2.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 208/6

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/1315,

annettu 18 päivänä heinäkuuta 2016,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosioinnista tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaatiokomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta, joka koskee käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (alkuperätuotteet) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan mainitun sopimuksen pöytäkirjan 3 väliaikaista muuttamista Syyrian konfliktia pakenevien pakolaisten tukemiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. Sopimuksen 89 artiklalla perustettiin assosiaationeuvosto, joka tarkastelee kaikkia sopimuksen puitteissa esille tulevia tärkeitä kysymyksiä ja kaikkia muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä kummankin osapuolen etua koskevia kysymyksiä.

(2)	Sopimuksen 92 artiklalla perustettiin assosiaatiokomitea, joka vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta ja jolle assosiaationeuvosto voi siirtää toimivaltansa kokonaan tai osittain.

(3)	Sopimuksen 94 artiklan 1 kohdan nojalla assosiaatiokomitea on toimivaltainen päättämään sopimuksen hallinnoinnista ja asioista niillä aloilla, joita koskevan päätösvaltansa assosiaationeuvosto on sille siirtänyt.

(4)	Neuvoston ja komission päätöksen 2002/357/EY, EHTY (2) 2 artiklan mukaisesti unionin kannasta assosiaatiokomiteassa päättää neuvosto komission ehdotuksesta.

(5)	Sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 39 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna EU–Jordania-assosiaationeuvoston päätöksellä N:o 1/2006 (3), assosiaatiokomitea voi päättää kyseisen pöytäkirjan määräysten muuttamisesta.

(6)	Jordanian hašemiittinen kuningaskunta, jäljempänä ’Jordania’, toimitti kansainväliselle yhteisölle ehdotuksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta Syyrian pakolaiskriisiä koskeviin taloudellisiin tukitoimiin.

(7)

Lontoossa 4 päivänä helmikuuta 2016 järjestetyssä Syyrian ja alueen tukemista koskevassa kansainvälisessä konferenssissa Jordania ilmoitti, että se aikoo antaa Syyrian pakolaisille luvan osallistua Jordanian virallisille työmarkkinoille, ja esitti joukon tähän liittyviä toimia, jotka se toteuttaa vaiheittain niin, että Syyrian pakolaisille luodaan noin 200 000 työpaikkaa.

(8)	Tähän aloitteeseen liittyen Jordania esitti 12 päivänä joulukuuta 2015 pyynnön alkuperäsääntöjen tilapäisestä lieventämisestä sopimuksen nojalla, jotta lisättäisiin Jordanian vientiä unioniin ja luotaisiin uusia työpaikkoja etenkin Syyrian pakolaisille.

(9)

Tarkasteltuaan Jordanian pyyntöä neuvosto unionin puolesta pitää perusteltuna hyväksyä täydentäviä alkuperäsääntöjä, jotka tähän päätökseen liitetyn assosiaatiokomitean päätösluonnoksen, jäljempänä ’assosiaatiokomitean päätösluonnos’, liitteessä täsmennettyjen edellytysten – etenkin niiden, jotka koskevat asianomaisia tuotteita, tuotantoalueita ja uusien työpaikkojen luomista Syyrian pakolaisille – nojalla olisi tehtävä vaihtoehtoisiksi niille alkuperäsäännöille, joista määrätään sopimuksen pöytäkirjan 3 liitteessä II Jordaniasta tapahtuvan viennin osalta, ja joiden olisi oltava samoja, joita unioni soveltaa vähiten kehittyneistä maista tulevaan tuontiin yleisen tullietuusjärjestelmän ”kaikki paitsi aseet” -aloitteen nojalla.

(10)	Assosiaatiokomitean päätösluonnoksen liitettä olisi sovellettava 31 päivään joulukuuta 2026, ja siitä olisi tehtävä väliarviointi, jonka perusteella osapuolet voivat tarvittaessa tehdä mukautuksia assosiaatiokomitean päätöksellä.

(11)

Se, että Jordania saavuttaisi tavoitteensa noin 200 000 työpaikan luomisesta Syyrian pakolaisille, olisi merkittävä saavutus, myös assosiaatiokomitean päätösluonnoksen täytäntöönpanon osalta. Kunhan tämä tavoite on saavutettu, unioni ja Jordania tarkastelevat tämän mukaisesti mahdollisuutta yksinkertaistaa edelleen niitä edellytyksiä, joilla Jordaniassa olevat tuottajat voivat hyötyä assosiaatiokomitean päätöksestä.

(12)

Assosiaatiokomitean päätösluonnoksen liitteen soveltamiseen olisi liityttävä asianmukaisia seuranta- ja raportointivelvoitteita, ja assosiaatiokomitean päätöksen liitteen soveltaminen olisi voitava keskeyttää, jos sen soveltamisen edellytykset eivät enää täyty tai jos suojatoimenpiteitä koskevat edellytykset täyttyvät,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Sopimuksen 92 artiklan mukaisesti perustetussa EU–Jordania-assosiaatiokomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävä kanta, joka koskee käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (alkuperätuotteet) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan mainitun sopimuksen pöytäkirjan 3 väliaikaista muuttamista, perustuu tähän päätökseen liitettyyn assosiaatiokomitean päätösluonnokseen.

2. Unionin edustajat assosiaatiokomiteassa voivat sopia vähäisistä teknisistä korjauksista assosiaatiokomitean päätösluonnokseen ilman uutta neuvoston päätöstä.

2 artikla

Kun assosiaatiokomitean päätös on hyväksytty, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 18 päivänä heinäkuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI

(1) EYVL L 129, 15.5.2002, s. 3.

(2) Neuvoston ja komission päätös 2002/357/EY, EHTY, tehty 26 päivänä maaliskuuta 2002, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen assosiaation perustavan Euro–Välimeri-sopimuksen tekemisestä (EYVL L 129, 15.5.2002, s. 1).

(3) EU–Jordania-assosiaationeuvoston päätös N:o 1/2006, tehty 15 päivänä kesäkuuta 2006, Euro–Välimeri-sopimuksen käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (”alkuperätuotteet”) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 3 muuttamisesta (EUVL L 209, 31.7.2006, s. 30).

LUONNOS

EU:N JA JORDANIAN ASSOSIAATIOKOMITEAN PÄÄTÖS N:o [1]/2016,

annettu [x päivänä x kuuta] 2016,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen assosiaation perustavan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjan 3 niiden määräysten muuttamisesta, jotka koskevat käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (alkuperätuotteet) määrittelyä ja luetteloa ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta tietyt tuoteluokat, jotka on valmistettu tietyillä kehittämis- ja teollisuusalueilla ja jotka liittyvät työpaikkojen luomiseen Syyrian pakolaisille ja jordanialaisille, voivat saada alkuperäaseman

EU:N JA JORDANIAN ASSOSIAATIOKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen assosiaation perustavan Euro–Välimeri-sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 94 artiklan ja sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 39 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jordanian hašemiittinen kuningaskunta, jäljempänä ’Jordania’, toimitti kansainväliselle yhteisölle ehdotuksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta Syyrian pakolaiskriisiä koskeviin taloudellisiin tukitoimiin ja osana tätä aloitetta esitti 12 päivänä joulukuuta 2015 pyynnön sopimuksen nojalla sovellettavien alkuperäsääntöjen tilapäisestä lieventämisestä, jotta lisättäisiin Jordanian vientiä unioniin ja luotaisiin uusia työpaikkoja etenkin Syyrian pakolaisille mutta myös jordanialaisille.

(2)

Lontoossa 4 päivänä helmikuuta 2016 järjestetyssä Syyrian ja alueen tukemista koskevassa kansainvälisessä konferenssissa Jordania ilmoitti, että se aikoo edistää Syyrian pakolaisten osallistumista Jordanian virallisille työmarkkinoille ja tarjota tähän liittyen 50 000 uutta työpaikkaa Syyrian pakolaisille vuoden kuluessa konferenssista niin, että yleisenä tavoitteena on kohottaa tämä määrä noin 200 000 työpaikkaan seuraavien vuosien aikana.

(3)

Sovellettavien alkuperäsääntöjen tilapäinen lieventäminen mahdollistaisi sen, että tiettyihin Jordaniassa tuotettuihin tavaroihin sovelletaan vähemmän tiukkoja alkuperäsääntöjä määritettäessä etuuskohteluun oikeuttavaa tuontia unioniin kuin muutoin sovellettaisiin. Tämä sovellettavien alkuperäsääntöjen tilapäinen lieventäminen olisi osa unionin tukea Jordanialle Syyrian kriisin yhteydessä, ja sillä on tarkoitus vähentää kustannuksia, joita aiheutuu Syyrian pakolaisten suuren määrän vastaanottamisesta.

(4)	Unioni katsoo, että pyydetty alkuperäsääntöjen lieventäminen edistäisi yleistä tavoitetta noin 200 000 työpaikan luomisesta Syyrian pakolaisille.

(5)	Alkuperäsääntöjen lieventämiseen sovellettaisiin tiettyjä edellytyksiä, jotta varmistetaan, että etu tarjotaan viejille, jotka edistävät Jordanian pyrkimystä työllistää Syyrian pakolaisia.

(6)	Tämän päätöksen liitettä sovelletaan tavaroihin, jotka on tuotettu tietyillä Jordanian kehittämis- ja teollisuusalueilla sijaitsevissa tuotantolaitoksissa ja jotka edistävät työpaikkojen luomista Syyrian pakolaisille ja Jordanian kansalaisille.

(7)	Aloitteen tavoitteena on kannustaa kauppaa ja investointeja näillä kehittämis- ja teollisuusalueilla ja edistää näin parempia taloudellisia mahdollisuuksia ja työllisyysmahdollisuuksia Syyrian pakolaisille ja Jordanian kansalaisille.

(8)

Sopimuksen pöytäkirjan 3 liitettä II olisi näin ollen täydennettävä täsmentämällä luetteloa ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta tällaiset tuotteet voivat saada alkuperäaseman. Tämän valmistus- tai käsittelytoimia koskevan täydentävän luettelon olisi perustuttava alkuperäsääntöihin, joita unioni soveltaa tuontiin vähiten kehittyneistä maista yleisen tullietuusjärjestelmän ”kaikki paitsi aseet” -aloitteen nojalla.

(9)

Olisi säädettävä mahdollisuudesta keskeyttää tilapäisesti tämän päätöksen liitteen, jossa vahvistetaan tiettyyn tuotantolaitokseen liittyviä valmistus- ja käsittelytoimia koskeva täydentävä luettelo, soveltaminen, jos kyseinen laitos ei täytä tämän päätöksen liitteessä olevassa 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

(10)

Olisi myös voitava keskeyttää tilapäisesti tämän päätöksen liitteen soveltaminen siltä osin kuin on kyse tämän päätöksen liitteessä olevassa 2 artiklassa luetelluista tuotteista, joita tuodaan sellaisia kasvavia määriä ja sellaisilla edellytyksillä, että ne aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavaa vahinkoa samankaltaisten tai suorassa kilpailussa olevien tuotteiden unionin tuottajille koko unionissa tai joillakin sen alueilla taikka vakavia häiriöitä jollakin unionin talouden sektorilla sopimuksen 24 ja 26 artiklan mukaisesti.

(11)

Tämän päätöksen olisi oltava voimassa rajoitetun ajan, joka riittää tarjoamaan kannustimen uusien investointien ja työpaikkojen luomiseksi, ja sen voimassaolon olisi näin ollen päätyttävä 31 päivänä joulukuuta 2026. Unioni ja Jordania tekevät väliarvioinnin tämän päätöksen liitteessä olevan 1 artiklan 7 kohdan nojalla, ja ne voivat muuttaa tämän päätöksen liitettä assosiaatiokomitean päätöksellä tämän päätöksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella.

(12)

Se, että Jordania saavuttaisi 4 päivänä helmikuuta 2016 järjestetyn kansainvälisen konferenssin puitteessa asetetun tavoitteensa noin 200 000 työpaikan luomisesta Syyrian pakolaisille, olisi merkittävä saavutus, myös tämän päätöksen täytäntöönpanon osalta, ja tällöin unioni ja Jordania harkitsevat tämän tukitoimenpiteen yksinkertaistamista edelleen. Tämä edellyttäisi tämän päätöksen liitteen muuttamista assosiaatiokomitean päätöksellä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan ja täydennetään sopimuksen pöytäkirjan 3 liitettä II, joka sisältää luettelon ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman, tämän päätöksen liitteeseen sisältyvällä sopimuksen pöytäkirjan 3 liitteellä II a.

2 artikla

Tämän päätöksen liitteeseen sisältyvässä sopimuksen pöytäkirjan 3 liitteessä II a täsmennetään soveltamisedellytykset ja luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta Syyrian pakolaisten työllistämiseen liittyvillä tietyillä maantieteellisillä alueilla valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman.

3 artikla

Liite on erottamaton osa tätä päätöstä.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona assosiaatiokomitea hyväksyy sen.

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2026 saakka.

Tehty [Ammanissa][Brysselissä] [x päivänä x kuuta] 2016

EU:n ja Jordanian assosiaatiokomitean puolesta

LIITE

LIITE II a

LISÄYS LUETTELOON EI-ALKUPERÄAINEKSIIN SOVELLETTAVISTA VALMISTUS- TAI KÄSITTELYTOIMISTA, JOTKA ON TEHTÄVÄ, JOTTA VALMISTETTU TUOTE VOI SAADA ALKUPERÄASEMAN

1 artikla

Yhteiset määräykset

1. Jäljempänä 2 artiklassa lueteltuihin tuotteisiin voidaan soveltaa myös seuraavia sääntöjä niiden sääntöjen sijaan, jotka esitetään pöytäkirjan 3 liitteessä II, edellyttäen että nämä tuotteet täyttävät seuraavat edellytykset:

ei-alkuperäaineksiin sovellettavat valmistus- ja käsittelytoimet, jotka on tehtävä, jotta tuotteet voivat saada alkuperäaseman, on suoritettava tuotantolaitoksissa, jotka sijaitsevat jollakin seuraavista kehittämis- tai teollisuusalueista: Alhussein Bin Abdullah II Industrial City- Alkarak, Aljeeza Industrial Area- Amman, Alqastal Industrial Area- Amman, Al Quwayrah Industrial Area- Aqaba, Al Tajamuat Industrial City- Sahab, Dulail Industrial City- Zarqa, El-Hashmieh Industrial Area- Zarqa, El-Ressaiefeh Industrial Areas- Zarqa, El-Sukhneh Industrial Area- Zarqa, Irbid Development Zone and Irbid Alhassan Industrial City, King Abdullah II Bin Alhussein City- Sahab, King Hussein Bin Talal Development Zone- Mafraq (mukaan luettuna Mafraq Industrial City), Ma'an Development Zone- Ma'an, Marka Industrial Area- Amman, Muwaqqar Industrial City- Amman, Wadi El-Eisheh Industrial Area- Zarqa; ja

kussakin näillä kehittämis- tai teollisuusalueilla sijaitsevassa tuotantolaitoksessa, jossa tällaisia tuotteita valmistetaan tai käsitellään, kokonaistyövoimasta on Syyrian pakolaisia vähintään 15 prosenttia tämän liitteen voimaantuloa seuraavien ensimmäisen ja toisen vuoden aikana ja vähintään 25 prosenttia tämän liitteen voimaantuloa seuraavan kolmannen vuoden alusta. Asianomainen osuus lasketaan missä tahansa vaiheessa tämän liitteen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen vuosittain ottaen huomioon niiden Syyrian pakolaisten lukumäärä, joilla on virallinen ja ihmisarvoinen työpaikka – kokoaikaiseksi muutettuna – ja jotka ovat saaneet työluvan, joka on voimassa vähintään 12 kuukautta Jordanian sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2. Jordanian toimivaltaisten viranomaisten on seurattava 1 kohdassa säädettyjen edellytysten noudattamista, myönnettävä hyväksyntänumero nämä edellytykset täyttävien tuotteiden viejille ja peruutettava välittömästi tällainen hyväksyntänumero, jos edellytykset eivät enää täyty.

3. Tämän liitteen mukaisesti laaditussa alkuperäselvityksessä on oltava seuraava englanninkielinen merkintä: ”Derogation – Annex II(a) of Protocol 3 – name of the Development Zone or industrial area and authorisation number granted by the competent authorities of Jordan”.

4. Kun Jordanian tulliviranomaiset ilmoittavat Euroopan komissiolle tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, pyynnön esittäneille tulliviranomaisille tämän pöytäkirjan 33 artiklan 5 kohdan mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna EU–Jordania-assosiaationeuvoston päätöksellä N:o 1/2006 (1), tarkastuksen tuloksista, niiden on täsmennettävä, että 2 artiklassa luetellut tuotteet täyttävät 1 kohdassa säädetyt edellytykset.

5. Jos tarkastusmenettely tai muu käytettävissä oleva tieto näyttää osoittavan, että 1 kohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty, Jordanian on omasta aloitteestaan tai Euroopan komission taikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä suoritettava tarvittavat tutkimukset tai toteutettava tarvittavat toimenpiteet tutkimusten suorittamiseksi asianmukaista kiireellisyyttä noudattaen, jotta tällaiset rikkomukset voidaan todeta ja estää. Euroopan komissio taijäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat osallistua näihin tutkimuksiin.

6. Jordanian on toimitettava kunakin vuonna tämän liitteen voimaantulon jälkeen Euroopan komissiolle raportti tämän liitteen toiminnasta ja vaikutuksista, mukaan luettuna tuotanto- ja vientitilastot 8-numerotasolla tai mahdollisimman yksityiskohtaisella tasolla, ja luettelo, jossa yksilöidään kehittämis- ja teollisuusalueilla tuotantoa harjoittavat yritykset ja täsmennetään niiden työllistämien Syyrian pakolaisten prosenttiosuus vuosittain. Osapuolten on tarkasteltava yhdessä näitä raportteja ja tämän liitteen täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyviä mahdollisia kysymyksiä assosiaatiosopimuksen nojalla perustettujen elinten puitteissa ja etenkin teollisuuden, kaupan ja palvelujen alakomiteassa. Osapuolten on myös harkittava asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden, kuten Kansainvälisen työjärjestön ja Maailmanpankin, osallistumista seurantaprosessiin.

7. Osapuolten on tehtävä neljän vuoden kuluttua tämän liitteen voimaantulosta väliarviointi sen määrittämiseksi, olisiko liitteen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten ja Syyrian konfliktin kehittymisen perusteella syytä tehdä muutoksia. Assosiaatiokomitea voi tämän väliarvioinnin perusteella harkita tähän liitteeseen mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

8. Kun Jordania on saavuttanut tavoitteensa Syyrian pakolaisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämisestä myöntämällä noin 200 000 työlupaa Syyrian pakolaisille, osapuolet harkitsevat tämän liitteen määräysten yksinkertaistamista edelleen Syyrian pakolaiskriisissä tapahtunut kehitys huomioon ottaen. Assosiaatiokomitea voi muuttaa tätä liitettä tätä varten.

a)	Unioni voi saattaa asian assosiaatiokomitean käsiteltäväksi, jos unioni katsoo, että on riittämätöntä näyttöä siitä, että Jordania tai tietty tuotantolaitos noudattaa 1 kohdassa määrättyjä edellytyksiä. Käsittelypyynnössä on yksilöitävä, johtuuko 1 kohdassa määrättyjen edellytysten noudattamatta jättäminen Jordaniasta tai tietystä tuotantolaitoksesta.
b)	Jos assosiaatiokomitea ei 90 päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, ilmoita, että 1 kohdassa määrättyjen edellytysten noudattaminen on varmistettu, tai muuta tätä liitettä, tämän liitteen soveltaminen keskeytetään. Keskeyttäminen on laajuudeltaan se, jonka unioni on yksilöinyt assosiaatiokomitealle esitetyssä käsittelypyynnössä.
c)	Assosiaatiokomitea voi myös päättää pidentää 90 päivän kautta, jolloin keskeyttäminen tulee voimaan, jos assosiaationeuvosto ei ole toteuttanut mitään b alakohdassa yksilöityjä toimia pidennetyn ajanjakson aikana.
d)	Tämän liitteen soveltaminen voi jatkua, jos assosiaatiokomitea niin päättää.
e)	Keskeyttämisen tapauksessa liitettä sovelletaan edelleen 4 kuukauden ajan tuotteisiin, jotka ovat kauttakuljetuksessa tai tilapäisessä varastossa tullivarastossa tai vapaa-alueella unionissa liitteen tilapäisen keskeyttämisen voimaantulopäivänä ja joiden osalta oli tehty asianmukainen alkuperäselvitys tämän liitteen määräysten mukaisesti ennen tilapäisen keskeyttämisen voimaantulopäivää.

10. Jos 2 artiklassa lueteltua tuotetta, johon sovelletaan tätä liitettä, tuodaan sellaisia kasvavia määriä ja sellaisilla edellytyksillä, että ne aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavaa vahinkoa samankaltaisten tai suorassa kilpailussa olevien tuotteiden unionin tuottajille koko unionissa tai joillakin sen alueilla taikka vakavia häiriöitä jollakin unionin talouden sektorilla sopimuksen 24 ja 26 artiklan mukaisesti, unioni voi saattaa asian assosiaatiokomitean tarkasteltavaksi. Jos 90 päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu assosiaatiokomitean käsiteltäväksi, assosiaatiokomitea ei ole antanut päätöstä, jolla lopetetaan tällainen vakava vahinko tai sen uhka tai vakavat häiriöt, taikka jos asiassa ei ole päästy muuhun tyydyttävään ratkaisuun, tämän liitteen soveltaminen keskeytetään kyseisen tuotteen osalta, kunnes assosiaatiokomitea antaa päätöksen, jossa ilmoitetaan, että tällaiset häiriöt ovat loppuneet, tai kunnes osapuolet ovat päässeet tyydyttävään ratkaisuun, josta ilmoitetaan assosiaatiokomitealle.

11. Tätä liitettä sovelletaan assosiaatiokomitean päätöksen, johon se on liitetty, voimaantulosta lähtien 31 päivään joulukuuta 2026.

2 artikla

Luettelo tuotteista sekä vaadituista valmistus- ja käsittelytoimista

Jäljempänä esitetään luettelo tuotteista, joihin tätä liitettä sovelletaan, sekä valmistus- ja käsittelytoimia koskevat säännöt, joita voidaan soveltaa vaihtoehtona liitteessä II luetelluille säännöille.

Sopimuksen pöytäkirjan 3 liitettä I, joka sisältää alkuhuomautukset sopimuksen pöytäkirjan 3 liitteessä II olevaan luetteloon, sovelletaan soveltuvin osin jäljempänä olevaan luetteloon, seuraavin muutoksin:

Lisätään 5.2 huomautuksen toiseen alakohtaan seuraavat perusaineet:

—	lasikuidut;

—	metallikuidut.

Korvataan 7.3 huomautuksen teksti seuraavasti:

Nimikkeissä ex 2707 ja 2713 yksinkertaiset toimet kuten puhdistus, dekantointi, suolan poisto, veden erotus, suodatus, värjäys, merkintä ja rikkipitoisuuden lisääminen sekoittamalla tuotteita, joilla on erilaiset rikkipitoisuudet, tai näiden toimien tai niitä vastaavien toimien yhdistelmät eivät anna alkuperäasemaa.

ex 25 ryhmä

suola; rikki; maa- ja kivilajit; kipsi, kalkki ja sementti; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 2519

Murskattu luonnon magnesiumkarbonaatti (magnesiitti) ilmanpitävissä astioissa ja magnesiumoksidi, myös puhdas, ei kuitenkaan sulatettu magnesiumoksidi (magnesia) tai perkipoltettu (sintrattu) magnesiumoksidi

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista Luonnon magnesiumkarbonaattia (magnesiittia) voidaan kuitenkin käyttää

ex 27 ryhmä

Kivennäispolttoaineet, kivennäisöljyt ja niiden tislaustuotteet; bitumiset aineet; kivennäisvahat, lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 2707

Korkean lämpötilan kivihiilitervasta tislaamalla saatujen kivennäisöljyjen kaltaiset öljyt, joissa aromaattisten aineosien paino ylittää muiden kuin aromaattisten aineosien painon ja joista 250 °C:seen tislattaessa tislautuu yli 65 tilavuusprosenttia (myös bensiini- ja bentsoliseokset), moottori- tai muuna polttoaineena käytettävät

Puhdistustoiminnot ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely (2)

tai

Muut toiminnot, joissa kaikki käytetyt ainekset luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

2710

Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa'at; muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia; jäteöljyt

Puhdistustoiminnot ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely (3)

tai

2711

Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt

Puhdistustoiminnot ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely

tai

2712

Vaseliini; parafiini, mikrokiteinen maaöljyvaha, puristettu parafiini (slack wax), otsokeriitti, ruskohiilivaha, turvevaha ja muut kivennäisvahat sekä niiden kaltaiset synteettisesti tai muulla menetelmällä valmistetut tuotteet, myös värjätyt

Puhdistus ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely (3)

tai

2713

Maaöljykoksi, maaöljybitumi ja muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet

Puhdistus ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely (2)

tai

ex 28 ryhmä

Kemialliset alkuaineet ja epäorgaaniset yhdisteet; jalometallien, harvinaisten maametallien, radioaktiivisten alkuaineiden ja isotooppien orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 2811

Rikkitrioksidi

Valmistus rikkidioksidista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 2840

Natriumperboraatti

Valmistus dinatriumtetraboraattipentahydraatista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

2843

Kolloidiset jalometallit; jalometallien epäorgaaniset tai orgaaniset yhdisteet, myös kemiallisesti määrittelemättömät; jalometallien amalgaamat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen 2843 aineksista

ex 2852

–	Elohopeayhdisteet – sisäiset eetterit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista. Kaikkien käytettyjen nimikkeen 2909 ainesten arvo saa kuitenkin olla enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

–	Elohopeayhdisteet – nukleiinihapot ja niiden suolat, myös kemiallisesti määrittelemättömät; muut heterosykliset yhdisteet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista. Käytettyjen nimikkeiden 2852 , 2932 , 2933 ja 2934 ainesten arvo saa kuitenkin olla enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 29 ryhmä

Orgaaniset kemialliset yhdisteet; eivät kuitenkaan seuraavat:

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 2905

Tämän nimikkeen alkoholien ja etanolin metallialkoholaatit; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen 2905 aineksista. Tämän nimikkeen metallialkoholaatteja voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

2905 43 ;

2905 44 ;

2905 45

Mannitoli; D-glusitoli (sorbitoli); Glyseroli

Valmistus minkä tahansa alanimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman alanimikkeen aineksista. Saman alanimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

2915

Tyydyttyneet asykliset monokarboksyylihapot sekä niiden anhydridit, halogenidit, peroksidit ja peroksihapot; niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista. Kaikkien käytettyjen nimikkeiden 2915 ja 2916 ainesten arvo saa kuitenkin olla enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 2932

–	Sisäiset eetterit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista. Kaikkien käytettyjen nimikkeen 2909 ainesten arvo saa kuitenkin olla enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

–	Sykliset asetaalit ja sisäiset puoliasetaalit sekä niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

2933

Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan typpiheteroatomin tai -atomeja

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista. Kaikkien käytettyjen nimikkeiden 2932 ja 2933 ainesten arvo saa kuitenkin olla enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

2934

Nukleiinihapot ja niiden suolat, myös kemiallisesti määrittelemättömät; muut heterosykliset yhdisteet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista. Kaikkien käytettyjen nimikkeiden 2932 , 2933 ja 2934 ainesten yhteisarvo ei kuitenkaan saa olla yli 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

31 ryhmä

Lannoitteet

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

32 ryhmä

Parkitus- ja värjäysuutteet; tanniinit ja niiden johdannaiset; värit, pigmentit ja muut väriaineet; maalit ja lakat; kitti sekä muut täyte- ja tiivistystahnat; painovärit, muste ja tussi

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 33 ryhmä

Haihtuvat öljyt ja resinoidit; hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet; eivät kuitenkaan seuraavat:

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3301

Haihtuvat öljyt (terpeenittömät tai terpeenipitoiset), myös jähmeät (concretes) ja vahaa poistamalla saadut nesteet (absolutes); resinoidit; uutetut oleohartsit; haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset, kylmänä uuttamalla (enfleurage) tai maseroimalla saadut; terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä; haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös tämän nimikkeen eri ’tuoteryhmän’ (4) aineksista. Tuotteen oman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 34 ryhmä

Saippua ja suopa, orgaaniset pinta-aktiiviset aineet, pesuvalmisteet, voiteluvalmisteet, tekovahat, valmistetut vahat, kiillotus-, hankaus- ja puhdistusvalmisteet, kynttilät ja niiden kaltaiset tuotteet, muovailumassat, ”hammasvahat” ja kipsiin perustuvat hammaslääkinnässä käytettävät valmisteet;

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3404

Tekovahat ja valmistetut vahat:

—	jotka perustuvat parafiiniin, maaöljyvahoihin, bitumisista kivennäisistä saatuihin vahoihin, puristettuun parafiiniin (slack wax) tai öljyttömään parafiiniin (scale wax)

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

35 ryhmä

Valkuaisaineet; modifioidut tärkkelykset; liimat ja liisterit; entsyymit

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

37 ryhmä

Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 38 ryhmä

Erinäiset kemialliset tuotteet; eivät kuitenkaan seuraavat:

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3803

Puhdistettu mäntyöljy

Raa'an mäntyöljyn puhdistus

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3805

Puhdistettu sulfaattitärpättiöljy

Raa'an sulfaattitärpättiöljyn puhdistus tislaamalla tai raffinoimalla

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

3806 30

Hartsiesterit

Valmistus hartsihapoista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3807

Puutervapiki

Puutervan tislaus

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

3809 10

Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat; tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

3823

Teolliset monokarboksyylirasvahapot; puhdistuksessa saadut happamat öljyt; teolliset rasva-alkoholit

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen 3823 aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

3824 60

Sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva

Valmistus minkä tahansa alanimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman alanimikkeen ja alanimikkeen 2905 44 aineksista. Saman alanimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 39 ryhmä

Muovit ja muovitavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3907

–	Polykarbonaattikopolymeerista ja akryylinitriili-butadieeni-styreeni (ABS)-kopolymeerista valmistetut kopolymeerit

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

–	Polyesteri

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus tetrabromi-(bisfenoli A)-polykarbonaatista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3920

Ionomeerilevyt tai -kalvot

Valmistus osittain suolamuotoisesta kestomuovista, joka on eteenin ja pääasiallisesti sinkkiä ja natriumia olevilla metalli-ioneilla osittain neutraloidun metakryylihapon kopolymeeri

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 3921

Metalloidut muovikalvot

Valmistus erittäin läpinäkyvistä polyesterikalvoista, joiden paksuus on alle 23 mikronia (6)

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 40 ryhmä

Kumi ja kumitavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

4012

Uudelleen pinnoitetut tai käytetyt pneumaattiset ulkorenkaat, kumia; umpikumirenkaat, joustorenkaat, vaihdettavat ulkorenkaan kulutuspinnat sekä vannenauhat, kumia:

–	Uudelleen pinnoitetut pneumaattiset ulkorenkaat, umpikumirenkaat tai joustorenkaat, kumia

Käytettyjen renkaiden uudelleen pinnoittaminen

–

Muu

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi nimikkeiden 4011 tai 4012 aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 41 ryhmä

Raakavuodat ja -nahat (muut kuin turkisnahat) sekä muokattu nahka; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

4101 –4103

Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) raakavuodat ja -nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut; lampaan ja karitsan raakanahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös villapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin 41 ryhmän 1 huomautuksen c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat; muut raakavuodat ja -nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin 41 ryhmän 1 huomautuksen b tai c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

4104 –4106

Parkitut tai viimeistelemättömät vuodat ja nahat, villa- tai karvapeitteettömät, myös halkaistut, mutta ei enempää valmistetut

Alanimikkeeseen 4104 11 , 4104 19 , 4105 10 , 4106 21 , 4106 31 tai 4106 91 kuuluvien parkittujen tai esiparkittujen vuotien ja nahkojen uudelleenparkitus

tai

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

4107 , 4112 , 4113

Nahka, parkituksen tai viimeistelyn jälkeen edelleen valmistettu

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Alanimikkeiden 4104 41 , 4104 49 , 4105 30 , 4106 22 , 4106 32 ja 4106 92 aineksia voidaan käyttää ainoastaan, jos parkitut tai viimeistelemättömät vuodat ja nahat parkitaan uudelleen kuivina

42 ryhmä

Nahkatavarat; satula- ja valjasteokset; matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet; suolesta (ei kuitenkaan silkkitoukan gutista) valmistetut tavarat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 43 ryhmä

Turkisnahat ja tekoturkikset; niistä valmistetut tavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

4301

Raa'at turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, jotka sopivat turkkurien käyttöön), muut kuin nimikkeen 4101 , 4102 ja 4103 raa'at vuodat ja nahat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

ex 4302

Parkitut tai muokatut turkisnahat, yhdistetyt:

–	Levyt, ristit ja niiden kaltaiset muodot

Yhdistämättömien parkittujen tai muokattujen turkisnahkojen valkaisu tai värjäys leikkuun ja yhdistämisen lisäksi

–

Muu

Valmistus yhdistämättömistä parkituista tai muokatuista turkisnahoista

4303

Vaatteet, vaatetustarvikkeet ja muut turkisnahasta valmistetut tavarat

Valmistus nimikkeen 4302 yhdistämättömistä parkituista tai muokatuista turkisnahoista

ex 44 ryhmä

Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 4407

Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, paksuus suurempi kuin 6 mm, höylätty, hiottu tai sormijatkettu

Höylääminen, hiominen tai päistä jatkaminen

ex 4408

Vaneriviilu, paksuus enintään 6 mm, saumaamalla tehty, ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, paksuus enintään 6 mm, höylätty, hiottu tai päistään jatkettu

Saumaaminen, höylääminen, hiominen tai päistä jatkaminen

ex 4410 –ex 4413

Muotolista ja -lauta, myös muotoiltu jalkalista ja niiden kaltainen muotolauta

Muotolistaksi tai -laudaksi työstäminen

ex 4415

Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset

Valmistus määräkokoon leikkaamattomista laudoista

ex 4418

–	Puiset rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Puisia solulevyjä, kattopäreitä ja -paanuja voidaan kuitenkin käyttää

–	Muotolista ja -lauta

Muotolistaksi tai -laudaksi työstäminen

ex 4421

Tulitikkutikut; jalkineiden puunaulat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen puusta paitsi nimikkeen 4409 puulangasta

ex 51 ryhmä

Villa sekä hieno ja karkea eläimenkarva; jouhilanka ja jouhesta kudotut kankaat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

5106 –5110

Lanka villaa, hienoa tai karkeaa eläimenkarvaa tai jouhta

Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa (7)

5111 –5113

Kudotut kankaat villaa, hienoa tai karkeaa eläimenkarvaa tai jouhta:

Kutominen (7)

tai

Painaminen yhdessä vähintään kahden valmistelu- tai viimeistelytoiminnon kanssa (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 52 ryhmä

Puuvilla; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

5204 –5207

Puuvillalanka ja puuvillaompelulanka

Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa (7)

5208 –5212

Kudotut puuvillakankaat:

Kutominen (7)

tai

ex 53 ryhmä

Muut kasvitekstiilikuidut; paperilanka ja kudotut paperilankakankaat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

5306 –5308

Lanka, muista kasvitekstiilikuiduista valmistettu; paperilanka

Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa (7)

5309 –5311

Kudotut kankaat, muista kasvitekstiilikuiduista valmistetut; kudotut paperilankakankaat

Kutominen (7)

5401 –5406

Lanka, monofilamenttilanka ja ompelulanka, tekokuitufilamenttia

Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnonkuitujen kehruu (7)

5407 ja 5408

Kudotut kankaat, tekokuitufilamenttilankaa:

Kutominen (7)

tai

5501 –5507

Katkotut tekokuidut

Tekokuitujen suulakepuristus

5508 –5511

Lanka ja ompelulanka, katkottua tekokuitua

Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa (7)

5512 –5516

Kudotut kankaat, katkottua tekokuitua:

Kutominen (7)

tai

ex 56 ryhmä

Vanu, huopa ja kuitukangas; erikoislangat; side- ja purjelanka, nuora ja köysi sekä niistä valmistetut tavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnonkuitujen kehruu

tai

Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa (7)

5602

Huopa, myös kyllästetty, päällystetty, peitetty tai kerrostettu:

–	neulahuopa

Tekokuitujen suulakepuristus ja kankaan valmistaminen

Lisäksi sovelletaan kuitenkin seuraavaa:

—	nimikkeen 5402 polypropeenifilamenttia,

—	nimikkeen 5503 tai 5506 polypropeenikuituja, tai

—	nimikkeen 5501 polypropeenifilamenttitouvia,

joissa jokainen yksittäinen filamentti tai kuitu on alle 9 desitexiä,

voidaan käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Pelkkä kankaan valmistaminen, kun kyseessä on luonnonkuiduista tehty huopa (7)

–

Muu

Tekokuitujen suulakepuristus ja kankaan valmistaminen

tai

Pelkkä kankaan valmistaminen, kun kyseessä on luonnonkuiduista tehty muu huopa (7)

5603

Kuitukangas, myös kyllästetty, päällystetty, peitetty tai kerrostettu

Mikä tahansa kuitukangasprosessi, myös neulaaminen

5604

Yksinkertainen tai kerrattu kumilanka, tekstiilillä päällystetty; tekstiililangat ja nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet, muovilla tai kumilla kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt tai kumi- tai muovivaippaiset:

–	Yksinkertainen tai kerrattu kumilanka, tekstiilillä päällystetty;

Valmistus yksinkertaisesta tai kerratusta tekstiilillä päällystämättömästä kumilangasta

–

Muu

Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnonkuitujen kehruu (7)

5605

Metalloitu lanka, myös kierrepäällystetty, eli tekstiililanka tai nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on yhdistetty lankana, kaistaleena tai jauheena olevaan metalliin tai päällystetty metallilla

Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu (7)

5606

Kierrepäällystetty lanka sekä kierrepäällystetyt nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (muut kuin nimikkeen 5605 tuotteet ja kierrepäällystetty jouhilanka); chenillelanka (myös flokki-chenillelanka); chainettelanka

Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu

tai

Kehruu yhdessä nukkaamisen kanssa

tai

Nukkaaminen yhdessä värjäämisen kanssa (7)

57 ryhmä

Matot ja muut lattianpäällysteet, tekstiiliainetta

Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa

tai

Valmistus kookoskuitu-, sisal- tai juuttilangasta

tai

Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa

tai

Tuftaus yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa

Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä neulaamisen kaltaisten kuitukangastekniikoiden kanssa (7)

Lisäksi sovelletaan kuitenkin seuraavaa:

—	nimikkeen 5402 polypropeenifilamenttia,

—	nimikkeen 5503 tai 5506 polypropeenikuituja, tai

—	nimikkeen 5501 polypropeenifilamenttitouvia,

joissa jokainen yksittäinen filamentti tai kuitu on alle 9 desitexiä, voidaan käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta

Juuttikangasta voidaan käyttää pohjana

ex 58 ryhmä

Kudotut erikoiskankaat; tuftatut tekstiilikankaat; pitsit; kuvakudokset; koristepunokset; koruompelukset; eivät kuitenkaan seuraavat:

Kutominen (7)

tai

5805

Käsin kudotut kuvakudokset (kuten gobeliinit, flander-, aubusson-, beauvais- ja niiden kaltaiset kudokset) ja käsin neulatyönä (esim. petit point- tai ristipistoilla) kirjotut kuvakudokset, myös sovitetut

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

5810

Koruompelukset metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

5901

Liimalla tai tärkkelyspitoisella aineella päällystetyt tekstiilikankaat, jollaisia käytetään kirjankansien päällystämiseen tai sen kaltaiseen tarkoitukseen; kuultokangas; maalausta varten käsitellyt kankaat; jäykistekangas (buckram) ja sen kaltaiset jäykistetyt tekstiilikankaat, jollaisia käytetään hatunrunkoihin

Kutominen yhdessä värjäämisen, nukkaamisen tai päällystämisen kanssa

tai

Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa

5902

Kordikangas ulkorenkaita varten, nailonia tai muuta polyamidia, polyesteriä tai viskoosia olevasta erikoislujasta langasta

–	jossa on enintään 90 painoprosenttia tekstiiliainetta

Kutominen

–

Muu

Tekokuitujen suulakepuristus ja kutominen

5903

Muovilla kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut tekstiilikankaat, muut kuin nimikkeeseen 5902 kuuluvat

Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa

tai

Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 % tuotteen noudettuna-hinnasta

5904

Linoleumi, myös määrämuotoiseksi leikattu; lattianpäällysteet, joissa on tekstiiliainepohjalla muu päällyste- tai peitekerros, myös määrämuotoisiksi leikatut

Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa (7)

5905

Seinäpäällysteet tekstiiliainetta:

–	kumilla, muovilla tai muilla aineilla kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut

Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa

–

Muu

Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa

tai

Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa

tai

5906

Kumilla käsitellyt tekstiilikankaat, muut kuin nimikkeeseen 5902 kuuluvat:

–

Neulokset

Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä neulomisen kanssa

tai

Neulominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa

tai

Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen yhdessä neulomisen kanssa (7)

–	muut synteettikuitufilamenttilangasta valmistetut kankaat, joissa on yli 90 painoprosenttia tekstiiliainetta

Tekokuitujen suulakepuristus ja kutominen

–

Muu

Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa

tai

Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen ja kutominen

5907

Muulla tavoin kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt tekstiilikankaat; teatterikulissiksi, studion taustakankaaksi tai sen kaltaista tarkoitusta varten maalattu kangas

Kutominen yhdessä värjäämisen, nukkaamisen tai päällystämisen kanssa

tai

Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa

tai

5908

Lampun-, kamiinan-, sytyttimen-, kynttilän- ja niiden kaltaisten tavaroiden sydämet, tekstiiliaineesta kudotut, palmikoidut, punotut tai neulotut; hehkusukat ja pyöröneulottu hehkusukkakangas, myös kyllästetyt:

–	Kyllästetyt hehkusukat

Valmistus pyöröneulotusta hehkusukkakankaasta

–

Muu

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

5909 –5911

Tekstiilituotteet ja -tavarat teknisiin tarkoituksiin:

–	nimikkeen 5911 kiillotuslaikat ja -renkaat, muut kuin huovasta valmistetut

Kutominen

–

nimikkeen 5911 kudotut kankaat, myös huovutetut, jollaisia tavallisesti käytetään paperikoneissa tai muihin teknisiin tarkoituksiin, myös kyllästetyt tai päällystetyt, letkumaiset tai päättömät, yksinkertaisin tai moninkertaisin loimin ja/tai kutein kudotut, taikka litteäksi moninkertaisin loimin ja/tai kutein kudotut

Kutominen (7)

–

Muu

Tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu yhdessä kutomisen kanssa (7)

tai

Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa

60 ryhmä

Neulokset

Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä neulomisen kanssa

tai

Neulominen yhdessä värjäämisen, nukkaamisen tai päällystämisen kanssa

tai

Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa

tai

Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen ja neulominen

tai

Kiertäminen tai teksturointi yhdessä neulomisen kanssa, jos käytettyjen kiertämättömien/teksturoimattomien lankojen arvo on enintään 47,5 % tuotteen noudettuna-hinnasta

61 ryhmä

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta

–	Kahdesta tai useammasta määrämuotoon leikatusta tai suoraan määrämuotoon neulotusta neuloskappaleesta yhteen ompelemalla tai muuten yhdistämällä valmistetut

Valmistus kankaasta

–

Muu

Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä neulomisen kanssa (suoraan määrämuotoon neulotut tuotteet)

tai

Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen yhdessä neulomisen kanssa (suoraan määrämuotoon neulotut tuotteet) (7)

ex 62 ryhmä

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus kankaasta

6213 ja 6214

Nenäliinat ja taskuliinat, hartiahuivit, kaulaliinat ja muut huivit, mantiljat, hunnut ja niiden kaltaiset tavarat

–	Koruommellut

Kutominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa

TAI

Valmistus koruompelemattomasta kankaasta, jos käytetyn koruompelemattoman kankaan arvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta (8)

TAI

Sovittaminen, jota edeltää painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 % tuotteen noudettuna-hinnasta (7), (8)

–

Muu

Kutominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa

tai

6217

Muut sovitetut vaatetustarvikkeet; vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden osat, muut kuin nimikkeeseen 6212 kuuluvat:

–	Koruommellut

Kutominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa

tai

Valmistus koruompelemattomasta kankaasta, jos käytetyn koruompelemattoman kankaan arvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta (8)

–	Tulensuojavarusteet, aluminoidulla polyesterikalvolla päällystettyä kangasta

Kutominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa

tai

Päällystäminen, jos käytetyn päällystämättömän kankaan arvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta, yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa (8)

–	välivuorit kauluksia ja kalvosimia varten, määrämuotoon leikatut

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 63 ryhmä

Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

6301 –6304

Vuode- ja matkahuovat, vuodeliinavaatteet jne.; verhot jne.; muut sisustustavarat

–	huopaa, kuitukangasta

Mikä kuitukangasprosessi tahansa, mukaan lukien neulaaminen yhdessä sovittamisen kanssa (mukaan lukien leikkaaminen)

–

Muut:

– –	Koruommellut

Kutominen tai neulominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa

tai

Valmistus koruompelemattomasta kankaasta, jos käytetyn koruompelemattoman kankaan arvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta (8), (9)

– –

Muut

Kutominen tai neulominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa

6305

Säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaroiden pakkaamiseen

Kutominen tai neulominen ja sovittaminen (mukaan lukien leikkaaminen) (7)

6306

Tavarapeitteet, ulkokaihtimet ja aurinkokatokset; teltat; purjeet veneitä, purjelautoja tai maakulkuneuvoja varten; leirintävarusteet:

–	kuitukangasta

Mikä kuitukangasprosessi tahansa, mukaan lukien neulaaminen yhdessä sovittamisen kanssa (mukaan lukien leikkaaminen)

–

Muut

Kutominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa (7), (8)

tai

Päällystäminen, jos käytetyn päällystämättömän kankaan arvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta, yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa

6307

Muut sovitetut tavarat, myös vaatteiden leikkuukaavat

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 40 % tuotteen noudettuna-hinnasta

6308

Sarjat, joissa on kudottua kangasta ja lankaa (ja joissa voi olla myös tarvikkeita), mattojen, kuvakudosten, koruommeltujen pöytäliinojen tai lautasliinojen tai niiden kaltaisten tekstiilitavaroiden valmistusta varten, vähittäismyyntipakkauksissa

Jokaisen sarjaan kuuluvan tavaran on täytettävä se sääntö, jota siihen sovellettaisiin erillisenä sarjaan kuulumattomana tavarana. Ei-alkuperätuotteita voi kuitenkin sisältyä sarjaan, jos niiden yhteisarvo on enintään 25 % sarjan noudettuna-hinnasta

ex 64 ryhmä

Jalkineet, nilkkaimet ja niiden kaltaiset tavarat; niiden osat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi nimikkeen 6406 kokoonpannuista päällisistä, jotka on kiinnitetty sisäpohjiin tai muihin pohjan osiin

6406

Jalkineiden osat (mukaan lukien päälliset, myös jos ne on kiinnitetty muihin pohjiin kuin ulkopohjiin); irtopohjat, kantapäätyynyt ja niiden kaltaiset tavarat; nilkkaimet, säärystimet ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

65 ryhmä

Päähineet ja niiden osat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

ex 68 ryhmä

Kivestä, kipsistä, sementistä, asbestista, kiilteestä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat, lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 6803

Liuskekivitavarat, myös yhteenpuristettua liuskekiveä

Valmistus työstetystä liuskekivestä

ex 6812

Asbestista valmistetut tavarat; asbestiin perustuvista sekoituksista tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvista sekoituksista valmistetut tavarat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

ex 6814

Kiilletavarat, myös yhteenpuristettu tai rekonstruoitu kiille, paperi-, kartonki-, pahvi- tai muulla alustalla

Valmistus työstetystä kiilteestä (myös yhteenpuristetusta tai rekonstruoidusta kiilteestä)

69 ryhmä

Keraamiset tuotteet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 70 ryhmä

Lasi ja lasitavarat, lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

7006

Nimikkeen 7003 , 7004 tai 7005 lasi, taivutettu, reunoista työstetty, kaiverrettu, porattu

–	lasilevyt (alustat), dielektrisellä ohutkalvolla päällystetyt, SEMII:n standardien mukaan puolijohtavat (10)

Valmistus nimikkeen 7006 päällystämättömistä lasilevyistä (alustoista)

–

Muut

Valmistus nimikkeen 7001 aineksista

7010

Lasiset pullot, myös koripullot, tölkit, ruukut, ampullit ja muut astiat, jollaisia käytetään tavaroiden kuljetukseen tai pakkaamiseen; lasiset säilöntätölkit; lasiset tulpat, kannet ja muut sulkimet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Lasiesineiden hiominen, jos hiomattomien lasiesineiden yhteisarvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

7013

Lasiesineet, jollaisia käytetään pöytä-, keittiö-, toaletti- tai toimistoesineinä, sisäkoristeluun tai sen kaltaiseen tarkoitukseen (muut kuin nimikkeeseen 7010 tai 7018 kuuluvat)

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Lasiesineiden hiominen, jos hiomattomien lasiesineiden yhteisarvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Käsinpuhallettujen lasiesineiden käsin tehty koristelu (lukuun ottamatta silkkipainoa), jos käsinpuhallettujen lasiesineiden yhteisarvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 7019

Lasikuiduista valmistetut tavarat (muu kuin lanka)

Valmistus

—	värjäämättömästä raakalangasta (slivers), jatkuvakuituisesta kiertämättömästä langasta (rovings), langasta tai silvotuista säkeistä; tai

—	lasivillasta

ex 71 ryhmä

Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit, jalometallilla pleteroidut metallit ja näistä valmistetut tavarat; epäaidot korut; lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

7106 , 7108 ja 7110

Jalometallit

–	Muokkaamaton

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi nimikkeiden 7106 , 7108 ja 7110 aineksista.

tai

Nimikkeen 7106 , 7108 tai 7110 jalometallien elektrolyyttinen, terminen tai kemiallinen erottaminen

tai

Nimikkeen 7106 , 7108 tai 7110 jalometallien sulattaminen ja/tai seostaminen toistensa tai epäjalojen metallien kanssa

–	Puolivalmisteina tai jauheena

Valmistus muokkaamattomista jalometalleista

ex 7107 , ex 7109 ja ex 7111

Jalometallilla pleteroidut metallit, puolivalmisteina

Valmistus muokkaamattomista jalometalleilla pleteroiduista metalleista

7115

Muut tavarat jalometallia tai jalometallilla pleteroitua metallia

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

7117

Epäaidot korut

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus epäjaloa metallia olevista osista, joita ei ole pinnoitettu jalometalleilla, jos kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 73 ryhmä

Rauta- ja terästavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

ex 7301

Ponttirauta ja -teräs

Valmistus nimikkeen 7207 aineksista

7302

Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat

Valmistus nimikkeen 7206 aineksista

7304 , 7305 ja 7306

Putket ja profiiliputket, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä

Valmistus nimikkeen 7206 , 7207 , 7208 , 7209 , 7210 , 7211 , 7212 , 7218 , 7219 , 7220 tai 7224 aineksista

ex 7307

Putkien liitos- ja muut osat, ruostumatonta terästä

Taottujen teelmien sorvaaminen, poraus, väljentäminen, kierteittäminen, purseenpoisto ja hiekkapuhallus, jos teelmien yhteisarvo on enintään 35 % tuotteen noudettuna-hinnasta

7308

Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, katonkehysrakenteet, ovet, ikkunat, oven- ja ikkunankarmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 7301 hitsattuja profiileja ei kuitenkaan voida käyttää

ex 7315

Lumi- ja muut liukuesteketjut

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen nimikkeen 7315 ainesten arvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 74 ryhmä

Kupari ja kuparitavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

7403

Puhdistettu kupari ja kupariseokset, muokkaamattomat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

ex 76 ryhmä

Alumiini ja alumiinitavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

7601

Muokkaamaton alumiini

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

7607

Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 7606 aineksista

ex 78 ryhmä

Lyijy ja lyijytavarat, lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

7801

Muokkaamaton lyijy:

–	Puhdistettu lyijy

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

–

Muut

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 7802 jätteitä ja romua ei kuitenkaan voida käyttää

80 ryhmä

Tina ja tinatavarat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

ex 82 ryhmä

Työkalut ja -välineet sekä veitset, lusikat ja haarukat, epäjaloa metallia; niiden epäjaloa metallia olevat osat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8206

Sarjoiksi vähittäismyyntiä varten pakatut, kahteen tai useampaan nimikkeistä 8202 –8205 kuuluvat työkalut

Valmistus, jossa kaikki käytetyt ainekset luokitellaan muuhun nimikkeeseen kuin 8202 –8205 . Nimikkeiden 8202 –8205 työkaluja voi kuitenkin sisältyä sarjaan, jos niiden yhteisarvo on enintään 15 % sarjan noudettuna-hinnasta

8211

Veitset, leikkaavin, myös hammastetuin terin (myös puutarhaveitset), nimikkeeseen 8208 kuulumattomat, ja niiden terät:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Epäjaloa metallia olevia veitsen teriä ja kahvoja voidaan kuitenkin käyttää

8214

Muut leikkaamisvälineet (esim. tukan- ja karvanleikkuuvälineet, teurastajien ja talouskäyttöön tarkoitetut liha- ja muut veitset ja hakkurit sekä paperiveitset); manikyyri- ja pedikyyrivälinesarjat ja -välineet (myös kynsiviilat)

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Epäjaloa metallia olevia kahvoja voidaan kuitenkin käyttää

8215

Lusikat, haarukat, liemikauhat, reikäkauhat, kakkulapiot, kalaveitset, voiveitset, sokeripihdit ja niiden kaltaiset keittiö- ja ruokailuvälineet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Epäjaloa metallia olevia kahvoja voidaan kuitenkin käyttää

ex 83 ryhmä

Erinäiset epäjalosta metallista valmistetut tavarat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 8302

Muut helat, varusteet ja niiden kaltaiset tavarat, rakennuksiin soveltuvat, ja itsetoimivat ovensulkimet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 8302 aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 8306

Pienoispatsaat ja muut koriste-esineet, epäjaloa metallia

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 8306 aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 30 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 84 ryhmä

Ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8401

Ydinreaktorit; ydinreaktorien säteilyttämättömät polttoaine-elementit; koneet ja laitteet isotooppien erottamiseen

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8407

Kipinäsytytteiset iskumäntä- tai kiertomäntämoottorit

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8408

Puristussytytteiset mäntämoottorit (diesel- tai puolidieselmoottorit)

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8427

Haarukkatrukit; muut trukit, joissa on nosto- tai käsittelylaitteet

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8482

Kuulalaakerit ja rullalaakerit

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 85 ryhmä

Sähkökoneet ja -laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai -äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8501 , 8502

Sähkömoottorit ja -generaattorit; Sähkögeneraattoriyhdistelmät ja pyörivät sähkömuuttajat

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8503 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8513

Kannettavat sähkövalaisimet, jotka saavat virran omasta energialähteestä (esim. kuivaparistoista, akuista tai magneetoista), muut kuin nimikkeen 8512 valaistuslaitteet

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8519

Äänentallennus- tai äänentoistolaitteet

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8522 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8521

Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin videovirittimin

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8522 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8523

Valmistettu tallentamaton materiaali äänen tallennukseen tai muiden ilmiöiden vastaavalla tavalla tapahtuvaan tallennukseen, ei kuitenkaan 37 ryhmän tuotteet

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8525

Yleisradio- tai televisiolähettimet, myös yhteenrakennetuin vastaanottimin tai äänen tallennus- tai toistolaittein; televisiokamerat, digitaalikamerat ja videokameranauhurit

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8526

Tutkalaitteet, radionavigointilaitteet ja radiokauko-ohjauslaitteet

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8527

Yleisradiovastaanottimet, myös jos samaan koteloon on yhdistetty äänen tallennus- tai toistolaite tai kello:

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8528

Monitorit ja projektorit, joissa ei ole yhteenrakennettua televisiovastaanotinta; televisiovastaanottimet, myös yhteenrakennetuin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalien tallennus- tai toistolaittein:

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8535 –8537

Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista tai suojaamista varten tai siihen liittämistä varten; liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten; taulut, paneelit, konsolit, pöydät, kaapit ja muut alustat, sähköistä ohjausta tai sähkönjakelua varten

Valmistus minkä tahansa muun nimikkeen paitsi tuotteen nimikkeen ja nimikkeen 8538 aineksista.

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8540 11 ja 8540 12

Televisiovastaanottimien katodisädekuvaputket, myös videomonitorien katodisädeputket

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 8542 31 –ex 8542 33 ja ex 8542 39

Integroidut monoliittipiirit

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 % tuotteen noudettuna-hinnasta

tai

Diffuusio, jossa integroidut piirit muodostuvat puolijohdealustalle sopivan seostusaineen selektiivisellä käytöllä, myös jos kokoaminen ja/tai testaus suoritetaan muussa kuin osapuolessa

8544

Eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; valokaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8545

Hiilielektrodit, hiiliharjat, lampunhiilet, paristohiilet ja muut grafiitista tai muusta hiilestä valmistetut tavarat, jollaisia käytetään sähkötarkoituksiin, myös jos niissä on metallia

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8546

Mitä ainetta tahansa olevat sähköeristimet

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8547

Sähkökoneiden tai -laitteiden eristystarvikkeet, joitakin vähäisiä valettaessa tai puristettaessa ainoastaan yhteenliittämistarkoituksessa kiinnitettyjä metalliosia (esim. kierteitettyjä hylsyjä) lukuun ottamatta kokonaan eristysaineesta valmistettuja, muut kuin nimikkeen 8546 eristimet; sähköjohdinputket ja niiden liitoskappaleet, epäjaloa metallia, eristysaineella vuoratut

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8548

Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; käytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut; koneiden ja laitteiden sähköosat, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

86 ryhmä

Rautatieveturit, raitiomoottorivaunut ja muu liikkuva kalusto sekä niiden osat; rautatie- ja raitiotieradan varusteet ja kiinteät laitteet sekä niiden osat; kaikenlaiset mekaaniset (myös sähkömekaaniset) liikennemerkinantolaitteet;

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 87 ryhmä

Kuljetusvälineet ja kulkuneuvot, muut kuin rautatien tai raitiotien liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat ja tarvikkeet; eivät kuitenkaan seuraavat:

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

8711

Moottoripyörät (myös mopot) ja apumoottorilla varustetut polkupyörät, myös sivuvaunuineen; sivuvaunut

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 90 ryhmä

Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; niiden osat ja tarvikkeet; lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

9002

Mitä ainetta tahansa olevat kehystetyt linssit, prismat, peilit ja muut optiset elementit, kun ne ovat kojeiden tai laitteiden osia tai tarvikkeita, muut kuin tällaiset elementit, optisesti työstämätöntä lasia

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

9033

90 ryhmän koneiden, laitteiden ja kojeiden osat ja tarvikkeet (muualle tähän ryhmään kuulumattomat)

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

91 ryhmä

Kellot ja niiden osat

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

94 ryhmä

Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 95 ryhmä

Lelut, pelit ja urheiluvälineet; niiden osat ja tarvikkeet; lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

ex 9506

Golfmailat ja niiden osat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Karkeasti muotoiltuja teelmiä golfmailojen päiden valmistusta varten voidaan kuitenkin käyttää

ex 96 ryhmä

Erinäiset tavarat; lukuun ottamatta seuraavia:

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista

tai

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

9601 ja 9602

Norsunluu, luu, kilpikonnankuori, sarvi, koralli, helmiäinen ja muut eläinkunnasta saadut veistoaineet, valmistetut, sekä näistä aineista tehdyt tavarat (myös muotoon puristetut)

Kasvi- tai kivennäisveistoaineet, valmistetut, ja näistä aineista tehdyt tavarat; vahasta, steariinista, luonnosta saaduista kumeista, luonnonhartsista tai muovailumassasta valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat sekä muut muualle kuulumattomat valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat; valmistettu kovettamaton gelatiini (ei kuitenkaan nimikkeen 3503 gelatiini) sekä kovettamattomasta gelatiinista tehdyt tavarat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

9603

Luudat, harjat (myös jos ne ovat koneiden, laitteiden tai kulkuneuvojen osia), siveltimet, käsikäyttöiset mekaaniset lattianlakaisimet, moottorittomat, sekä mopit ja höyhenhuiskut; luudan- tai harjantekoon tarkoitetut valmiit harjaskimput ja -tupsut; kumi- ja muut kuivauspyyhkimet (ei kuitenkaan kuivaustelat)

Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

9605

Toaletti-, ompelu- tai kengänkiillotustarvikkeita tai vaatteiden puhdistukseen käytettäviä tarvikkeita sisältävät matkapakkaukset

9606

Napit, myös painonapit, napinsydämet ja muut näiden tavaroiden osat; napinteelmät

Valmistus

—	minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja

—	jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

9608

Kuulakärkikynät; huopa-, kuitu- tai muulla huokoisella kärjellä varustetut kynät täytekynät ja niiden kaltaiset kynät; monistuskynät; lyijytäytekynät; kynänvarret, kynänpitimet ja niiden kaltaiset pitimet; edellä mainittujen tavaroiden osat (myös hylsyt ja pidikkeet), muut kuin nimikkeeseen 9609 kuuluvat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Tuotteen oman nimikkeen kynänteriä ja niiden kärkiä voidaan kuitenkin käyttää

9612

Kirjoituskoneiden värinauhat ja niiden kaltaiset värinauhat, joihin on imeytetty väri tai joita on muuten valmistettu jättämään painantajälkeä, myös keloilla tai kaseteissa; värityynyt, myös jos niihin on imeytetty väri, koteloineen tai ilman

Valmistus

—	minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja

—	jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 % tuotteen noudettuna-hinnasta

9613 20

Kaasukäyttöiset taskusytyttimet, uudelleen täytettävät

Valmistus, jossa käytettyjen nimikkeen 9613 ainesten yhteisarvo on enintään 30 prosenttia tuotteen noudettuna-hinnasta

9614

Tupakkapiiput (myös piipunpesät), sikari- tai savukeimukkeet sekä niiden osat

Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista

(1) EU–Jordania-assosiaationeuvoston päätös N:o 1/2006, tehty 15 päivänä kesäkuuta 2006, Euro–Välimeri-sopimuksen käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (”alkuperätuotteet”) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 3 muuttamisesta (EUVL L 209, 31.7.2006, s. 30).

(2) Ks. tiettyjä käsittelyjä koskevat erityisedellytykset 7 alkuhuomautuksen 1 ja 3 kohdassa.

(3) Ks. tiettyjä käsittelyjä koskevat erityisedellytykset 7.2 huomautuksessa.

(4) ’Tuoteryhmällä’ tarkoitetaan tämän nimikkeen nimiketekstin puolipisteellä erotettua osaa.

(5) Tuotteiden osalta, jotka on valmistettu sekä toisaalta nimikkeiden 3901–3906 että toisaalta nimikkeiden 3907–3911 aineksista, tätä määräystä sovelletaan ainoastaan siihen ainesryhmään, joka on tuotteessa painoltaan hallitseva.

(6) Seuraavia kalvoja pidetään erittäin läpinäkyvinä: kalvot, joiden Gardnerin nefelometrillä ASTM-D 1003–16:n mukaisesti mitattu optinen himmeneminen (haittatekijä) on pienempi kuin 2 %.

(7) Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 5 huomautuksessa.

(8) Katso 6 alkuhuomautus.

(9) Neuloskappaleita (määrämuotoon leikattuja tai suoraan määrämuotoon neulottuja) yhteen ompelemalla tai muuten yhdistämällä valmistettujen neulostavaroiden, ei kuitenkaan kimmoisten tai kumilla käsiteltyjen, osalta katso 6 alkuhuomautus.

(10) SEMII – Semiconductor Equipment and Materials Institute Incorporated.

2.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 208/46

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2016/1318,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2016,

suuntaviivoista lähes nollaenergiarakennusten ja parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Rakennukset ovat EU:n energiatehokkuuspolitiikan keskiössä, koska niiden osuus energian loppukulutuksesta on lähes 40 prosenttia (1).

(2)

Rakennusalan merkitystä energiatehokkuuden parantamisen kannalta on korostettu Euroopan komission tiedonannoissa ”Energiatehokkuus ja sen myötävaikutus energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapoliittisiin puitteisiin” (2) ja ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (3).

(3)	Voimassa olevan energialainsäädännön täytäntöönpano kaikilta osin ja sen noudattamisen valvonta on ensisijainen edellytys energiaunionin perustamiselle.

(4)	Rakennusten energiatehokkuudesta annettu direktiivi on tärkein oikeudellinen väline, jolla säännellään rakennusten energiatehokkuutta vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteita silmällä pitäen.

(5)

Mainitun direktiivin 9 artiklassa vahvistetaan erityistavoite, jonka mukaan kaikkien uusien rakennusten energiatarpeen on vuoteen 2020 mennessä oltava lähes olematon tai erittäin vähäinen. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla.

(6)

Mainitun direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa asetetut vaatimukset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että kaikki uudet rakennukset ovat 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä lähes nollaenergiarakennuksia. Samaa lähes nollaenergiatavoitetta sovelletaan myös uusiin viranomaiskäytössä ja -omistuksessa oleviin rakennuksiin, mutta niitä koskeva määräaika päättyy aiemmin eli 31 päivänä joulukuuta 2018. Näin pyritään luomaan avoin kansallinen oikeuskehys talouden toimijoita varten niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat uusien rakennusten energiatehokkuutta vuoden 2020 loppuun mennessä.

(7)	Uusia rakennuksia koskevien vaatimusten ohella direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan käyttöön tukitoimenpiteitä, joilla edistetään olemassa olevan rakennuskannan kunnostamista lähes nollaenergiatasolle.

(8)	Komissio on antanut kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden edistymisestä siirtymisessä lähes nollaenergiarakennuksiin (4). Lisätietoja tästä aiheesta on saatu jäsenvaltioilta osana niiden raportointivelvollisuuksia.

(9)

Jäsenvaltioissa on tapahtunut edistystä, mutta hitaasti, mistä syystä sitä olisi vauhditettava. Kansallisella tasolla toteutettuja toimenpiteitä lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän lisäämiseksi on aiempaa enemmän, mutta jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiään sen varmistamiseksi, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia direktiivin mukaisiin määräaikoihin mennessä.

(10)

Rakennusten energiatehokkuudesta annettua direktiiviä tarkistetaan parhaillaan. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevat periaatteet ovat yksi voimassa olevan direktiivin kulmakivistä, ja niistä on tarkoitus tulla uusien rakennusten normi vuodesta 2020 alkaen. Tarkistamisen yhteydessä arvioidaan, tarvitaanko lisätoimenpiteitä vuotta 2030 silmällä pitäen. Uusia toimintalinjoja ja lähestymistapoja olisi kehitettävä vankalta pohjalta. On ratkaisevan tärkeää, että vuoteen 2020 mennessä täytettävät lähes nollaenergiarakennuksia koskevat vaatimukset pannaan täytäntöön kaikilta osin.

(11)	Tätä tuetaan myös direktiivin 9 artiklan 4 kohdassa, jonka mukaan komissio voi antaa jäsenvaltioille suosituksen lähes nollaenergiarakennuksista,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava tämän suosituksen liitteessä esitettyjä suuntaviivoja. Suuntaviivojen noudattamisella pyritään varmistamaan, että kaikki uudet rakennukset ovat 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä lähes nollaenergiarakennuksia, ja auttamaan jäsenvaltioita laatimaan kansallisia suunnitelmia lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän lisäämiseksi.

2.	Tämä suositus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2016.

Komission puolesta

Miguel ARIAS CAÑETE

Komission jäsen

(1) Katso ”Energy, transport and environment indicators”, vuoden 2012 laitos, Euroopan komissio. Tässä arviossa on yhdistetty kotitalous- ja palvelusektorin energian loppukulutus. Se kattaa esimerkiksi laitteiden sähkönkulutuksen muttei kuitenkaan teollisuusrakennusten energiankulutusta.

(2) SWD(2014) 255 final.

(3) Energiaunionipaketti, COM(2015) 80 final.

(4) COM(2013) 483 final/2.

LIITE

1. JOHDANTO

Uusien rakennusten energiankulutus on nykyään vain puolet siitä, mitä se tyypillisesti oli 1980-luvulla valmistuneissa rakennuksissa. Tämä johtuu siitä, että kansallisissa rakennusmääräyksissä on otettu käyttöön energiatehokkuusvaatimuksia.

Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin (jäljempänä ’direktiivi’) mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava vähimmäisvaatimukset uusille rakennuksille ja laajamittaisesti korjattaville olemassa oleville rakennuksille. Lisäksi direktiivissä asetetaan selkeä vaatimus siitä, että kaikkien uusien rakennusten energiatarpeen on viimeistään vuosikymmenen lopulla oltava lähes olematon tai erittäin vähäinen eli niiden on oltava lähes nollaenergiarakennuksen määritelmän mukaisia. Olemassa oleva rakennuskanta on vanha ja energiatehoton, ja sitä korjataan hitaasti. Direktiivin mukaan myös olemassa oleva rakennuskanta olisi muunnettava vähitellen vastaavien standardien mukaiseksi.

Voimassa olevan energialainsäädännön täytäntöönpano kaikilta osin ja sen noudattamisen valvonta on tunnustetusti ensisijainen edellytys energiaunionin perustamiselle (1). Voimassa oleva oikeuskehys kattaa kaksi ratkaisevan tärkeää vaatimusta: varmistetaan, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia 31. joulukuuta 2020 mennessä (julkisia rakennuksia koskeva määräaika on kaksi vuotta aiemmin), ja edistetään olemassa olevien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennusten standardien mukaisiksi.

2. TAUSTA: LÄHES NOLLAENERGIARAKENNUKSIA KOSKEVAT DIREKTIIVIN SÄÄNNÖKSET

2.1 Lähes nollaenergiarakennuksen käsite

Direktiivin 2 artiklan 2 kohdan mukaan lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan ”rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.”

Määritelmän ensimmäisessä osassa energiatehokkuuden mainitaan olevan ratkaiseva tekijä, joka tekee rakennuksesta lähes nollaenergiarakennuksen. Energiatehokkuuden on oltava erittäin korkea ja direktiivin liitteen I mukaisesti määritetty. Määritelmän toisessa osassa esitetään ohjaavia periaatteita erittäin korkean energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Niiden mukaan erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla.

Lähes nollaenergiarakennuksen käsite ilmentää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja energiatehokkuustoimenpiteiden välistä yhteyttä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian integroiminen rakennuksiin vähentää netto-ostoenergian tarvetta. Paikan päällä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia ei monestikaan riitä vähentämään energiatarvetta lähelle nollaa ilman muita energiatehokkuustoimia tai merkittävää primäärienergiakertoimien pienentämistä ulkoisista uusiutuvista lähteistä saatavan energian osalta. Sen vuoksi korkeampien ja tiukempien vaatimusten asettaminen erittäin energiatehokkaille lähes nollaenergiarakennuksille lisää myös rakennuksiin integroitujen uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja luultavasti johtaa siihen, että primäärienergiakertoimia mukautetaan ulkoisten energiankantajien osalta, ottaen huomioon niiden uusiutuva energiasisältö.

Vaikka direktiivissä annetaankin lähes nollaenergiarakennusten yleinen määritelmä, vastuu määritelmän tarkemmasta soveltamisesta käytännössä (esimerkiksi siitä, mitä erittäin korkealla energiatehokkuudella tarkalleen tarkoitetaan ja mikä olisi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian suositeltu merkittävä osuus) kuuluu jäsenvaltioille, jotka saattavat direktiivin 9 artiklan osaksi kansallista lainsäädäntöään.

2.1.1 Mitä lähes nollaenergiarakennuksen energiatehokkuudella tarkoitetaan?

Rakennuksen energiatehokkuuden määritelmän (2) mukaan energiatehokkuudella tarkoitetaan ”laskettua tai mitattua energiamäärää, joka tarvitaan rakennuksen tyypilliseen käyttöön liittyvän energiatarpeen täyttämiseen ja johon sisältyy muun muassa lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen ja valaistukseen käytetty energia”. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 244/2012 (3) ja siihen liittyvissä ohjeissa (4) annetaan hyödyllistä tietoa rakennuksen energiatehokkuuden laskentaa varten (5).

Mainitun asetuksen liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti energiatehokkuus lasketaan siten, että ensin lasketaan lämmityksen ja jäähdytyksen lopullinen energiatarve (6) ja sitten nettoprimäärienergia. Laskelman ”suunta” on siten rakennuksen tarpeesta lähteeseen (eli primäärienergiaan).

Direktiivin nojalla jäsenvaltiot voivat käyttää omia kansallisia primäärienergiakertoimiaan lopullisen ostoenergian muuntamiseen primäärienergiaksi ja rakennusten energiatehokkuuden laskemiseen.

Primäärienergian käyttö on laskettava käyttäen primäärienergiakertoimia, jotka on eriytetty energiankantajan (esimerkiksi sähkö, polttoöljy, biomassa, kaukolämmitys ja -jäähdytys) mukaan. Delegoituun asetukseen liitetyissä ohjeissa suositetaan, että samaa primäärienergiakerrointa 2,5 sovellettaisiin sekä osto- että vientisähköön.

Paikan päällä tuotettu energia (joka on tarkoitettu joko käytettäväksi paikan päällä tai vientiin) vähentää ostoenergiaan liittyvää primäärienergiantarvetta.

Energiatehokkuuden laskennan lopullisena tavoitteena on määrittää vuotuinen kokonaisenergiankulutus ilmaistuna nettoprimäärienergiana, joka vastaa lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämpimään käyttöveteen ja valaistukseen käytettyä energiaa. Tämä vuotuinen taselaskelma on voimassa olevan direktiivikehyksen mukainen. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että voisi olla hyödyllistä laskea energiatase lyhyemmille ajanjaksoille (esimerkiksi päivittäisten ja kausittaisten vaikutusten seuraamiseksi) (7).

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan vähimmäisvaatimuksissa on otettava huomioon yleiset sisäilmasto-olosuhteet, jotta voidaan välttää mahdolliset haittavaikutukset, kuten riittämätön ilmanvaihto. Jotta voidaan välttää sisäilman laadun, käyttömukavuuden ja terveydellisten olosuhteiden huononeminen Euroopan rakennuskannassa (8), energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asteittainen tiukentaminen, joka on seurausta lähes nollaenergiarakennusten määritelmän täytäntöönpanosta kaikkialla Euroopassa, olisi toteutettava yhdessä asianmukaisten sisäympäristöstrategioiden kanssa.

Tutkimukset (9) osoittavat myös, että uusissa ja korjatuissa rakennuksissa ei useinkaan saavuteta tavoiteltua energiatehokkuutta. Olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla energiatehokkuuden laskenta voidaan kalibroida tosiasiallisen energiankulutuksen kanssa.

2.1.2 Kustannusoptimaalisten tasojen ja lähes nollaenergiarakennuksen tasojen välinen yhteys

Direktiivissä vahvistetaan vertailujärjestelmä (kustannusoptimaalisuuden periaate), jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi vahvistaa energiatehokkuusvaatimuksia kansallisissa tai alueellisissa rakennusmääräyksissä ja arvioida niitä säännöllisin väliajoin. Direktiivin mukaan vähimmäistavoitetason on sekä korjattavien että uusien rakennusten osalta perustuttava kustannusoptimaalisuuteen (10).

Direktiivin 5 artiklaan perustuvien kustannusoptimaalisuusvaatimusten mukaisesti energiatehokkuutta koskevia kansallisia vähimmäisvaatimuksia on tarkasteltava uudelleen viiden vuoden välein ja tiukennettava, jos ne ovat huomattavasti vähemmän kunnianhimoisemmat kuin kansalliset kustannusoptimaaliset tasot.

Kustannusoptimaalisiin tasoihin pohjautuvan menetelmän avulla jäsenvaltiot voivat määritellä lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten laajuuden vuodelle 2020. Tämä edellyttää, että arvioidaan ja vertaillaan erilaisia energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä toimenpiteitä sekä erikseen että yhdessä osana toimenpidepakettia, jota sovelletaan vertailurakennuksiin.

Vastaavasti jäsenvaltiot voivat – lähes nollaenergiarakennuksia koskevan tason määrittelemiseksi ja saavuttamiseksi – käyttää erilaisia yhdistelmiä toimenpiteistä, joihin kuuluvat eristys tai muut energiatehokkuustoimenpiteet, rakennusten erittäin energiatehokkaat tekniset järjestelmät ja uusiutuvien energialähteiden käyttö paikan päällä (11). Osana kustannusoptimaalisuuslaskelmia jäsenvaltioiden on selvitettävä, millaisia vaikutuksia kullakin näistä kolmesta toimenpidetyypistä on.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä primäärienergiakertoimet kutakin energiankantajaa varten. Primäärienergiakertoimet voivat perustua kansallisiin tai alueellisiin keskiarvoihin tai erityisiin arvoihin. Näissä kertoimissa olisi otettava huomioon rakennukseen toimitettavan energian uusiutuva energiasisältö, mukaan lukien se, joka toimitetaan lähellä sijaitsevista lähteistä, jotta paikan päällä tuotettavia ja ulkoisia uusiutuvia energialähteitä kohdellaan samoin ehdoin.

On tärkeää muistaa, että lähes nollaenergiarakennusten käsitettä sovelletaan valtaosaan uusista rakennuksista tammikuusta 2021 alkaen (uusiin julkisiin rakennuksiin tammikuusta 2019 alkaen). Siihen mennessä teknologiakustannukset ovat todennäköisesti nykyistä pienemmät entistä kypsempien markkinoiden ja suurempien volyymien ansiosta. Sen vuoksi on todennäköistä, että lähes nollaenergiarakennuksia koskevat tasot vastaavat kustannusoptimaalisia tasoja vuonna 2020.

On näyttöä siitä, että energiansäästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät nykyiset teknologiat ovat yhdistelmänä riittäviä asianmukaisen tavoitteen saavuttamiseksi lähes nollaenergiarakennusten alalla (12). Minkäänlaista teknologiakuilua, joka olisi kurottava umpeen vuoteen 2021 mennessä, ei ole havaittu. Direktiivin 5 artiklassa vaadittujen kustannusoptimaalisuutta koskevien kertomusten analyysi osoittaa, että kustannusoptimaalisista tasoista on mahdollista siirtyä jouhevasti lähes nollaenergiarakennusten tasoihin (13).

Kukin viisivuotisjakso kustannusoptimaalisuusraporttien välillä tarjoaa mahdollisuuden sisällyttää energiatehokkuuden tuottamat hyödyt kansallisiin rakennusmääräyksiin sitä mukaa kuin uusien teknologioiden osoitetaan toimivan, ja tarkistaa rakennusten energiatehokkuutta koskevia sääntöjä, jotta voidaan saavuttaa kustannusoptimaaliset tasot. Vuoden 2020 jälkeen kustannusoptimaalisuusperiaate mahdollistaa lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tavoitetason jatkuvan parantamisen uusien rakennusten osalta, kun uusia ja olemassa olevia rakennuksia koskevia kansallisia rakennusmääräyksiä tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin.

2.1.3 Mikä on uusiutuvien energialähteiden osuus rakennusalalla?

Erityisen tärkeänä tavoitteena on ollut uusiutuvien energialähteiden integroiminen osaksi lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten kansallista täytäntöönpanoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (14) (jäljempänä ’uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi’) mukaan jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja -määräyksissään otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla lisätään kaikentyyppisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla (15).

Nämä toimenpiteet täydentävät rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asetettuja lähes nollaenergiarakennuksia koskevia vaatimuksia. Direktiivin säännöksillä pyritään luonnollisesti edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä erityisesti paikan päällä, koska rakennuksiin integroitu energiantuotanto vähentää ostoenergiaan liittyvän primäärienergian tarvetta. Tällä tavoin paikan päällä käytettävät uusiutuvat energialähteet ovat aina osa rakennuksen energiatehokkuuslaskelmia.

Monet jäsenvaltiot vaativat, että tietyn osuuden käytetystä primäärienergiasta on oltava peräisin uusiutuvista energialähteistä tai että uusiutuvalle energialle asetetaan vähimmäismäärä ilmaistuna arvolla kWh/m2 vuotta kohti. Joissakin muissa jäsenvaltioissa taas sovelletaan välillisiä vaatimuksia, esimerkiksi vaatimusta niin vähäisestä uusiutumattoman primäärienergian käytöstä, että se voidaan täyttää vain, jos uusiutuva energia on osa rakennuskäsitettä (16). Tämä joustavuus mahdollistaa mukautumisen kansallisiin ja paikallisiin oloihin (rakennustyyppi, ilmasto, vastaavien uusiutuvan energian teknologioiden kustannukset ja saatavuus, optimaalinen yhdistelmä kysyntäpuolen toimenpiteiden kanssa, rakennustiheys jne.). Uusiutuvan energian järjestelmistä lähes nollaenergiarakennuksissa käytetään yleisimmin rakennukseen integroituja aurinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmiä. Niissä käytettyihin uusiutuviin energialähteisiin kuuluvat myös geoterminen energia (maalämpöpumput) ja biomassa.

Uusiutuvan energian teknologioista esimerkiksi aurinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmät ovat kustannustehokkaampia Välimeren ilmastossa (voimakkaampi auringonsäteily) kuin muissa ilmastoissa. Siksi näiden teknologioiden osuus voi olla suhteessa suurempi tiukempien energiatehokkuusvaatimusten yhteydessä.

Kun on kyse ulkoisista uusiutuvista energialähteistä, muun muassa lähistöllä sijaitsevista, kuten kaukolämmityksestä ja -jäähdytyksestä (17), uusiutuvan energian osuus energiankantajayhdistelmässä (esimerkiksi sähköverkkoyhdistelmässä silloin, kun sähkö on energiankantaja) vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen primäärienergiakertoimien kautta. Jäsenvaltiot hyödyntävätkin tätä joustavuutta, sillä huomattavan erilaisia primäärienergiakertoimia sovelletaan yleisesti erilaisiin energiankantajiin ja erityisesti useimpiin uusiutuviin energialähteisiin ja teknologioihin (18).

2.2 Mitä kansallisesti sovellettavien lähes nollaenergiarakennusten määritelmien on katettava?

Valtaosa jäsenvaltioista (19) käyttää jo indikaattoria ilmaisemaan primäärienergian käyttöä (kWh/m2 vuotta kohti) liitteen I mukaisesti. Jäsenvaltiot soveltavat usein myös muita muuttujia, joita ovat esimerkiksi rakennuksen vaipan osien U-arvo, lämmityksen ja jäähdytyksen nettoenergia ja lopullinen energia sekä hiilidioksidipäästöt.

Noin 60 prosenttia jäsenvaltioista on vahvistanut lähes nollaenergiarakennuksia koskevan määritelmän soveltamisen yksityiskohdat oikeudellisessa asiakirjassa (esimerkiksi rakennus- ja energiasäädöksissään).

Yksityiskohtaiseen kuvaukseen siitä, miten jäsenvaltio käytännössä soveltaa lähes nollaenergiarakennusten määritelmää, on sisällyttävä numeroarvoinen indikaattori primäärienergian käytöstä ilmaistuna arvolla kWh/m2 vuotta kohti (20). Tämä yksityiskohtainen kuvaus on sisällytettävä osaksi kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä tai kansallista suunnitelmaa lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän lisäämiseksi.

2.3 Uudet rakennukset: lähes nollaenergiarakennusten tavoitteita koskeva aikataulu

Direktiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on

”varmistettava, että:

a)	31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia; ja

b)	31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia.”

Säädöksiin, joilla 9 artiklan 1 kohdassa asetetut vaatimukset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, on sisällyttävä säännöksiä, toimenpiteitä tai toimintatapoja, joilla varmistetaan, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia viimeistään 31. joulukuuta 2020. Sama koskee uusia julkisessa käytössä ja omistuksessa olevia uusia rakennuksia, mutta niiden on oltava lähes nollaenergiarakennuksia jo 31. joulukuuta 2018.

Kansallisiin suunnitelmiin, joilla pyritään lisäämään lähes nollaenergiarakennusten lukumäärää, oli 9 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanon valmistelemiseksi sisällytettävä muun muassa välitavoitteita uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Välitavoite saattoi olla esimerkiksi se, että tietyn vähimmäisosuuden uusista rakennuksista oli oltava lähes nollaenergiarakennuksia kyseiseen päivämäärään mennessä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetetut vaatimukset täyttyvät viimeistään 31. joulukuuta 2020 ja 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa asetetut vaatimukset viimeistään 31. joulukuuta 2018. Vaikka kyseisiin päivämääriin on vielä aikaa, määräaika 9 artiklan saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli jo 9. tammikuuta 2013 (21). Kyseiseen päivämäärään mennessä 9 artiklan kaikki lähes nollaenergiarakennuksia koskevat säännökset oli saatettava osaksi kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Tällainen pitkä käynnistysaika onkin tarpeen, kun otetaan huomioon rakennuksen suunnitteluun, lupamenettelyihin ja rakentamiseen kuluva aika.

Se, että nämä tavoitteet on vahvistettu kansallisessa lainsäädännössä, tekee poliittisista tavoitteista läpinäkyviä ja antaa talouden toimijoille ja muille sidosryhmille selvyyden uusien rakennusten tulevista energiatehokkuusvaatimuksista.

Lisäksi 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia asianomaisiin päivämääriin mennessä. Tämän johdosta henkilöt, jotka ostavat uusia rakennuksia tai asuntoja, voivat luottaa siihen, että vuonna 2021 markkinat ovat kehittyneet näiden tavoitteiden mukaisesti ja että rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia.

Kokemus on osoittanut, että rakennusprojektin loppuun saattamisen tai rakennuksen valmistumisen ajankohta voi olla epämääräinen ja että viivästyksiä saattaa tapahtua. Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon rakennuslupien voimassaoloaika, rakennusprojektin kesto ja rakennustöiden loppuun saattaminen sekä direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa asetetut tavoitteet, jotta ei laiminlyödä velvollisuutta varmistaa, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia tammikuuhun 2021 mennessä.

2.4 Toimintatavat ja toimenpiteet lähes nollaenergiarakennusten edistämiseksi

Direktiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on laadittava kansallisia suunnitelmia lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän lisäämiseksi. Kansallisiin suunnitelmiin on 9 artiklan 3 kohdan mukaan sisällyttävä vähintään seuraavaa:

”Kansallisiin suunnitelmiin on sisällyttävä muun muassa seuraavat seikat:

yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten jäsenvaltio käytännössä soveltaa lähes nollaenergiarakennusten määritelmää niiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen; tähän kuvaukseen sisältyy numeroarvoinen indikaattori primäärienergian käytöstä ilmaistuna arvolla kWh/m2 vuotta kohti (…);

b)	välitavoitteet uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi vuoteen 2015 mennessä (…);

tiedot (…) toimintatavoista ja rahoitus- tai muista toimenpiteistä (…), mukaan lukien yksityiskohdat kansallisista vaatimuksista ja toimenpiteistä, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä uusissa rakennuksissa ja olemassa olevissa rakennuksissa, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 4 kohdan ja tämän direktiivin 6 ja 7 artiklan mukaisesti.”

2.5 Edistetään olemassa olevien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

Direktiiviin sisältyy myös sellaisia lähes nollaenergiarakennusten vaatimuksia, jotka koskevat olemassa olevia rakennuksia ja joihin ei liity määräaikoja tai velvollisuutta asettaa energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Direktiivin 9 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on ”julkisen sektorin näyttämä esimerkki huomioon ottaen kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimenpiteitä, kuten asetettava tavoitteita, edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi, ja ilmoitettava niistä komissiolle (…) kansallisissa suunnitelmissaan”.

Olemassa olevan rakennuskannan muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi edistettävä muun muassa lisäämällä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä (9 artiklan 3 kohdan c alakohta). Lisäksi uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin 13 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on rakennussäännöstensä ja -määräystensä puitteissa edistettävä uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien käyttöä.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 9 artiklan 2 kohdalla pyritään siksi tekemään korjaustoiminnasta perusteellisempaa, jotta kansalliset strategiat olemassa olevien rakennusten kunnostamiseksi yltäisivät lähes nollaenergiarakennusten tasoille. Direktiivin 9 artiklan 2 kohdan mukaista velvoitetta täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (22) (jäljempänä ’energiatehokkuusdirektiivi’) 4 artiklaan perustuvilla kansallisilla pitkän aikavälin rakennusstrategioilla. Tavoitteena on saada käyttöön rahoitusta ja investointeja rakennusten peruskorjausta varten ja sitä kautta lisätä korjaustoiminnan määrää. Näissä pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa yhdistyvät edellä kuvatut elementit (energiatehokkuusdirektiivin mukainen korjaustoiminnan määrä ja rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin mukainen korjaustoiminnan perusteellisuus).

Lähes nollaenergiarakennusten määritelmän osalta direktiivissä ei tehdä eroa uusien ja olemassa olevien rakennusten välillä. Tällainen eriyttäminen voisi kuluttajien kannalta olla yhtä harhaanjohtavaa kuin uusien ja olemassa olevien rakennusten eriyttäminen energiatehokkuustodistusten antamisen yhteydessä.

Rakennuksen muuntamisella lähes nollaenergiarakennukseksi tarkoitetaan siksi peruskorjausta, jonka tuloksena lähes nollaenergiarakennuksen tason energiatehokkuusvaatimukset täyttyvät. Tämä ei estä sitä, että olemassa oleviin rakennuksiin sovelletaan erilaisia määräaikoja ja taloudellisia tukitoimia, kun otetaan huomioon, että lähes nollaenergiarakennuksen tasoista saadaan kustannusoptimaalisia vasta pidemmän ajan kuluttua olemassa olevien rakennusten tapauksessa.

3. JÄSENVALTIOIDEN EDISTYMINEN SIIRTYMISESSÄ KOHTI LÄHES NOLLAENERGIARAKENNUKSIA

3.1 Kansallisesti sovelletut lähes nollaenergiarakennusten määritelmät

Eri jäsenvaltioissa käytettävät numeeriset indikaattorit eivät ole vertailukelpoisia, koska energiatehokkuuden laskentamenetelmät poikkeavat toisistaan jäsenvaltioittain (23). Eräät jäsenvaltiot ovat laajentaneet numeerisen indikaattorin soveltamisalaa sisällyttämällä siihen myös muun kuin pakollisen energiankäytön, esimerkiksi kodinkoneiden energiankulutuksen. On näyttöä siitä, että valaistuksen ja sähkölaitteiden huomioon ottaminen voi johtaa parempiin ratkaisuihin, erityisesti sähkönkulutuksen kannalta (24).

Saatavilla on kuitenkin näyttöä (25) siitä, että tapauksissa, joissa on vahvistettu numeroarvoinen indikaattori, vaatimukset vaihtelevat suhteellisen paljon eli 0–270 kWh/m2 vuodessa (mikä kattaa sähkölaitteiden energiankäytön), ja ne ilmoitetaan yleensä primäärienergian käyttönä ilmaistuna arvolla kWh/m2 vuodessa. Suuremmat arvot koskevat etupäässä sairaaloita ja muita erityisiä rakennuksia, jotka eivät ole asuntoja.

Asuinrakennusten osalta valtaosalla jäsenvaltioista on tavoitteena primäärienergian käyttö, joka on enintään 50 kWh/m2 vuodessa. Primäärienergian enimmäiskäyttö vaihtelee vuositasolla arvon 20 kWh/m2 (Tanska) tai 33 kWh/m2 (Kroatian rannikko) ja arvon 95 kWh/m2 (Latvia) välillä. Monien maiden (Belgia (Bryssel), Viro, Ranska, Irlanti, Slovakia, Yhdistynyt kuningaskunta, Bulgaria, Tanska, Manner-Kroatia, Malta ja Slovenia) tavoitearvo on 45 tai 50 kWh/m2 vuodessa (26).

Uusiutuvan energian osuuden osalta raportointi on suhteellisen vaihtelevaa: vain muutamat maat ovat vahvistaneet erityisen vähimmäisprosenttiosuuden, kun taas useimmat ovat antaneet laadullisia lausuntoja.

Yksikään jäsenvaltio ei ole tähän mennessä ilmoittanut päättäneensä jättää soveltamatta nollaenergiarakennuksia koskevia vaatimuksia lainsäädännöllisistä syistä tietyissä perustelluissa tapauksissa, joissa kustannus-hyötyanalyysi rakennuksen taloudellisen elinkaaren ajalle on negatiivinen. Tämä olisi kuitenkin mahdollista direktiivin 9 artiklan 6 kohdan perusteella.

3.2 Toimintatavat ja toimenpiteet lähes nollaenergiarakennusten edistämiseksi

Lokakuussa 2014 tehty tilannearvio (27) osoitti, että jäsenvaltiot raportoivat monenlaisista toimintatavoista ja toimenpiteistä, joilla tuetaan lähes nollaenergiarakennusten tavoitteita kansallisissa suunnitelmissa ja kansallisissa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmissa. Harvemmin on kuitenkin selvää, missä määrin näillä toimenpiteillä edistetään erityisesti lähes nollaenergiarakennuksia. Jäsenvaltioiden ilmoittamien toimintatapojen ja toimenpiteiden lukumäärä on kuitenkin noussut verrattuna komission vuoden 2013 edistymiskertomuksessa (28) kuvattuun tilanteeseen.

Jäsenvaltioista useampi kuin kaksi kolmesta on ottanut käyttöön toimintatapoja ja toimenpiteitä tietoisuuden lisäämisen ja koulutuksen sekä rakennussäännösten ja energiatehokkuustodistusten alalla. Lähes nollaenergiarakennuksia voidaan edistää myös rahoitusvälineillä ja tukitoimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi kannustimet, lainat, joilla on alennettu korko, verovapautukset, yksityishenkilöille tarkoitetut energiabonukset, avustukset uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien laitteiden asentamiseksi, riskiryhmille tarkoitetut neuvonta- ja rahoituspalvelut sekä asuntolainojen korkotuki energiatehokkaita asuntoja varten.

Valtaosaa jäsenvaltioiden ilmoittamista toimintatavoista ja toimenpiteistä sovelletaan myös julkisiin rakennuksiin. Julkisia rakennuksia koskevien toimenpiteiden laajuus vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain: valtion keskushallinnon rakennuksista kaikkiin julkisessa omistuksessa oleviin rakennuksiin tai kaikkiin julkisessa tarkoituksessa käytettäviin rakennuksiin. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa toteutetaan julkisia rakennuksia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä ovat pääasiassa seurantakampanjoita (esimerkiksi ”NRClick”, joka on energianlaskentajärjestelmä vertailujen tekemiseksi eri kuntien välillä Belgiassa) ja demonstrointihankkeita (esimerkiksi Saksan ympäristöviraston (Umweltbundesamt) nollaenergiarakennus).

Vuonna 2015 laadittiin katsaus lähes nollaenergiarakennuksia koskevien kansallisten suunnitelmien tilasta EU:ssa (29). Se vahvistaa, että lähes nollaenergiarakennuksia koskevia kansallisia toimenpiteitä on kyetty edistämään jatkuvasti sekä määrällisesti että laadullisesti, mukaan lukien määritelmän yksityiskohtainen soveltaminen, välitavoitteet vuodeksi 2015 sekä rahoitusta koskevat ja muut toimintalinjat. Tässä kertomuksessa esitetään useita esimerkillisiä tai edistyksellisiä toimintakehyksiä.

Osa jäsenvaltioista on arvioinut lähes nollaenergiarakennusten täytäntöönpanosta saatavia hyötyjä. Se luo uusia kokoaikaisia työpaikkoja: 649–1 180 työpaikkaa Bulgariassa, 4 100–6 200 työpaikkaa Puolassa sekä 1 390–2 203 työpaikkaa Romaniassa. Bulgaria arvioi lisäinvestointien olevan arvoltaan 38–69 miljoonaa euroa, Puola 240–365 miljoonaa euroa ja Romania 82–130 miljoonaa euroa. Vuositasolla tarkastellen primäärienergian vähimmäistarpeen arvioidaan olevan arvojen 70 kWh/m2 (Bulgaria ja Puola) ja 100 kWh/m2 (Romania) välillä vuonna 2015, mutta vähenevän arvojen 30 kWh/m2 ja 50 kWh/m2 välille vuonna 2020. Uusiutuvan energian osuus nousee (vuoden 2015) 20 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidipäästöt vähenevät tasolta 8–10 kg CO2/m2 vuodessa tasolle 3–7 kg CO2/m2 vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että vähintään 80 prosentin energiavähennykset ovat taloudellisesti toteutettavia uusissa lähes nollaenergiarakennuksissa Euroopassa, vaikka toimenpideyhdistelmä vaihteleekin voimakkaasti ilmaston mukaan. Tulokset osoittavat, että laaja lähestymistapa, jossa yhdistetään energiatehokkuustoimenpiteet ja uusiutuvaa energiaa koskevat toimenpiteet, on toteutettavissa kaikkialla EU:ssa, kuitenkin erilaisin kustannuksin (30).

4. SUOSITUKSET

4.1 Lähes nollaenergiarakennusten määritelmän soveltaminen käytännössä: missä tapauksissa lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuuden tavoitetaso on liian alhainen?

Tässä osiossa esitetään yleiset periaatteet ja tekijät, jotka jäsenvaltioiden suositellaan ottavan huomioon direktiivin mukaisen lähes nollaenergiarakennuksen kansallisen määritelmän laatimisen yhteydessä.

Lähes nollaenergiarakennusten tavoitetaso ei voi olla sama kaikkialla EU:ssa. Tarvitaan joustavuutta, jotta voidaan ottaa huomioon ilmasto-olojen vaikutukset lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin sekä energiatehokkuustoimenpiteiden ja uusiutuvia energialähteitä koskevien toimenpiteiden muodostaman kokonaisuuden kustannustehokkuuteen.

Direktiivissä käytetyt ilmaisut ”lähes olematon” tai ”erittäin vähäinen” (energian määrä) antavat viitteitä jäsenvaltioiden harkintavallan laajuudesta ja rajoista. Lähes nollaenergiarakennusten määritelmien tavoitteena olisi oltava energiatase, joka on kutakuinkin tasapainossa.

Uusia rakennuksia koskeva lähes nollaenergiarakennusten taso ei voi olla alempi (vähemmän tiukka) kuin vuoden 2021 kustannusoptimaalinen taso, joka lasketaan direktiivin 5 artiklan mukaisesti. Kustannusoptimaalinen taso on lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuuden vähimmäistavoitetaso. Lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuustaso määritetään uusien rakennusten osalta seuraavien tekijöiden perusteella: paras saatavilla oleva teknologia, joka on laajalti käytössä markkinoilla kyseisenä ajankohtana, rahoitusnäkökohdat sekä oikeudelliset ja poliittiset näkökohdat kansallisella tasolla.

On erityisen hyödyllistä ottaa käyttöön numeroarvoisia vertailuarvoja lähes nollaenergiarakennusten primäärienergian käyttöä koskevia indikaattoreita varten EU:n tasolla, kun arvot, joita on tarkoitus verrata kyseisiin vertailuarvoihin, saadaan avoimista laskentamenetelmistä. Parhaillaan laaditaan standardeja (31), jotka mahdollistavat kansallisten ja alueellisten laskentamenetelmien avoimen vertailun.

Vertailuarvot ilmoitetaan yleensä energiatarpeena. Tämä johtuu siitä, että energiatarve on lähtökohta primäärienergian laskemiselle. Tästä syystä erittäin vähäinen energiatarve lämmitystä ja jäähdytystä varten on keskeinen edellytys rakennuksille, joissa primäärienergian määrä on lähes olematon. Erittäin vähäinen energiatarve on myös edellytys sille, että uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuus on huomattava ja että primäärienergian määrä on lähes olematon.

Kun ennakoidaan vuoden 2020 hinta- ja teknologiatasoa, lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuutta koskevat vertailuarvot vaihtelevat seuraavasti EU:n eri ilmastovyöhykkeillä (32):

Välimeren vyöhyke

—	Toimistorakennukset: primäärienergian nettomäärä 20–30 kwh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 80–90 kWh/m2 vuodessa, katetaan 60 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;

—	Uudet omakotitalot: primäärienergian nettomäärä 0–15 kWh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 50–65 kWh/m2 vuodessa, katetaan 50 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;

Atlantin vyöhyke:

—	Toimistorakennukset: primäärienergian nettomäärä 40–55 kWh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 85–100 kWh/m2 vuodessa, katetaan 45 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;

—	Uudet omakotitalot: primäärienergian nettomäärä 15–30 kWh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 50–65 kWh/m2 vuodessa, katetaan 35 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla; sekä

Mannervyöhyke:

—	Toimistorakennukset: primäärienergian nettomäärä 40–55 kWh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 85–100 kWh/m2 vuodessa, katetaan 45 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;

—	Uudet omakotitalot: primäärienergian nettomäärä 20–40 kWh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 50–70 kWh/m2 vuodessa, katetaan 30 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;

Pohjoinen vyöhyke:

—	Toimistorakennukset: primäärienergian nettomäärä 55–70 kWh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 85–100 kWh/m2 vuodessa, katetaan 30 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;

—	Uudet omakotitalot: primäärienergian nettomäärä 40–65 kWh/m2 vuodessa; tavanomaisesti primäärienergian käytöstä, joka on 65–90 kWh/m2 vuodessa, katetaan 25 kWh/m2 vuodessa paikan päällä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla.

On suositeltavaa, että jäsenvaltiot käyttävät uusiutuvia energialähteitä integroidussa suunnittelukonseptissa, jotta voidaan kattaa rakennusten vähäinen energiatarve (33).

Jotkin jäsenvaltiot ovat yhdistäneet lähes nollaenergiarakennusten tason johonkin parhaista energiatehokkuusluokista (esimerkiksi rakennusluokka A ++), joka täsmennetään energiatehokkuustodistuksessa. Tätä lähestymistapaa suositellaan käytettäväksi yhdessä selkeän energiatehokkuusindikaattorin kanssa, jotta voidaan antaa sijoittajille selkeää tietoa ja ohjata markkinoita lähes nollaenergiarakennusten suuntaan.

4.2 Täytetään velvollisuus varmistaa, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia viimeistään vuoden 2020 lopulla

Nykyisiä käytäntöjä voi olla tarpeen mukauttaa, jotta uudet rakennukset saavuttaisivat lähes nollaenergiarakennuksia koskevat tavoitteet. Energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia ja lähes nollaenergiarakennuksia koskevia vaatimuksia olisi arvioitava pitäen silmällä 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja.

Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on riittäviä seuraamusmekanismeja siltä varalta, että uudet rakennukset eivät täytä energiatehokkuusvaatimuksia. Tämä saattaa edellyttää eriytettyjen seuraamusten määräämistä uusille rakennuksille sen jälkeen, kun lähes nollaenergiarakennuksia koskevat määräajat ovat päättyneet.

On suositeltavaa, että jäsenvaltiot arvioivat näitä seikkoja mahdollisimman pian sen varmistamiseksi, että lähes nollaenergiarakennuksia koskevat tavoitteet saavutetaan. Lisäksi on suositeltavaa, että jäsenvaltiot määrittävät mekanismin, jolla lähes nollaenergiarakennuksia koskevien tavoitteiden saavuttamista seurataan. Tällä mekanismilla olisi voitava seurata myös vuoden 2015 välitavoitteiden saavuttamista 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä mahdollisia muita kansallisia etappeja vuoteen 2020 saakka. Näin voidaan lujittaa lähes nollaenergiarakennusten nykyisiä etenemissuunnitelmia ja edistää osaltaan seurantamekanismeja lähivuosina.

4.3 Toimintatavat ja toimenpiteet lähes nollaenergiarakennusten edistämiseksi

Valtaosassa jäsenvaltioista sovelletaan useita erilaisia toimintatapoja lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän lisäämiseksi (esimerkiksi tietoisuuden lisääminen ja tiedottaminen, koulutus, rakennussäännösten vahvistaminen ja energiatehokkuustodistusten käyttöönotto seuraavissa jäsenvaltioissa: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Ruotsi, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta). Jotkin toimintatavat vaikuttavat kuitenkin kovin yleisluonteisilta ja kaikkiin rakennuksiin sovellettavilta. Niistä ei aina ilmene riittävällä tavalla, miten niillä tuetaan nimenomaan lähes nollaenergiarakennuksia, tai missä määrin ne käytännössä edistävät lähes nollaenergiarakennuksia koskevan tavoitteen saavuttamista tietyssä maassa. Siksi on suositeltavaa nivoa toimintatavat, toimenpiteet ja lähes nollaenergiarakennukset tiukemmin yhteen.

Näiden tietojen jakamisen helpottamiseksi komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville lomakkeen. Lomakkeen käyttöä suositellaan, sillä se helpottaa lähes nollaenergiarakennuksia koskevien suunnitelmien vertailemista ja analysointia (34).

4.4 Edistetään olemassa olevien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

Parhaita käytäntöjä olemassa olevien rakennusten muuntamiseksi lähes nollaenergiarakennuksiksi on useita: teknologiatietoisuus (35), kannustinjärjestelmät, rahoitusvälineet, verotusmekanismit, taloudelliset välineet, kuten energian säästöön velvoittavat ohjelmat, markkinavälineet, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet rakennusten korjaamisen edistämiseksi tai keskitetyt asiointipisteet, joista saa neuvoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi (36).

Eräät jäsenvaltiot soveltavat lähestymistapaa, jossa rakennusten korjaamiseen tarkoitettu rahoitustuki yhdistetään lähes nollaenergiarakennusten tasoa vastaavien korkeampien energialuokkien saavuttamiseen. Tätä voidaan pitää hyvänä käytäntönä edistää kansallisen rakennuskannan muuntamista lähes nollaenergiarakennuksien tasoille.

Viime vuosikymmenen aikana valtaosa jäsenvaltioista otti käyttöön toimenpiteitä, jotka koskevat olemassa olevaa rakennuskantaa. Lisäksi viime aikoina on määritelty uusia tulevaisuudennäkymiä kansallisissa peruskorjausstrategioissa, jotka laaditaan energiatehokkuusdirektiivin 4 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä johdonmukaisia poliittisten välineiden yhdistelmiä (toimenpidepaketteja), jotka ovat vain osittain riippuvaisia julkisista varoista.

Luotettavia tietoja, joiden avulla voidaan seurata toimintatapojen vaikutuksia, mukaan lukien tosiasiallinen energiatehokkuus ja sisäympäristö, tarvitaan ennen kaikkea rakennuskannan kunnostamisen alalla. Maissa, joissa aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet ovat rajalliset (esimerkiksi Pohjois-Eurooppa), tarvitaan toimintatapoja, joilla tuetaan vaihtoehtoisia toimenpiteitä (esimerkiksi biomassa). Etenemissuunnitelmien ja indikaattoreiden käyttöönotto on myös hyvä keino vastata erityistarpeisiin ja seurata täytäntöönpanoa. On suositeltavaa, että jäsenvaltiot tehostavat ja arvioivat uudelleen toimenpiteitään, jotta voidaan edistää rakennusten kustannustehokasta peruskorjausta ja muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi menestyksekkäästi.

5. TIIVISTELMÄ SUOSITUKSISTA

Lähes nollaenergiarakennuksia koskevat periaatteet ovat yksi voimassa olevan direktiivin kulmakivistä, ja niistä pyritään tekemään normi uusille rakennuksille viimeistään vuonna 2020. On suositeltavaa, että jäsenvaltiot tehostavat toimiaan direktiivin panemiseksi täytäntöön kaikilta osin ja sen noudattamisen valvomiseksi, jotta kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia direktiivissä säädettyihin määräaikoihin mennessä.

On suositeltavaa, että jäsenvaltiot asettavat lähes nollaenergiarakennuksia koskevat kansalliset määritelmät riittävän korkealle tavoitetasolle – ei alle suunnitellun vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisen tason – ja käyttävät uusiutuvia energialähteitä integroidussa suunnittelukonseptissa, jotta voidaan kattaa lähes nollaenergiarakennusten vähäinen energiatarve. Suositellut vertailuarvot esitetään kohdassa 4.1. Olisi varmistettava asianmukainen sisäympäristö, jotta voidaan välttää sisäilman laadun, käyttömukavuuden ja terveydellisten olosuhteiden huononeminen Euroopan rakennuskannassa.

Jäsenvaltioiden olisi mahdollisimman pian arvioitava, onko nykyisiä käytäntöjä mukautettava sen varmistamiseksi, että uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia viimeistään vuoden 2020 lopulla. Lisäksi on suositeltavaa, että jäsenvaltiot määrittävät mekanismin, jonka avulla voidaan seurata lähes nollaenergiarakennuksia koskevien tavoitteiden saavuttamista ja tarkastella mahdollisuutta määrätä eriytettyjä seuraamuksia uusille rakennuksille sen jälkeen, kun lähes nollaenergiarakennuksia koskevat määräajat ovat päättyneet.

Lähes nollaenergiarakennuksia edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden olisi oltava täsmällisempiä sen suhteen, missä määrin ne auttavat saavuttamaan lähes nollaenergiarakennuksia koskevat tavoitteet. On suositeltavaa nivoa toimintatavat, toimenpiteet ja lähes nollaenergiarakennukset tiukemmin yhteen. Näiden tietojen jakamisen helpottamiseksi komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville lomakkeen, jonka käyttöä suositellaan, sillä se helpottaa suunnitelmien vertailemista ja analysointia.

Komissio suosittaa, että jäsenvaltiot vauhdittavat sellaisten tukitoimien kehittämistä, jotka on erityisesti tarkoitettu (tai: suunnattu) olemassa olevien rakennusten kunnostamiseen lähes nollaenergiarakennusten tasoille. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä johdonmukaisia poliittisten välineiden yhdistelmiä (toimenpidepaketteja), jotta voidaan tarjota tarvittavaa pitkän aikavälin vakautta niille, jotka investoivat energiatehokkaisiin rakennuksiin, mukaan lukien rakennusten peruskorjaukset ja muuntaminen lähes nollaenergiarakennuksiksi. On suositeltavaa kerätä luotettavia tietoja, jotta voidaan seurata poliittisten toimien vaikutuksia ja ottaa siten huomioon erityistarpeet ja seurata rakennuskannan kunnostamisen toteutumista.

(1) COM(2015)80 final.

(2) Direktiivin 2 artiklan 4 kohta.

(3) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 244/2012, annettu 16 päivänä tammikuuta 2012, rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU täydentämisestä vahvistamalla vertailumenetelmäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 18)

(4) Vertailumenetelmäkehys energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten (EUVL C 115, 19.4.2012, s. 1).

(5) Katso taulukko ohjeiden sivulla 10.

(6) Käsitteet ”energiantarve”, ”ostoenergia” ja ”primäärienergia” olisi tulkittava delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 244/2012 ja siihen liittyvissä ohjeissa vahvistettujen määritelmien mukaisesti.

(7) Katso esimerkiksi Analysis of load match and grid interaction indicators in net zero energy buildings with simulated and monitored data, Applied Energy, 31. joulukuuta 2014, s. 119.

(8) JRC:n raportti ”Promoting healthy and energy efficient buildings in the European Union”, 2016.

(9) Katso esimerkiksi ”Predicted vs. actual energy performance of non-domestic buildings: Using post-occupancy evaluation data to reduce the performance gap”, Anna Carolina Menezes, Andrew Cripps, Dino Bouchlaghem & Richard Buswell (2012), Applied Energy, Volume 97, s. 355, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306261911007811/

(10) Kustannusoptimaalisuudella tarkoitetaan energiatehokkuustasoa, jolla aiheutuu pienimmät mahdolliset kustannukset rakennuksen arvioidun elinkaaren aikana.

(11) Käsite ”uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia” kattaa uusiutuvista muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian eli tuuli-, aurinko- ja ilmalämpöenergian, geotermisen ja hydrotermisen energian, valtamerienergian, vesivoiman, biomassan, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvän kaasunsekä biokaasut.

(12) ”Towards nearly zero-energy buildings- Definition on common principles under the EPBD”, (http://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/nzeb_full_report.pdf), laatijana EcofysEuroopan komission energian pääosaston puolesta.

(13) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden edistymisestä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamisessa.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(15) Katso uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin 13 artiklan 4 kohta.

(16) Concerted Action EPBD III, vuoden 2016 laitos.

(17) Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen markkinaosuus EU:n energiahuollosta lämmityksen ja jäähdytyksen alalla on noin 10–13 prosenttia.

(18) Ks. alaviite 12.

(19) Yhteensä 23 jäsenvaltiota ja yksi Belgian alueista.

(20) Direktiivin 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(21) Direktiivin 28 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(23) Käynnissä oleva standardointityöllä ja hankkeilla, kuten GE2O-hankkeella (http://www.geoclusters.eu/) pyritään kiertämään tämä rajoitus ottaen kuitenkin huomioon luonnolliset erot, kuten ilmasto.

(24) Modelling of optimal paths to reach NZEB for new constructions in Europe, Delia D'Agostinon esitelmä WSED-konferenssissa helmikuussa 2016 (http://www.wsed.at/en/programme/young-researchers-conference-energy-efficiency-biomass/).

(25) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52013DC0483R(01)&from=EN. Raportissa on tietoja kaikista jäsenvaltioista paitsi Kreikasta ja Espanjasta, jotkaeivät olleet toimittaneet kansallista suunnitelmaa tai konsolidoitua mallia 18. syyskuuta 2014 mennessä. Uudempi taulukkomuotoinen katsaus lähes nollaenergiarakennusten kansallisiin määritelmiin on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/energy/en/topics/energy-efficiency/buildings/nearly-zero-energy-buildings.

(26) Katso JRC:n yhteenvetoraportti lähes nollaenergiarakennuksia koskevista kansallisista suunnitelmista, 2016, BPIE factsheet, tammikuu 2015, osoitteessa http://bpie.eu/uploads/lib/document/attachment/128/BPIE_factsheet_nZEB_definitions_across_Europe.pdf, sekä komission lokakuussa 2014 julkaisemat päivitetyt tiedot osoitteessa https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/Updated%20progress%20report%20NZEB.pdf.

(27) https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/Updated%20progress%20report%20NZEB.pdf.

(28) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52013DC0483R(01)&from=EN

(29) JRC, Synthesis Report on the National Plans for Nearly Zero Energy Buildings (NZEBs), 2016, saatavilla osoitteessa http://iet.jrc.ec.europa.eu/energyefficiency/publications/all

(30) Ks. alaviite 24.

(31) Komission toimeksianto M/480 CEN:lle (standardien laatiminen rakennusten energiatehokkuudesta annettua direktiiviä varten).

(32) Tutkimuksessa ”Towards nearly zero-energy buildings – Definition on common principles under the EPBD” (http://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/nzeb_full_report.pdf), laatinut Ecofys Euroopan komission energian pääosaston toimeksiannosta, vyöhykkeet on jaoteltu seuraavasti:

—	Välimeren vyöhyke eli vyöhyke 1: Catania (muut: Ateena, Larnaka, Luga, Sevilla, Palermo)

—	Atlantin vyöhyke eli vyöhyke 4: Pariisi (muut: Amsterdam, Berliini, Bryssel, Lontoo, Kööpenhamina, Dublin, Lontoo, Macon, Nancy, Praha, Varsova)

—	Mannervyöhyke eli vyöhyke 3: Budapest (muut: Bratislava, Ljubljana, Milano, Wien)

—	Pohjoinen vyöhyke eli vyöhyke 5: Tukholma (Helsinki, Riika, Tukholma, Gdansk, Tovarene)

(33) Rakennuksen integroitu energiatehokkuus vastaa primäärienergian nettomäärää, joka tarvitaan täyttämään erilaiset tarpeet, jotka liittyvät rakennuksen tavanomaiseen käyttöön, ja sen on kuvastettava lämmityksen ja jäähdytyksen energiatarvetta, lämpimän käyttöveden tarvetta sekä kiinteää valaistusjärjestelmää. Integroidussa konseptissa otetaan näin ollen huomioon paitsi rakennuksen eristyksen laatu myös lämmitys- ja jäähdytyslaitteet, ilmanvaihtoon tarvittava energia, valaistuslaitteet, rakennuksen sijainti ja suunta, lämmön talteenotto, aurinkolämmön aktiivisen hyödyntämisen tarjoamat edut sekä muut uusiutuvat energialähteet.

(34) Kunkin jäsenvaltion lomake on saatavilla sivustolla http://ec.europa.eu/energy/en/topics/energy-efficiency/buildings/nearly-zero-energy-buildings

(35) EU tukee teknologian kehittämistä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, erityisesti energiatehokkaita rakennuksia koskevien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta, katso verkkosivu https://ec.europa.eu/research/industrial_technologies/energy-efficient-buildings_en.html

(36) Ks. alaviite 22.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 208

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 2. elokuu 2016

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1313, annettu 1 päivänä elokuuta 2016, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksymisedellytysten osalta ( 1 )	1
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1314, annettu 1 päivänä elokuuta 2016, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	4
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1315, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosioinnista tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaatiokomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta, joka koskee käsitteen peräisin olevat tuotteet (alkuperätuotteet) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan mainitun sopimuksen pöytäkirjan 3 väliaikaista muuttamista Syyrian konfliktia pakenevien pakolaisten tukemiseksi	6
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1316, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2016, neuvoston puheenjohtajuuden hoitamista koskevan Eurooppa-neuvoston päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteistä ja neuvoston valmisteluelinten puheenjohtajuudesta tehdyn päätöksen 2009/908/EY muuttamisesta	42
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1317, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016, alueiden komitean yhden jäsenen, jota Belgian kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä	45
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2016/1318, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2016, suuntaviivoista lähes nollaenergiarakennusten ja parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia	46
	*	Komission suositus (EU) 2016/1319, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2016, suosituksen 2006/576/EY muuttamisesta lemmikkieläinten ruoassa esiintyvän deoksinivalenolin, zearalenonin ja okratoksiini A:n osalta ( 1 )	58

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	166,9
0702 00 00	ZZ	166,9
0707 00 05	TR	116,3
0707 00 05	ZZ	116,3
0709 93 10	TR	144,6
0709 93 10	ZZ	144,6
0805 50 10	AR	187,3
	CL	157,0
	MA	157,0
	TR	153,3
	UY	171,3
	ZA	165,3
	ZZ	165,2
0806 10 10	BR	163,2
	EG	214,9
	MA	183,3
	MX	378,3
	US	233,8
	ZZ	234,7
0808 10 80	AR	182,2
	BR	108,4
	CL	127,5
	NZ	140,5
	PE	106,8
	US	177,7
	UY	99,9
	ZA	108,5
	ZZ	131,4
0808 30 90	AR	207,1
	CL	143,6
	TR	164,7
	ZA	127,9
	ZZ	160,8
0809 29 00	TR	239,6
	US	485,5
	ZZ	362,6
0809 30 10 , 0809 30 90	TR	166,5
0809 30 10 , 0809 30 90	ZZ	166,5

Alankomaat (**)	tammi–kesäkuu	2016
Slovakia (**)	heinä–joulukuu	2016
Malta (**)	tammi–kesäkuu	2017
Viro	heinä–joulukuu	2017
Bulgaria	tammi–kesäkuu	2018
Itävalta	heinä–joulukuu	2018
Romania	tammi–kesäkuu	2019
Suomi	heinä–joulukuu	2019
Kroatia	tammi–kesäkuu	2020
Saksa	heinä–joulukuu	2020
Portugali	tammi–kesäkuu	2021
Slovenia	heinä–joulukuu	2021
Ranska	tammi–kesäkuu	2022
Tšekki	heinä–joulukuu	2022
Ruotsi	tammi–kesäkuu	2023
Espanja	heinä–joulukuu	2023
Belgia	tammi–kesäkuu	2024
Unkari	heinä-joulukuu	2024
Puola	tammi-kesäkuu	2025
Tanska	heinä–joulukuu	2025
Kypros	tammi–kesäkuu	2026
Irlanti	heinä–joulukuu	2026
Liettua	tammi–kesäkuu	2027
Kreikka	heinä–joulukuu	2027
Italia	tammi–kesäkuu	2028
Latvia	heinä–joulukuu	2028
Luxemburg	tammi–kesäkuu	2029
Alankomaat	heinä–joulukuu	2029
Slovakia	tammi–kesäkuu	2030
Malta	heinä–joulukuu	2030