17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/1

(1)

Neuvosto antoi 18 päivänä tammikuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 36/2012.

(2)

Yhden henkilön ja kahden yhteisön ei enää olisi oltava asetuksen (EU) N:o 36/2012 liitteessä II olevassa niiden luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten luettelossa, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Asetus (EU) N:o 36/2012 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/3

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)

Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/7

(1)

Asetuksen (EU) N:o 531/2012 mukaan kotimaan operaattorit eivät saisi periä verkkovierailuasiakkailta missään jäsenvaltiossa mitään lisämaksuja kotimaan vähittäishintojen lisäksi, kun kyseessä ovat säännellyt vastaanotetut verkkovierailupuhelut, kohtuullisen käytön politiikan mukaisissa rajoissa. Kyseistä säännöstä sovelletaan 15 päivästä kesäkuuta 2017 edellyttäen, että mainitun asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun verkkovierailupalvelujen tukkumarkkinoita koskevan ehdotuksen johdosta hyväksyttävä säädös on tullut sovellettavaksi tuohon päivään mennessä.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 531/2012 mukaan kotimaan operaattorit voivat periä säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutuksesta lisämaksua kotimaisen vähittäishinnan lisäksi siirtymäkaudella alkaen 30 päivästä huhtikuuta 2016 siihen päivään asti, jona mainitun asetuksen 19 artiklan 2 kohdan johdosta hyväksyttävää säädöstä aletaan soveltaa.

(3)

Asetuksessa (EU) N:o 531/2012 sallitaan, että kotimaiset operaattorit voivat siirtymäkauden jälkeen soveltaa kotimaisen vähittäishinnan lisäksi lisämaksua säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutuksesta kohtuullisen käytön politiikan mukaisten rajojen ylittävältä osin.

(4)

Asetuksessa (EU) N:o 531/2012 rajataan säänneltyjen verkkovierailupuhelujen vastaanottamisesta perittävä lisämaksu terminointimaksujen enimmäismäärien painotettuun keskiarvoon unionissa.

(5)

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin on toimittanut komissiolle jäsenvaltioiden kansallisilta sääntelyviranomaisilta koottuja tietoja i) terminointimaksujen enimmäismääristä, jotka ne ovat asettaneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (2), jäljempänä ’puitedirektiivi’, 7 ja 16 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (3), jäljempänä ’käyttöoikeusdirektiivi’, 13 artiklan mukaisesti yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kansallisilla tukkumarkkinoilla, ja ii) tilaajien kokonaismääristä jäsenvaltioissa.

(6)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 531/2012 mukaisesti laskenut terminointimaksujen enimmäismäärien painotetun keskiarvon unionissa i) kertomalla yksittäisessä jäsenvaltiossa sallitun terminointimaksujen enimmäismäärän kyseisen jäsenvaltion tilaajien enimmäismäärällä, ii) laskemalla tämän tulon yhteen kaikkien jäsenvaltioiden osalta ja iii) jakamalla näin saadun kokonaissumman kaikkien jäsenvaltioiden tilaajien kokonaismäärällä.

(7)

Terminointimaksujen enimmäismäärien painotetun keskiarvon laskemiseen unionissa käytettyjen tietojen arvot ovat 1 päivältä heinäkuuta 2015. Euroalueeseen kuulumattomiin maihin sovellettu valuuttakurssi on Euroopan keskuspankin tietokannasta saatu keskiarvo vuoden 2015 toiselta neljännekseltä.

(8)

Komission olisi asetuksen (EU) N:o 531/2012 mukaisesti tarkasteltava terminointimaksujen enimmäismäärien painotettua keskiarvoa unionissa uudelleen vuosittain.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viestintäkomitean lausunnon mukaiset,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/9

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/11

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut erääksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) (Bryssel IIa -asetus), jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta, ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 täydentää ja vahvistaa yksityisoikeuden alaa koskevaa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä, ja jolla pyritään luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikaisen palauttamisen turvaamiseen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli kansainvälisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Seychellit talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 27 päivänä toukokuuta 2008. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Seychellien osalta voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.

(11)

Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Seychellien liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Seychellien tilanteen tarkastelu osoittaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Seychellien liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Seychellien liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Seychellien liittymistä, tulisi unionin edun mukaisesti valtuuttaa tallettamaan selityksensä Seychellien liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Malta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat jo hyväksyneet Seychellien liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen eikä niiden tule tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/14

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut erääksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) (Bryssel IIa -asetus), jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta, ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 täydentää ja vahvistaa yksityisoikeuden alaa koskevaa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä, ja jolla pyritään luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikaisen palauttamisen turvaamiseen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli kansainvälisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Venäjän federaatio talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 28 päivänä heinäkuuta 2011. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Venäjän federaation osalta voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.

(11)

Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Venäjän federaation liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Venäjän federaation tilanteen tarkastelu osoittaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Venäjän federaation liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Venäjän federaation liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Venäjän federaation liittymistä, tulisi unionin edun mukaisesti valtuuttaa tallettamaan selityksensä Venäjän federaation liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Kroatian tasavalta, Liettuan tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta ja Suomen tasavalta ovat jo hyväksyneet Venäjän federaation liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen eikä niiden tule tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/17

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut erääksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) (Bryssel IIa -asetus), jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta, ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 täydentää ja vahvistaa yksityisoikeuden alaa koskevaa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä, ja jolla pyritään luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikaisen palauttamisen turvaamiseen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli kansainvälisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Albania talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 4 päivänä toukokuuta 2007. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Albanian osalta voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.

(11)

Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Albanian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Albanian tilanteen tarkastelu osoittaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Albanian liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Albanian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Albanian liittymistä, tulisi unionin edun mukaisesti valtuuttaa tallettamaan selityksensä Albanian liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkari, Malta, Alankomaiden kuningaskunta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat jo hyväksyneet Albanian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen eikä niiden tule tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/20

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut erääksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) (Bryssel IIa -asetus), jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 täydentää ja vahvistaa yksityisoikeuden alaa koskevaa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikaisen palauttamisen turvaamiseen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli kansainvälisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Marokko talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 9 päivänä maaliskuuta 2010. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Marokon osalta voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2010.

(11)

Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Marokon liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Marokon tilanteen tarkastelu osoittaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Marokon liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Marokon liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Marokon liittymistä, tulisi unionin edun mukaisesti valtuuttaa tallettamaan selityksensä Marokon liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkari, Malta, Alankomaiden kuningaskunta, Romania, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat jo hyväksyneet Marokon liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen eikä niiden tule tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/23

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut erääksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) (Bryssel IIa -asetus), jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 täydentää ja vahvistaa yksityisoikeuden alaa koskevaa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikaisen palauttamisen turvaamiseen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli kansainvälisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Armenia talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 1 päivänä maaliskuuta 2007. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Armenian osalta voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.

(11)

Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Armenian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Armenian tilanteen tarkastelu osoittaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Armenian liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Armenian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Armenian liittymistä, tulisi unionin edun mukaisesti valtuuttaa tallettamaan selityksensä Armenian liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkari, Malta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat jo hyväksyneet Armenian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen eikä niiden tule tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/26

(1)

Neuvosto antoi 31 päivänä toukokuuta 2013 päätöksen 2013/255/YUTP.

(2)

Yhden henkilön ja kahden yhteisön ei enää olisi oltava päätöksen 2013/255/YUTP liitteessä I olevassa niiden luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten luettelossa, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Päätös 2013/255/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/28

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta, 5 päivänä helmikuuta ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä kaudeksi, joka alkaa 26 päivänä tammikuuta 2015 ja päättyy 25 päivänä tammikuuta 2020.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut 10 päivänä joulukuuta 2015 sen tehtävän päätyttyä, jonka perusteella Dimitrios KALOGEROPOULOS (politically accountable to the Municipal Council of Maroussi) ehdotettiin.

(3)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut Panagiotis KATSIVELASin toimikauden päätyttyä,

a)

jäseneksi:

ja

b)

varajäseneksi:

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/29

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta, 5 päivänä helmikuuta ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja 2015/994/EU (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä kaudeksi, joka alkaa 26 päivänä tammikuuta 2015 ja päättyy 25 päivänä tammikuuta 2020.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Ignazio MARINOn toimikauden päätyttyä.

(3)

Yksi varajäsenen paikka vapautuu, kun Antonio DECARO nimetään alueiden komitean jäseneksi,

a)

jäseneksi:

ja

b)

varajäseneksi:

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/30

(1)

Polkumyyntitullia sovelletaan tällä hetkellä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien oleellisten polkupyörän osien tuontiin Euroopan unioniin, jäljempänä ’laajennettu tulli’, sen seurauksena, kun Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otettua polkumyyntitullia laajennettiin asetuksella (EY) N:o 71/97, jäljempänä ’soveltamisalan laajentamista koskeva asetus’.

(2)

Soveltamisalan laajentamista koskevan asetuksen 3 artiklan nojalla Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, valtuutetaan hyväksymään tarvittavat toimenpiteet sellaisen oleellisten polkupyörän osien tuonnin vapauttamiseksi polkumyyntitullista, jonka ei katsota olevan tämän tullin kiertämistä.

(3)

Näistä täytäntöönpanotoimenpiteistä säädetään asetuksessa (EY) N:o 88/97, jäljempänä ’tullista vapauttamista koskeva asetus’, jolla perustetaan erityinen vapautusjärjestelmä.

(4)

Komissio on tältä pohjalta vapauttanut jotkin polkupyörien kokoonpanijat laajennetusta tullista, jäljempänä ’vapautetut osapuolet’.

(5)

Kuten tullista vapauttamista koskevan asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä luetteloita vapautetuista osapuolista (4).

(6)

Tuorein komission täytäntöönpanopäätös, joka koskee tullista vapauttamista koskevaan asetukseen perustuvia vapautuksia, hyväksyttiin 16 päivänä huhtikuuta 2014 (5).

(7)

Lisäksi komissio saattoi komission ilmoituksella 2014/C-299/08 (6) käynnistetyn tarkastelun perusteella vapautettujen osapuolten luettelon ajan tasalle annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2015/831 (7).

(8)

Komissio sai jäljempänä taulukoissa 1, 2 ja 4 luetelluilta osapuolilta vapauttamista koskevat pyynnöt sekä kaikki tarvittavat tiedot, jotta ne voidaan vapauttamista koskevan asetuksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla määrittää hyväksyttäviksi.

(9)

Kyseisille osapuolille varattiin tilaisuus esittää huomautuksensa komission päätelmistä pyyntöjen hyväksyttävyydestä.

(10)

Kun päätöstä kyseisten osapuolten tekemien pyyntöjen hyväksyttävyydestä odotettiin, laajennetun tullin maksaminen suspendoitiin tullista vapauttamista koskevan asetuksen 5 artiklan 1 kohdan nojalla sellaisten oleellisten polkupyörän osien tuonnin osalta, jotka kyseiset osapuolet ilmoittivat vapaaseen liikkeeseen, siitä päivästä, jona komissio vastaanotti niiden pyynnöt.

(11)

Tutkimus taulukossa 1 luetelluilta osapuolilta vastaanotettujen pyyntöjen hyväksyttävyydestä on saatettu päätökseen.

Taulukko 1

(12)

Komissio vahvisti kyseisessä tutkimuksessa, että Kiinasta peräisin olevien osien arvo oli alle 60 prosenttia kyseisten osapuolten kokoonpanotoimintaan käytettyjen osien kokonaisarvosta.

(13)

Näin ollen niiden kokoonpanotoiminta ei kuulu asetuksen (EY) N:o 1225/2009 13 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan.

(14)

Edellä esitetyn johdosta ja tullista vapauttamista koskevan asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti taulukossa 1 luetellut osapuolet olisi vapautettava laajennetusta tullista.

(15)

Saman asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti osapuolet olisi vapautettava laajennetusta tullista niiden esittämien pyyntöjen vastaanottopäivästä lähtien ja niiden laajennetusta tullista syntyneitä tullivelkoja olisi pidettävä mitättöminä samasta päivästä lähtien.

(16)

Kyseisille osapuolille ilmoitettiin niiden pyyntöjen hyväksyttävyyttä koskevista komission päätelmistä ja annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa.

(17)

Koska vapautuksia sovelletaan vain taulukossa 1 nimenomaisesti nimellä ja osoitteella mainittuihin osapuoliin, vapautettujen osapuolten olisi ilmoitettava komissiolle (8) välittömästi mahdollisista muutoksista näihin tietoihin (esimerkiksi nimen, oikeudellisen muodon tai osoitteen muutoksesta tai uusien kokoonpanoyksikköjen perustamisesta).

(18)

Tällöin osapuolen olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot, etenkin mahdollisista muutoksista kokoonpanoon liittyvässä toiminnassaan. Komissio päivittää tarpeen mukaan tällaista osapuolta koskevat tiedot.

(19)

Tutkimus taulukossa 2 luetellulta osapuolelta vastaanotetun pyynnön hyväksyttävyydestä on saatettu päätökseen.

Taulukko 2

(20)

Komissio vahvisti kyseisessä tutkimuksessa, että Kiinasta peräisin olevien polkupyörän osien arvo oli enemmän kuin 60 prosenttia kaikkien kyseisen osapuolen kokoonpanotoiminnassa käytettyjen osien kokonaisarvosta, eikä osapuoli osoittanut, että kokoonpanotoiminnan aikana tuotuihin osiin lisätty arvo oli enemmän kuin 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(21)

Näin ollen kyseisen osapuolen kokoonpanotoiminta kuuluu asetuksen (EY) N:o 1225/2009 13 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan ja vapauttamisen edellytykset eivät täyty.

(22)

Tällä perusteella ja vapauttamista koskevan asetuksen 7 artiklan 3 kohdan nojalla komission on hylättävä tämän osapuolen pyyntö ja poistettava vapauttamista koskevan asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu laajennetun polkumyyntitullin maksamisen suspendointi.

(23)

Näin ollen laajennettu tulli olisi kannettava siitä päivästä lähtien, jona tämän osapuolen toimittama vapauttamista koskeva pyyntö vastaanotettiin eli päivästä, jona suspendointi tuli voimaan.

(24)

Kyseiselle osapuolelle ilmoitettiin sen pyynnön hyväksyttävyyttä koskevista komission päätelmistä ja annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Annetussa määräajassa ei saatu huomautuksia.

(25)

Edellä esitetty ei estä vapautuksen soveltamista lopullisen käyttötarkoituksen valvonnan perusteella tullista vapauttamista koskevan asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

(26)

Taulukossa 3 lueteltu tullista vapautettu osapuoli ilmoitti komissiolle, että sen oikeudellinen muoto ja nimi on muuttunut. Tutkittuaan toimitettuja tietoja komissio päätteli, että muutokset eivät millään tavalla vaikuta kokoonpanotoimintaan siltä osin kuin on kyse vapauttamista koskevassa asetuksessa vahvistetuista vapautuksen edellytyksistä.

(27)

Kyseisen osapuolen vapauttaminen laajennetusta tullista vapauttamista koskevan asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti säilyy ennallaan, mutta sitä koskevat tiedot olisi päivitettävä.

Taulukko 3

(28)

Tutkimus taulukossa 4 luetelluilta osapuolilta vastaanotetun pyynnön hyväksyttävyydestä on vielä kesken. Odotettaessa päätöstä siitä, ovatko kyseisten osapuolten pyynnöt hyväksyttäviä, laajennetun tullin maksaminen on suspendoitu.

(29)

Koska suspendointia sovelletaan vain taulukossa 4 nimenomaisesti nimellä ja osoitteella mainittuihin osapuoliin, kyseisten osapuolten olisi ilmoitettava komissiolle (9) välittömästi mahdollisista muutoksista näihin tietoihin (esimerkiksi nimen, oikeudellisen muodon tai osoitteen muutoksesta tai uusien kokoonpanoyksikköjen perustamisesta).

(30)

Tällöin osapuolen olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot, etenkin mahdollisista muutoksista kokoonpanoon liittyvässä toiminnassaan. Komissio päivittää tarpeen mukaan tällaista osapuolta koskevat tiedot.

Taulukko 4

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/37

(1)

Euroopan unionin ja Monacon ruhtinaskunnan välisen valuuttasopimuksen, jäljempänä ’valuuttasopimus’, 11 artiklan 2 kohdassa edellytetään Monacon ruhtinaskunnan soveltavan säännöksiä, jotka Ranska antaa saattaakseen valuuttasopimuksen liitteessä A luetellut luottolaitosten toimintaa ja valvontaa sekä systeemiriskien ehkäisemistä maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä koskevat unionin säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(2)

Valuuttasopimuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaan komission on muutettava valuuttasopimuksen liitteessä A olevaa luetteloa, kun kyseisiä säädöksiä muutetaan tai kun unioni antaa uuden säädöksen.

(3)

Unioni on hyväksynyt seuraavat kaksikymmentäneljä luottolaitosten toimintaa ja valvontaa sekä systeemiriskien ehkäisemistä maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä koskevaa säädöstä, jotka on näin ollen lisättävä valuuttasopimuksen liitteessä A olevaan luetteloon:

(4)

Sen vuoksi olisi muutettava valuuttasopimuksen liitettä A,