30.10.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 286/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2015/1929,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2015,

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti Euroopan unionin yleinen talousarvio laaditaan ja toteutetaan. Se sisältää myös julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2014/23/EU (4) ja 2014/24/EU (5) hyväksyttiin 26 päivänä helmikuuta 2014, ja sen vuoksi on tarpeen muuttaa asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012, jotta ne voidaan ottaa huomioon unionin toimielinten tehdessä sopimuksia omaan lukuunsa.

(2)	Asetukseen (EU, Euratom) N:o 966/2012 olisi lisättävä määritelmiä ja tehtävä teknisiä selvennyksiä sen varmistamiseksi, että sen terminologia on yhdenmukaista direktiivien 2014/23/EU ja 2014/24/EU kanssa.

(3)	Direktiivissä 2014/24/EU säädetyt kynnysarvot ylittäviä ja alittavia sopimuksia koskevien hankintamenettelyjen aloittamista edeltäviä ja aloittamisen jälkeisiä tarpeellisia tiedotustoimenpiteitä olisi selkeytettävä.

(4)	Asetukseen (EU, Euratom) N:o 966/2012 olisi sisällytettävä kattava luettelo kaikista niistä hankintamenettelyistä, jotka ovat unionin toimielinten käytettävissä kynnysarvosta riippumatta.

(5)	Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 olisi säädettävä direktiivin 2014/24/EU tavoin mahdollisuudesta toteuttaa markkinakartoitus ennen hankintamenettelyn aloittamista.

(6)

Lisäksi olisi selvennettävä, miten hankintaviranomaiset voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun ne varmistavat, että ne saavat sopimuksilleen parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen etenkin vaatimalla erityisiä merkkejä ja/tai käyttämällä asianmukaisia sopimuksentekomenetelmiä.

(7)

Sen varmistamiseksi, että talouden toimijat sopimuksia toteuttaessaan noudattavat sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai sovellettavissa direktiivin 2014/24/EU liitteessä X luetelluissa kansainvälisissä sosiaali- ja ympäristöalojen sopimuksissa, tällaisten velvoitteiden olisi kuuluttava hankintaviranomaisen määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin ja ne olisi sisällytettävä hankintaviranomaisen allekirjoittamiin sopimuksiin.

(8)	Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komission olisi perustettava yhtenäinen varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä, ja poissulkemista koskevia sääntöjä olisi kehitettävä hankintamenettelyihin osallistumisen osalta näiden etujen suojan tehostamiseksi.

(9)

Asianomaisen hankintaviranomaisen olisi, ottaen huomioon sen riippumattomuus hallintoasioissa, tehtävä päätös, joka koskee talouden toimijan poissulkemista hankintamenettelyihin osallistumisesta tai taloudellisten seuraamusten määräämistä, sekä tehtävä päätös asiaan liittyvien tietojen julkaisemisesta. Jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty, ja tapauksissa, jotka liittyvät vakavaan sopimusrikkomukseen, hankintaviranomaisen olisi tehtävä päätöksensä asianomaisen talouden toimijan toiminnasta tehdyn alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon tutkintaelimen antaman suosituksen. Tutkintaelimen olisi myös arvioitava poissulkemisen kesto, jos sitä ei ole määrätty lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä.

(10)	Tutkintaelimen tehtävänä tulisi olla poissulkemisjärjestelmän yhdenmukaisen toiminnan varmistaminen. Tutkintaelimen olisi koostuttava pysyvästä puheenjohtajasta, komission edustajista ja asianomaisen hankintaviranomaisen edustajasta.

(11)

Alustava oikeudellinen arviointi ei vaikuta lopulliseen arvioon, jonka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen talouden toimijan toiminnasta. Tutkintaelimen suositus ja hankintaviranomaisen päätös olisi näin ollen tarkistettava sen jälkeen, kun tällainen lopullinen arvio on annettu tiedoksi.

(12)	Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 olisi määriteltävä tilanteet, jotka johtavat poissulkemiseen.

(13)

Hankintaviranomaisen olisi suljettava talouden toimija menettelyn ulkopuolelle silloin, kun on annettu lainvoimainen tuomio tai tehty lopullinen hallinnollinen päätös, jossa on kyse ammatin harjoittamiseen liittyvästä vakavasta virheestä, sosiaaliturvamaksuihin tai veroihin liittyvien velvoitteiden tahallisesta tai tahattomasta laiminlyönnistä, unionin yleiseen talousarvioon, jäljempänä ’talousarvio’, vaikuttavasta petoksesta, korruptiosta, rikollisjärjestön toimintaan osallistumisesta, rahanpesusta, terrorismin rahoituksesta, terrorismirikoksista, lapsityövoiman käytöstä tai muusta ihmiskaupasta taikka muusta sääntöjenvastaisuudesta. Talouden toimija olisi suljettava menettelyn ulkopuolelle myös silloin, kun kyse on vakavasta sopimusrikkomuksesta tai konkurssista.

(14)

Päättäessään poissulkemisesta tai taloudellisen seuraamuksen määräämisestä sekä tällaisen päätöksen julkaisemisesta taikka talouden toimijan hylkäämisestä hankintaviranomaisen olisi varmistettava suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ottamalla erityisesti huomioon tilanteen vakavuus, sen vaikutukset talousarvioon, kyseisestä toiminnasta kulunut aika, toiminnan kesto ja toistuminen, sen tahallisuus tai tuottamuksellisuuden aste sekä talouden toimijan yhteistyö asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja sen tutkintaan antama panos.

(15)

Hankintaviranomaisen olisi myös voitava sulkea talouden toimija pois silloin, kun kyseisen talouden toimijan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on konkurssissa tai vastaavassa maksukyvyttömyystilassa tai kun kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ei kykene täyttämään velvoitteitaan maksaa sosiaaliturvamaksuja tai veroja ja tällainen tilanne vaikuttaa kyseisen talouden toimijan taloudelliseen asemaan.

(16)	Poissulkemispäätöstä ei pitäisi tehdä, jos asianomainen talouden toimija on toteuttanut korjaavia toimenpiteitä ja siten osoittanut luotettavuutensa. Tämän mahdollisuuden ei pitäisi olla käytettävissä silloin, kun on kyse kaikkein vakavimmista rikollisen toiminnan muodoista.

(17)

Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen on tarpeen erottaa toisistaan ne tapaukset, joissa poissulkemisen vaihtoehtona voidaan määrätä taloudellinen seuraamus, ja ne tapaukset, joissa asianomaisen talouden toimijan toiminnan vakavuus, joka liittyy yritykseen saada perusteettomasti unionin varoja, on peruste sille, että poissulkemisen lisäksi määrätään taloudellinen seuraamus ennaltaehkäisevän vaikutuksen varmistamiseksi. On myös tarpeen määrittää hankintaviranomaisen määrättävissä olevan taloudellisen seuraamuksen vähimmäis- ja enimmäismäärät.

(18)	On tärkeää korostaa sitä, että mahdollisuus soveltaa hallinnollisia ja/tai taloudellisia seuraamuksia sääntelyn pohjalta ei ole riippuvainen mahdollisuudesta soveltaa sopimuksen mukaisia seuraamuksia, kuten sopimussakkoja.

(19)	Poissulkemisen keston olisi oltava rajallinen direktiivin 2014/24/EU tavoin ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

(20)	On tarpeen määrittää hallinnollisten seuraamusten määräämistä koskevan vanhentumisajan alkamispäivämäärä ja kesto.

(21)

On tärkeää voida vahvistaa poissulkemisen ja taloudellisen seuraamuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ennaltaehkäisevää vaikutusta olisi tältä osin vahvistettava mahdollisuudella julkaista poissulkemiseen ja/tai taloudelliseen seuraamukseen liittyviä tietoja noudattaen täysin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (6) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (7) säädettyjä tietosuojavaatimuksia. Näin osaltaan varmistettaisiin, että kyseinen toiminta ei toistu. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa julkaisemista ei olisi suoritettava. Hankintaviranomaisen olisi otettava arviossaan huomioon kaikki tutkintaelimen suositukset. Luonnollisten henkilöiden henkilötiedot olisi julkaistava ainoastaan poikkeustapauksissa, ja perusteena olisi oltava toiminnan vakavuus tai sen vaikutus unionin taloudellisiin etuihin.

(22)

Poissulkemiseen tai taloudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot olisi julkaistava ainoastaan silloin, kun kyse on ammatin harjoittamiseen liittyvästä vakavasta virheestä, petoksesta, merkittävistä puutteista talousarviosta rahoitetun sopimuksen olennaisten velvoitteiden täyttämisessä taikka sääntöjenvastaisuudesta.

(23)	Menettelyn ulkopuolelle sulkemista koskevat perusteet olisi erotettava selvästi perusteista, jotka saattavat johtaa hylkäämiseen tietyn menettelyn yhteydessä.

(24)

On aiheellista, että erilaiset tapaukset, joihin tavallisesti viitataan eturistiriitatilanteina, tunnistetaan ja käsitellään erikseen. Eturistiriidan käsitettä olisi käytettävä ainoastaan tapauksissa, joissa unionin toimielimen virkamies tai muu toimihenkilö on tällaisessa tilanteessa. Jos talouden toimija yrittää epäasianmukaisesti vaikuttaa menettelyyn tai saada luottamuksellista tietoa, tätä olisi käsiteltävä ammatin harjoittamiseen liittyvänä vakavana virheenä. Lisäksi talouden toimijat saattavat olla tilanteessa, jossa niitä ei ammattiin liittyvien vastakkaisten etujen vuoksi olisi valittava sopimuksen täytäntöönpanoon. Esimerkiksi yrityksen ei pitäisi arvioida hanketta, johon se on osallistunut, tai tilintarkastaja ei saisi tarkastaa tilejä, jotka hän on aiemmin varmentanut.

(25)

Riskien varhaista havaitsemista ja talouden toimijoille määrättäviä hallinnollisia seuraamuksia koskevat tiedot olisi keskitettävä. Kyseiset tiedot olisi tätä varten tallennettava järjestelmästä vastaavan komission perustamaan ja käyttämään keskitettyyn tietokantaan. Järjestelmän käytössä olisi kunnioitettava täysin oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan.

(26)

Komissio olisi vastattava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta, mutta muiden toimielinten ja elinten sekä kaikkien talousarviota asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 ja 60 artiklan mukaisesti toteuttavien yhteisöjen olisi osallistuttava tähän järjestelmään toimittamalla komissiolle asiaankuuluvia tietoja riskien varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.

(27)

Hankintaviranomaisen ja tutkintaelimen olisi taattava talouden toimijoille oikeus puolustukseen. Sama oikeus olisi annettava talouden toimijoille varhaisen havaitsemisen yhteydessä, kun tulojen ja menojen hyväksyjän harkitsema toimi voisi vahingoittaa asianomaisen talouden toimijan oikeuksia. Jos kyseessä on petos, korruptio tai muu unionin taloudellisia etuja vahingoittava laiton toiminta, josta ei vielä ole annettu lainvoimaista tuomiota, hankintaviranomaisella ja tutkintaelimellä olisi oltava mahdollisuus lykätä talouden toimijalle annettavaa mahdollisuutta huomautusten esittämiseen. Tällainen lykkäys olisi perusteltu ainoastaan silloin, kun on pakottavia laillisia syitä säilyttää tutkinnan luottamuksellisuus.

(28)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti tarvetta varmistaa seuraamusten laillisuus ja oikeasuhteisuus, oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, oikeutta puolustukseen sekä oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan.

(29)	Euroopan unionin tuomioistuimella olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 261 artiklan mukaisesti oltava täysi harkintavalta tämän asetuksen nojalla määrättyjen seuraamusten osalta.

(30)	Yhteisöjen, jotka osallistuvat talousarvion toteuttamiseen jaetun ja välillisen hallinnoinnin kautta, olisi unionin taloudellisten etujen suojaamisen helpottamiseksi kaikissa hallintomenettelyissä otettava asianmukaisesti huomioon unionin tason hankintaviranomaisten päättämät poissulkemiset.

(31)

Direktiivin 2014/24/EU mukaisesti olisi oltava mahdollista tarkistaa, onko talouden toimija poissuljettu, soveltaa valinta- ja ratkaisuperusteita sekä tarkistaa, onko hankinta-asiakirjoja noudatettu, ja nämä missä tahansa järjestyksessä. Tämän vuoksi tarjous olisi voitava hylätä ratkaisuperusteiden perusteella ilman, että sitä ennen tarkistetaan, täyttääkö kyseinen tarjoaja poissulkemis- tai valintaperusteet.

(32)

Sopimusten ratkaisuperusteena olisi pidettävä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan mukaisesti. Olisi täsmennettävä, että valintaperusteet liittyvät tiukasti ehdokkaiden tai tarjoajien arviointiin ja että ratkaisuperusteet liittyvät tiukasti tarjousten arviointiin.

(33)

Unionin julkisissa hankinnoissa olisi varmistettava, että unionin varoja käytetään tehokkaalla, avoimella ja asianmukaisella tavalla. Sähköisen hankintamenettelyn olisi tältä osin edistettävä unionin varojen parempaa käyttöä ja parannettava kaikkien talouden toimijoiden mahdollisuuksia saada sopimuksia.

(34)	Olisi täsmennettävä, että kaikissa menettelyissä olisi oltava avaamisvaihe ja arviointivaihe. Päätöksen sopimuksen tekemisestä olisi aina perustuttava arviointiin.

(35)	Koska perusteita sovelletaan vapaavalintaisessa järjestyksessä, on tarpeen säätää muodollisesti hyväksyttävän tarjouksen tehneiden mutta hylättyjen tarjoajien mahdollisuudesta saada tiedot valitun tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista, jos ne niitä pyytävät.

(36)

Kun tehdään puitesopimuksia, jotka perustuvat uudelleen kilpailuttamiseen, on aiheellista luopua velvollisuudesta antaa hylätyille toimeksisaajille tiedoksi valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut, koska jos saman puitesopimuksen osapuolet saavat tällaisia tietoja joka kerta, kun kilpailu avataan uudelleen, niiden välinen terve kilpailu voi vaarantua.

(37)

Hankintaviranomaisen olisi voitava ennen sopimuksen allekirjoittamista peruuttaa hankintamenettely ilman, että ehdokkaat tai tarjoajat olisivat oikeutettuja vaatimaan korvausta. Tämän ei pitäisi vaikuttaa tilanteisiin, joissa hankintaviranomainen on toiminut tavalla, jonka johdosta sen voidaan katsoa olevan unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti vastuussa vahingosta.

(38)

Direktiivin 2014/24/EU tavoin on tarpeen selventää edellytyksiä, joiden mukaisesti sopimusta voidaan muuttaa sen täytäntöönpanon aikana ilman uutta hankintamenettelyä. Etenkään hallinnolliset muutokset, yleisseuraanto sekä selkeiden ja yksiselitteisten tarkistuslausekkeiden tai vaihtoehtojen soveltaminen eivät muuta alkuperäisen menettelyn vähimmäisvaatimuksia. Uutta hankintamenettelyä olisi vaadittava, kun tehdään olennaisia muutoksia alkuperäiseen sopimukseen, erityisesti sopimuspuolten keskinäisten oikeuksien ja velvollisuuksien laajuuteen ja sisältöön, teollis- ja tekijänoikeuksien jakaminen mukaan luettuna. Tällaiset muutokset osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot tai edellytykset uudelleen erityisesti silloin, kun muutokset olisivat vaikuttaneet menettelyn tulokseen, jos ne olisivat olleet osa alkuperäistä menettelyä.

(39)

Rakennusurakoita, tavaroita tai monitahoisia palveluja koskevien sopimusten yhteydessä olisi oltava mahdollisuus vaatia vakuuksia merkittävien sopimusvelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi näiden alojen tavanomaisen käytännön mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että sopimuksen täytäntöönpano on asianmukaista sen koko voimassaolon ajan.

(40)	On tarpeen säätää mahdollisuudesta keskeyttää sopimuksen täytäntöönpano, jotta voidaan selvittää, onko tapahtunut virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia.

(41)

Jotta voidaan määrittää sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt, on aiheellista selventää, pidetäänkö unionin toimielimiä, toimeenpanovirastoja ja elimiä hankintaviranomaisina. Niitä ei olisi pidettävä hankintaviranomaisina silloin, kun ne ostavat yhteishankintayksiköltä. Lisäksi unionin toimielimet muodostavat yhden oikeushenkilön, ja ne eivät voi tehdä sopimuksia vaan ainoastaan hallinnollisia järjestelyjä yksiköidensä välillä.

(42)

On aiheellista sisällyttää asetukseen (EU, Euratom) N:o 966/2012 viittaus direktiivissä 2014/24/EU säädettyihin kahteen kynnysarvoon, joista toista sovelletaan rakennusurakoihin ja toista tavaroihin ja palveluihin. Näitä kynnysarvoja olisi sovellettava yksinkertaisuuden ja moitteettoman varainhoidon vuoksi sovellettava myös käyttöoikeussopimuksiin unionin toimielinten hankintatarpeiden erityisluonne huomioon ottaen. Direktiivissä 2014/24/EU säädettyä kyseisten kynnysarvojen tarkistusta olisi näin ollen suoraan sovellettava unionin toimielinten hankintoihin.

(43)	On tarpeen selventää odotusajan soveltamisedellytyksiä.

(44)	On tarpeen selventää, mitkä talouden toimijat voivat osallistua unionin toimielinten hankintamenettelyihin sijoittautumispaikkansa perusteella, ja säätää erikseen myös kansainvälisten järjestöjen mahdollisuudesta osallistua näihin menettelyihin.

(45)	Poissulkemisperusteiden soveltaminen olisi laajennettava koskemaan myös muita talousarvion toteuttamisvälineitä, kuten avustuksia, palkintoja, rahoitusvälineitä ja palkattuja asiantuntijoita, sekä talousarvion toteuttamista välillisen hallinnoinnin kautta.

(46)	Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset olisi laadittava ja hyväksyttävä oikea-aikaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen täydellistä riippumattomuutta sen päättäessä tarkastustensa kestosta ja ajoituksesta.

(47)	Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä joulukuuta 2014.

(48)	Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta varmistetaan, että delegoituja säädöksiä voidaan soveltaa varainhoitovuoden alusta.

(49)	Asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 olisi näin ollen muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 seuraavasti:

Korvataan 58 artiklan 8 kohta seuraavasti:

”8. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat talousarvion toteuttamistapoja, mukaan lukien suora hallinnointi, toimeenpanovirastoille siirretyn toimivallan käyttö ja erityissäännökset välillisestä hallinnoinnista kansainvälisten järjestöjen, 208 ja 209 artiklassa tarkoitettujen elinten, julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten, sellaisten jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisten elinten, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano, ja sellaisten henkilöiden, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia, kanssa. Siirretään komissiolle myös valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä perusteista, jotka koskevat voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen rinnastamista kansainvälisiin järjestöihin.”

Muutetaan 60 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta seuraavasti:

”d)	sovellettava asianmukaisia sääntöjä ja menettelyjä, 108 artiklan 12 kohdassa säädetyt velvoitteet mukaan lukien, myöntäessään unionin varoista rahoitusta hankintojen, avustusten, palkintojen tai rahoitusvälineiden muodossa;”.

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Yhteisöjen ja henkilöiden, joille toteuttamistehtäviä on siirretty 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla, on talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan ehkäistävä, todettava ja korjattava sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä ilmoitettava niistä komissiolle. Tätä varten niiden on suoritettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ennakko- ja jälkikäteisvalvontaa, johon kuuluvat, jos asianmukaista, myös paikan päällä edustavien ja/tai riskiperusteisten otosten perusteella suoritettavat toimien tarkastukset, varmistaakseen, että talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan tehokkaasti ja moitteettomasti. Niiden on myös perittävä takaisin aiheettomasti maksetut varat, suljettava toimia unionin varojen käytön ulkopuolelle tai määrättävä taloudellisia seuraamuksia sekä saatettava tarvittaessa asia tuomioistuinten käsiteltäväksi.”

korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”7. Edellä olevia 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta unionin sellaisille yhteisöille maksamiin rahoitusosuuksiin, joihin sovelletaan erillistä vastuuvapausmenettelyä 208 ja 209 artiklan nojalla.

8. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat välillistä hallinnointia, myös sellaisten välillistä hallinnointia koskevien edellytysten määrittämistä, joiden mukaisesti yhteisöjen ja henkilöiden järjestelmien, sääntöjen ja menettelyjen on vastattava komission järjestelmiä, sääntöjä ja menettelyjä, sekä johdon vahvistuslausumia, vaatimusten noudattamista koskevia ilmoituksia, tilien tarkastus- ja hyväksyntämenettelyjä, velvollisuutta ilmoittaa komissiolle havaituista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, sovellettavien sääntöjen vastaisten menojen sulkemista unionin rahoituksen ulkopuolelle sekä taloudellisten seuraamusten määräämistä.”

Muutetaan 66 artiklan 9 kohta seuraavasti:

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Toimintakertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tapahtumiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokkaasti ja vaikuttavasti sisäiset valvontajärjestelmät toimivat, ja siihen on sisällyttävä yleisarvio tarkastusten kustannustehokkuudesta. Siihen on myös sisällyttävä tiedot kyseisten tapahtumien yleisistä vaikutuksista sekä arvio siitä, missä määrin hyväksytyt toimintamenot ovat edistäneet poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja luoneet unionille lisäarvoa.”;

lisätään alakohta seuraavasti:

”Toimielinten, elinten ja laitosten tulojen ja menojen hyväksyjien sekä valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuiset toimintakertomukset on julkaistava viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta kyseisen toimielimen, elimen tai laitoksen verkkosivustolla helposti saavutettavissa olevalla tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianmukaisesti perusteltuja luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia näkökohtia.”

Lisätään 99 artiklaan kohta seuraavasti:

”3 a. Komissio toimittaa vuosittain pyynnöstä vastuuvapausmenettelyn yhteydessä ja SEUT-sopimuksen 319 artiklan mukaisesti tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset.”

5)	Korvataan ensimmäisen osan V osaston otsikko seuraavasti: ”V OSASTO JULKISET HANKINNAT JA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSET”

Korvataan 101 artikla seuraavasti:

”101 artikla

Tässä osastossa käytettävät määritelmät

1. Tässä osastossa:

a)	’hankinnalla’ tarkoitetaan sopimuksen avulla tapahtuvaa rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa sekä maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta, jonka yksi tai useampi hankintaviranomainen tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta;

’hankintasopimuksella’ tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman 117 ja 190 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä ja joka koskee irtaimen tai kiinteän omaisuuden hankkimista, rakennusurakoiden toteuttamista tai palveluiden hankkimista talousarviosta osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan.

Hankintasopimuksia ovat:

i)	kiinteistöhankintasopimukset;

ii)	tavarahankintasopimukset;

iii)	rakennusurakkasopimukset;

iv)	palveluhankintasopimukset;

’käyttöoikeussopimuksella’ tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman 117 ja 190 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä ja jolla siirretään rakennusurakoiden toteuttaminen tai palvelujen tarjoaminen ja hallinnointi talouden toimijalle. Siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen tai palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Käyttöoikeussopimuksen tekemisen yhteydessä käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyy rakennettavan kohteen tai palvelujen käyttöön liittyvä toiminnallinen riski, joka voi käsittää joko kysyntäriskin tai tarjontariskin tai molemmat. Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan toiminnallisesta riskistä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa silloin, kun kyseessä olevien rakennusurakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta;

d)	’sopimuksella’ tarkoitetaan hankintasopimusta tai käyttöoikeussopimusta;

’puitesopimuksella’ tarkoitetaan yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välistä hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on määrittää ehdot, joita sovelletaan määrätyn ajanjakson kuluessa tehtäviin siihen perustuviin erillissopimuksiin erityisesti hintojen ja tarvittaessa määrien osalta;

f)	’dynaamisella hankintajärjestelmällä’ tarkoitetaan täysin sähköistä menettelyä tavanomaisia hankintoja varten;

g)	’talouden toimijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, julkisyhteisö mukaan lukien, tai tällaisten henkilöiden ryhmää, joka tarjoaa tavaroiden toimittamista, rakennusurakoiden toteuttamista, palvelujen suorittamista tai kiinteää omaisuutta;

’hankinta-asiakirjalla’ tarkoitetaan asiakirjoja, jotka hankintaviranomainen on tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankintamenettelyn eri osia, mukaan lukien:

i)	103 artiklassa säädetyt tiedotustoimenpiteet;

ii)	tarjouspyyntö;

iii)	tarjouseritelmä, johon kuuluvat tekniset eritelmät ja asiaa koskevat perusteet tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn ollessa kyseessä hanketta kuvaavat asiakirjat;

iv)	sopimusluonnos;

i)	’lopullisella hallinnollisella päätöksellä’ tarkoitetaan hallintoviranomaisen päätöstä, joka on lopullinen ja sitova talouden toimijan sijoittautumismaan tai hankintaviranomaisen sijaintimaan lainsäädännön tai sovellettavan unionin oikeuden nojalla;

j)	’yhteishankintayksiköllä’ tarkoitetaan hankintaviranomaista, joka tarjoaa yhteishankintatoimintoja ja tarvittaessa hankintojen tukitoimintoja;

k)	’tarjoajalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen;

’ehdokkaalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on pyytänyt kutsun saada osallistua tai joka on kutsuttu osallistumaan rajoitettuun menettelyyn, tarjousperusteiseen neuvottelumenettelyyn, kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, innovaatiokumppanuuteen, suunnittelukilpailuun tai neuvottelumenettelyyn;

m)	’myyjällä’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on rekisteröity luetteloon myyjistä, joita kehotetaan esittämään osallistumispyyntö tai tarjous;

n)	’alihankkijalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, jonka ehdokas tai tarjoaja tai toimeksisaaja on ehdottanut suorittavan osan sopimuksesta. Alihankkijalla ei ole suoraa oikeudellista sitoumusta suhteessa hankintaviranomaiseen.

2. Sekasopimus, joka koskee kahden tai useamman tyyppisiä hankintoja (rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja) tai käyttöoikeuksia (rakennusurakoita tai palveluja) tai sekä hankintoja ja käyttöoikeuksia, on tehtävä sen tyyppiseen hankintaan sovellettavien säännösten mukaisesti, joka on luonteenomainen kyseisen sopimuksen pääkohteelle.

3. Tätä osastoa ei 105 a–108 artiklaa lukuun ottamatta sovelleta avustuksiin eikä 125 artiklan 8 kohdan mukaisesti määriteltyä teknistä apua koskeviin sopimuksiin Euroopan investointipankin tai Euroopan investointirahaston kanssa.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat hankintasopimuksen ja käyttöoikeussopimuksen tarkempaa määritelmää ja soveltamisalaa, yhteiseen hankintanimikkeistöön viitaten sovellettavaa nimikkeistöä, sekamuotoisia sopimuksia, talouden toimijoita sekä puitesopimuksia ja niihin perustuvia erillissopimuksia, kattaen puitesopimusten enimmäiskeston ja yhden tai useamman talouden toimijan kanssa tehtyihin puitesopimuksiin perustuvien erillissopimusten tekemisen ja toteuttamistavan.”

Muutetaan 102 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kaikki sopimukset on kilpailutettava mahdollisimman laajasti, paitsi silloin, kun käytetään 104 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua menettelyä.

Sopimuksen ennakoitua arvoa määritettäessä ei saa pyrkiä kiertämään sovellettavia sääntöjä, eikä sopimusta saa jakaa osiin tässä tarkoituksessa.

Hankintaviranomainen jakaa sopimuksen osiin silloin, kun se on asianmukaista, ottaakseen laajan kilpailun huomioon asianmukaisella tavalla.”

b)	lisätään kohta seuraavasti: ”3. Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitesopimuksia väärin tai siten, että niiden tarkoituksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristyminen tai että niillä tosiasiallisesti estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.”

Korvataan 103 artikla seuraavasti:

”103 artikla

Tiedotustoimenpiteet

1. Kun kyse on menettelyistä, joissa hankinnan arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 118 artiklan 1 kohdassa tai 190 artiklassa tarkoitettu kynnysarvo, hankintaviranomainen julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä

a)	hankintailmoituksen, jolla aloitetaan hankintamenettely, paitsi jos kyseessä on 104 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu menettely;

b)	menettelyn tuloksia koskevan jälki-ilmoituksen.

2. Menettelyt, joissa hankinnan arvo on pienempi kuin 118 artiklan 1 kohdassa tai 190 artiklassa tarkoitettu kynnysarvo, julkaistaan asianmukaisin keinoin.

3. Tietyt sopimuksen tekemistä koskevat tiedot voidaan jättää julkaisematta, jos niiden julkaiseminen haittaisi lainvalvontaa tai olisi muulla tavoin yleisen edun vastaista, haittaisi talouden toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja tai voisi haitata niiden välistä tervettä kilpailua.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat vaatimuksia menettelyjen julkaisemisesta viittaamalla hankinnan arvoon 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kynnysarvoihin verrattuna, julkaisemista, jonka hankintaviranomainen voi toteuttaa syrjimättömyyden periaatetta täysin noudattaen, sekä ilmoitusten sisältöä ja niiden julkaisemista.”

Korvataan 104 artikla seuraavasti:

”104 artikla

Hankintamenettelyt

1. Hankintamenettelyt käyttöoikeussopimusten tai hankintasopimusten tekemiseksi, puitesopimukset mukaan lukien, ovat seuraavat:

a)	avoin menettely;

b)	rajoitettu menettely muun muassa dynaamista hankintajärjestelmää käyttäen;

c)	suunnittelukilpailu;

d)	neuvottelumenettely, mukaan lukien neuvottelumenettely, josta ei julkaista ilmoitusta;

e)	kilpailullinen neuvottelumenettely;

f)	tarjousperusteinen neuvottelumenettely;

g)	innovaatiokumppanuus;

h)	kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuvat menettelyt.

2. Avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat tehdä tarjouksen.

3. Rajoitetuissa menettelyissä, kilpailullisissa neuvottelumenettelyissä, tarjousperusteisissa neuvottelumenettelyissä ja innovaatiokumppanuuksissa kaikki talouden toimijat voivat esittää osallistumispyynnön toimittamalla hankintaviranomaisen vaatimat tiedot. Hankintaviranomainen kehottaa kaikkia valintaperusteet täyttäviä ehdokkaita, jotka eivät ole tarjouksen jättämisen osalta missään 106 ja 107 artiklassa säädetyistä tilanteista, jättämään tarjouksen.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hankintaviranomainen voi rajata menettelyyn osallistumaan kutsuttavien ehdokkaiden määrän sellaisten objektiivisten ja syrjimättömien valintaperusteiden nojalla, joista ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai kiinnostuksenilmaisupyynnössä. Menettelyyn osallistumaan kutsuttavien ehdokkaiden määrän on oltava riittävä, jotta varmistetaan todellinen kilpailu.

4. Kaikissa menettelyissä, joihin kuuluu neuvotteluja, hankintaviranomaisen on neuvoteltava tarjoajien kanssa alustavasta ja mahdollisista seuraavista tarjouksista tai niiden osista niiden sisällön parantamiseksi, lopullista tarjousta lukuun ottamatta. Hankinta-asiakirjoissa vahvistetuista vähimmäisvaatimuksista ja perusteista ei neuvotella.

Hankintaviranomainen voi tehdä sopimuksen alustavan tarjouksen pohjalta ilman neuvotteluja, jos se on hankinta-asiakirjoissa ilmoittanut varaavansa itselleen mahdollisuuden tehdä niin.

5. Hankintaviranomainen voi käyttää:

a)	avointa tai rajoitettua menettelyä kaikkia ostoja varten;

kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuvia menettelyjä sellaisten sopimusten osalta, joiden arvo on 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa pienempi, niiden ehdokkaiden ennakkovalintaa varten, joita kehotetaan jättämään tarjous tulevissa rajoitetuissa tarjouspyynnöissä, tai luettelon tekemiseksi myyjistä, joita kehotetaan toimittamaan osallistumispyyntö tai jättämään tarjous;

c)	suunnittelukilpailua valintalautakunnan kilpailulla valitseman suunnitelman tai ehdotuksen hankkimiseksi;

d)	innovaatiokumppanuutta innovatiivisen tuotteen, palvelun tai rakennusurakan kehittämiseksi ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden ostamiseksi;

tarjousperusteista neuvottelumenettelyä tai kilpailullista neuvottelumenettelyä tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä määritetyin ehdoin käyttöoikeussopimusten osalta tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (8) liitteessä XIV tarkoitettujen palveluhankintasopimusten osalta sekä tapauksissa, joissa avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä on alkuperäisen menettelyn päätyttyä saatu vain tarjouksia, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä tai joita ei voida hyväksyä, ja tapauksissa, joissa se on perusteltua muun muassa sopimuksen kohteen luonteeseen tai monimutkaisuuteen tai erityiseen sopimustyyppiin liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi;

neuvottelumenettelyä sellaisten sopimusten osalta, joiden arvo on 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa pienempi, tai neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ilmoitusta, ainoastaan erityisten direktiivin 2014/24/EU soveltamisalan ulkopuolelle jäävien hankintatyyppien osalta ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä selkeästi määritellyissä poikkeustapauksissa.

6. Dynaaminen hankintajärjestelmä on koko kestonsa ajan avoin kaikille valintaperusteet täyttäville talouden toimijoille.

Hankintaviranomaisen on noudatettava rajoitetun menettelyn sääntöjä, kun hankinta tehdään dynaamista hankintajärjestelmää käyttäen.

7. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt sellaisten hankintamenettelytyyppien ja niihin liittyvien yksityiskohtaisten lisäjärjestelyjen osalta, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tekemistä viitaten sopimusten arvoon 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kynnysarvoihin verrattuna, kuhunkin menettelytyyppiin osallistumaan kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärää, eri menettelyjen käyttöä koskevia lisäehtoja, dynaamista hankintajärjestelmää sekä tarjouksia, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä tai joita ei voida hyväksyä.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).”"

10)

Lisätään artikla seuraavasti:

”104 a artikla

Toimielinten väliset hankinnat ja yhteiset hankinnat

1. Jos sopimus tai puitesopimus kiinnostaa kahta tai useampaa toimielintä, toimeenpanovirastoa taikka 208 tai 209 artiklassa tarkoitettua elintä, ja aina kun on mahdollista lisätä tehokkuutta, asianomaiset hankintaviranomaiset voivat toteuttaa hankintamenettelyn ja hallinnoida sen perusteella tehtyä sopimusta tai puitesopimusta toimielinten yhteisenä menettelynä yhden hankintaviranomaisen johdolla.

Toimielinten yhteisiin menettelyihin voivat osallistua myös elimet, jotka neuvosto on perustanut yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa SEU-sopimuksen V osaston mukaisesti.

Puitesopimuksen ehtoja voidaan soveltaa vain niiden hankintaviranomaisten, jotka on yksilöity tätä varten hankintamenettelyn alusta lähtien, ja puitesopimuksen osapuolina olevien talouden toimijoiden välillä.

2. Jos sopimus tai puitesopimus on tarpeen jonkin toimielimen ja jäsenvaltioiden yhden tai useamman hankintaviranomaisen yhteisen toimen toteuttamiseksi, toimielin ja hankintaviranomaiset voivat toteuttaa hankintamenettelyn yhteisesti.

Yhteishankinta voidaan toteuttaa EFTA-valtioiden ja unionin jäsenehdokasmaiden kanssa, jos tästä mahdollisuudesta on nimenomaisesti määrätty kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa.

Yhteishankintamenettelyihin sovelletaan toimielimiin sovellettavia menettelysäännöksiä.

Kun jäsenvaltion hankintaviranomaiselle kuuluva tai sen hallinnoima osuus sopimuksen arvioidusta kokonaisarvosta on vähintään 50 prosenttia, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, toimielin voi päättää, että yhteishankintaan sovelletaan jäsenvaltion hankintaviranomaiseen sovellettavia menettelysääntöjä, jos näiden sääntöjen voidaan katsoa vastaavan toimielimeen sovellettavia sääntöjä.

Toimielin ja jäsenvaltion, EFTA-valtion tai unionin jäsenehdokasmaan hankintaviranomainen, joita yhteishankinta koskee, sopivat erityisesti yksityiskohtaisista käytännön järjestelyistä, jotka koskevat osallistumispyyntöjen tai tarjousten arviointia, sopimuksen tekemistä, sopimukseen sovellettavaa lakia ja riita-asioissa toimivaltaista tuomioistuinta.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimielinten välistä hankintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.”

11)

Korvataan 105 artikla seuraavasti:

”105 artikla

Hankintamenettelyn valmistelu

1. Hankintaviranomainen voi ennen hankintamenettelyn aloittamista toteuttaa alustavan markkinakartoituksen valmistellakseen menettelyä.

2. Hankintaviranomaisen on määriteltävä hankinta-asiakirjoissa hankinnan kohde esittämällä kuvaus tarpeistaan ja hankittavilta rakennusurakoilta, tavaroilta tai palveluilta vaadittavista ominaisuuksista sekä täsmennettävä hankintaan sovellettavat poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteet. Hankintaviranomaisen on lisäksi ilmoitettava, missä kuvauksen osissa määritellään vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä. Vähimmäisvaatimuksiin sisältyy se, että noudatetaan sovellettavan ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai sovellettavissa direktiivin 2014/24/EU liitteessä X luetelluissa kansainvälisissä sosiaali- ja ympäristöalojen sopimuksissa.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat hankinta-asiakirjojen ja erityisesti sopimusluonnosten sisältöä, ympäristö-, sosiaali- tai muiden merkkien, normien ja standardien erityispiirteitä sekä alustavaa markkinakartoitusta.”

12)

Lisätään artikla seuraavasti:

”105 a artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen riskien havaitsemisen ja hallinnollisten seuraamusten määräämisen kautta

1. Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissio perustaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän ja vastaa sen toiminnasta.

Järjestelmän tavoitteena on edistää

a)	unionin taloudellisia etuja uhkaavien riskien varhaista havaitsemista;

b)	sellaisen talouden toimijan poissulkemista, joka on jossakin 106 artiklan 1 kohdassa luetelluista poissulkemistilanteista;

c)	taloudellisen seuraamuksen määräämistä talouden toimijalle 106 artiklan 13 kohdan nojalla.

2. Poissulkemista ja/tai taloudellisen seuraamuksen määräämistä koskevan päätöksen tekee hankintaviranomainen. Tällaisen päätöksen on perustuttava lainvoimaiseen tuomioon tai lopulliseen hallinnolliseen päätökseen.

Kuitenkin 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa hankintaviranomainen saattaa asian 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen käsiteltäväksi kyseisten tilanteiden keskitetyn arvioinnin varmistamiseksi. Näissä tapauksissa hankintaviranomainen tekee päätöksensä alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon tutkintaelimen antaman suosituksen.

Kun hankintaviranomainen päättää poiketa tutkintaelimen suosituksesta, sen on perusteltava tällainen päätös tutkintaelimelle.

3. Hankintaviranomaisen on 107 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa hylättävä talouden toimija tietystä menettelystä.”

13)

Korvataan 106 artikla seuraavasti:

”106 artikla

Poissulkemista koskevat periaatteet ja hallinnolliset seuraamukset

1. Hankintaviranomaisen on suljettava taloudellinen toimija tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien hankintamenettelyjen ulkopuolelle, kun

talouden toimija on tehnyt konkurssin, sen osalta on käynnistetty maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettelyjä, sen varoja hallinnoi selvitysmies tai tuomioistuin, sille on vahvistettu akordi, sen liiketoiminta on keskeytetty tai se on muun vastaavan kansallisten lakien tai määräysten mukaisen menettelyn alainen;

lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että talouden toimija on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa sijoittautumismaansa, hankintaviranomaisen sijaintimaan tai sopimuksen täytäntöönpanomaan lainsäädännön nojalla määrättyjä veroja tai sosiaaliturvamaksuja;

lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että talouden toimija on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen rikkomalla sovellettavia lakeja tai määräyksiä tai talouden toimijan harjoittaman ammatin eettisiä sääntöjä tai osallistumalla mihin tahansa muuhun virheelliseen toimintaan, joka vahingoittaa talouden toimijan ammatillista uskottavuutta, jos kyseinen toiminta osoittaa vilpillistä aikomusta tai vakavaa laiminlyöntiä, mukaan lukien erityisesti jokin seuraavista:

i)	väärien tietojen antaminen vilpillisesti tai tuottamuksellisesti, kun näitä tietoja vaaditaan sen tarkistamiseksi, ettei poissulkemisperusteita ole tai että valintaperusteet täyttyvät, tai sopimuksen täytäntöönpanossa;

ii)	sopimuksen tekeminen muiden talouden toimijoiden kanssa kilpailun vääristämiseksi;

iii)	teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen;

iv)	yritys vaikuttaa hankintaviranomaisen päätöksentekoon hankintamenettelyn aikana;

v)	yritys saada luottamuksellisia tietoja, joiden avulla on mahdollista saada perusteettomia etuja hankintamenettelyssä;

lainvoimaisessa tuomiossa on todettu, että talouden toimija on syyllistynyt johonkin seuraavista:

i)	petos, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan 26 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla neuvoston säädöksellä (9) tehdyn yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 1 artiklassa;

ii)

korruptio, sellaisena kuin se on määritelty 26 päivänä toukokuuta 1997 annetulla neuvoston säädöksellä (10) tehdyn, sellaisen lahjonnan torjumista, jossa on osallisena Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, koskevan yleissopimuksen3 artiklassa ja neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS (11) 2 artiklan 1 kohdassa, sekä korruptio sellaisena kuin se on määritelty hankintaviranomaisen sijaintimaan, talouden toimijan sijoittautumismaan tai sopimuksen täytäntöönpanomaan lainsäädännössä;

iii)	rikollisjärjestön toimintaan osallistuminen, sellaisena kuin se on määritelty neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS (12) 2 artiklassa;

iv)	rahanpesu tai terrorismin rahoitus, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (13) 1 artiklassa;

terrorismirikokset, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS (14) 1 artiklassa, tai terroritoimintaan liittyvät rikokset, sellaisina kuin ne on määritelty mainitun puitepäätöksen 3 artiklassa, tai mainitun päätöksen 4 artiklassa tarkoitettu tällaisiin rikoksiin yllyttäminen, avunanto niihin tai niiden yritys;

vi)	lapsityövoiman käyttö tai muut ihmiskaupan muodot, siten kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU (15) 2 artiklassa;

talousarviosta rahoitetun sopimuksen täytäntöönpanossa on ollut talouden toimijan osalta merkittäviä puutteita keskeisten velvoitteiden täyttämisessä, mikä on johtanut kyseisen sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, sopimussakkojen soveltamiseen tai muihin sopimuksen mukaisiin seuraamuksiin tai minkä tulojen ja menojen hyväksyjä, OLAF tai tilintarkastustuomioistuin on havainnut tarkastusten, tilintarkastusten tai tutkinnan yhteydessä;

f)	lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että talouden toimija on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (16) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun väärinkäytökseen.

2. Jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty 1 kohdan c, d ja f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai jos on kyse 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta tapauksesta, hankintaviranomaisen on suljettava talouden toimija menettelyn ulkopuolelle mainituissa alakohdissa tarkoitetun toiminnan alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen suosituksessa todetut tosiseikat tai siihen sisältyvät muut havainnot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu alustava arviointi ei vaikuta arvioon, jonka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen talouden toimijan toiminnasta. Hankintaviranomaisen on tarkasteltava uudelleen päätöstään talouden toimijan poissulkemisesta ja/tai taloudellisen seuraamuksen määräämisestä tälle viipymättä sen jälkeen, kun lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös on annettu tiedoksi. Tapauksissa, joissa lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä ei vahvisteta poissulkemisen kestoa, hankintaviranomaisen on vahvistettava kesto todettujen tosiseikkojen ja havaintojen perusteella ottaen huomioon 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen suosituksen.

Kun kyseisessä lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä todetaan, ettei talouden toimija ole syyllistynyt alustavan oikeudellisen arvioinnin piiriin kuuluvaan toimintaan, jonka perusteella se on suljettu menettelyn ulkopuolelle, hankintaviranomaisen on viipymättä saatettava poissulkeminen päätökseen ja/tai tarvittaessa palautettava mahdollisesti määrätty taloudellinen seuraamus.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tosiseikat ja havainnot käsittävät erityisesti seuraavaa:

a)	tosiseikat, jotka on havaittu tilintarkastustuomioistuimen, OLAFin tai sisäisen tarkastuksen suorittaman tarkastuksen taikka tutkinnan tai tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritettavan muun tarkastuksen, tilintarkastuksen tai valvonnan yhteydessä;

b)	muut kuin lopulliset hallinnolliset päätökset, joihin voi sisältyä ammattietiikkaa koskevien normien noudattamisen varmentamisesta vastaavan toimivaltaisen valvontaelimen toteuttamia kurinpitotoimia;

c)	Euroopan keskuspankin, Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston tai kansainvälisten järjestöjen päätökset;

d)	komission päätökset unionin kilpailusääntöjen rikkomisista tai toimivaltaisen kansallisen viranomaisen päätökset unionin tai kansallisen kilpailuoikeuden rikkomisista.

3. Hankintaviranomaisen 106–108 artiklan nojalla tekemä päätös tai tapauksen mukaan 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen suositus on tehtävä suhteellisuusperiaatetta noudattaen ja erityisesti ottaen huomioon tilanteen vakavuus, mukaan lukien vaikutukset unionin taloudellisiin etuihin ja julkisuuskuvaan, kyseisestä toiminnasta kulunut aika, sen kesto ja toistuminen, sen tahallisuus tai tuottamuksellisuuden aste, kyseessä olevan määrän rajallisuus tämän artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa tai mitkä tahansa muut lieventävät seikat, kuten talouden toimijan tekemä yhteistyö asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja sen tutkintaan antama panos hankintaviranomaisen näkemyksen mukaan tai poissulkemistilanteen julkistaminen tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetulla ilmoituksella.

4. Hankintaviranomaisen on suljettava talouden toimija menettelyn ulkopuolelle, jos kyseisen talouden toimijan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenenä oleva henkilö taikka henkilö, joka käyttää edustus-, päätös- tai valvontavaltaa kyseisen talouden toimijan osalta, on yhdessä tai useammassa 1 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa. Hankintaviranomaisen on suljettava talouden toimija menettelyn ulkopuolelle myös silloin, kun kyseisen talouden toimijan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on yhdessä tai useammassa 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

5. Jos talousarviota toteutetaan kolmansien maiden kanssa välillisen hallinnoinnin kautta, komissio voi ottaen huomioon 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen mahdollisesti antaman suosituksen tehdä päätöksen menettelyn ulkopuolelle sulkemisesta ja/tai määrätä taloudellisen seuraamuksen tässä artiklassa vahvistetuin edellytyksin, jos kolmas maa, jolle on siirretty toteuttamistehtäviä 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla, ei ole niin tehnyt. Tämä ei vaikuta kolmannen maan 60 artiklan 3 kohdan mukaiseen vastuuseen ehkäistä, todeta ja korjata sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä ilmoittaa niistä tai tehdä päätös poissulkemisesta tai määrätä taloudellisia seuraamuksia.

6. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankintaviranomainen voi sulkea talouden toimijan väliaikaisesti hankintamenettelyn ulkopuolelle ilman 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen ennakkoon antamaa suositusta, jos kyseisen talouden toimijan osallistuminen hankintamenettelyyn muodostaisi vakavan ja välittömän uhan unionin taloudellisille eduille. Tällöin hankintaviranomaisen on välittömästi saatettava asia tutkintaelimen käsiteltäväksi ja tehtävä lopullinen päätös viimeistään 14 päivän kuluttua siitä, kun se on vastaanottanut tutkintaelimen suosituksen.

7. Hankintaviranomainen, joka ottaa tapauksen mukaan huomioon 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen suosituksen, ei saa sulkea talouden toimijaa hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos

a)	talouden toimija on toteuttanut tämän artiklan 8 kohdassa määritettyjä korjaavia toimenpiteitä osoittaen siten luotettavuutensa. Tätä alakohtaa ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa;

b)	on välttämätöntä varmistaa toiminnan jatkuvuus rajallisen ajan ja ennen tämän artiklan 8 kohdassa määritettyjen korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä;

c)	tällainen poissulkeminen olisi kohtuutonta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen perusteiden nojalla.

Lisäksi tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa tavaroita hankitaan erityisen edullisin ehdoin joko liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta tai maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai muun vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisen menettelyn selvittäjältä.

Tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa talouden toimijaa ei suljeta menettelyn ulkopuolelle, hankintaviranomaisen on täsmennettävä syyt tähän ja ilmoitettava ne 108 artiklassa tarkoitetulle tutkintaelimelle.

8. Edellä 7 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, joilla korjataan poissulkemistilanne, voi sisältyä erityisesti seuraavia toimenpiteitä:

toimenpiteet, joilla yksilöidään poissulkemiseen johtaneiden tilanteiden alkusyy, ja talouden toimijan asianomaisen liiketoiminta-alan puitteissa toteutettavat konkreettiset tekniset, organisatoriset ja henkilöstöhallinnon toimenpiteet, jotka soveltuvat toiminnan korjaamiseen ja sen toistumisen estämiseen;

b)	näyttö siitä, että talouden toimija on toteuttanut toimenpiteitä sen vahingon tai haitan hyvittämiseksi tai korvaamiseksi, jota poissulkemistilanteen taustalla olevat tosiseikat ovat aiheuttaneet unionin taloudellisille eduille;

c)	näyttö siitä, että talouden toimija on maksanut toimivaltaisen viranomaisen sille määräämän sakon tai 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut verot tai sosiaaliturvamaksut taikka huolehtinut kyseisen sakon tai kyseisten verojen tai sosiaaliturvamaksujen maksamisesta.

9. Hankintaviranomaisen, joka ottaa tapauksen mukaan huomioon 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen tarkistetun suosituksen, on viipymättä tarkistettava talouden toimijan ulkopuolelle sulkemista koskevaa päätöstään viran puolesta tai kyseisen talouden toimijan pyynnöstä, jos tämä on toteuttanut korjaavia toimenpiteitä, jotka riittävät osoittamaan sen luotettavuuden, tai jos se on esittänyt uusia tosiseikkoja, jotka osoittavat, ettei se ole enää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa poissulkemistilanteessa.

10. Ehdokkaan tai tarjoajan on osallistumispyyntöä esittäessään tai tarjousta jättäessään ilmoitettava, onko se jossakin tämän artiklan 1 kohdassa tai 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ja onko se toteuttanut tämän artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä. Ehdokkaan tai tarjoajan on annettava samanlainen sen yhteisön allekirjoittama ilmoitus, jonka valmiuksia se aikoo hyödyntää. Hankintaviranomainen voi kuitenkin luopua näistä vaatimuksista, jos sopimusten arvo on hyvin vähäinen, mikä määritellään 210 artiklan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä.

11. Ehdokkaan tai tarjoajan sekä yhteisön, jonka valmiuksia ehdokas tai tarjoaja aikoo hyödyntää, on hankintaviranomaisen pyynnöstä ja kun tämä on tarpeen menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi toimitettava

a)	asianmukaiset todisteet siitä, ettei ehdokas, tarjoaja tai yhteisö ole missään 1 kohdassa tarkoitetuista poissulkemistilanteista;

tiedot henkilöistä, jotka ovat ehdokkaan, tarjoajan tai yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäseniä tai jotka käyttävät edustus-, päätös- tai valvontavaltaa tämän ehdokkaan, tarjoajan tai yhteisön osalta, ja asianmukaiset todisteet siitä, että yksi tai useampi näistä henkilöistä ei ole missään 1 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetuista poissulkemistilanteista;

c)	asianmukaiset todisteet siitä, että kyseisen ehdokkaan, tarjoajan tai yhteisön veloista rajoittamattomassa vastuussa olevat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt eivät ole 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetussa poissulkemistilanteessa.

12. Hankintaviranomainen voi soveltaa 1–11 kohtaa myös alihankkijaan. Tällaisessa tapauksessa hankintaviranomaisen on vaadittava, että ehdokas tai tarjoaja korvaa alihankkijan tai yhteisön, jonka valmiuksia ehdokas tai tarjoaja aikoo hyödyntää ja joka on poissulkemistilanteessa.

13. Ennaltaehkäisevän vaikutuksen varmistamiseksi hankintaviranomainen voi ottaen huomioon 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen mahdollisesti antaman suosituksen määrätä taloudellisen seuraamuksen talouden toimijalle, joka on yrittänyt saada käyttöönsä unionin varoja osallistumalla tai esittämällä pyynnön osallistua hankintamenettelyyn, vaikka se on jossakin seuraavista poissulkemistilanteista eikä se ole ilmoittanut siitä tämän artiklan 10 kohdan mukaisesti:

a)	tämän artiklan 1 kohdan c, d, e ja f alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa vaihtoehtona talouden toimijan poissulkemista koskevalle päätökselle, jos tällainen poissulkeminen olisi tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen perusteiden nojalla kohtuutonta;

b)	tämän artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa sellaisen poissulkemisen lisäksi, joka on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, jos talouden toimija on omaksunut järjestelmällisen ja toistuvan toimintatavan aikomuksenaan saada perusteettomasti unionin varoja.

Taloudellisen seuraamuksen määrä on 2–10 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta.

14. Poissulkemisen kesto ei saa ylittää mitään seuraavista:

a)	jäsenvaltion lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä mahdollisesti määrätty kesto;

b)	viisi vuotta 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

c)	kolme vuotta 1 kohdan c, e ja f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Poissulkeminen kestää niin kauan kuin talouden toimija on jossakin 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista.

15. Talouden toimijan poissulkemista ja/tai talouden toimijalle määrättäviä taloudellisia seuraamuksia koskeva vanhentumisaika on viisi vuotta laskettuna jostakin seuraavista:

a)	tämän artiklan 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päivä, jolloin poissulkemisen aiheuttanut toiminta tapahtui, tai, jos on kyse jatkuvista tai toistuvista teoista, päivä, jolloin toiminta päättyi;

b)	tämän artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallisen tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion taikka lopullisen hallinnollisen päätöksen päivämäärä.

Seuraamusmenettelyn vanhentumisen keskeyttää tutkintaan tai oikeudelliseen menettelyyn liittyvä komission, OLAFin, 108 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen tai muun talousarvion toteuttamiseen osallistuvan yhteisön toimi, joka annetaan talouden toimijalle tiedoksi. Uusi vanhentumisaika alkaa kulua keskeytystä seuraavasta päivästä.

Tämän artiklan 1 kohdan f alakohtaa sovellettaessa noudatetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklassa säädettyä talouden toimijan poissulkemista ja/tai sille määrättäviä taloudellisia seuraamuksia koskevaa vanhentumisaikaa.

Jos talouden toimijan toiminnan katsotaan täyttävän useat tämän artiklan 1 kohdassa luetellut perusteet, sovelletaan vakavimman perusteen vanhentumisaikaa.

16. Jos on tarpeen vahvistaa poissulkemisen ja/tai taloudellisen seuraamuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta, komissio julkaisee internetsivustollaan seuraavat poissulkemiseen ja, kun kyse on tämän artiklan 1 kohdan c, d, e ja f alakohdassa tarkoitetuista tapauksista, taloudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot, jollei hankintaviranomaisen päätöksestä muuta johdu:

a)	kyseisen talouden toimijan nimi;

b)	tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu poissulkemistilanne;

c)	poissulkemisen kesto ja/tai taloudellisen seuraamuksen määrä.

Kun päätös poissulkemisesta ja/tai taloudellisesta seuraamuksesta on tehty tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun alustavan arvioinnin perusteella, julkaisemisen yhteydessä on mainittava, että lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty. Tällöin tiedot mahdollisista muutoksenhauista, niiden vaiheesta ja lopputuloksista sekä mahdollinen hankintaviranomaisen tarkistettu päätös on julkaistava viipymättä. Jos taloudellinen seuraamus on määrätty, julkaisemisen yhteydessä on mainittava myös, onko seuraamus suoritettu.

Hankintaviranomainen tekee päätöksen tietojen julkaisemisesta joko sen jälkeen, kun lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös on annettu, tai sen jälkeen, kun 108 artiklassa tarkoitettu tutkintaelimen suositus on annettu. Tämä päätös tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi talouden toimijalle.

Julkaistut tiedot on poistettava heti kun poissulkeminen on päättynyt. Taloudellisen seuraamuksen osalta julkaistut tiedot on poistettava kuuden kuukauden kuluttua seuraamuksen suorittamisesta.

Kun kyse on henkilötiedoista, hankintaviranomaisen on asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti ilmoitettava talouden toimijalle, mitkä ovat sille sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaan kuuluvat oikeudet ja millaisia menettelyjä näitä oikeuksia käytettäessä on käytettävissä.

17. Tämän artiklan 16 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa julkaista missään seuraavissa olosuhteissa:

a)	kun on tarpeen säilyttää tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn luottamuksellisuus;

b)	kun julkaiseminen aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa asianomaiselle talouden toimijalle tai olisi muuten kohtuutonta tämän artiklan 3 kohdassa vahvistetut oikeasuhteisuutta koskevat perusteet ja taloudellisen seuraamuksen määrä huomioon ottaen;

kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, ellei henkilötietojen julkaiseminen ole poikkeuksellisesti perusteltua muun muassa toiminnan vakavuuden tai siitä unionin taloudellisille eduille koituvien vaikutusten vuoksi. Tällaisissa tapauksissa tietojen julkaisemispäätöksessä on otettava asianmukaisesti huomioon oikeus yksityisyyteen ja muut asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetyt oikeudet.

18. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen sisältöä, tämän artiklan 11 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja todisteita, joiden mukaan talouden toimija ei ole missään poissulkemistilanteessa, muun muassa viittaamalla direktiivin 2014/24/EU 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun yhteiseen eurooppalaiseen hankinta-asiakirjaan, ja tilanteita, joissa hankintaviranomainen voi vaatia tai ei saa vaatia tällaisen ilmoituksen tai tällaisten todisteiden esittämistä.

(9) EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48."

(10) EYVL C 195, 25.6.1997, s. 1."

(11) Neuvoston puitepäätös 2003/568/YOS, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla (EUVL L 192, 31.7.2003, s. 54)."

(12) Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42)."

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15)."

(14) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EUVL L 164, 22.6.2002, s. 3)."

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1)."

(16) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).”"

14)

Korvataan 107 artikla seuraavasti:

”107 artikla

Hylkääminen tietyn hankintamenettelyn yhteydessä

1. Hankintaviranomainen ei saa tietyn hankintamenettelyn osalta tehdä sopimusta sellaisen talouden toimijan kanssa, joka

a)	on 106 artiklan mukaisessa poissulkemistilanteessa;

b)	on antanut vääriä tietoja ilmoittaessaan menettelyyn osallistumista varten vaadittuja tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja;

c)	on aikaisemmin osallistunut hankinta-asiakirjojen laatimiseen, jos tämä merkitsee sellaista kilpailun vääristymistä, jota ei voida korjata muulla keinoin.

2. Ennen kuin hankintaviranomainen tekee päätöksen talouden toimijan hylkäämisestä tietyn hankintamenettelyn yhteydessä, sen on annettava talouden toimijalle mahdollisuus esittää huomautuksia, ellei hylkäämistä ole perusteltu 1 kohdan a alakohdan mukaisesti talouden toimijaa koskevalla poissulkemispäätöksellä sen jälkeen, kun talouden toimijan esittämät huomautukset on käsitelty.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat kilpailun vääristymisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä sekä ilmoitusta ja todisteita siitä, ettei talouden toimija ole missään tämän artiklan 1 kohdassa luetelluista tilanteista.”

15)

Korvataan 108 artikla seuraavasti:

”108 artikla

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä

1. Tämän asetuksen 105 a artiklassa tarkoitetun varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän puitteissa vaihdettavat tiedot on keskitettävä komission perustamaan tietokantaan, jäljempänä ’tietokanta’, ja tietoja on hallinnoitava oikeutta yksityisyyteen ja muita asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä oikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen.

Asianomaisen hankintaviranomaisen on tallennettava tiedot tietokantaan sen meneillään olevien hankintamenettelyjen ja olemassa olevien sopimusten puitteissa sen jälkeen, kun asianomaiselle talouden toimijalle on ilmoitettu tästä. Tätä ilmoittamista voidaan poikkeuksellisesti lykätä, jos on pakottavia laillisia syitä säilyttää tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn luottamuksellisuus, niin kauan kuin nämä pakottavat lailliset syyt luottamuksellisuuden säilyttämiseksi ovat olemassa.

Asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti kaikilla varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän piiriin kuuluvilla talouden toimijoilla on oikeus komissiolle esittämästään pyynnöstä saada tietoja tietokantaan tallennetuista tiedoista.

Tietokantaan sisältyvät tiedot on tarvittaessa saatettava ajan tasalle, jos niitä on oikaistu tai muutettu tai jos ne on poistettu. Tiedot julkistetaan ainoastaan tämän asetuksen 106 artiklan 16 ja 17 kohdan mukaisesti.

2. Tämän asetuksen 105 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun, unionin taloudellisia etuja uhkaavien riskien varhaisen havaitsemisen on perustuttava tietoihin, jotka komissiolle toimittaa jokin seuraavista tahoista:

OLAF Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (17) mukaisesti, kun OLAFin meneillään olevassa tutkimuksessa ilmenee, että voi olla aiheellista toteuttaa turvaamistoimenpiteitä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, ottaen asianmukaisesti huomioon menettelyllisten ja perusoikeuksien kunnioittaminen sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu;

b)	komission, komission perustaman unionin toimiston tai toimeenpanoviraston tulojen ja menojen hyväksyjä, kun on kysymys epäillystä ammatin harjoittamiseen liittyvästä vakavasta virheestä, sääntöjenvastaisuudesta, petoksesta, korruptiosta tai vakavasta sopimusrikkomuksesta;

c)	muu kuin tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettu toimielin, unionin toimisto tai virasto, taikka elin kun on kyse epäillystä ammatin harjoittamiseen liittyvästä vakavasta virheestä, sääntöjenvastaisuudesta, petoksesta, korruptiosta tai vakavasta sopimusrikkomuksesta;

d)	talousarviota tämän asetuksen 59 artiklan mukaisesti toteuttavat yhteisöt, kun on kyse todetusta petoksesta ja/tai sääntöjenvastaisuudesta, jos sitä edellytetään alakohtaisissa säännöissä;

e)	talousarviota tämän asetuksen 60 artiklan mukaisesti toteuttavat yhteisöt, kun on kyse todetusta petoksesta ja/tai sääntöjenvastaisuudesta.

3. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa tiedot on toimitettava alakohtaisten sääntöjen mukaisesti, tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä

a)	asianomaisen talouden toimijan yksilöinti;

b)	yhteenveto todetuista riskeistä tai asiaan liittyvistä tosiseikoista;

tiedot, jotka voisivat auttaa tulojen ja menojen hyväksyjää suorittamaan tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tarkistuksen tai tekemään 106 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun poissulkemispäätöksen taikka 106 artiklan 13 kohdassa tarkoitetun taloudellisen seuraamuksen määräämistä koskevan päätöksen;

d)	mahdolliset erityistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen toimitettavien tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi, mukaan lukien tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn suojaamiseen tarkoitetut todisteiden säilyttämistä koskevat toimenpiteet.

4. Komissio toimittaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot viipymättä komission ja sen toimeenpanovirastojen sekä kaikkien muiden toimielinten, elinten ja unionin toimistojen ja virastojen tulojen ja menojen hyväksyjille, jotta nämä voivat suorittaa aiheelliset tarkistukset meneillään olevien hankintamenettelyjensä ja olemassa olevien sopimustensa osalta.

Suorittaessaan tätä tarkistusta tulojen ja menojen hyväksyjä käyttää 66 artiklassa hänelle annettua toimivaltaa eikä hän saa ylittää hankinta-asiakirjoihin ja sopimusmääräyksiin sisältyviä ehtoja.

Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen säilytysaika on enintään yksi vuosi. Jos hankintaviranomainen tuona aikana pyytää tutkintaelintä antamaan suosituksen poissulkemistapauksessa, säilytysaikaa voidaan jatkaa siihen saakka, kunnes hankintaviranomainen on tehnyt päätöksen.

5. Hankintaviranomainen voi päättää poissulkemisesta ja/tai taloudellisen seuraamuksen määräämisestä sekä asiaan liittyvien tietojen julkaisemisesta vasta saatuaan tutkintaelimen suosituksen, kun kyseinen päätös perustuu 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun alustavaan arviointiin.

6. Tutkintaelin kutsutaan koolle 117 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen pyynnöstä.

7. Tutkintaelin koostuu

a)	riippumattomasta pysyvästä korkea-arvoisesta puheenjohtajasta;

b)	järjestelmästä vastaavan komission kahdesta edustajasta, jotka esittävät yhteisen kannan; ja

c)	yhdestä pyynnön esittäneen hankintaviranomaisen edustajasta.

Tutkintaelimen kokoonpanon on varmistettava asianmukainen oikeudellinen ja tekninen asiantuntemus.

Tutkintaelintä avustaa pysyvä sihteeristö, josta komissio vastaa ja joka huolehtii tutkintaelimen päivittäisestä hallinnosta.

8. Tutkintaelin noudattaa seuraavaa menettelyä:

a)	pyynnön esittänyt hankintaviranomainen antaa asian sekä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tarvittavat tiedot, 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tosiseikat ja havainnot ja epäillyn poissulkemistilanteen tutkintaelimen käsiteltäväksi;

tutkintaelin ilmoittaa viipymättä talouden toimijalle asiaan liittyvistä tosiseikoista ja niiden alustavasta oikeudellisesta arvioinnista, jonka mukaan kyseessä voi olla 106 artiklan 1 kohdan c, d, e ja f alakohdassa tarkoitettu poissulkemistilanne ja/tai joka voi johtaa taloudellisen seuraamuksen määräämiseen. Tutkintaelin tekee saman ilmoituksen samanaikaisesti muille hankintaviranomaisille;

c)	ennen kuin tutkintaelin antaa suosituksen, se antaa talouden toimijalle ja ilmoituksen saaneille hankintaviranomaisille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Talouden toimijalla ja ilmoituksen saaneilla hankintaviranomaisilla on vähintään 15 päivää aikaa esittää huomautuksensa;

edellä 106 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä ja tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta voidaan poikkeuksellisesti lykätä, jos on pakottavia laillisia syitä säilyttää tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn luottamuksellisuus, niin kauan kuin nämä pakottavat lailliset syyt luottamuksellisuuden säilyttämiseksi ovat olemassa;

jos hankintaviranomaisen pyyntö perustuu muun muassa OLAFin antamiin tietoihin, OLAF tekee yhteistyötä tutkintaelimen kanssa asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon menettelyllisten oikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen ja väärinkäytösten paljastajien suojelun;

tutkintaelin antaa suosituksensa 45 päivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hankintaviranomaisen pyynnön. Jos tutkintaelin pyytää talouden toimijalta lisätietoja, tätä määräaikaa jatketaan enintään 15 päivällä. Tutkintaelin voi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jatkaa edelleen suosituksen antamiselle asetettua määräaikaa enintään yhdellä kuukaudella. Jos talouden toimija ei esitä huomautuksiaan tai toimita pyydettyjä tietoja asetetussa määräajassa, tutkintaelin voi antaa suosituksensa.

9. Tutkintaelimen suositus poissulkemisesta ja/tai taloudellisen seuraamuksen määräämisestä sisältää tapauksen mukaan seuraavat tiedot:

a)	106 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tosiseikat tai havainnot ja niiden alustava oikeudellinen arviointi;

b)	arvio tarpeesta määrätä taloudellinen seuraamus ja seuraamuksen määrä;

c)	arvio tarpeesta sulkea asianomainen talouden toimija menettelyn ulkopuolelle ja tällöin poissulkemisen ehdotettu kesto;

d)	arvio siitä, onko tarpeen julkaista tiedot talouden toimijasta, joka on suljettu menettelyjen ulkopuolelle ja/tai jolle on määrätty taloudellinen seuraamus;

e)	arvio talouden toimijan mahdollisesti toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

Jos hankintaviranomainen aikoo tehdä tutkintaelimen suosittelemaa päätöstä jyrkemmän päätöksen, sen on varmistettava, että tällainen päätös tehdään ottaen asianmukaisesti huomioon oikeus tulla kuulluksi ja henkilötietojen suojaa koskevat säännöt.

10. Tutkintaelin tarkistaa suositustaan poissulkemisen keston aikana hankintaviranomaisen pyynnöstä 106 artiklan 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai sen jälkeen, kun poissulkemisperusteet määrittävä lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös on annettu tiedoksi, jos poissulkemisen kestoa ei vahvisteta kyseisessä tuomiossa tai päätöksessä 106 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

Tutkintaelin antaa tarkistetun suosituksensa viipymättä tiedoksi pyynnön esittäneelle hankintaviranomaiselle, minkä jälkeen hankintaviranomaisen on tarkistettava päätöksensä.

11. Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta sen päätöksen uudelleentarkastelun osalta, jolla harkintaviranomainen sulkee talouden toimijan menettelyn ulkopuolelle ja/tai määrää sille taloudellisen seuraamuksen, mukaan lukien poissulkemisen keston lyhentäminen tai pidentäminen ja/tai määrätyn taloudellisen seuraamuksen peruuttaminen, lieventäminen tai tiukentaminen.

12. Komissio myöntää kaikille talousarvion toteuttamiseen 58 artiklan mukaisesti osallistuville yhteisöille oikeuden tutustua 106 artiklan nojalla tehtyjä poissulkemispäätöksiä koskeviin tietoihin, jotta ne voivat tarkistaa, onko järjestelmässä poissulkemisia, ja ottaa kyseiset tiedot omalla vastuullaan asianmukaisesti huomioon tehdessään talousarvion toteuttamiseen liittyviä sopimuksia.

13. Komissio antaa osana vuotuista selvitystä, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle SEUT-sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti, yhteenvetotiedot päätöksistä, jotka hankintaviranomaiset ovat tehneet tämän asetuksen 105 a–108 artiklan nojalla. Tässä selvityksessä annetaan myös lisätietoja päätöksistä, jotka hankintaviranomaiset ovat tehneet tämän asetuksen 106 artiklan 7 kohdan b alakohdan ja 106 artiklan 17 kohdan nojalla, sekä hankintaviranomaisten tämän asetuksen 105 a artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla tekemistä päätöksistä poiketa tutkintaelimen suosituksesta.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot annetaan ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset ja erityisesti siten, että niistä ei voida yksilöidä asianomaista talouden toimijaa.

14. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat unionin järjestelmää unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, mukaan lukien sen tietokanta ja vakiomenettelyt, tutkintaelimen organisaatiota ja kokoonpanoa, puheenjohtajan nimittämistä ja riippumattomuutta sekä tutkintaelimen puheenjohtajan ja jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”"

16)	Kumotaan 109 artikla.

17)

Korvataan 110 artikla seuraavasti:

”110 artikla

Sopimusten tekeminen

1. Sopimukset tehdään ratkaisuperusteiden pohjalta edellyttäen, että hankintaviranomainen on tarkistanut, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	tarjous täyttää hankinta-asiakirjoissa vahvistetut vähimmäisvaatimukset;

b)	ehdokasta tai tarjoajaa ei ole suljettu pois 106 artiklan nojalla tai hylätty 107 artiklan nojalla; ja

c)	ehdokas tai tarjoaja täyttää hankinta-asiakirjoissa vahvistetut valintaperusteet eikä hänellä ole vastakkaisia etuja, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti sopimuksen täytäntöönpanoon.

2. Hankintaviranomaisen on sovellettava valintaperusteita arvioidakseen ehdokkaan tai tarjoajan kelpoisuuden. Valintaperusteet voivat koskea ainoastaan oikeustoimikelpoisuutta ja sääntelyyn liittyvää kelpoisuutta harjoittaa ammattitoimintaa, taloudellisia ja rahoitusta koskevia voimavaroja sekä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä.

3. Hankintaviranomaisen on sovellettava ratkaisuperusteita tarjoajan arvioimiseen.

4. Hankintaviranomaisen on tehtävä sopimus kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, joka käsittää jonkin kolmesta seuraavasta sopimuksentekomenetelmästä: alin hinta, alhaisimmat kustannukset tai paras hinta-laatusuhde.

Alhaisimpien kustannusten menetelmää soveltaessaan hankintaviranomaisen on käytettävä kustannustehokkuusmallia, elinkaarikustannukset mukaan lukien.

Parhaaseen hinta-laatusuhteeseen perustuvaa menetelmää soveltaessaan hankintaviranomaisen on otettava huomioon sopimuksen kohteeseen liittyvät hinta- tai kustannus- ja muut laatuperusteet.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valintaperusteita, ratkaisuperusteita, laatuperusteet mukaan lukien, ja kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta sekä hankinnan elinkaarikustannusten arviointiin käytettäviä menetelmiä. Siirretään komissiolle myös valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä asiakirjoista, joilla voidaan osoittaa oikeustoimikelpoisuus, taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys, sekä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat sähköisiä huutokauppoja ja poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia.”

18)

Korvataan 111 artikla seuraavasti:

”111 artikla

Toimittaminen, sähköinen viestintä ja arviointi

1. Tarjousten jättäminen on järjestettävä siten, että tarjouksista syntyy todellista kilpailua ja että ne pysyvät salaisina niiden samanaikaiseen avaamiseen asti.

2. Komissio varmistaa asianmukaisin keinoin ja 95 artiklan mukaisesti, että tarjoajat voivat halutessaan jättää tarjoukset ja niitä koskevat todisteet sähköisesti (sähköinen hankintamenettely) lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, jotka määritetään 210 artiklan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä. Viestinnän ja tiedonvaihdon tukemiseen käytettävien sähköisten viestintäjärjestelmien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden kanssa, ja ne eivät saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen tämän kohdan täytäntöönpanon edistymisestä.

3. Hankintaviranomainen voi, jos se katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia tarjoajilta etukäteen vakuuden tarjousten poisvetämisen varalta. Vaaditun vakuuden on oltava oikeassa suhteessa sopimuksen arvioituun arvoon, ja se on asetettava asianmukaiselle tasolle, jotta estetään erilaisten talouden toimijoiden syrjintä.

4. Hankintaviranomaisen on avattava kaikki osallistumispyynnöt ja tarjoukset. Sen on kuitenkin hylättävä

a)	osallistumispyynnöt ja tarjoukset, joita ei ole vastaanotettu määräajassa, avaamatta niitä;

b)	jo avattuina vastaanotetut tarjoukset tarkastelematta niiden sisältöä.

5. Hankintaviranomaisen on arvioitava kaikki osallistumispyynnöt ja tarjoukset, joita ei ole hylätty 4 kohdan mukaisessa avaamisvaiheessa, hankinta-asiakirjoissa vahvistettujen perusteiden mukaisesti sopimuksen tekemistä tai sähköisen huutokaupan järjestämistä varten.

6. Osallistumispyynnöt ja tarjoukset, jotka eivät täytä kaikkia hankinta-asiakirjoissa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia, on hylättävä.

Asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta arviointikomitean tai hankintaviranomaisen on pyydettävä ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan lisätietoja tai puuttuvia asiakirjoja, selventämään poissulkemis- ja valintaperusteita tukevia asiakirjoja tai perustelemaan poikkeuksellisen alhaista tarjousta arviointikomitean tai hankintaviranomaisen asettamassa määräajassa.

7. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat määräaikaa tarjousten ja osallistumispyyntöjen vastaanottamiselle, hankinta-asiakirjojen saatavuutta, määräaikoja lisätietojen antamiselle, määräaikoja kiireellisissä tapauksissa sekä tarjousten jättämistä ja sähköisiä luetteloita varten tarkoitettuja viestintävälineitä, sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien teknisiä ja oikeudellisia vaatimuksia ja poikkeuksia tarjousten sähköisen toimittamisen käytöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Siirretään komissiolle myös valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mahdollisuutta vaatia tarjousvakuutta ja vakuuden vaatimis- ja vapauttamisedellytyksiä, tarjousten ja osallistumispyyntöjen avaamista ja arviointia sekä avaamisesta vastaavan lautakunnan ja arviointikomitean perustamista ja kokoonpanoa.”

19)

Korvataan 112 artikla seuraavasti:

”112 artikla

Yhteydenotot hankintamenettelyn aikana

1. Hankintamenettelyn aikana hankintaviranomainen ja ehdokkaat tai tarjoajat saavat olla yhteydessä toisiinsa ainoastaan, jos avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet sekä 96 artiklassa vahvistettu hyvä hallinto voidaan turvata. Tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päätyttyä hankintaviranomaisen on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta otettava yhteyttä tarjoajaan ilmeisen kirjoitusvirheen korjaamiseksi taikka jotakin erityistä tai teknistä seikkaa koskevan vahvistuksen vaatimiseksi. Edellä mainittu yhteydenotto ja mikään muukaan yhteydenpito ei saa johtaa muutoksiin hankinta-asiakirjoissa tai merkittäviin muutoksiin tarjouksen ehdoissa, ellei 104 artiklan 1 kohdassa säädetyssä hankintamenettelyssä nimenomaisesti anneta tähän mahdollisuutta.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat hankintaviranomaisen ja ehdokkaiden tai tarjoajien välillä hankintamenettelyn aikana sallittuja ja edellytettyjä yhteydenottoja.”

20)

Korvataan 113 artikla seuraavasti:

”113 artikla

Päätös sopimuksen tekemisestä ja tiedottaminen ehdokkaille tai tarjoajille

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää siitä, kenen kanssa sopimus tehdään, noudattaen hankinta-asiakirjoissa vahvistettuja valinta- ja ratkaisuperusteita.

2. Hankintaviranomaisen on ilmoitettava kaikille ehdokkaille tai tarjoajille, joiden osallistumispyyntö tai tarjous on hylätty, seikat, joiden perusteella päätös on tehty, ja 118 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun odotusajan kesto.

Kun tehdään uudelleen kilpailuttamiseen perustuvaan puitesopimukseen perustuvia erillissopimuksia, hankintaviranomaisen on ilmoitettava tarjoajille arvioinnin tuloksesta.

3. Hankintaviranomaisen on annettava jokaiselle sellaiselle tarjoajalle, joka ei ole poissulkemistilanteessa ja jonka tarjous on hankinta-asiakirjojen mukainen, seuraavat tiedot, jos tarjoaja pyytää niitä kirjallisesti:

sen tarjoajan nimi tai, jos on kyse puitesopimuksesta, niiden tarjoajien nimet, jonka tai joiden kanssa sopimus tehdään, ja, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tehdään uudelleen kilpailuttamiseen perustuvaan puitesopimukseen perustuva erillissopimus, valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä, tapauksen mukaan, joko maksettu hinta tai sopimuksen arvo;

b)	tarjoajien kanssa käytävien neuvottelujen ja vuoropuhelun eteneminen.

Hankintaviranomainen voi kuitenkin päättää jättää tietyt tiedot julkaisematta, jos niiden julkaiseminen haittaisi lainvalvontaa, olisi yleisen edun vastaista, haittaisi talouden toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja tai voisi vääristää niiden välistä tervettä kilpailua.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat arviointikertomukselle ja sopimuksen tekemisestä koskevalle päätökselle asetettavia vaatimuksia, arviointikertomuksen ja sopimuksen tekemisestä koskevan päätöksen sisältöä sekä tiedottamista ehdokkaille ja tarjoajille.”

21)

Korvataan 114 artikla seuraavasti:

”114 artikla

Hankintamenettelyn peruuttaminen

Hankintaviranomainen voi sopimuksen allekirjoittamiseen asti peruuttaa hankintamenettelyn ilman, että ehdokkaat tai tarjoajat ovat oikeutettuja vaatimaan minkäänlaista korvausta.

Tällainen päätös on perusteltava ja saatettava ehdokkaiden tai tarjoajien tietoon mahdollisimman pian.”

22)

Lisätään artikla seuraavasti:

”114 a artikla

Sopimuksen täytäntöönpano ja muuttaminen

1. Sopimuksen täytäntöönpanoa ei saa aloittaa ennen kuin sopimus on allekirjoitettu.

2. Hankintaviranomainen saa muuttaa sopimusta tai puitesopimusta ilman hankintamenettelyä ainoastaan 3 kohdassa säädetyissä tapauksissa ja edellyttäen, että tällä muutoksella ei muuteta sopimuksen tai puitesopimuksen kohdetta.

3. Sopimusta tai puitesopimukseen perustuvaa erillissopimusta voidaan muuttaa ilman uutta hankintamenettelyä seuraavissa tapauksissa:

kun alkuperäisen toimeksisaajan on tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja taikka ylimääräisiä tavaratoimituksia, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen hankintaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)	toimeksisaajaa ei voida vaihtaa teknisistä syistä, jotka liittyvät vaatimukseen korvattavuudesta tai yhteentoimivuudesta olemassa olevien laitteiden, palvelujen tai laitteistojen kanssa;

ii)	toimeksisaajan vaihtaminen aiheuttaisi kustannusten olennaista päällekkäisyyttä hankintaviranomaiselle; ja

iii)	hinnan nousu, mukaan luettuna toisiaan seuraavien muutosten kumulatiivinen nettoarvo, ei ylitä 50:tä prosenttia alkuperäisestä sopimusarvosta;

kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)	muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintaviranomainen ei voinut ennakoida; ja

ii)	hinnan nousu ei ylitä 50:tä prosenttia alkuperäisestä sopimusarvosta;

kun muutoksen arvo alittaa seuraavat kynnysarvot:

i)	muutosajankohtana sovellettavat 118 artiklan 1 kohdassa ja 190 artiklan 2 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitetut ulkoisia toimia koskevat kynnysarvot; ja

ii)	10 prosenttia alkuperäisestä sopimusarvosta palveluhankinta- ja tavarahankintasopimuksissa sekä käyttöoikeusurakoita tai palvelujen käyttöoikeuksia koskevissa sopimuksissa ja 15 prosenttia alkuperäisestä sopimusarvosta rakennusurakkasopimuksissa;

d)	kun alkuperäisen hankintamenettelyn vähimmäisvaatimukset eivät muutu. Tällöin on arvon muutoksissa noudatettava tämän alakohdan c alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, paitsi jos tällainen arvon muutos johtuu hankinta-asiakirjojen tai sopimusmääräysten tiukasta noudattamisesta.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a, c ja d alakohtaa voidaan soveltaa myös puitesopimuksiin.

Alkuperäisessä sopimusarvossa ei oteta huomioon hinnantarkistuksia.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukainen useiden toisiaan seuraavien muutosten kumulatiivinen nettoarvo ei saa ylittää kyseisessä alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa.

Hankintaviranomaisen on toteutettava 103 artiklassa säädetyt tiedotustoimenpiteet jälkikäteen.”

23)

Korvataan 115–120 artikla seuraavasti:

”115 artikla

Vakuudet

1. Lukuun ottamatta arvoltaan vähäisiä sopimuksia hankintaviranomainen voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, tapauskohtaisesti ja riskinarvioinnin perusteella vaatia toimeksisaajilta vakuuden mihin tahansa seuraavista tarkoituksista:

a)	ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittaminen;

b)	rakennusurakoihin, tavaroihin tai monitahoisiin palveluihin liittyvien merkittävien sopimusvelvoitteiden noudattamisen varmistaminen;

c)	sen varmistaminen, että sopimus pannaan kaikilta osin täytäntöön sopimuksen vastuuaikana.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat toimeksisaajilta mahdollisesti vaadittavien vakuuksien lajeja, riskiarvioinnin perusteet mukaan lukien, ja kunkin vakuuslajin enimmäismäärää prosentteina sopimuksen kokonaisarvosta.

116 artikla

Huomattavat virheet, sääntöjenvastaisuudet tai petokset

1. Tässä artiklassa ’huomattavalla virheellä’ tarkoitetaan mitä tahansa sopimusmääräyksen rikkomista, joka on seurausta sellaisesta toimesta tai laiminlyönnistä, josta on tai voi olla haittaa talousarviolle.

2. Jos ilmenee, että menettelyyn on liittynyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, hankintaviranomaisen on keskeytettävä menettely, ja se voi toteuttaa mitä hyvänsä tarvittavia toimenpiteitä, menettelyn peruuttaminen mukaan luettuna.

3. Jos sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ilmenee, että menettelyyn tai sopimuksen täytäntöönpanoon on liittynyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, hankintaviranomainen voi keskeyttää sopimuksen täytäntöönpanon tai, jos asianmukaista, purkaa sopimuksen.

Sopimusten täytäntöönpano voidaan keskeyttää myös sen selvittämiseksi, ovatko epäillyt huomattavat virheet, sääntöjenvastaisuudet tai petokset todella tapahtuneet.

Jos toimeksisaaja on syyllistynyt huomattaviin virheisiin, sääntöjenvastaisuuksiin tai petoksiin, hankintaviranomainen voi lisäksi kieltäytyä suorittamasta maksuja tai periä takaisin aiheettomasti maksetut määrät suhteessa huomattavien virheiden, sääntöjenvastaisuuksien tai petosten vakavuuteen.

4. OLAF käyttää komissiolle neuvoston asetuksella (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) siirrettyä toimivaltaa toteuttaa paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia jäsenvaltioissa sekä voimassa olevien yhteistyösopimusten ja keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten mukaisesti kolmansissa maissa ja kansainvälisten järjestöjen tiloissa.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat sopimuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä, jos sopimukseen liittyy huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia.

117 artikla

Hankintaviranomainen

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä, täytäntöönpanovirastoja sekä 208 ja 209 artiklassa tarkoitettuja elimiä pidetään hankintaviranomaisina silloin, kun ne tekevät sopimuksia omaan lukuunsa, paitsi jos ne ostavat yhteishankintayksiköltä. Näiden toimielinten yksiköitä ei pidetä hankintaviranomaisina silloin, kun ne sopivat hallinnollisista järjestelyistä keskenään.

Nämä toimielimet siirtävät hankintaviranomaisen tehtävien hoitamiseen tarvittavat toimivaltuutensa 65 artiklan mukaisesti.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat hankintaviranomaisen tehtävien siirtämistä ja yhteishankintayksiköitä.

118 artikla

Sovellettavat kynnysarvot ja odotusaika

1. Hankinta- ja käyttöoikeussopimusten tekemiseksi hankintaviranomaisen on tämän asetuksen 104 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä valitessaan noudatettava direktiivin 2014/24/EU 4 artiklan a ja b alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja. Tämän asetuksen 103 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedotustoimenpiteet määräytyvät näiden kynnysarvojen perusteella.

2. Jollei tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä säädetyistä poikkeuksista tai edellytyksistä muuta johdu, hankintaviranomainen ei saa arvoltaan 1 kohdassa tarkoitetut kynnysarvot ylittävien sopimusten osalta allekirjoittaa sopimusta tai puitesopimusta valitun tarjoajan kanssa ennen kuin odotusaika on kulunut umpeen.

3. Odotusajan on kestettävä 10 päivää, kun käytetään sähköisiä viestintävälineitä, ja 15 päivää, kun käytetään muita välineitä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat erillisiä sopimuksia ja sopimusten jakamista eriin, hankinta- ja käyttöoikeussopimusten arvon arviointia ja ennen sopimuksen allekirjoittamista sovellettavaa odotusaikaa.

119 artikla

Hankintoihin osallistumista koskevat säännöt

Hankintamenettelyihin voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin kaikki perussopimusten soveltamisalaan kuuluvat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt sekä kaikki sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneet luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joka on tehnyt unionin kanssa erillissopimuksen julkisten hankintojen alalla, kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin. Hankintamenettelyihin voivat osallistua myös kansainväliset järjestöt.

Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat todisteiden esittämistä hankintoihin osallistumisen osalta.

120 artikla

Maailman kauppajärjestön hankintasäännöt

Kun on sovellettava Maailman kauppajärjestössä tehtyä julkisia hankintoja koskevaa monenkeskistä sopimusta, hankintamenettelyyn voivat osallistua kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin myös sopimuksen ratifioineisiin valtioihin sijoittautuneet talouden toimijat.

(18) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).”"

24)

Muutetaan 131 artikla seuraavasti:

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Edellä olevaa 105 a artiklaa, 106 artiklan 1–4 ja 6 kohtaa, 7 kohtaa lukuun ottamatta kyseisen kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa ja toista alakohtaa, 8, 9, 11 ja 13–17 kohtaa sekä 108 artiklaa sovelletaan avustusten hakijoihin ja tuensaajiin. Edellä olevaa 107 artiklaa sovelletaan hakijoihin. Hakijoiden on ilmoitettava, ovatko ne jossakin 106 artiklan 1 kohdassa tai 107 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa sekä ovatko ne toteuttaneet 106 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä.

Kun tulojen ja menojen hyväksyjä suorittaa aiheelliset tarkistukset meneillään olevien avustusmenettelyjensä ja olemassa olevien sopimustensa osalta 108 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sen on varmistettava, että hakijalle tai tuensaajalle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa ennen kuin toteutetaan mitään toimenpidettä, joka vaikuttaa haitallisesti hakijan tai tuensaajan oikeuksiin.”;

b)	kumotaan 5 kohta;

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat avustushakemuksiin sovellettavia järjestelyjä, todisteita siitä, että hakija ei ole poissulkemistilanteessa, hakijoita, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, yhden hakijan muodostavia oikeushenkilöitä, tukikelpoisuusperusteita ja arvoltaan vähäisiä avustuksia.”

25)

Korvataan 138 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Kilpailun säännöissä on ainakin vahvistettava osallistumisehdot, mukaan lukien poissulkemisperusteet, ratkaisuperusteet, palkinnon suuruus ja maksujärjestelyt. Edellä olevaa 105 a artiklaa, 106 artiklan 1–4 ja 6 kohtaa, 7 kohtaa lukuun ottamatta kyseisen kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa ja toista alakohtaa, 8, 9, 11 ja 13–17 kohtaa sekä 108 artiklaa sovelletaan osallistujiin ja voittajiin. Edellä olevaa 107 artiklaa sovelletaan osallistujiin.”

26)

Lisätään 139 artiklaan kohta seuraavasti:

”5 a. Edellä olevaa 105 a artiklaa, 106 artiklan 1 kohtaa lukuun ottamatta kyseisen kohdan e ja f alakohtaa, 2–4, 6–9 ja 13–17 kohtaa sekä 107 ja 108 artiklaa sovelletaan erityisiin sijoitusvälineisiin ja rahoituksen välittäjiin. Varojen lopullisten saajien on annettava rahoituksen välittäjille allekirjoitettu kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus, jonka mukaan ne eivät ole missään 106 artiklan 1 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tai 107 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuista tilanteista.”

27)

Korvataan 163 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa asianomaiselle toimielimelle tai elimelle huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä erityiskertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina, ja niihin sovelletaan kuulemismenettelyä.

Asianomainen toimielin tai elin toimittaa yleensä kuuden viikon kuluessa näiden huomautusten toimittamisesta tilintarkastustuomioistuimelle mahdolliset vastauksensa kyseisiin huomautuksiin. Kyseinen määräaika keskeytetään asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti silloin, kun asianomainen toimielin tai elin tarvitsee kuulemismenettelyn aikana näkemyksiä jäsenvaltioilta voidakseen viimeistellä vastauksensa.

Asianomaisen toimielimen tai elimen vastaukset koskevat suoraan ja yksinomaan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia.

Tilintarkastustuomioistuin varmistaa, että erityiskertomukset laaditaan ja hyväksytään asianmukaisen ajanjakson kuluessa, joka on yleensä enintään 13 kuukautta.

Erityiskertomukset ja niiden mukana olevat asianomaisten toimielinten tai elinten vastaukset toimitetaan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka päättävät kumpikin osaltaan jatkotoimenpiteistä, tarvittaessa yhdessä komission kanssa.

Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkien asianomaisten toimielinten tai elinten vastaukset sen huomautuksiin sekä erityiskertomuksen laatimisen aikataulu julkaistaan erityiskertomuksen yhteydessä.”

28)

Korvataan 166 artikla seuraavasti:

”166 artikla

Jatkotoimenpiteet

1. SEUT-sopimuksen 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 106 a artiklan mukaisesti komissio, muut toimielimet ja tämän asetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetut elimet pyrkivät kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä vastuuvapauden myöntämisestä annettuihin neuvoston suosituksiin liitettyjen huomioiden mukaisesti.

2. Toimielimet ja 1 kohdassa tarkoitetut elimet antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja huomioiden perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka ne ovat antaneet talousarvion toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä komission kanssa ilmoittamalla sille näiden huomautusten perusteella toteuttamansa toimenpiteet, jotta komissio voi ottaa ne huomioon omassa selvityksessään. Toimielinten selvitykset toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle.”

29)

Korvataan 183 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”4. Kun YTK osallistuu avustus- tai hankintamenettelyihin tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, siihen ei sovelleta 105 a artiklan, 106 artiklan, 107 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 108 artiklan sekä 131 artiklan 4 kohdan säännöksiä hankinta- tai avustusmenettelyn ulkopuolelle sulkemisesta tai seuraamuksista.”

30)

Muutetaan 190 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Ensimmäisen osan V osaston 1 luvun säännöksiä hankintoihin sovellettavista yleisistä säännöksistä sovelletaan tässä osastossa tarkoitettuihin sopimuksiin, jollei tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä annetuista, ulkoisia toimia koskevien sopimusten tekemiseen sovellettavia kynnysarvoja ja menettelysääntöjä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu. Tässä luvussa tarkoitettuihin hankintoihin ei sovelleta 117 eikä 120 artiklaa.

Tätä lukua sovelletaan

a)	hankintoihin, joissa komissio ei tee sopimuksia omaan lukuunsa;

b)	hankintoihin, joita tekevät yhteisöt tai henkilöt, joille on siirretty toteuttamistehtäviä 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, jos tästä määrätään 189 artiklassa tarkoitetussa rahoitussopimuksessa.”;

b)	korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Tätä lukua ei sovelleta sellaisten alakohtaisten perussäädösten soveltamisalaan kuuluviin toimiin, jotka liittyvät humanitaariseen kriisinhallinta-apuun, pelastuspalvelutoimiin tai humanitaarisiin avustustoimiin.”

31)

Korvataan 191 artikla seuraavasti:

”191 artikla

Hankintoihin osallistumista koskevat säännöt

1. Hankintamenettelyihin voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin kaikki perussopimusten soveltamisalaan kuuluvat henkilöt sekä kyseistä yhteistyöalaa koskevissa perussäädöksissä olevien erityissäännösten mukaisesti kaikki muut luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt. Hankintamenettelyihin voivat osallistua myös kansainväliset järjestöt.

2. Edellä 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti perustelemissa poikkeusolosuhteissa päättää, että tarjouskilpailuihin voivat osallistua myös muut kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kolmansien maiden kansalaiset.

3. Jos sovelletaan tavara- tai palveluhankintojen avaamista koskevaa sopimusta, jossa unioni on osapuolena, avataan talousarviosta rahoitettavia sopimuksia koskevat hankintamenettelyt myös muille kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansiin maihin sijoittautuneille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat hankintamenettelyihin osallistumista.”

32)

Lisätään 204 artiklaan kohta seuraavasti:

”Edellä olevaa 105 a artiklaa, 106 artiklan 1–3 kohtaa, 7 kohtaa lukuun ottamatta kyseisen kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa ja toista alakohtaa, 8–10 kohtaa, 11 kohdan a alakohtaa ja 13–17 kohtaa sekä 107 ja 108 artiklaa sovelletaan asiantuntijoihin.”

33)

Muutetaan 209 artikla seuraavasti:

a)	neljästä ensimmäisestä kohdasta tulee 1 kohta.

b)	lisätään kohta seuraavasti: ”2. Tällöin sovelletaan 208 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa.”

34)	Korvataan 211 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Tällainen uudelleentarkastelu koskee muun muassa ensimmäisen osan VIII osaston säännösten täytäntöönpanoa sekä 163 artiklan 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 28 päivänä lokakuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1) Lausunto nro 1/2015, annettu 19. tammikuuta 2015 (EUVL C 52, 13.2.2015, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 7. lokakuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. lokakuuta 2015.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 286

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	58. vuosikerta 30. lokakuuta 2015

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/1929, annettu 28 päivänä lokakuuta 2015, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta	1