20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/1

(1)

Kyproksen hakemus nimityksen ”Παφίτικο Λουκάνικο” (Pafitiko Loukaniko) rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Παφίτικο Λουκάνικο” (Pafitiko Loukaniko) olisi rekisteröitävä,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/3

(1)

Italian hakemus nimityksen ”Cipolla bianca di Margherita” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Cipolla bianca di Margherita” olisi rekisteröitävä,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/4

(1)

Asetuksessa (EU) 511/2014 vahvistetaan säännöt, joilla säännellään geenivarojen ja geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakamista geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan, jäljempänä ’Nagoyan pöytäkirja’, mukaisesti. Kyseisen asetuksen tehokkaalla täytäntöönpanolla edistetään myös biologisen monimuotoisuuden suojelua ja sen osien kestävää käyttöä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 511/2014 5 ja 8 artiklassa säädetään vapaaehtoisista välineistä, kuten kokoelmien rekisteristä ja parhaista käytännöistä, joilla autetaan käyttäjiä noudattamaan asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta. Katsotaan, että käyttäjien on helpompi noudattaa kyseistä velvoitetta, kun yksilöidään ja rekisteröidään kokoelmat, jotka todella soveltavat menetelmiä sen varmistamiseksi, että geenivaroja ja niihin liittyviä tietoja toimitetaan ainoastaan sellaisten asiakirjojen kanssa, jotka osoittavat geenivarojen laillisen saannin ja tilanteen mukaan keskinäisesti sovittujen ehtojen soveltamisen. Käyttäjien, jotka ovat hankkineet geenivaransa rekisteriin sisältyvästä kokoelmasta, olisi katsottava harjoittaneen asianmukaista huolellisuutta tietojen hakemiseksi. Lisäksi odotetaan, että käyttäjien on helpompi täyttää asianmukaisen huolellisuuden velvoite, kun yksilöidään ja tunnustetaan parhaiksi käytännöiksi toimenpiteet, jotka erityisen hyvin edistävät Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanojärjestelmän noudattamista kohtuullisin kustannuksin ja oikeusvarmuudella. Toimivaltaisten viranomaisten olisi määräysten noudattamista koskevissa tarkastuksissa tarkasteltava sitä, soveltavatko käyttäjät todella tunnustettua parasta käytäntöä. Jotta varmistetaan kyseisten määräysten yhdenmukainen täytäntöönpano, tarvitaan yksityiskohtaisia sääntöjä menettelyistä, joita on noudatettava, kun pyydetään kokoelman tai sen osan rekisteröintiä tai kun kyseessä on parhaiden käytäntöjen tunnustaminen.

(3)

Jos hakija, joka haluaa tulla sisällytetyksi rekisteriin, on kokoelmien verkoston jäsen, on hyödyllistä, että kyseinen hakija toimittaa tiedot mahdollisista saman verkoston muista kokoelmista tai niiden osista, joista tehdään tai joista on tehty hakemus muissa jäsenvaltioissa. Jotta hakijoiden oikeudenmukainen ja johdonmukainen käsittely eri jäsenvaltioissa olisi helpompaa kokoelmia tai niiden osia tarkastettaessa, niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat saaneet tietoonsa verkostoon kuuluvia eri kokoelmia tai niiden osia koskevia hakemuksia, olisi harkittava tietojen vaihtamista niiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, joissa verkoston muut jäsenet ovat tehneet hakemuksia.

(4)

Asetusta (EU) N:o 511/2014 sovelletaan geenivaroihin ja geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietämykseen. Materiaaleihin, joiden käyttö edellyttää vakuutusta asianmukaisesta huolellisuudesta, kuuluvat geenivarat, geenivaroihin liittyvä perinteinen tietämys sekä niiden yhdistelmä.

(5)

Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset olosuhteet määräysten noudattamisen seurantaa koskevien säännösten täytäntöönpanolle, tarvitaan yksityiskohtaiset säännöt vakuutuksista, joita tutkimusrahoituksen saajien on annettava, kun tutkimukseen liittyy geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä, sekä vakuutuksista, joita käyttäjien on annettava, kun geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä käyttämällä kehitetty tuote on loppukehitysvaiheessa.

(6)

Seurattaessa määräysten noudattamista tutkimusrahoitusvaiheessa on tärkeää varmistaa, että rahoituksen saajat ymmärtävät asetukseen (EU) N:o 511/2014 perustuvat velvoitteensa ja että ne harjoittavat asianmukaista huolellisuutta. Yhtä tärkeää on antaa tietoa saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmälle ja varmistaa, että annetut tiedot ovat hyödyllisiä Nagoyan pöytäkirjan toiminnalle ja täytäntöönpanolle. Kun kansainvälisesti tunnustettua vaatimustenmukaisuustodistusta ei ole saatavilla, olisi toimitettava muita asiaa koskevia tietoja. Jotta voidaan saavuttaa tasapaino tavoitteiden välillä eli toimittaa hyödylliset tiedot saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmälle mutta ei kuormittaa liikaa tutkimusrahoituksen saajia, tässä vaiheessa olisi vaihdettava ainoastaan tietoja, jotka ovat olennaisia geenivarojen yksilöimiselle.

(7)

Määräysten noudattamisen seuranta on tehokasta, kun se toteutetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa käyttö tapahtuu. Sen vuoksi on aiheellista, että asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus toimitetaan sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon rahoituksen saaja on sijoittautunut, koska tutkimus, jossa käytetään geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä, tapahtuu yleensä kyseisessä maassa.

(8)

Asianmukaista huolellisuutta koskevien vakuutusten tarpeetonta päällekkäisyyttä olisi vältettävä. Tämän vuoksi tutkimusrahoituksen saajien antama vakuutus voi kattaa useamman kuin yhden geenivaran tai mitä tahansa geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä. Useat käyttäjät yhdessä voivat antaa yhden vakuutuksen, jos he tekevät yhdessä yhdellä avustuksella rahoitettua tutkimusta, johon liittyy geenivaroja ja mitä tahansa geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä. Tässä yhteydessä olisi annettava erityisrooli hankkeen koordinaattorille, jonka olisi oltava vastuussa vakuutuksen toimittamisesta asianomaisten käyttäjien puolesta. Asetuksen (EU) N:o 511/2014 12 artiklan valossa toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaanottaa hankkeen koordinaattorin antamat vakuutukset, olisi toimitettava tiedot muiden jäsenvaltioiden vastaaville viranomaisille.

(9)

Jotta voidaan seurata asetuksen (EU) N:o 511/2014 7 artiklan 2 kohdan säännösten noudattamista, olisi määritettävä käytön loppuvaihe eli tuotteen loppukehitysvaihe. Tuotteen loppukehitysvaiheen voidaan katsoa oikeusvarmuudella päättyneen silloin, kun joko pyydetään lupaa markkinoille pääsyyn tai tehdään ilmoitus ennen kuin tuote saatetaan ensimmäisen kerran unionin markkinoille tai tapauksessa, jossa ei tarvita lupaa markkinoille pääsyyn tai ilmoitusta, silloin kun unionin markkinoille saatetaan ensimmäisen kerran tuote, joka on kehitetty käyttämällä geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä. Joissakin tapauksissa taho, joka pyytää lupaa markkinoille pääsyyn, tekee ilmoituksen tai saattaa tuotteen ensimmäistä kertaa unionin markkinoille, on joku muu kuin käyttäjä. Jotta voidaan tehokkaasti ottaa huomioon kaikenlainen toiminta, jossa käytetään geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä unionissa, asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen antaminen kuuluu mainituissa tapauksissa käyttäjälle, joka myy tai jollakin muulla tavoin siirtää käytön tuloksen. Määräysten noudattamisen tehokkaassa seurannassa unionissa olisi myös käsiteltävä tapauksia, joissa käyttö on loppunut unionissa ja käytön tuotos myydään tai siirretään jollakin toisella tavalla unionin ulkopuolelle saattamatta tuotetta unionin markkinoille.

(10)

Nämä erilaiset tapahtumat, joiden johdosta käyttäjä antaa asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen tuotteen loppukehitysvaiheessa, ovat toisensa poissulkevia, ja sen vuoksi vakuutus olisi tehtävä vain kerran. Kun tuotteen loppukehitysvaihe saavutetaan ennen kyseisiä tapahtumia, asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus olisi annettava ennen ensimmäistä tapahtumaa.

(11)

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava asianmukaista huolellisuutta koskevissa vakuutuksissa annetut tiedot saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmälle asetuksen (EU) N:o 511/2014 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kun kansainvälisesti tunnustettua vaatimustenmukaisuustodistusta ei ole saatavilla, olisi toimitettava muita asiaa koskevia tietoja Nagoyan pöytäkirjan 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti, kuten asetuksen (EU) N:o 511/2014 4 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määritetään. Jotta voidaan varmistaa Nagoyan pöytäkirjan ja erityisesti saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan tiedonvälitysjärjestelmän tehokas toiminta, olisi vaihdettava ainoastaan tietoja, jotka helpottavat Nagoyan pöytäkirjan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa seurantaa.

(12)

Asianmukaista huolellisuutta koskevaa vakuutusta edellytetään geenivarojen ja geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen osalta, jos ne on saatu Nagoyan pöytäkirjan osapuolelta, joka on laatinut tähän liittyvää saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskevaa lainsäädäntöä tai kansallisia vaatimuksia Nagoyan pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti.

(13)

Asetusta on toimenpiteiden uutuuden vuoksi tarpeen tarkistaa. Tässä yhteydessä asetuksen (EU) N:o 511/2014 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset voivat osoittautua hyödyllisiksi ja sen vuoksi ne olisi otettava huomioon, mikäli ne ovat saatavilla.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat saatavuutta ja hyödyn jakamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

a)

komission myöntämä rekisteröintikoodi;

b)

kokoelmalle tai sen osalle annettu nimi ja sen yhteystiedot;

c)

ylläpitäjän nimi ja yhteystiedot;

d)

kokoelman tai sen osan luokka;

e)

lyhyt kuvaus kokoelmasta tai sen osasta;

f)

linkki tietokantaan, mikäli sellainen on;

g)

jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen laitos, joka on varmistanut kokoelman valmiudet noudattaa asetuksen (EU) N:o 511/2014 5 artiklan 3 kohtaa;

h)

päivä, jona kokoelma on lisätty rekisteriin;

i)

muu olemassa oleva tunnus, jos sellainen on saatavilla;

j)

tarvittaessa päivä, jona kokoelma poistetaan rekisteristä.

a)

paikalla suoritettavat tarkastukset;

b)

niiden kokoelmaa tai sen osaa koskevien valittujen asiakirjojen tarkastus, jotka osoittavat asetuksen (EU) N:o 511/2014 5 artiklan 3 kohdan noudattamisen;

c)

sen tarkastaminen, onko geenivarojen valitut näytteet ja niihin liittyvät kyseistä kokoelmaa koskevat tiedot dokumentoitu asetuksen (EU) 511/2014 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)

sen tarkastaminen, onko kokoelman ylläpitäjällä valmiudet toimittaa johdonmukaisesti geenivaroja kolmansille henkilöille niiden käyttöä varten asetuksen (EU) N:o 511/2014 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

e)

asiaan liittyvien henkilöiden, kuten kokoelman ylläpitäjän, henkilökunnan, ulkopuolisten tarkastajien sekä käyttäjien, jotka saavat näytteitä kyseisestä kokoelmasta, haastattelu.

a)

paikalla suoritettavat tarkastukset;

b)

niiden kokoelmaa tai sen osaa koskevien valittujen asiakirjojen tarkastus, jotka osoittavat asetuksen (EU) N:o 511/2014 5 artiklan 3 kohdan noudattamisen;

c)

sen tarkastaminen, onko geenivarojen valitut näytteet ja niihin liittyvät tiedot dokumentoitu ja toimitettu kolmansille henkilöille niiden käyttöä varten asetuksen (EU) 511/2014 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)

asiaan liittyvien henkilöiden, kuten kokoelman ylläpitäjän, henkilökunnan, ulkopuolisten tarkastajien sekä käyttäjien, jotka saavat näytteitä kyseisestä kokoelmasta, haastattelu.

a)

pyydetään lupaa markkinoille pääsyyn tuotteelle, joka on kehitetty käyttämällä geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä;

b)

tehdään ilmoitus, joka tarvitaan ennen tuotteen saattamista unionin markkinoille ensimmäistä kertaa, tuotteesta, joka on kehitetty käyttämällä geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä;

c)

saatetaan unionin markkinoille ensimmäistä kertaa tuote, joka on kehitetty käyttämällä geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä ja jota varten ei tarvita lupaa markkinoille pääsyyn tai ilmoitusta;

d)

käytön tulos myydään tai siirretään jollakin muulla tavoin luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle unionissa, jotta kyseinen henkilö suorittaa yhden a, b tai c kohdassa tarkoitetuista toimista;

e)

käyttö unionissa on päättynyt ja käytön tuotos myydään tai siirretään jollakin muulla tavoin luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle unionin ulkopuolella.

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/20

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (2) mukaan yhtenä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on lopettaa asteittain saaliiden poisheittäminen ottamalla käyttöön saaliiden purkamista koskeva velvoite saalisrajoitusten alaisille lajeille.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan purkamisvelvoitetta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016 lähtien kummeliturskaan tämän lajin määrittämässä kalastuksessa.

(3)

Eräät komission asetuksen (EY) N:o 494/2002 (3) säännökset ovat ristiriidassa purkamisvelvoitteen kanssa, koska niissä velvoitetaan kalastajat heittämään pois kummeliturskasaaliit, jotka ovat saaliiden koostumusta koskevien rajoitusten mukaan liian suuret.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 494/2002 kyseisiä säännöksiä olisi sen vuoksi muutettava siten, että niissä edellytetään kummeliturskan tahattomien saaliiden purkamista aluksesta ja lukemista kiintiöihin.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään 1 a artikla seuraavasti:

”1 a artikla

Tässä asetuksessa ’tahattomilla saaliilla’ tarkoitetaan sellaisten meren eliöiden satunnaisesti saatuja saaliita, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (4) 15 artiklan nojalla purettava ja luettava kiintiöihin joko sen vuoksi, että ne ovat alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon, tai sen vuoksi, että ne ylittävät saaliiden koostumusta ja sivusaaliita koskevissa säännöissä sallitut määrät.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).”"

2)

Lisätään 2 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta kummeliturskan tahattomiin saaliisiin, joita koskee asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa asetettu purkamisvelvoite. Nämä tahattomat saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin.”

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/22

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/24

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Belgia toimitti 24. maaliskuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/003 BE/Ford Genk rahoitustuen saamiseksi EGR:stä, kun Ford Genk ja 11 toimittajaa tai jatkojalostajaa oli toimeenpannut irtisanomisia ja toiminnan lopettamisia (jäljempänä ’irtisanomiset’). Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 6 268 564 euroa rahoitustuen antamiseksi Belgian hakemuksen perusteella.

(5)

Jotta EGR-rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/26

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Italia toimitti 24 päivänä maaliskuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/004 IT/Alitalia EGR:n rahoitustuen saamiseksi työntekijävähennysten vuoksi, jotka Gruppo Alitalia (4) oli toteuttanut Italiassa. Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 1 414 848 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Italian hakemuksen perusteella.

(5)

Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/28

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Saksa jätti 26 päivänä helmikuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/002 DE/ Adam Opel EGR:n rahoitustuen saamiseksi Adam Opel AG:n ja yhden sen Saksassa sijaitsevan toimittajan toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi. Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 6 958 623 euroa rahoitustuen antamiseksi Saksan hakemuksen perusteella.

(5)

Jotta EGR-rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/30

(1)

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin ja osoittaa solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan.

(2)

Rahasto ei saa ylittää 500 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 10 artiklassa säädetään.

(3)

Bulgaria on toimittanut rahaston varojen käyttöönottoa koskevan hakemuksen, joka koskee ankaria talviolosuhteita.

(4)

Kreikka on toimittanut kaksi rahaston varojen käyttöönottoa koskevaa hakemusta, jotka koskevat tulvia.

(5)

Komission arvion mukaan hakemukset täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt edellytykset tuen myöntämiseksi rahastosta.

(6)

Tämän vuoksi rahaston varoja olisi otettava käyttöön hakemusten mukaisesti 16 274 765 euroa tuen myöntämiseksi Bulgarian ja Kreikan toimittamien hakemusten perusteella.

(7)

Määrärahoja on mahdollista kohdentaa uudelleen 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 11 kohdan toisen virkkeen mukaisesti. Varainhoitovuodelle 2015 ennakkomaksuihin kohdennettuja määrärahoja on käytetty hyvin rajoitetusti tässä päätöksessä tarkasteltuja kolmea hakemusta varten, joiden osalta jäljellä oleva maksettava määrä on 14 647 288 euroa. Näin ollen käyttöön otettavien varojen koko määrä rahoitetaan kohdentamalla uudelleen Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2015 ennakkomaksuihin saatavilla olevat määrärahat, eikä uusia määrärahoja tarvita.

(8)

Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/32

(1)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) laajennetun tiedekomitean erityisistunnossa on laadittu päätöksen 2005/387/YOS 6 artiklan mukaisesti uutta psykoaktiivista ainetta 4-metyyli-5-(4-metyylifenyyli)-4,5-dihydro-oksatsoli-2-amiinia (4,4′-DMAR) koskeva riskienarviointiraportti, joka toimitettiin komissiolle ja neuvostolle 19 päivänä syyskuuta 2014.

(2)

4,4′-DMAR on oksatsoliinin synteettinen johdannainen. Se on kahden vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen nojalla valvonnan piiriin kuuluvan synteettisen stimulantin, aminoreksin ja 4-metyyliaminoreksin(4-MAR), johdannainen.

(3)

4,4′-DMAR:ää on ollut saatavilla unionin huumausainemarkkinoilla ainakin joulukuusta 2012 alkaen, ja se ilmoitettiin ennakkovaroitusjärjestelmään joulukuussa 2012. Yhdeksän jäsenvaltiota on ilmoittanut havainneensa sitä kyseisen aineen takavarikoinneissa, pääasiassa valkoisten tai värillisten jauheiden ja tablettien muodossa, sekä biologisissa ja kerätyissä näytteissä.

(4)

4,4′-DMAR tuli uusien psykoaktiivisten aineiden markkinoille ”tutkimuskemikaalina”, jota internetissä toimivat vähittäismyyjät myivät, ja sitä on nyt saatavilla katumarkkinoilla. 4,4′-DMAR:ää myydään ja käytetään itsenään, mutta sitä on myös myyty laittomilla markkinoilla virheellisesti ekstaasina ja amfetamiinina.

(5)

4,4′-DMAR:ään on yhdistetty 31 kuolemantapausta kolmessa jäsenvaltiossa kesäkuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana. Useimmissa tapauksissa 4,4′-DMAR joko aiheutti kuoleman tai yhdessä muiden aineiden kanssa todennäköisesti vaikutti kuolemaan. Yksi jäsenvaltio on ilmoittanut myrkytystapauksesta, joka ei johtanut kuolemaan.

(6)

4,4′-DMAR:n myrkyllisyydestä ei ole tutkimuksia.

(7)

4,4′-DMAR:n käytön esiintyvyydestä ei ole tietoja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että sen käyttö ei ole ollut laajamittaista. Tiedot kuolemaan johtaneista tapauksista osoittavat myös, että käyttäjät ovat tietämättään käyttäneet 4,4′-DMAR:ää muina stimulantteina.

(8)

Järjestäytyneen rikollisuuden osallistuminen 4,4′-DMAR:n valmistukseen, jakeluun, laittomaan kauppaan ja tarjontaan on unionissa vähäistä. 4,4′-DMAR:n valmistuksessa käytettäviä kemiallisia lähtöaineita ja synteesireittejä ei tunneta.

(9)

4,4′-DMAR:ää ei ole vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimuksen tai vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaan lueteltu valvottavaksi aineeksi. Sitä ei olla parhaillaan arvioimassa eikä sitä ole arvioitu Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä eikä tällaista arviointia ei ole suunnitteilla.

(10)

4,4′-DMAR:llä ei ole vakiintunutta eikä tunnustettua lääketieteellistä tai eläinlääketieteellistä käyttöä unionissa. Lukuun ottamatta sen käyttöä analyyttisissä vertailuaineistoissa ja tieteellisessä tutkimuksessa, joka käsittelee sen kemiaa, farmakologiaa ja myrkyllisyyttä, sillä ei näyttäisi olevan muuta käyttötarkoitusta.

(11)

Riskinarviointiraportista käy ilmi, että tieteellinen näyttö 4,4′-DMAR:stä on rajallista ja että tarvitaan lisää tutkimusta, jotta sen aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset riskit voidaan määrittää. Tällä hetkellä käytettävissä olevat näyttö ja tiedot muodostavat kuitenkin riittävät perusteet 4,4′-DMAR:n saattamiselle valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska 4,4′-DMAR:n nauttiminen aiheuttaa terveysvaaroja, joita on dokumentoitu useiden kuolemantapauksien yhteydessä, ja koska käyttäjät voivat nauttia sitä tietämättään eikä tällä aineella ole lääketieteellistä arvoa, 4,4′-DMAR olisi saatettava valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa.

(12)

Koska kolme jäsenvaltiota valvoo 4,4′-DMAR:ää psykotrooppisista aineista vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisen kansallisen lainsäädäntönsä nojalla ja viisi jäsenvaltiota käyttää sen valvonnassa muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojaamaan sen saatavuuden ja käytön mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä.

(13)

EMCDDA:n laajennetun tiedekomitean erityisistunnossa on laadittu päätöksen 2005/387/YOS 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti uutta psykoaktiivista ainetta 1-sykloheksyyli-4-(1,2-difenyylietyyli)piperatsiinia (MT-45) koskeva riskienarviointiraportti, joka toimitettiin komissiolle ja neuvostolle 6 päivänä lokakuuta 2014.

(14)

MT-45 on N,N′-disubstituoitu piperatsiini, jossa sykloheksaanirengas on kiinnittynyt yhteen piperatsiinirenkaan typpiatomeista ja 1,2-difenyylietyyliryhmä toiseen typpiatomiin. MT-45 on yksi 1-(1,2-difelyynietyyli) piperatsiinianalgeeneistä, jotka keksittiin 1970-luvun alussa.

(15)

MT-45:tä on ollut unionin huumausainemarkkinoilla lokakuusta 2013 alkaen, ja sitä myydään ”tutkimuskemikaalina” lähinnä internetissä. EMCDDA on tunnistanut 12 internetissä toimivaa toimittajaa ja vähittäiskauppiasta, jotka ovat myyneet MT-45:tä. Niistä osa näyttää sijoittautuneen unioniin.

(16)

Yksi jäsenvaltio on raportoinut yhteensä 28 kuolemantapausta, jotka ovat tapahtuneet marraskuun 2013 ja heinäkuun 2014 välisenä aikana. Useimmissa tapauksissa biologisissa näytteissä vahvistettiin analyyttisesti olevan MT-45:tä. Sama jäsenvaltio on raportoinut myös 18 myrkytystapausta, jotka eivät johtaneet kuolemaan ja joiden kliiniset piirteet olivat samankaltaiset kuin opioidimyrkytyksessä ja reagoivat joissakin tapauksissa naloksoniin, joka on opioidireseptorien antagonisti.

(17)

On tehty useita eläintutkimuksia, jotka osoittavat, että MT-45:n välitön myrkyllisyys on moninkertainen morfiiniin verrattuna.

(18)

Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että MT-45:n käyttö ei ole ollut laajamittaista. Näyttää siltä, että ainetta käytetään useimmiten kotiympäristössä, ja käyttäjät ovat joko kokeilunhaluisia tai opioidiriippuvaisia henkilöitä, joiden saatavilla ei ole heroiinia tai jotain muuta opioidia. Käyttäjät voivat käyttää MT-45:tä yhdessä muiden psykoaktiivisten aineiden kanssa. Ei ole tietoa MT-45:een mahdollisesti liittyvistä sosiaalisista riskeistä.

(19)

Ei ole näyttöä järjestäytyneen rikollisuuden osallistumisesta MT-45:n valmistukseen, jakeluun, laittomaan kauppaan ja tarjontaan unionissa. Jäsenvaltioissa havaitun MT-45:n valmistuksessa käytettäviä kemiallisia lähtöaineita ja synteesireittejä ei tunneta.

(20)

MT-45:tä ei ole vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimuksen tai vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaan lueteltu valvottavaksi aineeksi. Sitä ei olla parhaillaan arvioimassa eikä sitä ole arvioitu Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä, eikä tällaista arviointia ei ole suunnitteilla.

(21)

MT-45:llä ei ole vakiintunutta eikä tunnustettua lääketieteellistä tai eläinlääketieteellistä käyttöä unionissa. Lukuun ottamatta sen käyttöä analyyttisissä vertailuaineistoissa ja tieteellisessä tutkimuksessa, joka käsittelee sen kemiaa, farmakologiaa ja myrkyllisyyttä, sillä ei näyttäisi olevan muuta käyttötarkoitusta.

(22)

Riskinarviointiraportista käy ilmi, että tieteellinen näyttö MT-45:stä on rajallista ja että tarvitaan lisää tutkimusta, jotta sen aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset riskit voidaan määrittää. Tällä hetkellä käytettävissä olevat näyttö ja tiedot muodostavat kuitenkin riittävät perusteet MT-45:n saattamiselle valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska aine aiheuttaa terveysvaaroja, joita on dokumentoitu useiden kuolemantapauksien yhteydessä, ja koska aineella ei ole lääketieteellistä arvoa, MT-45 olisi saatettava valvontatoimenpiteiden piiriin.

(23)

Koska yksi jäsenvaltio valvoo MT-45:tä psykotrooppisista aineista vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimuksen ja vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisen kansallisen lainsäädäntönsä nojalla ja seitsemän jäsenvaltiota käyttää sen valvonnassa muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojaamaan sen saatavuuden ja käytön mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä.

(24)

Päätöksessä 2005/387/YOS uskotaan neuvostolle täytäntöönpanovalta reagoida unionin tasolla nopeasti ja asiantuntemukseen perustuen jäsenvaltioiden havaitsemien ja raportoimien uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumiseen saattamalla kyseiset aineet valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ja menettely ovat täyttyneet, olisi annettava täytäntöönpanopäätös 4,4′-DMAR:n ja MT-45:n saattamiseksi valvonnan piiriin koko unionissa,

(25)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Tanskaa, ja Tanska osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(26)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Irlantia, ja Irlanti osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(27)

Päätös 2005/387/YOS ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, eikä se sen vuoksi osallistu tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

a)

4-metyyli-5-(4-metyylifenyyli)-4,5-dihydro-oksatsoli-2-amiini (4,4′-DMAR);

b)

1-sykloheksyyli-4-(1,2-difenyylietyyli)piperatsiini (MT-45).

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/35

(1)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) laajennetun tiedekomitean erityisistunnossa on laadittu neuvoston päätöksen 2005/387/YOS 6 artiklan mukainen 4-metyyliamfetamiinia koskeva riskienarviointiraportti, jonka komissio vastaanotti 29 päivänä marraskuuta 2012.

(2)

4-metyyliamfetamiini on amfetamiinin synteettinen johdannainen, jonka rengasrakenteessa on metyyliryhmiä. Sitä on takavarikoitu pääasiassa jauheena ja tahnana, jotka sisältävät amfetamiinia ja kofeiinia, mutta sitä esiintyy myös pillereinä ja nesteenä. Sitä on alettu myydä ja käyttää laittomilla amfetamiinimarkkinoilla amfetamiinina, joka on valvonnanalainen huumausaine. Aineesta on tehty yksi havainto internetissä myydyssä kaupallisessa tuotteessa. 4-metyyliamfetamiiniyhdistelmän kemiallinen päälähtöaine on 4-metyylibentsyylimetyyliketoni (4-metyyli-BMK), jota on ilmeisesti kaupallisesti saatavilla internetissä ja jota ei valvota huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1988 yleissopimuksen nojalla.

(3)

Käyttäjiltä on saatu vähän tietoja 4-metyyliamfetamiinin erityisistä fysikaalisista vaikutuksista, sillä he eivät yleensä tiedä käyttäneensä ainetta. Käytettävissä olevien vähäisten tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että aineen vaikutukset ovat samankaltaisia kuin piristeiden. Käytettävissä olevien rajallisten tietojen mukaan 4-metyyliamfetamiinin haittavaikutuksia ihmisille ovat muun muassa kuume, kohonnut verenpaine, anoreksia, pahoinvointi, hikoilu, ruoansulatusongelmat, yskä, oksentelu, päänsärky, sydämentykytys, unettomuus, vainoharhaisuus, ahdistus ja masennus. Nykyisten tietojen perusteella ei voida päätellä, miten voimakkaasti aine mahdollisesti aiheuttaa riippuvuutta.

(4)

Käytettävissä olevien rajallisten tietojen mukaan 4-metyyliamfetamiinin välitön myrkyllisyys on samaa luokkaa kuin muilla piristeillä. Jonkin verran näyttöä on siitä, yhdistettäessä 4-metyyliamfetamiinia toisiin aineisiin, kuten amfetamiiniin ja kofeiiniin, riski seoksen myrkyllisyyden lisääntymisestä voi kasvaa.

(5)

Neljässä jäsenvaltiossa on rekisteröity 21 kuolemantapausta, joissa ruumiinavauksessa on löydetty 4-metyyliamfetamiininjäämiä joko yksin tai sen ja yhden tai useamman aineen yhdistelminä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida päätellä varmuudella 4-metyyliamfetamiinin osuutta kyseisiin kuolemantapauksiin, mutta osassa tapauksista sitä oli havaituista huumausaineista eniten pitoisuuksien vastatessa niitä, jotka on havaittu eräissä amfetamiinista johtuneissa kuolemantapauksissa.

(6)

4-metyyliamfetamiinia on tavattu 15 jäsenvaltiossa, ja yksi jäsenvaltio on ilmoittanut, että ainetta valmistetaan sen alueella. Pelkän 4-metyyliamfetamiinin yleisyyttä on vaikea arvioida. Käyttäjäryhmien ei tiedetä kysyvän erityisesti tätä ainetta, eikä sitä myydä nettikaupoissa.

(7)

Käytettävissä olevien tietojen mukaan ainetta tuottavat ja jakelevat samat järjestäytyneet rikollisryhmät, jotka valmistavat ja myyvät laittomasti amfetamiinia.

(8)

4-metyyliamfetamiinilla ei ole tunnettua, vahvistettua eikä tunnustettua lääketieteellistä arvoa tai käyttöä unionissa, eikä sillä ole unionissa myyntilupaa. Aineelle ei ole osoitettu mitään muuta laillista käyttötarkoitusta kuin se, että sitä hyödynnetään analyyttisena vertailustandardina ja tieteellisessä tutkimuksessa.

(9)

4-metyyliamfetamiinia ei olla parhaillaan arvioimassa eikä sitä ole arvioitu Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän piirissä. Kahdeksan jäsenvaltiota valvoo ainetta huumevalvontaa koskevan lainsäädännön nojalla vuonna 1971 tehdystä psykotrooppisia aineita koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta aiheutuvien velvoitteiden perusteella. Kaksi muuta jäsenvaltiota soveltaa tähän aineeseen kansallisen lainsäädäntönsä yleistä fenetyyliamiinin määritelmää, ja yksi jäsenvaltio valvoo sitä lääkelainsäädäntönsä perusteella.

(10)

Riskienarviointiraportissa todetaan, että 4-metyyliamfetamiinin erityispiirteistä ja riskeistä on saatavilla rajallisesti tieteellistä näyttöä ja että aineeseen liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä on tutkittava lisää. Saatavilla oleva näyttö riittää kuitenkin perusteeksi sille, että 4-metyyliamfetamiini saatetaan valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionin alueella. Johtuen aineen vaarallisuudesta terveydelle, mistä todistavat aineesta tehdyt havainnot useiden raportoitujen kuolemantapausten yhteydessä, erityisesti yhdistettynä muihin aineisiin; sen ulkonäöstä ja vaikutuksista, jotka muistuttavat erittäin paljon amfetamiinia; siitä, etteivät aineen käyttäjät aina tiedä käyttävänsä ainetta sekä sen vähäisestä lääketieteellisestä arvosta tai käytöstä, 4-metyyliamfetamiini olisi perusteltua asettaa valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionin alueella.

(11)

Koska kymmenen jäsenvaltiota valvoo jo 4-metyyliamfetamiinia, sen saattaminen valvonnan piiriin koko unionin alueella voi auttaa välttämään ongelmia rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja lainkäyttöelinten yhteistyössä.

(12)

Unionin laajuiset valvontatoimenpiteet voivat myös auttaa estämään sen, että 4-metyyliamfetamiinista muodostuu amfetamiinin korvike laittomassa huumekaupassa,

(13)

Päätöksessä 2005/387/YOS uskotaan neuvostolle täytäntöönpanovalta reagoida unionin tasolla nopeasti ja asiantuntemukseen perustuen jäsenvaltioiden havaitsemien ja raportoimien uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumiseen saattamalla kyseiset aineet valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ja menettely ovat täyttyneet, olisi annettava täytäntöönpanopäätös 4-metyyliamfetamiinin saattamiseksi valvonnan piiriin koko unionissa.

(14)

Tällä asetuksella korvataan neuvoston päätös 2013/129/EU (2), jonka Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’tuomioistuin’, kumosi 16 päivänä huhtikuuta 2015 asiassa C-317/13 (3) antamallaan tuomiolla. Tuomiossaan tuomioistuin piti päätöksen 2013/129/EU vaikutukset voimassa, kunnes sen korvaamiseen tarkoitetut uudet säädökset tulevat voimaan. Siksi päätöksen 2013/129/EU oikeusvaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivänä.

(15)

Jotta varmistetaan 4-metyyliamfetamiinia koskevien valvontatoimenpiteiden jatkuminen koko unionissa, tällä päätöksellä ei saisi olla vaikutusta jäsenvaltioita velvoittavaan määräaikaan, jonka kuluessa kyseinen uusi psykoaktiivinen aine on saatettava niiden kansallisen lainsäädännön mukaisten valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin siten kuin päätöksen 2013/129/EU 2 artiklassa säädetään.

(16)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Tanskaa, ja Tanska osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(17)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Irlantia, ja Irlanti osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(18)

Päätös 2005/387/YOS ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, eikä se sen vuoksi osallistu tämän päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/38

(1)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) laajennetun tiedekomitean erityisistunnossa on laadittu päätöksen 2005/387/YOS mukaiset uusia psykoaktiivisia aineita 4-jodi-2,5-dimetoksi-N-(2-metoksibentsyyli)fenetyyliamiini (25I-NBOMe), 3,4-dikloori-N-[[1-(dimetyyliamino)sykloheksyyli]metyyli]bentsamidi (AH-7921), 3,4-metyleenidioksipyrovaleroni (MDPV) ja 2-(3-metoksifenyyli)-2-(etyyliamino)sykloheksanoni (metoksetamiini) koskevat riskinarviointiraportit, jotka toimitettiin komissiolle ja neuvostolle 23 päivänä huhtikuuta 2014.

(2)

25I-NBOMe, AH-7921, MDPV ja metoksetamiini eivät olleet arvioinnin kohteena Yhdistyneiden kansakuntien tasolla silloin, kun riskinarviointia pyydettiin unionin tasolla, mutta huumeriippuvuutta tutkiva Maailman terveysjärjestön asiantuntijakomitea teki niistä arvion kesäkuussa 2014.

(3)

25I-NBOMe:llä, AH-7921:llä, MDPV:llä ja metoksetamiinilla ei ole vakiintunutta eikä tunnustettua lääketieteellistä tai eläinlääketieteellistä käyttöä. Näiden aineiden ilmaannuttua huumausainemarkkinoille niiden kemiaa, farmakologiaa ja myrkyllisyyttä on tutkittu tieteellisessä tutkimuksessa sekä 25I-NBOMe:n tapauksessa myös neurokemian alalla, mutta sen lisäksi, että niitä käytetään analyyttisissä vertailuaineistoissa, niitä ei havaittu käytettävän muihin tarkoituksiin.

(4)

25I-NBOMe on voimakas synteettinen 2,5-dimetoksi-4-jodifenetyyliamiinin (2C-I) johdannainen; jälkimmäisenä mainittu on totunnainen serotoninerginen hallusinogeeni, joka saatettiin riskinarvioinnin, valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin unionissa vuonna 2003 neuvoston päätöksellä 2003/847/YOS (2).

(5)

25I-NBOMe:n erityisiä fysikaalisia vaikutuksia on vaikea määrittää, koska sen välittömästä ja kroonisesta myrkyllisyydestä, sen psykologisista ja behavioristisista vaikutuksista sekä sen mahdollisuudesta aiheuttaa riippuvuutta ei ole julkaistu tutkimuksia ja koska tietoja on saatavilla vain rajallisesti. Tätä ainetta käyttäneistä henkilöistä tehtyjen kliinisten havaintojen perusteella sillä on hallusinogeenisiä vaikutuksia ja se voi aiheuttaa voimakasta kiihtymystä, sekavuutta, voimakkaita kuulo- ja näköharhoja, aggressiivisuutta, väkivaltaisia onnettomuuksia ja itseaiheutettuja traumoja.

(6)

25I-NBOMe on yhdistetty neljään kuolemantapaukseen kolmessa eri jäsenvaltiossa. Sen käyttöön yhdistetystä vakavasta myrkyllisyydestä on raportoitu neljässä jäsenvaltiossa, joissa on rekisteröity yhteensä 32 myrkytystapausta, jotka eivät johtaneet kuolemaan. Jos tämän uuden psykoaktiivisen aineen saatavuus ja käyttö yleistyvät, vaikutukset yksilön terveyteen ja kansanterveyteen voivat olla merkittäviä. 25I-NBOMe:n aiheuttamista sosiaalisista riskeistä ei ole saatavilla tietoja.

(7)

EMCDDA ja Euroopan poliisivirasto (Europol) ovat saaneet 25I-NBOMe:tä koskevia havaintoja 22 jäsenvaltiosta ja Norjasta. 25I-NBOMe:n käytön esiintyvyydestä ei ole tietoja, mutta vähäisten käytettävissä olevien tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että sitä saatetaan käyttää monenlaisissa tilanteissa, kuten kotona, baareissa, yökerhoissa ja musiikkifestivaaleilla.

(8)

25I-NBOMe:tä markkinoidaan ja myydään avoimesti internetissä ”tutkimuskemikaalina”, ja takavarikoista, kerätyistä näytteistä, käyttäjien verkkosivuilta ja internetissä toimivilta vähittäismyyjiltä saatujen tietojen mukaan sitä myydään sellaisenaan huumausaineena ja LSD:n ”laillisena” korvikkeena. EMCDDA on saanut selville, että internetissä tätä ainetta myy 15 vähittäismyyjää, jotka voivat olla sijoittautuneet unioniin ja Kiinaan.

(9)

Riskinarviointiraportista käy ilmi, että tieteellinen näyttö 25I-NBOMe:stä on rajallista ja että tarvitaan lisää tutkimusta, jotta sen aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset riskit voidaan määrittää. Käytettävissä olevat näyttö ja tiedot muodostavat kuitenkin riittävän perustan 25I-NBOMe:n saattamiselle valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska aine aiheuttaa terveysvaaroja, joita on dokumentoitu useiden raportoitujen kuolemantapauksien yhteydessä, ja koska käyttäjät voivat nauttia sitä tietämättään eikä aineella ole lääketieteellistä arvoa eikä käyttöä, 25I-NBOMe olisi saatettava valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa.

(10)

Koska kuusi jäsenvaltiota valvoo 25I-NBOMe:tä psykotrooppisista aineista vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisen kansallisen lainsäädäntönsä nojalla ja seitsemän jäsenvaltiota käyttää sen valvonnassa muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojaamaan sen saatavuuden ja käytön mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä.

(11)

AH-7921 on rakenteellisesti epätyypillinen synteettinen opioidianalgeetti, josta internetissä toimivat myyjät, käyttäjien verkkosivut ja tiedotusvälineet käyttävät yleisesti englanninkielistä ilmaisua ”doxylam”. Sitä voidaan helposti erehdyksessä luulla ”doksylamiiniksi”, joka on rauhoittavia ja hypnoottisia vaikutuksia aiheuttava antihistamiini, mikä voi johtaa tahattomaan yliannostukseen.

(12)

AH-7921:n erityisiä fysikaalisia vaikutuksia on vaikea määrittää, koska sen välittömästä ja kroonisesta myrkyllisyydestä, sen psykologisista ja behavioristisista vaikutuksista sekä sen mahdollisuudesta aiheuttaa riippuvuutta ei ole julkaistu tutkimuksia ja koska tietoja on saatavilla vain rajallisesti. Käyttäjien mukaan AH-7921:n vaikutukset näyttävät muistuttavan perinteisten opioidien vaikutuksia, eli se rentouttaa ja aiheuttaa lievää hyvänolontunnetta ja kutinaa. Pahoinvointi näyttää olevan tyypillinen kielteinen vaikutus. Kokeilunhalun ja ”viihdekäytön” ohella käyttäjät kertoivat käyttävänsä tätä uutta huumetta kivun lievittämiseen tai muiden opioidien käytön lopettamisen aiheuttamien vieroitusoireiden helpottamiseen. Tästä voidaan päätellä, että AH-7921 saattaa levitä suonensisäisten opioidikäyttäjien keskuuteen.

(13)

AH-7921:n käytön esiintyvyydestä ei ole tietoja, mutta saatavilla olevien tietojen mukaan vaikuttaa siltä, ettei se ole laajassa käytössä ja että silloin, kun sitä käytetään, käyttö tapahtuu kotiympäristössä.

(14)

Kolmessa jäsenvaltiossa kirjattiin joulukuun 2012 ja syyskuun 2013 välisenä aikana 15 kuolemantapausta, joissa ruumiinavauksessa otetuissa näytteissä havaittiin AH-7921:tä yksinään tai yhdessä muiden aineiden kanssa. Vaikka AH-7921:n osuutta kaikkiin näihin kuolemiin ei ole mahdollista määrittää varmuudella, joissakin tapauksissa se on erityisesti mainittu kuolinsyynä. AH-7921 on yhdistetty yhdessä jäsenvaltiossa kuuteen myrkytystapaukseen, jotka eivät johtaneet kuolemaan. Jos tämän uuden psykoaktiivisen aineen saatavuus ja käyttö yleistyvät, vaikutukset yksilön terveyteen ja kansanterveyteen voivat olla merkittäviä. AH-7921:n aiheuttamista sosiaalisista riskeistä ei ole saatavilla tietoja.

(15)

Riskinarviointiraportista käy ilmi, että tieteellinen näyttö AH-7921:stä on rajallista ja että tarvitaan lisää tutkimusta, jotta sen aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset riskit voidaan määrittää. Käytettävissä olevat näyttö ja tiedot muodostavat kuitenkin riittävän perustan AH-7921:n saattamiselle valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska aine aiheuttaa terveysvaaroja, joita on dokumentoitu useiden raportoitujen kuolemantapauksien yhteydessä, ja koska käyttäjät voivat nauttia sitä tietämättään eikä aineella ole lääketieteellistä arvoa eikä käyttöä, AH-7921 olisi saatettava valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa.

(16)

Koska yksi jäsenvaltio valvoo AH-7921:tä psykotrooppisista aineista vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisen kansallisen lainsäädäntönsä nojalla ja viisi jäsenvaltiota käyttää sen valvonnassa muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojaamaan sen saatavuuden ja käytön mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä.

(17)

MDPV on rengassubstituoitu synteettinen katinonijohdannainen, joka on samankaltainen kemiallinen tuote kuin pyrovaleroni, jotka molemmat on saatettu valvontatoimenpiteiden piiriin psykotrooppisista aineista vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen nojalla.

(18)

Kaikkialla unionissa ei kerätä yhdenmukaisesti tietoja MDPV:hen yhdistetystä kroonisesta ja välittömästä myrkyllisyydestä, sen psykologisista ja behavioristisista vaikutuksista ja sen mahdollisuudesta aiheuttaa riippuvuutta. Julkaistuista tutkimuksista saadut tiedot, joita kliiniset tapaukset tukevat, näyttävät osoittavan, että MDPV:n psykofarmakologinen profiili on samankaltainen kuin kokaiinilla ja metamfetamiinilla, mutta näitä voimakkaampi ja pidempikestoisempi. Lisäksi MDPV:n on todettu pystyvän aiheuttamaan kymmenen kertaa voimakkaammin lokomotorista aktiivisuutta, sydämen tiheälyöntisyyttä ja kohonnutta verenpainetta.

(19)

Käyttäjien verkkosivujen mukaan aineen välitön myrkyllisyys voi aiheuttaa ihmisille haittavaikutuksia, jotka muistuttavat muihin piristeisiin yhdistettyjä vaikutuksia. Näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi harhaluuloisuushäiriö, sydämen tiheälyöntisyys, kohonnut verenpaine, voimakas hikoilu, hengitysongelmat, voimakas kiihtymys, kuulo- ja näköharhat, syvä ahdistuneisuus, hypertermia, raivokohtaukset ja useiden elinten toimintahäiriöt.

(20)

Kahdeksassa jäsenvaltiossa ja Norjassa on rekisteröity syyskuun 2009 ja elokuun 2013 välisenä aikana 108 kuolemantapausta, joissa ruumiinavauksessa otetuissa biologisissa näytteissä havaittiin MDPV:tä tai joissa MDPV on ollut osasyynä kuolemaan. Kahdeksan jäsenvaltiota on ilmoittanut yhteensä 525 myrkytystapausta, jotka eivät johtaneet kuolemaan ja jotka on yhdistetty MDPV:hen. Jos tämän uuden psykoaktiivisen aineen saatavuus ja käyttö yleistyvät, vaikutukset yksilön terveyteen ja kansanterveyteen voivat olla merkittäviä.

(21)

Vuodesta 2009 alkaen neljä jäsenvaltiota on havainnut MDPV:tä tieliikenneonnettomuuksien yhteydessä otetuissa biologisissa näytteissä; osa onnettomuuksista vaati kuolonuhreja ja osassa niistä kuljettaja oli ollut huumausaineiden vaikutuksen alaisena.

(22)

MDPV:tä on ollut saatavilla unionin huumausainemarkkinoilla marraskuusta 2008 alkaen, ja 27 jäsenvaltiota, Norja ja Turkki ovat ilmoittaneet takavarikoineensa useiden kilogrammojen MDPV-eriä. MDPV:tä myydään sellaisenaan, mutta sitä on havaittu myös muiden aineiden kanssa sekoitettuna. Sitä on yleisesti saatavilla internetissä toimivilta myyjiltä ja vähittäismyyjiltä, ”head shop” -liikkeistä ja katukauppiailta. On merkkejä siitä, että tämän aineen tabletointi ja jakelu unionissa olisivat jossakin määrin organisoituja.

(23)

Riskinarviointiraportista käy ilmi, että lisätutkimuksia tarvittaisiin MDPV:n aiheuttamien terveys- ja sosiaalisten riskien määrittämiseksi. Käytettävissä olevat näyttö ja tiedot muodostavat kuitenkin riittävän perustan MDPV:n saattamiselle valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska aine aiheuttaa terveysvaaroja, joita on dokumentoitu useiden raportoitujen kuolemantapauksien yhteydessä, ja koska käyttäjät voivat nauttia sitä tietämättään eikä aineella ole lääketieteellistä arvoa eikä käyttöä, MDPV olisi saatettava valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa.

(24)

Koska 21 jäsenvaltiota valvoo MDPV:tä psykotrooppisista aineista vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisen kansallisen lainsäädäntönsä nojalla ja neljä jäsenvaltiota käyttää sen valvonnassa muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojaamaan sen saatavuuden ja käytön mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä.

(25)

Metoksetamiini on aryylisykloheksyyliamiinia, joka on samankaltainen kemiallinen tuote kuin ketamiini ja kansainvälisen valvonnan piiriin kuuluva fensyklidiini (PCP). Ketamiinin ja PCP:n tapaan metoksetamiinilla on dissosiatiivisia ominaisuuksia.

(26)

Metoksetamiiniin yhdistettyä kroonista ja välitöntä myrkyllisyyttä ei ole tutkittu eikä myöskään sen psykologisia ja behavioristisia vaikutuksia tai sen mahdollisuutta aiheuttaa riippuvuutta. Käyttäjien verkkosivuilla julkaistujen käyttäjien omien kokemusten mukaan sen haittavaikutukset ovat samankaltaiset kuin ketamiinimyrkytyksessä. Näitä ovat esimerkiksi pahoinvointi, voimakas oksentaminen, hengitysvaikeudet, epileptiset kohtaukset, sekavuus, ahdistuneisuus, katatonia, aggressiivisuus, hallusinaatiot, vainoharhaisuus ja psykoosi. Lisäksi välittömässä metoksetamiinimyrkytyksessä voi esiintyä piristeiden haittavaikutuksia (kiihtymys, sydämen tiheälyöntisyys ja kohonnut verenpaine), joita ei odoteta esiintyvän välittömässä ketamiinimyrkytyksessä.

(27)

Metoksetamiini on yhdistetty noin 20 kuolemantapaukseen kuudessa jäsenvaltiossa, joissa aine havaittiin ruumiinavauksessa otetuista näytteistä. Lisäksi viidessä jäsenvaltiossa on havaittu metoksetamiinia 20 myrkytystapauksessa, jotka eivät johtaneet kuolemaan ja joissa kyseistä ainetta oli käytetty joko yksin tai yhdessä muiden aineiden kanssa. Jos tämän uuden psykoaktiivisen aineen saatavuus ja käyttö yleistyvät, vaikutukset yksilön terveyteen ja kansanterveyteen voivat olla merkittäviä.

(28)

Turkin ja Norjan lisäksi 23 jäsenvaltiota on ilmoittanut havainneensa metoksetamiinia marraskuusta 2010 lähtien. Saatujen tietojen mukaan sitä myydään ja käytetään sellaisenaan, mutta internetissä toimivat vähittäismyyjät, ”head shop” -liikkeet ja huumausaineiden katukauppiaat myyvät sitä myös ketamiinin ”laillisena” korvikkeena.

(29)

Unionissa on takavarikoitu useiden kilogrammojen jauhe-eriä, mutta järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisesta osallisuudesta ei ole tietoja. Metoksetamiinin valmistukseen ei tarvita pitkälle kehitettyjä laitteita.

(30)

Käytön esiintyvyyteen liittyviä tutkimuksia on tehty vain kahdessa jäsenvaltiossa, eivätkä nekään olleet edustavia. Niiden mukaan metoksetamiinin käyttö ei ole yhtä yleistä kuin ketamiinin. Saatavilla olevien tietojen mukaan ainetta voidaan käyttää monenlaisissa tilanteissa, kuten kotona, baareissa, yökerhoissa ja musiikkifestivaaleilla.

(31)

Riskinarviointiraportista käy ilmi, että tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta sen terveydelliset ja sosiaaliset riskit voidaan määrittää. Käytettävissä olevat näyttö ja tiedot muodostavat kuitenkin riittävän perustan metoksetamiinin saattamiselle valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska aine aiheuttaa terveysvaaroja, joita on dokumentoitu useiden raportoitujen kuolemantapauksien yhteydessä, ja koska käyttäjät voivat nauttia sitä tietämättään eikä aineella ole lääketieteellistä arvoa eikä käyttöä, metoksetamiini olisi saatettava valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa.

(32)

Koska yhdeksän jäsenvaltiota valvoo metoksetamiinia psykotrooppisista aineista vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisen kansallisen lainsäädäntönsä nojalla ja yhdeksän jäsenvaltiota käyttää sen valvonnassa muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojaamaan sen saatavuuden ja käytön mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä.

(33)

Päätöksessä 2005/387/YOS uskotaan neuvostolle täytäntöönpanovalta reagoida unionin tasolla nopeasti ja asiantuntemukseen perustuen jäsenvaltioiden havaitsemien ja raportoimien uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumiseen saattamalla kyseiset aineet valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ja menettely ovat täyttyneet, olisi annettava täytäntöönpanopäätös 25I-NBOMe:n, AH-7921:n, MDPV:n ja metoksetamiinin saattamiseksi valvonnan piiriin koko unionissa.

(34)

Euroopan unionin tuomioistuin totesi 16. huhtikuuta 2015 yhdistetyissä asioissa C-317/13 ja C-679/13 (3) antamassaan tuomiossa, että neuvoston olisi kuultava Euroopan parlamenttia, ennen kuin se antaa päätöksen 2005/387/YOS 8 artiklan 3 kohtaan perustuvia täytäntöönpanopäätöksiä. Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2014/688/EU (4) hyväksyttiin ilman tällaista ennakkokuulemista, joten sitä rasittaa menettelyvirhe. Päätös 2014/688/EU olisi näin ollen korvattava tällä päätöksellä.

(35)

Jotta varmistetaan valvontatoimenpiteiden jatkuminen koko unionissa samoin kuin se, että jäsenvaltiot edelleen noudattavat vuonna 1971 tehdystä psykotrooppisia aineita koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta ja vuonna 1961 tehdystä Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimuksesta aiheutuvia velvoitteitaan 4-jodi-2,5-dimetoksi-N-(2-metoksibentsyyli)fenetyyliamiinin (25I-NBOMe), 3,4-dikloori-N-[[1-(dimetyyliamino)sykloheksyyli]metyyli]bentsamidin (AH-7921), 3,4-metyleenidioksipyrovaleronin (MDPV) ja 2-(3-metoksifenyyli)-2-(etyyliamino)sykloheksanonin (metoksetamiini) osalta, tällä päätöksellä ei saisi olla vaikutusta jäsenvaltioita velvoittavaan määräaikaan, jonka kuluessa kyseiset uudet psykoaktiiviset aineet on saatettava niiden kansallisen lainsäädännön mukaisten valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin siten kuin päätöksen 2014/688/EU 2 artiklassa säädetään.

(36)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Tanskaa, ja Tanska osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(37)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Irlantia, ja Irlanti osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(38)

Päätös 2005/387/YOS ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, eikä se sen vuoksi osallistu tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

a)

4-jodi-2,5-dimetoksi-N-(2-metoksibentsyyli)fenetyyliamiini (25I-NBOMe);

b)

3,4-dikloori-N-[[1-(dimetyyliamino)sykloheksyyli]metyyli]bentsamidi (AH-7921);

c)

3,4-metyleenidioksipyrovaleroni (MDPV);

d)

2-(3-metoksifenyyli)-2-(etyyliamino)sykloheksanoni (metoksetamiini).

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/43

(1)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) laajennetun tiedekomitean erityiskokouksessa on päätöksen 2005/387/YOS 6 artiklan mukaisesti laadittu uutta psykoaktiivista ainetta 5-(2-aminopropyyli)indolia koskeva riskienarviointiraportti, joka on toimitettu komissiolle ja neuvostolle 16 päivänä huhtikuuta 2013.

(2)

5-(2-aminopropyyli)indoli on indolin synteettinen johdannainen, jossa indoli on substituoitu indolirengasrakenteen fenyylipuolella. Se vaikuttaa piristeeltä, jolla saattaa olla myös hallusinogeenisiä vaikutuksia. 5-(2-aminopropyyli)indoli esiintyy pääasiassa jauheena mutta myös tabletteina ja kapseleina. Sitä on kaupallisesti saatavilla internetissä ja psykotrooppeja myyvissä ”head shop” -liikkeissä ”tutkimuskemikaalina” markkinoituna. Sitä on myös havaittu näytteissä tuotteesta, jota myydään ”laillisena” psykotrooppina nimellä ”Benzo Fury”, sekä ekstaasia muistuttavissa tableteissa.

(3)

Käytettävissä olevien tietojen mukaan 5-(2-aminopropyyli)indolin välitön myrkyllisyys voi aiheuttaa ihmisessä haittavaikutuksia, kuten takykardiaa ja hypertermiaa, ja se saattaa aiheuttaa myös mustuaisen laajenemista, kiihtymystä ja vapinaa. 5-(2-aminopropyyli)indolilla saattaa olla yhteisvaikutusta muiden aineiden, kuten monoaminergiseen järjestelmään vaikuttavien lääkkeiden ja piristeiden, kanssa. 5-(2-aminopropyyli)indolin erityisiä fysikaalisia vaikutuksia ihmiseen on vaikea määritellä, koska sen välittömästä ja kroonisesta myrkyllisyydestä, sen psykologisista ja behavioristisista vaikutuksista sekä sen mahdollisuudesta aiheuttaa riippuvuutta ei ole julkaistu tutkimuksia ja koska käytettävissä olevat tiedot ovat vajavaisia.

(4)

Neljässä jäsenvaltiossa on huhti- ja elokuun 2012 välisenä aikana kirjattu 24 kuolintapausta, joiden yhteydessä on ruumiinavauksessa otetuissa näytteissä havaittu 5-(2-aminopropyyli)indolia yksinään tai yhdessä muiden aineiden kanssa. Vaikka 5-(2-aminopropyyli)indolin osuutta kaikkiin näihin kuolemiin ei ole mahdollista määrittää varmuudella, joissakin tapauksissa se on erityisesti mainittu kuolinsyynä. Jos tämän uuden psykoaktiivisen aineen saatavuus ja käyttö yleistyvät, vaikutukset yksilön terveyteen ja kansanterveyteen voivat olla merkittäviä. 5-(2-aminopropyyli)indolin sosiaalisista riskeistä ei ole tietoa.

(5)

Yhdeksän Euroopan valtiota on raportoinut Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle ja Euroopan poliisivirastolle Europolille 5-(2-aminopropyyli)indolia koskevista havainnoista. 5-(2-aminopropyyli)indolin käytön yleisyydestä ei ole tietoa, mutta vähäisten käytettävissä olevien tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että sitä saatetaan käyttää samanlaisissa tilanteissa kuin muitakin piristeitä eli kotona, baareissa, yökerhoissa ja musiikkifestivaaleilla.

(6)

Ei ole viitteitä siitä, että 5-(2-aminopropyyli)indolia valmistettaisiin unionissa, eikä näyttöä, jonka mukaan järjestäytynyt rikollisuus osallistuisi tämän uuden psykoaktiivisen aineen valmistukseen tai jakeluun.

(7)

5-(2-aminopropyyli)indolilla ei ole tunnettua, vakiintunutta eikä tunnustettua lääketieteellistä arvoa tai käyttöä, eikä mikään myyntilupa unionissa kata tätä uutta psykoaktiivista ainetta. Lukuun ottamatta sen käyttöä analyyttisenä vertailustandardina ja tieteellisessä tutkimuksessa, sillä ei näyttäisi olevan muuta käyttötarkoitusta.

(8)

5-(2-aminopropyyli)indolia ei ole arvioitu eikä sitä olla parhaillaan arvioimassa Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän piirissä päätöksessä 2005/387/YOS määritellyin tavoin. Kaksi jäsenvaltiota on asettanut tämän uuden psykoaktiivisen aineen kansallisen valvonnan piiriin vuonna 1971 tehdystä psykotrooppisia aineita koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta aiheutuvien velvoitteidensa perusteella. Viisi Euroopan valtiota soveltaa 5-(2-aminopropyyli)indolin valvontaan uusia psykoaktiivisia aineita, vaarallisia aineita tai lääkkeitä koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

(9)

Riskienarviointiraportin mukaan saatavilla oleva tieteellinen näyttö 5-(2-aminopropyyli)indolista on vajavaista, ja siinä todetaan, että tarvitaan lisää tutkimusta, jotta sen terveydelliset ja sosiaaliset riskit voidaan määrittää. Käytettävissä olevat tiedot ja näyttö muodostavat kuitenkin riittävän perustan 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamiselle valvonnan piiriin koko unionissa. Aineen terveydellisten vaarojen, joita on dokumentoitu useiden raportoitujen kuolemantapauksien yhteydessä, vuoksi ja sen perusteella, että käyttäjät voivat nauttia sitä tietämättään, sekä lääketieteellisen arvon tai käytön puuttumisen johdosta 5-(2-aminopropyyli)indoli olisi saatettava valvonnan piiriin koko unionissa.

(10)

Koska kuusi jäsenvaltiota jo valvoo 5-(2-aminopropyyli)indolia erityyppisten säännösten avulla, tämän aineen saattaminen valvonnan piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajatylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojelisi käyttäjiä aineen nauttimisen riskeiltä.

(11)

Päätöksessä 2005/387/YOS uskotaan neuvostolle täytäntöönpanovalta reagoida unionin tasolla nopeasti ja asiantuntemukseen perustuen jäsenvaltioiden havaitsemien ja raportoimien uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumiseen saattamalla kyseiset aineet valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ja menettely ovat täyttyneet, olisi hyväksyttävä täytäntöönpanopäätös 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamiseksi valvonnan piiriin koko unionissa.

(12)

Tällä asetuksella korvataan neuvoston täytäntöönpanopäätös 2013/496/EU (2), jonka Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’tuomioistuin’, kumosi 16 päivänä huhtikuuta 2015 asiassa C-679/13 antamallaan tuomiolla (3). Tuomiossaan tuomioistuin piti päätöksen 2013/496/EU vaikutukset voimassa, kunnes sen korvaamiseen tarkoitetut uudet säädökset tulevat voimaan. Siksi päätöksen 2013/496/EU oikeusvaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivänä.

(13)

Jotta varmistetaan 5-(2-aminopropyyli)indolia koskevien valvontatoimenpiteiden jatkuminen koko unionissa, tällä päätöksellä ei saisi olla vaikutusta jäsenvaltioita velvoittavaan määräaikaan, jonka kuluessa kyseinen uusi psykoaktiivinen aine on saatettava niiden kansallisen lainsäädännön mukaisten valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin siten kuin kuten päätöksen 2013/496/EU 2 artiklassa säädetään.

(14)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Tanskaa, ja Tanska osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(15)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Irlantia, ja Irlanti osallistuu sen vuoksi tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(16)

Päätös 2005/387/YOS ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, eikä se sen vuoksi osallistu tämän, päätöksen 2005/387/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/46

(1)

Komissio vastaanotti 2 päivänä elokuuta 2011 S.C. Fondul Proprietatea S.A:n, jäljempänä ’kantelija’, toimittaman kantelun, jossa väitettiin, että S.C. Hidroelectrica SA, jäljempänä ’Hidroelectrica’, on ostanut sähköä sähköntoimittajilta markkinahintaa korkeampaan hintaan.

(2)

Komissio ilmoitti 25 päivänä huhtikuuta 2012 Romanialle päätöksestään aloittaa Termoelectrica S.A:n, jäljempänä ’Termoelectrica’, ja S.C. Electrocentrale Deva S.A:n, jäljempänä ’Electrocentrale Deva’, sekä Hidroelectrican välillä tehtyjen sopimusten, joissa sovittiin sähkön tukkumyynnistä Hidroelectricalle, osalta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’.

(3)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut Romanian viranomaisia ja asianomaisia osapuolia esittämään asiaa koskevat huomautuksensa.

(4)

Romanian viranomaiset toimittivat 23 päivänä heinäkuuta 2012 komissiolle alustavat huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä.

(5)

Komissio vastaanotti lisäksi Termoelectrican 11 päivänä kesäkuuta 2012 ja Electrocentrale Devan 12 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyt alustavat huomautukset, jotka Romanian viranomaiset välittivät komissiolle 26 päivänä heinäkuuta 2012. Romanian viranomaiset toimittivat 2 päivänä elokuuta 2012 komissiolle samat alustavat huomautukset uudestaan.

(6)

Komissio ilmoitti 12 päivänä helmikuuta 2013 Romanian viranomaisille, ettei se ollut saanut huomautuksia muilta asianomaisilta osapuolilta.

(7)

Romanian viranomaiset toistivat asiaa koskevan alustavan kantansa 24 päivänä maaliskuuta 2013.

(8)

Komissio pyysi 29 päivänä heinäkuuta ja 11 päivänä syyskuuta 2013, 3 päivänä maaliskuuta, 6 päivänä elokuuta ja 25 päivänä syyskuuta 2014 sekä 19 päivänä tammikuuta 2015 päivätyillä kirjeillään lisätietoja Romanian viranomaisilta. Romanian viranomaiset toimittivat lisätiedot 11 päivänä syyskuuta 2013, 24 päivänä maaliskuuta, 14 päivänä toukokuuta, 3 päivänä syyskuuta, 22 päivänä syyskuuta, 10 päivänä lokakuuta ja 21 päivänä lokakuuta 2014 sekä 20 päivänä helmikuuta 2015.

(9)

Romania ilmoitti 16 päivänä huhtikuuta 2015, ettei se käytä sille SEUT-sopimuksen 342 artiklan ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1/1958 (3) 3 artiklan nojalla kuuluvaa oikeutta vaatia, että päätös tehdään romaniankielisenä, ja että se hyväksyy, että päätös tehdään englanninkielisenä.

(10)

Tässä kohdassa kuvataan sopijapuolia (eli Hidroelectrica, Termoelectrica ja Electrocentrale Deva), muita sähköntuottajia, sähkön ostamisesta tehtyjä sopimuksia Romanian sähkömarkkinoiden taustaa vasten sekä väitettyjen tuensaajien toiminnan kehittymistä ja niiden välisiä suhteita.

(11)

Hidroelectrica perustettiin vuonna 2000, ja siihen sovelletaan yleistä yhtiöoikeutta. Yhtiön osakkaita ovat Romanian valtio talous- ja kauppaministeriön kautta (80,06 prosenttia) sekä kantelija (19,94 prosenttia). Romanian valtio on edustettuna Hidroelectrican hallituksessa. Hidroelectrican perustamissääntöjen mukaan yhtiön pääjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä liiketoiminnasta ja päättää itsenäisesti asioista, jotka eivät ole yhtiökokouksen tai hallituksen päätösvallan alaisia. Hidroelectrican johtajia on toiminut samanaikaisesti myös Romanian hallituksen viroissa (4).

(12)

Hidroelectrica on Romanian suurin sähköntuottaja, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 17,5 terawattituntia tavanomaisena vesivuotena. Hidroelectrica tuottaa sähköä patoja ja jokivoimalaitoksia hyödyntämällä. Tuotannon määrä kuitenkin vaihtelee suuresti hydrologisten olosuhteiden mukaan: vuonna 2009 Hidroelectrican tuotanto oli 16,4 terawattituntia, vuonna 2010 se oli 21,3 terawattituntia ja vuonna 2011 taas 14,7 terawattituntia. Vuonna 2013 Hidroelectrican markkinaosuus oli 28,24 prosenttia. Se oli suurin toimittaja ennen lämpöhiiltä hyödyntävää Complexul Energetic Oltenia, jonka markkinaosuus oli 20,83 prosenttia, ja Nuclearelectricaa, jonka markkinaosuus oli 20,65 prosenttia. Kyseiset yhtiöt ovat molemmat Romanian valtion omistamia.

(13)

Hidroelectrica asetettiin 26 päivänä kesäkuuta 2012 maksukyvyttömyysmenettelyyn (5), joka päättyi 26 päivänä kesäkuuta 2013 (6). Hidroelectrica asetettiin uudelleen maksukyvyttömyysmenettelyyn 25 päivänä helmikuuta 2014.

(14)

Toimittajat, joiden kanssa Hidroelectrica teki tutkittavana olevat sopimukset, ovat hiilipohjaisen sähkön tuottajat Termoelectrica ja Electrocentrale Deva, jotka ovat (suoraan tai välillisesti) kokonaan Romanian valtion omistuksessa ja joiden vuotuinen tuotantokapasiteetti sopimusten allekirjoituspäivänä oli 1,7 terawattia Termoelectrican osalta ja 1,3 terawattia Electrocentrale Devan osalta. Vuonna 2009 Termoelectrican markkinaosuus oli 3 prosenttia ja Electrocentrale Devan 5 prosenttia (7). Vuoden 2011 osalta vastaavat osuudet olivat 1,9 prosenttia ja 4,1 prosenttia (8). Termoelectrica ja Electrocentrale Deva möivät kalliista ja kilpailukyvyttömästä kotimaisesta hiilestä (9) tuotettua sähköä.

(15)

Electrocentrale Deva oli osa Termoelectricaa joulukuun 2011 loppuun asti, jonka jälkeen siitä muodostettiin erillinen yhtiö yhdessä eräiden muiden valtion omistuksessa olleiden yhtiöiden kanssa (CE Craiova, Electrocentrale Bucuresti, CE Rovinari jne.). Electrocentrale Deva oli kokonaan Termoelectrican omistuksessa 27 päivään maaliskuuta 2012 asti.

(16)

Romanian sähköntuotantoa hallitsevat valtion määräysvallassa olevat yhtiöt, joiden markkinaosuus on yhteensä noin 90 prosenttia (10). Romanian nettosähköntuotanto oli vuonna 2011 yhteensä 60,38 terawattituntia. Energialähteisiin kuuluvat pääasiassa vesi (noin 28 prosenttia kokonaistuotannosta), ydinvoima (noin 18 prosenttia) ja fossiiliset polttoaineet (noin 51 prosenttia) (11).

(17)

Romanian markkinat liittyvät läheisesti etenkin Bulgarian markkinoihin, joiden siirtokapasiteetti vuosina 2009–2010 oli 400 megawattia, ja Unkarin markkinoihin, joiden siirtokapasiteetti kyseisenä ajanjaksona oli 500–800 megawattia. Näitä jäsenvaltioita koskeva yhteenliittämiskapasiteetti ei kyseisenä ajanjaksona ollut täysimääräisesti käytössä ylikuormituksen takia. Vuosina 2009–2011 Romania toi ja vei sähköä seuraavasti: i) vuonna 2009 sähköä tuotiin 676 gigawattituntia ja vietiin 3 154 gigawattituntia (noin 4,8 prosenttia kaikesta Romaniassa tuotetusta sähköstä); ii) vuonna 2010 tuotiin 943 gigawattituntia ja vietiin 3 854 gigawattituntia (noin 3,4 prosenttia kaikesta Romaniassa tuotetusta sähköstä); iii) vuonna 2011 tuotiin 1 036 gigawattituntia ja vietiin 2 942 gigawattituntia (noin 2,8 prosenttia kaikesta Romaniassa tuotetusta sähköstä).

(18)

Sopimus Termoelectrican kanssa allekirjoitettiin 30 päivänä heinäkuuta 2008 (12) ja Electrocentrale Devan kanssa 9 päivänä kesäkuuta 2009, jäljempänä tässä päätöksessä yhdessä ’tutkittavana olevat sopimukset’, kymmenen vuoden ajaksi. Hidroelectrican selvittäjä Euro-Insol päätti tutkittavana olevat sopimukset Hidroelectrican maksukyvyttömyysmenettelyn aikana elokuun 2012 lopussa (13).

(19)

Termoelectrica ja Electrocentrale Deva pyysivät Romanian talous- ja kauppaministeriölle toimittamissaan kirjeissä ministeriön hyväksyntää tutkittavana olevien sopimusten allekirjoittamiseksi, kuten johdanto-osan 20–22 kappaleessa todetaan:

(20)

Termoelectrica totesi 15 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyssä kirjeessä nro 7323 seuraavaa: [– –] Termoelectrica SA on tutkinut useita keinoja ratkaista kyseinen kiireinen ongelma, ja ainoa ratkaisu, joka voisi nopeasti tuottaa tuloksia ja joka ei edellytä EU:n hyväksyntää, on seuraava: pitkäkestoisen (kymmenvuotisen) sopimuksen allekirjoittaminen Termoelectrica S.A:n ja Hidroelectrica S.A:n välillä CET Paroșenin tuotantoyksikkö nro 4:n tuottaman sähkön ostamisesta. Sopimushinta määräytyy Romanian energia-alan sääntelyviranomaisen ANREn CET Paroșenin tuottamalle sähkölle säännellyillä markkinoilla määrittämän hinnan ja Termoelectrica S.A:lle aiheutuvien perusteltujen kustannusten perusteella. Lisäksi tehdään pitkäkestoinen sopimus (noin kymmenen vuotta) Compania Națională a Huilei Petroșanin kanssa hiilen ostamisesta. Termoelectrica S.A:n (SE Paroșeni) ja myös Compania Națională a Huilein (14) osalta tämä [– –] varmistaisi kahden Jiu-laaksossa toimivan yhtiön toiminnan pitkällä aikavälillä.

(21)

Electrocentrale Deva pyysi 27 päivänä toukokuuta 2009 toimittamassaan kirjeessä nro 10855 seuraavaa: [– –] Jotta voidaan estää yhtiön konkurssi ja luoda toiminnan jatkuvuuden kannalta välttämättömien sijoitusten tekemistä edistävät rahoitus- ja täytäntöönpano-olosuhteet, pyydämme hyväksyntää kymmenvuotista sopimusta koskevien neuvottelujen aloittamiseksi ja sopimuksen allekirjoittamiseksi Electrocentrale Devan ja Hidroelectrica Bucureștin välillä. Sopimuksen tarkoituksena on myydä säännellyille markkinoille toimitetun sähkön lisäksi keskimäärin noin 150 megawatin sähkömäärä Hidroelectricalle ANREn hyväksymään ja perustellut tuotantokustannukset kattavaan hintaan.

(22)

Romanian talous- ja kauppaministeriö hyväksyi kyseiset pyynnöt ministeri- ja/tai kansliapäällikkötasolla. Tutkittavana olevissa sopimuksissa mainitaan, että ne on tehty edellä mainittujen pyyntöjen perusteella.

(23)

Termoelectrican kanssa tehty sopimus ei sallinut Hidroelectrican tai Termoelectrican päättää sopimusta. Electrocentrale Devan kanssa tehty sopimus salli sekä Hidroelectrican että Electrocentrale Devan päättää sopimus seuraavissa tapauksissa: i) mikäli sopijapuoli lakkaa toimimasta sähköntuottajana, sopimus voidaan päättää viiden työpäivän kuluessa tuotannon päättymisestä; ii) mikäli sopijapuoli kieltäytyy uuden sopimuksen allekirjoittamisesta tai kieltäytyy muuttamasta voimassa olevaa sopimusta tapauksissa, joissa sopimuksen allekirjoittamishetkellä voimassa olleet taloudelliset tai tekniset olosuhteet muuttuvat; iii) muissa sovellettavien lakien ja asetusten edellyttämissä tapauksissa (15).

(24)

Termoelectrican kanssa tehty sopimus sisälsi seuraavat erityispiirteet: i) Romanian energia-alan sääntelyviranomainen ANRE määrittää sopimushinnan vuosittain Termoelectricalle aiheutuvien perusteltujen kustannusten perusteella; ii) Hidroelectrica sitoutuu ostamaan kaiken Paroșenin voimalaitoksen kuukausittain tuottaman sähkön (16). Sopimuksen allekirjoituspäivästä sopimuksen päättämiseen kestäneellä ajanjaksolla selvittäjä muutti sopimusta kahdeksan kertaa (lisäyksistä seitsemän koski hinnanmuutoksia) (17).

(25)

Electrocentrale Devan kanssa tehty sopimus sisälsi seuraavat erityispiirteet: i) Romanian energia-alan sääntelyviranomainen ANRE määrittää sopimushinnan vuosittain Electrocentrale Devalle aiheutuvien perusteltujen kustannusten perusteella; ii) mikäli ANRE lakkaa sääntelemästä sähkönhintoja, sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan hinnan, joka ei saa olla edellisvuoden hintaa alhaisempi; iii) sopijapuolet eivät peri sakkomaksua tai muita maksuja, jos myyjä ei toimita sopimuksen alaista sähkömäärää tai jos ostaja ei maksa sovittua hintaa (18). Sopimuksen allekirjoituspäivästä sopimuksen päättämiseen kestäneellä ajanjaksolla selvittäjä muutti sopimusta viisi kertaa (19) (kaikki muutokset koskivat hinnanmuutoksia).

(26)

Vaikka molemmat sopimukset sisälsivät selkeät määräykset siitä, että sopimushinnan määrittämisestä vastaa ANRE, käytännössä hinnanmuutoksille yleensä pyydettiin talous- ja kauppaministeriön ennakkohyväksyntä kolmea tapausta lukuun ottamatta (20).

(27)

Hidroelectrica esimerkiksi toimitti talous- ja kauppaministeriölle kirjeen (päiväys ei luettavissa), jossa se pyysi ministeriötä hyväksymään ajanjaksoa 1 päivästä elokuuta31 päivään joulukuuta 2009 koskevan hinnanmuutoksen tuotantokustannusten kasvun takia. Samassa kirjeessä mainitaan selvästi, että kyseisen kahden sopimuksen laatimisen ja täytäntöönpanon tarkoituksena on myydä kilpailluilla markkinoilla kivihiili- ja vesivoimapohjaista sähköä sekä tarjota kyseiselle kahdelle lämpösähkön tuottajalle rahoituslaitosten kiinnitykseksi hyväksymä sopimus, jotta ne saisivat pitkäkestoista lainarahoitusta toteuttaakseen sähköntuottajaluvan säilyttämisen edellyttämät investoinnit.

(28)

Toisessa kirjeessä Hidroelectrica vastaavasti pyysi talous- ja kauppaministeriön hyväksyntää sille, että vuonna 2009 sovellettua hintaa 230 leuta megawattitunnilta sovellettaisiin myös ajanjaksolla 1 päivästä tammikuuta31 päivään maaliskuuta 2010, jotta sähköntuotannossa tarvittavan kivihiilen toimittajan ja lämpösähkön toimittajan rakenneuudistusten jatkamisen edellyttämät tuotot voitaisiin saavuttaa [– –].

(29)

Tutkittavana olevien sopimusten allekirjoittamisen jälkeen Hidroelectrica pyysi vuonna 2011 toimittamassaan kirjeessä nro 6547 talous- ja kauppaministeriön hyväksyntää hinnanmuutoksille vuoden 2011 osalta, jotta Termoelectrica ja Electrocentrale Deva voisivat saada pitkäkestoista lainarahoitusta toteuttaakseen sähköntuottajalupiensa säilyttämisen edellyttämät investoinnit ja jotta Compania Nationala a Huilein rakenneuudistuksen toteuttamisen edellyttämät tuotot voitaisiin saavuttaa.

(30)

Edellä mainituissa kirjeissä todetaan myös selvästi, että Hidroelectrica pyytää talous- ja kauppaministeriön valtuutusta sille, että asianomaisten kolmen sähköntuottajan johtoryhmät voisivat allekirjoittaa uusia hintoja koskevat lisäykset.

(31)

Kaikissa tutkittavana olevien sopimusten hinnanmuutoksia koskevissa lisäyksissä viitataan Hidroelectrican toimittamiin sisäisiin kirjeisiin, joiden hyväksynnästä vastasi joko talous- ja kauppaministeri tai talous- ja kauppaministeriön kansliapäällikkö, johdanto-osan 26 kappaleessa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, ja joiden perusteella hinnanmuutokset hyväksyttiin (21).

(32)

Tutkittavana olevien sopimusten nojalla ostetun sähkön määrät ja keskimääräiset ostohinnat vuosina 2009–2011 olivat seuraavat (22):

(33)

Romaniassa sähkökauppaa käydään pääasiassa kaksilla markkinoilla: i) säännellyillä sähkömarkkinoilla, joilla sähkökauppaa käydään säänneltyjen tariffien ja ehtojen perusteella, sekä ii) kilpailluilla sähkömarkkinoilla, joilla sähkökauppaa käydään vapaasti esimerkiksi seuraavien keskeisten sopimustyyppien välityksellä: keskittyneiden markkinoiden suhteellisen määrämuotoiset kahdenväliset sopimukset ja niin sanottujen suoraan neuvoteltavien sopimusten markkinoiden vapaasti neuvoteltavat kahdenväliset sopimukset.

(34)

Säännellyillä sähkömarkkinoilla kauppaa käydään säännellyillä markkinoilla toimivien sähköntuottajien ja -toimittajien, kuten Hidroelectrican, ja loppuasiakkaiden sähköntoimituksista viime kädessä vastaavien toimittajien välillä tehtyjen sähkön ostoa ja myyntiä koskevien puitesopimusten välityksellä. Vaatimukset täyttävät asiakkaat maksavat sähköstä säänneltyjen tariffien mukaisesti. Säännellyillä markkinoilla ANRE määrittää etukäteen vuotuiset sähkön hinnat ja määrät, jotka markkinoilla toimivien sähköntuottajien tai -toimittajien on toimitettava. Vuosina 2009–2010, jolloin tutkittavana olevien sopimusten täytäntöönpano alkoi, 56–61 prosenttia Romaniassa kulutetusta sähköstä myytiin säännellyillä markkinoilla.

(35)

Vuodesta 2005 lähtien Romanian kilpaillut sähkömarkkinat on jaettu viiteen eri markkina-alueeseen: i) OPCOMin hallinnoimat keskittyneet markkinat, ii) suoraan neuvoteltavien sopimusten markkinat, iii) oheispalvelujen markkinat, iv) tasemarkkinat ja v) vientimarkkinat.

(36)

Keskittyneitä markkinoita hallinnoi OPCOM. Vuonna 2001 valtioneuvoston päätöksellä 627/2000 perustettu osakeyhtiö OPCOM on siirtoverkonhaltija Transelectrican kokonaan omistama tytäryhtiö. OPCOM toimii ANREn myöntämän luvan nojalla sähkön tukkumyynnin markkinapaikkana Romaniassa. OPCOM on Romanian ainoa sähköpörssi, joka toimii sähkön markkinapaikkana ja sähkökauppojen välittäjänä.

(37)

OPCOMissa voi käydä kauppaa viidellä eri markkinasegmentillä, jotka ovat seuraavat: i) vuorokausimarkkinat; ii) päivänsisäiset markkinat (23), iii) keskittyneet kahdenväliset markkinat eli julkisten myyntitarjousten perusteella tehtävien kahdenvälisten sopimusten keskittyneet markkinat (OPCOM-PCCB) ja jatkuvien neuvottelujen perusteella tehtävien kahdenvälisten sopimusten keskittyneet markkinat (CMBC-CN), iv) vihreiden sertifikaattien keskittyneet markkinat ja v) kasvihuonekaasujen päästötodistusten keskittyneet markkinat. Kaupankäynti OPCOMissa käynnistyi vasta vuonna 2005 ja ainoastaan päivänsisäisillä markkinoilla ja OPCOM-PCCB-markkinoilla.

(38)

Tutkittavana olevat sopimukset tehtiin Romanian suoraan neuvoteltavien sopimusten markkinoilla, joka on ainoa tämän asian arvioinnin kannalta merkityksellinen markkinasegmentti.

(39)

OPCOM järjestää OPCOM-PCCB-markkinasegmentillä sähkön ostoon ja myyntiin keskittyviä julkisia huutokauppoja. OPCOM välittää tuottajien, toimittajien ja kuluttajien osto- ja myyntitarjoukset muille markkinatoimijoille. Kussakin tarjouksessa on määritettävä seuraavat: i) joko alhaisin hinta, jolla osapuoli myy sähköä, tai korkein hinta, jolla osapuoli ostaa sähköä, sekä ii) puitesopimus, jonka nojalla tarjouksen tehnyt osapuoli aikoo ostaa taikka myydä sähköä. Osto- ja myyntitarjouksissa määritetään toimitusehdot, mukaan lukien sähkön määrä, sekä sopimuksen kesto (vähintään yksi kuukausi ja enintään yksi vuosi) ja sovellettava puitesopimus. Hinta määritetään parhaan tarjouksen perusteella. Vuosina 2009 ja 2010, jolloin tutkittavana olevien sopimusten täytäntöönpano alkoi, OPCOM-PCCB-markkinoiden myynti kattoi hieman alle 7 prosenttia kaikesta Romaniassa tuotetusta sähköstä.

(40)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkaisemisen jälkeen komissio teki SEUT-sopimuksen 102 artiklan nojalla päätöksen, jonka mukaan OPCOMin hallinnoima sähköpörssi muodostaa merkitykselliset palvelumarkkinat, joilla OPCOM toimii määräävässä asemassa ja jotka ovat erilliset suoraan neuvoteltavien sopimusten markkinoista (24).

(41)

Suoraan neuvoteltavien sopimusten markkinat muodostavat vapaat markkinat, joita ANRE ei valvo. Näillä markkinoilla sopijapuolet neuvottelevat määristä, hinnoista ja muista sopimusehdoista kahdenvälisesti. Tämä antaa sopijapuolille enemmän joustovaraa sopimusehtojen neuvottelun osalta. Sopimusehdot ovat luottamuksellisia.

(42)

Komissio pyysi 21 päivänä helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä Romanian viranomaisia toimittamaan tietoja muista kuin tutkittavana olevista, Romanian markkinoilla kahdenvälisesti neuvotelluista sopimuksista, joiden kestot ja toimitettavan sähkön määrät vastasivat tutkittavina olevia sopimuksia. Komission tietopyyntö koski kaikkia Romanian sähköntoimittajia riippumatta siitä, olivatko ne valtion vai yksityisessä omistuksessa. Romanian viranomaiset toimittivat 14 päivänä toukokuuta 2014 pyydetyt olennaiset tiedot kaikista sopimuksista, jotka oli tehty sellaisten sähkön ostajien kanssa, joiden vuotuinen sähkönkulutus ylitti 150 gigawattituntia vuosina 2009–2011 (25).

(43)

Romanian viranomaiset korostivat, että komission pyytämät tiedot kerättiin kaikista kilpailuilla vähittäismarkkinoilla muiden kuin kotitalouksien kanssa merkityksellisellä ajanjaksolla tehdyistä sopimuksista. Romanian viranomaiset toimittivat 75 tietokokonaisuutta, jotka kattoivat vuosikohtaiset tiedot vuosina 2009–2011 yhden tai useamman vuoden voimassa olleista ja nyt tarkasteltavana olevan asian kannalta merkityksellisistä sopimuksista. Komissio katsoo, että Romanian viranomaiset toimittivat oleelliset tiedot kaikista sopimuksista, jotka täyttivät komission (kestoa ja määrää koskevat) vaatimukset ja olivat voimassa merkityksellisenä ajanjaksona 2009–2011. Romanian viranomaisten toimittamien tietojen mukaan tutkittavana olevat sopimukset kattoivat noin 17 prosenttia suoraan neuvoteltavien sopimusten mukaisesta sähkön kokonaismäärästä vuosina 2009–2011.

(44)

Lisäksi Romanian viranomaisten toimittamat tiedot paljastavat korkeimmat sähkön vapailla vähittäismarkkinoilla vuosina 2009–2011 maksetut hinnat: vuonna 2009 korkein hinta oli 266,50 Romanian leuta megawattitunnilta, vuonna 2010 229,96 leuta megawattitunnilta ja vuonna 2011 232,33 leuta megawattitunnilta. Kun kyseisiä sopimuksia tarkastellaan yksitellen, voidaan havaita, että niiden sähkömäärät olivat tutkittavana olevien sopimusten määriä alhaisemmat.

(45)

Muiden toimittajien kuin Termoelectrican ja Electrocentrale Devan kanssa tehtyjä sopimuksia koskevien tietojen analysointi paljasti, että vuonna 2009, jolloin tutkittavana olevien sopimusten täytäntöönpano alkoi, yksikään muu toimittaja ei tehnyt tutkittavana olevien sopimusten kanssa riittävän samankaltaisia sopimuksia määrien (900 gigawattituntia ja 500 gigawattituntia) tai keston (10 vuotta) osalta. Vertailu olisi merkityksellinen vain, jos se voitaisiin suorittaa suhteessa sellaisiin sopimuksiin, joiden määrät, kestot ja/tai sopimuksen alkamispäivät olisivat vastaavat kuin tutkittavana olevissa sopimuksissa. Koska tällaisia täysin vertailukelpoisia sopimuksia ei ole olemassa, on suoritettava ekonometrinen analyysi, jossa otetaan huomioon sopimusten väliset erot. Kyseisen analyysin perustelut ja tulokset kuvataan jäljempänä johdanto-osan 77–80 kappaleessa ja liitteessä.

(46)

Ajanjaksolla 2009–2011 Hidroelectrica myi noin 60 prosenttia sähköstään muille yksityisille ostajille pitkäkestoisten tukku- ja vähittäissopimusten nojalla. Kyseiset sopimukset ovat myös komission tutkimusten kohteena (26). Hidroelectrican myyntihinnat kyseisten sopimusten osalta ovat yli 40 prosenttia alhaisemmat kuin Hidroelectrican Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle keskimäärin maksamat tukkuhinnat. Kuvaavaa on, että esimerkiksi kyseisten sopimusten korkein myyntihinta oli 159,8 leuta megawattitunnilta vuonna 2009 ja 168 leuta megawattitunnilta vuonna 2010.

(47)

Hidroelectrica teki lisäksi määrällisesti pienempiä sähkönmyyntisopimuksia myös muiden osapuolten kanssa (27). Kyseisten vähittäissopimusten korkeimmat sähkönmyyntihinnat merkityksellisellä ajanjaksolla olivat 185 leuta megawattitunnilta vuonna 2009, 190 leuta megawattitunnilta vuonna 2010 ja 160 leuta megawattitunnilta vuonna 2011 eli keskimäärin noin 13 prosenttia alhaisemmat kuin Hidroelectrican Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle maksamat tukkuhinnat.

(48)

Termoelectrican Paroșenin voimalaitos, joka tosiasiallisesti toimitti Termoelectrican kanssa tehdyn sopimuksen nojalla ostetun sähkön, irrotettiin erilliseksi yksiköksi ja rekisteröitiin Romanian kaupparekisteriin nimellä Electrocentrale Paroșeni 11 päivänä heinäkuuta 2011 (28). Syyskuun 22 päivänä 2011 Electrocentrale Paroșeni otti vastatakseen kaikista Hidroelectrican kanssa tehdyn sopimuksen mukaisista Termoelectrican oikeuksista ja velvollisuuksista. Electrocentrale Paroșeni toimitti sähköä Hidroelectricalle syys- ja lokakuussa 2011 – tosin toimitetut määrät jäivät vähäisiksi.

(49)

Tutkittavana olevien sopimusten mukaisten toimitusten päättymispäivänä Termoelectrica oli yhä sekä Electrocentrale Devan että Electrocentrale Paroșenin ainoa osakas.

(50)

Erityisasetuksen nro 84/2011 (29) nojalla Termoelectrican ja Romanian valtion välillä toteutettiin toimenpide, jossa velka muutettiin osakkeiksi. Toimenpiteessä Termoelectrica siirsi eri yhtiöissä (Electrocentrale Deva, Electrocentrale Paroșeni ja Electrocentrale Bucuresti) olevia osakkeitaan valtiolle velan maksamiseksi. Osakkeiden siirtäminen toteutettiin riippumattoman arvioijan laatimien arviointiraporttien perusteella.

(51)

Electrocentrale Paroșeni ja Electrocentrale Deva sulautuivat yhdeksi oikeudelliseksi yksiköksi nimeltä Complexul Energetic Hunedoara, jäljempänä ’EH’, joka on kokonaan Romanian valtion omistama yhtiö ja joka on rekisteröity Romanian kaupparekisteriin 1 päivänä marraskuuta 2012. CEH otti vastatakseen kaikista Electrocentrale Paroșenin ja Electrocentrale Devan oikeuksista ja velvollisuuksista. Elokuun 1 päivänä 2013 CEH otti vastatakseen myös Societatea Nationala a Huileista, joka irrotettiin erilliseksi spin-off–yhtiöksi Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle hiiltä toimittavan valtio-omisteisen Compania Nationala a Huilein kaivoksista. Nykyisin kaikki kolme edellä mainittua yhtiötä ovat osa CEH-yhtiötä ilman erillistä oikeushenkilön asemaa.

(52)

Termoelectrica on asetettu selvitystilaan (30). Sen omaisuuserien markkina-arvo on noin 80 miljoonaa euroa ja likvidointiarvo noin 60,5 miljoonaa euroa 1 päivänä lokakuuta 2013 päivätyn raportin mukaan. Electrocentrale Devan, Electrocentrale Paroșenin ja Electrocentrale Bucurestin velat jäivät kuitenkin Termoelectrican vastuulle.

(53)

Edellä johdanto-osan 48–52 kappaleessa kuvattua Termoelectrican ja Electrocentrale Devan toiminnan jatkumista vuoden 2011 jälkeen ja yhtiöiden välisiä suhteita on asian selkeyttämiseksi havainnollistettu seuraavalla kaaviokuvalla:

(54)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio esitti epäilynsä siitä, olivatko tutkittavana olevien sopimusten mukaiset ostohinnat markkinahintojen mukaiset vai olivatko ne valtiontukea. Mikäli ne katsottaisiin valtiontueksi, komissio lisäksi epäili, ettei kyseinen tuki olisi SEUT-sopimuksen mukaista.

(55)

Komissio vertasi tutkittavana olevien sopimusten hintoja OPCOM-PCCB-markkinoilla myydyn sähkön hintoihin ja totesi, että Hidroelectrican väitetyille tuensaajille sähköstä maksamat hinnat olivat 40–55 prosenttia avoimessa OPCOM-PCCB-sähköpörssissä noteerattua vallitsevaa sähkön hintaa korkeammat. Tämän takia vaikutti siltä, että Hidroelectricalle aiheutuvat kustannukset olivat tarpeettoman korkeat ja väitetyille tuensaajille maksettiin tukea, joka lisäsi niiden tuloja mutta jota ei ollut tarkoitettu tietyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Näin ollen komissio katsoi alustavasti, että väitetyt tuensaajat ovat saaneet perusteetonta etua keinotekoisesti korotetuista sähkön hinnoista, jotka on vahvistettu tutkittavana olevissa sopimuksissa ja niiden myöhemmissä muutoksissa.

(56)

Komission alustava päätelmä oli, että tarkasteltavana olevat sähkötariffit ovat luonteeltaan valikoivia, sillä niitä sovellettiin ainoastaan tiettyihin yrityksiin.

(57)

Lisäksi komissio totesi alustavasti, että kyseisiin etuuskohteluun perustuviin sähkötariffeihin saattaa sisältyä valtiosta johtuvaa valtion varojen siirtymistä, koska Hidroelectrica oli Romanian valtion määräysvallassa (Romania omisti 80,06 prosenttia yhtiön osakepääomasta). Komissio viittasi myös ministerin määräykseen nro 445/2009, jonka mukaan valtio-omisteisten sähköyhtiöiden hallintoneuvostoissa olevien talous-, kauppa- ja yritysympäristöministeriön edustajien on varmistettava, että 31 päivästä maaliskuuta 2010 tukkumarkkinoille tarkoitetusta sähkön osuudesta käydään kauppaa yksinomaan OPCOM-pörssissä.

(58)

Näin ollen talous- ja kauppaministeriön edustajilla oli määräysvalta tai vähintäänkin vaikutusvaltaa valtio-omisteisten yhtiöiden, kuten Hidroelectrican, sopimuskäytäntöjen osalta. Tällä puolestaan voi olla vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(59)

Komission alustava päätelmä oli, että jos tutkittavana oleviin sopimuksiin sisältyy valtiontukea, on katsottava, että se on SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon vastaisesti myönnettyä tukea.

(60)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi alustavasti, että etuuskohteluun perustuvat sähkötariffit saattavat sisältää valtiontukea, ja pyysi Romaniaa toimittamaan riittävät todisteet epäilystensä poistamiseksi.

(61)

Romanian viranomaiset eivät toimittaneet huomautuksia siitä, sisältävätkö tutkittavana olevat sopimukset valtiontukea. Maaliskuun 24 päivänä 2013 Romania toimitti huomautuksensa kolmansien osapuolten huomautuksista, jotka koskivat Hidroelectricaan liittyviä muita komission tutkimuksen kohteena olevia tapauksia (31). Romanian viranomaiset pidättäytyivät jälleen esittämästä näkemyksiään.

(62)

Muodollisen tutkintamenettelyn puitteissa Romanian viranomaisia pyydettiin selvittämään tutkittavana olevien sopimusten taustalla olevat taloudelliset perusteet. Romania ei toimittanut tältä osin minkäänlaisia perusteluja. Romania ainoastaan väitti, että tutkittavana olevien sopimusten ansiosta Hidroelectrica pystyi paremmin määrittämään sähkön ostamiseen liittyvät enimmäiskustannukset, mikä puolestaan auttoi sitä suojautumaan hintojen heilahteluilta spot-markkinoilla.

(63)

Lisäksi Romanian viranomaiset selvensivät, että tutkittavana olevat sopimukset eivät olleet sellaisia tukisopimuksia, joita kuvattiin Hidroelectrican selvittäjän raportissa (32), jossa käsiteltiin Hidroelectrican maksukyvyttömyyden taustalla olevia syitä. Kyseisen raportin mukaan tukisopimukset olivat sellaisia Hidroelectrican tekemiä sopimuksia, joiden tarkoituksena oli suojata Hidroelectricaa toimituskatkostilanteissa. Tällaisilla sopimuksilla pyrittiin estämään sopimuksesta johtuvan toimitusvelvollisuuden noudattamatta jättämisestä aiheutuvien korvausten maksaminen.

(64)

Romanian viranomaiset selvensivät (33), miksi johdanto-osan 28 kappaleessa mainittua kolmea tapausta lukuun ottamatta ANRE ei määrittänyt sopimushintoja, vaikka tutkittavana olevissa sopimuksissa on niin määrätty. Syyksi kerrottiin se, että tutkittavana olevia sopimuksia ei tehty säännellyillä markkinoilla, ja siten ANRE ei myöskään vastannut hintojen määrittämisestä. Lisäksi Romanian viranomaiset selittivät, että: i) alun perin ANRE toimitti talous- ja kauppaministeriölle ylä- ja alarajat, joiden perusteella hinnat määritettiin; ii) kyseiset raja-arvot määritettiin lämmön- ja sähköntuottajiin sovellettavien selkeiden teknisten parametrien perusteella; iii) ANRE lopetti myöhemmin kyseisen menettelyn, mutta talous- ja kauppaministeriö jatkoi menettelyn soveltamista vastaavien periaatteiden pohjalta.

(65)

Termoelectrican kanssa tehdyn sopimuksen osalta Romanian viranomaiset vahvistivat, että Hidroelectrica oli Termoelectrican Paroșenin voimalaitoksen ainoa sähkönkuluttaja. Lisäksi viranomaiset selvensivät, ettei Hidroelectrica ostanut tutkittavana olevassa sopimuksessa alun perin määritettyä sähkömäärää kokonaan. Se osti ainoastaan määrän, jonka se tarvitsi kattamaan hydrologisten olosuhteiden ennakoimattomasta muutoksesta johtuvat tuotannon vaihtelut.

(66)

Electrocentrale Devan kanssa tehdyn sopimuksen osalta Romanian viranomaiset selvensivät, että merkityksellisenä ajanjaksona 2009–2011 Electrocentrale Deva myi sähköä Hidroelectrican lisäksi myös muille asiakkaille. Lisäksi viranomaiset osoittivat, että vuosina 2010 ja 2011 Electrocentrale Deva myi vastaavin hinnoin suuria määriä sähköä (yhtä paljon tai jopa enemmän) myös muille asiakkaille kuin Hidroelectricalle (34).

(67)

Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen liittyvissä alustavissa huomautuksissaan Termoelectrica ja Electrocentrale Deva väittivät, etteivät alkuperäiset sopimushinnat tai niitä koskevat myöhemmät muutokset antaneet yhtiöille mitään etua ja että kyseisten hintojen määrittämisestä vastasi ANRE yhtiöiden tuotantokustannusten perusteella.

(68)

Lisäksi Romania väitti, että sopimushintoihin myöhemmin tehdyt muutokset määritettiin öljyn (35) ja hiilen (36) hintojen korotusten perusteella. Lisäksi Electrocentrale Deva väitti, että noin 70 prosenttia sähkön hinnasta johtui hiilen hintatasosta.

(69)

Tässä päätöksessä komissio arvioi, saivatko Termoelectrica ja Electrocentrale Deva SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea (ks. johdanto-osan 101 kappale), ja jos saivat, soveltuuko tuki sisämarkkinoille (ks. johdanto-osan 102–105 kappale).

(70)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(71)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa säädetyt ehdot ovat kumulatiivisia, joten kaikkien ehtojen on täytyttävä yhtä aikaa, ennen kuin toimenpide katsotaan valtiontueksi.

(72)

Jotta voidaan määrittää, myönnettiinkö Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle tutkittavana olevien sopimusten tekemisen ja täytäntöönpanon välityksellä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sellaista taloudellista etua, jota ei muutoin ollut saatavissa markkinoilla, on arvioitava, mitkä olivat vastaavien transaktioiden markkinahinnat Romaniassa ajanjaksolla 2009–2011.

(73)

Toisin kuin komissio alustavasti katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, tutkimus paljasti tältä osin, etteivät OPCOM-PCCB-markkinoilla tehtyjen sähköntoimitussopimusten ehdot ja kestot – eivätkä etenkään kestot ja kahdenvälisesti neuvotellut ehdot – ole riittävän samankaltaiset tutkittavana oleviin sopimuksiin verrattuna (johdanto-osan 18, 23, 24, 25, 39 ja 40 kappale). Toimivilla sähkömarkkinoilla, joilla on riittävästi likviditeettiä ja tulevien toimitushintojen ennustamisen mahdollistavia termiinisopimuksia, spot-hinnat antavat hyviä viitteitä markkinahinnoista ja voivat toimia vertailukohtana yksittäisten sopimusten hintatasoa arvioitaessa. Nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa suhteellisen korkeaan osuuteen Romanian markkinoiden kysynnästä sovellettiin kuitenkin vuonna 2009 säänneltyjä tariffeja, OPCOM-kauppapaikkojen likviditeetti oli rajallinen vuosina 2009–2011 ja OPCOMin hallinnoimien sähköpörssien kilpailurakenne oli vääristynyt määräävän aseman väärinkäytön takia (johdanto-osan 34–40 kappale). Tämän perusteella on asianmukaista soveltaa muita vertailukohtia kuin OPCOM-PCCB-markkinoiden hintoja, kun arvioidaan, muodostuiko toimista taloudellista etua markkinahintoihin verrattuna.

(74)

Tältä osin muiden ostajien kuin Hidroelectrican maksamien hintojen samankaltaisuus taikka Romanian ja tuensaajien esittämät kustannusperusteiset perustelut (johdanto-osan 66–68 kappale) eivät pysty pätevästi osoittamaan, ovatko tarkasteltavana olevat sopimusehdot ja hinnat olleet markkinaehtojen mukaiset.

(75)

Hidroelectrican Electrocentrale Devalle vuosina 2009–2011 maksamat hinnat vastasivat itse asiassa muiden (sekä valtio-omisteisten että yksityisten) sähkönjakeluyhtiöiden Electrocentrale Devalle maksamia hintoja. Kyseiset transaktiot tehtiin kuitenkin Electrocentrale Devan sekä kotitalouksille ja pienyrityksille vähittäismarkkinoilla säännellyin hinnoin ja ehdoin sähköä myyvien sähkönjakeluyhtiöiden välillä (johdanto-osan 34 kappale). Hidroelectrica puolestaan osti sähköä tukkumarkkinoilta myydäkseen sitä edelleen teollisuuden kuluttajille ja/tai jälleenmyyjille kilpailluilla vähittäismarkkinoilla. Näillä markkinoilla hintoja ja määriä ei säännelty ja ostajilla oli mahdollisuus olla ostamatta sähköä korkeaan hintaan myyviltä myyjiltä, kuten Termoelectricalta ja Electrocentrale Devalta, ja valita edullisin toimittaja tuotantokustannuksista riippumatta. Näin ollen, vaikka hinnat olivat samankaltaiset ja vaikka oletettaisiin, että Termoelectrican ja Electrocentrale Devan sähkönmyynti säännellyillä markkinoilla mahdollisti kustannusten kattamisen, sähkönjakeluyhtiöiden Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle maksamat hinnat eivät ole vertailukelpoisia Hidroelectrican kilpailuilla vapailla markkinoilla maksamiin hintoihin nähden eivätkä siten myöskään muodosta pätevää vertailukohdetta.

(76)

Termoelectrican, Electrocentrale Devan ja Romanian viranomaisten esiin tuomat kustannusperustelut selittävät ainoastaan sen, miksi hinnat, joilla Termoelectrica ja Electrocentrale Deva pystyivät myymään sähköä tappiotta, olivat korkeat. Nämä perustelut eivät kuitenkaan pysty osoittamaan, että kyseiset hinnat olisivat kilpailutilanteessa muodostuneiden markkinahintojen mukaiset, kuten olosuhteissa, joissa Hidroelectrica olisi tehnyt ja pannut täytäntöön sopimukset, joiden ei voitaisi katsoa sisältävän valtiontukea.

(77)

Sen määrittämiseksi, noudattavatko sopimushinnat Romaniassa vallalla olleita markkinaehtoja, on asianmukaista vertailla kyseisiä hintoja muihin vapailla markkinoilla tutkittavana olevien sopimusten kanssa samana ajankohtana kahdenvälisesti neuvoteltujen sopimusten hintoihin. Komissio hyödynsi arvioinnissa Romanian viranomaisten toimittamaa tietokokonaisuutta, koska katsoi sen olevan paras käytettävissä oleva tietolähde Romanian markkinoilla sovellettuja ehtoja määritettäessä (johdanto-osan 42–45 kappale). Kuten johdanto-osan 45 kappaleessa todettiin, yksikään vuonna 2009 tehty tai voimassa ollut pitkäkestoinen sopimus ei vastannut tutkittavana olevien sopimusten ominaispiirteitä. Tästä johtuen komissio toteutti ekonometrisen analyysin määrittääkseen vertailuhinnan tutkittavana olevien sopimusten kanssa samana ajankohtana tehtyjen sähkösopimusten perusteella. Ekonometrisen analyysin yksityiskohtainen tekninen kuvaus ja analyysin tulokset on kuvattu liitteessä I.

(78)

Koska käytettävissä ei ole tarkkaa vertailukohtaa markkinaehtojen määrittämiseksi ja sen tarkistamiseksi, olivatko tutkittavana olevien sopimusten hinnat markkinahintoja korkeammat, markkinahintojen vertailukohta oli arvioitava viitteellisesti ja varovaisten oletusten perusteella eli ottaen huomioon merkittävät arvioitua markkinahintaa korkeammat poikkeamat. Tätä varovaista lähestymistapaa soveltaen komissio vertaili tutkittavana olevien sopimusten hintoja vertailukohtana toimiviin markkinahintoihin vuosikohtaisesti ajanjaksolla 2009–2011. Vertailu suoritettiin vuosikohtaisesti, koska tutkittavana olevien sopimusten hintoja korotettiin vuosittain.

(79)

Vertailuhintojen ja varovaisten oletusten perusteella tehty analyysi osoitti, että Termoelectrican Hidroelectricilta perimät hinnat olivat markkinahintoja korkeammat. Ottaen asianmukaisella tavalla huomioon sen, että analyysissa vertailtiin tutkittavana olevien sopimusten tukkukaupan transaktioita vähittäiskaupan sopimuksiin, joiden hintoihin lisättiin Romanian markkinoilla kauppiaiden yleisesti veloittama viiden prosentin vähittäiskaupan marginaali, erot markkinahintoihin olivat seuraavat: 18,8 leuta megawattitunnilta vuonna 2010 ja 19,8 leuta megawattitunnilta vuonna 2011 Termoelectrican osalta ja 17,5 leuta megawattitunnilta vuonna 2010 ja 13,9 leuta megawattitunnilta vuonna 2011 Electrocentrale Devan osalta.

(80)

Ekonometrinen analyysi antaa siten viitteitä siitä, että tutkittavana olevat sopimukset antoivat Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle taloudellista etua markkinaehtoihin verrattuna. Kuitenkaan pelkästään se seikka, että tutkittavana olevien sopimusten mukaiset hinnat määritettiin korkeammiksi kuin vastaavien sopimusten vertailuhinnat, ei yksin riitä sen toteamiseksi, ettei Hidroelectrican asemassa toimiva markkinasijoittaja olisi tehnyt ja ylläpitänyt vastaavia sopimuksia. Asiaan voi liittyä muita objektiivisia syitä, joiden takia ei voida todeta, että korkea hintataso yksistään antoi sähkönmyyjille taloudellista etua markkinaehtoihin verrattuna. Näin ollen ekonometrisen analyysin tulosten luotettavuuden vahvistamiseksi tarvitaan lisätodisteita siitä, että hinnat olivat markkinatasoa korkeammat.

(81)

Tältä osin on määritettävä, käyttäytyikö Hidroelectrica vastaavasti kuin yksityinen markkinataloussijoittaja olisi käyttäytynyt vastaavassa tilanteessa (”markkinataloussijoittajatesti”) (37). Komissio suoritti arvioinnin siitä, olisiko yksityinen sijoittaja käyttäytynyt vastaavassa tilanteessa kuten Hidroelectrica, kun se teki tutkittavana olevat sopimukset ja ylläpiti niitä. Tältä osin merkityksellisiä ovat seuraavat, johdanto-osan 82–85 kappaleessa kuvatut olosuhteet, jotka koskivat tutkittavana olevien sopimusten tekemistä ja täytäntöönpanoa.

(82)

Tutkittavana olevien sopimusten allekirjoituspäivänä markkinoilla oli Hidroelectricalle tarjolla myös edullisempia sähköntoimittajia. Esimerkiksi vuosina 2008–2009 Nuclearelectrica tarjosi sähköä hintaan 153 leuta megawattitunnilta verrattuna Termoelectrican hintaan 227 leuta megawattitunnilta ja Electrocentrale Devan hintaan 230 leuta megawattitunnilta (38).

(83)

Hidroelectrica pystyi myymään Termoelectricalta ja Electrocentrale Devalta ostettua sähköä kolmansille osapuolille ainoastaan tappiolla. Kuten johdanto-osan 46 ja 47 kappaleessa on osoitettu, Hidroelectrican vähittäismyyntihinnat vapailla markkinoilla olivat huomattavasti alhaisemmat kuin asianomaiset tukkuhinnat. Korkein hinta, jolla Hidroelectrica jälleenmyi sähköä suoraan neuvoteltavien sopimusten markkinoilla, oli 190 leuta megawattitunnilta vuonna 2010. Sen maksama ostohinta oli puolestaan Termoelectrican osalta 230 leuta megawattitunnilta ja Electrocentrale Devan osalta 234 leuta megawattitunnilta. Tästä seuraa, että Hidroelectrica jälleenmyi kunkin Termoelectricalta ja Electrocentrale Devalta ostetun megawattitunnin tappiolla.

(84)

Tältä osin tutkimuksessa ei saatu selvyyttä siitä, miksi Hidroelectrica suostui ostamaan koko Termoelectrican Paroșenin voimalaitoksen tuotannon (johdanto-osan 24 kappale). Se, että Hidroelectrica sitoutui ostamaan kaiken voimalaitoksen kymmenen vuoden aikana tuottaman sähkömäärän, viittaa vahvasti siihen, että Hidroelectrica ei edellyttänyt, että tehtyjen sopimusten pitäisi sisältää vastaavia velvoitteita kuin sen omien toimitussopimusten. Tämän on myös Romania vahvistanut (johdanto-osan 63 kappale). Sen sijaan Termoelectrican (johdanto-osan 20 kappale) ja Electrocentrale Devan (johdanto-osan 21 kappale) johtajat esittivät toimivaltaiselle ministerille kyseisten kahden yhtiön ja niiden toimittajina toimivien hiilikaivosten kalliin ja kilpailukyvyttömän toiminnan tukemisen perusteluksi sille, miksi Hidroelectrican olisi tehtävä tutkittavana olevat sopimukset.

(85)

Mikäli julkinen yritys ottaa kaupallisia sopimuksia tehtäessä huomioon vaikeuksissa olevien yritysten tai toimialojen tukemisen sosiaalisista tai talouspoliittisista syistä johtuen – niiden oman taloudellisen edun vastaisia – ja tekee tällaisen sopimuksen ehdoilla, joita tyypillinen markkinataloussijoittaja ei hyväksyisi, kuten tässä tapauksessa Hidroelectrican maksamat ostohinnat, sopimus voi sisältää perusteetonta taloudellista etua toiselle sopijapuolelle ja siten täyttää yhden SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytyksen.

(86)

Tästä seuraa, että tekemällä tutkittavana olevat sopimukset ja ylläpitämällä niitä Hidroelectrica ei käyttäytynyt markkinataloussijoittajan tavoin. Näin ollen kyseinen testi myös tukee laadullisesti ekonometrisen analyysin tuloksia, jotka viittaavat siihen, että tutkittavana olevat sopimukset antoivat Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle taloudellista etua, jota ei muutoin ollut saatavissa markkinoilla.

(87)

Romanian viranomaisten toimittamat tiedot eivät sisältäneet tietoja pitkäkestoisista sopimuksista, joiden määriä ja kestoja koskevat ehdot olisivat vastaavat kuin tutkittavana olevissa sopimuksissa. Koska käytettävissä ei ole tarkkaa vertailukohtaa markkinaehtojen määrittämiseksi, komissio vertaili vuosikohtaisesti Hidroelectrican maksamia sopimushintoja Romanian markkinoilla vuosina 2009–2011 tehtyjen pitkäkestoisten sopimusten korkeimpiin hintoihin (ks. johdanto-osan 42–45 kappale).

(88)

Tehty vertailu perustuu varovaisiin oletuksiin, joiden mukaan Termoelectrica ja Electrocentrale Deva olisivat voineet korvata Hidroelectrican kanssa tehdyt sopimukset ainoastaan tekemällä useita sopimuksia markkinoiden korkeimpia hintoja tarjoavien muiden ostajien kanssa. Oletus on tehty hyvin varovaisesti: sen sijaan, että markkinahinta olisi määritelty tutkittavana olevia sopimuksia vastaavien sopimusten hintojen keskiarvon, mediaanin tai modaalisen lukumäärän perusteella, markkinahinta on määritetty korkeimman hinnan perusteella, jota on sovellettu useammassa, ei täysin vertailukelpoisessa sopimuksessa. Ottaen huomioon sopimusten erilaisuuden sekä mahdolliset seikat tai poikkeamat, jotka osaltaan selittävät, miksi korkeimpien hintojen sopimusten hintataso valittiin vertailukohdaksi, on todettava, että asianomainen lähestymistapa on suosiollinen tuensaajien kannalta, sillä se mahdollisesti aliarvioi saadun edun määrän. Electrocentrale Devan ja Termoelectrican vuosina 2009–2011 Hidroelectricalle tosiasiallisesti toimittamien sähkömäärien (johdanto-osan 32 kappale) painotetut keskihinnat olivat seuraavat:

(89)

Edellä kuvattujen varovaisten oletusten perusteella tehty vertailu osoittaa, että Hidroelectrican Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle maksamat keskihinnat ovat silti korkeammat kuin vuosina 2010 ja 2011 maksetut korkeimmat hinnat, mikä tukee ekonometrisen analyysin tuloksia. Termoelectrican Hidroelectricalta perimät maksut olivat 16,6 leuta megawattitunnilta korkeammat kuin vuonna 2010 maksetut korkeimmat hinnat ja 14,3 leuta megawattitunnilta korkeammat kuin vuonna 2011 maksetut korkeimmat hinnat. Electrocentrale Devan Hidroelectricalta perimät maksut olivat puolestaan 9,8 leuta megawattitunnilta korkeammat kuin vuonna 2010 maksetut korkeimmat hinnat ja 4,4 leuta megawattitunnilta korkeammat kuin vuonna 2011 maksetut korkeimmat hinnat.

(90)

Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että tutkittavana olevat sopimukset suosivat Termoelectricaa ja Electrocentrale Devaa antamalla niille sellaista taloudellista etua, jota ei muutoin ollut saatavissa markkinoilla.

(91)

Näin ollen komissio toteaa, ettei Hidroelectrica käyttäytynyt vastaavalla tavalla kuin markkinataloussijoittaja olisi käyttäytynyt vastaavissa olosuhteissa ja että se antoi perusteetonta taloudellista etua Termoelectricalle ja Electrocentrale Devalle.

(92)

Jotta toimenpidettä voidaan pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tukena, sen on oltava suoraan tai välillisesti valtion varoista myönnettyä ja seurausta valtion toiminnasta.

(93)

Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa on osoitettu, Hidroelectrica on suoraan Romanian valtion määräysvallassa oleva yhtiö. Tästä seuraa, että Hidroelectrican menettämät varat ovat Romanian valtion menettämiä varoja. Lisäksi Romanian valtio nimeää omat johtajansa Hidroelectrican hallitukseen. Kyseiset johtajat toimivat samanaikaisesti myös poliittisissa tehtävissä ministeriössä, joka hallinnoi valtion omistusta Hidroelectricasta.

(94)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että valtiolla on mahdollisuus käyttää määräysvaltaa toimenpiteen myöntäneessä yhteisössä, ei oikeuta automaattisesti olettamaan, että kyseisen yhteisön toimet johtuvat valtiosta. Euroopan unionin tuomioistuin on tuomiossa Stardust Marine selventänyt käsitettä ”valtiosta johtuva toimenpide” sellaisten päätösten osalta, joihin liittyy julkisten yritysten varoja. Julkisten yritysten varat on katsottava valtion varoiksi ja niitä koskevat toimenpiteet on katsottava valtiosta johtuviksi, jos valtio voi käyttämällä määräysvaltaansa kyseisten yritysten suhteen ohjata niiden varojen käyttöä (39).

(95)

Tuomioistuin on määritellyt seikkoja, joiden perusteella voi olla mahdollista katsoa, että toimenpide johtuu valtiosta. Tällaisia seikkoja ovat julkisen yrityksen integroituminen julkishallinnon rakenteeseen, yrityksen toiminnan luonne, yrityksen oikeudellinen asema, viranomaisten harjoittaman yrityksen hallinnointia koskevan ohjauksen määrä tai muu seikka, joka osoittaa että viranomaiset ovat osallistuneet toimenpiteestä päättämiseen tai että on epätodennäköistä, että tästä ei ollut kyse. Nyt tarkasteltavana olevassa asiassa on otettava huomioon myös tutkittavana olevien sopimusten laajuus, niiden sisältö tai niiden edellytykset.

(96)

Siksi on tarpeellista tutkia, voidaanko katsoa, että Romanian viranomaiset ovat tavalla tai toisella osallistuneet tutkittavana olevien sopimusten tekemiseen ja ylläpitämiseen ja sopimushintojen muuttamiseen.

(97)

Tältä osin on todettava, että talous- ja kauppaministeri osallistui aktiivisesti tutkittavana olevia sopimuksia ja sopimushintojen myöhempiä muutoksia koskevaan päätöksentekoon. Talous- ja kauppaministeriö antoi hyväksynnän sopimusten allekirjoittamiselle Termoelectrican ja Electrocentrale Devan sekä Hidroelectrican välillä, mikä tosiasiallisesti osoittaa, että Romanian valtiolla oli lopullinen päätöksentekovalta Hidroelectricaan nähden (johdanto-osan 19–22 kappale). Päätelmää vahvistaa se seikka, että Hidroelectrica pyysi suoraan Romanian talous- ja kauppaministeriöltä hyväksyntää hinnanmuutoksille (johdanto-osan 26–31 kappale).

(98)

Suoria todisteita tukee lisäksi se, että Hidroelectrican liiketoiminta oli luonteeltaan tappiollista ja että yhtiön sitoutuminen ostamaan Paroșenin voimalaitoksen koko tuotannon ei perustunut liiketaloudellisiin syihin (johdanto-osan 84–85 kappale). Tutkittavana olevien sopimusten taustalla vaikuttavat olevan kyseisen kahden muun valtio-omisteisen sähköntuottajan heikko taloudellinen tilanne sekä hiilentuotantoon liittyvät sosiaaliset näkökohdat (johdanto-osan 20–21 kappale). Kyseiset kolme valtio-omisteista sähköntuottajaa sekä valtio-omisteiset hiiliyhtiöt olivat siten saman valtion, jolta Termoelectrica ja Electrocentrale Deva pyysivät tukea toimintansa rahoittamiseen, omistuksessa ja vastuulla.

(99)

Tämä vahvistaa komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämän alustavan päätelmän, jonka mukaan tutkittavana olevat sopimukset ja niiden täytäntöönpano eivät perustuneet Hidroelectrican järkeviin ja riippumattomiin liiketaloudellisiin päätöksiin vaan ne johtuivat siitä, että Romanian valtio käytti määräysvaltaansa kyseiseen yhtiöön nähden.

(100)

Näin ollen komissio toteaa, että on olemassa suoria todisteita, jotka osoittavat, että tutkittavana olevien sopimusten tekeminen ja täytäntöönpano johtuivat Romanian valtiosta. Lisäksi, kun otetaan huomioon, että kyseisten sopimusten tekeminen ja täytäntöönpano aiheuttivat tappioita Hidroelectricalle, joka on julkinen yritys, komissio toteaa, että kyseiset toimenpiteet myönnettiin valtion varoista.

(101)

Toimenpide voidaan katsoa valtiontueksi, jos se on sillä tavoin erityinen tai valikoiva, että se suosii vain tiettyjä yrityksiä tai tiettyä tuotannonalaa.

(102)

Tutkittavana olevat sopimukset tehtiin kahden tietyn toimittajan, Termoelectrican ja Electrocentrale Devan, kanssa, jotka molemmat saivat sopimuksestaan perusteetonta taloudellista etua. Yksikään muu Hidroelectricalle sähköä toimittava yritys ei hyötynyt vastaavista ehdoista kuin tutkittavana olevissa sopimuksissa säädettiin. Liiallisen korkeista sopimushinnoista johtuva taloudellinen etu on siten valikoivaa.

(103)

Jäsenvaltion myöntämä tuki vaikuttaa unionin sisäiseen kauppaan, jos se vahvistaa yrityksen asemaa unionin sisäisessä kaupassa verrattuna sen kanssa kilpaileviin yrityksiin. Kilpailun katsotaan vääristyvän SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitetulla tavalla etenkin, jos valtio myöntää taloudellista etua yritykselle kilpailulle vapautetulla alalla, jolla on tai voisi olla kilpailua (40).

(104)

Termoelectrica ja Electrocentrale Deva toimivat kilpailluilla sähkönmyyntimarkkinoilla (johdanto-osan 35–38 kappale). Tällaisille yrityksille annettu taloudellinen tuki voi antaa niille edun verrattuna sellaisiin kilpailijoihin, joille ei tarjota vastaavia hintoja markkinaehtojen mukaisesti. Nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa tuen tarkoituksena oli suosia hiilipohjaisen sähkön tuotantoa, mikä voi vääristää sähköntuottajien välistä kilpailua. Lisäksi Romanian markkinat liittyvät (ja liittyivät myös merkityksellisenä ajanjaksona) läheisesti muiden jäsenvaltioiden markkinoihin, ja Romania myös vie sähköä muihin jäsenvaltioihin (johdanto-osan 17 kappale).

(105)

Edellä kuvatun perusteella komissio toteaa, että tutkittavana olevat sopimukset saattavat vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(106)

Edellä johdanto-osan 72–105 kappaleessa kuvattujen argumenttien perusteella komissio toteaa, että tutkittavana olevat sopimukset sisältävät SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Termoelectrican ja Electrocentrale Devan hyväksi. Romania ei ole noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta. Tukea on siten pidettävä sääntöjenvastaisena.

(107)

Romanian Termoelectrican ja Electrocentrale Devan hyväksi toteuttama toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, minkä vuoksi sen soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava kyseisen artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyjen poikkeusten nojalla.

(108)

Tässä tapauksessa myönnetty tuki toi tuensaajille tuloja, joita ei ollut kohdennettu mihinkään tiettyyn sähkön tuotantoa tai jakelua parantavaan investointiin. Tällaisen toimintatuen soveltuvuutta sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla on arvioitava suppeasti tiukkoja ehtoja soveltaen. Asianomaisen kahden vuoden aikana myönnetty toistuva ja pitkäkestoinen toimintatuki ei vaikuta olleen välttämätön eikä edistäneen selvää unionin yhteisen edun mukaista tavoitetta. Tuen oikeasuhteisuutta ei myöskään ole osoitettu. Lisäksi tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltion vastuulla on joka tapauksessa ilmoittaa, millä perusteella tuki soveltuu sisämarkkinoille, sekä osoittaa, että kyseiset perusteet pätevät tässä tapauksessa (41).

(109)

Romanian viranomaiset eivät ole esittäneet mahdollisia perusteita, joiden nojalla valtiontuki voitaisiin katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, eikä komissio ole havainnut mahdollisia sisämarkkinoille soveltuvuuden perusteita.

(110)

Edellä kuvatun perusteella komissio katsoo, että tutkittavana olevien sopimusten kautta myönnetty valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille.

(111)

Perussopimuksen ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissio on toimivaltainen päättämään, että asianomaisen jäsenvaltion on kumottava tuki tai muutettava sitä, jos se on todennut tuen soveltumattomaksi sisämarkkinoille (42). Tuomioistuin on niin ikään johdonmukaisesti katsonut, että jäsenvaltion velvollisuudella kumota komission sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsoma tuki on tarkoitus palauttaa aikaisempi tilanne (43). Unionin tuomioistuin on todennut tässä yhteydessä, että tavoite saavutetaan, kun tuensaaja maksaa takaisin sääntöjenvastaisina tukina myönnetyt määrät ja menettää siten samalla markkinoilla kilpailijoihin verrattuna saamansa edun, minkä seurauksena tuen suorittamista edeltänyt tilanne palautuu (44).

(112)

Oikeuskäytännön mukaisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (45) 14 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta [– –]”.

(113)

Nyt käsiteltävänä olevaa valtiontukea ei SEUT-sopimuksen 108 artiklan vastaisesti ilmoitettu komissiolle, minkä vuoksi sitä on pidettävä sääntöjenvastaisena. Lisäksi koska tuki ei sovellu sisämarkkinoille, se on perittävä takaisin, jotta markkinoilla ennen tuen myöntämistä vallinnut tilanne saadaan palautettua. Takaisinperinnän olisi koskettava ajanjaksoa, joka alkaa siitä, kun tuensaajat alkoivat saada tukea eli kun tuki saatettiin tuensaajien käyttöön, ja päättyy siihen, kun sähkötoimitukset päättyivät vuoden 2011 lopussa (46). Takaisinperittäville summille lasketaan korkoa, jota kertyy siihen saakka, että takaisinperintä on toteutunut kokonaisuudessaan.

(114)

Takaisinperittävä summa määritetään johdanto-osan 32 kappaleessa kuvattujen vuotuisten keskihintojen, joilla Hidroelectrica osti sähköä Termoelectricalta ja Electrocentrale Devalta, sekä kunkin vuoden korkeimpien sähköstä maksettujen markkinahintojen välisten hintaerojen perusteella. Kyseiset hintaerot on määritetty johdanto-osan 89 kappaleessa. Asian yksinkertaistamiseksi hintaerot on määritetty 1 päivänä tammikuuta 2010 ja 1 päivänä tammikuuta 2011 sovellettujen hintojen perusteella koko asianomaisen vuoden osalta. Edellä kuvatun perusteella määritetty takaisinperittävä summa on Electrocentrale Devan osalta 3 656 675 leuta ja Termoelectrican osalta 22 619 821 leuta. Vaihtoehtoisesti Romanian viranomaiset voivat määrittää takaisinperittävät summat osavuositasolla (esim. kuukausitasolla tai kahden viikon välein) Hidroelectrican tosiasiallisesti maksamien hintojen perusteella.

(115)

Käytetystä laskentamenetelmästä riippumatta korko lisätään takaisinperittäviin summiin Hidroelectricalle ajanjaksolla 2009–2011 kuukausittain tosiasiallisesti toimitettujen sähkömäärien perusteella ja ottaen huomioon johdanto-osan 89 kappaleessa mainitut hintaerot markkinahintoihin verrattuna.

(116)

Tapaukseen liittyvien seikkojen perusteella on lisäksi asianmukaista tutkia, olisiko takaisinperintävelvollisuus laajennettava koskemaan Termoelectrican ja Electrocentrale Devan lisäksi myös muita oikeudellisia yksiköitä sen varalta, että oikeusseuraannon tai taloudellisen jatkuvuuden takia Termoelectrican ja Electrocentrale Devan vastuiden katsotaan siirtyneen toiselle yritykselle tai että Termoelectrica ja Electrocentrale Deva eivät kykene suoriutumaan takaisinmaksuvelvollisuudestaan. Tältä osin unionin tuomioistuimet ovat määritelleet useita seikkoja, jotka komissio voi ottaa joko yhdessä tai erikseen huomioon määrittäessään, onko kahden eri yrityksen välillä taloudellinen jatkuvuus (47).

(117)

Kuten johdanto-osan 52 kappaleessa on todettu, Termoelectrica on asetettu selvitystilaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että yhtiö on selvitystilassa eikä pysty maksamaan tukea takaisin, ei muodosta perustetta vapauttaa yhtiö tuen takaisinmaksusta. Tällaisissa tapauksissa aiemman tilanteen palauttaminen ja kilpailun vääristymisen poistaminen voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa siten, että kyseessä olevien tukien palauttamisesta johtuva saatava kirjataan velkojien saatavista laadittavaan luetteloon (48). Saatavan merkitseminen velkojien saatavista laadittuun luetteloon mahdollistaa takaisinperintävelvollisuuden noudattamisen vain, jos valtion viranomaiset eivät pysty perimään tukien määrää takaisin kokonaisuudessaan ja konkurssimenettely johtaa saajayrityksen toiminnan lopulliseen lopettamiseen (49). Koska sääntöjenvastaisten tukien saajayritys on konkurssissa ja koska osaa kyseisen konkurssissa olevan yrityksen toiminnasta jatkamaan on perustettu yhtiö, mainitun toiminnan jatkaminen ilman, että kyseiset tuet on peritty kokonaan takaisin, on omiaan ylläpitämään mainitun yhtiön markkinoilla kilpailijoihinsa nähden saamasta kilpailuedusta johtuvaa kilpailun vääristymistä. Näin ollen mainitunlaista äskettäin perustettua yhtiötä voidaan pitää velvollisena palauttamaan kyseiset tuet, jos sillä edelleen on kyseinen kilpailuetu (50). Näin on muun muassa silloin, jos ennen tuensaajan likvidointia tuen maksamisesta hyötyneet omaisuuserät siirretään tytäryhtiölle, joka on perustettu tuensaajan liiketoiminnan jatkamiseksi (taloudellinen jatkuvuus). Lisäksi erityisesti silloin, kun tukea saanut yritys sulautuu toiseen yritykseen ja siirtää kaikki oikeutensa ja velvollisuutensa sulautumalle, myös tuen takaisinmaksuvelvollisuus siirtyy sulautumalle (oikeusseuraanto).

(118)

Jos Termoelectrican liiketoimintaa hyödyttänyttä tukea saada täysimääräisesti perittyä takaisin, nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa on tutkittava, onko Termoelectrican ja muiden yritysten välillä taloudellinen jatkuvuus ja/tai oikeusseuraanto.

(119)

Taloudellisen jatkuvuuden osalta voidaan todeta, että kuten johdanto-osan 48 ja 51 kappaleessa on todettu, Termoelectrica perusti syyskuussa 2011 tytäryhtiön Electrocentrale Paroșenin, jonka omistukseen se siirsi (saman valtio-omisteisen konsernin sisällä) tutkittavana olevan sopimuksen nojalla toimitetun sähkön tuotannosta tosiasiallisesti vastanneen voimalaitoksen (johdanto-osan 48–65 kappale) sekä kaikki kyseisestä sopimuksesta johtuvat Termoelectrican oikeudet ja velvollisuudet. Kyseinen yhtiö jatkoi sähkön myymistä Hidroelectricalle tutkittavana olevan sopimuksen nojalla lokakuuhun 2011 asti (jolloin yritys sulautui CEH-yhtiöön). Näin ollen Electrocentrale Paroșeni otti vastatakseen liiketoiminnoista, jotka hyötyivät emoyhtiö Termoelectricalle myönnetystä tuesta, ja jatkoi niiden toteuttamista. Siksi sitä olisi pidettävä Termoelectrican taloudellisen toiminnan jatkajana.

(120)

Marraskuussa 2012 Electrocentrale Paroșeni sulautui Electrocentrale Devan kanssa vastaperustettuun CEH-yhtiöön. Kyseisen sulautumisen myötä CEH otti vastatakseen kaikista Electrocentrale Paroșenin oikeuksista ja velvollisuuksista ja Electrocentrale Paroșeni lakkasi olemasta erillisenä oikeudellisena yksikkönä. Tästä seuraa, että Electrocentrale Paroșenin, joka otti vastatakseen tuesta hyötyvistä liiketoiminnoista, ja CEH:n, johon Electrocentrale Paroșeni sulautui 1 päivänä marraskuuta 2012 ja joka otti vastatakseen Electrocentrale Paroșenin oikeuksista ja velvollisuuksista, välillä on oikeusseuraanto.

(121)

Näin ollen Termoelectricalle myönnetyn tuen takaisinmaksuvelvollisuus olisi laajennettava koskemaan myös CEH-yhtiötä.

(122)

Kuten edellä johdanto-osan 51 kappaleessa on kuvattu, Electrocentrale Deva, joka hyötyi tuesta täysimääräisesti riippumattomana – vaikkakin Termoelectrican määräysvallan alaisena – oikeudellisena yksikkönä ei enää ole riippumaton yksikkö. Electrocentrale Devan, joka oli tuesta hyötynyt oikeudellinen yksikkö, ja CEH:n, johon Electrocentrale Deva sulautui 1 päivänä marraskuuta 2012 ja joka otti vastatakseen Electrocentrale Devan oikeuksista ja velvollisuuksista, välillä on kuitenkin oikeusseuraanto.

(123)

Lisäksi useat seikat osoittavat, että Electrocentrale Devan ja CEH:n välillä oli taloudellinen jatkuvuus. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi seuraavat: i) Electrocentrale Devan ja Electrocentrale Paroșenin sulautumisen myötä vastaperustettu yhtiö CEH otti vastatakseen molemmista yhtiöistä elokuusta 2012 alkaen, mukaan lukien niiden operatiiviset omaisuuserät ja henkilöstö; ii) vastaperustetun CEH:n pääasiallinen toimiala vuonna 2012 oli sähköntuotanto, kuten oli myös Electrocentrale Devan; iii) molemmat yhtiöt ovat kokonaan valtion omistamia: kuten johdanto-osan 50 kappaleessa on esitetty, tutkittavana olevien sopimusten mukaisten toimitusten päättymispäivänä Termoelectrica, joka oli kokonaan valtion omistuksessa, omisti puolestaan 100 prosenttia Electrocentrale Devasta ja Electrocentrale Paroșenista; iv) myös vastaperustettu CEH on kokonaan valtion omistama.

(124)

Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että oikeusseuraanto ja taloudellinen jatkuvuus Electrocentrale Devan, Electrocentrale Paroșenin ja Termoelectrican sekä CEH:n välillä on osoitettu. Tältä osin on lisäksi todettava, ettei toimenpide, jossa velka muutettiin osakkeiksi riippumattoman arvioijan raportin perusteella ennen Electrocentrale Devan ja Electrocentrale Paroșenin sulautumista CEH-yhtiöön (johdanto-osan 50 kappale), riko jatkuvuutta kyseisten kolmen yhtiön välillä. Osakkeiden siirtoa koskeva toimenpide ei vaikuttanut tuensaajien identiteettiin eikä toimenpiteestä saatuun hyötyyn, joka siirtyi eteenpäin osakkaan identiteetistä riippumatta. Lisäksi on todettava, että tässä tapauksessa asianomainen osakas oli Romanian valtio sekä ennen vuotta 2011 että yhtiöiden CEH-yhtiöön sulautumisen jälkeen. Tästä seuraa, että Electrocentrale Devaa ja Termoelectricaa koskevat takaisinmaksuvelvollisuudet olisi laajennettava koskemaan myös CEH-yhtiötä.

(125)

Takaisinperittävän summan olisi lähtökohtaisesti oltava Electrocentrale Devan osalta 3 656 675 leuta ja Termoelectrican osalta 22 619 821 leuta. Koska Electrocentrale Devan, Termoelectrican ja CEH:n välillä on todettu oikeusseuraanto ja taloudellinen jatkuvuus, molempia tuensaajia koskeva takaisinmaksuvelvollisuus olisi laajennettava koskemaan myös CEH-yhtiötä.

(126)

Hidroelectrican ja Termoelectrican sekä Electrocentrale Devan välillä tehdyt sopimukset sisälsivät vuosien 2010 ja 2011 osalta etuuskohteluun perustuvia sähkötariffeja jälkimmäisten yhtiöiden hyväksi. Kyseiset tariffit ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Romania on täytäntöönpannut kyseisen tuen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Tuki ei sovellu sisämarkkinoille,

—

määrä (pääoma ja korko), joka on perittävä takaisin kultakin tuensaajalta;

—

yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi, mukaan lukien todisteet siitä, että takaisinperintää koskeva määräys on kirjattu asianmukaisen saantijärjestyksen mukaisesti Termoelectrican likvidointiprosessin yhteydessä;

—

mikäli Termoelectrica ei kykene täyttämään takaisinperintää koskevan määräyksen ehtoja, Termoelectrican purkamisesta annettu määräys sekä todisteet siitä, että Termoelectrica poistuu markkinoilta lopullisesti;

—

asiakirjat, joista käy ilmi, että tuensaajat on määrätty maksamaan tuki takaisin.

20.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/68