12.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 219/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/1351,

annettu 4 päivänä elokuuta 2016,

Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä ja päätöksen 2004/676/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan puolustusviraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä 12 päivänä lokakuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1835 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston olisi yksimielisesti hyväksyttävä henkilöstösäännöt, joita sovelletaan Euroopan puolustusviraston, jäljempänä ’virasto’, suoraan määräaikaisella työsopimuksella palkkaamaan henkilöstöön, joka valitaan osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisista.

(2)

Henkilöstösääntöjen olisi oltava sellaiset, että niillä taataan, että virastolla on palveluksessaan mahdollisimman ammattitaitoinen ja tehokas henkilöstö, joka valitaan tehtävään kaikista osallistuvista jäsenvaltioista tulevista hakijoista maantieteellisesti mahdollisimman laajapohjaisesti sekä unionin toimielimistä tulevista hakijoista.

(3)	Koska tällä päätöksellä vahvistettavien sääntöjen olisi korvattava neuvoston päätöksessä 2004/676/EY (2) vahvistetut säännöt, mainittu päätös olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

1. Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan Euroopan puolustusviraston palvelukseen sopimuksella otettuihin toimihenkilöihin, jäljempänä ’toimihenkilöt’.

Tällaisia toimihenkilöitä ovat:

—	väliaikaiset toimihenkilöt,

—	sopimussuhteiset toimihenkilöt,

—	erityisneuvonantajat.

2. Näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määritetään päätöksen (YUTP) 2015/1835 asianomaisten säännösten mukaisesti.

3. Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, jollei yhteydestä selvästi toisin ilmene.

2 artikla

Toimihenkilöllä, jolla on yli vuoden pituinen työsopimus, on oikeus äänestää 138 artiklassa säädetyn henkilöstökomitean vaaleissa ja asettua niissä ehdolle.

Lisäksi toimihenkilöllä, jolla on alle vuoden pituinen sopimus, on oikeus äänestää, jos hän on hoitanut tehtäviään vähintään kuusi kuukautta.

II OSASTO

VÄLIAIKAINEN HENKILÖSTÖ

1 LUKU

Yleiset säännökset

3 artikla

Näissä henkilöstösäännöissä ’väliaikaisella toimihenkilöllä’ tarkoitetaan toimihenkilöä, joka on palkattu väliaikaisesti toimeen virastoa koskevassa talousarviossa asetetun toimien enimmäismäärän mahdollistamissa rajoissa.

Näissä henkilöstösäännöissä ’erityisneuvonantajalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka on palkattu erityispätevyytensä vuoksi ja muun ammatillisen toiminnan estämättä avustamaan virastoa joko säännöllisesti tai erikseen määrättyinä aikoina ja jonka palkka maksetaan talousarvion asianomaiseen budjettikohtaan tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista.

4 artikla

Lukuun ottamatta viraston toimitusjohtajaa ja varatoimitusjohtajaa, joihin sovelletaan päätöksen (YUTP) 2015/1835 10 artiklan 1 kohdan säännöksiä, väliaikaiset toimihenkilöt voidaan palkata enintään neljäksi vuodeksi, mutta heidän palvelussuhteensa voi olla lyhyempikin.

Heidän sopimuksensa voidaan uudistaa vain kerran enintään neljäksi vuodeksi. Johtokunta vahvistaa yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

5 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamisen tarkoituksena voi olla vain virastoa koskevassa talousarviossa asetetun toimien enimmäismäärän rajoissa toteutettu avoimen toimen täyttäminen näissä henkilöstösäännöissä määrätyin edellytyksin.

6 artikla

1. Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.

Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä IV olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät.

2. Jotta miesten ja naisten välinen täysi tasa-arvo, joka on eräs keskeinen huomioon otettava tekijä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa, toteutuisi käytännössä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä virastoa pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

3. Virasto määrittelee henkilöstökomiteaa kuultuaan toimenpiteitä ja toimia, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla, sekä hyväksyy asianmukaisia säännöksiä erityisesti korjatakseen todellisen epätasa-arvon, joka vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla.

4. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vajavuus, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vajavuus on vahvistettava 38 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Vammainen henkilö täyttää 37 artiklan 2 kohdan d alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen toimeen kuuluvat olennaiset tehtävät.

Toimeen kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä ’kohtuullisilla järjestelyillä’ tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, jollei toimenpiteistä koidu työnantajalle kohtuutonta rasitetta.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä sopimuksia tekemään valtuutettua viranomaista pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa vammaisten henkilöiden ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

5. Kun näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka katsoo tulleensa väärin kohdelluksi sen vuoksi, että hänen kohdallaan ei ole noudatettu tässä artiklassa tarkoitettua tasa-arvoisen kohtelun periaatetta, esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa suoraa tai välillistä syrjintää tapahtuneen, on viraston osoitettava, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu. Tätä säännöstä ei sovelleta kurinpitomenettelyihin.

6. Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat erityisesti oikeuttaa vahvistamaan pakollisen eläkeiän sekä vanhuuseläkeoikeutta koskevan vähimmäisiän.

7 artikla

1. Palveluksessa olevilla väliaikaisilla toimihenkilöillä on mahdollisuus hyödyntää viraston hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä, mukaan lukien eritystoimenpiteet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, sekä henkilöstökomitean tarjoamia palveluja. Entisillä väliaikaisilla toimihenkilöillä voi olla mahdollisuus tietyiltä osin hyödyntää luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä.

2. Palveluksessa oleville väliaikaisille toimihenkilöille on järjestettävä sellaiset asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit täyttävät työolot, jotka ovat vähintään samantasoiset kuin perustamissopimusten mukaisesti näillä aloilla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaiset vähimmäisvaatimukset.

8 artikla

1. Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä ’AD’, hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä ’AST’, sekä sihteerien ja virkailijoiden tehtäväryhmään, jäljempänä ’AST/SC’.

2. Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat johto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviä sekä kieliin liittyviä ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä sekä teknisiä ja toimistotehtäviä. Tehtäväryhmässä AST/SC on kuusi palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimisto- ja sihteeritehtäviä.

3. Voidakseen tulla nimitetyksi hakijalla on oltava vähintään:

tehtäväryhmien AST ja AST/SC osalta:

i)	keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus,

ii)	ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, tai

iii)	yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus;

tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 5 ja 6:

i)	vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, tai

ii)	yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus;

tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 7–16:

i)	yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään neljä vuotta,

ii)	yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus ja vähintään vuoden pituinen soveltuva työkokemus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään kolme vuotta, tai

iii)	yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.

4. Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä VI. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi henkilöstökomiteaa kuultuaan päättää kyseisen taulukon perusteella kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

9 artikla

1. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrää nimittämällä tai toisiin tehtäviin siirtämällä kunkin väliaikaisen toimihenkilön hänen palkkaluokkaansa vastaavaan tehtävään kyseisen henkilön tehtäväryhmässä ainoastaan yksikön edun huomioon ottaen ja kansallisuudesta riippumatta.

Väliaikainen toimihenkilö voi hakea siirtoa muihin tehtäviin virastossa.

2. Väliaikainen toimihenkilö voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti oman tehtäväryhmänsä toimea, joka vastaa hänen omaa palkkaluokkaansa ylempää palkkaluokkaa. Hän saa tällaisen väliaikaisen nimityksen neljännen kuukauden alusta alkaen tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja sen palkan välillä, jonka hän saisi hänelle kuuluvalla palkkatasolla, jos hänet olisi nimitetty hänen väliaikaisesti hoitamaansa tointa vastaavaan palkkaluokkaan.

Tällainen väliaikainen nimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata väliaikainen toimihenkilö, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti tai joka on kutsuttu asepalvelukseen tai joka on pitkällä sairauslomalla.

10 artikla

1. Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksessa on täsmennettävä, mihin palkkaluokkaan ja mille tasolle asianomainen palkataan.

2. Jos väliaikainen toimihenkilö määrätään hoitamaan tointa, joka kuuluu ylempään palkkaluokkaan kuin se, johon hänet on palkattu, työsopimukseen on tehtävä tätä koskeva muutos.

2 LUKU

Oikeudet ja velvollisuudet

11 artikla

1. Väliaikaisen toimihenkilön on suoritettava tehtävänsä ja toimittava yksinomaan viraston edun mukaisesti; hän ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai viraston ulkopuoliselta henkilöltä. Hänen on hoidettava annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan virastoa kohtaan.

2. Väliaikainen toimihenkilö ei saa ilman sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai viraston ulkopuoliselta taholta kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.

Ennen väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamista sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tutkii, onko hakijalla sellaista henkilökohtaista sidonnaisuutta, joka voi vaarantaa hänen riippumattomuutensa, tai muuta eturistiriitaa. Tätä varten hakijan on ilmoitettava sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle erityistä lomaketta käyttäen todellisista tai mahdollisista eturistiriidoista. Näissä tapauksissa sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on otettava tämä huomioon asianmukaisesti perustellussa lausunnossa. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen toteuttaa tarvittaessa 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka palaavat henkilökohtaisista syistä myönnetyltä virkavapaalta.

12 artikla

1. Ellei jäljempänä toisin säädetä, väliaikainen toimihenkilö ei tehtäviään hoitaessaan saa käsitellä sellaista asiaa, johon liittyy suoraan tai välillisesti tämän riippumattomuuden mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.

2. Väliaikaisen toimihenkilön, jonka käsiteltäväksi tulee 1 kohdassa tarkoitettu asia, on ilmoitettava tästä viipymättä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Tämä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja voi myös vapauttaa väliaikaisen toimihenkilön velvollisuuksistaan kyseisen asian käsittelyssä.

3. Väliaikaisella toimihenkilöllä ei saa suoraan tai välillisesti olla eikä hän saa hankkia viraston valvonnan alaisessa tai siihen liikeyhteyksissä olevassa yrityksessä luonteeltaan tai merkitykseltään sellaista osuutta, joka saattaisi vaarantaa hänen riippumattomuutensa tehtäviään hoitaessaan.

13 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käytöksestä, jotka voisivat heikentää hänen hoitamiinsa tehtäviin kohdistuvaa arvonantoa.

14 artikla

1. Väliaikaisen toimihenkilön on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä.

2. Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle, joka on joutunut työpaikkakiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän uhriksi. Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle, joka on esittänyt näyttöä työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä, edellyttäen, että väliaikainen toimihenkilö on toiminut rehellisesti.

3. ’Työpaikkakiusaamisella’ tarkoitetaan kaikenlaista pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä sopimatonta menettelyä, joka ilmenee fyysisenä käyttäytymisenä, puheina, kirjoituksina, eleinä tai muina tekoina ja joka loukkaa henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.

4. ’Sukupuolisella häirinnällä’ tarkoitetaan sukupuolisesti värittynyttä käytöstä, jollaista sen kohteeksi joutunut henkilö ei halua ja jolla pyritään tai joka johtaa tämän henkilön ihmisarvon loukkaamiseen tai painostavan, vihamielisen, loukkaavan tai kiusallisen tunnelman luomiseen. Sukupuolista häirintää käsitellään sukupuoleen perustuvana syrjintänä.

15 artikla

1. Jollei 17 artiklasta muuta johdu, väliaikaisen toimihenkilön, joka haluaa harjoittaa toimeensa kuulumatonta toimintaa tai suorittaa viraston ulkopuolelta tulevan toimeksiannon riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion vai ei, on pyydettävä sopimuksia tekemään valtuutetulta viranomaiselta tähän lupa etukäteen. Lupa evätään ainoastaan, jos kyseinen toiminta tai toimeksianto on luonteeltaan sellainen, että se haittaa väliaikaisen toimihenkilön tehtävien hoitamista tai on yhteensopimaton viraston edun kanssa.

2. Väliaikaisen toimihenkilön on ilmoitettava sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle kaikista luvallisen toiminnan tai toimeksiannon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun hän on pyytänyt lupaa kyseiseltä viranomaiselta 1 kohdan mukaisesti. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta tai toimeksianto ei enää täytä 1 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuja edellytyksiä.

16 artikla

Jos väliaikaisen toimihenkilön puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, toimihenkilön on ilmoitettava tästä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Jos tällainen toiminta osoittautuu yhteensopimattomaksi väliaikaisen toimihenkilön tehtävien kanssa eikä toimihenkilö voi sitoutua siihen, että puolison toiminta päättyy tietyssä määräajassa, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen päättää henkilöstökomiteaa kuultuaan, voiko väliaikainen toimihenkilö jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan.

17 artikla

1. Tilapäisen toimihenkilön, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Tämä päättää, onko toimihenkilön yksikön etu huomioon ottaen:

a)	haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella, tai

b)	otettava vuosilomaa, tai

c)	annettava tehdä osa-aikatyötä, tai

d)	sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista entiseen tapaan.

2. Jos väliaikainen toimihenkilö tulee valituksi tai nimitetyksi julkiseen tehtävään, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Tämä tekee jonkin 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ottaen huomioon yksikön edun, mainitun tehtävän merkityksen, sen asettamat vaatimukset sekä palkkiot ja kulujen korvaukset, joihin se oikeuttaa. Jos väliaikaisen toimihenkilön on otettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella tai jos hänen annetaan tehdä osa-aikatyötä, virkavapauden tai osa-aikatyön kesto on yhtä pitkä kuin väliaikaisen toimihenkilön suorittama tehtävän hoito.

18 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Väliaikaisen toimihenkilön, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä virastolle erityistä lomaketta käyttäen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota väliaikainen toimihenkilö on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja jos on vaarana, että se on yhteensopimaton viraston oikeutetun edun kanssa, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää väliaikaista toimihenkilöä ottamasta vastaan tätä tehtävää tai asettaa hyväksymisensä ehdoksi aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on henkilöstökomiteaa kuultuaan annettava päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa asiaa koskevan tiedon saamisesta. Jos tiedoksiantoa ei ole tehty kyseisen ajan kuluessa, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

Virkaiältään vanhempien entisten väliaikaisten toimihenkilöiden tapauksessa sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on periaatteessa kiellettävä heitä osallistumasta palvelussuhteensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana edunvalvontaan tai asioiden edistämiseen suhteessa viraston henkilöstöön heidän yritystensä, asiakkaidensa tai työnantajiensa osalta kysymyksissä, joista he vastasivat kolmen viimeisen palvelusvuotensa aikana.

Päätöksen (YUTP) 2015/1835 31 artiklan mukaisesti viraston on julkaistava vuosittain tietoja edellisen kohdan täytäntöönpanosta, mukaan lukien luettelo käsitellyistä tapauksista.

19 artikla

1. Väliaikaisen toimihenkilön on pidättäydyttävä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, jollei tietoja ole jo julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla.

2. Väliaikaisen toimihenkilön on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

20 artikla

1. Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus mielipiteen ilmaisuun noudattaen asianmukaisella tavalla lojaalisuuden- ja puolueettomuuden periaatteita.

2. Väliaikainen toimihenkilö, joka aikoo julkaista tai antaa julkaistavaksi yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa mitä tahansa viraston toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle etukäteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 ja 19 artiklan soveltamista.

Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen pystyy osoittamaan, että julkaiseminen voi saattaa viraston oikeutetun edun vakavasti uhatuksi, se ilmoittaa päätöksestään väliaikaiselle toimihenkilölle kirjallisesti 30 työpäivän kuluessa tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi asetetussa määräajassa, katsotaan, että viranomainen ei vastusta julkaisemista.

21 artikla

1. Kaikki oikeudet väliaikaisen toimihenkilön tehtäviään hoitaessaan tekemiin kirjoituksiin tai muihin töihin kuuluvat virastolle, jonka toimintaan ne liittyvät. Virastolla on oikeus velvoittaa väliaikainen toimihenkilö luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.

2. Kaikki keksinnöt, jotka väliaikainen toimihenkilö tekee tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, kuuluvat kokonaisuudessaan virastolle. Virasto voi omalla kustannuksellaan hakea ja saada keksintöihin patentin kaikissa maissa. Jos väliaikainen toimihenkilö tekee palvelussuhteensa päättymistä seuraavan vuoden aikana keksinnön, joka liittyy viraston toimintaan, hänen katsotaan tehneen sen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, jollei toisin osoiteta. Jos keksintöön haetaan patentti, patentissa on mainittava keksijän nimi tai keksijöiden nimet.

3. Virasto voi tarvittaessa myöntää patentoidun keksinnön tehneelle väliaikaiselle toimihenkilölle palkkion, jonka määrän se vahvistaa.

22 artikla

1. Väliaikainen toimihenkilö ei saa ilman sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteella ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos viraston etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle toimihenkilölle rangaistusseuraamuksia. Väliaikaisen toimihenkilön on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

2. Tämän artiklan 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta väliaikaiseen toimihenkilöön tai entiseen väliaikaiseen toimihenkilöön hänen todistaessaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai viraston kurinpitolautakunnassa viraston ja/tai Euroopan unionin toimihenkilöä tai entistä toimihenkilöä koskevassa asiassa.

23 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse hänen tehtäviensä hoitamista. Hänen on ilmoitettava sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle osoitteensa ja tiedotettava viipymättä sen muutoksista.

24 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvoja; toimihenkilö vastaa hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.

Väliaikainen toimihenkilö, joka on saanut tehtäväkseen vastata jonkin yksikön toiminnasta, on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyn toimivallan käytöstä ja antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Toimihenkilön alaisten vastuu ei vapauta kyseistä toimihenkilöä hänelle kuuluvasta vastuusta.

25 artikla

1. Jos väliaikaiselle toimihenkilölle on annettu määräys, jonka kyseinen toimihenkilö katsoo olevan sääntöjenvastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä välittömälle esimiehelleen, jonka on, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, vastattava kirjallisesti. Jos välitön esimies vahvistaa määräyksen, mutta väliaikainen toimihenkilö katsoo, ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn huolenaiheen perusteisiin, viimeksi mainitun on saatettava asia kirjallisesti lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, jollei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, väliaikaisen toimihenkilön on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja.

2. Jos välitön esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, väliaikaisen toimihenkilön on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja. Välittömän esimiehen on väliaikaisen toimihenkilön pyynnöstä annettava tällainen määräys kirjallisesti.

3. Jos väliaikainen toimihenkilö ilmoittaa esimiehilleen määräyksestä, jonka hän katsoo olevan sääntöjen vastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänelle ei saa aiheuttaa tämän johdosta minkäänlaista haittaa.

26 artikla

Väliaikainen toimihenkilö voidaan velvoittaa korvaamaan kokonaan tai osittain viraston kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään suorittaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee perustellun päätöksen kurinpitoasioiden käsittelyä varten vahvistettua menettelyä noudattaen.

Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tätä säännöstä koskevissa riita-asioissa.

27 artikla

1. Väliaikaisen toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava suoraan välittömälle esimiehelleen, viraston toimitusjohtajalle tai, jos hän pitää sitä tarpeellisena, viraston johtajalle sellaisista tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai korruption taikka viraston etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan mahdollisuuden olemassaolon, tai sellaisesta työtehtäviin liittyvästä menettelystä, joka voi merkitä, että viraston väliaikaiselle toimihenkilölle kuuluvia velvollisuuksia on vakavasti laiminlyöty.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti.

Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että joku muu viraston palveluksessa oleva tai sen tehtäviä suorittava henkilö on vastaavalla tavalla laiminlyönyt vakavasti velvollisuuksiaan.

2. Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen johdosta edellyttäen, että väliaikainen toimihenkilö on toiminut perustellusti ja rehellisesti.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta niiden muodosta riippumatta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu väliaikaisen toimihenkilön tietoon jonkin asian vireillä olevan tai päätökseen saatetun tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

28 artikla

1. Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle, joka luovuttaa 27 artiklassa tarkoitettuja tietoja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)	väliaikaisen toimihenkilön rehellinen ja perusteltu näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; ja

väliaikainen toimihenkilö on sitä ennen toimittanut samat tiedot virastolle ja antanut virastolle mahdollisuuden toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä määräajassa, jonka virasto asettaa asian monimutkaisuuden mukaan. Väliaikaiselle toimihenkilölle on ilmoitettava tämä määräaika asianmukaisesti 60 päivän kuluessa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei sovelleta, kun väliaikainen toimihenkilö voi osoittaa sen olevan kohtuuton kaikki asiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen.

4. Näiden henkilöstösääntöjen 29 ja 168 artiklan mukaisesti viraston on otettava käyttöön menettely väliaikaisten toimihenkilöiden esittämien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat tapaa, jolla heitä on kohdeltu sen jälkeen kun tai sen johdosta, että he ovat täyttäneet 27 artiklan tai tämän artiklan mukaiset velvollisuutensa. Viraston on varmistettava, että nämä valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja, jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua, ennen 168 artiklassa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on vahvistettava sisäisiä sääntöjä muun muassa seuraavista:

—	tietojen antaminen 27 artiklan 1 kohdassa tai tässä artiklassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille heidän raportoimiensa kysymysten käsittelystä,

—	kyseisten toimihenkilöiden oikeutettujen etujen ja yksityisyyden suoja, sekä

—	tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen valitusten käsittelyssä noudatettava menettely.

29 artikla

Virasto avustaa väliaikaista toimihenkilöä erityisesti oikeudellisissa toimenpiteissä sellaista henkilöä vastaan, joka uhkaa, loukkaa, solvaa tai herjaa toimihenkilöä tai hänen perheensä jäsentä tai hyökkää heitä vastaan tai vahingoittaa heidän omaisuuttaan toimihenkilön aseman tai tehtävän vuoksi.

Virasto korvaa väliaikaiselle toimihenkilölle tällaisissa tapauksissa aiheutuneet vahingot edellyttäen, että toimihenkilö ei ole tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta aiheuttanut vahinkoja eikä voi saada korvausta vahingonaiheuttajalta.

30 artikla

Virasto edistää väliaikaisen toimihenkilön täydennyskoulutusta, jos siitä ei aiheudu haittaa yksikön toiminnalle ja jos se on sen etujen mukaista.

Tällainen täydennyskoulutus otetaan huomioon myös urakehityksessä.

31 artikla

Väliaikaisilla toimihenkilöillä on järjestäytymisoikeus; he voivat olla ammattijärjestöjen ja henkilökuntajärjestöjen jäseniä.

32 artikla

Väliaikaiset toimihenkilöt voivat tehdä hakemuksia sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä.

Näiden henkilöstösääntöjen mukaisesti tehty tiettyä väliaikaista toimihenkilöä koskeva päätös on annettava viipymättä kirjallisesti tiedoksi asianomaiselle toimihenkilölle. Väliaikaiselle toimihenkilölle vastaiset päätökset on perusteltava.

Väliaikaista toimihenkilöä koskevat päätökset, jotka koskevat nimittämistä, vakinaistamista, ylentämistä, toisiin tehtäviin siirtämistä, hallinnollisen aseman vahvistamista ja palvelussuhteen päättymistä, on julkistettava virastossa. Julkistettujen tietojen on oltava koko henkilöstön saatavilla sopivan ajan.

33 artikla

Väliaikaista toimihenkilöä koskeva henkilökansio sisältää:

a)	toimihenkilön hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat sekä hänen pätevyyttään, tehokkuuttaan ja käytöstään koskevat arvioinnit,

b)	toimihenkilön kyseisten asiakirjojen osalta esittämät huomautukset.

Asiakirjat on merkittävä luetteloon, numeroitava juoksevasti ja luokiteltava aukottomasti; virasto ei voi esittää perusteeksi a alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja eikä vedota niihin toimihenkilöä vastaan, jos niitä ei ole annettu hänelle tiedoksi ennen niiden sisällyttämistä henkilökansioon.

Asiakirjan tiedoksiantaminen väliaikaiselle toimihenkilölle varmistetaan hänen allekirjoituksellaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, se suoritetaan kirjatulla kirjeellä, joka lähetetään toimihenkilön viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen.

Väliaikaista toimihenkilöä koskevassa henkilökansiossa ei saa olla viittauksia toimihenkilön poliittisiin, ammattijärjestöihin liittyviin, aatteellisiin tai uskonnollisiin toimiin ja näkemyksiin tai tämän rotuun, etniseen alkuperään tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

Neljännen kohdan soveltaminen ei kuitenkaan estä sijoittamasta kansioon hallinnollisia toimituskirjoja ja asiakirjoja, joista väliaikainen toimihenkilö on tietoinen ja jotka ovat välttämättömiä näiden henkilöstösääntöjen soveltamiselle.

Väliaikaisesta toimihenkilöstä saa olla vain yksi henkilökansio.

Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus tutustua kaikkiin henkilökansiossaan oleviin asiakirjoihin myös palvelussuhteensa päätyttyä ja ottaa niistä jäljennös.

Henkilökansio on luottamuksellinen ja siihen saa tutustua ainoastaan hallinnon toimitiloissa tai suojatulla tietovälineellä. Se toimitetaan kuitenkin valituslautakunnalle, jos siinä tulee vireille väliaikaista toimihenkilöä koskeva asia.

34 artikla

Väliaikaisilla toimihenkilöillä on oikeus tutustua potilastietoihinsa viraston vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

35 artikla

Päätöksen siitä, vaaditaanko väliaikaisen toimihenkilön vakavan virheen virastolle aiheuttamasta vahingosta korvausta 26 artiklan mukaisesti, tekee sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen sen jälkeen, kun vakavan virheen vuoksi tehtävään irtisanomiseen liittyviä muodollisuuksia on noudatettu.

Yksittäistä toimihenkilöä koskevat päätökset julkaistaan 32 artiklan mukaisesti.

36 artikla

Väliaikaiselle toimihenkilölle myönnetyt erioikeudet ja vapaudet myönnetään yksinomaan viraston edun vuoksi. Väliaikaisten toimihenkilöiden on hoidettava henkilökohtaiset velvoitteensa ja noudatettava voimassa olevia lakeja ja järjestyssääntöjä.

Väliaikaisten toimihenkilöiden on välittömästi ilmoitettava virastolle erioikeuksia ja vapauksia koskevista riitautuksista.

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa säädetty kulkulupa myönnetään väliaikaiselle toimihenkilölle, joka tarvitsee sitä yksikön edut huomioon ottaen.

3 LUKU

Palvelukseen ottaminen

37 artikla

1. Otettaessa palvelukseen väliaikaisia toimihenkilöitä on varmistettava, että virasto saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia toimihenkilöitä, jotka otetaan palvelukseen viraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.

Toimihenkilöt valitaan ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.

Tointa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Jos väliaikaisen henkilöstön kansalaisuuksissa on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa, virasto voi unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti virasto kuitenkin hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseenottoperusteisiin. Ennen kuin sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen hyväksyy tällaisia asianmukaisia toimenpiteitä, johtokunta vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi.

2. Väliaikaiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

a)	joka on jonkin viraston toimintaan osallistuvan jäsenvaltion kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,

b)	joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,

c)	joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,

d)	jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja

e)	jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä osallistuvien jäsenvaltioiden kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa osallistuvien jäsenvaltioiden kielessä.

3. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa tarpeen mukaan väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottoa koskevat erityiset menettelysäännökset päätöksen (YUTP) 2015/1835 puitteissa.

38 artikla

Ennen palvelukseen ottamista viraston valtuuttama asiantuntijalääkäri suorittaa väliaikaiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 37 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaiset vaatimukset.

Jos ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen perusteella annettu lääkärinlausunto on kielteinen, hakija voi pyytää 20 päivän kuluessa siitä, kun virasto on ilmoittanut hänelle lausunnosta, että hänen tapauksensa käsitellään lääketieteellisessä lautakunnassa, jossa on kolme sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen viraston asiantuntijalääkärien keskuudesta valitsemaa lääkäriä. Lääketieteellinen lautakunta kuulee alkuperäisen kielteisen lausunnon antanutta asiantuntijalääkäriä. Hakija voi toimittaa lääketieteelliselle lautakunnalle valitsemansa lääkärin antaman lausunnon. Jos lääketieteellisen lautakunnan lausunnossa vahvistetaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa tehdyt johtopäätökset, hakijan on maksettava puolet palkkioista ja lisäkuluista.

39 artikla

1. Väliaikaista toimihenkilöä voidaan vaatia suorittamaan koeaika, joka voi kestää enintään yhdeksän kuukautta.

Jos toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, 52 artiklan mukaisen äitiysloman tai tapaturman vuoksi vähintään kuukauden ajan, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavasti. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään 15 kuukautta.

2. Jos väliaikaisen toimihenkilön työskentely osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, arviointi voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa.

Arviointi annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Väliaikaisen toimihenkilön välitön esimies toimittaa arvioinnin ja huomautukset sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle välittömästi. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi arvioinnin perusteella päättää väliaikaisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä kyseisen väliaikaisen toimihenkilön toisiin tehtäviin koeajasta jäljellä olevaksi ajaksi.

3. Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi väliaikaisen toimihenkilön kyvystä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään tehtäviensä hoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos arvioinnissa suositellaan irtisanomista tai poikkeuksellisesti koeajan pidentämistä, väliaikaisen toimihenkilön välitön esimies toimittaa arvioinnin ja huomautukset sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle välittömästi.

Jos väliaikaisen toimihenkilön työskentely ei täytä viranhoidolle asetettavia vaatimuksia, hänet irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään tässä kohdassa tarkoitetun arvioinnin sekä niiden tietojen perusteella, joita sopimuksia tekemään valtuutetulla viranomaisella on käytettävissään väliaikaisen toimihenkilön menettelystä II osaston 2 luvun suhteen.

40 artikla

1. Väliaikainen toimihenkilö otetaan palvelukseen palkkaluokkansa ensimmäisellä palkkatasolla.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä.

2. Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa yhdellä palkkatasolla, etenee ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle tasolle, jollei hänen työsuoritustaan ole arvioitu epätyydyttäväksi 41 artiklassa tarkoitetussa vuosittaisessa arvioinnissa. Väliaikainen toimihenkilö siirretään palkkaluokkansa seuraavalle palkkatasolle viimeistään neljän vuoden kuluttua.

Jos väliaikainen toimihenkilö nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi, hän saa takautuvasti nimityksen voimaan tullessa yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen, että hän on hoitanut tyydyttävällä tavalla uusia tehtäviään ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajan. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle.

3. Jos väliaikainen toimihenkilö nimitetään tehtävään, joka 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti vastaa ylempää palkkaluokkaa, hänet siirretään kyseisen palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Kuitenkin palkkaluokissa AD 9–AD 13 oleva väliaikainen toimihenkilö, joka toimii yksikön päällikkönä ja joka siksi siirretään ylempään palkkaluokkaan, sijoitetaan uuden palkkaluokan toiselle palkkatasolle. Sama järjestely koskee kaikkia väliaikaisia toimihenkilöitä, jotka nimitetään ylennyksen jälkeen johtajaksi tai sitä korkeammalle tasolle.

41 artikla

Kunkin väliaikaisen toimihenkilön pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä toimensa hoidossa laaditaan vuotuinen arviointi. Arvioinnissa todetaan, onko toimihenkilön suoritustaso ollut tyydyttävä. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa säännökset, jotka koskevat oikeutta hakea muutosta arviointimenettelyssä, jota on noudatettava ennen 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Arviointi toimitetaan väliaikaiselle toimihenkilölle. Hänellä on oikeus tehdä siihen aiheellisiksi katsomiaan huomautuksia.

4 LUKU

Työehdot

A jakso

Vanhempainloma tai perheloma

42 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien sekä sellaisten vanhempien, joiden huollettavana olevalla lapsella on asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus, osalta loman pituus voi olla kaksinkertainen. Loma on pidettävä vähintään kuukauden pituisissa erissä.

Väliaikainen toimihenkilö kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sosiaaliturvajärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Jos vanhempainloma pidetään puolipäivätyön muodossa, sen ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus on kaksinkertainen. Vanhempainlomansa aikana väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus 919,02 euron lisään kuukaudessa tai 50 prosenttiin siitä, jos hän tekee puolipäivätyötä, mutta hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Virasto maksaa 68 ja 69 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkan perusteella.

Jos loma pidetään puolipäivätyötä tekemällä, tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa pienennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta väliaikaisen toimihenkilön maksettavaksi tuleva määrä lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi kokoaikaisesti.

Lisän suuruus on 1 225,36 euroa kuukaudessa tai 50 prosenttia tästä määrästä, jos väliaikainen toimihenkilö tekee puolipäivätyötä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus, sekä vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun tällaisen loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen.

Vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä kuudella kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia toisessa kohdassa tarkoitetusta määrästä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä 12 kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia neljännessä kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Tässä artiklassa mainittuja määriä päivitetään samalla tavoin kuin palkkaa.

43 artikla

Kun väliaikaisen toimihenkilön puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus ei saa ylittää yhdeksää kuukautta väliaikaisen toimihenkilön koko uran aikana.

Tällöin sovelletaan 42 artiklan toista kohtaa.

B jakso

Työaika

44 artikla

1. Palveluksessa olevan väliaikaisen toimihenkilön on aina oltava viraston käytettävissä.

2. Tavanomainen työaika on 40–42 tuntia viikossa, ja päivittäinen työaika määräytyy sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätöksellä. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi henkilöstökomiteaa kuultuaan näissä rajoissa vahvistaa asianmukaiset työajat tietyille erityistehtäviä hoitaville väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmille.

3. Lisäksi väliaikaista toimihenkilöä voidaan yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten perusteella vaatia päivystämään tavanomaisen työajan ulkopuolella työpaikallaan tai kotona. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset henkilöstökomiteaa kuultuaan.

4. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi säätää joustavista työaikajärjestelyistä. Näiden järjestelyjen puitteissa väliaikaisille toimihenkilöille, joiden palkkaluokka on vähintään AD/AST 9, ei myönnetä kokonaisia työpäiviä vapaaksi. Nämä järjestelyt eivät koske väliaikaisia toimihenkilöitä, joihin sovelletaan 40 artiklan 2 kohdan säännöksiä. Nämä väliaikaiset toimihenkilöt sopivat työaikajärjestelyistään esimiehensä kanssa.

45 artikla

1. Väliaikainen toimihenkilö voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi myöntää tällaisen luvan, jos se on yksikön edun mukaista.

2. Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus tällaiseen lupaan seuraavissa tapauksissa:

a)	hoitaakseen huollettavana olevaa alle 9-vuotiasta lasta,

b)	hoitaakseen huollettavana olevaa 9–12 -vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 20 prosenttia normaalityöajasta,

c)	hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun väliaikainen toimihenkilö on yksinhuoltaja,

vaikeissa ongelmatilanteissa hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 5 prosenttia normaalityöajasta. Tällöin ei sovelleta liitteessä I olevan 3 artiklan kahta ensimmäistä kohtaa. Jos molemmat vanhemmat ovat unionin palveluksessa, vain toisella heistä on oikeus tällaiseen työajan vähennykseen,

e)	hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,

f)	osallistuakseen jatkokoulutukseen, tai

g)	eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää.

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty täydennyskoulutukseen osallistumiseksi tai eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä evätä luvan tai lykätä sen voimaantuloa.

Kun käytetään tällaista mahdollisuutta myöntää lupa vakavasti sairaan puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai jatkokoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta väliaikaisen toimihenkilön koko uran aikana.

3. Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on vastattava väliaikaisen toimihenkilön pyyntöön 60 päivän kuluessa.

4. Osa-aikatyötä koskevat yksityiskohtaiset määräykset ja sen myöntämismenettely on vahvistettu liitteessä I.

46 artikla

Väliaikainen toimihenkilö voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ, jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen katsoo toimen olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi samoin peruuttaa luvan kyseisen väliaikaisen toimihenkilön pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa väliaikainen toimihenkilö voidaan siirtää toiseen virkaan.

Tällöin sovelletaan 54 artiklaa ja liitteessä I olevaa 3 artiklaa, lukuun ottamatta sen toisen kohdan kolmatta virkettä.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset.

47 artikla

Väliaikainen toimihenkilö on velvollinen tekemään ylitöitä ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri; yötyöhön sekä työhön sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä voidaan antaa lupa ainoastaan sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen vahvistamaa menettelyä noudattaen. Väliaikaista toimihenkilöä voidaan pyytää tekemään ylitöitä enintään 150 tuntia kuuden kuukauden aikana.

Tehtäväryhmään AD ja tehtäväryhmän AST palkkaluokkiin 5–11 kuuluvien väliaikaisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Tehtäväryhmän AST palkkaluokkien 1–4 väliaikaisilla toimihenkilöillä on liitteessä III vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista antaa korvausta vapaana sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on tehty.

48 artikla

Väliaikainen toimihenkilö, jonka edellytetään työskentelevän säännöllisesti öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä, voi saada erityiskorvauksen vuorotyöstä, joka perustuu viraston yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi tekemään päätökseen ja jonka virasto katsoo luonteeltaan säännölliseksi ja pysyväksi.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrittää ne väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmät, joilla on oikeus korvaukseen, sekä korvauksen myöntämisen edellytykset ja sen määrät.

Vuorotyötä tekevän väliaikaisen toimihenkilön tavanomainen työaika ei saa ylittää tavanomaisen työajan perusteella laskettua vuosityöaikaa.

49 artikla

Väliaikainen toimihenkilö on oikeutettu erityislisään, jos hän joutuu sellaisen päätöksen perusteella, jonka sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen on tehnyt yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi, päivystämään säännöllisesti viraston palveluksessa joko työpaikallaan tai kotona tavanomaisen työajan ulkopuolella.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrittää ne väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmät, joilla on oikeus korvaukseen, sekä korvauksen myöntämisen edellytykset ja sen määrät.

50 artikla

Tietyille väliaikaisille toimihenkilöille voidaan myöntää erityiskorvaus erityisen raskaan työn vuoksi.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrittää erityiskorvausten saajien ryhmät, niiden myöntämisen edellytykset ja määrät.

C jakso

Lomat

51 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on kalenterivuoden aikana oikeus vähintään 24:n ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka unionin toimielimet ovat vahvistaneet yhteisellä sopimuksella.

Tämän vuosiloman lisäksi väliaikaiselle toimihenkilölle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa. Erityislomia koskevat yksityiskohtaiset määräykset on vahvistettu liitteessä II.

52 artikla

Raskaana olevilla naisilla on 51 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen nojalla oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua synnytyksen arvioitua päivämäärää ja se päättyy aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34:nnen raskausviikon päättymistä.

53 artikla

1. Väliaikaisella toimihenkilöllä, joka osoittaa, ettei ole sairauden tai tapaturman vuoksi voinut hoitaa tehtäviään, on oikeus sairauslomaan.

Asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön on mahdollisimman pian ilmoitettava virastolle kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä samanaikaisesti ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, jonka osoituksena pidetään postileimaa. Jollei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu väliaikaisesta toimihenkilöstä riippumattomista syistä.

Sairauslomalla oleva väliaikainen toimihenkilö voidaan koska tahansa velvoittaa osallistumaan viraston järjestämään lääkärintarkastukseen. Jos tarkastusta ei voida tehdä väliaikaisesta toimihenkilöstä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.

Jos tarkastuksen tuloksena todetaan, että väliaikainen toimihenkilö kykenee hoitamaan tehtäviään, hänen poissaolonsa katsotaan perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, jollei viidennestä alakohdasta muuta johdu.

Jos väliaikainen toimihenkilö katsoo, että sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää virastosta riippumattoman lääkärin lausuntoa.

Virasto toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, väliaikaisen toimihenkilön lääkärin ja viraston asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, virasto valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Väliaikainen toimihenkilö voi kahden työpäivän kuluessa vastustaa viraston valintaa, jolloin virasto valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen.

Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut väliaikaisen toimihenkilön lääkäriä ja viraston asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on sitova. Jos riippumattoman lääkärin lausunnossa vahvistetaan viraston järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät, poissaoloa käsitellään perusteettomana tarkastuspäivästä alkaen. Jos riippumattoman lääkärin lausunnossa ei vahvisteta kyseisen tarkastuksen päätelmiä, poissaoloa käsitellään kaikissa tarkoituksissa perusteltuna.

2. Jos väliaikaisella toimihenkilöllä on kahdentoista kuukauden aikana enintään kolmen vuorokauden pituisia poissaolojaksoja sairauden vuoksi yhteensä yli kaksitoista päivää, hänen on esitettävä lääkärintodistus kaikista uusista sairauden aiheuttamista poissaoloista. Hänen poissaoloaan pidetään perusteettomana kolmannestatoista sellaisesta sairauden aiheuttamasta poissaolopäivästä alkaen, josta ei ole esitetty lääkärintodistusta.

3. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla perusteettomana pidettävä poissaolo vähennetään tarvittaessa asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön vuosilomapäivistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitomenettelyjä koskevien sääntöjen soveltamista. Siinä tapauksessa, että väliaikaisella toimihenkilöllä ei ole enää jäljellä lomaoikeutta, hän menettää palkkaetuutensa vastaavalta jaksolta.

4. Jos väliaikainen toimihenkilö on kolmen vuoden aikana sairauslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.

5. Väliaikainen toimihenkilö voidaan siirtää lomalle viraston asiantuntijalääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.

Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan menettelyä, josta säädetään 1 kohdan viidennestä seitsemänteen alakohdassa.

6. Väliaikaisen toimihenkilön on osallistuttava vuosittain joko sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen asiantuntijalääkärin tai valitsemansa lääkärin suorittamaan lääkärintarkastukseen.

Jälkimmäisessä tapauksessa virasto maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi.

54 artikla

Kun väliaikaiselle toimihenkilölle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta samassa suhteessa.

55 artikla

Väliaikainen toimihenkilö ei saa olla poissa työstä ilman välittömältä esimieheltään etukäteen saatua lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista. Jos vuosilomaa ei enää ole jäljellä, väliaikainen toimihenkilö menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta.

Jos väliaikainen toimihenkilö haluaa viettää sairauslomansa muualla kuin asemapaikassaan, hänen on saatava siihen sopimuksia tekemään valtuutetulta viranomaiselta etukäteen lupa.

Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus.

Edellä 53 artiklassa tarkoitettu palkallinen sairausloma voi kuitenkin kestää enintään kolme kuukautta tai toimihenkilön jo suorittaman palvelusajan verran, jos jälkimmäinen on pitempi. Sairausloma voi kestää enintään sen ajan, joka asianomaisen työsopimuksesta on jäljellä.

Väliaikainen toimihenkilö, jota ei irtisanota siitä huolimatta, että hän on edelleen kykenemätön hoitamaan tehtäviään, määrätään näiden määräaikojen päättyessä palkattomalle virkavapaalle.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka työkyvyttömyys johtuu ammattitaudista tai työtehtävissä sattuneesta tapaturmasta, saa kuitenkin koko työkyvyttömyytensä ajalta täyden palkan, kunnes hänelle myönnetään 77 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyskorvaus.

D jakso

Yleiset vapaapäivät

56 artikla

Virasto laatii luettelon yleisistä vapaapäivistä.

57 artikla

Väliaikainen toimihenkilö voi poikkeustapauksessa saada pyynnöstä palkatonta virkavapautta pakottavista henkilökohtaisista syistä. Edellä olevaa 15 artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn palkattoman loman aikana.

Edellä 15 artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä väliaikaiselle toimihenkilölle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä virastossa ja joka saattaa johtaa ristiriitaan viraston oikeutetun edun kanssa.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee päätöksen tämän virkavapauden kestosta, joka voi olla enintään neljäsosa asianomaisen jo suorittamasta palvelusajasta tai enintään:

—	kolme kuukautta, kun väliaikainen toimihenkilö on ollut palveluksessa alle neljä vuotta;

—	kaksitoista kuukautta kaikissa muissa tapauksissa.

Kolmannessa kohdassa tarkoitetun loman kestoa ei oteta huomioon 40 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksiä sovellettaessa.

Väliaikainen toimihenkilö ei palkattoman virkavapautensa aikana kuulu 68 artiklassa säädetyn sairaus- ja tapaturmavakuutuksen piiriin.

Väliaikainen toimihenkilö, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle myönnetyn palkattoman virkavapauden alkamisesta, saada suojan 68 artiklassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi edellyttäen, että hän maksaa kyseisessä artiklassa säädetyistä maksuista puolet virkavapautensa ajan; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkan perusteella.

Väliaikainen toimihenkilö, joka voi osoittaa, ettei hänelle kerry eläkettä minkään muun eläkejärjestelmän mukaan, voi hakemuksesta saada edelleen eläkeoikeuksia palkattoman virkavapautensa ajalta sillä edellytyksellä, että hän suorittaa 90 artiklassa säädetyn eläkemaksun kolminkertaisena; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön palkkaluokan ja -tason mukaisen peruspalkan perusteella.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka äitiysloma alkaa ennen hänen työsopimuksensa päättymistä, on oikeutettu äitiyslomaan ja äitiysrahaan.

58 artikla

Väliaikaiselle toimihenkilölle, joka kutsutaan varusmiespalvelukseen, siviilipalvelukseen tai kertausharjoituksiin tai asepalvelukseen, myönnetään virkavapautta kansallisen palveluksen suorittamista varten; tämä virkavapaus ei voi missään tapauksessa kestää pidempään kuin työsopimus.

Varusmiespalvelukseen tai siviilipalvelukseen kutsutun väliaikaisen toimihenkilön palkanmaksu keskeytetään, mutta häneen sovelletaan edelleen näiden henkilöstösääntöjen palkkatason korotusta koskevia säännöksiä. Hänellä on kuitenkin edelleen oikeus erorahaan, jos hän maksaa eläkemaksut takautuvasti suoritettuaan varusmiespalveluksensa tai siviilipalveluksensa.

Kertausharjoituksiin tai asepalvelukseen kutsuttu väliaikainen toimihenkilö saa kertausharjoituksissa tai asepalveluksessa olon ajalta palkkaa, josta kuitenkin vähennetään hänelle maksettu sotilaspäiväraha.

5 LUKU

Palkka ja kulukorvaukset

59 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.

60 artikla

1. Väliaikaisen toimihenkilön palkka ilmaistaan euroina. Korjauskertoimet, vähennykset, vuosittainen palkkatason tarkistus sekä mukautukset määräytyvät niiden sääntöjen mukaisesti, joista on säädetty neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (3) vahvistettujen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’EU:n henkilöstösäännöt’, 63, 64, 65, 65 a ja 66 a artiklassa. EU:n henkilöstösäännöissä säädetyt vähennykset lisätään viraston talousarvioon paitsi sairaus-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen ollessa kyseessä.

2. Peruspalkka määräytyy EU:n henkilöstösääntöjen 66 artiklan säännösten mukaisesti.

3. Perhelisiä ovat:

a)	kotitalouslisä;

b)	huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä;

c)	koulutuslisä.

4. Tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä saavien väliaikaisten toimihenkilöiden on ilmoitettava muualta saadut vastaavat lisät, jotka vähennetään liitteessä IV olevien 1, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.

5. Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan maksaa kaksinkertaisena sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä; päätöksen perusteeksi on esitettävä lääkärintodistukset, joissa vahvistetaan, että kyseisen lapsen henkinen tai ruumiillinen vamma aiheuttaa väliaikaiselle toimihenkilölle merkittäviä kuluja.

6. Jos tällaiset perhelisät maksetaan liitteessä IV olevien 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti muulle henkilölle kun väliaikaiselle toimihenkilölle, nämä lisät maksetaan kyseisen henkilön asuinmaan valuuttana, tarvittaessa EU:n henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettujen valuuttakurssien mukaisesti. Niihin sovelletaan kyseistä unionissa sijaitsevaa valtiota varten vahvistettua korjauskerrointa tai, jos asuinmaa on unionin ulkopuolella, korjauskerrointa 100.

Jos perhelisät maksetaan tällaiselle henkilölle, sovelletaan 4 ja 5 kohtaa.

7. Ulkomaankorvaus on 16 prosenttia peruspalkan sekä väliaikaiselle toimihenkilölle mahdollisesti maksettavan kotitalouslisän ja huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän kokonaismäärästä. Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään 509,43 euroa kuukaudessa.

8. Väliaikaisen toimihenkilön kuollessa hänen eloon jäävä puolisonsa tai huollettavana olevat lapsensa saavat vainajan kokonaispalkan hänen kuolemaansa seuraavalta kolmelta kuukaudelta.

Työkyvyttömyyskorvauksen saajan kuollessa edellisen kohdan säännöksiä sovelletaan vainajan saamaan korvaukseen.

61 artikla

Perhelisien ja ulkomaankorvausten maksaminen määräytyy liitteessä IV olevien 1, 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

62 artikla

Jollei 63–66 artiklasta muuta johdu, väliaikaisella toimihenkilöllä on liitteessä IV olevien 5–16 artiklan mukaisesti oikeus sellaisten kulujen korvaamiseen, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä sellaisten kulujen korvaamiseen, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään.

63 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä, joka otetaan palvelukseen vähintään vuoden ajaksi, on oikeus saada korvaus muuttokustannuksistaan liitteessä IV olevassa 9 artiklassa säädetyin edellytyksin.

64 artikla

1. Väliaikainen toimihenkilö, joka otetaan palvelukseen vähintään vuoden ajaksi, saa liitteessä IV olevassa 5 artiklassa säädetyin edellytyksin asettautumiskorvauksen, jonka määrä vahvistetaan todennäköisen palvelusajan mukaan seuraavasti:

vähintään vuosi mutta alle kaksi vuotta:	kolmannes	liitteessä IV olevassa 5 artiklassa vahvistetusta määrästä
vähintään kaksi mutta alle kolme vuotta:	kaksi kolmasosaa
vähintään kolme vuotta:	kolme kolmasosaa

2. Liitteessä IV olevassa 6 artiklassa säädetty uudelleenasettautumiskorvaus myönnetään väliaikaiselle toimihenkilölle, joka on ollut palveluksessa neljä vuotta. Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut palveluksessa vähintään yhden vuoden mutta alle neljä vuotta, saa uudelleenasettautumiskorvauksen, jonka määrä on suhteutettu palvelusajan pituuteen; vajaita vuosia ei oteta huomioon.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

a)	1 123,91 euroa sellaisen väliaikaisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään; ja

b)	668,27 euroa sellaisen väliaikaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään.

Kun molemmat puolisot ovat viraston väliaikaisia toimihenkilöitä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka.

Kun viraston väliaikaisen toimihenkilön puoliso on unionin virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva ja puolisolla on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen ja korkeampi peruspalkka, korvausta ei makseta väliaikaiselle toimihenkilölle.

65 artikla

Päivärahan määrä vahvistetaan liitteessä IV olevan 10 artiklan mukaisesti. Väliaikainen toimihenkilö, joka otetaan palvelukseen alle vuoden pituiseksi määräajaksi, saa kuitenkin päivärahaa koko palvelussuhteensa ajalta, kuitenkin enintään vuoden ajan, jos hän voi osoittaa, että hänen on mahdotonta asua edelleen entisessä asuinpaikassaan.

66 artikla

Liitteessä IV olevaa 8 artiklaa, joka koskee vuosittaista korvausta asemapaikan ja lähtöpaikan välisistä matkakuluista, sovelletaan ainoastaan sellaiseen väliaikaiseen toimihenkilöön, joka on ollut palveluksessa vähintään yhdeksän kuukautta.

67 artikla

Maksut suoritetaan liitteessä IV olevien 17 ja 18 artiklan mukaisesti.

6 LUKU

Sosiaaliturva

A jakso

Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet

68 artikla

Väliaikainen toimihenkilö on työsuhteensa ajan, ollessaan sairauslomalla sekä ollessaan 17 ja 57 artiklassa tarkoitetulla palkattomalla virkavapaalla kyseisissä artikloissa säädetyin edellytyksin tai saadessaan työkyvyttömyyskorvausta vakuutettu sairauden varalta aiheutuneista kuluista niiden sääntöjen mukaisesti, jotka on vahvistettu unionin toimielinten yhteisellä sopimuksella EU:n henkilöstösääntöjen 72 artiklan mukaisesti; sama koskee väliaikaisen toimihenkilön puolisoa, jos tämä ei voi saada vastaavia ja yhtä suuria etuuksia minkään muun lakisääteisen järjestelmän mukaan, sekä hänen lapsiaan ja muita hänen huollettavanaan olevia liitteessä IV olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja henkilöitä sekä perhe-eläkkeen saajia.

69 artikla

Väliaikainen toimihenkilö on työsuhteensa ajan, ollessaan sairauslomalla sekä ollessaan 17 ja 57 artiklassa tarkoitetulla palkattomalla virkavapaalla tässä artiklassa säädetyin edellytyksin vakuutettu työsuhteensa aloittamispäivästä lähtien ammattitautien ja tapaturmien varalta niiden sääntöjen mukaisesti, jotka on vahvistettu unionin toimielinten yhteisellä sopimuksella EU:n henkilöstösääntöjen 73 artiklan mukaisesti. Hän maksaa vapaa-ajan riskit kattavasta vakuutuksesta 0,1 prosenttia peruspalkastaan.

70 artikla

1. Viraston ja väliaikaisten toimihenkilöiden osuudet sairaus- ja tapaturmavakuutusjärjestelmään maksetaan kokonaisuudessaan EU:n henkilöstösäännöissä säädettyyn sairaus- ja tapaturmavakuutusjärjestelmään.

2. Jos 37 artiklassa säädetyssä lääkärintarkastuksessa kuitenkin käy ilmi, että väliaikaisella toimihenkilöllä on jokin sairaus tai vamma, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että tästä sairaudesta tai vammasta aiheutuvat kulut eivät kuulu 68 artiklassa säädettyjen kulukorvausten piiriin.

Jos väliaikainen toimihenkilö voi osoittaa, ettei hän voi saada korvausta minkään muun lakisääteisen sairausvakuutusjärjestelmän perusteella, hän voi pyytää viimeistään kuukauden kuluttua työsopimuksensa päättymisestä, että hän saisi edelleen enintään kuuden kuukauden ajan sopimuksensa päättymisen jälkeen 68 ja 69 artiklassa säädetyn sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet.

Edellä 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sairausvakuutusmaksu lasketaan toimihenkilön viimeisen peruspalkan mukaan, ja toimihenkilö maksaa itse siitä puolet.

3. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi viraston valtuuttaman asiantuntijalääkärin annettua lausuntonsa tehdä päätöksen siitä, ettei pyynnön esittämistä koskevaa yhden kuukauden määräaikaa ja 2 kohdassa säädettyä kuuden kuukauden määräaikaa sovelleta siinä tapauksessa, että asianomainen sairastuu palvelussuhteensa aikana vakavaan tai pitkäaikaiseen sairauteen, josta on tehty ilmoitus virastolle ennen 2 kohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan päättymistä, sillä edellytyksellä, että asianomainen käy viraston järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

71 artikla

1. Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa virastossa on päättynyt ja

—	joka ei saa viraston maksamaa työkyvyttömyyskorvausta,

—	jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä,

—	joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta ja

—	jonka asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa,

maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta tässä artiklassa määritellyin edellytyksin.

Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä virastolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.

2. Työttömyyskorvausta saadakseen entisen väliaikaisen toimihenkilön on:

a)	ilmoittauduttava työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimaviranomaisille, jossa hänen asuinpaikkansa on;

b)	täytettävä ne velvollisuudet, jotka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle;

c)	toimitettava virastolle kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa tarkoitetut velvollisuudet ja edellytykset.

Virasto voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa tarkoitettuja kansallisia velvollisuuksia ei ole täytetty, sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen on myöntänyt niistä vapautuksen.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa tämän artiklan soveltamiseksi tarpeelliseksi katsomansa määräykset.

3. Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota entinen väliaikainen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

a)	60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

b)	45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle 1 347,89 euroa eivätkä yli 2 695,79 euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan tässä alakohdassa määritettyä alarajaa mutta ei ylärajaa. Näitä määriä mukautetaan EU:n henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevien sääntöjen mukaisesti noudattaen mainittujen henkilöstösääntöjen 65 artiklaa.

4. Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään 24 kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes todellisesta palvelusajasta. Jos entinen väliaikainen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen väliaikainen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

5. Työttömyyskorvausta saavalla entisellä väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus perhelisiin EU:n henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella liitteessä IV olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Asianomaisen on ilmoitettava muista vastaavista korvauksista, joita joko hän tai hänen puolisonsa saa, sillä nämä korvaukset vähennetään tämän artiklan nojalla maksettavista korvauksista.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä väliaikaisella toimihenkilöllä on 68 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.

6. Työttömyyskorvaus ja perhelisät maksetaan euroina erityisestä työttömyysrahastosta. Korjauskerrointa ei sovelleta.

7. Kukin väliaikainen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon 1 225,36 euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei EU:n henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia.

Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä viraston suorittaman kahden kolmasosan kanssa asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 vahvistettujen Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’EU:n muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot’, 28 a artiklan mukaisesti perustettuun erityiseen työttömyysrahastoon.

8. Työttömäksi jääneelle entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (4) sääntöjä.

9. Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevissa asioissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, toimivat tehokkaassa yhteistyössä viraston kanssa tämän artiklan soveltamiseksi asianmukaisesti.

10. Tämän artiklan soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa järjestelyissä noudatetaan samoja sääntöjä kuin ne, jotka on vahvistettu EU:n toimielinten yhteisellä päätöksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan kolmannen alakohdan soveltamista.

72 artikla

1. Kun väliaikainen toimihenkilö saa lapsen, maksetaan 198,31 euron suuruinen lisä henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta.

Sama lisä maksetaan väliaikaiselle toimihenkilölle, joka ottaa lapsekseen alle 5-vuotiaan lapsen, joka on toimihenkilön huollettavana liitteessä IV olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Lisän maksamisen edellytykset täyttyvät myös silloin, kun raskaus keskeytyy kestettyään vähintään seitsemän kuukautta.

3. Synnytyslisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään 1 kohdassa säädetystä lisästä. Jos molemmat vanhemmat ovat viraston väliaikaisia toimihenkilöitä, lisä maksetaan ainoastaan kerran.

73 artikla

Kun väliaikainen toimihenkilö, hänen puolisonsa, hänen huollettavanaan oleva lapsi tai muu liitteessä IV olevassa 2 artiklassa tarkoitettu hänen huollettavanaan oleva samassa taloudessa asuva henkilö kuolee, virasto korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta väliaikaisen toimihenkilön asemapaikasta hänen lähtöpaikkakunnalleen.

Kun väliaikainen toimihenkilö kuolee ollessaan virkamatkalla, virasto kuitenkin korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta väliaikaisen toimihenkilön kuolinpaikasta hänen lähtöpaikkakunnalleen.

74 artikla

Väliaikaiselle toimihenkilölle voidaan antaa lahjoituksia ja lainoja ja myöntää ennakkoa hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden, vamman tai palvelussuhteen aikana sattuneen tapaturman vuoksi ja jos hän voi osoittaa, ettei tällainen sairaus tai tapaturma kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

B jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus

75 artikla

Väliaikainen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädettyjen maksujen ja etuuksien suorittaminen keskeytetään, jos väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvän palkan maksaminen keskeytetään tilapäisesti näiden henkilöstösääntöjen perusteella.

76 artikla

Jos ennen väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut viraston palvelukseen.

Väliaikainen toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen viraston perustamalle työkyvyttömyyslautakunnalle. Virasto voi viraston ja Euroopan unionin neuvoston välisen sopimuksen nojalla käyttää neuvoston työkyvyttömyyslautakuntaa.

77 artikla

1. Väliaikaiselle toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä viraston palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava väliaikainen toimihenkilö saavuttaa 66 vuoden iän, häneen sovelletaan erorahaa koskevia yleisiä sääntöjä. Erorahan määrä perustuu siihen palkkaluokkaan ja -tasoon, johon väliaikaisella toimihenkilöllä oli oikeus tullessaan työkyvyttömäksi.

2. Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin vähimmäistoimeentulo, joka on palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan unionin väliaikaisen toimihenkilön peruspalkka. Työkyvyttömyyskorvauksesta suoritetaan yhteisön eläkejärjestelmään maksuosuus, joka lasketaan tämän korvauksen perusteella.

3. Jos väliaikaisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tapaturmasta tai niihin liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvaus on vähintään 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Tällöin maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin viraston talousarviosta.

4. Jos työkyvyttömyys on väliaikaisen toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 86 artiklassa tarkoitetun erorahan.

5. Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on myös oikeus 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuihin perhelisiin; kotitalouslisä määritellään liitteen IV mukaisesti työkyvyttömyyskorvauksen saajalle maksettavan korvauksen perusteella.

78 artikla

1. Työkyvyttömyyden määrittelee 76 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

2. Virasto voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, väliaikaisen toimihenkilön on palattava toimeensa viraston palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin viraston palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 96 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Tällöin sovelletaan myös 86 artiklaa.

79 artikla

Liitteessä V olevassa 3 luvussa olevien sääntöjen mukaisesti määritellyille kuolleen väliaikaisen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 80–83 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava entinen väliaikainen toimihenkilö kuolee, liitteessä V olevassa 3 luvussa määritellyt kuolleen väliaikaisen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.

Jos väliaikainen toimihenkilö tai entinen väliaikainen toimihenkilö, joka saa työkyvyttömyyskorvausta, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, tilapäiset eläkkeet kadonneen henkilön puolisolle ja niille henkilöille, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina, vahvistetaan EU:n henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevissa 5 ja 6 luvussa olevien määräysten mukaisesti.

80 artikla

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus sattui, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat 60 artiklan 8 kohdan mukaisesti suoritettavat maksut.

81 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen liitteessä V olevan 3 luvun mukaisesti. Eläke on vähintään 35 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä kuukausittaisesta peruspalkasta ja vähintään palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan unionin väliaikaisen toimihenkilön peruspalkan suuruinen.

Perhe-eläkettä saavalla henkilöllä on liitteessä IV säädetyin edellytyksin oikeus 60 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa 60 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.

82 artikla

Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, väliaikaisen toimihenkilön kuolemantapauksen ajankohtana liitteessä IV olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapsen eläkkeeseen liitteessä V olevassa 7 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee ilman että tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, asianomaisen huollettavana liitteessä IV olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä V olevassa 10 artiklassa vahvistetuin edellytyksin; eläkkeen määrä on kuitenkin puolet kyseisen artiklan mukaisesta määrästä.

Jos kyseessä on liitteessä IV olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.

Lapseneläkettä ei makseta, jos luonnollinen vanhempi, jonka sijaan ottovanhempi on tullut, kuolee.

Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään liitteessä IV olevan 3 artiklan mukaisesti.

83 artikla

Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan liitteessä V säädetyllä tavalla.

84 artikla

1. Sen estämättä, mitä säädetään muissa säännöksissä, jotka koskevat erityisesti perhe-eläkkeen saajille myönnettäviä vähimmäismääriä, voi se yhdessä perhelisien kanssa sekä verojen ja muiden pakollisten pidätysten vähentämisen jälkeen maksettava perhe-eläkkeiden kokonaismäärä, jota eloonjäänyt puoliso ja muut oikeudenomistajat voivat vaatia, olla enintään:

työtehtävissä toimineen tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä tai asepalveluksen suorittamista varten taikka vanhempain- tai perhevapaalla olleen väliaikaisen toimihenkilön kuoltua sen peruspalkan suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus saman palkkaluokan ja -tason mukaan; tähän määrään lisätään perhelisät, jotka hänelle olisi siinä tapauksessa maksettu, ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset;

sen päivän jälkeen, jolloin a alakohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö olisi täyttänyt 66 vuotta, sen erorahan suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus kyseisestä päivästä alkaen hänen kuolemaansa mennessä saavuttamansa palkkaluokan ja -tason mukaan; tähän määrään lisätään perhelisät, jotka hänelle olisi maksettu, ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset;

c)	työkyvyttömyyskorvausta saavan entisen väliaikaisen toimihenkilön kuoltua sen eläkkeen suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus; tähän määrään lisätään ja siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut lisät ja vähennykset.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa jätetään huomiotta kyseisiin määriin mahdollisesti vaikuttavat korjauskertoimet.

3. Edellä olevan 1 kohdan a–c alakohdan mukaisesti vahvistettu enimmäismäärä jaetaan perhe-eläkkeen saajien kesken niiden oikeuksien suhteessa, jotka heille olisivat kuuluneet, jos 1 kohtaa ei otettaisi huomioon.

Näin jakamalla saataviin määriin sovelletaan 85 artiklan 1 kohdan toista ja kolmatta alakohtaa.

85 artikla

1. Näissä henkilöstösäännöissä säädetyt eläkkeet lasketaan sen palkkataulukon perusteella, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona oikeus eläkkeeseen alkaa.

Eläkkeisiin ei sovelleta korjauskertoimia.

Euroina ilmoitetut eläkkeet maksetaan jossakin liitteessä V olevassa 29 artiklassa tarkoitetussa valuutassa.

2. Jos palkkoja mukautetaan 60 artiklan mukaisesti, sama päivitys koskee eläkkeitä.

3. Työkyvyttömyyskorvauksen saajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

C jakso

Eroraha

86 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan tai eläkeoikeuksiensa vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon liitteessä V olevan 1 artiklan mukaisesti.

87 artikla

Jos väliaikainen toimihenkilö on käyttänyt 90 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen erorahaansa pienennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaavan ajanjakson osalta.

Tämän artiklan ensimmäistä kohtaa ei sovelleta väliaikaiseen toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa näitä henkilöstösääntöjä, saada maksaa kyseiset määrät takaisin lisättyinä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa 88 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

88 artikla

1. Kokonaiskorkojen laskemisessa tarvittava korko on 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu tosiasiallinen korko, ja sitä tarkistetaan tarvittaessa viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.

2. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettavat korkokannat perustuvat todettuihin jäsenvaltioiden pitkäaikaisen julkisen velan vuosittaisiin keskikorkoihin, jotka Euroopan komissio julkaisee. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa tarvittavan vastaavan inflaatiosta puhdistetun korkokannan laskennassa käytetään soveltuvaa kuluttajahintaindeksiä.

3. Vakuutusmatemaattisten laskelmien tekemiseksi huomioon otettava todellinen vuosikorko on edeltävien 12 vuoden aikana todettujen keskimääräisten reaalikorkojen keskiarvo.

D jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus

89 artikla

1. Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan viraston talousarviosta. Viraston toimintaan osallistuvat jäsenvaltiot takaavat yhdessä näiden etuuksien maksamisen näiden menojen rahoittamiseksi vahvistetun jakoperusteen mukaisesti.

2. Palkoista ja työkyvyttömyyskorvauksista vähennetään aina B jaksossa säädetyt sosiaaliturvamaksut.

3. Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoitus on 90 artiklan sekä liitteessä V olevien 21 ja 22 artiklan mukainen.

4. Väliaikaisen toimihenkilöstön ja viraston osuudet B ja C jaksossa säädettyyn sosiaaliturvajärjestelmään maksetaan kokonaisuudessaan viraston talousarvioon.

90 artikla

Väliaikaiset toimihenkilöt maksavat kolmanneksen eläkejärjestelmän rahoituksesta. Eläkemaksun määräksi vahvistetaan 10,3 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön peruspalkasta, eikä 60 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia oteta huomioon. Tämä maksu vähennetään kuukausittain väliaikaisen toimihenkilön palkasta. Maksu mukautetaan EU:n henkilöstösääntöjen liitteessä XII vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

91 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on viraston vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että virasto suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan. Virasto voi myös päättää suorittaa maksut, jotka väliaikaisen toimihenkilön mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan, vaikka väliaikainen toimihenkilö ei ole sitä pyytänyt. Viraston on tällöin perusteltava päätöksensä asianmukaisesti.

Nämä maksut eivät saa ylittää 90 artiklassa säädettyä määrää kaksinkertaisena, ja ne maksetaan viraston talousarviosta.

E jakso

Väliaikaisten toimihenkilöiden oikeuksien laskeminen

92 artikla

Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmästä säädetään liitteessä V olevissa 19–23 artiklassa.

F jakso

Etuuksien maksaminen

93 artikla

1. Etuudet maksetaan näiden henkilöstösääntöjen 84 ja 85 artiklan sekä liitteessä V olevan 28 artiklan mukaisesti.

2. Määrät, jotka väliaikaisen toimihenkilön on maksettava virastolle tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jona etuudet maksetaan, vähennetään väliaikaiselle toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavasta tämän etuuden määrästä. Tämä vähentäminen voidaan suorittaa useamman kuukauden kuluessa.

G jakso

Viraston sijaantulo

94 artikla

1. Jos kolmas henkilö on vastuussa näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön kuolemasta, tapaturmasta tai sairaudesta, uhrin tai hänen oikeudenomistajiensa oikeudet ja kanneoikeus vastuussa olevaa kolmatta henkilöä kohtaan siirtyvät suoraan virastolle siltä osin kuin virastolle näiden henkilöstösääntöjen perusteella syntyy velvoitteita kyseisen vahinkotapahtuman vuoksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu sijaantulo koskee muun muassa:

—	palkkoja, jotka maksetaan 53 artiklan mukaisesti väliaikaiselle toimihenkilölle tämän tilapäisen työkyvyttömyyden aikana,

—	maksuja, jotka suoritetaan 60 artiklan 8 kohdan mukaisesti väliaikaisen toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvaukseen oikeutetun entisen väliaikaisen toimihenkilön kuoleman vuoksi,

—	sairaus- ja tapaturmavakuutusta koskevia etuuksia, jotka maksetaan 68 ja 69 artiklan ja niiden soveltamisesta annettujen määräysten mukaisesti,

—	73 artiklassa tarkoitettujen ruumiin kuljettamisesta aiheutuneiden kulujen maksamista,

—	täydentäviä perhelisiä, jotka maksetaan 60 artiklan 5 kohdan ja liitteessä IV olevan 2 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti huollettavana olevan lapsen vakavan sairauden, vamman tai haitan vuoksi,

—	työkyvyttömyyskorvauksia, jotka maksetaan sellaisen tapaturman tai sairauden vuoksi, joka aiheuttaa väliaikaiselle toimihenkilölle pysyvän kyvyttömyyden hoitaa tehtäviään,

—	perhe-eläkkeitä, jotka maksetaan väliaikaisen toimihenkilön tai entisen väliaikaisen toimihenkilön kuoleman vuoksi tai sellaisen väliaikaisen toimihenkilön puolison tai eläkettä saavan entisen väliaikaisen toimihenkilön puolison kuoleman vuoksi, joka ei ole väliaikainen toimihenkilö,

—	lapseneläkkeitä, jotka maksetaan iästä riippumatta väliaikaisen toimihenkilön tai entisen väliaikaisen toimihenkilön lapselle, jos tällä lapsella on vakava sairaus, vamma tai haitta, joka estää häntä huolehtimasta toimeentulostaan huoltajansa kuoleman jälkeen.

3. Viraston sijaantulo ei kuitenkaan koske yksinomaan henkilökohtaisten vahinkojen, kuten aineettoman vahingon, kivun ja säryn korvaamista eikä kosmeettisen ja elämäniloa rajoittavan haitan korvaamista yli sen mitä näistä vahingoista ja menetyksistä 69 artiklan mukaisesti olisi korvauksena myönnetty.

4. Edellä olevien 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät estä virastoa nostamasta itse kannetta asiassa.

7 LUKU

Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen

95 artikla

Kaikki aiheettomasti suoritetut määrät peritään takaisin, jos edun saaja on ollut tietoinen suorituksen aiheettomuudesta tai jos suorituksen aiheettomuus oli niin ilmeinen, että hänen olisi täytynyt tietää siitä.

Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin määrä on suoritettu. Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, takaisinperimispyyntö on voimassa tämän määräajan päättymisen jälkeenkin.

8 LUKU

Palvelussuhteen päättyminen

96 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy, paitsi asianomaisen kuollessa:

a)	sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa väliaikainen toimihenkilö täyttää 66 vuotta,

kun kyseessä on määräaikainen työsopimus:

i)	työsopimuksessa mainittuna päivänä,

ii)

sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella väliaikainen toimihenkilö tai virasto voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta.

Kun kyseessä on väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde on uusittu, irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi. Jos virasto irtisanoo työsopimuksen, väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan palvelussuhteen päättymispäivämäärän ja työsopimuksen päättymispäivämäärän väliseltä ajalta,

iii)	kun hän ei enää täytä 37 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan tämän artiklan b alakohdan ii alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa.

97 artikla

Virasto voi irtisanoa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa:

a)	koeajan aikana tai sen päättyessä 39 artiklassa säädetyin edellytyksin;

b)	kun väliaikainen toimihenkilö ei voi palata työtehtäviinsä 53 artiklassa säädetyn palkallisen sairausloman päättyessä. Tällöin väliaikainen toimihenkilö saa korvauksen, joka on yhtä suuri kuin hänen peruspalkkansa ja perhelisiensä määrä kahdelta päivältä jokaista palveluskuukautta kohti.

98 artikla

1. Sen jälkeen kun V osastossa tarkoitettu kurinpitomenettely on päättynyt, palvelussuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa kurinpidollisista syistä siinä tapauksessa, että väliaikainen toimihenkilö on tahallaan tai huolimattomuuttaan vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee perustellun päätöksen sen jälkeen, kun väliaikaiselle toimihenkilölle on annettu mahdollisuus puolustautua.

Ennen palvelussuhteen purkamista toimihenkilö voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään 161 artiklan mukaisesti.

2. Kun palvelussuhde puretaan 1 kohdan mukaisesti, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää:

a)	rajoittaa 86 artiklassa säädetyn korvauksen määrän 89 artiklassa säädetyn maksun palautettavaksi määräksi, johon lisätään 3,5 prosentin vuosikoron mukaan laskettu korko;

b)	pidättää asianomaiselta joko osittain tai kokonaan oikeuden 64 artiklan 2 kohdassa säädettyyn uudelleenasettautumiskorvaukseen.

99 artikla

1. Virasto purkaa väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhteen ilman irtisanomisaikaa välittömästi sen jälkeen, kun sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen on todennut:

a)	että asianomainen on palvelukseen ottamisen yhteydessä antanut tahallaan vääriä tietoja ammattipätevyydestään ja -kokemuksestaan tai kyvystään täyttää 37 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, ja

b)	että nämä väärät tiedot ovat olennaisesti vaikuttaneet asianomaisen palvelukseen ottamiseen.

2. Tässä tapauksessa sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee purkamispäätöksen sen jälkeen, kun asianomaista väliaikaista toimihenkilöä on kuultu ja kun V osastossa tarkoitettu kurinpitomenettely on päättynyt.

Ennen palvelussuhteen purkamista väliaikainen toimihenkilö voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään 161 artiklan mukaisesti.

Tällöin sovelletaan 98 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

100 artikla

Jos väliaikainen toimihenkilö tai entinen väliaikainen toimihenkilö tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö velvollisuuksia, jotka hänen on täytettävä näiden henkilöstösääntöjen mukaan, häneen kohdistetaan kurinpitomenettely V osastossa säädetyin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 98 ja 99 artiklan soveltamista.

III OSASTO

SOPIMUSSUHTEISET TOIMIHENKILÖT

1 LUKU

Yleiset säännökset

101 artikla

Näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetaan ”sopimussuhteisella toimihenkilöllä” toimihenkilöä, joka ei hoida viraston talousarvion liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea ja joka on palkattu hoitamaan tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti.

102 artikla

1. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkka maksetaan viraston talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista.

2. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen hyväksyy sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevat erityissäännökset.

3. Viraston on annettava budjettimenettelyn yhteydessä suuntaa-antava vuosittainen ennakkoarvio sopimussuhteisten toimihenkilöiden käytöstä kunkin tehtäväryhmän osalta.

103 artikla

1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään, jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja -tasoihin.

2. Tehtävät ja niitä vastaavat tehtäväryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:

Tehtäväryhmä	Palkkaluokka	Tehtävät
IV	13–18	Hallinnolliset, avustavat, kieleen liittyvät ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa
III	8–12	Toimeenpanevat, valmistelevat, kirjanpidolliset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa
II	4–7	Avustavat ja sihteerin tehtävät, toimiston hoitoon liittyvät ja muut vastaavat tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa
I	1–3	Ruumiillisen työn ja hallinnollisen tuen yksikön tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa

3. Virasto päättää tämän taulukon perusteella kuhunkin tehtävään sisältyvistä toimivaltuuksista.

4. Tällöin sovelletaan 6 artiklaa soveltuvin osin.

2 LUKU

Oikeudet ja velvollisuudet

104 artikla

Sovelletaan 11–35 artiklaa soveltuvin osin.

3 LUKU

Palvelukseen ottaminen

105 artikla

1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta viraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.

2. Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:

a)	tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus

tehtäväryhmissä II ja III:

i)	keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus,

ii)	ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, tai

iii)	yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus;

tehtäväryhmän IV osalta:

i)	vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, tai

ii)	yksikön etujen mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.

3. Sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

a)	joka on jonkin viraston toimintaan osallistuvan jäsenvaltion kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet;

b)	joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa;

c)	joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset;

d)	jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen; ja

e)	joka osoittaa, että hänellä on perusteellinen kielitaito yhdessä unionin toimielinten virallisessa kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä tyydyttävä kielitaito toisessa unionin toimielinten virallisessa kielessä.

4. Kun kyseessä on ensimmäinen sopimus, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi luopua vaatimasta asianomaista esittämään asiakirjoja, jotka todistavat hänen täyttävän 2 ja 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jos asianomaisen palvelussuhteen on määrä kestää alle kolme kuukautta.

5. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa tarpeen mukaan väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottoa koskevat erityissäännökset.

106 artikla

Ennen palvelukseen ottamista viraston valtuuttama asiantuntijalääkäri suorittaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 105 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaiset vaatimukset.

Tällöin sovelletaan 38 artiklaa soveltuvin osin.

107 artikla

1. Sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, on oltava koeajalla tehtäväryhmässä I ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään kuukauden ajan, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavasti.

Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.

2. Jos koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia arviointi milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä arviointi annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Sopimussuhteisen toimihenkilön välitön esimies toimittaa arvioinnin ja huomautukset sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle välittömästi. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi arvioinnin perusteella päättää sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä kyseisen sopimussuhteisen toimihenkilön toisiin tehtäviin koeajasta jäljellä olevaksi ajaksi.

3. Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointikertomus sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä arviointi annetaan tiedoksi kyseiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos arvioinnissa suositellaan irtisanomista tai poikkeuksellisesti koeajan pidentämistä, sopimussuhteisen toimihenkilön välitön esimies toimittaa arvioinnin ja huomautukset sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle välittömästi.

Sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään tässä kohdassa tarkoitetun arvioinnin sekä niiden tietojen perusteella, joita sopimuksia tekemään valtuutetulla viranomaisella on käytettävissään sopimussuhteisen toimihenkilön menettelystä 2 luvun suhteen.

4. Irtisanotulle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan korvauksena kolmannes hänen peruspalkastaan kultakin hänen suorittamaltaan koeajan kuukaudelta.

108 artikla

Sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, jonka pituus voi olla kolmesta kuukaudesta neljään vuoteen. Sopimus voidaan uusia vain kerran enintään viiden vuoden määräajaksi. Ensimmäinen sopimus ja ensimmäinen uusiminen on tehtävä yhteensä vähintään kuudeksi kuukaudeksi tehtäväryhmässä I tai vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi muissa tehtäväryhmissä.

109 artikla

1. Sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan palkata vain:

a)	palkkaluokkiin 13, 14 ja 16 tehtäväryhmän IV osalta;

b)	palkkaluokkiin 8, 9 ja 10 tehtäväryhmän III osalta;

c)	palkkaluokkiin 4 ja 5 tehtäväryhmän II osalta;

d)	palkkaluokkaan 1 tehtäväryhmän I osalta.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelu kuhunkin tehtäväryhmään perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen. Viraston erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon Euroopan unionissa vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.

2. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy toiseen toimeen saman tehtäväryhmän sisällä, häntä ei voida luokitella alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle kuin aiempaa toimea varten on vahvistettu.

Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy ylempään tehtäväryhmään, hänet luokitellaan sellaiseen palkkaluokkaan ja sellaiselle palkkatasolle, jossa hän saa vähintään aiemman sopimuksen mukaisesti saamansa palkan suuruista palkkaa.

110 artikla

1. Edellä olevaa 41 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin vähintään vuodeksi palkattuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

2. Sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

3. Sopimussuhteisen toimihenkilön osalta päätöksen siirtämisestä samassa tehtäväryhmässä ylempään palkkaluokkaan tekee virasto. Se tapahtuu luokittelemalla sopimussuhteinen toimihenkilö ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Ylennys voidaan suorittaa ainoastaan valitsemalla ylennettävät niiden sopimussuhteisten toimihenkilöiden joukosta, jotka on otettu palvelukseen vähintään kolmeksi vuodeksi ja jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden, jotka voidaan luokitella ylempään palkkaluokkaan, ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Ansioita verratessaan sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen ottaa erityisesti huomioon väliaikaisista toimihenkilöistä tehdyt arvioinnit, väliaikaisten toimihenkilöiden tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin ne, joiden perusteellinen taito on osoitettu 105 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti, sekä soveltuvin osin väliaikaisten toimihenkilöiden hoitamien tehtävien tason.

4. Sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan siirtää ylempään tehtäväryhmään vain yleisen valintamenettelyn kautta.

4 LUKU

Työehdot

111 artikla

Sovelletaan 42–58 artiklaa soveltuvin osin.

Tehtäväryhmään IV kuuluvien sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Tehtäväryhmiin I, II ja III kuuluvien sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit oikeuttavat liitteessä III säädetyin edellytyksin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.

5 LUKU

Palkka ja kulukorvaukset

112 artikla

Sovelletaan 59–67 artiklaa soveltuvin osin, jollei 113 ja 114 artiklassa säädetyistä muutoksista muuta johdu.

113 artikla

Peruspalkka-asteikko määräytyy saman asteikon mukaan kuin se, mikä on määritelty EU:n muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa.

114 artikla

Poiketen siitä, mitä 64 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

—	845,37 euroa sellaisen sopimussuhteisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään; ja

—	501,20 euroa sellaisen sopimussuhteisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

6 LUKU

A jakso

Sosiaaliturva

115 artikla

Sovelletaan 68–70 artiklaa soveltuvin osin. Edellä olevan 68 artiklan 4 ja 5 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka on ollut viraston palveluksessa 63 ikävuoteen asti, jollei hänen palvelussuhteensa sopimussuhteisena toimihenkilönä ole jatkunut yli kolmea vuotta.

116 artikla

1. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa virastossa on päättynyt ja

a)	joka ei saa viraston maksamaa työkyvyttömyyskorvausta,

b)	jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä,

c)	joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta,

d)	jonka asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa,

maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.

2. Työttömyyskorvausta saadakseen entisen sopimussuhteisen toimihenkilön on

a)	ilmoittauduttava työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimaviranomaisille, jossa hänen asuinpaikkansa on:

b)	täytettävä ne velvollisuudet, jotka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle;

c)	toimitettava virastolle kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa tarkoitetut velvollisuudet.

Virasto voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa tarkoitettuja kansallisia velvollisuuksia ei olisi täytetty sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen on myöntänyt niistä vapautuksen.

Johtokunta vahvistaa tämän artiklan soveltamiseksi tarpeelliseksi katsomansa määräykset.

3. Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota entinen sopimussuhteinen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

a)	60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

b)	45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen,

c)	30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle 1 010,92 euroa eivätkä yli 2 021,83 euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan edellä määritettyä alarajaa mutta ei ylärajaa. Näitä määriä mukautetaan EU:n henkilöstösääntöjen 65 artiklassa olevien sääntöjen mukaisesti samalla tavalla kuin mainittujen henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.

4. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään 36 kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes todellisesta palvelusajasta. Jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

5. Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus perhelisiin EU:n henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella liitteessä IV olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Asianomaisen on ilmoitettava muista vastaavista korvauksista, joita joko hän tai hänen puolisonsa saa; nämä korvaukset vähennetään tämän artiklan nojalla maksettavista korvauksista.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on soveltuvin osin sovellettavan 68 artiklan mukaisesti oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.

6. Työttömyyskorvaus ja perhelisät maksetaan euroina erityisestä työttömyysrahastosta. Korjauskerrointa ei sovelleta.

7. Kukin sopimussuhteinen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon 919,02 euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei EU:n henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä tai muita korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä viraston suorittaman kahden kolmasosan kanssa EU:n muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan mukaisesti perustettuun erityiseen työttömyysrahastoon. Neuvosto tarkistaa ja mukauttaa maksua tarpeen mukaan kuuden vuoden kuluttua viraston sopimussuhteisten toimihenkilöiden työttömyysriskin perusteella.

8. Työttömäksi jääneelle entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 sääntöjä.

10. Yksityiskohtaisia järjestelyjä, jotka on hyväksytty 71 artiklan 10 kohdan nojalla, sovelletaan tähän artiklaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan säännösten soveltamista.

117 artikla

Sovelletaan 72 ja 73 artiklaa soveltuvin osin.

118 artikla

Sopimussuhteiselle toimihenkilölle voidaan antaa lahjoituksia ja lainoja ja myöntää ennakkoa hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun sopimussuhteinen toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai vamman tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

B jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus

119 artikla

Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädettyjen maksujen ja etuuksien suorittaminen keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvän palkan maksaminen keskeytetään näiden henkilöstösääntöjen perusteella.

120 artikla

Jos ennen sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut viraston palvelukseen.

Sopimussuhteinen toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen 76 artiklassa säädetylle työkyvyttömyyslautakunnalle.

121 artikla

1. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä viraston palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava sopimussuhteinen toimihenkilö saavuttaa eläkeiän, häneen sovelletaan erorahaa koskevia yleisiä sääntöjä. Erorahan määrä vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli työkyvyttömäksi tullessaan.

2. Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Työkyvyttömyyskorvauksesta suoritetaan eläkejärjestelmään maksuosuus, joka lasketaan tämän korvauksen perusteella.

3. Kun sopimussuhteisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tai niiden hoitoon liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että toimihenkilö on vaarantanut henkensä ihmishengen pelastamiseksi, työkyvyttömyyskorvaus on vähintään 120 prosenttia tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta. Tällöin maksut eläkejärjestelmään maksetaan entisen työnantajan talousarviosta.

4. Jos työkyvyttömyys on sopimussuhteisen toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 129 artiklassa tarkoitetun erorahan.

5. Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on oikeus 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan liitteen IV mukaisesti kyseisen etuuden saajan korvauksen perusteella.

122 artikla

1. Työkyvyttömyyden määrittelee 76 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

2. Oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona sopimussuhteisen toimihenkilön palvelusaika päättyy soveltuvin osin sovellettavien 96 ja 97 artiklan mukaisesti.

3. Virasto voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, sopimussuhteisen toimihenkilön on palattava toimeensa viraston palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

123 artikla

1. Liitteessä V olevassa 3 luvussa olevien sääntöjen mukaisesti määritellyille kuolleen sopimussuhteisen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 124–127 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Jos työkyvyttömyyskorvausta saava entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, liitteessä V olevassa 3 luvussa määritellyt kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä mainitussa liitteessä säädetyin edellytyksin.

3. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö tai entinen sopimussuhteinen toimihenkilö, joka saa työkyvyttömyyskorvausta, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, tilapäiset eläkkeet kadonneen henkilön puolisolle ja niille henkilöille, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina, vahvistetaan EU:n henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevissa 5 ja 6 luvussa olevien määräysten mukaisesti.

124 artikla

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat 60 artiklan 8 kohdan mukaisesti suoritettavat maksut.

125 artikla

Sopimussuhteisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen liitteessä V olevan 3 luvun mukaisesti. Eläke on vähintään 35 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta eikä pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka.

126 artikla

1. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö taikka työkyvyttömyyskorvausta saava entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen soveltuvin osin sovellettavan 82 artiklan mukaisesti.

2. Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkkeeseen oikeutetun puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

3. Jos työkyvyttömyyskorvausta saava sopimussuhteinen toimihenkilö taikka entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee ilman että tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan 82 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

4. Jos kyseessä on liitteessä IV olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena. Oikeus eläkkeeseen päättyy kuitenkin, jos kolmas osapuoli on elatusvelvollinen sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

5. Lapseneläkettä ei makseta, jos luonnollinen vanhempi, jonka sijaan ottovanhempi on tullut, kuolee.

6. Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään liitteessä IV olevan 3 artiklan mukaisesti.

127 artikla

Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan liitteessä V olevassa 3 luvussa säädetyllä tavalla.

128 artikla

Sovelletaan 84 ja 85 artiklaa soveltuvin osin.

C jakso

Eroraha

129 artikla

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan tai eläkeoikeuksiensa vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon liitteessä V olevan 1 artiklan mukaisesti.

130 artikla

1. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö on käyttänyt 132 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen erorahaansa pienennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaavan ajanjakson osalta.

2. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa näitä henkilöstösääntöjä, saada maksaa takaisin nämä määrät lisättyinä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa 88 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

D jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus

131 artikla

Sovelletaan 89 ja 90 artiklaa soveltuvin osin.

132 artikla

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on viraston vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että virasto suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien sekä työttömyys-, työkyvyttömyys-, henki- ja sairausvakuutuksen perustamiseksi tai ylläpitämiseksi maassa, jossa hän on ollut viimeksi näiden järjestelmien kattamana. Virasto voi myös päättää suorittaa maksut, jotka sopimussuhteisen toimihenkilön mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan, vaikka kyseinen henkilö ei olisi sitä pyytänyt. Viraston on tällöin perusteltava päätöksensä asianmukaisesti. Näiden suoritusten aikana sopimussuhteinen henkilöstö ei voi saada etuja viraston sairausvakuutusjärjestelmästä. Lisäksi näitä suorituksia vastaavalta ajalta sopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluva ei ole viraston henki- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien turvaama eikä hänelle kerry viraston työttömyysvakuutus- tai eläkevakuutusjärjestelmien mukaisia etuuksia.

Todellinen ajanjakso, jolta näitä maksuja suoritetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle, ei voi ylittää kuutta kuukautta.

Virasto voi kuitenkin päättää tämän ajanjakson pidentämisestä yhteen vuoteen. Maksut maksetaan viraston talousarviosta. Maksut eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi eivät voi ylittää 90 artiklassa säädetyn prosenttiluvun kaksinkertaista määrää.

E jakso

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen

133 artikla

Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmästä säädetään liitteessä V olevissa 19–23 artiklassa.

F jakso

Etuuksien maksaminen

134 artikla

1. Sovelletaan 84 ja 85 artiklaa sekä liitteessä V olevaa 29 artiklaa soveltuvin osin.

2. Määrät, jotka sopimussuhteisen toimihenkilön on maksettava virastolle tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jona etuudet ovat maksettavissa, vähennetään sopimussuhteiselle toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavista tämän etuuden määristä. Vähentäminen voidaan suorittaa useamman kuukauden kuluessa.

G jakso

Viraston sijaantulo

135 artikla

Sovelletaan 94 artiklan säännöksiä soveltuvin osin viraston hyväksi.

7 LUKU

Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen

136 artikla

Sovelletaan 95 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

8 LUKU

Palvelussuhteen päättyminen

137 artikla

Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin 96–100 artiklaa.

Sopimussuhteista toimihenkilöä koskevassa kurinpitomenettelyssä 143 artiklassa tarkoitettua kurinpitolautakuntaa täydennetään kahdella jäsenellä, jotka edustavat samaa tehtäväryhmää ja palkkaluokkaa kuin kyseinen sopimussuhteinen toimihenkilö. Nämä kaksi jäsentä nimitetään sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen ja henkilöstökomitean sopiman tapauskohtaisen menettelyn mukaisesti.

IV OSASTO

HENKILÖSTÖN EDUSTUS

138 artikla

1. Perustetaan henkilöstökomitea johtokunnan vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

2. Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etua virastossa ja huolehtii jatkuvasta yhteydenpidosta viraston ja sen henkilöstön välillä. Se pyrkii edistämään yksiköiden toimintaa antamalla henkilöstölle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä.

Komitea saattaa viraston toimivaltaisten elinten tietoon kaikki näiden henkilöstösääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät yleiset ongelmat. Sitä voidaan kuulla tällaisista ongelmista.

Henkilöstökomitea toimittaa viraston toimivaltaisille elimille ehdotukset, jotka koskevat yksiköiden organisaatiota ja toimintaa tai joilla pyritään parantamaan henkilöstön työoloja tai elinoloja yleensä.

Henkilöstökomitea osallistuu viraston henkilöstöään varten perustamien sosiaalisten elinten hallintoon ja valvontaan. Komitea voi viraston suostumuksella tarjota tämäntyyppisiä palveluja.

V OSASTO

KURINPITOMENETTELY

A jakso

Yleiset säännökset

139 artikla

1. Toimihenkilölle tai entiselle toimihenkilölle, joka tahallisesti tai huolimattomuuttaan laiminlyö näiden henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.

2. Kun sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.

140 artikla

1. Kun viraston sisäisessä tutkimuksessa käy ilmi toimihenkilön tai entisen toimihenkilön mahdollinen osallisuus tutkittavana olevaan asiaan, hänelle on ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin toimihenkilön nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä itseään koskevista seikoista. Päätelmissä on viitattava tähän lausuntoon.

2. Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvollisuutta pyytää lausuntoa toimihenkilöltä voidaan lykätä sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen suostumuksella. Näissä tapauksissa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa ennen kuin toimihenkilö on voinut antaa lausuntonsa.

3. Jos syytösten kohteena olevaa toimihenkilöä vastaan ei sisäisen tutkimuksen perusteella voida käynnistää kurinpitomenettelyä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta toimihenkilölle kirjallisesti. Toimihenkilö voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

4. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle tutkimusraportin päätelmät ja hänen pyynnöstään kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat suoranaisesti häntä vastaan esitettyjä syytöksiä, jollei kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojasta muuta johdu.

141 artikla

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle toimihenkilölle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan toimihenkilöä:

a)	päättää, että asianomaista toimihenkilöä vastaan ei voida käynnistää kurinpitomenettelyä, missä tapauksessa toimihenkilölle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti;

b)	päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa toimihenkilölle tarvittaessa huomautuksen; tai

kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä 139 artiklan mukaisesti

i)	päättää aloittaa tämän osaston D jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai

ii)	päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.

142 artikla

Jos toimihenkilöä ei voida tämän osaston säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.

B jakso

Kurinpitolautakunta

143 artikla

1. Virastoon perustetaan kurinpitolautakunta. Kurinpitolautakunnassa on vähintään yksi Euroopan unionin neuvoston henkilöstöstä valittu jäsen, joka voi toimia puheenjohtajana.

2. Kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä varsinaista jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä, joista ainakin yhden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään kuin kurinpitomenettelyn alainen toimihenkilö.

144 artikla

1. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen ja 138 artiklassa tarkoitettu henkilöstökomitea nimittävät kumpikin samanaikaisesti kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.

2. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

3. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi.

Virasto voi kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.

4. Asianomainen toimihenkilö saa viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden kurinpitolautakunnan jäsenen. Virasto saa myös jäävätä yhden kurinpitolautakunnan jäsenen.

Kurinpitolautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava jäsenyydestään.

145 artikla

Kurinpitolautakuntaa avustaa sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen nimeämä sihteeri.

146 artikla

1. Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.

2. Kurinpitolautakunnan asioiden käsittely ja menettelyt ovat salaisia.

C jakso

Kurinpitoseuraamukset

147 artikla

1. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:

a)	kirjallinen huomautus,

varoitus,

c)	palkkatason nousun keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi,

d)	palkkatason alentaminen,

e)	palkkaluokan väliaikainen alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi,

f)	palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä,

g)	siirtäminen alempaan tehtäväryhmään joko samaan tai alempaan palkkaluokkaan,

viraltapano ja tarvittaessa työkyvyttömyyskorvauksen osan pidättäminen tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu toimihenkilön huollettavina oleviin henkilöihin. Tällaisessa alentamistapauksessa entisen toimihenkilön tulot eivät voi olla pienemmät kuin ensimmäisen palkkaluokan ensimmäisellä palkkatasolla olevan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkka, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2. Kun toimihenkilö saa työkyvyttömyyskorvausta, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää pidättää osan työkyvyttömyyskorvauksesta tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu toimihenkilön huollettavana oleviin henkilöihin. Kyseisen toimihenkilön tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin vähimmäistoimeentulo, joka vastaa palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkkaa ja jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.

148 artikla

Kurinpitoseuraamusten ankaruuden on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuutta määriteltäessä ja kurinpitoseuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon:

a)	virheen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui,

b)	viraston luotettavuudelle, maineelle ja eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus,

c)	missä määrin virhe johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä,

d)	syyt toimihenkilön tekemään virheeseen,

e)	toimihenkilön palkkaluokka ja virkaikä,

f)	toimihenkilön henkilökohtaisen vastuun määrä,

g)	toimihenkilön tehtävien ja vastuiden taso,

h)	virheen tai virheellisen käyttäytymisen toistuminen,

i)	toimihenkilön käytös koko hänen uransa aikana.

D jakso

Kurinpitomenettely ilman kurinpitolautakunnassa tapahtuvaa käsittelyä

149 artikla

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tehdä kirjallista huomautusta tai varoitusta koskevan päätöksen kuulematta kurinpitolautakuntaa. Asianomaista toimihenkilöä on kuultava ennen kuin sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen päättää seuraamuksen määräämisestä.

E jakso

Kurinpitomenettelyn aloittaminen kurinpitolautakunnassa

150 artikla

1. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi teot, joista valitetaan, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne on suoritettu, sekä raskauttavat tai lieventävät asianhaarat.

2. Kertomus toimitetaan asianomaiselle toimihenkilölle ja kurinpitolautakunnan puheenjohtajalle, joka antaa sen tiedoksi kurinpitolautakunnan jäsenille.

151 artikla

1. Kun toimihenkilö on saanut tämän kertomuksen, hänellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä, myös vastuusta vapauttamista tukevista, asiakirjoista.

2. Toimihenkilöllä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivän ajan sen jälkeen, kun kurinpitomenettelyn käynnistävä kertomus on annettu hänelle tiedoksi.

3. Toimihenkilö voi valita avustajakseen haluamansa henkilön.

152 artikla

1. Jos toimihenkilö myöntää kurinpitolautakunnan puheenjohtajan läsnä ollessa syyllistyneensä virheelliseen tekoon ja hyväksyy varauksitta 149 artiklassa tarkoitetun kertomuksen, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi peruuttaa asian käsittelyn kurinpitolautakunnassa, jotta virheen laadun ja määrättävän seuraamuksen välistä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Kun asian käsittely kurinpitolautakunnassa peruutetaan, sen puheenjohtaja antaa lausuntonsa määrättävästä seuraamuksesta.

2. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tämän menettelyn mukaisesti ja 149 artiklasta poiketen soveltaa jotakin 147 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa säädetyistä seuraamuksista.

3. Toimihenkilölle ilmoitetaan tunnustamisen mahdollisista seurauksista ennen kuin hän myöntää tehneensä virheen.

153 artikla

Ennen ensimmäistä lautakunnan kokousta puheenjohtaja antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta yleiskertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille lautakunnan jäsenille.

154 artikla

1. Kurinpitolautakunta kuulee asianomaista toimihenkilöä. Tällöin hän voi esittää huomautuksensa kirjallisesti tai suullisesti joko henkilökohtaisesti tai valitsemansa edustajan välityksellä. Hän voi kutsua todistajia.

2. Kurinpitolautakunnan käsittelyssä virastoa edustaa toimihenkilö, jonka sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen on määrännyt tähän tehtävään ja jolla on samat oikeudet kuin asianomaisella toimihenkilöllä.

155 artikla

1. Jos lautakunta katsoo, ettei sillä ole riittävän selkeitä tietoja teoista, joista valitetaan, tai olosuhteista, joissa nämä teot on tehty, se määrää aloitettavaksi tutkimuksen, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen osapuolen kantaan.

2. Lautakunnan puheenjohtaja tai joku sen jäsenistä tekee tutkimuksen lautakunnan nimissä. Lautakunta voi tutkinnallisista syistä pyytää, että sille toimitetaan kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät asiakirjat. Viraston on täytettävä kaikki tällaiset pyynnöt lautakunnan mahdollisesti vahvistamassa määräajassa. Jos tällainen pyyntö esitetään toimihenkilölle, mahdollinen kieltäytyminen on kirjattava.

156 artikla

Kurinpitolautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset ja lautakunnan tekemän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen kurinpitolautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja tarvittaessa siitä, millaisia seuraamuksia ne aiheuttavat. Kaikki kurinpitolautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Jokainen kurinpitolautakunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Lausunto toimitetaan sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle ja asianomaiselle toimihenkilölle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen kertomuksen, jollei määräaikaa ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi. Jos tutkimus on tehty lautakunnan aloitteesta, määräaika on neljä kuukautta, jollei sitä ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi.

157 artikla

1. Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja osallistuu lautakunnan päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

2. Puheenjohtaja varmistaa, että kurinpitolautakunnan tekemät päätökset pannaan täytäntöön, ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat tiedoksi kullekin lautakunnan jäsenelle.

158 artikla

Sihteeri laatii pöytäkirjan kurinpitolautakunnan kokouksista. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjan, joka sisältää heidän todistajanlausuntonsa.

159 artikla

1. Toimihenkilö vastaa kurinpitomenettelyn aikana itse omista kuluistaan, ja erityisesti hänelle valittujen avustajien tai puolustusasianajajien palkkioista, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin 147 artiklassa säädettyyn seuraamukseen.

2. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi kuitenkin päättää toisin poikkeustapauksissa, joissa toimihenkilön vastattavat kulut olisivat kohtuuttomia.

160 artikla

1. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee päätöksensä toimihenkilöä kuultuaan 147 ja 148 artiklan mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kurinpitolautakunnan lausunnon. Päätös on perusteltava.

2. Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpidollista seuraamusta, se ilmoittaa päätöksestään kyseiselle toimihenkilölle kirjallisesti ja viivytyksettä. Toimihenkilö voi pyytää päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

F jakso

Tehtävästä pidättäminen

161 artikla

1. Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen syyttää toimihenkilöä vakavasta virheestä, se voi pidättää tämän tehtävästään koska tahansa määräajaksi tai toistaiseksi riippumatta siitä, onko kyse virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä vai lain rikkomisesta.

2. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee päätöksen kuultuaan kyseistä toimihenkilöä, paitsi jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.

162 artikla

1. Toimihenkilön tehtävästään pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava, saako hän täyden palkan tehtävästä pidättämisen aikana vai minkä suuruinen osuus siitä on pidätettävä. Toimihenkilölle maksettava määrä ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla pienempi kuin vähimmäistoimeentulo, joka vastaa palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkkaa ja jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2. Tehtävästä pidätettyä toimihenkilöä koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tehtävästä pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päätyttyä, toimihenkilö saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan, jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

3. Palkan pidätystä voidaan jatkaa yli 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan, jos toimihenkilö on rikosoikeudellisen menettelyn kohteena samoista teoista ja hänet on pidätetty tällaisen menettelyn seurauksena. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilölle voidaan maksaa täysi palkka vasta kun toimivaltainen tuomioistuin on päättänyt vapauttaa hänet.

4. Tämän artiklan 1 kohdan nojalla pidätetyt summat maksetaan takaisin toimihenkilölle, jos lopullisella päätöksellä määrätty kurinpitoseuraamus ei ole kirjallista huomautusta, varoitusta tai ikälisien kertymisen keskeyttämistä ankarampi tai jos mitään kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty; jälkimmäisessä tapauksessa takaisinmaksuun lisätään 88 artiklan mukainen vuosikorko.

G jakso

Rinnakkainen syytteeseenpano

163 artikla

Jos toimihenkilö asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.

H jakso

Loppusäännökset

164 artikla

Toimihenkilö, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin toimesta erottaminen, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamuksia koskevien merkintöjen poistamiseksi henkilökansiostaan. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.

165 artikla

Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen toimihenkilön hakemuksesta.

166 artikla

Jos toimihenkilöä koskevaa kurinpitomenettelyä ei 160 artiklan 2 kohdan mukaisesti jatketa, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla.

167 artikla

Johtokunta vahvistaa näiden menettelyjen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset.

VI OSASTO

MUUTOKSENHAKU

168 artikla

1. Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi pyytää sopimuksia tekemään valtuutettua viranomaista tekemään häntä koskevan päätöksen. Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle perustellusta päätöksestään neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos pyyntöön ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, ja pyynnön tehnyt työntekijä voi tehdä hylkäämisestä valituksen 2 kohdan mukaisesti.

2. Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle valituksen hänelle vastaisesta toimenpiteestä, joko kyseisen viranomaisen tekemästä päätöksestä tai siitä, että tämä on jättänyt toteuttamatta näissä henkilöstösäännöissä säädetyn toimenpiteen. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa

—	päivänä, jona toimenpide julkaistaan, jos kyse on yleisestä toimenpiteestä;

—

päivänä, jona päätös annetaan asianomaiselle tiedoksi, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin asianomainen sai tiedon asiasta, jos on kyse määrättyyn henkilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; jos toimenpide kuitenkin kohdistuu myös toista henkilöä vastaan, määräaika tämän toisen henkilön osalta alkaa siitä päivästä, jolloin hän sai tiedon asiasta, ja joka tapauksessa viimeistään päivänä, jona päätös julkaistaan;

—	vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivänä, jos valitus koskee 1 kohdassa säädettyä hiljaista päätöstä, jolla pyyntö katsotaan tulleen hylätyksi.

Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on annettava asianomaiselle tiedoksi perusteltu päätöksensä neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, sen katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, johon voi hakea muutosta 170 artiklan mukaisesti.

169 artikla

1. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki unionin sekä näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvan henkilön väliset riidat, jotka koskevat sellaisen toimenpiteen laillisuutta, jossa on kyse 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kyseistä henkilöä vastaan kohdistetusta toimenpiteestä. Raha-asioita koskevissa riidoissa unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta.

2. Kanne otetaan Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi vain, jos:

—	sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle on ennen muutoksen hakemista tehty valitus 168 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisessä kohdassa säädetyssä määräajassa, ja

—	tämä valitus on hylätty nimenomaisella tai hiljaisella päätöksellä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu muutoksenhaku on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:

—	päivänä, jona valituksen johdosta tehty päätös annetaan tiedoksi,

—

vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, jos kanne koskee hiljaista päätöstä, jolla 168 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty valitus katsotaan hylätyksi; jos valitus on kuitenkin hylätty nimenomaisella hylkäävällä päätöksellä sen jälkeen, kun se on hylätty hylkääväksi katsottavalla hiljaisella päätöksellä mutta ennen kuin muutoksenhaulle asetettu määräaika on kulunut umpeen, muutoksen hakemiselle asetettu määräaika alkaa uudelleen.

4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, se, jota asia koskee, voi toimitettuaan sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen saattaa välittömästi unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi kanteen sillä edellytyksellä, että tähän kanteeseen on liitetty hakemus joko kanteen kohteena olevan toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä tai välitoimien toteuttamisesta. Tässä tapauksessa pääasian käsittely unionin tuomioistuimessa keskeytetään siihen saakka kun valitus hylätään nimenomaisella tai hiljaisella päätöksellä.

5. Tässä artiklassa tarkoitetut kanteet tutkitaan ja käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

VII OSASTO

ERITYISNEUVONANTAJAT

170 artikla

1. Erityisneuvonantajan palkka vahvistetaan asianomaisen neuvonantajan ja sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen välisellä suoralla sopimuksella. Erityisneuvonantajan sopimus tehdään enintään kahdeksi vuodeksi kattamaan kyseiselle kaudelle ajoittuvien päivien enimmäismäärä. Sopimus voidaan uusia.

2. Kun virasto on aikeissa ottaa palvelukseen erityisneuvonantajan tai uusia hänen sopimuksensa, sen on toimitettava ehdotus johtokunnalle täsmentäen suunniteltu palkka, tehtävänkuvaus, ehdotuksen perustelut ja muut keskeiset seikat.

Virasto voi tehdä sopimuksen, jollei johtokunta toisin päätä kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot.

3. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen hyväksyy erityissäännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

171 artikla

Sovelletaan viraston henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia 1 artiklan 2 kohtaa, 6, 11, 12, 13 ja 14 artiklaa, 18 artiklan ensimmäistä kohtaa, 19 ja 20 artiklaa, 21 artiklan 1 kohtaa, 22, 27 ja 28 artiklaa, 32 artiklan toista kohtaa ja 36 artiklaa sekä muutoksenhakua koskevia 168 ja 169 artiklaa soveltuvin osin.

172 artikla

1. Viraston johtokunta voi päätöksen (YUTP) 2015/1835 9 artiklan 1 kohtaa ja 11 artiklan 3 kohtaa noudattaen tarvittavassa määrin muuttaa näiden henkilöstösääntöjen oikeuksia ja velvollisuuksia (11–35 ja 104 artikla), palvelukseen ottamisen edellytyksiä (37 artikla sen 2 kohdan a alakohtaa lukuun ottamatta, 38–41 artikla ja 105 artikla sen 3 kohdan a alakohtaa lukuun ottamatta, sekä 106–110 artikla), työoloja (42–58 ja 111 artikla), palvelussuhteen päättymistä (96–100 ja 137 artikla) sekä kurinpitomenettelyä (139–167 artikla) koskevia säännöksiä. Nämä muutosehdotukset on toimitettava neuvostolle. Muutokset katsotaan hyväksytyiksi, ellei neuvosto kahden kuukauden kuluessa ja määräenemmistöllä päätä niiden muuttamisesta.

2. Näiden henkilöstösääntöjen muita säännöksiä, erityisesti palkkaa, korvauksia ja lisiä sekä sosiaaliturvaetuuksia, koskevat muutokset hyväksyy neuvosto yksimielisesti johtokunnan ehdotuksesta.

173 artikla

Kolmen vuoden kuluessa näiden henkilöstösääntöjen voimaantulosta Euroopan unionin neuvosto tarpeen mukaan arvioi ja muuttaa näitä henkilöstösääntöjä tai tekee päätöksen niiden voimassaolon päättämisestä.

174 artikla

Kumotaan päätös 2004/676/EY.

175 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LAJČÁK

(1) EUVL L 266, 13.10.2015, s. 55.

(2) Neuvoston päätös 2004/676/EY, tehty 24 päivänä syyskuuta 2004, Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä (EUVL L 310, 7.10.2004, s. 9).

(3) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(4) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8).

LIITE I

OSA-AIKATYÖ

1 artikla

Toimihenkilön on toimitettava osa-aikatyön tekemistä koskeva hakemuksensa lähimmälle esimiehelleen vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa, asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta.

Lupa voidaan myöntää vähintään kuukauden ja enintään kolmen vuoden pituiseksi ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklassa ja 45 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Lupa voidaan uusia samoin edellytyksin. Asianomaisen toimihenkilön on esitettävä luvan uusimista koskeva hakemus vähintään kaksi kuukautta ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Osa-aikatyön on oltava vähintään puolet normaalista työajasta.

Osa-aikatyö alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

2 artikla

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi asianomaisen toimihenkilön hakemuksesta peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Peruuttamisajankohta ei saa olla yli kahta kuukautta toimihenkilön ehdottamaa myöhempi, tai yli neljää kuukautta myöhempi, jos osa-aikatyö on myönnetty yli vuoden pituiseksi ajaksi.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi poikkeuksellisissa tilanteissa ja yksikön edun nimissä peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty, ilmoittamalla siitä toimihenkilölle kaksi kuukautta etukäteen.

3 artikla

Toimihenkilöllä on oikeus saada tekemänsä työajan osuutta normaalista työajasta vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jolloin hänellä on lupa tehdä osa-aikatyötä. Tätä prosenttiosuutta ei kuitenkaan sovelleta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, kotitalouslisän perusosaan eikä koulutuslisään.

Sairausvakuutusmaksut lasketaan kokoaikaisesti työskentelevän toimihenkilön peruspalkan perusteella. Eläkemaksut lasketaan osa-aikaisesti työskentelevän toimihenkilön peruspalkan perusteella. Toimihenkilö voi myös pyytää, että eläkemaksut laskettaisiin kokoaikaisesti työskentelevän toimihenkilön peruspalkan perusteella 90 artiklan mukaisesti. Liitteessä V olevan 1 artiklan tarkoituksissa saadut oikeudet lasketaan suhteessa suoritettujen maksujen prosenttiosuuteen.

Toimihenkilö ei osa-aikatyötä tehdessään saa tehdä ylitöitä eikä harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa kuin 17 artiklan mukaista toimintaa.

4 artikla

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

LIITE II

LOMAT

1 JAKSO

Vuosiloma

1 artikla

Sinä vuonna, jolloin toimihenkilö aloittaa palveluksensa tai jolloin hänen palvelussuhteensa päättyy, hänellä on oikeus kahden arkipäivän lomaan täyttä palveluskuukautta kohti; vajaasta palveluskuukaudesta saa lomaa kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin viisitoista päivää, ja yhden arkipäivän, jos palvelusaika on enintään viisitoista päivää.

2 artikla

Toimihenkilö voi pitää vuosilomansa yhtenä tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja yksikön tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso. Lomaa myönnetään palveluksensa aloittaville toimihenkilöille vasta kolmen palveluskuukauden jälkeen; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa lomaa voidaan myöntää jo ennen tämän määräajan päättymistä.

3 artikla

Jos toimihenkilö sairastuu vuosilomansa aikana niin, että se olisi estänyt häntä hoitamasta tehtäviään, jos hän ei olisi ollut lomalla, vuosilomaa pidennetään tämän työkyvyttömyysjakson verran edellyttäen, että tästä esitetään asianmukainen lääkärintodistus.

4 artikla

Jos toimihenkilö ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeista johtuvista syistä, vuosilomasta voidaan siirtää seuraavaan vuoteen enintään kaksitoista päivää.

Jos toimihenkilö ei ole palvelussuhteensa päättyessä pitänyt koko vuosilomaansa, hänelle maksetaan kustakin pitämättömästä lomapäivästä korvaus, joka on kolmaskymmenesosa hänen kuukausipalkastaan palvelussuhteen päättymishetkellä.

Jos toimihenkilö on palvelussuhteensa päättyessä pitänyt vuosilomaa enemmän kuin mihin hänellä on sillä hetkellä oikeus, häneltä peritään toisessa kohdassa kuvatulla tavalla laskettu määrä.

5 artikla

Jos toimihenkilö kutsutaan takaisin vuosilomaltaan tai jos hänen lomansa peruutetaan yksikön tarpeiden vuoksi, hänelle korvataan tästä aiheutuneet asianmukaisesti perustellut kulut, ja hänelle myönnetään uudet matkapäivät.

2 JAKSO

Erityisloma

6 artikla

Vuosiloman lisäksi toimihenkilölle voidaan myöntää hakemuksesta erityislomaa. Tällaista lomaa myönnetään varsinkin jäljempänä luetelluissa tapauksissa seuraavin rajoituksin:

—	toimihenkilön avioituminen: neljä päivää;

—	toimihenkilön muutto: enintään kaksi päivää;

—	puolison vakava sairaus: enintään kolme päivää;

—	puolison kuolema: neljä päivää;

—	ylenevää polvea olevan sukulaisen vakava sairaus: enintään kaksi päivää;

—	ylenevää polvea olevan sukulaisen kuolema: kaksi päivää;

—	lapsen avioituminen: kaksi päivää;

—	lapsen syntymä: 10 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana;

—	vammaisen tai vakavasti sairaan lapsen syntymä: 20 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana;

—	vaimon kuolema äitiysloman aikana: äitiyslomasta jäljellä olevien päivien lukumäärää vastaava määrä päiviä; jos vaimo ei ole toimihenkilö, äitiysloman jäljellä oleva kesto määritellään soveltamalla 52 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

—	lapsen vakava sairaus: enintään kaksi päivää;

—	lääkärintodistuksella osoitettu lapsen erittäin vakava sairaus tai enintään 12-vuotiaan lapsen sairaalahoito: enintään viisi päivää;

—	lapsen kuolema: neljä päivää;

—

lapseksiottaminen: 20 viikkoa tai vammaisen ottolapsen tapauksessa 24 viikkoa:

—

Kutakin ottolasta kohden voi saada vain yhden erityisloman, jonka ottovanhemmat voivat jakaa keskenään, jos molemmat ovat toimihenkilöitä. Loma myönnetään ainoastaan, jos toimihenkilön puoliso harjoittaa vähintään puolipäiväistä ansiotoimintaa. Jos puoliso työskentelee muualla kuin unionin toimielimissä ja saa vastaavanlaista lomaa, toimihenkilön oikeuksista vähennetään vastaava määrä päiviä.

—

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tarvittaessa myöntää ylimääräistä erityislomaa, jos sen maan kansallinen lainsäädäntö, jossa lapseksiottamismenettely tapahtuu ja joka ei ole se maa, jossa ottolapsen ottava toimihenkilö työskentelee, vaatii jommankumman tai molempien ottovanhempien läsnäoloa.

—

Toimihenkilölle myönnetään 10 päivän erityisloma, jos hänellä ei ole oikeutta tämän luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla myönnettävään kokonaiskestoltaan 20 viikon tai 24 viikon pituiseen erityislomaan; tällaisen ylimääräisen erityisloman voi saada ainoastaan yhden kerran kutakin ottolasta kohti.

Lisäksi virasto voi myöntää opintovapaata ammatillista täydennyskoulutusta varten 30 artiklan mukaisesti vahvistamassaan täydennyskoulutusohjelmassa säädetyin rajoituksin.

Toimihenkilöille voidaan poikkeustapauksissa myöntää erityislomaa myös sellaisia poikkeuksellisia työtehtäviä varten, jotka menevät toimihenkilön tavanomaisia velvollisuuksia pidemmälle. Tällainen erityisloma on myönnettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen tekemästä toimihenkilön työtehtävien poikkeuksellista luonnetta koskevasta päätöksestä.

Tätä artiklaa sovellettaessa toimihenkilön avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos liitteessä IV olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä ehtoa täyttyvät.

Kun erityisloma myönnetään tämän jakson nojalla, mahdollisten matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä tarvittavat seikat huomioon ottaen.

3 JAKSO

Matkapäivät

7 artikla

Ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen oikeutetuilla toimihenkilöillä on vuosittain oikeus kahden ja puolen päivän täydentävään lomaan, jotta he voivat käydä kotimaassaan.

LIITE III

YLITYÖTUNTIEN KORVAAMINEN VAPAANA TAI RAHALLISELLA KORVAUKSELLA

1 artikla

Palkkaluokkien AST 1–4 toimihenkilöillä on 48 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:

Hän on kustakin ylityötunnista oikeutettu saamaan korvauksena puolitoista tuntia vapaata; jos ylityötunti on kuitenkin tehty klo 22.00–7.00 taikka sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, siitä saa korvauksena kaksi tuntia vapaata; korvauksena saatavaa vapaata myönnettäessä otetaan huomioon yksikön tarpeet ja asianomaisen toimihenkilön toivomukset.

Jos tätä korvausta ei yksikön tarpeiden vuoksi ole voitu antaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on tehty, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen antaa luvan hyvittämättömien ylityötuntien korvaamiseen a alakohdassa vahvistetuin perustein palkkana, joka on 0,56 prosenttia peruskuukausipalkasta kultakin ylityötunnilta.

c)	Jotta ylityötunnista saisi korvauksen tai palkan, sen on täytynyt kestää yli 30 minuuttia.

2 artikla

Virkamatkapaikalle matkustamiseen tarvittavaa aikaa ei katsota tässä liitteessä tarkoitetuiksi ylityötunneiksi. Virkamatkapaikalla tehdyistä tavanomaisen työtuntimäärän ylittävistä työtunneista voi saada korvauksen vapaana tai mahdollisesti palkkana sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätöksellä.

3 artikla

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 artiklassa säädetään, tietyt erityisolosuhteissa työskentelevät palkkaluokkien AST 1–4 toimihenkilöiden ryhmät voivat saada ylityötunneista kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän ja myöntämisedellytykset sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa henkilöstökomitean lausunnon saatuaan.

LIITE IV

PALKKAA JA KULUJEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

1 JAKSO

Perhelisät

1 artikla

1. Vahvistetaan kotitalouslisän määräksi perusosa 171,88 euroa lisättynä 2 prosentilla toimihenkilön peruspalkasta.

2. Kotitalouslisään on oikeutettu:

a)	naimisissa oleva toimihenkilö;

b)	toimihenkilö, joka on jäänyt leskeksi tai eronnut tai elää virallisessa asumuserossa tai on naimaton ja jolla on huollettavanaan yksi tai useampi lapsi 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä;

toimihenkilö, joka on rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:

i)	pari toimittaa jonkin jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,

ii)	kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa,

iii)	osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, vävy tai miniä,

iv)

pari ei voi solmia laillista avioliittoa jäsenvaltiossa; tätä kohtaa sovellettaessa parilla katsotaan olevan mahdollisuus solmia laillinen avioliitto ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa osapuolet täyttävät kaikki tällaisen parin avioliiton hyväksymiselle jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset;

d)	erityisellä ja perustellulla päätöksellä, jonka sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee todistusvoimaisten asiakirjojen perusteella, toimihenkilö, joka a, b ja c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä täyttämättä tosiasiallisesti huolehtii perheen elatuksesta.

3. Jos toimihenkilön puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, josta saatavat tulot ennen verojen vähentämistä ovat korkeammat kuin palkkaluokan 3 toisella palkkatasolla olevan toimihenkilön vuotuinen peruspalkka kerrottuna sen valtion osalta vahvistetulla korjauskertoimella, jossa puoliso harjoittaa ansiotoimintaansa, kotitalouslisään oikeutettu toimihenkilö ei saa tätä lisää, paitsi jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee asiasta erityisen päätöksen. Lisä maksetaan kuitenkin aina, kun puolisoilla on huollettavanaan yksi tai useampia lapsia.

4. Jos viraston palveluksessa olevista puolisoista kumpikin on 1, 2 ja 3 kohdan perusteella oikeutettu kotitalouslisään, lisä maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

5. Jos toimihenkilöllä on oikeus kotitalouslisään ainoastaan 2 kohdan b alakohdan mukaan ja jos kaikki hänen huollettavanaan 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä olevat lapset on annettu toisen henkilön huollettavaksi lain säännösten perusteella tai oikeuden tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksellä, kotitalouslisä maksetaan tälle henkilölle toimihenkilön lukuun ja hänen nimissään. Täysi-ikäisten huollettavana olevien lasten osalta tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän siinä tapauksessa, että he asuvat pääsääntöisesti toisen vanhemman luona.

Jos toimihenkilön lapset ovat usean eri henkilön huollettavina, kotitalouslisä jaetaan näiden henkilöiden kesken heidän huollettavanaan olevien lasten lukumäärän mukaan.

Jos henkilöllä, jolle maksetaan toimihenkilölle kuuluva kotitalouslisä edellä olevien säännösten perusteella, on itsellään oikeus tähän lisään sillä perusteella, että hän on toimihenkilö, hänelle maksetaan ainoastaan se kotitalouslisä, joka on näistä suurempi.

2 artikla

1. Toimihenkilö, jolla on huollettavanaan yksi tai useampia lapsia, saa 2 ja 3 kohdassa mainituin edellytyksin lisän, joka on 375,59 euroa kuukaudessa kustakin huollettavana olevasta lapsesta.

2. Huollettavana olevana lapsena pidetään toimihenkilön tai hänen puolisonsa avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta tai ottolasta, jos toimihenkilö tosiasiallisesti huolehtii hänen elatuksestaan.

Huollettavana olevana lapsena pidetään myös lasta, josta on tehty lapseksiottamista koskeva hakemus ja jonka osalta lapseksiottamista koskeva menettely on aloitettu.

Lapsi, jonka elatusvastuu kuuluu toimihenkilölle alaikäisten suojelua koskevaan jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan päätöksen nojalla, rinnastetaan huollettavana olevaan lapseen.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan 60 artiklan mukaisesti.

3. Lisä myönnetään

a)	ilman eri toimenpiteitä jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta;

b)	asianomaisen toimihenkilön perustellusta hakemuksesta jokaisesta 18–26-vuotiaasta lapsesta, joka käy koulua tai opiskelee.

4. Poikkeustapauksessa huollettavana olevaan lapseen voidaan rinnastaa todistusvoimaisiin asiakirjoihin perustuvalla sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen erityisellä, perustellulla päätöksellä sellainen henkilö, jonka suhteen toimihenkilöllä on lakisääteinen elatusvelvollisuus ja jonka elatus aiheuttaa hänelle huomattavia kustannuksia.

5. Jos lapsella on vakava sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei pysty elättämään itseään, lisän maksamista jatketaan ilman mitään ikärajoitusta sairauden tai vamman koko keston ajan.

6. Kustakin tässä artiklassa tarkoitetusta huollettavana olevasta lapsesta maksetaan ainoastaan yksi huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä.

7. Kun 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu huollettavana oleva lapsi annetaan toisen henkilön huollettavaksi lain säännösten perusteella tai oikeuden tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksellä, lisä maksetaan tälle henkilölle toimihenkilön lukuun ja hänen nimissään.

3 artikla

1. Toimihenkilö saa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistetuin edellytyksin kustakin tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavanaan olevasta vähintään 5-vuotiaasta lapsesta, joka saa säännöllisesti ja täysipäiväisesti opetusta maksullisessa peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa taikka korkeakoulussa, koulutuslisän, joka on tarkoitettu kattamaan toimihenkilölle koulutuksesta aiheutuvat kulut, kuitenkin enintään 254,83 euroa kuukaudessa. Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei kuitenkaan sovelleta koulumatkakulujen korvaamiseen.

Oikeus tähän lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskouluasteen oppilaitoksessa, ja päättyy joko sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi päättää koulu- tai muut opintonsa, tai sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 26 vuotta, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi.

Lisä maksetaan enintään kaksinkertaisena ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn enimmäismäärään verrattuna:

—	toimihenkilölle, jonka asemapaikka on vähintään 50 kilometrin päässä joko Eurooppa-koulusta tai oppilaitoksesta, jossa opetusta annetaan hänen äidinkielellään ja jota lapsi käy asianmukaisesti perustelluista pakottavista pedagogisista syistä;

—

toimihenkilölle, jonka asemapaikka on vähintään 50 kilometrin päässä sen maan, jonka kansalainen hän on, korkea-asteen oppilaitoksesta, jossa opetusta annetaan hänen äidinkielellään, jos lapsi todella opiskelee vähintään 50 kilometrin etäisyydellä asemapaikasta sijaitsevassa korkea-asteen oppilaitoksessa, ja jos toimihenkilöllä on oikeus maastamuuttokorvaukseen; viimeksi mainittua edellytystä ei vaadita, jos tällaista korkea-asteen oppilaitosta ei ole siinä maassa, jonka kansalainen toimihenkilö on tai jos lapsi opiskelee korkea-asteen oppilaitoksessa jossakin muussa maassa kuin siinä, jossa toimihenkilön asemapaikka sijaitsee;

—	lisään oikeutetuille, jotka eivät toimi työtehtävissä, samoilla edellytyksillä kuin ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa, ottaen asemapaikan sijasta huomioon asuinpaikan.

Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei sovelleta kolmannen alakohdan mukaisiin maksuihin.

Jos lapsi, josta toimihenkilölle maksetaan koulutuslisää, annetaan toisen henkilön huollettavaksi lain säännösten perusteella tai oikeuden tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksellä, koulutuslisä maksetaan tälle henkilölle toimihenkilön lukuun ja hänen nimissään. Tässä tapauksessa kolmannessa alakohdassa säädetty vähintään 50 kilometrin välimatka lasketaan sen henkilön asuinpaikasta, jolla on lapsen huoltajuus.

2. Kutakin tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua huollettavana olevaa lasta kohti, joka on alle viiden vuoden ikäinen tai joka ei saa vielä säännöllistä ja kokopäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta, tämän lisän määräksi vahvistetaan 91,75 euroa kuukaudessa.

Tätä määrää tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan 60 artiklan mukaisesti.

2 JAKSO

Ulkomaankorvaus

4 artikla

1. Ulkomaankorvaus, joka on 16 prosenttia toimihenkilölle maksettavan peruspalkan, kotitalouslisän ja huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän kokonaismäärästä, myönnetään

toimihenkilölle

—	joka ei ole eikä ole koskaan ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja

—

joka ei ole kuusi kuukautta ennen tehtäviensä aloittamista päättyvän viiden vuoden jakson aikana asunut vakituisesti tai harjoittanut pääasiallista ansiotoimintaansa kyseisen valtion Euroopan-puoleisella alueella. Tätä säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon olosuhteita, jotka aiheutuvat toiselle valtiolle tai kansainväliselle organisaatiolle suoritetuista palveluksista;

toimihenkilölle, joka on tai on ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja joka on ennen palvelukseen tuloaan asunut vakituisesti kymmenen vuotta kyseisen valtion Euroopan-puoleisen alueen ulkopuolella muusta syystä kuin hoitaakseen tehtäviään jonkin valtion tai kansainvälisen organisaation palveluksessa.

Ulkomaankorvaus on vähintään 509,43 euroa kuukaudessa.

2. Toimihenkilöllä, joka ei ole eikä ole koskaan ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja joka ei täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on oikeus maastamuuttokorvaukseen, jonka määrä on neljäsosa ulkomaankorvauksesta.

3. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa toimihenkilö, joka on avioliiton kautta saanut automaattisesti ja ilman mahdollisuutta kieltäytyä siitä sen valtion kansalaisuuden, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, rinnastetaan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun toimihenkilöön.

3 JAKSO

Kulukorvaukset

A. ASETTAUTUMISKORVAUS

5 artikla

1. Vakinaisella toimihenkilöllä, joka osoittaa, että hänen on ollut vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen 23 artiklan mukaiset vaatimukset, on oikeus asettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun toimihenkilön osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, yhden kuukauden peruspalkan suuruinen.

Kun molemmilla toimihenkilöinä olevilla puolisoilla on oikeus asettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

Asettautumiskorvaukseen sovelletaan toimihenkilön asemapaikalle vahvistettua korjauskerrointa.

2. Samansuuruinen asettautumiskorvaus maksetaan uuden asemapaikan osoittamisen yhteydessä toimihenkilölle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaansa täyttääkseen 23 artiklan mukaiset velvoitteet.

3. Asettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka toimihenkilöllä on joko vakinaistamispäivänä tai päivänä, jolloin uusi asemapaikka osoitetaan.

Asettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että toimihenkilö ja, jos toimihenkilöllä on oikeus kotitalouslisään, myös hänen perheensä, on asettautunut asemapaikkaan.

4. Jos toimihenkilö, jolla on oikeus kotitalouslisään, ei asettaudu asemapaikkaansa perheensä kanssa, hän saa ainoastaan puolet siitä korvauksesta, johon hänellä muuten olisi oikeus; toinen puoli maksetaan, kun hänen perheensä asettautuu asemapaikkaan, jos se tapahtuu 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa. Jos asettautumista ei tapahdu ja jos toimihenkilö siirretään paikkaan, jossa hänen perheensä asuu, se ei anna hänelle oikeutta asettautumiskorvaukseen.

5. Kun vakinainen toimihenkilö, joka on saanut asettautumiskorvauksen, irtisanoutuu viraston palveluksesta omasta tahdostaan ennen kuin hänen palvelukseen tulostaan on kulunut kaksi vuotta, hänen on palveluksesta lähtiessään palautettava saamastaan korvauksesta osa, joka lasketaan sen mukaan, paljonko kahden vuoden jaksosta on jäljellä.

6. Toimihenkilön, joka saa asettautumiskorvauksen, on ilmoitettava muualta saamansa samanluontoiset korvaukset ja nämä korvaukset vähennetään tässä artiklassa säädetyistä korvauksista.

B. UUDELLEENASETTAUTUMISKORVAUS

6 artikla

1. Vakinaisella toimihenkilöllä, joka osoittaa vaihtaneensa asuinpaikkaa, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun toimihenkilön osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, kuukauden peruspalkan suuruinen, jos hän on ollut palveluksessa neljä vuotta eikä saa samanluontoista korvausta uudessa työssään. Kun molemmilla toimihenkilöinä olevilla puolisoilla on oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

Tämän ajanjakson laskemisessa otetaan huomioon vuodet, jolloin asianomainen henkilö on toiminut työtehtävissä, ollut virkavapaalla asepalveluksen suorittamista varten sekä ollut vanhempainlomalla tai perhelomalla.

Uudelleenasettautumiskorvaukseen sovelletaan toimihenkilön viimeiselle asemapaikalle vahvistettua korjauskerrointa.

2. Jos vakinainen toimihenkilö kuolee, uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan eloon jääneelle puolisolle, tai jos tällaista henkilöä ei ole, 2 artiklassa tarkoitetuille huollettavana oleville henkilöille, vaikka tämän artiklan 1 kohdassa säädetty palvelusaikaa koskeva edellytys ei täyttyisikään.

3. Uudelleenasettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka toimihenkilöllä on palvelussuhteen lopullisesti päättyessä.

4. Uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että toimihenkilö ja hänen perheensä ovat asettautuneet uudelleen vähintään 70 kilometrin päähän asemapaikasta, tai jos toimihenkilö on kuollut, että hänen perheensä on asettautunut uudelleen vähintään saman etäisyyden päähän.

Toimihenkilön tai edesmenneen toimihenkilön perheen uudelleenasettautumisen on tapahduttava kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä.

Oikeudenomistajat eivät menetä tätä oikeutta tämän määräajan umpeutumisen vuoksi, jos he voivat todistaa, etteivät olleet tietoisia edeltävistä säännöksistä.

C. MATKAKULUT

7 artikla

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada matkakuluja vastaava kiinteämääräinen korvaus sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta

a)	palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan;

b)	palvelussuhteen päättyessä lopullisesti 96 artiklan mukaisesti asemapaikalta tämän artiklan 3 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle;

c)	kaikkien siirtojen yhteydessä, joiden vuoksi hänen asemapaikkansa muuttuu.

Jos toimihenkilö kuolee, eloon jääneellä puolisolla ja huollettavana olevilla henkilöillä on oikeus saada kiinteämääräinen korvaus samoin edellytyksin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2. Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Kilometrikorvaus on:

—	0 euroa kilometriltä matkaosuudelta 0–200 km

—	0,1895 euroa kilometriltä matkaosuudelta 201–1 000 km

—	0,3158 euroa kilometriltä matkaosuudelta 1 001–2 000 km

—	0,1895 euroa kilometriltä matkaosuudelta 2 001–3 000 km

—	0,0631 euroa kilometriltä matkaosuudelta 3 001–4 000 km

—	0,0305 euroa kilometriltä matkaosuudelta 4 001–10 000 km

—	0 euroa kilometriltä 10 000 kilometrin ylittävältä matkaosuudelta.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

—	94,74 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on 600–1 200 kilometriä,

—	189,46 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on yli 1 200 kilometriä.

Edellä olevia kilometrikorvauksia ja kiinteämääräisiä korvauksia päivitetään vuosittain palkkojen vuosittaista mukautusta vastaavasti.

Toimihenkilön lähtöpaikkakunta määritetään hänen tullessaan palvelukseen ottaen periaatteessa huomioon hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai nimenomaisesta ja perustellusta pyynnöstä se paikkakunta, johon hänellä on luontaiset siteet. Tätä määritystä voidaan myöhemmin tarkistaa sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen erityisellä päätöksellä sinä aikana, jolloin toimihenkilö on palveluksessa, tai hänen lähtiessään palveluksesta. Asianomaisen ollessa palveluksessa tämä päätös voidaan tehdä ainoastaan poikkeuksellisesti ja sen jälkeen kun kyseinen henkilö on esittänyt asianmukaiset todisteet hakemuksensa perusteeksi. Muuttamisella ei kuitenkaan voida hyväksyä paikkakunnaksi, johon toimihenkilöllä on luontaiset siteet, jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden taikka Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa.

8 artikla

1. Toimihenkilöllä, joka on oikeutettu ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen, on oikeus saada kalenterivuosittain 2 kohdassa säädetyin rajoituksin omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklan mukaisesti määritetylle lähtöpaikkakunnalle.

Jos molemmat puolisot ovat viraston toimihenkilöitä, kummallakin on oikeus saada omalta ja huollettavinaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.

Jos toimihenkilö avioituu keskellä vuotta ja on sen jälkeen oikeutettu kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.

Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita toimihenkilöä maksamaan korvausta takaisin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2. Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan toimihenkilön asemapaikan ja hänen lähtöpaikkakuntansa välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Jos 7 artiklan mukaisesti määritetty lähtöpaikkakunta sijaitsee jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, kiinteämääräinen korvaus suoritetaan toimihenkilön asemapaikan ja sen jäsenvaltion pääkaupungin, jonka kansalainen hän on, välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Toimihenkilö, jonka lähtöpaikkakunta sijaitsee jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, ja joka ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, ei ole oikeutettu kiinteämääräiseen korvaukseen.

Kilometrikorvaus on:

—	0 euroa kilometriltä matkaosuudelta 0–200 km

—	0,3820 euroa kilometriltä matkaosuudelta 201–1 000 km

—	0,6367 euroa kilometriltä matkaosuudelta 1 001–2 000 km

—	0,3820 euroa kilometriltä matkaosuudelta 2 001–3 000 km

—	0,1272 euroa kilometriltä matkaosuudelta 3 001–4 000 km

—	0,0614 euroa kilometriltä matkaosuudelta 4 001–10 000 km

—	0 euroa kilometriltä 10 000 kilometrin ylittävältä matkaosuudelta.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

—	191,00 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725–1 450 kilometriä,

—	381,96 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on yli 1 450 kilometriä.

Edellä olevia kilometrikorvauksia ja kiinteämääräisiä korvauksia päivitetään vuosittain palkkojen vuosittaista mukautusta vastaavasti.

3. Kun toimihenkilö on ollut kalenterivuoden aikana Euroopan unionin toimielimen palveluksessa alle yhdeksän kuukautta siksi, että hänen palvelussuhteensa on päättynyt muusta syystä kuin kuoleman takia tai siksi, että hän on ollut kyseisen vuoden aikana virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, hänellä on oikeus ainoastaan osaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta kiinteämääräisestä korvauksesta; korvauksen määrä lasketaan sen ajanjakson mukaan, jonka aikana toimihenkilö on toiminut työtehtävissä.

4. Edellä olevia 1–3 kohtaa sovelletaan toimihenkilöihin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Toimihenkilöllä, jonka asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavinaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain kiinteämääräinen korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut huollettavina olevat henkilöt eivät asu toimihenkilön kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.

Kiinteämääräinen korvaus perustuu turistiluokan lentomatkan kustannuksiin.

D. MUUTTOKULUT

9 artikla

1. Toimihenkilö, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen 23 artiklan velvoitteet palvelukseentulon yhteydessä tai palveluksessa olon aikana asemapaikan vaihdon yhteydessä ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista, on kustannusten enimmäismäärien asettamissa rajoissa oikeutettu korvauksiin henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvista kuluista, mukaan luettuina vakuutukset tavanomaisten riskien (rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta.

Kustannusten enimmäismäärissä otetaan huomioon toimihenkilön perhetilanne muuttohetkellä sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

Kunkin toimielimen sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen antaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä tämän kohdan soveltamiseksi.

2. Palvelussuhteen päättyessä tai toimihenkilön kuollessa korvataan muuttokulut asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle 1 kohdassa tarkoitetuissa rajoissa. Jos kuollut toimihenkilö oli naimaton, nämä kulut korvataan oikeudenomistajille.

3. Vakinaisen toimihenkilön muuton on tapahduttava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tehtävien päättyessä lopullisesti muuton on tapahduttava 6 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä kolmen vuoden määräajassa. Edellä tarkoitettujen määräaikojen jälkeen tapahtuneet muutot voidaan korvata ainoastaan poikkeustapauksissa sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen erityisellä päätöksellä.

E. PÄIVÄRAHA

10 artikla

1. Toimihenkilöllä, joka voi osoittaa, että hänen on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen 23 artiklan edellytykset, on oikeus tämän artiklan 2 kohdassa määriteltynä aikana kalenteripäiväkohtaiseen päivärahaan, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti:

Toimihenkilö, jolla on oikeus kotitalouslisään: 39,48 euroa.

Toimihenkilö, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään: 31,83 euroa.

Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina, kun palkkoja tarkistetaan 60 artiklan mukaisesti.

2. Kausi, jolle päivärahaa myönnetään, määritetään seuraavasti:

a)	toimihenkilö, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään: 120 päivää

b)	toimihenkilö, jolla on oikeus kotitalouslisään: 180 päivää tai, jos asianomainen toimihenkilö on koeajalla, koeajan kesto ja yksi kuukausi.

Kun molemmat puolisot ovat toimihenkilöitä ja kummallakin heistä on oikeus päivärahaan, b alakohdassa säädettyä päivärahakautta sovelletaan siihen puolisoon, jonka palkka on suurempi. Toiseen puolisoon sovelletaan a alakohdassa säädettyä päivärahakautta.

Päivärahaa ei missään tapauksessa myönnetä sen päivän jälkeen, jona toimihenkilö on muuttanut täyttääkseen 23 artiklan velvoitteet.

F. VIRKAMATKAKULUT

11 artikla

1. Toimihenkilöllä, jolla on matkamääräys, on oikeus matkustuskulujen korvaukseen ja päivärahaan jäljempänä säädettävin edellytyksin.

2. Matkamääräyksessä vahvistetaan virkamatkan todennäköinen kesto, jonka perusteella lasketaan säädetystä päivärahasta virkamatkan tekijälle mahdollisesti maksettava ennakko. Ellei asiasta ole tehty erityistä päätöstä, päivärahaa ei kuitenkaan makseta ennakkoon, jos työmatkan on määrä kestää enintään 24 tuntia ja jos se suuntautuu maahan, jossa käytetään samaa valuuttaa kuin toimihenkilön asemapaikassa.

3. Lukuun ottamatta erityistapauksia, joista on tehtävä erityispäätös, ja erityisesti silloin kun loma keskeytyy tai lomalta kutsutaan takaisin, virkamatkakulut korvataan siihen määrään asti, joka vastaa edullisimman käytettävissä olevan vaihtoehdon matkakustannuksia asemapaikan ja virkamatkapaikan välillä niin, ettei virkamatkan tekijän tarvitse merkittävästi pidentää oleskeluaan paikalla.

12 artikla

Junalla tehdyn virkamatkan matkakulut korvataan tositteiden perusteella käyttäen perusteena ensimmäisen luokan junalipun hintaa asemapaikan ja virkamatkapaikan välisen lyhimmän reitin mukaan.

Toimihenkilöt saavat käyttää lentokonetta, jos edestakaisen matkan pituus on junamatkan perusteella laskettuna vähintään 800 kilometriä.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee päätökset sovellettavista laivamatkojen matkustusluokista ja korvattavista hyttimaksuista tapauskohtaisesti matkan kestosta ja kustannuksista riippuen.

Matkakustannukset korvataan kiinteämääräisesti junalipun hinnan perusteella 1 kohdan mukaisesti; muita lisäkuluja ei korvata.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi kuitenkin päättää myöntää toimihenkilölle kilometrikorvauksen edellä säädetyn matkakulukorvauksen asemesta, jos tämä tekee virkamatkansa erityisolosuhteissa ja jos julkisten liikennevälineiden käyttäminen tuottaa ilmeisiä hankaluuksia.

13 artikla

1. Virkamatkapäiväraha kattaa kiinteämääräisesti kaikki virkamatkan tekijälle aiheutuvat menot: aamiaisen, kaksi pääateriaa ja muut juoksevat menot paikallisliikenne mukaan luettuna. Majoituskulut paikallisine veroineen korvataan tositteita vastaan kullekin maalle vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.

Jäsenvaltioita koskeva taulukko:

Matkakohde	Päiväraha (euroina)	Yläraja hotellin osalta (euroina)
Itävalta	95	130
Belgia	92	140
Bulgaria	58	169
Kroatia	60	120
Tšekki	55	175
Kypros	93	145
Tanska	120	150
Viro	71	110
Suomi	104	140
Ranska	95	150
Saksa	93	115
Kreikka	82	140
Espanja	87	125
Unkari	72	150
Irlanti	104	150
Italia	95	135
Latvia	66	145
Liettua	68	115
Luxemburg	92	145
Malta	90	115
Alankomaat	93	170
Puola	72	145
Portugali	84	120
Romania	52	170
Slovenia	70	110
Slovakia	80	125
Ruotsi	97	160
Yhdistynyt kuningaskunta	101	175

Kun jokin unionin toimielimistä tai yhteisöjen ulkopuolinen hallintoelin tai organisaatio tarjoaa tai korvaa virkamatkalla olevan toimihenkilön aterian tai majoituksen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus. Tällöin sovelletaan vastaavia vähennyksiä.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa ja mukauttaa määräajoin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevan alueen ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevat korvaukset.

3. Tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainitut määrät tarkistetaan joka toinen vuosi EU:n henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritettavan tarkistuksen perusteella.

14 artikla

Virasto vahvistaa 11, 12 ja 13 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

G. KIINTEÄMÄÄRÄINEN KULUKORVAUS

15 artikla

1. Jos tietyille toimihenkilöille aiheutuu heille annettujen tehtävien luonteen vuoksi säännöllisesti edustuskuluja, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi myöntää heille kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrästä se päättää.

Erityistapauksissa sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi lisäksi päättää, että virasto maksaa osan asianomaisten toimihenkilöiden majoituskuluista.

2. Jos toimihenkilöille aiheutuu heille annettujen erityisohjeiden perusteella satunnaisia työtehtävistä johtuvia edustuskuluja, edustuskorvauksen määrä vahvistetaan tapauskohtaisesti todistusvoimaisten asiakirjojen nojalla ja sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen vahvistamin edellytyksin.

16 artikla

Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätöksellä voivat johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt (pääjohtajat tai vastaavat palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15 kuuluvat toimihenkilöt taikka johtajat tai vastaavat palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14 kuuluvat toimihenkilöt), joilla ei ole käytössään virka-autoa, saada kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrä voi olla enintään 892,42 euroa vuodessa, kattamaan heidän matkakulunsa sen kaupungin alueella, jossa heidän asemapaikkansa on.

Oikeus tähän korvaukseen voidaan myöntää sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen perustellulla päätöksellä toimihenkilölle, jonka on tehtäviensä vuoksi tehtävä jatkuvasti sellaisia matkoja, joilla hänellä on oikeus käyttää omaa autoaan.

4 JAKSO

Maksaminen

17 artikla

1. Palkka maksetaan toimihenkilölle jokaisen kuukauden 15 päivänä kuluvan kuukauden osalta. Palkan määrä pyöristetään ylöspäin seuraavaan senttiin.

2. Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, kuukausipalkka jaetaan kolmaskymmenesosiin, ja

a)	jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä;

b)	jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.

3. Kun toimihenkilö saa oikeuden perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen sen jälkeen kun hän on aloittanut palveluksensa, ne maksetaan hänelle sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka kuluessa kyseinen peruste muodostuu. Kun oikeus näihin lisiin ja tähän korvaukseen päättyy, ne maksetaan toimihenkilölle sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka kuluessa kyseinen peruste lakkaa olemasta voimassa.

18 artikla

1. Maksu suoritetaan kullekin toimihenkilölle siihen paikkaan ja sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai toimihenkilön pyynnöstä euroina unionissa sijaitsevaan pankkiin.

2. Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen yhteisymmärryksessä ja henkilöstökomiteaa kuultuaan laatimien sääntöjen mukaisesti vahvistetuin edellytyksin toimihenkilöt voivat hakea erityistä säännöllistä palkan osan siirtoa.

Tällainen siirto voi koskea jompaakumpaa tai molempia seuraavista:

a)	toisessa jäsenvaltiossa olevassa oppilaitoksessa opiskelevaa huollettavana olevaa lasta kohti enintään määrä, joka vastaa kyseisestä lapsesta tosiasiallisesti saadun koulutuslisän määrää;

b)	kenelle tahansa kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle, johon nähden toimihenkilöllä on todistettavasti velvoitteita oikeuden päätöksen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksen nojalla, suoritettavat säännölliset maksut, joista on esitettävä pätevät todistusasiakirjat.

Edellä b alakohdassa tarkoitetut siirrot eivät voi olla enempää kuin 5 prosenttia toimihenkilön peruspalkasta.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa siirroissa käytetään asianomaisen jäsenvaltion valuuttaa ja EU:n henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua valuuttakurssia. Siirrettyihin määriin sovelletaan kerrointa, joka edustaa sille maalle, johon siirto tehdään, EU:n henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaan vahvistetun korjauskertoimen ja toimihenkilön palkanmaksuun sovelletun, EU:n henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun korjauskertoimen välistä eroa.

4. Edellä 1–3 kohdassa tarkoitettujen siirtojen lisäksi toimihenkilö voi pyytää säännöllistä siirtoa toiseen jäsenvaltioon, jolloin käytetään paikallista valuuttaa kuukausittaisella valuuttakurssilla, johon ei sovelleta korjauskerrointa. Tällainen siirto voi olla enintään 25 prosenttia toimihenkilön peruspalkasta.

LIITE V

ERORAHA JA ELÄKE

1 LUKU

Eroraha

1 artikla

1. Toimihenkilöllä, jonka palvelussuhde päättyy lopullisesti muun syyn kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi, on oikeus saada palveluksesta erotessaan:

a)	jos hän on ollut palveluksessa alle vuoden ajan, eroraha, joka on kolme kertaa peruspalkasta vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä vähennettynä määrillä, jotka on mahdollisesti maksettu 91 ja 132 artiklan nojalla;

muissa tapauksissa hänellä on oikeus:

—	siirrättää virastolta saamiaan vanhuuseläkeoikeuksia varsinaisena siirtopäivänä vastaava vakuutusmatemaattinen arvo sen hallintoelimen tai organisaation eläkekassaan tai siihen eläkekassaan, josta hän saa vanhuuseläkeoikeuksia palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, tai

—

saada kyseistä etua vastaavan vakuutusmatemaattisen arvon suuruinen suoritus valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka takaa, että

i)	pääomaa ei palauteta;

ii)	kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisestä ja viimeistään 66 vuoden iän täyttämisestä lukien;

iii)	perhe-eläkkeenä tai eloon jääneille maksettavat korvaukset suoritetaan;

iv)	siirto toiseen vakuutusjärjestelmään tai rahastoon hyväksytään ainoastaan, jos tällainen rahasto täyttää i, ii ja iii alakohdassa kuvatut ehdot.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimihenkilöllä, joka palvelukseen tultuaan on suorittanut eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi maksuja kansalliseen eläkejärjestelmään tai valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, jotka täyttävät 1 kohdassa mainitut ehdot, ja joka eroaa lopullisesti tehtävistään muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta, on palveluksesta erotessaan oikeus erorahaan, joka vastaa viraston palveluksessa ollessa saatujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Tällaisissa tapauksissa eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi kansalliseen eläkejärjestelmään maksetut määrät vähennetään erorahasta 91 tai 132 artiklan mukaisesti.

3. Kun toimihenkilö eroaa lopullisesti tehtävistään erottamisen johdosta, eroraha tai tapauksen mukaan siirrettävää määrää vastaava vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan 147 artiklan mukaisesti tehtävällä päätöksellä.

2 LUKU

Työkyvyttömyyskorvaus

2 artikla

1. Ellei 76 artiklan säännöksistä muuta johdu, alle 65-vuotias toimihenkilö, jonka työkyvyttömyyslautakunta toteaa kärsivän eläkeoikeuksien karttumisaikana pysyvästä ja täydellisestä työkyvyttömyydestä niin, ettei hän voi suorittaa mihinkään palkkaryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä, vaan joutuu tämän vuoksi keskeyttämään työskentelyn viraston palveluksessa, on oikeutettu tämän työkyvyttömyyden ajan 77 artiklassa säädettyyn työkyvyttömyyskorvaukseen.

2. Työkyvyttömyyskorvauksen saaja ei saa harjoittaa ansiotoimintaa, ellei hän ole saanut sopimuksia tekemään valtuutetulta viranomaiselta siihen ennakkolupaa. Siinä tapauksessa korvauksesta vähennetään palkan osa, joka yhdessä työkyvyttömyyskorvauksen kanssa ylittää viimeisen palveluksessaoloajan kokonaispalkan, joka määritetään sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen palkkataulukon mukaan, jolta korvaus suoritetaan.

Asianomaisen on toimitettava vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava virastolle kaikki seikat, jotka saattavat muuttaa oikeuksia korvaukseen.

3 artikla

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava entinen toimihenkilö ei ole vielä saavuttanut eläkeikää, virasto voi vaatia häntä käymään säännöllisissä tarkastuksissa varmistaakseen, että hän yhä täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset.

3 LUKU

Perhe-eläke

4 artikla

Jos työtehtävissä toimiva tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, virkavapaalla asepalveluksen suorittamista varten, vanhempainlomalla tai perhelomalla oleva toimihenkilö kuolee, on hänen eloon jääneellä puolisollaan, jos tämä on ollut hänen puolisonaan vähintään vuoden ajan ja jollei näiden henkilöstösääntöjen 76 artiklan ja tämän liitteen 11 artiklan säännöksistä muuta johdu, oikeus perhe-eläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, johon toimihenkilöllä olisi kuollessaan ollut oikeus.

Avioliiton kestoa ei oteta huomioon, jos avioliitosta tai toimihenkilön aiemmasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta eloon jäänyt puoliso huolehtii tai on huolehtinut, tai jos toimihenkilön kuoleman on aiheuttanut hänen tehtäviensä hoidosta tai tapaturmasta johtuva vamma tai sairaus.

5 artikla

Työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen toimihenkilön eloon jääneellä puolisolla, joka oli ollut kyseisen toimihenkilön puolisona hänen saadessaan oikeuden kyseiseen korvaukseen, ja jos ei 8 artiklasta muuta johdu, on oikeus eloon jääneen eläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä työkyvyttömyyskorvauksesta, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaa.

Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se työkyvyttömyyskorvaus, jota eloon jääneen puolison puoliso sai ennen kuolemaansa.

6 artikla

Edellä olevia 4 ja 5 artiklaa sovellettaessa avioliiton kestoa ei oteta huomioon, jos avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, vaikka se olisi solmittu toimihenkilön palvelussuhteen päättymisen jälkeen.

7 artikla

1. Näiden henkilöstösääntöjen 82 artiklan ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädetty lapseneläke on ensimmäisen lapsen osalta kahdeksan kymmenesosaa siitä perhe-eläkkeestä, johon toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen toimihenkilön eloon jääneellä puolisolla olisi oikeus, ilman tämän liitteen 10 artiklassa säädettyjä vähennyksiä.

Lapseneläkkeen on oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen, jollei tämän liitteen 8 artiklan säännöksistä muuta johdu.

2. Tällä tavoin laskettua eläkettä korotetaan kultakin ensimmäistä huollettavana olevaa lasta seuraavalta lapselta määrällä, joka vastaa huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän kaksinkertaista määrää.

Orvolla on oikeus koulutuslisään liitteessä IV olevan 3 artiklan mukaisesti.

3. Tällä tavoin laskettu eläkkeen ja lisien kokonaismäärä jaetaan yhtä suuriin osiin siihen oikeutettujen orpojen kesken.

8 artikla

Jos on olemassa sekä toimihenkilön eloon jäänyt puoliso että hänen edellisestä avioliitostaan syntyneitä lapsia tai muita oikeudenomistajia, kokonaiseläke lasketaan kuten näiden henkilöiden huoltajana olevan eloon jääneen puolison eläke ja jaetaan oikeudenomistajien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin oikeudenomistajaryhmälle olisi maksettu erikseen.

Jos on olemassa toimihenkilön eri avioliitoista syntyneitä lapsia, kokonaiseläke lasketaan kuin he olisivat kaikki samasta avioliitosta ja jaetaan oikeudenomistajien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin oikeudenomistajaryhmälle olisi maksettu erikseen.

Näitä osuuksia laskettaessa katsotaan jommankumman puolison edellisestä avioliitosta syntyneiden lasten, jotka on tunnustettu huollettavana oleviksi lapsiksi liitteessä IV olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, kuuluvan samaan ryhmään kuin toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvausta saavan entisen toimihenkilön avioliitosta syntyneet lapset.

Sellaiset ylenevää polvea olevat sukulaiset, jotka on liitteessä IV olevassa 2 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tunnustettu huollettavana oleviksi henkilöiksi, rinnastetaan tämän artiklan toisessa kohdassa tarkoitetussa tapauksessa huollettavana oleviin lapsiin; osuuksia laskettaessa heidän katsotaan kuuluvan samaan ryhmään kuin toimihenkilön jälkeläiset.

9 artikla

Oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen toimihenkilön kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. Jos toimihenkilön tai eläkkeensaajan kuollessa suoritetaan 60 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu maksu, kyseistä oikeutta sovelletaan vasta toimihenkilön kuolemaa seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä.

Oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin sen saaja kuolee tai jolloin tämä ei enää täytä tällaisen eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Myös oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa, jos sen saajaa ei voida enää pitää liitteessä IV olevassa 2 artiklassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena.

10 artikla

Jos edesmenneen toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen toimihenkilön ja tämän puolison ikäero, josta on vähennetty heidän avioliittonsa kesto, on yli kymmenen vuotta, edellä olevien säännösten mukaisesti lasketusta perhe-eläkkeestä vähennetään ikäeron jokaista täyttä vuotta kohti:

—	1 prosentti, jos ikäero on 10–20 vuotta;

—	2 prosenttia, jos ikäero on 20 vuotta tai enemmän mutta alle 25 vuotta;

—	3 prosenttia, jos ikäero on 25 vuotta tai enemmän mutta alle 30 vuotta;

—	4 prosenttia, jos ikäero on 30 vuotta tai enemmän mutta alle 35 vuotta;

—	5 prosenttia, jos ikäero on 35 vuotta tai enemmän.

11 artikla

Eloon jäänyt puoliso menettää uudelleen avioituessaan oikeutensa perhe-eläkkeeseen. Hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan kertakorvaukseen, joka on kaksi kertaa hänen vuotuisen perhe-eläkkeensä määrä, ellei 82 artiklan toista kohtaa sovelleta.

12 artikla

Toimihenkilön tai entisen toimihenkilön eronneella puolisolla on oikeus tässä luvussa määriteltyyn perhe-eläkkeeseen, jos hän voi osoittaa, että hänellä on entisen puolisonsa kuollessa oikeus tämän maksamaan elatusapuun, joka on vahvistettu joko oikeuden päätöksellä tai entisten puolisoiden välisellä virallisesti rekisteröidyllä ja täytäntöönpannulla sopimuksella.

Perhe-eläke ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin elatusapu, jota maksettiin entisen puolison kuollessa, mukautettuna 85 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Eronnut puoliso menettää oikeutensa, jos hän menee uudelleen naimisiin ennen kuin hänen entinen puolisonsa kuolee. Jos hän menee uudelleen naimisiin entisen puolisonsa kuoleman jälkeen, sovelletaan tämän liitteen 11 artiklaa.

13 artikla

Jos on olemassa useita eronneita puolisoita, joilla on oikeus perhe-eläkkeeseen, tai yksi tai useampi eronnut puoliso ja eloon jäänyt puoliso, joilla on oikeus perhe-eläkkeeseen, tämä eläke jaetaan näiden henkilöiden kesken suhteessa kunkin avioliiton pituuteen. Tällöin sovelletaan tämän liitteen 12 artiklan toisen ja kolmannen kohdan säännöksiä.

Jos joku eläkkeensaajista kuolee tai luopuu oikeuksistaan, hänen osuutensa lisätään muiden osuuksiin, paitsi jos oikeus eläkkeeseen siirtyy orvoille 82 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

Tämän liitteen 10 artiklassa säädettyjä ikäeroa koskevia vähennyksiä sovelletaan tässä artiklassa säädetyn jaon mukaisesti laskettuihin eläkkeisiin kuhunkin erikseen.

14 artikla

Jos eronnut puoliso menettää oikeutensa eläkkeeseen tämän liitteen 19 artiklan mukaisesti, kokonaiseläke maksetaan eloon jääneelle puolisolle, ellei näiden henkilöstösääntöjen 82 artiklan toista kohtaa sovelleta.

4 LUKU

Väliaikaiset eläkkeet

15 artikla

Jos työtehtävissä toimiva tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, virkavapaalla asepalveluksen suorittamista varten, vanhempainlomalla tai perhelomalla oleva toimihenkilö katoaa, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun toimihenkilön katoamisesta on kulunut yli vuosi.

16 artikla

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava entinen toimihenkilö katoaa, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun työkyvyttömyyskorvauksen saajan katoamisesta on kulunut yli vuosi.

17 artikla

Edellä olevia 16 artiklan säännöksiä sovelletaan henkilöihin, joiden katsotaan olevan yli vuoden kadoksissa olleen perhe-eläkkeen saajan tai perhe-eläkeoikeuksien haltijan huollettavana.

18 artikla

Edellä 15, 16 ja 17 artiklassa tarkoitetut väliaikaiset eläkkeet muunnetaan varsinaisiksi eläkkeiksi, kun toimihenkilö tai entinen toimihenkilö on todettu virallisesti kuolleeksi tai kun hänet on lainvoimaisella päätöksellä julistettu kadonneeksi.

5 LUKU

Eläkkeen korotus huollettavien lasten osalta

19 artikla

Väliaikaisen eläkkeen saajiin sovelletaan näiden henkilöstösääntöjen 81 artiklan toisen kohdan säännöksiä.

Näiden henkilöstösääntöjen 81 ja 82 artiklaa sovelletaan myös lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen kuin toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen toimihenkilön kuolemasta on kulunut 300 päivää.

20 artikla

Perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen taikka väliaikaisen eläkkeen myöntäminen ei luo oikeutta ulkomaankorvaukseen.

21 artikla

Palkasta tai työkyvyttömyyskorvauksesta vähennetään jokaisen maksukerran yhteydessä 78–88 artiklassa säädetty eläkevakuutusmaksu.

22 artikla

Toimihenkilö, joka on virkavapaalla henkilökohtaisista syistä ja jolle kertyy uusia eläkeoikeuksia 57 artiklan 3 kohdassa säädetyin edellytyksin, maksaa edelleen tämän liitteen 21 artiklassa tarkoitetun eläkemaksun palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaan.

Kaikki etuudet, joihin kyseisellä toimihenkilöllä tai hänen oikeudenomistajillaan on oikeus tämän eläkejärjestelmän nojalla, lasketaan tämän palkan perusteella.

23 artikla

Asianmukaisesti perittyjä vakuutusmaksuja ei voida palauttaa. Virheellisesti perityt vakuutusmaksut eivät luo oikeutta eläkkeeseen; ne palautetaan ilman korkoa asianomaisen tai hänen oikeudenomistajiensa pyynnöstä.

6 LUKU

Eläkkeen laskeminen

24 artikla

Perhe-eläkkeen tai väliaikaisen eläkkeen taikka työkyvyttömyyskorvauksen määrän laskemisesta vastaa virasto. Tämän eläkkeen myöntämistä koskevan päätöksen kanssa samanaikaisesti toimihenkilölle tai hänen oikeudenomistajilleen annetaan tiedoksi tätä laskemista koskeva yksityiskohtainen erittely.

Työkyvyttömyyskorvausta ei voida maksaa samanaikaisesti viraston yleisestä talousarviosta maksetun palkan kanssa. Työkyvyttömyyskorvausta ei voida myöskään maksaa yhdessä korvauksen kanssa, joka perustuu jollekin unionin toimielimelle tai virastolle suoritettuun toimeksiantoon.

25 artikla

Eläkkeen määrää voidaan tarkistaa milloin tahansa, jos siinä esiintyy virheitä tai puutteita.

Eläkeoikeutta voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, jos se on myönnetty näiden henkilöstösääntöjen tai tämän liitteen säännösten vastaisesti.

26 artikla

Edesmenneen toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen toimihenkilön oikeudenomistajat, jotka eivät ole hakeneet heille kuuluvaa eläkettä tai korvausta vuoden kuluessa toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen toimihenkilön kuolemasta, menettävänsä oikeutensa, paitsi jos kyseessä on asianmukaisesti osoitettu ylivoimainen este.

27 artikla

Entisen toimihenkilön tai hänen oikeudenomistajiensa, joilla on oikeus tässä eläkejärjestelmässä säädettyihin etuuksiin, on toimitettava mahdollisesti vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava virastolle kaikista heidän oikeuksiinsa mahdollisesti vaikuttavista seikoista.

28 artikla

Toimihenkilöllä, joka on menettänyt väliaikaisesti eläkeoikeutensa joko osittain tai kokonaan 147 artiklan mukaisesti, on oikeus vaatia hänen eläkejärjestelmään maksamiensa vakuutusmaksujen palauttamista suhteessa hänen eläkkeeseensä tehtyyn vähennykseen.

7 LUKU

Etuuksien maksaminen

29 artikla

Tähän eläkejärjestelmään kuuluvat etuudet maksetaan kuukausittain maksukauden päättyessä.

Etuuksien maksamisesta vastaa virasto.

Euroopan unionin alueella asuvien eläkkeensaajien etuudet maksetaan euroina pankkiin siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat.

Unionin ulkopuolella asuvien eläkkeensaajien eläke maksetaan euroina asuinmaan pankkiin. Poikkeustapauksessa eläke voidaan maksaa euroina viraston toimipaikan pankkiin tai valuuttana eläkkeensaajan asuinmaahan käyttämällä viraston talousarvion toteuttamisessa käytettyjä viimeisimpiä muuntokursseja.

Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti työkyvyttömyyskorvauksen saajiin.

LIITE VI

KUNKIN TEHTÄVÄRYHMÄN 7 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT VIRKATYYPIT

1. Tehtäväryhmä AD
Toimitusjohtaja	AD 16
Varatoimitusjohtaja	AD 15
Johtaja	AD 14
Apulaisjohtaja tai vastaava	AD 13
Yksikönpäällikkö tai vastaava	AD 9–AD 13
Hallintovirkamies	AD 5–AD 12
2. Tehtäväryhmä AST
AST vanhempi hallintoavustaja Merkittävää itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen ja henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen tai poliittiseen koordinointiin liittyvien vaativien tehtävien hoitaminen.	AST 10–AST 11
Hallintoavustaja Erityisesti sääntöjen ja määräysten tai yleisten ohjeiden täytäntöönpanon suhteen tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen tai toimiminen viraston jäsenen, viraston jäsenen kabinettipäällikön, (vara-)pääjohtajan tai vastaavan ylemmän tason johtajan henkilökohtaisena hallintoavustajana.	AST 1–AST 9
3. Tehtäväryhmä AST/SC
Sihteeri/virkailija Toimisto- ja sihteeritehtävien, toimiston hoitoon liittyvien ja muiden vastaavien tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien tehtävien hoitaminen	SC 1–SC 6

12.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 219/82

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/1352,

annettu 4 päivänä elokuuta 2016,

Euroopan puolustusviraston palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä ja päätöksen 2004/677/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 45 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asiantuntijoiden määräaikaisen palvelukseen siirtämisen ansiosta Euroopan puolustusviraston, jäljempänä ’virasto’, olisi voitava hyödyntää kyseisten asiantuntijoiden korkeatasoista tietämystä ja ammattikokemusta erityisesti aloilla, joilla tällaista asiantuntemusta ei ole välittömästi saatavilla virastossa.

(2)	Päätöksen (YUTP) 2015/1835 mukaista puolustusalan ammattikokemuksen ja tietämyksen vaihtoa ja siihen liittyviä tukitoimia olisi tuettava ottamalla viraston palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviä jäsenvaltioiden julkisen sektorin asiantuntijoita, jäljempänä ’kansalliset asiantuntijat’.

(3)	Kansallisia asiantuntijoita koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien olisi taattava, että he toimivat tehtäviään suorittaessaan ainoastaan viraston edun mukaisesti.

(4)	Käsite ”määräaikainen palvelukseen siirtäminen” olisi ymmärrettävä tämän päätöksen puitteissa.

(5)	Koska tässä päätöksessä vahvistettavien sääntöjen on tarkoitus korvata säännöt, jotka on vahvistettu neuvoston päätöksessä 2004/677/EY (2), kyseinen päätös olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Soveltamisala

Tässä päätöksessä vahvistettuja sääntöjä sovelletaan kansallisiin asiantuntijoihin, jotka täyttävät 2 artiklassa vahvistetut edellytykset ja jotka osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisen tai alueellisen tason julkishallinnot, erityisesti puolustusministeriöt ja/tai niiden virastot, elimet, kansalliset maanpuolustuskorkeakoulut, tutkimuslaitokset, kuten päätöksen (YUTP) 2015/1835 11 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tutkimuslaitokset, ovat siirtäneet määräaikaisesti viraston palvelukseen.

Päätöksen (YUTP) 2015/1835 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti asiantuntijat, jotka ovat

—	kolmannesta maasta, jonka kanssa virasto on tehnyt hallinnollisen järjestelyn, tai

—	järjestöstä tai yhteisöstä, jonka kanssa virasto on tehnyt hallinnollisen järjestelyn edellyttäen, että kansallinen asiantuntija on sellaisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kansalainen, jonka kanssa virasto on tehnyt hallinnollisen järjestelyn,

siirretään tai asetetaan kyseisen päätöksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti viraston palvelukseen johtokunnan hyväksynnällä kyseisissä järjestelyissä vahvistetuin ehdoin.

2 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirtämisen ehdot

Viraston määräaikaiseen palvelukseen voidaan siirtää asiantuntija, joka täyttää seuraavat ehdot:

1.	asiantuntija on ollut työnantajansa vakinaisessa tai määräaikaisessa palveluksessa vähintään 12 kuukautta ennen määräaikaista palvelukseen siirtoa;

2.	asiantuntija pysyy työnantajansa palveluksessa koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan, ja tämä työnantaja maksaa edelleen hänen palkkansa;

asiantuntijalla on vähintään kolmen vuoden kokoaikainen työkokemus sellaisista puolustuksen, hallinnon, tieteen tai tekniikan alan tehtävistä taikka operatiivisista, neuvonta- tai valvontatehtävistä, joilla on merkitystä hänelle osoitettujen tehtävien hoitamisen kannalta. Työnantajan on toimitettava virastolle ennen määräaikaista palvelukseen siirtoa selvitys asiantuntijan työtehtävistä kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden ajalta;

4.	asiantuntija on osallistuvan jäsenvaltion kansalainen tai kuuluu 1 artiklan toisen kohdan säännösten piiriin;

5.	asiantuntijalla on perusteellinen kielitaito yhdessä jonkun osallistuvan jäsenvaltion virallisessa kielessä ja tehtävien hoitamiseen riittävä kielitaito jossain toisessa näistä kielistä.

3 artikla

Valintamenettely

1. Kansallisten asiantuntijoiden valinnassa noudatetaan avointa ja läpinäkyvää menettelyä, josta päätetään 42 artiklan mukaisesti.

2. Kansalliset asiantuntijat siirretään viraston palvelukseen sen varmistamiseksi, että virasto saa palvelukseensa mahdollisimman kyvykkäitä, tehokkaita, luotettavia ja päteviä henkilöitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 4 kohdan soveltamista. Määräaikainen palvelukseen siirto toteutetaan osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Osallistuvat jäsenvaltiot ja virasto toimivat yhteistyössä varmistaakseen mahdollisuuksien mukaan miesten ja naisten välisen määrällisen tasapainon ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen noudattamisen.

3. Kiinnostuksenilmaisupyyntö lähetetään osallistuvien jäsenvaltioiden pysyville edustustoille, kolmansien maiden edustustoille tai tapauksen mukaan asianomaiselle järjestölle tai yhteisölle, ja se julkaistaan viraston verkkosivustolla. Pyynnössä on esitettävä toimenkuvat, valintaperusteet ja hakemusten jättämisen määräaika. Kansallisten viranomaisten, järjestön tai yhteisön on vastattava kansallisten asiantuntijaehdokkaiden kuluista. Tämä on vahvistettava virastolle osoitetulla kirjeellä mahdollisuuksien mukaan hakemuksen vastaanottamista koskevaan määräaikaan mennessä ja joka tapauksessa viimeistään palvelukseenottamispäivänä.

4. Kuluitta palvelukseen siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden ja työharjoittelussa olevien kansallisten asiantuntijoiden osalta virasto voi päättää, että kansalliset asiantuntijat valitaan noudattamatta 1 ja 2 kohdassa säädettyjä valintamenettelyjä.

5. Asiantuntijoita siirretään palvelukseen määräaikaisesti viraston erityisten tarpeiden ja talousarviovalmiuksien mukaan.

6. Virasto luo kansallista asiantuntijaa koskevan henkilökohtaisen tiedoston. Tiedostoon sisällytetään asiaankuuluvat hallinnolliset tiedot.

4 artikla

Määräaikaista palvelukseen siirtämistä koskeva hallinnollinen menettely

Määräaikaisista palvelukseen siirroista sovitaan viraston toimitusjohtajan ja tilanteen mukaan asianomaisen jäsenvaltion pysyvän edustuston tai edustuston taikka järjestön tai yhteisön välisellä kirjeenvaihdolla. Asemapaikan ja tehtäväryhmän, johon kansallinen asiantuntija tulee kuulumaan, eli hallintovirkamiesten tehtäväryhmän, jäljempänä ’AD’, tai hallintoavustajien tehtäväryhmän, jäljempänä ’AST’, on käytävä ilmi kirjeenvaihdosta. Kirjeenvaihdossa on myös mainittava osasto tai yksikkö, johon kansallinen asiantuntija on siirretty, ja annettava yksityiskohtainen kuvaus tehtävistä, joita kansallisen asiantuntijan on suoritettava. Kirjeenvaihtoon liitetään viraston palvelukseen siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin sovellettavat säännöt.

5 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirron kesto

1. Määräaikaisen palvelukseen siirron on oltava kestoltaan vähintään kaksi kuukautta ja enintään kolme vuotta. Se voidaan uusia siten, että sen kokonaiskesto on enintään neljä vuotta.

Viraston toimitusjohtaja voi kuitenkin poikkeustapauksissa, asianomaisen johtajan pyynnöstä ja kun asiasta on sovittu etukäteen työnantajan kanssa, hyväksyä määräaikaisen palvelukseen siirron jatkamisen yhden tai useamman kerran ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun neljän vuoden enimmäiskeston jälkeen enintään kahdeksi vuodeksi.

2. Määräaikaisen palvelukseen siirron kesto on vahvistettava sen alkaessa 4 artiklassa tarkoitetulla kirjeenvaihdolla. Samaa menettelyä sovelletaan määräaikaista palvelukseen siirtoa uusittaessa, sen kestoa pidennettäessä tai toimea vaihdettaessa.

3. Jos kansallinen asiantuntija on aiemmin ollut määräaikaisesti viraston palveluksessa, hänet voidaan lähtömaan kansallisen hallinnon kuulemisen jälkeen siirtää uudelleen määräaikaiseen palvelukseen edellyttäen, että kyseinen kansallinen asiantuntija täyttää edelleen 2 artiklassa tarkoitetut määräaikaista palvelukseen siirtoa koskevat ehdot ja ottaen huomioon päätöksen (YUTP) 2015/1835 11 artiklan 5 kohdassa määritelty määräaikaisen palvelukseen siirtämisen enimmäiskesto.

6 artikla

Työnantajan velvoitteet

Koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan kansallisen asiantuntijan työnantaja

a)	maksaa edelleen kansallisen asiantuntijan palkan;

b)	vastaa edelleen kaikista kansallisen asiantuntijan sosiaalisista oikeuksista, erityisesti sosiaaliturvasta, vakuutuksesta ja eläkkeestä; ja

jollei 10 artiklan 2 kohdan d alakohdasta muuta johdu, säilyttää edelleen kansallisen asiantuntijan työsuhteen luonteen joko vakinaisena virkamiehenä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä sekä ilmoittaa viraston toimitusjohtajalle kaikista kansallisen asiantuntijan työsuhteen luonteessa joko vakinaisena virkamiehenä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä tapahtuneista muutoksista.

7 artikla

Tehtävät

1. Kansalliset asiantuntijat avustavat viraston henkilöstöä ja suorittavat viraston toimitusjohtajan heille osoittamat tehtävät ja velvollisuudet.

2. Viraston henkilöstön kokoonpano ja erityisesti sen rooli viraston tulosten edistämisessä huomioon ottaen toimitusjohtaja voi antaa kansalliselle asiantuntijalle johtotehtäviä, jos se on yksikön etujen mukaista.

Kansallinen asiantuntija ei kuitenkaan voi tehdä oikeudellisia sitoumuksia viraston puolesta.

3. Kansallinen asiantuntija voi osallistua virkamatkoihin ja kokouksiin. Toimitusjohtaja voi kuitenkin päättää rajoittaa kansallisen asiantuntijan osallistumista siten, että hän voi osallistua virkamatkoihin ja kokouksiin vain,

a)	jos hän on viraston henkilöstöön kuuluvan seurassa; tai

b)	jos hän on yksin osallistuakseen tarkkailijana tai ainoastaan tietojen hankkimiseksi.

4. Virasto on yksin vastuussa kansallisen asiantuntijan suorittamien tehtävien tulosten hyväksymisestä.

5. Viraston, kansallisen asiantuntijan työnantajan ja kansallisen asiantuntijan on tehtävä kaikkensa, jotta vältetään kansallisen asiantuntijan määräaikaisen palvelukseen siirron aikana suorittamiin tehtäviin liittyvät todelliset ja mahdolliset eturistiriidat. Tätä varten virasto ilmoittaa hyvissä ajoin kansalliselle asiantuntijalle ja hänen työnantajalleen kansallisen asiantuntijan aiotuista tehtävistä ja pyytää kansallista asiantuntijaa ja työnantajaa vahvistamaan kirjallisesti, että heillä ei ole tiedossaan mitään syitä, joiden vuoksi kansallinen asiantuntija ei voisi ottaa näitä tehtäviä hoitaakseen.

Kansallista asiantuntijaa on erityisesti kehotettava ilmoittamaan kaikista eturistiriidoista, joita voi syntyä kansallisen asiantuntijan perhetilanteen (erityisesti hänen lähiomaistensa tai laajemmin perheenjäsentensä ammattitoiminnan taikka hänen tai perheenjäsenten merkittävien taloudellisten kytkösten) ja niiden tehtävien välillä, joita hänen on tarkoitus hoitaa määräaikaisen palvelukseen siirron aikana.

Työnantajan ja kansallisen asiantuntijan on sitouduttava ilmoittamaan virastolle sellaisista määräaikaisen palvelukseen siirron aikana tapahtuvista olosuhteiden muutoksista, jotka voivat aiheuttaa eturistiriidan.

6. Kansallisesta asiantuntijasta on pyydettävä turvallisuusselvitys ennen hänen siirtämistään määräaikaiseen palvelukseen, jos virasto katsoo, että kansalliselle asiantuntijalle osoitettujen tehtävien luonne edellyttää erityisiä turvallisuuteen liittyviä varotoimia.

8 artikla

Kansallisten asiantuntijoiden oikeudet ja velvollisuudet

1. Määräaikaisen palvelukseen siirron aikana kansallisen asiantuntijan on toimittava tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Erityisesti:

kansallisen asiantuntijan on suoritettava tehtävänsä ja muutoin toimittava ainoastaan viraston edun mukaisesti.

Kansallinen asiantuntija ei tehtäviään hoitaessaan etenkään saa ottaa vastaan ohjeita työnantajaltaan, miltään hallitukselta tai keneltäkään henkilöltä tai miltään yksityiseltä yritykseltä tai julkisyhteisöltä, eikä suorittaa mitään palvelusta työnantajalleen, millekään hallitukselle eikä kenellekään henkilölle tai millekään yritykselle tai julkisyhteisölle;

b)	kansallisen asiantuntijan on pidätyttävä sellaisista teoista ja erityisesti sellaisista julkisista mielipiteenilmauksista, jotka voivat heikentää hänen asemaansa virastossa kohdistuvaa arvonantoa;

c)	jos kansallinen asiantuntija joutuu tehtäviään hoitaessaan ottamaan kantaa sellaiseen asiaan, jonka käsittelyssä tai ratkaisussa hänellä on hänen riippumattomuutensa mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen etu, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen;

kansallinen asiantuntija ei saa yksin eikä yhdessä muiden kanssa julkaista eikä antaa julkaistavaksi mitään unionin toimintaan liittyvää tekstiä saamatta siihen lupaa virastossa voimassa olevien vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti. Lupa voidaan evätä vain siinä tapauksessa, että aiottu julkaiseminen on omiaan vaarantamaan viraston tai unionin edut;

e)	kaikki oikeudet, jotka johtuvat kansallisen asiantuntijan toiminnasta hänen hoitaessaan tehtäviään, kuuluvat virastolle;

f)	kansallisen asiantuntijan on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei hänelle osoitettujen tehtävien hoitaminen häiriinny;

g)	kansallisen asiantuntijan on avustettava esimiestä jonka palvelukseen hänet on sijoitettu, ja annettava hänelle neuvoja; kansallinen asiantuntija on vastuussa tälle esimiehelle hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.

2. Sekä määräaikaisen palvelukseen siirron aikana että sen päätyttyä kansallisen asiantuntijan on noudatettava ehdotonta vaitiolovelvollisuutta sellaisten seikkojen ja tietojen osalta, jotka hän saa tietoonsa tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä. Kansallinen asiantuntija ei saa missään muodossa antaa asiaankuulumattomille henkilöille mitään laillisesti julkistamattomia asiakirjoja tai tietoja eikä käyttää niitä omaksi hyödykseen.

3. Kansallinen asiantuntija on määräaikaisen palvelukseen siirron päätyttyä edelleen velvollinen toimimaan tehtäviensä edellyttämällä tavalla ja vaitiolovelvollisuutta noudattaen, siltä osin kuin on kyse uusien tehtävien hoidosta tai tiettyjen toimien tai etujen vastaanottamisesta.

Tämän vuoksi kansallisen asiantuntijan on määräaikaista palvelukseen siirtoa seuraavien kolmen vuoden ajan ilmoitettava viipymättä virastolle sellaisista toimista ja tehtävistä, jotka voivat johtaa sellaiseen eturistiriitaan, joka liittyy kansallisen asiantuntijan määräaikaisen palvelukseen siirron aikana suorittamien tehtävien hoitoon.

4. Kansallisen asiantuntijan on noudatettava virastossa voimassa olevia turvallisuussääntöjä, tietosuojasäännöt ja viraston verkostojen suojaamissäännöt mukaan lukien. Kansallisen asiantuntijan on myös noudatettava viraston taloudellisten etujen suojaamista koskevia sääntöjä.

5. Jos kansallinen asiantuntija määräaikaisen palvelukseen siirron aikana jättää noudattamatta tämän artiklan 1, 2 ja 4 kohdan säännöksiä, virasto voi päättää kansallisen asiantuntijan määräaikaisen palvelukseen siirron 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

6. Kansallisen asiantuntijan on välittömästi ilmoitettava esimiehelleen kirjallisesti sellaisista määräaikaisen palvelukseen siirtonsa aikana tietoonsa tulleista seikoista, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on

a)	mahdollinen viraston etuja vaarantava laiton toiminta, petos tai korruptio mukaan lukien; tai

b)	sellainen virkatoimiin liittyvä teko, joka voi merkitä sitä, että viraston henkilöstöön kuuluville tai kansallisille asiantuntijoille kuuluvia velvollisuuksia on jätetty vakavalla tavalla noudattamatta.

Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että unionin toimielimen henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jollekin toimielimelle palveluja suorittava on vakavalla tavalla jättänyt noudattamatta vastaavaa velvollisuutta.

7. Jos esimies vastaanottaa tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, esimiehen on toteutettava neuvoston päätöksen (EU) 2016/1351 (3), jäljempänä ’viraston henkilöstösäännöt’, 27 artiklassa säädetyt toimenpiteet. Tämän päätöksen 4 artiklassa tarkoitettuun esimieheen sovelletaan viraston henkilöstösääntöjen 27, 28 ja 29 artiklaa. Näitä säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös asianomaiseen kansalliseen asiantuntijaan sen varmistamiseksi, että kansallisen asiantuntijan oikeuksia kunnioitetaan.

9 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttäminen

1. Kansallisen asiantuntijan tai hänen työnantajansa kirjallisesta pyynnöstä ja työnantajan suostumuksella virasto voi sallia määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttämisen ja vahvistaa sitä koskevat edellytykset. Keskeytyksen aikana

a)	19 artiklassa säädettyjä korvauksia ei suoriteta;

b)	20 artiklassa säädetyt kulut korvataan vain, jos keskeyttäminen tapahtuu viraston pyynnöstä.

2. Virasto ilmoittaa asiasta työnantajalle ja asianomaisen valtion pysyvälle edustustolle tai edustustolle.

10 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirron päättyminen

1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, määräaikainen palvelukseen siirto voidaan päättää viraston tai kansallisen asiantuntijan työnantajan pyynnöstä kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Se voidaan päättää myös kansallisen asiantuntijan pyynnöstä samalla kolmen kuukauden irtisanomisajalla edellyttäen, että työnantaja ja virasto hyväksyvät pyynnön.

2. Määräaikainen palvelukseen siirto voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa päättää ilman irtisanomista:

a)	kansallisen asiantuntijan työnantajan toimesta, jos työnantajan olennaiset edut sitä vaativat;

b)	kansallisen asiantuntijan molemmille osapuolille esittämästä pyynnöstä tehtävällä viraston ja työnantajan välisellä yhteisellä sopimuksella, jos kansallisen asiantuntijan olennaiset henkilökohtaiset tai ammatilliset edut sitä vaativat;

c)	viraston toimesta, jos kansallinen asiantuntija laiminlyö vakavasti tässä päätöksessä vahvistetut velvollisuudet. Virasto neuvottelee asianomaisen valtion edustuston kanssa ja ottaa huomioon päätöstään varten saamansa huomautukset;

d)	viraston toimesta, jos kansallisen asiantuntijan hallinnollinen asema työantajan vakinaisena virkamiehenä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä päättyy tai siinä tapahtuu muutoksia. Kansalliselle asiantuntijalle on annettava ensin mahdollisuus esittää huomautuksensa.

3. Jos määräaikainen palvelukseen siirto päättyy 2 kohdan c alakohdan nojalla, virasto kuulee välittömästi työnantajaa ja asianomaisen valtion edustustoa.

II LUKU

Työehdot

11 artikla

Sosiaaliturva

1. Ennen määräaikaisen palvelukseen siirron alkamista työnantajan on toimitettava virastolle todistus siitä, että sen kansalliseen julkishallintoon tai siihen järjestöön tai yhteisöön, jonka palveluksessa kansallinen asiantuntija on, sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan edelleen kyseiseen kansalliseen asiantuntijaan koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan. Tätä varten asianomaisen julkishallinnon on toimitettava virastolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (4) 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistus, jäljempänä ’Esitettävä asiakirja A1’. Järjestön tai yhteisön on toimitettava virastolle esitettävää asiakirjaa A1 vastaava todistus, jolla osoitetaan, että sovellettavassa sosiaaliturvalainsäädännössä määrätään ulkomailla aiheutuneiden terveydenhoitokulujen maksamisesta.

2. Kansallinen asiantuntija vakuutetaan viraston toimesta tapaturmariskejä vastaan hänen palveluksensa alkamispäivästä lähtien. Virasto toimittaa kansalliselle asiantuntijalle jäljennöksen tämän vakuutusturvan ehdoista päivänä, jona kansallinen asiantuntija ilmoittautuu viraston toimitusjohtajalle määräaikaiseen palvelukseen siirtoon liittyvien muodollisuuksien hoitamista varten.

3. Jos lisä- tai erityisvakuutus on tarpeen sellaisen virkamatkan yhteydessä, johon kansallinen asiantuntija osallistuu 7 artiklan 2 kohdan ja 29 artiklan nojalla, siihen liittyvistä kuluista vastaa virasto tai, jos kyseessä on kuluitta palvelukseen siirrettävä kansallinen asiantuntija tai työharjoittelussa oleva kansallinen asiantuntija, lähtömaan kansallinen hallinto, sen jälkeen kun asianomaista jäsenvaltiota on kuultu virkamatkasta.

12 artikla

Työaika

1. Kansallisen asiantuntijan on noudatettava virastossa voimassa olevia työaikasääntöjä sen toimen vaatimusten mukaisesti, joka hänelle on osoitettu virastossa.

2. Kansallisen asiantuntijan työ on kokopäiväistä koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan. Saatuaan johtajalta asianmukaisesti perustellun pyynnön virasto voi, jos se on viraston etujen mukaista, antaa kansalliselle asiantuntijalle luvan hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti sen jälkeen, kun työnantaja on antanut tähän luvan.

3. Jos osa-aikatyöhön on annettu lupa, kansallisen asiantuntijan on työskenneltävä vähintään puolet tavanomaisesta työajasta.

13 artikla

Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo

1. Jos kansallinen asiantuntija on poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, hänen on mahdollisimman pian ilmoitettava siitä esimiehelle ja kerrottava olinpaikkansa. Kansallisen asiantuntijan on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme peräkkäistä päivää, ja häntä voidaan vaatia käymään viraston järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

2. Jos kansallinen asiantuntija on kahdentoista kuukauden aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi enintään kolmen vuorokauden pituisia jaksoja yhteensä yli kaksitoista päivää, hänen on esitettävä lääkärintodistus kaikista uusista sairauden tai tapaturman aiheuttamista poissaoloista.

3. Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo kestää yli kuukauden tai on pidempi kuin kansallisen asiantuntijan kertynyt palvelusaika sen mukaan, kumpi on pidempi, 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen korvausten maksaminen keskeytetään ilman eri toimenpiteitä. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos kyse on raskauteen liittyvästä sairaudesta. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo voi jatkua enintään määräaikaisen palvelukseen siirron päättymiseen asti.

4. Jos kansallinen asiantuntija kuitenkin saa määräaikaisen palvelukseen siirron kestäessä työhön liittyvän vamman, hänelle maksetaan 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut korvaukset täysimääräisesti koko työkyvyttömyyden ajan siihen asti, kun määräaikainen palvelukseen siirto päättyy.

14 artikla

Vuosiloma, erityislomat ja vapaapäivät

1. Kansallisen asiantuntijan on noudatettava virastossa voimassa olevia vuosilomaa, erityislomia ja vapaapäiviä koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä päätöksessä vahvistettujen erityisten säännösten soveltamista.

2. Yksikön, johon kansallinen asiantuntija on sijoitettu, on hyväksyttävä lomat ennakolta.

3. Virasto voi työnantajan asianmukaisesti perustelemasta pyynnöstä myöntää ylimääräistä erityislomaa enintään kaksi päivää kutakin 12 kuukauden jaksoa kohti. Asiaa koskevat pyynnöt käsitellään tapauskohtaisesti.

4. Määräaikaisen palvelukseen siirron päättyessä käyttämättä olevista lomapäivistä ei makseta korvausta.

5. Kansalliselle asiantuntijalle, jonka määräaikaisen palvelukseen siirron kesto on alle kuusi kuukautta, voidaan myöntää hänen esittämästään perustellusta hakemuksesta erityisloma viraston toimitusjohtajan päätöksellä. Tätä erityislomaa voidaan myöntää enintään kolme päivää koko määräaikaisen palvelukseen siirron aikana. Ennen tällaisen loman myöntämistä asianomaisen johtajan on kuultava ennakkoon viraston henkilöstöyksikköä, jäljempänä ’henkilöstöyksikkö’.

15 artikla

Koulutusta varten annettava erityisloma

Sen estämättä, mitä 14 artiklan 3 kohdassa säädetään, virasto voi myöntää kansallisille asiantuntijoille, joiden määräaikaisen palvelukseen siirron kesto on kuusi kuukautta tai enemmän, ylimääräistä erityislomaa työnantajan esittämästä asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, joka koskee työnantajan antamaa koulutusta tarkoituksena integroida kansallinen asiantuntija uudelleen työpaikkaansa.

16 artikla

Äitiys- ja isyysloma

1. Kansalliseen asiantuntijaan sovelletaan virastossa voimassa olevia äitiys- ja isyyslomasääntöjä.

2. Jos työnantajan kansallinen lainsäädäntö oikeuttaa pidempään äitiyslomaan, määräaikainen palvelukseen siirto keskeytetään viraston myöntämän loman ylittävän jakson ajaksi kansallisen asiantuntijan pyynnöstä sen jälkeen, kun asiasta on sovittu etukäteen työnantajan kanssa. Tässä tapauksessa määräaikaisen palvelukseen siirron kestoa pidennetään keskeytystä vastaavalla ajalla, jos se on viraston edun mukaista.

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kansallinen asiantuntija voi hakea määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttämistä koko äitiysloman ajaksi sen jälkeen, kun asiasta on sovittu etukäteen työnantajan kanssa. Tässä tapauksessa määräaikaisen palvelukseen siirron kestoa pidennetään keskeytystä vastaavalla ajalla, jos se on viraston edun mukaista.

4. Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa sovelletaan myös adoptioihin.

5. Imettävälle kansalliselle asiantuntijalle voidaan pyynnöstä ja asiaa koskevan lääkärintodistuksen perusteella myöntää enintään neljän viikon erityisloma äitiysloman päättymisestä lukien. Tänä aikana hänelle maksetaan 19 artiklassa tarkoitetut korvaukset.

17 artikla

Hallinto ja valvonta

Työaikaa ja poissaoloja hallinnoi ja valvoo virastossa voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti henkilöstöyksikkö ja se osasto tai yksikkö, johon kansallinen asiantuntija on sijoitettu.

III LUKU

Korvaukset ja kulut

18 artikla

Korvausten ja matkakulujen laskeminen

1. Tätä päätöstä sovellettaessa virasto määrittää kansallisen asiantuntijan palvelukseenotto-, asema- ja paluupaikkakunnan näiden paikkojen leveys- ja pituuspiiriin perustuvan, henkilöstöyksikön laskeman maantieteellisen sijainnin avulla.

2. Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)	’palvelukseenottopaikkakunnalla’ paikkakuntaa, jolla kansallinen asiantuntija työskenteli työnantajan palveluksessa ennen määräaikaista palvelukseen siirtoa;

b)	’asemapaikalla’ Brysseliä;

c)	’paluupaikkakunnalla’ paikkakuntaa, jolla kansallinen asiantuntija harjoittaa pääasiallista ammattitoimintaansa määräaikaisen palvelukseen siirron päätyttyä.

Palvelukseenottopaikkakunta määritellään 4 artiklassa tarkoitetussa kirjeenvaihdossa.

3. Tätä artiklaa sovellettaessa ei oteta huomioon olosuhteita, jotka aiheutuvat kansallisen asiantuntijan muulle kuin asemapaikkavaltiolle suorittamista tehtävistä.

19 artikla

Korvaukset

1. Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan päivärahaa samojen perusteiden mukaisesti, joita sovelletaan viraston henkilöstösääntöjen liitteessä IV olevassa 4 artiklassa tarkoitettuun väliaikaisille toimihenkilöille maksettavaan ulkomaankorvaukseen. Jos kyseiset perusteet täyttyvät, päiväraha on 128,67 euroa. Muussa tapauksessa päiväraha on 32,18 euroa. Päiväraha on samansuuruinen kuin Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettäville kansallisille asiantuntijoille maksettava päiväraha.

2. Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan kuukausittain maksettava lisäkorvaus alla olevan taulukon mukaisesti:

Palvelukseenottopaikkakunnan ja asemapaikan välimatka (km)	Määrä euroina
0–150	0,00
> 150	82,70
> 300	147,03
> 500	238,95
> 800	385,98
> 1 300	606,55
> 2 000	726,04

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut korvaukset on tarkoitettu kattamaan myös kansallisen asiantuntijan muuttokulut ja määräaikaiseen palvelukseen siirron aikana aiheutuvat vuosittaiset matkakulut. Korvaukset maksetaan virkamatkojen sekä vuosiloman, äitiys-, isyys- tai adoptioloman, erityisloman ja viraston myöntämien vapaapäivien ajalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14, 15 ja 16 artiklan soveltamista. Jos osa-aikatyöhön on annettu lupa, kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada määräsuhteessa alennettuja korvauksia.

4. Kun kansallisen asiantuntijan määräaikainen palvelukseen siirto alkaa, hänelle maksetaan yhdessä erässä ennakkoon päivärahat 75 päivän ajalta eikä tältä jaksolta enää myöhemmin tällaista korvausta. Jos kansallisen asiantuntijan tehtävät virastossa päättyvät ennen tämän jakson päättymistä, hänen on palautettava määrä, joka lasketaan sen mukaan, paljonko jaksosta on jäljellä.

5. Työnantajan on ilmoitettava virastolle 4 artiklassa tarkoitetun kirjeenvaihdon yhteydessä kaikki kansallisen asiantuntijan saamat tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuihin korvauksiin rinnastettavat maksut. Nämä määrät vähennetään vastaavista viraston kansalliselle asiantuntijalle maksamista korvauksista.

6. Viraston henkilöstösääntöjen 60 artiklaa soveltamalla hyväksyttyjä palkkojen ja korvausten päivityksiä sovelletaan ilman eri toimenpiteitä kuukausittaisiin korvauksiin ja päivärahoihin niiden hyväksyntää seuraavana kuukautena ilman taannehtivaa vaikutusta. Mukautuksen jälkeen uudet määrät julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

20 artikla

Matkakulut

1. Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada kiinteämääräinen korvaus omista matkakuluistaan määräaikaisen palvelukseen siirron alkaessa.

2. Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan palvelukseenottopaikkakunnan ja asemapaikan välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Kilometrikorvaus määritetään viraston henkilöstösääntöjen liitteessä IV olevan 7 artiklan mukaisesti.

3. Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada korvaus omista matkakuluistaan paluupaikkakunnalle määräaikaisen palvelukseen siirron päätyttyä. Tämä korvaus voi olla enintään samansuuruinen kuin se korvaus, johon asiantuntija olisi oikeutettu, jos hän palaisi palvelukseenottopaikkakunnalle.

4. Kansallisten asiantuntijoiden perheenjäsenten matkakuluja ei korvata.

21 artikla

Virkamatkat ja niistä aiheutuvat kulut

1. Kansallinen asiantuntija voidaan määrätä virkamatkalle.

2. Virkamatkakulut korvataan virastossa voimassa olevien määräysten mukaisesti.

22 artikla

Koulutus

Kansallinen asiantuntija voi osallistua viraston järjestämään koulutukseen, jos se on viraston etujen mukaista. Päätettäessä, annetaanko kansalliselle asiantuntijalle lupa osallistua koulutukseen, on otettava huomioon kansallisen asiantuntijan kohtuullinen etu erityisesti määräaikaisen palvelukseen siirron jälkeisen ammattiuran kannalta.

23 artikla

Hallinnolliset säännökset

1. Kansallisen asiantuntijan on ilmoittauduttava määräaikaisen palvelukseen siirtonsa ensimmäisenä päivänä henkilöstöyksikköön tarvittavien hallinnollisten muodollisuuksien hoitamista varten. Kansallinen asiantuntija voi aloittaa tehtävässään joko kuukauden ensimmäisenä tai kuudentenatoista päivänä.

2. Virasto suorittaa maksut euroina.

IV LUKU

kuluitta palvelukseen siirrettävät asiantuntijat

24 artikla

Kuluitta palvelukseen siirrettävät asiantuntijat

1. Kansallinen asiantuntija voidaan määräaikaisen palvelukseen siirron kuluessa siirtää viraston palvelukseen kuluitta palvelukseen siirrettävänä kansallisena asiantuntijana.

Tällaisesta määräaikaisesta palvelukseen siirrosta ei aiheudu virastolle minkäänlaisten korvausten tai kulujen maksamista, lukuun ottamatta tarvittaessa 25 artiklassa säädettyjä kuluja.

2. Edellä olevaa 18, 19 ja 20 artiklaa ei sovelleta kuluitta palvelukseen siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin.

Kuluitta palvelukseen siirrettävän kansallisen asiantuntijan on toiminnassaan aina otettava huomioon se, että hänet on siirretty määräaikaisesti viraston palvelukseen ja että hänen toimintansa on aina oltava tämän aseman mukaista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.

25 artikla

Virkamatkat

1. Jos kuluitta palvelukseen siirrettävä kansallinen asiantuntija osallistuu asemapaikan ulkopuolelle suuntautuviin virkamatkoihin, hänen kulunsa korvataan virkamiesten virkamatkakuluja koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaan, paitsi jos virasto ja työnantaja ovat sopineet muista järjestelyistä.

2. Jos virasto myöntää jonkin virkamatkan yhteydessä virkamiehille erityisen vakuutuksen ’suurta riskiä’ vastaan, tämä etu laajennetaan koskemaan myös samaan virkamatkaan osallistuvaa kuluitta palvelukseen siirrettävää kansallista asiantuntijaa.

3. Kuluitta palvelukseen siirrettävän kansallisen asiantuntijan, joka osallistuu unionin alueen ulkopuolelle suuntautuvaan virkamatkaan, on noudatettava virastossa kyseisten virkamatkojen osalta voimassa olevia turvallisuusjärjestelyjä.

26 artikla

Kuluitta palvelukseen siirrettäviä kansallisia asiantuntijoita ei sisällytetä henkilöstötaulukkoon. Avoimuuden ja tiedonkulun vuoksi heidän lukumääränsä ilmoitetaan kuitenkin johtokunnalle osana toimitusjohtajan vuosikertomusta.

V LUKU

Ad hoc -hankkeiden tai -ohjelmien talousarvioista maksettavat asiantuntijat

27 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan myös niihin kansallisiin asiantuntijoihin, joiden korvaukset maksetaan päätöksen (YUTP) 2015/1835 19 ja 20 artiklassa tarkoitetuista viraston ad hoc -hankkeiden tai -ohjelmien talousarvioista, jäljempänä ’ad hoc -asiantuntijat’.

28 artikla

Ad hoc -asiantuntijoita osoitetaan ainoastaan niihin ad hoc -hankkeisiin tai -ohjelmiin, joiden talousarvio kattaa heidän korvauksensa ja kulunsa.

Ad hoc -asiantuntijoiden palvelukseenottoon tarvitaan asianomaisten maksavien jäsenvaltioiden ennakkohyväksyntä; palvelukseenotto perustuu ehdotukseen, johon sisältyy luonnos kunkin toimen työpaikkailmoitukseksi, ja palvelukseenoton suorittaa yksi tai useampi asianomainen maksava jäsenvaltio tai virasto.

29 artikla

Ad hoc -asiantuntijoita ei sisällytetä henkilöstötaulukkoon. Avoimuuden ja tiedonkulun vuoksi heidän lukumääränsä ilmoitetaan kuitenkin johtokunnalle osana toimitusjohtajan vuosikertomusta.

30 artikla

Ad hoc -asiantuntijoiden korvaukset ja kulut kattavat ad hoc -hankkeiden tai -ohjelmien talousarviot voivat koostua sellaisten kolmansien maiden rahoitusosuuksista, jotka osallistuvat näihin hankkeisiin ja ohjelmiin päätöksen (YUTP) 2015/1835 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 1 artiklan toisessa kohdassa säädetään, nämä rahoitusosuudet eivät tee asianomaisista kolmansien maiden kansalaisista valintakelpoisia ad hoc -asiantuntijoita koskevassa työhönottomenettelyssä.

VI LUKU

Työharjoittelussa olevat kansalliset asiantuntijat

31 artikla

Yleiset säännökset sekä määritelmät

Työharjoittelussa olevat kansalliset asiantuntijat ovat kansallisia asiantuntijoita, jotka on otettu virastoon työharjoittelua varten.

32 artikla

Työharjoittelun tarkoitus

1. Työharjoittelun tarkoituksena on

a)	antaa työharjoittelussa oleville kansallisille asiantuntijoille kokemusta viraston työmenetelmistä ja hankkeista;

b)	antaa heille mahdollisuus hankkia käytännön kokemusta ja ymmärrystä viraston päivittäisestä työskentelystä ja työskennellä monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä;

c)	antaa kansallisten hallintojen, erityisesti puolustusministeriön, henkilöstölle mahdollisuus hyödyntää käytännössä opinnoissa hankittua osaamista etenkin omilla vastuualueillaan.

2. Virasto puolestaan hyötyy uusia näkökulmia ja ajantasaista osaamista tarjoavien ihmisten panoksesta, joka rikastuttaa viraston päivittäistä työskentelyä, ja rakentaa verkostoa ihmisistä, joilla on omakohtaista kokemusta sen menettelyistä.

33 artikla

Valintakelpoisuus

Työharjoittelussa oleviin kansallisiin asiantuntijoihin sovelletaan vastaavasti 2 artiklan säännöksiä, lukuun ottamatta sen 3 kohtaa.

34 artikla

Työharjoittelun kesto

1. Työharjoittelu kestää 3–24 kuukautta. Kesto vahvistetaan työharjoittelujakson alussa ja sitä voidaan perustelluista syistä pidentää niin, että työharjoittelun enimmäiskesto on 24 kuukautta.

2. Työharjoittelussa oleva kansallinen asiantuntija on oikeutettu vain yhteen työharjoittelujaksoon.

35 artikla

Työharjoittelun järjestäminen

Työharjoittelussa olevia kansallisia asiantuntijoita valvoo koko heidän työharjoittelunsa ajan työharjoittelun ohjaaja. Työharjoittelun ohjaajan on ilmoitettava henkilöstöyksikölle kaikista työharjoittelun aikana ilmenevistä merkittävistä tapahtumista, erityisesti poissaoloista, sairastumisesta, onnettomuuksista tai työharjoittelun keskeytymisestä, joista hän on tietoinen tai joista työharjoittelussa oleva kansallinen asiantuntija on ilmoittanut.

Työharjoittelussa olevien kansallisten asiantuntijoiden on noudatettava työharjoittelun ohjaajan, sen osaston tai yksikön, johon heidät on siirretty, esimiesten sekä henkilöstöyksikön ohjeita.

Työharjoittelussa olevat kansalliset asiantuntijat voivat osallistua kokouksiin, paitsi jos ne pidetään rajoitetussa kokoonpanossa tai ovat luottamuksellisia ja työharjoittelussa olevasta kansallisesta asiantuntijasta ei ole tehty turvallisuusselvitystä, vastaanottaa asiakirjoja ja osallistua sen osaston toimintaan, johon heidät on siirretty.

36 artikla

Työharjoittelun keskeyttäminen

Viraston toimitusjohtaja voi työharjoittelussa olevan kansallisen asiantuntijan tai työnantajan pyynnöstä ja jälkimmäisen ennakkosuostumuksella antaa luvan hyvin lyhyeen työharjoittelun keskeyttämiseen tai sen ennenaikaiseen päättämiseen. Työharjoittelussa oleva kansallinen asiantuntija voi palata tekemään työharjoittelujakson loppuun, mutta ainoastaan kyseisen jakson päättymiseen asti. Työharjoittelua ei voi missään olosuhteissa pidentää.

37 artikla

Työehdot ja palkka

1. Edellä olevaa 2 artiklan 3 kohtaa sekä 3, 5, 18, 19 ja 20 artiklaa ei sovelleta työharjoittelussa oleviin kansallisiin asiantuntijoihin.

2. Työharjoittelussa olevat kansalliset asiantuntijat katsotaan IV luvussa tarkoitetuiksi kuluitta palvelukseen siirrettäviksi kansallisiksi asiantuntijoiksi. Työnantaja maksaa edelleen heidän palkkansa, eikä virasto maksa mitään rahallista korvausta.

Virasto ei hyväksy avustus- tai palkkiopyyntöjä eikä korvaa muita matka- tai muita kuluja kuin työharjoittelun osana tehdyistä virkamatkoista aiheutuvat kulut.

38 artikla

Raportit ja todistus osallistumisesta

Työharjoittelun suorittaneiden kansallisten asiantuntijoiden on henkilöstöyksikön pyynnöstä laadittava työharjoittelun lopussa arviointiraportti. Myös työharjoittelun ohjaajan on laadittava asianmukainen arviointiraportti.

Kun nämä raportit on laadittu, työharjoittelun suorittaneet kansalliset asiantuntijat saavat todistuksen, josta ilmenee työharjoittelun ajankohta ja osasto, jossa se on suoritettu.

39 artikla

Työharjoittelussa olevia kansallisia asiantuntijoita ei sisällytetä henkilöstötaulukkoon. Avoimuuden ja tiedonkulun vuoksi heidän lukumääränsä ilmoitetaan kuitenkin johtokunnalle osana toimitusjohtajan vuosikertomusta.

VII LUKU

Valitukset

40 artikla

Valitukset

Kansallinen asiantuntija voi viraston henkilöstösääntöjen mukaisesti tehdä työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle valituksen kyseisen viranomaisen tämän päätöksen mukaisesta toimesta, joka vaikuttaa kansalliseen asiantuntijaan haitallisesti, lukuun ottamatta toimia, jotka ovat välitöntä seurausta työnantajan tekemistä päätöksistä, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuuksia nostaa kanne kansallisen asiantuntijan aloitettua tehtävänsä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa määrättyjä edellytyksiä ja määräaikoja noudattaen.

Valitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa. Määräaika alkaa päivänä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle henkilölle, mutta ei missään tapauksessa myöhemmin kuin päivänä, jona tämä on vastaanottanut kyseisen tiedoksiannon. Työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen antaa perustellun päätöksen tiedoksi asianomaiselle henkilölle neljän kuukauden kuluessa valituksen tekemispäivästä. Jos kansallinen asiantuntija ei tuon ajan päättyessä ole saanut vastausta valitukseen, valituksen katsotaan tulleen hiljaisesti hylätyksi.

VIII LUKU

Loppusäännökset

41 artikla

Tietojen antaminen

Kaikkien jäsenvaltioiden pysyville edustustoille ilmoitetaan vuosittain viraston palvelukseen siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä. Näihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat:

a)	hallitustenvälisistä järjestöistä 1 artiklan toisen kohdan mukaisesti palvelukseen siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden kansalaisuudet;

b)	3 artiklan 3 kohdan mukaiset poikkeukset valintamenettelyyn;

c)	kaikkien kansallisten asiantuntijoiden osalta osoitettu toimi;

d)	kansallisten asiantuntijoiden määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttäminen 9 artiklan mukaisesti tai ennenaikainen päättäminen 10 artiklan mukaisesti;

e)	kansallisten asiantuntijoiden vuosittainen korvausten päivittäminen 19 artiklan mukaisesti.

42 artikla

Toimivallan siirtäminen

Työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen käyttää kaikkea tämän päätöksen mukaisesti virastolle annettua toimivaltaa.

43 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2004/677/EY. Sen 15–19 artiklaa sovelletaan kuitenkin edelleen kansallisiin asiantuntijoihin, jotka pyytävät sitä sellaisia määräaikaisia siirtoja varten, jotka ovat meneillään tämän päätöksen tullessa voimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 44 artiklan soveltamista.

44 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kaikkiin uusiin määräaikaisiin palvelukseen siirtoihin sekä määräaikaisen palvelukseen siirron uusimisiin tai jatkamisiin sen voimaantuloa seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LAJČÁK

(1) EUVL L 266, 13.10.2015, s. 55.

(2) Neuvoston päätös 2004/677/EY, tehty 24 päivänä syyskuuta 2004, Euroopan puolustusviraston palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin ja sotilashenkilöihin sovellettavista säännöistä (EUVL L 310, 7.10.2004, s. 64).

(3) Neuvoston päätös (EU) 2016/1351, annettu 4 päivänä elokuuta 2016, Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) No 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1).

12.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 219/98

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/1353,

annettu 4 päivänä elokuuta 2016,

Euroopan puolustusviraston varainhoitosäännöistä ja päätöksen 2007/643/YUTP kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 18 päivänä syyskuuta 2007 päätöksen 2007/643/YUTP (2) Euroopan puolustusviraston varainhoitoa koskevista säännöksistä sekä Euroopan puolustusviraston hankintasäännöksistä ja sen operatiivisesta talousarviosta maksettavia rahoitusosuuksia koskevista säännöksistä.

(2)	Päätöksen (YUTP) 2015/1835 hyväksymisen johdosta on tarpeen kumota päätös 2007/643/YUTP ja vahvistaa Euroopan puolustusvirastolle uudet varainhoitosäännöt,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I OSASTO

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä vahvistetaan Euroopan puolustusviraston, jäljempänä ’virasto’, keskeiset varainhoitosäännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)	’osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka osallistuu viraston toimintaan;

b)	’mukana olevilla jäsenvaltioilla’ osallistuvia jäsenvaltioita, jotka ovat mukana jossain tietyssä viraston hankkeessa tai ohjelmassa;

c)	’yleisellä talousarviolla’ yleistä talousarviota, joka laaditaan päätöksen (YUTP) 2015/1835 13 artiklan mukaisesti;

d)	’lisätuloilla’ lisätuloja, joiden sisältö vahvistetaan päätöksen (YUTP) 2015/1835 15 artiklan mukaisesti;

e)	’tulojen ja menojen hyväksyjällä’ viraston toimitusjohtajaa, joka käyttää päätöksen (YUTP) 2015/1835 10 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä valtuuksia;

f)	’talousarviolla’ välinettä, jolla ennakoidaan ja hyväksytään kunakin varainhoitovuonna kaikki virastolle tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot;

’valvonnalla’ toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan riittävä varmuus toimien vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta, raportoinnin luotettavuudesta, varojen ja tietojen turvaamisesta, petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisystä, havaitsemisesta ja korjaamisesta sekä niiden seurannasta, sekä tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävästä hallinnasta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne. Valvontaan voivat kuulua erilaiset tarkastukset sekä ensimmäisessä virkkeessä kuvailtujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien politiikkojen ja menettelyjen toimeenpano;

h)	’tarkastuksella’ tulo- tai menotapahtuman tietyn näkökohdan varmennusta.

II OSASTO

VIRASTON TALOUSARVIO

3 artikla

Viraston talousarvio

Viraston talousarvioon sisältyvät yleinen talousarvio, ad hoc -hankkeisiin tai -ohjelmiin liittyviin toimiin liittyvät talousarviot, sellaisina kuin niistä säädetään päätöksen (YUTP) 2015/1835 IV luvussa, ja mahdolliset lisätuloista johtuvat talousarviot.

1 LUKU

Budjettiperiaatteet

4 artikla

Budjettiperiaatteiden noudattaminen

Päätöksen (YUTP) 2015/1835 12 artiklan mukaan viraston talousarvio laaditaan ja pannaan täytäntöön tässä päätöksessä vahvistettujen budjettiperiaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet

1. Tulon saa tulouttaa ja menon saa suorittaa ainoastaan, jos se on otettu johonkin viraston budjettikohtaan.

2. Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää viraston talousarviossa vahvistetun määrärahan.

3. Viraston talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4. Viraston talousarviosta suoritetuista ennakkomaksuista kertyneitä korkoja ei makseta virastolle.

6 artikla

Vuotuisperiaate

1. Viraston talousarvioon otetaan määrärahat varainhoitovuoden ajaksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

2. Maksusitoumusmäärärahat kattavat niiden oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset, jotka on tehty varainhoitovuoden aikana tai seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä niiden oikeudellisten sitoumusten osalta, joiden osalta useimmat valmisteluvaiheet on tehty joulukuun 31 päivään mennessä.

3. Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

4. Ottaen huomioon viraston tarpeet ja edellyttäen, että johtokunta antaa hyväksyntänsä 15 artiklan mukaisesti, käyttämättömät määrärahat voidaan sisällyttää seuraavan varainhoitovuoden menoja ja tuloja koskevaan arvioon. Nämä määrärahat on käytettävä ensin.

5. Tämän artiklan 1–4 kohta ei estä sitä, että useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin usealle vuodelle.

7 artikla

Tasapainoperiaate

1. Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2. Virasto ei saa ottaa lainaa viraston talousarvion puitteissa.

3. Mahdollinen viraston yleisestä talousarviosta tiettynä varainhoitovuonna johtuva ylijäämä katsotaan osallistuvien jäsenvaltioiden käytettävissä olevaksi määrärahaksi, joka palautetaan niille vähennyksenä seuraavan varainhoitovuoden kolmannesta rahoitusosuudesta.

8 artikla

Laskentayksikön periaate

Viraston talousarvio laaditaan ja toteutetaan euroina ja tilinpäätös laaditaan euroina. Tilinpitäjällä on kuitenkin rahavirran hallinnoinnin niin edellyttäessä valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa.

9 artikla

Yleiskatteisuusperiaate

Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaismääräisinä mukauttamatta niitä toisiinsa.

10 artikla

Erittelyperiaate

1. Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään ainakin osastoittain ja luvuittain.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää määrärahoja luvusta toiseen rajoituksitta ja osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän yli menevältä osalta tulojen ja menojen hyväksyjä ehdottaa johtokunnalle määrärahojen siirtoja osastosta toiseen. Johtokunnalla on kolme viikkoa aikaa vastustaa tällaisia siirtoja. Jos tämä määräaika ylittyy, siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

Tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa johtokunnalle kaikista ensimmäisen alakohdan mukaisesti tehdyistä siirroista. Määrärahasiirtoehdotuksiin ja tehtyihin määrärahasiirtoihin on liitettävä asianmukaiset yksityiskohtaiset perustelut, joista käy ilmi määrärahojen toteuttaminen ja joihin sisältyy ennakkoarvio tarpeista varainhoitovuoden loppuun sekä niiden budjettikohtien osalta, joihin määrärahoja siirretään, että niiden budjettikohtien osalta, joista määrärahoja on siirretty.

11 artikla

Moitteettoman varainhoidon periaate

1. Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita virasto käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, otetaan käyttöön oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

12 artikla

Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta

1. Viraston talousarvion toteuttamisessa noudatetaan vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2. Viraston talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikilla tasoilla ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)	toimien vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)	raportoinnin luotettavuus;

c)	varojen ja tietojen turvaaminen;

d)	petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)	tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskeva asianmukainen riskienhallinta.

3. Vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, ja siihen on sisällyttävä erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) 32 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt seikat, ottaen huomioon viraston rakenne ja koko, sille annettujen tehtävien luonne sekä asianomaiset määrät sekä taloudelliset ja operatiiviset riskit.

13 artikla

Avoimuusperiaate

1. Viraston talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2. Jollei asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 35 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, hyväksytty viraston talousarvio, mukaan lukien henkilöstötaulukko ja lisätalousarviot, julkaistaan viraston internetsivustolla neljän viikon kuluessa niiden hyväksymisestä.

III OSASTO

YLEISEEN TALOUSARVIOON SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

1 LUKU

Varainhoidon suunnittelu

14 artikla

Yleinen talousarvio

1. Viraston johtaja toimittaa johtokunnalle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä alustavan arvion esityksestä yleiseksi talousarvioksi seuraavalle vuodelle.

2. Viraston johtaja antaa johtokunnalle viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä tarkistetun alustavan arvion esityksestä yleiseksi talousarvioksi seuraavalle vuodelle yhdessä kolmivuotista suunnittelukehystä koskevan luonnoksen kanssa.

3. Viraston johtaja antaa johtokunnalle viimeistään kunkin vuoden syyskuun 30 päivänä esityksen yleiseksi talousarvioksi yhdessä kolmivuotista suunnittelukehystä koskevan luonnoksen kanssa. Esityksen on sisällettävä:

arvioidut määrärahat

i)	viraston toiminta-, henkilöstö- ja kokouskulujen kattamista varten;

ii)	ulkopuolisen neuvonantaja-avun, etenkin viraston tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellisten operatiivisten analyysien, hankkimista varten sekä kaikkia osallistuvia jäsenvaltioita yhteisesti hyödyttäviä erityisiä toimia varten;

b)	arvio menojen kattamiseen tarvittavista tuloista.

4. Johtokunta pyrkii varmistamaan, että 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut määrärahat muodostavat merkittävän osan 3 kohdassa tarkoitetuista kokonaismäärärahoista. Näiden määrärahojen on vastattava todellisia tarpeita, ja niillä on mahdollistettava viraston operatiivinen toiminta.

5. Esitystä yleiseksi talousarvioksi on tuettava yksityiskohtaisilla perusteluilla ja henkilöstötaulukolla.

6. Johtokunta voi yksimielisesti päättää, että myös erityinen hanke tai ohjelma sisällytetään esitykseen yleiseksi talousarvioksi, jos siitä on selvästi yhteistä hyötyä kaikille osallistuville jäsenvaltioille.

7. Määrärahat jaetaan osastoihin ja lukuihin ja nämä edelleen tarpeen mukaan momentteihin, ja menot ryhmitellään laatunsa tai käyttötarkoituksensa mukaan.

8. Kussakin osastossa voi olla luku ”alustavat määrärahat”. Nämä määrärahat otetaan talousarvioon, kun vakavien perusteiden nojalla on epävarmuutta tarvittavien määrärahojen määrästä tai talousarvioon otettujen määrärahojen toteuttamismahdollisuudesta.

9. Tulot muodostuvat

a)	osallistuvien jäsenvaltioiden maksamista rahoitusosuuksista, jotka perustuvat bruttokansantulon (BKTL) mukaiseen asteikkoon;

b)	muista tuloista, mukaan lukien vähennykset henkilöstön palkoista ja viraston pankkitileiltä kertyvät korot.

Esityksessä yleiseksi talousarvioksi on käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan ennakoitujen tulojen määrä.

10. Johtokunta hyväksyy yksimielisesti esityksen yleiseksi talousarvioksi viimeistään kunkin vuoden joulukuun 31 päivänä. Tällöin johtokunnan puheenjohtajana toimii viraston johtaja tai hänen nimeämänsä edustaja taikka johtokunnan jäsen viraston johtajan pyynnöstä. Toimitusjohtaja julistaa talousarvion hyväksytyksi ja antaa sen tiedoksi osallistuville jäsenvaltioille.

11. Jollei esitystä yleiseksi talousarvioksi ole hyväksytty varainhoitovuoden alkuun mennessä, menoihin voidaan käyttää kuukausittain talousarvion kunkin luvun tai muun jaottelun osalta määrä, joka on enintään yksi kahdestoistaosa edellisen varainhoitovuoden talousarvioon avatuista määrärahoista. Tällä järjestelyllä viraston käyttöön asetetaan kuitenkin vain määrä, joka on enintään yksi kahdestoistaosa valmisteltavana olevaan esitykseen yleiseksi talousarvioksi otetuista määrärahoista. Johtokunta voi määräenemmistöllä toimitusjohtajan ehdotuksesta antaa luvan yhden kahdestoistaosan ylittäviin menoihin edellyttäen, että asianomaisen varainhoitovuoden kokonaismäärärahat eivät ylitä edellisen varainhoitovuoden määrärahoja. Toimitusjohtaja voi pyytää suorittamaan tämän säännöksen mukaisesti luvan saaneiden määrärahojen kattamiseksi tarvittavat rahoitusosuudet, jotka on maksettava 30 päivän kuluessa rahoituspyynnön esittämisestä.

15 artikla

Lisätalousarvio

1. Väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa toimitusjohtaja voi ehdottaa johtokunnalle lisätalousarvioesitystä.

2. Lisätalousarvioesitys laaditaan, esitetään, vahvistetaan ja annetaan tiedoksi samaa menettelyä noudattaen kuin yleinen talousarvio. Johtokunta toimii ottaen asianmukaisesti huomioon asian kyseisten olosuhteiden kiireellisyyden.

2 LUKU

Taloushallinnon toimijat ja talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti

16 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet ja tehtävät

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa toimitusjohtaja. Tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa yleisen talousarvion näiden varainhoitosääntöjen sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti omalla vastuullaan ja vahvistettujen määrärahojen rajoissa. Tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden vaatimusten noudattamisesta.

2. Toimitusjohtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuudet neuvoston päätöksen (EU) 2016/1351 (4), jäljempänä ’viraston henkilöstösäännöt’, soveltamisalaan kuuluvalle viraston henkilöstölle näissä varainhoitosäännöissä määritettyjen edellytysten mukaisesti. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

3. Ulkopuolisille yksiköille tai elimille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

4. Toimitusjohtaja ehdottaa johtokunnalle organisaatiorakennetta ja sisäisiä valvontajärjestelmiä, jotka soveltuvat hänen tehtäviensä suorittamiseen, ja panee ne täytäntöön ottaen asianmukaisesti huomioon toimintaympäristöön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit. Rakenteen ja järjestelmien luomisen yhteydessä tehdään riskianalyysi, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus.

Johtokunta antaa hyväksyntänsä viraston organisatorista rakennetta koskeville päätöksille.

Toimitusjohtaja voi perustaa asiantuntija- ja neuvontatoimen, jonka tarkoituksena on tukea häntä hänen tehtäviinsä liittyvien riskien hallinnassa.

5. Tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää suoritettuja toimia koskevat tositteet viiden vuoden ajan päivästä, jona virastolle on päätetty myöntää vastuuvapaus yleisen talousarvion toteuttamisesta kyseisen vuoden osalta.

6. Päätöksen (YUTP) 2015/1835 31 artiklaa sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn.

17 artikla

Ennakkotarkastukset

1. Kaikille tapahtumille on suoritettava ainakin ennakkotarkastus, joka perustuu asiakirjatarkastukseen sekä saatavilla oleviin sellaisten aiempien tarkastusten tuloksiin, jotka koskevat tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia.

Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman luomisen ja sen tarkastamisen.

Tapahtuman luominen ja tarkastaminen on pidettävä erillään.

2. Tapahtuman luominen käsittää kaikki toimet, joilla valmistellaan viraston talousarvion toteuttamistoimien hyväksymistä.

3. Tapahtuman ennakkotarkastuksella tarkoitetaan kaikkia ennakkotarkastuksia, jotka tulojen ja menojen hyväksyjä on ottanut käyttöön toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien tarkastamiseksi. Jonkin muun henkilöstön jäsenen kuin tapahtuman luoneen henkilöstön jäsenen on suoritettava tapahtuman tarkastaminen.

4. Ennakkotarkastuksissa tarkastetaan vaadittujen tositteiden ja muiden käytettävissä olevien tietojen yhdenmukaisuus.

Tulojen ja menojen hyväksyjä päättää ennakkotarkastusten suorittamistiheydestä ja perusteellisuudesta ottaen huomioon riskit ja kustannustehokkuuden. Maksun vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa lisätietoja tai suorittaa tarkastuksen paikalla saadakseen ennakkotarkastuksen yhteydessä kohtuullisen varmuuden.

Ennakkotarkastusten tavoitteena on varmistaa, että

a)	menot ja tulot ovat säännönmukaisia ja sovellettavien säännösten mukaisia;

b)	edellä 11 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

18 artikla

Jälkitarkastukset

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa jälkitarkastuksia tarkastaakseen tapahtumat, jotka on jo hyväksytty ennakkotarkastusten pohjalta. Tällaiset tarkastukset voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla.

Jälkitarkastukset voidaan toteuttaa asiakirjojen pohjalta ja tarvittaessa paikalla.

2. Ennakko- ja jälkitarkastuksia ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Taloustapahtumien hallinnointia valvovalla henkilöstöllä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys.

19 artikla

Vuotuiset kertomukset

Toimitusjohtaja esittää johtokunnalle vuosittain kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta. Tätä varten toimitusjohtaja esittää viraston vuotuisen tilinpäätöksen 44 artiklassa esitettyjä määräaikoja noudattaen.

Viraston vuotuinen tilinpäätös muodostuu eri osista, joita ovat erityisesti:

a)	toimintakertomus, jossa kuvataan varainhoitovuoden tärkeimmät tapahtumat;

b)	tilinpäätöslaskelmat;

c)	talousarvion toteuttamisselvitys.

Lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan vuotuinen tilinpäätös on laadittu sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Lopullinen tilinpäätös sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, myös tarkastusten tulokset, ja sen mukaan, jollei tulojen ja menojen tiettyihin aloihin liittyvissä varaumissa toisin mainita, toimitusjohtajalla on kohtuullinen varmuus siitä, että

a)	kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät;

b)	kertomuksessa kuvattuun toimintaan osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

käytössä olevat valvontamenettelyt antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Toimintakertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko tapahtumien tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tapahtumiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokkaasti ja vaikuttavasti sisäiset valvontajärjestelmät toimivat, ja siihen on sisällyttävä yleisarvio tarkastusten kustannuksista ja hyödyistä.

20 artikla

Tilinpäätöslaskelma

1. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina ja ne sisältävät

a)	taseen ja tuotto- ja kululaskelman, joista käyvät ilmi kaikki varat ja velat, taloudellinen asema sekä taloudellinen tulos edellisen vuoden 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään 39 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

b)	rahavirtalaskelman, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

c)	nettovarojen muutoslaskelman, jossa esitetään yhteenveto vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kertyneestä tuloksesta.

2. Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätösasiakirjoissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, jos nämä tiedot ovat viraston toimintojen kannalta olennaisia.

21 artikla

Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys

Viraston talousarvion toteuttamista koskevaan selvitykseen sisältyvät yleinen talousarvio sekä ad hoc -toimiin ja lisätuloihin liittyvät talousarviot, ja se laaditaan euroina. Talousarvion toteuttamista koskevan selvityksen rakenne on sama kuin talousarvion rakenne.

Se muodostuu seuraavista:

a)	selvitys, johon yhdistellään kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina;

b)	liitetiedot, joissa täydennetään ja tulkitaan toteuttamista koskevassa selvityksessä esitettyjä tietoja.

22 artikla

Viraston taloudellisten etujen suojaaminen

1. Jos toimien varainhoitoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka soveltamista tai hyväksymistä hänen esimiehensä edellyttää, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti toimitusjohtajalle, jonka on myös vastattava kirjallisesti. Jos toimitusjohtaja ei puutu asiaan tai vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole kohtuullinen vastaus hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta viraston johtajalle.

2. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa viraston tai sen jäsenten etuja, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta sovellettavassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille. Tilintarkastuslautakunnan ja viraston varainhoidon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien on ilmoitettava tulojen ja menojen hyväksyjälle epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa viraston tai sen jäsenten etuja.

23 artikla

Tilinpitäjä

1. Johtokunta nimittää tilinpitäjän, joka on viraston henkilöstösääntöjen alainen, joka on täysin riippumaton hoitaessaan tehtäviään virastossa ja joka on vastuussa johtokunnalle. Tilinpitäjällä on virastossa seuraavat tehtävät:

a)	maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b)	kirjanpito, tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen tämän osaston 6 luvun sekä 19, 20 ja 21 artiklan mukaisesti;

c)	kirjanpitosääntöjen ja tililuettelon täytäntöönpano tämän osaston 6 luvun mukaisesti;

d)	sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määräämien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja; tilinpitäjä valtuutetaan tätä varten tarkistamaan milloin tahansa, että hyväksymisperusteita on noudatettu;

e)	kassanhallinta.

2. Tilinpitäjän on saatava tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva viraston taloudellisesta asemasta ja talousarvion toteuttamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on taattava näiden tietojen luotettavuus.

3. Ennen kuin toimitusjohtaja hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa allekirjoituksellaan olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan viraston taloudellisesta asemasta.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa tilinpitäjän on varmistettava, että tilinpäätös on laadittu 39 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Tulojen ja menojen hyväksyjä tai hänen valtuuttamansa henkilöt vastaavat täysin hallinnoimiensa varojen asianmukaisesta käytöstä, valvonnassaan olevien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä tilinpitäjälle toimitettujen tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta.

Tilinpitäjällä on toimivalta tarkastaa saamansa tiedot sekä toimittaa sellaiset muut tarkastukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja esittää täsmällisen selvityksen niiden luonteesta ja soveltamisalasta.

Jollei 4 kohdasta muuta johdu, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Tilinpitäjä on vastuussa niiden säilyttämisestä.

4. Tilinpitäjä voi tehtäviään hoitaessaan siirtää joitain tehtäviään henkilöstön jäsenille, jotka ovat viraston henkilöstösääntöjen alaisia, jos tämä on välttämätöntä hänen tehtäviensä suorittamiseksi viraston varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5. Johtokunta voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Siinä tapauksessa johtokunta nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

24 artikla

Taloushallinnon toimijoiden vastuu

1. Tämän päätöksen 16–26 artikla ei rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka saattaa aiheutua taloushallinnon toimijoille asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä viraston taloudellisten etujen suojaamista ja unionin virkamiesten tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi viraston henkilöstösääntöjen mukaisesti. Viraston tai sen jäsenten etuja mahdollisesti haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava sovellettavassa lainsäädännössä nimettyjen viranomaisten ja elinten, erityisesti Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), käsiteltäväksi.

3. Jokaista henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain viraston kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin sovellettavassa lainsäädännössä määrätyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

4. Tulojen ja menojen hyväksyjien vastuuvelvollisuuden osalta sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 73 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

25 artikla

Eturistiriidat

1. Tämän päätöksen III osaston 2 luvussa tarkoitetut taloushallinnon toimijat tai talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuvat muut henkilöt eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja viraston etujen välille.

Kun tällainen riski on olemassa, kyseisen henkilön on pidätyttävä tällaisista toimista ja annettava asia ratkaistavaksi toimitusjohtajalle, joka vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Kyseisen henkilön on myös ilmoitettava asiasta lähimmälle esimiehelleen. Jos toimija on toimitusjohtaja itse, hänen on saatettava asia viraston johtajan käsiteltäväksi.

Kun eturistiriita todetaan, kyseisen henkilön on luovuttava kaikista asiaan liittyvistä toimista. Toimitusjohtaja tai, jos eturistiriita koskee toimitusjohtajaa, viraston johtaja toteuttaa mahdolliset muut asianmukaiset toimet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita on olemassa, jos taloushallinnon toimijan tai muun 1 kohdassa tarkoitetun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja varojen saajalla on yhteinen etu.

26 artikla

Tehtävien eriyttäminen

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

3 LUKU

Sisäinen tarkastus

27 artikla

Sisäisen tarkastajan nimittäminen, valtuudet ja tehtävät

1. Virasto järjestää sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2. Sisäinen tarkastaja ei saa olla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3. Sisäiset tarkastajat neuvovat virastoa riskienhallinnassa antamalla riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antamalla suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja moitteettoman varainhoidon edistämiseksi.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

a)	arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta;

b)	arvioida kuhunkin talousarvion toteuttamistoimeen sovellettavien sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4. Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat viraston kaikki toiminnot ja yksiköt. Sisäisen tarkastajan on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Sisäinen tarkastaja tutustuu toimitusjohtajan vuosittain esittämään kertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

5. Sisäinen tarkastaja laatii vuotuisen tarkastussuunnitelman ja toimittaa sen toimitusjohtajalle.

6. Sisäinen tarkastaja tutustuu 19 artiklan mukaiseen tulojen ja menojen hyväksyjän kertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

7. Sisäinen tarkastaja antaa toimitusjohtajalle kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan.

Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen myös seuraavissa mahdollisissa tapauksissa:

—	kriittisiä riskejä ei ole poistettu eikä suosituksia ole noudatettu;

—	edeltävinä vuosina annettujen suositusten täytäntöönpanossa on merkittäviä viiveitä.

Toimitusjohtajan on varmistettava tarkastusten perusteella annettujen suositusten täytäntöönpanon säännöllinen seuranta.

Toimitusjohtaja toimittaa johtokunnalle vuosittain kertomuksen, joka sisältää yhteenvedon tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista toimista. Johtokunta tarkastelee näitä tietoja ja sitä, onko suositukset pantu täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön.

8. Virasto asettaa sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

9. Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden täytäntöön panemiseksi toteutetut toimet.

28 artikla

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus, sisäisen tarkastajan vastuu virkatehtäviensä hoitamisesta ja sisäisen tarkastajan oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa määritetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 100 artiklan mukaisesti.

4 LUKU

Tulo- ja menotapahtumat

29 artikla

Tulojen toteuttaminen

1. Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien saamisten vahvistaminen sekä aiheettomasti suoritettujen määrien takaisin periminen. Siihen kuuluu tarvittaessa myös mahdollisuus luopua vahvistetuista saamisista.

2. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

Jos saamisia ei ole peritty veloitusilmoituksessa määrättyyn eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintämenettelyllä.

Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, että luopuminen on asianmukainen sekä moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Luopumispäätöksessä on mainittava perintätoimien toteuttaminen sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

Tilinpitäjä pitää perittävistä erääntyneistä määristä luetteloa. Viraston saamiset on ryhmiteltävä luettelossa perintämääräyksen antamisajankohdan mukaan. Tilinpitäjän on myös ilmoitettava päätökset, joiden mukaan vahvistettujen saamisten perimisestä luovutaan kokonaan tai osittain. Luettelo lisätään viraston vuotuiseen tilinpäätökseen.

3. Velasta, jota ei ole maksettu takaisin veloitusilmoituksessa määrättyyn eräpäivään mennessä, peritään korkoa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (5) 83 artiklan mukaisesti.

4. Viraston saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset virastolta vanhentuvat viidessä vuodessa.

30 artikla

Jäsenvaltioiden rahoitusosuus viraston yleiseen talousarvioon

1. Rahoitusosuuksien määrittäminen sovellettaessa bruttokansantuloon perustuvaa asteikkoa tapahtuu seuraavasti:

bruttokansantuloon perustuvaa asteikkoa sovellettaessa rahoitusosuudet jakautuvat niiden jäsenvaltioiden kesken, joilta rahoitusosuutta edellytetään, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua bruttokansantulon mukaan määräytyvää asteikkoa noudattaen ja neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom (6) tai muun sen korvaavan päätöksen mukaisesti;

kunkin rahoitusosuuden laskennassa käytetään unionin viimeisimpään talousarvioon liitetyssä taulukossa ”Yleisen talousarvion rahoitus omien varojen lajien ja jäsenvaltioiden mukaan” olevassa sarakkeessa ”BKTL-varat” olevia tietoja. Kunkin sellaisen jäsenvaltion rahoitusosuus, jolta rahoitusosuutta edellytetään, on suhteutettu kyseisen jäsenvaltion bruttokansantulon osuuteen niiden jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, joilta rahoitusosuuksia edellytetään.

2. Rahoitusosuuksien maksuaikataulu on seuraava:

osallistuvat jäsenvaltiot maksavat viraston yleisen talousarvion rahoittamiseen tarkoitetut rahoitusosuutensa kolmena tasasuuruisena eränä viimeistään asianomaisen varainhoitovuoden maaliskuun, kesäkuun ja lokakuun 15 päivänä. Virasto lähettää rahoituspyyntökirjeet osallistuville jäsenvaltioille vähintään 60 päivää ennen erien maksupäiviä;

b)	jos hyväksytään lisätalousarvio, osallistuvien jäsenvaltioiden on maksettava tarvittavat rahoitusosuutensa 60 päivän kuluessa rahoituspyynnön esittämisestä;

c)	kukin jäsenvaltio maksaa oman rahoitusosuutensa suorittamisesta johtuvat pankkikulut;

d)	jollei vuotuista talousarviota ole hyväksytty viimeistään marraskuun 30 päivänä, virasto voi jäsenvaltion pyynnöstä esittää kyseiselle jäsenvaltiolle yksittäisen alustavan rahoituspyynnön, jossa tarkoitettu rahoitusosuus on maksettava 60 päivän kuluessa rahoituspyynnön esittämisestä.

Kun maksu suoritetaan määräajassa ja virasto vastaanottaa sen viimeistään kymmenen päivän kuluttua määräajan jälkeen, virastolle ei makseta 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua korkoa. Jos maksu on myöhässä enemmän kuin kymmenen päivää, koko viivästyksen ajalta peritään viivästyskorkoa.

31 artikla

Menojen toteuttaminen

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä tekee menojen toteuttamiseksi talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja ja hyväksyy maksuja sekä suorittaa alustavat toimet määrärahojen toteuttamiseksi.

2. Talousarviositoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta myöhemmin oikeudellisten sitoumusten mukaisesti. Oikeudellinen sitoumus on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, josta aiheutuu meno. Talousarviositoumukset ja oikeudelliset sitoumukset tekee sama tulojen ja menojen hyväksyjä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Talousarviositoumukset jakautuvat ryhmiin seuraavasti:

a)	talousarviositoumus on yksittäinen, jos edunsaaja ja menon määrä on yksilöity;

b)	talousarvioon tehdään kokonaissitoumus, jos vähintään yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä;

c)	talousarviositoumus on alustava, jos se on tarkoitettu kattamaan juoksevia hallintomenoja, joiden määrää tai lopullisia maksunsaajia ei ole lopullisesti vahvistettu.

Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin ainoastaan silloin, kun perussäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

3. Kaikista menoeristä tehdään sitoumus, ja ne vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

Menoja vahvistaessaan tulojen ja menojen hyväksyjä:

a)	tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

b)	määrittää tai tarkastaa saamisen aiheellisuuden ja määrän;

c)	tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi.

Menon hyväksyminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistettu meno tarkistettuaan, että määrärahat ovat käytettävissä.

4. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno viraston talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

5. Viraston kolmivuotisen suunnittelukehyksen ensimmäiseen vuoteen on sisällyttävä johtokunnan antama lupa viraston toimintamenoihin sen toiminta-aloilla edellyttäen, että tässä kohdassa vahvistetut osatekijät on ilmoitettu selkeästi.

Suunnittelukehyksessä on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset. Siihen on myös sisällyttävä kuvaus rahoitettavista toimista ja maininta kullekin toimelle osoitetusta määrästä.

Viraston kolmivuotisen suunnittelukehyksen ensimmäiseen vuoteen tehdyt merkittävät muutokset hyväksytään samalla menettelyllä kuin alkuperäinen suunnittelukehys.

Johtokunta voi antaa viraston tulojen ja menojen hyväksyjälle oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia suunnittelukehykseen.

32 artikla

Määräajat

Menojen maksamisessa on noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 92 artiklassa ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 111 artiklassa vahvistettuja määräaikoja ja menettelyjä.

5 LUKU

Talousarvion toteuttaminen

33 artikla

Julkiset hankinnat

1. Julkisiin hankintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 V osastoa, jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu.

2. Jos hankinnan arvo on 60 000 euron ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 118 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen välillä, voidaan käyttää delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettua menettelyä, joka koskee arvoltaan enintään 60 000 euron vähäisiä hankintoja.

3. Virasto voi tehdä hankinnan käyttämättä julkisiin hankintoihin sovellettavaa menettelyä hankkiessaan Euroopan komissiolta, toimielinten yhteisiltä virastoilta, neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (7) perustetulta Euroopan unionin elinten käännöskeskukselta tai muilta unionin elimiltä näiden tuottamia tavaroita, palveluja tai työsuorituksia.

34 artikla

Yhteishankinnat

1. Virasto voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin tai muiden unionin elinten tai laitosten hankintamenettelyihin.

2. Virasto voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä jäsenvaltioiden kanssa toteutettujen, esimerkiksi päätöksen (YUTP) 2015/1835 IV luvussa tarkoitettujen yhteistyötoimien yhteydessä.

3. Kun virasto toteuttaa hankintamenettelyn yhdessä yhden tai useamman jäsenvaltion hankintaviranomaisen kanssa, noudatetaan virastoon sovellettavia menettelysäännöksiä.

Kun yhden tai useamman jäsenvaltion hankintaviranomaiselle kuuluva tai sen hallinnoima osuus hankinnan arvioidusta kokonaisarvosta on vähintään 50 prosenttia, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, sovelletaan menettelysääntöjä, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU (8), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/81/EY (9) tai muissa unionin säädöksissä, joita voidaan mahdollisesti soveltaa ottaen huomioon kyseessä oleva kohde.

4. Virasto voi tehdä hallinnollisten tarpeidensa täyttämiseksi tarvittavat hankinnat yhdessä sijaintijäsenvaltionsa hankintaviranomaisten kanssa. Tällöin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 133 artiklaa soveltuvin osin.

35 artikla

Asiantuntijat

Asiantuntijoiden valinnassa virasto voi soveltaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 287 artiklan säännöksiä, jollei ohjelman, jonka täytäntöönpano on annettu viraston tehtäväksi, perussäädöksessä ole vahvistettu jotain erityistä menettelyä. Tällaisille asiantuntijoille maksetaan etukäteen ilmoitettuun kiinteämääräiseen summaan perustuva korvaus, ja heidät valitaan heidän ammatillisen pätevyytensä perusteella.

Ulkopuoliset asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella sekä syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja eturistiriitojen välttämisen periaatteiden mukaisesti.

36 artikla

Avustukset

Avustuksiin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 VI osastoa, jollei perustamissäädöksen erityisistä säännöksistä muuta johdu.

37 artikla

Palkinnot

1. Palkintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 VII osastoa, jollei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

2. Jos palkintokilpailun yksikköarvo on vähintään 10 000 euroa, sen julkaisemisen edellytyksenä on, että se on esitetty viraston suunnittelukehyksessä.

38 artikla

Muutoksenhakukeinoista ilmoittaminen

1. Jos tulojen ja menojen hyväksyjän menettelytoimi vaikuttaa haitallisesti hakijan, tarjoajan, tuensaajan tai toimeksisaajan oikeuksiin, siinä ilmoitetaan käytettävissä olevat hallinnolliset ja/tai oikeudelliset muutoksenhakukeinot toimen riitauttamiseksi.

2. Erityisesti on ilmoitettava muutoksenhaun luonne, elin tai elimet, joiden käsiteltäväksi asia voidaan antaa, sekä muutoksenhakukeinojen käytön määräajat.

6 LUKU

Kirjanpito

39 artikla

Kirjanpitoon sovellettavat säännöt

Viraston on käytettävä kirjanpitojärjestelmää, joka tuottaa täsmällistä, täydellistä ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti.

Viraston tilinpitäjä vahvistaa kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti laaditut säännöt. Tilinpitäjä voi poiketa näistä standardeista, jos hän katsoo sen olevan tarpeen, jotta voidaan antaa oikea ja riittävä kuva varoista ja veloista, kuluista, tuotoista sekä kassavirrasta. Jos tilinpitäjä poikkeaa olennaiselta osin näistä standardeista, tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa ilmoitetaan tästä seikasta ja annetaan sille perustelut.

40 artikla

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan niiden merkityksellisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja ymmärrettävyys. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan 39 artiklan mukaisesti.

41 artikla

Kirjanpitojärjestelmä

1. Kirjanpitojärjestelmä muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

2. Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimet, jotka vaikuttavat viraston taloudelliseen asemaan, rahoitustilanteeseen, varoihin ja velkoihin.

3. Talousarviokirjanpidon seurataan yksityiskohtaisesti viraston talousarvion toteuttamista. Siihen on kirjattava kaikki talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

42 artikla

Omaisuusluettelot

Viraston on laadittava omaisuusluettelot, joista käy ilmi kaikkien sen varallisuuteen kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä rahoitusomaisuuden määrä ja arvo. Viraston on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

7 LUKU

Ulkoinen tarkastus ja petostentorjunta

43 artikla

Ulkoinen tarkastus

1. Johtokunta nimittää tilintarkastuslautakunnan suorittamaan viraston hallinnollisen ja toimintatalousarvion, tilinpäätöksen ja tilinpäätöslaskelmien ulkoisen tarkastuksen. Tarkastus suoritetaan hyväksyttyjen kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti ja, jos johtokunta antaa hyväksyntänsä, lisätoimeksiannon mukaisesti.

Lautakunta antaa vähintään kolmen vuoden välein riippumattomia vakuutuksia ja lausuntoja johtokunnalle siitä, että viraston toimet on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Tämän tehtävän suorittamiseksi lautakunta voi turvautua väliaikaiseen lisähenkilöstöön johtokunnan kanssa sovitun mukaisesti.

2. Tilintarkastuslautakunta muodostuu vähintään kolmesta tilintarkastajasta, jotka ovat eri osallistuvista jäsenvaltioista, ja heitä avustaa lautakunnan nimeämä henkilöstö. Tällaiset henkilöstön jäsenet voivat toimia tehtävissään niin kauan kuin heidät nimittänyt tilintarkastuslautakunnan jäsen toimii tehtävässään.

3. Tilintarkastuslautakunnan jäsenet nimitetään kolmen peräkkäisen tilintarkastuksen ajaksi. On huolehdittava oikeudenmukaisesta vuorottelusta niiden osallistuvien jäsenvaltioiden kesken, jotka haluavat antaa käyttöön tilintarkastajia.

4. Johtokunta nimittää tilintarkastuslautakunnan jäsenet osallistuvien jäsenvaltioiden esittämien ehdokkaiden joukosta. Ehdokkaiden on mieluiten oltava osallistuvien jäsenvaltioiden korkeimman kansallisen tilintarkastuslaitoksen jäseniä ja heidän on annettava riittävät takeet turvallisuudesta ja riippumattomuudesta. Heidän on oltava tarpeen mukaan käytettävissä viraston puolesta suoritettaviin tehtäviin. Näitä tehtäviä suoritettaessa

a)	lautakunnan jäsenten ja heidän avustajiensa palkan maksaa tilintarkastuselin, jonka palveluksessa he ovat, ja virasto maksaa vain heidän virkamatkakulunsa viraston säännöissä säädetyin perustein;

b)	jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan neuvoja muilta kuin johtokunnalta; tilintarkastustehtävässään tilintarkastuslautakunta ja sen jäsenet ovat täysin riippumattomia ja vastuussa ainoastaan ulkoisen tarkastuksen suorittamisesta;

c)	jäsenet selvittävät toimeksiantonsa tulokset vain johtokunnalle;

d)	jäsenet tarkistavat, että viraston hallinnoimat tulot ja menot on toteutettu sovellettavaa lainsäädäntöä sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen.

5. Tilintarkastuslautakunta valitsee joka vuosi puheenjohtajansa tulevaa varainhoitovuotta varten. Se hyväksyy jäsentensä suorittamiin tilintarkastuksiin sovellettavat säännöt, jotka ovat korkeimpien kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaiset. Tilintarkastuslautakunta hyväksyy jäsentensä laatimat tilintarkastuskertomukset ennen niiden toimittamista toimitusjohtajalle ja johtokunnalle.

6. Tilintarkastajien on huolehdittava tilintarkastustehtävänsä kuluessa tietoonsa saamien tietojen salassapidosta ja tietosuojasta kyseisiin tietoihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

7. Tilintarkastajilla on oikeus saada viipymättä ja ilman ennakkovaroitusta tutustua tuloja ja menoja koskeviin asiakirjoihin ja millä tahansa tietovälineillä tallennettuihin tietoihin sekä pääsy tiloihin, joissa kyseisiä asiakirjoja ja tietovälineitä säilytetään. He voivat tehdä niistä kopioita. Viraston tulojen ja menojen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden on avustettava toimitusjohtajaa ja menojen tilintarkastuksesta vastaavia henkilöitä siinä määrin kuin se on tarpeen näiden toimeksiannon toteuttamiseksi. Tilintarkastukseen liittyvät menot katetaan yleisestä talousarviosta.

8. Johtokunta voi toimitusjohtajan tai jonkin jäsenvaltion ehdotuksesta päättää tapauskohtaisesti käyttää muita ulkoisia elimiä erityisiin tarkastuksiin koordinoiden toimet tilintarkastuslautakunnan toimeksiannon kanssa.

9. Osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset tilintarkastusviranomaiset voivat erityistapauksissa omalla kustannuksellaan ja johtokunnan suostumuksella saada kaikki tiedot ja tarkastaa kaikki asiakirjat, jotka ne katsovat tarpeellisiksi kunkin kansallisen osuuden tarkastamiseksi tai hallitukselle ja parlamentille raportoimiseksi, rajoittamatta muiden osallistuvien jäsenvaltioiden oikeuksia ja tilintarkastuslautakunnan vastuuta sekä noudattaen viraston sääntöjä, etenkin tietosuojasääntöjä.

44 artikla

Vuotuinen tilintarkastus ja vastuuvapaus viraston talousarvion toteuttamisesta

1. Toimitusjohtaja toimittaa varainhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä tilintarkastuslautakunnalle tarkastelua ja lausuntoa varten ehdotuksen 19 artiklassa tarkoitetuksi viraston vuotuiseksi tilinpäätökseksi.

2. Tilintarkastuslautakunta toimittaa varainhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä toimitusjohtajalle vuotuisen tilintarkastuskertomuksensa, johon sisältyy lautakunnan lausunto ja huomautukset 1 kohdassa tarkoitetusta ehdotuksesta vuotuiseksi tilinpäätökseksi.

3. Toimitusjohtaja toimittaa varainhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden heinäkuun 15 päivään mennessä johtokunnalle lopullisen tarkastetun vuotuisen tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä viraston vastaukset.

4. Johtokunta hyväksyy tarkastetun vuotuisen tilinpäätöksen varainhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden lokakuun 30 päivään mennessä ja myöntää toimitusjohtajalle ja tilinpitäjälle vastuuvapauden varainhoitovuodelta.

5. Kun johtokunta on hyväksynyt tarkastetun vuotuisen tilinpäätöksen, siitä ilmoitetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6. Tilinpitäjän on säilytettävä kirjanpito ja omaisuusluettelo kokonaisuudessaan viiden vuoden ajan siitä päivästä, jona häntä koskeva vastuuvapaus on myönnetty.

45 artikla

OLAF

1. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla tehtäviä selvityksiä ja tarkastuksia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) No 883/2013 (10) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (11) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö viraston rahoittamaan avustukseen tai hankintaan petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa viraston taloudellisiin etuihin.

2. Viraston sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä säännökset, joilla nimenomaisesti annetaan tilintarkastuslautakunnalle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

IV OSASTO

LISÄTULOIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

46 artikla

Lisätulot

1. Virasto voi päätöksen (YUTP) 2015/1835 2 artiklan mukaisen tehtävänsä puitteissa ottaa vastaan lisätuloja tiettyyn tarkoitukseen:

a)	unionin yleisestä talousarviosta tapauskohtaisesti ja noudattaen täysin siihen sovellettavia sääntöjä, menettelyjä ja päätöksentekotapoja;

b)	jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta tai muilta kolmansilta osapuolilta, jollei johtokunta toisin päätä kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut tällaiset tiedot virastolta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tulo voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on osoitettu.

3. Lisätulojen hallinnointiin liittyvät hallinnolliset lisäkustannukset katetaan tarvittaessa kyseessä oleviin lisätuloihin liittyvästä talousarviosta.

4. Edellä olevan III osaston 2–7 luvun säännöksiä sovelletaan lisätuloihin, jollei asiaankuuluvissa sopimuksissa määrätä erilaisista säännöistä, joiden on joka tapauksessa oltava II osastossa vahvistettujen talousarvioperiaatteiden mukaisia.

5. Mahdollinen lisätuloista johtuva ylijäämä toteuttamiskauden lopussa katsotaan niiden antamiseen osallistuneiden toimijoiden käytettävissä olevaksi määrärahaksi, joka palautetaan niille. Niitä voidaan käyttää myös muihin asiaankuuluvissa sopimuksissa määrättyihin tarkoituksiin tai, jollei johtokunta toisin päätä kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut tällaiset tiedot virastolta, muihin asianomaisen toimijan ehdottamiin tarkoituksiin.

6. Tilinpitäjä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lisätulojen ja niitä vastaavien määrärahojen käyttöä seurataan erikseen. Näin ollen lisätuloista johtuvista rahoitusosuuksista pidetään kirjaa erikseen, ja ne käytetään sen tarkoituksen mukaisesti, johon ne on osoitettu. Avoimuuden vuoksi ne myös talletetaan erillisille pankkitileille. Lisäksi ne esitetään erikseen 21 artiklassa säädetyssä viraston talousarvion toteuttamista koskevassa selvityksessä.

V OSASTO

AD HOC -TOIMIIN LIITTYVIIN TALOUSARVIOIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

47 artikla

Viraston suorittama ad hoc -toimiin liittyvien talousarvioiden hallinnointi

1. Johtokunta voi päättää toimitusjohtajan tai jäsenvaltion ehdotuksesta, että jäsenvaltiot voivat antaa viraston vastattavaksi tiettyjen viraston toimialaan kuuluvien toimien hallinnoinnin ja varainhoidon päätöksen (YUTP) 2015/1835 IV luvun mukaisesti.

2. Johtokunta voi viraston ad hoc -hankkeiden ja -ohjelmien yhteydessä kyseisiin toimiin liittyvien järjestelyjen ehtojen mukaisesti valtuuttaa viraston tekemään sopimuksia ja avustussopimuksia sekä keräämään asianomaisilta jäsenvaltioilta tarvittavat osuudet etukäteen ja jäsenvaltioiden budjettirajoitukset huomioon ottaen tällaisten sopimusten ja avustussopimusten noudattamiseksi.

3. Tämän päätöksen III osaston 2–7 luvun säännöksiä sovelletaan päätöksen (YUTP) 2015/1835 19 tai 20 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin ad hoc -toimiin, jollei ohjelman tai hankkeen perussäädöksissä säädetä erilaisista säännöistä, joiden on joka tapauksessa oltava tämän päätöksen II osastossa vahvistettujen talousarvioperiaatteiden mukaisia.

4. Mahdollinen ad hoc -hankkeista tai -ohjelmista johtuva ylijäämä katsotaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja mahdollisten muiden niiden toteuttamiseen osallistuneiden toimijoiden käytettävissä olevaksi määrärahaksi, joka palautetaan niille toteuttamiskauden lopussa tai käytetään muihin asiaankuuluvissa sopimuksissa määrättyihin tai asiaankuuluvan jäsenvaltion tai toimijan päättämiin tarkoituksiin.

VI OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

48 artikla

Muutokset

Viittausten asetukseen (EU, Euratom) N:o 966/2012 katsotaan sisältävän myös sen muutokset.

49 artikla

Päätöksen 2007/643/YUTP kumoaminen

Kumotaan päätös 2007/643/YUTP.

50 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LAJČÁK

(1) EUVL L 266, 13.10.2015, s. 55.

(2) EUVL L 269, 12.10.2007, s. 1.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(4) Neuvoston päätös (EU) 2016/1351, annettu 4 päivänä elokuuta 2016, Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä ja päätöksen 2004/676/EY kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(5) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(6) Neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom, tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(11) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 219

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 12. elokuu 2016

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1351, annettu 4 päivänä elokuuta 2016, Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä ja päätöksen 2004/676/EY kumoamisesta	1
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1352, annettu 4 päivänä elokuuta 2016, Euroopan puolustusviraston palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä ja päätöksen 2004/677/EY kumoamisesta	82
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1353, annettu 4 päivänä elokuuta 2016, Euroopan puolustusviraston varainhoitosäännöistä ja päätöksen 2007/643/YUTP kumoamisesta	98