14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/768,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2015,

tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles 2020 -ohjelma) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 331/2014 soveltamisen ulottamisesta muihin kuin osallistuviin jäsenvaltioihin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 352 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 331/2014 (1), jolla perustetaan Perikles 2020 -ohjelma ja korvataan neuvoston päätöksellä 2001/923/EY (2) perustettu Perikles-ohjelma, säädetään, että sitä sovelletaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 139 artiklassa määrätään, että sopimuksen 133 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka liittyvät euron käyttöön, ei sovelleta jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus.

(2)

Koska Perikles 2020-ohjelman nojalla toteutettavien tietojenvaihdon, henkilövaihdon sekä avunantoa ja koulutusta koskevien toimenpiteiden olisi kuitenkin oltava yhdenmukaisia koko unionissa, olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet samantasoisen suojan varmistamiseksi eurolle myös niissä jäsenvaltioissa, joita koskee poikkeus.

(3)	Asetuksen (EU) N:o 331/2014 soveltaminen olisi näin ollen ulotettava myös muihin kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98 (3) määriteltyihin osallistuviin jäsenvaltioihin.

(4)	On aiheellista varmistaa sujuva ja keskeytymätön siirtymä Perikles-ohjelman ja Perikles 2020 -ohjelman välillä ja on aiheellista sovittaa tämän asetuksen kesto vastaamaan neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (4). Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Ulotetaan asetuksen (EU) N:o 331/2014 soveltaminen myös muihin kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 1 artiklan a alakohdassa määriteltyihin osallistuviin jäsenvaltioihin.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset katsotaan elimiksi, joille voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 331/2014 5 artiklan mukaista rahoitusta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 331/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles 2020 -ohjelma) ja neuvoston päätösten 2001/923/EY, 2001/924/EY, 2006/75/EY, 2006/76/EY, 2006/849/EY ja 2006/850/EC kumoamisesta (EUVL L 103, 5.4.2014, s. 1).

(2)  Neuvoston päätös 2001/923/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 2001, tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) (EYVL L 339, 21.12.2001, s. 50).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 974/98, annettu 3 päivänä toukokuuta 1998, euron käyttöönotosta (EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

---

14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/3

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/769,

annettu 12 päivänä toukokuuta 2015,

tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 231. kerran

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 7 a artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I luetellaan ne henkilöt, ryhmät ja yhteisöt, joita asetuksessa säädetty varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)	Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 30 päivänä huhtikuuta 2015 poistaa kuusi henkilöä niiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelosta, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(3)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I olisi päivitettävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.

---

---

14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/5

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/770,

annettu 13 päivänä toukokuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

---

---

14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/7

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/771,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2015,

henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyllä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta sopimuksen liitteen III (ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen) muuttamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46, 53 ja 62 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta (1), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 21 päivänä kesäkuuta 1999, ja se tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.

(2)	Sopimuksen 18 artiklan mukaisesti sopimuksen liitteen III (ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen) muuttaminen edellyttää sopimuksen 14 artiklalla perustetun sekakomitean päätöstä.

(3)

Jotta voitaisiin ylläpitää Euroopan unionin säädösten johdonmukaista ja asianmukaista soveltamista ja jotta vältettäisiin hallinnolliset ja mahdolliset oikeudelliset ongelmat, sopimuksen liitettä III (ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen) olisi muutettava lisäämällä siihen unionin uudet säädökset, joihin sopimuksessa ei nykyisellään viitata.

(4)	On asianmukaista vahvistaa unionin puolesta sekakomiteassa esitettävä kanta sopimuksen liitteen III (ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen) muuttamiseksi.

(5)	Sekakomiteassa esitettävän unionin kannan olisi perustuttava tähän päätökseen liitettyyn päätösluonnokseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen 14 artiklalla perustetussa sekakomiteassa, jäljempänä ’sekakomitea’, esitettävä unionin kanta sopimuksen liitteen III (ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen) muuttamisesta perustuu tähän päätökseen liitettyyn sekakomitean päätösluonnokseen.

Unionin edustajat voivat sekakomiteassa sopia vähäisistä teknisistä muutoksista päätösluonnokseen ilman että uusi neuvoston päätös on tarpeen.

2 artikla

Kun sekakomitean päätös on hyväksytty, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  EYVL L 114, 30.4.2002, s. 6.

---

---

---

14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/12

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/772,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2015,

työllisyyskomitean perustamisesta ja päätöksen 2000/98/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 150 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 5 artiklassa määrätään, että unioni toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen niiden tehostamiseksi siten, että kehitetään yhteensovitettu työllisyysstrategia.

(2)

Perussopimuksen kolmannen osan IX osastossa määrätään menettelyistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden ja unionin olisi pyrittävä kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä.

(3)

Täyttäessään tehtäviään, joihin kuuluvat neuvojen antaminen sekä neuvoston ja komission työskentelyn avustaminen, työllisyyskomitean, jäljempänä ’komitea’, olisi myötävaikutettava sen varmistamiseen, että Euroopan työllisyysstrategiaa, makrotalouspolitiikan yhteensovittamista ja talousuudistusprosessia suunnitellaan ja toteutetaan johdonmukaisesti ja kaikkia osapuolia tukien.

(4)	Komitean olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, erityisesti niiden, jotka ovat edustettuina neuvoston päätöksellä 2003/174/EY perustetussa kasvua ja työllisyyttä käsittelevässä kolmikantaisessa sosiaalihuippukokouksessa (1).

(5)

Eurooppa-neuvosto totesi 27 ja 28 päivänä kesäkuuta 2013 antamissaan päätelmissä, että talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta olisi vahvistettava. Aluksi on tärkeää seurata paremmin sosiaalista ja työmarkkinoiden tilannetta talous- ja rahaliitossa ja ottaa se huomioon, muun muassa käyttämällä asianmukaisia sosiaalisia ja työllisyysindikaattoreita eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Lisäksi on tärkeää varmistaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan parempi yhteensovittaminen samalla kun kunnioitetaan täysin kansallista toimivaltaa.

(6)

Eurooppa-neuvosto totesi 24 ja 25 päivänä lokakuuta 2013 antamissaan päätelmissä, että talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen yhteensovittamista tehostetaan edelleen olemassa olevien menettelyjen mukaisesti samalla kun kunnioitetaan täysin kansallista toimivaltaa. Eurooppa-neuvosto katsoi tämän edellyttävän lisätoimia yhteistyön tiivistämiseksi neuvoston eri kokoonpanojen välillä, jotta voidaan varmistaa näiden politiikkojen johdonmukaisuus yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

(7)

Tässä päätöksessä olisi otettava huomioon eurooppalaisen ohjausjakson kehitys ja komitean asema tässä prosessissa. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 (2) todetaan erityisesti, että talous- ja rahoituskomiteaa, talouspoliittista komiteaa, työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa kuullaan tarpeen mukaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 (3) säädetään lisäksi, että perusteellisissa tarkasteluissa olisi tarvittaessa otettava huomioon jäsenvaltioille osoitetut neuvoston suositukset tai kehotukset. Siinä säädetään myös, että jäsenvaltioita, joiden osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely, koskevissa korjaussuunnitelmissa on otettava huomioon politiikkatoimien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, ja niiden on oltava talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen mukaisia.

(8)

Komitean ja unionin sosiaali- ja talouspolitiikan yhteensovittamista käsittelevien elinten, erityisesti talous- ja rahoituskomitean, talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Tarvittaessa ja kun asiasta on sovittu asiaankuuluvien komiteoiden kesken, komitean yhteistyöhön sosiaalisen suojelun komitean, talous- ja rahoituskomitean ja talouspoliittisen komitean kanssa voi kuulua yhteisten kokousten järjestäminen, erityisesti komiteoilla eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa olevien tehtävien yhteydessä.

(9)

Jotta komitea voisi tehokkaasti toteuttaa perussopimuksen mukaista toimeksiantoaan ja jotta komitean toiminnan aikataulua voitaisiin mukauttaa riittävän joustavasti erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, komitean toiminnan hallinnointia koskevia säännöksiä on tarkistettava tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

(10)	Neuvoston päätös 2000/98/EY (4) olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Perustaminen

Perustetaan neuvoa-antava työllisyyskomitea, jäljempänä ’komitea’, edistämään jäsenvaltioiden työllisyys- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamista noudattamalla täysimääräisesti perussopimusta sekä ottamalla huomioon unionin toimielinten ja elinten toimivallan.

2 artikla

Tehtävät

1.   Komitean tehtävänä on:

a)	seurata jäsenvaltioiden ja unionin työllisyystilannetta ja -politiikkaa;

b)	laatia joko neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja sekä myötävaikuttaa perussopimuksen 148 artiklassa tarkoitetun, neuvostossa tapahtuvan käsittelyn valmisteluun, tämän kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 240 artiklan soveltamista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi komitean on erityisesti pyrittävä:

a)	edistämään tavoitteena olevan korkean työllisyystason huomioon ottamista unionin politiikkojen ja toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa;

b)

myötävaikuttamaan menettelyyn, jonka tuloksena hyväksytään talouspolitiikan laajat suuntaviivat, niiden ja työllisyyden suuntaviivojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi, sekä edistämään omalta osaltaan Euroopan työllisyysstrategian, makrotalouspolitiikan yhteensovittamisen sekä talousuudistusprosessin välistä synergiaa niitä keskinäisesti tukevalla tavalla;

c)	osallistumaan aktiivisesti makrotaloudelliseen vuoropuheluun unionin tasolla;

d)	edistämään kaikkia eurooppalaisen ohjausjakson näkökohtia toimeksiantonsa puitteissa ja raportoitava niistä neuvostolle;

e)	edistämään jäsenvaltioiden ja komission välistä tietojen ja kokemusten vaihtoa.

3.   Komitea hyväksyy vuosittain työohjelman, missä otetaan huomioon neuvoston ja komission toimintapolitiikan painopisteet. Työohjelma toimitetaan neuvostolle.

4.   Komitea voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, jos se on komiteassa käsiteltävien asioiden kannalta tarkoituksenmukaista.

3 artikla

Jäsenet

1.   Kukin jäsenvaltio ja komissio nimeävät komiteaan kaksi jäsentä. Ne voivat myös nimetä kaksi varajäsentä.

2.   Komitean jäsenet ja varajäsenet valitaan sellaisten johtavien virkamiesten tai asiantuntijoiden keskuudesta, joilla on erityinen pätevyys jäsenvaltioiden työllisyys- ja työvoimapolitiikan alalla.

3.   Jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä varmistamaan komitean kokoonpanon mahdollisimman hyvä sukupuolten välinen tasapaino.

4 artikla

Toiminta

1.   Komitea valitsee puheenjohtajansa jäsenvaltioiden nimeämien jäsenien keskuudesta kahden vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtaja voidaan valita kerran uudestaan kahden vuoden toimikaudeksi. Komitea voi työskentelynsä tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi päättää jatkaa puheenjohtajan toimikautta enintään kahdeksalla kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Puheenjohtaja voi toimia tehtävässään enintään neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta.

2.   Puheenjohtajaa avustaa neljä varapuheenjohtajaa, joista komitea valitsee kaksi jäsentensä keskuudesta kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Kolmas varapuheenjohtaja on sen jäsenvaltion edustaja, joka kulloinkin toimii neuvoston puheenjohtajana. Neljäs varapuheenjohtaja on sen jäsenvaltion edustaja, joka seuraavaksi toimii puheenjohtajana.

3.   Puheenjohtaja siirtää äänioikeutensa varajäsenelleen.

4.   Puheenjohtaja kutsuu koolle komitean kokoukset joko omasta aloitteestaan tai komitean jäsenten enemmistön sitä pyytäessä.

5.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

6.   Kulut korvataan voimassa olevien hallinnollisten sääntöjen mukaisesti.

7.   Komissio antaa komitealle asianmukaista analyyttistä ja organisatorista tukea. Komissio nimeää henkilöstönsä jäsenen sihteeriksi. Sihteeri ja häntä avustava henkilöstö toimii komitean ohjeiden mukaan avustaessaan sitä sen tehtävien hoidossa. Sihteeri toimii kokousten järjestämisen osalta yhteydessä neuvoston pääsihteeristöön.

8.   Komitea työskentelee tarvittaessa yhteistyössä muiden asiaankuuluvien sosiaali- ja talouspolitiikkaan kuuluvia kysymyksiä käsittelevien elinten ja komiteoiden kuten sosiaalisen suojelun komitean, talous- ja rahoituskomitean, talouspoliittisen komitean, koulutuskomitean ja Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöverkoston johtokunnan kanssa.

5 artikla

Työryhmät

1.   Komitea voi uskoa erityiskysymysten tutkimisen varajäsenilleen, tai se voi perustaa työryhmiä tätä varten. Työryhmän puheenjohtajana on joko komitean varapuheenjohtaja, komitean jäsen tai varajäsen, komission virkamies taikka komitean nimeämä kyseisen työryhmän jäsen.

2.   Komissio antaa työryhmille asianmukaista analyyttistä ja organisatorista tukea.

3.   Työryhmät voivat pyytää avukseen asiantuntijoita.

4.   Komitea voi myös perustaa muiden komiteoiden tai elinten kanssa yhteisiä työryhmiä, joiden hallinnointia koskevista säännöistä päätetään yhteisesti.

6 artikla

Työmarkkinaosapuolten kuuleminen

Tehtäväänsä toteuttaessaan komitea kuulee työmarkkinaosapuolia. Tässä yhteydessä se luo yhteydet niihin työmarkkinaosapuoliin, jotka ovat edustettuina kasvua ja työllisyyttä käsittelevässä kolmikantaisessa sosiaalihuippukokouksessa.

7 artikla

Siirtymäsäännökset

Päätöksen 2000/98/EY 3 artiklan mukaisesti valitun jäsenen toimikausi jatkuu tämän päätöksen 4 artiklan mukaisesti määräytyvän toimikauden loppuun. Tällaisen toimikauden alkamispäivänä pidetään päätöksen 2000/98/EY 3 artiklan mukaisesti tapahtuneen valinnan päivämäärää.

8 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2000/98/EY siitä päivästä alkaen, jona komitea kokoontuu ensimmäisen kerran tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Komitean ensimmäinen kokous on pidettävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua tämän päätöksen hyväksymispäivästä.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Neuvoston päätös 2003/174/EY, tehty 6 päivänä maaliskuuta 2003, kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantaisen sosiaalihuippukokouksen perustamisesta (EUVL L 70, 14.3.2003, s. 31).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(4)  Neuvoston päätös 2000/98/EY, tehty 24 päivänä tammikuuta 2000, työllisyyskomitean perustamisesta (EYVL L 29, 4.2.2000, s. 21).

---

14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/16

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/773,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2015,

sosiaalisen suojelun komitean perustamisesta ja päätöksen 2004/689/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 160 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komissio teki 14 päivänä heinäkuuta 1999 antamassaan tiedonannossa ”Yhteinen strategia sosiaalisen suojelun uudistamiseksi” ehdotuksia yhteistyön lujittamiseksi sosiaalisen suojelun alalla muun muassa siten, että perustetaan korkean tason virkamiestyöryhmä.

(2)	Euroopan parlamentti suhtautui 16 päivänä helmikuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti komission tiedonantoon ja tällaisen työryhmän perustamiseen.

(3)

Yhteistyön lujittamisesta sosiaalisen suojelun uudistamiseksi ja parantamiseksi 17 päivänä joulukuuta 1999 antamissaan päätelmissä (1) neuvosto kannatti komission ehdotusta perustaa tämän toiminnan toteuttamiseksi yhteistyön lujittamisjärjestelmä, jota valmistellaan korkean tason virkamiestyöryhmässä. Neuvosto korosti, että tällaisen yhteistyön olisi koskettava kaikkia sosiaalisen suojelun muotoja ja tarvittaessa tuettava jäsenvaltioita sosiaalisen suojelun järjestelmiensä parantamisessa ja tehostamisessa niiden ensisijaisten kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Neuvosto muistutti lisäksi, että jäsenvaltioilla on toimivalta järjestää sosiaalinen suojelu ja rahoittaa se. Neuvosto yhtyi komission esittämiin neljään laaja-alaiseen tavoitteeseen sosiaalisen suojelun järjestelmiä uudistettaessa. Tavoitteet ovat työnteon tekeminen kannattavaksi ja toimeentulon varmistaminen, eläkkeiden turvaaminen ja eläkejärjestelmien tekeminen kestäviksi, sosiaalisen integroitumisen edistäminen sekä korkealaatuisen ja kestävän terveydenhuollon varmistaminen. Neuvosto korosti myös, että naisten ja miesten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikissa toimissa, joilla pyritään näihin neljään tavoitteeseen. Lopuksi neuvosto totesi rahoitusnäkökohtien olevan kaikille tavoitteille yhteisiä.

(4)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä tunnustetaan, että sosiaalinen suojelu on tärkeä osa aktiivisen ja dynaamisen hyvinvointivaltion kehittämistä ja uudistamista Euroopassa. Päätelmissään se kehotti neuvostoa tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä siten, että vaihdetaan kokemuksia ja hyviä toimintatapoja kehittyneiden tietoverkkojen avulla.

(5)	Eurooppa-neuvosto on Nizzan kokouksessa ja sitä seuraavissa kokouksissaan säännöllisesti tukenut sosiaalisen suojelun komitean työtä sen edistäessä ja parantaessa kokemusten vaihtoa unionin politiikasta sosiaalisen suojelun alalla sekä sen yhteensovittamista.

(6)

Sosiaalisen suojelun komitea perustettiin neuvoston päätöksellä 2000/436/EY (2), joka on kumottu ja korvattu neuvoston päätöksellä 2004/689/EY (3). Se on selvästi osoittanut hyödyllisyytensä sekä neuvoston että komission neuvoa-antavana elimenä, ja se on aktiivisesti osallistunut avoimen koordinointimenetelmän kehittämiseen sellaisena kuin Eurooppa-neuvosto määritteli sen Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000. Sosiaalisen suojelun komitean lausunnossa sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän tehostamisesta Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä, jonka neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2011, vahvistetaan sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän tavoitteiden ja välineiden pätevyys. Komitean asema avoimen koordinointimenetelmän puitteissa olisi otettava huomioon ilmi tässä päätöksessä.

(7)

Eurooppa-neuvosto totesi 27 ja 28 päivänä kesäkuuta 2013 antamissaan päätelmissä, että talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta olisi vahvistettava. Aluksi on tärkeää seurata paremmin sosiaalista ja työmarkkinoiden tilannetta talous- ja rahaliitossa ja ottaa se huomioon, muun muassa käyttämällä asianmukaisia sosiaalisia ja työllisyysindikaattoreita eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Lisäksi on tärkeää varmistaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan parempi yhteensovittaminen samalla kun kunnioitetaan täysin kansallista toimivaltaa.

(8)

Eurooppa-neuvosto totesi 24. ja 25. lokakuuta 2013 antamissaan päätelmissä, että talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen yhteensovittamista tehostetaan edelleen olemassa olevien menettelyjen mukaisesti samalla kun kunnioitetaan täysin kansallista toimivaltaa. Eurooppa-neuvosto katsoi tämän edellyttävän lisätoimia yhteistyön tiivistämiseksi neuvoston eri kokoonpanojen välillä, jotta voidaan varmistaa näiden politiikkojen johdonmukaisuus yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

(9)

Tässä päätöksessä olisi otettava huomioon eurooppalaisen ohjausjakson kehitys ja komitean asema tässä prosessissa. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 (4) todetaan erityisesti, että talous- ja rahoituskomiteaa, talouspoliittista komiteaa, työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa kuullaan tarpeen mukaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 (5) säädetään lisäksi, että perusteellisissa tarkasteluissa on tarvittaessa otettava huomioon jäsenvaltioille osoitetut neuvoston suositukset tai kehotukset Siinä säädetään myös, että jäsenvaltioita, joiden osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely, koskevissa korjaussuunnitelmissa on otettava huomioon politiikkatoimien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, ja niiden on oltava talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen mukaisia.

(10)

Komitean ja unionin sosiaali- ja talouspolitiikan yhteensovittamista käsittelevien elinten, erityisesti työllisyyskomitean, talous- ja rahoituskomitean ja talouspoliittisen komitean olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Tarvittaessa ja kun asiasta on sovittu asiaankuuluvien komiteoiden kesken, komitean yhteistyöhön työllisyyskomitean, talous- ja rahoituskomitean ja talouspoliittisen komitean kanssa voi kuulua yhteisten kokousten järjestäminen, erityisesti komiteoilla eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa olevien tehtävien yhteydessä.

(11)

Jotta komitea voisi tehokkaasti toteuttaa perussopimuksen mukaista toimeksiantoaan ja jotta komitean toiminnan aikataulua voitaisiin mukauttaa riittävän joustavasti erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, komitean toimintaa koskevia hallinnointia koskevia säännöksiä on tarkistettava tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

(12)	Päätös 2004/689/EY olisi kumottava,

ONHYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Perustaminen

Perustetaan sosiaalisen suojelun neuvoa-antava komitea, jäljempänä ’komitea’, edistämään jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä sosiaalisen suojelun politiikkojen alalla noudattamalla täysimääräisesti perussopimusta sekä ottamalla huomioon unionin toimielinten ja elinten toimivalta.

2 artikla

Tehtävät

1.   Komitean tehtävänä on:

a)	seurata sosiaalista tilannetta sekä sosiaalisen suojelun politiikkojen kehittymistä jäsenvaltioissa ja unionissa;

b)	edistää tietojen, kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa;

c)	laatia raportteja, antaa lausuntoja tai suorittaa muita toimivaltansa mukaiseen alaan kuuluvia tehtäviä joko neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 240 artiklan soveltamista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi komitean on erityisesti pyrittävä:

a)	käyttämään avointa koordinointimenetelmää, myös käyttämällä yhteisesti sovittuja seurantavälineitä ja toteuttamalla yhteisesti sovittuja arviointijärjestelyjä neuvoston hyväksymien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanossa;

b)	edistämään kaikkia eurooppalaisen ohjausjakson näkökohtia toimivaltansa puitteissa ja raportoida niistä neuvostolle;

c)

työskentelemään tarvittaessa yhteistyössä muiden asiaankuuluvien, sosiaali- ja talouspolitiikkaan kuuluvia kysymyksiä käsittelevien elinten ja komiteoiden kuten työllisyyskomitean, talous- ja rahoituskomitean, talouspoliittisen komitean ja johtavien virkamiesten tasolla kokoontuvan kansanterveystyöryhmän kanssa.

3.   Komitea hyväksyy vuosittain työohjelmansa, missä otetaan huomioon neuvoston ja komission toimintapolitiikan painopisteet. Työohjelma toimitetaan neuvostolle.

4.   Toimeksiantoaan toteuttaessaan komitea toimii yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Tässä yhteydessä se luo yhteyksiä neuvoston päätöksellä 2003/174/EY (6) perustetussa kasvua ja työllisyyttä käsittelevässä kolmikantaisessa sosiaalihuippukokouksessa edustettuihin työmarkkinaosapuoliin. Komitea luo tarvittavat yhteydet valtioista riippumattomiin sosiaalialan järjestöihin, missä otetaan huomioon niiden tehtävät ja vastuualueet sosiaalisen suojelun alalla. Myös Euroopan parlamentille tiedotetaan komitean toiminnasta.

5.   Komitea voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, jos tämä on komiteassa käsiteltävien asioiden kannalta tarkoituksenmukaista.

6.   Komitea luo yhteydet ehdokasmaiden edustajiin.

3 artikla

Jäsenet

1.   Kukin jäsenvaltio ja komissio nimeää komiteaan kaksi jäsentä. Ne voivat myös nimetä kaksi varajäsentä.

2.   Jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä varmistamaan komitean kokoonpanon mahdollisimman hyvä sukupuolten välinen tasapaino.

4 artikla

Toiminta

1.   Komitea valitsee puheenjohtajansa jäsenvaltioiden nimeämien jäsenien keskuudesta kahden vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtaja voidaan valita kerran uudestaan kahden vuoden toimikaudeksi. Komitea voi työskentelynsä tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi päättää jatkaa puheenjohtajan toimikautta enintään kahdeksalla kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Puheenjohtaja voi toimia tehtävässään enintään neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta.

2.   Puheenjohtajaa avustaa neljä varapuheenjohtajaa, joista komitea valitsee kaksi jäsentensä keskuudesta kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Kolmas varapuheenjohtaja on sen jäsenvaltion edustaja, joka kulloinkin toimii neuvoston puheenjohtajana. Neljäs varapuheenjohtaja on sen jäsenvaltion edustaja, joka seuraavaksi toimii puheenjohtajana.

3.   Puheenjohtaja siirtää äänioikeutensa varajäsenelleen.

4.   Puheenjohtaja kutsuu koolle komitean kokoukset joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään puolet komitean jäsenistä niin pyytää.

5.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

6.   Kulut korvataan voimassa olevien hallinnollisten sääntöjen mukaisesti.

7.   Komissio antaa komitealle asianmukaista analyyttistä ja organisatorista tukea. Komissio nimeää henkilöstönsä jäsenen sihteeriksi. Sihteeri ja häntä avustava henkilöstö toimii komitean ohjeiden mukaan avustaessaan sitä sen tehtävien hoidossa. Sihteeri toimii kokousten järjestämisen osalta yhteydessä neuvoston pääsihteeristöön.

5 artikla

Työryhmät

1.   Komitea voi uskoa erityiskysymysten tutkimisen varajäsenilleen, tai se voi perustaa työryhmiä tätä varten. Työryhmän puheenjohtajana on joko komitean varapuheenjohtaja, komitean jäsen tai varajäsen, komission virkamies taikka komitean nimeämä kyseisen työryhmän jäsen.

2.   Komissio antaa työryhmille asianmukaista analyyttistä ja organisatorista tukea.

3.   Työryhmät voivat pyytää avukseen asiantuntijoita.

4.   Komitea voi myös perustaa muiden komiteoiden tai elinten kanssa yhteisiä työryhmiä, joiden perustamisesta ja hallinnointia koskevista säännöistä päätetään yhteisesti.

6 artikla

Siirtymäsäännökset

Päätöksen 2004/689/EY 3 artiklan mukaisesti valitun jäsenen toimikausi jatkuu tämän päätöksen 4 artiklan mukaisesti määräytyvän toimikauden loppuun. Tällaisen toimikauden alkamispäivänä pidetään päätöksen 2004/689/EY 3 artiklan mukaisesti tapahtuneen valinnan päivämäärää.

7 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2004/689/EY siitä päivästä alkaen, jona komitea kokoontuu ensimmäisen kerran tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Komitean ensimmäinen kokous on pidettävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua tämän päätöksen hyväksymispäivästä.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL C 8, 12.1.2000, s. 7.

(2)  Neuvoston päätös 2000/436/EY, tehty 29 päivänä kesäkuuta 2000, sosiaalisen suojelun komitean perustamisesta (EYVL L 172, 12.7.2000, s. 26).

(3)  Neuvoston päätös 2004/689/EY, tehty 4 päivänä lokakuuta 2004, sosiaalisen suojelun komitean perustamisesta ja päätöksen 2000/436/EY kumoamisesta (EUVL L 314, 13.10.2004, s. 8).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(6)  Neuvoston päätös 2003/174/EY, tehty 6 päivänä maaliskuuta 2003, kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantaisen sosiaalihuippukokouksen perustamisesta (EUVL L 70, 14.3.2003, s. 31).

---

14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/20

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/774,

annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015,

julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1 artiklan toisen alakohdan yhdessä 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan kanssa sekä sen 18.1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 18.1 artiklan mukaan Euroopan keskuspankki voi yhdessä niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kanssa, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’), EKPJ:n tavoitteiden saavuttamiseksi toimia rahoitusmarkkinoilla muun muassa ostamalla ja myymällä suoraan siirtokelpoisia arvopapereita.

(2)

EKP:n neuvosto päätti 4 päivänä syyskuuta 2014 käynnistää kolmannen katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman (jäljempänä ’CBPP3-ohjelma’) ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman (jäljempänä ’ABSPP-ohjelma’). Syyskuussa 2014 aloitettujen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ohella näiden omaisuuserien osto-ohjelmien tarkoituksena on edelleen parantaa rahapolitiikan välittymistä, tukea luotonantoa euroalueen taloudelle, helpottaa kotitalouksien ja yritysten lainanoton ehtoja ja edistää inflaatiovauhdin palautumista tasolle, joka on lähempänä kahta prosenttia EKP:n ensisijaisen hintavakaustavoitteen mukaisesti.

(3)

EKP:n neuvosto päätti 22 päivänä tammikuuta 2015, että omaisuuserien ostoja olisi laajennettava julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmaan jälkimarkkinoilla (jäljempänä ’PSPP-ohjelma’). PSPP-ohjelmassa kansalliset keskuspankit, suhteessa niiden osuuksiin EKP:n pääomasta, sekä EKP voivat tehdä jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden suoria ostoja kelpoisuusehdot täyttäviltä vastapuolilta jälkimarkkinoilla. Tämä päätös tehtiin osana yhteistä rahapolitiikkaa ottaen huomioon lukuisia tekijöitä, jotka ovat merkittävästi lisänneet hitaamman kehityksen riskiä keskipitkän aikavälin hintakehitykseen, vaarantaen näin EKP:n ensisijaisen, hintavakauden säilyttämistä koskevan tavoitteen saavuttamisen. Näihin tekijöihin sisältyvät hyväksyttyjen rahapoliittisten toimenpiteiden odotettua heikompi rahatalouden elvytysvaikutus, euroalueen todellisen ja odotetun inflaation useimpien indikaattorien laskeva trendi – sekä kokonaismittareilla että mittareilla, joista on poistettu vaihtelevien erien, kuten energian ja elintarvikkeiden, vaikutus – historiallisen alhaiselle tasolle, sekä öljyn hinnan merkittävästä laskusta johtuvien, palkkoihin ja hinnoitteluun kohdistuvien toissijaisten vaikutusten kasvanut mahdollisuus.

(4)

PSPP-ohjelma on oikeasuhteinen toimenpide hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien pienentämiseksi, sillä se helpottaa edelleen rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteita, mukaan lukien euroalueen yritysten ja kotitalouksien lainanoton kannalta merkityksellisiä olosuhteita, ja tukee näin euroalueen kokonaiskulutusta ja kokonaisinvestointeja, mikä viime kädessä vaikuttaa inflaatiovauhdin palautumiseen lähelle kahta prosenttia mutta alle sen keskipitkällä aikavälillä. Ympäristössä, jossa EKP:n keskeiset ohjauskorot ovat alimmalla tasollaan ja yksityisen sektorin omaisuuseriin keskittyvien osto-ohjelmien on todettu tuottavan tuntuvan, mutta riittämättömän mahdollisuuden vaikuttaa vallitseviin hitaamman kehityksen riskeihin hintavakauden kannalta, on tarpeen lisätä PSPP-ohjelma eurojärjestelmän rahapoliittisiin toimenpiteisiin instrumenttina, jolla on suuri välittymispotentiaali reaalitalouteen. PSPP-ohjelman suurin ostovolyymi tulee, sen sijoituspainotusten muutosten vaikutuksen johdosta, myötävaikuttamaan taustalla olevan rahapolitiikan tavoitteen saavuttamiseen eli siihen, että kannustetaan rahoituksen välittäjiä lisäämään likviditeetin tarjontaa pankkienvälisille markkinoille ja rahoittamaan euroalueen taloutta.

(5)

PSPP-ohjelma sisältää useita takeita sen varmistamiseksi, että aiotut ostot ovat oikeassa suhteessa ohjelman tavoitteisiin, että liitännäiset rahoitusriskit on otettu asianmukaisella tavalla huomioon sen rakenteessa ja että riskit pysyvät kurissa riskienhallinnan avulla. Eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat kynnysarvoja näiden arvopapereiden ostoihin, jotta varmistettaisiin hyväksyttyjen jälkimarkkinakelpoisten velkapaperien markkinoiden häiriötön toiminta ja jotta ei estettäisi asianmukaisia velkojen uudelleenjärjestelyjä.

(6)	PSPP-ohjelma on täysin johdonmukainen eurojärjestelmän keskuspankeille perussopimuksesta johtuviin velvoitteisiin nähden, mukaan lukien keskuspankkirahoitusta koskeva kielto, eikä se heikennä eurojärjestelmän avoimen markkinatalouden ja vapaan kilpailun periaatteiden mukaista toimintaa.

(7)

PSSP-, ABSPP- ja CBPP3-ohjelmien puitteissa markkinoille tarjottavan likviditeetin määrä yhdistetyissä kuukausittaisissa ostoissa tulee olemaan 60 miljardia euroa. Ostoja on tarkoitus toteuttaa syyskuun 2016 loppuun saakka, ja joka tapauksessa niin kauan, kunnes EKP:n neuvosto havaitsee inflaatiokehityksessä kestävän muutoksen, joka vastaa sen tavoitetta pitää inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä lähellä kahta prosenttia mutta alle sen.

(8)	Jotta varmistettaisiin PSPP-ohjelman tehokkuus, eurojärjestelmä selventää tässä yhteydessä, että se hyväksyy saman kohtelun (pari passu) kuin yksityiset sijoittajat jälkimarkkinakelpoisissa velkapapereissa, joita eurojärjestelmä voi ostaa PSPP-ohjelmassa, näiden instrumenttien ehtojen mukaisesti.

(9)

Eurojärjestelmä toteuttaa hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien ostot hajautetusti, ottaen asianmukaisesti huomioon markkinoiden hinnanmuodostuksen ja markkinoiden toimivuuteen liittyvät näkökohdat; EKP koordinoi ostoja ja varmistaa näin eurojärjestelmän yhden yhteisen rahapolitiikan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

PSPP-ohjelman perustaminen ja soveltamisala

Eurojärjestelmä perustaa tällä päätöksellä PSPP-ohjelman, jonka nojalla eurojärjestelmän keskuspankit ostavat 3 artiklassa määriteltyjä hyväksyttäviä jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita jälkimarkkinoilta 7 artiklassa määritellyiltä hyväksyttäviltä vastapuolilta erikseen täsmennetyin ehdoin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	’eurojärjestelmän keskuspankilla’ tarkoitetaan EKP:tä ja niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden rahayksikkö on euro;

2)	’tunnustetulla laitoksella’ tarkoitetaan yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on luokitellut sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten;

3)	’kansainvälisellä organisaatiolla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) 118 artiklassa tarkoitettua yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on luokitellut sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten.

4)	’kansainvälisellä kehityspankilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 117 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on määritellyt sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten;

5)

’arvioinnin myönteisellä tuloksella’ tarkoitetaan myöhempää seuraavista kahdesta päätöksestä: Euroopan vakausmekanismin johtokunnan päätös ja jos Kansainvälinen valuuttarahasto on mukana rahoitustukiohjelman rahoittajana, Kansainvälisen valuuttarahaston johtokunnan päätös hyväksyä kyseisen ohjelman mukainen seuraava maksuerä, edellyttäen että kumpikin päätös on välttämätön PSPP:n mukaisten ostojen jatkamiselle.

Luettelo 2–4 kohdassa tarkoitetuista yhteisöistä julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

3 artikla

Jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita koskevat kelpoisuusvaatimukset

1.   Edellyttäen, että tässä artiklassa täsmennetyt vaatimukset täyttyvät, eurojärjestelmän keskuspankit voivat ostaa PSPP-ohjelman nojalla euromääräisiä jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita, joiden liikkeeseenlaskija on jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, keskushallinto, euroalueella sijaitseva tunnustettu laitos, euroalueella sijaitseva kansainvälinen organisaatio tai euroalueella sijaitseva kansainvälinen kehityspankki. Poikkeustapauksissa, kun aiottua ostomäärää ei saavuteta, EKP:n neuvosto voi päättää hankkia euroalueella sijaitsevien muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita 4 kohdassa täsmennettyjen ehtojen mukaisesti.

2.   Jotta jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit täyttäisivät PSPP-ohjelman ostoille asetetut kelpoisuusehdot, niiden on täytettävä eurojärjestelmän luotto-operaatioissa jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin sovellettavat kelpoisuusehdot suuntaviivojen EKP/2011/14 (2) liitteen I mukaisesti, sekä seuraavat vaatimukset:

a)

jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden liikkeeseenlaskijalla tai takaajalla on oltava vähintään yhden eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottokelpoisuusarviointi, joka on julkisen luottoluokituksen muodossa ja vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3;

b)

jos saatavilla on useita ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamia liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokituksia, käytetään näistä parasta, siis parasta saavilla olevaa liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokitusta. Jos luottokelpoisuusvaatimusten täyttyminen perustuu ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaan takaajaluokitukseen, takaajan on täytettävä suuntaviivojen EKP/2011/14 liitteessä I olevan 6.3.2 kohdan c alakohdan i–iv alakohdassa hyväksyttäviltä takauksilta edellytetyt ominaisuudet.

c)

Jos hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokitus ei vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luottoluokkaa 3, jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit kelpaavat vain, jos ne ovat euroalueen jäsenvaltioiden keskushallintojen rahoitustukiohjelman yhteydessä liikkeeseen laskemia tai täysimääräisesti takaamia ja jos EKP:n neuvosto on suuntaviivojen EKP/2014/31 (3) 8 artiklan nojalla päättänyt keskeyttää eurojärjestelmän luottokelpoisuuden alarajan soveltamisen niihin;

d)	Jos käynnissä oleva rahoitustukiohjelma on arvioinnin kohteena, kelpoisuus PSPP-ohjelman ostoja varten keskeytyy ja palautuu vasta, jos arvioinnin tulos on myönteinen.

3.   Jotta velkapaperit kelpaisivat PSPP-ohjelman mukaisiin ostoihin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, niiden jäljellä olevan maturiteetin on oltava vähintään kaksi vuotta ja enintään 30 vuotta hetkellä, jona asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki ostaa ne. Sujuvan täytäntöönpanon edistämiseksi jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, joiden jäljellä oleva maturiteetti on 30 vuotta ja 364 päivää, hyväksytään PSPP-ohjelmassa. Kansallisten keskuspankkien on myös toteutettava kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden korvaavia ostoja, jos keskushallintojen ja tunnustettujen virastojen liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden aiottuja ostomääriä ei saavuteta.

4.   Eurojärjestelmän keskuspankit voivat poikkeustilanteissa ehdottaa EKP:n neuvostolle oikeudenkäyttöalueellaan sijaitsevien julkisten yritysten liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien hyväksymistä korvaavia ostoja varten, jos niiden oikeudenkäyttöalueen keskushallintojen ja tunnustettujen virastojen liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien aiottuja ostomääriä ei saavuteta. Ehdotettujen julkisten yritysten on vähintään täytettävä molemmat seuraavista kriteereistä:

—	ne ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 549/2013 (4) määriteltyjä ”yrityksiä”;

—	ne ovat ”julkisen sektorin” yhteisöjä eli neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 (5) 3 artiklassa tarkoitettuja yhteisöjä.

EKP:n neuvoston hyväksynnän jälkeen euromääräiset jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, joiden liikkeeseenlaskija on euroalueella sijaitseva julkinen yritys ja jotka ovat i) suuntaviivojen EKP/2011/14 liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa täsmennettyjen, jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin eurojärjestelmän luotto-operaatioissa sovellettavien vakuuskelpoisuusvaatimusten mukaisia ja ii) 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjen vaatimusten mukaisia, kelpaavat korvaaviin ostoihin PSPP-ohjelmassa.

5.   Lähtökohtaisesti sallittuja ovat sellaisten nimellisarvoisten jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien ostot, joiden negatiivinen (tai huonoin) kokonaistuottoprosentti ylittää talletuskoron.

4 artikla

Ostojen toteutusta koskevat rajoitukset

1.   Jotta hyväksyttäville arvopapereille voidaan muodostaa markkinahinta, ostoja ei EKP:n neuvoston määrittämänä ajanjaksona (”blackout-jakso”) sallita, jos kyseessä on uusi tai jatkuva liikkeeseenlasku tai jälkimarkkinakelpoinen velkainstrumentti, jonka jäljellä oleva maturiteetti on ajallisesti hyvin lähellä liikkeeseen laskettavien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien maturiteettia (ennen ja jälkeen). Syndikoinnin osalta kyseistä kieltojaksoa on kunnioitettava parhaiden mahdollisuuksien mukaan ennen liikkeeseenlaskua.

2.   Sellaisten velkapapereiden osalta, jotka ovat euroalueen jäsenvaltioiden keskushallintojen rahoitustukiohjelman yhteydessä liikkeeseen laskemia tai täysimääräisesti takaamia, PSPP-ojelman mukaisten ostojen ajanjakson tulee kutakin ohjelmaa koskevan arvioinnin myönteisen tuloksen jälkeen pääsääntöisesti rajoittua kahteen kuukauteen, ellei poikkeuksellinen tilanne ole perusteena ostojen lykkäämiselle ennen tällaista jaksoa tai ostojen jatkamiselle sen jälkeen seuraavaan uudelleentarkasteluun saakka.

5 artikla

Ostorajat

1.   Jollei 3 artiklasta muuta johdu, PSPP-ohjelmassa 3 artiklassa täsmennetyt kriteerit täyttäviin jälkimarkkinakelpoisiin velkapapereihin sovelletaan liikkeeseenlaskun osuutta koskevaa ISIN-koodittaista ylärajaa; kaikkien eurojärjestelmän keskuspankkien konsolidoidut sijoitussalkut otetaan huomioon. Yläraja asetetaan ensin 25 prosenttiin ensimmäisten kuuden kuukauden ostojen ajaksi, minkä jälkeen EKP:n neuvosto tarkistaa sen.

2.   Jos kyse on 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista velkapapereista, sovelletaan muuta ylärajaa.

3.   PSPP-ohjelmassa kaikkiin hyväksyttäviin jälkimarkkinakelpoisiin velkapapereihin 3 artiklassa määriteltyjen maturiteettien osalta sovelletaan liikkeeseenlaskijan liikkeessä olevia arvopapereita koskevaa 33 prosentin kokonaisylärajaa; kaikkien eurojärjestelmän keskuspankkien konsolidoidut sijoitussalkut otetaan huomioon.

6 artikla

Sijoitussalkkujen kohdentaminen

1.   PSPP-ohjelman kelpoisuusehdot täyttävien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden kokonaisarvosta 12 prosenttia on ostettava arvopapereina, joiden liikkeeseenlaskija on kansainvälinen organisaatio tai kansainvälinen kehityspankki, ja 88 prosenttia on ostettava arvopapereina, joiden liikkeeseenlaskija on keskushallinto tai tunnustettu laitos. EKP:n neuvosto voi arvioida uudelleen nämä osuudet. Ainoastaan kansalliset keskuspankit toteuttavat hyväksyttyjen kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemien velkapapereiden ostoja.

2.   Kansallisten keskuspankkien osuus PSPP-ohjelmassa hyväksyttyjen jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden ostojen yhteenlasketusta markkina-arvosta on 92 prosenttia, ja EKP ostaa jäljelle jäävät 8 prosenttia. Ostojen jakaminen lainkäyttöalueiden kesken vastaa EKPJ:n perussäännön 29 artiklassa tarkoitettua EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperustetta.

3.   Eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat erikoistumisjärjestelyä PSPP-ohjelmassa ostettavien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden kohdentamisessa. EKP:n neuvosto sallii tapauskohtaisia poikkeuksia erikoistumisjärjestelystä, mikäli objektiiviset näkökohdat vaikeuttavat mainitun järjestelyn saavuttamista tai poikkeukset muutoin ovat järkeviä PSPP-ohjelman rahapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi kokonaisuutena. Erityisesti kukin kansallinen keskuspankki ostaa oman lainkäyttöalueensa liikkeeseenlaskijoiden hyväksyttyjä arvopapereita. Kaikki kansalliset keskuspankit voivat ostaa hyväksyttyjen kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemia velkapapereita. EKP ostaa kaikkien lainkäyttöalueiden keskushallintojen ja tunnustettujen laitosten liikkeeseenlaskemia arvopapereita.

7 artikla

Hyväksyttävät vastapuolet

PSPP-ohjelmassa hyväksytään seuraavat vastapuolet:

a)	yhteisöt, jotka täyttävät suuntaviivojen EKP/2011/14 liitteessä I olevan 2.1 kohdan mukaiset kelpoisuusvaatimukset eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin osallistumiseksi; ja

b)	muut vastapuolet, joita eurojärjestelmän keskuspankit käyttävät euromääräisten sijoitussalkkujensa yhteydessä.

8 artikla

Avoimuus

1.   Eurojärjestelmä julkistaa viikoittain PSPP-ohjelman nojalla pidettävien arvopapereiden yhteenlasketun kirjanpitoarvon konsolidoidun viikkotaseensa yhteydessä julkaistavassa tiedotteessa.

2.   Eurojärjestelmä julkistaa kuukausittain tiedot PSPP-sijotustensa jäljellä olevan maturiteetin painotetusta keskiarvosta liikkeeseenlaskijan kotipaikan mukaan, erotellen kansainväliset organisaatiot ja kansainväliset kehityspankit muista liikkeeseenlaskijoista.

3.   PSPP-ohjelman nojalla pidettyjen arvopapereiden kirjanpitoarvo julkistetaan viikoittain EKP:n verkkosivuilla avomarkkinaoperaatioita koskevassa osiossa.

9 artikla

Arvopaperilainaus

Eurojärjestelmä antaa PSPP-ohjelman nojalla ostetut arvopaperit käytettäviksi lainaustarkoituksiin, mukaan lukien repo-operaatiohin, PSPP-ohjelman tehokkuuden varmistamiseksi.

10 artikla

Loppusäännös

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu EKP:n verkkosivuilla. Sitä sovelletaan 9 päivästä maaliskuuta 2015.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(2)  Suuntaviivat EKP/2011/14, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011, eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä (EUVL L 331, 14.12.2011, s. 1).

(3)  Suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 3603/93, annettu 13 päivänä joulukuuta 1993, perustamissopimuksen 104 artiklassa ja 104 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kieltojen soveltamiseksi tarvittavien määritelmien täsmentämisestä (EYVL L 332, 31.12.1993, s. 1).

---

14.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/25

---

Oikaisu lisäpöytäkirjaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

( Euroopan unionin virallinen lehti L 117, 8. toukokuuta 2015 )

Sivulla 10:

on:

pitää olla:

---