27.1.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 22/14

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/141,

annettu 26 päivänä tammikuuta 2017,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Vireillepano

(1)

Komissio ilmoitti 29 päivänä lokakuuta 2015Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) julkaistulla ilmoituksella, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (3) 5 artiklan nojalla vireille pannusta polkumyyntitutkimuksesta, joka koski tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Taiwanista, jäljempänä yhdessä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuontia Euroopan unioniin.

(2)

Menettely pantiin vireille, kun tuotannonalan etuja edustava Defence Committee of the Stainless Steel Butt-welding Fittings Industry of the European Union, jäljempänä ’valituksen tekijä’, esitti 14 päivänä syyskuuta 2015 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa 37–48 prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Yksi menettelyä vastustanut tuottaja ilmoittautui.

(3)

Perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa asetetaan edellytykseksi, että tutkimus pannaan vireille 1 kohdan mukaisesti vain, jos samankaltaisen tuotteen unionin tuottajien valitukselle esittämän tuen tai vastustuksen perusteella päätetään, että unionin tuotannonala on tehnyt valituksen tai valitus on tehty sen puolesta. Valitus katsotaan unionin tuotannonalan tekemäksi tai sen puolesta tehdyksi, jos sitä tukevat ne unionin tuottajat, joiden yhteinen tuotanto on yli 50 prosenttia sen samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta, jota tuottaa se osa unionin tuotannonalasta, joka joko tukee tai vastustaa valitusta. Tutkimusta ei kuitenkaan panna vireille, jos valitusta selvästi tukevat unionin tuottajat vastaavat alle 25 prosentista unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta. Nämä edellytykset täyttyivät tämän tutkimuksen vireillepanohetkellä. Kun tutkimus on pantu vireille, ei ole välttämätöntä, että edustavuutta koskevat vaatimukset täyttyvät koko tutkimuksen ajan. Tuomioistuin on vahvistanut tämän koskevan tilannetta, jossa yritys peruuttaa tukensa valitukselle (4); samat perusteet pätevät vastaavasti tilanteessa, jossa tuotteen määritelmä muuttuu.

(4)

Vireillepanovaiheessa yksi asianomainen osapuoli väitti, että komissio oli laskenut virheellisesti valituksen tekijän edustavuuden unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta. Se väitti, että valituksen tekijä ei voi edustaa 43–49:ää prosenttia unionin tuotannosta, koska aiemmassa tutkimuksessa, joka koski samaa tuotetta, kahdeksan yritystä edusti 48:aa prosenttia unionin tuotannosta. Komissio huomauttaa, että vaikka näiden kahden tutkimuksen tuotteen määritelmä oli samanlainen, nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tuotteen täsmällinen määritelmä ja katettu ajanjakso eroavat aiemman tutkimuksen tuotteen määritelmästä ja siinä katetusta ajanjaksosta. Sen vuoksi tehdyt arvioinnit ja arviointien tulokset olivat erilaiset (eli tässä tutkimuksessa ilmoittautuivat eri unionin tuottajat kuin vuonna 2012 vireille pannussa tutkimuksessa, ja tuolloin unionin tuottajat määritettiin vuoden 2012 tutkimuksen samankaltaisen tuotteen perusteella). Edustavuutta koskevassa muistiossa (päivätty 28.10.2015) vahvistetaan samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannoksi unionissa 8 600 tonnia 1 päivän huhtikuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2015 välillä. Vuonna 2012 vireille pannussa aiemmassa tutkimuksessa edustavuutta koskevassa muistiossa (päivätty 9.11.2012) vahvistetaan samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannoksi unionissa 21 600 tonnia.

(5)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että valitusta tukevien yritysten lukumäärä on alhainen – vain kolme 16:sta unionin tuottajasta – ja pyysi komissiota tutkimaan, miksi muut unionin tuottajat eivät ilmoittaneet kantaansa. Komissio huomauttaa tältä osin, että valitusta tukevien tuottajien lukumäärä ei ole merkityksellinen tutkimuksen vireillepanovaiheessa vaan vain näiden tuottajien osuus unionin tuotannonalan tuotantomäärästä, kuten perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa todetaan.

(6)

Lisäksi kyseinen asianomainen osapuoli kyseenalaisti yhden unionin tuottajan sisällyttämisen unionin tuotannonalan määritelmään, koska tämä unionin tuottaja tuotti merkittävästi korkeamman lisäarvon liitososia kuin muut unionin tuottajat. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että kyseinen unionin tuottaja tuotti ja myi myös samankaltaista tuotetta, ja sen sisällyttäminen otokseen oli perusteltua. Tutkimuksessa katettiin vain ne kyseisen tuottajantuotantomäärät, jotka kuuluvat tutkimuksen soveltamisalaan. Tämän vuoksi väite hylättiin.

1.2 Menettelyn osapuolet

(7)	Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, kaikille unionin tuottajille, tuojille, kauppiaille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden järjestöille sekä vientiä harjoittaville tuottajille ja asianomaisten maiden viranomaisille.

(8)	Komissio otti yhteyttä tuottajiin myös Brasiliassa, Intiassa, Malesiassa, Koreassa, Sveitsissä, Thaimaassa ja Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’. Nämä maat todettiin vireillepanoilmoituksessa mahdollisiksi vertailumaiksi, joiden perusteella voidaan määrittää normaaliarvo Kiinalle.

(9)	Asianomaiset osapuolet saivat tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa vahvistetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

1.3 Otanta

(10)	Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

a) Unionin tuottajia koskeva otanta

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että tutkimuksen piiriin kuuluvien unionin tuottajien suuren määrän vuoksi se rajoittaa analyysinsä kohtuulliseen määrään unionin tuottajia. Vireillepanohetkellä ilmoittautuivat 2 kappaleessa mainitut tuottajat eli yksi unionin tuottaja ja kahden tytäryhtiön muodostama ryhmä, jotka sijaitsevat unionissa ja tuottavat samankaltaista tuotetta.

(12)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen vielä yksi unionin tuottaja pyysi, että se sisällytettäisiin otokseen. Sen vuoksi kyseiset neljä yhteistyössä toiminutta unionin tuottajaa sisällytettiin otokseen. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta oli noin 47 prosenttia, ja otoksen katsotaan edustavan unionin tuotannonalaa.

(13)

Yksi otokseen valittu unionin tuottaja, Springer GmbH, kuitenkin ilmoitti myöhemmin komissiolle päättäneensä olla toimimatta yhteistyössä. Sen vuoksi tätä tuottajaa ei tutkittu enempää. Komissio katsoi tästä huolimatta, että otoksessa jäljellä olevat kolme unionin tuottajaa, joiden osuus arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli noin 43 prosenttia, olivat edelleen unionin tuotannonalaa edustavia. Kyseinen unionin tuottaja myös ilmoitti komissiolle, että se ei ollut pelkästään unionin tuottaja vaan että sillä oli ulkoiseen jalostusmenettelyyn liittyvä järjestely erään kiinalaisen tuottajan kanssa.

(14)

Komissio arvioi lisäksi, mikä vaikutus laipallisten ja alhaisen karheusasteen liitososien (ks. 2.2 kohta) määritelmän ulkopuolelle jättämisellä oli otoksen edustavuuteen. Se havaitsi, että laipallisten ja alhaisen karheusasteen liitososien tuotanto ei ollut merkittävää otokseen valittujen unionin tuottajien tai unionin kokonaistuotannon kannalta, minkä vuoksi sillä ei ollut vaikutusta jo valitun otoksen edustavuuteen.

(15)	Yksi asianomainen osapuoli totesi, että muut kuin valitusta tukevat unionin tuottajat lisäsivät myyntiään kaudella 2010–2015 ja niiden myyntihinnat ja -määrät olivat suuremmat unionin sisäistä kauppaa koskevien Eurostatin tilastojen perusteella.

(16)

Komissio analysoi asianomaisista maista tulevan tuonnin aiheuttaman mahdollisen vahingon suhteessa unioniin tuotannonalaan, johon sisältyivät kaikki unionin tuottajat, käyttämällä makrotaloudellisia tietoja (ks. 193–207 kappale). Komissio havaitsi, että osapuolen analyysi perustui CN-koodeihin, jotka sisälsivät tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi myös tuotteita, jotka eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Unionin sisäistä kauppaa koskevissa tilastoissa raportoitu määrä ei koske yleisesti vain unionin tuotantoa vaan myös tuotujen tuotteiden jälleenmyyntiä. Sen vuoksi unionin tuottajien myyntihinnoista tai -määristä ei voitu tehdä päätelmiä. Otoksen mikrotaloudellisia tietoja pidetään joka tapauksessa edelleen unionin tuotannonalaa edustavina. Se, että nämä tiedot eivät sisällä valituksen ulkopuolisia tuottajia, johtuu siitä, että ne eivät ilmoittautuneet otokseen sisällyttämistä varten.

b) Tuojien otanta

(17)	Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(18)	Kolme etuyhteydetöntä tuojaa toimitti tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Niiden osuus tutkimusajanjakson aikana Kiinasta ja Taiwanista tuodusta arvioidusta määrästä oli 10 prosenttia. Koska komissio pystyi tutkimaan kaikki ilmoittautuneet tuojat, otanta ei ollut tarpeen.

c) Taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien otanta

(19)

Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia taiwanilaisia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Tutkimuksen vireillepanoa koskevat tiedot ja vireillepanoilmoitus (joka sisälsi otantalomakkeen) toimitettiin niille kymmenelle taiwanilaiselle yritykselle, jotka yksilöitiin valituksessa tuottajiksi, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin. Lisäksi Taipein edustustoa Euroopan unionissa pyydettiin yksilöimään mahdollisia muita vientiä harjoittavia tuottajia ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(20)	Neljä taiwanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Kun otetaan huomioon yhteistyössä toimineiden taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien lukumäärä, otantaa ei pidetty tarpeellisena.

(21)

Tutkimuksen aikana näistä neljästä yrityksestä kaksi ei jatkanut yhteistyötä. Komissio ilmoitti näille yrityksille, että perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti alustavat tai lopulliset päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

d) Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien otanta, markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt ja yksilöllistä tarkastelua koskevat pyynnöt

(22)

Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa pyydettiin yksilöimään mahdollisia muita vientiä harjoittavia tuottajia ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(23)

Kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista yhdeksän toimitti pyydetyt tiedot ja pyysi, että ne sisällytetään otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen, johon sisältyi neljä yritystä tai yritysryhmää, joiden osuus yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvasta viennistä oli noin 79 prosenttia ja Kiinasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä noin 35 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Otokseen sisällytettyjen neljän yrityksen valintaperusteina käytettiin tarkasteltavana olevan tuotteen vientimäärää unioniin tutkimusajanjakson aikana. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta, eivätkä ne esittäneet mitään huomautuksia.

(24)

Tutkimuksen aikana näistä neljästä otokseen valitusta yrityksestä yksi ei jatkanut yhteistyötä. Komissio ilmoitti tälle yritykselle, että perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti alustavat tai lopulliset päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(25)

Yksikään yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista Kiinassa ei pyytänyt markkinatalouskohtelua. Viisi otoksen ulkopuolista kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa kuitenkin pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Näihin pyyntöihin ei myönnytty, kuten 99 kappaleessa selitetään.

1.4 Kyselyvastaukset

(26)	Kyselylomakkeita lähetettiin neljälle yritykselle Taiwanissa ja neljälle otokseen valitulle yritykselle Kiinassa, neljälle otokseen valitulle unionin tuottajalle ja kolmelle otokseen valitulle tuojalle.

(27)	Kyselyvastaukset saatiin vain kahdelta taiwanilaiselta ja kolmelta kiinalaiselta yritykseltä, kolmelta unionin tuottajalta ja kolmelta tuojalta.

(28)	Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyselyvastaus saatiin myös yhdeltä Sveitsissä sijaitsevalta mahdolliselta vertailumaan tuottajalta.

1.5 Tarkastuskäynnit

(29)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten/järjestöjen toimitiloihin:

—

Unionin tuottajat:

—	OSTP Sweden AB, Ruotsi

—	OSTP Finland OY, Suomi

—	Erne Fittings, Itävalta

—

Etuyhteydetön tuoja:

—	Arcus Nederland BV, Alankomaat

—

Vientiä harjoittavat tuottajat Taiwanissa:

—	Ta Chen Stainless Pipes Co. Ltd, Taichung

—	King Lai Hygienic Materials Co. Ltd Tainan

—

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa:

—	Suzhou Yuli Pipeline Industry Co. Ltd ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset, Suzhou, Jiangsu ja Shanghai

—	Zhejiang Jndia Pipeline Industry Co. Ltd, Wenzhou

—	Zhejiang Good Fittings Co. Ltd, Wenzhou.

(30)	Tarkastuskäynti tehtiin myös mahdollisena vertailumaan tuottajana pidetyn sveitsiläisen yrityksen, Rohrbogen AG:n (Basel), toimitiloihin. Tarkastuskäynti tehtiin alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

1.6 Alustavien päätelmien ilmoittaminen

(31)

Tutkimuksen alustavassa vaiheessa komissio päätti olla ottamatta käyttöön väliaikaisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Pääsyynä päätökseen oli, että edelleen etsittiin asianmukaista vertailumaata, jonka perusteella kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille voitaisiin vahvistaa normaaliarvo. Koska Kiinalle ei voitu määrittää polkumyyntimarginaalia, polkumyynnillä molemmista maista tulleen tuonnin kumuloitua tasoa ei myöskään voitu määrittää. Unionin tuotannonalaa koskevat tiedot olivat käytettävissä eri vahinkoindikaattorien analyysiä varten, mutta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ja hinnat ovat välttämättömiä vahingon määrittämisessä perusasetuksen 3 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi tutkimuksen alustavassa vaiheessa ei määritetty vahinkoa eikä näin ollen syy-yhteyttä vahingon ja polkumyyntituonnin välillä.

(32)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin alustavat päätelmät 13 päivänä heinäkuuta 2016. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatiin huomautuksia yhdeltä taiwanilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, Kiinan metallien, mineraalien ja kemikaalien tuojien ja viejien kauppakamarilta, jäljempänä ’CCCMC’, ja valituksen tekijältä. Kaikkia näitä huomautuksia käsitellään seuraavissa kappaleissa.

1.7 Lopullisten päätelmien ilmoittaminen

(33)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin lopulliset päätelmät 27 päivänä lokakuuta 2016. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemisesta kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi 16 päivään marraskuuta 2016 mennessä.

(34)

Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, CCCMC, kaksi unionin tuojaa ja valituksen tekijä toimittivat huomautuksia lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ja unionin tuottaja, jolla oli myös ulkoiseen jalostusmenettelyyn liittyvä järjestely, pyysi kuulemista kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, ja CCCMC pyysi kuulemista komission yksikköjen kanssa.

(35)

Kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa järjestetyssä kuulemisessa unionin tuottaja pyysi, että tuotteet, jotka jälleentuodaan ulkoisen jalostuksen jälkeen, vapautetaan tulleista, koska ne eivät aiheuta vahinkoa unionin tuotannonalalle, koska päällekkäisyyttä valituksen tekijän tuotannon kanssa on vain vähän eikä olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön tulleja, kun otetaan huomioon, että kyseinen tuottaja on pk-yritys, se on saanut EU:n rakennerahastoista rahoitusta tuotantolaitoksensa perustamiseen ja tullien käyttöönotto tuhoaisi sen liiketoiminnan. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään kantojaan asiasta.

(36)	Lisäksi yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi väärin kirjoitetun nimensä korjaamista, ja yksi unionin tuoja ehdotti ’alhaisen karheusasteen liitososien’ tarkempaa määrittelyä, minkä komissio hyväksyi.

(37)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja CCCMC väittivät, että ajanjakso, jonka komissio tarjosi asianomaisten osapuolten huomautusten esittämistä varten, oli riittämätön eikä antanut niille mahdollisuutta käsitellä täysimääräisesti ja kattavasti kaikkia tietoja ja perusteita, jotka oli esitetty ensimmäistä kertaa lopullisissa päätelmissä. Ne pitivät tätä asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksien vakavana rikkomisena tässä menettelyssä.

(38)

Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 5 artiklan nojalla vireille pantu polkumyyntimenettely tehdään tiukkojen määräaikojen puitteissa. Kyseisille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu komission päätöksestä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä ja komission ehdotuksesta lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottamiseksi, ja niillä on ollut kohtuullisesti aikaa vastata. Perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdan nojalla komission on asetettava vähintään 10 päivän määräaika huomautuksia varten lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Antamalla 22 päivää komissio on noudattanut tätä vaatimusta. Yksikään asianomainen osapuoli ei pyytänyt pidennystä tältä osin. Komissio korosti myös, että alustavassa vaiheessa ei voitu ilmoittaa lisätietoja Kiinaa koskevasta polkumyynnistä eikä vahingosta. Koska Kiinalle ei voitu määrittää polkumyyntimarginaalia, asianomaisista maista polkumyynnillä tulleen tuonnin tasoa ei myöskään voitu määrittää. Unionin tuotannonalaa koskevat tiedot olivat käytettävissä eri vahinkoindikaattorien analyysiä varten, mutta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ja hinnat ovat välttämättömiä vahingon määrittämisessä perusasetuksen 3 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi tutkimuksen alustavassa vaiheessa vahinkoa ei määritetty. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(39)

Joidenkin asianomaisten osapuolten esitettyä huomautuksia ja pyyntöjä lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio esitti lisätietoja. Tämä tehtiin 25 päivänä marraskuuta 2016. Tämän jälkeen saatiin huomautuksia kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, CCCMC:ltä, valituksen tekijältä ja kolmelta unionin tuottajalta.

(40)

Kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa järjestetyssä kuulemisessa valituksen tekijä pyysi, että yhden unionin tuottajan pyytämää ulkoiseen jalostusmenettelyyn liittyvää poikkeusta (ks. 35 kappale) ei pitäisi myöntää, koska kyseinen unionin tuottaja myös tuo Kiinassa tuotettua tarkasteltavana olevaa tuotetta. Lisäksi toisin kuin tuottaja väitti, sen tuotteet kilpailevat unionin tuotannonalan tuottaman tuotteen kanssa. Samassa kuulemistilaisuudessa valituksen tekijä selitti myös, että suurin osa kauppiaista unionissa varastoi tuotteita, jotka on sertifioitu sekä EN/DIN- että ASME/ANSI-standardien mukaisesti. Yhden kauppiaan väitteiden vastaisesti tuotteet, joihin sovelletaan eri standardeja, ovat keskenään vaihdettavissa.

(41)	Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja CCCMC toistivat väitteensä, joiden mukaan vahinkoa koskevien päätelmien ilmoittamatta jättämistä alustavassa vaiheessa ei voida perustella tietojen puuttumisella.

(42)

Vastauksena edellä esitettyyn komissio toteaa, että vahinkoindikaattoreita koskevat päätelmät voidaan ilmoittaa vasta, kun polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä on määritetty. Tässä tapauksessa polkumyyntiä Kiinan osalta ei ollut määritetty alustavassa vaiheessa. Se, että vahinkoindikaattoreita koskevia raakatietoja oli kerätty, ei tarkoita sitä, että vahinkoindikaattoreista voitaisiin tehdä päätelmiä. Komissio ilmoitti päätelmistä asianmukaisesti perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti. Komissio katsoo, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksia noudatettiin.

1.8 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(43)	Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän lokakuuta 2014 ja 30 päivän syyskuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(44)	Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(45)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet väittivät, että komission olisi pitänyt tarkastella vuoden 2010 ja tutkimusajanjakson eikä vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välistä kautta. Komission vakiokäytäntönä on käyttää neljän vuoden kautta vahinkosuuntausten analysointiin. Osapuolet eivät toimittaneet mitään näyttöä, joka olisi tukenut päätelmää, jonka mukaan tarkastelukausi ei ollut asianmukainen.

(46)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja CCCMC toistivat väitteensä vahinkosuuntausten analysointia koskevasta tarkastelujaksosta. Kuten edellä todetaan, komission vakiokäytäntönä on käyttää neljän vuoden jaksoa vahinkojen arviointiin kaupan suojatoimia koskeviin tutkimuksiin liittyvän laajan harkintavaltansa perusteella. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet mitään vakuuttavaa näyttöä, joka olisi edellyttänyt, että komissio poikkeaa vakiokäytännöstään. Lisäksi tutkimus (5), johon asianomaiset osapuolet viittaavat, päätettiin, kun valitus peruutettiin. Sen vuoksi tässä tapauksessa ei määritetty vahinkoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote eroaa myös edellä mainitussa päätetyssä tutkimuksessa tarkasteltavana olleesta tuotteesta. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1 Tarkasteltavana oleva tuote

(47)

Tämän tutkimuksen kohteena ovat Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevat tyssähitsauksessa käytettävät putkien liitososat, jotka on valmistettu austeniittisista ruostumattomista teräslajeista ja jotka vastaavat AISI-tyyppejä 304, 304L, 316, 316L, 316Ti, 321 ja 321H ja niitä vastaavia tyyppejä muissa standardeissa; liitososien suurin ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä, seinämän paksuus on enintään 16 millimetriä, niiden karheus on vähintään 0,8 mikrometriä ja ne ovat laipattomia, viimeisteltynä tai viimeistelemättömänä. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 23 10 ja ex 7307 23 90.

(48)	Tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistetaan pääasiassa putkia leikkaamalla ja muotoilemalla. Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien liitoksissa, ja sitä on eri muotoisina, kuten kulma-, kavennus-, T- ja kärkikappaleina.

(49)

Tarkasteltavana olevia tuotteita käytetään laajasti kulutustavarateollisuudessa ja loppusovelluksissa. Niitä käytetään esimerkiksi seuraavilla aloilla:

—	petrokemian teollisuus;

—	juoma-, elintarvike- ja lääketeollisuus;

—	laivanrakennus;

—	energian tuotanto, voimalaitokset;

—	rakennusteollisuus ja teollisuuslaitokset.

(50)	Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi unionin tuojista väitti, että kärkikappaleita ei pitäisi sisällyttää tuotteen määritelmään, koska niitä ei tuoteta leikkaamalla ja muotoilemalla putkia.

(51)

Vastauksena tähän väitteeseen todetaan, että tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistetaan pääasiassa muttei yksinomaisesti leikkaamalla ja muotoilemalla putkia. Markkinoiden näkökulmasta kärkikappaleet ovat tietyn tyyppisiä putken liitososia ja ne esitetään sellaisina yritysten tuoteluetteloissa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(52)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet väittivät, että tuodut tuotteet ja unionin tuotanto eivät ole teknisesti keskenään vaihdettavissa eri teknisten standardien eli EN/DIN- ja ASME/ANSI-standardien vuoksi ja että EN-DIN-standardien mukaisesti tuotetut tuotteet olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(53)

Ensinnäkin on tärkeää selventää, että sekä unionin tuotannonala että tutkimuksen kohteena olevat vientiä harjoittavat tuottajat tuottavat molempien teknisten standardien mukaisia tuotteita. Tämä koskee myös otokseen valittuja yrityksiä. Lisäksi eri standardien mukaisten tuotteiden tuotantoon käytetyt koneet ja tuotantoprosessit ovat samoja.

(54)

Toiseksi tutkimuksessa ja sen unionin tuottajan kuulemisessa, jolla oli myös ulkoiseen jalostusmenettelyyn liittyvä järjestely, kävi ilmi, että EN/DIN- ja ASME/ANSI-standardien mukaisesti hyväksyttyjen tuotteiden fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet vastaavat toisiaan. Standardeissa voi olla hieman erilaisia vaatimuksia paksuuden ja sietokyvyn suhteen, mutta erot vaihtelevat kunkin tuotelajin osalta ja monien tuotelajien osalta standardit ovat merkittävässä määrin tai täysin päällekkäisiä.

(55)

Kolmanneksi molemmat tuotelajit kilpailevat keskenään. On totta, että joidenkin hankkeiden tarjouseritelmissä edellytetään EN/DIN- tai ASME/ANSI-standardien käyttöä, mutta siinä vaiheessa, kun insinöörit päättävät standardin valinnasta, molemmat tarjouseritelmät kilpailevat keskenään. Tätä todistaa se, että EN/DIN- ja ASME/ANSI-standardien käyttö eroaa jäsenvaltioiden välillä historiallisista syistä, mutta uusissa hankkeissa ei ole mitään esteitä käyttää kumpaa tahansa standardia kaikkialla unionissa.

(56)	Lisäksi tapauksissa, joissa standardit ovat täysin päällekkäisiä, kuten tiettyjen tuotelajien osalta, kyseessä on suora kilpailu standardin valinnan jälkeen.

(57)	Komissio toteaa myös, että yhteistyössä toimineelle tuojalle esitetyistä erityisistä pyynnöistä huolimatta komissio ei saanut mitään näyttöä, joka olisi osoittanut, että samankaltainen tuote ja tarkasteltavana oleva tuote eivät kilpailisi keskenään.

(58)	Tämän vuoksi väite hylättiin.

(59)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet, mukaan luettuna yksi etuyhteydetön tuoja, vahvistivat edellä esitetyt tutkimuksen havainnot. Nämä osapuolet toistivat, että ASME/ANSI- ja EN/DIN-standardit ovat suurelta osin keskenään vaihdettavissa. Lisäksi yksi asianomainen osapuoli totesi, että unionin putkitoimittajat toimittavat kaksoissertifioituja tuotteita ja kaikki tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat voivat hankkia kaksoissertifioinnin. Kyseinen osapuoli totesi myös, että suurin osa kauppiaiden varastoissa olevista tarkasteltavana olevista ja samankaltaisista tuotteista on kaksoissertifioituja.

(60)	Koska tuotteen standardeista ei esitetty muita huomautuksia, väite, jonka mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta ja samankaltaista tuotetta olisi analysoitava erikseen ASME/ANSI- ja EN/DIN-standardin perusteella, hylättiin.

2.2 Tuotteet, jotka eivät kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään

2.2.1 Alhaisen karheusasteen liitososat

(61)

Kolme etuyhteydetöntä tuojaa, CCCMC ja kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että tuotteen määritelmässä ei eroteta riittävällä tavalla toisistaan liitososia, jotka on tuotettu teollisiin ja saniteettitarkoituksiin, vaikka niillä on erilaiset fyysiset ominaisuudet. Lisäksi ne totesivat, että unionin tuotannonala ei tuota liitososia saniteettitarkoituksiin, minkä vuoksi tähän polkumyynnin vastaiseen menettelyyn olisi sisällytettävä ainoastaan teollisiin tarkoituksiin tuotetut liitososat.

(62)	Yhteisessä kuulemistilaisuudessa kolme etuyhteydetöntä tuojaa toimitti näyttöä väitteensä tueksi ja esitti joukon keskeisiä eroja teollisiin ja saniteettitarkoituksiin tuotettujen liitososien välillä fyysisten ominaisuuksien, pakkauksen, käyttötarkoituksen ja hintatason perusteella.

(63)

Eroa oli täsmennettävä fyysisten ominaisuuksien osalta, ja asianmukainen ero tuotteiden välille tehtiin liitososien pintakarheuden perusteella. Sen sijaan, että käytettäisiin termiä saniteettitarkoituksiin tuotetut liitososat, on aiheellista puhua alhaisen karheusasteen liitososista eli liitososista, joiden viimeistellyn pinnan keskimääräinen karheus (Ra) on alle 0,8 mikrometriä. Näitä liitososia käytetään elintarvike- ja juomateollisuudessa, puolijohdeteollisuudessa sekä lääke- ja terveydenhuoltoteollisuudessa.

(64)

Pinnan sileydessä ja viimeistelyssä on merkittäviä eroja. Alhaisen karheusasteen liitososien pää on tyypillisesti katkaistu kohtisuoraan (eikä viistottu), ja yleensä niiden seinämän paksuus ja ulkohalkaisija ovat pienemmät. Erilaiset standardit eivät ole näkyviä eikä se, että alhaisen karheusasteen liitososien raaka-aineena ovat aina kylmävalssatut kelat tai kylmävedetyt putket (korkean karheusasteen liitososien raaka-aineet sitä vastoin ovat kuumavalssattuja). Alhaisen karheusasteen liitososat pakataan myös yksittäisiin muovipusseihin, kun taas korkean karheusasteen liitososat pakataan irtotavarana laatikkoihin.

(65)

Tuotteet eivät ole keskenään vaihdettavissa: alhaisen karheusasteen liitososia käyttävä teollisuus ei voi käyttää korkean karheusasteen liitososia hygieniavaatimusten vuoksi eivätkä alhaisen karheusasteen liitososat toisaalta sovellu tarkoituksiin, joissa käytetään korkean karheusasteen liitososia, alhaisempien paineen- ja lämpötilansietovaatimustensa ja korkeamman hintansa vuoksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että alhaisen karheusasteen liitososien hintataso kiloa kohti on keskimäärin 2–3 kertaa korkeampi. Tämä johtuu pääasiassa työvoimavaltaisuudesta, joka liittyy kiillotukseen ja ylimääräiseen laatuvalvontaan.

(66)

Koska kyselylomakkeet oli jo lähetetty ennen kuulemistilaisuutta, tuotevalvontakoodin ilmoittamista ei voitu enää muuttaa perusteellisesti. Nämä erilaiset liitososat voitiin kuitenkin erottaa toisistaan lisäämällä karheutta koskeva fyysinen ominaisuus sarakkeeksi liiketoimikohtaiseen taulukkoon ja lisäperuste tuotantokustannuksia koskevaan taulukkoon kyselylomakkeeseen. Unionin tuotannonala ja unionin tuojat sopivat lopulta, että putkien liitososia, joiden viimeistellyn pinnan keskimääräinen karheus (Ra) on alle 0,8 mikrometriä, ei pidetä tarkasteltavana olevana tuotteena. Sen vuoksi komission yksiköt katsoivat tutkimuksen alustavassa vaiheessa, että nämä liitososat olisi jätettävä tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(67)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi otokseen valittu kiinalainen tuottaja vaati, että alhaisen karheusasteen liitososia ei pitäisi jättää pois tuotteen määritelmästä. Kyseinen yritys kyseenalaisti myös asianomaisten osapuolten esittämät toteamukset, jotka koskivat alhaisen ja korkean karheusasteen liitososien fyysisten ominaisuuksien, pakkausmateriaalien ja kustannus- ja hintatasojen eroja sekä keskinäisen vaihdettavuuden puutetta. Alhaisen ja korkean karheusasteen liitososien fyysisten ominaisuuksien, pakkausmateriaalien ja hintatasojen erot kuitenkin todennettiin ja vahvistettiin paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa Taiwanissa. Sen vuoksi tämä vaatimus hylättiin.

2.2.2 Laipalliset putkien liitososat

(68)	Eräs kiinalais-taiwanilainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että laipalliset liitososat eli liitososat, joiden päät on laipoitettu, eivät ole tarkasteltavana olevia tuotteita vireillepanoilmoituksessa esitetyn määritelmän perusteella.

(69)

On syytä mainita, että liitososan pään muoto on ratkaiseva siltä kannalta, mitä tekniikkaa voidaan käyttää liitososien liittämiseen putkiin. Tyssähitsaus- ja laippaliitosten tekemiseen käytetään eri tekniikoita. Tyssähitsausliitokset tehdään hitsaustekniikalla, kun taas laippaliitoksissa käytetään liitospultteja. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen CN-koodien selittävissä huomautuksissa täsmennetään, että tyssähitsaukseen tarkoitetut liitososat on katkaistava kohtisuoraan tai viistottava, jotta osat voidaan liittää putkiin hitsaamalla.

(70)

Lisäksi kävi ilmi, että laipallisten liitososien valmistukseen liittyy lisäkustannuksia, koska raaka-ainetta ja väliainetta tarvitaan enemmän ja valmistusprosessi on vaativampi. Tuotantoprosessin näkökulmasta tyssähitsaukseen tarkoitettuja liitososia voidaan pitää aihioina laipallisten liitososien valmistusta varten.

(71)	Unionin tuotannonala oli samaa mieltä siitä, että laipalliset liitososat ovat eri tuote ja että ne olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(72)	Komission yksiköt katsoivat jo tutkimuksen alustavassa vaiheessa, että nämä liitososat olisi jätettävä tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia, joissa olisi kiistetty tämä päätelmä, joten päätös pysyy voimassa.

2.3 Samankaltainen tuote

(73)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

a)	tarkasteltavana oleva tuote;

b)	Taiwanin (jota myös käytettiin vertailumaana Kiinaa varten – ks. 105 kappale) kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote;

c)	unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(74)	Komissio päätti näin ollen, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3. POLKUMYYNTI

3.1 Taiwan

3.1.1 Johdanto

(75)

Tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain kaksi taiwanilaista yritystä (ks. 27 kappale), jotka toimittivat täydelliset vastaukset polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen. Näiden yritysten myynnin osuus Taiwanista unioniin suuntautuvasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista tutkimusajanjaksolla oli 36 prosenttia.

(76)

Toinen yhteistyössä toimineista yrityksistä tuotti pääasiassa liitososia, jotka eivät kuulu 61–71 kappaleessa selitetyn tarkistetun tuotteen määritelmän piiriin (liitososat, joiden viimeistellyn pinnan keskimääräinen karheus (Ra) on alle 0,8 mikrometriä ja/tai laipalliset liitososat). Kyseisellä tuottajalla ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä tutkimusajanjaksolla.

(77)

Toinen yhteistyössä toiminut yritys sitä vastoin tuotti laajamittaisesti enimmäkseen vakiotyyppisiä liitososia, jotka kuuluvat tutkimuksen soveltamisalaan. Kyseisen yrityksen tuotteet tehdään ainoastaan hitsatuista putkista ja teräksen 304- ja 316-laatuluokista ja se tuottaa vain kulma- ja T-kappaleita (ja vain sellaisia T-kappaleita, joiden pää- ja haaraputkilla on sama halkaisija ja joita ei ole hitsattu vaan tuotettu yhdestä putkesta, jonka keskus on ”vedetty” T:n muotoon). Kyseisellä tuottajalla ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä tutkimusajanjaksolla.

3.1.2 Normaaliarvo

(78)

Koska kummallakaan taiwanilaisella tuottajalla ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä, niiden normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti lisäämällä asianomaisen tuotteen keskimääräisiin valmistuskustannuksiin aiheutuneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kohtuullinen voitto.

(79)

Ensimmäisen yhteistyössä toimineen yrityksen osalta myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti käyttämällä perustana kyseisen tuottajan saman yleisen luokan tuotteiden tuotantoon ja myyntiin liittyviä tosiasiallisia määriä tavanomaisessa kaupankäynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla eli sellaisten liitososien kotimarkkinamyyntiä, joiden viimeistellyn pinnan keskimääräinen karheus (Ra) on alle 0,8 mikrometriä.

(80)

Koska toisella yhteistyössä toimineella yrityksellä ei ollut samankaltaisen tuotteen tai saman yleisen luokan tuotteiden kotimarkkinamyyntiä, sovellettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohtaa. Tätä varten komissio käytti normaaliarvon muodostamisessa samoja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa, joita käytettiin ensimmäisen yrityksen osalta ja jotka olivat ainoita käytettävissä olevia ja tarkistettuja tietoja, jotka viittasivat saman yleisen luokan tuotteiden myyntiin Taiwanin markkinoilla.

(81)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen toinen taiwanilainen vientiä harjoittava tuottaja vastusti ensimmäisen taiwanilaisen tuottajan tietojen käyttämistä sen normaaliarvon muodostamiseen. Yritys väitti (ensimmäisen tuottajan kyselyvastausten avoimen version ja puutteista ilmoittavaan kirjeeseen toimittamien vastausten perusteella), että ensimmäistä tuottajaa ei voida pitää lainkaan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavana tuottajana, koska se väitteen mukaan tuottaa ja vie unioniin vain tuotelajeja, jotka jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle, eli alhaisen karheusasteen ja laipallisia liitososia. Yritys väitti lisäksi, että vain yhden yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuslukujen käyttö toisen yrityksen laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen on vastoin WTO:n valituselimen (6) päätelmiä, joiden mukaan yhden yksittäisen yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ei voida käyttää normaaliarvon muodostamiseen.

(82)

Vastauksena edellä esitettyihin väitteisiin komissio vahvisti kyseisen yrityksen toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa, että osa yrityksen tuotannosta ja myynnistä unioniin tutkimusajanjakson aikana (vakuumiliitososat, joille on tehty ylimääräinen pintakäsittely niin, että pinnan karheus on yli 0,8 mikrometriä) kuului tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän piiriin. Sen vuoksi yritystä pidettiin tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavana tuottajana ja sille laskettiin polkumyyntimarginaali. On syytä korostaa, että kyseinen yritys ei myynyt tätä tuotelajia Taiwanin kotimarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana, mikä vaikuttaa normaaliarvon muodostamismenetelmään molempien taiwanilaisten vientiä harjoittajien tuottajien osalta, kuten 79 ja 80 kappaleessa selitetään. On myös syytä huomata, että asianomaisen osapuolen siteeraama WTO:n valituselimen päätös liittyy perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdassa kuvattuun tilanteeseen, jossa käytetään muiden tuottajien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten painotettua keskiarvoa alkuperämaan kotimarkkinoiden samankaltaisen tuotteen tuotannon ja myynnin osalta. Tässä tapauksessa laskennallisen normaaliarvon muodostaminen perustui kuitenkin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset määritetään minkä tahansa muun hyväksyttävän menetelmän perusteella ”sillä edellytyksellä, että siten määritetty voiton määrä ei ylitä voittoa, jonka muut viejät tai tuottajat tavallisesti saavat samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla”. Edellä esitetty huomioon ottaen komissio pysyy päätöksessään, joka koskee normaaliarvon muodostuksessa käytettyä tietolähdettä. On syytä huomata, että komissio tarkasteli normaaliarvon muodostamista varten myös vaihtoehtoista tietolähdettä – yhteistyössä toimineen vertailumaan (Sveitsin) tuottajan toimittamia tietoja – myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrittämiseksi. Kyseistä lukua ei toimitettu tutkimusajanjaksolta, mutta on vahvistettu, että varainhoitovuosina 2014 ja 2015 se oli 8–12 prosenttia, mikä on verrattavissa laskelmissa käytettyyn oikaistuun myynti-, hallinto- ja yleiskustannuslukuun (ks. 86 kappale).

(83)

Taiwanilainen vientiä harjoittava tuottaja väitti vielä, että normaaliarvon määrittämisessä käytettyjä ratkaisevia tietoja ei ollut ilmoitettu riittävästi. Laskelmissa käytettyjä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia, voittoa ja palkkioita ei voitu paljastaa liikesalaisuussyistä. Koska yritys tietää omat valmistuskustannuksensa, se voisi helposti arvioida tehdyn yleisen keskimääräisen oikaisun. Se kuitenkin pyysi tiettyjen laskelmissa käytettyihin tekijöihin liittyvien lukujen eli myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voittotasojen, normaaliarvoon tehtyjen kustannusten ja hintojen oikaisujen sekä normaaliarvoon tehdyn alv-oikaisun ilmoittamista.

(84)

Vastauksena pyyntöön on korostettava, että täsmällisiä lukuja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista, voitosta ja oikaisuista kustannuksiin, joita sovellettiin normaaliarvon muodostamisessa, ei voida esittää, koska tiedot ovat peräisin yhdeltä ainoalta yritykseltä, joka on tietoa pyytävän yrityksen taiwanilainen kilpailija ja joka pyysi luottamuksellista kohtelua tietojen sisältämien liikesalaisuuksien vuoksi. Pyyntö on ilmeisen perusteltu. Tärkeimmät luvut eli lopullisissa laskelmissa käytetyt myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto kuitenkin ilmoitetaan vaihteluväleinä 86 kappaleessa. On syytä huomata myös, että kustannusten oikaisun taso oli erittäin alhainen ja sillä oli mitätön vaikutus normaaliarvon ja polkumyyntimarginaalin tasoon. Hintaoikaisuja ei sovellettu, koska normaaliarvon laskemisessa ei käytetty kotimarkkinahintoja. Taiwanin tapauksessa normaaliarvoon ei tehty myöskään alv-oikaisua.

(85)

Lopuksi yritys vielä totesi, että sen kilpailijan myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton taso eivät ole edustavia sen osalta. Se väitti, että toinen tuottaja Taiwanissa harjoittaa pienimuotoista toimintaa ja myy erittäin erikoistuneita tuotteita, kun taas se itse harjoittaa massatuotantoa ja myy vakiotuotteita.

(86)

Tarkastuskäyntien aikana vahvistettiinkin, että näiden kahden yrityksen tuottamat ja myymät tuotteet ovat erilaisia, joten myös niiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten rakenne on erilainen. Sen vuoksi komissio päätti alentaa normaaliarvon muodostamisessa käytettyjen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten tasoa tämän toisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta suhteessa laadunvalvontaan liittyviin työvoimakustannuksiin ja tutkimus- ja kehittämiskustannuksiin. Tämän tuloksena myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten oikaisu alennettiin 7–13 prosentin (ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta) tasolle, mikä alensi myös sen yksilöllisen polkumyyntimarginaalin tasoa. Samalla komissio katsoi, että normaaliarvon muodostamisessa käytetty voittomarginaali (1–5 prosenttia liikevaihdosta) oli kohtuullinen. Lopullinen valmistuskustannuksiin tehty oikaisu kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan normaaliarvoa laskettaessa oli 15,36 prosenttia.

3.1.3 Vientihinta

(87)	Kyseisten kahden vientiä harjoittavan tuottajan vientimyynti unioniin tapahtui suoraan unionissa sijaitseville riippumattomille asiakkaille.

(88)	Vientihinnat määritettiin näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti viejämaasta vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

3.1.4 Vertailu ja polkumyyntimarginaali

(89)	Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyä normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(90)	Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(91)

Tällä perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä alennusten ja palkkioiden huomioon ottamiseksi, kun oli osoitettu, että ne vaikuttavat hintojen vertailtavuuteen. Oikaisut olivat kokonaisuudessaan 1–10 prosentin luokkaa, ja ne perustuivat taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamiin tosiasiallisiin arvoihin, jotka tarkastettiin paikan päällä. Luvut on saatu taiwanilaisten yritysten ilmoittamista asiaankuuluvista kustannuseristä, ja ne on esitetty tarkastusta varten ilmoitusasiakirjoissa.

(92)

On syytä huomata, että laskelmissa komissio hylkäsi yhden asianomaisen osapuolen pyytämän valuutan muuntamiseen liittyvän oikaisun. Osapuoli pyysi komissiota käyttämään laskutuspäivän vaihtokurssin sijaan maksupäivän vaihtokurssia. Perusasetuksen mukaan laskutuspäivää käytetään yleensä vaihtokurssin vahvistamiseen, mutta poikkeuksellisissa tilanteissa voidaan käyttää aiempaa päivämäärää (esimerkiksi sopimuspäivää). Perusasetukseen ei kuitenkaan sisälly mitään oikeusperustaa, joka mahdollistaisi laskutuspäivää myöhemmän päivän käyttämisen. Perusteena tähän on, että laskutuspäivänä hinta vahvistetaan eikä yrityksellä enää ole mahdollisuutta päättää polkumyynnistä. Vaikka myöhemmän päivän käyttö olisikin mahdollista, mitä se ei ole, kuten alustavissa päätelmissä jo selitettiin, pyynnön esittäjä ei ole osoittanut, että lisäedellytys eli vaihtokurssien pitkän aikavälin muutos olisi toteutunut.

(93)	Kunkin yhteistyössä toimineen yrityksen osalta samankaltaisen tuotteen kunkin lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan lajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(94)

Tällä perusteella painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys	Vahvistettu polkumyyntimarginaali (%)
King Lai Hygienic Materials Co., Ltd	0,0
Ta Chen Stainless Pipes Co., Ltd	5,1

(95)

Yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien osalta komission oli nojauduttava käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Yhteistyöstä kieltäytyminen antaa asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille mahdollisuuden olla jakamatta yrityksensä tietoja, joiden perusteella niiden tosiasiallista vientikäyttäytymistä voidaan arvioida, ja se velvoittaa komission käyttämään parhaita käytettävissä olevia tietoja niiden osalta. Vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti komissio erottaa tätä varten toisistaan tutkimukset, joissa yhteistyössä toimimisen aste on korkea (eli yli 80 % ilmoitetusta viennistä unioniin) ja joissa yhteistyössä toimimisen aste on alhainen (enintään 80 %). Nyt käsillä olevassa tapauksessa yhteistyössä toimimisen aste oli merkittävästi alle 80 prosenttia. Tällaisissa tilanteissa komissio katsoo, että yhteistyössä toimineiden tuottajien korkein polkumyyntiaste ei muodosta hyvää likiarvoa yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien polkumyyntiastetta varten seuraavista syistä: on syytä epäillä, että yksi syistä, joiden vuoksi niin monet tuottajat päättivät olla toimimatta yhteistyössä, on se, että ne tiesivät polkumyyntiasteidensa olevan selvästi korkeammat kuin yhteistyössä toimineiden tuottajien. Tätä näkemystä tukee se, että tässä tapauksessa yhteistyö peruutettiin tutkimuksen aikana. Sen vuoksi komissio katsoo, että yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien polkumyyntiastetta kuvaa parhaiten korkein polkumyyntimarginaali, joka on vahvistettu määrän osalta edustavalle tuotelajille (eli tuotelajin osuus unioniin suuntautuvasta viennistä on yli 10 prosenttia) sen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, jonka havaittiin harjoittavan polkumyyntiä.

(96)

Taiwanilaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalin laskemista varten käytettyjen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten oikaisun jälkeen (ks. 86 kappale) koko maata koskeva polkumyyntimarginaali – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on 12,1 prosenttia.

(97)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä väitti tältä osin, että Taiwania koskevan jäännöstullin pitäisi perustua valitukseen ja olla 34,8 prosenttia. Valituksen tekijän mukaan useimmat tarkasteltavana olevan tuotteen taiwanilaiset tuottajat kieltäytyivät tahallaan yhteistyöstä menettelyssä, jotta komissio ei voisi käyttää niiden kotimarkkinamyyntiä normaaliarvon laskemiseen. Sen vuoksi valituksen tekijän mukaan valituksessa esitettyä normaaliarvon laskelmaa, joka perustui kotimarkkinahintoihin Taiwanissa, olisi käytettävä parhaana käytettävissä olevana tietona.

(98)	Vastauksena edeltävään on syytä huomata, että Taiwanin jäännöstullia koskevissa laskelmissaan komissio käyttää parhaita käytettävissä olevia tietoja, jotka perustuvat tutkimuksessa kerättyihin ja tarkastettuihin tietoihin. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

3.2 Kiinan kansantasavalta

3.2.1 Vertailumaa

(99)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella. Yksikään yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista ei pyytänyt markkinatalouskohtelua.

(100)

Valituksen tekijä ehdotti vertailumaaksi Yhdysvaltoja. Käytettävissä olevien tietojen mukaan samankaltaista tuotetta tuotetaan myös useissa muissa maissa, esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa, Japanissa, Malesiassa, Koreassa, Sveitsissä ja Thaimaassa. Näitä kaikkia maita pidettiin mahdollisina vertailumaina.

(101)

Kaikkiin edellä mainituissa maissa tiedossa oleviin samankaltaisen tuotteen tuottajiin (52) otettiin yhteyttä, mutta yksikään niistä ei toiminut yhteistyössä. Vain yksi malesialainen yritys suostui toimimaan yhteistyössä, mutta se toimitti puutteellisia tietoja. Yritys ei kyennyt toimittamaan tuotevalvontakoodikohtaisia tietoja kustannuksista eikä kotimarkkinahinnoista. Sen vuoksi näitä puutteellisia tietoja ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämisessä. Lisäksi on syytä huomata, että kyseinen malesialainen yritys kieltäytyi toimitettujen tietojen tarkastamisesta paikan päällä.

(102)

Myöhemmässä vaiheessa eräs sveitsiläinen tuottaja ilmoittautui mahdolliseksi vertailumaan tuottajaksi ja suostui toimimaan yhteistyössä. Yritys toimitti pyydetyn kyselyvastauksen, joka tarkastettiin paikan päällä. Koska yrityksen tuottamien tuotelajien valikoima oli melko vähäinen verrattuna otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemien tuotelajien laajaan valikoimaan, komissio kuitenkin päätti, että sveitsiläisen yrityksen toimittamat tiedot eivät olisi asianmukaisia kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon määrittämistä varten. Tältä osin on syytä huomata, että kiinalaisten tuottajien unioniin viemistä tuotelajeista vain 4,6 prosenttia vastasi suoraan sveitsiläisen tuottajan tuottamia tuotelajeja ja kattoi 4,2 prosenttia Kiinan vientimäärästä. Lopulta vertailumaana käytetyn Taiwanin tapauksessa suoran vastaavuuden taso kiinalaisten tuottajien unioniin viemien tuotelajien kanssa oli 7,7 prosenttia tuotelajien määrän ja 11,1 prosenttia vientimäärän osalta.

(103)

Tässä tilanteessa komissio päätti käyttää toista tutkimuksen kohteena olevaa maata eli Taiwania vertailumaana huolimatta valituksen tekijän esittämistä väitteistä, joiden mukana taiwanilaiset yritykset tuottavat pääasiassa liitososia, joissa raaka-aineena käytetään hitsattuja putkia (toisin kuin kiinalaiset tuottajat, jotka käyttävät pääasiassa saumattomia putkia). Saman väitteen esittivät myös kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa CCCMC toisaalta katsoi, että Taiwanin valmistuskustannuksia koskevat tiedot olisivat normaaliarvon muodostamisen perustaksi asianmukaisempia kuin unionin tuottajien tiedot, joita komissio piti myös vaihtoehtona alustavissa päätelmissä.

(104)

Taiwania pidettiin soveltuvana vertailumaana, koska – toisin kuin valituksen tekijä väitti ja raaka-aineiden erilaisesta käytöstä huolimatta – toimitetut tiedot mahdollistivat asianmukaisen kustannusten arviointimenetelmän ottaen huomioon tuotekoodien erilaiset ominaisuudet. Lisäksi Taiwanin markkinoilla on paljon kilpailua, koska tiedossa on ainakin 10 tarkasteltavana olevan tuotteen kotimaista tuottajaa ja markkinoilla on paljon tuontia eri maista ja tuontitullit ovat kohtuulliset (7,5–10 %).

(105)

Edellä esitetyistä syistä komissio päätti käyttää Taiwania Kiinan vertailumaana.

(106)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja CCCMC väittivät, että Taiwanin valinta vertailumaaksi ei ollut asianmukainen, koska käytetyt valmistuskustannukset saatiin vain yhdeltä taiwanilaiselta yritykseltä, jolla ei ollut lainkaan kotimarkkinamyyntiä. Kyseiset osapuolet myös katsoivat, että vertailukelpoisten tuotteiden vastaavuustaso oli liian alhainen. Myös yksi unionin tuoja otti esiin vertailukelpoisten tuotteiden alhaisen vastaavuustason. Jälkimmäinen yritys totesi myös, että Kiinaa ei voida verrata Taiwaniin, koska niillä on eritasoinen inhimillisen kehityksen indeksi ja BKT asukasta kohti.

(107)

Näistä väitteistä on ensinnäkin todettava, että WTO:n päätöksessä (7) tuodaan implisiittisesti esiin, että kaikille kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemille tuotelajeille olisi määritettävä normaaliarvo. Komissio katsoo, että vertailumaan yhden vientiä harjoittavan tuottajan tasolla todetut tiedot tarjoavat riittävän perustan jäljelle jäävien tuotelajien laskennallisen normaaliarvon määrittämiseksi todettujen tuotelajien perusteella. Vain yhden tällaisen vientiä harjoittavan tuottajan käyttäminen ei ole millään muotoa poikkeuksellinen tai uusi käytäntö. Perusasetuksessa säädetään, että normaaliarvo voidaan muodostaa laskennallisesti tuotantokustannusten perusteella, jos kotimarkkinamyyntiä ei ole. On myös syytä muistaa, että inhimillisen kehityksen indeksi ja BKT asukasta kohti eivät ole tekijöitä, jotka otetaan huomioon määritettäessä, onko jokin maa soveltuva vertailumaaksi. Määrittäessään asianmukaista vertailumaata komissio toimii 104 kappaleessa selitetyllä tavalla. Tämän vuoksi edellä esitetyt väitteet hylättiin.

(108)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja CCCMC ottivat vielä esiin kysymyksiä väitetystä vakavasta menettelyvirheestä, joka perustui siihen, että komissio laski kiinalaisten tuottajien polkumyyntimarginaalit perusasetuksen muita kuin markkinatalousmaita koskevien säännösten perusteella. Osapuolet väittivät, että oikeudellinen toimivalta soveltaa muita kuin markkinatalousmaita koskevaa menetelmää kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon määrittämiseen päättyy 11 päivänä joulukuuta 2016. Sen vuoksi kyseisten osapuolten mukaan tämän päivämäärän jälkeen hyväksyttyjen lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden osalta, mikä on asian laita tässä menettelyssä, komissio on velvoitettu WTO:n sääntöjen mukaan soveltamaan polkumyynnin laskemiseen vakiomenetelmää.

(109)

Komissio huomauttaa tältä osin, että sillä ei ole harkintavaltaa sen suhteen, sovelletaanko perusasetuksessa vahvistettuja tämänhetkisiä sääntöjä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

3.2.2 Normaaliarvo

(110)

Kuten johdanto-osan 103 kappaleessa selitetään, normaaliarvo kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin vertailumaan eli tässä tapauksessa Taiwanin laskennallisen arvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(111)

Koska Taiwanissa ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti lisäämällä asianomaisten tuotelajien keskimääräisiin valmistuskustannuksiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä saatu voitto Taiwanin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana.

(112)

Valmistuskustannuksen vahvistamisen perustana komissio käytti yhden yhteistyössä toimineen taiwanilaisen tuottajan (Ta Chen) tietoja. Toisen taiwanilaisen yhteistyössä toimineen tuottajan (King Lai) tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantomäärä tutkimusajanjaksolla oli erittäin vähäinen ja tuotanto liittyi erittäin erikoistuneisiin tuotelajeihin. Tässä tuotantonsa pienessä osassa, jota pidetään edelleen tarkasteltavana olevana tuotteena, King Lai tuottaa tuotteita, joita voitaisiin pitää alhaisen karheusasteen liitososina ilman ylimääräistä pintakäsittelyä, joka nostaa niiden pintakarheuden yli 0,8 mikrometrin, joten 47 kappaleessa esitetyn määritelmän mukaan kyseessä on tarkasteltavana oleva tuote. Näiden liitososien valmistuskustannukset ovat erittäin korkeat ja niiden huomioon ottaminen vääristäisi laskelmat. Lisäksi kiinalaiset otokseen valitut tuottajat eivät vie näitä tuotelajeja EU:hun (vaikkakin ne saattavat kuulua niiden tuotevalvontakoodeihin, koska karheus ei ole yksi koodien muodostamisen parametreistä). Komissio katsoi sen vuoksi, että tämän yrityksen valmistuskustannukset eivät olleet asianmukaisia kiinalaisten tuottajien laskennallisen normaaliarvon määrittämistä varten.

(113)

Normaaliarvon määrittämisen osalta yksi unionin tuoja väitti, että taiwanilaisen King Lai -yrityksen valmistuskustannuksia ei voida käyttää kiinalaisten yritysten normaaliarvon laskelmien perustana, koska King Lai tuottaa erilaisia tuotteita, joita ei voida pitää teollisina liitososina, mikä myös merkitsee erilaista tuotantomenetelmää ja erilaista voittoa.

(114)

Tämän väitteen osalta toistetaan, että komissio ei käyttänyt mitään King Lain valmistuskustannuksiin liittyviä tietoja vertailussa muihin yrityksiin nähden. Muiden yritysten normaaliarvon muodostamiseksi komissio käytti vain King Lain myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa kotimarkkinoilla myydyn saman yleisen tuoteluokan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. On myös syytä muistaa, että näissä laskelmissa käytettyjä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia oikaistiin, jotta voitiin ottaa huomioon King Lain ja muiden yritysten tuottamien tuotteiden väliset erot. Käytetyn voiton osalta korostetaan, että se ei ole eri luokkaa (1–5 %) kuin muiden yritysten voitot.

(115)

Sama unionin tuoja väitti myös, että toinen taiwanilainen tuottaja Ta Chen, jonka valmistuskustannuksia käytettiin kiinalaisten tuottajien normaaliarvon laskemisen perustana, on suuri ja integroitu yritys ja kykenee näin ”optimoimaan kustannuksia”. Näin ollen kyseistä yritystä ei voida verrata pieniin kiinalaisiin tehtaisiin.

(116)

Komissio muistuttaa, että kiinalaisten tuottajien valmistuskustannukset eivät olleet osa analyysiä tässä menettelyssä, koska yksikään kiinalainen tuottaja ei pyytänyt markkinatalouskohtelua. On kuitenkin huomattava, että taiwanilaisen tuottajan väitetyt ”optimoidut kustannukset” voivat antaa tulokseksi vain alemman laskennallisen normaaliarvon ja näin ollen alemmat polkumyyntimarginaalit kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

(117)

Kun otetaan huomioon, että otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemistä tuotelajeista vain muutamat olivat täysin samanlaisia kuin Taiwanissa valmistetut tuotelajit, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon muille tuotelajeille käyttäen perustana Taiwanissa valmistettujen, niitä eniten muistuttavien tuotelajien valmistuskustannuksia, jotta voitiin tehdä kattava ja tasapuolinen vertailu valmistuskustannusten perusteella oikaistuna seuraavien mukaan:

a)	erot käytetyssä raaka-aineessa – tarkastettujen unionin tuotannonalan kustannustietojen perusteella, joiden mukaan saumattomista putkista tuotetut liitososat ovat 2,12–2,97 kertaa kalliimpia tuottaa kuin hitsatuista putkista

erot teräslajissa – tarkastettujen unionin tuotannonalan tietojen perusteella, joiden mukaan teräslajin kustannusten oikaisu tehdään niiden edullisimpien teräslajien kustannuksiin, joita käytetään hitsatuista putkista tuotettuihin liitososiin; oikaisu on 1,49–3,60-kertainen käytetyn teräslajin mukaan

c)	erot muodoissa – kiinalaisten viejien myynnissä havaittujen hintaerojen perusteella, joiden mukaan kulmakappaleita pidetään eniten perusmuotona ja muut muodot (T-, kavennus-, kärki- ja erityiskappaleet) ovat 1,08–1,74-kertaa kalliimpia.

(118)

CCCMC ehdotti alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa vaihtoehtoista oikaisua a ja b kohtaan ja esitti tähän liittyviä tietoja Kiinan markkinoilta. Ensinnäkään näitä tietoja ei ole tarkastettu ja toiseksi ne ovat peräisin muusta kuin markkinatalousmaasta. Sen vuoksi niiden käyttäminen olisi vastoin normaaliarvon laskemisessa käytettyä vertailumaamenetelmää. Näin ollen CCCMC:n väite hylättiin.

(119)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC ja kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että oli kohtuutonta oikaista Taiwanin kustannustietoja käyttämällä unionin tuotannonalan kustannustietoja. Kyseiset osapuolet viittasivat unionin yleiseen käytäntöön olla tekemättä näin aiemmissa tapauksissa.

(120)

Kuten edellä todetaan, EU:n aiempaa käytäntöä tarkistettiin 107 kappaleessa tarkoitetun WTO:n päätöksen mukaisesti. Puuttuvien tuotelajien normaaliarvon muodostamista varten komissio käytti perustana Taiwanin kustannustietoja ja oikaisi havaittuja ja tarkastettuja kustannuksia soveltamalla suhteutettuja oikaisuja unionin tuotannonalan tuotantokustannuksiin. CCCMC ei esittänyt perusteita sille, miksi tämä oli kohtuutonta, eikä ehdottanut vaihtoehtoista lähestymistapaa.

(121)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC ja kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toistivat vastustavansa unionin tuotannonalan tietojen käyttöä valmistuskustannusten oikaisuun puuttuvien tuotelajien laskennallisessa normaaliarvossa. Osapuolet korostivat, että komissio ei toimittanut näyttöä, joka olisi osoittanut, että raaka-ainekustannusten erot EU:n markkinoilla olisivat samalla tasolla kuin Taiwanin markkinoilla. Lisäksi osapuolet toistivat väitteensä, jonka mukaan komissio voisi käyttää edellä mainittuun oikaisuun eroja saumattomien ja hitsattujen liitososien kiinalaisen viennin hinnoissa, koska myyntihinnat jossakin määrin heijastelevat tuotantokustannusten erojen suuntausta.

(122)

Vastauksena edellä esitettyihin väitteisiin on ensinnäkin korostettava, että komissio ei voi verrata raaka-aineena käytettyjen putkilajien tai teräslajien oikaisujen tasoa Taiwanin markkinoilta saatuihin tietoihin yksinkertaisesti siksi, että taiwanilainen tuottaja, jonka valmistuskustannuksia käytettiin normaaliarvon muodostamisen perustana, ei käyttänyt tietyn tyyppisiä raaka-aineita. Tämä oli perussyy siihen, miksi komissio edes harkitsi puuttuvien kustannustietojen hankkimista vertailumaan markkinoiden ulkopuolelta. Kiinan hintojen käytön osalta toistetaan, että yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei hakenut markkinatalouskohtelua tässä menettelyssä. Sen vuoksi Kiinan tuotantokustannuksia ei ollut saatavilla eikä niitä tarkasteltu. Näin ollen komissio ei voi tehdä mitään päätelmiä siitä, missä määrin erot myyntihinnoissa heijastelevat erityyppisten liitososien tuotantokustannusten eroja (8). Vaikka tällaisia päätelmiä voitaisiinkin tehdä, ne koskisivat kuitenkin tuotantokustannuksia muussa kuin markkinatalousmaassa. Tämän vuoksi edellä esitetyt väitteet hylättiin.

(123)

Nämä asianomaiset osapuolet kyseenalaistivat vielä oikaisun, jonka mukaan saumattomista putkista tuotetut liitososat ovat 2,12–2,97 kertaa kalliimpia tuottaa kuin hitsatuista putkista. Ne viittasivat CCCMC:n alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen hintatasoista esittämään väitteeseen, jolle se ei esittänyt perusteita ja jonka mukaan hitsattujen ja saumattomien putkien hintaero on vähemmän kuin 30 prosenttia hitsattujen putkien hinnasta.

(124)

Tältä osin on huomattava, että komission tekemä oikaisu perustuu saumattomista ja hitsatuista putkista valmistettujen liitososien todettuun kustannuseroon eikä hitsattujen ja saumattomien putkien hintaeroon. On myös huomattava, että yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei pyytänyt markkinatalouskohtelua. Tämän vuoksi kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät olleet toimittaneet mitään tuotantokustannustietoja eivätkä tehneet niin senkään jälkeen, kun ne epäilivät komission määrittämiä kustannuksia ja eroja. Vakiohintaluettelot ovat tätäkin kauempana kustannus- ja hintamäärityksistä, koska niissä ei ole näyttöä tosiasiallisesti sovelletuista hinnoista, saati sitten kustannustasoista.

(125)

Huomautustensa tueksi asianomaiset osapuolet toimittivat eroja koskevan analyysin, joka perustui tuottajien Zhejiang Good ja Zhejiang Jndia hintatasoihin, ja päättelivät tällä perusteella, että sovellettavan hintojen oikaisun olisi oltava 0,43–1,70 ja 0,64–1,80.

(126)

Sen lisäksi, että nämä vaihteluvälit viittaavat hintoihin eivätkä kustannuksiin, se, että hitsatuista putkista valmistettuja liitoksia myydään toisinaan korkeammalla hinnalla kuin saumattomista putkista valmistettuja, ei muodosta näyttöä siitä, että kustannusten pitäisi olla korkeammat. Esitetyt hintatasot pikemminkin osoittavat kustannusten ja asiakkailta veloitettujen hintojen välisen taloudellisen linkin täydellisen puutteen tai vaihtoehtoisesti sen, että muilla tekijöillä, kuten tilauksen koolla, on ollut vaikutusta. Luottamuksellisuussyistä komissio ei voi paljastaa taustalla olevia lukuja, mutta se voi esittää täydentäviä tosiseikkoja, joiden mukaan hitsattuihin putkiin perustuvien liitososien (W) ja saumattomiin putkin perustuvien liitososien (S) välinen oikaisu, jota käytettiin tuotevalvontakoodikuvauksen mukaiseen vertailuun, on seuraava:

W1:stä S1:een	2,97
W2:sta S2:een	2,21
W3:sta S3:een	2,14
W4:stä S4:ään	2,12

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemien tuotelajien kustannusten laskennalliseen muodostamiseen ei tarvittu muita muunnoksia.

(127)

Komissio teki lisäoikaisuja muuntamalla edullisimman teräslajin W1 kustannukset muihin teräslajeihin ja/tai muihin saumattomiin putkiin perustuviin tuotelajeihin käyttämällä jälleen unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia. Komissio ei voi edelleenkään luottamuksellisuussyistä paljastaa taustalla olevia lukuja, mutta se voi esittää täydentäviä tosiseikkoja:

W1:stä S2:een	3,14
W1:stä S3:een	3,60
W1:stä S4:ään	3,16
W1:stä W3:een	1,69
W1:stä W4:ään	1,49

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemien tuotelajien kustannusten laskennalliseen muodostamiseen ei tarvittu muita muunnoksia.

(128)

Komissio haluaa myös korostaa, että näitä oikaisuun liittyviä tekijöitä koskevissa huomautuksissaan asianomaiset osapuolet eivät viittaa molempien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintatasoihin kuten muiden oikaisujen osalta, todennäköisimmin siksi, että luvut eivät aseta komission menetelmää kyseenalaiseksi.

(129)

Muotoihin liittyvien erojen osalta tehtyjen oikaisujen perustana käytettiin neljän otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan myyntihintatietoja, jotka ovat kattavampia kuin niiden kahden tuottajan, joita kiinalaiset osapuolet edustavat.

Kun käytetään kulmakappaleiden hintatasoa perustana, hintasuhteet ovat seuraavat:

T-kappaleet	1,08
Kavennuskappaleet	1,22
Kärkikappaleet	1,29
Muut kappaleet	1,74

(130)

Normaaliarvon muodostamisen seuraavassa vaiheessa komissio oikaisi valmistuskustannuksia, jotka laskettiin 112–117 kappaleen mukaisesti, lisäämällä niihin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton. Koska kummallakaan yhteistyössä toimineella taiwanilaisella tuottajalla ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä ja toisella niistä (Ta Chen) ei ollut saman yleisen luokan tuotteiden myyntiä, oli sovellettava perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohtaa. Tätä varten komissio käytti normaaliarvon muodostamisessa myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa, jotka saatiin toiselta yhteistyössä toimineelta taiwanilaiselta yritykseltä (King Lai) ja jotka olivat ainoita käytettävissä olevia ja tarkistettuja tietoja, jotka viittasivat saman yleisen luokan tuotteiden myyntiin Taiwanin markkinoilla.

(131)

On syytä huomata, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon laskemiseen käytettyjä myynti- yleis- ja hallintokustannuksia oikaistiin (vähennettiin), koska tarkistettujen tietojen perusteella havaittiin, että myös kolme otokseen valittua kiinalaista tuottajaa tuottavat ja myyvät enimmäkseen vakiotuotteita (ks. 86 kappale). Myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton osalta normaaliarvoon tehtyjen oikaisujen lopullinen taso on siis myös sama kuin kyseisessä kappaleessa esitetty.

(132)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja CCCMC totesivat myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osalta tehdyistä oikaisuista, että kun määritetään normaaliarvon muodostamiseen käytettyjä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia, olisi tehtävä vähennyksiä. Tämä johtuu siitä, että taiwanilainen viejä, jonka tietoja käytettiin tässä yhteydessä, ei tuota vakiotuotetta. Samalla osapuolet asettivat kyseenalaiseksi sen, arvioiko komissio asianmukaisesti vähennyksen tason.

(133)

Tältä osin on syytä huomata, että oikaisut perustuivat taiwanilaisen yrityksen King Lai ja toisen taiwanilaisen yrityksen Ta Chen myynti-, yleis- ja hallintokustannusten yleisen rakenteen vertailuun. Tähän toimintatapaan päädyttiin, koska King Lai oli ainoa yritys, jolla oli kotimarkkinamyyntiä Taiwanissa (Ta Chenillä ei ollut tarkasteltavana olevan tuotteen eikä minkään saman yleisen tuoteluokan tuotteen kotimarkkinamyyntiä). Oikaisut ovat perusteltuja, koska ensimmäinen yritys tuottaa erittäin erikoistuneita tuotteita ja toinen taas vakiotuotteita (joten jotkin osat niiden myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista ovat selvästi erilaisia). Tämän vertailun perusteella komissio vähensi King Lain myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista tutkimus- ja kehittämiskustannukset ja osan laadunvalvontayksikköön liittyvistä työvoimakustannuksista. Näiden kahden yrityksen välillä ei ollut muita merkittäviä eroja myynti-, yleis- ja hallintokustannuksissa. On syytä korostaa, että komissio vähensi tässä oikaisussa kaksi kokonaista edellä mainittua myynti-, yleis- ja hallintokustannusten luokkaa. Näin ollen komissio omaksui varovaisen lähestymistavan oikaisua tehdessään ja teki pikemminkin suuremman kuin pienemmän oikaisun.

(134)

Asianomaiset osapuolet väittivät vielä, että komissio ei verrannut myynti-, yleis- ja hallintokustannusten rakennetta kyseisen taiwanilaisen yrityksen ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien välillä.

(135)

On syytä muistaa, että koska Taiwan on vertailumaa, tässä yhteydessä käytetään taiwanilaisia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia, jotka liittyvät kotimarkkinamyyntiin Taiwanissa. Niiden oikaisu kiinalaisten tuottajien myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin tehdyn vertailun perusteella tarkoittaisi sitä, että käytetään muun kun markkinatalousmaan viitekustannuksia. On kuitenkin korostettava, että komission tekemän oikaisun tuloksena normaaliarvon laskemiseen käytettyjä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia alennettiin tasolle, joka ei ole kohtuuton verrattuna kiinalaisten otokseen valittujen yritysten myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin. Kaksi kolmesta kiinalaisesta otokseen valitusta yrityksestä itse asiassa ilmoitti korkeammat myynti-, yleis- ja hallintokustannukset kuin ne, joita käytettiin normaaliarvon muodostamiseen.

3.2.3 Vientihinta

(136)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynti unioniin tapahtui joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai unionin ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä.

(137)

Vientihinnat määritettiin näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti viejämaasta vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

3.2.4 Vertailu ja polkumyyntimarginaalit

(138)

Yhteistyössä toimiville vientiä harjoittaville tuottajille määritettyä normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(139)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(140)

Tällä perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä alennusten ja palkkioiden huomioon ottamiseksi, kun oli osoitettu, että ne vaikuttavat hintojen vertailtavuuteen. Oikaisut olivat kokonaisuudessaan 5–16 prosentin luokkaa, ja ne perustuivat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamiin tosiasiallisiin arvoihin, jotka tarkastettiin paikan päällä. Luvut ovat niitä, jotka kiinalaiset yritykset ilmoittivat asiaankuuluvien kustannuserien osalta, ja ne on esitetty niille tarkastusta varten ilmoitusasiakirjoissa.

(141)

Kiina soveltaa arvonlisäveron takaisinmaksua viennin yhteydessä vain osittain, ja tässä tapauksessa 8 prosenttia jää palauttamatta. Sen varmistamiseksi, että normaaliarvo ilmoitettiin samalla verotustasolla kuin vientihinta, normaaliarvo oikaistiin ylöspäin arvonlisäveron siltä osalta, joka on lisätty läpimitaltaan suurten saumattomien putkien vientihintaan ja jota ei palautettu kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille (9).

(142)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja CCCMC esittivät edellä mainitusta oikaisusta huomautuksia lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Kyseiset osapuolet eivät hyväksyneet periaatetta, jonka mukaan viennin yhteydessä palauttamatta jätetystä alv:sta olisi tehtävä oikaisu. Koska normaaliarvo on merkittävästi korkeampi kuin vientihinta, asianomaiset osapuolet kuitenkin väittivät, että vientihintaan olisi tehtävä 8 prosentin oikaisu ja toivat esiin markkinatalouskohtelun puuttumisen ja korkeammat polkumyyntimarginaalit.

(143)

Komissio oikaisi normaaliarvoa yleisen tuomioistuimen asiassa T-423/09 antaman tuomion mukaisesti. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(144)

Kunkin yhteistyössä toimineen yrityksen osalta samankaltaisen tuotteen kunkin lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan lajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(145)

Tällä perusteella painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys	Vahvistettu polkumyyntimarginaali (%)
Zhejiang Good Fittings Co., Ltd	55,3
Zhejiang Jndia Pipeline Industry Co., Ltd	48,9
Suzhou Yuli Pipeline Industry Co., Ltd (*1)	30,7
Jiangsu Judd Pipeline Industry Co., Ltd (*1)	30,7
Painotettu keskiarvo	41,9

(146)

Yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin olisi sovellettava painotettua keskimääräistä polkumyyntimarginaalia.

(147)

Edellä esitettyyn liittyen yksi unionin tuottaja väitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa, että ero polkumyyntimarginaaleissa, jotka laskettiin taiwanilaiselle yritykselle King Lai (0 %) ja siihen Kiinassa etuyhteydessä olevalle yritykselle (41,9 %), on kohtuuton, koska nämä kaksi yritystä valmistavat samanlaisia liitososia, jotka on jätetty tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(148)

Vastauksena edellä esitettyyn korostetaan ensinnäkin, että taiwanilaisen King Lai -yrityksen polkumyyntimarginaali ei ollut 0 prosenttia sen vuoksi, että se tuottaa tuotteen määritelmän ulkopuolelle jätettyjä liitososia, kuten unionin tuoja vaikuttaa asian ymmärtäneen. Tuotteen määritelmän ulkopuolelle jätettyjä tuotteita ei otettu huomioon King Laita koskevissa polkumyyntimarginaalilaskelmissa. Yritys kuitenkin tuotti ja vei unioniin myös pienen määrän tuotteita, jotka kuuluvat tämän tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään. Näin ollen tälle yritykselle oli laskettava polkumyyntimarginaali, jonka havaittiin olevan negatiivinen. Toisaalta Kiinassa sijaitseva King Lai ei ollut osa otosta, minkä vuoksi sille ei laskettu yksilöllistä polkumyyntimarginaalia. Näin ollen yritykseen sovelletaan otokseen valittujen kiinalaisten yritysten painotettua keskimääräistä polkumyyntimarginaalia. Mitään polkumyyntitullia ei kuitenkaan sovelleta tuotteeseen, joka ei kuulu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän piiriin. Jos on niin, että Kiinassa sijaitseva King Lai vie EU:hun tuotetta, joka ei kuulu tämän tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän piiriin, siihen ei näin ollen sovelleta polkumyyntitulleja tuonnin yhteydessä.

(149)

Johdanto-osan 95 kappaleessa esitetyistä syistä ja koska kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali Kiinan osalta vahvistettiin korkeimman polkumyyntimarginaalin tasolle, joka vahvistettiin määrän osalta edustavalle tuotelajille sille yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jonka havaittiin harjoittavan polkumyyntiä.

(150)

Tämän perusteella koko maata koskeva polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on 64,9 prosenttia.

3.2.5 Yksilöllistä tarkastelua koskevat pyynnöt

(151)

Viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joita ei valittu otokseen, pyysi yksilöllistä tarkastelua menettelyssä. Kun otetaan huomioon hakemusten suuri määrä, komissio katsoi, että olisi kohtuuttoman työlästä hyväksyä näitä pyyntöjä menettelyn saattamiseksi päätöksen ajoissa. On syytä huomata, että kyseisten yritysten pyyntöjen hyväksyminen enemmän kuin kaksinkertaistaisi niiden yritysten määrän, jotka edellyttävät yksilöllisiä polkumyyntimarginaalilaskelmia, koska alkuperäiseen otokseen sisältyi vain neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa. Lisäksi on huomattava, että jotkin yksilöllistä tarkastelua pyytäneistä kuuluvat osana ryhmiin. Kyseisten yritysten alustavien vastausten (otantalomakkeet) perusteella yksilöllinen tarkastelu edellyttäisi vähintään seitsemän yrityksen kyselyvastausten analysointia ja tarkastamista.

4. VAHINKO

4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(152)

Valituksen tekijältä ja tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella samankaltaista tuotetta valmisti ainakin 16 unionin tuottajaa tutkimusajanjakson aikana. Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin tuotannonala muodostuu unionin kokonaistuotannosta vastaavista unionin tuottajista, joista käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(153)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla arviointiin 8 270 tonnia. Komissio määritti luvun otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetuista kyselyvastauksista ja valituksen tekijän toimittamista arvioiduista tiedoista. Kuten 11–13 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen sovellettiin otantamenetelmää. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli noin 43 prosenttia.

(154)

Yksi osapuoli vaati selitystä sille, miksi unionin kokonaistuotannon määrä väheni 80 tonnia alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen välillä. Alustavissa päätelmissä unionin kokonaistuotannoksi arvioitiin 8 350 tonnia. Edeltävässä kappaleessa todettiin, että unionin kokonaistuotannoksi määritettiin noin 8 270 tonnia. Eron syynä on se, että alustavassa vaiheessa komission yksiköt arvioivat virheellisesti yhden otoksen ulkopuolisen unionin tuottajan tuotantomäärän. Kyseinen tuottaja lopetti tuotannon tutkimusajanjakson aikana. Sen vuoksi sen tuotanto laskettiin uudelleen ottaen huomioon toiminnan lopettaminen. Komissio vahvisti, että unionin tuotannoksi arvioitiin 8 270 tonnia tutkimusajanjakson aikana.

(155)

Koska otokseen valitut yritykset muodostuvat vain yhdestä tuottajasta ja yhdestä yritysten ryhmästä, kaikki mikroindikaattoreita koskevat tiedot oli indeksoitava luottamuksellisuuden suojelemiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

4.2 Unionin kulutus

(156)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän arvioidun kokonaismäärän ja tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan tuonnin kokonaismäärän perusteella.

(157)

Unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntimäärä arvioitiin otokseen valittujen tuottajien kyselyvastauksissa toimitettujen tosiasiallisten tarkastettujen tietojen perusteella ja yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien osalta valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella.

(158)

Kuten 47 kappaleessa selitetään, tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan kahteen CN-koodiin: ex 7307 23 10 ja ex 7307 23 90. Näihin kahteen CN-koodiin sisältyy kuitenkin tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi myös tuotteita, jotka eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Sen vuoksi tämän tutkimuksen ulkopuolelle jäävän tuonnin määrä oli vähennettävä edellä mainittuihin CN-koodeihin kirjatun tuonnin kokonaismäärästä.

(159)

Valituksen tekijä arvioi kaikista alkuperämaista tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrän markkinatietämyksensä perusteella. Asianomaisten maiden osalta se katsoi, että tutkimuksen kohteena oleva tuote muodosti valtaosan kahdessa edellä mainitussa CN-koodissa ilmoitetusta määrästä: Kiinan osalta 90 prosenttia ja Taiwanin osalta 100 prosenttia.

(160)

Arvion vahvistamiseksi komissio käytti tietoja, jotka se sai 10 päivänä marraskuuta 2012 vireille pannussa, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja liitososia koskevassa aiemmassa tutkimuksessa. Kyseinen tutkimus kattoi kaikki näihin kahteen CN-koodiin luokiteltavat tuotteet, myös tämän tutkimuksen kohteena olevan tuotteen. Tehdyn analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että vähintään 22,3 prosenttia kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien näiden CN-koodien mukaan viemistä tuotteista jää tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Taiwanin osalta valituksen tekijän antama prosenttiosuus eli 100 prosenttia vahvistettiin.

(161)

Kiinan tapauksessa komissio päätti oikaista tuontimäärää varovaisimman osuuden eli 22,3 prosentin perusteella.

(162)

Lisäksi kulutusta oikaistiin laipallisten/alhaisen karheusasteen liitososien määrän osalta (ks. 2.2.1 ja 2.2.2 kohta), koska niistä kumpikaan ei kuulu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän piiriin. Tuontimääräksi arvioitiin otantavastausten perusteella noin 150 tonnia Kiinan ja 20 tonnia Taiwanin osalta. Sen vuoksi nämä määrät vähennettiin Kiinasta ja Taiwanista tulevan tuonnin arvioidusta määrästä. Unionin tuotannonalan osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että näiden tuotteen määritelmän ulkopuolelle jätettyjen tuotteiden tuotanto- ja myyntimäärä on mitätön.

(163)

Tämän perusteella unionin kulutukseksi vahvistettiin seuraava:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Unionin kulutus yhteensä	13 766	14 350	14 671	14 145
Indeksi (2012 = 100)	100	104	107	103
Lähde: Eurostat, otantavastaukset, tarkastetut kyselyvastaukset ja valituksen tekijän toimittamat tiedot.

(164)

Unionin kulutus kasvoi 3 prosenttia vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

4.3 Tuonti asianomaisista maista

4.3.1 Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(165)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(166)

Kiinasta ja Taiwanista tulevalle tuonnille vahvistetut polkumyyntimarginaalit esitetään edellä 145 ja 94 kappaleessa.

(167)

King Lai -yritystä lukuun ottamatta kaikki marginaalit ylittävät perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäistason. Ilman polkumyyntiä tulleen tuonnin määrä oli mitätön, kuten 94 kappaleessa todetaan. Tämä ilman polkumyyntiä tullut tuonti jätettiin joka tapauksessa pois Taiwanista tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärästä.

(168)

Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimusajanjaksolla Kiinan markkinaosuus oli 22,9 prosenttia ja Taiwanin 7,8 prosenttia (ks. 181 kappale).

(169)

Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja samankaltaisen tuotteen kilpailuedellytykset olivat samanlaiset. Tuodut tuotteet kilpailivat keskenään ja unionissa tuotetun tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa. Tuotteet ovat keskenään vaihdettavissa ja niitä myydään unionissa vastaavien myyntikanavien kautta samankaltaisille loppukäyttäjäryhmille.

(170)

Sen vuoksi kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt perusteet täyttyivät ja asianomaisista maista tulevaa tuontia tarkasteltiin kumulatiivisesti vahingon määrittämistä varten.

(171)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet väittivät, että komissio ei ollut tutkinut riittävästi kilpailuedellytyksiä unioniin tuotujen kiinalaisten ja taiwanilaisten liitososien välillä eikä tuotujen liitososien ja unionin tuotannon välillä.

(172)

Kyseiset osapuolet väittivät markkinatietämyksensä perusteella, että Kiinassa ja Taiwanissa tuotettujen ja näistä maista unioniin vietyjen liitososien välillä on merkittäviä eroja. Nämä osapuolet katsoivat, että vietyjen tuotteiden välillä ei ollut kilpailua tuotteen fyysisten ominaisuuksien vuoksi siltä osin, missä määrin tuotteita voidaan käyttää samaan tai samankaltaiseen tarkoitukseen, eikä siltä osin, missä määrin kuluttajat pitävät ja kohtelevat tuotteita vaihtoehtoisina tapoina suorittaa tiettyjä tehtäviä tietyn kysynnän tyydyttämiseksi.

(173)

Nämä osapuolet väittivät, että mittavat oikaisut, joita komissio teki saavuttaakseen jonkinasteisen hintojen vertailtavuuden kiinalaisten ja taiwanilaisten tuotteiden välillä, osoittavat, että näiden tuotteiden ominaisuuksissa on suuria eroja, jotka liittyvät raaka-aineisiin (saumattomat ja hitsatut putket), teräslajeihin ja valmistusprosessiin. Tällä on vaikutusta hintaan, joka estää niiden keskinäisen vaihdettavuuden markkinoilla. Lisäksi hintasuuntaukset osoittavat hintojen eron näistä kahdesta eri maasta peräisin olevien tuotteiden välillä.

(174)

Komissio katsoo, että eri tuotelajien välistä kilpailua koskeva kysymys ei ole ratkaiseva vahingon arvioinnissa. Kunhan kaikki tuotelajit muodostavat yhden tuotteen 43–50 kappaleessa selitetyistä syistä, vahinkoarviointia ei ole tarpeen eriyttää sillä perusteella, että väitetysti erilaiset tuotelajit muodostavat erilliset tuotemarkkinat kilpailulainsäädännön näkökulmasta.

(175)

Vaikka kysymys tosiasiallisesta kilpailusta tuotelajien välillä olisikin merkityksellinen, komissio huomauttaa, että kilpailun puuttumista koskevan väitteen tueksi ei ole toimitettu mitään näyttöä asiakirja-aineistossa. Komissio havaitsi, että kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemät tarkasteltavana olevat tuotteet itse asiassa kilpailevat unionin markkinoilla. Nämä tuotteet ovat suurelta osin keskenään vaihdettavissa. Päätelmää tuki tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen hinta. On selvää päällekkäisyyttä, kun saumattomista putkista valmistettu tarkasteltavana oleva tuote on samalla lailla hinnoiteltu kuin hitsatuista putkista valmistettu tarkasteltavana oleva tuote (10). Mitä tulee kilpailuun unionin tuotannonalan kanssa, tutkimuksessa vahvistettiin, että otokseen valitut unionin tuottajat tuottivat tai voivat tuottaa molemmista raaka-aineista ja kaikkia tuotelajeja. Sen vuoksi esitetyt väitteet hylättiin ja tuonnin vaikutusten kumulatiivinen analyysi vahvistettiin.

(176)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen nämä asianomaiset osapuolet toistivat väitteensä, jonka mukaan asianomaisista maista tulevaa tuontia ei olisi pitänyt arvioida kumulatiivisesti. Komissio huomauttaa tähän liittyen, että vaikka asianomaisista maista tulevan tuonnin välistä kilpailua analysoitaisiin tuotevalvontakoodien perusteella, tulokset ovat samat, eli kyseessä on selvä hintakilpailu. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(177)

Lisäksi nämä osapuolet väittivät, että yksi unionin tuottaja tuottaa pääasiassa liitososia ruostumattoman teräksen erityislajeista, kun taas Kiinan tuotannosta 70 prosenttia on pääasiassa 304- tai 316-austeniittia (vakiolajeja), mikä tarkoittaa sitä, että nämä tuotteet eivät kilpaile keskenään.

(178)

Komissio huomauttaa näistä väitteistä, että kilpailusuhde tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen välillä vahvistettiin tutkimuksessa, kuten todetaan kumulatiivista arviointia käsittelevässä 174 kappaleessa. Mitä tulee lisäksi teräslajeihin, yksi otokseen valittu unionin tuottaja tuotti samankaltaista tuotetta ruostumattoman teräksen vakiolajeista, ja sen osuus oli noin 90 prosenttia sen tuotannosta. Tästä seuraa, että kiinalaiset tuotteet ovat suorassa kilpailussa tämän unionin tuottajan tuotteiden kanssa. Sen vuoksi väite hylättiin.

(179)

Koska perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdasta ei esitetty muista huomautuksia, asianomaisista maista tulevan tuonnin kumulatiivinen arviointi vahvistettiin.

4.3.2 Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(180)

Komissio määritti tuontimäärän Eurostatin tietokannan, valituksen tekijän markkinatietämyksen ja muiden saatavillaan olevien tietojen perusteella (ks. 156–164 kappale). Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä taulukossa 1 esitettyyn unionin kulutukseen.

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä	3 395	3 877	4 508	4 340
Indeksi (2012 = 100)	100	114	133	128
Asianomaisten maiden markkinaosuus (poislukien ilman polkumyyntiä tuleva tuonti) (%)	24,7	27,0	30,7	30,7
Indeksi (2012 = 100)	100	110	124	124
Kiinasta tulevan tuonnin määrä	2 686	2 759	3 248	3 238
Indeksi (2012 = 100)	100	103	121	121
Kiinan markkinaosuus (%)	19,5	19,2	22,1	22,9
Indeksi (2012 = 100)	100	99	113	117
Taiwanista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä	709	1 118	1 260	1 102
Indeksi (2012 = 100)	100	158	178	155
Taiwanin markkinaosuus (poislukien ilman polkumyyntiä tuleva tuonti) (%)	5,2	7,8	8,6	7,8
Indeksi (2012 = 100)	100	151	167	151
Lähde: Eurostat, tarkastetut kyselyvastaukset ja valituksen tekijän toimittamat tiedot.

(181)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

(182)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että absoluuttisesti ilmaistuna asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla (28 %). Unioniin polkumyynnillä tulevan tuonnin vastaava markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 6 prosenttiyksikköä.

4.3.3 Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(183)

Tuontihintojen kehityksen arvioinnissa komission oli nojauduttava Eurostatin tietoihin keskimääräisten tuontihintojen määrittämiseksi, koska muita tietolähteitä ei ollut. Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Kiina	8 285	8 078	6 916	6 936
Indeksi (2012 = 100)	100	98	83	84
Taiwan	7 543	5 189	4 653	5 840
Indeksi (2012 = 100)	100	69	62	77
Lähde: Eurostat.

(184)

Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 8 285 eurosta/tonni 6 936 euroon/tonni. Tarkastelujakson aikana (2012–tutkimusajanjakso) Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin keskimääräiset yksikköhinnat laskivat noin 16 prosenttia. Samalla kaudella Taiwanista polkumyynnillä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 7 543 eurosta/tonni 5 840 euroon/tonni. Tarkastelujakson aikana Taiwanista polkumyynnillä tulevan tuonnin keskimääräiset yksikköhinnat laskivat noin 23 prosenttia.

(185)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli väitti, että komission olisi pitänyt arvioida nikkelin hinnan laskun vaikutus tarkasteltavana olevan tuotteen hintaan tutkimusajanjaksolla, koska nikkelin hinnan kehitys on merkittävä tekijä ruostumattoman teräksen hinnassa. On totta, että nikkeli on yksi tärkeimmistä kustannustekijöistä putkien (tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineen) tuotannossa, mutta sillä ei ole suoraa suhdetta tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Lisäksi komissio havaitsi, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinta ei korreloi nikkelin hinnan kanssa (11). Sen vuoksi väite hylättiin.

(186)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla

a)	etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloitettuja kolmen unionin tuottajan tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; sekä

vastaavia yhteistyössä toimineiden asianomaisten maiden tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä hintoja, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten (2 %) ja tuontitullien (3,7 %) huomioon ottamiseksi.

(187)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa tosiasiallisten kustannusten perusteella ja joista oli vähennetty otokseen valittujen unionin tuottajien ilmoittamat alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjakson aikana.

(188)

Edellä esitetyn perusteella Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin todettiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat 59,4 prosentilla ja Taiwanista tulevan tuonnin 76,1 prosentilla.

4.4 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1 Yleiset huomautukset

(189)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(190)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valitukseen sisältyvien tietojen ja tapauksen mukaan Eurostatin tilastojen perusteella niin, että tiedot liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin ja asianmukaisesti tarkastettuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella.

(191)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(192)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.4.2 Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(193)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Tuotantomäärä	8 967	8 780	8 304	8 272
Indeksi (2012 = 100)	100	98	93	92
Tuotantokapasiteetti	22 779	21 194	21 163	19 721
Indeksi (2012 = 100)	100	93	93	87
Kapasiteetin käyttöaste (%)	39	41	39	42
Indeksi (2012 = 100)	100	105	100	106
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset ja valituksen tekijän toimittamat tiedot.

(194)

Tuotantomäärä pysyi melko vakaana vuosien 2012 ja 2013 välillä. Vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni 6 prosenttia. Tarkastelujaksolla tuotantomäärä väheni kaikkiaan 8 prosenttia.

(195)

Samaan aikaan tuotantokapasiteetti pieneni jyrkästi 13 prosenttia. Tämän voidaan katsoa johtuneen pääasiassa yhden unionin tuottajan toiminnan lopettamisesta ja toisen unionin tuottajan tuotannon vähenemisestä, minkä seurauksena tuotantokapasiteetti väheni noin 3 600 tonnia.

(196)

Ilmoitetut kapasiteettiluvut viittaavat tekniseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannonalan normeina pitämät käynnistysaikaa, huoltoa, pullonkauloja ja muita tavanomaisia seisokkeja koskevat oikaisut on otettu huomioon. Kyseessä on kuitenkin unionin tuotannonalan teoreettinen tuotantokapasiteetti.

(197)

Tämän nimenomaisen tuotannonalan kapasiteetin käyttöastetta on vaikea arvioida, koska se voi vaihdella tuotantolaitteiden ja tuotetun määrän mukaan. Yhden otokseen valitun unionin tuottajan mukaan 60 prosentin kapasiteetin käyttöaste on suurin, mihin on aiemmin päästy. Sen vuoksi edellä esitetty teoreettinen tuotantokapasiteetti on selvästi yliarvioitu todelliseen tuotantokapasiteettiin verrattuna.

(198)

Tästä seuraa, että kapasiteetin käyttöaste pysyi tarkastelujaksolla alhaisena, noin 42 prosentissa. Yhden otokseen valitun unionin tuottajan rakennemuutoksen tai toisen toiminnan lopettamisen seurauksena kapasiteetin käyttöaste kasvoi 3 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Alhainen kapasiteetin käyttöaste heikentää kykyä kattaa kiinteät kustannukset, mikä on yksi unionin tuotannonalan alhaisen kannattavuuden syistä tarkastelujaksolla.

4.4.2.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus

(199)

Unionin tuotannonalan myyntimäärät etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja sen markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Myyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)	7 856	7 717	7 401	7 302
Indeksi (2012 = 100)	100	95	91	89
Markkinaosuus (%)	57,1	53,8	50,4	51,6
Indeksi (2012 = 100)	100	94	88	90
Lähde: Eurostat, valitus, tarkastetut kyselyvastaukset ja valituksen tekijän toimittamat tiedot.

(200)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni tarkastelujaksolla kaikkiaan 11 prosenttia, kun taas unionin kulutus kasvoi 3 prosenttia. Kiinasta ja Taiwanista polkumyynnillä tulevien tuotteiden myyntimäärä kasvoi 945 tonnia (21 % Kiinan ja 55 % Taiwanin osalta) unionin kulutuksen kasvaessa 379 tonnia. Kulutuksen kasvaessa unionin markkinoilla unionin tuotannonalan myynnin ja markkinaosuuden pieneneminen osuu yhteen asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvun kanssa. Polkumyyntituonnin aiheuttaman jatkuvan hintapaineen vuoksi unionin tuotannonalan oli vähennettävä tuotantoaan, jotta se vältti myymisen tappiollisilla hinnoilla.

4.4.2.3 Työllisyys ja tuottavuus

(201)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Työntekijöiden määrä	581	526	532	484
Indeksi (2012 = 100)	100	91	92	83
Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti)	15,4	16,7	15,6	17,0
Indeksi (2012 = 100)	100	108	101	110
Lähde: Valitus, tarkastetut kyselyvastaukset ja valituksen tekijän toimittamat tiedot.

(202)

Unionin tuotannonalan tuotannon ja myynnin vähenemistä seuraillen myös sen työllisyys väheni merkittävästi. Työntekijöitä irtisanottiin ja työvoima väheni 17 prosenttia. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuuden 10 prosentin kasvu (mitattuna tuotoksena työntekijää kohti vuodessa) on paljon suurempi kuin kapasiteetin käyttöasteen 3 prosenttiyksikön kasvu (ks. 193 kappale). Tämä vaikuttaisi osoittavan, että unionin tuotannonala pyrki mukautumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin (polkumyyntituonnin kasvava määrä) pysyäkseen kilpailukykyisenä.

4.4.2.4 Varastot

(203)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Varastot

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Loppuvarastot (tonnia)	2 191	1 850	2 002	1 697
Indeksi (2012 = 100)	100	84	91	77
Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)	24,4	21,1	24,1	20,6
Indeksi (2012 = 100)	100	86	99	84
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset ja valituksen tekijän toimittamat tiedot.

(204)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 23 prosenttia. Unionin tuotannonala tuottaa useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja käyttäjien tilausten perusteella. Tuotannonalan on kuitenkin pidettävä myös varastossa erilaista tuotevalikoimaa, jotta se voi kilpailla muiden tuottajien nopeiden toimitusaikojen kanssa. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Tämä indikaattori pysyi suhteellisen vakaasti 20–24 prosentissa tuotantomäärästä.

(205)

Varastojen tason pienenemisen katsottiin johtuvan lähinnä aiempaa tiukemmista käyttöpääomavaatimuksista, jotka unionin tuotannonalan hallinto oli ottanut käyttöön.

4.4.2.5 Polkumyyntimarginaalin suuruus

(206)

Yhtä pientä taiwanilaista viejää lukuun ottamatta kaikki polkumyyntimarginaalit ylittivät selvästi vähimmäistason. Suurten tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

4.4.2.6 Kasvu

(207)

Unionin kulutus kasvoi 3 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta unionin tuotannonalan myyntimäärä pieneni 11 prosenttia. Kulutuksen kasvusta huolimatta unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan. Toisaalta asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla.

4.4.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(208)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Myyntihinta Indeksi (2012 = 100)	100	95	96	95
Tuotannon yksikkökustannukset Indeksi (2012 = 100)	100	101	103	98
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(209)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi yksikkökohtaisten myyntihintojen kehitys unionissa verrattuna niitä vastaaviin tuotantokustannuksiin. Keskimääräinen yksikkömyyntihinta kehittyi pääosin tuotantokustannuksia noudatellen. Tuotantokustannukset alenivat 2 prosenttia vuoden 2014 ja tutkimusajanjakson välillä pääraaka-aineen hinnan alenemisen vuoksi, mutta yksikkömyyntihinta laski 5 prosenttia.

(210)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli väitti, että komissio ei ollut ottanut huomioon markkinoiden yleistä tilannetta. Etenkin öljyn hinnat putosivat, mikä alensi tuotantokustannuksia. Osapuoli ei kuitenkaan toimittanut näyttöä väitteensä tueksi. Etenkin se jäi epäselväksi, miten maailmanlaajuinen öljyn hinnan lasku liittyy juuri tämän samankaltaisen tuotteen tuotantokustannuksiin. Lisäksi komission vahinkoanalyysi kattoi vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välisen kauden, jonka aikana kaikki raaka-aineet, myös energia, otettiin huomioon. Sen vuoksi väite hylättiin.

4.4.3.2 Työvoimakustannukset

(211)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

Indeksi (2012 = 100)

100

111

110

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(212)

Tarkastelujaksolla työntekijöiden keskipalkka nousi 10 prosenttia, mikä on hiukan enemmän kuin inflaatiosta johtuva unionin yleinen hintojen nousu. Tätä on kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon työntekijämäärien huomattavat leikkaukset (ks. 201 ja 202 kappale).

4.4.3.3 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(213)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta) Indeksi (2012 = 100)	100	33	23	66
Kassavirta Indeksi (2012 = 100)	100	61	33	57
Investoinnit Indeksi (2012 = 100)	100	178	128	122
Investointien tuotto Indeksi (2012 = 100)	100	28	19	48
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(214)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettotappion ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(215)

Kannattavuus kehittyi negatiivisesti vuoden 2012 tasolta [8–10] prosentista [2–4] prosenttiin vuosina 2013 ja 2014 ja koheni tutkimusajanjaksolla niin, että se oli [4–6] prosenttia. Tarkastelujaksolla otokseen valittujen yritysten myyntimäärä ja markkinaosuus pienenivät, ja ne päättivät keskittyä kalliimpien tuotteiden segmenttiin, jossa polkumyyntituontia oli vähemmän. Tämän strategian ansiosta ne kasvattivat kannattavuuttaan tutkimusajanjaksolla.

(216)

Vuosina 2013 ja 2014 otokseen valitut yritykset eivät kyenneet siirtämään tuotantokustannusten kasvua asiakkaiden maksettavaksi, mutta tutkimusajanjaksolla niiden kannattavuus sai etua tuotantokustannusten alenemisesta, joka johtui korkeammasta kapasiteetin käyttöasteesta ja heikommasta kilpailupaineesta markkinoiden kalliimpien tuotteiden segmentillä.

(217)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran kehitys oli laskeva (– 43 %), mikä johtui pääasiassa varastojen pienenemisestä.

(218)

Investointien tuotto väheni vuosien 2012 ja 2014 välillä ja elpyi tutkimusajanjaksolla kannattavuutta noudatellen. Unionin tuotannonala lisäsi investointiensa tasoa 22 prosenttia vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tätä 22 prosentin kasvua olisi kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon absoluuttiset luvut. Otokseen valittujen unionin tuottajien investointien taso oli alle miljoona euroa vuonna 2012 ja saavutti miljoonan euron tason tutkimusajanjaksolla pääasiassa normaaleihin huolto- ja turvallisuuslaitteisiin liittyvien menojen vuoksi.

(219)

Useat osapuolet väittivät, että kannattavuuden pudotusta vuosien 2012 ja 2013 välillä olisi tulkittava ottaen huomioon unionin tuotannonalan investointien merkittävä kasvu. Niiden mukaan investoinnit olivat kasvaneet 78 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä. Toisen päätelmien ilmoittamisen jälkeen osapuolet toistivat väitteensä ja totesivat, että 78 prosentin kasvua olisi pidettävä valtavana investointimenona.

(220)

Komissio huomauttaa, että unionin tuottajat eivät investoineet parantaakseen tuotantomenetelmäänsä vaan investoinnit tehtiin pakollisiin turvallisuuslaitteisiin ja huoltoon, kuten edellä on todettu. Vaikka investoinnit kasvoivatkin, samaan aikaan investointien tuotto väheni merkittävästi. Lisäksi investointeja olisi verrattava samankaltaisen tuotteen kokonaismyyntiin, ja kyseisten investointien osuus samankaltaisen tuotteen kokonaismyynnistä oli vain noin 2–4 prosenttia. Investoinnit ovat vain yksi vahinkoindikaattoreista, eikä niitä pidä analysoida erillään.

5. VAHINKOA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

(221)

Voidaan päätellä, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Etenkin unionin tuottajien tuotantoon ja markkinaosuuteen liittyvät vahinkoindikaattorit osoittavat unionin tuotannonalan vakavia vaikeuksia sekä jatkuvan hintojen alittamisen esiintymisen. Ainoa positiivinen indikaattori eli kannattavuuden hienoinen kohentuminen tutkimusajanjaksolla saavutettiin myyntimäärän ja markkinaosuuden kustannuksella, kun siirryttiin kalliimpien tuotteiden segmentille. Se ei ehkä kestä pitkään, jos myös polkumyyntituonti siirtyy kalliimpien tuotteiden segmentille. Kaikkien makro- ja mikroindikaattoreiden arviointi antaa tulokseksi kaikkiaan negatiivisen suuntauksen. Sen vuoksi voidaan päätellä, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

6. SYY-YHTEYS

(222)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana.

(223)

Nämä tekijät ovat tuonti kolmansista maista, unionin tuottajien vientitoiminta, unionin tuotannonalan alhainen kapasiteetin käyttöaste ja Taiwanista ilman polkumyyntiä tuleva tuonti.

6.1 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

(224)

Vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräiset hinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 8 129 eurosta/tonni 6 658 euroon/tonni (– 18,1 %). Alentamalla jatkuvasti yksikkömyyntihintojaan tarkastelujaksolla asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan merkittävästi vuoden 2012 (24,7 %) ja tutkimusajanjakson (30,7 %) välillä.

(225)

Vuodesta 2012 lähtien asianomaisista maista unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tulevan tuonnin jatkuvalla kasvulla on ollut selvästi negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen. Unionin tuotannonala leikkasi kustannuksiaan vähentämällä työntekijöitä ja sulkemalla tehtaita, mutta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä kasvoi jatkuvasti alenevilla hinnoilla, mikä pakotti unionin tuotannonalan vähentämään myyntimääräänsä. Tämän seurauksena unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan eikä kyennyt hyötymään kulutuksen kasvusta.

(226)

Kun otetaan huomioon selvästi todettu ajallinen yhteys polkumyynnillä jatkuvasti laskevin hinnoin tulevan tuonnin kasvun ja toisaalta unionin tuotannonalan myyntimäärien vähentymisen välillä, voidaan päätellä, että polkumyyntituonti oli syypää unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(227)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asiaomainen osapuoli väitti, että vientiä harjoittavien tuottajien myyntihintojen laskua selittää nikkelin hintojen lasku. Nikkelin hinnan ja tuontihintojen välillä ei kuitenkaan ole suoraa korrelaatiota, kuten 185 kappaleessa selitetään. Sen vuoksi väite hylättiin.

(228)

Useat osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syynä ei voi olla asianomaisista maista tuleva polkumyyntituonti, koska vain yhden otokseen valitun unionin tuottajan hinnat laskivat tarkastelujaksolla ja muut otokseen valitut unionin tuottajat pystyivät pitämään myyntihintansa samalla tasolla. Tämä väite hylätään seuraavassa esitettävistä syistä. EU:n sisäiset tilastot eivät ole luotettavia tässä tapauksessa, koska niihin sisältyy tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi myös liitososien muita lajeja. Unionin tuotannonala ei laskenut merkittävästi hintojaan tarkastelujaksolla (– 5 %), mistä kuitenkin kärsi sen myyntimäärä, joka pieneni 11 prosenttia, samoin kuin markkinaosuus, joka pieneni 5,5 prosenttia samalla kaudella.

(229)

Toisen päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet väittivät, että vastoin komission 228 kappaleessa esittämää toteamusta, Eurostatin ilmoittamista tiedoista käy ilmi unionin tuottajien hinnoittelukäytäntö, minkä vuoksi on oikein todeta, että unionin tuottajien hinnat pysyivät vakaina tarkastelujaksolla. Tähän liittyen komissio haluaa tuoda esiin seuraavat seikat. Kuten edellä selitettiin, asianomaisen CN-koodin määritelmä on laajempi kuin tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen määritelmä (ks. 158 kappale). Lisäksi asianomaiset osapuolet ovat erehtyneet todetessaan, että unionin tuottajat tuottavat vain samankaltaista tuotetta, joka kuuluu kyseisiin kahteen CN-koodiin. Unionin tuotannonala nimittäin tuottaa myös tuotteita, jotka eivät kuulu tässä asetuksessa annettuun tuotteen määritelmään eivätkä kyseisiin kahteen CN-koodiin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(230)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio vahvistaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

6.2 Muiden tekijöiden vaikutukset

6.2.1 Tuonti kolmansista maista

(231)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä (tonnia) ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä	2 515	2 755	2 762	2 503
Indeksi (2012 = 100)	100	110	110	100
Markkinaosuus (%)	18,3	19,2	18,8	17,7
Sveitsistä tulevan tuonnin määrä	1 217	1 340	1 476	1 503
Indeksi (2012 = 100)	100	110	121	123
Markkinaosuus (%)	8,8	9,3	10,1	10,6
Brasiliasta tulevan tuonnin määrä	339	350	229	278
Indeksi (2012 = 100)	100	103	68	82
Markkinaosuus (%)	2,5	2,4	1,6	2,0
Intiasta tulevan tuonnin määrä	120	146	204	201
Indeksi (2012 = 100)	100	121	169	167
Markkinaosuus (%)	0,9	1,0	1,4	1,4
Malesiasta tulevan tuonnin määrä	195	322	297	314
Indeksi (2012 = 100)	100	165	152	161
Markkinaosuus (%)	1,4	2,2	2,0	2,2
Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä	642	595	554	205
Indeksi (2012 = 100)	100	93	86	32
Markkinaosuus (%)	4,7	4,2	3,8	1,5
Lähde: Eurostat, valitus, tarkastetut kyselyvastaukset ja valituksen tekijän toimittamat tiedot.

(232)

Kiinan jälkeen suurin tarkasteltavana olevan tuotteen viejä unioniin on Sveitsi, jonka markkinaosuus on 10 prosenttia verrattuna Kiinan ja Taiwanin 30,7 prosentin osuuteen. Tämän tuonnin hinnat olivat samanlaiset kuin unionin tuotannonalan hinnat eli 10 300 euroa tonnia kohti.

(233)

Kaikista muista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus pysyivät vakaana tarkastelujakson aikana eli noin 2 500 tonnissa ja 37 prosentissa. Sen vuoksi voidaan päätellä, että tämän tuonnin vaikutus ei ollut sellainen, että se olisi poistanut syy-yhteyden Kiinasta ja Taiwanista tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

(234)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että komission olisi pitänyt analysoida Intiasta tulevan tuonnin hintavaikutusta. Tämä väite toistettiin toisen päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ja osapuolet väittivät edelleen, että Intian keskimääräiset hinnat olivat vapaassa pudotuksessa tarkastelujaksolla. Komissio huomauttaa, että Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus on 1,4 prosenttia. Intiasta peräisin olevan samankaltaisen tuotteen keskimääräinen hinta oli noin 9 500 euroa/tonni tutkimusajanjaksolla. On totta, että Intiasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen hinta laski vuoden 2012 noin 13 700 eurosta/tonni noin 9 500 euroon/tonni tutkimusajanjaksolla, mutta hinta oli edelleen 27 prosenttia korkeampi kuin Kiinasta peräisin olevan ja 61 prosenttia korkeampi kuin Taiwanista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen hinta. Sen vuoksi tämä tuonti ei poistanut syy-yhteyttä.

(235)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että komission olisi pitänyt analysoida Venäjältä tulevan samankaltaisen tuotteen tuontia. Valituksen tekijä sen sijaan katsoi, että tätä tuontia ei pitäisi ottaa huomioon syy-yhteyttä koskevassa analyysissä, koska kyseisten CN-koodien mukaan ilmoitetut tuotteet eivät ole samankaltaisia tuotteita.

(236)

Komissio havaitsi, että Venäjältä tulevan tuonnin hinnat, jotka Eurostat raportoi kyseisten CN-koodien osalta, olivat noin 1 000 euroa/tonni tutkimusajanjaksolla. Näin ollen Venäjältä tuleva tuonti liittyy eri tuotteeseen, joka on yli seitsemän kertaa edullisempi verrattuna Kiinasta tulevaan tuontiin. Sen vuoksi tätä tuontia ei pidetty merkityksellisenä syy-yhteyttä koskevan analyysin kannalta.

(237)

Toisen päätelmistä ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet väittivät, että Venäjältä ja Intiasta tulevan tuonnin vaikutusta olisi arvioitava kumulatiivisesti. Kuten 236 kappaleessa todetaan, Venäjältä peräisin olevaa tuontia ei otettu huomioon syy-yhteyttä koskevassa analyysissä, koska komissio havaitsi, että Venäjältä tulevat tuotteet eivät kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään eivätkä sen vuoksi tämän tutkimuksen piiriin. Tästä syystä tätä tuontia ei voida arvioida kumulatiivisesti Intiasta tulevan tuonnin kanssa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

6.2.2 Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(238)

Unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Vientitoiminta

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Vientimäärä etuyhteydettömille asiakkaille	645	553	530	596
Indeksi (2012 = 100)	100	86	82	92
Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	13 567	12 386	11 890	11 619
Indeksi (2012 = 100)	100	91	88	86
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(239)

Otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tietojen mukaan vientihinnat laskivat 14 prosenttia tarkastelujaksolla ja vientimäärä kolmansissa maissa oleville etuyhteydettömille asiakkaille väheni alle 1 prosentin unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä. Tutkimusajanjaksolla aiheutuneet tappiot eivät kuitenkaan olleet merkittäviä ja niiden osuus oli alle 0,8 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaisliikevaihdosta.

(240)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei poista syy-yhteyttä.

6.2.3 Unioni tuotannonalan alhainen kapasiteetin käyttöaste

(241)

Ottaen huomioon otokseen valittujen yritysten alhaisen kapasiteetin käyttöasteen koko tarkastelujakson ajan komissio tutki myös, olisiko ylikapasiteetti voinut vaikuttaa vahinkoon tai jopa poistaa syy-yhteyden. Tässä vaiheessa komissio katsoo, että näin ei ole. Ensinnäkin yrityksillä on oltava merkittävä teoreettinen kapasiteetti, jotta ne voivat vastata kaikkiin asiakkaiden tarpeisiin, mutta koko teoreettisen kapasiteetin käyttö on epärealistista (ks. 197 kappale). Toiseksi unionin tuotannonala oli kannattava, vaikka sen kapasiteetin käyttöaste oli alempi vuonna 2012, mikä viittaisi siihen, että ylikapasiteetti ei aiheuttanut vahinkoa. Sen vuoksi päätellään, että alhaisen kapasiteetin käyttöasteen vaikutus ei ole merkittävä eikä näin ollen voi poistaa syy-yhteyttä.

6.2.4 Ilman polkumyyntiä tuleva tuonti Taiwanista

(242)

Ilman polkumyyntiä tulevan tuonnin määrä oli merkityksetön (300 kg tutkimusajanjaksolla) verrattuna unionin kokonaiskulutukseen (14 145 tonnia). Sen vuoksi päätellään, että tämän tuonnin vaikutus unionin tuotannonalaan ei ole merkittävä eikä näin ollen voi poistaa syy-yhteyttä.

6.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(243)

Unionin tuottajille aiheutuneen vahingon ja asianomaisista maista tulevan polkumyyntituonnin välille vahvistettiin syy-yhteys.

(244)

Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan lisääntyneen tuonnin hintojen ja määrien unionin tuotannonalalle aiheuttama paine tarkastelujaksolla ei antanut unionin tuotannonalalle mahdollisuutta hyötyä EU:n markkinoiden hitaasta elpymisestä. Edellä esitetty vahinkoindikaattoreiden analyysi osoittaa, että unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen kokonaisuudessaan vaikutti Kiinasta ja Taiwanista unionin hinnat alittavin alhaisin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin kasvu. Kiinalaiset ja taiwanilaiset viejät onnistuivat saamaan merkittävän markkinaosuuden (30,7 % tutkimusajanjaksolla verrattuna 24,7 %:iin vuonna 2012) unionin tuotannonalan kustannuksella. Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 5,5 prosenttiyksikköä ja myyntimäärä 11 prosenttia samaan aikaan, kun kulutus unionin markkinoilla kasvoi.

(245)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Muiden yksilöityjen tekijöiden eli kolmansista maista tulevan tuonnin, unionin tuottajien vientitoiminnan, unionin tuotannonalan alhaisen kapasiteetin käyttöasteen ja Taiwanista ilman polkumyyntiä tulevan tuonnin ei havaittu poistavan syy-yhteyttä. Vaikka niiden vaikutusta tarkasteltaisiin yhdessäkin, komission päätelmä on sama: ilman polkumyyntituontia unionin tuotannonalaan ei olisi kohdistunut negatiivisia vaikutuksia niin merkittävässä määrin. Etenkään markkinaosuus ei olisi laskenut niin alhaiselle tasolle ja kannattavuus olisi ollut kohtuullinen.

(246)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä oli asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuva tuonti, eivätkä muut tekijät, tarkasteltuina yksin tai yhdessä, poistaneet syy-yhteyttä.

7. UNIONIN ETU

(247)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, oliko pakottavia syitä, joiden vuoksi pitäisi päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto on unionin edun vastaista tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on vahvistettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

7.1 Unionin tuotannonalan etu

(248)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut 10 jäsenvaltioon (Espanja, Italia, Itävalta, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Tšekki) ja työllistää suoraan noin 500 henkeä ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien alalla.

(249)

Yksikään tiedossa olevista tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten edellä vahinkoindikaattoreiden analyysissä osoitetaan, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni ja polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti siihen kielteisesti.

(250)

Odotettavissa on, että lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotto palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset unionin markkinoille ja antaa unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan kannattavuus paranisi tasolle, jota pidetään välttämättömänä tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla. Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. On muistettava, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla.

(251)

Vaikutus kohdistui pahiten etenkin unionin tuottajien tuotantoon, tuotantokapasiteettiin ja markkinaosuuteen liittyviin vahinkoindikaattoreihin. Tämän vuoksi toimenpiteiden käyttöönotto on tärkeää, jotta voidaan palauttaa markkinat sellaisiksi, joilla ei esiinny polkumyyntiä eikä vahinkoa, ja jotta kaikilla tuottajilla on mahdollisuus toimia unionin markkinoilla tasapuolisissa toimintaolosuhteissa. Sitä vastoin jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen.

(252)

Komissio tarkasti 35 kappaleessa esitetyn väitteen (myös tekemällä tarkastuskäynnin unionin tuotannonalan päätoimipaikkaan). Komissio päätteli esitetyn väitteen vastaisesti, että i) ulkoisen jalostusmenettelyn nojalla tuodut tuotteet ovat suorassa kilpailussa muiden unionin tuottajien tuotteiden kanssa; ii) käyttöön otetulla 41,9 prosentin tullilla, jota sovelletaan kiinalaiseen tuottajaan, jonka kanssa kyseisellä EU:n yrityksellä on ulkoinen jalostusmenettelyjärjestely, pitäisi olla vähäinen taloudellinen vaikutus (10–15 %) unionin tuottajan tuloihin, jotka se saa ulkoiseen jalostusmenettelyyn liittyvästä liiketoiminnasta; iii) toimenpiteiden käyttöönoton ei pitäisi vaarantaa unionin tuottajan ulkoiseen jalostusmenettelyyn liittyvän liiketoiminnan elinkelpoisuutta, minkä vuoksi työntekijämäärän ei pitäisi vähentyä eikä EU:n varojen tarkoituksen vaarantua. Sen vuoksi väite hylättiin. Tässä yhteydessä komissio muistuttaa myös, että unionin tullikoodeksin mukaan yleissääntönä kaupan suojatulleja sovelletaan ulkoiseen jalostusmenettelyyn, kun unionin ulkopuolella suoritettu toiminta antaa tavaralle muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän, kuten tässä vaikuttaisi olevan. Mitään tullia ei sitä vastoin sovelleta, jos ja siinä määrin, kun tavarat, joilla on muu kuin etuuskohteluun oikeuttava alkuperä, pysyvät unionissa.

(253)

Sen vuoksi päätellään, että polkumyynnin vastaisten tullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden toipua havaitun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

7.2 Etuyhteydettömien tuojien etu

(254)

Kuten 18 kappaleessa todetaan, vain yksi tuoja toimitti yksityiskohtaisia tietoja polkumyyntitullien vaikutuksesta. Kyseinen tuoja katsoi, että alkuvaikutuksena on hintojen nousu, joka vaikuttaa negatiivisesti sen toimintaan toimitusaikojen ja kilpailukyvyn kannalta. Sama tuoja totesi vielä, että se keskittyisi enemmän muihin liitososia valmistaviin maihin, kuten Malesiaan, Vietnamiin ja Koreaan. Uusien kauppakumppaneiden valintaprosessi kuitenkin veisi aikaa ja aiheuttaisi kustannuksia. Lisäksi se haittaisi varastojen tason ja tuotteiden laadun jatkuvuutta, millä puolestaan olisi negatiivinen vaikutus asiakkaille tarjotun palvelun laatuun.

(255)

Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että tuojat voivat vaihtaa muihin hankintalähteisiin, minkä ansiosta toimenpiteiden negatiivista vaikutusta voidaan lieventää.

(256)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli kiisti havainnon. Se väitti, että unionin tuottajat eivät pysty palvelemaan unionin markkinoita. Lisäksi esimerkiksi Malesiaan tai Thaimaahan sijoittautuneet liitososien tuottajat eivät pystyisi toimittamaan unionin tuojille niiden tarvitsemaa määrää ja laatua.

(257)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Unionin tuottajat toimivat tällä hetkellä käyttämällä keskimäärin 42 prosenttia kapasiteetistaan. Näin ollen on todennäköistä, että ne pystyvät kasvattamaan tuotantoaan ja toimittamaan unionin markkinoille enemmän kuin tällä hetkellä. Lisäksi liitososia tuotetaan useissa muissakin kolmansissa maissa, kuten Intiassa, Malesiassa, Thaimaassa, Koreassa ja Japanissa. Sen vuoksi komissio katsoo, että unionin markkinoilla ei ole riskiä tuotteen puuttumisesta.

(258)

Tällä perusteella päätellään, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittävästi negatiivisia vaikutuksia tuojiin.

7.3 Käyttäjien etu

(259)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen käyttäjiä on teollisuuden eri aloilla. Käyttäjien kannalta ratkaiseva tekijä on tuotteen saatavuus tarvittavassa määrin ja tarvitun laatuisena.

(260)

Koska tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain yksi käyttäjä, komissio ei voinut laskea toimenpiteen vaikutusta käyttäjiin laajemmin. Kyseisen yhteistyössä toimineen käyttäjän vastauksen perusteella mahdollisen polkumyyntitullin vaikutus sen kustannuksiin on kuitenkin merkityksetön (alle 1 % sen liikevaihdosta). EU:n tuotannonalalla on joka tapauksessa kapasiteettia tyydyttää EU:n kysyntä ja on myös muita kolmansia maita, jotka voivat toimittaa EU:hun tasapuolisten toimintaedellytysten vallitessa.

(261)

Edellä esitetyistä syistä päätellään, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä vaikutuksia käyttäjiin.

7.4 Unionin etua koskevat päätelmät

(262)

Edellä esitetty huomioon ottaen komissio päätteli, että ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(263)

Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia etuyhteydettömiin tuojiin ja käyttäjiin lieventää se, että käytettävissä on vaihtoehtoisia hankintalähteitä.

(264)

Kun lisäksi tarkastellaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kokonaisvaikutusta unionin markkinoihin, myönteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat etenkin unionin tuotannonalaan, vaikuttavat olevan suuremmat kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat muihin eturyhmiin.

8. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(265)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön lopulliset toimenpiteet, jotta annetaan unionin tuotannonalalle mahdollisuus toipua polkumyynnillä tulleen tuonnin aiheuttamasta vahingosta.

8.1 Vahingon korjaava taso (Vahinkomarginaali)

(266)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(267)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa ja saamaan samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla sellaisen voiton (ennen veroja), jonka tällainen tuotannonala voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(268)

Määrittääkseen tavoitevoiton komissio otti huomioon etuyhteydettömässä myynnissä saadut voitot, joita käytetään vahingon korjaavan tason määrittämiseen.

(269)

Tavoitevoittomarginaaliksi asetettiin alustavasti [7–12] prosenttia otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömästä myynnistä vuonna 2012 saaman voiton mukaisesti. Vaikka kiinalaista ja taiwanilaista tuontia oli jo unionin markkinoilla, vuonna 2012 polkumyyntituonnin hinnat eivät olleet vielä laskeneet merkittävästi. Sen vuoksi komissio katsoi, että vuoden 2012 kannattavuus oli saatu tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

(270)

Komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan lisäämällä edellä mainitun [7–12] prosentin voittomarginaalin otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana. Kolmesta unionin tuottajasta yhden ilmoittamat valmistuskustannukset laskettiin uudelleen vakiokustannusten (raaka-ainekustannukset plus jalostuskustannukset plus myynti-, yleis- ja hallintokustannukset) perusteella, koska tosiasialliset kustannukset eivät olleet edustavia sen vuoksi, että joitakin tuotevalvontakoodiin kuuluvia ja tutkimusajanjaksolla myytyjä tuotteita valmistettiin erittäin vähän.

(271)

Komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisten maiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oikaistiin asianmukaisesti tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, otokseen kuuluneiden unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(272)

Tämän tuloksena viitehinnan alittavuuden marginaalit ovat välillä 75,4–127,1 prosenttia, kun verrataan Kiinan CIF-hintoja unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintoihin ja 104,4–110,0 prosenttia, kun verrataan Taiwanin CIF-hintoja unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintoihin.

(273)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet vaativat tarkempia tietoja vahinkolaskelmista. Komissio katsoi, että kaikki osapuolet olivat jo saaneet yksityiskohtaiset vahinkolaskelmat. Se noudatti vakiokäytäntöä ja ilmoitti kaikki merkitykselliset tiedot asianmukaisesti ottaen huomioon lähdetietojen luottamuksellisuuden.

(274)

Useat osapuolet väittivät, että ei ole asianmukaista perustaa vahinkoa aiheuttamatonta hintaa kolmen otokseen valitun unionin tuottajan tuotantokustannuksiin, koska ei ole mitään näyttöä siitä, että niiden tuotantokustannukset ovat edustavia koko unionin tuotannonalan tasolla. Nämä osapuolet eivät selittäneet komissiolle, miksi sen olisi tässä tapauksessa poikettava normaalista käytännöstään, jonka mukaan käytetään otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksia. Lisäksi väitteen vastaisesti tutkimuksessa vahvistettiin, että kolmen unionin tuottajan tuotantokustannukset ovat itse asiassa unionin tuotannonalaa edustavia. Tutkimuksen aikana komissio ei havainnut mitään seikkoja tai ongelmia, jotka olisivat viitanneet siihen, että otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannukset eivät olisi samankaltaista tuotetta edustavia.

(275)

Samat asianomaiset osapuolet väittivät vielä, että viitehinnan alittavuuden marginaalit on laskettu virheellisesti, koska tilastojen mukaan kolmesta otokseen valitusta unionin tuottajasta yhden keskimääräinen hinta on merkittävästi korkeampi kuin muiden. Komissio myöntää, että yhden unionin tuottajan hinnat ovat korkeammat kuin muiden, mutta se huomauttaa, että hintojen analysointi CN-koodin tasolla on harhaanjohtavaa, koska siinä ei oteta huomioon taustalla olevaa tuotevalikoimaa eikä sitä, että jotkin tuotteista jätettiin tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Kuten edellä todetaan, viitehinnan alittavuuden marginaalit laskettiin tuotelajikohtaisten tuotantokustannusten perusteella. Näin ollen käytettiin ainoastaan vastaavien tuotelajien tuotantokustannuksia.

(276)

Vaikka komissio poistaisikin juuri tämän unionin tuottajan kustannustiedot ja käyttäisi vain muiden otokseen valittujen unionin tuottajien kustannustietoja, tulos olisi kuitenkin samaa luokkaa. Tämän menetelmän perusteella saadut viitehinnan alittavuuden marginaalit ovat 60–95 prosenttia, kun verrataan Kiinan CIF-hintoja unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -tavoitehintoihin. Väitteen hyväksymisellä ei olisi kuitenkaan mitään vaikutusta lopullisiin toimenpiteisiin. Lisäksi se tarkoittaisi sitä, että verrataan tuotelajeja täysin eri raaka-aineiden perusteella. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(277)

Useat osapuolet väittivät, että vakiokustannusten käyttäminen tosiasiallisten kustannusten sijaan johti vääristyneeseen tavoitehintaan, koska useita tuotteen ominaisuuksia jätettiin huomiotta. Tältä osin komissio huomauttaa, että se jätti yhden otokseen valitun unionin tuottajan valmistuskustannukset huomiotta, koska – toisin kuin asianomaiset osapuolet väittävät – tosiasiallisten valmistuskustannusten käyttäminen olisi johtanut vääristyneeseen tulokseen. Käyttämällä vakiokustannusmenetelmää komissio pystyi poistamaan epäedustavien alhaisten määrien aiheuttaman vääristymän. Sen vuoksi komissio vahvisti, että käytetty menetelmä oli asianmukainen.

(278)

Useat osapuolet väittivät, että viitehinnan alittavuuden laskelmissa käytettyä menetelmää olisi sovellettava tasapuolisesti eli olisi käytettävä samaa tuotelajien ryhmittelyä tarkasteltavana olevan ja samankaltaisen tuotteen osalta. Komissio myöntää aluksi käytetyn menetelmän puutteet, ja se tarkisti viitehinnan alittavuuden laskelmia vastaavasti. Komissio huomauttaa, että muutos vaikutti vain tuotelajeihin, joiden raaka-aineena käytetään saumattomia putkia, ja vain niihin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotka käyttävät tätä raaka-ainetta. Tämän tuloksena uudet viitehinnan alittavuuden marginaalit ovat 75,7–112,2 prosenttia, kun verrataan Kiinan CIF-hintoja unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -tavoitehintoihin.

(279)

Toisen päätelmistä ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet väittivät, että ei ollut asianmukaista verrata vientiä harjoittavien tuottajien hintaa tavoitehintaan, joka oli saatu saumattomista putkista valmistettujen liitososien raaka-aineen laatuluokan perusteella. Nämä osapuolet toistivat lisäksi, että tavoitehinta olisi pitänyt määrittää kullekin tuotelajille eikä kullekin raaka-aineluokalle.

(280)

Komissio yritti tehdä laskelmat asianomaisten osapuolten esittämällä tavalla eli tuotevalvontakoodikohtaisen analyysin perusteella. Se kuitenkin havaitsi, että tulokset olivat epäluotettavia joidenkin tuotevalvontakoodien osalta, mikä johtui unioniin tuoduista ja unionin tuottajien tuottamista merkittävästi erilaisista määristä. Sen vuoksi se piti 270 ja 271 kappaleessa kuvattua menetelmää asianmukaisempana, minkä vuoksi kyseinen väite hylättiin.

(281)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio vahvistaa Taiwania koskeviksi viitehinnan alittavuuden marginaaleiksi 272 kappaleessa esitetyt marginaalit.

8.2 Lopulliset toimenpiteet

(282)

Edellä esitetyn perusteella lopullisten polkumyyntitullien määrät – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys	Vahinkomarginaali (%)	Polkumyyntimarginaali (%)	Lopullinen polkumyyntitulli (%)
Taiwan
King Lai Hygienic Materials Co., Ltd	—	0,0	0,0
Ta Chen Stainless Pipes Co., Ltd	104,4	5,1	5,1
Jäännöstulli	110,0	12,1	12,1
Kiinan kansantasavalta
Zhejiang Good Fittings Co., Ltd	112,2	55,3	55,3
Zhejiang Jndia Pipeline Industry Co., Ltd	105,9	48,9	48,9
Suzhou Yuli Pipeline Industry Co., Ltd (*2)	75,7	30,7	30,7
Jiangsu Judd Pipeline Industry Co., Ltd (*2)	75,7	30,7	30,7
Painotettu keskiarvo (*3)	93,1	41,9	41,9
Jäännöstulli (*4)	127,1	64,9	64,9

(283)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastivat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(284)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen jälkeen. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Pyynnössä on oltava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, muun muassa muutokset tuotantoon liittyvässä yrityksen toiminnassa; kotimarkkina- ja vientimyynti, johon liittyy esimerkiksi nimenmuutos tai tuotanto- ja myyntiyksikön muutos. Komissio saattaa ajan tasalle luettelon yrityksistä, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, mikäli se on perusteltua.

(285)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä 1 artiklan 3 kohdassa asetetut vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(286)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

9. LOPPUSÄÄNNÖKSET

(287)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(288)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevia tyssähitsauksessa käytettäviä putkien liitososia, jotka on valmistettu austeniittisista ruostumattomista teräslajeista ja jotka vastaavat AISI-tyyppejä 304, 304L, 316, 316L, 316Ti, 321 ja 321H ja niitä vastaavia tyyppejä muissa standardeissa; liitososien suurin ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä, seinämän paksuus on enintään 16 millimetriä, niiden viimeistellyn pinnan keskimääräinen karheus (Ra) on vähintään 0,8 mikrometriä ja ne ovat laipattomia, viimeisteltynä tai viimeistelemättömänä. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 23 10 ja ex 7307 23 90 (Taric-koodit 7307231015, 7307231025, 7307239015, 7307239025).

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tuotteeseen, jonka jäljempänä luetellut yritykset ovat tuottaneet, sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavat:

Yritys	Lopullinen polkumyyntitulli (%)	Taric-lisäkoodi
Taiwan
King Lai Hygienic Materials Co., Ltd	0,0	C175
Ta Chen Stainless Pipes Co., Ltd	5,1	C176
Kaikki muut yritykset	12,1	C999
Kiinan kansantasavalta
Zhejiang Good Fittings Co., Ltd	55,3	C177
Zhejiang Jndia Pipeline Industry Co., Ltd	48,9	C178
Suzhou Yuli Pipeline Industry Co., Ltd	30,7	C179
Jiangsu Judd Pipeline Industry Co., Ltd	30,7	C180
Kaikki muut yhteistyössä toimineet yritykset:
Alfa Laval Flow Equipment (Kunshan) Co., Ltd	41,9	C182
Kunshan Kinglai Hygienic Materials Co., Ltd	41,9	C184
Wifang Huoda Pipe Fittings Manufacture Co., Ltd	41,9	C186
Yada Piping Solutions Co., Ltd	41,9	C187
Jiangsu Huayang Metal Pipes Co., Ltd	41,9	C188
Kaikki muut yritykset	64,9	C999

3. Kun jokin Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävää näyttöä siitä, että

a)	se ei vienyt unioniin tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta tutkimusajanjakson (1 päivän lokakuuta 2014 ja 30 päivän syyskuuta 2015 välisenä) aikana,

b)	se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä, ja

se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän määrän viemiseksi unioniin, edellä 1 artiklan 2 kohdassa olevaa taulukkoa voidaan muuttaa lisäämällä uusi vientiä harjoittava tuottaja yhteistyössä toimineisiin mutta otoksen ulkopuolisiin yrityksiin, ja siihen voidaan näin ollen soveltaa otokseen kuuluneiden yritysten painotettua keskimääräistä tullia.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) EUVL C 357, 29.10.2015, s. 5.

(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).

(4) Tuomioistuimen (suuri jaosto) tuomio, 8 päivänä syyskuuta 2015, asia C-511/13 P, Philips Lighting Poland SA, Philips Lighting BV v. Euroopan unionin neuvosto, Hangzhou Duralamp Electronics Co., Ltd, GE Hungary Ipari és Kereskedelmi Zrt. (GE Hungary Zrt.), Osram GmbH, Euroopan komissio.

(5) Komission päätös 2013/440/EU, tehty 20 päivänä elokuuta 2013, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkenosien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä (EUVL L 223, 21.8.2013, s. 13).

(6) EU-India Bed Linen (asia AB-2000-13), 76 kohta: ”…ilmaisun ”painotettu keskiarvo” käyttö yhdessä ilmaisujen ”määrät” ja ”viejät tai tuottajat” monikkomuodossa [WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen] 2.2.2 artiklan ii alakohdassa selkeästi edellyttää, että käytetään useamman kuin yhden viejän tai tuottajan tietoja. Päättelemme, että tässä määräyksessä esitettyä määrien tai myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton laskentamenetelmää voidaan käyttää vain, jos saatavilla on useampaan kuin yhteen viejään tai tuottajaan liittyviä tietoja.”

(7) Article 21.5 Appellate Body Report, EU – Definitive Anti-Dumping Measures on Certain Iron or Steel fasteners from China, WT/DS397/AB/RW.

(8) On myös syytä huomata, että hinnat Kiinan terässektorilla ovat vääristyneitä valtio-omisteisten yhtiöiden toiminnan ja erilaisten tukijärjestelmien vuoksi. Ks. esimerkiksi Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen (COM(2016) 155 final); Subsidies to Chinese Industry: State Capitalism, Business Strategy and Trade Policy by Usha C. V. Haley and George T. Haley, Oxford University Press, USA, April 25, 2013.

(9) Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi menetelmän 16 päivänä joulukuuta 2011 asiassa T-423/09, Dashiqiao v. neuvosto, antamassaan tuomiossa (ECLI:EU:T:2011:764), 34–50 kohta.

(*1) Osa Yuli-Judd-ryhmää.

(10) Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja taiwanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan myymien samankaltaisten tuotelajien eli 45 tuotelajin vertailu osoitti, että kiinalaisten saumattomien liitososien keskimääräinen hinta on noin 15 prosenttia korkeampi kuin taiwanilaisten hitsattujen liitososien keskimääräinen hinta. Kun otetaan huomioon saumattoman teräksen huomattavasti korkeampi laatu ja laadun vaikutus ostopäätökseen, tuotteet näin ollen kilpailevat keskenään – myös kilpailulainsäädäntöön perustuvan arvioinnin mukaan.

(11) Ks. Lontoon metallipörssin verkkosivu: London Metal Exchange, https://www.lme.com/en-gb/metals/non-ferrous/nickel/

(*2) Osa Yuli-Judd-ryhmää.

(*3) Sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin: Alfa Laval Flow Equipment (Kunshan) Co., Ltd, Kunshan Kinglai Hygienic Materials Co., Ltd, Wifang Huoda Pipe Fittings Manufacture Co., Ltd, Yada Piping Solutions Co., Ltd, Jiangsu Huayang Metal Pipes Co., Ltd.

(*4) Sovelletaan yhteistyöstä kieltäytyneisiin yrityksiin sekä yritykseen Shanghai Max Fittings Co., Ltd (alun perin otokseen valittu yritys, joka kieltäytyi myöhemmin yhteistyöstä).

27.1.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 22/65

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2017/146,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2016,

oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa, täydentää komission suositusta (EU) 2016/1374

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komissio esitti 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista Puolassa koskevassa suosituksessa (1) huolensa maan perustuslakituomioistuimen tilanteesta ja antoi suosituksia ongelmien korjaamiseksi.

(2)

Komissio antoi suosituksen oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen (2) mukaisesti. Toimintakehyksessä esitetään, miten komissio aikoo toimia siinä tapauksessa, että jossakin unionin jäsenvaltiossa on nähtävissä selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta uhkasta, ja selitetään oikeusvaltiokäsitteeseen sisältyvät periaatteet. Toimintakehyksessä annetaan ohjeita komission ja kyseisen jäsenvaltion vuoropuheluun. Tarkoituksena on estää sellaisen oikeusvaltioon kohdistuvan järjestelmätason uhkan muodostuminen, josta saattaisi kehittyä ”selvä vaara, että unionin arvoja loukataan vakavasti” niin, että olisi otettava käyttöön SEU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu menettely. Jos jossakin jäsenvaltiossa on selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta järjestelmätason uhkasta, komissio käynnistää jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti.

(3)

Euroopan unioni perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklassa vahvistetuille yhteisille arvoille, joihin kuuluu oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Sen lisäksi, että komission tehtävänä on varmistaa EU:n oikeuden noudattaminen, se vastaa yhdessä Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja neuvoston kanssa unionin yhteisten arvojen takaamisesta.

(4)

Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä ja Euroopan neuvoston laatimissa asiakirjoissa, jotka perustuvat pitkälti Demokratiaa oikeusteitse -komission (Venetsian komissio) asiantuntemukseen, esitetään ei-tyhjentävä luettelo oikeusvaltiokäsitteeseen sisältyvistä periaatteista ja määritellään siten oikeusvaltion perusmerkitys SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuna EU:n yhteisenä arvona. Näitä periaatteita ovat laillisuus, joka tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on läpinäkyvä, vastuullinen, demokraattinen ja moniarvoinen, oikeusvarmuus, toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto, riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet, tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perusoikeuksien kunnioittaminen, sekä yhdenvertaisuus lain edessä (3). Sen lisäksi, että valtioelinten tehtävänä on pitää yllä näitä periaatteita ja arvoja, niillä on velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä.

(5)

Komissio esitti 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan suosituksessa seikat, joiden vuoksi se päätti 13 päivänä tammikuuta 2016 tarkastella tilannetta oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti ja antaa 1 päivänä kesäkuuta 2016 lausunnon oikeusvaltion tilanteesta Puolassa. Suosituksessa myös todettiin, että vuoropuhelu komission ja Puolan hallituksen välillä ei hälventänyt komission huolenaiheita.

(6)	Komissio katsoi suosituksessa, että Puolassa oli oikeusvaltioon kohdistuva järjestelmätason uhka, ja suositti, että Puolan viranomaiset toteuttaisivat tarvittavat toimenpiteet tämän uhkan korjaamiseksi kiireellisesti.

(7)

Komissio suositti erityisesti, että Puolan viranomaiset a) panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamat tuomiot, joissa edellytetään, että Puolan parlamentin alahuoneen, Sejmin (7:nnen vaalikauden kokoonpano), lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria voivat ottaa vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa ja että 8:nnen Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämät kolme tuomaria eivät ota tuomarin virkaa vastaan; b) julkaisevat ja panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamat tuomiot ja varmistavat, että tämän jälkeen annetut tuomiot julkaistaan automaattisesti ja ettei julkaiseminen edellytä toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjän päätöstä; c) varmistavat, että perustuslakituomioistuinta koskevan lain muutoksissa noudatetaan perustuslakituomioistuimen tuomioita, myös 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 ja 9 päivänä maaliskuuta 2016 annettuja tuomioita, ja että niissä otetaan täysimääräisesti huomioon Venetsian komission lausunto; ja varmistavat, että uusilla vaatimuksilla ei heikennetä perustuslakituomioistuimen tehokkuutta perustuslain takaajana; d) varmistavat, että perustuslakituomioistuin voi tarkistaa perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun uuden lain perustuslainmukaisuuden ennen sen voimaantuloa, ja julkaisevat ja panevat asiaa koskevan perustuslakituomioistuimen tuomion täysimääräisesti täytäntöön; e) pidättyvät sellaisista toimista ja julkisista lausumista, jotka voisivat heikentää perustuslakituomioistuimen legitiimiyttä ja tehokkuutta.

(8)	Komissio kehotti Puolan hallitusta ratkaisemaan suosituksessa yksilöidyt ongelmat kolmen kuukauden kuluessa ja ilmoittamaan komissiolle tätä varten toteutetuista toimenpiteistä. Komissio ilmoitti olevansa valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua Puolan hallituksen kanssa.

(9)	Heinäkuun 30 päivänä 2016 Puolan presidentti allekirjoitti 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain, ja se julkaistiin virallisessa lehdessä 1 päivänä elokuuta 2016.

(10)

Perustuslakituomioistuin antoi 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettua lakia koskevan tuomion 11 päivänä elokuuta 2016 (4). Tuomion mukaan useat lain säännökset ovat perustuslain vastaisia, ja komissio katsoi suosituksessaan niiden kaikkien olevan huolestuttavia. Perustuslain vastaisuuteen liittyviä huolenaiheita herättävät erityisesti toimivallanjaon ja valtaoikeuksien tasapainon periaatteet (5), tuomioistuinten riippumattomuus muista vallankäyttöelimistä (5), tuomarien riippumattomuus (6) ja julkisten instituutioiden lahjomattomuuden ja tehokkuuden periaate (7). Puolan hallitus ei kuitenkaan tunnustanut tuomion pätevyyttä eikä julkaissut sitä virallisessa lehdessä.

(11)

Elokuun 16 päivänä 2016 Puolan hallitus julkaisi 21 tuomiota, jotka perustuslakituomioistuin oli antanut 6 päivän huhtikuuta ja 19 päivän heinäkuuta 2016 välisenä aikana. Julkaiseminen näyttää perustuneen 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain 89 §:ään. Tämän lainkohdan mukaan ”tuomiot, jotka perustuslakituomioistuin on antanut ennen 20 päivää heinäkuuta 2016 perustuslakituomioistuimesta 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetun lain vastaisesti, julkaistaan 30 päivän kuluessa tämän lain voimaantulosta, lukuun ottamatta tuomioita, jotka koskevat sellaisia normatiivisia säädöksiä, joiden oikeusvaikutukset ovat lakanneet”. Kyseinen säännös on yksi perustuslakituomioistuimen 11 päivänä elokuuta 2016 antamassa tuomiossa perustuslainvastaisiksi todetuista säännöksistä. Hallitus ei ole julkaissut myöskään 9 päivänä maaliskuuta 2016 ja 11 päivänä elokuuta 2016 annettuja tuomioita eikä 11 päivän elokuuta 2016 jälkeen annettuja 16:ta tuomiota.

(12)	Puolan syyttäjänvirasto ilmoitti 18 päivänä elokuuta 2016, että perustuslakituomioistuimen presidenttiä vastaan aloitettaisiin rikostutkinta, koska tämä ei ollut sallinut uuden Sejmin joulukuussa 2015 nimittämien kolmen tuomarin astua virkaansa.

(13)

Euroopan parlamentti antoi 14 päivänä syyskuuta 2016 Puolan tilannetta koskevan päätöslauselman (8), jossa se muun muassa kehottaa ”Puolan hallitusta tekemään yhteistyötä komission kanssa perussopimuksissa esitetyn vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti, ja kehottaa hallitusta käyttämään komission sille myöntämän kolmen kuukauden määräajan kaikkien Sejmissä edustettuina olevien puolueiden osallistamiseen sellaisen kompromissin etsimiseen, jolla nykyinen perustuslaillinen kriisi voidaan ratkaista Venetsian komission lausuntoa ja komission suositusta tinkimättä noudattaen”.

(14)

Joukko Sejmin jäseniä esitti 30 päivänä syyskuuta 2016 uuden säädösehdotuksen, joka koski perustuslakituomioistuimen tuomareiden asemaa. Ehdotuksen säännökset koskevat perustuslakituomioistuimen tuomareiden oikeuksia ja velvollisuuksia, tuomareiden nimittämiseen liittyviä järjestelyjä, tuomareiden toimikautta ja sen päättymistä sekä tuomareiden koskemattomuutta ja henkilökohtaista lahjomattomuutta ja heihin kohdistuvia kurinpitotoimia.

(15)

Venetsian komissio antoi 14 päivänä lokakuuta 2016 lausunnon 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetusta laista (9). Lausunnon mukaan kyseinen laki sisältää joitakin parannuksia verrattuna 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun lakiin, josta Venetsian komissio antoi lausunnon maaliskuussa 2016. Venetsian komissio totesi kuitenkin, että parannukset olivat liian rajoittuneita, koska eräät muut lain säännökset viivästyttäisivät ja haittaisivat perustuslakituomioistuimen työskentelyä huomattavasti ja tekisivät siitä tehotonta sekä heikentäisivät perustuslakituomioistuimen riippumattomuutta, koska sen toimintaan kohdistuisi niiden perusteella liiallista lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan valvontaa. Tällaisia ovat muun muassa säännökset, jotka koskevat asian käsittelyn lykkäämistä enintään kuudella kuukaudella neljän tuomarin pyynnöstä, valtakunnansyyttäjän mahdollisuutta keskeyttää asian käsittely jäämällä pois oikeudenistunnosta sekä kaikkien institutionaalisten asioiden käsittelyn keskeyttämistä kuudeksi kuukaudeksi ja kirjaamista sen jälkeen uudelleen. Lausunnossa arvosteltiin myös järjestelyä, jonka mukaan ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan esitetään tasavallan presidentille, koska se voi johtaa ehdokkaan nimittämiseen ilman, että merkittävä osa tuomareista tukee ehdokasta. Lisäksi pääministerin kanslia on ilmoittanut harjoittavansa perustuslakituomioistuimen tuomioiden pätevyyden valvontaa ja kieltäytynyt niiden julkaisemisesta ilman mitään perustuslaillista tai muuta oikeusperustaa. Lausunnossa myös korostettiin, että tuomarien nimittämiseen liittyvää ongelmaa ei ole ratkaistu suosituksen mukaisesti ja että sen 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain säännöksen täytäntöönpano, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen presidentin on annettava asioita käsiteltäväksi joulukuussa nimitetyille tuomareille, olisi vastoin perustuslakituomioistuimen tuomioita, jotka ovat yleisesti sitovia, mikä tarkoittaa että ne sitovat kaikkia valtioelimiä, myös perustuslakituomioistuinta ja sen presidenttiä. Lausunnon päätelmänä on, että Puolan parlamentti on lain hyväksyessään käyttänyt perustuslainmukaisuuden tarkistamista koskevia valtuuksia, joita sillä ei ole silloin kun se toimii tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Venetsian komissio katsoi, että Puolan parlamentti ja hallitus asettivat edelleen kyseenalaiseksi perustuslakituomioistuimen aseman perustuslaillisten kysymysten ylimpänä tulkitsijana ja ottivat nämä valtuudet omiin käsiinsä. Ne loivat perustuslakituomioistuimen tehokkaalle toiminnalle uusia esteitä ja heikensivät edelleen sen riippumattomuutta. Pidentäessään perustuslaillista kriisiä ne hankaloittivat perustuslakituomioistuimen toimintaa, sillä lausunnon mukaan perustuslakituomioistuin ei voi täyttää perustuslaillista tehtäväänsä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien valvojana. Puolan hallitus päätti olla osallistumatta 14 päivänä lokakuuta 2016 järjestettyyn Venetsian komission istuntoon, koska se piti tämän antamaa lausuntoa yksipuolisena ja katsoi, että siinä ei ollut otettu huomioon hallituksen kantaa.

(16)

Joukko Sejmin jäseniä esitti 26 päivänä lokakuuta 2016 uuden säädösehdotuksen, joka koski perustuslakituomioistuimen organisaatiota ja menettelyjä. Ehdotus sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä perustuslakituomioistuimen organisaatiosta ja menettelyistä, muun muassa presidentin ja varapresidentin valintaa koskevat uudet säännöt. Ehdotus täydentää Sejmille 30 päivänä syyskuuta 2016 esitettyä säädösehdotusta, joka koskee perustuslakituomioistuimen tuomareiden asemaa (ks. edellä). Molemmat ehdotukset liittyvät läheisesti toisiinsa, ja niillä on tarkoitus korvata 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettu laki.

(17)

Puolan hallitus vastasi komission suositukseen 27 päivänä lokakuuta 2016 eli suosituksessa asetetun kolmen kuukauden määräajan puitteissa. Vastauksessaan hallitus totesi olevansa eri mieltä kaikista suosituksessa esitetyistä näkemyksistä. Hallitus ei myöskään ilmoittanut mistään uusista toimenpiteistä, joilla pyrittäisiin hälventämään komission esiin tuomia oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä huolenaiheita.

(18)

YK:n ihmisoikeuskomitea antoi 31 päivänä lokakuuta 2016 loppupäätelmänsä seitsemännestä Puolaa koskevasta määräaikaiskertomuksesta. Ihmisoikeuskomitea totesi olevansa huolestunut lainsäädäntöuudistusten kielteisistä vaikutuksista, kuten perustuslakituomioistuinta koskevaan lakiin marras- ja joulukuussa 2015 ja heinäkuussa 2016 tehdyistä muutoksista sekä perustuslakituomioistuimen tuomioiden noudattamatta jättämisestä, perustuslakituomioistuimen toiminnasta ja riippumattomuudesta sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Ihmisoikeuskomitea totesi myös olevansa huolestunut siitä, että pääministeri on kieltäytynyt julkaisemasta perustuslakituomioistuimen maalis- ja elokuussa 2016 antamia tuomioita ja että hallitus pyrkii muuttamaan perustuslakituomioistuimen kokoonpanoa tavalla, jota perustuslakituomioistuin itse pitää perustuslain vastaisena. Lisäksi huolta herättää oikeudenkäyntimenettely, joka on aloitettu perustuslakituomioistuimen presidenttiä vastaan väitetyn valtuuksien väärinkäytön vuoksi. Ihmisoikeuskomitea katsoo päätelmissään, että Puolan olisi varmistettava perustuslakituomioistuimen ja sen tuomareiden lahjomattomuuden ja riippumattomuuden kunnioittaminen ja suojelu ja varmistettava kaikkien perustuslakituomioistuimen tuomioiden täytäntöönpano. Ihmisoikeuskomitea kehotti Puolaa julkaisemaan virallisesti kaikki perustuslakituomioistuimen tuomiot viipymättä, pidättymään sellaisten toimenpiteiden käyttöönotosta, jotka haittaavat perustuslakituomioistuimen toimintaa, ja varmistamaan perustuslakituomioistuimen jäsenille sellainen läpinäkyvä ja puolueeton nimitysmenettely ja virkasuoja, jotka täyttävät kaikki kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaiset laillisuusvaatimukset.

(19)

Perustuslakituomioistuin antoi 7 päivänä marraskuuta 2016 tuomion niistä 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain säännöksistä, jotka koskevat perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin valintaa (10). On pantava merkille, että koska kolme perustuslakituomioistuimen tuomaria kieltäytyi osallistumasta asian käsittelyyn (11) ja koska 7:nnen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria eivät olleet astuneet virkaan, perustuslakituomioistuimen oli annettava tuomio täyden kokoonpanon sijasta viiden tuomarin kokoonpanolla. Perustuslakituomioistuin ei ole voinut antaa tuomioita täydellä kokoonpanolla 11 päivän elokuuta 2016 jälkeen. Erään täydellä kokoonpanolla käsiteltävän asian käsittely oli siirrettävä 10 päivänä marraskuuta 2016 toiseen ajankohtaan, koska täyteen kokoonpanoon liittyvä läsnäolovaatimus ei täyttynyt. Perustuslakituomioistuimen yleiskokous ei myöskään pystynyt 30 päivänä marraskuuta ja 8 päivänä joulukuuta 2016 hyväksymään päätöslauselmaa ehdokkaiden esittämisestä perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan, koska laissa säädetty päätösvaltaisuus ei toteutunut.

(20)	Senaatti hyväksyi 1 päivänä joulukuuta 2016 perustuslakituomioistuimen tuomareiden oikeusasemasta 30 päivänä marraskuuta 2016 annetun lain, jäljempänä ’tuomareiden asemaa koskeva laki’.

(21)	Senaatti hyväksyi 2 päivänä joulukuuta 2016 perustuslakituomioistuimen organisaatiosta ja menettelyistä 30 päivänä marraskuuta 2016 annetun lain, jäljempänä ’organisaatiota ja menettelyjä koskeva laki’.

(22)

Euroopan parlamentti keskusteli Puolan oikeusvaltion tilanteesta 14 päivänä joulukuuta 2016. Keskustelun yhteydessä komissio kehotti tiukasti Puolan viranomaisia pidättymään edellä mainittujen uusien lakien täytäntöönpanosta siihen asti, että perustuslakituomioistuin on tutkinut niiden perustuslainmukaisuuden.

(23)	Joulukuun 15 päivänä 2016 Senaatti hyväksyi 13 päivänä joulukuuta 2016 annetun lain, jolla organisaatiota ja menettelyjä koskeva laki ja tuomareiden asemaa koskeva laki pannaan täytäntöön, jäljempänä ’täytäntöönpanolaki’.

(24)	Tasavallan presidentti allekirjoitti 19 päivänä joulukuuta 2016 edellä mainitut kolme lakia, jotka julkaistiin virallisessa lehdessä. Samana päivänä tasavallan presidentti nimitti perustuslakituomioistuimen virkaa tekeväksi presidentiksi uuden Sejmin valitseman tuomarin Julia Przyłębskan.

(25)

Tuomari Przyłębska hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2016 niiden kolmen tuomarin virkaanastumisen, jotka 8:s Sejm oli nimittänyt ilman pätevää oikeusperustaa, ja kutsui koolle perustuslakituomioistuimen yleiskokouksen samalle päivälle. Lyhyen varoitusajan vuoksi yksi tuomari ei voinut osallistua kokoukseen, vaan pyysi kokouksen siirtämistä seuraavaan päivään. Tuomari Przyłębska kieltäytyi siirtämästä kokousta, ja siitä jäi pois myös seitsemän muuta tuomaria. Kokoukseen osallistui vain kuusi tuomaria, muun muassa lainvastaisesti nimetyt kolme tuomaria. Kokouksessa valittiin tasavallan presidentille esitettäväksi kaksi ehdokasta, Julia Przyłębska ja Mariusz Muszyński.

(26)	Tasavallan presidentti nimitti 21 päivänä joulukuuta 2016 perustuslakituomioistuimen presidentiksi tuomari Julia Przyłębskan,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Puolan tasavallan olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon jäljempänä esitettävä komission analyysi ja toteutettava tämän suosituksen 7 jaksossa esitettävät toimenpiteet niin, että havaitut ongelmat voidaan ratkaista annetussa määräajassa.

1. SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä suositus täydentää 27 päivänä heinäkuuta 2016 annettua suositusta. Siinä selvitetään, mitkä edellisessä suosituksessa esiin tuoduista huolenaiheista on korjattu ja esitetään jäljellä olevat ongelmat sekä eräitä sittemmin esiin nousseita uusia seikkoja, joita komissio pitää Puolan oikeusvaltion tilanteen kannalta huolestuttavina. Tämän perusteella Puolan hallitukselle esitetään suosituksia siitä, miten näihin huolenaiheisiin olisi puututtava. Huolta aiheuttavat seuraavat seikat:

(1)	perustuslakituomioistuimen tuomarien nimittäminen ja perustuslakituomioistuimen näistä kysymyksistä 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 ja 11 päivänä elokuuta 2016 antamien tuomioiden täytäntöönpanon laiminlyönti;

(2)	useiden perustuslakituomioistuimen tuomioiden julkaisematta jättäminen ja täytäntöönpanon laiminlyönti maaliskuusta 2016 alkaen, mukaan lukien perustuslakituomioistuinta koskevista säädöksistä 9 päivänä maaliskuuta ja 11 päivänä elokuuta annetut tuomio;

(3)	perustuslakituomioistuimen toimintakyky ja uuden lainsäädännön perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tehokkuus, mukaan lukien perustuslakituomioistuinta koskeva uusi lainsäädäntö ja erityisesti tuomareiden asemaa koskeva laki, organisaatiota ja menettelyjä koskeva laki ja täytäntöönpanolaki;

(4)	organisaatiota ja menettelyjä koskevaan lakiin ja täytäntöönpanolakiin sisältyvät säännöt, joita sovelletaan perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin virkoihin hakevien ehdokkaiden valintaan ja perustuslakituomioistuimen virkaa tekevän presidentin nimittämiseen.

2. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN TUOMARIEN NIMITTÄMINEN

Komissio esitti 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan suosituksessa (12), että Puolan viranomaiset panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamat tuomiot, joissa edellytetään, että 7:nnen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria voivat ottaa vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa ja että 8:nnen Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämät kolme tuomaria eivät ota tuomarin virkaa vastaan.

Komissio totesi, että 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettu perustuslakituomioistuinta koskeva laki on ristiriidassa 3 ja 9 päivänä joulukuuta annettujen perustuslakituomioistuimen tuomioiden kanssa. Lain 90 §:n (13) mukaan perustuslakituomioistuimen presidentin on osoitettava asioita käsiteltäväksi kaikille tuomareille, jotka ovat vannoneet virkavalan tasavallan presidentille, vaikka nämä eivät olisi vielä ottaneet tuomarinvirkaa vastaan. Tämä säännös vaikuttaa laaditun varta vasten niitä kolmea tuomaria varten, jotka 8:s Sejm nimitti lainvastaisesti joulukuussa 2015. Sen nojalla nämä tuomarit voisivat ottaa tehtävän vastaan niiden virkojen puitteissa, joihin edellinen Sejm oli jo nimittänyt kolme tuomaria laillisesti, kuten 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 annetuissa tuomioissa todetaan.

Perustuslakituomioistuin katsoi 11 päivänä elokuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain 90 § on perustuslain vastainen, ja Venetsian komissio vahvisti 14 päivänä lokakuuta 2016 antamassaan lausunnossa, että kyseinen säännös ei ole oikeusvaltioperiaatteen mukainen ratkaisu (14).

Puolan hallitus on kuitenkin edelleen kieltäytynyt tunnustamasta 11 päivänä elokuuta 2016 annettua tuomiota ja julkaisemasta sitä virallisessa lehdessä (ks. 3 jakso jäljempänä).

Lisäksi tuomareiden asemaa koskevaan uuteen lakiin sisältyy säännös (15), joka on samanlainen kuin 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain 90 §, vaikka 11 päivänä elokuuta 2016 annetussa tuomiossa viimeksi mainittu lainkohta katsottiin perustuslain vastaiseksi. Myös organisaatiota ja menettelyjä koskevaan lakiin (16) ja täytäntöönpanolakiin (17) sisältyy säännöksiä, joilla pyritään vastaavaan vaikutukseen.

Puolan hallitus katsoo 27 päivänä lokakuuta 2016 antamassaan vastauksessa, että perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamissa tuomioissa ei määritellä tarkemmin tuomareita, joiden oli määrä astua virkaan, ja että uusi Sejm on nimittänyt joulukuussa 2015 viisi tuomaria laillisesti. Nämä näkemykset herättävät vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta, sillä niissä ei oteta millään tavoin huomioon kahden joulukuussa annetun tuomion oikeusvaikutuksia. Näkemykset ovat myös ristiriidassa perustuslakituomioistuimen kannan kanssa, jonka se on johdonmukaisesti toistanut muun muassa 11 päivänä elokuuta 2016 antamassaan tuomiossa. Puolan hallituksen vastaus tarkoittaa, että tilanne pysyy ennallaan perustuslakituomioistuimen tuomioista riippumatta.

Vastauksessa myönnetään, että perustuslakituomioistuin käsitteli 3 päivänä joulukuuta 2015 annetun tuomion tuomiolauselmassa tasavallan presidentin velvollisuutta ottaa viipymättä vastaan virkavala tuomarilta, jonka Sejm on valinnut perustuslakituomioistuimeen. Siinä kuitenkin todetaan, ettei tuomio velvoita muita viranomaisia soveltamaan siinä annettuja määräyksiä tietyllä tavalla yksittäistapauksessa. Tämän tulkinnan perusteella 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 annettujen tuomioiden vaikutus rajoittuisi hallituksen velvollisuuteen julkaista kyseiset tuomiot. Sen mukaan tuomioista ei aiheutuisi mitään muita oikeudellisia tai operatiivisia vaikutuksia eikä etenkään tasavallan presidentille velvollisuutta ottaa vastaan virkavala kyseisiltä tuomareilta. Tällainen tulkinta on vastoin valtioelinten vilpittömän yhteistyön periaatetta, joka on oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti hallitun demokraattisen valtion perustuslaillinen edellytys, kuten Venetsian komissio on lausunnoissaan todennut.

10.

Komissio toteaa lisäksi myös Venetsian komission olevan sitä mieltä, että perustuslakituomioistuimen kokoonpanoa koskevan kiistan ratkaisun tulee perustua velvollisuuteen noudattaa perustuslakituomioistuimen tuomioita ja panna ne täysimääräisesti täytäntöön. Tämän vuoksi Venetsian komissio kehottaa kaikkia valtioelimiä ja erityisesti Sejmiä noudattamaan tuomioita täysimääräisesti ja panemaan ne täytäntöön (18).

11.

Päätelmänään komissio katsoo, että Puolan viranomaisten olisi noudatettava perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamia tuomioita ja pantava ne täysimääräisesti täytäntöön. Tuomioiden mukaan valtioelinten on tehtävä vilpitöntä yhteistyötä varmistaakseen oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, että 7:nnen Sejmin nimittämät kolme tuomaria voivat ottaa vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa ja että 8:nnen Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämät kolme tuomaria eivät ota tehtäviä vastaan. Perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain asianomaiset säännökset herättävät vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, ja perustuslakituomioistuin on 11 päivänä elokuuta 2016 antamassaan tuomiossa katsonut niiden olevan perustuslain vastaisia. Puolan viranomaisten olisi noudatettava myös viimeksi mainittua tuomiota ja julkaistava se ja pantava se täytäntöön. Lisäksi tuomareiden asemaa koskevaan lakiin, organisaatiota ja menettelyjä koskevaan lakiin ja täytäntöönpanolakiin sisältyy säännöksiä (19), joilla pyritään vastaavaan vaikutukseen, minkä vuoksi myös ne ovat ristiriidassa kyseisen tuomion kanssa, joten niitä ei saa soveltaa.

3. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN 9 PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2016 ANTAMAN TUOMION JA SEN JÄLKEEN ANNETTUJEN TUOMIOIDEN JULKAISEMISEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANON LAIMINLYÖNTI

12.

Komissio esitti 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan suosituksessa, että Puolan viranomaiset julkaisevat ja panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antaman tuomion ja sen jälkeen annetut tuomiot. Suosituksen mukaan Puolan viranomaisten olisi varmistettava, että tuomiot julkaistaan vastedes automaattisesti ja ettei julkaiseminen edellytä toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjän päätöstä.

13.

Elokuun 16 päivänä 2016 Puolan hallitus julkaisi 21 tuomiota, jotka perustuslakituomioistuin oli antanut 6 päivän huhtikuuta ja 19 päivän heinäkuuta 2016 välisenä aikana. Julkaiseminen tapahtui 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain 89 §:n nojalla. Puolan hallitus ei kuitenkaan ole edelleenkään julkaissut 9 päivänä maaliskuuta ja 11 päivänä elokuuta 2016 annettuja tuomioita, mikä on vastoin komission suosituksessa esitettyä kehotusta. Julkaisematta ovat myös kaikki 16 tuomiota, jotka perustuslakituomioistuin on antanut 11 päivän elokuuta 2016 jälkeen.

14.

Perustuslakituomioistuin totesi 11 päivänä elokuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain 89 § on perustuslain vastainen, koska se on ristiriidassa niiden periaatteiden kanssa, jotka koskevat toimivallanjakoa ja valtaoikeuksien tasapainoa sekä tuomioistuinten riippumattomuutta muista vallankäyttöelimistä.

15.

Puolan hallituksen 27 päivänä lokakuuta antama vastaus vahvistaa, että hallitus katsoo edelleen olevansa toimivaltainen tarkistamaan perustuslakituomioistuimen tuomioiden lainmukaisuuden ja että tuomioiden automaattista julkaisemista ei voida varmistaa.

16.

Organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain 114 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, että ”Tuomioistuimen ratkaisut julkaistaan soveltuvassa virallisen lehden numerossa niiden periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti, jotka on vahvistettu perustuslaissa ja normatiivisten säädösten ja eräiden muiden säädösten julkaisemisesta 20 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa laissa […]”. Lisäksi säädetään, että ”Perustuslakituomioistuimen presidentti päättää ratkaisujen julkaisemisesta”. Tämä säännös on sinänsä oikeansuuntainen.

17.

Täytäntöönpanolain 19 §:ssä kuitenkin säädetään, että ”Perustuslakituomioistuimen tuomiot ja päätökset, jotka ovat ristiriidassa perustuslakituomioistuimesta 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetun lain […] tai perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain kanssa ja jotka on annettu ennen 1 §:ssä tarkoitetun lain voimaantuloa, julkaistaan asianmukaisissa virallisen lehden numeroissa sen jälkeen kun perustuslakituomioistuimen virkaa tekevä presidentti on määrännyt ne julkaistavaksi, paitsi jos ne koskevat sääntelyvälineitä, joiden soveltaminen on päättynyt”. Perustuslakituomioistuin katsoi vastaavan säännöksen olevan perustuslain vastainen jo 11 päivänä elokuuta 2016 antamassaan tuomiossa. Komissio korosti suosituksessaan, että maininta, jonka mukaan tuomiot on annettu lainvastaisesti, on ristiriidassa vallanjaon periaatteen kanssa, koska tuomioiden lainmukaisuuden arviointi ei ole Sejmin tehtävä (20). Myös Venetsian komissio on vahvistanut tämän näkemyksen kahdessa lausunnossaan (21). Lisäksi täytäntöönpanolain 19 §:ssä säädetty kielto julkaista tuomioita, jotka koskevat sellaisia normatiivisia säädöksiä, joiden soveltaminen on päättynyt, kohdistuu erityisesti 9 päivänä maaliskuuta, 11 päivänä elokuuta ja 7 päivänä marraskuuta 2016 annettuihin tuomioihin. Kyseinen säännös estää kaikkien tuomioiden täysimääräisen julkaisemisen niin kauan kuin perustuslakituomioistuimen presidenttiä ei ole nimitetty. Ei myöskään ole takeita siitä, että organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain 114 §:n 2 momentilla varmistettaisiin, että tuleva perustuslakituomioistuimen presidentti julkaisee kaikki tuomiot, jotka on annettu ennen hänen virkakautensa alkua.

18.

Päätelmänä voidaan todeta, että Puolan hallituksen jatkuva kieltäytyminen perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta ja 11 päivänä elokuuta 2016 antamien, perustuslakituomioistuimesta annettuja säädöksiä koskevien tuomioiden ja kaikkien 11 päivän elokuuta 2016 jälkeen annettujen tuomioiden julkaisemisesta virallisessa lehdessä synnyttää epävarmuutta perustuslakituomioistuimen toiminnan oikeusperustan ja sen antamien päätösten oikeusvaikutusten suhteen. Tämä epävarmuus heikentää perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta ja herättää vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Tuomioistuinten lopullisten tuomioiden noudattaminen on oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvä olennainen vaatimus. Kieltäytyminen sitovan ja lopullisen tuomion julkaisemisesta riistää tuomiolta sen automaattisen oikeusvoiman ja käytännön vaikutuksen. Tämä on ristiriidassa laillisuusperiaatteen ja toimivallanjaon periaatteen kanssa.

4. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUINTA KOSKEVAN LAIN TARKISTUS JA UUDEN LAINSÄÄDÄNNÖN PERUSTUSLAINMUKAISUUDEN TARKISTAMISEN TEHOKKUUS

19.

Komissio tarkasteli 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan suosituksessa yksityiskohtaisesti 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettua lakia ja sen vaikutuksia, ottaen huomioon paitsi yksittäisten säännösten myös niiden muodostaman kokonaisuuden vaikutukset sekä perustuslakituomioistuimen aiemman oikeuskäytännön ja Venetsian komission lausunnon. Komissio suositti, että Puolan viranomaiset varmistaisivat, että perustuslakituomioistuinta koskevan lain muutoksissa noudatetaan perustuslakituomioistuimen tuomioita, myös 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 ja 9 päivänä maaliskuuta 2016 annettuja tuomioita, ja että niissä otetaan täysimääräisesti huomioon Venetsian komission 11 päivänä maaliskuuta 2016 antama lausunto. Komissio kehotti Puolan viranomaisia erityisesti varmistamaan, että vaatimukset, jotka koskevat päätösvaltaisuutta, asioiden käsittelyä kronologisessa järjestyksessä, valtakunnansyyttäjän mahdollisuutta estää asioiden käsittely, oikeudenistuntojen lykkäämistä tai vireillä oleviin asioihin vaikuttavia siirtymätoimenpiteitä sekä asioiden käsittelyn keskeyttämistä, eivät erikseen eivätkä yhdessä heikennä perustuslakituomioistuimen tehokkuutta perustuslain takaajana.

20.

Puolan hallitus ei myönnä 27 päivänä lokakuuta 2016 antamassaan vastauksessa sitä, että 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa laissa ei oteta huomioon useimpia komission ja Venetsian komission mainitsemista huolenaiheista. Hallitus kiistää vastauksessaan väitteen, jonka mukaan perustuslakituomioistuin ei pysty hoitamaan perustuslainmukaisuuden tarkistamista koskevaa tehtäväänsä tehokkaasti, toteamalla, että perustuslakituomioistuin on antanut päätöksiä myös nk. perustuslaillisen kriisin aikana. Tämä argumentti on kuitenkin epäolennainen, koska perustuslakituomioistuin on pystynyt antamaan päätöksiä nimenomaan siksi, että se ei ole noudattanut asiaa koskevia menettelyvaatimuksia (11 päivänä elokuuta 2016 annettu tuomio), ja koska hallitus kieltäytyy julkaisemasta samaisia perustuslakituomioistuimen päätöksiä estääkseen niiden oikeusvaikutukset.

21.

Puolan hallitus esittää vastauksessaan myös lyhyen selvityksen edellä mainitun lainsäädännön perusoikeuksien mukaisuudesta. Komissio toteaa, että selvitys ei poista perustuslakituomioistuimen suorittaman aidosti tehokkaan perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tarvetta.

22.

Puolan hallitus myös kiistää vastauksessaan, että perustuslakituomioistuimella olisi keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistajana Puolassa. Komissio ei hyväksy tätä näkemystä. Perustuslakituomioistuin on nimenomaan yksi tärkeimmistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen takaajista Puolassa, erityisesti siksi, että sen tehtävänä on selvittää Puolan lakien perustuslainmukaisuus. Puolan perustuslaissa säädetään selkeästi, että perustuslakituomioistuimella on toimivalta ratkaista, ovatko säädökset ja kansainväliset sopimukset perustuslain mukaisia tai onko jokin säädös sellaisen ratifioidun kansainvälisen sopimuksen mukainen, jonka ratifiointi edellyttää lakiin perustuvaa ennakkohyväksyntää, tai ovatko valtion keskeisten elinten antamat säännökset perustuslain, ratifioitujen kansainvälisten sopimusten ja säädösten mukaisia, tai ovatko poliittisten puolueiden tavoitteet ja toiminta perustuslain mukaisia. Lisäksi perustuslakituomioistuimella on perustuslain mukaan toimivalta käsitellä perustuslain loukkauksia koskevat valitukset (22). Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on myös ratkaista keskeisten perustuslaillisten valtioelinten väliset riita-asiat (23). Tähän perustuslakituomioistuimen perustehtävään ei vaikuta se, että perustuslain mukaan valtakunnanoikeus käsittelee perustuslain tai muun säädöksen loukkauksia koskevat asiat, kun tekijänä ovat tietyt henkilöt (24), ja että tasavallan presidentin tehtävänä on varmistaa perustuslain noudattaminen (25).

23.

Komissio toteaa, että organisaatiota ja menettelyjä koskevassa laissa ei ole enää jäljempänä lueteltuja 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain säännöksiä, jotka suosituksen mukaan olivat ongelmallisia: 26 §:n 1 momentin 1 kohdan g alakohta asioiden siirtämisestä käsiteltäväksi täydellä kokoonpanolla (26), 38 §:n 3 momentti asioiden käsittelystä kronologisessa järjestyksessä (27), 68 §:n 5–8 momentti oikeudenistuntojen lykkäämisestä (28), 61 §:n 6 momentti valtakunnansyyttäjän mahdollisuudesta estää asioiden käsittely (29) ja 83–86 § vireillä olevia asioita koskevista siirtymäsäännöksistä (30). Komissio huomauttaa, että nämä ongelmat olisi voitu ratkaista pelkästään julkaisemalla perustuslakituomioistuimen 11 päivänä elokuuta 2016 antama tuomio, jossa kyseiset säännökset todetaan perustuslain vastaisiksi. Tätä varten ei olisi tarvinnut antaa uutta lakia.

24.

Komissio toteaa, että näistä parannuksista huolimatta jäljellä on yhä eräitä huolenaiheita. Niihin kuuluu erityisesti se, että täyttä kokoonpanoa varten tarvittava tuomarien määrä on edelleen yksitoista, kun se perustuslakituomioistuimesta vuonna 1997 annetussa laissa ja 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetussa laissa oli yhdeksän. Kuten suosituksessa todetaan (31), tämä rajoittaa perustuslakituomioistuimen päätöksentekoprosessia erityisesti nyt kun tuomareita on vain 12 (koska 7:nnen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria eivät ole astuneet virkaan). Suosituksessa mainittu riski siitä, että täyteen kokoonpanoon liittyvä läsnäolovaatimus ei aina täyty, on jo toteutunut (32).

25.

Lisäksi organisaatiota ja menettelyjä koskeva laki, tuomareiden asemaa koskeva laki ja täytäntöönpanolaki sisältävät myös muita säännöksiä, jotka ovat pahentaneet eräitä suosituksessa mainittuja huolenaiheita (ks. 2 jakso tuomarien nimittämisestä ja 3 jakso tuomioiden julkaisemisesta) tai aiheuttaneet uusia, tuomareiden asemaan (ks. 4.1 jakso) sekä perustuslakituomioistuimen presidentin, varapresidentin ja virkaa tekevän presidentin nimittämiseen (ks. 5 jakso) liittyviä huolenaiheita.

4.1 Tuomarien asemaan liittyvät huolenaiheet

4.1.1 Kurinpitomenettely

26.

Tuomareiden asemaa koskevan lain 26 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Jos perustuslakituomioistuimen tuomari tekee 24 §:n 1 momentissa tarkoitetun virheen, Puolan tasavallan presidentti voi ilmoittaa siitä […] perustuslakituomioistuimen presidentille valtakunnansyyttäjän aloitteesta Korkeimman oikeuden ensimmäistä presidenttiä kuultuaan.” (33) Lain 27 §:n 5 momentissa säädetään seuraavaa: ”Jos kurinpitotoimista vastaava virkamies ei löydä perusteita toimivaltaisen yksikön pyytämän kurinpitomenettelyn aloittamiseen, hänen on annettava päätös olla aloittamatta menettely. Edellä 26 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehnyt viranomainen voi valittaa päätöksestä ensimmäisen oikeusasteen kurinpitotuomioistuimeen seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.” Lain 27 §:n 6 momentin nojalla kyseinen tuomioistuin tutkii valituksen viimeistään 14 päivän kuluttua sen tekemisestä. Jos päätös kieltäytyä kurinpitomenettelyn aloittamisesta kumotaan, kurinpitotuomioistuimen antamat jatkotoimia koskevat ohjeet sitovat kurinpitotoimista vastaavaa virkamiestä.

27.

Komissio korosti oikeusvaltiota koskevassa suosituksessaan 22 päivänä joulukuuta 2015 annetun lain osalta, että tasavallan presidentillä ei pitäisi olla valtuuksia aloittaa kurinpitomenettelyä, ja totesi, että tällaisen säännöksen poistaminen 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetusta laista merkitsi parannusta. Komissio muistuttaa myös, että perustuslakituomioistuin oli todennut 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että 22 päivänä joulukuuta 2015 annetun lain säännös, jonka nojalla muut valtioelimet otettiin mukaan perustuslakituomioistuimen tuomareita koskeviin kurinpitomenettelyihin, oli perustuslain vastainen, ja että myös Venetsian komissio oli arvostellut sitä 11 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan lausunnossa. Sen vuoksi komissio on huolestunut siitä, että lakiin on nyt otettu uudelleen säännös, jossa tasavallan presidentille annetaan valtuudet aloittaa kurinpitomenettely. Se, että oikeuslaitoksen ulkopuolinen toimija voi aloittaa tällaisen menettelyn ja että nämä instituutiot voivat valittaa ensimmäisen oikeusasteen kurinpitotuomioistuimelle, jos kurinpitomenettelystä vastaava virkamies ei löydä perusteita kurinpitomenettelyn aloittamiseen, voi vaarantaa perustuslakituomioistuimen riippumattomuuden.

4.1.2 Mahdollisuus varhaiseläkkeeseen

28.

Täytäntöönpanolain 10 §:ssä säädetään seuraavaa: ”1. Perustuslakituomioistuimen tuomari, jonka virkakausi on alkanut ennen (tuomareiden asemaa koskevan lain) voimaantuloa, voi viimeistään kuukauden kuluttua lain voimaantulosta ilmoittaa perustuslakituomioistuimen presidentille jäävänsä eläkkeelle sen vuoksi, että hänen virkakautensa aikana otetaan käyttöön perustuslakituomioistuimen tuomareiden virkavelvollisuuksia koskevat uudet säännöt, jotka vahvistetaan tämän lain 11 §:n 3 momentissa ja 13 ja 14 §:ssä (34). 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuomarin eläkkeelle jääminen tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana ilmoitus tehtiin. Eläkkeelle jääminen vahvistetaan perustuslakituomioistuimen presidentin päätöksellä.”

29.

Säännös näyttäisi kannustavan tuomareita jäämään varhaiseläkkeelle, koska sen nojalla perustuslakituomioistuimen tuomarit voisivat poikkeuksellisesti hyödyntää täysimääräisesti eläketuomarin asemaan liittyviä etuja (mukaan lukien vanhuuseläkkeen saaminen) ilman että heidän tarvitsisi palvella virkakauttaan loppuun. Jos tuomari ei halua jatkaa virassaan uusien sääntöjen mukaisesti, tällainen varhaiseläke olisi edullisempi vaihtoehto kuin virasta eroaminen. Tällaisen edullisen järjestelyn tarjoaminen merkitsee sitä, että lainsäädäntövalta puuttuu perustuslakituomioistuimen riippumattomuuteen, koska tarkoituksena on kannustaa perustuslakituomioistuimen nykyisiä tuomareita jättämään tehtävänsä ennen virkakautensa päättymistä ja vaikuttaa näin heidän päätökseensä.

4.1.3 Muut säännökset

30.

Tuomareiden asemaa koskevalla lailla otetaan käyttöön perustuslakituomioistuimen tuomareita koskevia uusia vaatimuksia, jotka koskevat taloudellista osallistumista yrityksiin (35), varallisuusilmoitusta (36) sekä puolison taloudellisesta toiminnasta ilmoittamista (37). Lisäksi laissa säädetään kauaskantoisista seurauksista siinä tapauksessa, että näitä säännöksiä ei noudateta: kyseisten velvollisuuksien laiminlyönti vastaa perustuslakituomioistuimen tuomarin virasta eroamista. Säännöksiin voi liittyä kysymys oikeasuhteisuudesta ja, kuten korkein oikeus on huomauttanut, perustuslainmukaisuudesta (38). Sen vuoksi on erityisen tärkeää suorittaa näiden säännösten perustuslainmukaisuuden tehokas tarkistus.

31.

Komissio huomauttaa myös, että organisaatiota ja menettelyjä koskeva laki muuttaa merkittävästi perustuslakituomioistuimen sisäistä organisaatiota, sillä perustuslakituomioistuimen kanslian tilalle tulee kaksi uutta elintä: perustuslakituomioistuimen kirjaamo ja oikeudellisen yksikön kanslia (39). Täytäntöönpanolaissa säädetään, että perustuslakituomioistuimen kanslia lakkautetaan 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä (40) ja että nykyisille työntekijöille ei anneta mitään takeita heidän työsuhteensa jatkumisesta perustuslakituomioistuimessa tämän jälkeen (41). Kun otetaan huomioon vireillä olevat perustuslakituomioistuinta koskevat kiistat sekä tämän suosituksen 5 jaksossa esiin tuodut perustuslakituomioistuimen uuden presidentin ja virkaa tekevän presidentin nimittämiseen liittyvät huolenaiheet, tällainen organisaatiouudistus saattaisi entisestään heikentää perustuslakituomioistuimen vakautta ja perustuslainmukaisuuden tarkistuksen tehokkuutta.

4.2 Vacatio legis

32.

Täytäntöönpanolain keskeiset säännökset tulevat voimaan ilman oikeudellista määräaikaa (vacatio legis) (42), heti lain julkaisemista seuraavana päivänä. Myös organisaatiota ja menettelyjä sekä tuomareiden asemaa koskevien lakien keskeiset säännökset tulevat voimaan ilman tällaista määräaikaa eli heti julkaisemista seuraavana päivänä. Tämä koskee myös säännöksiä, joiden nojalla laittomasti nimitetyt ns. joulukuun tuomarit voivat astua virkaansa (43). Perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain säännösten soveltaminen lakkaa täytäntöönpanolain julkaisemista seuraavana päivänä (44).

33.

Tästä seuraa, että perustuslakituomioistuin ei voi arvioida näiden keskeisten säännösten perustuslainmukaisuutta ennen niiden voimaantuloa. Tällaisissa olosuhteissa perustuslainmukaisuuden tarkistusta ei voida pitää tehokkaana. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että Venetsian komissio korosti 11 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan lausunnossa, että perustuslakituomioistuimen on voitava tarkastella sen toimintaa säätelevää tavallista säännöstä ennen kuin se tulee voimaan.

4.3 Uuden lainsäädännön perustuslainmukaisuuden valvonnan tehottomuuden seuraukset

34.

Sejm on antanut useita erityisen arkaluonteisia uusia säädöksiä, usein nopeutetulla lainsäädäntömenettelyllä. Näitä ovat uusi medialaki (45), uusi virkamieslaki (46), laki poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (47) ja yleistä syyttäjänvirastoa koskevat lait (48) sekä uusi laki oikeusasiamiehestä ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (49). Komissio on pyytänyt Puolan hallitukselta selvitystä näistä lainsäädäntöuudistuksista ja niiden sisällöstä 1 päivänä helmikuuta 2016 ja 3 päivänä maaliskuuta 2016 päivätyillä kirjeillä, mutta pyyntöihin ei ole toistaiseksi vastattu. Sejm on hyväksynyt myös useita muita arkaluonteisia säädösehdotuksia, kuten lain kansallisesta medianeuvostosta (50) ja uuden terrorismintorjuntalain (51).

35.

Komissio katsoo, että niin kauan kuin perustuslakituomioistuin ei voi täysin taata perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta, on käytännössä mahdotonta varmistaa tehokkaasti, että edellä tarkoitetun kaltaiset säädökset ovat perustuslain ja perusoikeuksien mukaisia.

36.

Komissio toteaa, että uusi lainsäädäntö (erityisesti mediaa koskeva lainsäädäntö (52)) herättää huolta muun muassa tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden toteutumisesta. Tarkemmin sanoen uudessa medialainsäädännössä muutetaan julkisten yleisradioyhtiöiden hallinto- ja valvontaelimien nimityssääntöjä niin, että ne ovat hallituksen (valtiovarainministeriön) eivätkä itsenäisen elimen valvonnan alaisia. Uudessa lainsäädännössä myös säädetään nykyisten hallinto- ja valvontaelinten välittömästä erottamisesta. Tässä yhteydessä komissio kysyy erityisesti, onko henkilöillä, joihin laki vaikuttaa, mahdollisuus turvautua oikeudellisiin suojakeinoihin. Perustuslakituomioistuin antoi 13 päivänä joulukuuta 2016 viiden tuomarin kokoonpanolla tuomion (53), jossa se katsoi tiettyjen säännösten olevan perustuslain vastaisia.

37.

Myös uuden virkamieslain (54) kaltainen lainsäädäntö on tärkeä oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Komissio on tiedustellut Puolan hallitukselta 1 päivänä helmikuuta ja 3 päivänä maaliskuuta 2016 päivätyillä kirjeillä (55), onko henkilöillä, joihin laki vaikuttaa, mahdollisuus turvautua oikeudellisiin suojakeinoihin. Puolan hallitus ei ole toistaiseksi vastannut näihin komission tiedusteluihin.

38.

Myös poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annettuun lakiin (56) voi liittyä kysymyksiä perusoikeuksien, muun muassa yksityisyydensuojan ja tietosuojan toteutumisesta. Venetsian komission edustajat kävivät Varsovassa 28 ja 29 päivänä huhtikuuta 2016 keskustelemassa poliisilain ja eräiden muiden lakien muutoksista. Venetsian komissio antoi asiasta lausunnon (57)10 ja 11 päivänä kesäkuuta 2016 pidetyssä istunnossa. Lausunnossa todetaan muun muassa, että laissa säädetyt menettelylliset takeet ja aineelliset edellytykset eivät edelleenkään riitä estämään sen liiallista käyttöä ja aiheetonta puuttumista yksilöiden yksityisyydensuojaan.

39.

Myös uusi terrorismintorjuntalainsäädäntö saattaa herättää kysymyksiä perusoikeuksien toteutumisesta (58). Lain perustuslainmukaisuus on tarkistettavana.

40.

Myös kokoontumisvapaudesta 13 päivänä joulukuuta annettu laki (59) saattaa herättää kysymyksiä perusoikeuksien ja erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistetun kokoontumisvapauden (60) noudattamisesta.

41.

Sejmin kanslian tiedotusosasto antoi 14 päivänä joulukuuta 2016 lausunnon median työskentelyolosuhteiden muuttumisesta Sejmissä ja senaatissa, mikä herätti huolta ilmaisun ja tiedonvälityksen vapauden noudattamisesta. Sejm hyväksyi vuotta 2017 koskevan budjettilain 16 päivänä joulukuuta 2016 ristiriitaisissa olosuhteissa. Väitettiin muun muassa, että päätösvaltaisuus ei toteutunut, että yksi Sejmin jäsen suljettiin pois äänestyksestä ja että tiedotusvälineitä estettiin raportoimasta äänestyksestä. Näistä toimenpiteistä ja niiden hyväksymisolosuhteista on tehtävä tehokas oikeudellinen tarkastelu, jossa tarvittaessa arvioidaan myös niiden perustuslainmukaisuutta.

42.

Yhteenvetona komissio toteaa, että niin kauan kuin perustuslakituomioistuin ei voi täysin taata perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta, on käytännössä mahdotonta varmistaa, että säädökset ovat perustuslain ja perusoikeuksien mukaisia. Tämä herättää vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta, etenkin kun Sejm on viime aikoina hyväksynyt useita erityisen arkaluonteisia uusia säädöksiä, joiden perustuslainmukaisuus olisi voitava tarkistaa.

5. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN, VARAPRESIDENTIN JA VIRKAA TEKEVÄN PRESIDENTIN NIMITTÄMINEN

43.

Organisaatiota ja menettelyjä koskevassa uudessa laissa on säännöksiä niiden ehdokkaiden valinnasta, jotka perustuslakituomioistuimen yleiskokous esittelee tasavallan presidentille perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin virkoihin. Myös täytäntöönpanolaissa on säännöksiä, jotka koskevat ehdokkaiden valintaa perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan, ja säännöksiä, joiden nojalla tasavallan presidentti voi nimittää tuomarin hoitamaan väliaikaisesti perustuslakituomioistuimen presidentin virkaa (perustuslakituomioistuimen virkaa tekevä presidentti).

44.

Komissio muistuttaa, että perustuslain 194 §:n 2 momentin mukaan tasavallan presidentti nimittää perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin ”perustuslakituomioistuimen tuomareiden yleiskokouksen esittämien ehdokkaiden joukosta”. Perustuslakituomioistuimen presidentin virkakausi päättyi 19 päivänä joulukuuta 2016. Perustuslakituomioistuimen nykyisen varapresidentin virkakausi päättyy 26 päivänä kesäkuuta 2017. Edellisessä kohdassa mainitut kaksi lakia on jo hyväksytty, ja tasavallan presidentti on allekirjoittanut ne. Lait hyväksyttiin kaiken lisäksi erittäin nopeassa tahdissa (täytäntöönpanolain luonnos toimitettiin Sejmille 24 päivänä marraskuuta 2016), ilman oikeudellista määräaikaa, jonka puitteissa perustuslainmukaisuuden tarkistus olisi voitu suorittaa. Kun lait hyväksyttiin, perustuslakituomioistuin oli jo alkanut valita tasavallan presidentille esitettäviä ehdokkaita perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain mukaisesti (61). Perustuslakituomioistuimen yleiskokous ei kuitenkaan pystynyt hyväksymään päätöslauselmaa ehdokkaiden esittämisestä perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan, koska lakisääteinen päätösvaltaisuus ei toteutunut (62).

5.1 Perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin valintamenettely

45.

Täytäntöönpanolaissa ja organisaatiota ja menettelyjä koskevassa laissa vahvistetaan uudet menettelysäännöt, joiden mukaan valitaan ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin virkoihin. Täytäntöönpanolakiin sisältyvä menettely (63) on tarkoitettu erityisesti vireillä olevaa perustuslakituomioistuimen presidentin valintaa varten, ja sitä sovelletaan lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa (ks. 5.3 jakso jäljempänä). Organisaatiota ja menettelyjä koskevassa laissa (64) vahvistetaan menettely, jota sovelletaan yleisesti tuleviin perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin valintamenettelyihin. Se on jokseenkin samanlainen kuin täytäntöönpanolaissa vahvistettu menettely.

46.

Perustuslakituomioistuimen presidentin uusi valintamenettely edellyttää, että nykyisen Sejmin lainvastaisesti nimittämät kolme ns. joulukuun tuomaria osallistuvat menettelyyn (65). Komissio katsoo, että vaatimus tekee koko valintamenettelystä perustuslainvastaisen (ks. 2 jakso jäljempänä). Vastaavasti se, että laillisesti valitut ns. lokakuun tuomarit eivät voi osallistua menettelyyn, voi niin ikään vaikuttaa sen tulokseen, mikä tekee menettelystä lainvastaisen.

47.

Uusi menettely ei myöskään takaa, että tasavallan presidentille esitetään ainoastaan ehdokkaat, joilla on takanaan perustuslakituomioistuimen yleiskokouksen enemmistön tuki (66). Perustuslakituomioistuimen 7 päivänä marraskuuta 2016 antaman tuomion mukaan perustuslain 194 §:n 2 momenttia on tulkittava siten, että tasavallan presidentti nimittää perustuslakituomioistuimen presidentin niiden ehdokkaiden joukosta, joita kannattaa perustuslakituomioistuimen yleiskokouksen enemmistö. Näin ollen uusi menettely on ristiriidassa perustuslakituomioistuimen 7 päivänä marraskuuta 2016 antaman tuomion kanssa. Myös Venetsian komissio korosti 14 päivänä lokakuuta 2016 antamassaan lausunnossa, että valintamenettelyssä on tärkeää varmistaa, että tasavallan presidentille esitettäviksi ehdokkaiksi voidaan valita ainoastaan sellaisia hakijoita, joilla on takanaan merkittävä tuki perustuslakituomioistuimessa (67).

48.

Sama pätee menettelyyn, jonka mukaan valitaan ehdokkaat perustuslakituomioistuimen varapresidentin virkaan (68); menettely on samanlainen kuin organisaatiota ja menettelyjä koskevassa laissa vahvistettu menettely ehdokkaiden valitsemiseksi perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan.

5.2. Perustuslakituomioistuimen varapresidentin asema

49.

Komissio huomauttaa lisäksi, että täytäntöönpanolaissa ja organisaatiota ja menettelyjä koskevassa laissa on useita säännöksiä, jotka mitätöivät perustuslakituomioistuimen varapresidentin tehtävän. Organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain 12 §:n 3 momentin nojalla perustuslakituomioistuimen presidentti voi valtuuttaa varapresidentin ohella myös toisen tuomarin hoitamaan tiettyjä perustuslakituomioistuimen hallintoon liittyviä tehtäviä. Lain 37 §:n mukaan perustuslakituomioistuimen presidentti voi nimetä toisen tuomarin toimimaan sijaisenaan täydessä kokoonpanossa (varapresidenttiä ei mainita). Lisäksi perustuslakituomioistuimen presidentin virkakauden päättyessä tietyt keskeiset tehtävät siirretään varapresidentin sijasta ”virkaiältään vanhimmalle” (11 §:n 2 momentti) tai ”virkaiältään nuorimmalle” tuomarille (11 §:n 4 momentti). Lisäksi lain 8 §:n 2 momentissa säädetään, että perustuslakituomioistuimen presidentin on oltava läsnä yleiskokouksessa, jotta siellä tehty päätös olisi laillinen (paitsi silloin kun kyseessä on edellä tarkoitettu perustuslakituomioistuimien uuden presidentin valinta). Sen sijaan 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain mukaan läsnäolovaatimus yleiskokouksessa koskee perustuslakituomioistuimen presidenttiä tai varapresidenttiä. Toisin kuin 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa laissa, uudessa laissa ei myöskään säädetä, että varapresidentti voi toimia yleiskokouksen puheenjohtajana. Lisäksi täytäntöönpanolain 17 §:n 1 momentissa säädetään, että lain julkaisemisen jälkeen perustuslakituomioistuinta johtaa uuden presidentin viralliseen nimittämiseen asti tuomari, jolle tasavallan presidentti antaa tämän tehtävän (ks. 5.3 jakso jäljempänä).

50.

Yhdessä nämä säännökset mitätöivät varapresidentin aseman perustuslakituomioistuimen presidentin sijaisena. Perustuslakituomioistuimen varapresidentin asema tunnustetaan perustuslaissa. Vaikka perustuslaissa ei määritellä yksityiskohtaisesti varapresidentin asemaa, edellä kuvatut säännökset heikentävät sitä. Tämän vuoksi niihin voi liittyä perustuslainmukaisuutta koskeva ongelma, joka edellyttää tehokasta perustuslainmukaisuuden tarkistusta.

5.3 Perustuslakituomioistuimen virkaa tekevän presidentin nimittäminen

51.

Täytäntöönpanolain 17 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa: ”Jos on tarpeen aloittaa 21 §:ssä tarkoitettu menettely ehdokkaiden asettamiseksi perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan, perustuslakituomioistuinta johtaa tämän lain julkaisemispäivää seuraavasta päivästä perustuslakituomioistuimen presidentin nimittämiseen asti se perustuslakituomioistuimen tuomari, jonka tasavallan presidentti valtuuttaa päätöksellä hoitamaan perustuslakituomioistuimen presidentin tehtäviä.” Lain 21 §:ssä vahvistetaan erityinen menettely, jonka mukaan yleiskokous esittää tasavallan presidentille ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan (ks. edellä).

52.

Lain 17 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa: ”Tasavallan presidentti valitsee tuomarin, joka valtuutetaan hoitamaan perustuslakituomioistuimen presidentin tehtäviä, niiden perustuslakituomioistuimen tuomarien joukosta, jotka ovat palvelleet pisimpään yleisissä tuomioistuimissa tai sellaisissa keskushallinnon viroissa, joihin liittyy lainsäädännön soveltamista.” Lain 17 §:n 3 momentissa säädetään, että tässä tapauksessa ei sovelleta organisaatiota ja menettelyjä koskevassa laissa vahvistettua uutta menettelyä ehdokkaiden asettamiseksi perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan.

53.

Täytäntöönpanolain 16 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa: ”Jos tämän lain julkaisemispäivänä 1) perustuslakituomioistuimen presidentti ei ole kutsunut yleiskokousta koolle, tai 2) jos perustuslakituomioistuimen presidentti on kutsunut yleiskokouksen koolle 3 §:ssä tarkoitetussa laissa vahvistettujen vaatimusten vastaisella tavalla, tai 3) yleiskokous ei ole esittänyt tasavallan presidentille ehdokkaita perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan, tai 4) yleiskokous on esittänyt tasavallan presidentille ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan, mutta tasavallan presidentti ei ole nimittänyt perustuslakituomioistuimen presidenttiä, tai 5) yleiskokous on valinnut ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan 3 §:ssä tarkoitetun lain vastaisesti, menettely ehdokkaiden asettamiseksi perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan toteutetaan tämän lain 21 §:ssä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.”

54.

Lain 16 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa: ”Edellä 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kumotaan kaikki toimet ja välineet, jotka on pantu täytäntöön sen menettelyn puitteissa, jonka mukaisesti tasavallan presidentille esitetään ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan.”

55.

Perustuslakituomioistuimen virkaa tekevälle presidentille annetaan laajat valtaoikeudet perustuslakituomioistuimen uuden presidentin nimittämiseen asti. Täytäntöönpanolain 18 §:n nojalla virkaa tekevä presidentti voi erityisesti sallia lainvastaisesti valittujen ns. joulukuun tuomareiden hoitaa tuomarin virkaa (ks. 2 jakso edellä). Hän myös johtaa uutta valintamenettelyä ja käyttää täysimääräisesti perustuslakituomioistuimen presidentin valtaoikeuksia niin kauan kuin uutta presidenttiä ei ole virallisesti nimitetty (69).

56.

Säännökset, joiden nojalla tasavallan presidentti voi suoraan nimittää virkaa tekevän presidentin, herättävät vakavaa huolta vallanjaon ja tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteiden noudattamisesta, sellaisina kuin ne taataan Puolan perustuslaissa. Perustuslaissa ei säädetä lainkaan perustuslakituomioistuimen virkaa tekevän presidentin tehtävästä. Lisäksi tasavallan presidentille myönnetty toimivalta nimittää perustuslakituomioistuimen virkaa tekevä presidentti näyttäisi olevan vastoin perustuslain 194 §:n 2 momenttia, jonka mukaan tasavallan presidentti nimittää perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin ”perustuslakituomioistuimen tuomareiden yleiskokouksen esittämien ehdokkaiden joukosta”. Täytäntöönpanolain mukaisessa menettelyssä yleiskokouksella ei ole tällaista tehtävää. Perustuslakituomioistuimen 7 päivänä marraskuuta 2016 antamassa tuomiossa vahvistetaan, että yleiskokouksen olisi esitettävä ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan.

57.

Myös kriteerit, joiden perusteella tasavallan presidentti valitsee virkaa tekevän presidentin, vaikuttavat mielivaltaisilta. Valinta olisi tehtävä niiden perustuslakituomioistuimen tuomareiden joukosta, jotka ovat palvelleet pisimpään yleisissä tuomioistuimissa tai keskushallinnon viroissa. Kriteerit vaikuttavat mielivaltaisilta, sillä tehtävään voitaisiin valita henkilö, jolla ei ole merkittävää kokemusta oikeuslaitoksesta vaan ainoastaan keskushallinnon viroista, mutta ei henkilöä, jolla on pitkä kokemus perustuslakituomioistuimesta mutta ei yleisistä tuomioistuimista.

Säännöksissä myös ohitetaan valintaprosessin aiemmat vaiheet, jotka perustuslakituomioistuin on toteuttanut ennen uuden lain voimaantuloa. Perustuslakituomioistuimen piti 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain 16 §:n 3 momentin nojalla käynnistää valintamenettely 30–15 päivää ennen edellisen viranhaltijan virkakauden päättymistä. Täytäntöönpanolain 16 §:n 2 momentilla kumotaan kaikki toimenpiteet, jotka perustuslakituomioistuin on toteuttanut tämän velvollisuuden täyttämiseksi. Se, että lainsäätäjä tällä tavoin puuttuu perustuslakituomioistuimen aiemmin tekemiin päätöksiin, herättää huolta oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja valtioelinten keskinäisen vilpittömän yhteistyön periaatteen noudattamisesta.

5.4 Perustuslakituomioistuimen presidentin nimittäminen 21 päivänä joulukuuta 2016

58.

Tasavallan presidentti nimitti 19 päivänä joulukuuta 2016 perustuslakituomioistuimen virkaa tekeväksi presidentiksi tuomari Julia Przyłębskan. Tuomari Przyłębska hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2016 niiden kolmen tuomarin virkaanastumisen, jotka 8:s Sejm oli nimittänyt ilman pätevää oikeusperustaa, ja kutsui koolle perustuslakituomioistuimen yleiskokouksen samalle päivälle. Lyhyen varoitusajan vuoksi yksi tuomari ei voinut osallistua kokoukseen, vaan pyysi kokouksen siirtämistä seuraavaan päivään. Tuomari Przyłębska kieltäytyi siirtämästä kokousta, ja siitä jäi pois myös seitsemän muuta tuomaria. Kokoukseen osallistui vain kuusi tuomaria, muun muassa lainvastaisesti nimetyt kolme tuomaria. Kokouksessa valittiin tasavallan presidentille esitettäväksi kaksi ehdokasta, Julia Przyłębska ja Mariusz Muszyński. Tasavallan presidentti nimitti 21 päivänä joulukuuta 2016 perustuslakituomioistuimen presidentiksi tuomari Julia Przyłębskan.

59.

Komissio katsoo, että perustuslakituomioistuimen uuden presidentin nimittämiseen johtanut menettely oli oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kannalta perustavanlaatuisesti virheellinen. Kuten edellä todetaan, menettelyä johti virkaa tekevä presidentti, jonka nimittäminen herättää vakavaa huolta vallanjaon ja tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteiden noudattamisesta, sellaisina kuin ne taataan Puolan perustuslaissa. Sitä paitsi koko valintamenettely oli perustuslain vastainen, koska siihen saivat osallistua uuden Sejmin lainvastaisesti nimittämät kolme ns. joulukuun tuomaria (ks. 2 jakso edellä). Lisäksi tulokseen vaikutti myös se, että laillisesti valitut ns. lokakuun tuomarit eivät voineet osallistua menettelyyn, mikä teki siitä lainvastaisen. Vakavaa huolta herättää myös se, että yleiskokous kutsuttiin koolle hyvin lyhyellä varoitusajalla ja ettei kokousta suostuttu lykkäämään. Kaiken lisäksi se, että ehdokkaat valittiin vain kuuden tuomarin kokoonpanolla, on ristiriidassa perustuslakituomioistuimen 7 päivänä marraskuuta 2016 antaman tuomion kanssa, sillä kyseisen tuomion mukaan perustuslain 194 §:n 2 momenttia on tulkittava siten, että tasavallan presidentti nimittää perustuslakituomioistuimen presidentin niiden ehdokkaiden joukosta, joita kannattaa perustuslakituomioistuimen yleiskokouksen enemmistö.

60.

Näistä syistä komissio katsoo, että perustuslakituomioistuimien virkaa tekevän presidentin ja perustuslakituomioistuimen presidentin nimittämistä koskevat säännökset ja niiden täytäntöönpano 19, 20 ja 21 päivänä joulukuuta 2016 uhkaavat vakavasti perustuslakituomioistuimen legitiimiyttä ja siten perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tehokkuutta.

6. OIKEUSVALTIOON KOHDISTUVAN JÄRJESTELMÄTASON UHKAN TOTEAMINEN

61.

Edellä esitettyjen syiden vuoksi komissio katsoo, että vaikka osa sen 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassa suosituksessa yksilöidyistä ongelmista on ratkaistu, jäljellä on edelleen merkittäviä ongelmia, minkä lisäksi tällä välin on noussut esiin uusia huolenaiheita. Sen vuoksi komissio katsoo, että 27 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa suosituksessa esitetty oikeusvaltioon kohdistuva järjestelmätason uhka jatkuu Puolassa edelleen. Erityisesti on todettava seuraavaa:

(1)

Perustuslakituomioistuimen kokoonpano: perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamia tuomioita ei ole edelleenkään pantu täytäntöön. Tämän seurauksena 7:nnen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria eivät voi astua virkaansa perustuslakituomioistuimessa. Ratkaisu ei ole näköpiirissä, sillä marras- ja joulukuussa 2016 hyväksytyissä kolmessa uudessa laissa (70) edellytetään, että 8:nnen Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämien kolmen tuomarin on voitava astua virkaan. Lisäksi niiden kolmen tuomarin poissaolo, jotka 7:s Sejm nimitti laillisesti lokakuussa 2015, on yhdessä edelleen korkean läsnäolovaatimuksen kanssa useaan otteeseen uhannut perustuslakituomioistuimen tehokkuutta, kun yleiskokouksen päätöslauselmien tai täydellä kokoonpanolla annettavien tuomioiden antamiseksi vaadittu päätösvaltaisuus ei ole toteutunut.

(2)

Tuomioiden julkaiseminen: perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamaa tuomiota ei ole edelleenkään julkaistu virallisessa lehdessä. Lisäksi Puolan hallitus kieltäytyy julkaisemasta 11 päivänä elokuuta 2016 annettua tuomiota, joka koskee perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettua lakia, sekä kaikkia kyseisen päivämäärän jälkeen annettuja tuomioita, muun muassa 7 päivänä marraskuuta 2016 annettua tuomiota, joka koskee 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain säännöksiä ehdokkaiden asettamisesta perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan. Tämän seurauksena on edelleen epävarmaa, minkä oikeusperustan nojalla perustuslakituomioistuimen olisi toimittava ja mitkä ovat sen tuomioiden oikeusvaikutukset. Komissio huomauttaa, että organisaatiota ja menettelyjä koskevassa laissa on säännös, jolla perustuslakituomioistuimen presidentille annetaan valtuudet määrätä tuomiot julkaistavaksi (71). Täytäntöönpanolaki kuitenkin estää edelleen tiettyjen, muun muassa edellä mainittujen perustuslakituomioistuimen antamien tuomioiden julkaisemisen (72).

(3)

Perustuslainmukaisuuden tarkistuksen tehokkuus: komissio katsoo, että vaikka 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettuun lakiin verrattuna onkin toteutettu joitakin parannuksia, joulukuussa 2016 hyväksytyt kolme uutta lakia sisältävät useita säännöksiä, joissa ei noudateta perustuslakituomioistuimen aiemmin antamia tuomioita, minkä vuoksi ne herättävät uusia huolenaiheita 27 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa suosituksessa mainittujen ongelmien lisäksi.

(4)

Uudet huolenaiheet liittyvät erityisesti kurinpitomenettelyyn, varhaiseläkkeen mahdollisuuteen, perustuslakituomioistuimen tuomareita koskeviin uusiin vaatimuksiin, perustuslakituomioistuimen sisäisen organisaation merkittäviin muutoksiin, valintamenettelyyn ehdokkaiden asettamiseksi perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin virkoihin sekä perustuslakituomioistuimen virkaa tekevän presidentin nimittämiseen.

(5)

Komissio katsoo erityisesti, että perustuslakituomioistuimen legitiimiyttä ja sen myötä perustuslainmukaisuuden tarkistuksen tehokkuutta uhkaa vakavasti niiden säännösten yhteisvaikutus, jotka koskevat perustuslakituomioistuimen virkaa tekevän presidentin nimittämistä ja valintamenettelyä ehdokkaiden asettamiseksi presidentin virkaan sekä 7:nnen Sejmin valitsemien tuomareiden virkaanastumisen estämistä samalla kun mahdollistetaan 8:nnen Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämien kolmen tuomarin virkaan astuminen. Lisäksi komissio katsoo, että perustuslakituomioistuimen uuden presidentin valintamenettely on perustavanlaatuisesti virheellinen niin kauan kuin 7:nnen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria eivät voi astua virkaansa perustuslakituomioistuimessa.

(6)	Komissio huomauttaa myös, että näiden kolmen lain hyväksymisaikataulu ja asianmukaisen oikeudellisen määräajan puuttuminen useiden keskeisten säännösten voimaantulon yhteydessä estää perustuslakituomioistuinta tarkistamasta säännösten perustuslainmukaisuutta ennen niiden voimaantuloa.

(7)

Lisäksi Puolan hallitus jatkaa toimiaan (kuten perustuslakituomioistuimen presidenttiä vastaan aloitettu rikostutkinta) ja antaa edelleen julkisia lausumia, jotka heikentävät perustuslakituomioistuimen legitiimiyttä ja tehokkuutta. Komissio muistuttaa valtioelinten vilpittömän yhteistyön periaatteesta, joka on oikeusvaltioperiaatteen mukaan hallitun demokraattisen valtion perustuslaillinen edellytys, kuten Venetsian komissio on lausunnoissaan todennut.

62.

Komissio on erityisen huolestunut tämän oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvan järjestelmätason uhkan aiheuttamista seurauksista:

(1)

Perustuslakituomioistuin ei pysty täysin takaamaan perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta, mikä heikentää sen eheyttä, vakautta ja toimintakykyä, joka on yksi Puolan oikeusvaltion keskeisiä takeita. Jos perustuslakituomioistuinjärjestelmä on käytössä, sen tehokkuus on yksi oikeusvaltion keskeinen osatekijä. Vallitsevissa olosuhteissa ei ole enää mahdollista tehokkaasti taata Puolan lakien perustuslainmukaisuutta (73).

(2)

Se, että Puolan hallitus on kieltäytynyt julkaisemasta perustuslakituomioistuimen tuomioita, on vakavasti järkyttänyt luottamusta Puolan oikeusjärjestelmään ja sen eheyteen ja yhdenmukaisuuteen. Tämän vahvistaa se, että korkein oikeus katsoi tarpeelliseksi antaa päätöslauselman (74), jossa todetaan perustuslakituomioistuimen tuomioiden olevan sitovia myös siinä tapauksessa, että niitä ei ole julkaistu. Vastaavanlaisia lausuntoja ovat antaneet myös korkeimman hallinto-oikeuden pääneuvonantaja (75) ja muut viranomaiset, erityisesti Puolan kansallinen tuomarineuvosto (76), kansallinen asianajajaliitto (77) ja kansallinen lakimiesliitto (78).

(3)

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ei ole ainoastaan edellytys SEU-sopimuksen 2 artiklassa lueteltujen perusarvojen turvaamiselle, vaan se on edellytys myös EU:n perussopimuksista ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien kunnioittamiselle sekä kansalaisten, yritysten ja kansallisten viranomaisten luottamuksen luomiselle kaikkien muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin.

63.

Komissio panee merkille, että perustuslakituomioistuimesta on annettu yhden vuoden aikana kuusi eri säädöstä. Näin vilkas sääntelytoiminta ilman kaikkien asianomaisten sidosryhmien perusteellista kuulemista ja ilman valtion viranomaisilta edellytettyä vilpittömän yhteistyön henkeä heikentää perustuslakituomioistuimen vakautta, eheyttä ja asianmukaista toimintaa.

7. SUOSITELLUT TOIMENPITEET

64.

Komissio suosittaa, että Puolan viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet oikeusvaltioon kohdistuvan järjestelmätason uhkan korjaamiseksi kiireellisesti.

65.

Komissio suosittaa erityisesti, että Puolan viranomaiset toteuttavat toimenpiteet, joiden toteuttamista komissio pyysi jo 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan suosituksessa. Komissio suosittaa näin ollen, että Puolan viranomaiset

panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamat tuomiot, joissa edellytetään, että edellisen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria voivat ottaa vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa ja että uuden Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämät kolme tuomaria eivät ota tuomarin virkaa vastaan, ellei heitä valita pätevästi; tämän vuoksi tasavallan presidentin on otettava viipymättä vastaan virkavala edellisen Sejmin valitsemilta kolmelta tuomarilta;

julkaisevat ja panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamat tuomiot ja 11 päivänä elokuuta 2016 annetun tuomion, joka koskee perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettua lakia, sekä muut tämän jälkeen annetut ja myöhemmin annettavat tuomiot;

c)	varmistavat, että perustuslakituomioistuimesta annetun lain muutoksissa noudatetaan perustuslakituomioistuimen tuomioita ja otetaan täysimääräisesti huomioon Venetsian komission lausunnot, ja varmistavat, että perustuslakituomioistuimen tehokkuutta perustuslain takaajana ei heikennetä;

d)	pidättyvät sellaisista toimista ja julkisista lausumista, jotka voisivat heikentää perustuslakituomioistuimen legitiimiyttä ja tehokkuutta.

66.

Lisäksi komissio suosittaa, että Puolan viranomaiset

e)	varmistavat, että perustuslakituomioistuin voi viipymättä tehokkaasti tarkistaa tuomareiden asemaa koskevan lain, organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain ja täytäntöönpanolain perustuslainmukaisuuden ja että asianomaiset tuomiot julkaistaan viipymättä ja pannaan täysimääräisesti täytäntöön;

varmistavat, että perustuslakituomioistuimeen ei nimitetä uutta presidenttiä ennen kuin uusien lakien perustuslainmukaisuutta koskevat perustuslakituomioistuimen tuomiot on julkaistu ja pantu täysimääräisesti täytäntöön ja 7:nnen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria ovat astuneet virkaansa perustuslakituomioistuimessa;

varmistavat, että niin kauan kuin perustuslakituomioistuimeen ei ole nimitetty uutta presidenttiä laillisesti, presidentin tehtäviä hoitaa perustuslakituomioistuimen varapresidentti eikä virkaa tekevä presidentti eikä henkilö, joka nimitettiin perustuslakituomioistuimen presidentiksi 21 päivänä joulukuuta 2016.

67.

Komissio korostaa, että ratkaisun löytäminen vallitsevaan tilanteeseen edellyttää oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa tarvittavaa eri valtioelinten vilpitöntä yhteistyötä.

68.

Komissio kehottaa Puolan hallitusta ratkaisemaan tässä suosituksessa yksilöidyt ongelmat kahden kuukauden kuluessa tämän suosituksen vastaanottamisesta ja ilmoittamaan komissiolle tätä varten toteutetuista toimenpiteistä.

69.

Komissio muistuttaa myös, että oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti annetut suositukset eivät estä käynnistämästä suoraan SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrättyjä mekanismeja, jos tilanteen äkillinen heikkeneminen jäsenvaltiossa edellyttää EU:lta voimakkaampaa reaktiota (79).

70.

Komissio on tämän suosituksen pohjalta valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua Puolan hallituksen kanssa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2016.

Komission puolesta

Frans TIMMERMANS

Ensimmäinen varapuheenjohtaja

(1) Komission suositus (EU) 2016/1374, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa (EUVL L 217, 12.8.2016, s. 53).

(2) Tiedonanto ”Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi”, COM(2014) 158 final.

(3) Ks. COM(2014) 158 final, 2 jakso, liite I.

(4) K 39/16.

(5) Heinäkuun 22 päivänä 2016 annetun lain 38 §:n 3–6 momentti, 61 §:n 6 momentti, 83 §:n 2 momentti, 84–87 § ja 89 §.

(6) Heinäkuun 22 päivänä 2016 annetun lain 26 §:n 1 momentin 1 kohdan g alakohta ja 68 §:n 5–7 momentti.

(7) Heinäkuun 22 päivänä 2016 annetun lain 38 §:n 3–6 momentti, 61 §:n 3 momentti, 61 §:n 6 momentti, 68 §:n 5–7 momentti ja 83 §:n 2 momentti.

(8) Euroopan parlamentin päätöslauselma 14 päivänä syyskuuta 2016 Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)).

(9) Lausunto nro 860/2016, CDL-AD(2016)026.

(10) K 44/16.

(11) Ks. perustuslakituomioistuimen presidentin 7 päivänä marraskuuta 2016 antama määräys.

(12) 2 jakso.

(13) Katso myös 6 §:n 7 momentti.

(14) Lausunto nro 860/2016, CDL-AD(2016)026, 106 kohta.

(15) Ks. 5 §.

(16) Ks. 6 §:n 1 momentti ja 11 §:n 5 momentti.

(17) Ks. 18 §:n 2 momentti ja 21 §:n 2 momentti.

(18) Lausunto nro 833/2015, CDL-AD(2016)001, 136 kohta.

(19) Ks. 7 kohdan alaviitteet.

(20) Ks. suosituksen 23 kohta.

(21) Lausunto nro 860/2016, 101 kohta; lausunto nro 833/2015, 43, 142 ja 143 kohta.

(22) Perustuslain 188 §.

(23) Perustuslain 189 §.

(24) Perustuslain 198 §:ssä mainitaan tässä yhteydessä tasavallan presidentti, pääministeri ja valtioneuvoston jäsenet, Puolan kansallispankin pääjohtaja, Puolan ylimmän valvontaelimen (Najwyższa Izba Kontroli) pääjohtaja, yleisradio- ja televisiotoimintaa käsittelevän kansallisen neuvoston jäsenet, henkilöt jotka pääministeri on valtuuttanut johtamaan eri ministeriöitä, sekä asevoimien komentaja.

(25) Perustuslain 126 §.

(26) Ks. suosituksen 4.2.1 kohta.

(27) Ks. suosituksen 4.2.3 kohta.

(28) Ks. suosituksen 4.2.7 kohta.

(29) Ks. suosituksen 4.2.6 kohta.

(30) Ks. suosituksen 4.2.8 kohta.

(31) Ks. suosituksen 43 kohta.

(32) Ks. edellä johdanto-osan 19 kappale.

(33) Lain 24 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa: ”Perustuslakituomioistuimen tuomariin voidaan kohdistaa perustuslakituomioistuimen kurinpitomenettely, jos hän rikkoo lakia, vaarantaa perustuslakituomioistuimen tuomarin viran arvokkuuden, rikkoo perustuslakituomioistuimen tuomarien eettisiä sääntöjä tai syyllistyy muuhun epäeettiseen käytökseen, joka voisi heikentää luottamusta tuomareiden puolueettomuuteen tai riippumattomuuteen.”

(34) Tuomareiden asemaa koskevan lain 11 §:n 3 momentissa viitataan sääntöihin, jotka koskevat perustuslakituomioistuimen tuomareiden taloudellista osallistumista yrityksiin; 13 §:ssä viitataan perustuslakituomioistuimen tuomareiden velvollisuuteen antaa ilmoitus omasta ja puolisonsa toiminnasta; 14 §:ssä viitataan perustuslakituomioistuimen tuomareiden velvollisuuteen antaa ilmoitus varallisuudestaan.

(35) 11 §:n 3 momentti.

(36) 14 §.

(37) 13 §.

(38) Ks. korkeimman oikeuden 12 päivänä lokakuuta 2016 antama lausunto tuomareiden asemaa koskevasta lakiehdotuksesta.

(39) Perustuslakituomioistuimen kirjaamoa ja oikeudellisen yksikön kansliaa koskevat yksityiskohtaiset säännökset ovat lain 16–32 §:ssä.

(40) 11 §.

(41) 13 §.

(42) Lain 23 §:n nojalla seuraavat säännökset tulevat voimaan julkaisemista seuraavana päivänä: 1–3 §, 12 § sekä 16–22 §. Seuraavat säännökset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018: 4–5 § ja 8 §. Muut säännökset tulevat voimaan 14 päivän kuluttua lain julkaisemispäivästä. Säännökset, jotka tulevat voimaan julkaisemista seuraavana päivänä, koskevat muun muassa perustuslakituomioistuimen virkaa tekevän presidentin nimittämistä, kolmen lainvastaisesti nimitetyn ns. joulukuun tuomarin virkaan astumista ja uutta menettelyä, jonka mukaan valitaan ehdokkaat perustuslakituomioistuimen presidentiksi.

(43) Ks. täytäntöönpanolain 1 ja 2 §. Kummankin lain muut säännökset tulevat voimaan 14 päivän kuluttua julkaisemispäivästä. Organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain säännöksistä vain 16–32 § tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

(44) Ks. 3 ja 23 §. Heinäkuun 22 päivänä 2016 annetun lain säännöksistä pysyvät voimassa 1 päivään tammikuuta 2018 vain 18 §:n 1, 4 ja 5 momentti, jotka koskevat perustuslakituomioistuimen ja sen kanslian organisaatioon ja hallintoon liittyviä työolosuhteita.

(45) Laki yleisradiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 7 päivänä tammikuuta 2016, 25 kohta.

(46) Laki virkamieslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 8 päivänä tammikuuta 2016, 34 kohta.

(47) Laki poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, julkaistu virallisessa lehdessä 4 päivänä helmikuuta 2016, 147 kohta.

(48) Laki syyttäjänvirastosta, annettu 28 päivänä tammikuuta 2016, julkaistu virallisessa lehdessä 15 päivänä helmikuuta 2016, 177 kohta; syyttäjänvirastosta 28 päivänä tammikuuta 2016 annetun lain täytäntöönpanoasetukset, julkaistu virallisessa lehdessä 15 päivänä helmikuuta 2016, 178 kohta.

(49) Laki oikeusasiamiehestä ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 4 päivänä toukokuuta 2016.

(50) Laki kansallisesta medianeuvostosta, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 27 päivänä kesäkuuta 2016.

(51) Laki terrorismintorjunnasta, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 22 päivänä kesäkuuta 2016. Komissio on lisäksi tietoinen siitä, että oikeusministeri on antanut 5 päivänä toukokuuta 2016 kansallisen lainsäädäntökeskuksen käsiteltäväksi uuden lain, jolla muutetaan kansallisesta tuomarineuvostosta annettua lakia ja eräitä muita lakeja.

(52) Laki yleisradiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 7 päivänä tammikuuta 2016, 25 kohta, ja laki kansallisesta medianeuvostosta, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 27 päivänä kesäkuuta 2016.

(53) K13/16.

(54) Laki virkamieslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 8 päivänä tammikuuta 2016, 34 kohta.

(55) Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle, päivätty 1 päivänä helmikuuta 2016. Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje ulkoasiainministeri Witold Waszczykowskille, päivätty 3 päivänä maaliskuuta 2016.

(56) Laki poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, julkaistu virallisessa lehdessä 4 päivänä helmikuuta 2016, 147 kohta.

(57) Lausunto nro 839/2016. CDL-AD(2016)012.

(58) Laki terrorismintorjunnasta, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 22 päivänä kesäkuuta 2016.

(59) Tasavallan presidentti ei ole vielä allekirjoittanut 13 päivänä joulukuuta 2016 annettua lakia kokoontumisvapaudesta annetun lain muuttamisesta.

(60) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artikla.

(61) Perustuslakituomioistuin tarkasteli 7 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tuomiossa niiden 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain säännösten perustuslainmukaisuutta, jotka koskevat ehdokkaiden valintaa perustuslakituomioistuimen presidentin virkaan. Ks. 46 kohta.

(62) Ks. johdanto-osan 19 kappale.

(63) 21 §.

(64) 11 §.

(65) Täytäntöönpanolain 21 §:n 2 momentti; organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain 11 §:n 5 momentti.

(66) Täytäntöönpanolain 21 §:n 7–12 momentti ja 22 §; organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain 11 §:n 7–15 momentti.

(67) Lausunto nro CDL-AD(2016)026, 30 ja 124 kohta.

(68) Organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain 11 §:n 15 momentti.

(69) Täytäntöönpanolain 18 §:ssä säädetään, että perustuslakituomioistuimen virkaa tekevä presidentti johtaa perustuslakituomioistuimen toimintaa, edustaa perustuslakituomioistuinta ulkoisesti, jakaa käsiteltävät asiat virkavalan vannoneille perustuslakituomioistuimen tuomareille, toteuttaa toimia perustuslakituomioistuimen kanslian työntekijöitä koskevissa työoikeuteen liittyvissä asioissa sekä käyttää muita valtuuksia ja hoitaa muut velvollisuudet, jotka täytäntöönpanolain mukaan kuuluvat perustuslakituomioistuimen presidentille tai virkaa tekevälle presidentille.

(70) Tuomareiden asemaa koskevan lain 5 §, organisaatiota ja menettelyjä koskevan lain 6 §:n 1 momentti ja 11 §:n 5 momentti sekä täytäntöönpanolain 18 §:n 2 momentti ja 21 §:n 2 momentti.

(71) 114 §:n 2 momentti.

(72) 19 §.

(73) Puolan perustuslain 188 §:n mukaan perustuslakituomioistuimella on toimivalta ratkaista, ovatko säädökset ja kansainväliset sopimukset perustuslain mukaisia tai onko jokin säädös sellaisen ratifioidun kansainvälisen sopimuksen mukainen, jonka ratifiointi edellyttää lakiin perustuvaa ennakkohyväksyntää, tai ovatko valtion keskeisten elinten antamat säännökset perustuslain, ratifioitujen kansainvälisten sopimusten ja säädösten mukaisia, tai ovatko poliittisten puolueiden tavoitteet ja toiminta perustuslain mukaisia, ja käsitellä perustuslain loukkauksia koskevat valitukset. Perustuslain 189 §:n mukaan perustuslakituomioistuimen tehtävänä on myös ratkaista keskeisten perustuslaillisten valtioelinten väliset riita-asiat.

(74) Puolan korkeimman oikeuden yleiskokouksen päätöslauselma 26 päivänä huhtikuuta 2016.

(75) Korkeimman hallinto-oikeuden pääneuvonantajan päätöslauselma 27 päivänä huhtikuuta 2016.

(76) Puolan kansallisen tuomarineuvoston lausunto 7 päivänä huhtikuuta 2016.

(77) Kansallisen asianajajaliiton päätöslauselma 12 päivänä maaliskuuta 2016.

(78) Kansallisen lakimiesliiton lausunto 12 päivänä maaliskuuta 2016.

(79) Komission tiedonanto EU:n uusi toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi, COM(2014) 158 final, 4.1 jakso.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 22

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	60. vuosikerta 27. tammikuu 2017

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EU) 2017/135, annettu 23 päivänä tammikuuta 2017, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 annetun asetuksen (EU) 2016/1903 muuttamisesta	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/136, annettu 16 päivänä tammikuuta 2017, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suuren muutoksen hyväksymisestä (Ossau-Iraty (SAN))	4
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/137, annettu 16 päivänä tammikuuta 2017, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Pomme de terre de l'île de Ré (SAN))	5
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/138, annettu 16 päivänä tammikuuta 2017, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Raclette de Savoie (SMM))	6
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/139, annettu 25 päivänä tammikuuta 2017, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta	8
	*	Komission asetus (EU) 2017/140, annettu 26 päivänä tammikuuta 2017, EU:n vertailulaboratorion nimeämisestä lammas- ja vuohirokkovirusten aiheuttamien tautien (lumpy skin -tauti ja lammas- ja vuohirokko) alalla, kyseisen laboratorion muiden vastuualueiden ja tehtävien vahvistamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteen VII muuttamisesta ( 1 )	10
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/141, annettu 26 päivänä tammikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuonnissa	14
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/142, annettu 26 päivänä tammikuuta 2017, tiettyihin ISIL- (Daesh-) ja al-Qaida-järjestöjä lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 258. kerran	54
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/143, annettu 26 päivänä tammikuuta 2017, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	56
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/144, annettu 26 päivänä tammikuuta 2017, riisiä koskevien tuontitodistusten myöntämisestä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1273/2011 avattujen tariffikiintiöiden mukaisesti tammikuun 2017 osakaudella	58
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission päätös (EU) 2017/145, annettu 25 päivänä tammikuuta 2017, yhdenmukaistetun standardin EN 14904:2006 Liikuntapaikkojen pintarakenteet. Monitoimikäyttöön tarkoitettujen sisäurheilutilojen pintarakenteet. Määrittely viitetietojen säilyttämisestä varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti ( 1 )	62
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2017/146, annettu 21 päivänä joulukuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa, täydentää komission suositusta (EU) 2016/1374	65
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	EU:n sekä Bosnia ja Hertsegovinan vakautus- ja assosiaationeuvoston päätös N:o 1/2016, annettu 9 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen käsitteen alkuperätuotteet määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan N:o 2 korvaamisesta [2017/147]	82

”Laji:	Turska Gadus morhua		Alue:	Osa-alueet 22–24 (COD/3BC+24)
Tanska		2 444
Saksa		1 194
Viro		54
Suomi		48
Latvia		202
Liettua		131
Puola		654
Ruotsi		870
Unioni		5 597
TAC		5 597 (5)		Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohtaa ei sovelleta

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Edustava hinta (euroa/100 kg)	3 artiklassa tarkoitettu vakuus (euroa/100 kg)	Alkuperä (1)
0207 12 10	Kananruhot (ns. 70-prosenttista kanaa), jäädytetyt	118,5	0	AR
0207 12 90	Kananruhot (ns. 65-prosenttista kanaa), jäädytetyt	143,6	0	AR
0207 12 90	Kananruhot (ns. 65-prosenttista kanaa), jäädytetyt	169,9	0	BR
0207 14 10	Luuttomat palat, kanaa, jäädytetyt	283,3	5	AR
		181,7	39	BR
		284,9	5	CL
		228,5	21	TH
0207 27 10	Luuttomat palat, kalkkunaa, jäädytetyt	335,5	0	BR
0207 27 10	Luuttomat palat, kalkkunaa, jäädytetyt	344,5	0	CL
0408 91 80	Kuorettomat linnunmunat, kuivatut	350,2	0	AR
1602 32 11	Kypsentämättömät valmisteet, kukkoa tai kanaa	181,4	34	BR

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	197,9
	MA	130,3
	SN	268,2
	TR	158,7
	ZZ	188,8
0707 00 05	MA	80,2
	TR	205,8
	ZZ	143,0
0709 91 00	EG	168,8
0709 91 00	ZZ	168,8
0709 93 10	MA	276,3
	TR	243,9
	ZZ	260,1
0805 10 22 , 0805 10 24 , 0805 10 28	EG	43,6
	MA	45,0
	TN	60,1
	TR	74,6
	ZZ	55,8
0805 21 10 , 0805 21 90 , 0805 29 00	EG	83,8
	IL	136,4
	JM	109,0
	MA	83,0
	TR	86,8
	ZZ	99,8
0805 22 00	IL	139,7
	MA	77,0
	ZZ	108,4
0805 50 10	EG	85,5
	TR	75,8
	ZZ	80,7
0808 10 80	CN	145,5
	US	124,9
	ZZ	135,2
0808 30 90	CL	307,7
	CN	92,7
	TR	154,0
	ZA	84,4
	ZZ	159,7