ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 150
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

58. vuosikerta
17. kesäkuu 2015

Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2015/923, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla laitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 muuttamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission asetus (EU) 2015/924, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun asetuksen (EU) N:o 321/2013 muuttamisesta ( 1 )

10

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/925, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

17

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/926, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2015, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta suosituksen antamiseen etuoikeutetun kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevan EU–Tunisia-toimintaohjelman (2013–2017) täytäntöönpanosta

19

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2015/927, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevan Euroopan unionin neuvonta- ja avustusoperaation (EUSEC RD Congo) johtajan nimittämisestä ja päätöksen EUSEC/1/2012 kumoamisesta (EUSEC/1/2015)

21

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/928, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varsinaisen jäsenen ja varajäsenen nimittämisestä Liettuan osalta

23

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta ( EUVL L 127, 29.4.2014 )

24

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

17.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/923,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla laitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan, 73 artiklan 7 kohdan kolmannen alakohdan ja 84 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voidaan välttää sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö ja varmistaa, että omien varojen vaatimuksia sovelletaan EU:ssa yhdenmukaisesti, on tärkeää huolehtia siitä, että laitosten omien varojen instrumenteista olevien välillisten ja synteettisten omistusosuuksien sekä finanssialan yhteisöissä olevien välillisten ja synteettisten omistusosuuksien vähentämisessä omista varoista noudatetaan yhtenäistä menetelmää.

(2)

Koska asetuksessa (EU) N:o 575/2013 on jo säännöt, joita sovelletaan laitoksen itsensä hallussa oleviin suoriin omistusosuuksiin laitoksen omien varojen instrumenteista ja suoriin omistusosuuksiin muiden finanssialan yhteisöjen omien varojen instrumenteista, olisi vahvistettava täydentävät säännöt sellaisten omistusosuuksien vähentämisestä omista varoista, jotka liittyvät laitoksella itsellään oleviin välillisiin ja synteettisiin omistusosuuksiin tällaisista instrumenteista tai tällaisiin omistusosuuksiin muissa finanssialan yhteisöissä.

(3)

Indeksiomistusosuuksista johtuvien välillisten omistusosuuksien käsittelytapaan sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 76 artiklaa sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 (2) 25 ja 26 artiklaa. Sellaiset välilliset ja synteettiset omistusosuudet, jotka ovat syntyneet asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohdan, 56 artiklan a, c, d ja f alakohdan sekä 66 artiklan a, c ja d alakohdan mukaisesti, eivät kuitenkaan kuulu delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 soveltamisalaan. On tarpeen antaa uudet säännöt kyseisissä säännöksissä tarkoitettujen välillisten ja synteettisten omistusosuuksien käsittelystä.

(4)

Jos laitoksen oma luottokelpoisuus ohjaa markkinaindeksien perusteella vahvistettuja korkoja, joita käytetään myös laitoksen ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen pääoman instrumenteista maksettavien palkkioiden viitekorkona, esiin nousee instrumenttiin liittyvän voitonjaon ja laitoksen luottokelpoisuuden välistä korrelaatiota koskevia vakavaraisuusongelmia. Paneeliin kuuluvien laitosten lukumäärän ja monimuotoisuuden olisi oltava riittävä, jotta siinä otettaisiin asianmukaisesti huomioon lähimarkkinoilla harjoitettava toiminta. Tästä seuraa, että jos laitos laskee liikkeeseen ensisijaisen lisäpääoman tai toissijaisen pääoman instrumentin, joka on vaihtuvakorkoinen tai vaihtuvakorkoiseksi muuttuva kiinteäkorkoinen instrumentti, korko, jonka laitos maksaa kyseisestä instrumentista, ei saisi nousta, kun laitoksen luottokelpoisuus heikkenee. Jos korko on sidottu indeksiin, indeksin olisi sen vuoksi oltava riittävän yleinen, jotta voidaan varmistaa, ettei laitoksen luottokelpoisuus ole tärkein tekijä, joka ohjaa kyseisen indeksin perusteella vahvistettavia korkoja. Tässä yhteydessä olisi erotettava toisistaan viitekorkoon vaikuttava korrelaatio, joka johtuu koko alalla vallitsevasta stressitilanteesta, ja viitekorkoon vaikuttava korrelaatio, joka johtuu yhden laitoksen luottokelpoisuudesta.

(5)

Vähemmistöosuuksien laskenta konsolidoidulla tai alakonsolidointiryhmän tasolla olisi suoritettava yhdenmukaisesti. Tämän vuoksi sellaisen tytäryrityksen hyväksyttävien vähemmistöosuuksien, joka on itse finanssialan yhteisön emoyritys, olisi vastattava määrää, joka saadaan, kun emoyrityksenä toimiva laitos, joka on kyseisen tytäryrityksen emoyritys, soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osastossa tarkoitettua varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia.

(6)

Koska asetuksen (EU) N:o 575/2013 84, 85 ja 87 artiklan soveltamisalaan kuuluvat vähennykset ovat luonteeltaan samankaltaisia, kaikkiin näihin tapauksiin olisi sovellettava samoja hyväksyttävien vähemmistöosuuksien laskentaa koskevia säännöksiä.

(7)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle.

(8)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä.

(9)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) N:o 241/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 241/2014 seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklaan o ja p alakohta seuraavasti:

”o)

edellytykset, joiden täyttyessä indeksit katsotaan yleisiksi markkinaindekseiksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 73 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

p)

asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 2 kohdassa sekä 85 ja 87 artiklassa edellytetty alakonsolidointiryhmän tasolla suoritettava laskenta kyseisen asetuksen 84 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”

2)

Lisätään 15 a–15 j artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Välilliset omistusosuudet asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohtaa sovellettaessa

1.   Sovellettaessa tämän asetuksen 15 c, 15 d, 15 e ja 15 i artiklaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 114 alakohdassa tarkoitettu ’välittäjäyhteisö’ käsittää kaikki seuraavat yhteisöt, jotka pitävät hallussaan finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteja:

a)

yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset;

b)

eläkerahastot, jotka eivät ole etuuspohjaisia eläkerahastoja;

c)

etuuspohjaiset eläkerahastot, jos laitos vastaa sijoitusriskistä eikä etuuspohjainen eläkerahasto ole riippumaton järjestävästä laitoksestaan;

d)

yhteisöt, jotka ovat suoraan tai välillisesti jonkin seuraavassa mainitun yhteisön määräysvallassa tai huomattavan vaikutusvallan alaisena:

1)

laitos tai sen tytäryritykset;

2)

laitoksen emoyritys tai kyseisen emoyrityksen tytäryritykset;

3)

laitoksen emoyrityksenä toimiva finanssialan holdingyhtiö tai kyseisen emoyrityksenä toimivan finanssialan holdingyhtiön tytäryritykset;

4)

laitoksen emoyrityksenä toimiva monialan holdingyhtiö tai kyseisen emoyrityksenä toimivan monialan holdingyhtiön tytäryritykset;

5)

laitoksen emoyrityksenä toimiva finanssialan sekaholdingyhtiö tai kyseisen emoyrityksenä toimivan finanssialan sekaholdingyhtiön tytäryritykset;

e)

yhteisöt, jotka ovat yhdessä, suoraan tai välillisesti, sellaisen laitoksen, sellaisten useampien laitosten tai sellaisen laitosverkoston määräysvallassa tai huomattavan vaikutusvallan alaisia, jotka ovat saman laitosten suojajärjestelmän tai sellaisen laitosten suojajärjestelmän tai sellaisen keskuselimeen sidoksissa olevan laitosverkoston jäseniä, joita ei ole järjestetty ryhmäksi, johon laitos kuuluu;

f)

erillisyhtiöt;

g)

yhteisöt, joiden toimintana on finanssialan yhteisöjen liikkeeseen laskemien rahoitusinstrumenttien hallussapito;

h)

mitkä tahansa yhteisöt, joita toimivaltainen viranomainen katsoo käytettävän välillisten ja synteettisten omistusosuuksien vähentämiseen liittyvien sääntöjen kiertämiseksi.

2.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 114 alakohdassa tarkoitettu ’välittäjäyhteisö’ ei käsitä seuraavia yhteisöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan h alakohdan soveltamista:

a)

monialan holdingyhtiöt, laitokset, vakuutusyritykset, jälleenvakuutusyritykset;

b)

yhteisöt, jotka kuuluvat sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU vaatimusten soveltamisalaan;

c)

sellaiset muut kuin a alakohdassa mainitut finanssialan yhteisöt, jotka ovat valvonnan alaisia ja joiden edellytetään vähentävän lakisääteisestä pääomastaan suorat ja välilliset omistusosuudet omien varojen instrumenteistaan sekä omistusosuudet finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista.

3.   Sovellettaessa 1 kohdan c alakohtaa etuuspohjaisen eläkerahaston katsotaan olevan riippumaton järjestävästä laitoksestaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

etuuspohjainen eläkerahasto on oikeudellisesti riippumaton järjestävästä laitoksesta, ja sen hallinto on riippumaton;

b)

riippumaton sääntelyviranomainen on tapauksen mukaan hyväksynyt kyseisen eläkerahaston yhtiöjärjestyksen, perustamisasiakirjat ja sisäiset säännöt; tai etuuspohjaisen eläkerahaston perustamis- ja toimintasäännöt vahvistetaan tapauksen mukaan kyseisen jäsenvaltion sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä;

c)

etuuspohjaisen eläkerahaston uskotuilla miehillä tai hoitajilla on sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan velvollisuus toimia puolueettomasti järjestelmän edunsaajien edun eikä järjestäjän edun mukaisesti, hoitaa huolellisesti etuuspohjaisen eläkerahaston varoja ja noudattaa tapauksen mukaan kyseisen eläkerahaston yhtiöjärjestyksessä, perustamisasiakirjoissa ja sisäisissä säännöissä tai b alakohdassa kuvatussa sääntelykehyksessä vahvistettuja rajoituksia;

d)

b alakohdassa tarkoitetut etuuspohjaisen eläkerahaston yhtiöjärjestys, perustamisasiakirjat tai perustamis- ja toimintasäännöt sisältävät sellaisia sijoituksia koskevia rajoituksia, joita etuuspohjainen eläkerahasto voi tehdä järjestävän laitoksen liikkeeseen laskemiin omien varojen instrumentteihin.

4.   Jos edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu etuuspohjainen eläkerahasto pitää hallussaan järjestävän laitoksen omien varojen instrumentteja, järjestävän laitoksen on tapauksen mukaan käsiteltävä kyseisiä omistusosuuksia välillisenä omistusosuutena omista ydinpääoman instrumenteista, omista ensisijaisen lisäpääoman instrumenteista tai omista toissijaisen pääoman instrumenteista. Määrä, joka on tapauksen mukaan vähennettävä järjestävän laitoksen ydinpääoman, ensisijaisen lisäpääoman tai toissijaisen pääoman eristä, on laskettava 15 c artiklan mukaisesti.

15 b artikla

Synteettiset omistusosuudet asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohtaa sovellettaessa

1.   Seuraavien rahoitustuotteiden katsotaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohdan mukaisesti olevan synteettisiä omistusosuuksia pääomainstrumenteista:

a)

johdannaisinstrumentit, joissa kohde-etuutena on finanssialan yhteisön pääomainstrumentteja tai joiden riskikohteena on kyseinen finanssialan yhteisö;

b)

kolmannelle osapuolelle annetut takaukset tai luottosuojat, jotka koskevat kyseisen kolmannen osapuolen finanssialan yhteisön pääomainstrumenttiin tekemiä sijoituksia.

2.   Edellä 1 kohdassa mainittuihin rahoitustuotteisiin kuuluvat seuraavat:

a)

sijoitukset finanssialan yhteisön pääomainstrumenttia koskeviin tuottojenvaihtosopimuksiin;

b)

laitoksen ostamat finanssialan yhteisön pääomainstrumenttiin liittyvät osto-optiot;

c)

laitoksen myymät finanssialan yhteisön pääomainstrumenttiin liittyvät myyntioptiot tai mikä tahansa muu laitoksen tosiasiallinen tai ehdollinen sopimusvelvoite, joka koskee sen omien omien varojen instrumenttien ostoa;

d)

sijoitukset finanssialan yhteisön pääomainstrumenttia koskeviin termiiniostosopimuksiin.

15 c artikla

Välillisten omistusosuuksien laskenta asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohtaa sovellettaessa

Välillisten omistusosuuksien määrä, joka on vähennettävä ydinpääoman eristä asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohdan edellyttämällä tavalla, on laskettava jollakin seuraavista tavoista:

a)

15 d artiklassa säädetyllä vakiomenetelmällä;

b)

15 e artiklassa kuvatulla rakenteeseen perustuvalla menetelmällä, jos laitos osoittaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, että 15 d artiklassa kuvattu menetelmä on kohtuuttoman raskas. Laitokset eivät saa käyttää 15 e artiklassa kuvattua rakenteeseen perustuvaa menetelmää laskiessaan näitä vähennyksiä suhteessa 15 a artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuihin sijoituksiin välittäjäyhteisöissä.

15 d artikla

Välillisten omistusosuuksien laskennassa käytettävä vakiomenetelmä asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohtaa sovellettaessa

1.   Ydinpääomainstrumenteista olevien välillisten omistusosuuksien määrä, joka on vähennettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohdan edellyttämällä tavalla, on laskettava seuraavasti:

a)

jos kaikkien sijoittajien vastuut, jotka liittyvät kyseiseen välittäjäyhteisöön, ovat etuoikeusasemaltaan samat, vähennettävien välillisten omistusosuuksien määrä on rahoituksen prosenttiosuus kerrottuna välittäjäyhteisön finanssialan yhteisössä hallussaan pitämien ydinpääomainstrumenttien määrällä;

b)

jos kaikkien sijoittajien vastuut, jotka liittyvät kyseiseen välittäjäyhteisöön, eivät ole etuoikeusasemaltaan samoja, vähennettävien välillisten omistusosuuksien määrä on rahoituksen prosenttiosuus kerrottuna seuraavista määristä pienemmällä määrällä:

i)

välittäjäyhteisön finanssialan yhteisössä hallussaan pitämien ydinpääoman instrumenttien määrä;

ii)

välittäjäyhteisöön liittyvä laitoksen vastuu laskettuna yhteen kaiken muun sellaisen kyseiselle välittäjäyhteisölle annetun rahoituksen kanssa, jolla on sama etusoikeusasema kuin laitoksen vastuulla.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa säädettyä laskentamenetelmää on sovellettava kuhunkin rahoitusosuuteen, jolla on sama etuoikeusasema kuin laitoksen antamalla rahoituksella.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoituksen prosenttiosuus on välittäjäyhteisöön liittyvä laitoksen vastuu jaettuna välittäjäyhteisöön liittyvän laitoksen vastuun ja kaikkien muiden sellaisten kyseiseen välittäjäyhteisöön liittyvien vastuiden summalla, joilla on sama etuoikeusasema kuin laitoksen vastuulla.

4.   Edellä 1 kohdassa säädetty laskenta on suoritettava erikseen kunkin sellaisen omistusosuuden osalta, jota kukin välittäjäyhteisö pitää hallussaan finanssialan yhteisössä.

5.   Jos sijoituksia finanssialan yhteisön ydinpääomainstrumentteihin pidetään hallussa välillisesti myöhempien tai useampien välittäjäyhteisöjen kautta, 1 kohdan mukainen rahoituksen prosenttiosuus on määritettävä jakamalla tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetulla määrällä seuraavasti:

a)

laitoksen välittäjäyhteisöille antaman rahoituksen määrät kerrottuina kyseisten välittäjäyhteisöjen myöhemmille välittäjäyhteisöille antaman rahoituksen määrillä ja näiden myöhempien välittäjäyhteisöjen finanssialan yhteisölle antaman rahoituksen määrillä;

b)

kunkin välittäjäyhteisön liikkeeseen laskemien pääomainstrumenttien tai tapauksen mukaan muiden instrumenttien määrien tulo.

6.   Edellä 5 kohdassa tarkoitettu rahoituksen prosenttiosuus on laskettava erikseen kunkin sellaisen omistusosuuden osalta, jota välittäjäyhteisöt pitävät hallussaan finanssialan yhteisössä, ja kunkin sellaisen rahoitusosuuden osalta, jolla on sama etuoikeusasema kuin laitoksen ja myöhempien välittäjäyhteisöjen antamalla rahoituksella.

15 e artikla

Välillisten omistusosuuksien laskennassa käytettävä rakenteeseen perustuva menetelmä asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohtaa sovellettaessa

1.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu ydinpääoman eristä vähennettävä määrä on tämän asetuksen 15 d artiklan 3 kohdassa määritelty rahoituksen prosenttiosuus kerrottuna välittäjäyhteisön laitoksessa hallussaan pitämien ydinpääomainstrumenttien määrällä.

2.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitettu ydinpääoman eristä vähennettävä määrä on tämän asetuksen 15 d artiklan 3 kohdassa määritelty rahoituksen prosenttiosuus kerrottuna välittäjäyhteisön finanssialan yhteisöissä hallussaan pitämien ydinpääomainstrumenttien kokonaismäärällä.

3.   Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa laitoksen on laskettava kunkin välittäjäyhteisön osalta erikseen välittäjäyhteisön hallussaan pitämien laitoksen ydinpääomainstrumenttien kokonaismäärä ja välittäjäyhteisön hallussaan pitämien muiden finanssialan yhteisöjen ydinpääomainstrumenttien kokonaismäärä.

4.   Laitoksen on katsottava finanssialan yhteisöjen ydinpääomainstrumenteista olevien omistusosuuksien määrä, joka on laskettu tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, asetuksen (EU) N:o 575/2013 43 artiklassa tarkoitetuksi merkittäväksi sijoitukseksi ja vähennettävä se kyseisen asetuksen 36 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisesti.

5.   Jos sijoituksia ydinpääomainstrumentteihin pidetään välillisesti hallussa myöhempien tai useampien välittäjäyhteisöjen kautta, sovelletaan 15 d artiklan 5 ja 6 kohtaa.

6.   Jos laitos ei pysty yksilöimään välittäjäyhteisön hallussaan pitämien laitoksen ydinpääomainstrumenttien tai finanssialan yhteisöjen ydinpääomainstrumenttien kokonaismääriä, laitoksen on arvioitava määrät, joita se ei pysty yksilöimään, käyttämällä enimmäismääriä, jotka välittäjäyhteisö voi pitää hallussaan sijoitusvaltuuksiensa perusteella.

7.   Jos laitos ei pysty määrittämään sijoitusvaltuuksien perusteella välittäjäyhteisön hallussa olevien laitoksen ydinpääomainstrumenttien tai muiden finanssialan yhteisöjen ydinpääomainstrumenttien enimmäismäärää, laitoksen on käsiteltävä välittäjäyhteisössä hallussaan pitämään välillisen rahoituksen määrää sijoituksena omiin ydinpääomainstrumentteihinsa ja vähennettävä ne asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti.

8.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 7 kohdassa säädetään, laitoksen on käsiteltävä rahoituksen määrää, jota se pitää välittäjäyhteisössä hallussaan, merkitykseltään vähäisenä sijoituksena ja vähennettävä se asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

rahoituksen määrien osuus laitoksen ydinpääomasta on alle 0,25 prosenttia;

b)

rahoituksen määrät ovat alle 10 miljoonaa euroa;

c)

laitos ei voi kohtuudella määrittää välittäjäyhteisön hallussa olevien omien ydinpääomainstrumenttiensa määriä.

9.   Jos välittäjäyhteisölle annettu rahoitus on yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksien tai osakkeiden muodossa, laitos voi antaa tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen kokonaismäärien laskemisen ja ilmoittamisen asetuksen (EU) No 575/2013 132 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kolmansien tehtäväksi kyseisessä artiklassa vahvistetuilla edellytyksillä.

15 f artikla

Synteettisten omistusosuuksien laskenta asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohtaa sovellettaessa

1.   Ydinpääoman eristä asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan f, h ja i alakohdan edellyttämällä tavalla vähennettävien synteettisten omistusosuuksien määrä on

a)

kaupankäyntivarastoon sisältyvien omistusosuuksien osalta:

i)

jos on kyse optioista, kyseisten instrumenttien deltavasta-arvo, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston mukaisesti;

ii)

jos on kyse mistä tahansa muista synteettisistä omistusosuuksista, nimellisarvo tai efektiivinen nimellisarvo tapauksen mukaan;

b)

kaupankäyntivarastoon kuulumattomien omistusosuuksien osalta:

i)

jos on kyse osto-optioista, päivän hinta;

ii)

jos on kyse mistä tahansa muista synteettisistä omistusosuuksista, nimellisarvo tai efektiivinen nimellisarvo tapauksen mukaan.

2.   Laitoksen on vähennettävä 1 kohdassa tarkoitetut synteettiset omistusosuudet laitoksen ja vastapuolen välisen sopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen.

15 g artikla

Merkittävien sijoitusten laskenta asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan i alakohtaa sovellettaessa

1.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan i alakohtaa laitosten on sen arvioimiseksi, omistaako laitos yli 10 prosentin osuuden finanssialan yhteisön liikkeeseen laskemista ydinpääomainstrumenteista kyseisen asetuksen 43 artiklan a alakohdan mukaisesti, laskettava yhteen suorissa omistusosuuksissa olevien pitkien bruttopositioidensa määrät ja tämän asetuksen 15 a artiklan 1 kohdan d–h alakohdassa tarkoitetun kyseisen finanssialan yhteisön välilliset omistusosuudet ydinpääomainstrumenteista.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on otettava välilliset ja synteettiset omistusosuudet huomioon arvioidakseen, täyttyvätkö asetuksen (EU) N:o 575/2013 43 artiklan b ja c alakohdan edellytykset.

15 h artikla

Omistusosuudet ensisijaisesta lisäpääomasta ja toissijaisesta pääomasta

Tämän asetuksen 15 a–15 f artiklassa tarkoitettuja menetelmiä on sovellettava soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 575/2013 56 artiklan a, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin ensisijaisesta lisäpääomasta oleviin omistusosuuksiin ja kyseisen asetuksen 66 artiklan a, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin toissijaisesta pääomasta oleviin omistusosuuksiin, jolloin viittaukset ydinpääomaan on tapauksen mukaan tulkittava viittauksiksi ensisijaiseen lisäpääomaan tai toissijaiseen pääomaan.

15 i artikla

Finanssialan yhteisöjen omien varojen instrumenteista olevien välillisten omistusosuuksien vähennysten järjestys ja enimmäismäärä

1.   Jos välittäjäyhteisö pitää hallussaan finanssialan yhteisöjen ydinpääomainstrumentteja, ensisijaisen lisäpääoman instrumentteja ja toissijaisen pääoman instrumentteja, ydinpääomainstrumentit on vähennettävä ensimmäiseksi, ensisijaisen lisäpääoman instrumentit toiseksi ja toissijaisen pääoman instrumentit viimeiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tapauksen mukaan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen rajojen soveltamista.

2.   Jos välittäjäyhteisö pitää hallussaan laitosten omien varojen instrumentteja, laitosten on soveltaessaan 1 kohtaa kuhunkin välittäjäyhteisötyyppiin vähennettävä ensimmäiseksi omista omien varojen instrumenteista olevat omistusosuudet.

3.   Jos laitos pitää välillisesti hallussaan finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteja, määrä, joka on vähennettävä laitoksen omista varoista, ei saa olla suurempi kuin pienempi määrä seuraavista määristä:

a)

laitoksen välittäjäyhteisölle antaman rahoituksen kokonaismäärä;

b)

välittäjäyhteisön finanssialan yhteisössä hallussa pitämien omien varojen instrumenttien määrä.

15 j artikla

Liikearvo

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettujen vähennysten soveltamiseksi laitokset voivat olla yksilöimättä liikearvoa erikseen määrittäessään kyseisen asetuksen 46 artiklan mukaisesti vähennettävän määrän.”

3)

Lisätään 24 a artikla seuraavasti:

”24 a artikla

Voitonjako omien varojen instrumenteista – yleiset markkinaindeksit

1.   Korkoindeksi katsotaan yleiseksi markkinaindeksiksi, jos se täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)

sitä käytetään yhden tai useamman valuutan määräisten, pankkien välisten lainojen korkojen vahvistamiseen;

b)

sitä käytetään tarvittaessa laitoksen saman valuutan määräisenä liikkeeseen laskeman vaihtuvakorkoisen velan viitekorkona;

c)

indeksiin osallistuvista laitoksista riippumattoman elin, jäljempänä ’paneeli’, laskee sen keskikorkona;

d)

jokainen indeksin mukaan vahvistettu korko perustuu kyseisillä pankkien välisillä markkinoilla toimivien laitosten muodostaman paneelin esittämiin korkonoteerauksiin;

e)

c alakohdassa tarkoitetun paneelin kokoonpanolla varmistetaan jäsenvaltiossa toimivien laitosten kannalta riittävä edustavuus.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan e alakohtaa katsotaan, että riittävä edustavuus saavutetaan jommassakummassa seuraavista tapauksista:

a)

jos 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa paneelissa on vähintään kuusi eri jäsentä ennen kuin osa korkonoteerauksista jätetään huomioimatta koron vahvistamisessa;

b)

jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)

jos 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa paneelissa on vähintään neljä eri jäsentä ennen kuin osa korkonoteerauksista jätetään huomioimatta koron vahvistamisessa;

ii)

1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun paneelin jäsenet edustavat vähintään 60 prosentin osuutta lähimarkkinoista.

3.   Edellä 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut lähimarkkinat muodostuvat paneelin varsinaisten jäsenten kotimaan valuutan määräisten varojen ja velkojen summasta jaettuna kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien luottolaitosten, mukaan luettuina jäsenvaltioon sijoittautuneet sivuliikkeet, ja kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien rahamarkkinarahastojen kotimaan valuutan määräisten varojen ja velkojen summalla.

4.   Osakeindeksi katsotaan yleiseksi markkinaindeksiksi, jos se on hajautettu asianmukaisesti asetuksen (EU) N:o 575/2013 344 artiklan mukaisesti.”

4)

Lisätään 34 a artikla seuraavasti:

”34 a artikla

Vähemmistöosuudet, jotka sisällytetään konsolidoituun ydinpääomaan

1.   Sen määrittämiseksi, miten asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 2 kohdan, 85 artiklan 2 kohdan ja 87 artiklan 2 kohdan mukainen määrä lasketaan alakonsolidointiryhmän tasolla, ehdot täyttävät vähemmistöosuudet, jotka kuuluvat kyseisen asetuksen 81 artiklassa tarkoitetulle tytäryritykselle, joka on itse kyseisen asetuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön emoyritys, on laskettava tämän artiklan 2–4 kohdassa kuvatulla tavalla.

2.   Jos toimivaltainen viranomainen on käyttänyt asetuksen (EU) N:o 575/2013 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua harkintavaltaa, tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti suoritettavan laskennan on perustuttava laitoksen asemaan, ikään kuin harkintavaltaa ei olisi käytetty.

3.   Jos tytäryritys noudattaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan säännöksiä konsolidoidun asemansa perusteella, sovelletaan seuraavaa käsittelytapaa:

a)

asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun asianomaisen tytäryrityksen konsolidoidun ydinpääoman on sisällettävä sen omiin tytäryrityksiin liittyvät, ehdot täyttävät vähemmistöosuudet, jotka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

b)

alakonsolidointiryhmän tasolla suoritettavassa laskennassa asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti vaadittu ydinpääoman määrä on kyseisen tytäryrityksen ydinpääomavaatimusten täyttämiseen sen konsolidoidun aseman perusteella edellytetty määrä laskettuna kyseisen asetuksen 84 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa tarkoitettuina erityisinä omien varojen vaatimuksina ovat tytäryrityksen toimivaltaisen viranomaisen asettamat vaatimukset;

c)

asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti vaadittu konsolidoidun ydinpääoman määrä on tytäryrityksen konsolidoituun asemaan perustuva osuus sen laitoksen ydinpääomaan kuuluvien omien varojen vaatimuksista, jonka ehdot täyttävä vähemmistöosuus lasketaan konsolidoidusti. Kaikki laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluvien yritysten väliset konsernin sisäiset liiketoimet on jätettävä mainitun laskennan ulkopuolelle.

4.   Suorittaessaan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua konsolidointia tytäryritys ei saa ottaa huomioon sellaisista tytäryrityksistään johtuvia pääomavaatimuksia, jotka eivät kuulu vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin sen laitoksen osalta, jonka ehdot täyttävät vähemmistöosuudet lasketaan.

5.   Jos tytäryritykseen sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, poikkeuksesta hyötyvän tytäryrityksen emoyritys voi sisällyttää ydinpääomaansa poikkeuksesta hyötyvän tytäryrityksen omista tytäryrityksistä johtuvat vähemmistöosuudet edellyttäen, että kyseisen asetuksen 84 artiklan 1 kohdassa ja tässä asetuksessa tarkoitetut laskelmat on suoritettu kunkin kyseisen tytäryrityksen osalta. Omiin varoihin emoyrityksen tasolla sisällytetty ydinpääoman määrä ei saa ylittää sitä määrää, joka olisi sisällytetty siihen, jos tytäryritykselle ei olisi myönnetty poikkeusta.

6.   Jos emoyrityksellä on muu kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu välittäjätytäryritys ja jos tällä välittäjätytäryrityksellä on itsellään kyseisen asetuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tytäryrityksiä, emoyritys voi sisällyttää ydinpääomaansa kyseisistä tytäryrityksistä johtuvien vähemmistöosuuksien määrän, joka lasketaan kyseisen asetuksen 84 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Emoyritys ei voi kuitenkaan sisällyttää ydinpääomaansa sellaisesta välittäjätytäryrityksestä johtuvia vähemmistöosuuksia, johon ei viitata asetuksen (EU) N:o 575/2013 81 artiklan 1 kohdassa.

7.   Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menetelmiä on soveltuvin osin sovellettava myös asetuksen (EU) N:o 575/2013 85 artiklan mukaisessa ehdot täyttävien ensisijaisen pääoman instrumenttien määrän laskennassa ja kyseisen asetuksen 87 artiklan mukaisessa ehdot täyttävien omien varojen määrän laskennassa, jolloin viittaukset ydinpääomaan on tulkittava viittauksiksi ensisijaiseen pääomaan tai omiin varoihin.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)   EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 241/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla laitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 8).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

17.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/10

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/924,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015,

Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun asetuksen (EU) N:o 321/2013 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (2) 12 artiklassa edellytetään, että Euroopan rautatievirasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa, että yhteentoimivuuden tekniset eritelmät, jäljempänä ’YTE:t’, mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin, ja ehdottaa komissiolle tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia YTE:iin.

(2)

Komissio antoi 13 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyllä päätöksellä K(2007) 3371 virastolle yleisen toimeksiannon toteuttaa tiettyjä toimia neuvoston direktiivin 96/48/EY (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY (4) nojalla. Kyseisen toimeksiannon mukaisesti virastoa pyydettiin tarkistamaan komission asetuksessa (EU) N:o 321/2013 (5) säädetty tavaraliikenteen vaunuja koskeva YTE.

(3)

Virasto antoi 21 päivänä tammikuuta 2014 tiedotteen vaunujen GE-merkintää koskevan vaatimuksen laajentamisesta (ERA-ADV-2014-1).

(4)

Virasto antoi 21 päivänä toukokuuta 2014 suosituksen ilmoitetun laitoksen suorittamaa komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden arviointia koskevan YTE:n muutoksista (ERA-REC-109-2014-REC).

(5)

Sen vuoksi on tarpeen muuttaa asetusta (EU) N:o 321/2013.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 321/2013 seuraavasti:

1)

Lisätään 3 artiklaan c alakohta seuraavasti:

”c)

 liitteen lisäyksessä C olevassa 5 kohdassa kuvatun GE-merkinnän osalta nykyisen kaluston vaunut, jotka on hyväksytty komission päätöksen 2006/861/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2009/107/EY, mukaisesti tai päätöksen 2006/861/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksillä 2009/107/EY ja 2012/464/EU, mukaisesti ja jotka täyttävät päätöksen 2009/107/EY 7.6.4 kohdan edellytykset, voivat saada GE-merkinnän ilman kolmannen osapuolen suorittamaa lisäarviointia ja uutta käyttöönottolupaa. Rautatieyritys vastaa merkinnän käyttämisestä käytössä olevissa vaunuissa.”

2)

Lisätään 8 a, 8 b ja 8 c artikla seuraavasti:

”8 a artikla

1.   Sen estämättä, mitä liitteen 6.3 kohdassa säädetään, osajärjestelmälle, joka sisältää yhteentoimivuuden osatekijää ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’ vastaavia osia, ja jolla ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, voidaan myöntää EY-tarkastustodistus siirtymäkaudella, joka päättyy 10 vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivän jälkeen, sillä edellytyksellä, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

osa on valmistettu ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää, ja

b)

yhteentoimivuuden osatekijää on käytetty osajärjestelmässä, joka on hyväksytty ja otettu käyttöön vähintään yhdessä jäsenvaltiossa ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää.

2.   Jos osajärjestelmässä on yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole annettu todistusta, kyseisen osajärjestelmän toteuttaminen, parantaminen tai uusiminen, osajärjestelmän käyttöönoton hyväksyminen mukaan luettuna, on saatettava päätökseen ennen 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättymistä.

3.   Edellä 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden aikana

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitetussa osajärjestelmän tarkastusmenettelyssä on ilmoitettava selvästi syyt sille, miksi yhteentoimivuuden osatekijöillä ei ole todistusta, ja

b)

kansallisten turvallisuusviranomaisten on ilmoitettava direktiivin 2004/49/EY 18 artiklan mukaisessa vuosikertomuksessaan, onko lupamenettelyjen yhteydessä käytetty yhteentoimivuuden osatekijöitä ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’, joilla ei ole todistusta.

8 b artikla

1.   Liitteen lisäyksessä G luetelluilla yhteentoimivuuden osatekijöillä ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’ ei kuluvan lupakauden päättymiseen asti tarvitse olla EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta. Tänä aikana liitteen lisäyksessä G lueteltujen ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien’ katsotaan olevan tämän asetuksen mukaisia.

2.   Kuluvan lupakauden päätyttyä liitteen lisäyksessä G luetelluilla yhteentoimivuuden osatekijöillä ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’ on oltava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

8 c artikla

1.   Sen estämättä, mitä liitteen 6.3 kohdassa säädetään, osajärjestelmälle, joka sisältää yhteentoimivuuden osatekijää ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’ vastaavia osia, joilla ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, voidaan myöntää EY-tarkastustodistus siirtymäkaudella, joka päättyy 10 vuoden kuluttua yhteentoimivuuden osatekijän lupakauden päätyttyä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

osa on valmistettu ennen yhteentoimivuuden osatekijän lupakauden päättymistä ja

b)

yhteentoimivuuden osatekijää on käytetty osajärjestelmässä, joka on hyväksytty ja otettu käyttöön vähintään yhdessä jäsenvaltiossa ennen kyseisen yhteentoimivuuden osatekijän lupakauden päättymistä.

2.   Jos osajärjestelmässä on yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole annettu todistusta, kyseisen osajärjestelmän toteuttaminen, parantaminen tai uusiminen, osajärjestelmän käyttöönoton hyväksyminen mukaan luettuna, on saatettava päätökseen ennen 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättymistä.

3.   Edellä 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden aikana

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitetussa osajärjestelmän tarkastusmenettelyssä on ilmoitettava selvästi syyt sille, miksi yhteentoimivuuden osatekijöillä ei ole todistusta, ja

b)

kansallisten turvallisuusviranomaisten on ilmoitettava direktiivin 2004/49/EY 18 artiklan mukaisessa vuosikertomuksessaan, onko lupamenettelyjen yhteydessä käytetty yhteentoimivuuden osatekijöitä ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’, joilla ei ole todistusta.”

3)

Lisätään 9 a artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Yhteentoimivuuden osatekijän ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’ EY-tyyppi- tai EY-suunnittelutarkastustodistus on voimassa 10 vuoden ajan. Tänä aikana samantyyppisiä uusia osatekijöitä voidaan saattaa markkinoille EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella, jossa viitataan kyseiseen EY-tyyppi- tai EY-suunnittelutarkastustodistukseen.”

4)

Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Virasto julkaisee verkkosivustollaan luettelon lisäyksessä G tarkoitetuista komposiittimateriaaleista valmistetuista jarruanturoista, jotka on asianmukaisesti hyväksytty kansainväliseen liikenteeseen mutta joilla ei vielä ole EY-vakuutusta.”

5)

Lisätään 10 a artikla seuraavasti:

”10 a artikla

1.   Teknologian kehityksen vauhdissa pysyminen voi edellyttää innovatiivisia ratkaisuja, jotka eivät ole liitteessä esitettyjen eritelmien mukaisia ja/tai joihin ei voida soveltaa liitteessä esitettyjä arviointimenetelmiä. Tällaisia innovatiivisia ratkaisuja varten on laadittava uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä.

2.   Innovatiiviset ratkaisut voivat liittyä osajärjestelmään ’liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut’, sen osiin ja sen yhteentoimivuuden osatekijöihin.

3.   Jos innovatiivista ratkaisua ehdotetaan, valmistajan tai sen unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on ilmoitettava, miten ratkaisu poikkeaa liitteessä vahvistetuista asianmukaisista YTE:n kohdista tai täydentää niitä ja toimitettava erot komissiolle analysoitaviksi.

4.   Komissio antaa lausunnon ehdotetusta innovatiivisesta ratkaisusta. Jos lausunto on myönteinen, on laadittava tarvittavat toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät sekä arviointimenetelmät, jotka on sisällytettävä YTE:ään, jotta kyseinen innovatiivinen ratkaisu voitaisiin ottaa käyttöön, ja ne on sisällytettävä YTE:ään direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan mukaisesti myöhemmin toteutettavassa tarkistusprosessissa. Jos lausunto on kielteinen, ehdotettua innovatiivista ratkaisua ei saa soveltaa.

5.   Kunnes YTE on tarkistettu, komission antamaa myönteistä lausuntoa on pidettävä hyväksyttävänä menetelmänä direktiivissä 2008/57/EY säädettyjen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi ja sitä voidaan näin ollen käyttää osajärjestelmän arvioinnissa.”

6)

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 321/2013 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)   EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 881/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan rautatieviraston perustamisesta (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1).

(3)  Neuvoston direktiivi 96/48/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/16/EY, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 321/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja komission päätöksen 2006/861/EY kumoamisesta (EUVL L 104, 12.4.2013, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 321/2013 liite seuraavasti:

1)

Lisätään 3 luvun ”Olennaiset vaatimukset” taulukon 1 sarakkeessa ”Kohta” olevan tekstin ”4.2.4.3.4” jälkeen rivi seuraavasti:

”4.2.4.3.5

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

1.1.1, 1.1.2, 1.1.3, 2.4.1

 

 

 

2.4.3”

2)

Muutetaan 4 luku ”Osajärjestelmän kuvaus” seuraavasti:

a)

poistetaan 4.2.1 kohdan kolmas alakohta;

b)

lisätään 4.2.4.3.5 kohta seuraavasti:

”4.2.4.3.5    Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit (eli jarruanturat) tuottavat kitkaan perustuvaa jarruvoimaa, kun ne koskettavat pyörän kulkupintaa.

Mikäli pyörien kulkupintoihin vaikuttavia jarruja käytetään, kitkaelementtien ominaisuuksien on osaltaan luotettavasti varmistettava suunniteltu jarrutuskyky.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään tämän YTE:n 6.1.2.5 kohdassa.”

3)

Muutetaan 5 luku ”Yhteentoimivuuden osatekijät” seuraavasti:

a)

korvataan 5.2 jakso seuraavasti:

”5.2   Innovatiiviset ratkaisut

Kuten 10 a artiklassa todetaan, innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Tällaiset eritelmät ja arviointimenetelmät on laadittava 6.1.3 kohdassa kuvailtua prosessia noudattaen silloin, kun yhteentoimivuuden osatekijää varten suunnitellaan innovatiivista ratkaisua.”

b)

lisätään 5.3.4 a kohta seuraavasti:

”5.3.4 a   Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit suunnitellaan ja arvioidaan tietylle käyttöalueelle, jonka määrittelevät

—

liikekitkan kertoimet ja niiden toleranssialueet,

—

mahdollisimman pieni lepokitkan kerroin,

—

elementin suurin sallittu jarruvoima,

—

soveltuvuus raidevirtapiireihin perustuviin junanilmaisinjärjestelmiin,

—

soveltuvuus vaikeisiin ympäristöoloihin.

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien on täytettävä 4.2.4.3.5 kohdassa määritellyt vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.”

4)

Muutetaan 6 luku ”Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja EY-tarkastus” seuraavasti:

a)

lisätään taulukkoon 8 uusi rivi tekstin ”Moduuli CH1” sisältävän rivin jälkeen seuraavasti:

”Moduuli CV

Käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (käyttöönsoveltuvuus)”

b)

muutetaan taulukko 9 seuraavasti:

”Taulukko 9

Yhteentoimivuuden osatekijöihin sovellettavat moduulit

Kohta

Osatekijä

Moduulit

CA1 tai CA2

CB + CD

CB + CF

CH

CH1

CV

4.2.3.6.1

Pyörästö

 

X

X

 

X

 

Pyörästö – vakiintunut

X

 

 

X

 

 

4.2.3.6.2

Pyöräkerta

X (*1)

X

X

X (*1)

X

 

4.2.3.6.3

Pyörä

X (*1)

X

X

X (*1)

X

 

4.2.3.6.4

Akseli

X (*1)

X

X

X (*1)

X

 

4.2.4.3.5

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

X (*1)

X

X

X (*1)

X

X (*2)

5.3.5

Loppuopastin

X

 

 

X

 

 

c)

lisätään 6.1.2.5 kohta 6.1.2.4 kohdan jälkeen seuraavasti:

”6.1.2.5   Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien vaatimustenmukaisuus osoitetaan määrittämällä seuraavat kitkaelementtien ominaisuudet noudattamalla Euroopan rautatieviraston (ERA) verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistua teknistä asiakirjaa ’ERA/TD/2013–02/INT versio 2.0, XX.XX.2014’:

—

liikekitka (4 luku),

—

lepokitkan kerroin (5 luku),

—

mekaaniset ominaisuudet, mukaan luettuina leikkauslujuustestiin ja taivutuslujuustestiin liittyvät tekijät (6 luku).

Mikäli kitkaelementti on tarkoitettu soveltumaan seuraaviin tekijöihin, soveltuvuus osoitetaan noudattamalla ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ’ERA/TD/2013–02/INT versio 2.0, XX.XX.2014’ 7 ja/tai 8 lukua:

—

raidevirtapiireihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät, ja/tai

—

erityiset ympäristöolot.

Jos pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien valmistajalla ei ole (oman arvionsa mukaan) riittävästi kokemusta ehdotetusta rakenteesta, käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn on sisällettävä myös käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (moduuli CV). Ennen käytönaikaisten testien aloittamista yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelu on tarkastettava soveltuvan moduulin mukaisesti (CB tai CH1).

Käytönaikaiset testit järjestetään valmistajan pyynnöstä, ja valmistajan on sovittava rautatieyrityksen kanssa tämän osuudesta arviointiin.

Muissa kuin ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ’ERA/TD/2013–02/INT versio 2.0, XX.XX.2014’ 7 luvussa määritellyissä osajärjestelmissä käytettävien kitkaelementtien soveltuvuus raidevirtapiireihin perustuviin junanilmaisinjärjestelmiin voidaan osoittaa noudattamalla 6.1.3 kohdassa kuvattua innovatiivisiin ratkaisuihin sovellettavaa menettelyä.

Muissa kuin ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ’ERA/TD/2013–02/INT versio 2.0, XX.XX.2014’ 8.2.1 kohdassa määritellyissä osajärjestelmissä käytettävien kitkaelementtien soveltuvuus vaikeisiin ympäristöoloihin osoitetaan jarrutuskokeella ja noudattamalla 6.1.3 kohdassa kuvattua innovatiivisiin ratkaisuihin sovellettavaa menettelyä.”

d)

korvataan kohta 6.1.3 seuraavasti:

”6.1.3   Innovatiiviset ratkaisut

Jos yhteentoimivuuden osajärjestelmää varten ehdotetaan 10 a artiklassa tarkoitettua innovatiivista ratkaisua, valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava 10 a artiklassa vahvistettua menettelyä.”

e)

korvataan 6.2.2.3 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Vaihtoehtona kahdella eri kiskon kaltevuudella standardin EN 14363:2005 5.4.4.4 kohdassa vahvistetulla tavalla tehtäville testeille, testit voidaan tehdä vain yhdellä kaltevuudella, jos osoitetaan, että ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ’ERA/TD/2013/01/INT versio 1.0, 11.2.2013 ’ 1.1 jaksossa määritellyt kosketusehdot täyttyvät.”

f)

korvataan kohta 6.2.3 seuraavasti:

”6.2.3   Innovatiiviset ratkaisut

Jos yhteentoimivuuden osajärjestelmää ’liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut’ varten ehdotetaan 10 a artiklassa tarkoitettua innovatiivista ratkaisua, hakijan on sovellettava 10 a artiklassa vahvistettua menettelyä.”

5)

Poistetaan 7 luvun ”Täytäntöönpano” 7.1.2 kohdan j alakohdan toinen virke.

6)

Poistetaan lisäyksessä A olevan taulukon A.1 alimmainen rivi.

7)

Muutetaan lisäys C seuraavasti:

a)

korvataan 9 jakson l alakohta seuraavasti:

”l)

 Jos jarrujärjestelmä edellyttää yhteentoimivuuden osatekijää ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’, yhteentoimivuuden osatekijän on 6.1.2.5 kohdan vaatimusten lisäksi oltava määrelehden UIC 541-4:2010 mukainen. Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on tällöin saatava UIC-hyväksyntä.”

b)

korvataan 14 jakson toinen alakohta seuraavasti:

”Pyörien kulkupintoihin kohdistuvien jarrujärjestelmien osalta tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos yhteentoimivuuden osatekijä ’pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit’ on 6.1.2.5 kohdan vaatimusten lisäksi määrelehden UIC 541-4:2010 mukainen ja jos pyörä

—

on arvioitu 6.1.2.3 kohdan mukaisesti ja

—

se täyttää lisäyksessä C olevan 15 jakson edellytykset.”

8)

Muutetaan lisäys D seuraavasti:

a)

lisätään sarakkeessa ”Arvioitavat ominaisuudet” olevan tekstin ”Seisontajarru | 4.2.4.3.2.2” sisältävän rivin alapuolelle rivit seuraavasti:

”Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

4.2.4.3.5

—

—

6.1.2.5

ERA:n tekninen asiakirja ERA/TD/2013–02/INT versio 2.0, XX.XX.2014

Kaikki”

b)

korvataan sarakkeessa ”Viittaukset velvoittaviin standardeihin” olevan tekstin ”EN 15551:2009+A1:2010” sisältävä rivi seuraavasti:

 

 

”EN 15551:2009+A1:2010

6.2, 6.2.3.1”

c)

lisätään sarakkeessa ”Viittaukset velvoittaviin standardeihin” olevan tekstin ”UIC-määrelehti 542:2010” sisältävän rivin alapuolelle rivi seuraavasti:

 

 

”UIC 541–4:2010

Kaikki”

9)

Korvataan lisäyksessä E olevan 1 jakson ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Takavalojen värin on oltava standardin EN 15153–1:2013 5.5.3 kohdan mukainen.”

10)

Lisätään lisäykseen F sarakkeessa ”Liikkuvan kaluston osajärjestelmän osa” olevan tekstin ”Luistonestojärjestelmä” sisältävän rivin alapuolelle rivi seuraavasti:

”Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

4.2.4.3.5

X

X

X

6.1.2.5”

(*1)  Moduuleja CA1, CA2 tai CH voidaan käyttää vain tuotteisiin, jotka on saatettu markkinoille, ja näin ollen myös kehitetty, ennen tämän YTE:n voimaantuloa, edellyttäen, että valmistaja osoittaa ilmoitetulle laitokselle, että suunnittelun katselmus ja tyyppitarkastus on tehty aiempien hakemusten yhteydessä vastaavissa olosuhteissa ja että ne ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia; tämä osoittaminen on dokumentoitava ja sen katsotaan muodostavan samantasoisen todisteen kuin moduuli CB tai moduulin CH1 mukainen tyyppitarkastus.

(*2)  Moduulia CV on käytettävä, jos pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien valmistajalla ei ole (oman arvionsa mukaan) riittävästi kokemusta ehdotetusta rakenteesta.”

17.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/17

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/925,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1)   EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)   EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

142,4

MK

77,9

TR

74,2

ZZ

98,2

0707 00 05

AL

13,4

MK

36,2

TR

126,8

ZZ

58,8

0709 93 10

TR

122,0

ZZ

122,0

0805 50 10

AR

127,3

BO

147,7

BR

107,1

TR

111,0

ZA

147,8

ZZ

128,2

0808 10 80

AR

167,0

BR

99,4

CL

126,0

NZ

148,2

US

180,2

ZA

126,3

ZZ

141,2

0809 10 00

TR

253,0

ZZ

253,0

0809 29 00

TR

340,7

ZZ

340,7

(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

PÄÄTÖKSET

17.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/19

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/926,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2015,

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta suosituksen antamiseen etuoikeutetun kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevan EU–Tunisia-toimintaohjelman (2013–2017) täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 217 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euro–Välimeri-sopimus Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista (1), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 17 päivänä heinäkuuta 1995, ja se tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

(2)

Osapuolet aikovat sopia etuoikeutetun kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevasta uudesta) EU–Tunisia-toimintaohjelmasta (2013–2017), jäljempänä ’toimintaohjelma’, Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa. Tämä toimintaohjelma kuvastaa osapuolia yhdistävää erityistä kumppanuutta ja sen olisi tuettava sopimuksen täytäntöönpanoa, sillä siinä on määritetty käytännön toimenpiteet, joiden avulla sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.

(3)

Unionin assosiaationeuvostossa omaksuttavan kannan olisi sen vuoksi perustuttava tähän liitettyyn suositusluonnokseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävä kanta toimintaohjelman täytäntöönpanoon perustuu tähän päätökseen liitettyyn assosiaationeuvoston suositusluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI

(1)   EYVL L 97, 30.3.1998, s. 2.

LUONNOS

EU–TUNISIA-ASSOSIAATIONEUVOSTON SUOSITUS N:o 2015/…,

annettu …,

etuoikeutetun kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevan EU–Tunisia-toimintaohjelman (2013–2017) täytäntöönpanosta Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa

EU–TUNISIA-ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista (1) tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, 80 artiklassa valtuutetaan assosiaationeuvosto antamaan aiheellisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(2)

Sopimuksen 90 artiklan mukaan osapuolet toteuttavat kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi, ja huolehtivat siitä, että sopimuksessa vahvistetut tavoitteet saavutetaan.

(3)

Osapuolet ovat hyväksyneet etuoikeutetun kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevan EU-Tunisia-toimintaohjelman (2013–2017), jäljempänä ’toimintaohjelma’, Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa.

(4)

Tällä toimintaohjelmalla olisi tuettava sopimuksen täytäntöönpanoa, sillä osapuolet määrittävät yhteisymmärryksessä käytännön toimenpiteet, jotka ohjaavat sopimuksen täytäntöönpanoa.

(5)

Toimintaohjelmalla on tarkoitus toisaalta määrittää käytännön toimenpiteet, joiden avulla osapuolet voivat täyttää sopimuksesta johtuvat velvoitteensa, ja toisaalta luoda laajempi kehys Euroopan unionin ja Tunisian suhteiden lujittamiselle niin, että edetään huomattavaan taloudelliseen yhdentymiseen ja syvennetään poliittista yhteistyötä sopimuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Ainoa artikla

Assosiaationeuvosto suosittaa, että osapuolet panevat täytäntöön toimintaohjelman (2) siltä osin kuin täytäntöönpanolla pyritään sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tehty

Assosiaationeuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1)   EYVL L 97, 30.3.1998, s. 2.

(2)  Ks. asiakirja 15164/14 ADD 1, s. 5, osoitteessa http://register.consilium.europa.eu.

17.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/21

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS (YUTP) 2015/927,

annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015,

Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevan Euroopan unionin neuvonta- ja avustusoperaation (EUSEC RD Congo) johtajan nimittämisestä ja päätöksen EUSEC/1/2012 kumoamisesta (EUSEC/1/2015)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan,

ottaa huomioon Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevasta Euroopan unionin neuvonta- ja avustusoperaatiosta (EUSEC RD Congo) 21 päivänä syyskuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/565/YUTP (1), ja erityisesti sen 8 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2010/565/YUTP 8 artiklan nojalla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 38 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti valtuutettu tekemään asianmukaiset päätökset, jotka koskevat EUSEC RD Congo -operaation poliittista valvontaa ja strategista johtoa, mukaan lukien päätökset, jotka koskevat operaation johtajan nimittämistä.

(2)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä kesäkuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/883 (2), jolla Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevaa Euroopan unionin neuvonta- ja avustusoperaatiota (EUSECRD Congo) jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2016.

(3)

PTK hyväksyi 2 päivänä lokakuuta 2012 päätöksen EUSEC 1/2012 (3), jolla eversti Jean-Louis NURENBERG nimitettiin EUSEC RD Congo -operaation johtajaksi.

(4)

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ehdotti, että eversti Johan DE LAERE nimitetään eversti Jean-Louis NURENBERGin tilalle EUSEC RD Congo -operaation johtajaksi 1 päivästä heinäkuuta 2015 yhden vuoden ajaksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään eversti Johan DE LAERE Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevan Euroopan unionin neuvonta- ja avustusoperaation (EUSEC RD Congo) johtajaksi 1 päivästä heinäkuuta 2015 alkaen 30 päivään kesäkuuta 2016.

2 artikla

Kumotaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUSEC/1/2012 1 päivästä heinäkuuta 2015.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2015.

Tehty Brysselissä 9 päivänä kesäkuuta 2015.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

W. STEVENS

(1)   EUVL L 248, 22.9.2010, s. 59.

(2)  Neuvoston päätös (YUTP) 2015/883, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevasta Euroopan unionin neuvonta- ja avustusoperaatiosta (EUSEC RD Congo) annetun päätöksen 2010/565/YUTP muuttamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta (EUVL L 143, 9.6.2015, s. 14).

(3)  Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUSEC/1/2012, annettu 2 päivänä lokakuuta 2012, Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevan Euroopan unionin neuvonta- ja avustusoperaation (EUSEC RD Congo) johtajan nimittämisestä (EUVL L 272, 6.10.2012, s. 19).

17.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/23

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/928,

annettu 15 päivänä kesäkuuta 2015,

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varsinaisen jäsenen ja varajäsenen nimittämisestä Liettuan osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta 26 päivänä toukokuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden hallitusten sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen esittämät ehdokasluettelot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto nimitti 2 päivänä joulukuuta 2013 (2), 8 päivänä heinäkuuta 2014 (3) ja 18 päivänä marraskuuta 2014 (4) antamillaan päätöksillä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy 30 päivänä marraskuuta 2016, lukuun ottamatta eräitä jäseniä.

(2)

Työnantajajärjestö BusinessEurope on esittänyt ehdokkaat kahteen avoinna olevaan paikkaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään seuraavat henkilöt Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi 30 päivänä marraskuuta 2016 päättyväksi toimikaudeksi:

III   TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Maa

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Liettua

Danukas ARLAUSKAS

Vaidotas LEVICKIS

2 artikla

Neuvosto nimittää myöhemmin ne varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, joita ei ole vielä nimetty.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Kaspars GERHARDS

(1)   EYVL L 139, 30.5.1975, s. 1.

(2)  Neuvoston päätös, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (EUVL C 358, 7.12.2013, s. 5).

(3)  Neuvoston päätös 2014/462/EU, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Unkarin osalta (EUVL L 209, 16.7.2014, s. 54).

(4)  Neuvoston päätös, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varajäsenen nimittämisestä Maltan osalta (EUVL C 420, 22.11.2014, s. 4).

Oikaisuja

17.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/24

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 127, 29. huhtikuuta 2014 )

Sivulla 19, 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa:

on:

”f)

 ne on esitettävä komission 3 kohdan nojalla täsmentämien muodon, ulkoasun, suunnittelun ja mittasuhteiden mukaisesti;”

pitää olla:

”f)

 ne on esitettävä komission 4 kohdan nojalla täsmentämien muodon, ulkoasun, suunnittelun ja mittasuhteiden mukaisesti;”