(1)

Saksa on toteuttanut vuosina 2002–2012 monia tukitoimia, jotka koskivat saksalaista Nürburgringin kilpa-ajorataa. Tukitoimet liittyivät esimerkiksi vapaa-ajankeskuksen, hotellien ja ravintoloiden rakentamiseen sekä formula 1 -kilpa-ajojen järjestämiseen. Nürburgringin kompleksin omistajia olivat valtio-omisteiset yhtiöt Nürburgring GmbH, jäljempänä ’NG’, Motorsport Resort Nürburgring GmbH, jäljempänä ’MSR’ ja Congress- und Motorsport Hotel Nürburgring GmbH, jäljempänä ’CMHN’.

(2)

Heinäkuussa 2010 Eifelpark GmbH, jäljempänä ’Eifelpark’, Saksassa Eifelin alueella sijaitsevan vapaa-ajankeskuksen omistaja, ilmoitti komissiolle väitetystä valtiontuesta, joka liittyi ns. Nürburgring 2009 -hankkeeseen ja Nürburgringin kilpa-ajoradan vapaa-ajan palveluiden rakentamisen rahoittamiseen. Huhtikuussa 2011 komissio vastaanotti toisen valtiontukea koskevan kantelun saksalaiselta moottoriurheiluyhdistykseltä ”Ja zum Nürburgring e.V.”. Kantelu koski sitä, että – väitteen mukaan tappiollinen – Nürburgring 2009 -hanke vaaransi myös kilpa-ajoradan toiminnan.

(3)

Komissio ilmoitti 21 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä, jäljempänä ’21 päivänä maaliskuuta 2012 annettu päätös’, päättäneensä aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, joka koskee tämän päätöksen, jäljempänä ’muodollinen tutkintamenettely’, 2 jaksossa kuvattuja tukitoimia 1–17 (2). Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). Komissio kehotti asianosaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteistä.

(4)

Saksa myönsi 15 päivänä toukokuuta 2012 uusia tukitoimenpiteitä (toimenpiteet 18 ja 19), jotka on kuvattu jäljempänä 2 kohdassa, ja ilmoitti niistä 25 päivänä toukokuuta 2012. Komissio ilmoitti Saksalle 7 päivänä elokuuta 2012, jäljempänä ’7 päivänä elokuuta 2012 annettu päätös’, päättäneensä laajentaa muodollista tutkintamenettelyä myös uusiin tukitoimenpiteisiin (4). Komission päätös menettelyn laajentamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (5). Komissio kehotti asianosaisia esittämään huomautuksensa uusista toimenpiteistä.

(5)

Komissio vastaanotti Saksalta huomautuksia 23 päivänä huhtikuuta 2012, 15 päivänä kesäkuuta 2012, 18 päivänä heinäkuuta 2012, 20 päivänä heinäkuuta 2012, 17 päivänä elokuuta 2012, 7 päivänä syyskuuta 2012 ja 18 päivänä tammikuuta 2013. Yhdeksän asianosaista toimitti komissiolle 21 päivänä maaliskuuta 2012 annetun päätöksen johdosta huomautuksia 9 päivänä elokuuta 2012 ja 18 päivänä lokakuuta 2012. Komissio toimitti asianosaisten huomautukset Saksalle 18 päivänä lokakuuta 2012 ja 23 päivänä lokakuuta 2012. Saksa vastasi niihin 15 päivänä marraskuuta 2012. Komissio vastaanotti 7 päivänä elokuuta 2012 annettuun päätökseen perustuvia huomautuksia kolmelta asianosaiselta 5 päivänä marraskuuta 2012 ja 30 päivänä marraskuuta 2012 välisenä aikana. Komissio toimitti asianosaisten huomautukset Saksalle 3 päivänä joulukuuta 2012. Saksa vastasi niihin 2 päivänä tammikuuta 2013.

(6)

Komissio pyysi Saksalta lisätietoja 29 päivänä tammikuuta 2013, 4 päivänä kesäkuuta 2014 ja 5 päivänä kesäkuuta 2014, ja Saksa toimitti lisätietoja 15 päivänä huhtikuuta 2013, 4 päivänä kesäkuuta 2014 ja 6 päivänä kesäkuuta 2014.

(7)

Bad Neuenahr-Ahrweilerin käräjäoikeus määräsi 24 päivänä heinäkuuta 2012 Nürburgringin omistavien yhtiöiden eli NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuden otettavaksi väliaikaisesti hallintaan (”vorläufige Eigenverwaltung des Vermögens”). Maksukyvyttömyysmenettelyt aloitettiin omaisuuden hallintaanotolla (”Eigenverwaltung des Vermögens”) käräjäoikeudessa 1 päivänä marraskuuta 2012. NG:n, MSR:n ja CMHN:n liiketoimintaa on siitä lähtien johtanut maksukyvyttömyyslain mukainen toimitusjohtaja (”Eigenverwalter” tai ”Sanierungsgeschäftsführer”) ja maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvä selvittäjä (”Sachwalter”) (jäljempänä molemmista käytetään nimitystä ’maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät’). Osakkeenomistajien ohjeet eivät sido heistä kumpaakaan. NG, MSR ja CMHN palkkasivat KPMG AG:n, jäljempänä ’KPMG’ toimimaan puolestaan yksinoikeudella taloudellisena neuvonantajana maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisessa omaisuuden myynnissä ja huolehtimaan kaikesta yhteydenpidosta asianosaisiin tarjoajiin.

(8)

Komissio on neuvotellut lokakuusta 2012 alkaen Saksan ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien kanssa valtiontukeen liittyvistä ongelmista, joita NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuden myynti saattaa aiheuttaa.

(9)

Koko kompleksin toiminnasta on 1 päivästä marraskuuta 2012 alkaen vastannut Nürburgring Betriebsgesellschaft mbH, jäljempänä ’NBG’. Se on NG:n kokonaan omistama tytäryhtiö, jonka maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät perustivat. NBG korvasi toiminnan aiemman harjoittajan, Nürburgring Automotive GmbH:n, jäljempänä ’NAG’ (6).

(10)

NG:n, MSR:n ja CMHN:n maksukyvyttömyyden vuoksi maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät ovat alkaneet myydä niiden omaisuutta toukokuusta 2013 alkaen. Omaisuuden myyntiä koskeva tarjousmenettely alkoi 15 päivänä toukokuuta 2013. Komission yksiköt lähettivät Saksalle ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjälle kahdella 23 päivänä toukokuuta 2013 päivätyllä kirjeellä lausunnon omaisuuden myymisen eri vaihtoehdoista, jotka olisivat valtiontukea koskevien sääntöjen mukaisia (7).

(11)

Saksa toimitti tietoa NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuden myynnistä 10 päivänä huhtikuuta 2013, 15 päivänä huhtikuuta 2013, 30 päivänä huhtikuuta 2013, 9 päivänä lokakuuta 2013, 27 päivänä helmikuuta 2014 ja – komission 13 päivänä maaliskuuta 2014, 23 päivänä toukokuuta 2014, 4 päivänä heinäkuuta 2014 ja 7 päivänä heinäkuuta 2014 tekemien lisätietopyyntöjen perusteella – 23 päivänä huhtikuuta 2014, 26 päivänä toukokuuta 2014 ja 10 päivänä heinäkuuta 2014. Komission, Saksan ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien väliset neuvottelut pidettiin Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2012, 7 päivänä maaliskuuta 2013, 11 päivänä lokakuuta 2013 ja 26 päivänä helmikuuta 2014. Komissio sai lisätietoja myös muilta asianosaisilta.

(12)

Joulukuun 23 päivänä 2013”Ja zum Nürburgring e.V.”, jäljempänä ’kantelija 1’ (8), ja 2 päivänä tammikuuta 2014 Saksan autoliitto ADAC e.V., jäljempänä ’kantelija 2’ – joka osallistuu myös myyntiprosessiin – toimittivat kirjeet, joiden mukaan meneillään oleva Nürburgringin omaisuuden myynti, josta maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät vastasivat, oli valtiontukea koskevien sääntöjen vastainen. Helmikuun 4 päivänä 2014 kantelija 1 pyysi komissiota keskeyttämään myyntiprosessin ja toimitti uusia tietoja. Komission 13 päivänä tammikuuta 2014 päivätyn kirjeen johdosta Saksa lähetti huomautuksensa kahden kantelijan esittämistä väitteistä 10 päivänä helmikuuta 2014 päivätyssä kirjeessä. Kantelija 1 toimitti 8 päivänä heinäkuuta 2014 lisää huomautuksia, joihin Saksa lähetti vastauksensa 14 päivänä heinäkuuta 2014.

(13)

Huhtikuun 10 päivänä 2014 [tarjoaja 3], Inc., jäljempänä ’kantelija 3’ tai ’[tarjoaja 3]’, joka osallistui myyntiprosessiin, toimitti komissiolle kantelun meneillään olevasta prosessista. Huhtikuun 17 päivänä 2014 Meyrick Cox, jäljempänä ’kantelija 4’, myyntiprosessiin osallistuvan yhtymän [tarjoaja 2], jonka [tarjoaja 2] jäsenet ovat European Capital Partners LLP, Meyrick Cox, Marcus Graf von Oeynhausen-Sierstorpff ja Wadell & Reed, Inc. (’[tarjoaja 2]’), jäsen, toimitti komissioon kantelun meneillään olevasta prosessista. Nämä kantelut toimitettiin Saksalle 16 päivänä huhtikuuta 2014 ja 17 päivänä huhtikuuta 2014. Kantelijan 4 toimittamaan kanteluun Saksa lähetti huomautuksensa 25 päivänä huhtikuuta 2014. Kantelijan 3 toimittamaan kanteluun Saksa lähetti huomautuksensa 5 päivänä toukokuuta 2014. Kantelija 3 lähetti lisäargumentteja 19 päivänä toukokuuta 2014. Saksa lähetti näitä lisäargumentteja koskevat huomautuksensa 22 päivänä toukokuuta 2014. Kantelija 3 toimitti lisätietoja 23 päivänä toukokuuta 2014. Saksa vastasi niihin 10 päivänä heinäkuuta 2014. Kantelija 3 lähetti 16 päivänä kesäkuuta 2014 ja 7 päivänä heinäkuuta lisähuomautuksia, joihin Saksa toimitti omat huomautuksensa 11 päivänä heinäkuuta 2014. Saksan viranomaiset toimittivat lisätietoja 29 päivänä heinäkuuta 2014, 20 päivänä elokuuta 2014, 8 päivänä syyskuuta 2014 ja 12 päivänä syyskuuta 2014, ja nämä tiedot koskivat myös huomautuksia, joita kantelijat 3 ja 4 lähettivät 3 päivänä syyskuuta 2014, 21 päivänä elokuuta 2014 ja 12 päivänä syyskuuta 2014. Komission yksiköt ja Saksan viranomaiset, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät ja KPMG pitivät kaksi kokousta, jotka järjestettiin 22 päivänä heinäkuuta 2014 ja 5 päivänä syyskuuta 2014 Brysselissä.

(14)

Jos muodollinen tutkintamenettely päättyisi mahdollisesti siihen, että komissio antaisi kielteisen päätöksen, jonka perusteella sisämarkkinoille soveltumaton tuki perittäisiin takaisin, Saksa on pyytänyt komissiota vahvistamaan, että NG:tä, MSR:ää ja CMHN:ää koskeva takaisinperintävelvoite ei koskisi myytyjen omaisuuserien ostajaa tai sen liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä ja ettei takaisinperintävelvoite estäisi NBG:tä harjoittamasta Nürburgringin toimintaa kaudella 2014 sen mukaan, milloin viimeksi mainitun yhtiön likvidaation on ennakoitu tapahtuvan.

(15)

Rahoitusta ovat myöntäneet seuraavat viisi tahoa: 1) Rheinland-Pfalzin osavaltio (9), jäljempänä ’osavaltio’, 2) investointi- ja rakenneuudistuspankki Investitions- und Strukturbank Rheinland-Pfalz GmbH, jäljempänä ’ISB’, joka on kokonaan osavaltion omistuksessa, 3) Rheinland-Pfalzin kiinteistö- ja projektihallintoyhtymä Rheinland-Pfälzische Gesellschaft für Immobilien und Projektmanagement GmbH, jäljempänä ’RIM’, joka on kokonaan ISB:n omistuksessa, 4) Ahrweilerin piirikunta (”Landkreis”), ja 5) NG (10).

(16)

NG omisti Nürburgringin kompleksin (11) ja hallinnoi sitä 30 päivään huhtikuuta 2010 saakka.

(17)

Nürburgringin kompleksin omistajuuden ja hallinnoinnin rakenneuudistus toteutettiin 1 päivänä toukokuuta 2010. NG pysyi edelleen kilpa-ajoradan ja vapaa-ajankeskuksen omistajana ja hankki hotellien ja ravintoloiden epäsuoran omistajuuden omistamalla 93,3 prosenttia MSR:stä (12) ja epäsuorasti 93,3 prosenttia CMHN:sta (13) (MSR ja CMHN olivat edelleen hotellien ja ravintoloiden suoria omistajia). Vastuu kilpa-ajoradan, vapaa-ajankeskuksen, hotellien ja ravintoloiden toiminnasta annettiin NAG:lle (14) liiketoiminnan vuokraussopimuksen perusteella (”Betriebspachtvertrag”), ks. toimenpide 10 (15).

(18)

Kuten edellä on kuvattu, tuensaajat NG, MSR ja CMHN kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyjen piiriin. Muita tuensaajia, joita koskeva likvidaatiomenettely on aloitettu, ovat IPC Gesellschaft für internationale Projektcoordination mbH, jäljempänä ’IPC’ (16), Weber Projektierungs- und Realisierungs GmbH, jäljempänä ’Weber’ (17) ja Cash Settlement and Ticketing GmbH, jäljempänä ’CST’ (18).

(19)

Toimintaa yhä harjoittavat tuensaajat, jotka eivät ole maksukyvyttömyysmenettelyn piirissä, ovat Mediinvest GmbH, jonka nimi on nykyään Return Projektmanagement GmbH, jäljempänä ’Mediinvest’ (19), Geisler & Trimmel General Contractor GmbH, jäljempänä ’Geisler & Trimmel’ (20), NAG ja Fahrsicherheitszentrum am Nürburgring GmbH & Co. KG, jäljempänä ’FSZ’ (21). Toimintansa lopettaneet tuensaajat ovat Erlebnispark Nürburgring GmbH & Co. KG, jäljempänä ’EWN’ (22), Motorsport Akademie Nürburgring GmbH & Co. KG, jäljempänä ’MAN’ (23), Test & Training International GmbH, jäljempänä ’TTI’ (24), Bike World Nürburgring GmbH, jäljempänä ’BWN1’ (25), BikeWorld Nürburgring Besitz, jäljempänä ’BWNB’, BikeWorld Nürburgring GmbH, jäljempänä ’BWN2’, Camp 4 Fun GmbH & Co. KG, jäljempänä ’Camp4Fun’ (26), ja MI-Beteiligungs- und Verwaltungs GmbH, jäljempänä ’MIB’ (27).

(20)

Tämä tutkinta koskee kilpa-ajoradan ja matkailupalvelujen rakentamisen ja niitä koskevan toiminnan harjoittamisen rahoittamista ennen Nürburgring 2009 -hanketta, kaikkien tällaisten palvelujen rakentamista Nürburgring 2009 -hankkeen aikana ja formula 1 -kilpa-ajojen järjestämistä. Nürburgring 2009 -hankkeen tarkoituksena oli rakentaa kilpa-ajoradalle erilaisia nähtävyyksiä sen houkuttelevuuden lisäämiseksi koko vuoden aikana. Nürburgring 2009 -hanke koostui osasta I (pääasiassa esiintymis- ja viihderakenteista) ja osasta II (pääasiassa majoitustiloista) (28).

(21)

Toimenpide 1 (osavaltion ja Ahrweilerin piirikunnan NG:lle antama pääoma, jonka muodostivat pääomavaranto ja oman pääoman korotukset): Osavaltio myönsi NG:lle pääomavarantoon siirtoina (”Einstellungen in die Kapitalrücklage”) (29) toteutettua pääomaa 2 179 000 euroa (30)1 päivänä toukokuuta 2002 ja 22 839 241 euroa (31)21 päivänä joulukuuta 2004. Lisäksi osavaltio ja Ahrweilerin piirikunta lisäsivät NG:n omaa pääomaa (”Kapitalerhöhung”) 4 887 000 euroa (32)31 päivänä elokuuta 2004 ja 10 000 000 euroa 4 päivänä syyskuuta 2007. Vuosina 2002–2007 osavaltio ja Ahrweilerin piirikunta siis antoivat NG:lle yhteensä 39 905 241 euroa pääomaa.

(22)

Toimenpide 2 (NG:n osakaslainat sen tytäryhtiöille ennen Nürburgring 2009 -hanketta): Nürburgring 2009 -hankkeesta riippumatta NG myönsi tytäryhtiöilleen osakaslainoja, joiden kokonaismäärä oli 11 176 953,14 euroa. Nämä lainat on lueteltu taulukoissa 1–4. Koroksi sovittiin 6 prosenttia, eikä vakuuksia annettu.

Taulukko 1

NG:n myöntämät lainat EWN:lle, FSZ:lle, MAN:lle, TTI:lle ja Camp4Funille

Taulukko 2

NG:n BWNB:lle ennen sen uudelleennimeämistä myöntämät lainat

Taulukko 3

NG:n BWN1:lle ennen sen yhdistymistä BWNB:hen myöntämät lainat

Taulukko 4

NG:n BWN2:lle ennen sen yhdistymistä BWNB:hen ja BWNB:n uudelleennimeämistä myöntämät lainat

(23)

Toimenpide 3 (osavaltion NG:lle likviditeettivarannon kautta myöntämät lainat): Tämä toimenpide koostuu osavaltion ns. likviditeettivarannosta (33) NG:lle myöntämistä lainoista. Formula 1 -kilpa-ajojen ja Nürburgring 2009 -hankkeen osalta (34) NG oli sisällytetty osavaltion konsernitilijärjestelyihin vuodesta 2003 ja 2008 alkaen (35). Myös ISB kuului tähän likviditeettivarantoon. Konsernitilijärjestelyjen tarkoituksena on optimoida likviditeetin käyttö osavaltion eri hallintayhtiöissä, säätiöissä ja julkisissa yrityksissä. Eri yritysten ja säätiöiden osallistuminen konsernitilijärjestelyihin perustuu kyseisen yrityksen/säätiön ja osavaltion finanssiministeriön väliseen yhteistyöpöytäkirjaan. Jos likviditeetin tarve ylittää käytettävissä olevat varat konsernitilijärjestelyjen yhteydessä, likviditeettivaje rahoitetaan lyhytaikaisesti pääomamarkkinoilta. Osavaltio myönsi NG:lle 30 päivänä kesäkuuta 2003 ja 11 päivänä toukokuuta 2010 välisenä aikana yhteensä 399 805 370 euron lainat (mukaan luettuina osavaltion NG:lle formula 1 -ajoja varten 30 päivänä kesäkuuta 2003 ja 30 päivänä kesäkuuta 2009 välisenä aikana myöntämät 53 443 493 euron lainat sekä osavaltion NG:lle 23 päivänä kesäkuuta 2008 ja 30 päivänä kesäkuuta 2010 välisenä aikana Nürburgring 2009 -hankkeeseen myöntämät 170 miljoonan euron lainat) (36). Tuensaaja on NG. Katso tarkemmat tiedot taulukosta 5.

Taulukko 5

Osavaltion likviditeettivarannosta NG:lle annetut lainat  (*6)

(24)

Toimenpide 4 (NG:n MSR:lle myöntämä laina): Nürburgring 2009 -hankkeen yhteydessä NG myönsi 27 päivänä joulukuuta 2007 MSR:lle 300 000 euron lainan, jonka korko oli 7 prosenttia. Vakuuksia ei annettu.

(25)

Toimenpide 5 (NG:n myöntämät lainat CST:lle, hallinnollinen kirje ja saatavien asettaminen etuoikeudeltaan huonompaan asemaan): NG myönsi CST:lle aikavälillä 27 päivänä elokuuta 2008 ja 18 päivänä huhtikuuta 2011 lainoja yhteensä 11 032 060 euroa 6 prosentin korolla (37).

Taulukko 6

NG:n CST:lle myöntämät lainat

(26)

CST:n maksukyvyttömyyden estämiseksi NG toimitti 23 päivänä joulukuuta 2009 CST:lle hallinnollisen kirjeen (”Patronatserklärung”), jossa se sitoutui toteuttamaan tarvittavia toimia CST:n maksukyvyttömyyden estämiseksi 31 päivään joulukuuta 2011 saakka. Sen jälkeen toimittiin hallinnollisen kirjeen mukaisesti. NG ilmoitti 13 päivänä joulukuuta 2010 asettaneensa saataviaan CST:ltä 10,4 miljoonan euron edestä etuoikeudeltaan huonompaan asemaan.

(27)

Toimenpide 6 (NG:n IPC:lle maksama palvelumaksu ja PNG:n kautta MSR:lle myönnetty laina): Vuosina 2006–2008 IPC sai NG:ltä yhteensä 640 000 euroa korvauksena palveluista, jotka koostuivat yksityisten sijoittajien etsimisestä. Lisäksi NG myönsi Pinebeck Nürburgring GmbH:lle, jäljempänä ’PNG’, 15 päivänä lokakuuta 2008 3 miljoonan euron lainan 6 prosentin korolla. PNG käytti tämän lainan 15 päivänä lokakuuta 2008 3 miljoonan euron lainan myöntämiseen MSR:lle 6 prosentin korolla, mutta PNG:n antama lainasumma oli kuitenkin vain 2 941 000 euroa (38). Molemmista lainoista oli annettu NG:lle 3 miljoonan euron arvoiset vakuudet.

(28)

Toimenpide 7 (saatavien siirtäminen MIB:ltä NG:lle): MIB siirsi 17 päivänä huhtikuuta 2009 NG:lle saatavansa, jotka liittyivät CST:n MIB:ltä ottamiin 1 476 830,88 (39) euron lainoihin. Näistä lainoista NG maksoi MIB:lle 1 476 830,88 euroa. Näin ollen NG oli maksanut lainan kokonaan takaisin MIB:lle, ja siitä tuli vuorostaan CST:n velkoja (40).

(29)

Toimenpide 8 (ISB:n laina NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle): Rahoituskustannuksissa säästämiseksi ja pitkäaikaisen rahoituksen varmistamiseksi rahoitusjärjestelyjen rakenne uudistettiin kokonaan 28 päivänä heinäkuuta 2010. Osavaltion likviditeettivarantoon liittyvät velat (toimenpide 3), Bank für Tirol und Vorarlberg AG:n CMHN:lle myöntämä […] euron laina (41), Kreissparkasse Ahrweilerin MSR:lle myöntämä […] euron laina (42) sekä RIM:n MSR:lle myöntämät 85 512 000 euron lainat, joiden myöntämiseen liittyi RIM:n äänetön osakkuus Mediinvestissä, sekä Mediinvestin MSR:lle myöntämät myöhemmät lainat (toimenpide 11) järjestettiin yhdeksi 325 265 000 euron lainaksi, jonka ISB myönsi NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle osavaltion ohjeiden mukaisesti (43). Tämä rahoitusjärjestelyjen rakenneuudistus on erillinen toimenpide, joka toteutettiin jo olemassa olevien lainojen lisäksi. Tästä muodostui siis uusi laina NG:n, MSR:n ja CMHN:n eduksi. Laina myönnettiin neljässä erässä: erä 1: 96 574 200 euroa NG:lle infrastruktuuria varten; erä 2: 113 590 800 euroa NG:lle muihin investointeihin (44); erä 3: 92 000 000 euroa MSR:lle muihin investointeihin ja erä 4: 23 100 000 euroa CMHN:lle muihin investointeihin. Radan palveluihin liittyvästä erästä 1 ei peritä korkoa. Erät 2–4 liittyvät matkailun edistämiseen (katso korkoprosentti jäljempänä olevasta taulukosta 7). Lisäksi ISB:n lainan kiinnityksinä saadut vakuudet ovat suuruudeltaan 93 658 000 euroa, kun taas erien 2–4 vakuudet ovat etusijalla erän 1 vakuuteen nähden. Taulukossa 7 on yhteenveto ISB:n lainan ehdoista ja tuolloin antolainauksessa sovelletusta peruskorosta.

Taulukko 7

ISB:n myöntämän lainan rahoitusehdot

(30)

Toimenpide 9 (toimenpiteeseen 8 liittyvä osavaltion ISB:lle antama takaus: ISB:n NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle myöntämä laina): Osavaltio antoi ISB:lle 28 päivänä heinäkuuta 2010 ehdottoman ja peruuttamattoman takauksen ja korvausvakuutuksen (joka koski 100:aa prosenttia veloista) ISB:n NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle myöntämään lainaan liittyvien velvoitteiden täyttämisestä (toimenpide 8). NG, MSR ja CMHN eivät maksaneet takauksesta mitään. ISB:n myöntämän lainan (toimenpide 8) tavoin takaus liittyy sekä radan palveluihin että matkailun edistämistoimenpiteisiin.

(31)

Toimenpide 10 (Nürburgringin kompleksin liiketoiminnan vuokraus NAG:lle): Vuonna 2010 toteutetun uudelleenjärjestelyn osana NG, EWN, Nürburgring Adventure GmbH (46), Camp4Fun, MSR ja CMHN vuokrasivat liiketoiminnan vuokraussopimuksen perusteella kilpa-ajoradan, vapaa-ajankeskuksen ja muut kohteet NAG:lle (47) 20 vuodeksi (48)toukokuun 1 päivästä 2010 alkaen järjestämättä avointa valintamenettelyä. Vuokraus liittyi radan palveluihin ja sen toimintaan sekä matkailunedistämistoimenpiteisiin. Formula 1 -kisojen järjestämisestä tehtiin kuitenkin erillinen käyttöoikeussopimus (toimenpide 17), jonka vuoksi se siis suljettiin pois tästä vuokraussopimuksesta. Vuotuiseksi vähimmäisvuokraksi sovittiin 0 euroa toukokuun 1 päivän 2010 ja huhtikuun 30 päivän 2011 väliselle ajalle, 5 miljoonaa euroa toukokuun 1 päivän 2011 ja huhtikuun 30 päivän 2012 väliselle ajalle, 11,5 miljoonaa euroa, jos rakennusvikoihin liittyvät puutteet on korjattu 30 päivään huhtikuuta 2012 mennessä ja muutoin 10 miljoonaa euroa toukokuun 1 päivän 2012 ja huhtikuun 30 päivän 2013 väliselle ajalle, ja 15 miljoonaa euroa 1 päivästä toukokuuta 2013 alkaen (49). Toukokuun 1 päivän 2010 ja lokakuun 31 päivän 2012 väliseltä ajalta NAG tosiasiassa maksoi […] euroa vuokraa (50). Vuokraussopimus lopetettiin 31 päivänä lokakuuta 2012 takautuvasti NG:n, MSR:n, CMHN:n, CST:n, NBG:n ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän sekä NAG:n, Mediinvestin ja muiden yritysten välisellä sovittelusopimuksella (”Vergleichsvertrag”), joka tehtiin 27 päivänä marraskuuta 2012.

(32)

Toimenpide 11 (RIM:n MSR:lle Mediinvestin kautta myöntämät lainat sekä yksi PNG:n kautta myönnetty laina): RIM myönsi 29 päivän toukokuuta 2008 ja 7 päivän heinäkuuta 2009 välisenä aikana Mediinvestille 11 lainaa, joiden kokonaissumma oli 85 512 000 euroa, äänettöminä osakkuuksina (”stille Beteiligungen”) Nürburgring 2009 -hankkeen osan II (hotellit) rahoittamiseen (51). Samalla ajanjaksolla Mediinvest, joka toimi RIM:n (myöntävä viranomainen) ja MSR:n (tuensaaja) välisenä välittäjänä, myönsi näistä varoista MSR:lle lainoja, joiden korko oli tavallista suurempi (ks. jäljempänä (52). Äänettömistä osakkuuksista maksettiin kiinteä palkkio sekä 2 prosentin suuruinen vaihteleva palkkio, joka periaatteessa määräytyi joko Mediinvestin MSR:n osuuden myynnin tai Mediinvestin vuonna 2009 tekemän voiton mukaan. Myös vakuudet annettiin. Taulukossa 8 on yhteenveto äänettömistä osakkuuksista:

Taulukko 8

RIM:n äänettömät osakkuudet Mediinvestissä

(33)

Mediinvest myönsi 27 päivän toukokuuta 2008 ja 7 päivän heinäkuuta 2009 välisenä aikana MSR:lle yhdeksän lainaa, joiden summa oli yhteensä 75 484 000 euroa. Niiden korko oli 7 prosenttia (tai 5,1 prosenttia takautuvasti 1 päivästä marraskuuta 2009 alkaen), eikä vakuuksia annettu. Taulukossa 9 on yhteenveto näistä lainoista:

Taulukko 9

MSR:n Mediinvestille myöntämät lainat

(34)

Lisäksi Mediinvest myönsi PNG:lle 12 päivänä marraskuuta 2008 yhden 10 miljoonan euron lainan 6 prosentin korolla (31 päivään joulukuuta 2009 saakka), ja PNG myönsi samansuuruisen lainan samalla korolla MSR:lle samana päivänä.

(35)

Toimenpide 12 (toimenpidettä 11 koskeva osavaltion takaus ISB:lle: RIM:n äänettömät osakkuudet Mediinvestissä): Niiden ISB:n RIM:lle myöntämien lainojen osalta, joita käytettiin RIM:n Mediinvestille myöntämiin lainoihin (toimenpide 11), osavaltio antoi ISB:lle takauksen 140 miljoonan euron veloista (100 prosenttia veloista) (53). Takausmaksua ei maksettu. Komissio katsoo, että tässä toimenpiteessä tuensaaja oli MSR, koska se oli tuensaaja myös toimenpiteessä 11.

(36)

Toimenpide 13 (osavaltion NG:lle rahapeleihin liittyvistä veroista maksamat tuotot): Helmikuussa 2009 hyväksyttiin osavaltion rahapelilain muutos, jonka myötä oli mahdollista siirtää rahapeleihin liittyviä verotuottoja NG:lle. Siirrettyjä verotuloja oli määrä käyttää matkailun edistämiseen. Summat olivat 1,6 miljoonaa euroa (29 päivänä joulukuuta 2009), 3,2 miljoonaa euroa (29 päivänä lokakuuta 2010) ja 3,2 miljoonaa euroa (29 päivänä maaliskuuta 2011) eli yhteensä 8 miljoonaa euroa.

(37)

Toimenpide 14 (osavaltion NG:lle myöntämät osakkuuslainat ja velkojen asettaminen etuoikeusasemaltaan huonommiksi Nürburgring 2009 -hankkeeseen): NG sai osavaltiolta Nürburgring 2009 -hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen korottomia lainoja, joilla ei ollut kiinteää määräaikaa, 20 miljoonaa euroa 21 päivänä elokuuta 2007, 10 miljoonaa euroa 22 päivänä joulukuuta 2009, 4,65 miljoonaa euroa 28 päivänä joulukuuta 2010 ja 3,2 miljoonaa euroa 26 päivänä huhtikuuta 2011 (54). Lisäksi osavaltio antoi NG:lle 4,95 miljoonan euron lainan 9 päivänä joulukuuta 2011. Lisäksi osavaltio ilmoitti asettaneensa edellä mainitun 29 päivänä elokuuta 2007 myönnetyn 20 miljoonan euron velan etuoikeusasemaltaan huonommaksi NG:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi; se asetti saatavansa NG:ltä viimesijaisiksi kaikkien velkojien NG:tä koskeviin saataviin nähden.

(38)

Toimenpide 15 (MSR:n osakkeiden siirto Mediinvestiltä ja Geisler & Trimmeliltä NG:lle ja Weberiltä RIM:lle): Maaliskuun 25 päivänä 2010 päivätyn osakkeenostosopimuksen mukaan Mediinvestin omistamat MSR:n osakkeet (49,5 prosenttia) sekä Geisler & Trimmelin omistamat osakkeet (33,8 prosenttia) siirrettiin NG:lle, joka omisti jo 10 prosenttia näistä osakkeista. Weberin omistamat MSR:n osakkeet (6,7 prosenttia) siirrettiin samalla sopimuksella RIM:lle. Ostohinta oli 1 euro liiketoimea kohti (eli yhteensä 3 euroa) (55).

(39)

Toimenpide 16 (osavaltion NG:lle formula 1 -kisoihin myöntämä osakaslaina ja avustus): Osavaltio myönsi NG:lle 11 päivänä tammikuuta 2011 korottoman 40 405 000 euron lainan, jolla ei ollut kiinteää määräaikaa, formula 1 -kisoihin liittyvien, likviditeettivarantoon kuuluvien velkojen hyvittämiseen. Lisäksi osavaltio antoi heinäkuussa 2011 NG:lle 13,5 miljoonan euron avustuksen formula 1 -kisojen järjestämiseen vuonna 2011.

(40)

Toimenpide 17 (formula 1 -kisojen käyttöoikeussopimus): NG ja NAG tekivät 13 päivänä joulukuuta 2010 käyttöoikeussopimuksen formula 1 -kilpa-ajotapahtumien järjestämisestä (56). Tässä käyttöoikeussopimuksessa NG pyysi NAG:tä järjestämään formula 1 -kisat ja sitoutui itse maksamaan korvauksia (57). Saksan mukaan NAG:n oli tämän sopimuksen perusteella määrä saada rahoitusvaroja, joita ei otettaisi huomioon NG:n ja NAG:n välisen liiketoiminnan vuokraussopimuksen mukaista vuokraa laskettaessa, mutta NG:n ja NAG:n välisiä maksuja ei tosiasiassa kuitenkaan suoritettu. Käyttöoikeussopimus lopetettiin NG:n, MSR:n, CMHN:n, CST:n, NBG:n ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän sekä NAG:n, Mediinvestin ja muiden yritysten välisellä sovittelusopimuksella, joka tehtiin 27 päivänä marraskuuta 2012.

(41)

Toimenpide 18 (ISB:n NG:n, MSR:n ja CMHN:n eduksi hyväksymä korkomaksujen uudelleenjärjestely Toukokuun 15 päivänä 2012 ISB lykkäsi 30 päivänä huhtikuuta 2012 erääntyneiden 2,98 miljoonan euron korkojen maksua 15 päivään marraskuuta 2012 saakka (mukaan luettuna lainan käyttämätöntä osaa koskeva 48 913,78 euron korvauksen lykkäys). Uudelleenjärjestellyistä summista perittiin 8,17 prosenttia vuotuista korkoa. Lykättyjen korkojen tarkat osuudet jakautuivat yksittäisille yrityksille seuraavasti: NG:n osuus oli 1,473 miljoonaa euroa, MSR:n osuus oli 1,205 miljoonaa euroa ja CMHN:n osuus oli 303 000 euroa.

(42)

Toimenpide 19 (velan asettaminen etuoikeusasemaltaan huonommaksi ja takaus): Toukokuun 15 päivänä 2012 osavaltio ilmoitti, että se oli asettanut ISB:n NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle myöntämien 254 miljoonan euron lainat osana 325 265 000 euron lainaa (toimenpide 8) etuoikeusasemaltaan huonommiksi. Lisäksi osavaltio ilmoitti 15 päivänä toukokuuta 2012 näiden lainojen takaisinmaksusta vuodesta 2014 alkaen, että jos NG, MSR ja CMHN eivät pystyisi maksamaan niitä takaisin, nämä yritykset vapautetaan maksuvelvoitteistaan ja että osavaltio käyttää takaustaan, joka oli annettu ISB:lle aikaisemmin (toimenpide 9).

(43)

Maaliskuun 21 päivänä 2012 tehdyn päätöksen ja 7 päivänä elokuuta 2012 tehdyn päätöksen mukaan komission alustava kanta oli, että kaikki 19 toimenpidettä olivat valtiontukea, ja komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, olivatko ne SEUT-sopimuksen mukaisia.

(44)

Tarjousmenettelystä ilmoitettiin 14 päivänä toukokuuta 2013 maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän laatimalla lehdistötiedotteella. KPMG julkaisi tarjouskilpailun Financial Timesissa, Handelsblattissa ja Nürburgringin verkkosivustolla 15 päivänä toukokuuta 2013. Menettelyssä oli noin 300 sijoittajakontaktia, joista KPMG vastasi myyjien puolesta. Tarjousmenettelyssä asianosaisia pyydettiin toimittamaan kiinnostuksenilmaus (noin 70 tahoa ilmaisi kiinnostuksensa), ja kun ne olivat saaneet erilaista Nürburgringiä koskevaa aineistoa, niitä pyydettiin toimittamaan suuntaa-antava tarjous 26 päivään syyskuuta 2013 mennessä. Myyjät ilmoittivat kaikille kiinnostuneille sijoittajille 19 päivänä heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä seuraavaa: ”Kaikkia asianosaisia, jotka aikovat osallistua menettelyn seuraavaan vaiheeseen, pyydetään toimittamaan suuntaa-antava tarjous viimeistään 12 päivänä syyskuuta 2013 klo 17.00 (CET) mennessä. Myös tämän määräajan jälkeen saapuneet tarjoukset otetaan huomioon.” (58) Edellä mainittua suuntaa-antavien tarjousten toimittamien määräaikaa (12 päivä syyskuuta 2013) pidennettiin 26 päivään syyskuuta 2013 saakka kirjeellä, joka oli päivätty 12 päivänä syyskuuta 2013. Kirjeessä todettiin näin: ”Myyjät ovat päättäneet pidentää suuntaa-antavien tarjousten toimittamisen määräaikaa, jotta mahdolliset sijoittajat saavat toimitetun aineiston analyysit valmiiksi. Uusi määräaika päättyy 26 päivänä syyskuuta 2013 klo 17.00 CET.” Myös tämän määräajan jälkeen saapuneet tarjoukset otetaan huomioon.” (59) Myyjät siirsivät vahvistavien tarjousten toimittamisen määräaikaa 17 päivänä joulukuuta 2013 päivätyllä kirjeellä 11 päivästä joulukuuta 2013 helmikuun 17 päivään 2014 todeten seuraavaa:” Jotta mahdolliset sijoittajat saavat toimitetun aineiston analyysit valmiiksi ja jotta he voivat toimittaa lopullisen tarjouksen, joka vastaa täysin Nürburgringin mahdollista arvoa, 11 päivänä joulukuuta 2013 klo 17.00 CET päättyväksi ilmoitettua määräaikaa jatketaan siten, että se päättyy 17 päivänä helmikuuta 2014 klo 17.00 CET. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että myös tämän määräajan jälkeen toimitetut tarjoukset otetaan periaatteessa huomioon, mikäli tarjouksen ehdot täyttävät käsittelyn jatkamista koskevat vaatimukset. Mahdollisista viipeen aiheuttamista haitoista ei makseta korvauksia, vaan sijoittajan on vastattava niistä täysimääräisesti itse. Myyjät voivat valita menettelyn seuraavaan vaiheeseen hyväksyttävät osapuolet pian päivitetyn määräajan umpeutumisen jälkeen (60).

(45)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät päättivät NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuserien myynnistä ja toteuttivat seuraavanlaisen myynnin:

(46)

Tarjousmenettelyä varten NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuus jaettiin 11 yksittäiseen omaisuuskokonaisuuteen (61). Julkaistun kiinnostuksenilmauspyynnön mukaan ”Myyjät aikovat myydä omaisuuserät yhdelle tai useammalle sijoittajalle (’RING-hanke’). Sijoittajilla on mahdollisuus ostaa kaikki omaisuuserät, tietyt omaisuuskokonaisuudet (’ehdotetut omaisuuskokonaisuudet’) tai yksittäisiä omaisuuseriä. Ehdotetut omaisuuskokonaisuudet on määritelty omaisuuserien jaettavuuden ja niihin liittyvien kustannusten mukaan. Liiketoimi on määrä toteuttaa liiketoimintakauppana. Kaikki kolmannen osapuolen velat ja rahoitusvelat jäävät maksukyvyttömille oikeushenkilöille, joten uusi omistaja voi aloittaa toiminnan siistin taseen kanssa” (62). Lisäksi kiinnostuneille sijoittajille 19 päivänä heinäkuuta 2013 lähetetyssä kirjeessä todetaan näin: ”Sijoittajat voivat ostaa myyjien omaisuuden joko kokonaan, määriteltyinä omaisuuskokonaisuuksina (’ehdotetut omaisuuskokonaisuudet’) tai yksittäisinä omaisuuserinä. Ehdotetut omaisuuskokonaisuudet on määritelty Nürburgringin omaisuuserien jaettavuuden ja niihin liittyvien kustannusten mukaan.” (63)

(47)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät eivät määrittäneet ehtoja omaisuuserien tulevalle käytölle. Kaikki käyttöön liittyvät rajoitukset perustuvat nykyisiin kansallisiin rakennus- ja ympäristölakeihin ja Nürburgringille vapaaseen pääsyyn, joka on taattu osavaltion asiaa koskevassa asetuksessa.

(48)

Kiinnostuneille sijoittajille 19 päivänä heinäkuuta 2013 ja 17 päivänä lokakuuta 2013 lähetetyissä kirjeissä määriteltyjen tarjoajia koskevien valintakriteerien mukaan sijoittajat valitaan seuraavien kriteerien perusteella: a) kokonaistuottojen maksimointi kaikkien omaisuuserien osalta ja b) liiketoimen oletettu varmuus (64). Näitä kriteereitä kuvattiin yksityiskohtaisemmin seuraavasti: ”Omaisuuserien arvo kyseisen tarjouksen kannalta; mahdolliset arvoon liittyvät seuraamukset niille omaisuuserille, jotka mahdollisesti eivät sisälly kyseiseen tarjoukseen; omaisuuserien lisäjaottelun mahdolliset kustannukset kyseisen tarjouksen kannalta; kyseisen tarjouksen perusolettamien ja ehtojen täyttämisen kustannukset; sopimukseen pääsemisen todennäköisyys”. Lisäksi kirjeessä todettiin, että ”sopimukseen pääsemisen todennäköisyyttä arvioidaan ottamalla huomioon i) jäljellä olevat yritystarkastusta koskevat vaatimukset, ii) liiketoimen varmistettu rahoitus ja rahoittajatahojen sen tueksi toimittama vahvistus, iii) hyväksynnän saamisen edellyttämät toimenpiteet, iv) vaadittavat sisäiset hyväksyntätoimenpiteet, joita liiketoimen päätökseen saattaminen edellyttää ja v) oston strategiset perusteet tai NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuseriä koskevat tulevaisuudensuunnitelmat ja niiden toteutumisen todennäköisyys”. Ympäristöseikat eivät sisältyneet lopullisen tarjouksen valintakriteereihin.

(49)

Lokakuun 17 päivänä 2013 ja joulukuun 17 päivänä 2013 päivätyissä kirjeissä hyväksyttäviä tarjouksia toimittaneille tarjoajille ilmoitettiin, että a) myös asianmukaisten määräaikojen jälkeen toimitetut suuntaa antavat tai lopulliset tarjoukset otetaan huomioon, jos tarjouksen ehdot täyttävät käsittelyn jatkamisen edellytykset, b) määräajan pidentämisestä koituneista haitoista vastaa kyseisen tarjouksen tekijä täysimääräisesti ja c) myyjät voivat valita hyväksyttävät tarjoajat pian määräajan umpeutumisen jälkeen. Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan myyjät ilmoittivat tarjoajille, että ne voisivat parantaa tarjoustaan tai toimittaa uuden tarjouksen määräajan umpeutumisen ja myyntisopimuksen tekemisen välisenä aikana.

(50)

Helmikuun 2014 alkuun mennessä 24 ehdokasta (65) lähetti suuntaa antavan tarjouksen. Näistä ehdokkaista 18 sai jatkaa yritystarkastusvaiheeseen (66), ja 13 tarjoajaa toimitti vahvistavat tarjoukset kaikista tai yksittäisistä omaisuuskokonaisuuksista tai yksittäisistä omaisuuseristä, mukaan luettuina neljän tarjoajan tarjoukset kaikista omaisuuseristä: 1) Capricorn Automotive GmbH ja Capricorn Holding GmbH, jäljempänä ’Capricorn’; 2) [tarjoaja 2]; 3) [tarjoaja 3]; 4) [tarjoaja 4]. Tarjouksia arvioitiin seuraavien kriteerien perusteella: a) kokonaistuottojen maksimointi kaikkien omaisuuserien osalta ja b) liiketoiminnan oletettu varmuus (67). Kaikki tarjoukset, jotka täyttivät nämä kriteerit, otettiin huomioon arvioinnin viimeisessä vaiheessa, ja nämä tarjoukset koskivat kaikkia omaisuuskokonaisuuksia. Näistä tarjoajista Capricorn ja [tarjoaja 2] toimittivat vahvistukset siitä, että niillä oli ostoon tarvittava rahoitus: [tarjoaja 2] toimitti 7 päivänä maaliskuuta 2014 sitovan, 24 päivänä helmikuuta 2014 päivätyn kirjeen, jossa se ilmoitti KPMG:lle rahoitusvalmiuksistaan. Capricorn toimitti myyjille 11 päivänä maaliskuuta 2014 sitovan, […] lähettämän kirjeen, joka oli päivätty 10 päivänä maaliskuuta 2014 ja osoitettu Capricornille, ja siinä ilmoitettiin myyjille, että […] oli valmis ottamaan Capricornin puolesta 45 miljoonan euron lainan kyseisten omaisuuserien ostamista varten. Näiden tarjousten pohjalta sopimukset neuvoteltiin yhtä aikaa ja vahvistettiin [tarjoajan 2] kanssa 7 päivänä maaliskuuta 2014 ja Capricornin kanssa 10 päivänä maaliskuuta 2014.

(51)

Maaliskuun 11 päivänä 2014 maksukyvyttömien yritysten velkojainkokous hyväksyi myynnin Capricornille (tarkemmin sanottuna capricorn NÜRBURGRING Besitzgesellschaft GmbH:lle), jonka tarjous oli suurin ja joka toimitti myös todisteet rahoituksesta. Capricornin tarjous oli 77 miljoonaa euroa, kun taas [tarjoajan 2] tarjous oli [47–52] miljoonaa euroa. NG, MSR ja CMHN allekirjoittivat myyntisopimuksen Capricornin kanssa 11 päivänä maaliskuuta 2014, ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä allekirjoitti sen 13 päivänä maaliskuuta 2014 (68).

(52)

Edellä kuvatun tarjousmenettelyn perusteella Capricorn siis osti NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuserät (kaikki aineelliset ja aineettomat omaisuuserät, mukaan luettuna kaikki maa-alueet, rakennukset, tavaramerkit ja internetdomainiin liittyvät oikeudet), mutta ei velkoja ja rahoitusomaisuutta. Capricornin osakkeenomistajat ovat capricorn HOLDING GmbH (69), joka omistaa 67 prosenttia osakkeista, ja GetSpeed GmbH & Co KG (70), joka omistaa 33 prosenttia osakkeista.

(53)

Tarjouskilpailun kohteena olleisiin omaisuuskokonaisuuksiin liittyvien työsopimusten siirto perustuu Saksan lainsäädäntöön (71) ja Saksan työtuomioistuinten oikeuskäytäntöön (72), joiden mukaan työntekijät siirtyvät automaattisesti omaisuuserien ostajalle, mutta maksukyvyttömyyden yhteydessä ostaja voi pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjältä työsuhteiden päättämistä. Myyntisopimuksen mukaan NBG (Nürburgringin kompleksin nykyinen toiminnanharjoittaja) päättäisi työsuhteita vuonna 2014 Capricornin pyynnöstä. Jälkimmäinen totesi, että jotta ostettuihin omaisuuseriin liittyvä liiketoiminta saataisiin taloudellisesti kannattavaksi, se tarvitsisi 253 työntekijää yhteensä 297 työntekijästä (vuoden 2014 alusta alkaen), ja siis pyytäisi NBG:tä päättämään 44 työntekijän työsuhteen. Näin ollen 85 prosenttia maksukyvyttömien yritysten kaikista työntekijöistä siirtyy Capricornille 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen (päivämäärä, jolloin Capricorn alkaa harjoittaa ostettuihin omaisuuseriin liittyvää liiketoimintaa).

(54)

Myyntisopimuksen osapuolilla on velvollisuus panna se toimeen vain, jos olemassa on komission päätös, jonka mukaan sen paremmin ostaja kuin sen liiketoimintaa harjoittava yhtiökään eivät ole arvioitavana olevan ja mahdollisesti takaisinperittävän tuen kannalta tuensaajia, ja jos a) joko komission päätökseen kohdistuvan kanteen nostaminen on viivästynyt ja määräaika on umpeutunut ilman muutoksenhakupyyntöä, tai b) jos muutoksenhakupyyntö on tehty, on toimitettu komission päätöksen vahvistava oikeusistuimen tuomio, joka ei ole kannekelpoinen. Tämän ehdon tarkoituksena oli kattaa 77 miljoonan euron myyntihinnan ja siihen liittyvän taloudellisen riskin välinen ero, joka johtui 456 miljoonan euron valtiontuen takaisinperintään liittyvästä mahdollisesta velasta; tämä perustui komission 21 päivänä toukokuuta 2012 ja 7 päivänä elokuuta 2012 tekemiin päätöksiin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta ja laajentamisesta.

(55)

Kaudella 2014 liiketoimintaa harjoittaa NBG. Sen jälkeen tämä yritys on suunniteltu likvidoitavan. Myyjä käyttää NBG:n vuoden 2014 kassavirran (6 miljoonaa euroa). Se on kiinteänä palkkiona maksettava osa myyntihinnasta, ja sen tarkoitus on mahdollistaa sopimuksen toteuttaminen. Tuensaajat NG, MSR ja CMHN ovat maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä lopettaneet kaiken toimintansa, eikä niiden palveluksessa ole yhtään työntekijää. Samalla maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjille on annettu Saksan konkurssilain mukaiset valtuudet oikeudenkäyntimenettelyihin, joiden tarkoituksena on järjestellä kaikki maksukyvyttömyysmenettelyissä olevia yrityksiä koskevat saatavat ja velvoitteet. Kun nämä saatavat ja velvoitteet on sovittu ja kun tuomioistuin hyväksyy lopullisen likvidaation, yritykset voidaan poistaa kaupparekistereistä.

(56)

Voidakseen harjoittaa toimintaa kaudella 2015 ostaja (Capricorn) perustaa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön nimeltä Capricorn NÜRBURGRING GmbH, joka tekee sopimukset kaudelle 2015. Sen varmistamiseksi, että tuensaajat varmasti poistuvat markkinoilta, komissiolle ilmoitettiin seuraavista toimenpiteistä. Jos vuoden 2015 alussa ei ole saatavilla komission päätöstä, joka ei ole kannekelpoinen, myydyt omaisuuserät siirretään ennen tammikuun 1 päivää 2015 uuteen yhtiöön, jossa omistaja omistaa 95,1 prosenttia osakkeista ja 4,9 prosenttia omistaa riippumaton uskottu mies. Uskottu mies toimii velkojien etujen mukaisesti eikä maksukyvyttömien valtiontuen tuensaajien etujen mukaisesti, mutta se ei ota vastaan ohjeita velkojilta. Lisäksi uusi yhtiö ja liiketoimintaa harjoittava yhtiö tekevät vuokraussopimuksen, joka päättyy myyntisopimuksen voimaantulopäivänä. Liiketoimintaa harjoittava yhtiö harjoittaa toimintaansa omalla nimellään oman liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti, ja se valitsee työntekijänsä itse (ks. edellä johdanto-osan 53 kappale). Uudelle yhtiölle maksettava vuotuinen vuokra on yhteensä [4,6–5,1] miljoonaa euroa, joka siirretään Nürburgring-yhtiöiden selvitystilan alaisiin varoihin (kaikki maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevaan omaisuuteen liittyvät maksetut maksut siirretään selvittäjien varainhoitotileille, jotta ne voidaan jakaa velkojille). Kun komission päätös tulee voimaan, uskottu mies siirtää kaikki uuden yhtiön osakkeensa ostajalle. Toisaalta jos ostaja ei täytä sopimusperusteisia maksuvelvoitteitaan, uskottu mies voi myydä omaisuuserät. Jos komission päätös kumotaan, omaisuuserät palautetaan maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjille, jotta ne voidaan myydä välittömästi, koska Saksan maksukyvyttömyysmenettelyn mukainen likvidointivelvoite pysyy voimassa myös tällaisessa tapauksessa. Uusi yhtiö ei voi jatkaa Nürburgring-yhtiöiden liiketoimintaa. Komissio toteaa, ettei tämä järjestely muuta myynnin perusedellytyksiä eikä myyntihintaa ja myyntiehtoja, jotka siis pysyvät ennallaan (73).

(57)

Muodollisessa tutkintamenettelyssä antamissaan huomautuksissa Saksa väitti, ettei NG ollut vaikeuksissa oleva yritys 1 päivänä heinäkuuta 2008 (74) tai 28 päivänä heinäkuuta 2010, kun ISB myönsi sille 325 265 000 euron lainan (75). NG:n, MSR:n ja CMHN:n tilanteesta toukokuun 2012 ja heinäkuun 2012 välisenä aikana ja muodollisen tutkintamenettelyn laajentamisesta Saksa väittää, ettei komissio ollut ottanut huomioon NG:n, MSR:n ja CMHN:n maksukyvyttömyyttä, joka oli peruuttamaton seuraus sen päätöksestä olla hyväksymättä pelastamistukea alustavissa menettelyissä (76), ja näin ollen se on loukannut suhteellisuusperiaatetta (77). Lisäksi Saksa toteaa, että NG toteutti infrastruktuurin rakentamishankkeen ja etenkin järjesti formula 1- ja Superbike-kilpa-ajotapahtumia julkisen sektorin puolesta (78) ja ettei niitä sen vuoksi voida ottaa huomioon, kun analysoidaan sen taloudellista tilannetta, vaikeuksissa olevan yrityksen määrittelemistä ja tuen ainutkertaisuuden periaatteen soveltamista (79).

(58)

NG:n toteuttamien toimenpiteiden osalta Saksa myöntää, että varat ovat peräisin valtiolta (80).

(59)

Saksan mukaan katsomon, monitoimihallien, sisäänpääsytilojen sekä koulutusta ja viihdettä tarjoavien kohteiden rakentaminen (Nürburgring 2009 -hankkeen osa I (81)) ei ole taloudellista toimintaa, koska Leipzig/Halle-tuomiota (82) ei voida soveltaa yleisen (alueellisen ja urheiluun liittyvän) infrastruktuurin rakentamiseen (83); rakentaminen koskee palveluja, joiden osalta komission vuonna 2007 julkaiseman urheilun valkoisen kirjan kriteerit (monitoimikäyttö, esteetön pääsy jne.) täyttyvät; yksityinen sijoittaja ei toteuttaisi tällaista hanketta, eikä kilpa-ajoratoja yleensä rakenneta yksityisin varoin heikon kannattavuuden takia (84).

(60)

Saksan kannalta formula 1 -tapahtumat ovat periaatteessa rakenteellisesti tappiota tuottavia. Niitä ei voida pitää NG:n normaalina liiketoimintana, koska julkisesta tuesta huolimatta ne johtivat siihen, että NG:n tulos oli negatiivinen. Tämä yhtiö ei järjestäisi näitä tapahtumia, jos se ei odottaisi saavansa julkista rahoitusta, ja julkisviranomaiset päättivät rahoittaa formula 1 -tapahtumia tavanomaisin markkinaehdoin aluepoliittisista syistä (85). Näin ollen Saksa väittää, ettei näiden tapahtumien järjestämistä voida pitää NG:n taloudellisena toimintana. Tuen osalta Saksa väittää, että yleistä taloudellista etua koskevan palvelun kriteerit täyttyvät.

(61)

Saksa väittää, että vaikka toimenpiteiden rahoittaminen olisi taloudellista toimintaa, se ei ole valikoivaa, koska vuoden 2007 urheilun valkoisen kirjan kriteerit täyttyvät (ei yksittäinen käyttäjä, esteetön pääsy, monitoimikäyttö ja vuokraus kohtuullisin markkinahinnoin; markkinat eivät tarjoa infrastruktuuria, koska se ei olisi taloudellista; julkisviranomaisten vastuu).

(62)

Saksa myöntää, ettei se ollut löytänyt pitkäaikaista yksityistä sijoittajaa, joka investoisi Nürburgring 2009 -hankkeeseen.

(63)

Toimenpiteestä 1 (maksut pääomavarantoon ja pääoman korotukset elokuussa 2004, joulukuussa 2004 ja syyskuussa 2007) Saksa toteaa, että kysymys edusta ei ole oleellinen, koska toimenpide ei kohdistunut taloudelliseen toimintaan.

(64)

Toimenpiteestä 2 Saksa toteaa, ettei NG:n tytäryhtiöilleen myöntämien lainojen korosta (6 prosenttia) koidu etua tytäryhtiöille, koska se on verrattavissa markkinalainojen korkoihin.

(65)

Toimenpiteestä 3 Saksa toteaa, että likviditeettivarannosta 170 miljoonan euron edestä rahoitetut toimenpiteet (86) toteutettiin markkinaehtoisesti, koska a) osavaltio käyttää varantoa samalla tavalla kuin markkinaehtoinen holdingyhtiö (87), b) NG maksoi korot asianmukaisesti ja c) varat maksettiin kokonaisuudessaan takaisin toimenpiteen 8 yhteydessä. Lisäksi Saksa totesi, että osavaltion likviditeettivarannosta ISB:lle myöntämät lainat oli tarkoitettu yksinomaan ISB:n omien, NG:lle myöntämien lainojen jälleenrahoitukseen (ks. myös johdanto-osan 70 kappale) ja että osavaltion likviditeettivarannosta tekemien transaktioiden markkinaehdot eivät siirtyneet velalliselle eli NG:lle.

(66)

Toimenpiteestä 4 (NG:n myöntämä laina MSR:lle) Saksa toteaa, että 7 prosentin korko vaikuttaa olevan markkinaehtoinen.

(67)

Toimenpide 5 (NG:n myöntämä avustus CST:lle) on Saksan mukaan markkinaehtoinen: sen jälkeen, kun NG ja MIB olivat tarjonneet hankkeeseen alustavan rahoituksen yhdenvertaisin ehdoin, MIB ei voinut myöhemmin tarjota samaa määrää tarvittavia osakaslainoja kuin NG. NG:n vetäytyminen hankkeesta vaarantaisi lippujärjestelmän oikea-aikaisen käyttöönoton ja tekisi todennäköisesti myös NG:n aiemman investoinnin arvottomaksi, NG:n kannalta oli suotuisaa jatkaa suunniteltua hanketta muuttuneissa olosuhteissa etenkin, kun liiketoimintasuunnitelman perusteella oli odotettavissa kohtuullinen tuotto, ja NG sai NG:ltä vakuuksia.

(68)

Toimenpiteestä 6 (IPC:lle maksettu korvaus ja MSR:lle myönnetty laina PNG:n toimiessa välittäjänä) Saksa katsoo, että saajat saivat kyseiset maksut korvauksina palveluista ja markkinaehtoisena lainana.

(69)

Toimenpiteen 7 (MIB:n CST-saatavien siirtäminen NG:lle) osalta Saksa ei käsittele mahdollista etua koskevia kysymyksiä.

(70)

Toimenpiteestä 8 (ISB:n myöntämä laina NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle) Saksa katsoo, ettei ISB ole toiminut riippumattomasti (tavanomaisin markkinaehdoin) (erillisenä) yrityksenä vaan tukipankkina, joka saa tarkat ohjeet osavaltion hallinnolta ja on osa sitä (88). Saksan mukaan sopimuksen II periaatteet ovat sovellettavissa ISB:n lainan (89) jälleenrahoitukseen, koska ISB osallistui likviditeettivarantoon eikä tästä osallistumisesta ole koitunut ISB:lle etua (90).

(71)

Toimenpiteestä 9 (osavaltion ISB:lle antama takaus toimenpiteeseen 8) Saksa toteaa, että tässä takauksessa on kyse ISB:n ja osavaltion sisäiseen suhteeseen liittyvän riskin jakamisesta ja ettei siitä ole koitunut etua lainansaajille (NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle), koska niiden lainan ehdot eivät parantuneet sen vuoksi (91).

(72)

Toimenpiteestä 10 (25 päivänä maaliskuuta 2010 tehty liiketoiminnan vuokraussopimus) Saksa toimitti 29 päivänä syyskuuta 2011 laaditun asiantuntijalausunnon, jonka osavaltio oli tilannut Nürburgringin liiketoiminnan vuokrauksesta. Lausunnossa määritettiin markkinaehtoisen vuotuisen vähimmäis- ja enimmäisvuokran vaihteluväli. Saksa väittää, että asiantuntijalausunnon mukaan odotuksenmukainen vuokra on 20 prosenttia suurempi kuin enimmäisvuokra markkinoilla. Se kattaisi vuokraajan rakennuskustannukset (330 miljoonaa euroa), minkä lisäksi siitä jäisi vielä kohtuullisesti voittoa (92).

(73)

Toimenpiteeseen 11 kuuluvista lainoista (RIM:n myöntämät lainat MSR:lle, kun Mediinvest ja PNG toimivat välittäjinä), joilla rahoitettiin Nürburgring 2009 -hankkeen osaa II, Saksa väittää, että ne ovat markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteiden mukaisia ja ettei niihin sisälly etua, koska sovelletut korkoprosentit ovat suurempia kuin soveltuvat viitekorot (lukuun ottamatta kahta lainaa, jotka myönnettiin 12 päivänä marraskuuta 2008 ja 22 päivänä joulukuuta 2008).

(74)

Toimenpiteestä 12 (osavaltion takaus RIM:n MSR:lle myöntämille lainoille Mediinvestin toimiessa välittäjänä toimenpiteen 11 nojalla) Saksa toteaa, että osavaltion takauksesta koituu etua vain lainojen saajille mutta ei ISB:lle tai RIM:lle, koska takaus oli lainojen myöntämisen ehtona.

(75)

Toimenpiteistä 13 ja 14 (rahapeliverosta myönnetyt avustukset matkailun edistämiseen (93) ja osavaltion myöntämät lainat) Saksa ei väitä, että ne olisivat markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteiden mukaisia. Rahapeliveron osalta Saksa pitää toimenpidettä korvauksena matkailun edistämiseen liittyvistä infrastruktuurikustannuksista. Velan etuoikeusaseman huonommuudesta Saksa katsoo, että sen vaikutus on lähinnä ilmoitusluonteinen, koska jokainen osakaslaina on maksukyvyttömyysmenettelyssä joka tapauksessa etuoikeusasemaltaan huonompi ja että huonommuus vaikutti mahdollisesti vain julkiseen talouteen, eikä siitä näin ollen koitunut etua (94).

(76)

Toimenpiteen 15 (MSR:n osakkeiden siirto NG:lle ja RIM:lle) osalta Saksa väittää, ettei siitä koitunut taloudellista etua Mediinvestille, Geisler & Trimmelille ja Weberille, koska a) se toteutettiin symboliseen 1 euron hintaan, b) siihen ei sisältynyt muita etuja, kuten osakaslainojen mitätöintiä tai osakkaan myöntämiä takauksia, c) NG ja RIM ostivat MSR:n osakkeet yhdistääkseen Nürburgring 2009 -hankkeen osan I ja osan II omistajuuden ja luodakseen yhtenäisen liiketoimintamallin, ja d) se, oliko MSR siirron aikaan vaikeuksissa, ei vaikuta tähän arviointiin, sillä MSR on rajavastuuyhtiö, jolloin osakkeenomistajien vastuu on joka tapauksessa rajattu yhtiön pääomaan.

(77)

Toimenpiteen 16 (NG:lle formula 1 -kisoista aiheutuneiden tappioiden rahoitus osavaltion varoista) osalta Saksa toteaa, ettei kyse ole taloudellisesta toiminnasta ja että formula 1 -kisojen rahoittaminen ei yleensä ole kannattavaa.

(78)

Toimenpiteestä 17 (formula 1 -käyttöoikeussopimus) Saksa väittää, että se liittyy liiketoiminnan vuokraussopimuksen ehtoihin. Saksa katsoo, että koska vuokra on huomattavasti ([…] %) markkinavuokria suurempi, kumpaakin sopimusta on pidettävä kokonaisuudessaan tasapainoisina (mukaan luettuina NAG:lle käyttölupasopimuksesta koituvat edut) (95).

(79)

Toimenpiteestä 18 (velkojen uudelleenjärjestely) Saksa toteaa, että se oli tarpeen uhkaavan maksukyvyttömyyden välttämiseksi ja että myös yksityinen osakkeenomistaja olisi toteuttanut sen.

(80)

Toimenpiteen 19 (velkojen etuoikeusaseman huonontaminen ja takaus) osalta Saksa väittää, ettei se muodosta edes mahdollista rasitetta julkiselle taloudelle, että myös yksityinen osakkeenomistaja toimisi samoin ja että velan etuoikeusaseman huonontaminen ei vaikuttanut osakkeenomistajiin, koska muita merkittäviä velkojia ei ollut.

(81)

Saksa katsoo, ettei hotellien ja ravintoloiden eduksi toteutetuilla toimenpiteillä ole mahdollista vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (97).

(82)

Saksa toteaa, että Nürburgring on hyvin tärkeä alueen taloudelle ja työllisyydelle, että se on tärkeä, ensisijaisesti amatööriurheiluun tarkoitettu paikka, että se on osa saksalaista moottoriurheiluhistoriaa ja kulttuuria ja siis osa unionin kulttuuriperintöä, että se vaikuttaa koko maailman liikenneturvallisuuteen, koska tällä radalla testattuja autoja viedään kaikkialle maailmaan, että sen ajoturvallisuuskeskus tarjoaa koulutusta ajoturvallisuudesta ja etteivät tutkitut toimenpiteet liity kilpa-ajorataan sinänsä vaan pikemminkin kilpa-ajoradan ulkopuoliseen urheiluun ja muuhun kuin urheiluun liittyvään infrastruktuuriin sekä formula 1 -kilpa-ajojen järjestämiseen.

(83)

Saksan mukaan urheilupaikkojen rakentamista voidaan pitää yhteisen edun mukaisena SEUT-sopimuksen 165 artiklassa (98) tarkoitetulla tavalla ja että toimenpiteitä, jotka helpottavat urheilun harrastamista, voidaan tukea (99). Nürburgringillä järjestetään muutaman ammattilaistapahtuman lisäksi myös amatööritapahtumia ja moottoriurheilukoulutusta nuorille. Nürburgringiä käytetään myös muihin urheilutapahtumiin, kuten pyöräilyyn (Rad&Run), juoksuun (Fisherman's Friend StrongmanRun) ja triatloniin (Green Hell Triathlon).

(84)

Saksa katsoo, että toimenpiteet ovat tarpeellisia seuraavista syistä: Nürburgringiä käytetään […] tapahtumapäivästä ammattilaisurheiluun vain […] päivänä, amatööriurheiluun […] päivänä ja sekä amatööri- että ammattilaisurheiluun […] päivänä. Amatööriurheilijoiden osuus on yli […] ([…] ammattilaista vs. […] amatööriä). Muita kuin amatööritapahtumia ovat Formula 1, German Touring Car Championship, Superbike World Championship, musiikkitapahtuma Rock am Ring sekä autonvalmistajien testiajot. Amatöörit voivat ajaa radalla omilla autoillaan. Viikonloppuisin järjestetään suurten saksalaisten moottoriurheiluliittojen (kuten ADACin) amatöörikilpailuja. Viikolla yksittäiset kerhot käyttävät rataa harjoitteluun tai amatöörikisoihin. Moottoriurheilussa ei ole erillistä infrastruktuuria ammattilais- tai amatööriurheiluun. Lisäksi tutkittavana olevat toimenpiteet auttavat markkinahäiriön poistamisessa. Sijoitetun pääoman tuottoa ei voida odottaa. Toisin kuin monitoimiareenoilla, vuosittain järjestetään vain yksi tai kaksi kilpailusarjaa. Kukaan yksityinen sijoittaja ei rakentaisi eikä rahoittaisi tällaista infrastruktuuria. Yksityisten yritysten osallistuminen Nürburgring 2009 -hankkeen osan I rahoittamiseen epäonnistui. Julkisella osallistumisella oli siis kannustava vaikutus. Ilman osavaltion hallinnon selvää poliittista tahtoa NG ei voisi nykyaikaistaa ja laajentaa urheiluinfrastruktuuria samassa määrin. Lisäksi Saksa katsoo, että toimenpiteiden rahoittaminen on oikeasuhteista. Tavoitteita ei olisi voitu saavuttaa, jos julkiselta sektorilta saatu rahoitus olisi ollut pienempi. Rakenteet olivat vanhoja ja ne oli uudistettava. Infrastruktuurien päällekkäisyyttä ei ollut. Toisin kuin komission käsittelemissä monitoimiareenoihin liittyvissä tapauksissa (100), tutkittavat toimenpiteet eivät liity uuteen infrastruktuuriin tai kapasiteetin huomattavaan laajentamiseen.

(85)

Saksan mukaan vaikutukset kauppaan ja kilpailuun ovat pienet, eivätkä ne ole vastoin yhteistä etua. Kuten Koblenzin käräjäoikeus (101) on todennut, Nürburgring ja Nordschleife ovat ainutlaatuisia. Kansainvälisten ja kansallisten tapahtumien sijaintipaikalla on pitkä historia, eikä Nürburgringin urheiluinfrastruktuurin tukeminen näin ollen johda siihen, että tapahtumat siirtyisivät Nürburgringille. Nürburgringillä järjestetään vain muutama kansainvälinen tapahtuma.

(86)

Saksa katsoo, että Nürburgring – pisin pysyvä kilpa-ajorata ja vanhin varikkoalue maailmassa – on osa unionin kulttuuriperintöä (102). Tietyt ring werkin (museon ja tiedekeskuksen yhdistelmä) osat ovat museomaisia. Moottoriurheilukulttuurin tukemiseen tarkoitettu toimenpide oli tarpeen, koska se luo yhteistä kulttuuri-identiteettiä Saksassa ja unionissa ja koska Nürburgring 2009 -hankkeen osan I yksityinen rahoitus ei onnistunut. Toimenpide oli myös oikeasuhteinen, koska tukea ei annettu liikaa. Tuki ei vaikuta kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin kulttuuripalvelujen alalla niin paljon, että se olisi yhteisen edun vastaista. Nürburgringin kulttuuripalvelut kilpailevat muiden alueellisten tai kansallisten kulttuuripalvelujen kanssa, joten viime mainittujen markkinaosuus on vähäinen.

(87)

Saksan mukaan NG:lle likviditeettivarannosta annetut lainat ja ISB:n osallistuminen likviditeettivarantoon (toimenpide 3) ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b kohdan mukaisia, koska lainan saaminen reaalitaloudesta oli tuolloin miltei mahdotonta pankkien välisten markkinoiden romahtamisen vuoksi.

(88)

Saksa väittää, että osa matkailun edistämiseen tarkoitetuista investointitoimenpiteistä täytti yleistä taloudellista etua koskevan palvelun vaatimukset, jotka olivat tuolloin voimassa (103), ja ettei ilmeistä arviointivirhettä ole tapahtunut. Saksa täsmentää, että tietyt ring werkin osat (etenkin moottoriurheilunäyttely, Green Hell -multimediateatteri, ring meister ja testiajokeskus) ovat museomaisia ja ne palvelevat yleistä etua kulttuurikasvatuksen ansiosta. Warsteiner Event Centre on monipuolinen kongressi-, messu- ja konferenssikeskus, eikä pysäköintitalo ole päivisin täydessä käytössä ilman isoja tapahtumia. Saksa katsoo, että normaalien markkinaehtojen mukaisesti toimiva yritys ei tekisi edellä mainittua kolmea palvelua koskevia investointeja ilman julkista rahoitusta ja että Nürburgring 2009 -hankkeen osan I yksityisen rahoituksen epäonnistuminen osoittaa, ettei tällaisten toimenpiteiden toteuttamiselle ole markkinoita.

(89)

Saksan mukaan formula 1 -tapahtumien järjestämistä pidetään yleistä taloudellista etua koskevana palveluna, koska niitä rahoitetaan myös muissa maissa julkisista varoista ja koska ne vaikuttavat suuresti arvostukseen, makrotalouteen ja identiteettiin kyseisessä jäsenvaltiossa ja koko unionissa.

(90)

Saksa katsoo, että ISB-lainan (toimenpide 8) erät 2–4 ovat soveltuvia sisämarkkinoille komission tilapäisiä unionin puitteita valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä koskevan tiedonannon (104) nojalla, ja että vaikka komissio päättäisi, että NG oli 1 päivänä heinäkuuta 2008 vaikeuksissa oleva yritys ja vaikka tilapäisiä puitteita ei voitaisi soveltaa ISB-lainan eriin 2–4, NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle annettu tuki vastaisi markkinoilla maksettavien korkojen ja tosiasiassa maksettujen korkojen erotusta, mutta ei lainan koko määrää (105).

(91)

Huomautuksissaan Saksa korostaa, ettei myyntirakenteeseen sisälly valtiontukea omaisuuden ostajalle. Lisäksi Saksa väittää, että myyntiprosessi häiritsi NG:n, MSR:n ja CMHN:n taloudellisen toiminnan jatkuvuutta. Näin ollen Saksa katsoo, että jos muodollisen tutkinnan lopputulos olisi kielteinen komission päätös, jossa vaaditaan sisämarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinperintää, NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle asetettu takaisinperintävelvoite ei koskisi näiden omaisuuserien ostajaa. Ehdosta, jonka mukaan Nürburgringin omaisuuserien myynti on lopullista vain, jos komissio tekee kannekelvottoman päätöksen, jonka mukaan tukea ei peritä takaisin omaisuuserien ostajalta, Saksa katsoo, ettei tämä ehto ole este tuensaajayritysten likvidaatiolle ja ettei kyse ole niiden liiketoiminnan jatkamisesta tai ostajalle koituvasta edusta.

(92)

Taloudellisen toiminnan jatkuvuuden häiriintymisen osalta Saksa tähdensi seuraavia seikkoja:

(93)

Ehdosta, jonka mukaan Nürburgringin omaisuuserien myynti on lopullinen vasta, kun saatavilla on kannekelvoton komission päätös, jonka mukaan tukea ei peritä takaisin omaisuuden ostajalta, Saksa toteaa seuraavaa:

(94)

Näin ollen Saksa toteaa, että tämän menettelyn myötä NG:n, MSR:n ja CMHN:n ja tarjousmenettelyssä myytyjen omaisuuserien välistä taloudellisen toiminnan jatkuvuutta ei ole. Mahdollinen sisämarkkinoille soveltumaton NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle myönnetty valtiontuki on siis perittävä takaisin näiltä yhtiöiltä komission vastaavan päätöksen mukaan, eikä takaisinperintä siis koskisi myytävien omaisuuserien ostajaa. Lisäksi Saksa katsoo, että myyjien ja ostajan välisessä myyntisopimuksessa oleva ennakkoehto ei estä Nürburgring-yhtiöiden likvidaatiota ja maksetun tuen takaisinperimistä niiltä. Tuensaajat poistuvat markkinoilta varmasti. Jos Capricorn-kauppa jostain syystä peruuntuu, omaisuuserät myydään ja myyjät likvidoidaan silti.

(95)

Saksa ilmoitti komissiolle myyntirakenteesta saadakseen oikeusvarmuuden siitä, ettei omaisuuserien myynti olisi valtiontukea ja ettei sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea perittäisi takaisin tarjouskilpailussa menestyneeltä ostajalta (menestyneiltä ostajilta).

(96)

Saksa sitoutui myös toimittamaan komissiolle raportteja myyntimenettelyn etenemisestä. Nämä raportit toimitettiin säännöllisesti. Raportit vahvistivat, että myyntiprosessi toteutettiin komission kanssa neuvoteltujen periaatteiden mukaisesti. Niissä annettiin komissiolle tietoa myös tarjoajista, niiden tarjouksista, lopullisesta myyntihinnasta ja muista oleellisista seikoista.

(97)

Kantelija 1 väittää, että NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuserien (ts. kilpa-ajoradan, majoituspalvelujen ja vapaa-ajankeskuksen myynti yhdessä) myynnin tarjousmenettelyn rakenne ei ollut sopiva korjaamaan kilpailun vääristymistä asiaankuuluvilla markkinoilla, koska sen tavoitteena oli jatkaa kompleksin toimintaa sitä muuttamatta ja siirtää suurin osa NG:n, MSR:n ja CMHN:n työntekijöistä omaisuuserien ostajalle. Lisäksi kantelija 1 väittää, että maksukyvyttömyysmenettelyissä, joissa velalliset eivät ole menettäneet määräysvaltaansa kokonaan (”Eigenverwaltung”), maksukyvyttömät yritykset toteuttavat myynnin itse ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä (”Sachwalter”) vain valvoo myyntiä (107), ja että tarjoajien ei tarvitse toimittaa erillisiä tarjouksia kustakin omaisuuskokonaisuudesta ja että kaikkia omaisuuseriä kokonaisuutena koskevat tarjoukset ovat mahdollisia.

(98)

Lisäksi kantelija 1 väittää, että tuki siirretään omaisuuserien ostajalle, koska kaikki omaisuuserät, noin 300 työntekijää ja NBG:n liiketoiminta siirretään yhdelle tarjoajalle, jolloin kyse olisi taloudellisen toiminnan jatkuvuudesta vanhan ja uuden omistajan / liiketoiminnan harjoittajan välillä. Kantelija 1 katsoo myös, että kaikkien omaisuuserien arvon maksimointia koskevan kriteerin perusteella myyjät suosivat kaikkia omaisuuseriä kokonaisuudessaan koskeneita tarjouksia, kun taas yksittäisiä omaisuuseriä koskevia tarjouksia syrjittiin.

(99)

Kantelija 1 väittää myös, ettei valintaperusteita ja NG:n tuottoja koskevia taloustietoja ole esitetty avoimesti ja että tarjoajia on kohdeltu syrjivästi etenkin, koska virtuaalisen datahuoneen käyttöoikeus oli annettu vain viidelle tarjoajalle. Lisäksi kantelija 1 toteaa, että myyjät ilmoittivat sitovien tarjousten toimittamisen määräajan jatkamisesta helmikuun 2014 puoleenväliin vain niille tarjoajille, jotka olivat tehneet tarjouksen kaikista omaisuuseristä ja joille annettiin virtuaalisen datahuoneen käyttöoikeus, kun taas niille tarjoajille, joiden tarjous koski vain yksittäisiä omaisuuskokonaisuuksia, kuten kantelijalle 2, ei ilmoitettu määräajan jatkamisesta. Kantelijan 1 mukaan osavaltiota ja Capricornia edusti myös sama asianajotoimisto.

(100)

Kantelija 1 vaatii keskeyttämään tarjousmenettelyn ja aloittamaan sen uudestaan siten, että valintaperusteet ovat selvät ja että kilpa-ajorata määritellään yleistä taloudellista etua koskevaksi palveluksi ja että se erotetaan majoituspalvelujen ja vapaa-ajankeskuksen myynnistä.

(101)

Kantelija 1 väittää myös, että NBG on saanut uutta ilmoittamatonta tukea, joka ei sovellu sisämarkkinoille, koska maksukyvytön NG antoi Nürburgringin liiketoiminnan harjoittamiseen 2 239 243 euroa pääomaa, joka siirrettiin pääomavarantoon (”Kapitalrücklage”), että toiminta perustuu NG:n, MSR:n, CMHN:n ja NBG:n väliseen uuteen vuokraussopimukseen, jota ei kilpailutettu, että NBG ei maksa lainkaan vuokraa ja ettei NBG tähtää liikevaihdon kasvattamiseen ja kustannusten säästämiseen, koska se pitää kaikki työntekijänsä ja on vastannut kaikista formula 1 -kisojen järjestämiseen liittyvistä kuluista. Lisäksi kantelija 1 väittää, että koska NAG:n työntekijöiden työsopimukset siirtyivät NBG:lle sen ja ammattiliitto ver.din 26 päivänä heinäkuuta 2013 tekemän sopimuksen perusteella, siirrosta ei voi aiheutua taloudellista, sosiaalista tai oikeudellista haittaa työntekijöille. Tämä osoittaa, että sääntöjenvastaisen tuen avulla rakennettu liiketoimintamalli on säilytetty.

(102)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan kanne on hylättävä, koska se ei todista, että tämä myyntiprosessi olisi poikennut tavallisesta myyntiprosessista.

(103)

Avoimessa ja ehdoitta toteutetussa tarjousmenettelyssä kaikkia omaisuuseriä koskevia tarjouksia ei voida sulkea pois etukäteen. Jos tällainen tarjous on suurempi kuin yksittäisiä omaisuuseriä koskevien tarjousten summa yhteensä, markkinaehtojen mukaisesti toimiva omistaja tekisi sopimuksen kaikkia omaisuuseriä koskevan tarjouksen tekijän kanssa. Näin ollen vain jälkimmäinen tarjous on markkinahintainen (108). Tällaisten tarjousten poissulkeminen maksukyvyttömyysmenettelyssä loukkaisi elinkeinovapautta ja maksukyvyttömyysmenettelyn velkojien omistusoikeuksia, jotka on taattu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

(104)

Kaikkia omaisuuseriä koskevia tarjouksia ei asetettu etusijalle. Se, että kantelija 2 ei saanut datahuoneen käyttöoikeuksia, johtui ainoastaan siitä, että sen ostohintatarjous oli liian pieni.

(105)

Tarjousmenettely on toteutettu vaiheittain. Tarjoajat hyväksytään seuraavaan vaiheeseen vain, jos sopimukseen pääseminen on tarpeeksi todennäköistä. Tästä toimintatavasta koituu se etu, että arkaluonteiset liiketoimintatiedot ovat vain niin monen tarjoajan käytettävissä kuin on tarpeen ja että yritystarkastuksen kustannuksia voidaan pienentää sekä myyjän että niiden tarjoajien kannalta, joiden tarjoama hinta on liian pieni. Tarjoajille annettiin riittävästi tietoja menettelyn kaikissa vaiheissa.

(106)

Valintaperusteet oli määritelty yksiselitteisesti. Valintaperusteena on kokonaistuotto painotettuna sopimukseen pääsemisen todennäköisyydellä, jota täsmennetään lisäksi muilla perusteilla.

(107)

Datahuoneen käyttöoikeutta ei ollut rajoitettu viiteen tarjoajaan teknisistä syistä. Käyttöoikeuksien määrä perustui tarjouksien arvioinnin tulokseen.

(108)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan NBG perustettiin välineeksi, jolla omaisuuseriä hallinnoitiin väliaikaisesti maksukyvyttömyysmenettelyn aikana niiden myyntiin saakka. Aiemmin liiketoimintaa harjoitti NAG. Sen jälkeen, kun Nürburgring vuokrattiin NAG:lle, NG, MSR ja CMHN olivat vain omistajayrityksiä, jotka eivät harjoittaneet liiketoimintaa. Selvittäjien mukaan NG, MSR ja CMHN eivät tulleet kyseeseen liiketoiminnan harjoittajiksi. Ensinnäkin liiketoiminnan jakaminen kolmen yhtiön välillä edellyttäisi erillisiä liiketoimintamalleja. Toiseksi jakamista ei voitaisi tehdä sellaisten omaisuuskokonaisuuksien perusteella, jotka johtaisivat kiinteän omaisuuden taloudellisesti mielekkääseen hyödyntämiseen. Kolmanneksi sopimusten tekeminen maksukyvyttömien yritysten kanssa on monien yritysten sisäisten sääntöjen vastaista. Liiketoiminnan harjoittamista oli siis jatkettava sellaisen tytäryhtiön kanssa, joka ei ollut maksukyvytön vaan hyväksyttävä sopimuskumppani Nürburgringin asiakkaille. Työntekijöitä ei voitu vaatia vaihtamaan työpaikkaansa NAG:ltä maksukyvyttömiin yrityksiin. NBG:tä ei perustettu eikä varustettu pitkäaikaiseksi ratkaisuksi. Toisin kuin NBG:n hallinnoimat omaisuuserät, se ei ollut myytävänä. Lisäksi selvittäjät toteavat, että ne antoivat NBG:lle pääomaa myyntiä varten (tuottojen vähenemisen välttämiseksi, kun toimintaa ei harjoiteta) ainoastaan taloudellisten näkökohtien perusteella ja että NBG lisäsi NG:n omaisuuden arvoa eikä suinkaan pienentänyt sitä (109), että NBG ei saanut etua pääoman antamisesta ja että NBG:n perustaminen ja varustaminen ei johtunut valtiosta vaan maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjistä.

(109)

Selvittäjien mukaan myös NBG:n ja ammattiliitto ver.din välinen sopimus tehtiin, jotta NBG:n liiketoiminnan harjoittamista voitiin jatkaa myyntiin saakka, ei siis sen takia, että Nürburgring olisi pidetty taloudellisena toimijana sen jälkeen. Sopimuksen teki NBG, eivät myyjät. Työsopimukset siirrettiin NAG:ltä NBG:lle Saksan siviililain 613 a §:n eikä mainitun sopimuksen perusteella. SEUT-sopimuksen 7 ja 9 artiklan sekä neuvoston direktiivin 2001/23/EY mukaan (110) kilpailuun liittyvät näkökohdat eivät saa johtaa sosiaalietuuksien kiertämiseen tai heikentämiseen. Koska NBG oli väliaikainen ratkaisu, oli tärkeää, että liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavat työntekijät, jotka olivat NAG:n (pääasiassa) ja NG:n (20 työntekijää) palkkaamia, siirrettiin NBG:lle. NBG:n oli vältettävä se, että loput pätevät työntekijät olisi jouduttu vaihtamaan siirtymäkauden aikana. Vuoden 2011 alun ja vuoden 2012 lopun välisenä aikana henkilöstöstä vähennettiin 114 työntekijää kokoaikavastaaviksi muunnettuna (402:sta 288:aan kokoaikaiseksi muunnettuna). Kauden 2013 alussa työntekijöitä oli 290. Tarjoajille ilmoitettiin, että niillä on mahdollisuus mukauttaa liiketoimen laajuutta liiketoimintamallinsa perusteella. Työntekijöiden siirto ei merkitse liiketoimintamallin säilyttämistä.

(110)

Saksa katsoo, etteivät valtiontukisäännöt edellytä sitä, että maksukyvyttömän yrityksen omaisuuserien ostajaa pitäisi vaatia välttämään työsopimusten siirtämistä ja tekemään uudet työsopimukset kyseiselle yritykselle aiemmin myönnetyn tuen takaisinperimisen pelossa, eikä se olisi myöskään Euroopan sosiaalisen mallin kannalta hyväksyttävää.

(111)

Kantelijan 2 mukaan myyjät ilmoittivat sille, että sen tarjousta ei voida ottaa huomioon myynnin seuraavassa vaiheessa, koska sen tarjoama hinta oli huomattavasti pienempi kuin muissa tarjouksissa ja koska ne liittyivät vain tiettyihin omaisuuseriin, kun taas tavoitteena oli maksimoida arvo kaikkien omaisuuserien myynnillä.

(112)

Kantelija 2 väittää, että myyntiprosessin tavoitteena on taloudellisen toiminnan jatkuvuus ja Nürburgringin markkina-aseman säilyttäminen sen nykyisessä muodossaan, minkä vuoksi ei ole sopivaa siirtää etua, joka omaisuuserien ostajalle jo myönnetystä tuesta on koitunut. Kantelija korostaa, että ainoastaan myyminen usealle tarjoajalle voisi rikkoa taloudellisen toiminnan jatkuvuuden, että myyjät suosivat kaikkia omaisuuseriä koskevia tarjouksia verrattuna yksittäisiä omaisuuseriä koskeviin tarjouksiin ja ettei vain osaa omaisuuseristä koskeville tarjouksille ollut arviointikriteereitä niihin tarjouksiin nähden, jotka koskivat kaikkia omaisuuseriä ja että vain viimeksi mainitut tarjoukset hyväksyttiin menettelyn toiseen vaiheeseen.

(113)

Lisäksi kantelija 2 toteaa, että maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä toteutti myyntimenettelyn valtiontukisääntöjen vastaisesti ja ettei se ollut avoin ja syrjimätön, joten se ei soveltunut markkinahintojen saavuttamiseen. Kantelijan 2 mukaan tarjouskilpailuaineistosta puuttuivat NG:n taloudellista tilannetta koskevat tiedot, jotka olisivat olleet hintatarjousten kannalta oleellisia. Tämän vuoksi suuntaa-antavat tarjoukset olivat liian suuria, ja tarjottua hintaa olisi todennäköisesti pienennetty sen jälkeen, kun tarjoajat olisivat päässeet tutustumaan datahuoneessa oleviin tietoihin. Kantelija 2 katsoo, että tuotot olivat huomattavasti pienemmät verrattuna tarjoajille aiemmin ilmoitettuihin vuoden 2013 tuotto-odotuksiin, eikä niille annettu mahdollisuutta analysoida taloudellisia tietoja uudelleen. Lisäksi kantelija 2 väittää, ettei NBG:n taloudellisesta tilanteesta sekä tarvittavista keskipitkän ja pitkän aikavälin investoinneista annettu tarpeeksi tietoa ja että tarjouskilpailuaineistossa viitataan pitkäaikaisiin sopimussuhteisiin, vaikka kantelijan 2 kanssa tehtyjä sopimuksia jatkettiin vain yhdellä vuodella (2014). Myöskään varman rahoituksen kriteerejä ei otettu riittävästi huomioon, sillä muuten tarjoajalle nimeltä La Tene Capital Limited ei olisi annettu datahuoneen käyttöoikeuksia, vaikka sen tarjous oli epärealistisen suuri eikä se ollut toimittanut vahvistusta rahoituksesta.

(114)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien johdanto–osan 101–105 kappaleessa esittämiä huomautuksia sovelletaan myös kantelijan 2 tekemään kanteluun.

(115)

Kantelija 3 väittää, ettei myyntisopimusta tehty suurimman tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa, vaan etusijalle asetetun paikallisen tarjoajan kanssa. Kantelijan 3 mukaan muita kuin taloudellisia näkökohtia, kuten alueellisia tavoitteita tai teollisuuspolitiikkaan liittyviä syitä, joita markkinatalouden ehdoin toimiva sijoittaja ei hyväksyisi, ei voida ottaa huomioon halvemman hinnan osalta, vaan ne viittaavat ennemminkin valtiontuen olemassaoloon (111). Kantelija 3 toteaa, että sen tarjoama ostohinta oli 150 miljoonaa euroa (112) ja että sopimus tehtiin Capricornin kanssa, vaikka kantelijan 3 tarjous oli tuntuvasti suurempi. Kantelijan 3 mukaan päätös myydä halvemmalla hinnalla voidaan tehdä poikkeuksellisesti vain silloin, jos on selvää, ettei myynti suurimman tarjouksen tehneelle taholle ole mahdollinen (liiketoimen varmuus) esimerkiksi silloin, jos ostaja ei kykene maksamaan ostohintaa (113). Kantelijan 3 mukaan näin ei ollut, koska 1) kantelija 3 toimitti yksityisen pääomarahaston sitovan rahoitussopimuksen, jonka summa oli 30 miljoonaa euroa, ja 2) sitovaa sopimusta ei ollut mahdollista saada ostohinnan muille erille, koska myyjät viivyttelivät aineiston toimittamista tai eivät toimittaneet sitä lainkaan. Kantelija 3 väittää ilmoittaneensa myyjille, että vireillä olevat rahoitussopimukset voitaisiin toimittaa maaliskuun 31 päivään 2014 mennessä. Lisäksi kantelija 3 toteaa, että kantelun laatimispäivänä (10 päivänä huhtikuuta 2014) se olisi pystynyt toimittamaan yli 110 miljoonan euron rahoitussopimuksen ja että se toimitti komissiolle Jupiter Financing Group Inc:n (”Jupiter Financial Group”) kantelijalle 3 osoitetun, 26 päivänä maaliskuuta 2014 päivätyn puitesopimuksen, jossa Jupiter Financing Group ilmoitti kantelijalle 3 sitovasta ehdotuksesta Nürburgringin omaisuuserien ostamisen rahoittamiseksi (ks. tämän ehdotuksen taloudelliset osat alaviitteestä 106). Rahoitusehdotuksen ehtona oli muun muassa se, että Jupiter Financial Group hyväksyisi yritystarkastuksen tuloksen.

(116)

Kantelija 3 väittää myös, että 77 miljoonasta eurosta, joka oli Capricornin tarjoama ostohinta Nürburgringistä, 6 miljoonaa euroa maksettaisiin kaudella 2014 ja 11 miljoonaa vuosina 2015–2018, ja että tämän johdosta todellinen käteisostohinta olisi 60 miljoonaa euroa. Ero kantelijan 3 tarjoamaan käteisostohintaan – 110 miljoonaa euroa – on siis 50 miljoonaa euroa. Jos otetaan huomioon tulevat käteismaksut, kantelijan mukaan Capricornin ja kantelijan 3 tekemien tarjousten erotus on 73 miljoonaa euroa. Kantelija 3 katsoo, että Capricorn on saanut tukea vähintään 73 miljoonaa euroa, ts. kantelijan 3 tarjoaman ostohinnan, joka oli suurin tarjous, ja kilpailun voittaneen tarjoajan tarjoaman hinnan välinen erotus. Kun otetaan huomioon paikallisille kunnille annettu tuki, kantelijan 3 mukaan tuen määrä kasvaa 200 miljoonaa euroa eli yhteensä 273 miljoonaan euroon.

(117)

Lisäksi kantelija 3 väittää, ettei Capricornin tarjous ollut ehdoton, koska siinä edellytettiin kannekelvotonta komission päätöstä siitä, ettei takaisinperintämääräystä laajenneta. Kantelijan 3 mukaan tämä on poikkeus ilmoitetuista myyntimenettelyn periaatteista ja että se rikkoi tarjousmenettelyn sääntöjä, koska muille osapuolille, kuten kantelijalle 3, ei ilmoitettu mukautuksista.

(118)

Kantelija 3 katsoo myös, ettei omaisuuseriä ole myyty avoimessa valintamenettelyssä ilman ehtoja. Kantelija 3 väittää etenkin seuraava:

(119)

Kantelija 3 väittää, että myyntiin liittyy valtion varoja (119), että kyse on uudesta Capricornille annetusta valtiontuesta ja että omaisuuserien myyjille myönnetyn valtiontuen takaisinperintämääräys täytyy ulottaa koskemaan myös Capricornia (120). Kantelija 3 katsoo, että myyntisopimus on epäpätevä SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisen toimenpidekiellon rikkomisen vuoksi.

(120)

Lisäksi kantelija 3 väittää, ettei Capricorn pystynyt maksamaan ostohinnan toista erää, joka erääntyi heinäkuun lopussa. Kantelijan mukaan tämä on osoitus siitä, ettei Capricornin tarjous sisältänyt vahvistusta koko rahoituksesta. Edellä esitetyn perusteella kantelija 3 katsoo, että Nürburgringin omaisuuserien ostamisen rahoitusehtoja muutettiin Capricornin eduksi ja että se oli selkeä poikkeus myyjien asettamista säännöistä ja tarjoajille toimitetusta process letter -kirjeestä ja että se voi olla Capricornille myönnettyä lisätukea.

(121)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan kantelija 3 ei ollut toimittanut sitovaa 30 miljoonan euron rahoitussopimusta sen paremmin 17 päivänä helmikuuta 2014 toimitetun vahvistavan tarjouksensa (jossa viitattiin […] sitovaan rahoitussopimukseen, jonka summa oli 30 miljoonaa euroa) kuin kantelun mukanakaan. Lisäksi kantelijan 3 väitettä siitä, että todistus rahoituksesta voitaisiin toimittaa myöhemmässä vaiheessa, ei vahvistettu kolmansien osapuolten ilmoituksissa, jotka eivät olleet sitovia. Toisin kuin Capricornin ja [tarjoajan 2] vahvistavat tarjoukset, kantelijan 3 vahvistava tarjous ei täyttänyt 17 päivänä lokakuuta 2013 päivätyssä process letter -kirjeessä esitettyjä rahoitusvaatimuksia. Maaliskuun 11 päivänä 2014 myyjillä ei siis ollut perustetta tehdä sopimusta kantelijan 3 kanssa. Myyjien kannalta riski siitä, että jos jäätäisiin odottamaan kantelijan 3 todistusta rahoituksesta, tarjoajat saattaisivat huveta yhteen tai niitä ei kenties olisi enää lainkaan, ei ollut hyväksyttävä, sillä a) [tarjoajan 2] yhtymä vaati, että omistajuus siirretään 3 päivänä huhtikuuta 2014, ja b) kantelijan 3 tarjouksen vahvistaminen ei edistynyt siitä huolimatta, että kantelija oli toimittanut kiinnostuksenilmauksensa 17 päivänä toukokuuta 2013 ja suunta-antavan tarjouksensa jo 30 päivänä syyskuuta 2013. Näin ollen todennäköisyys toteuttaa liiketoimi kantelijan 3 kanssa oli pienentynyt. Jupiter Financial Groupin väitettyä rahoitussitoumusta, joka oli päivätty 26 päivänä maaliskuuta 2014, ei toimitettu myyjille, kun taas myöhemmin tulleessa investointipankin ja neuvoa-antavan yrityksen […] allekirjoittamattomassa kirjeessä, joka on päivätty 31 päivänä maaliskuuta 2014, edellytetään hyväksyttävää tulosta yritystarkastuksesta. Nürburgringin ympäristökuntien kehitysrahastosta, jonka suuruus oli 200 miljoonaa euroa, ei ollut hyötyä myyjille.

(122)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan tarjoajille ilmoitettiin, että tarjousmenettelyn voittaja voidaan valita hyvin pian sen jälkeen, kun tarjousten toimittamisen määräaika umpeutuu 17 päivänä helmikuuta 2014. Myyjien toimittamat tiedot eivät antaneet aihetta odottaa, että menettelyä jatkettaisiin. Kantelijan 3 lainaamassa lehdistötiedotteessa mainitaan, että maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien tavoitteena on tehdä myyntisopimus vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän mukaan ei pidä paikkaansa, että hän olisi ilmoittanut julkisesti, että sopimus pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä, että Capricornille olisi ilmoitettu tarjouksen hyväksymisestä ennen velkojainkokousta ja että Capricorn olisi julkaissut lehdistötiedotteen 9 päivänä maaliskuuta 2014.

(123)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan liiketoimen rakennetta (yksittäisten omaisuuserien myynti, omaisuuseräkokonaisuuksien tai kaikkien omaisuuserien myynti ilman osakkeiden tai velkojen siirtoa) ei ollut muutettu tarjousmenettelyn aikana. ”Siisti tase” -termi tarkoittaa vain sitä, että velkojen siirtyminen myynnin yhteydessä oli poissuljettu. Siitä, että myyjät ovat omistajayrityksiä ja että NBG vastaa liiketoiminnan harjoittamisesta, ilmoitettiin kaikille asianosaisille jo ennakkotiedotteessa, joka lähetettiin kantelijalle 3 toukokuun 17 päivänä 2013. Selvittäjät toteavat, että jos NBG:n toiminta tuli kantelijan 3 tietoon vasta yritystarkastuksen aikana, kuten se väittää, voidaan päätellä, ettei kantelija 3 perehtynyt riittävästi mittavaan määrään tietoa, joka tarjoajille toimitettiin ennen suuntaa-antavien tarjousten tekemistä. Myyjät eivät olleet missään vaiheessa vaatineet, että NBG:n sopimukset siirtyisivät ostajalle. Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät eivät harkinneet myyjien ja NBG:n vuokraussopimuksen siirtoa ostajalle, koska NBG:n tilanne oli erikoinen myytävien omaisuuserien siirtämisen kannalta. Selvittäjät väittävät, että kantelija 3 oli käsittänyt vasta hyvin myöhään, että jos omaisuuserät siirtyisivät 1 päivänä tammikuuta 2014, se saisi käytännössä ”tyhjän” Nürburgringin ja asiakkaiden ja sponsorien kanssa tehtävistä uusista sopimuksista alkaisi tulla (enemmän) tuottoa vasta vuoden 2015 kaudella (kilpailu)tapahtumien suunnittelemiseen tarvittavan ajan vuoksi. Lisäksi myyjät olivat toistuvasti korostaneet, että tarjoajat voisivat täsmentää ostotarjouksen kohdetta itse.

(124)

Kolmansien osapuolten vahingonkorvausvaatimusten osalta myyjät ilmoittivat kantelijalle 3, ettei sen luultavasti olisi mahdollista tehdä uusia sopimuksia NBG:n asiakkaiden kanssa ilman että sopimusehdot huononisivat voimassa oleviin sopimuksiin nähden, ellei kysymystä NBG:n sopimusten täyttämättä jättämisestä aiheutuvista vahingonkorvauksista saada ratkaistua. Oli otettava huomioon se riski, että jos ostaja ja sopimuskumppanit tekevät uuden sopimuksen, voidaan joutua tilanteeseen, jossa sopimuskumppani maksaa suuren korvauksen, pyytää hyvitystä vanhan ja maksetun korvaussumman erotuksen perusteella ja maksaa huomattavasti pienempää korvausta seuraavina vuosina, kun sopimusta NBG:n kanssa ei enää ole. Myyjien vaatimus tällaisen mahdollisuuden poissulkemisesta on varsin yleinen sellaisissa yrityskaupoissa, joissa liiketoiminta lakkaa, ja sen ansiosta voidaan tehdä velkojien etuja parhaiten palveleva kauppa.

(125)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan vahvistavien tarjousten toimittamisen määräaikaa jatkettiin 17 päivänä joulukuuta 2013 päivätyn kirjeen mukaisesti, koska myöskään muut tarjoajat eivät olleet toimittaneet hyväksyttävää tarjousta siihen mennessä. Tarjoajille tehtiin toistuvasti selväksi, että NBG vastaisi liiketoiminnan harjoittamisesta vasta vuoden 2012 kauden jälkeen ja että sen oli siksi pitkälti noudatettava NAG:n sopimuksia ja ettei luotettavaa kirjanpitoa liiketoiminnasta siis (vielä) ollut. Selvittäjien mukaan on mahdollisten ostajien vastuulla ottaa huomioon kauppaan liittyvät riskit.

(126)

Selvittäjät toteavat, että 6 päivänä maaliskuuta 2014 kantelija 3 toimitti omaisuuden myyntisopimukseen liittyvän korjauksen vahvistavaan tarjoukseensa. Helmikuun 13 päivänä neuvoteltu ostosopimusluonnos oli myyjien laatima, joten oli selvää, että seuraavan luonnoksen laatisi kantelija 3.

(127)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan kaikilla tarjoajilla, jotka hyväksyttiin valintamenettelyn kyseiseen vaiheeseen, oli samat asiakirjat käytettävissään datahuoneessa. Kantelussa mainitut asiakirjat eivät olleet sen paremmin myyjien kuin muiden tarjoajienkaan saatavilla aikaisemmin. Kaikilla tarjoajilla oli sama mahdollisuus tutustua asiakirjoihin datahuoneessa, ja muut tarjoajat tekivät yritystarkastuksen samojen asiakirjojen perusteella. Kaikille tarjoajille ilmoitettiin riittävän ajoissa, että yritysten kirjanpidossa oli puutteita. Miltei kaikki myyjien ja NBG:n asiakirjat laitettiin datahuoneeseen saksankielisinä, eikä myyjillä ollut velvollisuutta toimittaa kaikkia asiakirjoja englannin kielellä.

(128)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät toteavat lisäksi, että tarjousten sekä rahoitusta koskevan todistuksen toimittamisen määräaika oli asianmukainen. Kantelijalla 3 oli kymmenen kuukautta (huhtikuun 8 päivästä 2013, joka oli [tarjoajan 3] ja myyjien välisen ensimmäisen yhteydenoton päivämäärä, helmikuun 17 päivään 2014 saakka) aikaa toimittaa todistus rahoituksesta ja liki neljä kuukautta (lokakuun 23 päivästä 2013helmikuun 17 päivään 2014) aikaa tehdä yritystarkastus. Selvittäjät toteavat, että nämä ajat ylittävät vaatimukset, jotka voidaan johtaa komission päätöksentekokäytännöstä (121).

(129)

Neuvotteluja uusista oluentoimitussopimuksista ja ”Rock am Ring” -tapahtumaan liittyvistä sopimuksista ei käynyt Capricorn vaan NBG, ja niihin liittyvät asiakirjat olivat saatavilla datahuoneessa. Kantelijan 3 väittämää yhteyttä Capricorniin ei siis ole.

(130)

Myyjät eivät olleet esittäneet tarjousmenettelyssä ympäristökriteerejä lopullisen tarjouksen valitsemista varten. Tarjousmenettelyssä ainoat lopullisen tarjouksen valinnassa käytetyt kriteerit olivat a) kokonaistuottojen maksimointi kaikkien omaisuuserien osalta ja b) liiketoimen varmuus. Kantelijan 3 tarjousta ei voitu valita, koska se ei täyttänyt jälkimmäistä kriteeriä; ts. liiketoimi ei ollut varma, koska kantelija 3 ei ollut toimittanut vahvistavan tarjouksensa mukana todistusta rahoituksesta. Samaan aikaan myyjät kävivät neuvotteluita [tarjoajan 2] kanssa sekä ostosopimuksen viimeisen vaiheen neuvottelut [tarjoajan 2] ja Capricornin kanssa. [Tarjoajan 2] tarjous oli [32–39] miljoonaa euroa (ks. jäljempänä oleva taulukko 10), ja Capricornin ja […] neuvottelun tuloksena jälkimmäisen pankki antoi rahoitussitoumuksen, joka on päivätty 10 päivänä maaliskuuta 2014. Koska kantelijan 3 vahvistavassa tarjouksessa ei ollut todistusta rahoituksesta, riski siitä, ettei kantelijan 3 kanssa tehtäisi sopimusta, oli suuri. Selvittäjät yrittivät myös arvioida, millaiset mahdollisuudet kantelijalla 3 on varmistaa rahoitus, punnitsemalla muita kantelijan 3 liiketoimintamalliin liittyviä seikkoja, jotka voisivat puoltaa liiketoimen toteuttamista. Kantelijan 3 liiketoimintamallin perusteina olivat […] ja […]. Koska […] ei ole mahdollista Nürburgringin meluvaatimusten vuoksi ja koska […] ei ole, liiketoimintamallin toteuttaminen lyhyellä aikavälillä ei olisi ollut selvää. Siksi kantelijan 3 liiketoimintamallin katsottiin olevan osoitus merkittävästä riskistä sopimuksen tekemisen kannalta, tai ainakin se olisi vaatinut paljon aikaa ja uusia neuvotteluja. Liiketoimintamallin ja Nürburgringin meluvaatimusten yhteensopivuus ei ollut valintaperuste.

(131)

Kantelija 3 väitti, ettei Capricornin tarjous ollut ehdoton, koska siinä edellytettiin, että saatavilla olisi oltava kannekelvoton komission päätös, josta käy ilmi, ettei takaisinperintämääräystä laajenneta. Tästä väitteestä maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät ja Saksa katsovat, että kantelijalla 3 oli korjatussa sopimuksessaan ehtoja, joiden vaikutus olisi ollut samanlainen. Selvittäjien ja Saksan toimittamien korjattujen sopimusten oleellisiin osiin sisältyneiden määräysten mukaan ostajalla ja/tai myyjällä oli oikeus vetäytyä sopimuksesta, jos komissio ei olisi antanut myönteistä päätöstään 15 päivään heinäkuuta 2014 mennessä (14 päivänä tammikuuta 2014 laaditun sopimusluonnoksen mukaan) tai 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä (14 päivänä helmikuuta 2014 laaditun korjatun sopimusluonnoksen mukaan).

(132)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan se, ettei kumpikaan kahdesta tarjoajasta, jotka toimittivat hyväksyttävän vahvistavan tarjouksen, täysin täyttänyt varmistetun rahoituksen vaatimusta (takuu siitä, että ostohinta maksetaan tai kyseinen summa siirretään sulkutilille), ja että myyjät olisivat sen vuoksi luopuneet tästä vaatimuksesta siitä kuitenkaan kantelijalle 3 ilmoittamatta, ei osoita, ettei menettely olisi ollut avoin. Tämä ei vaikuttanut kantelijaan 3, koska se ei toimittanut vahvistavaa tarjousta ja todistusta rahoituksesta. Kaikille tarjoajille ilmoittaminen väitetystä vaatimuksesta luopumisesta ei olisi vaikuttanut tarjousmenettelyyn. Vaatimuksesta luopuminen ei ollut myöskään syynä sille, ettei kantelija 3 toimittanut vahvistuksia rahoituksesta, vaan se vastaa hypoteettisen yksityisen myyjän toimintaa.

(133)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät toteavat, että niiden tai velkojainkokouksen toteuttamat toimet eivät ole valtion toimenpiteitä ja ettei Capricornille koituneesta edusta ole näyttöä, koska myyjät toteuttivat valintamenettelyn markkinaehtojen mukaisesti toimivan tahon vaatimusten mukaisesti.

(134)

Väitteestä, että Capricorn ei tehnyt rahoitukseltaan täysin varmaa tarjousta, koska se ei pystynyt maksamaan ostohinnan toista erää, ja että Capricorn olisi saanut lisätukea, koska edellä mainitun mukaisesti Nürburgringin myynnin rahoitusehtoja muutettiin Capricornin eduksi, Saksan viranomaiset toteavat seuraavaa: a) Capricorn ei saanut tukea, koska toisen erän maksaminen järjestettiin uudelleen ja siihen liittyi 8 prosentin korko ja panttauksia (ks. alaviite 72); b) toisen erän maksamisen uudelleenjärjestelyyn ei sisälly valtiontukea, koska toisen erän maksamisen uudelleenjärjestelystä päättivät ainoastaan maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät ilman osavaltion myötävaikutusta, joten tämä päätös ei ole valtion toimenpide; ja c) myyjien asettamista säännöistä ja tarjoajille lähetetystä process letter -kirjeestä ei poikettu, koska tarjousmenettelyssä myyjät eivät asettaneet tarjoajille kiinteitä vaatimuksia ostohinnan maksueristä ennen sopimuksen tekemistä. Näin ollen tarjoajan mahdollinen pyyntö korvata käteisvakuuksia muilla arvovakuuksilla ostohinnan varmistamiseksi ei olisi vaikuttanut tarjousten arviointiin.

(135)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan kantelu olisi hylättävä, koska se on perusteeton. Kantelijan 3 perusteettomat väitteet rahoituksesta eivät vastaa järkevästi toimivan markkinatoimijan tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän toimintaperiaatteita.

(136)

Kantelija 4 väittää, että Capricorn sai sopimuksen siksi, että se on saksalainen yritys, vaikka sen tarjous ei ollut taloudellisesti edullisin, eivätkä myyjät halunneet myydä pääomamarkkinoiden turvin toimivalle yhtymälle. Lisäksi kantelija väittää, että Capricornin tarjous oli pienempi kuin [tarjoajan 2] tarjous monien kriteerien kannalta. Kantelija 4 väittää etenkin seuraavaa:

(137)

Lisäksi kantelija 4 väittää, ettei Capricorn pystynyt maksamaan ostohinnan toista erää, joka erääntyi heinäkuun lopussa, ja että 25 miljoonan euron sopimussakosta sekä 8 prosentin viivästyskorosta luovuttiin Capricornin hyväksi, minkä vuoksi Capricorn sai lisää valtiontukea. Kantelijan 4 mukaan edellä esitetty herättää myös kysymyksiä KPMG:n ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien velkojainkokoukselle tarjousmenettelyn aikana antamista tiedoista, ja se osoittaa, ettei Capricornin taloudellista tilaa ollut esitetty asianmukaisesti.

(138)

Lisäksi kantelija 4 katsoo, ettei […] ja Capricornin välillä allekirjoitettu koskaan sopimusta jälkimmäisen rahoituksesta, vaan että kyseessä oli vain aiesopimus, joten velkojainkokouksen aikaan Capricornin rahoituksesta ei ollut sovittu.

(139)

Lopuksi kantelija 4 toteaa sen esittämien tietojen osoittavan, että Capricorn on saanut etua Nürburgringin omaisuuserien myynnissä, että tämä etu johtuu päätöksestä, joka ei vastaa sitä, miten markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä olisi toiminut menettelyssä ja arvioinut tarjoukset valintakriteereihin nähden, että markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä ei olisi tullut siihen lopputulokseen, että Capricornin tarjous olisi kokonaisuudessaan taloudellisesti edullisempi kuin [tarjoajan 2] tarjous. Kantelijan mukaan on aloitettava uusi menettely, jossa sovelletaan yhtenäisiä kriteerejä avoimen, reilun ja ilman ehtoja toteutettavan tarjousmenettelyn takaamiseksi. Menettelyyn on laadittava selkeä aikataulu, jota myös noudatetaan, eikä tarjoajien henkilöllisyyttä tule paljastaa velkojainkokoukselle.

(140)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät toteavat, että asia koskee kantelijaa 4 vain epäsuorasti, koska se on [tarjoajan 2] yhtymän jäsen. Selvittäjät ehdottavat kantelun peruuttamista, koska tarjousmenettely oli avoin ja ehdoton ja koska omaisuuserät myytiin tarjoajalle, jonka toimittama tarjous mahdollistaa suurimmat tuotot.

(141)

Selvittäjät eivät hyväksy väitettä, jonka mukaan velkojainkokous päätti myydä omaisuuserät Capricornille sen vuoksi, että se on saksalainen yritys eikä pääomamarkkinoiden turvin toimiva yhtymä.

(142)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien mukaan Capricornin tarjous mahdollistaa huomattavasti suuremman tuoton myynnistä kuin [tarjoajan 2] tarjous, eikä kummankaan tarjouksen osalta liiketoimen varmuudessa ollut ratkaisevia eroja, joiden vuoksi olisi ollut perusteltua valita huomattavasti pienempi tarjous (kummankin tarjouksen osalta liiketoimen varmuus oli hyväksyttävä, mutta ei suurin mahdollinen). [Tarjoaja 2] ei myöskään pystynyt toimittamaan pankkitakausta myyntihinnalle eikä siirtämään myyntihintaa sulkutilille, mitä 17 päivänä lokakuuta 2013 päivätyssä process letter -kirjeessä edellytettiin. Useista pyynnöistä huolimatta […], [tarjoajan 2] yhtymän jäsen, jonka olisi täytynyt vastata vieraan pääoman hankkimisesta, tai kukaan muukaan [tarjoajan 2] jäsenistä ei ollut toimittanut oikeudellisesti sitovaa ilmoitusta, jonka perusteella ne olisivat sitoutuneet toimittamaan tarvittavan rahoituksen. Sen sijaan Robertino Wild, Capricornin osakas, on toimittanut kattavat vakuudet, ja Capricornin vieraspääoma vahvistettiin liiketoiminnassa tavalliseen tapaan Deutsche Bankin antamalla rahoitusvahvistuksella. Selvittäjät varmistivat rahoitusvahvistuksen ja ilmoittivat velkojainkokoukselle varmistuksen tuloksen, jonka mukaan rahoitusvahvistukseen ei sisälly mitään epätavanomaisia varaumia tai ehtoja. Omarahoitusosuus [14–17] miljoonaa euroa sekä ulkoinen rahoitusosuus [41–49] miljoonaa on taattu [22–27] miljoonan euron sopimussakolla, jonka ostaja joutuu maksamaan, jos myyjät vetäytyvät sopimuksesta jäljellä olevien maksujen osalta. Myös sopimussakolle on vakuudet. Velkojainkokous noudatti maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien arviota.

(143)

Ennakkomaksuista selvittäjät toteavat, että [tarjoajan 2] tarjouksella oli myönteisiä puolia ([tarjoajan 2] [30–33] miljoonan euron maksusuoritus viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2014 verrattuna siihen, että Capricornin maksusuoritus olisi ollut [4,6–5,4] miljoonaa) ja kielteisiä puolia: lukuun ottamatta [7,1–7,6] miljoonan euron summaa [tarjoajan 2] tarjoamat rahat olisi täytynyt pitää sulkutilillä ja ne olisi siirretty myyjille vasta sitten, kun saatavilla olisi kannekelvoton komission päätös, tai jos ostaja ei vetäytyisi sopimuksesta, vaikkei täytäntöönpanokelpoista komission päätöstä olisi saatavilla maaliskuun 31 päivään 2015 mennessä (mahdollisuutta pidentää vetäytymisoikeuden voimassaoloa ei ollut suljettu pois). Jos kannekelvotonta komission päätöstä ei siis olisi saatavilla vuoden 2014 aikana, myyjät saisivat [30–33] miljoonaa euroa [tarjoajalta 2] tai [58–63] miljoonaa euroa Capricornilta (sekä noin 6 miljoonaa euroa kassavirtaa NBG:ltä).

(144)

Capricornin ja [tarjoajan 2] tarjousten vertailu osoittaa, että Capricornin tarjouksen nimellinen ostohinta on suurin ja se johtaa parhaaseen taloudelliseen tulokseen:

Taulukko 10

Capricornin ja [tarjoajan 2] tarjousten vertailu

(145)

[Tarjoajan 2] jäsenten näyttö ja laajempi kokemus fuusioista ja yritysostoista ei ollut peruste valita ostohinnaltaan huomattavasti pienempi tarjous. Myyjät eivät kiistäneet [tarjoajan 2] jäsenten pätevyyttä, mutta se ei ollut valintakriteeri. Myöskään myynnin jälkeisten investointien määrä Nürburgringiin ei ollut valintakriteeri.

(146)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät katsovat, etteivät ne olleet syrjineet ketään tarjoajaa ja ettei kantelusta käy selväksi, mikä niiden toimista olisi johtanut siihen, että [tarjoajan 2] hinta olisi pienempi kuin Capricornin tarjoama hinta. Selvittäjät eivät hyväksy kantelijan 4 väitteitä siitä, etteivät tietyt henkilöt olisi olleet tavoitettavissa ja että myyntimenettelyä olisi pitkitetty sen vuoksi, että Capricorn voisi tehdä tarjouksen. [Tarjoajalle 2] nimenomaisesti ilmoitettiin, että neuvotteluja muiden tarjoajien kanssa jatkettaisiin velkojainkokoukseen eli maaliskuun 11 päivään 2014 saakka.

(147)

Lisäksi selvittäjät korostavat, että niiden toimet tai velkojainkokouksessa tehty sopimus eivät voi olla valtion toimenpiteitä ja ettei myyntimenettelystä ole koitunut kenellekään etua, koska se vastasi markkinatalouden ehdoin toimivan tahon toimintaa.

(148)

Kantelijan 4 väitteestä, ettei […] ja Capricornin välillä ollut koskaan sopimusta, Saksan viranomaiset toteavat, että […] varmisti rahoituksensa laajan oikeudellisen ja taloudellisen yritystarkastuksen jälkeen eikä koskaan peruuttanut rahoitusvahvistustaan.

(149)

Kantelijan 4 väitteestä, ettei Capricorn olisi pystynyt maksamaan ostohinnan toista erää, Saksan viranomaiset toteavat samaa kuin edellä johdanto-osan (134) kappaleessa on jo esitetty.

(150)

Tässä päätöksessä käsitellään ennen kaikkea sitä, olivatko NG ja sen tytäryhtiöt MSR ja CMHN vaikeuksissa olevia yrityksiä Yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (127), jäljempänä ’suuntaviivat’, tarkoitetulla tavalla tukitoimien 1–19 myöntämisen aikaan. Komissio siis arvioi, ovatko tarkasteltavana olevat toimet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea edunsaajille ja onko tällainen tuki SEUT-sopimuksen mukaista.

(151)

Jos toimet 1–19 ovat valtiontukea ja jos NG, MSR ja CMHN olivat vaikeuksissa olevia yrityksiä tuen myöntämisen aikaan, näitä toimia on arvioitava siltä kannalta, ovatko ne SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja eritoten edellä mainittujen suuntaviivojen mukaisia. Näin ollen yksi pääkysymyksistä onkin se, olivatko NG, MSR ja CMHN vaikeuksissa olevia yrityksiä. Komission päätelmä on, että ne olivat taloudellisissa vaikeuksissa tuen myöntämisen aikana, joten ne eivät olisi voineet saada rahoitusta yksityisiltä luottomarkkinoilta.

(152)

Seuraava arvio perustuu suuntaviivojen 9–11 kohtaan. Komissio viittaa arviossaan 21 päivänä maaliskuuta 2012 tehdyn päätöksen johdanto-osan 202–206 kappaleeseen, joissa todetaan, ettei ollut alustavasti poissuljettu, etteikö NG:tä voitaisi pitää vaikeuksissa olevana yrityksenä suuntaviivojen mukaisesti 1 päivänä heinäkuuta 2008 (ks. myös 7 päivänä elokuuta 2012 tehdyn päätöksen johdanto-osan 46–47 kappale). Lisäksi komissio totesi 7 päivänä elokuuta 2012 tehdyn päätöksen johdanto-osan 6–13 kappaleessa, että NG, MSR ja CMHN ovat vaikeuksissa olevia yrityksiä.

(153)

Komissio katsoo, että sen on arvioitava kukin yritys kokonaisuutena jättämättä mitään osaa sen liiketoiminnasta arvioinnin ulkopuolelle. Siksi ei voida pitää hyväksyttävänä, että Saksa poisti tappiolliset formula 1 -toimet tai Nürburgring 2009 -hankkeen taloudellisten tietojen arvioinnista. On myös selvää, etteivät yritykset voineet saada ulkopuolista rahoitusta.

(154)

NG:n keskeiset taloustiedot ajanjaksolta 2001–2011 ovat seuraavat:

Taulukko 11

NG:n keskeiset taloustiedot 2001–2011 (milj. euroa)

(155)

Suuntaviivojen 10 kohdan a alakohdan mukaan yritys on vaikeuksissa, jos kyse on rajavastuuyhtiöstä, ”joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana”. Tämä säännös kuvastaa oletusta, että yritys, joka menettää tuntuvasti merkitystä pääomastaan, ei pysty kattamaan tappioitaan, jolloin sen toiminta loppuu lähes varmasti lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä (suuntaviivojen 9 kohdan mukaan).

(156)

Lisäksi komissio toteaa, että suuntaviivojen 11 kohdan mukaan yritystä voidaan pitää vaikeuksissa olevana, ”jos vaikeuksissa olevan yrityksen tavanomaiset merkit, kuten kasvavat tappiot, liikevaihdon supistuminen, varastojen kasvu, ylikapasiteetti, tulorahoituksen pienentyminen, lisääntyvä velkaantuminen, korkokustannusten nousu ja nettoarvon heikentyminen tai sen katoaminen, ovat nähtävissä”. Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että ”käsiteltävässä asiassa riidanalaisessa päätöksessä vedotaan negatiiviseen omaan pääomaan, jota voidaan […] pitää vahvana osoituksena yrityksen taloudellisesti vaikeasta tilanteesta […]” (128).

(157)

NG:n vuosien 2001–2011 tilinpäätösten mukaan se ei menettänyt yli puolta merkitystä pääomastaan. Ajanjaksolla 2006–2011 yrityksen oma pääoma oli kuitenkin negatiivinen. Aiemmissa tapauksissa komissio on katsonut, että jos yrityksen pääoma on negatiivinen, se tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen koko merkitty pääoma on menetetty ja että tällöin oletetaan lähtökohtaisesti, että suuntaviivojen 10 kohdan a alakohdan kriteerit täyttyvät (129).

(158)

NG:n osalta komissio toteaa, että ainoa syy, miksi näyttää siltä, ettei merkitystä pääomasta menetetty yli puolta, on se, ettei yritys ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin. Asianmukaisilla toimenpiteillä pyrittäisiin muuttamaan yrityksen oma pääoma negatiivisesta positiiviseksi ja samalla kasvattaa sitä riittävän paljon. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi tappioiden aktivoiminen, pääomankorotus tai molemmat.

(159)

Tältä osin komissio katsoo, että tappioiden aktivoiminen olisi johtanut yrityksen koko merkityn pääoman menettämiseen, koska kertyneet tappiot olivat suuremmat kuin merkitty pääoma. Tästä syystä komissio katsoo, että suuntaviivojen 10 kohdan a alakohdan kriteerit ovat täyttyneet vuodesta 2006.

(160)

Lisäksi komissio katsoo suuntaviivojen 11 kohdan perusteella, että NG on ollut vaikeuksissa jo vuodesta 2002, koska a) NG:n vuotuinen liikevaihto kutistui 80 prosentilla tällä ajanjaksolla ja oli yhteensä 89,4 miljoonaa euroa ja yrityksellä oli vuotuisia tappioita suurimman osan samasta ajanjaksosta; b) koko ajanjakson ajan NG:llä oli liikaa velkaa, joka kasvoi siten, että kun vuoden 2002 liikevaihdosta velkaa oli 119 prosenttia, vuonna 2011 sitä oli 4 150 prosenttia; c) myös vuosina 2004 ja 2005, jolloin yhtiön velka supistui alle 100 prosenttiin sen liikevaihdosta, velkaa oli silti huomattavan paljon, noin 70 prosenttia liikevaihdosta, ja myös näinä vuosina yhtiön myynti heikkeni ja sille aiheutui vuotuisia tappioita, ja d) NG:n pääoma oli negatiivinen suurimmaksi osaksi tätä ajanjaksoa (2006–2011).

(161)

MSR:n keskeiset taloustiedot ajanjaksolta 2007–2011 ovat seuraavat:

Taulukko 12

MSR:n keskeiset taloustiedot 2007–2011 (milj. euroa)

(162)

CMHN:n keskeiset taloustiedot ajanjaksolta 2008–2011:

Taulukko 13

CMHN:n keskeiset taloustiedot 2008–2011 (milj. euroa)

(163)

Komissio toteaa, ettei se ole saanut MSR:ltä tai CMHN:ltä minkäänlaisia asiakirjoja, joissa esitettäisiin niiden elinkelpoisuutta koskevat ennusteet.

(164)

Suuntaviivojen 11 kohdan mukaan komissio pitää MSR:ää ja CMHN:ää yrityksinä, jotka olivat vaikeuksissa jo vuonna 2007 ja 2008, koska niillä oli hyvin vähän tuloja ja huomattavia vuotuisia tappioita, ja myös niiden velkaantuminen ylitti vuotuisen liikevaihdon tuntuvasti.

(165)

Komissio ei hyväksy Saksan väitettä siitä, etteivät NG, MSR ja CMHN olisi olleet vaikeuksissa, koska infrastruktuurin rakentaminen ja formula 1- ja Superbike-kilpailut järjestettiin julkisen sektorin puolesta, eikä niitä sen vuoksi voida ottaa huomioon niiden taloudellisen tilanteen analyysissa.

(166)

Ensinnäkin komissio katsoo, että moottoriurheiluun, vapaa-ajan toimintaan, majoitus- ja ravintolapalveluihin liittyvän infrastruktuurin rakentaminen sekä moottoriurheilutapahtumien järjestäminen eivät ole NG:n, MSR:n ja CMHN:n tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia erikoissuorituksia. Ne ovat näiden yritysten toimialaan kuuluvia ydintoimintoja. Vaikka sekä NG:n, MSR:n ja CMHN:n osakkaat että johto pitivät niitä välineinä säilyttää urheiluinfrastruktuuri julkisessa omistuksessa ja järjestää voittoa tavoittelemattomia urheilutapahtumia, joita ei voitaisi tarjota ilman että tappiot katettaisiin julkisella rahoituksella, osakkaat ja johto eivät saa antaa velkojen kasvaa niin tehottomalla ja tappiollisella tavalla kuin näiden yritysten edellä esitetyt taloustiedot osoittavat, ilman järkevää ja realistista liiketoimintasuunnitelmaa. Siksi edellä mainitut toimet on sisällytettävä taloudelliseen arviointiin.

(167)

Toiseksi komissio katsoo, että vaikka infrastruktuurin rakentaminen mainittuihin tarkoituksiin ja moottoriurheilutapahtumien järjestäminen ovat voineet vaikuttaa NG:n, MSR:n ja CMHN:n vaikeuksiin, se ei vaikuta siihen, että tavanomaisten merkkien perusteella NG oli vaikeuksissa oleva yritys jo ennen Nürburgring 2009 -hankkeen aloittamista. Terve yritys sopeuttaisi kustannuksensa tällaisten toimien mukaisesti, jotta se selviytyisi. Vuosina 2008 ja 2009 NG:llä, MSR:llä ja CMHN:llä oli tappioita ja lisääntyvää velkaa (velkaantuminen kasvoi 537 prosenttia vuosina 2002–2011, 4 052 prosenttia vuosina 2007–2011 ja 443 prosenttia vuosina 2008–2011). Vaikka Nürburgring 2009 -hanke päättyi vuonna 2010, NG:n, MSR:n ja CMHN:n seuraavat tilinpäätökset osoittavat, että niiden vaikeudet jatkuivat.

(168)

Edellä esitetyn perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että NG, MSR ja CMHN olivat vaikeuksissa olevia yrityksiä suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla, kun toimenpiteet 1–19 toteutettiin ja että niiden vaikeudet olivat niin vakavia, etteivät ne olisi saaneet rahoitusta markkinoilta.

(169)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(170)

Osassa osavaltion ja Ahrweilerin piirikunnan toteuttamasta toimenpiteestä 1 (oman pääoman korotukset) sekä toisessa osassa toimenpidettä 1 (siirrot pääomavarantoon) ja pelkästään osavaltion toteuttamissa toimenpiteissä 3, 9, 16 ja 19 on selvästi käytetty valtion varoja, ja näin ollen ne ovat valtion toimenpiteitä.

(171)

NG:n toteuttamien toimien (toimenpiteet 2, 4, 5, 6, 7, 10, 12, 13, 14, 15 siltä osin kuin kyse on MSR:n osakkeiden siirrosta NG:lle, ja 17) osalta Saksa nimenomaisesti toteaa, että kyseessä ovat valtion varat. Todettakoon, että NG:n hallintoneuvosto edusti osavaltiota ja Ahrweilerin piirikuntaa NG:n osakkaina. Hallintoneuvoston 28 päivänä elokuuta 2005 pitämässä kokouksessa sen varapuheenjohtaja ilmoitti, että hanke voidaan antaa yksityisten sijoittajien toteutettavaksi vain, jos osavaltioon kohdistuva riski on pien (130). Myös hallintoneuvoston 20 päivänä joulukuuta 2005 pitämässä tapaamisessa sen varapuheenjohtaja totesi, että päätös NG:hen liittyvästä investoinnista kuuluu osavaltion uudelle hallitukselle osavaltion maapäivävaalien jälkeen (131). Lisäksi osavaltion hallitus ilmoitti Erlebnisregion Nürburgring -investoinnista 30 päivänä toukokuuta 2006 päivätyssä hallituksen tiedonannossa, ja ministerineuvosto merkitsi 19 päivänä syyskuuta 2006 tiedoksi, että NG:n hallintoneuvosto aikoo toteuttaa hankkeen yksityisen kolmannen osapuolen huomattavalla tuella (132). Lisäksi osavaltion taloudesta, liikenteestä, maataloudesta ja viininviljelystä vastaava ministeriö ja finanssiministeriö antoivat jatkuvasti Nürburgring 2009 -hanketta koskevia lausuntoja, huomautuksia tai ohjeita (133), ja osavaltio esitteli hankkeen julkisuudessa 2 päivänä joulukuuta 2009. Komissio katsoo, että myös NG:n MSR:lle myöntämä laina, jossa PNG toimi välittäjänä (toimenpide 6), on NG:n toteuttama toimenpide ja näin ollen se on valtion toimenpide.

(172)

ISB-lainan (toimenpide 8) ja korkojenmaksun uudelleenjärjestelyn (toimenpide 18) osalta Saksa on myöntänyt, että osavaltio antoi ISB:lle ohjeita lainan myöntämisestä. RIM:n MSR:lle myöntämistä lainoista, joissa Mediinvest ja PNG toimivat välittäjinä (toimenpide 11), ja MSR:n osakkeiden siirrosta RIM:lle (osa toimenpidettä 15) komissio toteaa, että RIM on julkinen laitos, jonka tehtävä on tukea osavaltion taloudellista ja rakenteellista kehityspolitiikkaa (134). Edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoituksen kannalta ISB ja RIM ovat siis valtion politiikan toteuttamisen välineitä, mikä osoittaa, että ISB:n ja RIM:n toimet olivat näiden toimenpiteiden osalta valtion toimenpiteitä. Näin ollen kaikkiin toimenpiteisiin sisältyy valtion varoja.

(173)

Leipzig/Halle-tuomion mukaisesti (135) infrastruktuurin rakentamista voidaan pitää taloudellisena toimintana, jos siihen liittyy saumattomasti infrastruktuurin kaupallinen hyödyntäminen, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa.

(174)

Urheilupalveluja (myös kilpa-ajoratoja ja off road -puistoja), vapaa-ajan keskuksia (136), majoituspalveluja, ravintoloita, ajoturvallisuuskoulutuskeskuksia, monitoimihalleja ja ilman käteistä rahaa toimivia maksujärjestelmiä koskevan liiketoiminnan harjoittaminen sekä näiden palvelujen vuokraaminen sekä ammattilaisille että muille kuin ammattilaisille (137) ovat sekä omistajan että liiketoiminnan harjoittajan taloudellista toimintaa. Näin ollen myös sellaisen infrastruktuurin rakentaminen tai uudistaminen, joka liittyy saumattomasti näihin toimiin, on taloudellista toimintaa. Sen sijaan muuna kuin taloudellisena toimintana pidetään sitä, kun urheilupalveluja käyttävät muut kuin ammattilaiset (138) ja kun ammattiurheiluseurat kouluttavat nuoria, jos kirjanpito on erotettu taloudellisen toiminnan kirjanpidosta (139). Koska infrastruktuurin ja sen taloudellisen toiminnan välillä, johon sitä käytetään, on saumaton yhteys, Nürburgringin urheilu- ja matkailuinfrastruktuurin rakentaminen, uudistaminen tai siihen liittyvän liiketoiminnan harjoittaminen on siis sijoittajien ja liiketoiminnan harjoittajien taloudellista toimintaa, vaikka infrastruktuurin ylläpitämisestä saatavat tulot eivät kata sen rakennuskustannuksia ja vaikka yli 90 prosenttia Nürburgringin urheilutoiminnasta luokitellaan amatööriurheiluksi. Jälkimmäisellä on merkitystä vain käyttäjien tasolla: muut kuin ammattilaiskäyttäjät eivät ole yrityksiä. Nürburgringin urheilu- ja matkailuinfrastruktuuri ei ole yleinen infrastruktuuri, kuten esimerkiksi yleisessä käytössä oleva yleinen tie. Nyt kyseessä olevan infrastruktuurin rakentamisen rahoittamiseen (likviditeettivarannosta saaduilla lainoilla ja osakaslainoilla tai myöhemmin ISB:n myöntämällä lainalla) sovelletaan siis valtiontukea koskevia säännöksiä.

(175)

Formula 1 -kisojen tai muiden moottoriurheilukilpailujen järjestäminen on palvelujen tarjoamista ammattiurheilumarkkinoilla, ja lähetysoikeuksista on siinä huomattavan paljon etua. Formula 1 -kisojen tai muiden moottoriurheilutapahtumien rahoittamista ei voida sulkea pois valtiontukea koskevien sääntöjen soveltamisesta pelkästään siitä syystä, että se on rakenteeltaan tappiollista tai että sillä pyritään toteuttamaan aluepoliittisia tavoitteita. Näin ollen komissio katsoo, että formula 1 -kisat ja muut moottoriurheilukilpailut ovat taloudellista toimintaa.

(176)

Matkailun edistäminen, hankesuunnittelu, kiinteistöjen rakentaminen, yritysjohtaminen sekä kaupankäynti autoilla ja moottoripyörillä ovat niin ikään taloudellista toimintaa.

(177)

Komissio katsoo, että toimenpiteet ovat valikoivia toimijan kannalta (NG: toimenpiteet 1, 3, 8, 9, 13, 14, 16, 18 ja 19; EWN, FSZ, MAN, TTI, BWN, BWNB ja Camp4Fun: toimenpide 2; MSR: toimenpiteet 4, 5, 8, 9, 11, 12, 18 ja 19; CST: toimenpide 5; MIB: toimenpide 7; CMHN: toimenpiteet 8, 9, 18 ja 19; NAG: toimenpiteet 10 ja 17; Mediinvest, Geisler & Trimmel ja Weber: toimenpide 15), koska niistä on ollut kyseiselle toimijalle etua. Myöskään toimeksiantoja infrastruktuurin rakentamista ja siihen liittyvän liiketoiminnan harjoittamisesta ei annettu avoimesti, syrjimättömästi ja hankintasääntöjen mukaisesti. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole valikoivia käyttäjän kannalta, sillä palvelut ovat avoimesti ja syrjimättömästi amatööriurheiluseurojen ja suuren yleisön käytettävissä.

(178)

Toimenpiteiden 1–19 osalta kilpailu on vääristynyt seuraavien alojen markkinoilla: kilpa-ajoradat, off road -puistot, vapaa-ajankeskukset, majoituspalvelut, ravintolat, ajoturvallisuuskoulutuskeskukset, autokoulut, monitoimihallit, käteisettömät maksujärjestelmät, matkailun edistäminen, hankesuunnittelu, kiinteistöjen rakentaminen, yritysjohtaminen sekä kaupankäynti autoilla ja moottoripyörillä, koska Nürburgringin infrastruktuuriin ja formula 1 -kilpailuihin annettu tuki edistää tämän infrastruktuurin käyttöä. Formula 1 -kisojen ja muiden moottoriurheilutapahtumien järjestäminen edistää asiakkaiden pääsyä näihin tapahtumiin.

(179)

Näiden toimenpiteiden ansiosta NG, MSR ja CMHN pystyivät jatkamaan toimintaansa, ja toisin kuin taloudellisissa vaikeuksissa olevat kilpailijat, ne eivät joutuneet kärsimään seurauksista, joita yleensä aiheutuu taloudellisen tuloksen ollessa huono. Tämä vääristää kilpailua, koska muut samoilla markkinoilla olevat yritykset joutuvat toimimaan ilman valtiontukea.

(180)

Jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen osalta Nürburgring ja sen formula 1 -kisat ja Saksan TouringCar-kilpailu kilpailevat unionin muiden kilpa-ajoratojen kanssa suurten moottoriurheilukilpailujen järjestämisestä. Lisäksi ei voida sulkea pois sitä, että Nürburgringin vapaa-ajankeskus voi houkutella kävijöitä myös Belgiasta (sen ja Saksan välinen raja sijaitsee noin 50 km:n päässä Nürburgringistä). Myös kilpaileva vapaa-ajankeskus Eifelpark on toimittanut kantelun (ks. johdanto-osan 2 kappale). Jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta ei siis voida pitää poissuljettuna off road -puistojen, majoituspalvelujen, ravintoloiden, ajoturvallisuuskoulutuskeskusten, autokoulujen, monitoimihallien, käteisettömien maksujärjestelmien taikka matkailun edistämisen, hankesuunnittelun, kiinteistöjen rakentamisen, yritysjohtamisen sekä autoilla tai moottoripyörillä käytävän kaupan alalla.

(181)

Komission vakiintuneen ja oikeuskäytännössä vahvistetun käytännön mukaan markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatetta käytetään, kun arvioidaan, onko julkisen toimielimen ja taloudellisen yksikön välinen kaupallinen liiketoimi valtiontukea (140). Tästä periaatteesta seuraa, että kun valtio toimii markkinoilla kaupallisen toimijan ominaisuudessa, sen on toimittava samoin kuin yksityinen toimija samassa tilanteessa. Jos valtio ei toimi näin, kyse saattaa olla valtiontuesta. Toisin sanoen kun sovelletaan markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatetta, vertailukohta sille, sisältääkö jokin liiketoimi valtiontukea, on se, olisiko samassa tilanteessa ollut yksityinen toimija toiminut samalla tavalla. Tätä periaatetta sovellettaessa muita kuin taloudellisia näkökohtia ei voida katsoa syiksi myöntää tukia. Oleellisen oikeuskäytännön mukaisesti valtion toimenpiteiden toteuttamista ei voida tarkastella irrallaan muista tukitoimista, vaan niiden kanssa (141).

(182)

Sen vuoksi markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatetta on sovellettava, kun arvioidaan, saivatko omistajat tai liiketoiminnan harjoittajat etua (NG, MSR ja CMHN huhtikuun 30 päivään 2010 saakka ja myös NAG ajalla 1 päivä toukokuuta 2010–31 päivä lokakuuta 2012). Ennen kaikkea toimenpiteet 1–19 eivät ole tasavertaisia (pari passu) liiketoimia (142), koska Saksa ei ollut löytänyt yksityistä sijoittajaa, joka toteuttaisi investoinnin verrattavissa olosuhteissa (esimerkiksi Nürburgring 2009 -hankkeen osassa I). Yksityiset toimijat myönsivät kaksi lainaa, mutta ne olivat pieniä verrattuna julkisten investointien määriin, ja nämä lainat liittyivät vain Nürburgring 2009 -hankkeen osaan II (ts. pääasiassa hotelleihin) (143), ja ne myönnettiin vain CMHN:lle tai MSR:lle mutta ei NG:lle tai jollekin toiselle tuensaajalle:

Taulukko 14

Yksityisten rahoituslaitosten myöntämät lainat CMHN:lle/MSR:lle

(183)

Saksa myöntää, ettei myöskään osalle II löydetty pitkäaikaista yksityistä sijoittajaa.

(184)

Lisäksi komissio sai ajanjaksolla 2006–2010 Nürburgring 2009 -hankkeen sekä NG:n liiketoimintasuunnitelmat seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti:

Taulukko 15

Nürburgring 2009 -hankkeen liiketoimintasuunnitelmat (milj. euroa)

(185)

Taulukosta 15 käy ilmi, että arvioidut kustannukset lisääntyivät jatkuvasti Nürburgring 2009 -hankkeen valmistelun aikana, kun taas sen tuotot (ennen veroja) supistuivat merkittävästi: vuoden 2005 joulukuussa tuottoja oli 22 miljoonaa euroa, kun taas joulukuussa 2009 tappiota oli jo – 35 miljoonaa euroa. Yksityinen sijoittaja ei hyväksyisi näin jyrkkää kustannusten lisääntymistä ja tuottojen huomattavaa supistumista hankkeen valmistelun aikana joulukuun 2005 ja joulukuun 2009 välillä (saatavana olevien tietojen mukaan rakennustyön päärahoitus oli myönnetty toukokuusta 2008 kesäkuuhun 2010).

(186)

Näiden liiketoimintasuunnitelmien osalta, jotka komissio on ottanut huomioon markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan testiä tehdessään, komissio toteaa seuraavaa:

(187)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei mitään NG:lle vaikeuksissa olevana yrityksenä myönnettyä julkista tukea (ks. 5.1 kohta edellä), jonka tarkoituksena oli sen toiminnan rahoittaminen nyt (kilpa-ajorataliiketoiminnan harjoittaminen) tai tulevaisuudessa (kilpa-ajorataan ja uusiin hotelleihin liittyvän liiketoiminnan harjoittaminen) voida pitää kyseisten liiketoimintasuunnitelmien perusteella markkinaehtojen mukaisena.

(188)

Markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteen osalta yksittäisistä toimenpiteistä voidaan todeta seuraavaa:

(189)

Toimenpiteen 1 (osavaltion ja Ahrweilerin piirikunnan NG:lle pääomavarantoon maksettuina maksuina antama pääoma ja pääomankorotukset) osalta komissio toteaa, että edellä liiketoimintasuunnitelmien yhteydessä esitetty analyysi on merkityksellinen. Kukaan yksityinen sijoittaja ei olisi antanut NG:lle pääomaa vuonna 2004 tai seuraavina vuosina. Näin ollen pääoma, jota osavaltio antoi NG:lle 1 päivänä toukokuuta 2002 (2 179 000 euroa) ja 21 päivänä joulukuuta 2004 (22 839 241 euroa), sekä pääoma, jota osavaltio ja Ahrweilerin piirikunta antoivat 31 päivänä elokuuta 2004 (4 887 000 euroa) ja 4 päivänä syyskuuta 2007 (10 000 000 euroa) ovat tukea, jonka suuruus vastaa annetun pääoman koko määrää.

(190)

Toimenpiteestä 2 (NG:n osakaslainat ennen Nürburgring 2009 -hanketta) komissio toteaa Saksan viranomaisten toimittamien taloustietojen perusteella, että EWN:llä, Camp4Funilla ja TTI:llä oli vuotuisia tappioita ja negatiivinen pääoma, kun niistä kukin sai osuutensa toimenpiteestä 2 (ks. taulukot 1–4 edellä). Samaan aikaan BWN1:llä, BWNB:llä ja BWN2:lla, jotka saivat lainoja ajanjaksolla 2004–2007, oli vuotuisia tappioita koko ajanjaksolla ja myös negatiivinen pääoma vuosina 2005, 2006 ja 2007. MAN:illa oli sekä kertyneitä että vuotuisia tappioita, kun se sai osuutensa toimenpiteestä 2. Suuntaviivojen 11 kohdan perusteella komissio katsoo, että nämä yritykset olivat vaikeuksissa toimenpiteen 2 toteuttamisen ajankohtana. Toisaalta komissio toteaa Saksan toimittamien taloustietojen perusteella, ettei FSZ ollut vaikeuksissa, kun se sai osuutensa toimenpiteestä 2, koska sen taloustiedoista ei käynyt ilmi suuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitettuja merkkejä. Lainojen myöntäminen niin suurissa vaikeuksissa oleville yrityksille, etteivät yksityiset sijoittajat olisi rahoittaneet niitä millään korolla, etenkin kun yritykset kuuluivat yhtiöön, jolla oli itselläänkin suuria taloudellisia vaikeuksia (NG), on näiden yritysten saamaa etua, jonka suuruus vastaa lainojen määrää. Näin ollen NG:n tytäryhtiöilleen myöntämät lainat (EWN: 6 195 170,02 euroa, BWN/BWNB: 3 760 000 euroa, Camp 4 Fun: 450 000 euroa, MAN: 100 000 euroa ja TTI 25 000 euroa) eivät ole markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteen mukaisia. Tässä yhteydessä on todettava, että MAN:ille ja TTI:lle myönnetyt lainat ovat vähämerkityksisen tuen rajaa pienempiä, mutta Saksa ei ole väittänyt eikä osoittanut, että kaikki komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (144) ehdot olisivat täyttyneet; asetusta voitaisiin nimittäin soveltaa takaisinperintävaiheessa, jos Saksa osoittaa, että kaikki asetuksen ehdot täyttyvät. Lisäksi komissio toteaa, että FSZ:lle myönnetyistä lainoista ( 646 738,12 euroa) ei koitunut yritykselle etua, koska ne myönnettiin 6 prosentin korolla. Sitä voidaan pitää markkinakorkona, koska se vastaa lainojen myöntämisen hetkellä vallinneen Saksan peruskoron (5,06 % huhtikuussa 2002, 4,8 % maaliskuussa 2003 ja 5,19 % maaliskuussa 2008) (145) ja FSZ:n taloudelliseen tilaan lisättävien peruspisteiden (100 peruspistettä) summaa, kun lisäksi otetaan huomioon, ettei tässä yrityksessä näkynyt suuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitettuja merkkejä, kun se sai nämä lainat (146). Tällä perusteella edellä mainitut FSZ:lle myönnetyt lainat eivät ole valtiontukea.

(191)

Toimenpiteen 3 (NG:lle osavaltion likviditeettivarannosta myönnetyt lainat) osalta Saksa ei ole toimittanut todisteita, joilla osoitettaisiin, ettei NG saanut etua siitä, että korkoprosentit olivat edullisemmat verrattuna sen kilpailijoiden ehtoihin. Lisäksi on vaikea kuvitella, että NG:n kaltaisissa vaikeuksissa oleva yritys olisi saanut rahoitusta markkinoilta millään korolla. Varat ja niihin liittyvät korot maksettaisiin takaisin vasta myöhemmin ajankohtana, joka ei ollut tiedossa toimenpiteiden myöntämisen aikaan, joten sitä ei voida ottaa huomioon markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan testin yhteydessä. Näin ollen toimenpiteiden rahoitus likviditeettivarannosta ei ollut markkinaehtoista. Lainojen myöntämisestä yritykselle, joka oli niin suurissa vaikeuksissa, ettei kukaan yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut sitä millään korolla, koitui tälle yritykselle etua, joka vastaa suuruudeltaan lainojen määrää. Toisin sanoen osavaltion NG:lle 30 päivänä kesäkuuta 2003 ja 11 päivänä toukokuuta 2010 myöntämiin lainoihin sisältyy 399 305 370 euroa etua.

(192)

Edellä mainitun testin nojalla komission päätelmä toimenpiteestä 4 (NG:n MSR:lle myöntämä laina) on sama. Toimenpiteen ajankohtana (joulukuussa 2007) MSR:n kaltaisissa taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys (ks. taulukko 12 ja johdanto-osan 155 kappale) tuskin olisi saanut rahoitusta markkinoilta millään korolla. Lainojen myöntämisestä yritykselle, joka oli niin suurissa vaikeuksissa, ettei kukaan yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut sitä millään korolla, koitui tälle yritykselle etua, joka vastaa suuruudeltaan lainojen määrää. Näin ollen MSR sai NG:n sille 27 päivänä joulukuuta 2007 myöntämästä 300 000 euron lainasta 300 000 euroa etua.

(193)

NG:n CST:lle antama tuki (toimenpide 5) ei ole markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteen mukainen. Saksan viranomaisten toimittamien taloustietojen perusteella komissio toteaa, että CST:llä oli vuotuisia tappioita ja negatiivinen pääoma ajanjaksolla 2008–2011, ja se aloitti likvidaatiomenettelyn vuonna 2009. Suuntaviivojen 11 kohdan perusteella komissio katsoo, että CST oli vaikeuksissa, kun se sai kunkin toimenpiteeseen 5 sisältyvän lainan (vuosina 2008–2011, ks. taulukko 6 edellä). Lainojen myöntäminen niin suurissa vaikeuksissa olevalle yritykselle, etteivät yksityiset sijoittajat olisi rahoittaneet sitä millään korolla, etenkin kun CST kuului yhtiöön, jolla oli itselläänkin suuria taloudellisia vaikeuksia (NG), on tämän yrityksen saamaa etua, jonka suuruus vastaa lainan määrää. Näin ollen CST sai etua NG:n sille 27 päivänä elokuuta 2008 ja 18 päivänä huhtikuuta 2011 välisenä aikana myöntämistä lainoista, joiden summa oli 11 032 060 euroa eli lainojen summaa vastaavan määrän.

(194)

Hallinnollisesta kirjeestä komissio toteaa, että NG lähetti sen CST:lle 23 päivänä joulukuuta 2009 ja että se oli NG:n puolelta sitoumus, jonka perusteella se rahoittaisi CST:n niiden taloudellisten velvoitteiden takaisinmaksun, joita CST ei kykenisi maksamaan takaisin itse. Taloudellisten velvoitteiden takaisinmaksu rahoitettaisiin NG:n CST:lle myöntämillä lainoilla, joiden korko oli 6 prosenttia. Sitoumukseen sisältyi myös näistä lainoista, jotka NG siis rahoittaisi 23 päivänä joulukuuta 2009 päivätyn hallinnollisen kirjeen perusteella, NG:lle aiheutuvien saatavien asettaminen etuoikeudeltaan huonompaan asemaan, eli NG:n saatavat CST:ltä olisivat siis etuoikeudeltaan viimesijaisia niistä saatavista, joita kaikilla velkojilla oli CST:ltä. Tältä osin komissio katsoo, ettei markkinatalouden ehdoin toimiva velkoja sitoutuisi rahoittamaan suurissa vaikeuksissa olevan yrityksen maksamattomia lainoja tai asettamaan oleellisia saataviaan suurissa vaikeuksissa olevalta yritykseltä etuoikeudeltaan huonompaan asemaan, koska tällainen toimenpide olisi sama kuin saatavien todellinen menetys. Tällä perusteella komissio katsoo, että hallinnollinen kirje, joka sisälsi edellä mainitun sitoumuksen maksamattomien lainojen rahoittamisesta ja niihin liittyvien saatavien asettamisesta etuoikeudeltaan huonompaan asemaan, on etua. Lisäksi komissio katsoo, että hallinnollinen kirje on vuosina 2008–2011 myönnettyjen lainojen (ks. johdanto-osan 182 kappale edellä) lisäksi toteutettu toimenpide, koska a) sitä ei myönnetty samaan aikaan lainojen kanssa, b) sitä ei ollut ennakoitu tai määrätty kyseisissä lainasopimuksissa ja c) sitä koskeva päätös perustui NG:n harkintaan CST:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi. Määrältään toimenpide vastaa NG:n 23 päivänä joulukuuta 2009 päivätyn hallinnollisen kirjeen mukaan rahoittamien lainojen kokonaismäärää, joka tosin ei ole komission tiedossa.

(195)

Saatavien asettamisesta etuoikeudeltaan huonompaan asemaan komissio toteaa, että NG ja CST sopivat siitä 13 päivänä joulukuuta 2010, ja sopimuksessa tarkoitettiin 30 päivään marraskuuta 2010 mennessä myönnettyjä lainoja, joiden kokonaissumma oli 10,4 miljoonaa euroa (ts. 13 ensimmäistä lainaa edellä taulukossa 6 esitetystä 15 lainasta). Näiden saatavien etuoikeusaseman huonontaminen johti siihen, että NG:n saatavat CST:ltä olivat nyt viimeisellä sijalla kaikista saatavista, joita velkojilla oli CST:ltä. Tältä osin komissio katsoo, ettei markkinatalouden ehdoin toimiva velkoja suostuisi asettamaan oleellisia saataviaan suurissa vaikeuksissa olevalta yritykseltä etuoikeudeltaan huonompaan asemaan, koska tällainen toimenpide olisi sama kuin saatavien todellinen menetys. Tällä perusteella komissio katsoo, että saatavien etuoikeusaseman huonontaminen on yritykselle koitunutta etua. Lisäksi komissio katsoo, että saatavien etuoikeusaseman huonontaminen vuonna 2010 on lainojen lisäksi toteutettu toimenpide, koska a) siitä ei päätetty samaan aikaan lainojen kanssa, b) sitä ei ollut ennakoitu tai määrätty kyseisissä lainasopimuksissa ja c) sitä koskeva päätös perustui NG:n harkintaan CST:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi. Määrältään toimenpide vastaa etuoikeusasemaltaan huononnettujen lainojen kokonaissummaa, joka oli 10,4 miljoonaa euroa.

(196)

NG:n IPC:lle maksamasta korvauksesta (toimenpide 6) komissio toteaa, että osavaltion tilintarkastusviranomaisen mukaan varovainen yrittäjä ei valitsisi näitä nimenomaisia yrityksiä palvelujen tuottajiksi ja ettei NG tarkastanut näiden yritysten aiempaa toimintaa tarpeeksi huolellisesti, mikä olisi ollut tarpeen arvioitaessa niiden sopivuutta ja selvitettäessä, olivatko niiden tarjoamat rahoitusehdot Nürburgring 2009 -hankkeen rahoittamiseen realistisia (147). Näin ollen komissio katsoo, että kun IPC valittiin tiettyjen palvelujen toimittajaksi, kyseiset yritykset saivat siitä etua. Toimenpide on siis IPC:lle myönnettyä valtiontukea, ja sen määrä vastaa näille yrityksille myönnettyä kokonaissummaa, joka on 640 000 euroa.

(197)

NG:n PNG:lle myöntämästä 3 miljoonan euron lainasta ja PNG:n MSR:lle myöntämästä 2 941 000 euron lainasta komissio toteaa, että nämä kaksi lainaa muodostavat yhden toimenpiteen ja että PNG toimi vain välittäjänä ja sai […] euron maksun. Toimenpiteen tuensaaja oli MSR, joka siis oli viime kädessä lainan saaja, ja se sai lainan sellaisella hetkellä, kun se oli niin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, ettei se olisi saanut rahoitusta markkinoilta. Lainojen myöntämisestä yritykselle, joka oli niin suurissa vaikeuksissa, ettei kukaan yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut sitä millään korolla, koitui tälle yritykselle etua, joka vastaa suuruudeltaan lainojen määrää. Näin ollen NG:n MSR:lle 15 päivänä lokakuuta 2008 myöntämästä lainasta koituneen edun määrä on 2 941 000 euroa.

(198)

Toimenpiteessä 7 MIB siirsi kyseisten lainojen velalliseen CST:hen kohdistuvat saatavansa NG:lle, ja NG maksoi MIB:lle nimellisen hinnan ja korot. Koska CST oli vaikeuksissa oleva yritys (ks. johdanto-osan 184 kappale), komissio katsoo, ettei ollut todennäköistä, että MIB saisi saatavansa CST:ltä. Tämän perusteella toimenpiteestä koitui etua MIB:lle, joka sai saatavansa ja joka vaihdettiin NG:hen, josta taas tuli vaikeuksissa olevan yrityksen velkoja. Koska CST:llä ei ollut kannattavuuslaskelmaa, jolla osoitettaisiin, miten se saataisiin taas kannattavaksi ja miltä sen velkojen takaisinmaksu vaikuttaa, toimenpide ei ole markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteen mukainen. Näin ollen MIB:n 1 476 830,88 euron saatavien siirtämiseen NG:lle sisältyy etua, jonka määrä vastaa myyntihintaa eli on 1 476 830,88 euroa.

(199)

Toimenpiteestä 8 (ISB:n NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle myöntämä 325 265 000 euron laina), ilman siihen liittyvää takausta (toimenpide 9), on todettava, että lainan myöntäminen yrityksille, jotka ovat niin suurissa vaikeuksissa, ettei yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut niitä millään korolla, sisältää näille yrityksille koitunutta etua, jonka määrä vastaa lainojen määrää. Tässä nimenomaisessa tapauksessa tuki koostuu kuitenkin vain takauksesta (toimenpide 9) eikä lainasta (toimenpide 8), sillä komissio ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yksityinen luotonantaja olisi voinut myöntää NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle lainoja samankaltaisin ehdoin osavaltion antaman takauksen vuoksi (toimenpide 9).

(200)

Toimenpide 9 eli takaus ISB:n myöntämälle 325 625 000 euron lainalle (toimenpide 8) ei ollut markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteen mukainen. Aluekehityspolitiikkaa toteuttavat julkisviranomaiset, kun taas markkinatalouden ehdoin toimivat sijoittajat eivät toteuttaisi tällaisia toimenpiteitä vaikeuksissa olevien yritysten eduksi, koska se heikentäisi niiden omia taloudellisia etuja huomattavasti. Lisäksi komissio toteaa, ettei aluekehityspolitiikan tavoitteena ole palauttaa vaikeuksissa olevia yrityksiä taas kannattaviksi. Komissio katsoo myös, että ehdot, jotka sulkisivat valtiontuen pois, kuten EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina koskevassa komission tiedonannossa (148), jäljempänä ’takauksia koskeva tiedonanto’, on kuvattu, eivät täyty. Tuensaajat olivat vaikeuksissa olevia yrityksiä, takaus kattoi 100 prosenttia lainasta, eikä valtiolle maksettu takauspalkkiota, mikä kuvastaa taatun lainan oletettua riskiä. Koska tuensaajat (NG, MSR ja CMHN) olivat suurissa vaikeuksissa takauksen myöntämisen hetkellä (ks. taulukot 11–13), komissio katsoo, ettei yksikään markkinaehtoisesti toimiva luotonantaja olisi antanut tuensaajille takausta näillä ehdoilla. Komissiolla ei ole sellaista tietoa, että takaus olisi langennut maksettavaksi. Tällä perusteella komissio katsoo, että toimenpide 9 on valtiontukea. Osavaltion NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle myöntämänä takauksena annetun tuen määrä vastaa kyseisten lainojen (toimenpide 8) määrää, joten NG:n osalta summa on 96 574 200 euroa ja 113 590 800 euroa, MSR:n osalta 92 000 000 euroa ja CMHN:n osalta 23 100 000 euroa.

(201)

Toimenpiteestä 10 (Nürburgring-kompleksin liiketoiminnan vuokraus NAG:lle) komissio toteaa, että tarjousmenettely voi periaatteessa sulkea pois sen, että vuokraajalle olisi koitunut etua. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan järjestetty tarjousmenettelyä parannetun kompleksin liiketoiminnan harjoittajan valitsemiseksi. Kolmea ensimmäistä vuokrausvuotta (toukokuun 1 päivästä 2010huhtikuun 30 päivään 2013) lukuun ottamatta vuokraussopimuksen mukainen vuotuinen vähimmäisvuokra on markkinaehtoisten vähimmäis- ja enimmäisvuokrien vaihteluvälin rajoissa, kuten 29 päivänä syyskuuta 2011 päivätyssä asiantuntijalausunnossa on todettu. Muulloin kuin toisena vuokrausvuotena EBITDA-vuokra on jopa suurempi kuin kyseisessä asiantuntijalausunnossa määritetty markkinaehtoinen vuotuinen enimmäisvuokra. Näin ollen komissio toteaa, että 29 päivänä syyskuuta 2011 päivätty asiantuntijalausunto osoittaa, että toukokuun 1 päivästä 2013 perittävä vähimmäisvuokra 15 miljoonaa euroa olisi voinut olla markkinaehtoinen, koska se oli markkinaehtoisten vuokrien vaihteluvälin mukainen, joten siitä ei olisi koitunut NG:lle valikoivaa etua. Vuokrasopimus kesti kuitenkin vain toukokuun 1 päivästä 2010lokakuun 31 päivään 2012. Asiantuntijalausunnon ja vuokraussopimuksen mukainen kolmen ensimmäisen vuokrausvuoden vähimmäisvuokra on esitetty taulukossa 16:

Taulukko 16

Nürburgringin vuokrauksen vähimmäisvuokra

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ajanjaksolla 1 päivä toukokuuta 2010–31 päivä lokakuuta 2012 perittyyn vuokraan sisältyi NAG:lle valikoivaa etua, jonka määrä vastaa a) vuokran, joka olisi pitänyt periä asiantuntijalausunnon mukaan ja b) vuokraussopimuksessa määritetyn vuokran erotusta. Komission mukaan tuen määrä on siis 9 miljoonaa euroa, ts. edellisten kohtien a ja b välinen erotus (kolmannen vuoden osalta on laskettu vain puolet tästä erotuksesta, koska vuokraus päättyi 31 päivänä lokakuuta 2012 eli kolmannen vuoden puolivälissä) (149).

(202)

Toimenpiteestä 11 (RIM:n MSR:lle myöntämät lainat Mediinvestin ja yhden lainan osalta myös PNG:n toimiessa välittäjinä), jolla rahoitettiin Nürburgring 2009 -hankkeen osa II, Saksa toteaa, ettei hankkeen osan II rahoittamiseen onnistuttu löytämään yksityisiä sijoittajia. Myöskään osavaltion tilintarkastusviranomaisen lausunnon mukaan mahdolliset sijoittajat eivät pitäneet hanketta markkinaehdoin toimivan talouden näkökulmasta kannattavana. Useat yksityiset vapaa-ajankeskuksen liiketoiminnanharjoittajat kieltäytyivät hankkeesta. Ilman takausta (toimenpide 12) lainojen myöntämiseen yrityksille, jotka olivat niin suurissa vaikeuksissa, ettei kukaan yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut niitä millään korolla, saattaisi sisältyä näille yrityksille koituvaa etua, jonka suuruus vastaisi lainojen määrää. Tässä nimenomaisessa tapauksessa tuki koostuu kuitenkin vain takauksesta (toimenpide 12) eikä lainoista (toimenpide 11), sillä komissio ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yksityinen luotonantaja olisi voinut myöntää MSR:lle lainoja samankaltaisin ehdoin osavaltion antaman takauksen vuoksi (toimenpide 12). Komissio toteaa, etteivät Mediinvest ja PNG olleet varsinaisia tuensaajia vaan että ne toimittivat palvelujaan vain välittäjinä, jotta MSR saisi RIM:n myöntämät lainat. Edellä mainittujen palvelujen tuottamisesta vain Mediinvest sai voittoa, joka vastasi enimmillään 4,3 prosentin korkoerotusta (sen RIM:ltä saamien ja MSR:lle myöntämien lainojen välillä), kun taas PNG ei saanut korkoeroihin perustuvaa voittoa (PNG:llä oli sama korko sen Mediinvestillä saamassa lainassa ja sen MSR:lle myöntämässä lainassa). Edellä johdanto-osan 32–34 kappaleessa ja taulukossa 14 olevien tietojen perusteella komissio ei voi päätellä, että Mediinvest ja PNG olisivat perineet palveluistaan muita kuin markkinakorkoja tai että niiden saama korkoerotus (Mediinvestille enintään 4,3 prosenttia, PNG:lle 0 prosenttia) olisi ollut markkinatasoa suurempi. Tämän perusteella komissio katsoo, etteivät Mediinvest ja PNG olleet toimenpiteen 11 tuensaajia.

(203)

Toimenpiteestä 12 (osavaltion ISB:lle myöntämä takaus RIM:n äänettömistä osakkuuksista Mediinvestissä) (toimenpide 11) komissio katsoo, että tämän asetelman tavoitteena oli se, että MSR saisi toimenpiteen 11 mukaiset lainat. Lainojen myöntämisen aikaan MSR:n taloudellinen tilanne oli erittäin huono. Kukaan yksityinen sijoittaja ei olisi antanut takausta yritykselle, jonka taloudellinen tilanne oli näin huono. Komissiolla ei ole sellaista tietoa, että takaus olisi langennut maksettavaksi. Tällä perusteella komissio katsoo, että toimenpide 12 on valtiontukea. Osavaltion MSR:lle takauksena antaman tuen määrä vastaa kyseisten lainojen (toimenpide 11) määrää, joka on 85 484 000 euroa.

(204)

Toimenpiteestä 13 (osavaltion rahapeliverotuloista NG:lle antamat avustukset matkailun edistämiseen) komissio katsoo, että matkailupolitiikka on julkisviranomaisille kuuluva tavoite, kun taas markkinatalouden ehdoin toimivat sijoittajat eivät toteuttaisi kyseisiä toimenpiteitä vaikeuksissa olevien yritysten hyväksi, kun niiden omat taloudelliset edut heikentyisivät huomattavasti. Lisäksi komissio toteaa, ettei matkailupolitiikan tavoitteena ole palauttaa vaikeuksissa olevia yrityksiä taas kannattaviksi. Kun otetaan huomioon NG:n huono taloudellinen tilanne, komissio katsoo, että nämä toimenpiteet ovat koko määrältään NG:n saamaa etua. Toisin sanoen osavaltion NG:lle siirtämät verotulot, joiden määrä oli 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 3,2 miljoonaa euroa sekä vuonna 2010 että vuonna 2011, ovat NG:n saamaa tukea.

(205)

Toimenpiteeseen 14 (osavaltion NG:lle antamat lainat ja velkojen etuoikeusaseman huonontaminen) sovelletaan samoja perusteluja kuin toimenpiteessä 13 matkailupolitiikan osalta. Lisäksi lainojen myöntämisestä yrityksille, jotka olivat niin suurissa vaikeuksissa, ettei kukaan yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut niitä millään korolla, koitui näille yrityksille etua, joka vastaa suuruudeltaan lainan määrää. Näin ollen osavaltion NG:lle 21 päivänä elokuuta 2007 myöntämä 20 miljoonan euron laina, 22 päivänä joulukuuta 2009 myöntämä 10 miljoonan euron laina, 28 päivänä joulukuuta 2010 myöntämä 4,65 miljoonan euron laina ja 26 päivänä huhtikuuta 2011 myöntämä 3,2 miljoonan euron laina sekä myös 9 päivänä joulukuuta 2011 myöntämä 4,95 miljoonan euron laina ovat tukea, jonka määrä vastaa lainojen määrää.

(206)

Lisäksi osavaltio ilmoitti asettaneensa edellä mainitun 29 päivänä elokuuta 2007 myönnetyn 20 miljoonan euron velan etuoikeusasemaltaan huonommaksi NG:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi; se asetti saatavansa NG:ltä viimesijaisiksi kaikkien velkojien NG:tä koskeviin saataviin nähden. Tällä perusteella komissio katsoo, että velkojen etuoikeusaseman huonontaminen (osa toimenpidettä 14) on erillinen etu, joka liittyy toimenpiteessä 14 myönnettyyn 20 miljoonan euron lainaan, koska se heikensi huomattavasti osavaltion mahdollisuutta saada perittyä saatavansa NG:ltä. Määrältään toimenpide vastaa etuoikeusasemaltaan huononnetun lainan määrää, koska sen ansiosta NG välttyi maksamasta tätä lainaa vastaavaa määrää takaisin; toimenpiteen määrä on siis 20 miljoonaa euroa.

(207)

Toimenpiteen 15 (MSR:n osakkeiden siirto NG:lle ja RIM:lle) osalta MSR oli vaikeuksissa toimenpiteen toteuttamisen ajankohtana, eli sen toiminta oli tappiollista. Toisin sanoen sen toiminnasta saatava ja osakkaille annettava tulo oli negatiivinen. MSR:n toiminnan negatiivisen tuloksen vuoksi myös sen osakkeiden arvo oli negatiivinen. Toisin sanoen mahdollisella sijoittajalla olisi itse asiassa ollut oikeus saada määrä, joka vastasi sitä osaa MSR:n tappioista, jotka johtuivat sen toiminnasta ja jotka näkyivät myös sen osakkeiden arvossa. Ostamalla MSR:n NG:n ja RIM:n tarkoituksena oli selvästi tukea sitä. Omistajan vaihdokseen ei kuitenkaan sinänsä sisälly MSR:lle annettua tukea. Tukea MSR:lle voivat pikemminkin olla omistajuuden vaihdoksen jälkeiset mahdolliset toimenpiteet (kuten NG:n MSR:lle myöntämät lainat). MSR:n yhtiömuoto on sellainen, etteivät osakkaat ole vastuussa yhtiön veloista, ja MSR:n aikaisemmat omistajat myivät sen NG:lle ja RIM:lle symboliseen 3 euron hintaan. Tällä perusteella komissio katsoo, että 1 euron osakekohtaisesta myyntihinnasta ei ole koitunut taloudellista etua MSR:n osakkeiden myyjille eli Mediinvestille, Geisler & Trimmlerille ja Weberille.

(208)

Toimenpide 16 sisältää osavaltion NG:lle formula 1 -kisoihin myöntämän osakaslainan ja avustuksen. Osavaltio antoi NG:lle likviditeettivarannosta 24 978 808 euroa vuosina 2003–2007 ja 15 426 562 euroa vuonna 2009 (toimenpide 3). Näiden summien jälleenrahoittamiseksi osavaltio myönsi NG:lle 40 405 000 euron korottoman lainan vuonna 2011. Heinäkuussa 2011 NG sai osavaltion varoista myös 13,5 miljoonan euron avustuksen. On selvää, että NG sai etua näistä julkisista avustuksista, koska NG vapautui niiden ansiosta velvoitteista, joista sen olisi muuten pitänyt vastata. Tämä laina ei täytä markkinatalouden ehdoin toimivaa sijoittajaa koskevaa arviointiperustetta. Lainojen myöntämisestä yritykselle, joka oli niin suurissa vaikeuksissa, ettei mikään yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut sitä millään korolla, koitui tälle yritykselle etua, joka vastaa suuruudeltaan lainojen määrää. Näin ollen osavaltion NG:lle 11 päivänä tammikuuta 2011 myöntämä 40 405 000 euron laina vastaa 40 405 000 euron etua. Osavaltion NG:lle heinäkuussa 2011 myöntämä 13,5 miljoonan euron avustus vastaa 13,5 miljoonan euron etua.

(209)

Formula 1 -käyttöoikeussopimuksesta (toimenpide 17) Saksa on väittänyt, että formula 1 -kisojen järjestäminen on yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyvien sääntöjen mukainen tukitoimenpide. Saksa ei kuitenkaan väitä, että toimenpide oli tukea sisältämätön korvaus, joka täyttäisi kaikki Altmark-tuomion mukaiset vaatimukset. Saksa ei ole toimittanut todisteita, jotka osoittaisivat, että käyttöoikeusmaksu olisi markkinahintojen mukainen esimerkiksi asiantuntijalausunnon tai markkinakatsauksen perusteella tai että se olisi kilpailuttanut käyttöoikeudet. Sellaisten todisteiden puuttuessa, jotka osoittaisivat, että toimenpide on markkinaehtojen mukainen, komissio katsoo, että NAG on saanut käyttöoikeussopimuksesta etua. Tämän toimenpiteen osalta tuen määrä vastaa periaatteessa käyttöoikeusmaksun ja käyttöoikeussopimuksen markkina-arvon välistä erotusta. Komissio kuitenkin toteaa, että koska sopimuksen nojalla ei Saksan mukaan suoritettu maksuja, siihen liittynyt valtiontuki ei toteutunut, joten tuen määrää ei voida määrittää.

(210)

Toisin kuin Saksa toteaa lausunnossaan, komissio katsoo, että korkomaksujen uudelleenjärjestely (toimenpide 18) ei ole markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteen mukainen, ja siksi siitä on ollut taloudellista etua etenkin NG:n, MSR:n ja CMHN:n taloudellisen tilanteen kannalta. NG:n, MSR:n ja CMHN:n taloudellinen tilanne oli erittäin huono toimenpiteen toteuttamisen aikana, kuten edellä on kuvattu. Sellaiselle yritykselle myönnettyjen lainojen, joka oli niin suurissa vaikeuksissa, ettei mikään yksityinen sijoittaja olisi rahoittanut sitä millään korolla, korkomaksujen uudelleenjärjestelystä koitui tälle yritykselle etua, joka vastaa suuruudeltaan uudelleenjärjestellyn lainan jäljellä olevaa määrää. Näin ollen ISB:n 15 päivänä toukokuuta 2012 hyväksymä uudelleenjärjestely, jonka määrä on 1,473 miljoonaa euroa NG:n osalta, 1,205 miljoonaa euroa MSR:n osalta ja 303 000 euroa CMHN:n osalta, on näille yrityksille annettua tukea, jonka määrä vastaa uudelleenjärjesteltyjen lainojen jäljellä olevaa määrää.

(211)

Valtion takaus ja velan etuoikeusaseman huonontaminen (toimenpide 19): a) Vuonna 2012 myönnetystä valtion takauksesta, joka kattaa saatavat 254 miljoonaan euroon saakka (325 265 000 euron lainasta), komissio toteaa, että se myönnettiin osavaltion ilmoituksen mukaan NG:n, MSR:n ja CMHN:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi, koska ne olivat tuolloin vakavissa vaikeuksissa. Tällä perusteella komissio katsoo, ettei toimenpide täyttänyt takauksia koskevassa tiedonannossa esitettyjä ehtoja, joten siitä on ollut tuensaajille etua. Näin ollen se on valtiontukea. b) Osavaltion saatavien etuoikeusaseman huonontaminen vuonna 2012 johti siihen, että osavaltion saatavat asetettiin viimesijaisiksi kaikkien velkojien saataviin NG:ltä, MSR:ltä ja CMHN:ltä nähden. Tältä osin komissio katsoo, ettei markkinatalouden ehdoin toimiva velkoja suostuisi asettamaan oleellisia saataviaan suurissa vaikeuksissa olevalta yritykseltä etuoikeudeltaan huonompaan asemaan, koska tällainen toimenpide olisi sama kuin saatavien todellinen menetys. Tällä perustella komissio katsoo, että saatavien etuoikeusaseman huonontaminen on yritykselle koitunutta etua. Lisäksi komissio katsoo, että vuonna 2012 annettu takaus ja etuoikeusaseman huonontaminen muodostavat toimenpiteen, joka toteutettiin vuonna 2010 annetun takauksen lisäksi. Vuoden 2012 takausta ja etuoikeusaseman huonontamista ei ollut ennakoitu tai määrätty vuoden 2010 takauksen yhteydessä, vaan viranomaiset päättivät siitä oman harkintansa perusteella NG:n, MSR:n ja CMHN:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi vuonna 2012. Määrältään toimenpide vastaa siihen liittyvän velan määrää eli 254:ää miljoonaa euroa, jonka vuoden 2012 takaus ja etuoikeusaseman huonontaminen kattoivat.

(212)

Komissio katsoo, että edellä mainitut toimenpiteet liittyvät sellaisen kompleksin ylläpitämiseen, joka ei kuulu yleiseen infrastruktuuriin, ja että toimenpiteet eivät johtuneet odotuksista, joiden mukaan valtion avustus olisi johtanut markkinatalouden mukaisiin tuottoihin. Näin ollen komissio katsoo, että kyseessä on edellä mainittujen palvelujen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarkoitettu valtiontuki, josta on ollut etua toiminnasta vastaavalle yhtiölle eli NG:lle.

(213)

Lisäksi komissio katsoo, että valtiontuen osuus on lainan tai takauksen asianmukaisen markkinahinnan ja tässä toimenpiteessä maksetun todellisen hinnan välinen erotus; tuensaajat olivat niin vakavissa vaikeuksissa, etteivät ne olisi saaneet rahoitusta markkinoilta, jolloin tuesta saatu etu vastaa kyseisten toimenpiteiden täyttä määrää.

(214)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että osa toimenpiteestä 2 (NG:n FSZ:lle myöntämät lainat) sekä toimenpiteet 8, 11 ja 15 eivät ole valtiontukea, kun taas toimenpide 1, osa toimenpiteestä 2 (NG:n EWN:lle, MAN:lle, TTI:lle, Camp4Funille, BWN1:lle, BWNB:lle ja BWN2:lle myöntämät lainat) sekä toimenpiteet 3–7, 9 ja 10, 12–14 ja 16–19 ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(215)

Toimenpide 1, osa toimenpiteestä 2 (NG:n EWN:lle, MAN:lle, TTI:lle, Camp4Funille, BWN1:lle, BWNB:lle ja BWN2:lle myöntämät lainat) sekä toimenpiteet 3–7, 9 ja 10, 12–14 ja 16–19, jotka ovat tukea, on myönnetty SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrättyjen ilmoitus- ja lykkäämisvelvoitteiden vastaisesti. Näin ollen komissio katsoo, että nämä toimenpiteet ovat sääntöjenvastaista valtiontukea.

(216)

Siltä osin kuin tietyt toimenpiteet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea, niiden soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava kyseisen artiklan 2 ja 3 kohdissa säädettyjen poikkeusten nojalla.

(217)

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltion vastuulla on ilmoittaa, millä perusteella tuki soveltuu sisämarkkinoille, sekä osoittaa, että kyseiset perusteet pätevät tässä tapauksessa (150).

(218)

Koska toimenpiteet ovat valtiontukea ja koska NG, MSR ja CMHN ovat olleet vaikeuksissa olleita yrityksiä vuodesta 2002, 2007 ja 2008 alkaen, komissio toteaa, että näiden toimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava vain SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja etenkin pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen nojalla. Suuntaviivojen 20 kohdassa todetaan seuraavasti: ”Koska vaikeuksissa olevan yrityksen koko olemassaolo on vaarassa, sitä ei voida pitää sopivana palvelemaan muita poliittisia tavoitteita ennen kuin sen elinkelpoisuus on varmistettu. Sen vuoksi komissio katsoo, että tuki vaikeuksissa oleville yrityksille voi edistää taloudellisen toiminnan kehitystä vaikuttamatta kaupankäyntiin yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla ainoastaan, jos näissä suuntaviivoissa vahvistetut edellytykset täyttyvät.” Toisin kuin Saksa väittää, SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa määrättyä poikkeusta ei voida soveltaa tässä tapauksessa: tuettuja toimintoja ei voida pitää yleistä taloudellista etua koskevina palveluina, koska ne ovat selvästi kaupallisia toimintoja, joita tarjotaan aloilla, joilla käydään kilpailua. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta ei niin ikään voida soveltaa, koska nyt arvioitavilla toimenpiteillä tuettua hanketta ja yrityksiä ei voida pitää tärkeänä hankkeena, joka palvelisi yhteistä eurooppalaista etua, eikä Saksan taloudessa ollut vakavia häiriöitä. Myöskään SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdassa määrättyä poikkeusta ei voida soveltaa, koska tuetut toimet eivät selvästi liity kulttuurin edistämiseen tai kulttuuriperinnön vaalimiseen.

(219)

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa suuntaviivojen pelastamis- ja/tai rakenneuudistustuen oleelliset ehdot (kohdat 3.1 ja 3.2) eivät täyty. Toimenpiteitä ei lopetettu kuuden kuukauden kuluttua, eikä Saksa ilmoittanut rakenneuudistussuunnitelmasta suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että tuki olisi rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, erityisesti siten, että tuensaajan oma rahoitusosuus olisi ollut merkittävä. Viranomaiset eivät toimittaneet myöskään likvidaatiosuunnitelmaa.

(220)

Komissio ei ole löytänyt muita mahdollisia soveltuvuusperusteita toimenpiteille (151). Käsiteltävänä olevassa tapauksessa tuensaajat olivat vaikeuksissa toimenpiteiden myöntämisen aikana, joten muiden kuin pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa määritettyjen soveltuvuusperusteiden soveltaminen ei ole mahdollista.

(221)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että toimenpide 1, osa toimenpiteestä 2 (NG:n EWN:lle, MAN:lle, TTI:lle, Camp4Funille, BWN1:lle, BWNB:lle ja BWN2:lle myöntämät lainat) sekä toimenpiteet 3–7, 9 ja 10, 12–14 ja 16–19 ovat SEUT-sopimuksen vastaisia.

(222)

Perussopimuksen ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissio on toimivaltainen päättämään, että asianomaisen jäsenvaltion on poistettava tuki tai muutettava sitä, jos se on todennut tuen soveltumattomaksi sisämarkkinoille (152). Tuomioistuin on niin ikään johdonmukaisesti katsonut, että jäsenvaltion velvollisuudella kumota komission sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsoma tuki on tarkoitus palauttaa aikaisempi tilanne (153). Unionin tuomioistuin on todennut tässä yhteydessä, että tavoite saavutetaan, kun tuensaaja maksaa takaisin sääntöjenvastaisina tukina myönnetyt määrät ja menettää siten samalla markkinoilla kilpailijoihin verrattuna saamansa edun, minkä seurauksena tuen suorittamista edeltänyt tilanne palautuu (154).

(223)

Oikeuskäytännön mukaisesti asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdassa (155) säädetään, että ”sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta [– –].”

(224)

Nyt käsiteltävänä olevia toimenpiteitä ei SEUT-sopimuksen 108 artiklan vastaisesti ilmoitettu komissiolle, minkä vuoksi niitä on pidettävä sääntöjenvastaisena ja sisämarkkinoille soveltumattomina tukina. Tämän johdosta tuet on perittävä takaisin, jotta markkinoilla ennen tukien myöntämistä vallinnut tilanne palautetaan. Takaisinperinnän olisi koskettava ajanjaksoa, joka alkaa siitä, kun tuen saaja alkoi saada tukea eli tuki saatettiin tuen saajan käyttöön, ja päättyy siihen, kun se on tosiasiallisesti peritty takaisin. Takaisinperittäville summille lasketaan korkoa, jota kertyy siihen saakka, että takaisinperintä on toteutunut kokonaisuudessaan.

(225)

Komissio toteaa, että tietyt tuensaajat (NG, MSR, CMHN, CST (156), IPC) ovat maksukyvyttömyysmenettelyssä (157). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti se, että tuensaaja on maksukyvytön tai konkurssimenettelyssä, ei vaikuta sen velvollisuuteen maksaa sääntöjenvastainen ja sisämarkkinoille soveltumaton tuki takaisin (158). Valtaosassa tapauksia, joihin liittyy maksukyvytön tuensaaja, sääntöjenvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta tukea (korot mukaan luettuina) ei kuitenkaan saada perittyä kokonaan takaisin, koska tuensaajan varat eivät riitä kattamaan kaikkien velkojien saatavia. Siten ennen tukien myöntämistä vallinnutta tilannetta ei useinkaan ole mahdollista palauttaa kokonaan tavalliseen tapaan. Koska takaisinperinnän tavoitteena on viime kädessä lopettaa kilpailun vääristyminen, Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että tuensaajan likvidointia voidaan pitää hyväksyttävänä vaihtoehtona takaisinperinnälle tällaisissa tapauksissa (159). Näin ollen komissio katsoo, että päätös, jolla jäsenvaltio määrätään perimään sääntöjenvastainen ja sisämarkkinoille soveltumaton tuki takaisin tuensaajalta, voidaan katsoa kokonaisuudessaan täytäntöönpannuksi, kun joko tuki on maksettu koko määrältään takaisin tai – osittaisen takaisinmaksun yhteydessä – kun tuen maksuun liittyvä saatava on merkitty saatavaluetteloon asianmukaisesti maksetuksi ja kun yritys on likvidoitu ja sen omaisuuserät myyty markkinaehtojen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että sen toiminta on lakannut lopullisesti. Yleensä on myös varmistettava, ettei kukaan toimija saa enää etua sääntöjenvastaisesta ja sisämarkkinoille soveltumattomasta tuesta sen jälkeen, kun tuensaaja on lopettanut toimintansa.

(226)

Takaisinperintä koskee myös tuensaajia, jotka eivät ole maksukyvyttömyysmenettelyssä (NAG sekä BikeWorld GmbH BWN1:n, BWNB:n ja BWN2:n osalta, koska BWN1 yhdistyi BWNB:hen; ostajayrityksen BWNB:n nimeksi vaihtui BWN2 ja se taas uudelleennimettiin BikeWorld GmbH:ksi).

(227)

Komissio toteaa, että tietyt tuensaajat (EWN, MAN, TTI, Camp4Fun, MIB) eivät ole enää olemassa tämän päätöksen antamisen hetkellä.

(228)

EWN lopetettiin 6 päivänä syyskuuta 2011, MAN 29 päivänä elokuuta 2013 ja Camp4Fun 1 päivänä maaliskuuta 2010. Virallista likvidaatiota ei tehty. Näiden kolmen tuensaajan osalta on havaittavissa taloudellisen toiminnan jatkuvuus niiden (tuensaajina) ja niiden ainoan osakkaan eli NG:n välillä. Koska NG on näiden tuensaajien ainoa osakas, se on vastuussa niiden veloista, myös niistä, jotka johtuvat valtiontuesta. Koska NG on likvidaatiomenettelyssä, on varmistettava, että tuen takaisinmaksuun liittyvä saatava on merkitty asianmukaisesti NG:n saatavaluetteloon ja että NG:n toiminta lakkaa lopullisesti. On myös varmistettava, ettei kukaan toimija saa enää etua sisämarkkinoille soveltumattomasta tuesta sen jälkeen, kun NG on lopettanut toimintansa. Näin ollen komissio katsoo, että koska NG on tuensaajien taloudellisen toiminnan jatkaja, niille myönnetty valtiontuki on perittävä takaisin NG:ltä. Koska NG on sekä tuensaaja että tuensaajien taloudellisen toiminnan jatkaja, valtion on toteutettava takaisinperintä.

(229)

MIB:tä ei likvidoitu vaan se yhdistyi NAG:n kanssa 6 päivänä syyskuuta 2013, eikä sitä siis ole enää olemassa oikeushenkilönä. NAG on MIB:n taloudellisen toiminnan jatkaja Saksan yhtiömuodon muuttamista koskevan lain (”Umwandlungsgesetz”) 2 §:n 1 momentin mukaan, mikä käy ilmi myös Saksan kaupparekisteristä. Koska NAG siis on MIB:n taloudellisen toiminnan jatkaja, sen täytyy maksaa tuki takaisin.

(230)

TTI likvidoitiin Saksan rajavastuuyhtiöitä koskevan lain mukaan 4 päivänä joulukuuta 2007. TTI oli ns. rajavastuuyhtiö (”Gesellschaft mit beschränkter Haftung”). Yhtiö lakkautettiin osakkaiden päätöksellä likvidaatiosta. TTI:n ainoa tarkoitus oli enää likvidaation toteuttaminen. Rajavastuuyhtiöitä koskevan lain 70 §:n mukaan selvittäjän oli ”lopetettava nykyinen liiketoiminta, maksettava lopetetun yhtiön velat, kerättävä saman yhtiön saatavat ja muutettava yhtiön omaisuus rahaksi…”. Loput käteisvarat jaettiin osakkaille. Tuolloin yhtiö oli jo lakkautettu. Saksan mukaan laillista seuraajaa ei ollut taloudellisen toiminnan jatkamisen kannalta, koska käteisvarat jaettiin osakkaille, taloudellista toimintaa ei enää ollut, eikä liiketoimintaa tai velkoja siirretty osakkaille. Lisäksi Saksa totesi, ettei TTI:n omaisuutta myyty tarjousmenettelyssä, koska 12 päivänä maaliskuuta 2004, joka oli TTI:n likvidointimenettelyn aloituspäivä, omaisuutta oli vain 19 777,39 euron tilisaldo, 1 222,01 euron veronpalautukset ja 30,69 euron suuruinen pankkitilin korko. Kun TTI likvidoitiin edellä kuvatun mukaisesti, sen taloudellisen toiminnan jatkajaa ei ollut etenkään siksi ettei kukaan ollut harjoittanut taloudellista toimintaa likvidaation jälkeen, eivätkä osakkaat saaneet TTI:n varoja tai toiminnallisia osia siitä, vaan vain hyvin pienen summan käteistä. Tämän perusteella ja koska myöskään TTI:n liiketoimintaa ei siirretty kenellekään, komissio katsoo, ettei käsiteltävästä toimenpiteestä peräisin olevaa valtiontukea siirretty kenellekään muulle. Kun yhtiö on likvidoitu kokonaan, takaisinperintä on perusteeton, koska tuensaajaa ei ole enää olemassa eikä sillä ole taloudellisen toiminnan jatkajaa.

(231)

Jos komissio tekee kielteisen päätöksen yritykselle myönnetyn sisämarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinperinnästä SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti, on kyseisen jäsenvaltion perittävä takaisin sisämarkkinoille soveltumaton tuki. Takaisinperintävelvollisuus voidaan ulottaa myös sellaiseen uuteen yhtiöön, jolle kyseinen yhtiö on luovuttanut tai myynyt osan omaisuuseristään, jos luovutuksen tai kaupan rakenteen johdosta voidaan päätellä, että näiden kahden yhtiön välillä on taloudellinen jatkuvuus. Ostajan kannalta valtiontukea voisi olla myös se, jos omaisuuserät myydään niiden markkina-arvoa pienempään hintaan (vaikka taloudellista jatkuvuutta ei olisikaan).

(232)

Päättäessään, onko kyseessä valtiontuki, josta omaisuuserien ostaja(t) on (ovat) saaneet etua, komission on varmistettava, että a) omaisuuserät on myyty niiden markkinahinnalla ja b) muut jäljempänä esitetyt kriteerit täyttyvät.

(233)

Tuomioistuimen asiassa Italia ja SIM 2 v. komissio (160), antamassa tuomiossa, johon komission yhtiöitä Olympic Airlines, Alitalia ja SERNAM (161) koskevat päätökset perustuivat, todettiin, että arvio taloudellisen toiminnan jatkuvuudesta ”vanhan” tahon ja uusien rakenteiden välillä perustuu joukkoon indikaattoreita. Huomioon voidaan ottaa seuraavat seikat: myytyjen omaisuuserien laajuus (varat ja velat, työntekijöiden siirtyminen, omaisuus kokonaisuudessaan), myyntihinta, ostajan tai ostajien henkilöllisyys, kaupan ajoitus (alustavan arvion aloittamisen, muodollisen tutkintamenettelyn vai lopullisen päätöksen jälkeen) sekä toimenpiteen taloudelliset perustelut. Tuomioistuin vahvisti nämä indikaattorit 28 päivänä maaliskuuta 2012 tekemässään päätöksessä asiassa Ryanair v. komissio (162), jolla Alitalia-päätös vahvistettiin.

(234)

Komissio toteaa, että Capricornille siirtyneet omaisuuserät edustavat kaikkia NG:n, MSR:n ja CMHN:n, jotka olivat maksukyvyttömiä, omaisuuseriä, ja ne liittyvät näiden yritysten päätoimintoihin. Komission mukaan NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuserät pilkottiin tarjousmenettelyssä kuitenkin 11 yksittäiseen omaisuuskokonaisuuteen ja kaikki tarjoajat saattoivat tehdä tarjouksen yksittäisten omaisuuserien lisäksi myös yhdestä, useasta tai kaikista omaisuuskokonaisuuksista (ks. 2.5 jakso). Näiden kokonaisuuksien muodostamisperusteet olivat seuraavat: omaisuuserien oletettu taloudellinen käytettävyys, sijoittajien oletettu kiinnostus sekä omaisuuserien erottelusta koituvat kustannukset. Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät eivät määrittäneet ehtoja omaisuuserien tulevalle käytölle. Komissio toteaa, että päätöksen kaikkien omaisuuserien myymisestä yhdelle yritykselle tekivät markkinat eli taloudelliset toimijat, jotka tekivät tarjouksen omaisuuseristä, eivät siis maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät tai Saksa. Kaikilla tarjoajilla oli mahdollisuus tehdä tarjous esimerkiksi yhdestä yhteensä 11 yksittäisestä omaisuuskokonaisuudesta, kaikista niistä tai vain tietyistä omaisuuseristä. Markkinoista johtuvista syistä yksittäisiä omaisuuseriä tai omaisuuskokonaisuuksia koskevien tarjousten arvo ei yltänyt kaikista omaisuuseristä tehdyn suurimman tarjouksen arvoon. Tämä vaikuttaa johtuvan eri omaisuuskokonaisuuksien keskinäisriippuvuudesta: ilman kilpa-ajorataa hotellit eivät ole kannattavia; ilman hotelleja kilpa-ajoradan kannattava hyödyntäminen siten, että se sisältäisi myös ammattikilpa-ajoja, rockkonsertteja sekä muita suurelle alueelle kohdistuvia toimintoja, olisi hankalampaa.

(235)

Työntekijöiden osalta tarjouspyyntöasiakirjat tai myyntisopimus eivät sisällä erityisiä velvoitteita, kuten työllistämistakuuta tai työsopimusten siirtoa uudelle omistajalle, sen lisäksi, mitä asiaankuuluva kansallinen lainsäädäntö edellyttää. Saksan lain mukaan työntekijät siirtyvät automaattisesti omaisuuserien ostajalle. Saksan työtuomioistuimen oikeuskäytännön (163) mukaan maksukyvyttömyyden yhteydessä ostaja voi kuitenkin pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjää päättämään työsopimukset. Tällöin ostaja voisi periaatteessa tehdä uuden päätöksen siitä, kuinka monelle työntekijälle se tarjoaisi työtä. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa – jotta ostettuihin omaisuuseriin liittyvä taloudellinen toiminta saataisiin kannattavaksi – Capricorn arvioi tarpeensa (jotta sen toiminnot olisivat kannattavia) ja päätti, ettei se palkkaa myyjien kaikkia työntekijöitä vaan vain 85 prosenttia heistä eli 253 työntekijää yhteensä 297 työntekijästä tammikuun 1 päivästä 2015 alkaen (päivä, jolloin Capricorn alkaa harjoittaa liiketoimintaa ostamillaan omaisuuserillä). Koska Capricornilla oli oikeus tehdä riippumaton päätös nykyisten työntekijöiden palkkaamisesta tai palkkaamatta jättämisestä, nykyisten työntekijöiden palkkaamisen vahvistaminen ei tarkoita taloudellisen toiminnan jatkuvuutta. Lisäksi hallinnon ja henkilöstön rakenne on tarkoitus uudistaa kokonaan vuonna 2014.

(236)

Lisäksi komissio toteaa, että suurin osa liiketoiminnan harjoittamisen kannalta merkittävistä tapahtumien järjestämissopimuksista päättyy kauden 2014 jälkeen. Uudet sopimukset asiakkaiden ja toimittajien kanssa tammikuun 1 päivänä 2015 alkavalle kaudelle neuvottelee ja tekee ostajan perustama liiketoimintaa harjoittava yhtiö. Neuvotteluja käydään myös uusien sopimuskumppaneiden kanssa. Capricorn suunnittelee järjestävänsä lukuisia tapahtumia itse sen sijaan, että se vuokraisi kilpa-ajoradan ulkopuolisille järjestäjille.

(237)

Komissio toteaa, että Capricornin toteuttamien toimintojen laajuus eroaa huomattavasti Nürburgring-ryhmän toimintojen laajuudesta, kuten jäljempänä osoitetaan (katso etenkin 6.1.5 kohta).

(238)

Taloudellisen toiminnan jatkuvuuden välttämiseksi tarjousmenettelyyn kuuluvat omaisuuserät on myytävä markkinahinnalla.

(239)

Markkinahinta on se hinta, jonka markkinatalouden ehdoin toimiva yksityinen sijoittaja voisi asettaa (164).

(240)

Saksa on myynyt omaisuuserät avoimessa, syrjimättömässä ja ilman ehtoja järjestetyssä tarjousmenettelyssä suurimman tarjouksen tehneelle ja vahvistuksen rahoituksestaan toimittaneelle tarjoajalle.

(241)

Ensinnäkään Nürburgringin omaisuuseriä koskeva kiinnostuksenilmaisupyyntö ei sisältänyt minkäänlaisia rajoituksia siitä, mitkä tahot voisivat tehdä tarjouksia, joten mikä tahansa taho saattoi tehdä tarjouksen tarjousmenettelyssä.

(242)

Toiseksi avoimuusperiaatteen osalta myyjät antoivat kaikille tarjoajille tarpeeksi aikaa ja kaikki tarvittavat ja yksityiskohtaiset tiedot, jotta ne pystyivät arvioimaan omaisuuserät asianmukaisesti. KPMG lähetti kiinnostuneille sijoittajille 17 päivänä lokakuuta 2013 kirjeen, jonka otsikko oli ”RING-hanke – lopullisen tarjouksen toimittamismenettely”. Kirjeen mukaan niille tarjoajille, jotka toimittavat todisteen varmasta rahoituksesta niiden suuntaa-antavissa tarjouksissa olleelle hinnalle, annettaisiin käyttöoikeudet sähköiseen datahuoneeseen, ne voisivat osallistua kokoukseen NBG:n johdon kanssa ja niillä olisi mahdollisuus osallistua jäsenneltyyn kysymys ja vastaus -menettelyyn. Sen sijaan ne tarjoajat, jotka eivät toimita edellä mainittua vahvistusta ja todistetta tarvittavasta rahoituksesta, saisivat vain rajoitetun käyttöoikeuden sähköiseen datahuoneeseen ja myyjien taloudelliseen katsaukseen, ja niillä olisi mahdollisuus tavata taloudellisen katsauksen laatineen työryhmän jäseniä, osallistua paikan päälle myyntikohteeseen tehtävään vierailuun sekä osallistua omaisuuserien ostosopimusluonnosta koskeviin keskusteluihin.

(243)

Lisäksi myyjien (KPMG) ja kaikkien tarjoajien välillä, jotka hyväksyttiin tarjousmenettelyn kuhunkin vaiheeseen, pidettiin koko ajan yhteyttä, jotta tarjoajat saisivat kaikki oleelliset tiedot ja selvennykset. Näitä koskevia kirjeitä ja sähköpostiviestejä vaihdettiin ajalla heinäkuu 2013 – huhtikuu 2014. Tarjoajille annettiin vastaukset niiden kysymyksiin tai väitteisiin sekä kaikki tiedot tarjousmenettelyn seuraavista vaiheista. KPMG lähetti tarjoajille seuraavat kirjeet ja sähköpostiviestit: a) 19 päivänä heinäkuuta 2013 päivätty kirje, jossa tarjoajille ilmoitettiin suuntaa-antavan tarjouksen tekemiseen liittyvistä menettelyistä; b) 12 päivänä syyskuuta 2013 päivätty kirje, jossa tarjoajille ilmoitettiin suuntaa-antavien tarjousten määräajan pidentämisestä; c) 19 päivänä syyskuuta 2013 päivätty sähköpostiviesti, jossa yhdelle tarjoajalle (ADAC) annettiin päivitetyt tiedot Nürburgringin taloudellisesta tuloksesta; d) 17 päivänä lokakuuta 2013 päivätty kirje, jossa yhdelle tarjoajalle [tarjoaja 3] ilmoitettiin lopullisen tarjouksen tekemiseen liittyvistä menettelyistä; e) 28 päivänä lokakuuta 2013 päivätty sähköpostiviesti, jossa yhdelle tarjoajalle ([tarjoaja 2]) ilmoitettiin sidosryhmien kanssa pidettävien kokousten alustavista ajankohdista; f) 3 päivänä joulukuuta 2013 päivätty kirje, jossa yhdelle tarjoajalle ([…]) ilmoitettiin, ettei sen suuntaa-antavaa tarjousta oteta enää huomioon, koska kyseistä tarjousta tukeneet osapuolet olivat vetäytyneet hankkeesta eikä vaihtoehtoisia rahoituskumppaneita ollut esitetty, joten tarjouksen rahoitusta ei pidetty vahvistettuna ja tarjouksen hyväksymisen todennäköisyyttä pidettiin liian pienenä; g) 11 päivänä joulukuuta 2013 päivätty kirje, jossa yhdelle tarjoajalle ([…]) annettiin kattavat ja tarkat selvitykset huolenaiheista ja väitteistä, joita tarjoaja oli esittänyt 9 päivänä joulukuuta 2013 päivätyssä kirjeessään (kaksi päivää aikaisemmin); h) 18 päivänä joulukuuta 2013 päivätty kirje, jossa yhdelle tarjoajalle ([tarjoaja 3]) annettiin kattavat ja tarkat selvitykset huolenaiheista ja väitteistä, joita tarjoaja oli esittänyt 11 päivänä joulukuuta 2013 päivätyssä kirjeessään (seitsemän päivää aikaisemmin); i) 18 päivänä helmikuuta 2014 päivätty sähköpostiviesti, jossa yhdeltä tarjoajalta ([tarjoaja 3]) pyydettiin tiettyjä selvityksiä ja vahvistuksia sen lopullisesta tarjouksesta, jonka se oli toimittanut sähköpostitse 17 päivänä helmikuuta 2014 (päivää aikaisemmin); tarjoajaa pyydettiin etenkin toimittamaan todisteet sitovasta rahoitussitoumuksestaan, esimerkiksi sitovaa rahoitussitoumusta koskevan kirjeen, jotta saataisiin tarkempia tietoja siitä, missä ajassa tarjoajan oli määrä hankkia loput rahoitussitoumukset, ja arvio toimitetun tarjouksen viimeistelyyn tarvittavasta ajasta sen kauppaehtojen kannalta; ja j) 9 päivänä huhtikuuta 2014 päivätty sähköpostiviesti, jossa yhdelle tarjoajalle ([tarjoaja 3]) ilmoitettiin, ettei KPMG ollut vielä saanut tarkempia tietoja tarjoajan suunnittelemasta rahoitusrakenteesta tai kolmantena osapuolena olevan rahoituslähteen kirjallista vahvistusta sille, että se tukee tarjoajan tarjousta, vastauksena tarjoajan sähköpostiviestiin, joka oli päivätty 2 päivänä huhtikuuta 2014 (seitsemän päivää aikaisemmin).

(244)

Kolmanneksi Saksan toimittamat todisteet osoittavat, ettei tarjoajia syrjitty tarjouskilpailun missään vaiheessa. Kuten edeltä johdanto-osan 235 kappaleesta käy ilmi, kaikki tarjoajat saivat tietoa ja selvennyksiä tarjoajien valintakriteereistä, säännöistä ja menettelyistä, suuntaa-antavien ja lopullisten tarjousten toimittamisen määräajoista, niiden pidentämisestä, Nürburgringin taloudellisesta tilanteesta sekä tarjoajien suuntaa-antavista tai lopullisista tarjouksista puuttuvista osista. Myös tarjoajien mahdollisiin tiedusteluihin vastattiin. Samalla myöskään tarjoajia, jotka täyttivät tarjoajien valintakriteerit etenkin siltä osin, että ne toimittivat ulkopuolisilta rahoituskumppaneilta vahvistuksen tarjousten rahoituksesta, ei suljettu pois neuvotteluista. Komissio toteaa myös, ettei kenenkään tarjoajan kanssa käyty yksityisiä neuvotteluja, vaan neuvotteluja käytiin järkevissä aikarajoissa myös niiden tarjoajien kanssa, jotka eivät olleet toimittaneet edellä mainittua vahvistusta niiden lopullisten tarjousten rahoituksesta, jotta ne toimittaisivat kyseisen rahoitusvahvistuksen myöhemmin.

(245)

Kuten edellä johdanto-osan 54 kappaleessa on kuvattu, myyntisopimus sisältää lisäksi lausekkeen, jonka mukaan osapuolilla on velvollisuus panna sopimus toimeen vain, jos 1) jos komissio tekee kannekelvottoman päätöksen, jonka mukaan sen paremmin ostaja kuin sen liiketoimintaa harjoittava yhtiökään eivät ole arvioitavana olevan ja mahdollisesti takaisinperittävän tuen kannalta tuensaajia, 2a) joko komission päätökseen kohdistuvan kanteen nostaminen on viivästynyt ja määräaika on umpeutunut ilman muutoksenhakupyyntöä, tai 2b) jos muutoksenhakupyyntö on tehty, on toimitettu komission päätöksen vahvistava oikeusistuimen tuomio, joka ei ole kannekelpoinen. Saksa on selittänyt, että tämä lauseke johtui tarjoajien haluttomuudesta ottaa riski joutua vastuuseen valtiontuen takaisinperinnästä ja että myyjät hyväksyivät lausekkeen, jotta omaisuuserät saataisiin myytyä, ja että myyjät kertoivat jo tarjousmenettelyn alussa olevansa valmiita keskustelemaan valtiontukimenettelyn seurauksista tarjoajien kanssa, mikä on mainittu myös ensimmäisessä omaisuuserien ostosopimuksessa (165). Lisäksi Saksa on todennut, että komission päätös Nürburgringiä koskevasta valtiontuesta oli ehtona Capricornin, [tarjoajan 2] ja [tarjoajan 3] omaisuuserien ostosopimukseen tekemissä korjauksissa.

(246)

Neljänneksi oikeudellisesta kehyksestä johtuvia rajoituksia lukuun ottamatta tarjoajille ei asetettu ehtoja, kuten on selvästi mainittu tarjoajille tarkoitetussa kiinnostuksenilmaisupyynnössä ja lukuisissa KPMG:n tarjoajille lähettämissä kirjeissä.

(247)

Näin ollen tässä valintamenettelyssä on varmistettu riittävästi, että ostajalle myytyjen omaisuuserien hinta vastaa markkinahintaa. Komission päätelmä on, että omaisuuserät on myyty markkinahintaan, koska ne on myyty avoimessa ja syrjimättömässä tarjousmenettelyssä ilman ehtoja tarjoajalle, joka teki suurimman tarjouksen ja toimitti vahvistuksen rahoituksestaan.

(248)

Komission on selvitettävä, ettei omaisuuserien uudella omistajalla ole yhteyttä NG:hen, MSR:ään ja CMHN:ään sen välttämiseksi, ettei uusi omistaja joudu vastuuseen sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen mahdollisesta takaisinperinnästä.

(249)

Capricorn on taho, jolla ei ole yhtiöoikeuteen perustuvaa tai henkilökohtaista suoraa tai epäsuoraa yhteyttä NG:hen, MSR:ään, CMHN:ään tai niiden osakkaisiin tai Nürburgringin edellisiin vuokralaisiin. Nürburgring-ryhmän ja sen osakkaiden saati uuden omistajan ja sen osakkaiden välillä ei ole yhteyttä.

(250)

Näin ollen komissio katsoo, että ostaja on NG:stä, MSR:stä ja CMHN:stä riippumaton taho.

(251)

Komission on arvioitava, voiko tarjousmenettelyn ajankohta johtaa siihen, että komission päätös sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperinnästä kierrettäisiin.

(252)

Tältä osin komissio toteaa, että sen jälkeen kun päätutkintaa oli laajennettu toimenpiteisiin, jotka oli ilmoitettu komissiolle pelastamistukena, toimivaltainen paikallinen tuomioistuin aloitti maksukyvyttömyysmenettelyn ja nimitti maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät vuonna 2012. Selvittäjät aloittivat omaisuuserien myynnin toukokuussa 2013, ennen kuin komissio oli antanut päätöstä muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä. Koska ostaja vaatii, että siirto tehdään vasta, kun saatavilla on kannekelvoton lopullinen komission päätös, myyntisopimus tulee voimaan ja maksukyvyttömyysmenettely päätetään vasta sitten, kun tämä päätös, jossa määrätään takaisinperinnästä, on annettu. Hinnan ensimmäinen erä maksettiin ennen tämän päätöksen antamista. Myyntisopimuksen mukaan omaisuuserien siirto tulee voimaan sinä päivänä, kun tästä päätöksestä tulee kannekelvoton.

(253)

Tässä tapauksessa komissio katsoo, ettei se, että myynnin aloittivat toimivaltaisen paikallisen tuomioistuimen nimittämät maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät ja että päätös omaisuuserien siirrosta on tehty ennen tämän päätöksen antamista, viittaa niin selvästi taloudellisen toiminnan jatkuvuuteen kuin jos päätöksen myynnistä olisivat tehneet tuensaajat itse tai jos myyntiprosessi olisi aloitettu vasta tämän päätöksen antamisen jälkeen.

(254)

Taloudelliset perustelut -kriteerillä on tarkoitus arvioida, hyödyntääkö omaisuuserien ostaja niitä samalla tavalla kuin aiempi omistaja vai käyttääkö se niitä erilaisen toiminnan tai strategian toteuttamiseen.

(255)

Komissio katsoo, että uudella omistajalla on kuitenkin mahdollisuus hallinnoida toimintaansa erilaisissa toimintaolosuhteissa kuin NG, MSR ja CMHN ja soveltaa omaa liiketoimintamalliaan.

(256)

Myyjien liiketoimintamalli ei siirry ostajalle. Kahta nykyistä kilpa-ajorataa (Grand Prix -rataa ja pohjoisrataa) käytetään tulevaisuudessa […], mikä mahdollistaa […]. Tätä varten Capricorn aikoo rakentaa lisäpalveluja ja varustaa […]. Osa Nürburgring 2009 -hankkeen osassa II rakennettuja palveluja lakkautetaan (esimerkiksi […]). Ring racer myydään. Ring card -maksujärjestelmästä luovutaan. Ring boulevardilla […].

(257)

Ostajan suunnitelmien mukaan Nürburgring muutetaan matkailukohteesta teknologiaklusteriksi ja teollisuuskeskittymäksi. […] on määrä tulla yksi kilpa-ajoratojen ydintoiminnoista. Lisäksi […] on tarkoitus kehittää. […] on määrä […] parantaa Nürburgringillä. Ostaja aikoo olla aktiivisempi […].

(258)

Omaisuuserien ostaja ei siis aio käyttää niitä samalla tavalla kuin maksukyvyttömät yritykset. Sen sijaan Capricorn aikoo liittää ostetut omaisuuserät omaan liiketoimintastrategiaansa ja luoda näin synergiaetuja, mihin myös sen kiinnostus ostaa omaisuuserät perustuu. Nykyiseen toimintamalliin verrattuna Capricorn on kehittänyt uuden tavan hyödyntää omaisuuseriä. Lisäksi joihinkin omaisuuseriin liittyvä liiketoiminta on ollut rakenteellisesti tappiollista, ja sen osalta uudelleenjärjestely ja optimointi olisivat mahdollisesti tarpeen.

(259)

Edellä mainitut seikat osoittavat, että Capricornin tarjouksen taloudelliset perustelut eivät liity Nürburgring-ryhmän taloudellisen toiminnan jatkamiseen, vaan tiettyjen omaisuuserien ja osan Nürburgring-ryhmän työntekijöiden liittämiseen uuteen ryhmään, joka toimii omien taloudellisten perustelujensa mukaisesti.

(260)

Näin ollen komission päätelmä on, että toimenpiteen taloudellisina perusteluina on se, että uusi omistaja käyttää NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuseriä eri olosuhteissa eikä jatka näiden yritysten strategian noudattamista.

(261)

Omaisuuserät on myyty markkinahintaan avoimessa ja syrjimättömässä tarjousmenettelyssä ilman ehtoja tarjoajalle, jonka tarjous oli suurin ja joka toimitti vahvistuksen rahoituksestaan. Saksa on ilmoittanut komissiolle, ettei ostajalla ole taloudellista tai yhtiöoikeuteen perustuvaa yhteyttä NG:hen, MSR:ään tai CMHN:ään. Päätös myynnistä tehtiin ennen muodolliseen tutkintamenettelyyn liittyvää mahdollista kielteistä komission päätöstä. Uusi omistaja käyttää omaisuuseriä siis eri olosuhteissa ja eri liiketoimintamallin mukaisesti kuin NG, MSR ja CMHN, ja ostajan toimintojen laajuus on hyvin erilainen verrattuna Nürburgring-ryhmän toimintojen laajuuteen.

(262)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei NG:n, MSR:n ja CMHN:n sekä Capricornin, omaisuuserien ostajan tai sen liiketoiminnan harjoittamisesta vastaavan yrityksen välillä ole kyse taloudellisen toiminnan jatkuvuudesta, eivätkä viimeksi mainitut ole vastuussa mahdollisesta valtiontuen takaisinperinnästä tuensaajilta.

(263)

Myyjien ja Capricornin välisessä myyntisopimuksessa on ehto, jonka mukaan Nürburgringin omaisuuserien myynti on lopullinen vasta, kun saatavilla on kannekelvoton komission päätös, jonka mukaan tukea ei peritä takaisin omaisuuden ostajalta. Edellä johdanto-osan 56 kappaleessa kuvatun mukaisesti jos vuoden 2015 alussa ei ole saatavilla komission päätöstä, joka ei ole kannekelpoinen, myydyt omaisuuserät siirretään ennen tammikuun 1 päivää 2015 uuteen yhtiöön, jossa omistaja omistaa 95,1 prosenttia osakkeista ja 4,9 prosenttia omistaa riippumaton uskottu mies. Uskottu mies toimii velkojien etujen mukaisesti eikä maksukyvyttömien valtiontuen tuensaajien etujen mukaisesti, mutta se ei ota vastaan ohjeita velkojilta. Lisäksi uusi yhtiö ja liiketoimintaa harjoittava yhtiö tekevät vuokraussopimuksen, joka päättyy myyntisopimuksen voimaantulopäivänä. Liiketoimintaa harjoittava yhtiö harjoittaa toimintaansa omalla nimellään oman liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti, ja se valitsee työntekijänsä itse. Liiketoimintaa harjoittava yhtiö maksaa uudelle yhtiölle vuotuista vuokraa yhteensä [4,6–5,1] miljoonaa euroa, joka siirretään Nürburgring-yhtiöiden selvitystilan alaisiin varoihin (kaikki maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevaan omaisuuteen liittyvät maksetut maksut siirretään selvittäjien varainhoitotileille, jotta ne voidaan jakaa velkojille). Kun komission päätös tulee voimaan, uskottu mies siirtää kaikki uuden yhtiön osakkeensa ostajalle. Toisaalta jos ostaja ei täytä sopimusperusteisia maksuvelvoitteitaan, uskottu mies voi myydä omaisuuserät. Jos komission päätös kumotaan, omaisuuserät palautetaan maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjille, jotta ne voidaan myydä välittömästi, koska Saksan maksukyvyttömyysmenettelyn mukainen likvidointivelvoite pysyy voimassa myös tällaisessa tapauksessa. Uusi yhtiö ei voi jatkaa Nürburgring-yhtiöiden liiketoimintaa.

(264)

Komissio toteaa, että tämän menettelytavan mukaan

(265)

Lisäksi komissio toteaa, että muiden tarjousmenettelyn viimeiseen vaiheeseen tai lähes siihen päässeiden tarjoajien tarjouksissa oli samanlaisia ehtoja (166). Edellä esitetyn perusteella komission päätelmä on, ettei tähän tapaukseen liity tarkoitusta kiertää takaisinperintää tai sen riskiä ja että kyseinen menettelytapa on tarkoitettu vain liiketoiminnan asianmukaiseen likvidointiin.

(266)

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien ja kantelijoiden 1–4 toimittamien tietojen pohjalta komissio ei pidä kantelijan 1 ja kantelijan 2 esittämiä väitteitä perusteltuina. Nürburgringin varat jaettiin yhteentoista yksittäiseen omaisuuserään. Selvittäjien ja kantelijoiden 1–4 toimittamien tietojen mukaan komissio on todennut, että tarjoajat saattoivat tehdä avoimessa ja syrjimättömässä valintamenettelyssä tarjouksia yhdestä, useammasta tai kaikista omaisuuseristä. Edes se, että kaikki omaisuuserät myytiin lopulta Capricornille, koska se oli suurimman tarjouksen tehnyt ja vahvistuksen rahoituksestaan toimittanut ostaja, ei sinänsä ole osoitus taloudellisen toiminnan jatkuvuudesta (ks. edellä 6.2.7 kohta). Lisäksi komissio olettaa, että kantelijan 1 ja kantelijan 2 tavoitteena oli välttää kilpa-ajoradan siirtyminen yksityisen sijoittajan omistukseen.

(267)

Tarjoajille, jotka tekivät tarjouksen vain yksittäisistä omaisuuseristä, kuten kantelija 2, ei ilmoitettu siitä, että sitovien tarjousten toimittamisen määräaikaa oli jatkettu helmikuun 17 päivään 2014 saakka, koska niiden suuntaa-antavia tarjouksia ei hyväksytty valintamenettelyn toiseen vaiheeseen, sillä tarjottu hinta oli alhainen. Komissio ei pidä tätä kuitenkaan avoimuuden periaatteen vastaisena, koska näille tarjoajille oli ilmoitettu, että ne voisivat korottaa suuntaa-antavaa tarjoustaan milloin tahansa ennen sopimuksen tekemistä, ja jos ne olisivat korottaneet tarjoustaan, voidaan olettaa, että maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät olisivat ilmoittaneet niille kyseisen määräajan pidentämisestä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti.

(268)

Komissio katsoo, että on järkevää ja tehokasta, että vain riittävän suuren tarjouksen tehneille tarjoajille toimitettiin yksityiskohtaiset tiedot omaisuuseristä (joiden perusteella ne saattoivat esimerkiksi arvioida tulevien investointien tarpeen). Tarjoajille eri vaiheissa annettujen tietojen osalta komissio katsoo, että tarjoajille toimitettiin riittävästi tietoa, jotta ne pystyivät tekemään tarjouksensa. Tämän lisäksi kantelijat 1 ja 2 eivät ole määritelleet konkreettisesti, mikä olisi sellainen tieto, joka olisi estänyt niitä tekemästä tarjousta.

(269)

Väitteestä, jonka mukaan tarjousasiakirjoissa olisi viitattu pitkäaikaisiin sopimussuhteisiin, komissio toteaa, että tässä tapauksessa, kun kyse on liiketoimintakaupasta, työ- ja vuokraussopimukset siirtyvät vain lakisääteisissä tapauksissa, että tapahtumien järjestämissopimukset voidaan periaatteessa säilyttää, jos molemmat sopimusosapuolet hyväksyvät sen ja että jälkimmäisillä sopimuksilla ei välttämättä ole suurta taloudellista merkitystä liiketoimintakaupassa. Siitä, myönnettiinkö uutta tukea NBG:n toiminnan kautta, komissio toteaa, että maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät perustivat NBG:n väliaikaiseksi ratkaisuksi vuoden 2014 loppuun saakka vain sitä varten, että omaisuuseriä pystyttiin käyttämään maksukyvyttömyys- ja tarjousmenettelyissä. Liiketoiminnan harjoittaminen maksukyvyttömän yrityksen väliaikaisen tytäryhtiön kautta maksukyvyttömyysmenettelyn aikana on kansallisen lain mukaan sallittu, eikä sitä voi kieltää maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjiltä. Tässä tapauksessa selvittäjät perustelivat NBG:n olemassaoloa NG:n, MSR:n ja CMHN:n kannalta taloudellisin syin, koska selvittäjien mukaan NBG:n perustaminen lisäsi NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuserien arvoa ja siten myös likvidoitavaa omaisuutta. Komissio ottaa kuitenkin huomioon myös NBG:n perustamisolosuhteet, eli sen, että se on tuensaajien NG, MSR ja CMHN tytäryhtiö, ja koska se on saanut myös niiden varat ja velat, se on niiden taloudellisen toiminnan jatkaja, koska se on saanut varat ja velat vastikkeetta eikä tarjouskilpailun tai arviointiraportin perusteella, työllistää samat työntekijät kuin ne ja jatkaa niiden liiketoimintaa. Tämän perusteella komissio katsoo, että NBG:n sekä tuensaajien NG, MSR ja CMHN välillä on taloudellisen toiminnan jatkuvuus, joten kaikki sisämarkkinoille soveltumaton tuki, joka on myönnetty NG:lle, MSR:lle ja CMHN:lle, on perittävä takaisin myös NBG:ltä.

(270)

Lisäksi komissio katsoo, että myös NBG:n ja ammattiliitto ver.din välinen sopimus tehtiin, jotta NBG voisi harjoittaa liiketoimintaa omaisuuserien myyntiin saakka eikä Nürburgringin taloudellisen toiminnan jatkamiseksi myynnin jälkeen. Työsopimukset on siirretty NBG:ltä Capricornille Saksan työlainsäädännön nojalla, ei siis ammattiliiton kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Koska myyjien ja Capricornin välillä kyse ei ole taloudellisen toiminnan jatkamisesta, komission mielestä oleellista on vain se, että Capricorn voi päättää oman harkintansa perusteella, mitkä NBG:n työsopimukset eivät siirry sille, ja että Capricorn aikoo jättää 20 prosenttia näistä sopimuksista ottamatta.

(271)

Näin ollen komissio hylkää kantelijoiden 1 ja 2 tekemät kantelut perusteettomina, koska kyseiset omaisuuserät on myyty suurimman tarjouksen tehneelle ja vahvistuksen rahoituksestaan toimittaneelle tarjoajalle avoimessa ja syrjimättömässä tarjousmenettelyssä ilman ehtoja.

(272)

Komissio toteaa, ettei kantelijan 3 suuntaa-antavaan eikä lopulliseen tarjoukseen sisältynyt vahvistusta rahoituksesta. Kantelija 3 ilmoitti tästä myyjille kirjeillä, jotka oli päivätty 17 päivänä lokakuuta 2013, 11, 17 ja 18 päivänä joulukuuta 2013, sekä sähköpostiviesteillä, jotka oli päivätty 18 päivänä helmikuuta 2014 ja 9 päivänä huhtikuuta 2014. Kantelija 3 ei toimittanut vahvistusta tarjouksensa rahoituksesta siihen mennessä, kun velkojainkokous teki myyntisopimuksen 11 päivänä maaliskuuta 2014, eikä sen jälkeenkään. Vahvistus olisi ollut myyjille peruste olla tekemättä sopimusta jommankumman sellaisen tarjoajan kanssa, joka oli toimittanut vahvistuksen rahoituksesta, vaan odottaa rahoituksen vahvistusta kantelijalta 3. Tässä yhteydessä on viitattava erityisesti seuraaviin seikkoihin: a) 21 päivänä helmikuuta 2014 päivätyssä sähköpostiviestissään kantelija 3 toteaa luottavansa siihen, että se saa kaikki sitovat rahoitussopimukset 2–5 seuraavan viikon kuluessa; b) 11 päivänä maaliskuuta 2014 päivätyssä kirjeessään kantelija 3 ilmoitti voivansa toimittaa kaikki sitovat rahoitussopimukset 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä; ja c) 31 päivänä maaliskuuta 2014 päivätyssä allekirjoittamattomassa investointipankin ja konsulttiyrityksen […] kirjeessä, jonka kantelija 3 toimitti KPMG:lle 2 päivänä huhtikuuta 2014, todetaan, että yksi mahdollinen sijoittaja myöntää kantelijalle 3 […] miljoonaa euroa rahoitusta Nürburgringin omaisuuserien ostamista varten; rahoituksen ehtona oli kuitenkin kaikkien osapuolten hyväksymä yritystarkastus sekä lopullisten asiakirjojen laatiminen ja toimittaminen. Mahdollista ostajaa ei mainittu kirjeessä nimeltä. Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, ettei kantelija 3 toimittanut myyjille tietyn rahoituskumppanin suoraa sitoumusta Nürburgringin omaisuuserien ostamista varten edes sen jälkeen, kun ne oli päätetty myydä Capricornille. Sen sijaan kantelija 3 toimitti myyjille seuraavat asiakirjat: a) lopullinen tarjous, jossa viitattiin 30 miljoonan euron sitoumukseen mutta joka ei sisältänyt siitä mitään todistetta, esimerkiksi tietyn rahoituskumppanin laatimaa sitovaa rahoitussitoumusta, eikä tarjous ei sisältänyt myöskään tarkkoja tietoja siitä, missä ajassa kantelija 3 oletti saavansa loput rahoitussitoumukset ja voivansa viimeistellä tarjouksen kauppaehtojen osalta; b) allekirjoittamaton kirje, jossa viitataan nimettömän sijoittajan rahoitukseen, jonka ehtona oli yritystarkastuksen hyväksyttävä lopputulos ja lopullisten asiakirjojen laatiminen, jäljempänä ’31 päivänä maaliskuuta 2014 päivätty […] kirje’). Lisäksi komissio toteaa, ettei ole todistetta siitä, että 26 päivänä maaliskuuta 2014 päivättyä Jupiter Financial Groupin väitettyä rahoitussitoumusta olisi koskaan toimitettu myyjille. Komissio toteaa myös, etteivät myyjät pidentäneet kantelijan 3 tarjouksen rahoituksen vahvistuksen toimittamisen määräaikaa, koska oli varsin mahdollista, että [tarjoaja 2] peruuttaisi tarjouksensa, jos määräaikaa pidennettäisiin. Esimerkiksi 13 päivänä tammikuuta 2014 päivätyssä sähköpostiviestissä, jonka [tarjoajan 2] edustaja lähetti KPMG:lle, [tarjoaja 2] ilmoitti, että kaikki myyntiin liittyvät vaatimukset olisi täytettävä ennen 3 päivää huhtikuuta 2014, muuten [tarjoaja 2] vetäytyisi tarjousmenettelystä. Lisäksi myyjät katsoivat, että omaisuuserien arvo voisi laskea myöhemmin, koska ostajan vaikutus vuoden 2014 kauden liiketoimintaan vähenisi ja koska vuoden 2015 sopimuksista olisi alettava neuvotella pian. Komissio korostaa, ettei kantelijaa 3 estetty toimittamasta rahoituksen vahvistusta sen vahvistavassa tarjouksessa menettelyn viimeisessä vaiheessa, kunhan lopullista omaisuuden ostosopimusta ei olisi tehty. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että myyjien toiminta vastasi markkinatalouden ehdoin toimivan myyjän toimintaa. Näin ollen kantelijan 3 tarjous on arvioitu markkinaehtojen mukaisesti.

(273)

Komissio toteaa, että samaan aikaan myyjät kävivät neuvotteluita [tarjoajan 2] kanssa sekä ostosopimuksen viimeisen vaiheen neuvottelut [tarjoajan 2] ja Capricornin kanssa. [Tarjoajan 2] tarjous oli [32–39] miljoonaa euroa (ks. taulukko 10), ja Capricornin ja […] neuvottelun tuloksena jälkimmäisen pankki antoi rahoitussitoumuksen, joka on päivätty 10 päivänä maaliskuuta 2014. Capricornin tarjouksen arvioinnin osalta komissio toteaa, että Capricorn toimitti rahoituskumppaniltaan […] sitoumuksen [41–49] miljoonan euron lainasta. Tämä 10 päivänä maaliskuuta 2014 päivätty sitoumus toimitettiin myyjille 11 päivänä maaliskuuta 2014 eli sinä päivänä, jolloin oli määrä pitää velkojainkokous, jonka tarkoituksena oli päättää, mikä tarjous Nürburgringin omaisuuseristä hyväksytään. Capricornin tarjoama sitoumus oli suurempi kuin [tarjoajan 2] sitoumus, sillä jälkimmäisen määrä oli vain [32–39] miljoonaa euroa. Lisäksi komissio toteaa, että Capricornin kokonaistarjous oli 77 miljoonaa euroa, joten se oli suurempi kuin [tarjoajan 2] tarjous, joka puolestaan oli [47–52] miljoonaa euroa. [Tarjoajan 2] kokonaistarjouksesta [30–33] miljoonaa euroa oli määrä maksaa vuonna 2014, mutta tästä summasta [22–27] miljoonaa euroa oli tarkoitus pitää sulkutilillä maaliskuuhun 2015 saakka. Loppusumma [16,5–18] miljoonaa euroa oli tarkoitus maksaa vuosina 2016, 2017 ja 2018.

(274)

Myyjien ja Capricornin välisen myyntisopimuksen ehdosta, jonka mukaan Nürburgringin omaisuuserien myynti on lopullista vasta, kun saatavana on kannekelvoton komission päätös siitä, ettei tukea peritä takaisin omaisuuserien ostajalta, komissio katsoo, että kantelijan 3 korjaamien sopimusten, jotka maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät ja Saksa olivat toimittaneet, oleellisissa osissa olevien määräysten mukaan ostajalla ja/tai myyjällä oli oikeus vetäytyä sopimuksesta, jos komissio ei olisi antanut myönteistä päätöstä 15 päivään heinäkuuta 2014 mennessä (14 päivänä tammikuuta 2014 päivätyn sopimusluonnoksen mukaan) tai 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä (14 päivänä helmikuuta 2014 päivätyn korjatun sopimusluonnoksen mukaan). Peruutusoikeuden käyttämiseen ei ollut aikarajaa.

(275)

Muiden kantelijan 3 esittämien väitteiden osalta komissio toteaa seuraavaa:

(276)

Näin ollen komissio hylkää kantelijan 3 kantelun perusteettomana, koska kyseiset omaisuuserät on myyty suurimman tarjouksen tehneelle ja vahvistuksen rahoituksestaan toimittaneelle tarjoajalle avoimessa ja syrjimättömässä tarjousmenettelyssä ilman ehtoja.

(277)

Taulukossa 10 olevan vertailun mukaan Capricornin tarjous johtaa suurempiin myyntituloihin kuin [tarjoajan 2] tarjous.

(278)

Muiden kantelijan 4 esittämien väitteiden osalta komissio toteaa seuraavaa:

(279)

Näin ollen komissio ei ole löytänyt todisteita siitä, että [tarjoajaa 2] olisi syrjitty tarjousmenettelyssä. Väite, jonka mukaan [tarjoajaa 2] olisi kohdeltu huonommin kuin muita tarjoajia, esimerkiksi Capricornia, on perusteeton. [Tarjoaja 2] toimitti vahvistavan tarjouksen ja neuvotteli sopimuksen ehdot, ja koska se oli toiseksi paras tarjoaja ja toimitti myös vahvistuksen rahoituksesta, [tarjoaja 2] sai allekirjoittaa sopimusluonnoksen lopullisen version. Kannekelvotonta komission päätöstä koskevasta ehdosta todettakoon, että lukuun ottamatta [7,1–7,6] miljoonan euron summaa [tarjoajan 2] tarjoamat rahat olisi täytynyt pitää sulkutilillä ja ne olisi siirretty myyjille vasta joko sitten, kun saatavilla olisi kannekelvoton komission päätös, tai jos ostaja ei vetäytyisi sopimuksesta siinäkään tapauksessa, ettei täytäntöönpanokelpoista komission päätöstä olisi saatavilla 31 päivään maaliskuuta 2015 mennessä (mahdollisuutta pidentää vetäytymisoikeuden voimassaoloa ei ollut suljettu pois).

(280)

Näin ollen komissio hylkää kantelijan 4 kantelun perusteettomana, koska kyseiset omaisuuserät on myyty suurimman tarjouksen tehneelle ja vahvistuksen rahoituksestaan toimittaneelle tarjoajalle avoimessa ja syrjimättömässä tarjousmenettelyssä ilman ehtoja.

(281)

Edellä esitetyn ja saatavilla olevien tietojen perusteella komissio ei ole löytänyt todisteita siitä, että NG:n, MSR:n ja CMHN:n omaisuuserien myynnissä olisi rikottu avoimen, syrjimättömän ja ilman ehtoja käytävän tarjousmenettelyn periaatteita tai että olisi toimitettu Capricornin tarjousta korkeampi tarjous ja vahvistus rahoituksesta.

(282)

Komissio katsoo, että osa toimenpiteestä 2 (FSZ:lle myönnetyt lainat) sekä toimenpiteet 8, 11 ja 15 eivät ole 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(283)

Lisäksi komissio katsoo, että Saksa on toteuttanut toimenpiteen 1, osan toimenpiteestä 2 (NG:n EWN:lle, MAN:lle, TTI:lle, Camp4Funille, BWN1:lle, BWNB:lle ja BWN2:lle myöntämät lainat) sekä toimenpiteet 3–7, 9 ja 10, 12–14 ja 16–19 sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa.

(284)

Komissio on päättänyt, että toimenpide 1, osa toimenpiteestä 2 (NG:n myöntämät lainat EWN:lle, MAN:lle, TTI:lle, Camp4Funille, BWN1:lle, BWNB:lle ja BWN2:lle) sekä yrityksille Nürburgring GmbH, Motorsport Resort Nürburgring GmbH, Congress- und Motorsport Hotel Nürburgring GmbH, Cash Settlement and Ticketing GmbH, Nürburgring Automotive GmbH, Erlebnispark Nürburgring GmbH & Co. KG, Motorsport Akademie Nürburgring GmbH & Co. KG, Test & Training International GmbH, Bike World Nürburgring GmbH, BikeWorld Nürburgring Besitz GmbH, BikeWorld Nürburgring GmbH, Camp 4 Fun GmbH & Co. KG, IPC Gesellschaft für internationale Projektcoordination mbH ja MI-Beteiligungs- und Verwaltungs GmbH myönnetyt toimenpiteet ovat 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja sisämarkkinoille soveltumattomia, koska pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen asiaankuuluvat edellytykset eivät täyty eikä muuta soveltuvuusperustetta ollut määritetty.

(285)

Lisäksi komissio on päättänyt, että

(1)

Euroopan parlamentin jäsen Hiltrud Breyer esitti joulukuussa 2008 kirjallisen kysymyksen Zweibrückenin lentoaseman julkisesta rahoituksesta (3). Kysymyksessään hän väitti, että Rheinland-Pfalzin osavaltio, jäljempänä ’osavaltio’, oli vuosina 2005–2006 rahoittanut Flugplatz GmbH Aeroville Zweibrückeniä, jäljempänä ’FGAZ’, 2,4 miljoonalla eurolla, jotka FGAZ puolestaan käytti kokonaan omistamansa tytäryhtiön, Flughafen Zweibrücken GmbH:n, jäljempänä ’FZG’, rahoittamiseen. Hän väitti lisäksi, että samalla ajanjaksolla osavaltio maksoi kokonaan lentoasemalla toteutetut 6,96 miljoonan euron arvoiset rakennustyöt.

(2)

Komission jäsen Antonio Tajani vastasi kysymykseen 6 päivänä tammikuuta 2009. Lisäksi se kirjattiin kanteluksi viitenumerolla CP 5/2009. Komissio pyysi Saksalta 22 päivänä tammikuuta 2009, 24 päivänä syyskuuta 2010 ja 15 päivänä maaliskuuta 2011 lisätietoja, joita se antoi 23 päivänä maaliskuuta 2009, 27 päivänä tammikuuta 2011 ja 19 päivänä toukokuuta 2011 päivätyissä kirjeissä.

(3)

Komissio pyysi 8 päivänä huhtikuuta 2008 myös Ryanair-lentoyhtiöltä lisätietoja, joita se toimitti 15 päivänä heinäkuuta 2011. Saksankielinen käännös Ryanairin antamista tiedoista toimitettiin Saksalle 18 päivänä elokuuta 2011, ja Saksa ilmoitti 26 päivänä syyskuuta 2011, ettei se aikonut tuolloin kommentoida Ryanairin antamia tietoja.

(4)

Komissio ilmoitti Saksalle 22 päivänä helmikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely, jäljempänä ’aloituspäätös’; menettely koski Zweibrückenin lentoaseman pitäjän saamaa julkista rahoitusta ja lentoasemaa käyttäville lentoyhtiöille myönnettyjä kannustimia.

(5)

Tehtyään aloituspäätöksen komissio pyysi 24 päivänä helmikuuta 2012 päivätyssä kirjeessään lisätietoja. Saksa toimitti aloituspäätöstä koskevat huomautuksensa 4 päivänä toukokuuta 2012 ja vastasi komission lisätietopyyntöön 16 päivänä huhtikuuta 2012.

(6)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa väitetystä tuesta.

(7)

Komissio sai huomautuksia neljältä asianomaiselta osapuolelta, jotka olivat Ryanair, Airport Marketing Services, jäljempänä ’AMS’, Germanwings ja TUIFly. Se toimitti ne Saksalle, ja sille annettiin mahdollisuus reagoida kuukauden kuluessa. Saksan huomautukset saapuivat 26 päivänä lokakuuta 2012 päivätyllä kirjeellä.

(8)

Komissio vastaanotti myös lisähuomautuksia Ryanairilta 20 päivänä joulukuuta 2013, 17 päivänä tammikuuta 2014 ja 31 päivänä tammikuuta 2014. Kyseiset huomautukset toimitettiin Saksalle, joka ei halunnut kommentoida niitä.

(9)

Komissio pyysi lisätietoja 6 päivänä marraskuuta 2013, 14 päivänä maaliskuuta 2014 ja 2 päivänä huhtikuuta 2014 päivätyillä kirjeillä. Saksa vastasi komission lisätietopyyntöön 16 päivänä joulukuuta 2013, 15 päivänä tammikuuta 2014, 5 päivänä huhtikuuta 2014, 15 päivänä huhtikuuta 2014, 24 päivänä huhtikuuta 2014, 11 päivänä kesäkuuta 2014 ja 27 päivänä kesäkuuta 2014.

(10)

Komissio ilmoitti Saksalle 25 päivänä helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä siitä, että vuoden 2014 ilmailusuuntaviivat (5) oli hyväksytty 20 päivänä helmikuuta 2014 ja että kyseisiä suuntaviivoja alettaisiin soveltaa tarkasteltavana olevaan tapaukseen heti kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se antoi Saksalle mahdollisuuden esittää huomautuksia suuntaviivoista ja niiden soveltamisesta 20 työpäivän kuluessa niiden julkaisemisesta.

(11)

Komissio ilmoitti 24 päivänä helmikuuta 2014 päivätyillä kirjeillä myös kolmansille osapuolille siitä, että vuoden 2014 ilmailusuuntaviivat oli hyväksytty 20 päivänä helmikuuta 2014 ja että kyseisiä suuntaviivoja alettaisiin soveltaa tarkasteltavana olevaan tapaukseen heti kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se antoi kolmansille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia suuntaviivoista ja niiden soveltamisesta 20 työpäivän kuluessa niiden julkaisemisesta.

(12)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivat julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä4 päivänä huhtikuuta 2014. Niillä korvattiin vuoden 1994 ilmailusuuntaviivat (6) samoin vuoden 2005 ilmailusuuntaviivat (7).

(13)

Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin 15 päivänä huhtikuuta 2014 tiedonanto, jossa jäsenvaltioita ja asianomaisia kehotettiin esittämään kuukauden kuluessa tiedonannon julkaisemisesta huomautuksensa vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen soveltamisesta tässä asiassa (8).

(14)

Saksa toimitti vuoden 2014 suuntaviivojen soveltamista koskevat huomautuksensa 8 päivänä toukokuuta 2014. Saksa oli yhtä mieltä vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen soveltamisesta tässä asiassa. Kolmannet osapuolet eivät esittäneet huomautuksia.

(15)

Saksa suostui 17 päivänä heinäkuuta 2014 päivätyllä kirjeellä poikkeuksellisesti luopumaan vetoamasta SEUT-sopimuksen 342 artiklasta, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1/1958 (9) 3 artiklan kanssa, johtuviin oikeuksiinsa ja hyväksymään tämän päätöksen sekä sitä koskevan SEUT-sopimuksen 297 artiklan mukaisen tiedoksiannon laatimisen englannin kielellä.

(16)

Zweibrückenin lentoasema oli sotilaslentoasema vuoteen 1991, jolloin Yhdysvaltain armeija poistui sieltä. Vuosina 1992–1999 lentoasemalla toteutettiin unionin osarahoittama muutoshanke (10). Unionin rahoitusta käytettiin lentoaseman muuttamiseen siviili-ilmailukäyttöön, ja tarvittaviin toimenpiteisiin kuuluivat esteiden poistaminen, tornin nykyaikaistaminen ja asentaminen sekä kiitotien viemäröinti. Hankkeen yksityiset sijoittajat suunnittelivat myös yrityspuiston, multimediapuiston ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien perustamista myöhemmin.

(17)

Vuosina 2000–2006 lentoasemaa ei käytetty yleisesti kaupalliseen lentoliikenteeseen. Sitä käytettiin sotilas- ja yksityislentoihin sekä vapaa-ajanlentoihin ja vain satunnaisesti kaupallisiin lentoihin. Valtaosa Zweibrückenin lentoaseman lähtevistä ja saapuvista matkustajista kuljetettiin sotilaslennoilla, ja muut puolestaan käyttivät yritysten omistamia lentokoneita tai taksilentoja. Asemalle ei onnistuttu houkuttelemaan taloudellisia toimijoita. Osasyynä tähän oli Naton ilmataisteluharjoitusalue (Polygone), joka rajoitti merkittävästi siviilitoimijoiden mahdollisuutta saapua Zweibrückeniin tai lähteä sieltä koulutusalueen toiminta-aikoina.

(18)

Asemalle onnistuttiin saamaan kaupallinen toimija vasta sen jälkeen, kun sinne oli perustettu valvonta-alue (CTR Zweibrücken), jolla säänneltiin siviili- ja sotilaslentokoneiden ilmatilan käyttöä. Reitti- ja tilauslentoihin perustuva kaupallinen liikennöinti alkoi Germanwingsin avajaislennosta Berliiniin 15 päivänä syyskuuta 2006. Tilauslentoyhtiö TUIFly aloitti liikennöinnin 30 päivänä maaliskuuta 2007. Ryanair liikennöi ainoalla reitillään Zweibrückenistä Lontoon Stanstediin 28 päivän lokakuuta 2008 ja 22 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana ja lopetti sen jälkeen palvelunsa Zweibrückenin lentoasemalla.

(19)

Zweibrückenin lentoaseman kapasiteetti on nykyisin noin 700 000 matkustajaa vuodessa, mutta se voisi olla jopa 1 miljoonaa matkustajaa, kun otetaan huomioon kiitotien ja huolinta-alueiden kapasiteetti.

(20)

Taulukossa 1 kuvataan Zweibrückenin lentoaseman kehitystä matkustajamäärinä ja lentoina vuodesta 2006 vuoteen 2012.

Taulukko 1

Matkustajamäärät vuosina 2006–2012  (11)

(21)

Zweibrückenin lentoasema sijaitsee Saksan Rheinland-Pfalzin osavaltiossa, neljä kilometriä kaakkoon Zweibrückenin kaupungista. Muut lähimmät (12) lentoasemat ovat