”LIITE

I OSA

1.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

—	Keila linn,

—	Kunda linn,

—	Loksa linn,

—	Maardu linn,

—	Mustvee linn,

—	Pärnu linn,

—	Saue linn,

—	Tallinn linn,

—	Läänemaa maakond,

—	Jõelähtme valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 1 (E20) pohjoispuolella,

—	Kuusalu valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 1 (E20) pohjoispuolella,

—	Audru vald,

—	Haljala vald,

—	Harku vald,

—	Keila vald,

—	Kernu vald,

—	Kiili vald,

—	Koonga vald,

—	Lavassaare vald,

—	Nissi vald,

—	Padise vald,

—	Saku vald,

—	Saue vald,

—	Sauga vald,

—	Sindi vald,

—	Tõstamaa vald,

—	Varbla vald,

—	Vasalemma vald,

—	Vihula vald,

—	Viimsi vald.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Ķeguma novads: Birzgales ja Tomes pagasti,

—	Ķekavas novads: Daugmales pagasts,

—	Siguldas novads: Allažu ja Siguldas pagasti,

—	Ādažu novads,

—	Carnikavas novads,

—	Garkalnes novads,

—	Ikšķiles novads,

—	Inčukalna novads,

—	Jaunjelgavas novads,

—	Līgatnes novads,

—	Neretas novads,

—	Ropažu novads,

—	Salas novads,

—	Salaspils novads,

—	Stopiņu novads,

—	Vecumnieku novads,

—	Viesītes novads,

—	Sigulda pilsēta.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Jurbarkas rajono savivaldybė: Raudonės, Veliuonos, Seredžiaus ja Juodaičių seniūnijos,

—	Pakruojis rajono savivaldybė: Klovainių, Rozalimo ja Pakruojo seniūnijos,

—	Panevežys rajono savivaldybė: Krekenavos seniūnijosin se osa, joka sijaitsee Nevėžis-joen länsipuolella,

—	Raseiniai rajono savivaldybė: Ariogalos, Ariogalos miestas, Betygalos, Pagojukų ja Šiluvos seniūnijos,

—	Šakiai rajono savivaldybė: Plokščių, Kriūkų, Lekėčių, Lukšių, Griškabūdžio, Barzdų, Žvirgždaičių, Sintautų, Kudirkos Naumiesčio, Slavikų ja Šakių seniūnijos,

—	Pasvalys rajono savivaldybė,

—	Vilkaviškis rajono savivaldybė,

—	Radviliškis rajono savivaldybė,

—	Kalvarija savivaldybė,

—	Kazlų Rūda savivaldybė,

—	Marijampolė savivaldybė.

4.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

Podlaskien voivodikunnassa (województwo podlaskie):

—	Augustów gminy (ml. Augustówin kaupunki), Nowinka, Płaska, Sztabin ja Bargłów Kościelny gminy Augustówin piirikunnassa (powiat augustowski),

—	Choroszcz, Juchnowiec Kościelny, Suraż, Turośń Kościelna, Tykocin, Łapy, Poświętne, Zawady ja Dobrzyniewo Duże gminy Białystokin piirikunnassa (powiat białostocki),

—	Dubicze Cerkiewne, Kleszczele ja Czeremcha gminy Hajnówkan piirikunnassa (powiat hajnowski),

—	Grodzisk, Dziadkowice ja Milejczyce gminy Siemiatyczen piirikunnassa (powiat siemiatycki),

—	Kobylin-Borzymy, Kulesze Kościelne, Sokoły, Wysokie Mazowieckie (ml. Wysokie Mazowieckien kaupunki), Nowe Piekuty, Szepietowo, Klukowo ja Ciechanowiec gminy Wysokie Mazowieckien piirikunnassa (powiat wysokomazowiecki),

—	Sejnyn piirikunta (powiat sejneński),

—	Rutka-Tartak, Szypliszki, Suwałki ja Raczki gminy Suwałkin piirikunnassa (powiat suwalski),

—	Rutki gmina Zambrówin piirikunnassa (powiat zambrowski),

—	Suchowola ja Korycin gminy Sokółkan piirikunnassa (powiat sokólski),

—	Bielskin piirikunta (powiat bielski),

—	Białystokin piirikunta (powiat miasta Białystok),

—	Suwałkin piirikunta (powiat miasta Suwałki),

—	Mońkin piirikunta (powiat moniecki).

II OSA

1.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

—	Kallaste linn,

—	Rakvere linn,

—	Tartu linn,

—	Vändra linn,

—	Viljandi linn,

—	Ida-Virumaa maakond,

—	Põlvamaa maakond,

—	Raplamaa maakond,

—	Jõelähtme valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 1 (E20) eteläpuolella,

—	Kuusalu valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 1 (E20) eteläpuolella,

—	Palamuse valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan itäpuolella,

—	Pärsti valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 24126 länsipuolella,

—	Suure-Jaani valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 49 länsipuolella,

—	Tabivere valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan itäpuolella,

—	Tamsalu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan koillispuolella,

—	Tartu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan itäpuolella,

—

Viiratsi valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 92 läntisen osan määrittelemän linjan itäpuolella tien nro 155 risteykseen asti, sitten tietä nro 155 tien nro 24156 risteykseen, sitten tietä nro 24156 kunnes se ylittää Verilaske-joen, sitten Verilaske-jokea pitkin kunnes se saapuu valdin etelärajalle,

—	Abja vald,

—	Aegviidu vald,

—	Alatskivi vald,

—	Anija vald,

—

Are vald,

—	Häädemeeste vald,

—	Haaslava vald,

—	Halinga vald,

—	Halliste vald,

—	Kadrina vald,

—	Kambja vald,

—	Karksi vald,

—	Kasepää vald,

—	Kõpu vald,

—	Kose vald,

—	Kõue vald,

—	Laekvere vald,

—	Luunja vald,

—	Mäksa vald,

—	Meeksi vald,

—	Paikuse vald,

—	Pala vald,

—	Peipsiääre vald,

—	Piirissaare vald,

—	Raasiku vald,

—

Rae vald,

—	Rägavere vald,

—	Rakvere vald,

—	Saarde vald,

—	Saare vald,

—	Sõmeru vald,

—	Surju vald,

—	Tahkuranna vald,

—	Tapa vald,

—	Tootsi vald,

—	Tori vald,

—	Vändra vald,

—	Vara vald,

—	Vinni vald,

—	Viru-Nigula vald,

—	Võnnu vald.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Ķeguma novads: Rembates pagasts,

—	Limbažu novads: Skultes, Vidrižu, Limbažu ja Umurgas pagasti,

—	Salacgrīvas novads: Liepupes pagasts,

—	Siguldas novads: Mores pagasts,

—	Aizkraukles novads,

—	Aknīstes novads,

—	Alūksnes novads,

—	Amatas novads,

—	Apes novads,

—	Baltinavas novads,

—	Balvi novads,

—	Cēsu novads,

—	Cesvaines novads,

—	Ērgļu novads,

—	Gulbenes novads,

—	Ilūkstes novads,

—	Jaunpiebalgas novads,

—	Jēkabpils novads,

—	Kocēnu novads,

—	Kokneses novads,

—	Krimuldas novads,

—	Krustpils novads,

—	Lielvārdes novads,

—	Līvānu novads,

—	Lubānas novads,

—	Madonas novads,

—	Mālpils novads,

—	Ogres novads,

—	Pārgaujas novads,

—	Pļaviņu novads,

—	Priekuļu novads,

—	Raunas novads,

—	Rugāju novads,

—	Saulkrastu novads,

—	Sējas novads,

—	Skrīveru novads,

—	Smiltenes novads,

—	Varakļānu novads,

—	Vecpiebalgas novads,

—	Viļakas novads,

—	Jēkabpils republikas pilsēta,

—	Valmiera republikas pilsēta,

—	Ķegums pilsēta.

—	Limbaži pilsēta.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Anykščiai rajono savivaldybė: Andrioniškis, Anykščiai, Debeikiai, Kavarskas, Kurkliai, Skiemonys, Traupis ja Troškūnai seniūnijos sekä Svėdasain se osa, joka sijaitsee tien nro 118 eteläpuolella,

—	Jonava rajono savivaldybė: Šilų ja Bukonių seniūnijos ja Žeimių seniūnija: Biliuškiai, Drobiškiai, Normainiai II, Normainėliai, Juškonys, Pauliukai, Mitėniškiai, Zofijauka ja Naujokai kaimai,

—	Kaišiadorys rajono savivaldybė: Kaišiadorių apylinkės, Kruonio, Nemaitonių, Paparčių, Žąslių, Žiežmarių, Žiežmarių apylinkės seniūnijos sekä Rumšiškių seniūnijan se osa, joka sijaitsee tien N. A1 eteläpuolella,

—	Kaunas rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Babtų, Batniavos, Čekiškės, Domeikavos, Ežerėlio, Garliavos, Garliavos apylinkių, Kačerginės, Kulautuvos, Linksmakalnio, Raudondvario, Ringaudų, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Užliedžių, Vilkijos, Vilkijos apylinkių ja Zapyškio seniūnijos,

—	Kėdainiai rajono savivaldybė: Josvainių, Pernaravos, Krakių, Dotnuvos, Gudžiūnų, Surviliškio, Vilainių, Truskavos, Šėtos ja Kėdainių miesto seniūnijos,

—	Panevėžys rajono savivaldybė: Karsakiškio, Naujamiesčio, Miežiškių, Paįstrio, Panevėžio, Ramygalos, Raguvos, Smilgių, Upytės, Vadoklių,Velžio seniūnijos ja Krekenavos seniūnijan se osa, joka sijaitsee Nevėžis-joen itäpuolella,

—	Šalčininkai rajono savivaldybė: Jašiūnų, Turgelių, Akmenynės, Šalčininkų, Gerviškių, Butrimonių, Eišiškių, Poškonių ja Dieveniškių seniūnijos,

—	Varėna rajono savivaldybė: Kaniavos, Marcinkonių ja Merkinės seniūnijos,

—	Alytus miesto savivaldybė,

—	Kaišiadorys miesto savivaldybė,

—	Kaunas miesto savivaldybė,

—	Panevėžys miesto savivaldybė,

—	Vilnius miesto savivaldybė,

—	Alytus rajono savivaldybė,

—	Biržai rajono savivaldybė,

—	Druskininkai rajono savivaldybė,

—	Ignalina rajono savivaldybė,

—	Lazdijai rajono savivaldybė,

—	Molėtai rajono savivaldybė,

—	Prienai rajono savivaldybė,

—	Rokiškis rajono savivaldybė,

—	Širvintos rajono savivaldybė,

—	Švenčionys rajono savivaldybė,

—	Ukmergė rajono savivaldybė,

—	Utena rajono savivaldybė,

—	Vilnius rajono savivaldybė,

—	Zarasai rajono savivaldybė,

—	Birštonas savivaldybė,

—	Elektrėnai savivaldybė,

—	Visaginas savivaldybė.

4.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

Podlaskien voivodikunnassa (podlaskie województwo):

—	Czarna Białostocka, Gródek, Michałowo, Supraśl, Wasilków ja Zabłudów gminy Białystokin piirikunnassa (powiat białostocki),

—	Dąbrowa Białostocka, Janów, Krynki, Kuźnica, Nowy Dwór, Sidra, Sokółka ja Szudziałowo gminy Sokółkan piirikunnassa (powiat sokólski),

—	Lipsk gmina Augustówin piirikunnassa (powiat augustowski),

—	Czyże, Białowieża, Hajnówka (ml. Hajnówkan kaupunki), Narew ja Narewka gminy Hajnówkan piirikunnassa (powiat hajnowski).

III OSA

1.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

—	Elva linn,

—	Jõgeva linn,

—	Põltsamaa linn,

—	Võhma linn,

—	Järvamaa maakond,

—	Valgamaa maakond,

—	Võrumaa maakond,

—	Palamuse valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan länsipuolella,

—	Pärsti valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 24126 itäpuolella,

—	Suure-Jaani valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 49 itäpuolella,

—	Tabivere valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan länsipuolella,

—	Tamsalu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan lounaispuolella,

—	Tartu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan länsipuolella,

—

Viiratsi valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 92 läntisen osan määrittelemän linjan itäpuolella tien nro 155 risteykseen asti, sitten tietä nro 155 tien nro 24156 risteykseen, sitten tietä nro 24156 kunnes se ylittää Verilaske-joen, sitten Verilaske-jokea pitkin kunnes se saapuu valdin etelärajalle,

—	Jõgeva vald,

—	Kolga-Jaani vald,

—	Konguta vald,

—

Kõo vald,

—	Laeva vald,

—

Nõo vald,

—	Paistu vald,

—	Pajusi vald,

—	Põltsamaa vald,

—	Puhja vald,

—	Puurmani vald,

—	Rakke vald,

—	Rannu vald,

—	Rõngu vald,

—	Saarepeedi vald,

—	Tähtvere vald,

—	Tarvastu vald,

—	Torma vald,

—	Ülenurme vald,

—	Väike-Maarja vald.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Limbažu novads: Viļķenes, Pāles ja Katvaru pagasti,

—	Salacgrīvas novads: Ainažu ja Salacgrīvas pagasti,

—	Aglonas novads,

—	Alojas novads,

—	Beverīnas novads,

—	Burtnieku novads,

—	Ciblas novads,

—	Dagdas novads,

—	Daugavpils novads,

—	Kārsavas novads,

—	Krāslavas novads,

—	Ludzas novads,

—	Mazsalacas novads,

—	Naukšēnu novads,

—	Preiļu novads,

—	Rēzeknes novads,

—	Riebiņu novads,

—	Rūjienas novads,

—	Strenču novads,

—	Valkas novads,

—	Vārkavas novads,

—	Viļānu novads,

—	Zilupes novads,

—	Daugavpils republikas pilsēta,

—	Rēzekne republikas pilsēta,

—	Ainaži pilsēta,

—	Salacgrīva pilsēta.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Anykščiai rajono savivaldybė: Viešintos seniūnija ja Svėdasai seniūnijan se osa, joka sijaitsee tien nro 118 pohjoispuolella,

—

Jonava rajono savivaldybė: Upninkų, Ruklos, Dumsių, Užusalių ja Kulvos seniūnijos, Žeimiai seniūnija: Akliai, Akmeniai, Barsukinė, Blauzdžiai, Gireliai, Jagėlava, Juljanava, Kuigaliai, Liepkalniai, Martyniškiai, Milašiškiai, Mimaliai, Naujasodis, Normainiai I, Paduobiai, Palankesiai, Pamelnytėlė, Pėdžiai, Skrynės, Svalkeniai, Terespolis, Varpėnai, Žeimių gst., Žieveliškiai ja Žeimių miestelis kaimai,

—	Kaišiadorys rajono savivaldybė: Palomenės ja Pravieniškių seniūnijos sekä Rumšiškių seniūnijan se osa, joka sijaitsee tien N. A1 pohjoispuolella,

—	Kaunas rajono savivaldybė: Vandžiogalos, Lapių, Karmėlavos ja Neveronių seniūnijos,

—	Kėdainiai rajono savivaldybė: Pelėdnagių seniūnija,

—	Šalčininkai rajono savivaldybė: Baltosios Vokės, Pabarės, Dainavos ja Kalesninkų seniūnijos,

—	Varėna rajono savivaldybė: Valkininkų, Jakėnų, Matuizų, Varėnos ja Vydenių seniūnijos,

—	Jonava miesto savivaldybė,

—	Kupiškis rajono savivaldybė,

—	Trakai rajono savivaldybė.

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

Kaikki Sardinian alueet.”

”Liite I

YHTEISET PASSITUSMENETTELYT

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

I LUKU

Kohde sekä menettelyn ja määritelmien soveltamisala

1 artikla

Kohde

1.   Tässä liitteessä vahvistetaan tietyt yhteistä passitusmenettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt yleissopimuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Jollei toisin määrätä, tämän liitteen määräyksiä sovelletaan yhteisessä passitusmenettelyssä suoritettaviin toimenpiteisiin.

2 artikla

Postilähetysten jättäminen yhteisen passitusmenettelyn ulkopuolelle

Yhteistä passitusmenettelyä ei sovelleta postilähetyksiin (mukaan luettuina postipaketit), jotka vastaavat Maailman postiliiton sääntöjä, kun tavaroita kuljettavat näiden sääntöjen mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien haltijat tai kun niitä kuljetetaan näiden puolesta.

3 artikla

Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:

a)	’tulliviranomaisilla’ yleissopimusta soveltavia tullihallintoja ja kaikkia muita viranomaisia, jotka on kansallisen lainsäädännön nojalla valtuutettu soveltamaan yleissopimusta;

b)	’henkilöllä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä, kansallisessa lainsäädännössä tai yhteistä passitusta soveltavan maan lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi;

c)	’passitusilmoituksella’ asiakirjaa, jolla henkilö ilmoittaa määrättyjä muotoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen haluavansa asettaa tavaran yhteiseen passitusmenettelyyn;

d)	’passituksen saateasiakirjalla’ tavaroiden mukana olevaa sähköisiä tietojenkäsittelyjärjestelmiä käyttäen tulostettua asiakirjaa, joka perustuu passitusilmoituksen tietoihin;

e)	’ilmoittajalla’ henkilöä, joka antaa passitusilmoituksen omissa nimissään tai jonka nimissä tällainen ilmoitus annetaan;

f)	’menettelynhaltijalla’ henkilöä, joka antaa passitusilmoituksen tai jonka lukuun tällainen ilmoitus annetaan;

g)	’lähtötullitoimipaikalla’ tullitoimipaikkaa, jossa passitusilmoitus hyväksytään;

h)

’passitustullitoimipaikalla’ tullitoimipaikkaa, joka on toimivaltainen sopimuspuolen tullialueen saapumispaikassa silloin, kun tavarat siirretään yhteisessä passitusmenettelyssä, tai tullitoimipaikkaa, joka on toimivaltainen siinä sopimuspuolen tullialueen poistumispaikassa, jossa tavarat poistuvat kyseiseltä alueelta passitustoimenpiteen aikana kyseisen sopimuspuolen ja kolmannen maan välisen rajan kautta;

i)	’määrätullitoimipaikalla’ tullitoimipaikkaa, jossa yhteiseen passitusmenettelyyn asetetut tavarat esitetään menettelyn päättämiseksi;

j)	’yleisviitenumerolla’ rekisteröintinumeroa, jonka toimivaltainen tulliviranomainen on antanut passitusilmoitukselle sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen;

k)	’vakuustullitoimipaikalla’ tullitoimipaikkaa, jossa kunkin maan toimivaltaiset viranomaiset päättävät, että vakuuksia on annettava;

l)	’velalla’ henkilön velvoitetta maksaa yhteiseen passitusmenettelyyn asetettuihin tavaroihin liittyvät tuonti- tai vientitullit ja muut maksut;

m)	’velallisella’ kaikkia henkilöitä, jotka ovat velvollisia maksamaan velan;

n)	’tavaran luovutuksella’ toimea, jolla toimivaltaiset viranomaiset luovuttavat tavaran yhteisen passitusmenettelyn mukaisiin tarkoituksiin;

o)

’sopimuspuolen tullialueelle sijoittautuneella henkilöllä’: — luonnollista henkilöä, jonka vakituinen asuinpaikka on kyseisen sopimuspuolen tullialueella; — oikeushenkilöä tai henkilöiden yhteenliittymää, jonka sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pysyvä toimipaikka on kyseisen sopimuspuolen tullialueella;

p)

’sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä’ talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välistä, tulliviranomaisten keskinäistä sekä tulliviranomaisten ja muiden asianomaisten valtioiden, eurooppalaisten tai yhteistä passitusta soveltavien maiden virastojen ja toimielinten välistä sovitussa ja määritellyssä muodossa tapahtuvaa sähköistä tietojenvaihtoa, jonka tarkoituksena on tietojen automaattinen käsitteleminen ja tallentaminen niiden vastaanottamisen jälkeen jotakin seuraavista menetelmistä käyttäen: i) organisaatioiden välinen tiedonsiirto; ii) tietokoneiden välinen tiedonsiirto; iii) jäsenneltyjen tietojen sähköinen siirtäminen vakiomuotoisia sanomia tai palveluja käyttäen yhdestä sähköisestä käsittely-ympäristöstä toiseen ilman ihmisen osallistumista; iv) tietojen sähköinen syöttö verkon kautta tietojen tallentamisessa ja käsittelyssä käytettäviin tullin tietojenkäsittelyjärjestelmiin, minkä tuloksena vastaukset saadaan sähköisinä;

q)	’organisaatioiden välisellä tiedonsiirrolla’ (’EDI’) sovittujen sanomastandardien mukaisesti jäsenneltyjen tietojen sähköistä siirtoa tietojärjestelmästä toiseen;

r)	’sähköisellä passitusjärjestelmällä’ yhteistä passitusmenettelyä koskevassa organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa käytettävää sähköistä järjestelmää;

s)	’vakiosanomalla’ ennakolta määriteltyä sähköisen tiedonsiirron sanomamuotoa;

t)	’henkilötiedoilla’ yksilöityyn tai yksilöitävissä olevaan henkilöön liittyviä tietoja;

u)	’kiinteillä kuljetuslaitteilla’ teknisiä laitteita, (esim. putkijohdot ja sähköjohdot) joita käytetään tavaroiden kuljettamiseen;

v)	’toiminnan jatkuvuutta koskevalla menettelyllä’ kirjallisiin asiakirjoihin perustuvaa menettelyä, jotta passitusilmoitus voitaisiin antaa ja tarkastaa ja passitustoimenpidettä seurata, kun sähköisiin tietojenkäsittelymenetelmiin perustuvaa menettelyä ei voida käyttää.

II LUKU

Yhteistä passitusmenettelyä koskevat yleiset määräykset

4 artikla

Menettelyyn liittyvä sähköinen järjestelmä

1.   Yhteisen passitusmenettelyn tullimuodollisuuksien täyttämiseksi on käytettävä sähköistä passitusjärjestelmää, jollei tässä liitteessä toisin määrätä.

2.   Sopimuspuolet sopivat keskenään sähköisen passitusjärjestelmän soveltamista koskevista toimenpiteistä, joiden mukaisesti vahvistetaan:

a)	tullitoimipaikkojen välillä vaihdettavien, yhteisen passitusmenettelyn soveltamisessa tarvittavien sanomien määrittelyä ja hallintaa koskevat säännöt;

b)	yhteisessä passitusmenettelyssä vaihdettaviin viesteihin sisältyvät yhteiset tiedot ja niiden mallit.

5 artikla

Sähköisen passitusjärjestelmän käyttö

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä sähköistä passitusjärjestelmää yhteistä passitusmenettelyä koskevassa tietojenvaihdossa, jollei tässä liitteessä toisin määrätä.

2.   Sopimuspuolten on käytettävä Euroopan unionin yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta -järjestelmää (CCN/CSI) 1 kohdassa tarkoitetussa tietojenvaihdossa.

Yhteistä passitusta soveltavien maiden taloudellisesta osallistumisesta, yhteistä passitusta soveltavien maiden pääsystä CCN/CSI-järjestelmään ja muista asiaankuuluvista kysymyksistä sovitaan unionin ja kunkin yhteistä passitusta soveltavan maan välillä.

6 artikla

Tietoturva

1.   Sopimuspuolten on asetettava tietokoneavusteisia menetelmiä käyttäen tapahtuvaa muodollisuuksien täyttämistä koskevia edellytyksiä, joihin on sisällyttävä muun muassa tietolähteen tarkistaminen ja tietojen suojaaminen tahattomalta tai laittomalta tuhoamiselta, tahattomalta häviämiseltä, muuttamiselta tai luvattomalta tietoihin pääsyltä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön riittävät turvallisuusjärjestelyt ja pidettävä niitä yllä, jotta sähköinen passitusjärjestelmä toimisi tehokkaasti, luotettavasti ja turvallisesti.

3.   Tietojen muutokset ja poistot on kirjattava ylös, ja samalla ilmoitetaan muutoksen tai poiston syyt ja tarkka aika sekä yksilöidään muutoksen tai poiston tehnyt henkilö.

Alkuperäiset tai mahdollisesti käsitellyt tiedot on säilytettävä vähintään kolmen kalenterivuoden ajan sen vuoden lopusta, jona tiedot kirjattiin, tai pidemmän ajan, jos maat tätä vaativat.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava tietoturvaa säännöllisesti.

5.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen kaikista tietoturvan vaarantumista koskevista epäilyistä.

7 artikla

Henkilötietojen suoja

1.   Sopimuspuolet saavat käyttää yleissopimusta sovellettaessa vaihdettuja henkilötietoja ainoastaan yhteistä passitusmenettelyä koskeviin tarkoituksiin ja mahdollista yhteisen passitusmenettelyn jälkeistä tullimenettelyä tai väliaikaista varastointia koskeviin tarkoituksiin.

Tämä rajoitus ei estä sitä, että tulliviranomaiset käyttävät näitä tietoja riskianalyyseissä ja tutkimuksissa yhteisen passitusmenettelyn aikana sekä kyseisestä yhteisestä passitusmenettelystä johtuvissa oikeuskäsittelyissä. Kun tietoja käytetään näihin tarkoituksiin, nämä tiedot toimittaneille tulliviranomaisille on ilmoitettava asiasta viipymättä.

2.   Sopimuspuolten on varmistettava, että yleissopimusta sovellettaessa tapahtuva henkilötietoja käsittely noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (1).

3.   Kunkin sopimuspuolen on toteutettava tarvittavat toimet tämän artiklan noudattamisen varmistamiseksi.

III LUKU

Menettelynhaltijan sekä yhteisön passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden liikenteenharjoittajan ja vastaanottajan velvollisuudet

8 artikla

Menettelynhaltijan sekä yhteisön passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden liikenteenharjoittajan ja vastaanottajan velvollisuudet

1.   Menettelynhaltija on vastuussa kaikista seuraavista:

a)	tavaroiden esittäminen muuttumattomina sekä tarvittavien tietojen antaminen tullille määrätullitoimipaikassa määräajassa ja noudattaen niitä toimenpiteitä, joita tulliviranomaiset ovat toteuttaneet tavaroiden tunnistamiseksi;

b)	yhteistä passitusmenettelyä koskevien tullisäännösten ja -määräysten noudattaminen;

c)	vakuuden antaminen tavaroiden osalta mahdollisesti syntyvän velan maksamisen varmistamiseksi, jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä.

2.   Liikenteenharjoittaja tai tavaroiden vastaanottaja, joka vastaanottaa tavarat tietäen, että niitä kuljetetaan yhteisessä passitusmenettelyssä, on myös vastuussa tavaroiden esittämisestä muuttumattomina tullille määrätullitoimipaikassa määräajassa ja noudattaen tulliviranomaisten tavaroiden tunnistamisen varmistamiseksi toteuttamia toimenpiteitä.

IV LUKU

Vakuudet

9 artikla

Vakuuksia koskeva sähköinen järjestelmä

Vakuuksiin liittyvien tietojen vaihtamisessa ja tallentamisessa on käytettävä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä.

10 artikla

Vakuuden antamisvelvollisuus

1.   Menettelynhaltijan on annettava vakuus yhteiseen passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden osalta mahdollisesti syntyvän velan maksamisen varmistamiseksi.

2.   Vakuus on annettava joko

a)	yhtä toimenpidettä koskevana yksittäisenä vakuutena; tai

b)	useita toimenpiteitä koskevana yleisvakuutena, joka annetaan takaajan antamana sitoumuksena silloin, kun 55 artiklan a alakohdassa määrättyä yksinkertaistusta sovelletaan.

3.   Tulliviranomaiset voivat kuitenkin kieltäytyä hyväksymästä ehdotettua vakuuden muotoa, jos se on ristiriidassa yhteisen passitusmenettelyn asianmukaisen toiminnan kanssa.

11 artikla

Yksittäisen vakuuden muoto

1.   Vakuus voidaan antaa jossakin seuraavista muodoista:

a)	käteistalletus;

b)	takaajan antama sitoumus;

c)

tosite.

2.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa yksittäinen vakuus on annettava takaajan sitoumuksena.

12 artikla

Takaaja

1.   Edellä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun takaajan on oltava siihen sopimuspuoleen sijoittautunut kolmas henkilö, jossa vakuus annetaan ja jossa vakuutta vaativat tulliviranomaiset hyväksyvät vakuuden.

Takaajan on ilmoitettava sitoumuksessaan tiedoksianto-osoite tai nimettävä valtuutettu henkilö kaikkiin sopimuspuolina oleviin maihin, joita asianomainen yhteinen passitustoimenpide koskee.

2.   Takaajan on kirjallisesti sitouduttava maksamaan vakuuden kohteena oleva velan määrä. Sitoumus kattaa vakuuden kohteena olevan määrän rajoissa myös ne velkaa vastaavat määrät, jotka on maksettava jälkitarkastusten perusteella.

3.   Tulliviranomaiset voivat kieltäytyä hyväksymästä takaajaa, joka ei näytä varmasti turvaavan velkaa vastaavan määrän maksamista määräajassa.

13 artikla

Vapautus vakuuden antamisesta

1.   Seuraavissa tilanteissa ei vaadita vakuutta:

a)	tavarat kuljetetaan ilmateitse, ja sähköiseen tavaraluetteloon perustuvaa ilmateitse kuljettavien tavaroiden passitusmenettelyä käytetään;

b)	tavarat kuljetetaan Reinillä tai sen väylillä taikka Tonavalla tai sen väylillä;

c)	tavarat kuljetetaan kiinteillä kuljetuslaitteilla;

d)	tavarat kuljetetaan rauta- tai ilmateitse, ja rauta- tai ilmateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaista passitusmenettelyä käytetään.

2.   Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vapautus vakuuden antamisesta myönnetään ainoastaan, jos lupa käyttää rauta- tai ilmateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaista yhteistä passitusmenettelyä on myönnetty ennen 1 päivää toukokuuta 2016.

V LUKU

Erinäiset määräykset

14 artikla

Asiakirjojen ja tietorekisterien oikeudellinen asema

1.   Kun asiakirjoja annetaan ja tietorekistereitä pidetään sen maan sääntöjen mukaisesti, jossa asiakirjat annettiin tai jossa tietorekistereitä pidetään, niillä on jonkin maan toimivaltaisten viranomaisten käyttöön ottamista tai hyväksymistä teknisistä muodoista ja toimenpiteistä riippumatta muiden maiden alueilla sama oikeudellinen vaikutus kuin siinä maassa, jossa asiakirjat annettiin tai jossa tietorekistereitä pidetään.

2.   Jonkin maan toimivaltaisten viranomaisten yhteisestä passitusmenettelystä tekemien tutkimusten tuloksilla on sama vaikuttavuus muissa maissa kuin kunkin näiden muiden maiden toimivaltaisten viranomaisten tekemien tarkastusten tuloksilla.

15 artikla

Luettelo tullitoimipaikoista, jotka ovat toimivaltaisia yhteisissä passitustoimenpiteissä

Kukin maa kirjaa Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, ylläpitämään tietokoneistettuun järjestelmään luettelon niistä tullitoimipaikoista, jotka ovat toimivaltaisia yhteisissä passitustoimenpiteissä, ja ilmoittavat niiden tunnistenumeron, tehtävät sekä aukiolopäivät ja -ajat. Myös mahdolliset muutokset on kirjattava tietokoneistettuun järjestelmään.

Komissio toimittaa nämä tiedot muille maille kyseistä tietokoneistettua järjestelmää käyttäen.

16 artikla

Keskustoimipaikka

Kun maassa on yhteisen passitusmenettelyn hallinnointiin ja valvontaan sekä siihen liittyvien asiakirjojen vastaanottamiseen ja toimittamiseen nimetty keskustoimipaikka, maan on annettava komissiolle tiedoksi kaikki tällaiset toimipaikat.

Komissio toimittaa nämä tiedot muille maille.

17 artikla

Rikkomiset ja seuraamukset

Maiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet rikkomisten tai väärinkäytösten torjumiseksi sekä tehokkaiden, oikeasuhtaisten ja varoittavien seuraamusten määräämiseksi.

II OSASTO

MENETTELYN TOIMINTA

I LUKU

Yksittäinen vakuus

18 artikla

Yksittäisen vakuuden määrän laskeminen

Edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen yksittäisen vakuuden on katettava mahdollisesti aiheutuvaa velkaa vastaava määrä, joka lasketaan samantyyppisistä tavaroista kannettavan korkeimman tullin perusteella. Tässä laskelmassa yleissopimuksen mukaisesti kuljetettavia unionitavaroita pidetään muina kuin unionitavararoina.

19 artikla

Käteistalletuksena annettava yksittäinen vakuus

1.   Käteistalletuksena tai muulla vastaavalla maksuvälineellä annettava yksittäinen vakuus on annettava vakuutta vaativassa lähtömaassa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

2.   Yhdessä sopimuspuolessa käteistalletuksena annettavat yksittäiset vakuudet ovat voimassa kaikissa sopimuspuolissa. Ne palautetaan, kun menettely on päätetty.

3.   Tulliviranomaisten ei tarvitse maksaa korkoa käteistalletuksena tai jollain muulla vastaavalla maksuvälineellä annetulle vakuudelle.

20 artikla

Takaajan sitoumuksena annettava yksittäinen vakuus

1.   Takaajan sitoumuksena annettava yksittäinen vakuus on annettava liitteen III lisäyksessä C1 olevalla lomakkeella. Kyseinen vakuus on säilytettävä vakuustullitoimipaikassa vakuuden voimassaoloajan.

2.   Jos kansalliset lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset tai yleinen käytäntö niin vaativat, maa voi antaa luvan laatia 1 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen muussa muodossa edellyttäen, että sillä on sama oikeudellinen vaikutus kuin asianmukaista mallia käyttäen annetulla sitoumuksella.

3.   Vakuustullitoimipaikan on annettava menettelynhaltijalle jokaisesta sitoumuksesta seuraavat tiedot;

a)	vakuuden viitenumero;

b)	vakuuden viitenumeroon liittyvä tunnuskoodi.

Menettelynhaltija ei saa muuttaa kyseistä tunnuskoodia.

21 artikla

Tositteina annettava yksittäinen vakuus

1.   Takaajan tositteina antama yksittäinen vakuus on annettava liitteen III lisäyksessä C2 olevalla lomakkeella. Kyseinen vakuus on säilytettävä vakuustullitoimipaikassa vakuuden voimassaoloajan.

Edellä 20 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

2.   Takaajan on laadittava tositteet liitteen III lisäyksessä C3 olevalle lomakkeelle ja annettava ne henkilöille, jotka aikovat olla menettelynhaltijoita. Tositteet ovat voimassa kaikissa sopimuspuolissa.

Jokainen tosite kattaa 10 000 euron määrän, josta takaaja on vastuussa. Tosite on voimassa yhden vuoden ajan sen antamispäivästä.

3.   Takaajan on annettava vakuustullitoimipaikalle kaikki vaadittavat tiedot antamistaan yksittäisistä vakuustositteista.

4.   Takaajan on annettava henkilölle, joka aikoo olla menettelynhaltija, jokaisesta tositteesta seuraavat tiedot:

a)	vakuuden viitenumero;

b)	vakuuden viitenumeroon liittyvä tunnuskoodi.

Henkilö, joka aikoo olla menettelynhaltija, ei saa muuttaa kyseistä tunnuskoodia.

5.   Henkilön, joka aikoo olla menettelynhaltija, on toimitettava lähtötullitoimipaikkaan tarvittava määrä 10 000 euron suuruisia tositteita mahdollisesti aiheutuvaa velkaa vastaavan kokonaismärän kattamiseksi.

6.   Kun paperinen passitusilmoitus hyväksytään 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, tositteet on toimitettava paperisina ja lähtötullitoimipaikan on säilytettävä ne. Tullitoimipaikan on annettava tiedoksi kunkin tositteen tunnistenumero tositteessa mainittavalle vakuustullitoimipaikalle.

22 artikla

Sitoumuksen hyväksyminen

Vakuustullitoimipaikan on hyväksyttävä takaajan antama sitoumus ja ilmoitettava hyväksynnästä henkilölle, jonka oli annettava vakuus.

23 artikla

Takaajan tai sitoumuksen hyväksynnän kumoaminen ja sitoumuksen peruuttaminen

1.   Vakuustullitoimipaikka voi kumota takaajan hyväksynnän tai takaajan sitoumuksen hyväksynnän milloin tahansa. Vakuustullitoimipaikan on annettava kumoaminen tiedoksi takaajalle ja henkilölle, jonka oli annettava vakuus.

Takaajan hyväksynnän tai takaajan sitoumuksen hyväksynnän kumoaminen tulee voimaan kuudentenatoista päivänä siitä päivästä, jona takaaja ottaa vastaan tai jona takaajan katsotaan ottaneen vastaan kumoamispäätöksen.

2.   Takaaja voi peruuttaa sitoumuksensa milloin tahansa. Takaajan on annettava peruuttaminen tiedoksi vakuustullitoimipaikalle.

Takaajan sitoumuksen peruuttaminen ei vaikuta tavaroihin, jotka peruuttamishetkellä ovat jo asetettuina yhteiseen passitusmenettelyyn peruutettavan sitoumuksen perusteella.

Takaajan sitoumuksen peruuttaminen tulee voimaan kuudentenatoista päivänä siitä päivästä, jona takaaja ilmoittaa peruuttamisesta vakuustullitoimipaikalle.

3.   Asiaankuuluvasta vakuustullitoimipaikasta vastaavan maan tulliviranomaisen on kirjattava 9 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään tiedot takaajan hyväksynnän tai takaajan sitoumuksen hyväksynnän kumoamisesta tai takaajan peruuttamisesta ja päivä, jona kumoaminen tai peruutus tulee voimaan.

II LUKU

Kuljetusvälineet ja ilmoitukset

24 artikla

Passitusilmoitus ja kuljetusvälineet

1.   Kukin passitusilmoitus saa koskea ainoastaan yhteiseen passitusmenettelyyn asetettuja tavaroita, jotka siirretään tai jotka on tarkoitus siirtää yhdestä lähtötullitoimipaikasta yhteen määrätullitoimipaikkaan yhdellä kuljetusvälineellä, kontissa tai kollissa.

Yksi passitusilmoitus voi kuitenkin koskea tavaroita, jotka siirretään tai jotka on tarkoitus siirtää yhdestä lähtötullitoimipaikasta yhteen määrätullitoimipaikkaan useammassa kuin yhdessä kontissa tai useammassa kuin yhdessä kollissa, kun kontit tai kollit on lastattu yhteen kuljetusvälineeseen.

2.   Tätä artiklaa sovellettaessa myös kaikkia seuraavia pidetään yhtenä kuljetusvälineenä, edellyttäen että kuljetettavat tavarat lähetetään yhdessä:

a)	maantiekulkuneuvo, jossa on yksi tai useampi perävaunu tai puoliperävaunu;

b)	yhteen kytketyt rautatievaunut;

c)	yhden kuljetuskokonaisuuden muodostavat laivat.

3.   Kun yhteisessä passitusmenettelyssä käytetään yhtä kuljetusvälinettä tavaroiden lastaamiseen useammassa kuin yhdessä lähtötullitoimipaikassa ja tavaroiden purkamiseen useammassa kuin yhdessä määrätullitoimipaikassa, kustakin lähetyksestä on annettava erilliset passitusilmoitukset.

25 artikla

Sähköisellä tietojenkäsittelymenetelmällä laaditut passitusilmoitukset

Passitusilmoituksen sisältämät tiedot ja sen rakenne vahvistetaan liitteen III lisäyksissä A1, A2 ja B6.

26 artikla

Paperiset passitusilmoitukset

1.   Tulliviranomaisen on hyväksyttävä paperinen passitusilmoitus seuraavissa tapauksissa:

a)	kun tavaroita kuljettavat matkustajat, jotka eivät voi suoraan päästä käyttämään sähköistä passitusjärjestelmää, 27 artiklassa kuvattujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

b)

kun toiminnan jatkuvuutta koskevaa menettelyä sovelletaan lisäyksen II mukaisesti ja jokin seuraavista järjestelmistä on tilapäisesti epäkunnossa: i) sähköinen passitusjärjestelmä; ii) tietokonepohjainen järjestelmä, jota menettelynhaltijat käyttävät yhteistä passitusta koskevan ilmoituksen antamiseen sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä; iii) tietoliikenneyhteys menettelynhaltijoiden yhteistä passitusta koskevan ilmoituksen antamiseen sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä käyttämän tietokoneavusteisen järjestelmän ja sähköisen passitusjärjestelmän välillä;

c)	kun yhteistä passitusta soveltava maa niin päättää.

2.   Edellä 1 kohdan a ja c alakohdan soveltamiseksi tulliviranomaisten on varmistettava, että passitustiedot kirjataan sähköiseen passitusjärjestelmään ja että ne vaihdetaan tulliviranomaisten välillä kyseistä järjestelmää käyttäen.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitetun paperisen passitusilmoituksen hyväksyminen edellyttää tulliviranomaisten lupaa.

27 artikla

Matkustajien passitusilmoitus

Edellä 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa matkustajan on laadittava paperinen passitusilmoitus 5 ja 6 artiklan sekä liitteen III lisäyksen B6 mukaisesti.

28 artikla

Sekalähetykset

Yhteen lähetykseen voi sisältyä tavaroita, jotka on määrä asettaa T1-menettelyyn, ja tavaroita, jotka on määrä asettaa T2-menettelyyn, edellyttäen että kustakin tavaraerästä on tehty vastaava merkintä ”T1”, ”T2” tai ”T2F” passitusilmoitukseen.

29 artikla

Passitusilmoituksen aitouden todistaminen ja menettelynhaltijan vastuu

1.   Ilmoittajan on todistettava passitusilmoituksen aitous.

2.   Kun menettelynhaltija antaa passitusilmoituksen tulliviranomaisille, kyseinen menettelynhaltija ottaa vastuun kaikista seuraavista:

a)	passitusilmoituksessa annettujen tietojen tarkkuus ja täydellisyys;

b)	mahdollisten passitusilmoituksen tueksi annettujen asiakirjojen aitous, tarkkuus ja voimassaolo;

c)	passitusilmoituksessa mainittavien tavaroiden yhteiseen passitusmenettelyyn asettamiseen liittyvien kaikkien velvollisuuksien noudattaminen.

III LUKU

Lähtötoimipaikassa täytettävät muodollisuudet

30 artikla

Passitusilmoituksen antaminen ja hyväksyminen

1.   Passitusilmoitus on annettava lähtötullitoimipaikkaan.

2.   Lähtötullitoimipaikan on hyväksyttävä passitusilmoitus, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	siinä on kaikki liitteen III lisäyksessä II eritellyt yhteisessä passitusmenettelyssä tarvittavat tiedot;

b)	sen mukana toimitetaan kaikki tarvittavat asiakirjat;

c)	passitusilmoituksessa mainittavat tavarat on esitetty tullille virallisena aukioloaikana.

Lähtötullitoimipaikka voi ilmoittajan pyynnöstä sallia, että tavarat esitetään virallisen aukioloajan ulkopuolella tai jossakin muussa paikassa.

3.   Tulliviranomaiset voivat antaa luvan olla esittämättä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja lähtötullitoimipaikalle. Tällaisessa tapauksessa kyseisten asiakirjojen on oltava ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten saatavilla.

31 artikla

Passitusilmoituksen oikaiseminen

1.   Ilmoittajan on saatava pyynnöstään oikaista yhtä tai useampaa passitusilmoituksessa olevaa tietoa sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat hyväksyneet kyseisen ilmoituksen. Oikaisulla ei voida muuttaa passitusilmoitusta koskemaan muita kuin siinä alun perin tarkoitettuja tavaroita.

2.   Tällaista oikaisua ei kuitenkaan voida sallia, jos sitä haetaan sen jälkeen, kun jokin seuraavista on jo tapahtunut:

a)	tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet ilmoittajalle aikovansa tarkastaa tavarat;

b)	tulliviranomaiset ovat todenneet tulli-ilmoituksen tiedot virheellisiksi;

c)	tulliviranomaiset ovat luovuttaneet tavarat.

32 artikla

Passitusilmoituksen mitätöinti

1.   Lähtötullitoimipaikan on ilmoittajan hakemuksesta mitätöitävä jo hyväksytty passitusilmoitus jommassakummassa seuraavista tapauksista:

a)	lähtötullitoimipaikka on vakuuttunut siitä, että tavarat asetetaan viipymättä toiseen tullimenettelyyn;

b)	lähtötullitoimipaikka on vakuuttunut siitä, että tavaroiden asettaminen ilmoitettuun tullimenettelyyn ei erityisten olosuhteiden vuoksi ole enää perustelua.

Jos lähtötullitoimipaikka on kuitenkin ilmoittanut ilmoittajalle aikovansa tarkastaa tavarat, tulli-ilmoituksen mitätöintiä koskevaa hakemusta ei voida hyväksyä ennen tarkastuksen tekemistä.

2.   Passitusilmoitusta ei mitätöidä tavaroiden luovuttamisen jälkeen, paitsi jos

a)	sopimuspuolessa vapaaseen liikkeeseen luovutetut tavarat on ilmoitettu erehdyksessä yhteiseen passitusmenettelyyn ja niiden tullioikeudellinen asema samassa sopimuspuolessa vapaaseen liikkeeseen luovutettuina tavaroina on todistettu jälkikäteen;

b)	tavarat on erehdyksessä ilmoitettu useammalla kuin yhdellä tulli-ilmoituksella.

33 artikla

Yhteisessä passituksessa tapahtuvien siirtojen kulkureitti

1.   Yhteiseen passitusmenettelyyn asetetut tavarat on siirrettävä määrätullitoimipaikkaan taloudellisesti perusteltua kulkureittiä pitkin.

2.   Jos lähtötullitoimipaikka tai ilmoittaja pitää sitä tarpeellisena, kyseisen tullitoimipaikan on vahvistettava tavaroiden siirroille kulkureitti yhteisen passitusmenettelyn ajaksi ottaen huomioon kaikki ilmoittajan antamat asiaankuuluvat tiedot.

Tullitoimipaikan on kulkureittiä vahvistaessaan merkittävä sähköiseen passitusjärjestelmään ainakin maininta niistä maista, joiden kautta passituksen on määrä tapahtua.

34 artikla

Määräaika tavaroiden esittämiselle

1.   Lähtötullitoimipaikan on asetettava määräaika, johon mennessä tavarat on esitettävä määrätullitoimipaikalle, seuraavat seikat huomioon ottaen:

a)	kulkureitti;

b)	kuljetusväline;

c)	kuljetuslainsäädäntö tai muu lainsäädäntö, joka voi vaikuttaa määräajan asettamiseen;

d)	kaikki menettelynhaltijan mahdollisesti antamat asiaankuuluvat tiedot.

2.   Kun määräajan asettaa lähtötullitoimipaikka, se sitoo niiden maiden tulliviranomaisia, joiden alueelle tavarat saapuvat yhteisen passitustoimenpiteen aikana, eivätkä nämä viranomaiset saa muuttaa tätä määräaikaa.

35 artikla

Passitusilmoituksen ja tavaroiden tarkastus

1.   Lähtötullitoimipaikka voi hyväksytyssä tulli-ilmoituksessa annettujen tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi

a)	tarkastaa ilmoituksen ja täydentävät asiakirjat;

b)	vaatia ilmoittajaa toimittamaan muita asiakirjoja;

c)	tarkastaa tavarat;

d)	ottaa näytteitä tavaroiden analysoimista tai yksityiskohtaista tutkimista varten.

2.   Lähtötullitoimipaikan on tarkastettava, että vakuus on annettu ja että se on voimassa.

3.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa määrätty tavaroiden tarkastaminen on tehtävä lähtötullitoimipaikan tätä tarkoitusta varten nimeämissä paikoissa virallisena aukioloaikana. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin ilmoittajan pyynnöstä tarkastaa tavarat virallisen aukioloajan ulkopuolella tai jossakin muussa paikassa.

36 artikla

Sinettien tunnistaminen

Lähtötullitoimipaikan on kirjattava kiinnittämiensä sinettien lukumäärä ja erilliset sinettitunnisteet sähköiseen passitusjärjestelmään.

37 artikla

Soveltuvuus sinetöintiin

Kaikkia sellaisen kansainvälisen sopimuksen, jonka sopimuspuolia unioni ja yhteistä passitusta soveltavat maat ovat, määräysten mukaisesti tullisinetöityyn kuljetukseen hyväksyttyjä maantieliikenteen ajoneuvoja, perävaunuja, puoliperävaunuja ja kontteja pidetään myös sinetöintiin soveltuvina.

38 artikla

Tullisinettien ominaisuudet

1.   Tullisineteillä on oltava ainakin seuraavat olennaiset ominaisuudet ja niiden on oltava seuraavien teknisten erittelyjen mukaisia:

a)

sinettien olennaiset ominaisuudet: i) ne pysyvät muuttumattomina ja lujasti kiinnitettyinä tavanomaisessa käytössä; ii) ne voidaan tarkastaa ja tunnistaa helposti; iii) ne on valmistettu niin, että murtaminen, kajoaminen tai irrottaminen jättää paljaalla silmällä havaittavia jälkiä; iv) ne on suunniteltu kertakäyttöisiksi tai, jos ne on tarkoitettu käytettäväksi useamman kerran, ne ovat sellaisia, että niille voidaan antaa selkeä erillinen tunnistusmerkintä jokaisen uudelleenkäytön yhteydessä; v) niissä on erilliset sinettitunnisteet, jotka ovat pysyviä, helposti luettavia ja yksilöllisesti numeroituja;

b)

tekniset erittelyt: i) sinettien muoto ja mitat voivat vaihdella käytettävän sinetöintimenetelmän mukaan, mutta mittojen on oltava sellaiset, että tunnistemerkit ovat helposti luettavissa; ii) sinettien tunnistemerkkien on oltava sellaiset, ettei niitä voida väärentää, ja niiden jäljentämisen on oltava vaikeaa; iii) käytettävän aineen on oltava sellaista, ettei murtumia pääse syntymään vahingossa ja ettei sinettiä voida huomaamattomalla tavalla väärentää tai käyttää uudelleen.

2.   Jos sinetit on vahvistanut toimivaltainen elin kansainvälisen ISO-standardin N:o 17712:2013 ”Freight containers – Mechanical Seals” mukaisesti, näiden sinettien katsotaan täyttävän 1 kohdassa määrätyt vaatimukset.

Korkean turvallisuustason sinettejä on käytettävä konttikuljetuksissa mahdollisuuksien mukaan.

3.   Tullisinetissä on oltava seuraavat merkinnät:

a)	sana ”Tulli” jollakin unionin tai yhteistä passitusta soveltavan maan virallisella kielellä tai sitä vastaava lyhenne;

b)	ISO alpha-2 -maakoodin mukainen maakoodi, josta sinetin kiinnittänyt maa voidaan tunnistaa.

Sopimuspuolet voivat niin yhteisesti sopiessaan päättää soveltaa yhteisiä turvatoimenpiteitä ja -teknologiaa.

4.   Jokaisen maan on annettava komissiolle tiedoksi käyttämiensä tullisinettien tyypit. Komissio antaa nämä tiedot kaikille maille.

5.   Kun sinetti on poistettava tullitarkastuksen tekemiseksi, tulliviranomaisen on tarpeen mukaan pyrittävä kiinnittämään uusi tullisinetti, jonka turvallisuustaso on vähintään sama, ja merkittävä rahtikirjoihin asianomaiset tiedot, mukaan lukien uuden sinetin numero.

6.   Tämän liitteen lisäyksen II, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1/2008 (2), mukaisia tullisinettejä voidaan käyttää siihen asti, kun varastot tyhjenevät, tai 1 päivään toukokuuta 2019, sen mukaan, kumpi on aiemmin.

39 artikla

Muut tunnistamistoimenpiteet kuin sinetöinti

1.   Poiketen siitä, mitä yleissopimuksen 11 artiklan 1 kohdassa määrätään, lähtötullitoimipaikka voi päättää olla sinetöimättä yhteiseen passitusmenettelyyn asetettuja tavaroita, ja luottaa sen sijaan passitusilmoituksessa tai täydentävissä asiakirjoissa olevaan tavaran kuvaukseen, edellyttäen että kyseinen kuvaus on riittävän tarkka tavaroiden tunnistamiseksi helposti ja siinä ilmoitetaan tavaroiden paljous, luonne ja erityispiirteet, kuten sarjanumerot.

2.   Poiketen siitä, mitä yleissopimuksen 11 artiklan 1 kohdassa määrätään, ja ellei lähtötullitoimipaikka toisin päätä, sekä kuljetusväline että tavarat sisältävät erilliset kollit jätetään sinetöimättä, jos

a)	tavarat kuljetetaan ilmateitse ja lipukkeet on kiinnitetty kuhunkin mukana olevan lentorahtikirjan numerolla varustettuun lähetykseen tai lähetys muodostaa kuormausyksikön, johon on merkitty mukana olevan lentorahtikirjan numero;

b)	tavarat kuljetetaan rautateitse, ja rautatieyritykset soveltavat tunnistamistoimenpiteitä.

40 artikla

Tavaroiden luovutus yhteiseen passitusmenettelyyn

1.   Ainoastaan yleissopimuksen 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti sinetöidyt tavarat tai tavarat, joiden osalta on yleissopimuksen 11 artiklan 4 kohdan ja tämän liitteen 39 artiklan mukaisesti toteutettu vaihtoehtoisia tunnistamistoimenpiteitä, luovutetaan yhteiseen passitusmenettelyyn.

2.   Lähtötullitoimipaikan on tavarat luovuttaessaan toimitettava yhteisen passitustoimenpiteen tiedot

a)	ilmoitetulle määrätullitoimipaikalle;

b)	kullekin ilmoitetulle passitustullitoimipaikalle.

Näiden tietojen on perustuttava passitusilmoituksessa oleviin tietoihin, joita on tarvittaessa muutettu.

3.   Lähtötullitoimipaikan on annettava tavaroiden luovuttaminen yhteiseen passitusmenettelyyn tiedoksi menettelynhaltijalle.

41 artikla

Passituksen saateasiakirja

1.   Lähtötullitoimipaikan on annettava ilmoittajalle passituksen saateasiakirja. Passituksen saateasiakirja on annettava liitteen III lisäyksessä 3 olevalla lomakkeella ja siinä on oltava liitteen III lisäyksessä A4 vahvistetut tiedot.

2.   Passituksen saateasiakirjaa on tarvittaessa täydennettävä liitteen II lisäyksessä A5 olevalle lomakkeelle laaditulla tavaraerittelyllä ja siinä on oltava liitteen III lisäyksessä A6 vahvistetut tiedot. Tavaraerittely on passituksen saateasiakirjan erottamaton osa.

IV LUKU

Muodollisuudet kuljetuksen aikana

42 artikla

Passituksen saateasiakirjan esittäminen

Passituksen saateasiakirja ja muut tavaroiden mukana olevat asiakirjat on esitettävä aina tulliviranomaisten vaatimuksesta.

43 artikla

Yhteisessä passitusmenettelyssä siirrettävien tavaroiden esittäminen passitustullitoimipaikalle

1.   Tavarat sekä passituksen saateasiakirja, jossa on vastaava MRN-numero, on esitettävä kullekin passitustullitoimipaikalle.

2.   Passitustullitoimipaikan on kirjattava tavaroiden rajanylitys lähtötullitoimipaikalta saatujen yhteisen passitustoimenpiteen tietojen perusteella. Passitustullitoimipaikkojen on annettava kyseinen rajanylitys tiedoksi lähtötullitoimipaikalle.

3.   Passitustullitoimipaikat voivat tarkastaa tavarat. Tavaroiden tarkastus on tehtävä pääasiassa lähtötullitoimipaikalta saatujen yhteisen passitustoimenpiteen tietojen perusteella.

4.   Jos tavarat kuljetetaan muun kuin ilmoitetun passitustullitoimipaikan kautta, tosiasiallisen passitustullitoimipaikan on pyydettävä yhteisen passitustoimenpiteen tietoja lähtötullitoimipaikalta ja annettava tavaroiden rajanylitys tiedoksi lähtötullitoimipaikalle.

5.   Edellä olevia 1, 2 ja 4 kohtaa ei sovelleta, kun tavarat kuljetetaan rautateitse, edellyttäen että passitustullitoimipaikka voi tarkastaa tavaroiden rajanylityksen muulla tavalla. Tällainen tarkastus tehdään vain kun se on tarpeen. Tarkastus voidaan tehdä jälkikäteen.

44 artikla

Tapahtumat yhteisessä passitustoimenpiteessä tapahtuvan tavaroiden siirron aikana

1.   Liikenteenharjoittajan on tehtävä tarvittavat merkinnät passituksen saateasiakirjaan ja esitettävä tapahtuman jälkeen tavarat viipymättä kyseisen asiakirjan kanssa lähimmälle tulliviranomaiselle siinä maassa, jonka alueella kuljetusväline sijaitsee, kun

a)	liikenteenharjoittajan on pakko poiketa 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetusta kulkureitistä liikenteenharjoittajasta riippumattomien olosuhteiden vuoksi;

b)	sinetit ovat rikkoutuneet tai niihin on kajottu kuljetuksen aikana liikenteenharjoittajasta riippumattomista syistä;

c)	tavarat uudelleenlastataan tulliviranomaisen valvonnassa toiseen kuljetusvälineeseen;

d)	välittömästi uhkaavan vaaran vuoksi on välttämätöntä viipymättä purkaa tavarat osittain tai kokonaan sinetöidystä kuljetusvälineestä;

e)	on sattunut tapahtuma, joka voi vaikuttaa menettelynhaltijan tai liikenteenharjoittajaan valmiuteen noudattaa velvoitteitaan;

f)	jokin 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhden kuljetusvälineen muodostavista osatekijöistä muuttuu.

Kun tulliviranomaiset, joiden alueella kuljetusväline sijaitsee, katsovat sen jälkeen, kun ne ovat mahdollisesti toteuttaneet tarpeellisia toimia, että asianomainen yhteinen passitustoimenpide voi jatkua, niiden on vahvistettava liikenteenharjoittajan passituksen saateasiakirjaan tekemät merkinnät.

2.   Kun kyseessä on 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tapahtuma, tulliviranomaiset eivät saa vaatia tavaroiden eikä tarvittavin merkinnöin varustetun passituksen saateasiakirjan esittämistä, jos tavarat uudelleenlastataan sinetöimättömästä kuljetusvälineestä.

3.   Kun kyseessä on 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu tapahtuma, liikenteenharjoittaja voi tarvittavat merkinnät passituksen saateasiakirjaan tehtyään jatkaa passitustoimenpidettä, kun teknisten ongelmien vuoksi yksi tai useampi vaunu poistetaan yhteen kytketyistä rautatievaunuista.

4.   Kun kyseessä on 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu tapahtuma, jos maantieliikenteen ajoneuvon vetoajoneuvo vaihdetaan, mutta sen perävaunuja tai puoliperävaunuja ei vaihdeta, tulliviranomainen ei saa vaatia tavaroiden eikä tarvittavin merkinnöin varustetun passituksen saateasiakirjan esittämistä.

5.   Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa liikenteenharjoittaja voidaan vapauttaa vaatimuksesta esittää tavarat ja tarvittavin merkinnöin varustettu passituksen saateasiakirja 1 kohdassa tarkoitetulle tulliviranomaiselle.

6.   Tapauksen mukaan joko passitustullitoimipaikan tai määrätullitoimipaikan tulliviranomaisten on kirjattava 1 kohdassa tarkoitettuja tapahtumia koskevat passituksen saateasiakirjan asiaankuuluvat tiedot sähköiseen passitusjärjestelmään.

V LUKU

Määrätullitoimipaikassa täytettävät muodollisuudet

45 artikla

Yhteiseen passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden esittäminen määrätullitoimipaikalle

1.   Kun yhteiseen passitusmenettelyyn asetetut tavarat saapuvat määrätullitoimipaikkaan, kyseisessä tullitoimipaikassa on esitettävä seuraavat:

a)

tavarat;

b)	passituksen saateasiakirja;

c)	määrätullitoimipaikan mahdollisesti vaatimat tiedot.

Esittämisen on tapahduttava virallisena aukioloaikana. Määrätullitoimipaikka voi asianomaisen henkilön pyynnöstä sallia, että esittäminen tapahtuu virallisen aukioloajan ulkopuolella tai jossakin toisessa paikassa.

2.   Kun tavarat on esitetty lähtötullitoimipaikan 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti asettaman määräajan umpeuduttua, menettelyhaltijan katsotaan noudattaneen tätä määräaikaa, jos hän tai liikenteenharjoittaja todistaa määrätullitoimipaikkaa tyydyttävällä tavalla, ettei myöhästyminen johtunut hänestä.

3.   Määrätullitoimipaikan on säilytettävä passituksen saateasiakirja, ja tavarat on yleensä tarkastettava lähtötullitoimipaikasta saadun yhteistä passitusta koskevan ilmoituksen tietojen perusteella.

4.   Kun yhteinen passitusmenettely päättyy, määrätullitoimipaikka ei ole havainnut sääntöjenvastaisuuksia ja menettelynhaltija esittää passituksen saateasiakirjan, kyseisen tullitoimipaikan on vahvistettava mainittu asiakirja menettelynhaltijan pyynnöstä vaihtoehtoisen todisteen antamiseksi 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Vahvistus muodostuu kyseisen tullitoimipaikan leimasta, virkailijan allekirjoituksesta, päiväyksestä ja seuraavasta maininnasta:

5.   Unionin passitusmenettely voi päättyä muussa tullitoimipaikassa kuin siinä, joka on ilmoitettu passitusilmoituksessa. Tällaisessa tapauksessa kyseinen tullitoimipaikka katsotaan määrätullitoimipaikaksi.

46 artikla

Tulotodistus

1.   Määrätullitoimipaikalle tavarat esittävän henkilön pyynnöstä kyseisen tullitoimipaikan on vahvistettava tulotodistus, jossa todistetaan tavaroiden ja passituksen saateasiakirjan esittäminen kyseiselle tullitoimipaikalle.

2.   Tulotodistus on annettava liitteen III lisäyksessä B10 olevalla lomakkeella, ja asianomaisen henkilön on täytettävä se etukäteen.

3.   Tulotodistusta ei voida käyttää 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna vaihtoehtoisena todisteena yhteisen passitusmenettelyn päättymisestä.

47 artikla

Tiedoksianto yhteisessä passitusmenettelyssä olevien tavaroiden saapumisesta ja tarkastustuloksista

1.   Määrätullitoimipaikan on annettava tavaroiden saapuminen tiedoksi lähtötullitoimipaikalle päivänä, jona tavarat ja passituksen saateasiakirja esitetään 45 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Kun yhteinen passitustoimenpide päättyy muussa tullitoimipaikassa kuin siinä, joka on ilmoitettu passitusilmoituksessa, 45 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrätullitoimipaikkana pidettävän tullitoimipaikan on annettava saapuminen tiedoksi lähtötullitoimipaikalle päivänä, jona tavarat ja passituksen saateasiakirja esitetään 45 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Lähtötullitoimipaikan on annettava saapuminen tiedoksi passitusilmoituksessa ilmoitetulle määrätullitoimipaikalle.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tavaroiden saapumista koskevaa tiedoksiantoa ei saa pitää todisteena siitä, että yhteinen passitusmenettely on päättynyt asianmukaisesti.

4.   Määrätullitoimipaikan on annettava tarkastustulokset tiedoksi lähtötullitoimipaikalle viimeistään kolmantena päivänä sen jälkeen, kun tavarat on esitetty määrätullitoimipaikalle tai muussa paikassa 45 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti pidentää enintään kuuteen päivään.

5.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 4 kohdassa määrätään, kun tavarat vastaanottaa 87 artiklassa tarkoitettu valtuutettu vastaanottaja, tämä on annettava tiedoksi lähtötullitoimipaikalle viimeistään kuudentena päivänä sen jälkeen, kun tavarat on toimitettu valtuutetulle vastaanottajalle.

VI LUKU

Menettelyn päättämiseen liittyvät muodollisuudet

48 artikla

Menettelyn päättyminen ja päättäminen

1.   Yhteinen passitusmenettely päättyy ja menettelynhaltija on täyttänyt velvollisuutensa, kun menettelyyn asetetut tavarat ja vaaditut tiedot ovat saatavilla määrätullitoimipaikassa tullilainsäädännön mukaisesti.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset päättävät yhteisen passitusmenettelyn, kun ne voivat lähtötullitoimipaikassa ja määrätoimipaikassa käytettävissä olevien tietojen vertailun perusteella todeta, että menettely on päättynyt asianmukaisesti.

49 artikla

Yhteisessä passitusmenettelyssä siirrettävien tavaroiden tiedustelumenettely

1.   Jos lähtötullitoimipaikka ei ole vastaanottanut tarkastustuloksia 47 artiklan 4 kohdan tai 47 artiklan 5 kohdan mukaisesti kuuden päivän kuluessa siitä, kun tiedoksianto tavaroiden saapumisesta on vastaanotettu, kyseisen tullitoimipaikan on viipymättä pyydettävä tarkastustuloksia siltä määrätullitoimipaikalta, joka on lähettänyt tiedoksiannon tavaroiden saapumisesta.

Määrätullitoimipaikan on lähetettävä tarkastustulokset heti sen jälkeen, kun se on vastaanottanut tällaisen pyynnön lähtötullitoimipaikalta.

2.   Jos lähtömaan tulliviranomainen ei vielä ole vastaanottanut tietoja, joiden perusteella yhteinen passitusmenettely voidaan päättää tai tullivelka kantaa, sen on pyydettävä asiaankuuluvia tietoja menettelynhaltijalta tai, jos riittävät tiedot ovat saatavilla määräpaikassa, määrätullitoimipaikalta seuraavissa tapauksissa:

a)	lähtötullitoimipaikka ei ole vastaanottanut tiedoksiantoa tavaroiden saapumisesta 34 artiklan mukaisesti tavaroiden esittämiselle asetetun määräajan umpeutumiseen mennessä;

b)	lähtötullitoimipaikka ei ole vastaanottanut tarkastustuloksia, jotka on pyydetty 1 kohdan mukaisesti;

c)	lähtötullitoimipaikka saa tietoonsa, että tavaroiden saapumista koskeva tiedoksianto tai tarkastustulokset lähetettiin erehdyksessä.

3.   Lähtömaan tulliviranomaisen on lähetettävä 2 kohdan a alakohdan mukaiset tietopyynnöt seitsemän päivän kuluessa kyseisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä ja 2 kohdan b alakohdan mukaiset tietopyynnöt seitsemän päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun sovellettavan määräajan päättymisestä.

Jos kuitenkin lähtömaan tulliviranomainen vastaanottaa ennen näiden määräaikojan umpeutumista tiedon siitä, ettei yhteinen passitusmenettely ole päättynyt asianmukaisesti, tai kyseinen tulliviranomainen epäilee tätä, sen on lähetettävä pyyntö viipymättä.

4.   Vastaukset 2 kohdan mukaisiin pyyntöihin on lähetettävä 28 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.

5.   Jos 2 kohdan mukaisen pyynnön jälkeen määrätullitoimipaikka ei ole antanut riittäviä tietoja yhteisen passitusmenettelyn päättämiseksi, lähtömaan tulliviranomaisen on pyydettävä menettelynhaltijaa antamaan kyseiset tiedot viimeistään 28 päivän kuluttua siitä, kun tiedustelumenettely on käynnistetty.

Menettelynhaltijan on vastattava tähän pyyntöön 28 päivän kuluessa sen lähettämispäivästä.

6.   Jos menettelynhaltijalta 4 kohdan mukaisesti saadussa vastauksessa annetut tiedot eivät ole riittävät yhteisen passitusmenettelyn päättämiseksi, mutta lähtömaan tulliviranomainen pitää niitä riittävinä tiedustelumenettelyn jatkamiseksi, kyseisen viranomaisen on viipymättä lähetettävä lisätietopyyntö asianomaiselle tullitoimipaikalle.

Kyseisen tullitoimipaikan on vastattava tähän pyyntöön 40 päivän kuluessa sen lähettämispäivästä.

7.   Jos 1–6 kohdassa säädetyn tiedustelumenettelyn aikana todetaan, että yhteinen passitusmenettely oli päättynyt asianmukaisesti, lähtömaan tulliviranomaisen on päätettävä yhteinen passitusmenettely ja ilmoitettava viipymättä menettelynhaltijalle ja tarvittaessa mahdollisen kantomenettelyn aloittaneelle tulliviranomaiselle, että kyseinen menettely on päätetty.

8.   Jos 1–6 kohdassa säädetyn tiedustelumenettelyn aikana todetaan, ettei yhteistä passitusmenettelyä voida saada päätökseen, lähtömaan tulliviranomaisen on vahvistettava, onko velka syntynyt.

Jos velka on syntynyt, lähtömaan tulliviranomaisen on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)	yksilöitävä velallinen;

b)	määritettävä velan tiedoksiannosta vastaava tulliviranomainen.

50 artikla

Velan kantamisen siirtämispyyntö

1.   Jos lähtömaan tulliviranomainen saa tiedustelumenettelyn aikana ja ennen 114 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määräajan umpeutumista todisteita siitä, että tapahtumat, joiden perusteella velka syntyy, tapahtuivat toisessa maassa, kyseisen tulliviranomaisen on viipymättä ja joka tapauksessa ennen mainitun määräajan päättymistä lähetettävä kaikki saatavilla olevat tiedot tulliviranomaiselle, joka on toimivaltainen kyseisessä paikassa.

2.   Tulliviranomaisen, joka on toimivaltainen kyseisessä paikassa, on vahvistettava ottaneensa tiedot vastaan ja ilmoitettava lähtömaan tulliviranomaiselle, vastaako se velan kantamisesta. Jos lähtömaan tulliviranomainen ei ole vastaanottanut kyseisiä tietoja 28 päivän kuluessa, sen on viipymättä jatkettava tiedustelumenettelyä tai aloitettava velan kantaminen.

51 artikla

Vaihtoehtoinen todiste yhteisen passitusmenettelyn päättymisestä

1.   Yhteistä passitusmenettelyä on pidettävä asianmukaisesti päättyneenä, jos menettelynhaltija esittää lähtömaan tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla jonkin seuraavista tavaroiden tunnistamiseksi käytettävistä asiakirjoista:

a)	määrämaan tulliviranomaisen vahvistama asiakirja, jossa tavarat yksilöidään ja jossa vahvistetaan, että tavarat on esitetty määrätullitoimipaikalle tai ne on toimitettu 87 artiklassa tarkoitetulle valtuutetulle vastaanottajalle;

b)	sen maan tulliviranomaisen vahvistama asiakirja tai tullikirjanpito, jossa vahvistetaan, että tavarat on fyysisesti viety sopimuspuolen tullialueelta;

c)	jossakin sellaisessa kolmannessa maassa laadittu tulliasiakirja, jossa tavarat on asetettu tullimenettelyyn;

d)	jossakin kolmannessa maassa laadittu asiakirja, jonka kyseisen maan tulliviranomaiset ovat leimanneet tai muulla tavalla vahvistaneet ja jossa todistetaan, että tavaroiden katsotaan olevan vapaassa liikkeessä kyseisessä maassa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sijaan todisteena voidaan antaa kyseisten asiakirjojen jäljennökset, jotka alkuperäiset asiakirjat vahvistanut elin, asianomaisen kolmannen maan viranomainen tai jonkun muun maan viranomainen on todistanut oikeiksi.

52 artikla

Tarkastus ja virka-apu

1.   Toimivaltaiset tulliviranomaiset voivat tehdä toimitetuille tiedoille ja kaikille yhteiseen passitustoimenpiteeseen liittyville asiakirjoille, lomakkeille, luville ja tiedoille jälkitarkastukset varmistaakseen, että merkinnät, vaihdetut tiedot ja leimat ovat aidot. Tällaisia tarkastuksia on tehtävä silloin, kun annettujen tietojen oikeellisuutta ja aitoutta epäillään tai kun epäillään petosta. Tarkastukset voidaan tehdä myös riskianalyysin perusteella tai pistokokein.

2.   Jälkitarkastuspyynnön vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten on vastattava pyyntöön viipymättä.

3.   Jos lähtömaan toimivaltainen tulliviranomainen pyytää toimivaltaista tulliviranomaista tekemään jälkitarkastuksen yhteiseen passitustoimenpiteeseen liittyvistä tiedoista, 48 artiklan 2 kohdassa määrättyjen passitusmenettelyn päättämistä koskevien edellytysten ei katsota täyttyneen ennen kuin tietojen aitous ja oikeellisuus on vahvistettu.

VII LUKU

Yhteinen passitusmenettely kiinteillä kuljetuslaitteilla kuljetettaville tavaroille

53 artikla

Yhteinen passitusmenettely kiinteillä kuljetuslaitteilla kuljetettaville tavaroille

1.   Kun kiinteillä kuljetuslaitteilla kuljetettavat tavarat saapuvat jonkin sopimuspuolen tullialueelle kyseisen kuljetuslaitteen kautta, niitä on pidettävä yhteiseen tullimenettelyyn asetettuina, kun ne saapuvat mainitulle alueelle.

2.   Jos tavarat ovat jo jonkin sopimuspuolen tullialueella ja ne kuljetetaan kiinteällä kuljetuslaitteella, kyseisiä tavaroita on pidettävä yhteiseen passitusmenettelyyn asetettuina, kun ne asetetaan kiinteään kuljetuslaitteeseen.

3.   Kun tavarat kuljetetaan kiinteillä kuljetuslaitteilla yhteisessä passitusmenettelyssä, menettelynhaltija on siihen sopimuspuoleen sijoittautunut kiinteän kuljetuslaitteen käyttäjä, jonka alueen kautta tavarat saapuvat unionin tullialueelle 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, tai siihen sopimuspuoleen sijoittautunut kuljetuslaitteen käyttäjä, jossa siirto alkaa 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

Menettelynhaltijan ja tulliviranomaisen on sovittava kuljetettavien tavaroiden tullivalvontamenetelmät.

4.   Edellä 8 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa siihen maahan sijoittautunutta kiinteän kuljetuslaitteen käyttäjää, jonka alueen kautta tavarat kuljetetaan kiinteällä kuljetusvälineellä, pidetään liikenteenharjoittajana.

5.   Rajoittamatta 8 kohdan määräysten soveltamista yhteisen passitusmenettelyn katsotaan päättyneen, kun vastaanottajan tai kiinteän kuljetuslaitteen käyttäjän liikekirjanpitoon tehdään asianmukainen merkintä, jolla vahvistetaan, että kiinteällä kuljetuslaitteella kuljetettavat tavarat

a)	ovat saapuneet vastaanottajan laitokseen;

b)	on hyväksytty vastaanottajan verkossa jaettaviksi; tai

c)	on viety sopimuspuolten tullialueelta.

6.   Kun tavarat, joita pidetään 2 kohdan määräysten mukaisesti yhteiseen passitusmenettelyyn asetettuina, siirretään kiinteillä kuljetuslaitteilla kahden sopimuspuolen välillä, ja ne kulkevat tämän toimenpiteen aikana sellaisen yhteistä passitusta soveltavan maan alueen kautta, jossa kyseistä menettelyä ei käytetä kiinteillä kuljetuslaitteilla tapahtuviin siirtoihin, kyseisen menettelyn soveltaminen keskeytetään tämän alueen kautta tapahtuvan kuljetuksen ajaksi.

7.   Kun tavarat siirretään kiinteillä kuljetuslaitteilla sellaisesta yhteistä passitusta soveltavasta maasta, jossa yhteistä passitusmenettelyä ei käytetä kiinteillä kuljetuslaitteilla tapahtuviin siirtoihin, sellaisessa sopimuspuolessa sijaitsevaan määräpaikkaan, jossa kyseistä menettelyä käytetään, mainitun menettelyn katsotaan alkavan, kun tavarat saapuvat viimeksi mainitun sopimuspuolen alueelle.

8.   Kun tavarat siirretään kiinteillä kuljetuslaitteilla sellaisen sopimuspuolen alueelta, jolla yhteistä passitusmenettelyä käytetään kiinteillä kuljetuslaitteilla tapahtuviin siirtoihin, sellaisessa yhteistä passitusta soveltavassa maassa sijaitsevaan määräpaikkaan, jossa kyseistä menettelyä ei käytetä, mainitun menettelyn katsotaan päättyvän, kun tavara poistuu mainittua menettelyä käyttävän sopimuspuolen alueelta.

54 artikla

Yhteisen passitusmenettelyn vapaaehtoinen soveltaminen kiinteillä kuljetuslaitteilla tapahtuvaan tavaroiden siirtoon

Yhteistä passitusta soveltava maa voi päättää, ettei se sovella yhteistä passitusmenettelyä kiinteillä kuljetuslaitteilla tapahtuvaan tavaroiden siirtoon. Tällaisesta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille maille.

III OSASTO

YHTEISESSÄ PASSITUSMENETTELYSSÄ KÄYTETTÄVÄT YKSINKERTAISTUKSET

I LUKU

Yksinkertaistuksia koskevat yleiset määräykset

55 artikla

Passitusta koskevien yksinkertaistusten tyypit

Tulliviranomaiset voivat hakemuksesta hyväksyä seuraavat yksinkertaistukset:

a)	yleisvakuuden käyttö tai vapautus vakuuden antamisesta;

b)	erityisten sinettien käyttö silloin, kun sinetöintiä vaaditaan yhteiseen passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden tunnistamisen varmistamiseksi;

c)	valtuutetun lähettäjän asema, jonka nojalla luvanhaltija voi asettaa tavarat yhteiseen passitusmenettelyyn esittämättä niitä tullille;

d)	valtuutetun vastaanottajan asema, jonka nojalla luvanhaltija voi vastaanottaa yhteisessä passitusmenettelyssä siirrettävät tavarat luvan mukaisessa paikassa menettelyn päättämiseksi 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

e)	ilmateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisen yhteisen passitusmenettelyn tai sähköiseen tavaraluetteloon perustuvan ilmateitse kuljetettavien tavaroiden yhteisen passitusmenettelyn käyttö;

f)	rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisen yhteisen passitusmenettelyn käyttö;

g)	yleissopimuksen 6 artiklaan perustuvien muiden yksinkertaistettujen menettelyjen käyttö.

56 artikla

Yksinkertaistuksia koskevien lupien alueellinen soveltamisala

1.   Edellä 55 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuja yksinkertaistuksia sovelletaan ainoastaan sellaisessa sopimuspuolessa alkaviin yhteisiin passitustoimenpiteisiin, jossa yksinkertaistusta koskeva lupa on myönnetty.

2.   Edellä 55 kohdan d alakohdassa tarkoitettua yksinkertaistusta sovelletaan ainoastaan sellaisessa sopimuspuolessa päättyviin yhteisiin passitustoimenpiteisiin, jossa yksinkertaistusta koskeva lupa on myönnetty.

3.   Edellä 55 kohdan e alakohdassa tarkoitettua yksinkertaistusta sovelletaan yksinkertaistusta koskevassa luvassa eritellyissä sopimuspuolissa.

4.   Edellä 55 artiklan a ja f alakohdassa tarkoitettuja yksinkertaistuksia sovelletaan kaikissa sopimuspuolissa.

57 artikla

Yksinkertaistusta koskevan luvan yleiset edellytykset

1.   Edellä 55 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lupa myönnetään hakijoille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	hakija on sijoittautunut jonkin sopimuspuolen tullialueelle;

b)	hakijalla ei ole vakavia tai toistuvia tullilainsäädännön tai verotussääntöjen rikkomisia eikä merkintöjä hakijan taloudelliseen toimintaan liittyvistä vakavista rikoksista;

c)	hakija käyttää säännöllisesti yhteistä passitusmenettelyä tai hakijalla on käytännön pätevyys tai ammattipätevyys, joka liittyy suoraan harjoitettavaan toimintaan.

2.   Edellä 55 artiklan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut luvat myönnetään hakijoille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	hakija on sijoittautunut jonkin sopimuspuolen tullialueelle;

b)	hakija ilmoittaa käyttävänsä säännöllisesti yhteisiä passitusjärjestelyjä;

c)	hakijalla ei ole vakavia tai toistuvia tullilainsäädännön tai verotussääntöjen rikkomisia eikä merkintöjä hakijan taloudelliseen toimintaan liittyvistä vakavista rikoksista;

d)	hakija osoittaa toimintansa ja tavaravirtojen valvonnan korkean tason kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmän avulla, mikä mahdollistaa asianmukaiset tullitarkastukset;

e)	hakijalla on käytännön pätevyys tai ammattipätevyys, joka liittyy suoraan harjoitettavaan toimintaan.

3.   Edellä 55 artiklan e alakohdassa tarkoitetut luvat myönnetään hakijoille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	kun kyseessä on ilmateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjainen yhteinen passitusmenettely, hakijan on oltava jonkin sopimuspuolen tullialueelle sijoittautunut lentoyhtiö;

b)

kun kyseessä on ilmateitse kuljetettavien tavaroiden sähköiseen tavaraluetteloon perustuva yhteinen passitusmenettely, hakijan on oltava lentoyhtiö, jolla on huomattava määrä lentoja sopimuspuolten lentoasemien välillä ja joka on sijoittautunut jonkin sopimuspuolen tullialueelle tai jolla on siellä sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pysyvä toimipaikka;

c)	hakija käyttää säännöllisesti yhteisiä passitusjärjestelyjä tai toimivaltainen tulliviranomainen tietää, että hakija voi täyttää kyseisiä järjestelyjä koskevat velvoitteet;

d)	hakija ei ole syyllistynyt tulli- tai verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen.

4.   Edellä 55 artiklan f alakohdassa tarkoitetut luvat myönnetään hakijoille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	hakija on rautatieyritys;

b)	hakija on sijoittautunut jonkin sopimuspuolen tullialueelle;

c)	hakija käyttää säännöllisesti unionin passitusmenettelyä tai toimivaltainen tulliviranomainen tietää, että hakija voi täyttää menettelyä koskevat velvoitteet; ja

d)	hakija ei ole syyllistynyt tulli- tai verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen.

5.   Luvat myönnetään ainoastaan, jos tulliviranomainen katsoo pystyvänsä valvomaan yhteistä passitusmenettelyä ja tekemään tarkastukset ilman asianomaisen henkilön tarpeisiin nähden suhteettomia hallinnollisia järjestelyjä.

58 artikla

Lupaedellytysten valvonta

Tulliviranomaisten on valvottava edellytyksiä, jotka luvanhaltijan on täytettävä. Niiden on myös valvottava kyseisestä luvasta johtuvien velvoitteiden noudattamista. Kun luvanhaltijana oleva yritys on perustettu alle kolme vuotta aiemmin, tulliviranomaisen on valvottava kyseistä luvanhaltijaa tiiviisti luvan myöntämistä seuraavan ensimmäisen vuoden ajan.

59 artikla

Lupahakemuksen sisältö

1.   Yksinkertaistusta koskevan luvan hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. Sopimuspuolten on määritettävä, kuinka hakemus on jätettävä.

2.   Hakemuksessa on oltava kaikki tiedot, joiden perusteella tulliviranomaiset voivat tarkastaa, että asianomaisten yksinkertaistusten myöntämisedellytyksiä noudatetaan.

60 artikla

Hakijan vastuu

Rajoittamatta mahdollista seuraamuksia koskevien säännösten ja määräysten soveltamista yksinkertaistusten hakija on sopimuspuolten voimassa olevien säännösten ja määräysten nojalla vastuussa seuraavista:

a)	hakemuksessa annettujen tietojen tarkkuus ja täydellisyys;

b)	kaikkien hakemuksen tueksi annettujen asiakirjojen aitous, tarkkuus ja voimassaolo.

61 artikla

Luvan myöntämiseen toimivaltaiset tulliviranomaiset

1.   Edellä 55 artiklan c alakohdassa tarkoitetut yksinkertaistusta koskevat hakemukset on jätettävä tulliviranomaisille, jotka ovat toimivaltaisia myöntämään lupia siinä maassa, jossa yhteisten passitustoimenpiteiden on määrä alkaa.

2.   Edellä 55 artiklan d alakohdassa tarkoitetut yksinkertaistusta koskevat hakemukset on jätettävä tulliviranomaisille, jotka ovat toimivaltaisia myöntämään lupia siinä maassa, jossa yhteisen passitustoimenpiteen on määrä päättyä.

3.   Edellä 55 artiklan a, b, e ja f alakohdassa tarkoitetut yksinkertaistusta koskevat hakemukset on jätettävä tulliviranomaisille, jotka ovat toimivaltaisia siinä paikassa, jossa hakijan tullitarkoituksissa käytettävä pääkirjanpito säilytetään tai jossa se on saatavilla tai jossa ainakin osa luvan kattamista toiminnoista on määrä suorittaa.

Hakijan pääkirjanpidossa on viitattava tietoihin ja asiakirjoihin, joiden nojalla tulliviranomaiset voivat myöntää luvan.

62 artikla

Hakemusten hyväksyminen ja hylkääminen ja lupien myöntäminen

1.   Hakemukset on hyväksyttävä tai hylättävä ja luvat myönnettävä sopimuspuolissa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen.

2.   Hakemusten hylkäämispäätöksissä on ilmoitettava hylkäämisen syyt ja ne on toimitettava hakijalle asiaankuuluvassa sopimuspuolessa voimassa olevia määräaikoja, säännöksiä ja määräyksiä noudattaen.

63 artikla

Luvan sisältö

1.   Luvan haltijalle on luovutettava lupa ja tarvittaessa yksi tai useampi oikeaksi vahvistettu jäljennös siitä.

2.   Luvassa on eriteltävä yksinkertaistusten käyttöedellytykset sekä vahvistettava toiminta- ja valvontatoimenpiteet.

64 artikla

Luvan voimaantulopäivä

1.   Lupa tulee voimaan päivänä, jona hakija vastaanottaa sen tai jona hakijan katsotaan vastaanottaneen sen, ja tulliviranomaiset voivat hyväksyä sen kyseisestä päivästä alkaen.

Jollei tullilainsäädännössä toisin säädetä, lupa on voimassa toistaiseksi.

2.   Lupa tulee voimaan muuna päivänä kuin sinä päivänä, jona hakija vastaanottaa sen tai jona hakijan katsotaan vastaanottaneen sen, seuraavissa tapauksissa:

a)	lupa vaikuttaa suotuisasti hakijaan ja hakija on pyytänyt eri voimaantulopäivää, missä tapauksessa päätös tulee voimaan hakijan pyytämänä päivänä, edellyttäen että tämä on sen päivän jälkeen, jona luvan soveltaminen olisi alkanut 1 kohdan mukaisesti;

b)	edellisen luvan voimassaoloaika on rajoitettu ja uuden luvan ainoana tarkoituksena on pidentää sen voimassaoloaikaa, missä tapauksessa lupa tulee voimaan edellisen luvan voimassaoloajan päättymistä seuraavana päivänä;

c)	luvan voimaantulo edellyttää, että hakija suorittaa tietyt muodollisuudet, missä tapauksessa lupa tulee voimaan päivänä, jona hakija vastaanottaa tai jona hänen katsotaan vastaanottaneen toimivaltaiselta tulliviranomaiselta ilmoituksen siitä, että muodollisuudet on suoritettu asianmukaisesti.

65 artikla

Lupien peruuttaminen, kumoaminen tai muuttaminen

1.   Luvanhaltijan on ilmoitettava tulliviranomaisille kaikista luvan myöntämisen jälkeen sattuneista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa luvan voimassaoloon tai sisältöön.

2.   Tulliviranomaisten on peruutettava lupa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	lupa myönnettiin virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella;

b)	luvanhaltija tiesi tai tämän olisi kohtuudella pitänyt tietää, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia;

c)	lupaa koskeva päätös olisi ollut erilainen, jos tiedot olisivat olleet oikeat ja täydelliset.

3.   Lupa on kumottava tai muutettava muissa kuin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun

a)	yksi tai useampi luvan myöntämisedellytyksistä ei täyttynyt tai ei enää täyty; tai

b)	luvanhaltijan hakemuksesta.

4.   Luvanhaltijalle on ilmoitettava luvan peruuttamisesta, kumoamisesta tai muuttamisesta sopimuspuolessa voimassa olevia määräaikoja, säännöksiä ja määräyksiä noudattaen.

5.   Luvan peruuttaminen tulee voimaan päivänä, jona alkuperäinen lupa tuli voimaan, jollei asianomaisessa päätöksessä toisin määrätä tullilainsäädännön mukaisesti.

6.   Luvan kumoaminen tai muuttaminen tulee voimaan päivänä, jona hakija vastaanottaa sen tai jona sen katsotaan vastaanottaneen sen. Poikkeustapauksissa tulliviranomaiset voivat kuitenkin siirtää kumoamisen tai muuttamisen voimaantulon myöhemmäksi ajankohdaksi sopimuspuolissa voimassa olevia määräaikoja noudattaen, jos luvanhaltijan oikeutetut edut tätä edellyttävät. Päätöksen voimaantulopäivä on ilmoitettava luvan kumoamista tai muuttamista koskevassa päätöksessä.

66 artikla

Luvan uudelleenarviointi

1.   Luvan myöntämiseen toimivaltaisen tulliviranomaisen on tehtävä luvan uudelleenarviointi seuraavissa tapauksissa:

a)	asiaankuuluvaan lainsäädäntöön on tehty lupaan vaikuttavia muutoksia;

b)	suoritettu valvonta tekee tämän tarpeelliseksi;

c)	luvanhaltijan 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamat tiedot tai muiden viranomaisten antamat tiedot tekevät tämän tarpeelliseksi.

2.   Luvan myöntämiseen toimivaltaisen tulliviranomaisen on annettava uudelleenarvioinnin tulokset tiedoksi luvanhaltijalle.

67 artikla

Luvan keskeyttäminen

1.   Luvan myöntämiseen toimivaltaisen tulliviranomaisen on luvan peruuttamisen, kumoamisen tai muuttamisen sijaan keskeytettävä lupa, jos

a)	kyseinen tulliviranomainen katsoo, että luvan peruuttamiseen, kumoamiseen tai muuttamiseen voi olla riittävät perusteet, mutta sillä ei vielä ole kaikkia tarvittavia tietoja päätöksen tekemiseksi peruuttamisesta, kumoamisesta tai muuttamisesta;

b)

kyseinen tulliviranomainen katsoo, että lupaedellytykset eivät täyty tai että luvanhaltija ei noudata kyseisessä luvassa asetettuja velvoitteita, ja on asianmukaista antaa luvanhaltijalle aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet edellytysten täyttymisen tai velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi;

c)	luvanhaltija pyytää keskeyttämistä, koska luvanhaltija ei tilapäisesti pysty täyttämään lupaedellytyksiä tai noudattamaan kyseisessä luvassa asetettuja velvoitteita.

2.   Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luvanhaltijan on annettava luvan myöntämiseen toimivaltaiselle tulliviranomaiselle tiedoksi toimenpiteet, jotka luvanhaltija sitoutuu toteuttamaan edellytysten täyttymisen tai velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi, sekä kuinka pitkän ajan luvanhaltija tarvitsee kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.

68 artikla

Luvan keskeyttämisen kesto

1.   Toimivaltaisen tulliviranomaisen määrittämän keskeyttämisen keston on vastattava aikaa, jonka kyseinen tulliviranomainen tarvitsee vahvistaakseen, täyttyvätkö peruuttamisen, kumoamisen tai muuttamisen edellytykset.

Jos tulliviranomainen kuitenkin katsoo, ettei luvanhaltija välttämättä täytä 57 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjä arviointiperusteita, lupa on keskeytettävä siihen asti, kun vahvistetaan, onko jokin seuraavista henkilöistä syyllistynyt vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen:

a)	luvanhaltija;

b)	henkilö, joka johtaa yritystä, joka on asianomaisen luvan haltija, tai vastaa sen liikkeenjohdosta;

c)	henkilö, joka vastaa tulliasioista yrityksessä, joka on asianomaisen luvan haltija.

2.   Edellä 67 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luvan myöntämiseen toimivaltaisen tulliviranomaisen määrittämän keskeyttämisen keston on vastattava aikaa, jonka luvanhaltija on antanut tiedoksi 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Keskeyttämisen kestoa voidaan tarvittaessa vielä pidentää luvanhaltijan pyynnöstä.

Keskeyttämisen kestoa voidaan pidentää ajalla, jonka toimivaltainen tulliviranomainen tarvitsee tarkastaakseen, varmistavatko kyseiset toimenpiteet edellytysten täyttymisen tai velvoitteiden noudattamisen, mutta tämän pidennyksen kesto saa olla enintään 30 päivää.

3.   Kun luvan myöntämiseen toimivaltainen tulliviranomainen aikoo luvan keskeyttämisen jälkeen peruuttaa tai kumota kyseisen luvan tai muuttaa sitä 65 artiklan mukaisesti, tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti määritettyä keskeytyksen kestoa on pidennettävä tarvittaessa siihen asti, kun peruuttamis-, kumoamis- tai muuttamispäätös tulee voimaan.

69 artikla

Luvan keskeyttämisen päättyminen

1.   Luvan keskeyttäminen päättyy keskeyttämisajan umpeutuessa, jollei ennen kyseisen ajan umpeutumista tapahdu jokin seuraavista:

a)	keskeyttäminen peruutetaan, kun 67 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ei ole mitään perusteita kyseisen luvan peruuttamiseen, kumoamiseen tai muuttamiseen 65 artiklan mukaisesti, missä tapauksessa keskeyttäminen päättyy peruutuspäivänä;

b)

keskeyttäminen peruutetaan, koska 67 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luvanhaltija on toteuttanut luvan myöntämiseen toimivaltaista tulliviranomaista tyydyttävällä tavalla tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan asianomaisten lupaedellytysten täyttyminen tai kyseisessä luvassa asetettujen velvoitteiden noudattaminen, missä tapauksessa keskeyttäminen päättyy peruutuspäivänä;

c)	keskeytetty lupa peruutetaan tai kumotaan tai sitä muutetaan, missä tapauksessa keskeyttäminen päättyy peruuttamis-, kumoamis- tai muuttamispäivänä.

2.   Luvan myöntämiseen toimivaltaisen tulliviranomaisen on annettava luvan keskeyttämisen päättyminen tiedoksi luvanhaltijalle.

70 artikla

Luvan voimassaoloaika

Tulliviranomaiset voivat hyväksyä 55 artiklassa tarkoitettuja lupia koskevat hakemukset ja myöntää niitä ennen 1 päivää toukokuuta 2016. Kyseiset luvat on myönnettävä tässä liitteessä määrätyin edellytyksin, mutta ne eivät saa tulla voimaan ennen 1 päivää toukokuuta 2016.

71 artikla

1 päivänä toukokuuta 2016 voimassa olevien lupien uudelleenarviointi

1.   Yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1/2008, 55 artiklan a, b, d ja e alakohdan nojalla myönnettyjä lupia, jotka ovat voimassa 1 päivänä toukokuuta 2016 ja jotka ovat voimassa toistaiseksi, on arvioitava uudelleen viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2019.

2.   Yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1/2008, 55 artiklan a, b, d ja e alakohdan nojalla myönnetyt luvat, jotka ovat voimassa 1 päivänä toukokuuta 2016, pysyvät voimassa seuraavasti:

a)	luvat, joiden voimassaoloaika on rajoitettu, pysyvät voimassa kyseiseen voimassaolon päättymispäivään asti tai 1 päivään toukokuuta 2019 sen mukaan, kumpi on aiemmin;

b)	kaikki muut luvat pysyvät voimassa luvan uudelleenarviointiin asti.

3.   Uudelleenarvioinnin perusteella tehdyillä päätöksillä kumotaan uudelleenarvioidut luvat ja tarvittaessa myönnetään uudet luvat. Kyseiset päätökset on annettava tiedoksi luvanhaltijoille viipymättä.

4.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1/2008, 55 artiklan f alakohdan i ja ii alakohdan nojalla myönnetyt luvat, jotka ovat voimassa 1 päivänä toukokuuta 2016, pysyvät voimassa kyseisen päivän jälkeen eikä niitä tarvitse arvioida uudelleen.

72 artikla

Tulliviranomaisten velvollisuus säilyttää asiakirjat

1.   Tulliviranomaisten on säilytettävä hakemukset ja niihin liitetyt täydentävät asiakirjat sekä jäljennös jokaisesta annetusta luvasta.

2.   Jos hakemus hylätään tai lupa peruutetaan, kumotaan, keskeytetään tai sitä muutetaan, hakemus ja tapauksesta riippuen joko hakemuksen hylkäämistä tai luvan kumoamista, peruuttamista, keskeyttämistä tai muuttamista koskeva päätös sekä kaikki niihin liitetyt täydentävä asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen kalenterivuoden lopusta, jona hakemus hylättiin taikka lupa peruutettiin, kumottiin, muutettiin tai keskeytettiin.

73 artikla

1 päivänä toukokuuta 2016 käytössä olevien sinettien voimassaolo

Yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1/2008, lisäyksen A2 mukaisten 38 artiklassa tarkoitettujen tullisinettien ja 82 artiklassa tarkoitettujen erityisten sinettien käyttöä voidaan jatkaa varastojen tyhjenemiseen tai 1 päivään toukokuuta 2019 asti, sen mukaan, kumpi on aiemmin.

II LUKU

Yleisvakuus ja vapautus vakuuden antamisesta

74 artikla

Viitemäärä

1.   Jollei 75 artiklassa toisin määrätä, yleisvakuuden määrän on oltava yhtä suuri kuin vakuustullitoimipaikan vahvistama viitemäärä.

2.   Yleisvakuuden viitemäärän on vastattava velan määrää, joka voi erääntyä maksettavaksi kustakin sellaisesta yhteisestä passitustoimenpiteestä, josta vakuus on annettu, sinä aikana, joka kuluu tavaroiden asettamisesta yhteiseen passitusmenettelyyn kyseisen menettelyn päättämiseen.

Kyseistä laskelmaa tehtäessä on otettava huomioon vakuustullitoimipaikan maassa samantyyppisestä tavarasta kannettava korkein tulli, ja yleissopimuksen mukaisesti kuljetettavia unionitavaroita on pidettävä muina kuin unionitavaroina.

Kun viitemäärän määrittämiseksi tarvittavat tiedot eivät ole vakuustullitoimipaikan saatavilla, kyseiseksi määräksi on vahvistettava 10 000 euroa kutakin passitustoimenpidettä kohden.

3.   Vakuustullitoimipaikan on vahvistettava viitemäärä yhteistyössä menettelynhaltijan kanssa. Vakuustullitoimipaikka määrittää viitemäärän edeltävien 12 kuukauden aikana yhteiseen passitusmenettelyyn asetettuja tavaroita koskevien tietojen sekä erityisesti kaupallisista asiakirjoista ja menettelynhaltijan kirjanpidosta ilmenevien aiottujen toimintojen arvioidun määrän perusteella.

4.   Vakuustullitoimipaikan on tarkasteltava viitemäärää uudelleen omasta aloitteistaan tai menettelynhaltijan pyynnöstä ja muutettava sitä tarvittaessa.

5.   Kunkin menettelynhaltijan on varmistettava, että maksettavaksi erääntyvä määrä tai mahdollisesti maksettavaksi erääntyvä määrä ei ylitä viitemäärää.

Kyseisen henkilön on ilmoitettava vakuustullitoimipaikalle, jos viitemäärä ei enää riitä kattamaan hänen toimintojaan.

6.   Yhteiseen passitusmenettelyyn asetetuista tavaroista mahdollisesti maksettavaksi erääntyvän velan määrän kattavan viitemäärän valvonta on varmistettava 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla sähköisellä järjestelmällä kussakin passitustoimenpiteessä silloin, kun tavarat asetetaan yhteiseen passitusmenettelyyn.

75 artikla

Yleisvakuuden taso

1.   Menettelynhaltijalle voidaan antaa lupa käyttää määrältään alennettua yleisvakuutta tai myöntää vapautus vakuuden antamisesta.

2.   Yleisvakuuden määrä on alennettava

a)

50 prosenttiin 74 artiklan mukaisesti määritetystä viitemäärästä, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: i) hakijalla on siinä sopimuspuolessa, jossa kirjanpito hoidetaan, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden kanssa johdonmukainen kirjanpitojärjestelmä, joka mahdollistaa kirjanpidon tarkastukseen perustuvat tullitarkastukset ja jonka ansiosta tiettyä tietoa voidaan jäljittää kirjauksen ajankohdasta alkaen; ii) hakijalla on liiketoiminnan lajin ja laajuuden kannalta asianmukainen hallinnollinen organisaatio, joka soveltuu tavaravirtojen hallinnointiin, ja sen sisäisellä tarkastustoiminnalla kyetään estämään, havaitsemaan ja oikaisemaan virheet sekä estämään ja havaitsemaan laittomat tai luvattomat tapahtumat; iii) hakijaa vastaan ei ole käynnissä konkurssimenettelyä; iv) hakija on hakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana täyttänyt tavaroiden tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä aiheutuneen velan maksamista koskevat taloudelliset velvoitteensa; v) hakija osoittaa hakemuksen jättämistä edeltäneiltä kolmelta vuodelta saatavilla olevan kirjanpito- ja tietoaineiston perusteella, että hakijan taloudellinen tilanne on riittävän hyvä velvoitteiden täyttämiseksi ja sitoumusten noudattamiseksi hakijan liiketoiminnan laji ja suuruus huomioon ottaen sekä sen, ettei hakijalla ole sellaista negatiivista nettovarallisuutta, jota ei voida kattaa; vi) hakija voi osoittaa omaavansa riittävät varat täyttämään sitä viitemäärää koskevat velvoitteensa, jota vakuus ei kata;

b)

30 prosenttiin 74 artiklan mukaisesti määritetystä viitemäärästä, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: i) hakijalla on siinä sopimuspuolessa, jossa kirjanpito hoidetaan, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden kanssa johdonmukainen kirjanpitojärjestelmä, joka mahdollistaa kirjanpidon tarkastukseen perustuvat tullitarkastukset ja jonka ansiosta tiettyä tietoa voidaan jäljittää kirjauksen ajankohdasta alkaen; ii) hakijalla on liiketoiminnan lajin ja laajuuden kannalta asianmukainen hallinnollinen organisaatio, joka soveltuu tavaravirtojen hallinnointiin, ja sen sisäisellä tarkastustoiminnalla kyetään estämään, havaitsemaan ja oikaisemaan virheet sekä estämään ja havaitsemaan laittomat tai luvattomat tapahtumat; iii) hakija varmistaa, että asiaankuuluvia työntekijöitä on ohjeistettu ilmoittamaan tulliviranomaisille kaikista vaatimusten noudattamiseen liittyvistä vaikeuksista, ja ottaa käyttöön menettelyt, joilla tällaisista vaikeuksista ilmoitetaan tulliviranomaisille; iv) hakijaa vastaan ei ole käynnissä konkurssimenettelyä; v) hakija on hakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana täyttänyt tavaroiden tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä aiheutuneen velan maksamista koskevat taloudelliset velvoitteensa; vi) hakija osoittaa hakemuksen jättämistä edeltäneiltä kolmelta vuodelta saatavilla olevan kirjanpito- ja tietoaineiston perusteella, että hakijan taloudellinen tilanne on riittävän hyvä velvoitteiden täyttämiseksi ja sitoumusten noudattamiseksi hakijan liiketoiminnan laji ja suuruus huomioon ottaen sekä sen, ettei hakijalla ole sellaista negatiivista nettovarallisuutta, jota ei voida kattaa; vii) hakija voi osoittaa omaavansa riittävät varat täyttämään sitä viitemäärän osaa koskevat velvoitteensa, jota vakuus ei kata;

c)

0 prosenttiin 74 artiklan mukaisesti määritetystä viitemäärästä, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: i) hakijalla on siinä sopimuspuolessa, jossa kirjanpito hoidetaan, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden kanssa johdonmukainen kirjanpitojärjestelmä, joka mahdollistaa kirjanpidon tarkastukseen perustuvat tullitarkastukset ja jonka ansiosta tiettyä tietoa voidaan jäljittää kirjauksen ajankohdasta alkaen; ii) hakija antaa tulliviranomaiselle mahdollisuuden tutustua fyysisesti kirjanpitojärjestelmiinsä ja tarvittaessa kaupallisiin ja kuljetustietoihinsa; iii) hakijalla on logistinen järjestelmä, jossa tavarat voidaan tunnistaa sopimuspuolessa vapaasti liikkuviksi tavaroiksi tai kolmannen maan tavaroiksi ja josta käy tarvittaessa ilmi niiden sijainti; iv) hakijalla on liiketoiminnan lajin ja laajuuden kannalta asianmukainen hallinnollinen organisaatio, joka soveltuu tavaravirtojen hallinnointiin, ja sen sisäisellä tarkastustoiminnalla kyetään estämään, havaitsemaan ja oikaisemaan virheet sekä estämään ja havaitsemaan laittomat tai luvattomat tapahtumat; v) hakijalla on tarvittaessa käytössään asianmukaiset menettelyt kauppapoliittisten toimenpiteiden mukaisesti myönnettyjen tai maataloustuotteiden kauppaan liittyvien lupien ja todistusten käsittelemiseksi; vi) hakijalla on asianmukaiset menettelyt kirjanpitonsa ja tietojensa arkistoimiseksi ja tietojen häviämisen estämiseksi; vii) hakija varmistaa, että asiaankuuluvia työntekijöitä on ohjeistettu ilmoittamaan tulliviranomaisille kaikista vaatimusten noudattamiseen liittyvistä vaikeuksista, ja ottaa käyttöön menettelyt, joilla tällaisista vaikeuksista ilmoitetaan tulliviranomaisille; viii) hakijalla on asianmukaiset turvajärjestelyt tietokonejärjestelmänsä suojaamiseksi luvatonta tunkeutumista vastaan ja asiakirjojensa turvaamiseksi; ix) hakijaa vastaan ei ole käynnissä konkurssimenettelyä; x) hakija on hakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana täyttänyt tavaroiden tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä aiheutuneen velan maksamista koskevat taloudelliset velvoitteensa; xi) hakija osoittaa hakemuksen jättämistä edeltäneiltä kolmelta vuodelta saatavilla olevan kirjanpito- ja tietoaineiston perusteella, että hakijan taloudellinen tilanne on riittävän hyvä velvoitteiden täyttämiseksi ja sitoumusten noudattamiseksi hakijan liiketoiminnan laji ja suuruus huomioon ottaen sekä sen, ettei hakijalla ole sellaista negatiivista nettovarallisuutta, jota ei voida kattaa; xii) hakija voi osoittaa omaavansa riittävät varat täyttämään sitä viitemäärän osaa koskevat velvoitteensa, jota vakuus ei kata.

76 artikla

Yleisvakuuden käyttötavat ja vapautus vakuuden antamisesta

Vakuustullitoimipaikan on annettava menettelynhaltijalle seuraavat tiedot:

a)	vakuuden viitenumero;

b)	vakuuden viitenumeroon liittyvä tunnuskoodi.

Vakuuden antajan pyynnöstä vakuustullitoimipaikan on vahvistettava vähintään yksi ylimääräinen tunnuskoodi, jota vakuuden antaja tai hänen edustajansa käyttää.

77 artikla

Yleisvakuuden tai määrältään alennetun yleisvakuuden, mukaan lukien vapautus vakuuden antamisesta, käytön tilapäinen kieltäminen

Yleisvakuuden ja määrältään alennetun yleisvakuuden, mukaan lukien vapautus vakuuden antamisesta, käyttö voidaan kieltää tilapäisesti seuraavissa tapauksissa:

a)	erityiset olosuhteet;

b)	tavaroiden on todettu joutuneen vakuuden käyttöön liittyvän laajamittaisen petoksen kohteeksi.

Erityiset olosuhteet, laajamittainen petos sekä yleisvakuuden ja määrältään alennetun yleisvakuuden, mukaan lukien vapautus vakuuden antamisesta, tilapäistä kieltämistä koskevat menettelysäännöt vahvistetaan lisäyksessä I.

78 artikla

Vakuusasiakirja

1.   Yleisvakuus on annettava takaajan sitoumuksena liitteen III lisäyksessä C4 olevalla lomakkeella. Vakuustullitoimipaikan on säilytettävä todiste sitoumuksesta vakuuden voimassaoloajan.

2.   Edellä olevia 20 artiklan 2 kohtaa ja 22 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

79 artikla

Yleisvakuustodistukset ja vapautusta vakuuden antamisesta koskevat todistukset

1.   Vakuustullitoimipaikan on annettava menettelynhaltijalle luvan perusteella yksi tai useampi yleisvakuutustodistus, joka on laadittu liitteen III lisäyksessä C5 olevalle lomakkeelle, tai yksi tai useampi vapautusta vakuuden antamisesta koskeva todistus, joka on laadittu liitteen III lisäyksessä C6 olevalle lomakkeelle, jotta menettelynhaltija voi antaa yleisvakuutta tai vapautusta vakuuden antamista koskevan todisteen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

2.   Todistuksen voimassaoloaika saa olla enintään kaksi vuotta. Vakuustullitoimipaikka voi kuitenkin pidentää kyseistä voimassaoloaikaa yhdellä enintään kahden vuoden pituisella ajanjaksolla.

80 artikla

Yleisvakuuden käyttöluvan tai takaajan antaman sitoumuksen kumoaminen ja peruuttaminen

1.   Edellä olevia 23 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan yleisvakuuden käyttöluvan tai takaajan antaman sitoumuksen kumoamiseen ja peruuttamiseen.

2.   Vakuustullitoimipaikan on kirjattava 9 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään tulliviranomaisten suorittama yleisvakuuden käyttöluvan tai vapautusta vakuuden antamisesta koskevan luvan kumoaminen ja se tosiasiallinen päivä, jona vakuustullitoimipaikka kumoaa takaajan antaman sitoumuksen tai jona takaaja peruuttaa sitoumuksen.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta kumoamisen tai peruuttamisen tosiasiallisesta päivästä alkaen mitään yleisvakuustodistusta eikä mitään 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa annettua vapautusta vakuuden antamisesta koskevaa todistusta ei saa käyttää tavaroiden asettamiseksi yhteiseen passitusmenettelyyn, vaan menettelynhaltijan on palautettava ne viipymättä vakuustullitoimipaikalle.

Kunkin maan on ilmoitettava komissiolle tapa, jolla toistaiseksi palauttamattomat voimaan jäävät todistukset taikka varastetuiksi, kadotetuiksi tai väärennetyiksi ilmoitetut todistukset voidaan yksilöidä. Komissio ilmoittaa tästä muille maille.

III LUKU

Erityisten sinettien käyttö

81 artikla

Lupa erityisten sinettien käyttöön

1.   Edellä olevan 55 artiklan b alakohdan mukaiset luvat käyttää erityisiä sinettejä yhteisessä passitusmenettelyssä käytettävissä kuljetusvälineissä, konteissa tai kolleissa myönnetään, jos tulliviranomaiset hyväksyvät lupahakemuksessa mainitut sinetit.

2.   Tulliviranomaisen on luvan yhteydessä hyväksyttävä erityiset sinetit, jotka toisen maan tulliviranomaiset ovat hyväksyneet, paitsi jos niiden tiedossa on, ettei kyseinen sinetti sovellu tullitarkoituksiin.

82 artikla

Erityisten sinettien käyttöä koskevat muodollisuudet

1.   Erityisten sinettien on täytettävä 38 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

Jos sinetit on vahvistanut toimivaltainen elin kansainvälisen ISO-standardin Nro 17712:2013 ”Freight containers – Mechanical Seals” mukaisesti, näiden sinettien katsotaan täyttävän kyseiset vaatimukset.

Korkean turvallisuustason sinettejä on käytettävä konttikuljetuksissa mahdollisuuksien mukaan.

2.   Erityisessä sinetissä on oltava jompikumpi seuraavista maininnoista:

a)	sen henkilön nimi, jolle on myönnetty lupa käyttää sitä 55 artiklan b alakohdan mukaisesti;

b)	vastaava lyhenne tai koodi, josta lähtömaan tulliviranomainen voi tunnistaa asianomaisen henkilön.

3.   Menettelynhaltijan on merkittävä erityisten sinettien lukumäärä ja sinettitunnisteet passitusilmoitukseen ja kiinnitettävä sinetit viimeistään silloin, kun tavarat luovutetaan yhteiseen passitusmenettelyyn.

4.   Tämän liitteen lisäyksen II, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1/2008, mukaisia erityisiä sinettejä voidaan käyttää siihen asti, kun varastot tyhjenevät, tai 1 päivään toukokuuta 2019, sen mukaan, kumpi on aiemmin.

83 artikla

Erityisten sinettien käytön tullivalvonta

Tulliviranomaisen on toteutettava seuraavat toimet:

a)	annettava komissiolle ja muiden sopimuspuolten tulliviranomaisille tiedoksi käytössä olevat erityiset sinetit ja sellaiset erityiset sinetit, jotka se on päättänyt olla hyväksymättä sääntöjenvastaisuuksien tai teknisten puutteiden vuoksi;

b)	tarkasteltava uudelleen hyväksymiään ja käytössä olevia erityisiä sinettejä, kun se vastaanottaa tiedon siitä, että jokin toinen viranomainen on päättänyt olla hyväksymättä tietyn erityisen sinetin;

c)	järjestettävä keskinäinen konsultaatio yhteisen arvioinnin tekemiseksi;

d)	valvottava, miten 81 artiklan mukaisen luvan saaneet henkilöt käyttävät erityisiä sinettejä.

Tarvittaessa komissio ja sopimuspuolet voivat yhteisymmärryksessä vahvistaa yhteisen numerojärjestelmän sekä määritellä yhteisten turvatoimenpiteiden ja -teknologioiden käytön.

IV LUKU

Valtuutetun lähettäjän asema

84 artikla

Tavaroiden asettamiseen yhteiseen passitusmenettelyyn valtuutetun lähettäjän asemaa koskevat luvat

Edellä 55 artiklan c alakohdassa tarkoitettu valtuutetun lähettäjän asema myönnetään ainoastaan hakijoille, jotka ovat saaneet luvan antaa yleisvakuuden tai käyttää 55 artiklan a alakohdassa tarkoitettua vapautusta vakuuden antamisesta.

85 artikla

Valtuutetun lähettäjän asemaa koskevan luvan sisältö

Luvassa on eriteltävä erityisesti

a)	lähtötullitoimipaikat, jotka vastaavat tulevista yhteisistä passitustoimenpiteistä;

b)	aika, joka tulliviranomaisilla on ennen tavaroiden luovuttamista tarvittaessa käytettävissään tavaroiden tarkastamiseen sen jälkeen, kun valtuutettu lähettäjä on antanut passitusilmoituksen;

c)

toteutettavat tunnistamistoimenpiteet, joiden perusteella tulliviranomaiset voivat määrätä, että kuljetusvälineessä tai pakkauksissa on oltava erityinen sinetti, jonka tulliviranomaiset ovat hyväksyneet 82 artiklassa määrättyjen ominaisuuksien mukaiseksi ja jonka valtuutetun lähettäjän on määrä kiinnittää;

d)	kielletyt tavararyhmät ja tavaroiden siirrot;

e)	toiminta- ja valvontatoimenpiteet, joita valtuutetun lähettäjän on noudatettava. Tarvittaessa erityisolosuhteet, jotka liittyvät lähtötullitoimipaikkojen tavanomaisten työaikojen ulkopuolella suoritettuihin passitusjärjestelyihin.

86 artikla

Valtuutetun lähettäjän suorittama tavaroiden asettaminen yhteiseen passitusmenettelyyn

1.   Jos valtuutettu lähettäjä aikoo asettaa tavaroita yhteiseen passitusmenettelyyn, kyseisen lähettäjän on annettava passitusilmoitus lähtötullitoimipaikkaan. Valtuutettu lähettäjä ei saa käynnistää yhteistä passitustoimenpidettä ennen kuin 55 artiklan c alakohdassa tarkoitetussa luvassa määrätty määräaika on kulunut umpeen.

2.   Valtuutetun lähettäjän on merkittävä seuraavat tiedot sähköiseen passitusjärjestelmään:

a)	kulkureitti, kun se on vahvistettu 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	34 artiklan mukaisesti asetettu määräaika, jonka kuluessa tavarat on esitettävä määrätullitoimipaikalle;

c)	sinettien lukumäärä ja tarvittaessa yksilölliset sinettitunnisteet.

3.   Valtuutettu lähettäjä saa tulostaa passituksen saateasiakirjan vasta sen jälkeen, kun tavaroiden luovuttamista yhteiseen passitusmenettelyyn koskeva tiedoksianto on vastaanotettu lähtötullitoimipaikalta.

V LUKU

Valtuutetun vastaanottajan asema

87 artikla

Yhteisessä passitusmenettelyssä siirrettävien tavaroiden vastaanottamiseen valtuutetun vastaanottajan asemaa koskevat luvat

Edellä 55 artiklan d alakohdassa tarkoitettu valtuutetun vastaanottajan asema myönnetään ainoastaan hakijoille, jotka ilmoittavat vastaanottavansa säännöllisesti yhteiseen passitusmenettelyyn asetettuja tavaroita.

88 artikla

Valtuutetun vastaanottajan vastaanottamien yhteisessä passitusmenettelyssä siirrettävien tavaroiden muodollisuudet

1.   Kun tavarat saapuvat 55 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun luvassa määrättyyn paikkaan, valtuutetun vastaanottajan on

a)	annettava viipymättä tavaroiden saapuminen ja kuljetuksen aikana mahdollisesti tapahtuneet sääntöjenvastaisuudet tai tapahtumat tiedoksi määrätullitoimipaikalle;

b)	purettava tavarat vasta sen jälkeen, kun lupa tähän on saatu määrätullitoimipaikalta;

c)	purkamisen jälkeen viipymättä merkittävä kirjanpitoonsa tarkastuksen tulokset ja kaikki muut purkamista koskevat asiaankuuluvat tiedot;

d)	annettava tavaroiden tarkastuksen tulokset ja mahdolliset sääntöjenvastaisuudet tiedoksi määrätullitoimipaikalle viimeistään kolmantena päivänä sen jälkeen, kun lupa tavaroiden purkamiseen on saatu.

2.   Kun määrätullitoimipaikka on vastaanottanut tiedoksiannon tavaroiden saapumisesta valtuutetun vastaanottajan tiloihin, sen on annettava tavaroiden saapuminen tiedoksi lähtötullitoimipaikalle.

3.   Kun määrätullitoimipaikka on vastaanottanut 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tavaroiden tarkastuksen tulokset, sen on lähetettävä tarkastustulokset lähtötullitoimipaikalle viimeistään kuudentena päivänä sen jälkeen, kun tavarat toimitettiin valtuutetulle vastaanottajalle.

89 artikla

Luvan sisältö

1.   Luvassa on eriteltävä erityisesti

a)	määrätullitoimipaikat, jotka vastaavat valtuutetun vastaanottajan vastaanottamista tavaroista;

b)	määräaika, johon mennessä valtuutetun vastaanottajan on määrä vastaanottaa määrätullitoimipaikalta lupa purkaa tavarat;

c)	luvan ulkopuolelle jätetyt tavararyhmät ja tavaroiden siirrot;

d)	toiminta- ja valvontatoimenpiteet, joita valtuutetun vastaanottajan on noudatettava. Ilmoitetaan tarvittaessa erityisolosuhteet, jotka liittyvät määrätullitoimipaikkojen tavanomaisten työaikojen ulkopuolella suoritettuihin passitusjärjestelyihin.

2.   Tulliviranomaisten on eriteltävä luvassa, onko määrätullitoimipaikan toteutettava toimia ennen kuin valtuutettu vastaanottaja saa saapuneet tavarat käyttöönsä.

90 artikla

Valtuutetun vastaanottajan vastaanottamien tavaroiden yhteisen passitusmenettelyn päättyminen

1.   Menettelynhaltijan katsotaan täyttäneen velvoitteensa ja yhteisen passitusmenettelyn katsotaan päättyneen 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kun tavarat on esitetty muuttumattomina 55 artiklan d alakohdan mukaiselle valtuutetulle vastaanottajalle luvassa määrätyssä paikassa ja 34 artiklan mukaisesti asetetussa määräajassa.

2.   Liikenteenharjoittajan pyynnöstä valtuutetun vastaanottajan on annettava tulotodistus, jossa vahvistetaan tavaroiden saapuminen tämän liitteen 55 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun luvassa määrättyyn paikkaan ja jossa mainitaan kyseisen yhteisen passitustoimenpiteen MRN. Tulotodistus on annettava liitteen III lisäyksessä B10 olevalla lomakkeella.

VI LUKU

Rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjainen yhteinen passitusmenettely

1 jakso

Rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaista yhteistä passitusmenettelyä koskevat yleiset määräykset

91 artikla

Passitusilmoituksena käytettävä CIM-rahtikirja rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisessa yhteisessä passitusmenettelyssä

CIM-rahtikirjaa pidetään passitusilmoituksena rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisessa yhteisessä passitusmenettelyssä, jos kyseistä rahtikirjaa käytetään valtuutettujen rautatieyritysten keskinäisessä yhteistyössä suorittamissa kuljetuksissa.

92 artikla

Valtuutettujen rautatieyritysten tiliyksiköt ja tullivalvonta

1.   Valtuutettujen rautatieyritysten on säilytettävä kirjanpitonsa tiliyksiköissään ja käytettävä kyseisissä yksiköissä täytäntöön pantua yhteisesti sovittua järjestelmää sääntöjenvastaisuuksien tutkimiseksi.

2.   Valtuutetun rautatieyrityksen sijoittautumismaan tulliviranomaisella on oltava pääsy kyseisen yrityksen tiliyksikössä oleviin tietoihin.

3.   Tullivalvonnan suorittamiseksi valtuutetun rautatieyrityksen on määrämaassa asetettava määrämaan tulliviranomaisen saataville kaikki passitusilmoituksena käytetyt CIM-rahtikirjat, joita käytetään rautateitse kuljetettavia tavaroita koskevassa paperipohjaisessa yhteisessä tullimenettelyssä, kyseisen viranomaisen kanssa yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti.

93 artikla

Rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisen yhteisen passitusmenettelyn haltija ja kyseisen haltijan velvoitteet

1.   Rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisen yhteisen passitusmenettelyn haltijan on oltava jokin seuraavista:

a)

johonkin maahan sijoittautunut valtuutettu rautatieyritys, joka hyväksyy CIM-rahtikirjan käytön passitusilmoituksena rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisessa yhteisessä passitusmenettelyssä ja joka täyttää CIM-rahtikirjan kohdan 58 b rastimalla kohdan ”kyllä” ja merkitsemällä siihen UIC-koodinsa;

b)	kun kuljetus alkaa sopimuspuolten tullialueen ulkopuolella ja tavarat saapuvat kyseiselle tullialueelle, mikä tahansa muu johonkin maahan sijoittautunut valtuutettu rautatieyritys, jonka puolesta kolmannen maan rautatieyritys on täyttänyt kohdan 58 b.

2.   Menettelynhaltija sitoutuu hiljaisesti ottamaan vastuun siitä, että paperipohjaiseen yhteiseen passitustoimenpiteeseen osallistuvat seuraavat tai korvaavat rautatieyritykset täyttävät myös rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisen yhteisen passitusmenettelyn vaatimukset.

94 artikla

Valtuutettujen rautatieyritysten velvoitteet

1.   Eri valtuutetut rautatieyritykset ottavat tavarat vastaan ja kuljettavat ne kansallisessa laajuudessa, ja tähän osallistuvien valtuutettujen rautatieyritysten on ilmoitettava olevansa yhteisvastuussa mahdollisen velan maksamisesta tulliviranomaiselle.

2.   Edellä 8 artiklassa tarkoitettujen menettelynhaltijan velvoitteiden estämättä muut valtuutetut rautatieyritykset, jotka ottavat tavarat haltuunsa kuljetuksen aikana ja jotka on merkitty CIM-rahtikirjan 57 kohtaan, ovat myös vastuussa rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisen yhteisen passitusmenettelyn asianmukaisesta soveltamisesta.

3.   Valtuutetut rautatieyritykset käyttävät keskinäisessä yhteistyössä yhteisesti sovittua järjestelmää tarkistaakseen ja tutkiakseen sääntöjenvastaisuuksia, tavaroiden siirtojaan ja ottaakseen vastuun seuraavista:

a)

kuljetuskustannusten erillinen maksaminen sellaisten tietojen perusteella, jotka on asetettava saataville kunkin maan asianomaisten riippumattomien valtuutettujen rautatieyhtiöiden osalta kustakin rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisesta yhteisestä passitustoimenpiteestä ja jokaisesta kuukaudesta;

b)	kuljetuskustannusten jakaminen niiden maiden mukaisesti, joiden alueelle tavarat saapuvat rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisen yhteisen passitusmenettelyn aikana;

c)	oman osuuden maksaminen kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet kullekin yhteistyössä toimineelle valtuutetulle rautatieyritykselle.

95 artikla

Lipuke

Valtuutettujen rautatieyritysten on varmistettava, että rautateitse kuljetettavia tavaroita koskevassa paperipohjaisessa yhteisessä passitusmenettelyssä kuljetettavat tavarat yksilöidään käyttämällä kuviollisia lipukkeita, joiden kuvion malli on liitteen III lisäyksessä B11.

Lipukkeet on kiinnitettävä tai painettava suoraan CIM-rahtikirjaan sekä asiaankuuluvaan rautatievaunuun, jos se on täyteen lastattu, ja muissa tapauksissa yksittäiseen kolliin tai yksittäisiin kolleihin.

Leimaa, jossa on liitteen III lisäyksessä B11 oleva kuvio, voidaan käyttää ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun lipukkeen asemesta.

96 artikla

Kuljetussopimusten muuttaminen

Kun kuljetussopimusta muutetaan siten, että

a)	kuljetus, jonka oli määrä päättyä sopimuspuolen tullialueen ulkopuolella, päättyy kyseisellä alueella, tai

b)	kuljetus, jonka oli määrä päättyä sopimuspuolen tullialueella, päättyy kyseisen alueen ulkopuolella,

valtuutetut rautatieyritykset eivät saa panna muutettua sopimusta täytäntöön ilman lähtötullitoimipaikan ennakkoon antamaa suostumusta.

Kaikissa muissa tapauksissa valtuutetut rautatieyritykset saavat panna muutetun sopimuksen täytäntöön. Niiden on viipymättä ilmoitettava tehdystä muutoksesta lähtötullitoimipaikkaan.

2 jakso

Tavaroiden kuljettaminen sopimuspuolten välillä

97 artikla

CIM-rahtikirjan käyttö

1.   CIM-rahtikirja on esitettävä lähtötullitoimipaikalle, kun kyseessä on kuljetus, johon sovelletaan rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaista yhteistä passitusmenettelyä ja joka alkaa sopimuspuolten alueella ja jonka on määrä päättyä siellä.

2.   Lähtötullitoimipaikan on selvästi havaittavalla tavalla merkittävä CIM-rahtikirjan 1, 2 ja 3 kappaleen tullin merkinnöille varattuun kohtaan

a)	koodi ”T1”, kun tavarat siirretään T1-menettelyssä;

b)	tapauksen mukaan koodi ”T2” tai ”T2F”, kun tavarat siirretään T2-menettelyssä ja kyseisen koodin merkitseminen on unionin lainsäädännön mukaisesti pakollista.

Koodit ”T2” ja ”T2F” on todistettava oikeiksi lähtötullitoimipaikan leimalla.

3.   Lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia tavarat, jotka siirretään unionin sisällä yhden tai useamman yhteistä passitusta soveltavan maan kautta, ja tavarat, jotka siirretään unionista yhteistä passitusta soveltavassa maassa sijaitsevaan määräpaikkaan, on asetettava T2-menettelyyn kunkin unionin jäsenvaltion vahvistamin edellytyksin koko matkan ajaksi lähtöasemalta määräasemalle esittämättä kyseisiä tavaroita koskevaa CIM-rahtikirjaa lähtötullitoimipaikalle.

Kun tavarat siirretään unionin sisällä yhden tai useamman yhteistä passitusta soveltavan maan kautta, 95 artiklassa säädettyjä lipukkeita ei tarvitse kiinnittää.

4.   Kun kuljetus alkaa yhteistä passitusta soveltavassa maassa, tavarat katsotaan T1-menettelyssä siirrettäviksi. Jos kuitenkin tavarat on määrä siirtää T2-menettelyssä yleissopimuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan määräysten mukaisesti, lähtötullitoimipaikan on merkittävä CIM-rahtikirjan 3 kappaleeseen, että rahtikirjassa tarkoitetut tavarat kuljetetaan T2-menettelyssä. Tässä tapauksessa tullin merkinnöille varattuun kohtaan on selvästi havaittavalla tavalla merkittävä tapauksen mukaan koodi ”T2” tai ”T2F”, lähtötullitoimipaikan leima ja asiasta vastaavan virkailijan allekirjoitus. Kun tavarat siirretään T1-menetelyssä, koodia ”T1” ei tarvitse merkitä asiakirjaan.

5.   Kaikki CIM-rahtikirjan kappaleet on palautettava asianomaiselle henkilölle.

6.   Kukin yhteistä passitusta soveltava maa voi määrätä, että T1-menettelyssä siirrettävät tavarat voidaan kuljettaa kyseisessä menettelyssä esittämättä CIM-rahtikirja lähtötullitoimipaikalle.

7.   Edellä 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden osalta tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen määräasemassa, toimii määrätullitoimipaikkana. Jos tavarat kuitenkin luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn väliasemalla, määrätullitoimipaikka on se tulitoimipaikka, joka on toimivaltainen kyseisellä asemalla.

98 artikla

Tunnistamistoimenpiteet

Jollei lähtötullitoimipaikka toisin päätä, kyseinen tullitoimipaikka ei yleensä valtuutettujen rautatieyritysten soveltamat tunnistamistoimenpiteet huomioon ottaen sinetöi kuljetusvälinettä eikä tavarat sisältäviä erillisiä kolleja.

99 artikla

Passitustullitoimipaikassa suoritettavat muodollisuudet

Passitustullitoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia, kun kyseessä on rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjainen yhteinen passitusmenettely.

100 artikla

Määrätullitoimipaikassa suoritettavat muodollisuudet

1.   Kun rautateitse kuljettavien tavaroiden paperipohjaiseen yhteiseen passitusmenettelyyn asetetut tavarat saapuvat määrätullitoimipaikkaan, valtuutetun rautatieyrityksen on esitettävä kyseisessä tullitoimipaikassa

a)

tavarat;

b)	CIM-rahtikirjan 2 ja 3 kappale.

Määrätullitoimipaikan on palautettava CIM-rahtikirjan 2 kappale valtuutetulle rautatieyritykselle leimattuaan sen ja säilytettävä CIM-rahtikirjan 3 kappale.

2.   Tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen määräasemassa, toimii määrätullitoimipaikkana.

Jos tavarat kuitenkin luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn väliasemalla, määrätullitoimipaikka on se tulitoimipaikka, joka on toimivaltainen kyseisellä asemalla.

3.   Edellä 97 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa määrätullitoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

3 jakso

Tavaroiden siirto kolmansiin maihin tai kolmansista maista

101 artikla

Tavaroiden siirto kolmansiin maihin

1.   Edellä olevia 97 ja 98 artiklaa sovelletaan kuljetuksiin, jotka alkavat sopimuspuolen alueella ja joiden on määrä päättyä kolmannessa maassa.

2.   Tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen sillä raja-asemalla, jonka kautta rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaiseen yhteiseen passitusmenettelyyn asetetut tavarat poistuvat sopimuspuolen alueelta, toimii määrätullitoimipaikkana.

3.   Kyseisessä tullitoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

102 artikla

Tavaroiden siirto kolmansista maista

1.   Tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen sillä raja-asemalla, jonka kautta rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaiseen yhteiseen passitusmenettelyyn asetetut tavarat saapuvat sopimuspuolen alueelle, toimii lähtötullitoimipaikkana kuljetuksessa, joka alkaa kolmannessa maassa ja jonka on määrä päättyä sopimuspuolen alueelle.

Kyseisessä tullitoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

2.   Tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen määräasemassa, toimii määrätullitoimipaikkana. Jos tavarat kuitenkin luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn väliasemalla, määrätullitoimipaikka on se tulitoimipaikka, joka on toimivaltainen kyseisellä asemalla.

Edellä 100 artiklassa määrätyt muodollisuudet on suoritettava kyseisellä tullitoimipaikalla.

103 artikla

Tavaroiden siirto sopimuspuolten alueen kautta

1.   Kolmannessa maassa alkavien ja kolmanteen maahan päättyväksi tarkoitettujen kuljetusten lähtötullitoimipaikkana toimii 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimipaikka ja määrätullitoimipaikkana 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimipaikka.

2.   Määrätullitoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

104 artikla

Tavaroiden tullioikeudellinen asema

Edellä olevien 102 artiklan 1 kohdan ja 103 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuljetettavia tavaroita on pidettävä T1-menettelyssä siirrettävinä, jollei unionitavaran tullioikeudellista asemaa todeta liitteen II määräysten mukaisesti.

4 jakso

Muut määräykset

105 artikla

Tavaraluettelot

1.   Jos CIM-rahtikirja koskee useampaa kuin yhtä vaunua tai konttia, liitteen III lisäyksen B4 mukaiselle lomakkeelle laadittuja tavaraluetteloita voidaan käyttää.

Tavaraluetteloon on lisäksi merkittävä sen vaunun numero, johon CIM-rahtikirja liittyy, tai tarvittaessa tavarat sisältävän kontin numero.

2.   Jos sopimuspuolten alueella alkavat kuljetukset sisältävät sekä T1-menettelyssä että T2-menettelyssä siirrettäviä tavaroita, niistä on laadittava erilliset tavaraluettelot.

Kumpaankin tavararyhmään liittyvien tavaraluettelojen järjestysnumerot on merkittävä CIM-rahtikirjan tavaran kuvaukselle varattuun kohtaan.

3.   CIM-rahtikirjan mukana olevat tavaraluettelot ovat sen olennainen osa ja niillä on sama oikeusvaikutus.

4.   Tavaraluettelojen alkuperäiskappale on todistettava oikeaksi lähetysaseman leimalla.

106 artikla

Vakiomenettelyjen ja paperipohjaisten menettelyjen soveltamisala yhdistetyissä maantie-rautatiekuljetuksissa

1.   Kun kyseessä on yhdistetty maantie-rautatiekuljetus, 91–105 artiklan määräykset eivät estä II osastossa määrättyjen menettelyjen käyttöä. Edellä 92–95 artiklan määräyksiä sovelletaan kuitenkin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on saateasiakirjojen tietoja varten varattuun kohtaan merkittävä CIM-rahtikirjan laatimishetkellä selvästi havaittavalla tavalla viittaus käytettyihin passitusilmoituksiin.

Viittauksessa on eriteltävä passitusilmoituksen tyyppi, lähtötullitoimipaikka sekä kunkin käytetyn passitusilmoituksen päivämäärä ja rekisteröintinumero.

Rautatieyrityksen, joka on toimivaltainen viimeisellä yhteisellä passitustoimenpiteeseen osallistuvalla rautatieasemalla, on lisäksi todistettava CIM-rahtikirjan 2 kappale oikeaksi. Kyseisen rautatieyrityksen on todistettava CIM-rahtikirja oikeaksi sen jälkeen, kun se on varmistunut siitä, että tavarat kuljetetaan viittauksen kohteena olevilla passitusilmoituksilla.

3.   Kun rautatieyritykset ottavat rautatieasemalla vastaan yhdellä tai useammalla II osaston mukaista menettelyä noudattaen annetulla passitusilmoituksella maantie-rautatiekuljetuksena kuljetettavat tavarat, jotka lastataan vaunuihin, kyseisten rautatieyritysten on otettava vastuu velan maksamisesta, kun rautatiekuljetuksen aikana ilmenee rikkomisia tai väärinkäytöksiä, jos voimassa olevaa vakuutta ei ole annettu maassa, jossa rikkominen tai väärinkäytös tapahtui tai jossa sen oletettiin tapahtuneen, ja jos menettelynhaltijalta ei voida kantaa kyseistä määrää.

107 artikla

Valtuutettu lähettäjä ja valtuutettu vastaanottaja

1.   Kun CIM-rahtikirjan esittämistä passitusilmoituksena ja tavaroiden esittämistä lähtötullitoimipaikalle ei vaadita tavaroista, jotka valtuutetun lähettäjän on määrä asettaa rautateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaiseen yhteiseen passitusmenettelyyn, lähtötullitoimipaikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että CIM-rahtikirjan 1, 2 ja 3 kappaleessa on tapauksen mukaan koodi ”T1”, ”T2” tai ”T2F”.

2.   Tulliviranomaiset voivat määrätä 88 artiklasta poiketen, että valtuutettujen rautatieyritysten tai kuljetusyrityksen on toimitettava CIM-rahtikirjan 2 ja 3 kappale suoraan määrätullitoimipaikalle silloin, kun tavarat saapuvat 55 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun valtuutetun vastaanottajan paikkaan.

VII LUKU

Ilmateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjainen yhteinen passitusmenettely tai sähköiseen tavaraluetteloon perustuva ilmateitse kuljetettavien tavaroiden yhteinen passitusmenettely

108 artikla

Passitusilmoituksena pidettävä tavaraluettelo ilmateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaisessa yhteisessä passitusmenettelyssä

1.   Lentoyhtiölle voidaan antaa lupa käyttää passitusilmoituksena tavaraluetteloa, jos luettelon sisältö on Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen liitteen 9 lisäyksessä 3 olevan mallin mukainen.

2.   Edellä 55 artiklan e alakohdassa tarkoitetussa ilmateitse kuljetettavien tavaroiden paperipohjaista yhteistä passitusmenettelyä koskevassa luvassa on mainittava tavaraluettelon muoto sekä yhteisissä passitustoimenpiteissä käytettävät lähtö- ja määrälentoasemat. Edellä olevan 55 artiklan e alakohdan mukaisen kyseistä menettelyä koskevan luvan saaneen lentoyhtiön on lähetettävä kyseisen luvan oikeaksi todistettu jäljennös kunkin asianomaisen lentoaseman toimivaltaisille tulliviranomaisille.

3.   Kun kuljetukseen sisältyy tavaroita, jotka siirretään T1-menettelyssä, ja tavaroita jotka siirretään T2-menettelyssä erityisen veroalueen ja unionin tullialueen muun osan, joka ei ole erityinen veroalue, välillä, kyseiset tavarat on lueteltava eri tavaraluetteloissa.

109 artikla

Lentoyhtiön suorittamat muodollisuudet

1.   Lentoyhtiön on merkittävä tavaraluetteloon seuraavat tiedot:

a)	koodi ”T1”, kun tavarat siirretään T1-menettelyssä;

b)	tapauksen mukaan koodi ”T2” tai ”T2F”, kun tavarat siirretään T2-menettelyssä ja kyseisen koodin merkitseminen on unionin lainsäädännön mukaisesti pakollista;

c)	tavarat kuljettavan lentoyhtiön nimi;

d)	lennon numero;

e)	lennon päivämäärä;

f)	lähtö- ja määrälentoasema.

2.   Edellä 1 kohdassa vaadittavien tietojen lisäksi lentoyhtiön on merkittävä kyseiseen tavaraluetteloon seuraavat tiedot kustakin lähetyksestä:

a)	lentorahtikirjan numero;

b)	kollien lukumäärä;

c)	tavaroiden kauppanimitys, mukaan lukien kaikki tavaroiden yksilöimiseksi tarvittavat tiedot;

d)	bruttomassa.

3.   Kun tavarat lähetetään yhteislähetyksenä, niiden tavaraluetteloon on tavaran kuvauksen sijaan tehtävä tarvittaessa merkintä ”Yhteislähetys” tai sen lyhenne. Tällaisessa tapauksessa tavaraluettelossa mainittavien lähetysten lentorahtikirjoissa on oltava tavaroiden kauppanimitys, mukaan lukien kaikki tavaroiden yksilöimiseksi tarvittavat tiedot. Kyseiset lentorahtikirjat on liitettävä tavaraluetteloon.

4.   Lentoyhtiön on päivättävä ja allekirjoitettava tavaraluettelo.

5.   Tavaraluettelo on esitettävä vähintään kahtena kappaleena lähtölentoaseman toimivaltaisille tulliviranomaisille, joiden on säilytettävä yksi kappale.

6.   Määrälentoaseman toimivaltaisille tulliviranomaisille on esitettävä yksi tavaraluettelon kappale.

110 artikla

Ilmateitse kuljettavien tavaroiden paperisena passitusilmoituksena käytettyjen tavaraluetteloiden listan varmennus

1.   Kunkin määrälentoaseman toimivaltaisten tulliviranomaisten on kerran kuussa todistettava oikeiksi lentoyhtiöiden laatima lista tavaraluetteloista, jotka on esitetty kyseisille viranomaisille edellisen kuukauden aikana, ja toimitettava se kunkin lähtölentoaseman tulliviranomaisille.

2.   Listassa on oltava seuraavat tiedot kustakin tavaraluettelosta:

a)	tavaraluettelon numero;

b)	koodi, jolla tavaraluettelo yksilöidään passitusilmoitukseksi 109 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti;

c)	tavarat kuljettaneen lentoyhtiön nimi;

d)	lennon numero; ja

e)	lennon päivämäärä.

3.   Edellä 55 artiklan e alakohdassa tarkoitetussa ilmateitse kuljettavien tavaroiden paperipohjaista yhteistä passitusmenettelyä koskevassa luvassa voidaan myös määrätä, että lentoyhtiöt voivat itse toimittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun listan kunkin lähtölentoaseman toimivaltaisille tulliviranomaisille.

4.   Jos listassa olevien tavaraluetteloiden tiedoissa havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, määrälentoaseman toimivaltaisten tulliviranomaisten on ilmoitettava asiasta lähtölentoaseman toimivaltaisille tulliviranomaisille ja luvan myöntäneelle toimivaltaiselle tulliviranomaiselle mainiten erityisesti niiden tavaroiden lentorahtikirjat, joiden osalta sääntöjenvastaisuuksia on ilmennyt.

111 artikla

Passitusilmoituksena pidettävä sähköinen tavaraluettelo ilmateitse kuljetettavien tavaroiden yhteisessä passitusmenettelyssä

1.   Lentoyhtiön on toimitettava lähtölentoasemalla laadittu tavaraluettelo määrälentoasemalle tietojenvaihdon mahdollistavalla sähköisellä järjestelmällä.

2.   Lentoyhtiön on merkittävä jokin seuraavista koodeista tavaraluettelon asianomaisten kohtien viereen:

a)	koodi ”T1”, kun tavarat siirretään T1-menettelyssä;

b)	tapauksen mukaan koodi ”T2” tai ”T2F”, kun tavarat siirretään T2-menettelyssä ja kyseisen koodin merkitseminen on unionin lainsäädännön mukaisesti pakollista;

c)	”TD”, kun tavarat jo liikkuvat jossakin passitusmenettelyssä. Tällaisessa tapauksessa lentoyhtiön on merkittävä myös vastaavaan lentorahtikirjaan koodi ”TD” sekä käytetyn menettelyn viite, passitus- tai siirtoilmoituksen numero ja päivämäärä sekä ilmoituksen antaneen toimipaikan nimi;

d)	tapauksen mukaan ”C” (joka vastaa koodia ”T2L”) tai ”F” (joka vastaa koodia ”T2LF”) sellaisten unionitavaroiden osalta, joita ei ole asetettu passitusmenettelyyn;

e)	”X” sellaisten unionitavaroiden osalta, jotka viedään ja joita ei ole asetettu passitusmenettelyyn.

3.   Tavaraluettelossa on myös oltava 109 artiklan 1 kohdan c–f alakohdassa ja sen 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.   Yhteisen passitusmenettelyn katsotaan päättyneen, kun tietojenvaihdon mahdollistavalla sähköisellä järjestelmällä toimitettu tavaraluettelo on määrälentoaseman toimivaltaisten tulliviranomaisten saatavilla ja tavarat on esitetty niille.

5.   Lentoyhtiön pitämässä kirjanpidossa, jonka perusteella toimivaltaiset tulliviranomaiset voivat tehdä vaikuttavia tarkastuksia, on oltava ainakin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Määrälentoaseman toimivaltaisten tulliviranomaisten on tarvittaessa toimitettava tietojenvaihdon mahdollistavalla sähköisellä tietojenvaihtojärjestelmällä vastaanotettujen tavaraluettelojen asiaankuuluvat tiedot lähtölentoaseman toimivaltaisille tulliviranomaisille niiden tekemää varmennusta varten.

6.   Lentoyhtiön on annettava toimivaltaisille tulliviranomaisille tiedoksi kaikki rikkomiset ja sääntöjenvastaisuudet.

7.   Määrälentoaseman toimivaltaisten tulliviranomaisten on annettava lähtölentoaseman toimivaltaisille tulliviranomaisille ja luvan antaneelle toimivaltaiselle tulliviranomaiselle tiedoksi mahdollisimman pian kaikki rikkomiset ja sääntöjenvastaisuudet.

IV OSASTO

VELKA JA VELAN KANTAMINEN

I LUKU

Velka ja velallinen

112 artikla

Velan syntyminen

1.   Edellä 3 artiklan l alakohdassa tarkoitettu velka syntyy, kun

a)	tavarat poistetaan yhteisestä passitusmenettelystä;

b)	tavaroiden asettamista yhteiseen passitusmenettelyyn tai yhteisen passitusmenettelyn käyttöä koskevaa edellytystä ei noudateta.

2.   Velan maksamisvelvollisuus lakkaa

a)

kun velka on syntynyt 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti ja seuraavat edellytykset täyttyvät: i) velan syntymiseen johtanut laiminlyönti ei vaikuttanut merkittävästi asianmukaiseen toimintaan eikä kyseessä ollut vilpillisen menettelyn yritys; ii) kaikki tilanteen korjaamiseksi tarvittavat muodollisuudet suoritetaan tavaroiden osalta jälkikäteen;

b)

kun tavaroiden poistaminen yhteisestä passitusmenettelystä tai tavaroiden asettamista yhteiseen passitusmenettelyyn tai yhteisen passitusmenettelyn käyttöä koskevan edellytyksen noudattamatta jättäminen johtuu tavaroiden täydellisestä tuhoutumisesta tai lopullisesta menettämisestä, joka on ollut seurausta tavaroiden luonteesta johtuvasta syystä, ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta, ylivoimaisesta esteestä tai tulliviranomaisten määräyksestä. Tavaroiden lopullisella menettämisellä tarkoitetaan sitä, ettei kukaan voi enää käyttää niitä.

3.   Velka syntyy ajankohtana, jona

a)	tavarat poistettiin yhteisestä passitusmenettelystä tai yhteisen passitusmenettelyn käyttöä koskevia edellytyksiä ei täytetty tai ei enää täytetty;

b)	tulli-ilmoitus hyväksyttiin tavaroiden asettamiseksi yhteiseen passitusmenettelyyn, jos myöhemmin todetaan, ettei jokin tavaroiden asettamista kyseiseen menettelyyn koskeva edellytys ollut tosiasiallisesti täyttynyt.

113 artikla

Velallisen tunnistetiedot

1.   Velallinen on jokin seuraavista:

a)	henkilö, jonka edellytettiin noudattavan tavaroiden asettamista yhteiseen passitusmenettelyyn tai yhteisen passitusmenettelyn käyttöä koskevia edellytyksiä;

b)	henkilö, joka tiesi tai jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää, ettei yleissopimuksen mukaista edellytystä täytetty, ja joka toimi sen henkilön lukuun, jonka piti täyttää kyseinen edellytys, tai joka osallistui toimintaan, joka johti kyseisen edellytyksen täyttämättä jättämiseen;

c)	kyseiset tavarat hankkinut tai niitä hallussaan pitänyt henkilö, joka tavarat hankkiessaan tai vastaanottaessaan on tiennyt taikka jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää, ettei yleissopimuksen mukaista edellytystä täytetty;

d)	menettelynhaltija.

2.   Edellä 112 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa velallinen on henkilö, jonka on täytettävä tavaroiden asettamista yhteiseen passitusmenettelyyn tai yhteisen passitusmenettelyn käyttöä koskevat edellytykset.

3.   Kun tavaroiden asettamista yhteiseen passitusmenettelyyn koskeva tulli-ilmoitus laaditaan ja tulliviranomaisille annetaan sellaisia tullilainsäädännössä vaadittuja tavaroiden kyseiseen tullimenettelyyn asettamisen edellytyksiin liittyviä tietoja, joiden seurauksena syntyy velka, velallisena on myös henkilö, joka on toimittanut tulli-ilmoituksen laatimiseen tarvitut tiedot ja joka on tiennyt tai jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää näiden tietojen olleen virheellisiä.

4.   Jos useampi henkilö on vastuussa yhtä velkaa vastaavan määrän maksamisesta, he vastaavat yhteisvastuullisesti kyseisen määrän maksamisesta.

114 artikla

Velan syntypaikka

1.   Velan syntypaikka

a)	velka syntyy paikassa, jossa sen aiheuttavat tosiseikat ilmenevät;

b)	jos kyseistä paikkaa ei voida määrittää, velka syntyy paikassa, jossa tulliviranomaiset toteavat tavaroiden olevan sellaisessa tilanteessa, jossa velka on syntynyt.

2.   Jos tavarat on asetettu yhteiseen passitusmenettelyyn, jota ei ole päätetty, ja tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaista velan syntypaikkaa ei voida määrittää seuraavissa määräajoissa:

a)

seitsemän kuukautta viimeisestä päivästä, jona tavarat olisi pitänyt esittää määrätullitoimipaikalle, jollei ennen kyseisen määräajan umpeutumista ole lähetetty 50 artiklassa tarkoitettua velan kantamisen siirtämispyyntöä siitä paikasta vastaavalle viranomaiselle, jossa lähtömaan tulliviranomaisen saamien todisteiden mukaan velan syntymisen aiheuttavat tosiseikat ilmenevät, missä tapauksessa määräaikaa pidennetään enintään kuukaudella;

b)

kuukauden kuluttua sen 49 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun määräajan umpeutumisesta, jona menettelynhaltijan olisi pitänyt vastata menettelyn päättämistä koskevaan tietopyyntöön, jos lähtömaan tulliviranomaiselle ei annettu tiedoksi tavaroiden saapumista ja menettelynhaltija ei ole antanut riittävästi tietoja tai ei ole antanut niitä ollenkaan;

velka syntyy maassa, joka vastaa siitä viimeisestä passitustoimipaikasta, joka antaa rajanylityksen tiedoksi lähtötullitoimipaikalle, tai muussa tapauksessa maassa, joka on vastuussa lähtötullitoimipaikasta.

3.   Jäljempänä 116 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tulliviranomaiset ovat sen maan tulliviranomaisia, jossa velka syntyy tai jossa velan katsotaan syntyneen tämän artiklan mukaisesti.

115 artikla

Velan kantamisen siirtämispyyntö

1.   Kun velan tiedoksi antaneet toimivaltaiset viranomaiset saavat todisteita paikasta, jossa velan aiheuttavat tosiseikat ilmenevät, kyseisten viranomaisten on keskeytettävä kantomenettely sekä lähetettävä viipymättä ja joka tapauksessa määräajan kuluessa kaikki tarvittavat asiakirjat, mukaan lukien oikeaksi todistettu jäljennös todisteista, viranomaisille, jotka ovat toimivaltaisia kyseisessä paikassa.

2.   Kyseisen paikan toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava ottaneensa pyynnön vastaan ja ilmoitettava velan tiedoksi antaneille toimivaltaisille viranomaisille, ovatko ne toimivaltaisia velan kantamiseen. Jos vastausta ei saada 28 päivän kuluessa, velan ilmoittaneiden toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä jatkettava aloittamaansa kantomenettelyä.

II LUKU

Toimet velallista tai takaajaa vastaan

116 artikla

Toimet velallista vastaan

1.   Toimivaltaisten tulliviranomaisten on käynnistettävä velankantomenettely heti, kun ne voivat

a)	laskea velan määrän; ja

b)	määrittää velallisen.

2.   Kyseisten viranomaisten on annettava velalliselle tiedoksi velan määrä niitä menetelmiä ja määräaikoja noudattaen, jotka ovat pakollisia sopimuspuolissa.

3.   Velallisen on maksettava kaikki 2 kohdan mukaisesti tiedoksi annetut velat niitä menetelmiä ja määräaikoja noudattaen, jotka ovat pakollisia asianomaisissa sopimuspuolissa.

117 artikla

Toimet takaajaa vastaan

1.   Jollei 4 kohdasta muuta johdu, takaaja on vastuussa velan maksamisesta niin kauan kuin velka voi erääntyä maksettavaksi.

2.   Jos yhteistä passitusmenettelyä ei ole päätetty, lähtömaan tulliviranomaisten on yhdeksän kuukauden kuluessa tavaroiden esittämiselle määrätullitoimipaikassa asetetun määräajan umpeutumisesta ilmoitettava takaajalle, ettei menettelyä ole päätetty.

3.   Jos yhteistä passitusmenettelyä ei ole päätetty, 114 artiklan mukaisesti määritettyjen tulliviranomaisten on kolmen vuoden kuluessa passitusilmoituksen hyväksymispäivästä ilmoitettava takaajalle, että velka, josta kyseinen takaaja on vastuussa kyseessä olevan yhteisen passitustoimenpiteen osalta, erääntyy tai voi erääntyä takaajan maksettavaksi, ja ilmoitettava passitusilmoituksen MRN ja päivämäärä, lähtötullitoimipaikan nimi, menettelynhaltijan nimi ja asianomainen määrä.

4.   Takaaja on vapautettava velvoitteistaan, jos takaajalle ei ole annettu kumpaakaan 2 ja 3 kohdassa määrättyä ilmoitusta ennen määräajan päättymistä.

5.   Jos jompikumpi näistä ilmoituksista on annettu, takaajalle on ilmoitettava velan kantamisesta tai menettelyn päättämisestä.

118 artikla

Velan kantamista varten tehtävä tietojenvaihto ja yhteistyö

Maiden on tämän liitteen 114 artiklan mukaisesti avustettava toisiaan velan kantamiseen toimivaltaisten viranomaisten määrittämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen 13 a artiklan soveltamista

Kyseisten viranomaisten on ilmoitettava lähtötullitoimipaikalle ja takuutullitoimipaikalle kaikki tapaukset, joissa velka syntyi lähtötullitoimipaikan hyväksymien passitusilmoitusten johdosta, ja toimet, joita on toteutettu velan kantamiseksi velalliselta. Niiden on lisäksi ilmoitettava lähtötullitoimipaikalle tullien ja muiden maksujen kantamisesta, jotta tullitoimipaikka voi päättää kyseisen passitustoimenpiteen.”