24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2110,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2015,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin [Mojama de Barbate (SMM)]

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Espanjan hakemus nimityksen ”Mojama de Barbate” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Mojama de Barbate” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Mojama de Barbate” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.7 ”Tuoreet kalat, nilviäiset ja äyriäiset sekä niistä valmistetut tuotteet” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL C 223, 8.7.2015, s. 10.

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/3

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2111,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2015,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Echalote d'Anjou (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Ranskan hakemus nimityksen ”Echalote d'Anjou” rekisteröimiseksi on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (2) 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Echalote d'Anjou” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Echalote d'Anjou” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.6 ”Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL C 218, 3.7.2015, s. 6.

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/4

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/2112,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2015,

yritystoiminnan rakennetilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 251/2009 liitteen I muuttamisesta tietosarjojen mukauttamiseksi toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) tarkistamisen johdosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yritystoiminnan rakennetilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan e alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 295/2008 vahvistetaan yhteinen järjestelmä unionissa toimivien yritysten rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien eurooppalaisten tilastojen keräämistä, laatimista, toimittamista ja arviointia varten.

(2)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 451/2008 (2) vahvistetaan tilastollinen toimialoittainen tuoteluokitus (CPA) tilastoja koskevien vaatimusten täyttämiseksi unionissa.

(3)	Komission asetuksen (EY) N:o 251/2009 (3) liitteessä I vahvistetaan tietosarjat, jaottelun taso ja tuotteiden nimet, jotka toimitetaan CPA-luokituksen perusteella.

(4)

Komission asetuksen (EU) N:o 1209/2014 (4) voimaantulon johdosta on tarpeen mukauttaa asetuksen (EY) N:o 251/2009 liitettä I jaottelun tason ja tiettyjen tuotteiden nimien osalta CPA-luokituksen perusteella toimitettavia tietoja varten, jotta voidaan säilyttää vertailukelpoisuus ja yhdenmukaisuus kansainvälisellä tasolla käytettävien tuoteluokitusstandardien kanssa.

(5)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 251/2009 liitettä I olisi muutettava.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 251/2009 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 451/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, uuden tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3696/93 kumoamisesta (EUVL L 145, 4.6.2008, s. 65).

(3) Komission asetus (EY) N:o 251/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta yritystoiminnan rakennetilastoja varten tuotettavien tietosarjojen osalta sekä tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) tarkistuksesta johtuvien mukautusten osalta (EUVL L 86, 31.3.2009, s. 170).

(4) Komission asetus (EU) N:o 1209/2014, annettu 29 päivänä lokakuuta 2014, uuden tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3696/93 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 451/2008 muuttamisesta (EUVL L 336, 22.11.2014, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 251/2009 liite I seuraavasti:

Korvataan taulukossa ”Sarja 1E” 1 kohdassa ”PALVELUT” olevan kohdan ”Toimialaan perustuvan jaottelun taso” kohdassa ”Erityisaggregaatit””HIT”, ”MHT”, ”MLT” ja ”LOT” seuraavasti:

”HIT	Huipputeknologian valmistus (NACE Rev.2 21 + 26 + 30.3)
MHT	Korkean keskitason teknologian valmistus (NACE Rev.2 20 + 25.4 + 27 + 28 + 29 + 30–30.1–30.3 + 32.5)
MLT	Matalan keskitason teknologian valmistus (NACE Rev.2 18.2 + 19 + 22 + 23 + 24 + 25–25.4 + 30.1 + 33)
LOT	Matalan tason teknologian valmistus (NACE Rev.2 10 + 11 + 12 + 13 + 14 + 15 + 16 + 17 + 18–18.2 + 31 + 32–32.5)”.

2)	Korvataan 2 kohdassa ”TEOLLISUUS” olevien taulukoiden sarjoissa 2H, 2I, 2J ja 2K olevassa kohdassa ”Katettavat toimialat” ilmaisu ”NACE Rev. 2:n pääluokat B–E (lukuun ottamatta NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoja 37, 38 ja 39)” ilmaisulla ”NACE Rev. 2:n pääluokat B–D ja kaksinumerotaso 36”.

3)	Poistetaan 3 kohdassa ”KAUPPA” olevien taulukoiden sarjoissa 3E, 3F, 3G, 3H, 3I, 3J ja 3K olevassa kohdassa ”Toimialaan perustuvan jaottelun taso” oleva ilmaisu ”NACE Rev. 2:n pääluokat”.

Korvataan 4 kohdassa ”RAKENNUSTOIMINTA” olevan taulukon sarjassa 4G olevassa kohdassa ”Toimialaan perustuvan jaottelun taso” ilmaisu

”NACE Rev. 2:n kolminumerotaso

NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso

NACE Rev. 2:n pääluokat”

ilmaisulla

”NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso lukuun ottamatta ominaisuustietoja 18 31 0 ja 18 32 0 kaksinumerotason 43 osalta

NACE Rev. 2:n pääluokat lukuun ottamatta ominaisuustietoja 18 31 0 ja 18 32 0”.

Muutetaan 8 kohta ”LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT” seuraavasti:

a)	Korvataan taulukossa ”Sarja 8A” olevassa kohdassa ”Tuotetyyppiin perustuvan jaottelun taso” tuotteen 63.12 nimi ”Verkkoportaalien sisältö” nimellä ”Verkkoportaalipalvelut”.

b)	(Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

c)	Poistetaan taulukossa ”Sarja 8C” olevassa kohdassa ”Tuotetyyppiin perustuvan jaottelun taso” tuote 70.22.4”Tavaramerkit ja franchising”.

d)	Korvataan taulukossa ”Sarja 8E” olevassa kohdassa ”Tuotetyyppiin perustuvan jaottelun taso” tuotteen 71.11.24 nimi ”Arkkitehtoniset neuvontapalvelut” nimellä ”Rakennushankkeisiin liittyvät arkkitehtoniset neuvontapalvelut”.

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/7

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/2113,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2015,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien 16 ja 41 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 30 päivänä kesäkuuta 2014 muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 41:een Maatalous asiakirjassa Agriculture: Bearer Plants (Maatalous: tuottavat kasvit). IASB päätti, että tuottaviksi kasveiksi kutsutut kasvit, joita käytetään ainoastaan tuotteiden tuottamiseen useiden kausien ajan, olisi kirjattava samalla tavoin kuin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet IAS 16:ssa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, koska niiden käyttö on samankaltaista kuin valmistaminen.

(3)	IAS 16:n ja IAS 41:n muutoksista seuraa, että IAS 1:tä, IAS 17:ää, IAS 23:a, IAS 36:ta ja IAS 40:ää on muutettava, jotta voidaan varmistaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien välinen johdonmukaisuus.

(4)	Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) kuulemisessa vahvistettiin, että muutokset IAS 16:een ja IAS 41:een täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet.

(5)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

a)	muutetaan IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet tämän asetuksen liitteen mukaisesti;

b)	muutetaan IAS 41 Maatalous tämän asetuksen liitteen mukaisesti;

c)	muutetaan IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, IAS 17 Vuokrasopimukset, IAS 23 Vieraan pääoman menot, IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen ja IAS 40 Sijoituskiinteistöt tämä asetuksen liitteessä vahvistettujen IAS 16:n ja IAS 41:n muutosten mukaisesti.

2 artikla

Kaikkien yritysten on sovellettava 1 artiklassa tarkoitettuja muutoksia viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2) Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1).

LIITE

Maatalous: tuottavat kasvit

(Muutokset IAS 16:een ja IAS 41:een)

Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Muutetaan kappaleita 3, 6 ja 37 sekä lisätään kappaleet 22A ja 81K–81M.

SOVELTAMISALA

…

Tämä standardi ei koske:

a)	aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi IFRS 5:n Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti.

b)	maataloustoimintaan liittyviä biologisia hyödykkeitä, lukuun ottamatta tuottavia kasveja (ks. IAS 41 Maatalous). Tätä standardia sovelletaan tuottaviin kasveihin mutta ei niistä saataviin tuotteisiin.

c)	aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjaamista ja arvostamista (ks. IFRS 6 Mineraalivarantojen etsintä ja arviointi);

….

MÄÄRITELMÄT

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

Tuottava kasvi on elävä kasvi,

a)	jota käytetään maataloustuotteiden tuottamiseen tai aikaansaamiseen;

b)	jonka odotetaan tuottavan useammalla kuin yhdellä kaudella; ja

c)	jonka todennäköisyys tulla myydyksi maataloustuotteena on erittäin pieni, paitsi satunnaisessa käytöstä poistamisen jälkeisessä myynnissä.

(Tätä tuottavan kasvin määritelmää käsitellään tarkemmin IAS 41:n kappaleissa 5A–5B.)

Kirjanpitoarvo on määrä, johon omaisuuserä merkitään taseeseen kertyneiden poistojen ja arvonalentumistappioiden vähentämisen jälkeen.

…

Hankintamenon koostumus

…

22A

Tuottavia kasveja käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin itse valmistettuja aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ennen kuin ne ovat siinä sijaintipaikassa ja kunnossa, että ne pystyvät toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tämän vuoksi tässä standardissa esiintyvien viittausten ”valmistamiseen” tulisi ymmärtää kattavan toimenpiteet, jotka tarvitaan tuottavien kasvien viljelemiseen ennen kuin ne ovat siinä sijaintipaikassa ja kunnossa, että ne pystyvät toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

…

Uudelleenarvostusmalli

…

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luokka on samanluonteisten, yhteisön toiminnassa samankaltaisessa käytössä olevien omaisuuserien muodostama joukko. Seuraavat ovat esimerkkejä erillisistä luokista:

…

g)	huonekalut ja kiinteät kalusteet;

h)	toimistokoneet ja -kalusto; ja

i)	tuottavat kasvit.

…

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

…

81K

Kesäkuussa 2014 julkaistulla asiakirjalla Maatalous: tuottavat kasvit (muutokset IAS 16:een ja IAS 41:een) muutettiin kappaleita 3, 6 ja 37 sekä lisättiin kappaleet 22A ja 81L–81M. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia takautuvasti IAS 8:n mukaisesti lukuun ottamatta kappaleessa 81M esitettyjä poikkeuksia.

81L

Raportointikaudella, jolla asiakirjaa Maatalous: tuottavat kasvit (muutokset IAS 16:een ja IAS 41:een) sovelletaan ensimmäistä kertaa, yhteisön ei tarvitse esittää IAS 8:n kappaleessa 28(f) vaadittavia määrällisiä tietoja tarkasteltavana olevalta kaudelta. Yhteisön on kuitenkin esitettävä IAS 8:n kappaleessa 28(f) vaadittavat määrälliset tiedot kaikilta aiemmilta esitettäviltä kausilta.

81M

Yhteisö voi valita menettelyn, jonka mukaan se arvostaa tuottavan kasvin käypään arvoon sen aikaisimman kauden alussa, joka esitetään sen raportointikauden tilinpäätöksessä, jolla yhteisö ensimmäistä kertaa soveltaa asiakirjaa Maatalous: tuottavat kasvit (muutokset IAS 16:een ja IAS 41:een) ja käyttää tätä kyseisen ajankohdan oletushankintamenona. Aiemman kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välinen erotus on kirjattava kertyneiden voittovarojen alkusaldoon aikaisimman esitettävän kauden alussa.

Muutokset IAS 41:een Maatalous

Muutetaan kappaleita 1–5, 8, 24 ja 44 sekä lisätään kappaleet 5A–5C ja 62–63.

SOVELTAMISALA

Tätä standardia on sovellettava seuraavien erien kirjanpitokäsittelyyn niiden liittyessä maataloustoimintaan:

a)	biologiset hyödykkeet, tuottavia kasveja lukuun ottamatta;

b)	maataloustuotteet korjuuajankohtana; sekä

c)	kappaleissa 34 ja 35 tarkoitetut julkiset avustukset.

Tätä standardia ei sovelleta:

a)	maataloustoimintaan liittyviin maa-alueisiin (ks. IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 40 Sijoituskiinteistöt).

b)	maataloustoimintaan liittyviin tuottaviin kasveihin (ks. IAS 16). Tätä standardia sovelletaan kuitenkin näistä tuottavista kasveista saataviin tuotteisiin.

c)	tuottaviin kasveihin liittyviin julkisiin avustuksiin (ks. IAS 20 Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot).

d)	maataloustoimintaan liittyviin aineettomiin hyödykkeisiin (ks. IAS 38 Aineettomat hyödykkeet).

Tätä standardia sovelletaan maataloustuotteisiin, joilla tarkoitetaan yhteisön biologisten hyödykkeiden korjattuja tuotteita korjuun tapahtuessa. Sen jälkeen sovelletaan IAS 2:ta Vaihto-omaisuus tai jotain muuta soveltuvaa standardia. Tässä standardissa ei näin ollen käsitellä maataloustuotteiden jalostusta korjuun jälkeen; esimerkiksi sitä, kun viinintuottaja valmistaa viiniä kasvattamistaan rypäleistä. Vaikka tällainen jalostustoiminta voi olla maataloustoiminnan johdonmukainen ja luonnollinen jatke ja vaikka tapahtumat voivat olla jossain määrin samankaltaisia kuin biologinen muuttuminen, tämän standardin mukainen maataloustoiminnan määritelmä ei kata tällaista jalostusta.

Seuraavassa taulukossa esitetään esimerkkejä biologisista hyödykkeistä, maataloustuotteista sekä tuotteista, jotka syntyvät jalostuksen tuloksena korjuun jälkeen:

Biologiset hyödykkeet	Maataloustuotteet	Tuotteet, jotka syntyvät jalostuksen tuloksena korjuun jälkeen
Lampaat	Villa	Lanka, matto
Puut istutetussa metsässä	Kaadetut puut	Tukkipuu, puutavara
Lypsykarja	Maito	Juusto
Siat	Ruho	Makkarat, suolatut kinkut
Puuvillakasvit	Korjattu puuvilla	Lanka, vaatteet
Sokeriruoko	Korjattu sokeriruoko	Sokeri
Tupakkakasvit	Poimitut lehdet	Kuivattu tupakka
Teepensaat	Poimitut lehdet	Tee
Viiniköynnökset	Poimitut rypäleet	Viini
Hedelmäpuut	Poimitut hedelmät	Jalostetut hedelmät
Öljypalmut	Poimitut hedelmät	Palmuöljy
Kumipuut	Korjattu lateksi	Kumituotteet
Jotkin kasvit, esim. teepensaat, viiniköynnökset, öljypalmut ja kumipuut, ovat yleensä tuottavan kasvin määritelmän mukaisia ja kuuluvat IAS 16:n soveltamisalaan. Tuottavissa kasveissa kasvavat tuotteet, esim. teelehdet, viinirypäleet, öljypalmun hedelmät ja lateksi, kuuluvat IAS 41:n soveltamisalaan.

MÄÄRITELMÄT

Maatalouteen liittyvät määritelmät

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

…

Maataloustuotteet ovat yhteisön biologisista hyödykkeistä korjuun kautta saatuja tuotteita.

Tuottava kasvi on elävä kasvi:

a)	jota käytetään maataloustuotteiden tuottamiseen tai aikaansaamiseen;

b)	jonka odotetaan tuottavan useammalla kuin yhdellä kaudella; ja

c)	jonka todennäköisyys tulla myydyksi maataloustuotteena on erittäin pieni, paitsi satunnaisessa käytöstä poistamisen jälkeen tapahtuvassa myynnissä.

Biologinen hyödyke on elävä eläin tai kasvi.

…

Seuraavat eivät ole tuottavia kasveja:

a)	kasvit, joita viljellään korjattaviksi maataloustuotteina (esim. puut, joita kasvatetaan puutavarana käytettäväksi);

kasvit, joita viljellään maataloustuotteiden tuottamiseksi, kun on olemassa erittäin pientä suurempi todennäköisyys sille, että yhteisö korjaa ja myy myös kyseisen kasvin maataloustuotteena muutoin kuin satunnaisessa käytöstä poistamisen jälkeisessä myynnissä (esim. puut, joita viljellään sekä hedelmien että puutavaran tuotantoa varten); ja

c)	yksivuotiset kasvit (esim. maissi ja vehnä).

Kun tuottavia kasveja ei enää käytetä tuotteiden kasvattamiseen, ne voidaan kaataa ja myydä esim. polttopuuna käytettäväksi. Tällainen satunnainen käytöstä poistamisen jälkeinen myynti ei estäisi sitä, että kyseinen kasvi on tuottavan kasvin määritelmän mukainen.

Tuottavissa kasveissa kasvavat tuotteet ovat biologisia hyödykkeitä.

…

Yleiset määritelmät

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

…

Julkinen avustus on määritelty IAS 20:ssä.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

…

Hankintameno saattaa joskus olla lähellä käypää arvoa, erityisesti kun:

a)	alkuperäisten menojen syntymisen jälkeen on tapahtunut vain vähän biologista muuttumista (esim. juuri ennen raportointikauden loppua istutetut taimet tai vastikään hankitut tuotantoeläimet); tai

b)	biologisella muuttumisella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta hintaan (esimerkiksi alkukasvu mäntyviljelmän 30-vuotisessa tuotantosyklissä).

…

Yleistä

…

Kulutettavat biologiset hyödykkeet ovat hyödykkeitä, jotka korjataan maataloustuotteina tai myydään biologisina hyödykkeinä. Esimerkkejä kulutettavista biologisista hyödykkeistä ovat lihakarja, myytäväksi tarkoitettu karja, viljeltävät kalat, viljelykasvit kuten maissi ja vehnä, tuottavista kasveista saatavat tuotteet sekä puut, joita kasvatetaan puutavaran saantia varten. Tuottavat biologiset hyödykkeet ovat hyödykkeitä, jotka eivät ole kulutettavia, esim. maidontuotantoa varten pidettävä karja ja hedelmäpuut, joista korjataan hedelmiä. Tuottavat biologiset hyödykkeet eivät ole maataloustuotteita vaan pikemminkin tuotantotarkoituksessa pidettäviä hyödykkeitä.

…

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

…

Kesäkuussa 2014 julkaistulla asiakirjalla Maatalous: tuottavat kasvit (muutokset IAS 16:een ja IAS 41:een) muutettiin kappaleita 1–5, 8, 24 ja 44 sekä lisättiin kappaleet 5A–5C ja 63. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia takautuvasti IAS 8:n mukaisesti.

81L

MUKAUTTAVAT MUUTOKSET MUIHIN STANDARDEIHIN

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen

Muutetaan kappaletta 54.

Taseessa esitettävät tiedot

Taseen on sisällettävä vähintään seuraavat erät:

…

f)	IAS 41:n Maatalous soveltamisalaan kuuluvat biologiset hyödykkeet;

…

IAS 17 Vuokrasopimukset

Muutetaan kappaletta 2.

SOVELTAMISALA

…

Tätä standardia ei kuitenkaan pidä soveltaa arvostusperusteena:

…

c)	rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuihin, IAS 41:n Maatalous soveltamisalaan kuuluviin biologisiin hyödykkeisiin; eikä

d)	muulla vuokrasopimuksella vuokralle annettuihin, IAS 41:n Maatalous soveltamisalaan kuuluviin biologisiin hyödykkeisiin.

IAS 23 Vieraan pääoman menot

Muutetaan kappaleita 4 ja 7.

SOVELTAMISALA

…

Yhteisön ei tarvitse soveltaa standardia seuraavien omaisuuserien hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuviin vieraan pääoman menoihin:

a)	ehdot täyttävä omaisuuserä, joka arvostetaan käypään arvoon, esim. IAS 41:n Maatalous soveltamisalaan kuuluva biologinen hyödyke;

…

MÄÄRITELMÄT

…

Mitkä tahansa seuraavat voivat olosuhteista riippuen olla ehdot täyttäviä omaisuuseriä:

…

e)	sijoituskiinteistöt;

f)	tuottavat kasvit.

IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen

Muutetaan kappaletta 2.

SOVELTAMISALA

Tätä standardia on sovellettava kaikkien omaisuuserien arvon alentumisen kirjanpitokäsittelyyn lukuun ottamatta seuraavia:

…

g)	maataloustoimintaan liittyvät biologiset hyödykkeet, jotka kuuluvat IAS 41:n Maatalous soveltamisalaan ja arvostetaan käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla;

…

IAS 40 Sijoituskiinteistöt

Muutetaan kappaleita 4 ja 7.

SOVELTAMISALA

…

Tätä standardia ei sovelleta:

a)	maataloustoimintaan liittyviin biologisiin hyödykkeisiin (ks. IAS 41 Maatalous ja IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet); eikä

…

KIINTEISTÖN LUOKITTELU SIJOITUSKIINTEISTÖKSI TAI OMASSA KÄYTÖSSÄ OLEVAKSI KIINTEISTÖKSI

…

Sijoituskiinteistöä pidetään vuokratuoton tai omaisuuden arvonnousun tai näiden molempien hankkimiseksi. Näin ollen sijoituskiinteistö kerryttää rahavirtoja pitkälti yhteisön muista omaisuuseristä riippumatta. Tämä erottaa sijoituskiinteistön omassa käytössä olevasta kiinteistöstä. Tavaroiden valmistus tai palvelujen tuottaminen (tai kiinteistön käyttö hallinnollisiin tarkoituksiin) kerryttää rahavirtoja, jotka aiheutuvat kiinteistön lisäksi myös muista tuotantoprosessissa käytetyistä omaisuuseristä. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sovelletaan IAS 16:ta.

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/15

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2114,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	48,7
	MA	71,4
	ZZ	60,1
0707 00 05	AL	69,7
	MA	93,8
	TR	143,9
	ZZ	102,5
0709 93 10	AL	76,3
	MA	51,3
	TR	159,0
	ZZ	95,5
0805 20 10	MA	99,8
0805 20 10	ZZ	99,8
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	TR	64,6
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	ZZ	64,6
0805 50 10	TR	95,7
0805 50 10	ZZ	95,7
0808 10 80	AU	166,8
	CA	159,7
	CL	83,6
	MK	32,3
	NZ	173,1
	US	107,0
	ZA	166,0
	ZZ	126,9
0808 30 90	BA	85,6
	CN	64,0
	TR	124,1
	ZZ	91,2

(1) Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/17

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2015/2115,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2015,

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon lelujen turvallisuudesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY (1) ja erityisesti sen 46 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voidaan taata lasten korkeatasoinen suojeleminen leluissa olevien kemikaalien riskeiltä, direktiivissä 2009/48/EY asetetaan tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) mukaisesti syöpää aiheuttaviksi, sukusolujen perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi (nk. CMR-aineet) luokiteltuja kemiallisia aineita, allergisoivia hajusteita ja tiettyjä aineita. Lisäksi direktiivissä 2009/48/EY siirretään komissiolle valta asettaa erityiset raja-arvot alle 36 kuukauden ikäisten lasten käyttöön tarkoitetuissa leluissa ja muissa suuhun pantavaksi tarkoitetuissa leluissa käytettäville kemikaaleille, jotta voidaan taata erityisen altistavien lelujen osalta riittävä suojelu. Tällaiset raja-arvot asetetaan sisällyttämällä ne direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäykseen C.

(2)

Eräisiin kemikaaleihin nykyisin sovellettavat raja-arvot ovat joko liian suuria ottaen huomioon saatavilla oleva tieteellinen näyttö tai sellaisia ei ole asetettu. Niiden osalta olisi sen vuoksi asetettava erityiset raja-arvot ottaen huomioon elintarvikkeiden pakkausta koskevat vaatimukset sekä lelujen ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevien materiaalien välinen ero.

(3)

Saadakseen neuvoja lelujen turvallisuuteen liittyvien lainsäädäntöehdotusten ja poliittisten aloitteiden valmisteluun Euroopan komissio perusti lelujen turvallisuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmän kemikaaleja käsittelevän alaryhmän tehtävänä on antaa tällaisia neuvoja kemiallisista aineista, joita voidaan käyttää leluissa.

(4)

Formamidia (CAS-numero 75-12-7) käytetään muiden muassa muovi- ja polymeeriteollisuudessa erityisesti liuottimena, pehmittimenä tai aineena, joka liittyy vaahdon tuottamiseen käytettävään paisutusaineeseen (3). Vuonna 2010 useat jäsenvaltiot totesivat formamidia esiintyvän erilaisissa vaahdosta valmistetuissa leluissa, kuten palapelimatoissa, mikä antoi aihetta huoleen lasten terveyden vaarantumisesta hengitysteitse. Jotkin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tai harkitsevat sääntelytoimia.

(5)

Tarkastellessaan formamidia kemikaaleja käsittelevä alaryhmä otti pohjaksi lausunnon, jonka oli antanut ranskalainen L'Agence nationale de sécurité sanitaire de l'alimentation, de l'environnement et du travail (ANSES). Lausunnossa suositeltiin, että formamidin päästöjä ilmaan vaahdosta valmistetuista palapelimatoista rajoitetaan niin, että ne eivät ylitä arvoa 20 μg/m3 mitattuna 28 päivän kuluttua siitä, kun pakkaus on avattu ja mattoa on säilytetty uusien mattojen kaasunpoistokammiossa ennen myyntiä, käyttäen standardien ISO 16000-6 ja ISO 16000-9 mukaista testausmenetelmää (4) sellaisissa olosuhteissa, jotka soveltuvat näytteiden ottamiseen tuotteista ja tuote-eristä.

(6)

Kemikaaleja käsittelevä alaryhmä tarkasteli tarkemmin lastenhuonetta (huoneen tilavuus 30 m3), jossa on suuri palapelimatto (1,2 m2, 720 g) ja useita muita vaahtomaisia leluja (jolloin ilmalle alttiiden vaahtomaisten lelumateriaalien määräksi tulee 1 kg). Tällaisen lastenhuoneen ilma (ilmanvaihtoluku 0,5 h– 1) sisältäisi 20 μg/m3 formamidia 28 päivän jälkeen, jos vaahtomaisten lelumateriaalien formamidipitoisuus olisi noin 200 mg/kg ja pääsisi kokonaan ilmaan.

(7)

Formamidi luokitellaan asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 kategoriaan 1B kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Direktiivin 2009/48/EY liitteessä II olevan III osan 4 kohdan mukaisesti lisääntymiselle vaarallisia kategorian 1B aineita, kuten formamidia, voi sisältyä leluihin pitoisuuksina, jotka ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin sitä sisältävien seosten luokittelulle vahvistetut pitoisuudet, eli ennen 1 päivää kesäkuuta 2015 0,5 prosenttia, joka vastaa arvoa 5 000 mg/kg (pitoisuusraja), ja sen jälkeen 0,3 prosenttia, joka vastaa arvoa 3 000 mg/kg (pitoisuusraja). Direktiivissä 2009/48/EY ei tällä hetkellä vahvisteta päästörajaa formamidille.

(8)

Edellä esitetyn perusteella kemikaaleja käsittelevä alaryhmä suositteli 28 päivänä marraskuuta 2013 pitämässään kokouksessa, että formamidipäästöt vaahtomaisista lelumateriaaleista rajoitetaan direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksessä C arvoon 20 μg/m3 mitattuna enintään 28 päivän kuluttua päästötestin aloittamisesta. Lisäksi alaryhmä suositteli kokouksessaan 18 päivänä helmikuuta 2015, että päästötestaus ei ole tarpeen silloin, kun formamidipitoisuus on enintään 200 mg/kg (raja-arvo johdettu pahimmassa mahdollisessa altistumisskenaariossa).

(9)	Elintarvikekontaktimateriaaleissa ei ole tiedossa sellaisia formamidin käyttötarkoituksia, joita olisi tarkasteltava.

(10)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/48/EY 47 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksessä C seuraava kohta:

Aine	CAS-nro	Raja-arvo
”Formamidi	75-12-7	20 μg/m3 (päästöraja) enintään 28 päivää vaahtomaisten lelumateriaalien päästötestin aloittamisesta, kun pitoisuus on suurempi kuin 200 mg/kg (pitoisuuteen perustuva raja-arvo).”

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 24 päivänä toukokuuta 2017. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 24 päivästä toukokuuta 2017.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(3) L'Agence nationale de sécurité sanitaire de l'alimentation, de l'environnement et du travail (ANSES), Ranska, lausunto formamidin käytöstä kulutustavaroissa ja terveysriskeistä, jotka liittyvät formamidiin vaahdosta valmistetuissa lasten palapelimatoissa. ANSESin lausunto, pyyntö nro 2010-SA-0302, 4. heinäkuuta 2011, s. 4.

(4) Päästötestimenetelmä, jossa suhteellinen kosteus on 50 prosenttia, lämpötila 23 °C, ilmanvaihtoluku 0,5 x tilavuus/h– 1, normaali huoneen koko 30 m3 ja maton päästöjä synnyttävä pinta 1,2 m2.

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/20

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2015/2116,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2015,

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon lelujen turvallisuudesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY (1) ja erityisesti sen 46 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voidaan taata lasten korkeatasoinen suojelu leluissa olevien kemikaalien riskeiltä, direktiivissä 2009/48/EY asetetaan tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) mukaisesti syöpää aiheuttaviksi, sukusolujen perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi (nk. CMR-aineet) luokiteltuja kemiallisia aineita, allergisoivia hajusteita ja tiettyjä aineita. Lisäksi direktiivissä 2009/48/EY siirretään komissiolle valta asettaa erityiset raja-arvot alle 36 kuukauden ikäisten lasten käyttöön tarkoitetuissa leluissa ja muissa suuhun pantavaksi tarkoitetuissa leluissa käytettäville kemikaaleille, jotta voidaan taata erityisen altistavien lelujen osalta riittävä suojelu. Tällaiset raja-arvot asetetaan sisällyttämällä ne direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäykseen C.

(2)

(3)

(4)

1,2-bentsisotiatsol-3(2H)-onia (1,2-bentsisotiatsolin-3-oni, jäljempänä ’BIT’, CAS-numero 2634-33-5) käytetään säilöntäaineena vesipohjaisissa leluissa (3), myös harrastemaaleissa ja sormiväreissä (4), kuten käy ilmi markkinatutkimuksesta, johon osallistui taloudellisia toimijoita ja niiden toimialajärjestöjä, kuluttajajärjestöjä ja allergiakeskuksia, samoin kuin internet-hauista ja toimipistevierailuista (5).

(5)

Tarkastellessaan BIT:tä kemikaaleja käsittelevä alaryhmä otti pohjaksi kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunnon, jonka mukaan BIT on hyvin dokumentoitu kosketusallergeeni (6). Vaikka lausunnossa katsotaan, että BIT on vain kohtalaisesti herkistävä aine, jonka vaikutus on lievempi kuin muiden kaupan pidettävien kosmeettisten valmisteiden säilöntäaineiden (7), siinä katsotaan myös, että isotiatsolinonit ovat kuluttajan kannalta merkittäviä kontaktiallergian aiheuttajia Euroopassa (8). BIT:n käyttö kosmeettisissa valmisteissa ei ole sallittua (9).

(6)	BIT luokitellaan asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 ihoa herkistäväksi aineeksi. Direktiivissä 2009/48/EY ei tällä hetkellä vahvisteta erityistä raja-arvoa BIT:lle eikä yleistä raja-arvoa herkistäville aineille.

(7)

Edellä esitetyn perusteella kemikaaleja käsittelevä alaryhmä katsoi, ettei BIT:tä pitäisi käyttää leluissa. Eurooppalaisen standardin EN 71–9:2005+A1:2007 mukaisesti sellaisten aineiden osalta, joita ei pidä käyttää, rajoitukseksi olisi asetettava asianmukaisen testimenetelmän mukainen määritysraja (LOQ) (10). Niinpä kemikaaleja käsittelevä alaryhmä suositteli 26 päivänä maaliskuuta 2014 pitämässään kokouksessa, että BIT:n pitoisuus leluissa olisi rajoitettava sitä koskevaan määritysrajaan, joka on enintään 5 mg/kg. BIT:n käyttöä ei säännellä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevien materiaalien osalta.

(8)	Edellä esitetyn perusteella olisi direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäystä C muutettava sisällyttämällä siihen leluissa käyttöä koskevat pitoisuuden raja-arvot BIT:lle.

(9)	Tässä direktiivissä vahvistettua pitoisuusrajaa olisi tarkistettava viimeistään viiden vuoden kuluttaa päivästä, jona jäsenvaltioiden on alettava soveltaa tätä direktiiviä.

(10)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/48/EY 47 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksessä C seuraava kohta:

Aine	CAS-nro	Raja-arvo
”1,2-Bentsisotiatsol-3(2H)-oni	2634-33-5	5 mg/kg (pitoisuusraja) vesipitoisissa lelumateriaaleissa standardeissa EN 71–10:2005 ja EN 71–11:2005 vahvistettujen menetelmien mukaisesti”

2 artikla

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 24 päivästä toukokuuta 2017.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1.

(3) Tanskan ympäristönsuojeluvirasto (2014), Survey and health assessment of preservatives in toys. Survey of chemical substances in consumer products nro 124, 2014; taulukko 24, s. 56.

(4) Tanskan ympäristönsuojeluvirasto (2014), Survey and health assessment of preservatives in toys. Survey of chemical substances in consumer products nro 124, 2014; s. 38–39.

(5) Tanskan ympäristönsuojeluvirasto (2014), Survey and health assessment of preservatives in toys. Survey of chemical substances in consumer products nro 124, 2014; s. 19 ja sitä seuraavat sivut.

(6) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunto bentsisotiatsolinonista (BIT). Lausunto hyväksytty 26.–27. kesäkuuta 2012, s. 16 ja 26.

(7) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunto bentsisotiatsolinonista (BIT). Lausunto hyväksytty 26.–27. kesäkuuta 2012, s. 16.

(8) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunto bentsisotiatsolinonista (BIT). Lausunto hyväksytty 26.–27. kesäkuuta 2012, s. 26.

(9) Kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009 (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59).

(10) EN 71–9:2005 + A1:2007, liite A, kohta A.10.

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/23

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2015/2117,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2015,

lelujen turvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksen C muuttamisesta leluissa käytettävien kemikaalien erityisten raja-arvojen asettamista varten siltä osin kuin kyse on kloorimetyyli-isotiatsolinonista ja metyyli-isotsiatsolinonista sekä yksittäisinä aineina että 3:1-seoksena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon lelujen turvallisuudesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY (1) ja erityisesti sen 46 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)

(3)

(4)

5-kloori-2-metyyli-isotiatsolin-3(2H)-onin (CMI) ja 2-metyyli-isotiatsolin-3(2H)-onin (MI) 3:1-seosta (CAS-nro 55965-84-9) (3) ja sen yksittäisiä komponentteja CMI (CAS-nro 26172-55-4) ja MI (CAS-nro 2682-20-4) käytetään säilöntäaineena vesipohjaisissa leluissa (4) mukaan luettuina harrastemaalit ja sormivärit, lasimaalit, liimat ja saippuakuplat (5).

(5)

Tarkastellessaan CMI:n ja MI:n 3:1-seosta sekä yksittäisiä komponentteja CMI ja MI kemikaaleja käsittelevä alaryhmä otti pohjaksi asiaan liittyvän terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevä tiedekomitean (SCHER) lausunnon, jossa todetaan, ettei CMI:n ja MI:n 3:1-seosta eikä yksittäisiä komponentteja CMI tai MI suositella käytettäväksi leluissa, koska näiden aineiden on kosmeettisissa valmisteissa havaittu aiheuttavan kosketusallergiareaktioita (6). Kemikaaleja käsittelevä alaryhmä otti huomioon myös asiaan liittyvän SCCS:n lausunnon, jossa katsotaan, että käytettävissä olevat tiedot (7) osoittavat, että CMI:n ja MI:n 3:1-seos on äärimmäisen voimakas ihmisille kosketusallergiaa aiheuttava aine.

(6)

CMI:n ja MI:n 3:1-seos luokitellaan asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 ihoa herkistäväksi aineeksi. Asetuksessa ei ole luokiteltu CMI:tä ja MI:tä yksittäin käytettyinä. Direktiivissä 2009/48/EY ei tällä hetkellä vahvisteta erityistä raja-arvoa CMI:n ja MI:n 3:1-seokselle eikä CMI:lle tai MI:lle yksittäin käytettyinä eikä yleistä raja-arvoa herkistäville aineille.

(7)	Edellä esitetyn perusteella kemikaaleja käsittelevä alaryhmä suositteli 15 päivänä helmikuuta 2012 pitämässään kokouksessa, että CMI:n ja MI:n 3:1-seosta ei pitäisi käyttää leluissa.

(8)

Saksan liittovaltion riskinarviointi-instituutin (BfR, Bundesinstitut für Risikobewertung) (8) mukaan raja-arvot CMI:lle ja MI:lle, jotka ovat voimakkaasti allergisoivia aineita, olisi asetettava pitoisuuteen, jonka katsotaan suojaavan jo herkistyneitä ihmisiä. Tämä on tiukin keino rajoittaa allergeeneja, koska jo herkistyneet ihmiset kärsivät allergiasta jo pienimmillä allergeenipitoisuuksilla. Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean edellä mainitun lausunnon mukaan tämä pitoisuus on alle 2 mg/kg (9).

(9)	BfR:n mukaan markkinavalvonnassa pystytään rutiininomaisesti määrittämään CMI vähimmäispitoisuudesta 0,75 mg/kg ja MI vähimmäispitoisuudesta 0,25 mg/kg (10) (määritysrajat).

(10)	Edellä esitetyn perusteella lelujen turvallisuutta käsittelevä asiantuntijaryhmä suositteli 23 päivänä toukokuuta 2014 pitämässään kokouksessa, että CMI:n ja MI:n käyttö yksittäisinä aineina rajoitetaan niiden määritysrajaan.

(11)

Yksittäisenä aineena käytetylle MI:lle on asetettu erityinen siirtymisen raja-arvo, kun sitä käytetään lisäaineena tietyissä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevissa materiaaleissa, mutta kyseisen siirtymisen raja-arvon määrittämisessä käytetään eri perusolettamuksia kuin leluissa käytettävän MI:n pitoisuuden raja-arvon määrittämisessä. CMI:n ja MI:n 3:1-seoksen ja CMI:n käyttöä yksittäisenä aineena ei säännellä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevien materiaalien osalta.

(12)	Edellä esitetyn perusteella olisi direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäystä C muutettava sisällyttämällä siihen leluissa käyttöä koskevat pitoisuuden raja-arvot CMI:n ja MI:n 3:1-seokselle samoin kuin CMI:lle ja MI:lle yksittäisinä aineina.

(13)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/48/EY 47 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksessä C seuraavat kohdat:

Aine	CAS-nro	Raja-arvo
”Seuraavien reaktiomassa: 5-kloori-2-metyyli-4-isotiatsolin-3-oni [EY-numero 247-500-7] ja 2-metyyli-2H-isotiatsolin-3-oni [EY-numero 220-239-6] (3:1-seos)	55965-84-9	1 mg/kg (pitoisuusraja) vesipitoisissa lelumateriaaleissa
5-kloori-2-metyyli-isotiatsolin-3(2H)-oni	26172-55-4	0,75 mg/kg (pitoisuusraja) vesipitoisissa lelumateriaaleissa
2-metyyli-isotiatsolin-3(2H)-oni	2682-20-4	0,25 mg/kg (pitoisuusraja) vesipitoisissa lelumateriaaleissa”

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 24 päivänä marraskuuta 2017. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 24 päivästä marraskuuta 2017.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1.

(3) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) mukaan kauppanimiä ovat Kathon, Acticide, Microcare jne., Lausunto aiheesta 5-kloori-2-metyyli-isotiatsolin-3(2H)-onin ja 2-metyyli-isotiatsolin-3(2H)-onin seos. Lausunto annettu 8. joulukuuta 2009, s. 6.

(4) Tanskan ympäristönsuojeluvirasto (2014) Survey and health assessment of preservatives in toys. Survey of chemical substances in consumer products no. 124, 2014, taulukko 24, s. 56.

(5) Tanskan ympäristönsuojeluvirasto (2014) Survey and health assessment of preservatives in toys. Survey of chemical substances in consumer products no. 124, 2014, s. 38–39.

(6) Terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevä tiedekomitean (SCHER) lausunto ”CEN's response to the opinion of the CSTEE on the assessment of CEN report on the risk assessment of organic chemicals in toys”, annettu 29. toukokuuta 2007, s. 8 ja taulukko 1, s. 9.

(7) Katso kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean lausunto, alaviite 3, s. 35.

(8) Saksan liittovaltion riskinarviointi-instituutin (Bundesinstitut für Risikobewertung, BfR) kannanotto 24.9.2012, s. 4.

(9) Katso kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean lausunto, alaviite 3, s. 33.

(10) Ks. alaviite 8.

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/26

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2015/2118,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2015,

Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan ja 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 8 päivänä heinäkuuta 2014 päätöksen 2014/438/YUTP (1), jolla Herbert SALBER nimitettiin Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’, Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten. Erityisedustajan toimeksianto päättyy 31 päivänä lokakuuta 2015.

(2)	Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 16 kuukaudella.

(3)	Euroopan unionin erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa olosuhteissa, jotka voivat huonontua ja jotka saattavat haitata perussopimuksen 21 artiklassa määriteltyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Jatketaan Herbert SALBER in toimeksiantoa Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitettynä erityisedustajana 28 päivään helmikuuta 2017 asti. Neuvosto voi poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) arvion perusteella ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta päättää, että erityisedustajan toimeksianto päätetään aikaisemmin.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

Erityisedustajan toimeksiannon perustana ovat Etelä-Kaukasiaa koskevat unionin politiikan tavoitteet, mukaan lukien ne tavoitteet, jotka on vahvistettu Brysselissä 1 päivänä syyskuuta 2008 pidetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmissä sekä 15 päivänä syyskuuta 2008 ja 27 päivänä helmikuuta 2012 annetuissa neuvoston päätelmissä. Näihin tavoitteisiin kuuluvat:

olemassa olevien järjestelmien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) sekä sen asettama Minskin ryhmä mukaan lukien, mukaisesti konfliktien estäminen alueella, osallistuminen alueen konfliktien, muun muassa Georgian kriisin ja Vuoristo-Karabahin konfliktin, rauhanomaiseen ratkaisuun edistämällä pakolaisten ja kotimaassaan siirtymään joutuneiden henkilöiden paluuta ja muilla asianmukaisilla keinoilla, sekä tällaisen ratkaisun täytäntöönpanon tukeminen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti;

b)	rakentavien suhteiden ylläpitäminen alueen keskeisiin toimijoihin;

c)	Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sekä tarvittaessa niiden naapurimaiden välisen läheisemmän yhteistyön rohkaiseminen ja tukeminen;

d)	unionin tehokkuuden ja näkyvyyden lisääminen alueella.

3 artikla

Toimeksianto

Näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisedustajan toimeksiantona on:

a)	kehittää yhteyksiä alueen hallituksiin, parlamentteihin, muihin keskeisiin poliittisiin toimijoihin, oikeuslaitokseen ja kansalaisyhteiskuntaan;

b)	rohkaista alueen maita yhteistyöhön yhteistä etua koskevissa alueellisissa kysymyksissä, joita ovat muun ohessa yhteiset turvallisuusuhat sekä terrorismin, laittoman kaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta;

c)	osallistua konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti ja helpottaa tällaisen ratkaisun täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien sekä Etyjin ja sen asettaman Minskin ryhmän kanssa;

Georgian kriisin osalta:

olla mukana valmistelemassa 12 päivänä elokuuta 2008 tehdyn sopimuksen 6 kohdan nojalla järjestettäviä kansainvälisiä neuvotteluja (’Geneven kansainväliset neuvottelut’) sekä sen 8 päivänä syyskuuta 2008 sovittuja täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa alueen turvallisuuteen ja vakauteen liittyviä yksityiskohtia, kysymystä pakolaisista ja kotimaassaan siirtymään joutuneista henkilöistä kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden nojalla sekä muita osapuolten yhdessä päättämiä aiheita,

ii)	osallistua unionin kannan määrittämiseen ja esittää kyseinen kanta erityisedustajan tasolla i alakohdassa tarkoitetuissa neuvotteluissa, ja

iii)	helpottaa 12 päivänä elokuuta 2008 tehdyn sopimuksen ja sen 8 päivänä syyskuuta 2008 sovittujen täytäntöönpanotoimien täytäntöönpanoa;

e)	helpottaa luottamusta lisäävien toimenpiteiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden asiantuntemuksen kanssa, kun sellaista on saatavilla ja kun se on tarkoituksenmukaista, yhteen sovittaen;

f)	avustaa tarvittaessa konfliktin mahdollisen ratkaisun täytäntöönpanoon liittyvien unionin toimien valmistelussa;

g)	vahvistaa unionin vuoropuhelua alueen keskeisten toimijoiden kanssa;

h)	avustaa unionia Etelä-Kaukasiaa koskevan kokonaisvaltaisen politiikan kehittämisessä edelleen;

i)	tässä artiklassa säädettyjen toimien puitteissa vaikuttaa osaltaan unionin ihmisoikeuspolitiikan ja ihmisoikeuksia koskevien unionin suuntaviivojen täytäntöönpanoon erityisesti konfliktialueilla olevien lasten ja naisten osalta etenkin seuraamalla ja käsittelemällä tähän liittyviä tapahtumia.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1. Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2. PTK ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii tämän ensisijaisena yhteyspisteenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta tämän toimeksiannon puitteissa sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

3. Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen asiaankuuluvien yksiköiden kanssa.

5 artikla

Rahoitus

1. Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje on 1 päivänä marraskuuta 2015 alkavana ja 28 päivänä helmikuuta 2017 päättyvänä kautena 2 800 000 euroa.

2. Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3. Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1. Erityisedustaja vastaa toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa avustajaryhmän perustamisesta. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvista poliittisista erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmän kulloinenkin kokoonpano.

2. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää, että henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan avustajina. Tällaisen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa asianomainen jäsenvaltio, asianomainen unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon lähettämiä asiantuntijoita voidaan asettaa työskentelemään erityisedustajan kanssa. Sopimussuhteisen kansainvälisen henkilöstön on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3. Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion, lähettävän unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina, ja he suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon toteuttamista edistävällä tavalla.

4. Erityisedustajan henkilöstö sijoitetaan asiaankuuluvien Euroopan ulkosuhdehallinnon yksikköjen tai unionin edustustojen tiloihin, jotta varmistetaan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus niiden vastaavan toiminnan kanssa.

7 artikla

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä hoitaman tehtävän loppuun saattamisen ja sujuvan suorittamisen edellyttämät erioikeudet, vapaudet ja muut takuut sovitaan tilanteen mukaan yhdessä vastaanottajamaiden kanssa. Jäsenvaltiot ja Euroopan ulkosuhdehallinto antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen

Erityisedustajan ja erityisedustajan avustajaryhmän on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (2) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1. Jäsenvaltiot, komissio ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa käyttöönsä kaikki olennaiset tiedot.

2. Unionin edustustot alueella ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa perussopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa ja vastuualueen turvallisuustilanteen mukaisesti suoraan hänen alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi, erityisesti:

laatimalla Euroopan ulkosuhdehallinnon ohjeisiin perustuvan operaatiokohtaisen turvallisuussuunnitelman, joka käsittää henkilöstön turvalliseen siirtymiseen vastuualueelle ja sen sisällä sekä turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaan sovellettavat operaatiokohtaiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet, sekä valmiussuunnitelman ja operaation evakuointisuunnitelman;

b)	varmistamalla, että unionin ulkopuolelle lähetetyllä koko henkilöstöllä on vastuualueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutusturva;

varmistamalla, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetetyille erityisedustajan avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen vastuualueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallinnon vastuualueelle antamaan riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

varmistamalla, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antamalla edistymistä koskevan kertomuksen ja toimeksiannon toteuttamista koskevan selvityksen yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuusasioista.

11 artikla

Raportointi

Erityisedustaja raportoi säännöllisin väliajoin suullisesti ja kirjallisesti korkealle edustajalle sekä PTK:lle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi antaa raportteja ulkoasiainneuvostolle. Perussopimuksen 36 artiklan mukaisesti erityisedustaja voi osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.

12 artikla

Koordinointi

1. Erityisedustaja edistää unionin toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja auttaa varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä ja jäsenvaltioiden toimia käytetään johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen komission toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden ja unionin edustustoille.

2. Paikan päällä on pidettävä yllä läheisiä suhteita unionin ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin, jotka pyrkivät kaikin tavoin avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa. Erityisedustaja antaa Georgiassa toteutettavan Euroopan unionin tarkkailuoperaation (EUMM Georgia) johtajalle paikallista poliittista ohjausta toimien tiiviissä yhteistyössä unionin Georgian edustuston päällikön kanssa. Erityisedustaja ja EUMM Georgian siviilioperaatioiden komentaja kuulevat tarvittaessa toisiaan. Erityisedustajan on myös pidettävä yhteyttä muihin paikan päällä oleviin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin.

13 artikla

Avustaminen vaatimusten osalta

Erityisedustaja ja erityisedustajan henkilöstö auttavat tuomaan esiin seikkoja edellisten Euroopan unionin Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimittämien erityisedustajien toimeksiannoista johtuviin vaateisiin ja velvoitteisiin vastaamiseksi sekä tarjoavat tätä varten hallinnollista apua ja pääsyn asiaa koskeviin tiedostoihin.

14 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen. Erityisedustaja antaa korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevan kertomuksen kesäkuun 2016 loppuun mennessä ja kattavan kertomuksen toimeksiannon toteuttamisesta marraskuun 2016 loppuun mennessä.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2015.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. MEISCH

(1) Neuvoston päätös 2014/438/YUTP, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon muuttamisesta ja jatkamisesta (EUVL L 200, 9.7.2014, s. 11).

(2) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

24.11.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/31

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/2119,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta puupaneelien tuotantoa varten

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 8062)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio perusti 16 päivänä toukokuuta 2011 tehdyn päätöksen (2) mukaisesti jäsenvaltioiden edustajista, asianomaisesta teollisuudesta sekä ympäristönsuojelua edistävistä kansalaisjärjestöistä koostuvan foorumin tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti.

(2)	Komissio sai 24 päivänä syyskuuta 2014 kyseiseltä foorumilta direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausunnon puupaneelien tuotantoa koskevan BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä ja asetti sen julkisesti saataville.

(3)

Tämän päätöksen liitteessä esitettävät BAT-päätelmät ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan keskeinen osa, jossa esitetään päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista, niiden kuvaus, tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, siihen liittyvä tarkkailu ja kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat laitoksen kunnostustoimet.

(4)

BAT-päätelmiä käytetään lähtökohtana direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskevia lupaehtoja määritettäessä, ja toimivaltaisen viranomaisen olisi vahvistettava päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu BAT-päätelmissä.

(5)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään tämän päätöksen liitteessä esitetyt puupaneelien tuotantoa koskevat BAT-päätelmät.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Karmenu VELLA

Komission jäsen

(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2) EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3.

LIITE

PUUPANEELIEN TUOTANNON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

SOVELTAMISALA

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET

1.1

YLEISET BAT-PÄÄTELMÄT

1.1.1

Ympäristöjärjestelmä

1.1.2

Järkevä taloudenhoito

1.1.3

Melu

1.1.4

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

1.1.5

Energianhallinta ja energiatehokkuus

1.1.6

Haju

1.1.7

Jätteen ja jäämien hallinta

1.1.8

Seuranta

1.2

PÄÄSTÖT ILMAAN

1.2.1

Kanavoidut päästöt

1.2.2

Hajapäästöt

1.3

PÄÄSTÖT VETEEN

1.4

TEKNIIKOIDEN KUVAUS

1.4.1

Päästöt ilmaan

1.4.2

Päästöt veteen

SOVELTAMISALA

Nämä BAT-päätelmät koskevat seuraavaa direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.1 kohdan c alakohdassa täsmennettyä toimintaa:

—	yhden tai useamman seuraavan puupaneelin tuotanto teollisuuslaitoksissa: OSB-levy, lastulevy tai kuitulevy kapasiteetin ylittäessä 600 m3 päivässä.

Nämä BAT-päätelmät koskevat erityisesti seuraavia:

—	puupaneelien valmistus,

—	laitosalueella olevat polttolaitokset (mukaan lukien moottorit), jotka tuottavat kuumakaasuja suoraan lämmitettäviin kuivaimiin,

—	kyllästetyn paperin valmistus hartsilla.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia toimintoja tai prosesseja:

—	laitosalueella olevat polttolaitokset (mukaan lukien moottorit), jotka eivät tuota kuumakaasuja suoraan lämmitettäviin kuivaimiin,

—	raakalevyn laminointi, lakkaaminen tai maalaaminen.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

Viiteasiakirja	Asia
Monitoring of Emissions to air and water from IED installations (ROM) (teollisuuden päästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu (tarkkailuraportti))	Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu
Large Combustion Plants (LCP) (suuret polttolaitokset)	Polttotekniset keinot
Waste Incineration (WI) (jätteenpoltto)	Jätteenpoltto
Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus)	Energiatehokkuus
Waste Treatment (WT) (jätteenkäsittely)	Jätteenkäsittely
Emissions from Storage (EFS) (varastoinnin päästöt)	Raaka-aineiden varastointi ja käsittely
Economics and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)	Tekniikoiden taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset
Large Volume Organic Chemical Industry (LVOC) (suuressa määrin käytettäviä orgaanisia kemikaaleja valmistava teollisuus)	Melamiinin, ureaformaldehydihartsin ja metyleenidifenyylidi-isosyanaatin tuotanto

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

PARAS KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TEKNIIKKA (BEST AVAILABLE TECHNIQUES)

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.

Ellei toisin mainita, BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti.

ILMAPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT PARHAAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN TEKNIIKAN MUKAISET PÄÄSTÖTASOT (BAT-päästötasot, BAT-AEL)

Jollei toisin ilmoiteta, näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmapäästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-päästötasoilla, BAT-AEL) tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan päässeiden aineiden massana jätekaasujen tilavuutta kohden vakio-olosuhteissa (273,15 K, 101,3 kPa) ja kuivapainona, ilmaistuna yksikkönä mg/Nm3.

Vertailuolosuhteiden mukaiset happipitoisuudet ovat seuraavat:

Päästölähde	Vertailuolosuhteiden mukaiset happipitoisuudet
Suoraan lämmitettävät lastulevyn tai suoraan lämmitettävät OSB-levyn kuivaimet yksin tai yhdistettynä puristimen kanssa	Happipitoisuus 18 tilavuusprosenttia
Kaikki muut lähteet	Ei happikorjausta

Päästöpitoisuus vertailuolosuhteiden mukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan:

Formula

jossa

ER (mg/Nm3)	:	päästöpitoisuus suhteessa vertailuolosuhteiden mukaiseen happipitoisuuteen;
OR (tilavuusprosenttia)	:	vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus;
EM (mg/Nm3)	:	mitattu päästöpitoisuus;
OM (tilavuusprosenttia)	:	mitattu happipitoisuus.

Päästöjä ilmakehään koskevat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot perustuvat otantajakson keskiarvoon seuraavasti:

Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo (1)

VESIPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT PARHAAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN TEKNIIKAN MUKAISET PÄÄSTÖTASOT (BAT-päästötasot, BAT-AEL)

Näissä BAT-päätelmissä esitetyt vesipäästöjä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL) perustuvat pitoisuusarvoihin (veteen päässeiden aineiden massa veden tilavuutta kohden), jotka ilmaistaan käyttäen yksikköä mg/l.

Nämä BAT-päästötasot perustuvat yhden vuoden aikana otettujen näytteiden keskiarvoon, mikä tarkoittaa virtausten mukaan painotettua keskiarvoa kaikista 24 tunnin ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista kokoomanäytteistä, jotka on otettu yhden vuoden aikana asiaankuuluvalle muuttajalle asetetun vähimmäistiheyden mukaisesti ja tavanomaisissa toimintaolosuhteissa.

Kaikkien 24 tunnin ajalta otettujen virtaukseen suhteutettujen kokoomanäytteiden virtausten mukaan painotettu keskiarvo voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan:

Formula

jossa

cw	=	muuttujan virtausten mukaan painotettu keskimääräinen pitoisuus,
n	=	mittausten lukumäärä;
ci	=	muuttujan keskimääräinen pitoisuus i. aikajakson aikana
qi	=	keskimääräinen virtausmäärä i. aikajakson aikana.

Aikaan suhteutettua näytettä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa.

Kaikkia vesipäästöjen BAT-päästötasoja sovelletaan pisteessä, jossa päästö poistuu laitoksesta.

MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Käsite	Määritelmä
COD	Kemiallinen hapenkulutus; se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi (tavallisesti verrattuna analyysiin dikromaatin hapettumisesta).
Jatkuvat mittaukset	Mittaussuureen jatkuva määrittäminen käyttämällä pysyvästi asennettua automaattista mittausjärjestelmää (AMS) tai jatkuvatoimista päästöseurantajärjestelmää (CEM).
Jatkuva puristus	Levypuristin, joka puristaa jatkuvaa kuiturainaa.
Hajapäästöt	Hajapäästöt, jotka eivät vapaudu tietyistä päästöpisteistä, kuten savupiipuista.
Suoraan lämmitettävät kuivaimet	Kuivaimet, joissa polttolaitoksesta tai muusta lähteestä peräisin olevat kuumakaasut ovat suoraan yhteydessä kuivattaviin hiukkasiin, säikeisiin tai kuituihin. Kuivaus tehdään konvektiolla.
Pöly	Hiukkasten kokonaismäärä
Olemassa oleva laitos	Muu kuin uusi laitos.
Kuitu	Puun tai muiden kasviainesten lignoselluloosaosat, jotka saadaan mekaanisella tai lämpömekaanisella puristuksella käyttämällä jauhinta. Kuituja käytetään kuitulevyn tuotannon aloitusmateriaalina.
Kuitulevy	Standardin EN 316 määritelmän mukaan eli levymateriaali, jonka nimellispaksuus on vähintään 1,5 mm ja joka on valmistettu lignoselluloosakuiduista lämmittämällä tai puristamalla. Kuitulevyjä ovat märkämenetelmällä valmistetut levyt (kova kuitulevy, puolikova kuitulevy, huokoinen kuitulevy) ja kuivamenetelmällä valmistetut kuitulevyt (MDF-levy).
Lehtipuutavara	Puulajien ryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi haapa, pyökki, koivu ja eukalyptus. Lehtipuutavaraa käytetään vastakkaisena käsitteenä havupuutavaralle.
Välillisesti lämmitettävä kuivain	Kuivain, jossa kuivuminen saadaan aikaan yksinomaan säteilyn ja lämmön johtamisen avulla.
Kuiturainan muodostuminen	Hiukkasten, säikeiden tai kuitujen asettamisprosessi, jossa luodaan puristukseen tarkoitettu kuituraina.
Moniaukkoinen puristin	Levypuristin, joka puristaa yhtä tai useampaa yksittäin muotoutuvaa levyä.
Uusi laitos	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehtaassa sallittu laitos tai laitos, joka on vaihdettu kokonaan uudelleen näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
NOX	Typpioksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2
OSB	OSB-levy sellaisena kuin se on määritelty standardissa EN 300 eli monikerroksinen levy, joka on valmistettu pääasiassa puusäikeistä ja sideaineesta. Ulkokerroksen säikeet kohdistetaan levyn pituus- tai leveyssuuntaisesti. Sisäkerroksen tai -kerrosten säikeet voidaan suunnata tai kohdistaa satunnaisesti, yleensä suoraan kulmaan ulkokerrosten säikeiden kanssa.
PB	Lastulevy sellaisena kuin se on määritelty standardissa EN 309 eli levymateriaali, joka on valmistettu puristamalla ja lämmittämällä hiukkasia (puuhiutaleet, sirut, lastut, sahanpuru ja vastaavat) ja/tai muusta lastumuodossa olevasta lignoselluloosamateriaalista (pellavatikut, hampputikut, sokeriruo'on osat ja vastaavat) lisäämällä liimaa.
PCDD/F	Polyklooratut dibentsodioksiinit ja -furaanit
Määräaikaismittaukset	Mittaaminen tietyin aikavälein käsikäyttöisillä tai automatisoiduilla vertailumenetelmillä.
Prosessivesi	Tuotantolaitoksen prosesseista ja toiminnoista aiheutuva jätevesi lukuun ottamatta pintavaluntavettä.
Talteenotettu puu	Pääosin puuta sisältävä materiaali. Talteenotettu puu voi koostua kierrätyksestä saadusta puusta ja puujätteistä. Kierrätyksestä saatu puu on materiaalia, joka sisältää pääosin kuluttajakäytön jälkeen kierrätetystä puusta suoraan peräisin olevaa puuta.
Jauhaminen	Puulastujen muuntaminen kuiduksi jauhinta käyttämällä.
Raakapuu	Puutukki.
Havupuutavara	Havupuista, kuten männystä ja kuusesta, saatava puutavara. Havupuutavaraa käytetään vastakkaisena käsitteenä lehtipuutavaralle.
Pintavaluntavesi	Sateen valumisesta ja ojituksesta peräisin oleva vesi, joka kerätään ulkona sijaitsevilta puutavaravarastoalueilta, myös ulkona sijaitsevilta prosessialueilta.
TSS	Suspendoituneen kuiva-aineen kokonaismäärä (jätevedessä); kaiken suspendoituneen kuiva-aineen massapitoisuus mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla.
TVOC	Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä ilmaistuna C:nä (ilmassa).
Tuotantoketjun alku- ja loppupään puunkäsittely	Kaikki puuhiukkasten, -sirujen, -lastujen tai -säikeiden tai puristelevyjen aktiivinen käsittely ja muokkaaminen, varastointi tai kuljetus. Tuotantoketjun alkupään käsittely sisältää kaiken puunkäsittelyn siitä hetkestä, kun puun raaka-aineet lähtevät varastoalueelta. Tuotantoketjun loppupään käsittely sisältää kaikki prosessit sen jälkeen, kun levy lähtee puristimesta, siihen asti, että raakalevy tai jalostettu levytuote viedään varastoon. Tuotantoketjun alku- ja loppupään puunkäsittely ei sisällä kuivausprosessia eikä levyjen puristamista.

1.1 YLEISET BAT-PÄÄTELMÄT

1.1.1 Ympäristöjärjestelmä

BAT 1.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

I	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen;

II	sellaisten ympäristöön liittyvien toimenpiteiden määritteleminen, joissa laitosten johdon tehtävänä on jatkuvasti kehittää laitosten toimintaa;

III	tarvittavien menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien suunnittelu ja vahvistaminen sekä rahoituksen ja investointien suunnittelu;

menettelyjen täytäntöönpano kiinnittämällä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

a)	rakenne ja vastuu

b)	rekrytointi, koulutus, tietoisuus ja pätevyys

viestintä

d)	henkilöstön osallistuminen

e)	dokumentaatio

f)	tehokas prosessinvalvonta

g)	huolto-ohjelmat

h)	torjuntavalmius ja torjunta

i)	ympäristölainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

toiminnan seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:

a)	valvonta ja mittaaminen (katso myös valvontaa koskeva vertailuraportti)

b)	korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimet

c)	tallenteiden ylläpitäminen

d)	riippumattomat (tapauksen mukaan) sisäiset ja ulkoiset tarkastukset sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

VI	ylimmän johdon toimet ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkistamiseksi;

VII	puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen;

VIII	laitoksen mahdollisen käytöstäpoiston ympäristövaikutusten tarkastelu suunniteltaessa uutta laitosta ja koko sen elinkaaren ajan;

IX	alakohtaisen vertailuanalyysin säännöllinen soveltaminen.

Joissakin tapauksissa seuraavat toiminnot kuuluvat ympäristöjärjestelmään:

X	jätehuoltosuunnitelma (katso BAT 11);

XI	laadunhallintasuunnitelma levyjen raaka-aineena ja polttoaineena käytettävälle kierrätetylle puulle (katso BAT 2b);

XII	melunhallintasuunnitelma (katso BAT 4);

XIII	hajunhallintasuunnitelma (katso BAT 9);

XIV	pölynhallintasuunnitelma (katso BAT 23).

Sovellettavuus

Ympäristöjärjestelmän soveltamisala (esim. tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esim. standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

1.1.2 Järkevä taloudenhoito

BAT 2.

Tuotantoprosessin ympäristövaikutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa järkevän taloudenhoidon periaatteita käyttämällä kaikkia seuraavia tekniikoita.

	Kuvaus
a	Kemikaalien ja lisäaineiden huolellinen valitseminen ja valvonta
b	Raaka-aineena ja/tai polttoaineena käytetyn kierrätetyn puun laadunvalvontaa koskevan ohjelman soveltaminen (2), erityisesti epäpuhtauksien, kuten As, Pb, Cd, Cr, Cu, Hg, Zn, kloori, fluori ja PAH-yhdisteet, valvontaan.
c	Raaka-aineiden ja jätteen huolellinen käsittely ja varastointi.
d	Laitteiden, kuljetusreittien ja raaka-aineiden varastointialueiden säännöllinen huolto ja puhdistus.
e	Prosessiveden uudelleenkäyttöä ja toissijaisten vesilähteiden käyttöä koskevien vaihtoehtojen tarkastelu.

BAT 3.

Ilmapäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jätekaasun käsittelyjärjestelmiä siten, että niiden käytettävyys on hyvä ja kapasiteetti optimaalisella tasolla tavanomaisissa toimintaolosuhteissa.

Kuvaus

Muita kuin tavanomaisia toimintaolosuhteita varten voidaan määrittää erikoismenettelyt, etenkin:

i)	käynnistyksen ja pysäytyksen aikana;

ii)	muissa erityisissä olosuhteissa, joilla voi olla vaikutusta järjestelmien asianmukaiseen toimintaan (esim. polttolaitoksen ja/tai jätekaasujen käsittelyjärjestelmän säännönmukainen ja ylimääräinen huolto ja puhdistaminen);

1.1.3 Melu

BAT 4.

Melun ja tärinän ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

	Kuvaus	Sovellettavuus
Melun ja tärinän ehkäisytekniikat
a	Laitoksen sijoittelun strateginen suunnittelu meluisimpien toimien sijoittamiseksi esimerkiksi siten, että tehtaassa olevat rakennelmat toimivat eristeenä.	Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Tehtaan sijoittelu voi rajoittaa olemassa olevien laitosten sovellettavuutta.
b	Sellaisen melunvähennysohjelman soveltaminen, joka sisältää melulähteiden kartoituksen, tehtaan ulkopuolisten vastaanottimien määrittelyn, melun etenemisen mallintamisen ja kustannustehokkaimpien toimenpiteiden arvioinnin ja niiden täytäntöönpanon.	Voidaan soveltaa yleisesti
c	Säännöllisten melututkimusten tekeminen seuraamalla melutasoja tehtaan rajojen ulkopuolella.	Voidaan soveltaa yleisesti
Pistelähteistä peräisin olevan melun ja tärinän vähentämistekniikat
d	Meluisien laitteiden sulkeminen koteloon tai kapseliin ja rakennusten äänieristäminen	Voidaan soveltaa yleisesti
e	Yksittäisten laitteiden erottaminen tärinä- ja resonanssimelun etenemisen estämiseksi ja rajoittamiseksi.
f	Pistelähteen eristäminen vaimentamalla, tukahduttamalla tai hiljentämällä melulähteet käyttämällä esimerkiksi tuulettimia, akustisia venttiileitä, äänenvaimentimia ja akustisia suodatinkoteloita.
g	Porttien ja ovien pitäminen suljettuina aina, kun ne eivät ole käytössä. Pudotuskorkeuden vähentäminen raakapuuta purettaessa.
Melun ja tärinän vähentämistekniikat tehdastasolla
h	Liikennemelun vähentäminen rajoittamalla sisäisen liikenteen ja tehtaalle tulevien rekkojen nopeutta.	Voidaan soveltaa yleisesti
i	Ulkona suoritettavien toimien rajoittaminen öisin.
j	Kaikkien laitteiden säännöllinen huolto.
k	Meluntorjuntaseinien, luonnonesteiden tai pengerten käyttäminen melulähteiden peittämiseksi.

1.1.4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen

BAT 5.

Päästöjen vähentämiseksi maaperään ja pohjaveteen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavia menetelmiä.

I	hartsin ja muiden lisämateriaalinen lastaaminen ja purkaminen vain sitä varten tarkoitetuilla alueilla, jotka on suojattu vuotamiselta;

II	ennen hävittämistä kaikkien materiaalien kerääminen ja varastointi siihen tarkoitetulle alueelle, joka on suojattu vuotamiselta;

III	kaikkien öljypohjien ja muiden välivarastointitilojen, joissa voi tapahtua vuotoja, varustaminen hälytyksillä, jotka aktivoituvat korkeista nestetasoista;

IV	ohjelman laatiminen ja täytäntöönpano hartsia, lisäaineita ja hartsisekoituksia sisältävien säiliöiden ja niitä kuljettavien putkien testaamista ja tutkimista varten;

V	kaikkien laippojen ja venttiilien vuotojen tutkiminen putkissa, joita käytetään kuljettamaan muita materiaaleja kuin vettä ja puuta; huoltopäiväkirjan pitäminen näistä tutkimuksista;

VI	suojajärjestelmän laatiminen kaikkien vuotojen keräämiseksi laipoista ja venttiileistä putkissa, joita käytetään kuljettamaan muita materiaaleja kuin vettä ja puuta, paitsi jos laippojen ja venttiilien rakenne on teknisesti tiukka;

VII	riittävien suojapuomien ja sopivan imeytysmateriaalin takaaminen;

VIII	muiden aineiden kuin veden ja puun kuljettamiseen käytettävien maanalaisten putkien käytön välttäminen;

IX	kaiken palontorjunnasta peräisin olevan veden kerääminen ja turvallinen hävittäminen;

X	vesitiiviiden pohjien rakentaminen tulva-altaisiin ulkona sijaitsevien puunvarastointialueiden pintavaluntavesiä varten.

1.1.5 Energianhallinta ja energiatehokkuus

BAT 6.

Energiankulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sellaisen energianhallintasuunnitelman laatiminen, joka sisältää kaikki seuraavat tekniikat.

I	energiankäytön ja sen kustannusten seuraamisjärjestelmän käyttäminen;

II	suurimpien toimenpiteiden energiatehokkuustarkastusten tekeminen;

III	järjestelmällisen lähestymistavan soveltaminen laitteiden jatkuvaan päivittämiseen energiatehokkuuden lisäämiseksi;

IV	energiankäytön valvonnan päivittäminen;

V	sisäisen energianhallintakoulutuksen antaminen toimijoille.

BAT 7.

Energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on parantaa polttolaitoksen käyttöä seuraamalla ja valvomalla keskeisiä polttamismuuttujia (esim. O2, CO, NOx) ja soveltamalla yhtä tai useampaa seuraavaa tekniikkaa.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Puulietteen kuivaaminen ennen sen käyttöä polttoaineena	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Lämmön kerääminen kuumista jätekaasuista märkätorjuntajärjestelmissä käyttämällä lämmönvaihdinta	Sovellettavissa laitoksiin, joissa on märkätorjuntajärjestelmä ja silloin, kun talteenotettua energiaa voidaan käyttää
c	Kuumien jätekaasujen uudelleen kierrättäminen eri prosesseista polttolaitokseen tai kuumakaasujen esilämmittäminen kuivainta varten	Sovellettavuutta voidaan rajoittaa välillisesti lämmitettäville kuivaimille, kuitukuivaimille tai silloin, kun polttolaitoksen määritykset eivät salli ohjattua ilman lisäämistä

BAT 8.

Energian käyttämiseksi tehokkaasti märkäkuitujen valmistelussa kuitulevyn tuotantoa varten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Sirujen puhdistaminen ja pehmentäminen	Raakasirujen mekaaninen puhdistus ja pesu	Sovellettavissa uusiin jauhinlaitoksiin ja merkittävällä tavalla uudelleenasennettuihin laitoksiin
b	Tyhjiöhöyrystys	Kuuman veden talteenotto höyryntuotannosta	Sovellettavissa uusiin jauhinlaitoksiin ja merkittävällä tavalla uudelleenasennettuihin laitoksiin
c	Lämmön talteenotto höyrystä jalostamisen aikana	Lämmönvaihtimilla tuotetaan kuumaa vettä höyryntuotannosta ja sirujen pesemisestä	Sovellettavissa uusiin jauhinlaitoksiin ja merkittävällä tavalla uudelleenasennettuihin laitoksiin

1.1.6 Haju

BAT 9.

Tehtaan hajujen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on asentaa, panna täytäntöön ja tarkistaa säännöllisesti hajunhallintasuunnitelma osana ympäristöjärjestelmää (katso BAT 1), joka sisältää seuraavat osat:

I	toimet ja aikataulut sisältävä käytäntö;

II	hajunvalvonnan suorittamiskäytäntö;

III	havaittuihin hajutapahtumiin vastaamista koskeva käytäntö;

IV	hajujen ehkäisy- ja vähentämisohjelma, jonka tarkoituksena on määrittää lähde (lähteet), mitata/arvioida hajulle altistuminen, määrittää lähteiden osuus ja panna täytäntöön ehkäisy- ja/tai vähennystoimenpiteet.

Sovellettavuus

Sovellettavuus rajoittuu tapauksiin, joissa hajuhaittoja voidaan odottaa ja/tai niistä on ilmoitettu asuinalueilla tai muilla herkillä alueilla (esim. virkistysalueilla).

BAT 10.

Hajujen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä kuivaimista ja puristimesta peräisin oleva jätekaasu parhaan käytettävissä olevan tekniikan 17 ja 19 mukaisesti.

1.1.7 Jätteen ja jäämien hallinta

BAT 11.

Hävitettäväksi lähetettävän jätteen tuottamisen ehkäisemiseksi, tai jos se ei ole mahdollista, jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on laatia ja toteuttaa osana ympäristönjärjestelmää (katso BAT 1) jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan, että jätteen – tärkeysjärjestyksessä – syntyä ehkäistään tai sitä valmistellaan uudelleenkäyttöä varten, kierrätetään tai otetaan muuten talteen.

BAT 12.

Hävitettäväksi lähetettävän kiinteän jätteen tuotannon vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Käytetään sisäisesti kerätyt puujäämät, kuten karsitut osat ja hylätyt levyt, raaka-aineena.	Hylättyjen kuitulevyistä peräisin olevien levytuotteiden sovellettavuus voi olla rajallista.
b	Käytetään sisäisesti kerätyt puujäämät, kuten pölyntorjuntajärjestelmästä kerätty puujauhe ja -pöly ja vedensuodatuksesta saatu puuliete, polttoaineena (asianmukaisesti varustetuissa tehtaan sisäisissä laitoksissa) tai raaka-aineena.	Puulietteen käyttöä polttoaineena voidaan rajoittaa, jos kuivatukseen tarvittava energiankulutus on ympäristöhyötyjä suurempi.
c	Käytetään rengaskeräysjärjestelmiä, joissa on yksi keskussuodatusyksikkö, jäämien keräämisen parantamiseksi, esim. pussisuodatinta tai syklosuodatinta, tai erittäin tehokkaita sykloneita.	Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Olemassa olevan laitoksen sijoittelu voi rajoittaa sovellettavuutta.

BAT 13.

Biomassan polttamisesta peräisin olevan pohjatuhkan ja kuonan käsittelemiseksi ja uudelleenkäyttämiseksi turvallisesti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavia tekniikoita.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Tarkistetaan jatkuvasti tehtaan ulkopuoliset ja tehtaan sisäiset vaihtoehdot pohjatuhkan ja kuonan uudelleenkäytölle.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Tehokas polttoprosessi, joka vähentää jäämien hiilipitoisuutta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Pohjatuhkan ja kuonan turvallinen käsittely ja kuljetus suljetuissa siirtimissä ja säiliöissä tai kostuttamalla.	Kostuttaminen on tarpeen ainoastaan silloin, kun pohjatuhka ja kuona kastellaan turvallisuussyistä.
d	Pohjatuhkan ja kuonan turvallinen varastointi siihen tarkoitetulla vesitiiviillä alueella, jossa on suotoveden keräys.	Voidaan soveltaa yleisesti.

1.1.8 Seuranta

BAT 14.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on seurata ilma- ja vesipäästöjä sekä prosessin savukaasuja EN-standardien mukaisesti vähintään seuraavassa annetun seurantatiheyden mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Kuivaimesta peräisin olevien ilmapäästöjen ja kuivaimesta ja painosta peräisin olevien yhdistettyjen käsiteltyjen päästöjen seuranta

Muuttuja	Standardi(t)	Seurantatiheys vähintään	Tarkkailtava osa-alue
Pöly	EN 13284–1	Määräaikainen mittaus vähintään kuuden kuukauden välein	BAT 17
TVOC (3)	EN 12619		BAT 17
Formaldehydi	EN-standardia ei ole saatavilla (8)		BAT 17
NOX	EN 14792		BAT 18
HCl (6)	EN 1911		—
HF (6)	ISO 15713		—
SO2 (4)	EN 14791	Määräaikaismittaus vähintään kerran vuodessa	—
Metallit (5) (6)	EN 13211 (Hg:tä varten), EN 14385 (muita metalleja varten)		—
PCDD/F (6)	EN 1948, osat 1, 2 ja 3		—
NH3 (7)	EN-standardia ei ole saatavilla		—

Puristimesta peräisin olevien vesipäästöjen seuranta
Muuttuja	Standardi(t)	Seurantatiheys vähintään	Tarkkailtava osa-alue
Pöly	EN 13284-1	Määräaikaismittaus vähintään kuuden kuukauden välein	BAT 19
TVOC	EN 12619		BAT 19
Formaldehydi	EN-standardia ei ole saatavilla (10)		BAT 19
Paperin kyllästämisen kuivausuuneista peräisin olevien ilmapäästöjen seuranta
Muuttuja	Standardi(t)	Seurantatiheys vähintään	Tarkkailtava osa-alue
TVOC (9)	EN 12619	Määräaikaismittaus vähintään kerran vuodessa	BAT 21
Formaldehydi	EN-standardia ei ole saatavilla (10)	Määräaikaismittaus vähintään kerran vuodessa	BAT 21

Tuotantoketjun alku- ja loppupään kanavoitujen ilmapäästöjen seuranta

Muuttuja	Standardi(t)	Seurantatiheys vähintään	Tarkkailtava osa-alue
Pöly	EN 13284-1 (11)	Määräaikaismittaus vähintään kerran vuodessa (11)	BAT 20

Polttoprosessin savukaasun, jota myöhemmin käytetään suoraan lämmitettäviin kuivaimiin, seuranta (12)

Muuttuja

Standardi(t)

Seurantatiheys vähintään

Tarkkailtava osa-alue

NOX

Määräaikaismittaus: EN 14792

Jatkuva mittaus: EN 15267-1-3 ja EN 14181

Määräaikaismittaus vähintään kerran vuodessa tai jatkuva mittaus

BAT 7

Määräaikaismittaus: EN 15058

Jatkuva mittaus: EN 15267-1-3 ja EN 14181

BAT 7

Puukuidun tuotannosta peräisin olevien vesipäästöjen seuranta

Muuttuja	Standardi(t)	Seurantatiheys vähintään	Tarkkailtava osa-alue
TSS	EN 872	Määräaikaismittaus vähintään kerran viikossa	BAT 27
Kemiallinen hapenkulutus (13)	EN-standardia ei ole saatavilla		BAT 27
TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä, ilmaistuna C:nä)	EN 1484		—
Metallit (14), jos asiaankuuluva (esim. silloin, kun käytetään talteenotettua puuta)	Eri EN-standardeja saatavilla	Määräaikaismittaus vähintään kuuden kuukauden välein	—

Pintavaluntavedestä peräisin olevien vesipäästöjen seuranta

Muuttuja	Standardi(t)	Seurantatiheys vähintään	Tarkkailtava osa-alue
TSS	EN 872	Määräaikaismittaus vähintään kolmen kuukauden välein (15)	BAT 25

BAT 15.

Päästöjen ehkäisemiseen ja vähentämiseen käytettävien tekniikoiden vakauden ja tehokkuuden takaamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on seurata asianmukaisia varamuuttujia.

Kuvaus

Seurattavia varamuuttujia voivat olla muun muassa seuraavat: jätekaasun ilmavirtaus, jätekaasun lämpötila, päästöjen visuaalinen ulkomuoto, pesurien vedenvirtaus ja veden lämpötila; sähköstaattisten suodattimien jännitekuoppa, tuulettimen nopeus ja paineen putoaminen pussisuodattimissa. Varamuuttujien valinta riippuu päästöjen ehkäisyä ja vähentämistä varten täytäntöönpannuista tekniikoista.

BAT 16.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on valvoa tuotantoprosessista peräisin olevien vesipäästöjen kannalta asiaankuuluvia tärkeimpiä prosessimuuttujia, joita ovat muun muassa vedenvirtaus, pH ja lämpötila.

1.2 PÄÄSTÖT ILMAAN

1.2.1 Kanavoidut päästöt

BAT 17.

Kuivaimesta peräisin olevien ilmapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on saada aikaan ja hallita kuivausprosessin tasapainoista toimintaa ja käyttää jotakin seuraavista tekniikoista tai niiden yhdistelmä.

	Tekniikka	Torjuttavat tärkeimmät saastuttavat aineet	Sovellettavuus
a	Suoraan lämmitettävään kuivaimeen tulevan kuumakaasun pölyn torjunta yhdessä yhden tai useamman seuraavaksi luetellun tekniikan kanssa	Pöly	Sovellettavuutta voidaan rajoittaa, esim. silloin, kun kyse on olemassa olevista pienemmistä puupölyn polttolaitteista.
b	Pussisuodatin (16)	Pöly	Sovellettavissa vain välillisesti lämmitettäviin kuivaimiin. Turvallisuuden vuoksi on oltava erityisen huolellinen käytettäessä yksinomaan talteenotettua puuta.
c	Sykloni (16)	Pöly	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	UTWS-kuivain ja -polttolaitos, jossa on lämmönvaihdin ja kuivaimesta poistetun jätekaasun lämpökäsittely (16)	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Ei sovelleta kuitukuivaimiin. Sovellettavuutta voidaan rajoittaa olemassa oleviin polttolaitoksiin, jotka eivät sovellu kuivaimen osittaisen jätekaasuvirtauksen jälkipolttamiseen.
e	Märkä sähköstaattinen pölynkerääjä (16)	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Märkäpesuri (16)	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Voidaan soveltaa yleisesti.
g	Biopesuri (16)	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Sovellettavuutta voivat rajoittaa suuret pölypitoisuudet ja korkea lämpötila kuivaimesta peräisin olevassa jätekaasussa.
h	Formaldehydin kemiallinen hajoaminen tai talteenotto kemikaaleilla yhdessä märkäpesujärjestelmän kanssa	Formaldehydi	Voidaan soveltaa yleisesti märkätorjuntajärjestelmissä.

Taulukko 1

Kuivaimesta peräisin olevien ilmapäästöjen ja kuivaimesta ja puristimesta peräisin olevat yhdistetyt käsitellyt BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot

Muuttuja	Tuote	Kuivaintyyppi	Yksikkö	BAT-AEL-arvot (keskiarvo otantajakson aikana)
Pöly	PB tai OSB	Suoraan lämmitettävät kuivaimet	mg/Nm3	3–30
	PB tai OSB	Suoraan lämmitettävä kuivain		3–10
	Kuitu	Kaikki tyypit		3–20
TVOC	PB	kaikki tyypit		< 20–200 (17) (18)
	OSB			10–400 (18)
	Kuitu			< 20–120
Formaldehydi	PB	Kaikki tyypit		< 5–10 (19)
	OSB			< 5–20
	Kuitu			< 5–15

Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 14.

BAT 18.

Suoraan lämmitettävistä kuivaimista peräisin olevien ilman typpioksidipäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää tekniikkaa (a) tai tekniikkaa (a) yhdessä tekniikan (b) kanssa.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Polttoprosessin tehokas toiminta ilma- ja polttoaineporrastettua polttoa käyttämällä ja soveltamalla pölypolttoa, leijukerroskattiloita tai siirrettävää arinapolttoa.	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR) injektoimalla ja reagoimalla urean tai nestemäisen ammoniakin kanssa	Sovellettavuutta voivat rajoittaa erittäin vaihtelevat poltto-olosuhteet

Taulukko 2

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-EAL) suoraan lämmitettävästä kuivaimesta peräisin oleville ilman typpioksidipäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-AEL-arvot

(keskiarvo otantajakson aikana)

NOX

mg/Nm3

30–250

Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 14.

BAT 19.

Puristimesta peräisin olevien ilmapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää puristimesta talteenotetun jätekaasun kanavan sisäistä tukahduttamista ja seuraavaksi esitettyjen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.

	Tekniikka	Torjuttavat tärkeimmät saastuttavat aineet	Sovellettavuus
a	Valitaan niukasti formaldehydiä sisältävät hartsit	Haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Sovellettavuutta voidaan rajoittaa esim. tietyn tuotelaadun edellyttämisen vuoksi
b	Valvotaan puristimen toimintaa ja tasapainoista puristimen lämpötilaa, sovellettavaa painetta ja puristimen nopeutta	Haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Sovellettavuutta voidaan rajoittaa esim. tiettyä tuotelaatua koskevan puristimen käyttötavan vuoksi
c	Puristimesta talteenotettujen jätekaasujen märkäpesu käyttämällä Venturi-pesureita tai hydrosykloneita jne. (20)	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Voidaan soveltaa yleisesti
d	Märkä sähköstaattinen pölynkerääjä (20)	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet
e	Biopesuri (20)	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet
f	Jälkipoltto viimeisenä käsittelyvaiheena märkäpesurin käytön jälkeen	Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet	Sovellettavuutta voidaan rajoittaa olemassa olevissa laitoksissa, jos saatavilla ei ole sopivaa polttolaitosta.

Taulukko 3

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-EAL) puristimesta peräisin oleville ilmapäästöille

Muuttuja	Yksikkö	BAT-AEL-arvot (keskiarvo otantajakson aikana)
Pöly	mg/Nm3	3–15
TVOC	mg/Nm3	10–100
Formaldehydi	mg/Nm3	2–15

Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 14.

BAT 20.

Puunkäsittelyn, puumateriaalien siirron ja kuiturainan muodostamisen alku- ja loppuvaiheessa ilmaan pääsevien pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää joko pussisuodatinta tai syklosuodatinta.

Sovellettavuus

Turvallisuuden vuoksi pussisuodatinta tai syklosuodatinta ei ehkä voida käyttää, kun raaka-aineena käytetään talteenotettua puuta. Siinä tapauksessa voidaan käyttää märkätorjuntatekniikkaa (esim. pesuria).

Taulukko 4

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-EAL) puunkäsittelystä, puumateriaalien siirrosta ja kuiturainan muodostamisesta peräisin oleville alku- ja loppuvaiheen kanavoiduille ilmaan suuntautuville pölypäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-AEL-arvot

(keskiarvo otantajakson aikana)

Pöly

mg/Nm3

< 3–5 (21)

Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 14.

BAT 21.

Paperin kyllästämisessä käytettävistä kuivausuuneista ilmaan pääsevistä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä johtuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Valitaan ja käytetään niukasti formaldehydiä sisältäviä hartseja	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Uunien hallittu toiminta ja tasapainoinen lämpötila ja nopeus
c	Jätekaasun lämpöhapettuminen regeneratiivisessa lämpöhapettimessa tai katalyyttisessa lämpöhapettimessa (22)
d	Jätekaasun jälkipoltto tai polttaminen polttolaitoksessa	Sovellettavuutta voidaan rajoittaa olemassa olevissa laitoksissa, jos saatavilla ei ole sopivaa polttolaitosta.
e	Jätekaasun märkäpesu, jonka jälkeen käsittely biosuodattimessa (22)	Voidaan soveltaa yleisesti

Taulukko 5

Paperin kyllästämiseen käytettävästä kuivausuunista ilmaan pääsevien TVOC- ja formaldehydipäästöjen BAT-tekniikoiden mukaisesti päästötasot

Muuttuja

Yksikkö

BAT-AEL-arvot

(keskiarvo otantajakson aikana)

TVOC

mg/Nm3

5–30

Formaldehydi

mg/Nm3

< 5–10

Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 14.

1.2.2 Hajapäästöt

BAT 22.

Puristimesta ilmaan pääsevien päästöjen leviämisen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on parantaa poistokaasun keräämistä ja kanavoida poistokaasut käsittelyä varten (katso BAT 19).

Kuvaus

Jätekaasujen tehokas kerääminen ja käsittely (katso BAT 19) sekä puristimen ulostuloaukossa että puristuslinjalla jatkuvissa puristimissa Olemassa olevissa moniaukkoisissa puristimissa puristimen sulkemisen sovellettavuutta voidaan rajoittaa turvallisuussyistä.

BAT 23.

Puumateriaalien kuljetuksesta, käsittelystä ja varastoinnista ilmaan pääsevien pölypäästöjen leviämisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja panna täytäntöön pölynhallintasuunnitelma osana ympäristöjärjestelmää (katso BAT 1) ja soveltaa yhtä tai useampaa seuraavista tekniikoista.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Puhdistetaan säännöllisesti kuljetusreitit, varastointialueet ja ajoneuvot.	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Puretaan sahapöly katetuilla ja läpiajettavilla purkualueilla.
c	Varastoidaan sahapölyn pölyävä materiaali siiloihin, säiliöihin, katettuihin pinoihin jne. tai suljetulle irtotavaran varastointialueelle.
d	Poistetaan pölypäästöt kastelemalla vedellä

1.3 PÄÄSTÖT VETEEN

BAT 24.

Talteenotetun jäteveden saastekuorman vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää molempia seuraavia menetelmiä.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Kerätään ja käsitellään erikseen pintavaluntavesi ja prosessijätevesi	Sovellettavuutta voidaan rajoittaa olemassa olevissa laitoksissa olemassa olevien viemäri-infrastruktuurien kokoonpanon vuoksi
b	Varastoidaan kaikki puu lukuun ottamatta raakapuuta ja levyjä (23) kovapintaiselle alueelle.	Voidaan soveltaa yleisesti

BAT 25.

Pintavaluntavedestä veteen pääsevien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavien menetelmien yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Karkeiden materiaalien mekaaninen erottaminen seuloilla ja sihdeillä alustavana käsittelynä	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Öljyn ja veden erottaminen (24)	Voidaan soveltaa yleisesti
c	Kiinteiden aineiden poistaminen kerrostumisen avulla tulva-altaissa tai laskeutusaltaissa (24)	Kerrostumisen sovellettavuudessa voi olla rajoituksia tilavaatimusten vuoksi

Taulukko 6

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot suspendoituneen kuiva-aineen kokonaismäärälle pintavaluntaveden suorassa poistamisessa vastaanottavaan vesistöön

Muuttuja

Yksikkö

BAT-AEL-arvot

(vuoden aikana saatujen otosten keskiarvo)

TSS

mg/l

10–40

Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 14.

BAT 26.

Puukuitutuotannosta peräisin olevan prosessijäteveden syntymisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on lisätä prosessiveden kierrättämistä.

Kuvaus

Kierrätetään sirujen pesusta, koksauksesta ja/tai jauhamisesta peräisin oleva prosessijätevesi suljetuissa tai avoimissa silmukoissa käsittelemällä sitä jauhinlaitoksen tasolla poistamalla mekaanisesti kiinteät aineet asianmukaisimmalla tavalla tai haihduttamalla.

BAT 27.

Puukuitutuotannosta veteen pääsevien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavien menetelmien yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Karkeiden materiaalien mekaaninen erottaminen seuloilla ja sihdeillä	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Fysikaalis-kemiallinen erottaminen, esimerkiksi käyttämällä hiekkasuodattimia, paineflotaatiota, koagulaatiota ja saostamista (25)
c	Biologinen käsittely (25)

Taulukko 7

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-AEL) puukuitutuotannosta peräisin olevan prosessijäteveden suoralle poistamiselle vastaanottavaan vesistöön

Muuttuja	BAT-AEL-arvot (vuoden aikana saatujen näytteiden keskiarvo)
Muuttuja	mg/l
TSS	5–35
COD	20–200

Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 14.

BAT 28.

Kosteaa ilmaa käyttävistä torjuntajärjestelmistä peräisin olevan ja käsittelyä ennen poistamista edellyttävän jäteveden tuotannon ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Tekniikka (26)	Sovellettavuus
Kerrostuminen, laskeutus, ruuvi- ja vyöpuristimet kerättyjen kiinteiden aineiden poistamiseen kosteaa ilmaan käyttävissä torjuntajärjestelmissä	Voidaan soveltaa yleisesti
Paineflotaatio. Koagulaatio ja saostaminen, minkä jälkeen hiutaleiden poistaminen vaahdottamalla liuenneen ilman avulla	Voidaan soveltaa yleisesti

1.4 TEKNIIKOIDEN KUVAUS

1.4.1 Päästöt ilmaan

Tekniikka	Kuvaus
Biosuodatin	Biosuodatin hajottaa orgaaniset yhdisteet hapettamalla biologisesti. Jätekaasuvirta kulkee inertin materiaalin (esim. muovin tai keramiikan) tukikerroksen läpi ja luonnollisesti esiintyvät mikro-organismit hapettavat orgaaniset yhdisteet siinä. Biosuodatin on herkkä pölylle, korkeille lämpötiloille tai suurelle vaihtelulle jätekaasun tulolämpötilassa.
Biopesuri	Biopesuri on biosuodatin, johon on yhdistetty märkäpesuri, joka esikäsittelee jätekaasun poistamalla pölyn ja alentamalla sisääntulolämpötilaa. Vettä kierrätetään jatkuvasti, ja se menee sisään pakatun kiintotornin yläosasta, josta se tippuu alas. Vesi keräytyy laskeutusaltaaseen, jossa tapahtuu lisähajoamista. Hajoamista voidaan parantaa pH:n säätämisellä ja ravinteita lisäämällä.
Sykloni	Sykloni käyttää inertiaa pölyn poistamiseen jätekaasuvirroista tuottamalla keskipakovoimia, tavallisesti kartiokammiossa. Sykloneita käytetään esikäsittelyssä ennen myöhempää pölyn torjuntaa tai orgaanisten yhdisteiden vähentämistä. Sykloneita voidaan käyttää yksin tai multisykloneina.
Syklosuodatin	Syklosuodatin käyttää syklonitekniikan (karkeamman pölyn erottamiseen) ja pussisuodattimien (hienomman pölyn talteenottoon) yhdistelmää.
Sähköstaattinen pölynkeräin	Sähköstaattiset pölynkeräimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Sähköstaattinen pölynkeräin voi toimia hyvin erilaisissa olosuhteissa.
Märkä sähköstaattinen pölynkeräin (WESP)	Märkä sähköstaattinen pölynkeräin koostuu märkäpesurivaiheesta, jossa pestään ja tiivistetään jätekaasu, ja sähköstaattisen pölynkeräimen toiminnasta märkätilassa, jolloin kerätty materiaali poistetaan keräinten levyiltä huuhtelemalla vedellä. Vesipisarat poistetaan yleensä jonkin järjestelmän avulla ennen jätekaasujen käsittelyä (esim. pisaranerotin). Kerätty pöly erotetaan vesifaasista.
Pussisuodatin	Pussisuodattimet valmistetaan huokoisesta kudotusta tai huovutetusta kankaasta, jonka läpi virtaa kaasuja hiukkasten poistamiseksi. Pussisuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen jätekaasujen ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa.
Katalyyttinen lämpöhapetin (CTO)	Katalyyttiset lämpöhapettimet poistavat orgaaniset yhdisteet katalyyttisesti metallipinnoilta ja termisesti polttokammiossa, jossa polttoaineen, tavallisesti maakaasun, ja jätekaasussa olevien VOC-yhdisteiden polttamisesta peräisin oleva liekki lämmittää jätekaasun virtausta. Polttolämpötila on 400–700 celsiusastetta. Lämpö voidaan ottaa talteen käsitellystä jätekaasusta ennen vapauttamista.
Regeneratiivinen lämpöhapetin (RTO)	Lämpöhapettimet poistavat orgaaniset yhdisteet termisesti polttokammiossa, jossa polttoaineen, tavallisesti maakaasun, ja jätekaasussa olevien VOC-yhdisteiden polttamisesta peräisin oleva liekki lämmittää jätekaasun virtausta. Polttolämpötila on 800–1 100 celsiusastetta. Regeneratiivisissa lämpöhapettimissa on vähintään kaksi keraamista kiintotornikammiota, joissa yhden polttosyklin polttolämpöä käytetään yhdessä kammiossa esilämmittämään toisen kammion kiintotorni. Lämpö voidaan ottaa talteen käsitellystä jätekaasusta ennen vapauttamista.
UTWS-kuivain ja -polttolaitos, jossa on lämmönvaihdin ja poistetun kuivaimen jätekaasun lämpökäsittely	UTWS on saksankielinen lyhenne sanoista: ”Umluft” (kuivaimen jätekaasun kierrätys), ”Teilstromverbrennung” (osittain kohdennetun kuivaimen jätekaasun virtauksen jälkipoltto), ”Wärmerückgewinnung” (kuivaimen jätekaasun lämmön talteenotto) ja ”Staubabscheidung” (polttolaitoksesta peräisin olevan ilmaan johdetun päästön pölynkäsittely). UTWS on kiertokuivaimen, jossa on lämmönvaihdin, ja polttolaitoksen, jossa on kuivaimen jätekaasun uudelleenkierrätys, yhdistelmä. Uudelleenkierrätetty kuivaimen jätekaasu on kuumaa höyryvirtaa, joka mahdollistaa höyryn kuivausprosessin. Kuivaimen jätekaasu lämmitetään uudelleen lämmönvaihtimessa polton savukaasuilla ja syötetään takaisin kuivaimeen. Osa kuivaimen jätekaasuvirrasta syötetään jatkuvasti takaisin polttokammioon jälkipolttoa varten. Puun kuivauksesta päässeet saastuttavat aineet tuhotaan lämmönvaihtimessa ja jälkipoltossa. Polttolaitoksesta poistuneet savukaasut käsitellään pussisuodattimessa tai sähköstaattisessa höyrynpoistajassa.
Märkäpesuri	Märkäpesuri ottaa talteen ja poistaa pölyn impaktiolla ja suoralla pidättämisellä sekä imeytyksellä vesivaiheessa. Märkäpesureista voi olla erilaisia malleja ja niillä voi olla eri toimintaperiaatteita, esim. suihkepesuri, kosketuslevyn pesuri tai Venturi-pesuri, ja sitä voidaan käyttää pölyn esikäsittelyssä tai itsenäisenä tekniikkana. Jotkin orgaanisten yhdisteiden poistot voidaan suorittaa ja niitä voidaan myöhemmin tehostaa käyttämällä kemikaaleja pesuvedessä (saadaan aikaan kemiallinen hapettuminen tai muu muunnos). Tuloksena oleva neste on käsiteltävä erottamalla kerätty pöly kerrostamalla tai suodattamalla.

1.4.2 Päästöt veteen

Tekniikka	Kuvaus
Biologinen käsittely	Liuenneiden orgaanisten aineiden biologinen hapettaminen käyttämällä mikro-organismien metabolismia tai orgaanisen sisällön hajottaminen jätevedessä käyttämällä mikro-organismeja ilman puutteessa. Biologista toimintaa seuraa tavallisesti suspendoituneiden kiinteiden aineiden poistaminen esim. kerrostamalla.
Koagulaatio ja saostaminen	Koagulaatiota ja saostamista käytetään erottamaan suspendoituneet kiinteät aineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiinteiden aineiden. Saostaminen tehdään lisäämällä polymeerejä siten, että mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan suurempia flokkeja.
Flotaatio	Suurten flokkien tai kelluvien hiukkasten erottaminen jätevedestä tuomalla ne lietteen pinnalle.
Paineflotaatio	Flotaatiotekniikat, joissa käytetään liuennutta ilmaa erottamaan koaguloitunut ja saostunut materiaali.
Suodatus	Kiinteiden aineiden erottaminen jäteveden kantoaineesta viemällä ne huokoisen välittäjäaineen läpi. Se sisältää erityyppisiä tekniikoita, esim. hiekkasuodatuksen, mikrosuodatuksen ja ultrasuodatuksen.
Öljyn ja veden erottaminen	Liukenemattomien hiilivetyjen erottaminen ja uuttaminen hyödyntämällä faasien (neste-neste tai kiinteä-neste) välistä painovoimaeroa. Korkeamman tiheyden faasi laskeutuu ja alemman tiheyden faasi kelluu pinnalla.
Tulva-altaat	Pinta-alaltaan suuret altaat kiinteiden aineiden passiivista painovoimaan perustuvaa laskeumaa varten.
Selkeytys	Suspendoituneiden hiukkasten ja materiaalin erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä.

(1) Sopivampaa mittausjaksoa voidaan käyttää mille tahansa muuttujalle, jossa otannan tai analyyttisten rajoitusten vuoksi 30 minuutin mittaus ei ole sopiva.

(2) Standardia EN 14961–1:2010 voidaan käyttää kiinteiden biopolttoaineiden luokitteluun.

(3) Standardin EN ISO 25140 tai EN ISO 25139 mukaisesti seurattu metaani uutetaan tuloksesta, kun polttoaineena käytetään maakaasua, nesteytettyä maakaasua jne.

(4) Ei kuulu asiaan, kun polttoaineena käytetään pääasiassa puupohjaisia polttoaineita, maakaasua, nesteytettyä maakaasua jne.

(5) Mukaan lukien As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Mn, Ni, Pb, Sb, Tl ja V.

(6) Asiaankuuluva, jos polttoaineena käytetään saastunutta talteenotettua puuta.

(7) Asiaankuuluva, jos sovelletaan selektiivistä ei-katalyyttistä pelkistystä (SNCR).

(8) Jos EN-standardia ei ole, suositeltu lähestymistapa on isokineettinen näyte vaikuttavasta ratkaisusta, jossa on lämmitettävä koetin ja suodatinlaatikko ilman koettimen pesua, esim. sellainen, joka perustuu US EPA M316-menetelmään.

(9) Standardin EN ISO 25140 tai EN ISO 25139 mukaisesti seurattu metaani uutetaan tuloksesta, kun polttoaineena käytetään maakaasua, nesteytettyä maakaasua jne.

(10) Jos EN-standardia ei ole, suositeltu lähestymistapa on isokineettinen näyte vaikuttavasta ratkaisusta, jossa on lämmitettävä koetin ja suodatinlaatikko ilman koettimen pesua, esim. sellainen, joka perustuu US EPA M316 menetelmään.

(11) Näyte pussisuodattimista ja syklosuodattimista voidaan korvata paineenlaskun jatkuvalla seurannalla suodattimessa ohjeellisena varamuuttujana.

(12) Mittauskohta on ennen savukaasun sekoittamista muiden ilmavirtauksien kanssa ja vain, jos se on teknisesti toteuttamiskelpoista.

(13) Kemiallista hapenkulutusta korvataan kustannus- ja ympäristösyistä yhä useammin orgaanisen hiilen kokonaismäärällä. Näiden kahden parametrin välinen vastaavuus on määritettävä tehdaskohtaisesti.

(14) Mukaan lukien As, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn.

(15) Virtaukseen suhteutettu näyte voidaan korvata muulla vakionäytemenettelyllä, jos virtaus ei riitä edustavaan otokseen.

(16) Tekniikka kuvataan osassa 1.4.1.

(17) Tätä BAT-AEL-tasoa ei sovelleta, kun pääasiallisena raaka-aineena käytetään mäntyä.

(18) Alle 30 mg/Nm3:n päästöt voidaan saada UTWS-kuivainta käyttämällä.

(19) Kun käytetään lähes yksinomaan talteenotettua puuta, alan yläraja voi olla enintään 15 mg/Nm3.

(20) Tekniikka kuvataan osassa 1.4.1.

(21) Kun pussisuodatinta tai syklosuodatinta ei voida käyttää, alan yläraja voi olla enintään 10 mg/Nm3.

(22) Tekniikka kuvataan osassa 1.4.1.

(23) Puun ulko-osa, josta on poistettu kuori tai ole poistettu kuorta, ensimmäisistä viilloista sahausprosessissa siihen asti, että tukista tulee sahatavaraa (puutavaraa).

(24) Tekniikka kuvataan osassa 1.4.2.

(25) Tekniikka kuvataan osassa 1.4.2.

(26) Tekniikka kuvataan osassa 1.4.2.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 306

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	58. vuosikerta 24. marraskuuta 2015

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2110, annettu 12 päivänä marraskuuta 2015, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin [Mojama de Barbate (SMM)]	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2111, annettu 12 päivänä marraskuuta 2015, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Echalote d'Anjou (SMM))	3
	*	Komission asetus (EU) 2015/2112, annettu 23 päivänä marraskuuta 2015, yritystoiminnan rakennetilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 251/2009 liitteen I muuttamisesta tietosarjojen mukauttamiseksi toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) tarkistamisen johdosta ( 1 )	4
	*	Komission asetus (EU) 2015/2113, annettu 23 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien 16 ja 41 osalta ( 1 )	7
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2114, annettu 23 päivänä marraskuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	15
		DIREKTIIVIT
	*	Komission direktiivi (EU) 2015/2115, annettu 23 päivänä marraskuuta 2015, lelujen turvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksen C muuttamisesta leluissa käytettävien kemikaalien erityisten raja-arvojen asettamista varten formamidin osalta ( 1 )	17
	*	Komission direktiivi (EU) 2015/2116, annettu 23 päivänä marraskuuta 2015, lelujen turvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksen C muuttamisesta leluissa käytettävien kemikaalien erityisten raja-arvojen asettamista varten bentsisotiatsolinonin osalta ( 1 )	20
	*	Komission direktiivi (EU) 2015/2117, annettu 23 päivänä marraskuuta 2015, lelujen turvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY liitteen II lisäyksen C muuttamisesta leluissa käytettävien kemikaalien erityisten raja-arvojen asettamista varten siltä osin kuin kyse on kloorimetyyli-isotiatsolinonista ja metyyli-isotsiatsolinonista sekä yksittäisinä aineina että 3:1-seoksena ( 1 )	23
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (YUTP) 2015/2118, annettu 23 päivänä marraskuuta 2015, Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta	26
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2119, annettu 20 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta puupaneelien tuotantoa varten (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 8062) ( 1 )	31