumé-ristivaneria on kahta päätyyppiä, joista toinen on kokonaan okouméa, jäljempänä ’täysokoumé’, ja toisessa ainakin yksi pintaviiluista on okouméa ja loput viilut muuta puuta, jäljempänä ’pintaviiluokoumé’, jälkimmäisestä voidaan myös käyttää nimitystä ’yhdistelmä-’ tai ’kaksois-’. Nämä okoumé-ristivanerin päätyypit ovat ulkonäöltään samanlaisia. Mekaanisissa ominaisuuksissa olevista eroavaisuuksista huolimatta niillä molemmilla on samanlaiset fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä molempia käytetään samoihin perustarkoituksiin.

2. Samankaltainen tuote

(23)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

—	tarkasteltavana oleva tuote;

—	unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(24)	Komission päätelmänä oli, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomautukset

(25)	Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(26)	Kuten (18) kappaleessa mainitaan, ainoastaan yksi kiinalainen yritys vastasi kyselyyn osittain. Kyseinen yritys totesi, ettei se ole valmistanut tai myynyt okoumé-ristivaneria tarkastelujakson aikana.

(27)

Koska muut kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti saatetaan turvautua käytettävissä oleviin tietoihin. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan käytöstä.

(28)

Tämän perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäljempänä esitettävät päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin ja erityisesti seuraaviin:

i)	toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkastelupyyntöön sisältyvät tiedot

ii)	Eurostatin tilastot ja jäsenvaltioiden perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti keräämät tiedot, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’

iii)	YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön, jäljempänä ’FAO’, julkisesti saatavilla olevat tilastot.

Kiinan vientitilastotietokantaa ei voitu käyttää, koska sen koodausrakenne ei ole tarpeeksi tarkka hyödyllisen tiedon saamiseksi.

(29)	Eurostatin tietojen ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta ei tuotu Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen polkumyyntiä ei voitu todeta tällä ajanjaksolla unionin markkinoilla.

(30)	Polkumyyntilaskelmat tehtiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyden pohjalta.

2. Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

(31)

Jotta voitiin arvioida polkumyynnin toistumisen todennäköisyys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, analysoitiin seuraavia tekijöitä: i) mahdollisen polkumyynnin tasot unionin markkinoilla ja muissa kolmansissa maissa, ii) Kiinan tuotanto ja tuotantokapasiteetti ja iii) unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(32)	Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti jäljempänä esitettävät päätelmät polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin eli (28) kappaleessa mainittuihin lähteisiin.

i) Mahdollisen polkumyynnin tasot unionin markkinoilla ja muissa kolmansissa maissa

Vertailumaa

(33)

Neljälle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa. Jäljellä olevien vientiä harjoittavien tuottajien osalta normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella. Tästä syystä oli valittava markkinataloutta toteuttava kolmas maa, jäljempänä ’vertailumaa’.

(34)	Turkki valittiin vertailumaaksi alkuperäisessä tutkimuksessa ja edellisessä tarkastelussa. Komissio ehdotti tätä tarkastelua koskevassa vireillepanoilmoituksessa Turkin käyttämistä vertailumaana.

(35)	Komissio hankki tietoja okoumé-ristivanerin tuottajista muissa mahdollisissa vertailumaissa ja otti yhteyttä okoumé-ristivanerin tiedossa oleviin tuottajiin Gabonissa, Marokossa ja Sveitsissä ja pyysi niitä toimittamaan tarvittavat tiedot.

(36)	Kaksi gabonilaista tuottajaa ja yksi marokkolainen tuottaja ilmoittautuivat ja toimittivat pyydetyt tiedot. Yksikään turkkilainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä.

(37)

Gabonia ei pidetty sopivana vertailumaana, koska paikallisilla okoumé-ristivanerin tuottajilla oli selvä suhteellinen etu, koska ne hyötyivät huomattavasti alhaisemmista raaka-aineiden tuotantokustannuksista (7), Gabonissa kotimarkkinoilla myytäväksi valmistettu tuote näyttää olevan heikkolaatuinen, kotimarkkinat ovat pienet eikä niille tuoda okoumé-ristivaneria ja tuontitulli on 30 prosenttia.

(38)	Marokkoa pidettiin sopivana vertailumaana sen korkeista tuontitulleista huolimatta, koska se toi huomattavia määriä samankaltaista tuotetta ja tuonti kilpaili kotimaassa tuotetun tuotteen kanssa.

(39)	Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

Normaaliarvo

— Vientiä harjoittavat tuottajat, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa

(40)

Kuten (33) kappaleessa mainitaan, neljälle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi normaaliarvo määritettiin näiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen eli toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitetyn arvion pohjalta.

— Vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua alkuperäisessä tutkimuksessa

(41)	Yksi marokkolainen tuottaja toimi yhteistyössä ja toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin kyseisen tuottajan toimitiloissa tarkastettujen tietojen perusteella jäljempänä esitettävällä tavalla.

(42)	Normaaliarvo määritettiin kummallekin (22) kappaleessa kuvatulle tuotteen päälajille.

(43)

Tällöin selvitettiin, voidaanko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämä tehtiin määrittämällä, kuinka suuri osuus samankaltaisen tuotteen marokkolaisten markkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta kotimarkkinamyynnistä oli ollut kannattavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(44)	Samankaltaisen tuotteen kannattavan myynnin määrä oli alle 80 prosenttia kokonaismyynnin määrästä, joten normaaliarvon perusteena käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

Vientihinta

(45)

Kuten (28) kappaleessa mainitaan, vientihinta perustui kiinalaisten tuottajien yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti eli toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin. Erityisesti voidaan todeta, että kummankin (22) kappaleessa kuvatun tuotteen päälajin vientihinta perustui yli kymmeneen unionin markkinoille ja muihin kolmansiin maihin (eli Bosnia ja Hertsegovinaan, Sveitsiin, Turkkiin, Persianlahden valtioihin ja Norjaan) tehtyyn kaupalliseen tarjoukseen, jotka oli esitetty sähköpostitse tai jotka olivat saatavilla julkisina kaupallisina tarjouksina kiinalaisilla eri verkkosivustoilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, kuten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelupyynnöstä ilmenee. Kaupallisissa tarjouksissa esitetyt hinnat olivat 313–540 euroa/m3 (CIF). Nämä hinnat olivat samalla tasolla kuin Eurostatin raportoimat ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadut Kiinasta tulevan okoumé-ristivanerin hinnat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen (vuoden 2016 kolmas neljännes). Vaikka kyseiset määrät olivat vähäisiä, tämä hintataso vahvistaa näiden kaupallisten tarjousten edustavuuden, ja niitä voidaan käyttää viitteenä kiinalaisen okoumé-ristivanerin mahdollisista vientihinnoista.

Vertailu

(46)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä vahvistettua vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla (22) kappaleessa kuvattua tuotelajia kohti. Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, vientihintaa ja normaaliarvoa oikaistiin hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetuskustannusten (kotimaassa ja merirahti) osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti eli toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen pohjalta.

Polkumyyntimarginaali

(47)	Komissio vertasi painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja edellä tarkoitettua tuotelajikohtaista painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

— Vientiä harjoittavat tuottajat, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa

(48)	Painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – on tämän pohjalta yli 45 prosenttia niin unionin markkinoilla kuin muissa kolmansissa maissa.

— Vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua alkuperäisessä tutkimuksessa

(49)	Painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – on yli 100 prosenttia niin unionin markkinoilla kuin muissa kolmansissa maissa.

ii) Kiinan tuotanto ja tuotantokapasiteetti

Tuotanto Kiinassa

(50)

Koska kiinalaiset tuottajat olivat kieltäytyneet yhteistyöstä eikä mitään tietoja ollut saatavilla julkisesti, Kiinan tuotanto määritettiin pyynnön esittäjän tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimittamien arvioiden pohjalta sen parhaaseen mahdolliseen markkinoiden tuntemukseen perustuen.

(51)

Pyynnön esittäjä arvioi okoumé-ristivanerin tuotannon Kiinassa sen Kiinaan vuonna 2014 tuotujen okoumé-tukkien määrän pohjalta, joka käytettiin vanerin tuotantoon. Tällä perusteella okoumé-ristivanerin tuotannoksi arvioitiin vähintään 290 000 m3 ja enintään 2,9 miljoonaa m3 tuotetun tuotetyypin mukaan (täysokoumé tai pintaviiluokoumé) (ks. (22) kappale). Tämä tuotantomäärä on vähintään 1,5 kertaa ja enintään 15 kertaa unionin kokonaiskulutuksen suuruinen.

Tuotantokapasiteetti Kiinassa

(52)

Koska kiinalaiset okoumé-ristivanerin tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä Kiinan okoumé-ristivanerin tuotannonalasta ollut saatavilla muita tietoja, tarkasteltiin koko Kiinan vaneriteollisuuden tilannetta (käytetystä puulajista riippumatta), kuten edellisessäkin tarkastelussa. Aiempien tutkimusten tavoin vahvistettiin, että samat yritykset valmistavat vaneria samoilla laitteilla käytetystä puulajista riippumatta. Edellisessä tarkastelussa todettiin lisäksi, että okoumé-ristivanerin tuotanto on taloudellisesti kannattavampaa kuin muuntyyppisen vanerin tuotanto. Jos toimenpiteitä ei olisi käytössä, on näin ollen todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat siirtäisivät tuotantoaan muuntyyppisistä vanereista kannattavampaan okoumé-ristivaneriin.

(53)

Kiinassa on näin ollen mahdollisesti käytettävissä huomattavan paljon tuotantokapasiteettia, mistä on osoituksena kaikentyyppisen vanerin tuotantomäärä, joka oli FAO:n tilastojen mukaan 113 miljoonaa m3 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen tarvitaan vain vähäinen siirtymä muuntyyppisistä puista okouméen, jotta okoumé-ristivanerin tuotanto lisääntyisi merkittävästi ja sitä voitaisiin ohjata vientiin.

iii) Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(54)

Tärkein tekijä unionin markkinoiden houkuttelevuuden arvioinnissa, jos toimenpiteet kumotaan, oli Kiinasta muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintataso verrattuna Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hintatasoon. Edellä (45) kappaleessa mainitut kaupalliset tarjoukset unionin markkinoille ja muihin kolmansiin maihin osoittivat, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin markkinat olivat todellakin houkuttelevat, sillä kiinalaisen okoumé-ristivanerin vientihinnat unionin markkinoille olivat korkeammat kuin kiinalaiset vientihinnat kaikille muille kolmansien maiden markkinoille, joiden osalta kaupallisia tarjouksia oli saatavilla, Norjaa lukuun ottamatta. Vientihintatarjoukset unionin markkinoille olivat noin 30 prosenttia korkeammat kuin vastaavat tarjoukset Bosnia ja Hertsegovinaan ja noin 40 prosenttia korkeammat kuin Turkkiin ja Persianlahden valtioihin. Koska saatavilla ei ollut tilastoja Kiinan okoumé-ristivanerin vientimäärästä näihin maihin, edustavuutta ei voitu vahvistaa määrän osalta. Mahdollisesti korkeammat vientihinnat unioniin tekisivät kuitenkin unionin markkinoista houkuttelevat, koska unioniin suuntautuvasta viennistä saataisiin suuremmat voitot.

(55)

Kiinalaisen vanerin (8) tuontiin sovelletaan lisäksi polkumyyntitulleja Korean tasavallassa, Marokossa ja Turkissa, ja Amerikan yhdysvallat teki alustavan päätöksen kiinalaiseen vaneriin sovellettavista tasoitustoimenpiteistä tammikuussa 2017. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien pääsyä näille markkinoille on siten rajoitettu, ja niillä on rajalliset mahdollisuudet viedä tuotantoaan tai ohjata vientiä uudelleen näille markkinoille. Tämä lisää unionin markkinoiden houkuttelevuutta kiinalaisen vanerin tuonnin kannalta.

(56)

Tämän vuoksi on todennäköistä, että jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaista vientiä päätyisi jälleen huomattavia määriä unionin markkinoille, koska Kiinassa on huomattavasti tuotantokapasiteettia, jota voidaan helposti lisätä. On syytä muistaa, että ennen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2004 kiinalaisen myynnin määrä unionin markkinoille oli 83 606 m3, mikä vastasi 44:ää prosenttia unionin kulutuksesta nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3. Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(57)

Voidaan siis todeta, että Kiinassa käytettävissä oleva huomattava tuotantokapasiteetti, kiinalaisten tuottajien mahdollisuus kasvattaa helposti vientiin käytettävissä olevia tuotantomääriään, mahdolliset korkeat polkumyyntihinnat muilla kolmansien maiden markkinoilla ja unionin markkinoilla sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus osoittavat, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat tulisivat uudelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla ja huomattavassa määrin. Näin ollen katsotaan, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

D. UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(58)

Unionissa tiedetään olevan kolmetoista samankaltaisen tuotteen valmistajaa Ranskassa, Kreikassa, Unkarissa, Italiassa ja Espanjassa. Unionin kokonaistuotannoksi on arvioitu 162 000 m3. Unionin tuottajat, jotka vastasivat koko unionin tuotannosta, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(59)	Kuten (12) kappaleessa mainitaan, valittiin viiden unionin tuottajan otos, jonka osuus unionin koko tuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 74 prosenttia.

E. TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1. Unionin kulutus

(60)	Okoumé-ristivanerin kulutus unionissa määritettiin valituksen tehneiden unionin tuottajien ja unionin muiden tuottajien unionin markkinoille kohdistuvan myynnin määrien sekä Eurostatin tietojen mukaisten kolmansista maista unioniin tuotavien määrien pohjalta.

(61)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Kokonaiskulutus (m3)	181 749	176 005	175 652	188 727
Indeksi (2012 = 100)	100	97	97	104
Lähde: tarkastelupyyntö, Eurostat ja tarkistetut kyselyvastaukset

(62)

Unionin kulutus väheni vuodesta 2012 vuoteen 2013. Vuosina 2012–2014 laskusuuntaus vakiintui asteittain ja kääntyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nousuun, mikä osoitti joidenkin teollisuuden toimintojen hienoista kohenemista. Tämän tuloksena unionin kulutus kasvoi hieman eli 4 prosenttia tarkastelujaksolla.

(63)

Tätä on kuitenkin tarkasteltava edellisen tarkastelun jälkeen tapahtuneen kehityksen valossa. Edellisen tarkastelun tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson (1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välinen aika) ja tämän tarkastelun tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus supistui kaiken kaikkiaan 35 prosenttia (291 421 m3:stä edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 188 727 m3:iin tämän tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) huolimatta hienoisesta noususuuntauksesta nykyisellä tarkastelujaksolla. Kokonaisuudessaan laskeva suuntaus, joka oli alkanut jo ennen edellistä tarkastelua, selittyi sillä, että okoumé-ristivaneria on jossakin määrin korvattu muilla trooppisilla puulajeilla. Myös talouskriisi ja siitä johtuva tietyn teollisuustoiminnan, (mm. rakentaminen, merenkulku ja kevyet hyöty-/matkailuajoneuvot) vähentyminen ovat osaltaan supistaneet okoumé-ristivanerin kysyntää unionissa.

2. Kiinasta tulevan tuonnin määrä, hinnat ja markkinaosuus

2.1 Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

Taulukko 2

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Tuonnin määrä (m3)	1 043	0	62	0
Indeksi (2012 = 100)	100	0	6	0
Markkinaosuus (%)	0,57	0,00	0,04	0,00
Lähde: Eurostat

(64)

Alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli kasvanut nopeasti lähes nollasta 18,7 prosenttiin (9). Se laski 4,3 prosenttiin (12 620 m3) (10) edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän tarkastelun tarkastelujaksolla Kiinasta tuleva tuonti loppui lähes tulkoon kokonaan, lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli noin 1 000 m3.

2.2 Tuonnin hinta ja hinnan alittavuus

Taulukko 3

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta ja hinnan alittavuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Keskimääräinen hinta (euroa/m3)	549	0,00	168	0,00
Indeksi (2012 = 100)	100	0	31	0
Lähde: Eurostat

(65)	Ainoa vuosi, jona Kiinasta tuotiin merkittäviä määriä, oli 2012. Kyseisenä vuonna Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli 549 euroa/m3, joka oli huomattavasti alhaisempi kuin unionin tuotannonalan hinnat samana vuonna (756/m3).

3. Tuonti muista kolmansista maista

Taulukko 4

Tuontimäärät, markkinaosuudet ja hinnat muista kolmansista maista

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Gabon	40 467	43 964	41 029	42 711
Indeksi (2012 = 100)	100	109	101	106
Markkinaosuus (%)	22,3	25,0	23,4	22,6
Keskimääräinen hinta (euroa/m3)	628,64	625,76	636,40	645,32
Indeksi (2012 = 100)	100	100	101	103
Marokko	15 431	7 298	5 182	4 492
Indeksi (2012 = 100)	100	47	34	29
Markkinaosuus (%)	8,5	4,1	3,0	2,4
Keskimääräinen hinta (euroa/m3)	662,27	678,51	696,75	700,81
Indeksi (2012 = 100)	100	102	105	106
Muut kolmannet maat (*1)	774	549	1 550	78
Indeksi (2012 = 100)	100	71	200	10
Markkinaosuus (%)	0,4	0,3	0,9	0,0
Keskimääräinen hinta (euroa/m3)	545,80	572,55	576,47	842,50
Indeksi (2012 = 100)	100	105	106	154
Muut kolmannet maat yhteensä	56 672	51 812	47 761	47 281
Indeksi (2012 = 100)	100	91	84	83
Markkinaosuus (%)	31,2	29,4	27,2	25,1
Keskimääräinen hinta (euroa/m3)	636,66	632,63	641,01	650,92
Indeksi (2012 = 100)	100	99	101	102

(66)

Tarkastelujaksolla tuonti muista kolmansista maista rajoittui lähes yksinomaan Gaboniin ja Marokkoon, sillä muiden kolmansien maiden osuus oli mitätön. Tuonti Gabonista ja Marokosta unioniin väheni jatkuvasti: 55 899 m3:stä vuonna 2012 noin 47 203 m3:iin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 16 prosenttia. Koska unionin kulutus kasvoi vain 4 prosenttia (ks. (62) kappale ja taulukko 1), Gabonin ja Marokon markkinaosuus pieneni vielä enemmän eli 30,8 prosentista vuonna 2012 25,0 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 5,7 prosenttiyksikköä.

(67)

Tämän tutkimuksen tarkastelujaksolla Gabonista ja Marokosta tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin 16–17 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla (ks. taulukko 8). Verrattuna Kiinasta tulevan tuonnin hintoihin vuonna 2012 (ainoa vuosi tarkastelujakson aikana, jolloin Kiina vei merkittäviä määriä unioniin) tuontihinnat näistä maista olivat keskimäärin 16 prosenttia Kiinasta tulevan tuonnin hintoja korkeammat.

(68)

Gabon on suurin unioniin vientiä harjoittava kolmas maa. Gabonista tulevan tuonnin määrät kasvoivat 40 467 m3:stä vuonna 2012 aina 42 711 m3:iin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 6 prosenttia. Tämä kasvu näkyi sen markkinaosuuden hienoisena kasvuna 22,3 prosentista (vuonna 2012) 22,6 prosenttiin (tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla), mikä vastaa 0,3 prosenttiyksikön kasvua. Gabonista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat 17–18 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat (ks. taulukko 8), mutta ne olivat keskimääräisiä kiinalaisia tuontihintoja korkeammat vuonna 2012, joka oli ainoa vuosi, jona kyseisestä maasta tuotiin merkittäviä määriä unionin markkinoille. Ne ylittivät myös edellä (45) kappaleessa tarkoitettuihin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esitettyihin kaupallisiin tarjouksiin pohjautuvat mahdolliset kiinalaiset tuontihinnat. Ne kasvoivat vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä hieman 628,64 eurosta/m3 645,32 euroon/m3, mikä vastaa 3 prosentin kasvua.

(69)

Marokosta tulevan tuonnin määrät vähenivät huomattavasti tarkastelujaksolla (15 431 m3:stä vuonna 2012 4 492 m3:iin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla). Sen markkinaosuus supistui näin ollen vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 8,5 prosentista 2,4 prosenttiin. Marokosta tulevan tuonnin hinnat olivat Kiinasta tulevan tuonnin hintoja korkeammat vuonna 2012 ja korkeammat kuin edellä (45) kappaleessa tarkoitettuihin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esitettyihin kaupallisiin tarjouksiin perustuvat mahdolliset tuontihinnat.

4. Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.1 Yleisiä huomioita

(70)	Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(71)	Kuten (12) kappaleessa mainitaan, vahingon määrittämisessä käytettiin otantaa.

(72)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi koko unionin tuotannonalaan liittyvät makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen ja otokseen valittujen unionin tuottajien vastauksissa annettujen tietojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit ainoastaan otokseen valittujen unionin tuottajien osalta näiden kyselyvastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Kumpaakin ryhmää koskevien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(73)	Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(74)	Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.2 Makrotaloudelliset indikaattorit

4.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(75)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Tuotantomäärä (m3)	143 729	145 002	146 287	147 767
Indeksi (2012 = 100)	100	101	102	103
Tuotantokapasiteetti (m3)	179 561	182 583	184 388	184 738
Indeksi (2012 = 100)	100	102	103	103
Kapasiteetin käyttöaste (%)	80	79	79	80
Indeksi (2012 = 100)	100	99	99	100
Lähde: tarkastelupyyntö ja tarkistetut kyselyvastaukset

(76)

Tuotanto kasvoi hieman tarkastelujaksolla 143 729 m3:stä vuonna 2012 aina 147 767 m3:iin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 3 prosenttia. Tässä kasvussa näkyi okoumé-markkinoiden hienoinen kohentuminen unionissa (vrt. (62) kappale). Tästä vähäisestä kasvusta huolimatta unionin tuotannonalan tuotantomäärä jäi alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla ja edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittuja määriä pienemmäksi eli oli alle 267 591 m3. Tähän olivat syynä kulutuksen vähentyminen markkinoilla ja se, että tuotanto tapahtuu pääasiassa tilausten perusteella.

(77)

Tuotantokapasiteetti kasvoi hieman tuotantomäärien mukaisesti 179 561 m3:stä vuonna 2012 184 738 m3:iin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 3 prosenttia. Kapasiteetti on kuitenkin huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin edellisessä tarkastelussa eli 68 pienempi kuin edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todettu 577 205 m3. Tähän oli syynä se, että useat okumé-ristivanerin unionin tuottajat, mukaan luettuna unionin suurin tuottaja Plysorol, lopettivat toimintansa ja edelleen toiminnassa olevien unionin tuottajien tuotanto väheni.

(78)	Tuotantokapasiteetti mukautui kulutuksen supistumiseen lähinnä jo ennen tarkastelujaksoa, joten kapasiteetin käyttöaste on pysynyt vakaana ja korkeammalla tasolla verrattuna edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettuihin määriin (41 %) (11).

4.2.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus

(79)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Myyntimäärä (m3)	124 033	124 193	127 829	141 446
Indeksi (2012 = 100)	100	100	103	114
Markkinaosuus (%)	68,2	70,6	72,8	74,9
Lähde: tarkastelupyyntö ja tarkistetut kyselyvastaukset

(80)

Myyntimäärä kasvoi tarkastelujaksolla 124 033 m3:stä (vuonna 2012) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson noin 141 446 m3:iin, eli noin 14 prosenttia, mikä oli enemmän kuin (62) kappaleessa kuvattu kulutuksen 4 prosentin kasvu. Kun otetaan huomioon (66) kappaleessa kuvattu samanaikainen muista kolmansista maista tulevan tuonnin väheneminen, myyntimäärien kasvu johti siihen, että unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 68,2 prosentista 74,9 prosenttiin. Tämä markkinaosuus on kuitenkin edelleen pienempi kuin unionin tuotannonalan 80,2 prosentin suuruinen markkinaosuus edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.2.3 Kasvu

(81)	Unionin kulutus lisääntyi tarkastelujaksolla 4 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi enemmän eli 14 prosenttia, mikä vastaa 6,7 prosenttiyksikön suuruista markkinaosuuden kasvua.

4.2.4 Työllisyys ja tuottavuus

(82)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Työntekijöiden lukumäärä	543	480	470	492
Indeksi (2012 = 100)	100	88	87	91
Tuottavuus (m3/työntekijä)	265	302	311	300
Indeksi (2012 = 100)	100	114	118	113
Lähde: tarkastelupyyntö ja tarkistetut kyselyvastaukset

(83)

Unionin tuotannonalan kokonaistyöllisyys väheni 13 prosenttia vuosina 2012–2014 ja kasvoi sen jälkeen hieman (4 %) vuodesta 2014 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka. Kaiken kaikkiaan se väheni tarkastelujaksolla 9 prosenttia. Yritysten lopetettua toimintansa ja rakenneuudistusten vuoksi työllisyys oli tarkastelujaksolla vain noin puolet edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todetusta tasosta (983 henkeä).

(84)

Kuten (76) kappaleessa todetaan, tuotantomäärä kasvoi 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Näin ollen tuotanto mitattuna vuotuisena tuotantona (kuutiometriä) työntekijää kohti kasvoi 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuotanto siis kasvoi hieman, vaikka työllisyys supistui. Tämä on osoitus unionin tuottajien toiminnan tehostumisesta ja niiden rakenneuudistusten tuloksista.

4.2.5 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(85)

Kuten (29) kappaleessa mainitaan, tarkasteltavana olevaa tuotetta ei tuotu Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen polkumyyntiä ei voitu todeta tällä ajanjaksolla unionin markkinoilla eikä polkumyyntimarginaalin suuruutta voitu arvioida. Unionin markkinoihin ei myöskään kohdistunut tarkastelujaksolla suoraa hintapainetta. Voimassa olleet polkumyyntitoimenpiteet olivat tämän perusteella yleisesti ottaen tehokkaat.

4.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.3.1 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(86)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset myyntihinnat ja yksikkökustannukset

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa (euroa/m3)	756	760	771	780
Indeksi (2012 = 100)	100	101	102	103
Tuotannon yksikkökustannukset (m3/tonni)	783	762	759	778
Indeksi (2012 = 100)	100	97	97	99
Lähde: tarkistetut kyselyvastaukset

(87)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa nousi 3 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä hintataso oli kuitenkin alhaisempi kuin edellisen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana todetut hinnat – tällöin ne kasvoivat 786 eurosta/m3 (vuonna 2006) 887 euroon/m3 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ja kohosivat huippulukemaan 930 euroa/m3 vuonna 2008 (12).

(88)	Tarkastelujaksolla tuotannon yksikkökustannukset laskivat hieman eli 1 prosentin.

(89)

Komissio totesi, että unionin tuotannonala oli mukautunut markkinatilanteen heikentymiseen vähentämällä tuotantokapasiteettiaan ja tuotantokustannuksiaan verrattuna edellisen tarkastelun tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon. Tämä on merkinnyt sitä, että unionin suuret tuottajat ovat joutuneet lopettamaan toimintaansa ja vähentämään tuotantoaan ennen tarkastelujaksoa (ks. (77) kappale) ja tuottavuutta on parannettu tarkastelujakson aikana (ks. (84) kappale).

4.3.2 Työvoimakustannukset

(90)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Työvoimakustannukset

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)	32 266	33 259	33 516	32 638
Indeksi (2012 = 100)	100	103	104	101
Lähde: tarkistetut kyselyvastaukset

(91)	Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pysyivät vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä vakaina. Ne kasvoivat vain hieman (1 %).

4.3.3 Varastot

(92)

Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Loppuvarastot (m3)	10 172	10 780	12 060	7 661
Indeksi (2012 = 100)	100	106	119	75
Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)	9	9	10	7
Indeksi (2012 = 100)	100	106	117	73
Lähde: tarkistetut kyselyvastaukset

(93)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin todettiin, okoumé-ristivaneria tuotetaan tavallisesti tilauksesta, joten varastot ovat näin ollen tyypillisesti pienet. Varastot kuitenkin kasvoivat edellisen tarkastelun tarkastelujaksolla ja olivat 6 589 m3 edellisen tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myyntimäärien pienennyttyä. Ne olivat edelleen suhteellisen korkealla tasolla tämän tarkastelun tarkastelujaksolla ja pienenivät vasta nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ne olivat joka tapauksessa edelleen sen tason yläpuolella, jonka voidaan kohtuudella katsoa heijastavan myytyjen mutta ei vielä toimitettujen tavaroiden määrää.

(94)	Kaiken kaikkiaan loppuvarastot pienenivät tarkastelujaksolla 25 prosenttia. Loppuvarastot prosentteina tuotannosta pienenivät vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä supistuen 9 prosentista 7 prosenttiin eli 2 prosenttiyksikköä.

4.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto, pääoman saanti

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)	– 3,5	– 0,2	1,6	0,3
Indeksi (2012 = 100)	100	195	247	208
Kassavirta (euroa)	2 212 306	3 019 172	3 020 670	1 614 559
Indeksi (2012 = 100)	100	136	137	73
Investoinnit (euroa)	665 967	3 052 041	9 226 166	1 991 786
Indeksi (2012 = 100)	100	458	1 385	299
Investointien tuotto (%)	– 8,2	– 0,4	3,9	0,7
Indeksi (2012 = 100)	100	195	247	208
Lähde: tarkistetut kyselyvastaukset

(95)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus oli erittäin heikkoa koko tarkastelujakson ajan. Se oli negatiivinen tarkastelujakson alussa ja muuttui vain hieman positiiviseksi vuonna 2014 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan se parani – 3,5 prosentista (vuonna 2012) 0,3 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä taso on huomattavasti alhaisempi kuin edellisessä tarkastelussa havaittu taso (4,3–9,8 %). Kuten (86)–(89) kappaleessa selitetään, kannattavuuden kohentuminen johtui myyntihintojen ja myyntimäärien hienoisesta kasvusta ja tuotantokustannusten hienoisesta vähentymisestä, joka myös osittain johtui tuottavuuden paranemisesta.

(96)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Kassavirta kasvoi vuosina 2012–2014 ja pienentyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin se putosi alle vuoden 2012 tason. Kassavirta oli kaiken kaikkiaan absoluuttisesti ilmaistuna alhaisella tasolla koko tarkastelujakson ajan ja huomattavasti vähäisempi kuin edellisen tarkastelun tarkastelujaksolla, jolloin se oli 10,5–15,9 miljoonaa euroa. Alhainen kassavirta vastaa tämän tarkastelun koko tarkastelujaksolla havaittua heikkoa kannattavuutta.

(97)

Unionin tuotannonalan supistumiseen liittyen investoinnit olivat tarkastelujakson alussa (2012) erittäin alhaisella tasolla ja olennaisesti alle edellisen tarkastelun aikana havaittujen tasojen ja sen tason, joka tarvitaan korvaamaan käyttöomaisuuden poistot. Investoinnit saavuttivat edellisen tarkastelun tasoa vastaavan tason (3,6–8,1 miljoonaa euroa) vuosina 2013 ja 2014 mutta laskivat jälleen tämän tutkimuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(98)

Investointien tuotolla tarkoitetaan voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Kuten muutkin taloudelliset indikaattorit, investointien tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä oli negatiivinen vuosina 2012 ja 2013 ja hieman positiivinen vuonna 2014 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuuden suuntauksen mukaisesti. Investointien tuotto kasvoi kaiken kaikkiaan – 8,2 prosentista 0,7 prosenttiin tarkastelujaksolla.

(99)

Pääoman saannin osalta unionin tuotannonalan alhaiset voitot ja sen heikot mahdollisuudet kerryttää käteisvaroja johtivat siihen, että sen oli vaikeaa lisätä tulorahoitusta. Näin ollen pääoman saanti heikkeni edelliseen tarkasteluun nähden. Joissakin tapauksissa tämä vaikutti investointien toteuttamiseen.

5. Vahinkoa koskevat päätelmät

(100)

Analyysi osoitti, että unionin tuotannonala oli vaikeassa tilanteessa. Unionin markkinoiden kulutuksen vähennyttyä edellisen tarkastelun jälkeen (ks. (62) kappale) unionin tuotannonala joutui mukautumaan heikentyneisiin markkinaolosuhteisiin, jotka kohentuivat vasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonala vastasi rakenneuudistuksilla ja huomattavalla toiminnan supistamisella, mikä johti useiden unionin tuottajien toiminnan lopettamiseen, työntekijöiden määrän huomattavaan vähentymiseen ja tuotantokapasiteetin ja tuotantomäärän merkittävään supistumiseen edelliseen tarkasteluun verrattuna. Näillä toimilla alkoi olla positiivisia vaikutuksia tämän tarkastelun tarkastelujakson lopulla, jolloin unionin tuotannonalan tuottavuus, myynti, markkinaosuus ja kannattavuus kasvoivat jälleen. Unionin tuotannonalan elpyminen on kuitenkin hidasta ja vielä hyvin varhaisessa vaiheessa, sillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadut voitot olivat hyvin vähäiset verrattuna edellisen tarkastelun tarkastelujaksolla saatuihin voittoihin.

F. VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(101)

Edellisessä tarkastelussa pääteltiin, että toimenpiteiden päättyminen aiheuttaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle koituneen vahingon toistumisen, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta alettaisiin tuoda uudelleen polkumyynnillä Kiinasta (13).

(102)

Okoumé-ristivanerin markkinat unionissa olivat edellisen tarkastelun jälkeen heikentyneet kulutuksen vähennyttyä (ks. (63) kappale). Näin ollen edellisessä tarkastelussa havaittu elpyminen oli myöhemmin kääntynyt päinvastaiseksi ja useat toimijat unionin tuotannonalalla olivat joutuneet lopettamaan toimintansa. Unionin tuotannonala oli vasta tämän tarkastelun tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana muuttunut kannattavaksi, mutta sen voitot olivat edelleen hyvin vähäiset ja vain hieman yli kannattavuusrajan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(103)

Tämä tarkastelu osoitti, että unionin tuotannonala on vaikeassa tilanteessa. Tämän vuoksi unionin tuotannonala olisi erityisen haavoittuva, jos Kiinasta alettaisiin jälleen tuoda unionin markkinoille tuotteita polkumyynnillä ja alhaisin hinnoin. Näin ollen on erittäin todennäköistä, että sille aiheutuisi jälleen merkittävää vahinkoa, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Useat näkökohdat tukevat tätä arviointia.

(104)

Ensinnäkin, kuten (52)–(53) kappaleessa kuvataan, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on huomattava tuotantokapasiteetti, Kiinassa on arvioitu olevan paljon käyttämätöntä kapasiteettia ja unionin markkinat ovat houkuttelevat, joten on todennäköistä, että ilman toimenpiteitä Kiinasta peräisin oleva tuonti alkaisi jälleen mittavassa määrin. Osoituksena kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien mahdollisuuksista lisätä nopeasti okoumé-ristivanerin tuotantoaan ja vientiään, on syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät kasvattamaan vientiään unionin markkinoille noin 9 500 m3:stä yli 83 500 m3:iin alle kolmessa vuodessa (vuodesta 2001 vuoden 2003 puoliväliin).

(105)

Ei ole tullut esille mitään seikkoja, jotka osoittaisivat, että okoumé-puun käyttö vanerin tuotannossa olisi korvattu pysyvästi muilla puulajeilla. Tutkimuksessa havaittiin, että kiinalaiset tuottajat käyttävät edelleen okoumé-puuta vanerin valmistukseen, mistä on osoituksena Kiinassa käytettävissä oleva merkittävä okoumé-ristivanerin tuotantomäärä (ks. (51) kappale). Voimassa olleiden polkumyyntitullien ansiosta tuonti Kiinasta loppui melkein kokonaan tarkastelujaksolla, vaikka unionin markkinoilla olikin okoumé-ristivanerin kysyntää samalla ajanjaksolla, kuten tutkimuksessa vahvistettiin.

(106)

Mitä toisekseen tulee siihen todennäköiseen hintatasoon, jolla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat harjoittaisivat vientiä unionin markkinoille, tämä perustui – koska Kiinasta ei tullut tuontia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla – toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä mainittuihin kaupallisiin tarjouksiin unionin markkinoille ja muihin kolmansiin maihin (ks. (45) kappale). Tältä pohjalta hinnat olisivat 313–540 euroa/m3. Näiden hintailmoitusten edustavuus sai vahvistusta siitä hintatasosta, joka oli raportoitu 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa tämän tarkastelun tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen (ks. (45) kappale).

(107)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittaisivat tämän perusteella unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin yli sadalla prosentilla.

(108)

Siinä todennäköisessä tilanteessa, että unionin markkinoille tulisi jälleen tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta unionin tuotannonalan hintoja huomattavasti alhaisemmilla polkumyyntihinnoilla huomattavia määriä, unionin tuotannonala ei pystyisi säilyttämään nykyisiä hintatasojaan. Tämä hintojen todennäköinen lasku vaarantaisikin unionin tuotannonalan yhä heikon elpymisen ja unionin tuotannonala kärsisi tappioita hyvin nopeasti.

(109)

Lisäksi unionin tuotannonala menettäisi nopeasti myyntiään ja markkinaosuuttaan unionin markkinoilla ja tuotanto supistuisi näin ollen. Tämän seurauksena kapasiteetin käyttöaste, joka oli palannut hyväksyttävälle tasolle vasta merkittävän rakenneuudistusprosessin jälkeen, laskisi jälleen. Tämä kehitys johtaisi todennäköisesti siihen, että useampi toimija unionin tuotannonalalla joutuisi lopettamaan toimintansa. Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan edelleen epävarma tilanne, ei ole itse asiassa poissuljettua, että koko tämän tuotannonalan olemassaolo unionissa vaarantuisi.

(110)

Edellä selostetun perusteella päätellään, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta alettaisiin tuoda uudelleen polkumyynnillä Kiinasta.

G. UNIONIN ETU

1. Alustavat huomautukset

(111)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

2. Unionin tuotannonalan etu

(112)

Polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa antaisi unionin tuotannonalalle paremmat mahdollisuudet päästä kohtuulliselle kannattavuustasolle, koska unionin tuotannonala voisi säilyttää hintansa kohtuullisella tasolla ja kattaa tuotantokustannuksensa. Toimenpiteillä estettäisiin kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia lisäämästä merkittävästi alhaisilla polkumyyntihinnoilla tapahtuvaa vientiään ja työntämästä näin unionin tuotannonalaa pois markkinoilta. Merkittävässä mittakaavassa tapahtuvan vahingollisen polkumyynnin toistuminen näyttää selkeästi todennäköiseltä, eikä unionin tuotannonala kestäisi sitä, kun otetaan erityisesti huomioon sen haavoittuva tilanne markkinoiden heikentymisen jälkeen. Toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala voisi vahvistaa elpymistään ja parantaa talous- ja rahoitustilannettaan ja päästä terveelle ja vakaalle kannattavuustasolle. Jos toimenpiteiden annetaan raueta, koko unionin tuotannonalan olemassaolo olisi vaarassa, mikä johtaisi toiminnan lopettamiseen ja työpaikkojen menetyksiin unionin markkinoilla.

(113)

Sen vuoksi päätellään, että Kiinan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa olisi selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista.

3. Tuojien etu

(114)

Vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä noin kolmeenkymmeneenkuuteen tiedossa olevaan mahdolliseen tuojaan/käyttäjään, joita pyydettiin selittämään toimintaansa ja täyttämään tarvittaessa vireillepanoilmoituksen liitteenä oleva etuyhteydettömiä tuojia koskeva otantalomake.

(115)

Kolmetoista tuojaa toimitti otantalomakkeen. Ne kaikki ilmoittivat, että ne eivät tuoneet okoumé-ristivaneria Kiinasta.

(116)

Koska ei ole todisteita siitä, että nykyiset voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet olisivat merkittävästi vaikuttaneet tuojiin, todetaan, että toimenpiteiden jatkaminen ei vaikuta unionin tuojiin merkittävästi.

(117)

Tärkeimmät käyttäjät toimivat rakennusalalla, liikenteen ja merenkulun kaltaisissa teollisuuden sovelluksissa ja muilla aloilla, kuten huonekalualalla. Näiden teollisuudenalojen osuus okoumé-ristivanerin kulutuksesta on noin 80 prosenttia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön mukaisesti. Muita pääasiallisia käyttäjiä ovat maantie-, rautatie- ja meriliikenteen liikuteltavien tuotteiden ja pystysuuntaiseen kuljetukseen käytettävien laitteiden (hissit) teolliset valmistajat.

(118)

Yksikään niistä käyttäjistä, joihin otettiin yhteyttä vireillepanovaiheessa, ei esittänyt huomautuksia. Yksikään toimija ei myöskään ilmoittautunut vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen.

(119)

Okoumé-ristivanerin käyttäjäjärjestöjä ei ole tiedossa, joten komissio otti yhteyttä Euroopan kuluttajaliittoon ja pyysi sitä esittämään näkemyksiään. Huomautuksia ei esitetty.

(120)

Mitkään muut käyttäjät tai järjestöt eivät esittäneet huomautuksia.

(121)

Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että toimenpiteiden pitämisellä voimassa ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin käyttäjiin.

4. Unionin etua koskevat päätelmät

(122)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta tulevan okoumé-ristivanerin tuonnissa.

H. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(123)

Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 82/2011 Kiinasta tulevan okoumé-ristivanerin tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(124)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(125)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) olisi toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan olisi liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Tätä asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(126)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullin asianmukainen soveltaminen. Näihin erityissäännöksiin sisältyy vaatimus sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisestä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontitavaroista, joiden mukana ei ole tällaista kauppalaskua, kannetaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettava polkumyyntitulli.

(127)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli.

(128)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, joka kannetaan tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa, tällä hetkellä CN-koodiin ex 4412 31 10 (Taric-koodi 4412311010) kuuluvaa okoumé-ristivaneria, joka koostuu yksinomaan enintään 6 mm:n paksuisista puuviiluista, jossa ainakin yksi pintaviiluista on okouméa ja jota ei ole pinnoitettu jotakin muuta materiaalia olevalla pysyvällä kalvolla.

2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys	Tulli	Taric-lisäkoodi
Nantong Zongyi Plywood Co., Ltd Xingdong Town, Tongzhou City, Jiangsu Province, Kiinan kansantasavalta	9,6 %	A526
Zhejiang Deren Bamboo-Wood Technologies Co., Ltd Linhai Economic Development Zone, Zhejiang, Kiinan kansantasavalta	23,5 %	A527
Zhonglin Enterprise (Dangshan) Co., Ltd Xue Lou Miao Pu, Dangshan County, Anhui Province 235323, Kiinan kansantasavalta	6,5 %	A528
Jiaxing Jinlin Lumber Co., Ltd North of Ganyao Town, Jiashan, Zhejiang Province, Kiinan kansantasavalta	17 %	A529
Kaikki muut yritykset	66,7 %	A999

3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn okoumé-ristivanerin (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä huhtikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1942/2004, annettu 2 päivänä marraskuuta 2004, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 336, 12.11.2004, s. 4).

(3) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 82/2011, annettu 31 päivänä tammikuuta 2011, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella sekä asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä (EUVL L 28, 2.2.2011, s. 1).

(4) Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 161, 14.5.2015, s. 8).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51). Tämä asetus kumottiin asetuksella (EU) 2016/1036.

(6) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 34, 29.1.2016, s. 5).

(7) Okoumé on trooppinen puu, joka kasvaa ennen kaikkea Gabonissa ja vähäisemmässä määrin Päiväntasaajan Guineassa ja Kamerunissa.

(8) HS-koodi 4412 31.

(9) Ks. komission asetus (EY) N:o 988/2004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2004, väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuonnissa, johdanto-osan 77 kappale (EUVL L 181, 18.5.2004, s. 5).

(10) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 82/2011 johdanto-osan 42 ja 43 kappale.

(*1) Lukuun ottamatta Gabonia ja Marokkoa.

Lähde: Eurostat

(11) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 82/2011 johdanto-osan 50 kappale.

(12) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 82/2011 johdanto-osan 53 kappale.

(13) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 82/2011 johdanto-osan 64–72 kappale.

6.4.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 92/68

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/649,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Väliaikaiset toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti 7 päivänä lokakuuta 2016 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1778 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen, kelattujen tai kelaamattomien (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistettujen kuin kuumavalssattujen, pleteroimattomien ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomien kuumavalssattujen levyvalmisteiden, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa unioniin.

(2)

Tutkimus pantiin vireille 13 päivänä helmikuuta 2016 (3) sen jälkeen, kun European Steel Association (Eurofer), jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli 4 päivänä tammikuuta 2016 esittänyt valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 90 prosenttia.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 23 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan, komissio pani vireille myös seuraavat kaksi tutkimusta:

a)	13 päivänä toukokuuta 2016 Kiinasta peräisin olevan saman tuotteen tuontia koskeva tukien vastainen tutkimus (4);

a)	7 päivänä heinäkuuta 2016 Brasiliasta, Iranista, Venäjältä, Serbiasta ja Ukrainasta peräisin olevan saman tuotteen tuontia koskeva polkumyynnin vastainen tutkimus (5).

1.2 Kirjaamisvelvoite

(5)

Valituksen tekijä esitti 5 päivänä huhtikuuta 2016 pyynnön Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamiseksi (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 4 kappale). Valituksen tekijä päivitti 2 päivänä kesäkuuta 2016 pyyntöään toimittamalla tuoreempia rahoitustietoja, mutta peruutti sen 11 päivänä elokuuta 2016.

1.3 Myöhempi menettely

(6)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(7)

Komission yksiköt pyysivät yhtä asianomaista osapuolta pyytämään kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan, jäljempänä ’neuvonantaja’, näkökantaa alustavien laskelmien paikkansapitävyydestä ja osapuolen oikeudesta saada luottamuksellisia tietoja, kuten (135) kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa esitetään. Kuuleminen järjestettiin 7 päivänä helmikuuta 2017.

(8)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Saadakseen kattavampia tietoja unionin tuotantokustannuksista (tuotelajikohtaisesti tutkimusajanjakson neljänneksittäin) komissio pyysi otokseen valittuja unionin tuottajia toimittamaan lisätietoja. Kaikki otokseen valitut unionin tuottajat toimittivat pyydetyt tiedot.

(9)

Komissio ilmoitti kaikille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa unioniin. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon asti niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä.

(10)	Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin soveltuvin osin huomioon.

1.4 Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

(11)	Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24 kappaleessa esitetään tarkasteltavana olevan tuotteen alustava määritelmä.

(12)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29–35 kappaleessa esitetään kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja tuojan pyyntö jättää työkaluteräs ja pikateräs tuotteen määritelmän ulkopuolelle sekä syyt, joiden vuoksi komissio päätti alustavasti jättää työkaluteräksen ja pikateräksen tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(13)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä toisti väitteensä siitä, että pyyntö ei ollut perusteltu ja että jos komissio hyväksyy pyynnön, tähän liittyy toimenpiteiden kiertämisen riski. Komissio toteaa, että se tarkasteli kiertämisriskiä jo alustavassa vaiheessa. Se havaitsi, että työkaluteräksen ja pikateräksen tuonnin määrällinen osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli noin 1,25 prosenttia vuonna 2015 ja että ne kuuluvat eri CN-koodeihin, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa todetaan. Komissio ei myöskään saanut mitään näyttöä, joka olisi osoittanut, että kaupan rakenteessa olisi väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutos, joka viittaisi mahdolliseen kiertämiseen.

(14)	Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 32–34 kappaleessa esitetyistä syistä ja koska uusia tosiseikkoja tai uutta näyttöä ei esitetty, komissio pitää voimassa päätöksensä jättää työkaluteräs ja pikateräs tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(15)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36 ja 37 kappaleessa esitetään italialaisen käyttäjän pyyntö jättää tietyt muut tuotelajit tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Komissio hylkäsi alustavasti tämän pyynnön mutta totesi tutkivansa tarkemmin tätä pyyntöä tuotelajien jättämisestä tuotteen määritelmän ulkopuolelle (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38 ja 39 kappale). Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen tämä italialainen käyttäjä toisti pyyntönsä.

(16)	Komissio pyrki selvittämään käyttäjän esiin ottamia seikkoja yrityksen toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana.

(17)	Käyttäjä ei kuitenkaan tuonut esiin mitään uusia tekijöitä keskusteluissa. Tämän vuoksi komissio hylkää tämän pyynnön ja vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38 ja 39 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(18)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen italialainen käyttäjä toisti pyyntönsä, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle olisi jätettävä välisijavapaan teräksen (IF-teräs), kaksifaasiteräksen, runsashiilisen teräksen ja ei-kidesuunnatun teräksen lajit. Kyseinen käyttäjä viittasi komission tutkivien virkamiesten kanssa käymäänsä keskusteluun, jossa käyttäjän mukaan komission virkamiehet olisivat hyväksyneet, että tarkasteltavana olevan tuotteen ”tavanomaisten” ja korkealaatuisten lajien kemiallisten ominaisuuksien ja käyttötarkoitusten välillä on ero. Käyttäjä viittasi lisäksi kahteen muuhun tutkimukseen, joissa komissio oli päättänyt jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle tietyt tuotelajit. Ensimmäinen tapaus oli toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn alumiinifolion tuonnissa tarkasteltavana olevan tuotteen vähäisen muuttamisen perusteella. Kyseisessä tapauksessa tietynlainen alumiinifolio, jota käytettiin jatkojalostukseen, jätettiin väitteen mukaan pois määritelmästä, joka laajennettiin koskemaan hieman muutettua tuotetta (6). Toisessa tapauksessa oli kyse tietyn Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuontia koskevasta tutkimuksesta (7), jossa tuote oli määritelty niin, että autoteollisuudessa käytetyt teräsluokat oli jätetty toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

(19)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Ensinnäkin yrityksen toimitiloissa järjestetyssä tapaamisessa vaihdettiin vain tietoja joidenkin käyttäjän esiin ottamien seikkojen selventämiseksi. Käyttäjälle ei voi syntyä mitään oikeudellisia odotuksia tällaisesta epävirallisesta tapaamisesta. Lisäksi kyseisen käyttäjän väitteen vastaisesti komission tutkivat virkamiehet eivät missään vaiheessa olleet sitä mieltä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tietyt lajit olisivat eronneet toisistaan kemiallisten ominaisuuksien ja loppukäytön osalta. Toiseksi on kyllä totta, että tarkasteltavana olevan tuotteen tämänhetkiseen kuvaukseen ja CN-koodeihin sisältyy laatunäkökulmasta hyvin erilaisia tuotelajeja. Sekä unionin tuottajien että vientiä harjoittavien tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen korkealaatuisten lajien tuotanto on kuitenkin keskeistä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoprosessissa, ja korkeampilaatuiset tuotelajit tehdään samoista perusmateriaaleista ja samoilla tuotantolaitteilla. Sen vuoksi väite ei ole riittävä, jotta sen perusteella voitaisiin jättää käyttäjän pyytämä tuote määritelmän ulkopuolelle. Kolmanneksi käyttäjän esiin ottamat kaksi tapausta ovat edelleen käynnissä, eikä niistä ole tehty lopullisia päätelmiä. Lisäksi toisessa näistä (tietynlaista alumiinifoliota koskeva tapaus) on kyseessä toimenpiteiden kiertäminen, joten se ei ole merkityksellinen. Neljänneksi tarkasteltavana olevan tuotteen eri tuotelajien osalta, mukaan luettuna nk. korkealaatuiset tuotelajit, ei ole mahdollista yksilöidä lukuisten tarkasteltavana olevan tuotteen lajien välistä eroa silmämääräisen tarkastelun perusteella, minkä vuoksi tulliviranomaiset eivät kykenisi jättämään tuotetta toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Viidenneksi monissa tapauksissa tuotteita ei voida erottaa toisistaan edes kemiallisen analyysin tai mikrorakennetestien perusteella, koska tietyt ominaisuudet tulevat esiin vasta myöhemmin kylmävalssausprosessissa. Päätelmänä voidaan todeta, että nämä suhteellisen korkealaatuiset tuotelajit täyttävät myös täysin tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän, eikä ole esitetty mitään vakuuttavia väitteitä, joiden perusteella ne olisi jätettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(20)	Koska tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä ja samankaltaisesta tuotteesta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24–28 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(21)

Tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi määritellään näin ollen tietyt Kiinasta peräisin olevat raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat.

Tarkasteltavana oleva tuote ei sisällä seuraavia:

—	tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä,

—	tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä,

—	tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja

—	tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10, 7225 30 90, ex 7225 40 60, 7225 40 90, ex 7226 19 10, 7226 91 91 ja 7226 91 99.

2. POLKUMYYNTI

2.1 Normaaliarvo

(22)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestö CISA väitti, että vahinko- ja polkumyyntimarginaalien ero herättää epäilyksiä komission menetelmän tarkkuudesta. CISA arvioi, että vertailumaan normaaliarvo oli 61 prosenttia korkeampi kuin unionin tuotannonalan tavoitehinta. CISAn mukaan normaaliarvot, jotka saadaan valituksen tekijään etuyhteydessä olevalta tuottajalta, kuten tässä tutkimuksessa, ovat toisinaan epätavallisen korkeat.

(23)	Lisäksi CISA väitti, että kun otetaan huomioon tällainen ero, jos tietojen perustana olevat tosiseikat ovat oikein, komission olisi hylättävä Yhdysvaltojen valinta soveltuvaksi vertailumaaksi, tehtävä oikaisuja tietoihin tai käytettävä niiden sijaan EU:n tietoja.

(24)

Unionin lainsäädännön mukaisesti komissiolla on oikeus käyttää EU:n tuottajiin etuyhteydessä olevien yritysten hintoja, kun kyseessä on asianmukainen vertailumaa. Näin oli esimerkiksi tutkimuksissa, jotka koskivat väsymiskestävyydeltään hyvää betoniterästä (Etelä-Afrikka) (8) ja kylmävalssattuja teräslevytuotteita (Kanada) (9), kuten CISA itsekin toi esiin. Vertailumaan tuottajan ja unionin tuottajan välinen etuyhteys ei mitätöi normaaliarvon määrittämistä tai vaikuta siihen, kun normaaliarvo perustuu asianmukaisesti todennettuihin tietoihin.

(25)	Normaaliarvoa koskevat laskelmat suoritettiin ja validoitiin sovellettavien oikeudellisten sääntöjen mukaisesti. Niiden perustana olevat tosiseikat ovat oikein.

(26)

Yhdysvaltojen markkinat ovat kilpaillut: niillä on kymmenen kotimaista tuottajaa ja merkittävästi tuontia useista maista. Yhdysvalloissa on voimassa polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä, jotka antavat maan yrityksille mahdollisuuden toimia tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Sen vuoksi komissio ei näe mitään syytä olla käyttämättä Yhdysvaltojen hintoja. Oikaisun perustaksi ei esitetty myöskään mitään asiaa tukevaa näyttöä.

(27)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli kyseenalaisti jälleen Yhdysvaltojen valinnan vertailumaaksi tässä tutkimuksessa eikä pitänyt luotettavana maan normaaliarvoa, jota se piti aivan liian korkeana verrattuna hintaan unionin markkinoilla. Koska vertailumaan tuottajan tiedot on tarkastettu ja todettu paikkansapitäviksi, väite hylättiin.

(28)

Mitä tulee unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja koskevaan ehdotukseen, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdassa mahdollistetaan näiden hintojen käyttö vain, kun ei ole mahdollista käyttää markkinataloutta harjoittavan kolmannen maan hintoja tai vientiä. Koska tässä tapauksessa on mahdollista käyttää Yhdysvaltojen hintoja eli vertailumaahan perustuvaa menetelmää, ehdotus hylättiin.

(29)	Näin ollen komissio vahvistaa normaaliarvoa koskevat päätelmänsä.

2.2 Vientihinnat

(30)	Komissio teki alustavassa vaiheessa oikaisuja liiketoimiin, joissa vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta.

(31)	Oikaisuja tehtiin etuyhteydessä olevien tuojien tosiasiallisen voiton osalta.

(32)

Näiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niihin etuyhteydessä olevien kauppiaiden ja tuojien suhteen vuoksi etuyhteydessä olevien tuojien tosiasiallisia voittoja on kuitenkin pidettävä epäluotettavina. Tästä syystä tutkivan viranomaisen olisi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti määritettävä asianmukainen voittomarginaali kohtuullisella perustalla. Komissio katsoi, että etuyhteydettömän tuojan saavuttama voitto on kohtuullinen perusta tässä tapauksessa.

(33)

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että yksikään etuyhteydetön tuoja ei toiminut komission kanssa yhteistyössä tässä tutkimuksessa, komission oli käytettävä läheisimmin tätä tuotetta muistuttavan tuotteen etuyhteydettömän tuojan voittoa. Näin ollen komissio käytti kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuojan voittoa; kyseinen tuote on monessa suhteessa samanlainen kuin tarkasteltavana oleva tuote, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 221 kappaleessa selitetään. Voitto määritettiin kylmävalssattuja teräslevytuotteita koskevassa tutkimuksessa, joka mainittiin (24) kappaleessa. Vientihintaa koskevia laskelmia oikaistiin vastaavasti.

2.3 Vertailu

(34)

Vientiä harjoittava tuottaja Jiangsu Shagang Group väitti, että komissio ei paljastanut kaikkia Shagangin vientihintaan tehtyjä oikaisuja ja viittasi yhteen tiettyyn oikaisuun. Komissio selvensi, että kyseisen oikaisun oikeusperusta oli perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohta, koska kyseessä on sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen voittomarginaali, jonka toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa. Vastauksena tähän Shagang väitti, että sitä olisi pidettävä yhtenä taloudellisena yksikkönä yhdessä siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa, minkä vuoksi oikaisua ei pitäisi tehdä. Shagangin esittämän pyynnön perusteella 16 päivänä marraskuuta 2016 järjestettiin Shagangin ja komission yksikköjen kanssa kuuleminen, jossa asiasta keskusteltiin perusteellisemmin. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen 12 päivänä tammikuuta 2017 järjestettiin toinen kuuleminen, jossa keskusteltiin muun muassa tästä oikaisusta.

(35)

Shagang toisti, että siihen etuyhteydessä olevat yritykset (kaksi kauppiasta, jotka sijaitsevat Hongkongissa ja Singaporessa) käyvät kauppaa vain Shagangin tuotteilla terästuotteiden osalta, ja että se, että etuyhteydessä olevat kauppiaat käyvät kauppaa (muilla kuin teräs-) tuotteilla, joita Shagang ei ole tuottanut, ei ole merkityksellistä määritettäessä, onko kyseessä yksi taloudellinen yksikkö.

(36)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimielinten on tarkasteltava kaikkia tarvittavia tekijöitä sen määrittämiseksi, suorittaako etuyhteydessä oleva kauppias tuottajan integroituneen myyntiosaston tehtäviä, eivätkä nämä tekijät saa rajoittua tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Unionin toimielimillä on oikeus ottaa huomioon eri tekijöitä, esimerkiksi etuyhteydessä olevan kauppiaan muiden kuin tarkasteltavana olevien tuotteiden myynti ja tällaisen kauppiaan sellaisten tuotteiden myynti, jotka se hankkii muilta kuin siltä tuottajalta, johon se on etuyhteydessä. Näin ollen komissio analysoi useita tekijöitä ja vahvisti muun muassa seuraavaa: i) etuyhteydessä oleva yritys Kiinassa veloitti johdonmukaisen katteen siihen etuyhteydessä olevilta kauppiailta ulkomailla; ii) näiden kauppiaiden pääasiallinen toiminta, jonka osuus oli noin 90 prosenttia niiden liikevaihdosta, muodostui muiden tuotteiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen kaupasta, mukaan luettuna kaupankäynti etuyhteydettömien osapuolten kanssa; iii) joissakin tapauksissa havaittiin, että vientimyynnistä unioniin oli maksettu palkkioita ja kuluja; iv) yhden etuyhteydessä olevan kauppiaan toimiluvassa sen pääasialliseksi toiminnaksi ilmoitettiin ”tukkumyynti palkkio- tai sopimusperusteisesti, esim. palkkioperusteinen edustaja”; v) tarkastetun tuloslaskelman perusteella vahvistettiin, että etuyhteydessä olevien kauppiaiden oma voitto kattoi kaikki asiaan liittyvät toimistomenot, sen sijaan että menot olisi katettu emoyrityksen maksuilla. Sen vuoksi komissio katsoi, että etuyhteydessä olevat kauppiaat ja Shagang eivät muodosta yhtä taloudellista yksikköä. Näin ollen väite hylättiin ja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti tehty oikaisu pidettiin voimassa.

2.4 Polkumyyntimarginaali

(37)

Laskennallisesti muodostettuun vientihintaan tehdyn oikaisun (ks. (33) kappale) vuoksi kahden yritysryhmän polkumyyntimarginaalit laskettiin uudelleen ja ne nousivat hieman. Tämä vaikutti myös kaikkien muiden yhteistyössä toimineiden ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaaliin, koska se on laskettu yhteistyössä toimineiden yritysten marginaalien perusteella.

(38)

Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 1

Polkumyyntimarginaalit, Kiina

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat	Lopullinen polkumyyntimarginaali
Bengang Steel Plates Co., Ltd.	97,3 %
Hesteel Group Co., Ltd.	95,5 %
Jiangsu Shagang Group	106,9 %
Muut yhteistyössä toimineet yritykset	100,5 %
Kaikki muut yritykset	106,9 %

3. VAHINKO

3.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(39)	Koska unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmästä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62–66 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.2 Unionin kulutus

(40)	Yksi asianomainen osapuoli esitti, että unionin kokonaiskulutus oli aliarvioitu, koska unionin tuottajien etuyhteydessä oleville yrityksille suuntautunut myynti, joka tapahtui vastaavilla ehdoilla kuin vapailla markkinoilla, on jätetty pois unionin kulutusta koskevista laskelmista.

(41)

Tämä väite hylättiin. Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat merkityksellisiä vahinkoanalyysissä, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa todetaan. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat ovat vapaita markkinahintoja. Vapaiden markkinoiden myynnin kokonaismäärään sisältyy unionin tuottajien myynti etuyhteydettömille asiakkaille ja muuhun kuin kytköskäyttöön etuyhteydessä oleville yrityksille. On tutkittu ja vahvistettu, että tämä muu kuin kytköskäyttöön tarkoitettu myynti tapahtui markkinahinnoilla ja että etuyhteydessä oleva ostaja voi vapaasti valita tavarantoimittajan riippumatta siitä, oliko toimittaja etuyhteydessä vai ei. Näin ollen unionin kulutusta (vapailla markkinoilla) ei ole aliarvioitu.

(42)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 2 ja 3 ilmoitettiin ja selitettiin unionin kulutuksen kehitys kytkösmarkkinoilla ja vapailla markkinoilla. Kun nämä kaksi taulukkoa yhdistetään, saadaan kokonaiskulutus (siis sekä kytkösmarkkinoiden että vapaiden markkinoiden kulutus), joka kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Kokonaiskulutus (kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutus), tonnia

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Kokonaiskulutus	72 181 046	74 710 254	76 026 649	77 427 389
Indeksi (2012 = 100)	100	104	105	107
Lähde: Euroferin kyselyvastaus ja Eurostat

(43)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että kokonaiskulutus on kasvanut tasolle, joka oli tutkimusajanjaksolla korkeampi kuin tarkastelujakson alussa. Suuntausta selittää kytkösmarkkinoiden kulutuksen kasvu, joka oli paljon suurempaa kuin vapaiden markkinoiden kulutuksen kasvu absoluuttisesti mitattuna.

(44)	Näin ollen komissio vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67–74 kappaleessa esitetyt päätelmät unionin kulutuksesta.

3.3 Tuonti asianomaisesta maasta

(45)	Koska asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrästä, markkinaosuudesta ja hinnasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti myös väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75–82 kappaleessa esitetyt päätelmät näistä seikoista.

3.4 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

3.4.1 Yleiset huomautukset

(46)	Väliaikaista tullia koskevan asetuksen tästä osasta ei saatu mitään huomautuksia.

3.4.2 Makrotaloudelliset indikaattorit

(47)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yksi asianomainen osapuoli väitti, että useimmat unionin tuotannonalan makrotaloudelliset indikaattorit osoittavat positiivista suuntausta ja oli eri mieltä komission kanssa sen päätelmästä, jonka mukaan unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

(48)

Tämä väite hylättiin. Komissio ei ensinnäkään todennut väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, että unionin tuotannonalalle olisi aiheutunut merkittävää vahinkoa. Päinvastoin, se totesi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119 kappaleessa, että unionin tuotannonalan tilanne oli heikko tutkimusajanjakson lopussa muttei siinä määrin, että sille olisi aiheutunut tarkastelujaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. Toiseksi tähän liittyen komissio viittasi siihen, että joidenkin makrotaloudellisten indikaattoreiden (kuten tuotantomäärä ja kapasiteetin käyttöaste kytkös- ja vapaiden markkinoiden kulutuksen kasvun ansiosta) suuntaus oli edelleen positiivinen, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117 kappaleessa kuvataan.

(49)	Näin ollen komissio vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87–103 kappaleessa esitetyt päätelmät makrotaloudellisista indikaattoreista.

3.4.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit

(50)

Sama asianomainen osapuoli huomautti, että Kiinasta tulevan tuonnin määrästä (vähän tai paljon) riippumatta otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkökustannukset olivat aina korkeammat kuin niiden myyntihinnat, poikkeuksena ainoastaan vuosi 2014. Se myös totesi, että otokseen valittujen unionin tuottajin toiminta oli enimmäkseen tappiollista tarkastelujakson aikana. Sen vuoksi kyseinen asianomainen osapuoli pyysi komissiota tutkimaan tarkemmin, miksi

a)	otokseen valituille unionin teräksentuottajille aiheutui vuosina 2012–2013 suurimmat tappiot, kun Kiinasta tulevan tuonnin määrät olivat alhaisimmillaan ja sen hinnat olivat samat tai jopa korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat;

b)	samalla kaudella niiden myyntihinnat olivat alemmat kuin niiden tuotannon yksikkökustannukset.

(51)

Komissio viittaa tältä osin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106 kappaleeseen. Komissio totesi siinä, että euroalueen velkakriisin jälkimainingit vuosina 2012 ja 2013 ja teräksen kysynnän supistuminen vuonna 2012 vaikuttivat negatiivisesti unionin tuotannonalan toimintaan. Vuonna 2014 unionin tuotannonalan toiminta alkoi elpyä, ja elpyminen jatkui myös vuoden 2015 alkupuoliskolla. Tämä EU:n tuotannonalan tilanteen tilapäinen kohentuminen johtui siitä, että kilpailukyvyn säilyttämiseksi tarkoitettuja ponnistuksia lisättiin, etenkin parantamalla unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuutta. Näistä ponnistuksista huolimatta tuotantokustannukset pysyttelivät yleisesti korkeammalla kuin alenevat myyntihinnat, ja rajoittaakseen markkinaosuuden menetystä unionin tuottajat seurailivat laskevaa hintakehitystä ja alensivat myyntihintojaan huomattavasti etenkin vuonna 2015, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107 kappaleessa todettiin. Näin ollen komissio katsoo, että se oli tutkinut ja selventänyt riittävästi näitä tekijöitä.

(52)

Sama asianomainen osapuoli väitti myös, että tehdessään laskelmia myyntimäärästä väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukkojen 7 ja 14 perusteella se havaitsi, että otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä on vain 31 prosenttia, kun väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleen mukaan sen osuus unionin kokonaistuotannosta on 45 prosenttia. Tämä asianomainen osapuoli väitti, että näin suuri ero herättää epäilyksiä otoksen edustavuudesta ja että muutos otoksessa voisi johtaa täysin erilaisiin vahinkoa koskeviin päätelmiin.

(53)

Unionin kokonaistuotannoksi arvioitiin 74,7 miljoonaa tonnia, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa mainittiin. Tähän sisältyy sekä vapaiden että kytkösmarkkinoiden käyttö. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan taulukoissa 7 ja 14 sitä vastoin viitataan selvästi pelkästään vapaisiin markkinoihin. Näin ollen ne sisältävät myynnin vain vapailla markkinoilla. Havaittu ero selittyy sillä, että kyseisen asianomaisen osapuolen tekemässä vertailussa käyttämään kokonaistuotantoon sisältyy kytkösmarkkinamyynti, kun siihen olisi pitänyt sisältyä vain vapailla markkinoilla tapahtunut myynti. Tämän vuoksi ei ole mitään syytä epäillä valitun otoksen edustavuutta.

(54)	Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104–116 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.4.4 Vahinkoa koskevat päätelmät

(55)

Huomautusten analyysin perusteella (ks. (39)–(54) kappale) komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117–119 kappaleessa esittämänsä päätelmät. Komissio päätteli, että unionin tuotannonalan tilanne oli heikko tutkimusajanjakson lopussa muttei siinä määrin, että sille olisi aiheutunut tarkastelujaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

4. VAHINGON UHKA

(56)

Oikeuskäytännön mukaisesti unionin toimielimillä on oikeus tietyissä olosuhteissa ottaa tutkimusajanjakson jälkeiset tiedot huomioon tehdessään polkumyyntitutkimuksia, jotka on pantu vireille vahingon uhkaa koskevien väitteiden perusteella. Oikeuskäytännössä katsotaan, että vahingon uhkan määrittäminen edellyttää ennakoivaa analyysiä. Perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdassa edellytetään, että merkittävän vahingon uhkan määrittämisen on perustuttava tosiasioihin eikä pelkkiin väitteisiin, arveluihin tai etäisiin mahdollisuuksiin ja että olosuhteiden muutoksen, joka loisi tilanteen, jossa polkumyynti aiheuttaisi vahinkoa, on täytynyt olla selvästi nähtävissä ja sen on oltava välittömästi uhkaava.

(57)

Kuten oikeuskäytännössä valtuutetaan ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 122 kappaleessa todetaan, komissio jatkoi ennakoivaa analyysiään väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen keräämällä tietoja pääasiassa vuoden 2016 jälkipuoliskolta kaikista tekijöistä, joita se oli alun perin tutkinut, ja analysoimalla, voitiinko näitä täydentäviä tietoja käyttää vahvistamaan tai kumoamaan havaintoja, jotka tehtiin tutkimusajanjaksolta saatujen tietojen perusteella.

(58)

Komissio muistuttaa, että perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan – jota sovelletaan myös väitetyn vahingon uhkan perusteella vireille pantuihin tutkimuksiin – nojalla edustavien päätelmien on perustuttava kauteen, joka päättyy ennen menettelyn vireillepanoa. Tämän periaatteen tarkoituksena on varmistaa, että tutkimuksen tulokset ovat edustavia ja luotettavia takaamalla, että polkumyynnin ja vahingon määrittämisen perustana oleviin tekijöihin ei vaikuta polkumyyntimenettelyn vireillepanosta seuraava asianomaisten tuottajien käyttäytyminen, ja että menettelyn tuloksena käyttöön otetulla lopullisella tullilla voidaan asianmukaisesti korjata polkumyynnin aiheuttama vahinko.

4.1 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin sellainen huomattava kasvuvauhti unionin markkinoilla, joka on osoitus tuonnin tuntuvan kasvun todennäköisyydestä

4.1.1 Tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen saattaminen ajan tasalle

(59)

Tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi merkittävästi vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 246 720 tonnista 1 519 304 tonniin, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124 kappaleessa todetaan. Samassa kappaleessa todetaan myös, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi edelleen (8,5 %) vuoden 2016 alkupuoliskolla (773 275 tonnia) verrattuna vuoden 2015 alkupuoliskoon (712 390 tonnia).

(60)

Täydentävältä kaudelta eli heinä–syyskuulta 2016 käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti oli alkanut vähentyä verrattuna tutkimusajanjaksoon (2015) ja tutkimusajanjakson jälkeiseen jaksoon tammikuun ja kesäkuun 2016 välillä (ilmaistuna kuukausittaisina keskiarvoina).

Taulukko 3

Kiinasta tulevan tuonnin määrän kehitys (tonnia)

	2014	Tutkimusajanjakso (2015)	Tammikuu–kesäkuu 2016	Heinäkuu–syyskuu 2016
Kiinasta tulevan tuonnin määrä	592 104	1 519 304	773 275	296 267
Kiinasta keskimäärin kuukausittain tuleva tuonti	49 342	126 608	128 879	98 756
Lähde: Eurostat

(61)

Komissio havaitsi näin ollen, että kasvavien määrien suuntaus oli pysähtynyt. Arvioidessaan näiden lukujen merkitsevyyttä ja luotettavuutta vahingon uhkaa koskevan analyysin vahvistamista tai kumoamista varten komissio kuitenkin havaitsi myös, että

a)	Kiinasta keskimäärin kuukaudessa tulevan tuonnin määrä heinäkuun ja syyskuun 2016 välisellä kaudella oli edelleen kaksinkertainen vuoden 2014 kuukausittaiseen keskimääräiseen tuontiin verrattuna;

Kiinasta kuukausittain keskimäärin tulevan tuonnin vähenemistä heinä–syyskuusta 2016 eteenpäin (verrattuna vuoteen 2015) voi selittää

—	valituksen tekijän 5 päivänä huhtikuuta 2016 esittämän ja kesäkuussa 2016 päivitetyn kirjaamispyynnön – joka peruutettiin vasta elokuun 2016 puolivälissä – hillitsevä vaikutus;

—	29 päivänä heinäkuuta 2016 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1329 (10) ja

—	tieto komission aikeesta tehdä päätös väliaikaisista toimenpiteistä 8 kuukauden (eikä 9 kuukauden) kuluessa vireillepanosta.

4.1.2 Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset

(62)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että komissio perusti analyysinsä pääasiassa vuoden 2015 lopulta eteenpäin tietojoukkoon, joka oli yli 9 kuukautta vanha tutkimushetkellä ja joka ei voi antaa luotettavinta kuvaa merkittävästi lisääntyvän tuonnin todennäköisyydestä. Se väitti myös, että tuontisuuntausten analyysi edustavalta ajanjaksolta olisi osoittanut, että tuontimäärät ovat vähenemässä. Tämän vuoksi kyseinen asianomainen osapuoli katsoi, että komission analyysi vahingon uhkasta oli virheellinen.

(63)

Ensinnäkin komissio huomauttaa, että se oli esittänyt väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124 kappaleessa kaikki tuolloin saatavilla olevat tiedot sekä tarkastelujaksolta että tutkimusajanjakson jälkeiseltä jaksolta. Toiseksi komissio on jälleen päivittänyt (60) kappaleessa kaikki Kiinasta tulevan tuonnin määrää koskevat tiedot. Tässä päivityksessä komissio huomauttaakin, että Kiinasta keskimäärin kuukausittain tulevan tuonnin määrä väheni heinäkuusta 2016 eteenpäin. Tätä vähenemistä voivat kuitenkin selittää pääasiassa tekijät, jotka mainitaan (61) kappaleessa.

4.1.3 Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset

(64)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestö CISA ilmoitti olevansa tyytyväinen komission päätökseen käyttää tutkimusajanjakson jälkeisiä täydentäviä tietoja mutta toisaalta väitti, että komission arvio Kiinasta tulevan tuonnin kehityksestä heinäkuun 2016 jälkeen oli virheellinen. Kyseinen osapuoli totesi, että tosiseikkojen perusteella Kiinasta tulevan tuonnin määrä alkoi vähentyä jatkuvasti vuoden 2016 alusta lähtien. Lisäksi se väitti, että komissio rikkoi perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan yleistä periaatetta toteamalla, että Kiinasta tulevan tuonnin hiljattaisin väheneminen oli todennäköisesti tilapäinen ilmiö, koska merkittävän vahingon uhan määrittämisen on perustuttava tosiasioihin eikä pelkkiin väitteisiin, arveluihin tai etäisiin mahdollisuuksiin. Se pyysi sen vuoksi komissiota tarkastelemaan tutkimusajanjakson jälkeisiä tuoreimpia tietoja pelkkien tosiseikkojen perusteella ja pidättäytymään näiden tietojen tulkitsemisesta etäisten mahdollisuuksien tai perusteettomien toteamusten perusteella. Samanlaisia huomautuksia saatiin kahdelta muulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja italialaiselta käyttäjältä.

(65)

Komissio on samaa mieltä siitä, että kasvavien tuontimäärien suuntaus pysähtyi, mutta pääasiassa vasta heinäkuusta 2016 eteenpäin. Se kuitenkin totesi, että tuonnin absoluuttinen määrä oli edelleen suuri. Kiinasta tuli tuontia tammi–kesäkuussa 2016 (773 275 tonnia/6 kk) vähemmän kuin heinä–joulukuussa 2015 (806 914 tonnia/6 kk), mutta keskimääräinen tuontimäärä tammi–kesäkuussa 2016 oli edelleen suurempi kuin tammi–kesäkuussa 2015 (712 390 tonnia/6 kk) ja kaikkina muina 6 kuukauden kausina aikaisemmin. Komissio ei ole analysoinut tuontimäärien suuntausta erillisenä tekijänä vaan on soveltanut kattavaa lähestymistapaa. Se punnitsi ja arvioi perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa lueteltujen kaikkien tekijöiden lisäksi myös joitakin muita tekijöitä, kuten tilauksia ja kannattavuutta (ks. 4.2–4.5 jakso), jotta sillä olisi vankempi tietopohja yleistä arviointia varten.

(66)

Komission mukaan Kiinasta tulevan tuonnin vähenemistä pääasiassa vuoden 2016 jälkipuoliskolta eteenpäin selittää kolme tekijää eli terästeollisuutta koskevassa tiedonannossa esitetyt julkiset ilmoitukset, valituksen tekijän tässä asiassa tekemä tuonnin kirjauspyyntö sekä päätös tiettyjen kylmävalssattujen terästuotteiden tullien taannehtivasta kantamisesta:

—

Terästeollisuudesta 16 päivänä maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon (11) (”Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen”) mukaan kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat tietoisia komission aikeesta ”hyödyntää välittömästi käytettävissä olevia keinoja nopeuttaakseen väliaikaisten toimenpiteiden hyväksymistä” lyhentämällä tutkimusmenettelyjä kuukaudella (yhdeksästä kahdeksaan kuukauteen). Koska tämä tutkimus pantiin vireille 13 päivänä helmikuuta 2016, ne ovat näin ollen olleet tietoisia siitä, että väliaikaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön lokakuun 2016 alussa.

—

Valituksen tekijä esitti 5 päivänä huhtikuuta 2016 pyynnön Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamiseksi. Valituksen tekijä päivitti pyyntöään 2 päivänä kesäkuuta 2016 toimittamalla tuoreempia tietoja. Näin ollen asiasta tietoiset vientiä harjoittavat tuottajat ja viejät tiesivät, että jos ne lähettävät tarkasteltavana olevaa tuotetta vuoden 2016 jälkipuoliskolta eteenpäin, riskinä on, että niiden vietyihin samankaltaisiin tuotteisiin saatetaan soveltaa tulleja taannehtivasti 90 päivää ennen väliaikaisten tullien mahdollista käyttöönottoa lokakuussa 2016 eli heinäkuussa 2016.

—

Komissio hyväksyi 29 päivänä heinäkuuta 2016 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1329, jonka nojalla polkumyyntitulleja perittiin ensimmäistä kertaa taannehtivasti tietyistä kylmävalssatuista terästuotteista, jotka myös ovat terästuotteita. Tämän vuoksi riski siitä, että toimenpiteitä sovellettaisiin heinäkuun 2016 alusta tässä menettelyssä varmistui entisestään sen vuoksi, että kyseisessä terästuotetta koskevassa tapauksessa tullit kerättiin taannehtivasti.

(67)

CISA väitti myös, että komission selitykset siitä, miksi Kiinasta tuleva tuonti väheni vuoden 2016 jälkipuoliskolta eteenpäin ovat ”etäisiä mahdollisuuksia tai perusteettomia toteamuksia”. Kuten edellä esitetään, komission selitykset perustuvat tosiseikkoihin. Komissio huomauttaa, että CISA itse ei esittänyt uskottavaa vaihtoehtoista selitystä sille, miksi Kiinan vienti väheni.

(68)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio vahvisti päätelmänsä, joiden mukaan Kiinasta tulevan tuonnin viimeisin väheneminen on todennäköisesti tilapäinen ilmiö, joka johtuu (61) kappaleessa yksilöidyistä erityisistä olosuhteista, eikä se mitätöi komission päätelmiä, jotka koskevat vahingon uhkan esiintymistä. Jos lopullisessa vaiheessa ei toteuteta toimenpiteitä, Kiinasta tulevan tuonnin määrä mitä todennäköisimmin kasvaa jälleen, etenkin kun otetaan huomioon ylikapasiteetti Kiinassa ja sen riittämätön vastaanottokyky kolmansissa maissa tai Kiinan sisällä, kuten (70) kappaleesta eteenpäin selitetään.

4.1.4 Päätelmät

(69)

Kiinasta tulevan tuonnin määrien vähenemistä heinäkuun 2016 jälkeen voi selittää kirjaamispyynnön hillitsevä vaikutus ja tieto komission aikeesta tehdä päätös väliaikaisista toimenpiteistä 8 kuukauden kuluessa vireillepanosta. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin absoluuttinen taso heinäkuun 2016 jälkeen on pysynyt erittäin korkeana verrattuna vuoteen 2014. Näistä syistä on todennäköistä, että tuontimäärien väheneminen on ainoastaan tilapäistä ja että suuntaus kääntyy, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Sen vuoksi se ei muuttanut komission arviota siitä, että tutkimusajanjakson lopussa oli selvä ja välitön vahingon uhka.

4.2 Riittävä ja vapaasti käytettävissä oleva kapasiteetti

4.2.1 Tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen saattaminen ajan tasalle

(70)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 133 kappaleesta ja 185 kappaleessa olevasta taulukosta käy ilmi, vuonna 2014 tarkasteltavana olevan tuotteen tosiasiallinen tuotanto Kiinassa (317,4 miljoonaa tonnia) on noin viisinkertainen Venäjän, Ukrainan, Iranin ja Brasilian yhdistettyyn kokonaistuotantoon nähden (57,4 miljoonaa tonnia). Tämä on osoitus tarkasteltavana olevan tuotteen valtavasta tuotantokapasiteetista Kiinassa. Komissio havaitsi lisäksi, että Kiinan markkinoiden vastaanottokyky on riittämätön ja että on erittäin epätodennäköistä, että pelkästään kolmannet maat voisivat ottaa vastaan valtavan vapaasti käytettävissä olevan kapasiteetin (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 139 ja 140 kappale).

(71)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio saattoi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 185 kappaleessa olevan taulukon ajan tasalle tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella seuraavasti:

Taulukko 4

Samankaltaisen tuotteen tosiasiallinen tuotanto kolmansissa maissa (tuhatta tonnia)

Maa	Raakateräksen arvioitu kapasiteetti vuodeksi 2015 (12)	Raakateräksen tuotanto vuonna 2014	Raakateräksen tuotanto vuonna 2015 (13)	Teoreettinen ylikapasiteetti vuonna 2015 (13)	Kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tosiasiallinen tuotanto vuonna 2014	Kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tosiasiallinen tuotanto vuonna 2015
Venäjä	90 000	71 461	70 898	19 102	26 898	27 509
Kiina	1 153 098	822 750	803 825	349 273	317 387	322 259
Ukraina	42 500	27 170	22 968	19 532	7 867	6 314
Iran	28 850	16 331	16 146	12 704	8 276	7 872
Brasilia	49 220	33 897	33 256	15 964	14 229	13 388

Edellä esitetyt vuotta 2015 koskevat päivitetyt samankaltaisen tuotteen tuotantoluvut osoittavat, että asianomaisen maan tuotanto ylittää merkittävästi kaikkien muiden suurten viejämaiden tuotannon; vuotta 2015 koskevat päivitetyt kapasiteettiluvut raakateräksen osalta osoittavat myös, että vain Kiinassa on näin massiivinen ylikapasiteetti (lähes 350 miljoonaa tonnia vuonna 2015 verrattuna 317 miljoonaan tonniin vuonna 2014, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 185 kappaleessa olevasta taulukosta käy ilmi).

Näin ollen komissio toistaa, että teräksen tuotannon ylikapasiteetti Kiinassa on merkittävä indikaattori siitä, että unionin tuotannonalaan kohdistuu välittömän vahingon uhka.

(72)

Lisäksi raakateräksen ja tarkasteltavana olevan tuotteen kapasiteettia Kiinassa koskevista tiedoista ja ennusteista, jotka on saatu heinäkuun 2016 jälkeen, tulevat edelleen esiin samat epäjohdonmukaisuudet:

Yhtäältä komissio sai viitteellisiä tietoja, joiden mukaan Kiina ilmeisesti on alkanut vähentää ylikapasiteettiaan: EU:n edustusto Beijingissä raportoi, että CISAn varajohtajan mukaan Kiina todennäköisesti leikkaa 70 miljoonaa tonnia teräksen ylikapasiteettia vuoden 2016 aikana (ilmoitettu 28 päivänä lokakuuta 2016). Myös Baosteel Group ja Wuhan Steel Group ilmoittivat, että ne olivat tehneet vuodeksi 2016 kohdennetut kapasiteetin leikkaukset jo lokakuussa 2016 (ilmoitettu 24 päivänä lokakuuta 2016).

Toisaalta hiljattaisissa OECD:n ennusteissa (14) arvioidaan, että Kiinan kapasiteetti kasvaa entisestään vuosina 2016, 2017 ja 2018. Kiinalaiset osapuolet välttivät edelleen sitoutumista unionin ja Kiinan kahdenvälisellä foorumilla teräksen ylikapasiteetin valvontaan. Terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmaan (2016–2020) liittyvässä 13. viisivuotissuunnitelmassa esitetään raakateräksen tuotantomääräennusteeksi 750–800 miljoonaa tonnia vuonna 2020 ja raakateräksen tuotantokapasiteetin vähennykseksi 100–150 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä. Siinä myös kannustetaan hyvässä asemassa olevia teräsyrityksiä siirtymään ulkomaille ja perustamaan teräksen tuotantolaitoksia sekä käsittely- ja jakelukeskuksia.

Tiivistelmänä voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset tunnustavat maansa terässektorin ylikapasiteettiin liittyvät ongelmat, ja joistakin 30 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen annetuista ilmoituksista huolimatta ongelmia ei todennäköisesti ratkaista lähitulevaisuudessa. Kiinan ylikapasiteetti on niin massiivinen, että se ei realistisesti tarkasteltuna voi hävitä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

(73)

Heinäkuun 2016 jälkeen saadut tiedot Kiinan vastaanottokyvystä ovat rajallisia. Tästä huolimatta komissio havaitsi, että Kiinan kotimarkkinoiden teräksen kysynnän ennustetaan kasvavan vähän tai ei lainkaan seuraavien 4–5 vuoden aikana (2015–2020), koska investoinnit (esimerkiksi rakennussektorilla) ovat vähäisiä, ja tämä vaikuttaa merkittävästi viimeistellyn teräksen kulutukseen Kiinan kotimarkkinoilla (15).

(74)

Heinäkuun 2016 jälkeen saadut tiedot kolmansien maiden vastaanottokyvystä osoittavat seuraavaa:

Malesia päätti tammikuussa 2016 kuumavalssattuja keloja koskevan suojatoimenpidetutkimuksen Kiinaa ja joitakin muita maita vastaan, ja Turkki päätti huhtikuussa 2016 polkumyyntitutkimuksen, joka koski Kiinasta, Ranskasta, Japanista, Romaniasta, Venäjältä, Slovakiasta ja Ukrainasta tulevien kuumavalssattujen kelojen tuontia.

Intia otti hiljattain käyttöön lopullisen tullin seosteräksestä ja seostamattomasta teräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyjä koskevassa suojatoimenpidetutkimuksessa. Brasilia pani vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski kuumavalssattujen hiiliteräslevytuotteiden tuontia. Turkkilaiset tuottajat ovat esittäneet uusia polkumyynti- ja tasoitustulleja koskevia vetoomuksia muun muassa Kiinasta peräisin olevien kuumavalssattujen kelojen tuontia vastaan. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli ilmoitti komissiolle, että Turkin viranomaiset olivat käynnistäneet 21 päivänä joulukuuta 2016 uuden polkumyyntitutkimuksen, joka koski raskaslevyjä ja tietyn tyyppisiä kuumavalssattuja teräslevytuotteita.

Näiden päivitettyjen tietojen perusteella kolmannet maat eivät todennäköisesti pysty ottamaan vastaan Kiinassa käytettävissä olevan valtavan kapasiteettimäärän seurauksena kasvavaa kiinalaista vientiä. Vaikka Kiinan vienti muihin kolmansiin maihin pysyisikin ennallaan, jos toimenpiteitä ei otettaisi käyttöön, unionin markkinat olisivat todennäköisesti edelleen Kiinan polkumyyntiviennin ensisijaisena kohteena.

4.2.2 Väliaikaista tullia koskevan asetuksen ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset

(75)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen valituksen tekijä otti esiin, että Kiina on ilmoittanut vuodesta 2008 lähtien useista suunnitelmista teräksen ylikapasiteetin torjumiseksi, mutta mikään niistä ei ole onnistunut. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä toisti, että myös Kiinan aiemmat pyrkimykset rajoittaa kotimaista teräksen ylikapasiteettia ovat epäonnistuneet. Tämän vuoksi kyseisen asianomaisen osapuolen mukaan Kiinan hallitus ei todennäköisesti kykene korjaamaan valtavaa ylikapasiteettia, joka on vaikuttanut terässektoriin useita vuosia ja jota se on yrittänyt ratkaista jo useita kertoja siinä onnistumatta.

(76)	Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräs toinen asianomainen osapuoli mainitsi, että Kiinan valtio on hiljattain ilmoittanut saavuttaneensa tavoitteen terässektorin kapasiteetin supistamiseksi vuonna 2016 ja olevansa vahvasti sitoutunut supistamaan edelleen terässektorin kapasiteettia.

(77)

Väitteestä, jonka mukaan Kiinan valtio on toistuvasti epäonnistunut teräksen massiivisen ylikapasiteetin supistamisessa, komission on suoritettava ennakoiva analyysi vahingon uhkaa koskevassa tapauksessa. Sen vuoksi se piti valituksen tekijän toteamuksia epärelevantteina, koska ne liittyivät menneeseen eikä niitä voida käyttää ekstrapoloimaan Kiinan valtion tulevaa käyttäytymistä.

(78)

Muiden asianomaisten osapuolten esittämistä vastakkaisista väitteistä, jotka koskevat Kiinan kapasiteetin supistamista, komissio toisti, että tiedot ja ennusteet, joita on saatavilla Kiinan raakateräksen ja tarkasteltavana olevan tuotteen kapasiteetista, sisältävät epäjohdonmukaisuuksia. Kiistämättä sitä, että Kiina on sitoutunut tosissaan vähentämään kapasiteettiaan, tosiseikka kuitenkin on, että tämänhetkinen Kiinan ylikapasiteetti (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukko 20) on niin massiivinen, että se ei voi realistisesti hävitä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

(79)

Yksi asianomainen osapuoli totesi kolmansien maiden vastaanottokyvystä, että Malesia ja Turkki päättivät Kiinaan kohdistuneet kaksi tutkimusta, jotka koskivat kuumavalssattuja keloja. Sen vuoksi kyseinen asianomainen osapuoli päätteli, että väitetty todennäköisyys kaupan suuntaamisesta unioniin on pienentynyt.

(80)	Nämä väitteet hylättiin. Kuten (74) kappaleessa mainitaan, muut maat ottavat todennäköisesti käyttöön toimenpiteitä, minkä vuoksi on epätodennäköistä, että kolmannet maat voisivat yksinään ottaa vastaan Kiinan valtavan kapasiteetin.

(81)	Asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet mitään huomautuksia Kiinan vastaanottokyvystä.

4.2.3 Päätelmät

(82)

Päätelmänä voidaan todeta, että tutkimusajanjakson jälkeiset tiedot vahvistavat komission alustavassa vaiheessa tekemän analyysin. Kun otetaan huomioon vähäinen edistys massiivisen ylikapasiteetin leikkaamisessa vuonna 2016, unionin markkinoille suunnattaisiin jatkossakin todennäköisesti merkittäviä määriä teräksen valtavaa ylikapasiteettia, mukaan luettuna samankaltainen tuote, jos toimenpiteitä ei otettaisi käyttöön. Ylikapasiteetti ja kolmansien maiden ja Kiinan riittämätön vastaanottokyky viittaavat siihen, että Kiinasta tulee todennäköisesti merkittävästi enemmän vientiä unioniin, jos lopullisessa vaiheessa ei oteta käyttöön toimenpiteitä.

4.3 Tuonnin hintataso

4.3.1 Tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen saattaminen ajan tasalle

(83)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 142 kappaleessa todettiin tuonnin hintatasosta, että asianomaisesta maasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski vuoden 2012 ja 2015 välillä 33 prosenttia eli 600 eurosta/tonni 404 euroon/tonni. Lisäksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 145 kappaleessa olevasta taulukosta käy ilmi Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin yksikköhintojen jatkuva lasku tutkimusajanjakson jälkeen tammikuun ja kesäkuun 2016 välillä.

(84)

Käytettävissä olevat tiedot tuonnin hintatasoista heinäkuun ja syyskuun 2016 välillä osoittavat, että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kohosivat.

Taulukko 5

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat tutkimusajanjakson jälkeen

Tammikuu 2016

Kesäkuu 2016

Heinäkuu 2016

Elokuu 2016

Syyskuu 2016

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta

(euroa/tonni)

326

308

371

367

370

Lähde: Eurostat

(85)

Kiinan tuontihintojen hiljattaista kohoamista on tarkasteltava seuraavassa yhteydessä:

a)	Kiinan tuontihinnat eivät olleet ainoita, jotka kohosivat 30 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen. Myös muiden unioniin merkittävää vientiä harjoittavien maiden tuontihinnat kohosivat 30 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen.

Kolmen viimeisen kuukauden (heinäkuu–syyskuu 2016) aikana saavutettu taso alitti edelleen EU:n tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset (noin 431 euroa/tonni tutkimusajanjakson lopulla; ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleessa oleva taulukko 11). Hintatasojen kohoamisesta huolimatta alhaisista hinnoista johtuvaa valtavaa painetta esiintyy edelleen, mikä asettaa EU:n tuotannonalan kestämättömään tilanteeseen.

Yksi merkittävä syy tarkasteltavana olevan tuotteen globaaliin hinnan nousuun on raaka-ainehintojen nousu. Erityisesti koksihiilen hinta lähes kaksinkertaistui (noin 200 euroon tonnia kohti) lokakuussa 2016 verrattuna vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon hintoihin. Tämä johtui Kiinan hiilikaivosten pakollisten työtuntien vähennyksen ja Australian kaivosten tuotantohäiriöiden yhdistetystä vaikutuksesta. On syytä huomata, että Kiina ja Australia ovat maailman johtavia koksihiilen tuottajamaita. Koksihiilen hinnan jyrkkä nousu näkyy jäljempänä olevassa kaaviossa (16).

Kaavio

Koksihiilen hinnan kehitys

Sen vuoksi voidaan olettaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat laskevat jälleen, kunhan näiden koksihiileen liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutus hälvenee.

4.3.2 Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset

(86)

Yksi asianomainen osapuoli mainitsi, että komission analyysi rajoittuu kesäkuuhun 2016, kun taas tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hinnat ovat kohonneet jatkuvasti kesäkuun 2016 jälkeen. Se pyysi komissiota ottamaan huomioon nämä tuoreimmat tiedot. Myös toinen asianomainen osapuoli toi esiin, että tuonnin hinnat alkoivat kohota hiljattain.

(87)

Komissio vahvistaa, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat heinäkuun ja syyskuun 2016 välisellä kaudella, kuten (84) kappaleessa olevassa taulukossa esitetään. Nämä asianomaiset osapuolet eivät kuitenkaan maininneet, että hinnat kohosivat globaalisti raaka-aineiden, etenkin koksihiilen, hintojen kohoamisen vuoksi (ks. (85) kappale).

4.3.3 Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset

(88)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA väitti jälleen, että komissio rikkoi perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan yleistä periaatetta, koska merkittävän vahingon uhan määrittämisen on perustuttava tosiasioihin eikä pelkkiin väitteisiin, arveluihin tai etäisiin mahdollisuuksiin. Se viittasi tässä yhteydessä tiettyyn kontekstiin, joka rakentuu pelkkiin mahdollisuuksiin. Toiseksi se väitti, että komission toteamus, jonka mukaan keskimääräinen tuontihinta viimeisimmällä kaudella (heinä- ja syyskuun välillä 2016) oli alle unionin tuotannonalan tuotantokustannusten tutkimusajanjakson lopulla, oli harhaanjohtava, koska tällainen vertailu perustuu kahteen eri kauteen minkä vuoksi siinä ei verrata samoja asioita toisiinsa. Samanlaisia huomautuksia saatiin yhdeltä italialaiselta käyttäjältä ja muilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta. Yksi näistä kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista mainitsi, että tuonnin hinnat olivat alentuneet 13,5 prosenttia tammikuun 2016 ja syyskuun 2016 välillä.

(89)	Toinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja huomautti, että kohoavien tuontihintojen suuntaus on merkki siitä, että vahingon uhkaa ei ole, ja se viittasi tältä osin oikeuskäytäntöön.

(90)

Ensinnäkin väitteestä, jonka mukaan komissio rikkoi perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan yleistä periaatetta, komissio toistaa, että se perusti päätelmänsä tosiseikkoihin eikä pelkkiin väitteisiin, arveluihin tai etäisiin mahdollisuuksiin. Komissio otti huomioon tosiseikat, kuten tiedot taulukossa 5, ja tulkitsi näitä tietoja, ja havaitsi, että hinnat olivat laskeneet kesäkuuhun 2016 asti ja kohonneet sen jälkeen, mikä johtui pääasiassa raaka-ainehintojen kohoamisesta (ks. (85) kappale). CISA ei itsekään tarjoa vaihtoehtoista uskottavaa selitystä Kiinasta tulevan tuonnin hintojen kehityksestä. Komissio ei ole analysoinut kiinalaisten hintojen suuntausta erillisenä tekijänä vaan on soveltanut kattavaa lähestymistapaa. Se punnitsi ja arvioi perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa lueteltujen kaikkien tekijöiden lisäksi myös joitakin muita tekijöitä, kuten tilauksia ja kannattavuutta (ks. 4.5 jakso), jotta sillä olisi vankempi tietopohja yleistä arviointia varten.

(91)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan komissio johti asianomaisia osapuolia tarkoituksellisesti harhaan vertaamalla keskimääräistä tuontihintaa heinäkuun ja syyskuun 2016 välisenä aikana unionin tuotannonalan tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson lopulla, komissio erotti selvästi toisistaan molemmat kaudet. Lisäksi tässä yhteydessä on syytä korostaa, että unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia koskevat tiedot tutkimusajanjakson lopulta olivat tuoreimpia käytettävissä olevia tietoja tässä menettelyssä, koska tietoja tutkimusajanjakson jälkeisistä unionin tuotannonalan tuotantokustannuksista ei kerätä. Vaikka oletettaisiinkin, että unionin tuotannonalan tuotantokustannukset olisivat viimeisimmän kauden aikana laskeneet, tämä ei tekisi pätemättömäksi sitä seikkaa, että Kiinasta tulevan tuonnin hintataso syyskuussa 2016 kohdisti edelleen valtavan hintapaineen unionin terästeollisuuteen.

(92)	Väitteestä, jonka mukaan komissio ei noudattanut oikeuskäytäntöä, komissio huomautti, että väite on perusteeton, koska komissio analysoi tässä tapauksessa raaka-ainehintojen kehityksen tutkimusajanjakson jälkeen (ks. 85 kappale). Näin ollen tämä väite hylättiin.

4.3.4 Päätelmät

(93)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivatkin heinäkuusta 2016 eteenpäin eikä muita huomautuksia ei esitetty, tutkimusajanjakson jälkeiset hintatiedot eivät tee kokonaisuudessaan pätemättömäksi päätelmää, jonka mukaan Kiinan hintojen alennukset ovat johtaneet vahingon uhkaan. Vahingon uhka ei poistunut, vaikka Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat heinäkuusta 2016 eteenpäin. Kuten (85) kappaleessa todetaan, tämä kohonnut hintatasokaan ei pysäytä valtavaa hintojen alenemista, joka asettaa EU:n tuotannonalan kestämättömään tilanteeseen, kun verrataan Kiinan kohonneita hintoja unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson lopussa. Komissio päätteli, että kohonneet tuontihinnat saattavat olla vain tilapäinen suuntaus, joka todennäköisesti pysähtyy, kunhan raaka-ainehintojen kohoamisen syyt ovat hävinneet. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelu unionin markkinoilla oli aggressiivista, etenkin vuoden 2015 jälkipuoliskolla ja vuoden 2016 alkupuoliskolla. Kun otetaan huomioon Kiinan massiivinen teräksen, myös tarkasteltavana olevan tuotteen, ylikapasiteetti, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat pitää yllä aggressiivista hintastrategiaa ja alentaa myyntihinnat minimitasolle, jos toimenpiteitä ei toteuteta.

4.4 Varastot

4.4.1 Tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen saattaminen ajan tasalle

(94)	Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 147 kappaleessa todettiin varastojen tasosta, että komissio ei pitänyt tätä tekijää erityisen merkityksellisenä pääasiassa siksi, että unionin tuottajat tuottavat tilausten perusteella, minkä vuoksi ne voivat pitää varastonsa pieninä.

(95)	Kiinan varastoista komissio ei kyennyt löytämään kattavia tutkimusajanjakson jälkeisiä tietoja kiinalaisille yhteistyössä toimineille tuottajille esitetyistä pyynnöistä ja sen omista tutkimuksista huolimatta.

(96)

Komissio havaitsi kuitenkin, että 40 suuren kiinalaisen kaupungin teräsvarastot pienenivät raporttien mukaan 8,89 miljoonaan tonniin (lokakuun 2016 loppu) 9,41 miljoonasta tonnista (syyskuun 2016 loppu). Lisäksi 80 suuren kiinalaisen tehtaan teräsvarastot olivat 13,46 miljoonaa tonnia syyskuun 2016 lopussa (17), kun ne olivat 16,07 miljoonaa tonnia syyskuun 2015 lopussa.

4.4.2 Väliaikaista tullia koskevan asetuksen ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset

(97)	Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia varastojen tasosta.

4.4.3 Päätelmät

(98)

Päätelmänä voidaan todeta, että teräsvarastot Kiinassa pysyivät 30 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen suunnilleen samalla tasolla kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 kappaleessa esitetään. Sen vuoksi komissio vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 151 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.5 Muut tekijät: unionin tuotannonalan kannattavuus ja tehdyt tilaukset unionissa

4.5.1 Tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen saattaminen ajan tasalle

(99)

Saadut tilaukset kehittyivät negatiivisesti, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 155 kappaleessa todetaan. Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin, että valituksen tekijöiden, joiden osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta on noin 90 prosenttia, kannattavuus heikkeni edelleen.

Heinäkuun 2015 ja kesäkuun 2016 väliseltä ajalta käytettävissä olevat tiedot osoittavat kannattavuuden heikenneen edelleen siitä huolimatta, että saadut tilaukset osoittivat positiivisempaa suuntausta (vuoteen 2015 verrattuna) seuraavasti:

Taulukko 6

Valituksen tekijöiden kannattavuuden ja saatujen tilausten kehitys

Kuvaus	2013	2014	2015	Huhtikuu 2015 – maaliskuu 2016	Heinäkuu 2015 – kesäkuu 2016
Kannattavuus	– 4,86 %	– 1,28 %	– 3 % – – 5 %	– 5 % – – 7 %	– 7 % – – 9 %
Saadut tilaukset	16 631 630	16 677 099	15 529 155	15 636 444	15 944 183
Lähde: Eurofer (tiedot tarkastettu viimeistä saraketta lukuun ottamatta)

4.5.2 Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset

(100)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA väitti, että koska tilaukset ovat lisääntyneet tutkimusajanjakson jälkeen, unionin tuottajat ovat saaneet enemmän tilauksia, minkä vuoksi unionin tuotannonalan tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset.

(101)

Komissio on samaa mieltä siitä, että tilaukset lisääntyivät hieman, mutta viittasi samalla valituksen tekijöille aiheutuneisiin ennätyssuuriin tappioihin, jotka näkyvät samassa taulukossa. Vaikka unionin tuottajien toiminta saattaisi elpyä viimeisimmällä tutkimusajanjakson jälkeisellä kaudella, tämä ei kuitenkaan kompensoisi samalla kaudella jyrkästi lisääntyneitä tappioita.

4.5.3 Päätelmät

(102)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, päätelmänä voidaan todeta, että komissio havaitsi valituksen tekijöiden kannattavuuden heikenneen edelleen viimeisimmällä ajanjaksolla. Näin ollen arvio, jonka mukaan vuoden 2015 lopulla oli vahingon välitön uhka, ei ole pätemätön. Kannattavuuden heikkeneminen edelleen vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon aikana pikemminkin vahvisti tätä indikaattoria koskevan komission arvion paikkansapitävyyttä.

4.6 Olosuhteiden muutoksen nähtävyys ja välittömyys

(103)

Perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan mukaan ”olosuhteiden muutoksen, joka loisi tilanteen, jossa polkumyynti aiheuttaisi vahinkoa, on täytynyt olla selvästi nähtävissä ja sen on oltava välittömästi uhkaava”.

(104)

Kaikki edellä mainitut tekijät on analysoitu ja todennettu tutkimusajanjaksolta, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157 kappaleessa todetaan. Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus painui – 10 prosentin kestämättömälle tasolle vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, jolloin Kiinan hintapaine tuntui eniten.

(105)

Tutkimusajanjakson jälkeiset tiedot osoittivat lisäksi, että unionin kannattavuuden negatiivinen suuntaus, joka alkoi vuoden 2015 jälkipuoliskolla, jatkui vuoden 2016 alkupuoliskolla.

(106)

Heinäkuun ja syyskuun 2016 väliseltä kaudelta käytettävissä olevat tiedot antavat tilanteesta hajanaisen kuvan. Kiinasta tulevan tuonnin määrä kyllä väheni, mutta ylikapasiteetti oli edelleen uhkaava. Mitä tulee Kiinan hintojen kohoamiseen samalla kaudella, Kiinasta tulevan tuonnin hintataso syyskuussa 2016 kohdisti edelleen valtavan hintapaineen unionin tuotannonalaan, vaikka oletettaisiinkin, että unionin tuotannonalan tuotantokustannukset olisivat viimeisimmän kauden aikana laskeneet. Tästä seuraa, että vahingon uhka oli välitön ja selvästi nähtävissä tutkimusajanjakson lopussa.

(107)

Komissio vahvisti näin ollen, että tutkimusajanjakson lopussa olosuhteiden muutos oli selvästi nähtävissä ja välittömästi uhkaava ja että tästä aiheutuu tilanne, jossa polkumyynti aiheuttaa vahinkoa.

4.7 Vahingon uhkaa koskevat päätelmät

(108)

Unionin tuotannonala elpyi vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla, mutta lähes kaikki vahinkoindikaattorit alkoivat laskea jyrkästi vuoden 2015 jälkipuoliskolla, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 158 kappaleessa mainitaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että negatiivinen suuntaus, joka alkoi vuoden 2015 jälkipuoliskolla, ei päättynyt vuoden 2016 alkupuoliskolla. Tämän seurauksena kaikki perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan puitteissa arvioidut tekijät – etenkin polkumyyntituonnin merkittävästi kasvanut määrä vuonna 2015 edelleen alenevilla hinnoilla, Kiinan valtava ylikapasiteetti ja unionin tuotannonalan kannattavuuden negatiivinen kehitys – viittaavat kaikki samaan suuntaan.

(109)

Heinäkuun ja syyskuun 2016 väliseltä kaudelta käytettävissä olevat tiedot antavat tilanteesta hajanaisen kuvan. Kiinasta tulevan tuonnin määrä kyllä väheni, mutta ylikapasiteetti oli edelleen uhkaava ja hinnat alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset hiljattaisesta kohoamisestaan huolimatta.

(110)

Tämä analyysi huomioon ottaen komissio päätteli, että tutkimusajanjakson lopussa unionin tuotannonalaan kohdistuva uhka oli selvästi nähtävissä ja välitön. Edellä analysoidut tutkimusajanjakson jälkeiset kehityssuunnat eivät tee arviosta pätemätöntä.

(111)

Lisäksi komissio hylkäsi CISAn lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämät väitteet, joiden mukaan komission arviointi ei ollut oikeuskäytännön mukainen, tuomalla esiin kaksi pääasiallista eroa sen tässä tapauksessa noudattaman lähestymistavan ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 926/2009 (18) hyväksymiseen johtaneen lähestymistavan välillä.

—

Ensinnäkin kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan tilanteen havaittiin tässä tapauksessa olevan heikko tutkimusajanjakson lopussa muttei siinä määrin, että sille olisi aiheutunut tarkastelujaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

—	Toiseksi komissio analysoi ja arvioi tässä tapauksessa mahdollisuuksien mukaan perusteellisesti tutkimusajanjakson jälkeiset tiedot voidakseen vahvistaa tai hylätä päätelmänsä, kuten oikeuskäytännössä sallitaan.

5. SYY-YHTEYS

(112)

Yksi asianomainen osapuoli toisti, että tutkimusajanjakson aikana unioniin tuli suurin määrä tuontia Venäjältä ja että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli edelleen erittäin pieni eli noin 4 prosenttia, joskin se oli kasvussa tarkastelujaksolla. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräs toinen asianomainen osapuoli huomautti myös, että Kiinasta tulevan tuonnin pelkkä 4 prosentin markkinaosuus esti syy-yhteyttä koskevan päätelmän tekemisen.

(113)

Näitä väitteitä käsiteltiin jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 177–188 kappaleessa. Markkinaosuuden osalta väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 kappaleessa todettiin, että Kiinasta unioniin tulevan tuonnin kokonaismarkkinaosuus yli viisinkertaistui tarkastelujaksolla.

(114)

Valituksen tekijän mukaan olisi asianmukaista kumuloida Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja käynnissä olevan tutkimuksen piiriin kuuluvasta viidestä muusta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vaikutukset. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä toisti tämän seikan.

(115)

Komissio ei kyennyt tässä tapauksessa kumuloimaan polkumyyntituontia yhdistämällä nämä kaksi tutkimusta. Tuotteen tuonnin tutkiminen samanaikaisesti polkumyynnin vuoksi perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan nojalla edellyttää joko tuontia, joka on saman tutkimuksen kohteena, tai tuontia, jota tutkitaan kahdessa eri tutkimuksessa, jotka ovat käynnissä samanaikaisesti ja joilla on samat tai suureksi osaksi päällekkäiset tutkimusajanjaksot. Tässä tapauksessa molemmissa tutkimuksissa on eri tutkimusajanjaksot, joissa on päällekkäisyyttä vain 6 kuukautta.

(116)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 197 ja 198 kappaleessa esitetyt päätelmät.

6. UNIONIN ETU

6.1 Unionin tuotannonalan etu

(117)

Koska unionin tuotannonalan edusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 203 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

6.2 Tuojien etu

(118)

Koska tuojien edusta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 204 kappaleessa esitetyt päätelmät.

6.3 Käyttäjien etu

(119)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen jotkin käyttäjät väittivät, että ei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä asianomaista maata kohtaan. Niiden mukaan polkumyyntitoimenpiteet olisivat vastoin käyttäjien etua, koska

a)	niillä olisi kilpailun vastainen vaikutus ja

b)	ne johtaisivat kolmansissa maissa valmistettujen jatkojalostustuotteiden suurempiin tuontimääriin.

(120)

Väitettä, jonka mukaan polkumyyntitoimenpiteillä olisi kilpailun vastainen vaikutus, käsiteltiin jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 205–212 kappaleessa. Väitteestä, jonka mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat polkumyyntitoimenpiteet johtaisivat kolmansissa maissa valmistettujen jatkojalostustuotteiden suurempiin tuontimääriin, ei toimitettu asiaa tukevaa lisätietoa. Tämän vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(121)

Tutkimuksessa yhteistyössä toiminut italialainen käyttäjä väitti, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 210 kappaletta olisi täydennettävä ilmoittamalla myös polkumyyntitoimenpiteiden vaikutus sen voittomarginaaliin. Tähän liittyen kyseinen italialainen käyttäjä mainitsi, että jos oletetaan polkumyyntitulliksi 22,6 prosenttia, sen voitto ennen veroja pienenisi 2,3 prosenttiyksikköä. Tämän vuoksi kyseinen käyttäjä päätteli, että polkumyyntitoimenpiteillä olisi merkittävä vaikutus sen kannattavuuteen ja varsinkin muihin pienempiin etuyhteydettömiin käyttäjiin, jotka toimivat tarkasteltavana olevan tuotteen jalostuksen alalla. Komissio myöntää, että polkumyyntitulleilla on negatiivinen vaikutus tämän italialaisen käyttäjän kannattavuuteen. Komissio kuitenkin huomauttaa myös, että käyttäjä ei ole riippuvainen yksinomaan Kiinasta tulevasta tuonnista, vaan se osti tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjaksolla myös unionin tuottajilta samoin kuin muiden kolmansien maiden tuottajilta. Lisäksi sen kannattavuus pysyisi positiivisena, joskin alhaisella tasolla.

(122)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä väitti, että tämän italialaisen käyttäjän tulokset kasvun ja voiton osalta ovat jyrkässä ristiriidassa verrattuna unionin tuottajiin, joille aiheutuu raskaita tappioita. Komissio katsoi, että tämä väite ei muuta käyttäjiin kohdistuvia vaikutuksia koskevaa analyysiä. Unionin tuottajien edut on jo otettu huomioon, kuten 6.1 jaksossa esitetään.

(123)

Komissio ei voinut arvioida toimenpiteiden käyttöönoton vaikutuksia muihin käyttäjiin, koska ne eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(124)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 213 kappaleessa esitetyt päätelmät.

6.4 Unionin etua koskevat päätelmät

(125)

Koska unionin edusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 214–217 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

7. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

7.1 Vahingon korjaava taso

(126)

Komissio päätti alustavasti asettaa tavoitevoiton 7 prosenttiin käyttäen perustana OECD:n tutkimusta, jossa simuloitiin, miten unionin tuotannonalan elpyminen talous- ja rahoituskriisin aiheuttamasta lamasta vuonna 2009 olisi voinut kehittyä. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 224 kappaleessa mainittiin, komissio on tarkastellut asiaa tarkemmin; se on ottanut huomioon päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset ja on myös pyytänyt ja analysoinut asiaa koskevia lisätietoja.

(127)

Alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet esittivät huomautuksia 7 prosentin tavoitevoitosta. Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tämä oli aivan liian alhainen, kun taas toisen mukaan se oli liiallinen.

(128)

Eurofer piti 7 prosentin tavoitevoittoa aivan liian alhaisena. Sen mukaan asianmukaisin menetelmä voittomarginaalin määrittämiseksi on joko käyttää kuumavalssattuja levytuotteita koskevasta aiemmasta tutkimuksesta (vuonna 2000) saatuja tietoja tai terästeollisuuden vuonna 2008 saavuttamaa kannattavuutta koskevia tietoja. Jos tavoitevoiton perustana käytettäisiin vuonna 2000 saavutettuja voittoja, tavoitevoitto olisi 12,9 prosenttia, ja jos käytettäisiin vuonna 2008 saavutettuja voittoja, tavoitevoitto olisi 14,4 prosenttia. Eurofer väitti, että koska unionissa ei ole tapahtunut teknologisia tai rahoituksellisia muutoksia vuoden 2000 jälkeen, kyseisenä vuonna saavutettujen voittojen käyttäminen olisi asianmukaista. Toinen vaihtoehto olisi vuonna 2008 saavutettujen voittojen käyttäminen, koska komissio tarkasti kannattavuustiedot kymmenen vuoden ajalta, mukaan luettuna vuosi 2008, joka edelsi talouskriisiä. Eurofer lisäsi, että tavoitevoittoa ei pitäisi johtaa vuosilta, joihin on vaikuttanut talouskriisi tai asianomaisesta maasta tuleva polkumyyntituonti. Jos komissio hylkää molemmat lähestymistavat, Eurofer väitti, että OECD:n vuoden 2013 tutkimuksen tukemaa tavoitevoittoa olisi oikaistava ottaen huomioon eurooppalaisen kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonalan saavuttama tosiasiallinen tulos tutkimusajanjaksolla. Tämä johtaisi kohtuulliseen 10 prosentin voittomarginaaliin.

(129)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että tavoitevoiton määrittäminen vuonna 2000 saavutettujen voittojen perusteella ei ole kohtuullinen vaihtoehto, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 220 kappaleessa selitetään. Vaikka epätodennäköisesti oletettaisiin, että unionissa ei ole tapahtunut mitään teknologisia tai rahoituksellisia muutoksia vuoden 2000 jälkeen, kuten Eurofer väittää, ainakin unionin markkinoiden koko on muuttunut vuoden 2000 jälkeen, kun jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt vuosina 2000–2016. Tavoitevoiton perustaminen vuonna 2008 saavutettuihin voittoihin ei myöskään ole asianmukainen vaihtoehto, pääasiassa siksi, että vahingon uhka edellyttää pikemminkin ennakoivaa analyysiä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 222 kappaleessa selitetään. Euroferin pyyntöä tavoitevoiton kohottamisesta 7 prosentista 10 prosenttiin siinä tapauksessa, että perustana ei käytetä vuotta 2000 tai vuotta 2008, ei ollut perusteltu riittävästi.

(130)

Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja Hebei Iron & Steel Group (19) ja siihen etuyhteydessä oleva tuoja Duferco SA totesivat, että 7 prosentin tavoitevoitto oli liiallinen, epäasianmukainen ja epätarkka seuraavista syistä: Ensinnäkin se heijastelee tuloarviota, johon liittyy epävarmuutta ja jonka perustana olevat parametrit ovat muuttuneet tällä välin. Toiseksi se heijastelee kannattavuutta, jota edellytetään, että koko unionin terästeollisuus – eikä pelkästään tarkasteltavana olevan tuotteen unionin tuottajat – selviytyy. Komissio oli alustavasti päätellyt, että tuonti tapahtui polkumyynnillä vuonna 2015, mutta polkumyyntiä ei sitä vastoin esiintynyt vuosina 2012–2014, jolloin kannattavuus oli – 3,3 prosentin (tappio) ja 0,4 prosentin (voitto) välillä. Jos vaihtoehtoisesti oletetaan, että vuosina 2012–2014 esiintyi polkumyyntiä, viimeisin vuosi, jolta ei ole näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnista, oli vuosi 2011, jolloin saavutettu keskimääräinen voitto oli 3,11 prosenttia. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että lähestymistapa rikkoo räikeästi tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, koska siinä otettiin huomioon muita tekijöitä kuin polkumyynti ja sillä pyritään varmistamaan unionin terästeollisuuden säilyminen.

(131)

Komission mukaan asianomainen osapuoli ei ensinnäkään perustellut väitteitään, joiden mukaan 7 prosentin tavoitevoiton määrittämiseen käytetyn tutkimuksen perustana olevat parametrit olisivat muuttuneet tällä välin.

(132)

Toiseksi asianomainen osapuoli väitti, että tutkimus heijastelee kannattavuutta, jota edellytetään, että koko unionin terästeollisuus – eikä pelkästään tarkasteltavana olevan tuotteen unionin tuottajat – selviytyy. Koska muita luotettavia tietoja ei ollut, komissio sovelsi näitä terästeollisuutta koskevia lukuja tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, koska kuumavalssatut teräslevytuotteet muodostavat suuren osan raakateräksen tuotannosta, kuten jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 223 kappaleessa todetaan.

(133)

Kolmanneksi ei vaikuta asianmukaiselta käyttää joko vuosien 2012–2014 tai vuoden 2011 kannattavuustietoja, kuten esitettiin. Tavoitevoitto on hinta, jonka unionin tuotannonala voisi kohtuudella odottaa saavansa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa ilman polkumyyntituontia. Vuosia 2012, 2013 ja 2014 ei voida pitää vuosina, joina vallitsivat tavanomaiset kilpailuedellytykset, kun otetaan huomioon euroalueen velkakriisin jälkimainingit ja teräksen kysynnän väheneminen vuonna 2012, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106 kappaleessa mainitaan. Lisäksi kuten kylmävalssattujen tuotteiden tapauksessa (20) todettiin, vuoden 2011 tietoja ei voida käyttää perustana, koska vuoden 2009 rahoituskriisin vaikutukset näkyivät kannattavuudessa vielä kaksi vuotta myöhemmin.

(134)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvistaa, että 7 prosentin tavoitevoitto oli asianmukaisin perusta tässä vahingon uhkaa koskevassa tapauksessa. Tämä käsitys noudattaa tuomioistuimen tuomiota (21), jonka mukaan vahingon uhkan analysointi edellyttää ennakoivaa analyysiä.

7.2 Lopulliset toimenpiteet

7.2.1 Luottamuksellisten tietojen saanti

(135)

Yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan oikeudellinen edustaja väitti, että alustavien päätelmien ilmoittamisen yhteydessä paljastetut tiedot eivät anna mahdollisuutta esittää huomautuksia polkumyyntimarginaalia, hintavaikutuksia ja vahinkomarginaalilaskelmia koskevien komission päätelmien oikeellisuudesta ja merkityksellisyydestä, mukaan luettuna siitä, otettiinko hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa huomioon kaikki otokseen valittujen unionin tuottajien myynti vai vain se, joka vastasi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vastaavien tuotelajien myyntiä. Tähän liittyen kyseinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi 8 päivänä marraskuuta 2016 selvennyksiä. Lisäksi sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi 8 päivänä marraskuuta 2016 ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen tiettyjä luottamuksellisia tietoja. Sen mukaan luottamuksellisiin tietoihin tutustuisivat vain oikeudelliset edustajat tai vaihtoehtoisesti voitaisiin pyytää kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista.

(136)

Komission yksiköt vastasivat 8 päivänä joulukuuta 2016, että hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa otettiin huomioon vain toisiaan vastaavat tuotelajit, kun verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myyntietoja EU:n tuottajien myyntitietoihin. Unionin tuotannonalan myymien vertailukelpoisten tuotteiden määrä oli 62 prosenttia sen viennin kokonaismäärästä. Tämän vientiä harjoittavan tuottajan unioniin viemille tuotteille pystyttiin löytämään vastaava unionin tuote. Lisäksi komission yksiköt ilmoittivat kyseisen osapuolen oikeudelliselle edustajalle, että pyyntöä luottamuksellisten tietojen saamisesta ei voida hyväksyä, koska komissiolla on velvollisuus suojata muiden asianomaisten osapuolten tietojen luottamuksellisuutta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei ole muita keinoja suojata luottamuksellisuutta ja samalla toimittaa osapuolille pyydettyjä tietoja, joten komission yksiköt kehottivat ottamaan yhteyttä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan, jotta tämä voisi tarkastaa luottamukselliset tiedot.

(137)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä huomautti tältä osin, että komissiolla on oikeudellinen velvoite suojata kaikkien asianomaisten osapuolten toimittamia luottamuksellisia tietoja. Sen vuoksi se kieltäytyi luopumasta suojasta, joka sen luottamuksellisille tiedoille on myönnetty perusasetuksen 19 artiklan nojalla.

(138)

Unionin voimassa olevan lainsäädännön mukaan, sellaisena kuin se on tulkittuna oikeuskäytännössä, ei ole oikeudellisesti mahdollista myöntää toiselle osapuolelle pääsyä jonkin asianomaisen osapuolen toimittamiin luottamuksellisiin tietoihin, ellei tietojen toimittaja anna suostumusta tai ellei kyseessä ole riita-asia unionin tuomioistuimissa. Ainoa vaihtoehto on kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kauppaan liittyvissä menettelyissä 29 päivänä helmikuuta 2012 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen (22) 15 artiklassa säädetty valvontamekanismi. Kuuleminen kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa järjestettiin 7 päivänä helmikuuta 2017, ja sen aikana keskusteltiin luottamuksellisten tietojen saamiseen liittyvistä oikeudellisista puitteista.

7.2.2 Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitetyt lisäselvennyspyynnöt

(139)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saman kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan oikeudellista edustajaa kuultiin 12 päivänä tammikuuta 2017, jolloin keskusteltiin tarkemmin sen pyytämistä selvennyksistä. Kokouksen jälkeen edustaja toisti samana päivänä toimittamassaan kirjallisessa huomautuksessa pyyntönsä saada tietoja vahinkolaskelmista, jotta olisi mahdollista ymmärtää väitetysti esiintyvien hintavaikutusten luonne ja laajuus.

(140)

Komission yksiköt toimittivat 18 päivänä tammikuuta 2017 erillisessä kirjeessä mahdollisuuksien mukaan kaikki selvennykset, joita tämän kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan oikeudellinen edustaja oli pyytänyt ja jotka voitiin antaa rikkomatta perusasetuksen mukaista oikeudellista velvoitetta suojata luottamuksellisia tietoja. Komissio huomauttaa myös, että tämän kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja unionin tuottajien myymien tarkasteltavana olevan tuotteen 10 tuotelajin välillä on 100 prosentin vastaavuus. Lisäksi pelkästään yhden tuotelajin osuus tämän tuottajan unioniin suuntautuvan myynnin kokonaismäärästä on noin 75 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

7.2.3 Nk. ”tuojien marginaalin” huomioon ottaminen hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa

(141)

Alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja kiisti tavan, jolla komissio oli laskenut vahinkomarginaalin. Kyseinen osapuoli väitti, että Kiinan myyntihintoja on oikaistava ottaen huomioon nk. ”tuojien marginaali” eli mukaan on laskettava tulliselvitys-, käsittely-, rahoitus- sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto (5 %). Tällöin tuojien noudettuna varastolta -hinta sisältäisi samanlaisia kustannustekijöitä kuin unionin tuotannonalan vastaava noudettuna lähettäjältä -myyntihinta. Lisäksi kyseinen asianomainen osapuoli väitti, että komissio käytti pelkkää maahantuontihintaa (ilman myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton perusteella tehtäviä oikaisuja), mikä ei ole asianmukaista, jotta voitaisiin verrata kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuottajien hintoja hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa. Väitteensä tueksi osapuoli viittasi kahteen väliaikaista tullia koskevaan asetukseen, jotka molemmat ovat yli 20 vuotta vanhoja. Kyseinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että komissio oli jättänyt huomiotta sen, että vientihintaan unionin rajalla vaikuttaisi viejän ja tuojan välinen yhteys. Näin komissio päätyisi käyttämään etuyhteydessä olevien yritysten välistä siirtohintaa perustana vertailulle unionin tuotannonalan noudettuna-hintaan.

(142)

Komissio hylkäsi väitteen seuraavasta syystä: vahinkomarginaalin laskennan tarkoituksena on määrittää, riittäisikö polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseen se, että polkumyyntituonnin vientihintaan sovellettaisiin alhaisempaa kuin polkumyyntimarginaaliin perustuvaa tullia. Tämä arviointi olisi perustettava vientihintaan unionin rajalla, jota pidetään vertailukelpoisena tasona unionin tuotannonalan noudettuna-hintaan nähden. Menetelmä, jota komissio käyttää kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuottajien tietojen vertaamiseen hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa, varmistaa vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuottajien yhdenvertaisen kohtelun. Komissio katsoi, että hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden laskelmiin liittyvän asiaankuuluvan tuontihinnan määrittämiseen ei pitäisi vaikuttaa se, tapahtuuko vienti etuyhteydessä oleville vai riippumattomille toimijoille unionissa. Tätä varten huomioon otettava hinta on se hinta, jolla tarkasteltavana oleva tuote myydään unioniin, eikä se hinta, jolla tuontia harjoittavat tuottajat jälleenmyyvät tuodun materiaalin unionissa. Lisäksi komissio viittaa tämän asetuksen (144) kappaleeseen. Sen vuoksi komissio pitää lähestymistapaansa asianmukaisena.

7.2.4 Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltaminen analogisesti

(143)

Valituksen tekijä katsoi, että komission olisi sovellettava perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa määrittäessään vahinkomarginaalilaskelmien yhteydessä vientihintaa myynnille, joka tapahtui etuyhteydessä olevien tuojien kautta. Kyseinen osapuoli katsoi myös, että toisin kuin kylmävalssattuja tuotteita koskevassa tapauksessa, alustavissa päätelmissä ei nimenomaisesti vahvistettu, että tätä menetelmää käytettiin.

(144)

Komissio vahvistaa, että vahinkomarginaalin laskennan tarkoituksena on määrittää, riittäisikö polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseen se, että polkumyyntituonnin vientihintaan sovellettaisiin alhaisempaa kuin polkumyyntimarginaaliin perustuvaa tullia. Tämä arviointi olisi perustettava vientihintaan unionin rajalla, jota pidetään vertailukelpoisena tasona unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintaan nähden. Kun kyseessä on etuyhteydessä olevien tuojien kautta tapahtuva vientimyynti, vientihinta muodostetaan laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa ja jota oikaistaan tarvittaessa. Koska vientihinta on välttämätön tekijä vahinkomarginaalia koskevissa laskelmissa ja koska kyseinen perusasetuksen artikla on ainoa artikla, joka antaa ohjeita vientihinnan laskennallisesta muodostamisesta, kyseisen artiklan soveltaminen soveltuvin osin on perusteltua.

(145)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA totesi hämmästelleensä, että komissio sovelsi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa soveltuvin osin. Se väitti, että tällainen soveltaminen rikkoo itsessään perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa ja mitätöityy ilmeisen arviointivirheen vuoksi. Se myös väitti, että ainakin yhden otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vienti tapahtui etuyhteydessä olevien tuojien kautta ja että näin ollen sen lopullinen tulli olisi yliarvioitu.

(146)

Komissio muistutti, että perusasetuksen 2 artiklan 9 kohta on ainoa perusasetuksen säännös, jossa ohjeistetaan vientihinnan laskennalliseen muodostamiseen. Sen vuoksi sen soveltaminen on perusteltua vahinkomarginaalin laskemisessa. Toisin kuin väitettiin, komission johdonmukaisena käytäntönä viimeaikaisissa asioissa (23) on ollut soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa soveltuvin osin vahinkomarginaalin laskemisessa. Vahinkomarginaalilaskelmien tarkoituksena ei ole mitata sitä, missä määrin etuyhteydessä olevien tuojien myynti aiheuttaa vahinkoa unionin tuottajille, vaan sitä, onko kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan viennillä tällainen haitallinen vaikutus unionin tuottajien hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden kautta. Tätä varten huomioon otettava hinta on se hinta, jolla tarkasteltavana oleva tuote myydään unioniin, eikä se hinta, jolla tuontia harjoittavat tuottajat jälleenmyyvät tuodun materiaalin unionissa. Päätelmänä komissio vahvistaa, että se käytti tätä menetelmää määrittäessään etuyhteydessä olevien tuojien kautta tapahtuneen myynnin vientihintoja.

7.2.5 Vahinkomarginaalilaskelmissa käytettävä ajanjakso vahingon uhkaa koskevissa tapauksissa

(147)

Valituksen tekijä kritisoi sitä seikkaa, että komissio oli alustavasti soveltanut merkittävän vahingon aiheutumiseen vakiolähestymistapaa ottamalla huomioon keskimääräisen vahinkomarginaalin koko tutkimusajanjaksolta (eli vuodelta 2015). Se väitti, että tämä ei ole asianmukainen lähestymistapa, koska vahingon uhkaa koskevassa marginaalissa on otettava huomioon uhka, ja jos uhka materialisoituu myöhemmin tutkimusajanjakson aikana, vahinkomarginaalissa on otettava huomioon konkreettinen uhkan vaikutus. Voidakseen poistaa vahingon uhkan vaikutuksen komission olisi tarkasteltava tutkimusajanjakson niitä osia, joissa vahingon uhka alkaa materialisoitua. Valituksen tekijä toi esiin, että vahingon uhka alkoi vaikuttaa unionin terästeollisuuteen vuoden 2015 jälkipuoliskolta lähtien. Sen vuoksi vain vuoden 2015 jälkipuoliskoa olisi käytettävä hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaalien laskemiseen. Valituksen tekijä mainitsi myös, että vahingon uhkaa koskevien tapausten tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja ennaltaehkäisevästi ennen kuin vahingon uhka on aiheuttanut vahinkoa. Jos komissio ei kykene muuttamaan menetelmäänsä vahingon uhkan laskemiseksi, tuotannonalojen on odotettava pidempään, kunnes niille on aiheutunut merkittävää vahinkoa täyden vuoden ajan, jotta ne voivat hakea suojaa polkumyyntituonnilta, jotta ne saisivat realistisen vahinkomarginaalin. Tällainen käyttäytyminen olisi haitallista unionin markkinoiden työpaikkojen ja teollisen toiminnan kannalta, ja se veisi myös pohjaa vahingon uhkaa koskevien valitusten tavoitteilta.

(148)

Tutkittuaan perusteellisesti valituksen tekijän väitteitä komissio muistutti päätelleensä alustavasti, että tutkimusajanjakson lopussa olosuhteiden muutos oli selvästi nähtävissä ja se oli välittömästi uhkaava ja että tästä aiheutuu tilanne, jossa polkumyynti aiheuttaa vahinkoa. Tähän liittyen komissio viittasi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157, 159 ja 198 kappaleeseen, joiden mukaan ”unionin tuotannonala elpyi vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla, mutta lähes kaikki vahinkoindikaattorit alkoivat laskea jyrkästi vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että negatiivinen suuntaus, joka alkoi vuoden 2015 jälkipuoliskolla, ei päättynyt vuoden 2016 alkupuoliskolla.” Lisäksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 163 kappaleessa todetaan, että ”kun otetaan huomioon ajallinen yhteys toisaalta jatkuvasti alenevilla hinnoilla tulevan polkumyyntituonnin kasvun ja toisaalta tappioiden lisääntymiseen johtaneen unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetyksen ja hintojen alenemisen välillä, etenkin vuoden 2015 jälkipuoliskolta eteenpäin, komissio päättelee, että polkumyyntituonnilla oli negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen”.

(149)

Toiseksi komissio vahvisti pääasiasta, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157 kappaleessa todetaan, negatiivinen suuntaus alkoi vuoden 2015 jälkipuoliskolla ja johti tutkimusajanjakson lopussa tilanteeseen, jossa olosuhteiden muutos oli selvästi nähtävissä ja välittömästi uhkaava ja jossa polkumyynti aiheuttaa vahinkoa, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Tämä on linjassa sen kanssa, mitä komissio totesi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 113 kappaleessa eli ”unionin tuottajien toiminta elpyi osittain vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla”. Näin ollen vuoden 2015 jälkipuolisko osoittaa paremmin unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon uhkan todellista vaikutusta, joka olisi poistettava.

(150)

Tuomioistuin on myös katsonut, että tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen analysointi on erityisen asianmukaista, kun tutkimuksessa pyritään määrittämään, onko kyseessä vahingon uhka, mikä luonteensa vuoksi edellyttää ennakoivaa analyysiä. Komissio katsoo, että vuoden 2015 jälkipuolisko vastaa paremmin tähän vaatimukseen, koska se on lähempänä tulevaa kehitystä kuin tutkimusajanjakso.

(151)

Täyden tutkimusajanjakson perusteella tehdyt laskelmat, riippumatta siitä onko merkkejä negatiivisista suuntauksista, vaarantaisivat vahingon uhkaa koskevan tapauksen tavoitteen eli sen, että toimitaan tehokkaasti ja ennaltaehkäisevästi jo ennen kuin vahingon uhka on aiheuttanut vahinkoa.

(152)

Kaikista edellä esitetyistä syistä komissio hyväksyi näkökannan, jonka mukaan vahinkomarginaalien laskemiseen käytetyn kauden pitäisi tässä tapauksessa perustua vuoden 2015 jälkipuoliskoon eikä koko tutkimusajanjaksoon.

(153)

Tämän vuoksi komissio pyysi yhteistyössä toimineilta tuottajilta lisätietoja. Se sai otokseen valituilta unionin tuottajilta lisätietoja tuotelajikohtaisista tuotantokustannuksista tutkimusajanjakson neljänneksittäin ja tarkasti nämä tiedot jälkikäteen. Tarkastus koski yksinomaan toimitettuja lisätietoja, joita ei ollut pyydetty aiemmin, ja siinä varmistettiin, että tiedot, joihin komissio lopulta perustaa päätelmänsä, ovat luotettavia.

(154)

Koska yhteistyöhön osallistumisen tasoa pidettiin korkeana, lopullinen Kiinaa koskeva vahinkomarginaali, jota sovelletaan otoksen ulkopuolisiin mutta yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, laskettiin kolmen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan/yritysryhmän keskiarvosta. Lopullinen Kiinaa koskeva vahinkomarginaali, jota sovelletaan yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, vahvistettiin kolmen yhteistyössä toimineen yrityksen/yritysryhmän marginaaleista korkeimman tasolle.

(155)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA huomautti, että unionin tuotannonalan yksikkökohtaisen tavoitehinnan laskemisen perustana käytettiin koko tutkimusajanjaksoa, kun taas Shagang-ryhmään kuuluvien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vapaaseen liikkeeseen unionissa luovutusta koskevan yksikkömyyntihinnan laskemiseen käytettiin vain kuutta kuukautta tutkimusajanjaksosta. Tämän vuoksi CISA pyysi komissiota laskemaan uudelleen nämä molemmat käyttämällä käytettävissä olevia tietoja samalta kaudelta.

(156)

Analyysin jälkeen huomautuksen todettiin olevan paikkansapitävä. Näin ollen komissio laski uudelleen unionin tuotannonalan yksikkökohtaisen tavoitehinnan Shagang-ryhmään kuuluvien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta käyttäen tuotantokustannuksia koskevia tietoja siltä samalta kaudelta (vuoden 2015 jälkipuolisko), jota käytettiin kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vapaaseen liikkeeseen unionissa luovutusta koskevan yksikkömyyntihinnan laskemiseen.

(157)

Tarkistettujen laskelmien perusteella Shagang-ryhmään kuuluvien yritysten vahinkomarginaalit laskivat 36,6 prosentista 35,9 prosenttiin.

(158)

Komissio tarkisti myös kahden muun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vahinkomarginaaleja koskevat alkuperäiset laskelmat. Hebei-ryhmää koskevien alkuperäisten laskelmien katsottiin olevan oikein, mutta Bengang Steel Plates Co., Ltd:n alkuperäisten laskelmien tarkistuksessa kävivät ilmi seuraavat virheet:

—	yksi tuotelaji oli jätetty virheellisesti pois alkuperäisistä laskemista. Kyseinen tuotelaji sisällytettiin tarkistettuihin laskelmiin, koska sitä myivät sekä unionin tuottajat että Bengang Steel Plates Co., Ltd.;

—	jotkin arvot unionin tuotannonalan tiedoissa oli yhdistetty virheellisesti laskelmassa.

Edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta kyseisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vahinkomarginaali kohosi 28,1 prosenttiin (25,5 prosentista).

(159)

Unionin tuotannonalan yksikkökohtaista tavoitehintaa koskevat tarkistetut laskelmat ilmoitettiin sekä Shagang-ryhmälle että Bengang Steel Plates Co., Ltd.:lle 16 päivänä tammikuuta 2017. Koska ainoa tekijä, joka muuttui 22 päivänä joulukuuta 2016 päivättyihin komission lopullisiin päätelmiin nähden, oli unionin tuotannonalan tavoitehinta, molempia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia näistä rajoitetuista täydentävistä päätelmistä 18 päivään tammikuuta 2017 mennessä. Mitään huomautuksia ei kuitenkaan saatu kyseiseen päivämäärään mennessä.

(160)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja totesi, että se ei ollut vakuuttunut annetuista syistä, joiden mukaan pelkästään vuoden 2015 jälkipuoliskon tietojen käyttäminen osoittaisi asianmukaisemmin uhkan vaikutuksen. Se myös väitti, että kauden valikoiva käyttö vahinkomarginaalia koskevissa laskelmissa tekisi polkumyynti- ja vahinkomarginaalien vertailusta alhaisemman tullin sääntöä varten epäloogisen ja vääristävän ja johtaisi korkeampiin marginaaleihin kuin siinä tapauksessa, että olisi käytetty vuotta 2015 kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi se pyysi komissiota käyttämään vahinkomarginaalin laskemiseen samaa 12 kuukauden kautta, jota käytettiin polkumyyntimarginaalien laskemiseen. Samanlaisia huomautuksia saatiin italialaiselta käyttäjältä, joka lisäsi, että tutkimusajanjakson osaan liittyvien tietojen valikoiva käyttö ei mahdollista vahingon korjaavan tason objektiivista arviointia tässä tapauksessa.

(161)

Samanlainen huomautus saatiin CISAlta ja kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jotka molemmat väittivät, että kuuden kuukauden kauden valinta on vastoin oikeusvarmuutta ja legitiimejä odotuksia. Toinen näistä kahdesta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta väitti pääasiassa, että tietojen rajaaminen pelkkään kuuden kuukauden jaksoon ei voi toimia positiivisena näyttönä perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, mutta CISA viittasi vireillepanoilmoituksen 5.1 kohtaan, jossa todetaan, että ”polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koskee 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välistä ajanjaksoa”, ja oikeuskäytäntöön.

(162)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja mainitsi lisäksi, että on komission vakiintuneen käytännön mukaista välttää sellaisten tietojen käyttöä, jotka viittaavat vain tutkimusajanjakson osaan, ja että tässä tapauksessa sovellettu menetelmä ei noudata WTO:n polkumyyntikomitean suositusta, jonka mukaan tiedonkeruukauden … olisi sisällettävä kokonaisuudessaan polkumyyntitutkimuksen tiedonkeruukausi.

(163)

Komissio hylkäsi kaikki nämä väitteet seuraavassa esitettävistä syistä. Polkumyynnin ja vahingon määrittäminen tehdään tutkimusajanjakson ja tarkastelujakson perusteella, jotka määritetään perusasetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja ilmoitetaan vireillepanoilmoituksessa. Perusasetuksessa ei säädetä erityisestä menetelmästä alhaisemman tullin säännön soveltamisessa käytetyn vahinkomarginaalin laskemiseksi. Perusasetuksessa ei myöskään säädetä erityisistä perusteista sen kauden määrittämiseksi, jonka ajalta vahinkomarginaalin laskemiseen tarkoitetut parametrit arvioidaan. Tässä tapauksessa komissio katsoi, että valittu kausi heijastelee tapauksen erityisyyttä ja on asianmukainen ennakoivan analyysin yhteydessä. Lisäksi komissio käytti vahinkomarginaalia koskevissa laskelmissa samaa kuuden kuukauden kautta vientihinnan ja tavoitehinnan vertaamiseen objektiivisen arvioinnin varmistamiseksi.

(164)

Kun otetaan huomioon (135)–(163) kappaleessa esitetyt seikat ja koska muita huomautuksia ei esitetty, lopulliset vahinkomarginaalit laskettiin uudelleen käyttäen vuoden 2015 jälkipuoliskon tietoja. Nämä lopulliset marginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – esitetään jäljempänä olevassa taulukossa. Siinä esitetään myös lopulliset tullit.

Taulukko 7

Lopulliset marginaalit ja tullit

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat	Lopullinen polkumyyntimarginaali	Lopullinen vahinkomarginaali	Lopullinen tulli
Bengang Steel Plates Co., Ltd.	97,3 %	28,1 %	28,1 %
Hesteel Group Co., Ltd.	95,5 %	18,1 %	18,1 %
Jiangsu Shagang Group	106,9 %	35,9 %	35,9 %
Muut yhteistyössä toimineet yritykset	100,5 %	27,3 %	27,3 %
Kaikki muut yritykset	106,9 %	35,9 %	35,9 %

(165)

Edellä mainittuja vahinkomarginaaleja pyöristettiin alaspäin tarpeen mukaan lähimpään kymmenykseen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräältä vientiä harjoittavalta tuottajalta saatujen huomautusten perusteella.

(166)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin nyt tehdyn tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen nimeä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(167)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (*1), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Tätä asetusta muutetaan tarvittaessa tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(168)

”Hebei Iron & Steel Group Co., Ltd.” muutti nimensä muotoon ”Hesteel Group Co., Ltd.” tutkimuksen aikana. Myös jotkin siihen etuyhteydessä olevat yritykset ovat vaihtaneet nimeä. Komissio otti huomioon nämä nimenmuutokset ja muutti 1 artiklan 2 kohtaa vastaavasti.

(169)

Toimenpiteiden kiertämisriskin minimoimiseksi katsotaan, että tässä tapauksessa tarvitaan erityissäännöksiä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitoimenpiteiden asianmukainen soveltaminen. Erityisiin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa sellaisen pätevän kauppalaskun esittäminen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontitavaroista, joiden mukana ei ole tällaista kauppalaskua, kannetaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettava tulli.

7.3 Väliaikaisten tullien vapauttaminen

(170)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli väitti, että komissio ei voi kantaa lopullisesti väliaikaisia tulleja perusasetuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla, ellei osoiteta, että ilman väliaikaisia toimenpiteitä tilanteesta olisi aiheutunut merkittävää vahinkoa ennen lopullisten toimenpiteiden hyväksymistä.

(171)

Tässä tapauksessa tehtyjen havaintojen perusteella komissio katsoo, että perusasetuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaiset väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi vapautettava.

(172)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli seuraavien tuotteiden tuonnissa: Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat.

Tarkasteltavana oleva tuote ei sisällä seuraavia:

—	tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä,

—	tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä,

—	tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja

—	tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191090), 7226 91 91 ja 7226 91 99.

2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Maa	Yritys	Lopullinen tulli	Taric-lisäkoodi
Kiina	Bengang Steel Plates Co., Ltd.	28,1 %	C157
	Handan Iron & Steel Group Han-Bao Co., Ltd.	18,1 %	C158
	Hesteel Co., Ltd Tangshan Branch (24)	18,1 %	C159
	Hesteel Co., Ltd Chengde Branch (25)	18,1 %	C160
	Zhangjiagang Hongchang Plate Co., Ltd.	35,9 %	C161
	Zhangjiagang GTA Plate Co., Ltd.	35,9 %	C162
	Muut liitteessä I luetellut yhteistyössä toimineet yritykset	27,3 %	Mainitaan liitteessä
	Kaikki muut yritykset	35,9 %	C999

3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt kuumavalssatut teräslevytuotteet (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

5. Kun jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että:

(1)	se ei ole vienyt unioniin 1 kohdassa kuvattua tuotetta 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’,

(2)	se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä,

(3)	se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin,

2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin uusi vientiä harjoittava tuottaja, johon sovelletaan yksilöllistä tullia, joka on enintään painotettu keskimääräinen 27,3 prosentin tulli.

2 artikla

Vapautetaan lopullisesti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/181 (26) käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä huhtikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1778, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 272, 7.10.2016, s. 33).

(3) EUVL C 58, 13.2.2016, s. 9.

(4) Ilmoitus tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 172, 13.5.2016, s. 29).

(5) Ilmoitus tiettyjen Brasiliasta, Iranista, Serbiasta, Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 246, 7.7.2016, s. 7).

(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/865, annettu 31 päivänä toukokuuta 2016, tietynlaisen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä hieman muutetun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietynlaisen alumiinifolion tuonnilla koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja kyseisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta (EUVL L 144, 1.6.2016, s. 35).

(7) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 459, 9.12.2016, s. 17).

(8) EUVL L 23, 29.1.2016, s. 16.

(9) EUVL L 210, 4.8.2016, s. 1.

(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1329, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin perimisestä tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden kirjatusta tuonnista (EUVL L 210, 4.8.2016, s. 27).

(11) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen (COM(2016) 155 final, 16.3.2016).

(12) Kapasiteettitietojen lähde: [OECD, DSTI/SU/SC(2016)6/Final, 5.9.2016, Directorate for Science, Technology and Innovation, Updated steelmaking capacity figures and a proposed framework for enhancing capacity monitoring activity, Liite, s. 7 eteenpäin].

(13) Tuotantotietojen lähde: [World Steel Association, Steel Statistical Yearbook 2016, taulukko 1, s. 1 ja 2, ja taulukko 13, s. 35, http://www.worldsteel.org/statistics/statistics-archive/yearbook-archive.html]

(14) Report of the OECD Steel Committee, 8.–9.9.2016, Updated steelmaking capacity figures and a proposed framework for enhancing capacity monitoring activity.

(15) Richard Lu, 15.7.2016, the downside Chinese steel demand scenario: gory details, http://www.crugroup.com/about-cru/cruinsight/The_downside_Chinese_steel_demand_scenario_gory_details

(16) http://www.businessinsider.com.au/is-it-a-bird-a-plane-no-its-the-coking-coal-price-2016-10

https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-09-23/goldman-says-higher-coking-coal-prices-are-here-to-stay

(17) Ote julkaisusta ”Worldsteel monthly update on the Chinese steel industry”, lokakuu 2016.

(18) Neuvoston asetus (EY) N:o 926/200, annettu 24 päivänä syyskuuta 2009, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa sekä tässä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 262, 6.10.2009, s. 19).

(19) ”Hebei Iron & Steel Group” muutti nimensä muotoon ”Hesteel Group Co., Ltd.” tutkimuksen aikana (ks. (168) kappale). Myös siihen etuyhteydessä olevat yritykset ovat vaihtaneet nimeä. Komissio otti huomioon nämä nimenmuutokset ja muutti 1 artiklan 2 kohtaa vastaavasti.

(20) EUVL L 210, 4.8.2016, s. 1.

(21) Tuomioistuimen 7 päivänä huhtikuuta 2016 asiassa C-186/14 antamassa tuomiossa (72 kohta) vahvistettiin yleisen tuomioistuimen 29 päivänä tammikuuta 2014 asiassa T-528/09, Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, antama tuomio (71 kohta).

(22) EUVL L 107, 19.4.2012, s. 5.

(23) Esimerkiksi seuraavat asiat:

—

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 217/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 69, 13.3.2013, s. 11).

—

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1953, annettu 29 päivänä lokakuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Japanista, Korean tasavallasta, Venäjän federaatiosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen raesuunnattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 284, 30.10.2015, s. 109).

(*1) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, 1049 Brussels, Belgium.

(24) Aiemmin ”Hebei Iron & Steel Co., Ltd Tangshan Branch”.

(25) Aiemmin ”Hebei Iron & Steel Co., Ltd Chengde Branch”.

(26) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/181, annettu 10 päivänä helmikuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa (EUVL L 37, 12.2.2016, s. 1).

LIITE

Maa	Nimi	Taric-lisäkoodi
Kiinan kansantavalta	Angang Steel Company Limited	C150
	Inner Mongolia Baotou Steel Union Co., Ltd	C151
	Jiangyin Xingcheng Special Steel Works Co., Ltd	C147
	Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd	C163
	Shougang Jingtang United Iron & Steel Co., Ltd	C164
	Maanshan Iron & Steel Co., Ltd	C165
	Rizhao Steel Wire Co., Ltd	C166
	Rizhao Baohua New Material Co., Ltd	C167
	Tangshan Yanshan Iron and Steel Co., Ltd	C168
	Wuhan Iron & Steel Co., Ltd	C156

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 92

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	60. vuosikerta 6. huhtikuu 2017

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/640, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2017, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Novac afumat din Țara Bârsei (SMM))	1
	*	Komission asetus (EU) 2017/641, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2017, Ranskan lipun alla purjehtivien alusten pilkkupagellin kalastuksen väliaikaisesta kieltämisestä unionin ja kansainvälisillä vesillä alueilla VI, VII ja VIII	3
	*	Komission asetus (EU) 2017/642, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2017, Espanjan lipun alla purjehtivien alusten sinimarliinin kalastuksen kieltämisestä väliaikaisesti Atlantin valtamerellä	5
	*	Komission asetus (EU) 2017/643, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2017, Espanjan lipun alla purjehtivien alusten valkomarliinin kalastuksen kieltämisestä Atlantin valtamerellä	7
	*	Komission asetus (EU) 2017/644, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä tietyissä elintarvikkeissa olevien dioksiinien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien tarkastusta varten sekä asetuksen (EU) N:o 589/2014 kumoamisesta ( 1 )	9
	*	Komission asetus (EU) 2017/645, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten annetun asetuksen (EY) N:o 152/2009 latviankielinen toisinnon oikaisemisesta ( 1 )	35
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/646, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 soveltamissäännöistä vuotuista tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan menettelyn täytäntöönpanon ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevan täytäntöönpanon osalta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/378 muuttamisesta	36
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/647, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, sianliha-alan poikkeuksellisista markkinatukitoimenpiteistä Puolassa siltä osin kuin on kyse 1 päivästä elokuuta30 päivään marraskuuta 2016 teurastetuista tietyistä emakoista ja muista sioista	41
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/648, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena	48
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/649, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa	68
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/650, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	97
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2017/651, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2017, alueiden komitean yhden jäsenen, jota Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä	99
	*	Komission päätös (EU) 2017/652, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2017, ehdotetusta kansalaisaloitteesta Minority SafePack – one million signatures for diversity in Europe (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 2200)	100

Nro	04/TQ2285
Jäsenvaltio	Ranska
Kanta	SBR/678-
Laji	Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo)
Alue	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VI, VII ja VIII
Päivämäärä	16.2.2017

Nro	05/TQ127
Jäsenvaltio	Espanja
Kanta	BUM/ATLANT
Laji	Sinimarliini (Makaira nigricans)
Alue	Atlantin valtameri
Päivämäärä	1.1.2017

Nro	06/TQ127
Jäsenvaltio	Espanja
Kanta	WHM/ATLANT
Laji	Valkomarliini (Tetrapturus albidus)
Alue	Atlantin valtameri
Päivämäärä	1.1.2017

	Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien keskeiset vaatimukset	Asianomaiset elimet/viranomaiset	Soveltamisala
1	Tehtävien riittävä kuvailu ja eriyttäminen sekä riittävät raportointi- ja seurantajärjestelmät, jos vastuuviranomainen siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Sisäinen ympäristö
2	Hankkeiden asianmukainen valinta	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Valvontatoimet
3	Riittävä tiedotus tuensaajille, mahdollisille tuensaajille ja yleisölle	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Sisäinen tiedotus ja viestintä
4	Riittävä valvonta	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Valvontatoimet
5	Tehokkaat järjestelmät ja menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki menoja ja valvontaa koskevat asiakirjat säilytetään riittävän jäljitysketjun turvaamiseksi	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Valvontatoimet
6	Luotettavat sähköiset järjestelmät kirjanpitoa, rahoitustietojen ja indikaattoreita koskevien tietojen säilyttämistä ja siirtämistä sekä seurantaa ja raportointia varten	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Valvontatoimet / Sisäinen tiedotus ja viestintä
7	Sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy-, toteamis- ja oikaisumenettelyjen tehokas täytäntöönpano ja oikeasuhteiset petostentorjuntatoimenpiteet	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Valvontatoimet
8	Asianmukaiset menettelyt tilinpäätöksen, johdon vahvistuslausuman sekä lopullisia tarkastuskertomuksia ja suoritettua valvontaa koskevan vuotuisen tiivistelmän laatimista varten	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Valvontatoimet
9	Asianmukainen ja täydellinen kirjanpito takaisin perittävistä, takaisin perityistä ja peruutetuista määristä	Vastuuviranomainen / valtuutettu viranomainen	Valvontatoimet
10	Tehtävien riittävä kuvailu ja eriyttäminen, toiminnallinen riippumattomuus vastuuviranomaisesta ja riittävät järjestelmät sen varmistamiseksi, että millä tahansa muulla elimellä, joka tekee tarkastuksia, on riittävä toiminnallinen riippumattomuus ja että se ottaa huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit	Tarkastusviranomainen	Sisäinen ympäristö
11	Riittävät järjestelmätarkastukset	Tarkastusviranomainen	Valvontatoimet
12	Riittävät menojen tarkastukset	Tarkastusviranomainen	Valvontatoimet
13	Riittävät tilien tarkastukset	Tarkastusviranomainen	Valvontatoimet
14	Riittävät menettelyt luotettavien tarkastuslausuntojen ja tarkastuskertomusten laatimiseksi	Tarkastusviranomainen	Valvontatoimet

Luokka 1	Toimii hyvin. Parannuksia ei tarvita tai tarvitaan vain pieniä parannuksia.
Luokka 2	Toimii. Joitakin parannuksia tarvitaan.
Luokka 3	Toimii osittain. Huomattavia parannuksia tarvitaan.
Luokka 4	Ei toimi olennaisilta osin.

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	EG	350,6
	MA	112,2
	SN	284,4
	TN	214,0
	TR	112,4
	ZZ	214,7
0707 00 05	TR	155,6
0707 00 05	ZZ	155,6
0709 93 10	MA	53,1
	TR	148,4
	ZZ	100,8
0805 10 22 , 0805 10 24 , 0805 10 28	EG	54,9
	IL	78,6
	MA	48,3
	TN	55,5
	TR	75,1
	ZZ	62,5
0805 50 10	TR	74,4
0805 50 10	ZZ	74,4
0808 10 80	BR	110,7
	CL	108,0
	CN	161,4
	US	133,8
	ZA	111,7
	ZZ	125,1
0808 30 90	AR	121,6
	CL	154,7
	CN	90,2
	ZA	127,9
	ZZ	123,6