13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/1

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/18/EY (4) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 (5) luodaan kattava muuntogeenisten organismien (GMO) hyväksymistä koskeva lainsäädäntökehys, jota sovelletaan kaikilta osin GMO:ihin, joita käytetään unionin laajuisesti viljelytarkoituksiin siemeninä tai muuna kasvien lisäysaineistona, jäljempänä ’viljelyyn tarkoitetut GMO:t’.

(2)

Viljelyyn tarkoitetuille GMO:ille suoritetaan tämän lainsäädäntökehyksen nojalla yksilöllinen riskinarviointi ennen kuin ne hyväksytään direktiivin 2001/18/EY liitteen II mukaisesti saatettavaksi unionin markkinoille, ja tässä riskinarvioinnissa otetaan huomioon välittömät ja välilliset, välittömästi ja viipeellä ilmenevät sekä pitkän aikavälin kumuloituvat ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Tämän riskinarvioinnin johdosta saadaan tieteellisiä lausuntoja päätöksentekoa varten, ja riskinarvioinnin jälkeen tehdään riskinhallintapäätös. Tämän lupamenettelyn tavoitteena on taata ihmishenkien ja ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajan etujen suojelun korkea taso ja samalla turvata sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Yhdenmukainen terveyden ja ympäristön sekä kuluttajien suojelun korkea taso olisi pyrittävä saavuttamaan ja säilyttämään koko unionin alueella. Ennalta varautumisen periaate olisi aina otettava huomioon direktiivin 2001/18/EY ja sen myöhemmän täytäntöönpanon yhteydessä.

(3)

Neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2008 hyväksymien GMO:ja koskevien päätelmien, jäljempänä ’neuvoston vuoden 2008 päätelmät’, mukaan on pyrittävä tehostamaan GMO:ien hyväksymistä koskevan lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanoa. Tässä yhteydessä olisi riskienarviointia koskevat säännöt saatettava tarvittaessa säännöllisesti ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon tieteellisen tietämyksen ja analysointimenetelmien jatkuva kehitys, etenkin kun on kyse muuntogeenisten viljelykasvien pitkän aikavälin ympäristövaikutuksista sekä niiden mahdollisista vaikutuksista muihin kuin kohdeorganismeihin, sellaisten vastaanottavien ympäristöjen ja maantieteellisten alueiden ominaispiirteistä, joissa muuntogeenisiä viljelykasveja voidaan viljellä, sekä tuholaistorjunta-aineita tuottavien GMO:ien ja rikkakasvien torjunta-aineita kestävien GMO:ien arviointikriteereistä ja -vaatimuksista. Sen vuoksi direktiivin 2001/18/EY liitteet olisi muutettava tämän mukaisesti.

(4)

Sen lisäksi, että muuntogeeniset lajikkeet tarvitsevat luvan markkinoille saattamista varten, niiden on myös täytettävä siementen ja kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset, jotka on esitetty erityisesti neuvoston direktiiveissä 66/401/ETY (6), 66/402/ETY (7), 68/193/ETY (8), 98/56/EY (9), 1999/105/EY (10), 2002/53/EY (11), 2002/54/EY (12), 2002/55/EY (13), 2002/56/EY (14), 2002/57/EY (15) ja 2008/90/EY (16). Näistä direktiiveihin 2002/53/EY ja 2002/55/EY sisältyy säännöksiä, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat tietyin tarkoin määrätyin edellytyksin kieltää lajikkeen käytön koko alueellaan tai sen osalla tai asettaa tarkoituksenmukaisia edellytyksiä lajikkeen viljelylle.

(5)

Kun GMO on hyväksytty viljelytarkoituksiin GMO:ja koskevan unionin lainsäädäntökehyksen mukaisesti ja, kun markkinoille saatettava lajike täyttää siementen ja kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset, jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai vaikeuttaa sen vapaata liikkuvuutta alueellaan muutoin kuin unionin oikeudessa määritellyin edellytyksin.

(6)

Kokemus on osoittanut, että GMO:ien viljely on kysymys, jota käsitellään perusteellisemmin jäsenvaltioiden tasolla. GMO:ien markkinoille saattamiseen ja tuontiin liittyvien kysymysten sääntelyn olisi sisämarkkinoiden säilyttämiseksi pysyttävä unionin tasolla. Viljely voi kuitenkin edellyttää lisää joustavuutta joissakin tapauksissa, koska siihen liittyy vahva kansallinen, alueellinen ja paikallinen ulottuvuus johtuen sen kytkeytymisestä maankäyttöön, maatalouden paikallisiin rakenteisiin sekä elinympäristöjen, ekosysteemien ja maiseman suojeluun tai säilyttämiseen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioilla on mahdollisuus antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä GMO:ien viljelyn rajoittamisesta tai kieltämisestä alueellaan sen jälkeen, kun GMO on hyväksytty saatettavaksi unionin markkinoille. Tällainen joustavuus ei kuitenkaan saisi vaikuttaa kielteisesti yhteiseen lupamenettelyyn eikä varsinkaan arviointiprosessiin, jonka toteuttaa ensisijaisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

(7)

GMO:ien viljelyn rajoittamiseksi tai kieltämiseksi eräät jäsenvaltiot ovat turvautuneet aiemmin direktiivin 2001/18/EY 23 artiklan mukaisiin suojalausekkeisiin ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 34 artiklan mukaisiin hätätoimenpiteisiin tapauksen mukaan joko sellaisten uusien tai täydentävien tietojen perusteella, jotka on saatu luvan myöntämisen jälkeen ja jotka vaikuttavat ympäristöriskien arviointiin, tai olemassa olevien tietojen uudelleenarvioinnin perusteella. Toiset jäsenvaltiot ovat käyttäneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan 5 ja 6 kohdassa määrättyä tiedoksiantamismenettelyä, joka edellyttää uuden, ympäristönsuojelua tai työympäristön suojelua koskevan tieteellisen näytön esittämistä. Päätöksentekomenettely on lisäksi GMO:ien viljelyn osalta osoittautunut erityisen hankalaksi sellaisten kansallisten huolenaiheiden ilmausten valossa, jotka eivät liity yksinomaan seikkoihin, jotka ovat yhdistettävissä GMO:ien turvallisuuteen terveyden tai ympäristön kannalta.

(8)

Tältä osin vaikuttaa aiheelliselta myöntää jäsenvaltioille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti mahdollisuus päättää joustavammin, haluavatko ne viljellä GMO:ja alueellaan, ilman että vaikutetaan GMO:ja koskevaan unionin lupajärjestelmään kuuluvaan riskinarviointiin, joko lupamenettelyn aikana tai sen jälkeen, ja riippumatta toimenpiteistä, jotka GMO:ja viljelevillä jäsenvaltioilla on oikeus tai velvollisuus toteuttaa direktiiviä 2001/18/EY sovellettaessa, jotta vältetään GMO:ien tahaton esiintyminen muissa tuotteissa. Tällä jäsenvaltioille annetulla mahdollisuudella todennäköisesti parannetaan GMO:ien lupamenettelyä koskevaa päätöksentekoprosessia ja samanaikaisesti todennäköisesti myös varmistetaan kuluttajien, viljelijöiden ja toimijoiden valinnanvapaus ja annetaan asianomaisille sidosryhmille selkeämpi käsitys GMO:ien viljelystä unionissa. Tämän direktiivin olisi sen vuoksi määrä helpottaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

(9)

Jotta varmistetaan, että GMO:ien viljely ei johda niiden tahattomaan esiintymiseen muissa tuotteissa, ja kun samalla noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla estetään mahdollinen rajojen yli leviäminen jäsenvaltiosta, jossa viljely sallitaan, naapurijäsenvaltioon, jossa se on kielletty, paitsi jos asianomaiset jäsenvaltiot katsovat, että tämä ei ole tarpeen maantieteellisten erityisolosuhteiden vuoksi.

(10)

13 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa komission suosituksessa (17) annetaan ohjeita jäsenvaltioille rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden kehittämisessä, myös raja-alueiden osalta. Suosituksessa jäsenvaltioita kannustetaan toimimaan yhteistyössä toistensa kanssa ja ottamaan käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisillä rajoilla, jotta vältetään rajojen yli leviämisen tahattomat seuraukset.

(11)

Tietyn GMO:n lupamenettelyn aikana jäsenvaltiolle olisi annettava mahdollisuus vaatia, että direktiivin 2001/18/EY C osan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti tehdyn ilmoituksen/hakemuksen maantieteellistä soveltamisalaa mukautetaan siten, että kyseisen jäsenvaltion koko alue tai sen osa jätetään viljelyn ulkopuolelle. Komission olisi helpotettava menettelyä esittämällä jäsenvaltion vaatimus viipymättä ilmoittajalle/hakijalle ja ilmoittajan/hakijan olisi vastattava tähän vaatimukseen asetetussa määräajassa.

(12)

Ilmoituksen/hakemuksen maantieteellistä soveltamisalaa olisi mukautettava tämän mukaisesti, paitsi jos ilmoittaja/hakija vahvistaa ilmoituksensa/hakemuksensa maantieteellisen soveltamisalan asetetussa määräajassa, joka alkaa komission annettua tämän vaatimuksen tiedoksi. Tällainen vahvistus ei kuitenkaan rajoita tapauksen mukaan joko direktiivin 2001/18/EY 19 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan mukaista komission toimivaltaa tehdä tarvittaessa tällainen mukautus elintarviketurvallisuusviranomaisen toteuttaman ympäristöriskien arvioinnin perusteella.

(13)

On odotettavissa, että useimmat tämän direktiivin nojalla hyväksytyistä rajoituksista ja kielloista pannaan täytäntöön hyväksyntä- tai lupavaiheessa taikka hyväksyntää/lupaa uusittaessa, mutta jäsenvaltioiden olisi myös voitava toteuttaa perusteltuja toimenpiteitä, joilla rajoitetaan tietyn GMO:n taikka viljelykasvin tai ominaisuuden perusteella määritetyn GMO:ien ryhmän viljelyä tai kielletään se asianomaisen jäsenvaltion koko alueella tai sen osalla, kun GMO tai GMO:ien ryhmä on hyväksytty, sellaisin unionin oikeuden mukaisin perustein, jotka ovat yhdenmukaistettujen unionin sääntöjen eli direktiivin 2001/18/EY ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003) mukaisesti arvioitaviin perusteisiin nähden erillisiä ja niitä täydentäviä. Nämä perusteet voivat liittyä ympäristö- tai maatalouspolitiikan tavoitteisiin tai muihin pakottaviin perusteisiin, kuten kaavoitukseen, maankäyttöön, sosioekonomisiin vaikutuksiin, rinnakkaiseloon ja oikeusjärjestyksen perusteisiin. Näihin perusteisiin voidaan vedota erikseen tai yhdessä sen jäsenvaltion tai alueen erityisolosuhteista riippuen, jossa kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan.

(14)

Unionissa valittu ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelun taso antaa mahdollisuuden yhdenmukaiseen tieteelliseen arviointiin kaikkialla unionissa, eikä tämä tilanne saisi muuttua tämän direktiivin myötä. Jotta vältetään puuttuminen direktiivin 2001/18/EY ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla riskinarvioinnista ja riskienhallinnasta vastaaville tahoille myönnettyyn toimivaltaan, jäsenvaltion olisi näin ollen käytettävä yksinomaan sellaisia vaikutuksia koskevia ympäristöpolitiikan tavoitteisiin liittyviä perusteita, jotka ovat direktiivissä 2001/18/EY ja asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädettyjen lupamenettelyjen yhteydessä arvioitaviin terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien arviointiin nähden erillisiä ja sitä täydentäviä; näitä perusteita ovat muun muassa sellaisten maatalouskäytäntöjen ylläpitäminen ja kehittäminen, joiden avulla tuotanto ja ekosysteemien kestävyys voidaan yhdistää paremmin, tai paikallisen biologisen monimuotoisuuden, mukaan lukien tietyt elinympäristöt ja ekosysteemit, säilyttäminen tai tietyntyyppisten luonnon ja maiseman ominaisuuksien sekä erityisten ekosysteemitehtävien ja -palvelujen säilyttäminen.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava perustaa direktiivin 2001/18/EY nojalla hyväksymänsä päätökset perusteisiin, jotka koskevat sosioekonomisia vaikutuksia, joita jonkin GMO:n viljely kyseisen jäsenvaltion alueella saattaisi aiheuttaa. Vaikka rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä on käsitelty 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa komission suosituksessa, jäsenvaltioilla olisi lisäksi oltava mahdollisuus toteuttaa tämän direktiivin nojalla toimenpiteitä, joilla rajoitetaan hyväksyttyjen GMO:ien viljelyä tai kielletään se niiden koko alueella tai sen osalla. Nämä perusteet voivat liittyä rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden suuriin kustannuksiin, epäkäytännöllisyyteen tai näiden toimien toteutuksen mahdottomuuteen, mikä johtuu erityisistä maantieteellisistä olosuhteista, kuten pienten saarten tai vuoristoalueiden tapauksessa, tai tarpeesta välttää GMO:ien esiintymistä muissa tuotteissa, kuten erityistuotteissa tai tietyissä tuotteissa. Lisäksi komissio on neuvoston vuoden 2008 päätelmissä esitetyn pyynnön mukaisesti antanut Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GMO:ien viljelyn sosioekonomisista vaikutuksista. Tuon kertomuksen tulokset voivat antaa arvokasta tietoa jäsenvaltioille, jotka harkitsevat tähän direktiiviin perustuvien päätösten tekemistä. Maatalouspolitiikan tavoitteisiin liittyviä perusteita voivat olla tarve suojella maataloustuotannon monimuotoisuutta ja tarve varmistaa siementen ja kasvien lisäysaineiston puhtaus. Jäsenvaltioiden olisi myös sallittava käyttää toimenpiteiden perusteena muita syitä, joita voivat olla maankäyttö, kaavoitus tai muut hyväksyttävät tekijät, mukaan lukien kulttuuriperinteisiin liittyvät tekijät.

(16)

Tämän direktiivin nojalla hyväksyttyjen rajoitusten ja kieltojen olisi liityttävä muuntogeenisten siementen ja kasvien lisäysaineiston sekä niiden satotuotteiden viljelyyn, mutta ei niiden vapaaseen liikkuvuuteen ja tuontiin varsinaisina tuotteina tai tuotteisiin sisältyvinä; näiden rajoitusten ja kieltojen olisi lisäksi oltava sopusoinnussa perussopimusten kanssa, erityisesti kansallisten ja muiden kuin kansallisten tuotteiden välisen syrjimättömyyden periaatteen, suhteellisuusperiaatteen sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 artiklan, 36 artiklan ja 216 artiklan 2 kohdan kanssa.

(17)

Jäsenvaltioiden tämän direktiivin nojalla toteuttamiin toimenpiteisiin olisi sovellettava unionin tason valvontaa ja tietojen toimittamista koskevaa menettelyä. Unionin valvonnan ja tietojen toimittamisen tason vuoksi ei ole tämän lisäksi tarpeen säätää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (18) soveltamisesta. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa GMO:ien viljelyä tai kieltää sen koko alueellaan tai sen osalla unionin hyväksynnän voimaantulopäivästä alkaen ja luvan/hyväksynnän koko voimassaolon ajan edellyttäen, että asetettu odotusaika, jonka aikana komissiolle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä, on päättynyt. Asianomaisen jäsenvaltion olisi näin ollen annettava komissiolle tiedoksi näiden toimenpiteiden luonnos vähintään 75 päivää ennen niiden hyväksyntää, jotta komissio saa tilaisuuden esittää niitä koskevia huomautuksia, ja sen olisi tänä aikana pidätyttävä hyväksymästä näitä toimenpiteitä ja panemasta niitä täytäntöön. Tämän asetetun odotusajan päätyttyä jäsenvaltion olisi voitava hyväksyä toimenpiteet alun perin ehdotetussa muodossa tai muutettuina, jotta komission huomautukset voidaan ottaa huomioon.

(18)

Luvan hakijan/haltijan, johon jäsenvaltiossa asetetut GMO:n viljelyn kieltävät tai sitä rajoittavat toimenpiteet vaikuttaisivat, olisi asetettuna odotusaikana pidätyttävä kaikesta kyseisen GMO:n viljelyyn liittyvästä toiminnasta asianomaisessa jäsenvaltiossa.

(19)

Jäsenvaltioiden päätökset rajoittaa GMO:ien viljelyä tai kieltää se koko alueellaan tai sen osalla eivät saisi estää bioteknisen tutkimuksen harjoittamista edellyttäen, että tällaisen tutkimuksen yhteydessä noudatetaan kaikkia tarpeellisia ihmisten ja eläinten terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevia turvatoimia ja että tällaisella toiminnalla ei heikennetä niiden perusteiden kunnioittamista, joiden perusteella rajoitus tai kielto on asetettu. Elintarviketurvallisuusviranomaisen ja jäsenvaltioiden olisi lisäksi pyrittävä luomaan kattava verkko, jossa ovat edustettuina kaikkien alojen tieteelliset organisaatiot, ekologisia kysymyksiä käsittelevät tieteelliset organisaatiot mukaan luettuina, ja niiden olisi tehtävä yhteistyötä havaitakseen aikaisessa vaiheessa mahdolliset tieteellisten näkemysten erot kiistanalaisten tieteellisten kysymysten ratkaisemiseksi tai selvittämiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että GMO:ien tarkoituksellisesta levittämisestä tai markkinoille saattamisesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä koskevaan riippumattomaan tutkimukseen varataan tarvittavat resurssit ja että kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen olisi oltava riippumattomien tutkijoiden käytettävissä, teollis- ja tekijänoikeuksia kuitenkin samalla kunnioittaen.

(20)

Koska tieteellinen näyttö on tärkeää GMO:ien kieltämistä tai hyväksymistä koskevia päätöksiä tehtäessä, elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi koottava ja analysoitava sellaisten tutkimusten tulokset, jotka koskevat GMO:ista ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvia riskejä tai vaaroja, ja ilmoitettava kehittymässä olevista riskeistä riskienhallinnasta vastaaville tahoille. Tällaisten tietojen olisi oltava yleisön saatavilla.

(21)

Jäsenvaltion olisi voitava pyytää toimivaltaista viranomaista tai komissiota sisällyttämään koko alueensa tai sen osa uudelleen luvan/hyväksynnän maantieteelliseen soveltamisalaan, jonka ulkopuolelle se on aiemmin jätetty. Tällöin ei olisi oltava mitään tarvetta toimittaa pyyntöä luvanhaltijalle tai hyväksynnän saaneelle ja pyytää tämän suostumusta. Direktiivin 2001/18/EY nojalla toimivaltaisen viranomaisen, joka on antanut kirjallisen luvan, tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla komission olisi muutettava luvan tai hyväksymispäätöksen maantieteellistä soveltamisalaa tämän mukaisesti.

(22)

Kirjalliset luvat tai hyväksymispäätökset, jotka on annettu tai hyväksytty soveltamisalaltaan maantieteellisesti rajattuina tietyille alueille, tai jäsenvaltioiden tämän direktiivin mukaisesti hyväksymät toimenpiteet, joilla rajoitetaan GMO:ien viljelyä tai kielletään se, eivät saisi estää tai rajoittaa hyväksyttyjen GMO:ien käyttöä muissa jäsenvaltioissa. Tämä direktiivi ja sen nojalla hyväksyttävät kansalliset toimenpiteet eivät myöskään saisi vaikuttaa unionin lainsäädännön vaatimuksiin, jotka koskevat GMO:ien tahattomia tai satunnaisia jäämiä muissa kuin muuntogeenissä siemenlajikkeissa ja kasvien lisäysaineistossa, eivätkä ne saisi estää näiden vaatimusten mukaisten lajikkeiden viljelyä.

(23)

Asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että direktiivin 2001/18/EY A ja D osassa olevien viittausten GMO:ihin, joille on myönnetty lupa kyseisen direktiivin C osan mukaisesti, katsotaan koskevan myös niitä GMO:ja, joille on myönnetty lupa mainitun asetuksen mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden direktiivin 2001/18/EY mukaisesti hyväksymiä toimenpiteitä olisi sovellettava myös asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti hyväksyttyihin GMO:ihin.

(24)

Tämä direktiivi ei vaikuta asiaan liittyvään unionin lainsäädäntöön perustuviin ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisiin jäsenvaltioiden velvoitteisiin tavanomaisten siementen, kasvien lisäysaineiston ja korjatun sadon tuotteiden vapaan liikkuvuuden osalta.

(25)

Kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja toimijoiden olisi lisäksi toteutettava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (19) mukaisia pakkausmerkintöjä ja tiedotusta koskevia tehokkaita toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa GMO:ien esiintymistä tuotteissa koskeva avoimuus.

(26)

Jotta tämän direktiivin tavoitteet voidaan sovittaa yhteen talouden toimijoiden oikeutettujen etujen kanssa ennen tämän direktiivin voimaantuloa hyväksyttyjen tai hyväksyntämenettelyssä olevien GMO:ien osalta, olisi säädettävä asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä. Siirtymätoimenpiteet ovat perusteltuja myös sen vuoksi, että on tarpeen välttää luomasta mahdollisia kilpailun vääristymisiä, joita aiheutuu siitä, että nykyisiä luvanhaltijoita kohdellaan eri tavoin kuin tulevia luvanhakijoita. Oikeusvarmuuden vuoksi ajanjakso, jona tällaisia siirtymätoimenpiteitä voidaan toteuttaa, olisi rajattava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä sen varmistamiseksi, että siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu sujuvasti. Tällaisten siirtymätoimenpiteiden olisi sen vuoksi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa tämän direktiivin säännöksiä ennen tämän direktiivin voimaantuloa hyväksyttyihin tai hyväksyntämenettelyssä oleviin tuotteisiin edellyttäen, ettei tämä vaikuta niihin hyväksyttyihin muuntogeenisiin siemenlajikkeisiin eikä kasvien lisäysaineistoon, jotka on jo kylvetty tai istutettu laillisesti.

(27)

Direktiivin 2001/18/EY 26 b ja 26 c artiklan säännöksiä sovelletaan rajoittamatta kyseisen direktiivin 23 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 34 artiklan soveltamista.

(28)

Direktiivi 2001/18/EY olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

1)

Lisätään 26 a artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a.   Jäsenvaltioiden, joissa viljellään muuntogeenisiä organismeja, on otettava 3 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä raja-alueillaan estääkseen mahdollisen rajojen yli leviämisen naapurijäsenvaltioihin, joissa kyseisten muuntogeenisten organismien viljely on kielletty, paitsi jos tällaiset toimenpiteet ovat maantieteellisten erityisolosuhteiden vuoksi tarpeettomia. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle.”

2)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”26 b artikla

Viljely

1.   Tietyn GMO:n lupamenettelyn aikana tai lupaa/hyväksyntää uusittaessa jäsenvaltio voi vaatia, että kirjallisen luvan tai hyväksynnän maantieteellistä soveltamisalaa mukautetaan siten, että kyseisen jäsenvaltion koko alue tai sen osa suljetaan viljelyn ulkopuolelle. Tämä vaatimus on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään 45 päivän kuluttua tämän direktiivin 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arviointikertomuksen lähetyspäivästä tai siitä, kun asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 6 kohdassa ja 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunto on saatu. Komissio antaa viipymättä jäsenvaltion vaatimuksen tiedoksi ilmoittajalle/hakijalle sekä muille jäsenvaltioille. Komissio saattaa vaatimuksen julkisesti saataville sähköisesti.

2.   Ilmoittaja/hakija voi mukauttaa alkuperäisen ilmoituksen/hakemuksen maantieteellistä soveltamisalaa tai vahvistaa sen 30 päivän kuluessa siitä, kun komissio on saattanut tämän vaatimuksen tiedoksi.

Jos ilmoittaja/hakija ei vahvista ilmoituksen/hakemuksen maantieteellistä soveltamisalaa, sitä mukautetaan tämän direktiivin nojalla annetussa kirjallisessa luvassa sekä soveltuvin osin tämän direktiivin 19 artiklan mukaisesti tehdyssä päätöksessä ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan nojalla tehdyssä hyväksymispäätöksessä.

Tämän direktiivin mukaisesti annettu kirjallinen lupa ja soveltuvin osin tämän direktiivin 19 artiklan mukaisesti tehty päätös sekä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan nojalla tehty hyväksymispäätös on tämän jälkeen annettava ilmoituksen/hakemuksen maantieteellisen soveltamisalan mukautuksen perusteella.

Jos tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetty vaatimus annetaan komissiolle tiedoksi tämän direktiivin 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arviointikertomuksen lähettämispäivän jälkeen tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 6 kohdassa ja 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon vastaanottamisen jälkeen, tämän direktiivin 15 artiklassa vahvistettuja kirjallisen luvan myöntämisen määräaikoja tai tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklassa vahvistettuja päätösesityksen komitealle toimittamisen määräaikoja jatketaan yhden kerran 15 päivällä riippumatta siitä, kuinka monta jäsenvaltiota esittää tällaisia vaatimuksia.

3.   Jos tämän artiklan 1 kohdan mukaisia vaatimuksia ei ole esitetty tai jos ilmoittaja/hakija on vahvistanut alkuperäisen ilmoituksensa/hakemuksensa maantieteellisen soveltamisalan, jäsenvaltio voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan tietyn GMO:n taikka viljelykasvin tai ominaisuuden perusteella määritetyn GMO:ien ryhmän viljelyä tai kielletään se asianomaisen jäsenvaltion koko alueella tai sen osalla, kun GMO tai GMO:ien ryhmä on hyväksytty tämän direktiivin C osan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti, edellyttäen että nämä toimenpiteet ovat unionin oikeuden mukaisia, perusteltuja, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä sekä perustuvat lisäksi pakottaviin syihin, joita voivat olla seuraavat:

Näihin perusteisiin voidaan vedota erikseen tai yhdessä, lukuun ottamatta g alakohdassa säädettyä perustetta, jota ei voida käyttää erikseen, sen jäsenvaltion tai alueen erityisolosuhteista riippuen, jossa kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan, mutta ne eivät saa missään tapauksessa olla ristiriidassa tämän direktiivin tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla toteutetun ympäristöriskien arvioinnin kanssa.

4.   Jäsenvaltion, joka aikoo hyväksyä toimenpiteitä tämän artiklan 3 kohdan nojalla, on ensin annettava komissiolle tiedoksi näiden toimenpiteiden luonnos ja niitä koskevat perustelut. Tämä tiedoksianto voi tapahtua ennen kuin tämän direktiivin C osan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukainen GMO:n lupamenettely on saatu päätökseen. Tällaisen ilmoituksen tekemistä seuraavien 75 päivän kuluessa:

Asianomainen jäsenvaltio voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun 75 päivän pituisen ajanjakson päättyessä hyväksyä luvan/hyväksynnän koko voimassaoloajalle ja unionin hyväksynnän voimaantulopäivästä alkaen toimenpiteet joko alun perin ehdotetussa muodossa tai muutettuina, jotta komissiolta mahdollisesti saadut huomautukset, jotka eivät ole sitovia, voidaan ottaa huomioon. Nämä toimenpiteet on viipymättä annettava tiedoksi komissiolle, muille jäsenvaltioille ja luvanhaltijalle.

Jäsenvaltioiden on saatettava tällaiset toimenpiteet kaikkien asianomaisten toimijoiden, myös viljelijöiden, saataville.

5.   Jos jäsenvaltio haluaa sisällyttää koko alueensa tai sen osan uudelleen luvan/hyväksynnän maantieteelliseen soveltamisalaan, jonka ulkopuolelle se on aiemmin jätetty 2 kohdan nojalla, se voi esittää asiaa koskevan pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on antanut kirjallisen luvan tämän direktiivin nojalla, tai komissiolle, jos GMO on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla. Kirjallisen luvan antanut toimivaltainen viranomainen tai tapauksen mukaan komissio muuttaa luvan maantieteellistä soveltamisalaa tai hyväksymispäätöstä mainitun pyynnön mukaisesti.

6.   GMO:a koskevan luvan/hyväksynnän maantieteellisen soveltamisalan mukauttamiseksi 5 kohdan nojalla,

7.   Jos jäsenvaltio on peruuttanut 3 ja 4 kohdan perusteella toteutettuja toimenpiteitä, sen on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

8.   Tämän artiklan nojalla hyväksyttävät toimenpiteet eivät saa vaikuttaa tuotteina tai tuotteisiin sisältyvinä hyväksyttyjen GMO:ien vapaaseen liikkuvuuteen.

26 c artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.   Jäsenvaltio voi 2 päivästä huhtikuuta 2015 lukien 3 päivään lokakuuta 2015 vaatia, että tämän direktiivin tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla ennen 2 päivää huhtikuuta 2015 tehdyn ilmoituksen/hakemuksen tai myönnetyn hyväksynnän maantieteellistä soveltamisalaa mukautetaan. Komissio antaa viipymättä jäsenvaltion vaatimuksen tiedoksi ilmoittajalle/hakijalle sekä muille jäsenvaltioille.

2.   Jos ilmoitus/hakemus on käsiteltävänä ja ilmoittaja/hakija ei ole vahvistanut alkuperäisen ilmoituksensa/hakemuksensa maantieteellistä soveltamisalaa 30 päivän kuluessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tiedoksi antamisesta, ilmoituksen/hakijan hakemuksen maantieteellistä soveltamisalaa on muutettava sen mukaisesti. Tämän direktiivin nojalla annettu kirjallinen lupa ja tarvittaessa tämän direktiivin 19 artiklan mukaisesti tehty päätös sekä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan nojalla tehty hyväksymispäätös on tämän jälkeen annettava ilmoituksen/hakemuksen maantieteellisen soveltamisalan mukautuksen perusteella.

3.   Jos hyväksyntä on jo myönnetty ja luvanhaltija ei ole vahvistanut hyväksynnän maantieteellistä soveltamisalaa 30 päivän kuluessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tiedoksi antamisesta, hyväksyntää on muutettava tämän mukaisesti. Tämän direktiivin mukaisen kirjallisen luvan osalta toimivaltaisen viranomaisen on muutettava luvan soveltamisalaa ja, kun se on tehty, ilmoitettava siitä komissiolle, jäsenvaltioille ja luvanhaltijalle. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisen luvan osalta komissio muuttaa hyväksymispäätöstä tämän mukaisesti soveltamatta mainitun asetuksen 35 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä. Komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille ja luvanhaltijalle.

4.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vaatimusta ei ole esitetty tai jos ilmoittaja/hakija tai tapauksen mukaan luvanhaltija on vahvistanut alkuperäisen hakemuksensa tai tapauksen mukaan hyväksynnän maantieteellisen soveltamisalan, sovelletaan 26 b artiklan 3–8 kohtaa soveltuvin osin.

5.   Tämä artikla ei rajoita niiden muuntogeenisten siementen ja kasvien lisäysaineiston viljelyä, jotka on kylvetty tai istutettu laillisesti ennen kuin GMO:n viljelyä rajoitetaan tai se kielletään jäsenvaltiossa.

6.   Tämän artiklan nojalla hyväksyttävät toimenpiteet eivät saa vaikuttaa tuotteina tai tuotteisiin sisältyvinä hyväksyttyjen GMO:ien vapaaseen liikkuvuuteen.”

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/9

(1)

Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi Euroopan unionin liikennepolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Unioni pyrkii politiikassaan parantamaan liikenneturvallisuutta tavoitteenaan vähentää liikennekuolemia, loukkaantumisia ja aineellisia vahinkoja. Tämän politiikan tärkeänä osana on unionissa tehtyjen liikenneturvallisuutta huomattavasti vaarantavien liikennerikkomusten seuraamusten johdonmukainen täytäntöönpano.

(2)

Asianmukaisten menettelyjen puuttuessa ja neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (3) ja neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (4), jäljempänä ’Prümin päätökset’, mukaisista olemassa olevista mahdollisuuksista huolimatta tietyistä liikennerikkomuksista määrätyt sakkorangaistukset jäävät usein panematta täytäntöön, jos näiden rikkomusten tekemiseen käytetty ajoneuvo on rekisteröity muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikkomus tapahtui. Tällä direktiivillä pyritään varmistamaan, että liikenneturvallisuuteen liittyvien liikennerikkomusten tutkinnan tehokkuus taattaisiin myös tällaisissa tapauksissa.

(3)

Komissio korosti 20 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan ”Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat 2011–2020”, että vain liikennesääntöjen noudattamista valvomalla voidaan luoda olosuhteet, joissa kuolemantapausten ja loukkaantumisten määrä voi alentua huomattavasti. Neuvosto kehotti liikenneturvallisuudesta 2 päivänä joulukuuta 2010 antamissaan päätelmissä myös tarkastelemaan, onko tarpeen tehostaa edelleen liikennesääntöjen noudattamisen valvontaa jäsenvaltioissa ja tarvittaessa unionin tasolla. Se kehotti komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia yhdenmukaistaa soveltuvin osin liikennesääntöjä unionin tasolla ja toteuttaa lisätoimia rajatylittävän valvonnan helpottamiseksi liikennerikkomusten ja etenkin vakaviin liikenneonnettomuuksiin liittyvien tieliikennerikkomusten yhteydessä.

(4)

Komissio hyväksyi 19 päivänä maaliskuuta 2008 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rajatylittävän lainvalvonnan helpottamisesta liikenneturvallisuuden alalla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 71 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella (nykyisin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artikla). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/82/EU (5) annettiin kuitenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan perusteella. Direktiivi 2011/82/EU kumottiin unionin tuomioistuimen 6 päivänä toukokuuta 2014 asiassa C-43/12 (6) antamalla tuomiolla sillä perusteella, ettei ollut asianmukaista antaa sitä mainitun perussopimuksen 87 artiklan 2 kohdan perusteella. Tuomiossa pidettiin direktiivin 2011/82/EU vaikutukset voimassa siihen asti, kun uusi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella annettava direktiivi on tullut kohtuullisessa ajassa voimaan; kohtuullinen aika saa olla enintään kaksitoista kuukautta tuomion antamispäivästä. Tästä syystä olisi hyväksyttävä mainitun artiklan perusteella uusi direktiivi.

(5)

Eri jäsenvaltioiden valvontatoimenpiteiden yhtenevyyttä olisi pyrittävä lisäämään, ja komission olisi tarkasteltava tässä yhteydessä, onko liikenneturvallisuuden valvontaan käytettäville automaattisille valvontalaitteistoille tarpeen laatia yhteiset standardit.

(6)

Unionin kansalaisten tietoisuutta eri jäsenvaltioissa voimassa olevista liikenneturvallisuussäännöistä ja tämän direktiivin täytäntöönpanosta olisi lisättävä erityisesti asianmukaisin toimenpitein, joilla varmistetaan riittävien tietojen antaminen seuraamuksista, joita liikenneturvallisuussääntöjen noudattamatta jättämisellä on, kun matkustetaan muussa jäsenvaltiossa kuin rekisteröintijäsenvaltiossa.

(7)

Jotta liikenneturvallisuutta parannettaisiin koko unionissa ja jotta varmistettaisiin tietyssä jäsenvaltiossa ja sen ulkopuolella asuvien rikkomuksiin syyllistyneiden kuljettajien tasapuolinen kohtelu, lainvalvontaa olisi helpotettava ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltiosta riippumatta. Tätä varten olisi käytettävä tiettyjä erikseen määriteltyjä liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevaa rajatylittävää tietojenvaihtojärjestelmää, jonka avulla sillä jäsenvaltiolla, jossa rikkomus on tapahtunut, olisi pääsy rekisteröintijäsenvaltion ajoneuvorekisteritietoihin, riippumatta siitä, mikä kyseisille rikkomuksille asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä annettu hallinnollinen tai rikosoikeudellinen luonne.

(8)

Ajoneuvorekisteritietojen rajat ylittävän vaihdon tehostaminen, jolla olisi määrä helpottaa liikenneturvallisuuteen liittyvästä liikennerikkomuksesta epäiltyjen henkilöiden tunnistamista, saattaa parantaa rikkomuksia ehkäisevää vaikutusta ja saada sellaisen ajoneuvon kuljettajan, joka on rekisteröity muussa kuin valtiossa kuin siinä, jossa rikkomus on tapahtunut, käyttäytymään varovaisemmin ja näin saattaa ehkäistä liikenneonnettomuuksia.

(9)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia ei kohdella jäsenvaltioissa yhtenäisellä tavalla. Jotkin jäsenvaltiot määrittelevät tällaiset rikkomukset kansallisessa lainsäädännössään ”hallinnollisiksi” rikkomuksiksi, toiset taas ”rikoksiksi”. Tätä direktiiviä olisi sovellettava riippumatta siitä, miten asianomaiset rikkomukset luokitellaan kansallisessa lainsäädännössä.

(10)

Jäsenvaltioiden olisi annettava toisilleen oikeus päästä toistensa ajoneuvorekisteritietoihin tietojenvaihdon parantamiseksi ja voimassa olevien menettelyjen vauhdittamiseksi. Tätä varten tähän direktiiviin olisi mahdollisimman pitkälle sisällytettävä Prümin päätösten mukaiset tekniset eritelmät ja automaattisen tiedonvaihdon saatavuus.

(11)

Päätöksessä 2008/616/YOS säädetään olemassa olevien ohjelmistosovellusten turvatekijöistä ja niihin liittyvistä ajoneuvorekisteritietojen vaihtamista koskevista teknisistä vaatimuksista. Mainitun päätöksen yleistä sovellettavuutta rajoittamatta näitä turvatekijöitä ja teknisiä vaatimuksia olisi sääntelyn tehokkuuden ja käytännön toimivuuden takia käytettävä tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten.

(12)

Olemassa olevien ohjelmistosovellusten olisi oltava tämän direktiivin mukaisen tietojenvaihdon perustana, ja niiden olisi samalla myös helpotettava jäsenvaltioiden raportointia komissiolle. Näiden ohjelmistosovellusten olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden välinen nopea, turvallinen ja luottamuksellinen ajoneuvorekisteritietojen vaihto. Olisi hyödynnettävä jäsenvaltioille Prümin päätösten mukaan ajoneuvorekisteritietojen osalta pakollista eurooppalaisen ajoneuvo- ja ajokorttitietojärjestelmän (Eucaris) ohjelmistosovellusta. Komission olisi arvioitava tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten käytettävien ohjelmistosovellusten toimintaa ja annettava sitä koskeva kertomus.

(13)

Näiden ohjelmistosovellusten soveltamisala olisi rajoitettava jäsenvaltioiden kansallisten yhteyspisteiden väliseen tietojenvaihtoon käytettäviin prosesseihin. Menettelyt ja automatisoidut prosessit, joissa tietoja on tarkoitus käyttää, eivät kuulu tällaisten sovellusten soveltamisalaan.

(14)

EU:n sisäisen turvallisuuden tiedonhallintastrategialla pyritään löytämään tietojenvaihtoon yksinkertaisimmat, helpoimmin jäljitettävät ja kustannustehokkaimmat ratkaisut.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi voitava olla yhteydessä ajoneuvon omistajaan tai haltijaan taikka muulla tavalla tunnistettuun liikenneturvallisuuteen liittyvästä liikennerikkomuksesta epäiltyyn henkilöön, jotta tämä voidaan pitää ajan tasalla rikkomuksen tekovaltiossa sovellettavista menettelyistä sekä tuon jäsenvaltion oikeuden mukaisista oikeudellisista seuraamuksista. Näin tehdessään jäsenvaltioiden olisi harkittava liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevien tietojen lähettämistä rekisteröintiasiakirjojen kielellä tai kielellä, jota asianomainen henkilö todennäköisimmin ymmärtää, sen varmistamiseksi, että tämä ymmärtää annetut tiedot selvästi. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava asianmukaisia menettelyjä sen varmistamiseksi, että asiasta ilmoitetaan vain asianomaiselle henkilölle eikä kolmansille osapuolille. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi käytettävä yksityiskohtaisia järjestelyjä, jotka vastaavat tällaisten rikkomusten johdosta myöhemmässä vaiheessa toteutettavia toimenpiteitä varten hyväksyttyjä menettelyjä, mukaan lukien kirjatun lähetyksen kaltaisten keinojen käyttö tarvittaessa. Näin asianomainen henkilö voi vastata tietoihin asianmukaisella tavalla, joko pyytääkseen lisätietoja, maksaakseen sakot tai käyttääkseen puolustautumisoikeuttaan erityisesti tapauksessa, jossa on tapahtunut tunnistusvirhe. Lisäkäsittelyihin sovelletaan asiaankuuluvia oikeudellisia välineitä, muun muassa keskinäistä avunantoa ja vastavuoroista tunnustamista koskevia välineitä, esimerkiksi neuvoston puitepäätöstä 2005/214/YOS (7).

(16)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava käännös rikkomuksen tekovaltion lähettämästä ilmoituksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64/EU (8) mukaisesti.

(17)

Toteuttaakseen liikenneturvallisuuspolitiikkaa, jolla pyritään suojaamaan korkeatasoisesti unionin kaikkia tienkäyttäjiä, ja ottaakseen huomioon merkittävästi toisistaan poikkeavat olosuhteet unionissa jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, joilla varmistetaan liikennesääntöjen ja niiden noudattamisen valvonnan suurempi yhtenevyys jäsenvaltioiden välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien politiikkojen ja lakien soveltamista. Tämän direktiivin soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessaan komission olisi tarkasteltava, onko unionin tasolla tarpeen laatia yhteiset standardit vertailukelpoisten menetelmien, käytäntöjen ja vähimmäisvaatimusten käyttöön ottamiseksi, ottaen huomioon kansainvälinen yhteistyö ja liikenneturvallisuuden alalla voimassa olevat sopimukset, erityisesti 8 päivänä marraskuuta 1968 tehty Wienin tieliikennesopimus.

(18)

Tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessaan komission olisi tarkasteltava, tarvitaanko jäsenvaltioiden siinä tapauksessa, että sakkoa ei ole maksettu, toteuttamia jatkotoimia varten yhteisiä kriteerejä jäsenvaltioiden lakien ja menettelyjen mukaisesti. Komission olisi käsiteltävä tässä kertomuksessa aiheita kuten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset menettelyt, jotka koskevat seuraamuksen ja/tai sakon määräämistä koskevan lopullisen päätöksen toimittamista, sekä lopullisen päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

(19)

Direktiivin uudelleentarkastelua valmistellessaan komission olisi kuultava asianomaisia sidosryhmiä, kuten liikenneturvallisuus- ja lainvalvontaviranomaisia tai toimivaltaisia elimiä sekä onnettomuuden uhriksi joutuneiden yhdistyksiä ja muita liikenneturvallisuuden alalla toimivia kansalaisjärjestöjä.

(20)

Lainvalvontaviranomaisten tiiviimmässä yhteistyössä olisi kunnioitettava perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityisyyden kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan, jotka taataan erityisillä tietosuojajärjestelyillä. Näissä järjestelyissä olisi otettava erityisesti huomioon rajat ylittävän verkon välityksellä tapahtuvan tietokantojen käytön erityisluonne. On välttämätöntä, että käyttöön otettavilla ohjelmistosovelluksilla mahdollistetaan turvallinen tietojenvaihto ja varmistetaan toimitettujen tietojen luottamuksellisuus. Tämän direktiivin nojalla kerättyjä tietoja ei olisi käytettävä muihin kuin tämän direktiivin mukaisiin tarkoituksia varten. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava tietojen käyttöä ja väliaikaista säilytystä koskeviin ehtoihin perustuvia velvollisuuksia.

(21)

Tässä direktiivissä säädetty henkilötietojen käsittely on asianmukainen tämän direktiivin liikenneturvallisuuden alaa koskevien sellaisten oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin kuuluu etenkin korkeatasoisen suojan takaaminen kaikille tienkäyttäjille unionissa helpottamalla rajat ylittävää tietojenvaihtoa liikenneturvallisuuteen liittyvistä liikennerikkomuksista ja sitä kautta määrättyjen rangaistusten täytäntöönpanoa. Se ei ylitä sitä, mikä on asianmukaista ja tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22)

Rikkomukseen syyllistyneen tunnistamiseen liittyvät tiedot ovat henkilötietoja. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (9) olisi sovellettava tämän direktiivin mukaiseen tietojenkäsittelyyn. Rekisteröidylle olisi annettava rikkomusta koskevan ilmoituksen yhteydessä tietoja hänen oikeudestaan tutustua henkilötietoihinsa, oikaista niitä ja poistaa ne sekä ilmoitettava tietojen säilyttämisen lainmukainen enimmäisaika. Tältä osin rekisteröidyllä olisi oltava myös oikeus saada korjattua mahdolliset virheelliset henkilötiedot tai poistettua mahdolliset laittomasti tallennetut tiedot viipymättä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valituksia koskevien asianomaisen valtion menettelyvaatimusten ja muutoksenhakumekanismien noudattamista.

(23)

Prümin päätösten puitteissa henkilötietoja sisältävien ajoneuvorekisteritietojen käsittelyyn sovelletaan päätöksen 2008/615/YOS mukaisia erityisiä tietosuojasäännöksiä. Jäsenvaltioilla on tältä osin mahdollisuus soveltaa näitä erityissäännöksiä myös tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten käsiteltäviin henkilötietoihin edellyttäen, että ne varmistavat samalla, että kaikkiin tämän direktiivin kattamiin rikkomuksiin liittyvien tietojen käsittelyssä noudatetaan kansallisia säännöksiä, joilla direktiivi 95/46/EY on pantu täytäntöön.

(24)

Kolmansien maiden olisi voitava osallistua ajoneuvorekisteritietojen vaihtoon edellyttäen, että ne ovat tehneet unionin kanssa tätä koskevan sopimuksen. Tällaisen sopimuksen olisi sisällettävä tarpeelliset tietosuojasäännökset.

(25)

Tämä direktiivi noudattaa perusoikeuksia ja periaatteita, jotka on tunnustettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, mukaan lukien oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, henkilötietojen suojaa, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettamaa ja oikeutta puolustukseen.

(26)

Jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa yhteentoimivin keinoin koskevan tavoitteen saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti Prümin päätöksiin tehtävien asiaa koskevien muutosten huomioon ottamisen osalta tai, jos unionin säädökset, jotka liittyvät suoraan liitteen I saattamiseen ajan tasalle, sitä edellyttävät. On erityisen tärkeää, että komissio noudattaa tavanomaista käytäntöään ja toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(27)

Komission olisi analysoitava tämän direktiivin soveltamista, jotta voitaisiin yksilöidä lisää tehokkaita ja vaikuttavia toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tanskan, Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan olisi myös tarvittaessa osallistuttava tätä työskentelyä koskevaan yhteistyöhön komission kanssa oikea-aikaisen ja kattavan raportoinnin varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta velvoitteita saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(28)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on unionin kaikkien tienkäyttäjien korkeatasoisen suojelun varmistaminen helpottamalla rajatylittävää tietojenvaihtoa liikenneturvallisuuteen liittyvistä liikennerikkomuksista, jotka on tehty ajoneuvolla, joka on rekisteröity toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa rikkomus tapahtui, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(29)

Ottaen huomioon, että direktiivi 2011/82/EU ei koskenut Tanskaa, Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja että ne eivät sen vuoksi ole saattaneet sitä osaksi kansallista lainsäädäntöään, on tarpeen, että näille jäsenvaltioille annetaan tarpeeksi lisäaikaa tehdä tämä.

(30)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (10) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä lokakuuta 2014,

a)

ylinopeus;

b)

turvavyön käytön laiminlyönti;

c)

punaisen liikennevalon noudattamatta jättäminen;

d)

rattijuopumus;

e)

huumausaineen vaikutuksen alaisena ajaminen;

f)

suojakypärän käytön laiminlyönti;

g)

kielletyllä kaistalla ajo;

h)

matkapuhelimen tai muun viestintävälineen laiton käyttö ajon aikana.

a)

’ajoneuvolla’ kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joita käytetään tavanomaisesti henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen maanteillä, mukaan lukien moottoripyörät;

b)

’rikkomuksen tekovaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa rikkomus on tapahtunut;

c)

’rekisteröintivaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa rikkomuksen tekemiseen käytetty ajoneuvo on rekisteröity;

d)

’ylinopeudella’ rikkomuksen tekovaltiossa asianomaisen tien tai ajoneuvotyypin osalta voimassa olevien nopeusrajoitusten ylittämistä;

e)

’turvavyön käytön laiminlyönnillä’ neuvoston direktiivin 91/671/ETY (11) ja rikkomuksen tekovaltion lainsäädännön mukaisen vaatimuksen, joka koskee turvavyön tai lasten turvaistuimen käyttöä, noudattamatta jättämistä;

f)

’punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisellä’ punaisen liikennevalon tai muun asiaankuuluvan pysähtymismerkin noudattamatta jättämistä, siten kuin se määritellään rikkomuksen tekovaltion lainsäädännössä;

g)

’rattijuopumuksella’ ajoneuvon ajamista alkoholin vaikutuksen alaisena, siten kuin se määritellään rikkomuksen tekovaltion lainsäädännössä;

h)

’huumausaineen vaikutuksen alaisena ajamisella’ ajamista huumausaineen tai muiden vastaavalla tavalla vaikuttavien aineiden vaikutuksen alaisena, siten kuin se määritellään rikkomuksen tekovaltion lainsäädännössä;

i)

’suojakypärän käytön laiminlyönnillä’ suojakypärän käyttämättä jättämistä sellaisena kuin se määritellään rikkomuksen tekovaltion lainsäädännössä;

j)

’kielletyllä kaistalla ajolla’ tieosuuden, kuten hätäkaistan, joukkoliikennekaistan tai ruuhkan tai tietöiden vuoksi väliaikaisesti suljetun kaistan laitonta käyttämistä, siten kuin se määritellään rikkomuksen tekovaltion lainsäädännössä;

k)

’matkapuhelimen tai muun viestintävälineen laittomalla käytöllä ajon aikana’ matkapuhelimen tai muun viestintävälineen laitonta käyttöä ajon aikana, siten kuin se määritellään rikkomuksen tekovaltion lainsäädännössä;

l)

’kansallisella yhteyspisteellä’ ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa varten nimettyä toimivaltaista viranomaista;

m)

’automaattisella haulla’ menettelyä, jolla verkon välityksellä voidaan tehdä hakuja yhden, useamman tai kaikkien jäsenvaltioiden tai osallistujamaiden tietokannoista;

n)

’ajoneuvon haltijalla’ henkilöä, jonka nimiin ajoneuvo on rekisteröity, siten kuin se määritellään rekisteröintijäsenvaltion lainsäädännössä.

a)

ajoneuvoihin liittyvät tiedot; ja

b)

ajoneuvon omistajiin tai haltijoihin liittyvät tiedot.

—

arvio siitä, onko tämän direktiivin soveltamisalaan lisättävä muita liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia,

—

arvio siitä, kuinka tehokkaasti tämä direktiivi on vähentänyt liikennekuolemien määrää unionissa,

—

arvio siitä, onko automaattisille valvontalaitteistoille ja -menettelyille tarpeen laatia yhteiset standardit. Tässä yhteydessä komissiota kehotetaan kehittämään unionin tasolla liikenneturvallisuutta koskevia suuntaviivoja yhteisen liikennepolitiikan puitteissa sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot lisäävät liikennesääntöjen täytäntöönpanon yhtenevyyttä vertailukelpoisten menetelmien ja käytäntöjen avulla. Suuntaviivoihin voivat sisältyä ainakin 2 artiklan a–d alakohdassa luetellut rikkomukset,

—

arvio tarpeesta tehostaa liikenneturvallisuuteen liittyvistä liikennerikkomuksista määrättyjen rangaistusten täytäntöönpanoa ja ehdottaa kaikkien alaan liittyvien unionin politiikkojen puitteissa, yhteinen liikennepolitiikka mukaan lukien, yhteisiä kriteerejä, jotka koskevat siinä tapauksessa, että sakkoa ei ole maksettu, toteutettavia jatkotoimia,

—

tarvittaessa mahdollisuudet liikennesääntöjen yhdenmukaistamiseen,

—

arvio 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista ohjelmasovelluksista tarkoituksin varmistaa tämän direktiivin asianmukainen täytäntöönpano sekä taata tehokas, nopea, turvallinen ja luottamuksellinen ajoneuvorekisteritietojen vaihto.

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/26

(1)

Direktiivin 2002/46/EY liitteessä II vahvistetaan luettelo vitamiini- ja kivennäisaineista sekä niistä jokaisen osalta ne muodot, joita voidaan käyttää ravintolisien valmistuksessa. Direktiivin 2002/46/EY liitteet I ja II on korvattu komission asetuksella (EY) N:o 1170/2009 (2).

(2)

Direktiivin 2002/46/EY 14 artiklan mukaisesti vitamiini- ja kivennäisaineita koskevat säännökset, joilla saattaa olla vaikutusta kansanterveyteen, annetaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, kuulemisen jälkeen.

(3)

Aineen (6S)-5-metyylitetrahydrofoolihappo, glukosamiinisuola lisäämistä direktiivin 2002/46/EC liitteessä II olevaan luetteloon folaatin lähteenä koskevan pyynnön perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 11 päivänä syyskuuta 2013 tieteellisen lausunnon (3) aineesta (6S)-5-metyylitetrahydrofoolihappo, glukosamiinisuola ravintolisiin ravitsemuksellisessa tarkoituksessa lisättynä folaatin lähteenä ja tästä lähteestä saadun folaatin biologisesta hyötyosuudesta.

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon mukaan aineen (6S)-5-metyylitetrahydrofoolihappo, glukosamiinisuola käyttö ravintolisissä ei aiheuta turvallisuuden kannalta huolta folaatin lähteenä.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman myönteisen lausunnon nojalla aine (6S)-5-metyylitetrahydrofoolihappo, glukosamiinisuola olisi lisättävä direktiivin 2002/46/EY liitteessä II vahvistettuun luetteloon.

(6)

Aine (6S)-5-metyylitetrahydrofoolihappo, glukosamiinisuola kuuluu elintarvikkeiden uusiin ainesosiin, ja sen markkinoille saattamiselle annettiin lupa komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/154/EU (4).

(7)

Intressitahoja on kuultu elintarvikeketjua sekä eläinten ja kasvien terveyttä käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän kautta, ja saadut kommentit on otettu huomioon.

(8)

Sen vuoksi direktiiviä 2002/46/EY olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/28

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (2) liitteessä olevassa A osassa esitetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla hyväksyttyinä pidettävät tehoaineet.

(2)

Tehoaineiden etefoni ja fenamifossi hyväksynnän voimassaolo päättyy 31 päivänä heinäkuuta 2017. Kyseisten tehoaineiden hyväksynnän uusimista varten on esitetty hakemukset. Koska kyseisiin aineisiin sovelletaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (3) vaatimuksia, on tarpeen antaa riittävästi aikaa saattaa päätökseen mainitun asetuksen mukainen uusimismenettely. Näin ollen kyseisten tehoaineiden hyväksynnät todennäköisesti menevät umpeen ennen kuin on tehty päätös niiden uusimisesta. Niiden hyväksynnän voimassaoloaikoja on siksi tarpeen pidentää.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(4)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksen komissio vahvistaa niissä tapauksissa, joissa ei ole toimitettu täydentävää asiakirja-aineistoa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 mukaisesti 30 kuukautta ennen kulloistakin tämän asetuksen liitteessä vahvistettua voimassaolon päättymispäivää, päättymispäiväksi saman päivän, joka oli voimassa ennen tätä asetusta, tai aikaisimman mahdollisen päivän sen jälkeen.

(5)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksen komissio vahvistaa niissä tapauksissa, joissa komissio antaa asetuksen, jossa säädetään, että tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun tehoaineen hyväksyntää ei uusita, koska hyväksymisperusteet eivät täyty, voimassaolon päättymispäiväksi saman päivän, joka oli voimassa ennen tätä asetusta, tai tehoaineen hyväksynnän uusimatta jättämisestä annetun asetuksen voimaantulopäivän, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhäisempi.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/30

(1)

Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti 29 päivänä maaliskuuta 2012 hakemuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (2) 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti dinotefuraanin sisällyttämiseksi tehoaineena direktiivin liitteeseen I käytettäväksi valmisteryhmässä 18 (hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät tuotteet), sellaisena kuin se on määritelty kyseisen direktiivin liitteessä V.

(2)

Dinotefuraani ei ollut markkinoilla 14 päivänä toukokuuta 2000 biosidivalmisteen tehoaineena.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti 15 päivänä lokakuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 528/2012 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti arviointiraportin suosituksineen Euroopan kemikaalivirastolle.

(4)

Biosidivalmistekomitea valmisteli 17 päivänä kesäkuuta 2014 Euroopan kemikaaliviraston lausunnon ottaen huomioon arvioinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen päätelmät.

(5)

Lausunnon mukaan biosidivalmisteiden, joita käytetään valmisteryhmässä 18 ja jotka sisältävät dinotefuraania, voidaan odottaa täyttävän asetuksen (EU) N:o 528/2012 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa asetetut vaatimukset edellyttäen, että tietyt valmisteen käyttöä koskevat spesifikaatiot ja edellytykset täyttyvät.

(6)

Lausunnosta käy myös ilmi, että dinotefuraanin ominaisuudet tekevät siitä erittäin hitaasti hajoavan (vP) ja myrkyllisen (T) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) liitteessä XIII säädettyjen kriteerien mukaisesti. Näin ollen dinotefuraani olisi asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti katsottava korvattavaksi tehoaineeksi siltä osin kuin on kyse kyseisen asetuksen 23 artiklassa säädetystä luvan myöntämisestä valmisteelle.

(7)

Siksi on aiheellista hyväksyä dinotefuraanin käyttö valmisteryhmään 18 kuuluvissa biosidivalmisteissa, jos kyseisiä spesifikaatioita ja edellytyksiä noudatetaan.

(8)

Koska arvioinnissa ei käsitelty nanomateriaaleja, hyväksymisen ei asetuksen (EU) N:o 528/2012 4 artiklan 4 kohdan nojalla tulisi kattaa kyseisiä materiaaleja.

(9)

Koska asetuksen (EU) N:o 528/2012 90 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan edellytykset täyttyvät, olisi sovellettava kyseisen asetuksen säännöksiä. Dinotefuraani olisi hyväksyttävä enintään seitsemäksi vuodeksi kyseisen asetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/33

(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1062/2014 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, voidaanko ne mahdollisesti hyväksyä käytettäviksi biosidivalmisteissa tai lisättäviksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I. Kyseiseen luetteloon sisältyy Bacillus sphaericus.

(2)

Bacillus sphaericus on arvioitu asetuksen (EU) N:o 528/2012 90 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytettäväksi kyseisen asetuksen liitteessä V määritellyssä valmisteryhmässä 18 (hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet).

(3)

Arviointia varten toimitetut tiedot mahdollistivat päätelmien tekemisen ainoastaan Bacillus sphaericuksen tietystä muodosta, eli Bacillus sphaericus 2362 serotyyppi H5a5b:n kannasta ABTS1743. Arvioinnin perusteella ei voitu tehdä päätelmiä mistään muista aineista, jotka vastaisivat delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1062/2014 olevassa edellä mainitussa tehoaineiden luettelossa vahvistettua tehoaineen Bacillus sphaericus määritelmää. Näin ollen hyväksymisen soveltamisalaan olisi kuuluttava ainoastaan Bacillus sphaericus 2362 serotyyppi H5a5b, kanta ABTS1743.

(4)

Italia, joka oli nimetty arvioinnista vastaavaksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, toimitti komissiolle 9 päivänä tammikuuta 2009 arviointikertomuksen sekä suosituksensa komission asetuksen (EY) N:o 1451/2007 (3) 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(5)

Biosidivalmistekomitea valmisteli 19 päivänä kesäkuuta 2014 Euroopan kemikaaliviraston lausunnon ottaen huomioon arvioinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen päätelmät.

(6)

Tämän lausunnon mukaan biosidivalmisteiden, joita käytetään valmisteryhmissä 18 ja jotka sisältävät tehoainetta Bacillus sphaericus 2362, serotyyppi H5a5b, kanta ABTS1743, voidaan odottaa täyttävän Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (4) 5 artiklassa asetetut vaatimukset edellyttäen, että tietyt sen käyttöä koskevat spesifikaatiot ja edellytykset täyttyvät.

(7)

Näin ollen on aiheellista hyväksyä Bacillus sphaericus 2362, serotyyppi H5a5b, kanta ABTS1743 käytettäväksi tehoaineena biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 18 siten, että sovelletaan liitteessä vahvistettuja ehtoja ja edellytyksiä.

(8)

Koska arvioinneissa ei käsitelty nanomateriaaleja, hyväksymisen ei asetuksen (EU) N:o 528/2012 4 artiklan 4 kohdan nojalla tulisi kattaa kyseisiä materiaaleja.

(9)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen tehoaineen hyväksymistä, jotta asianomaiset osapuolet voivat tarvittavalla tavalla valmistautua uusiin vaatimuksiin.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/36

(1)

Tehoaine Z-13-heksadeken-11-yn-1-yyliasetaatti sisällytettiin neuvoston direktiivin 91/414/ETY (2) liitteeseen I komission direktiivillä 2008/127/EY (3) komission asetuksen (EY) N:o 2229/2004 (4) 24 b artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Sen jälkeen kun direktiivi 91/414/ETY korvattiin asetuksella (EY) N:o 1107/2009, tätä ainetta pidetään kyseisen asetuksen mukaisesti hyväksyttynä, ja se sisältyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (5) liitteen A osan luetteloon.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2229/2004 25 a artiklan mukaisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, esitteli komissiolle Z-13-heksadeken-11-yn-1-yyliasetaattia käsittelevää arviointikertomusluonnosta (6) koskevan kantansa 18 päivänä joulukuuta 2013. Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti Z-13-heksadeken-11-yn-1-yyliasetaattia koskevan kantansa ilmoittajalle.

(3)

Komissio pyysi ilmoittajaa esittämään huomautuksensa Z-13-heksadeken-11-yn-1-yyliasetaattia käsittelevästä tarkastelukertomusluonnoksesta. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat tarkastelukertomuksen luonnosta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen kantaa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa, ja Z-13-heksadeken-11-yn-1-yyliasetaattia koskeva komission tarkastelukertomus saatiin valmiiksi 12 päivänä joulukuuta 2014.

(4)

Vahvistetaan, että tehoaine Z-13-heksadeken-11-yn-1-yyliasetaatti katsotaan hyväksytyksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella Z-13-heksadeken-11-yn-1-yyliasetaatin hyväksymisedellytyksiä on tarpeen muuttaa. Erityisesti on aiheellista edellyttää lisää vahvistavia tietoja.

(6)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitettä olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/39

(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1062/2014 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, voidaanko ne mahdollisesti hyväksyä käytettäviksi biosidivalmisteissa tai lisättäviksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I. Luetteloon kuuluu tolyylifluanidi.

(2)

Tolyylifluanidi on arvioitu asetuksen (EU) N:o 528/2012 90 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytettäväksi kyseisen asetuksen liitteessä V määritellyssä valmisteryhmässä 21 (Antifouling-valmisteet).

(3)

Suomi, joka oli nimetty arvioinnista vastaavaksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, toimitti komissiolle 18 päivänä syyskuuta 2012 arviointikertomukset sekä suosituksensa komission asetuksen (EY) N:o 1451/2007 (3) 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Biosidivalmistekomitea valmisteli 17 päivänä kesäkuuta 2014 Euroopan kemikaaliviraston lausunnon ottaen huomioon arvioinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen päätelmät.

(5)

Kyseisen lausunnon mukaan biosidivalmisteiden, joita käytetään valmisteryhmässä 21 ja jotka sisältävät tolyylifluanidia, voidaan odottaa täyttävän Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (4) 5 artiklassa asetetut vaatimukset edellyttäen, että tietyt sen käyttöä koskevat spesifikaatiot ja edellytykset täyttyvät.

(6)

On kuitenkin vielä varmistettava, että antifouling-valmisteiden käyttöön liittyvät riskit ovat hyväksyttävissä ja että ehdotetut riskinhallintatoimenpiteet ovat sopivia. Jotta nykyisten antifouling-tehoaineiden hyväksyntöjen uusimisen aikaan olisi helpompaa tarkastella ja verrata näihin aineisiin liittyviä riskejä ja hyötyjä sekä niihin sovellettuja riskinhallintatoimenpiteitä, näiden aineiden hyväksymisen päättymispäivän olisi oltava sama.

(7)

Siksi on aiheellista hyväksyä tolyylifluanidin käyttö valmisteryhmään 21 kuuluvissa biosidivalmisteissa, jos kyseisiä spesifikaatioita ja edellytyksiä noudatetaan.

(8)

Koska arvioinneissa ei käsitelty nanomateriaaleja, hyväksymisen ei asetuksen (EU) N:o 528/2012 4 artiklan 4 kohdan nojalla tulisi kattaa kyseisiä materiaaleja.

(9)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen tehoaineen hyväksymistä, jotta asianomaiset osapuolet voivat tarvittavalla tavalla valmistautua uusiin vaatimuksiin.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/43

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/45

(1)

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) 11 artiklan nojalla joustovälineen varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 471 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) sellaisten tarkasti määriteltyjen menojen rahoittamiseksi, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä.

(2)

Kun kaikkia mahdollisuuksia määrärahojen uudelleen kohdentamiseen alaotsakkeen 1 b sisällä on tarkasteltu, näyttää siltä, että joustovälineestä on tarpeen ottaa käyttöön alaotsakkeen 1 b enimmäismäärän ylittävä 83 285 595 euron määrä, jolla täydennetään Euroopan unionin varainhoitovuoden 2015 yleiseen talousarvioon otettua rahoitusta ja joka käytetään Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien rahoittamiseen, jotta rakennerahastoista voidaan vuodeksi 2015 myöntää Kyprokselle ylimääräistä rahoitusta yhteensä 100 000 000 euroa.

(3)

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 20 päivänä marraskuuta 2013 annetulla päätöksellä ottaneet joustovälineestä varainhoitovuoden 2014 osalta jo 89 330 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien rahoittamista varten.

(4)

Ottaen huomioon, että joustoväline on luonteeltaan täydentävä, Kyprokselle osoitettavien ylimääräisten maksusitoumusmäärärahojen kattamiseksi on varainhoitovuosiksi 2014 ja 2015 tarpeen ottaa käyttöön ylimääräisiä maksumäärärahoja oletetun maksuprofiilin perusteella, jonka arvioidaan olevan 11,3 miljoonaa euroa vuonna 2015, 45,7 miljoonaa euroa vuonna 2016, 75,4 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 40,2 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuosia 2015–2018 koskevat vuotuiset määrät on vahvistettava kyseistä ajanjaksoa koskevissa komission talousarvioesityksissä,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/47

(1)

Euroopan unioni on perustanut Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, osoittaakseen solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan.

(2)

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 10 artiklan mukaan rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 a artiklan 4 kohdan mukaisesti ennakkomaksujen maksamista varten rahastosta voidaan ottaa käyttöön 50 000 000 euroa ja niitä vastaavat määrärahat voidaan ottaa unionin yleiseen talousarvioon,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/48

(1)

Unioni on neuvoston päätöksellä 2006/730/EY (1) hyväksynyt kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen, jäljempänä ’Rotterdamin yleissopimus’.

(2)

Rotterdamin yleissopimus pannaan unionissa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 649/2012 (2).

(3)

Jotta voitaisiin varmistaa, että tuojamaat hyötyvät Rotterdamin yleissopimuksella tarjotusta suojasta, on tarpeen ja tarkoituksenmukaista antaa tuki kemikaalien arviointikomitean (CRC) suositukselle lisätä Rotterdamin yleissopimuksen liitteeseen III krysotiiliasbesti, metamidofossi, triklorfoni, fentioni (erittäin pieniä määriä sisältävät valmisteet, joissa vaikuttavaa ainetta vähintään 640 g/L) sekä nestemäiset valmisteet (emulgoituva tiiviste ja liukoinen tiiviste), jotka sisältävät (vähintään 276 g/L) parakvattidikloridia, joka vastaa parakvatti-ionia (vähintään 200 g/L). Näiden aineiden käyttö on jo kielletty unionissa tai sitä on ankarasti rajoitettu, ja ne kuuluvat näin ollen Rotterdamin yleissopimuksen määräyksiä tiukempien vientivaatimusten soveltamisalaan.

(4)

Rotterdamin yleissopimuksen osapuolten konferenssin seitsemännen kokouksen odotetaan päättävän ehdotettujen muutosten sisällyttämisestä liitteeseen III. Unionin olisi kannatettava näitä muutoksia,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/50

(1)

Komissio sai 1 päivänä syyskuuta 2014 Kroatian viranomaisilta 13 päivänä elokuuta 2014 päivätyn kirjeen, jolla ne ilmoittivat direktiivin 96/67/EY, jäljempänä ’direktiivi’, 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti Zagrebin kansainväliseen lentoasemaan liittyvästä poikkeusta koskevasta päätöksestä, jonka Kroatian tasavallan hallitus on tehnyt direktiivin 9 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisesti. Kroatian viranomaiset antoivat lisätietoja 1 päivänä joulukuuta 2014 päivätyllä ilmoitusta täydentävällä kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 17 päivänä joulukuuta 2014.

(2)

Ilmoitettuun päätökseen sisältyy kaksi poikkeusta. Ensimmäinen koskee direktiivin liitteessä olevassa 3, 4 ja 5 kohdassa, lukuun ottamatta 5.1 kohtaa, lueteltujen maahuolintapalvelujen tarjoamista koskevan oikeuden varaamista vain yhdelle palveluntarjoajalle. Kyseisiä maahuolintapalveluja ovat matkatavaroiden käsittely, rahdin ja postin käsittelyn osalta sekä tulevan ja lähtevän että terminaalin ja ilma-aluksen välillä siirrettävän rahdin ja postin fyysinen käsittely ja lisäksi asematasopalvelut lukuun ottamatta ilma-aluksen opastamista maassa. Toinen poikkeus koskee omahuolinnan kieltämistä edellä mainittujen kolmen maahuolintapalvelun osalta lukuun ottamatta ilma-aluksen opastamista maassa. Kummankin poikkeuksen soveltamisaika on kaksi vuotta eli 1 päivästä tammikuuta 201531 päivään joulukuuta 2016.

(3)

Zagrebin kansainvälisen lentoaseman pitäjä on Zagreb International Airport Jsc. Vuonna 2013 lentoaseman matkustajamäärä oli 2,3 miljoonaa.

(4)

Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla on nykyisin yksi matkustajaterminaali. Rakenteilla on toinen terminaali siihen liittyvine infrastruktuureineen (asemataso, liityntätiet ja pysäköintialueet). Uuden terminaalin on määrä olla valmis ja toiminnassa viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen matkustajakapasiteetti on 5 miljoonaa. Nykyinen terminaali jää pelkästään yleisilmailun ja muun toiminnan (esim. toimistojen vuokraus) käyttöön.

(5)

Kroatian viranomaisten mukaan nykyiseen terminaaliin liittyy sekä infrastruktuuria että toimintaa koskevia rajoituksia, joiden vuoksi maahuolinnan palveluntarjoajien lisääminen ei olisi uuden terminaalin rakennusvaiheessa taloudellista eikä tehokasta. Kun uuden matkustajaterminaalin ja asematason rakentaminen on päättynyt ja niiden toiminta alkanut, nykyiseen infrastruktuuriin liittyvät tila- ja kapasiteettiongelmat poistuvat.

(6)

Kroatian viranomaisten mukaan matkatavaroiden käsittelyn, asematasopalvelujen sekä rahdin ja postin käsittelyn palveluntarjontamarkkinoille on nykyisin vapaa pääsy. Tähän mennessä yksikään ulkopuolinen maahuolintapalvelujen tarjoaja ei ole kuitenkaan hakenut hyväksyntää ja lupaa tarjota maahuolintapalveluja Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla. Nykyisin näitä palveluja lentoaseman käyttäjille tarjoaa Zagreb International Airport Jsc. kokonaan omistamansa tytäryrityksen välityksellä.

(7)

Lisäksi Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla sovelletaan omahuolinnan vapautta. Nykyisin kuitenkin vain yksi lentoyhtiö harjoittaa omahuolintaa yhdellä asematasopalvelujen osa-alueella (ruoan ja juomien lastaaminen ja purkaminen). Mikään muu lentoyhtiö ei ole osoittanut kiinnostusta omahuolintaan.

(8)

Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla on yksi paikka lentoasemalla kirjattujen matkatavaroiden ja kaikkien kauttakulkevien matkatavaroiden lajitteluun. Kyseisen tilan pinta-ala on 515 m2. Lajittelualue sijaitsee terminaalin keskiosan pohjakerroksessa.

(9)

Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla on yksi rahtiterminaali, jonka kokonaispinta-ala on 2 160 m2, ja koko rahdinkäsittelyprosessi tapahtuu tässä rakennuksessa. Tilan vähyyden vuoksi kaikki toiminnot suoritetaan käsin käyttäen käsityökaluja ja haarukkatrukkeja. Rahdin toimittamista ja noutoa varten on maaliikennealueella sijaitsevassa tullivarastossa lastauslaituri, johon johtaa vain yksi ajoramppi.

(10)

Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla käsitellään vuosittain 8 000–8 500 tonnia rahtia ja postia. Postin osuus tästä määrästä on 1 000–1 500 tonnia vuodessa.

(11)

Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla on yksi kaupallisen lentotoiminnan käyttöön tarkoitettu asemataso, jonka kokonaispinta-ala on 140 000 m2 ja jolla on paikat 22 ilma-alukselle, sekä yleisilmailukäytössä oleva asemataso, jonka pinta-ala on 28 000 m2 ja kapasiteetti 20 ilma-alusta.

(12)

Komissio on julkaissut direktiivin 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä tiivistelmän Kroatian viranomaisten ilmoittamasta poikkeuspäätöksestä sekä pyytänyt intressitahojen kommentteja.

(13)

Komissio on saanut yhden kommentin maahuolintapalvelujen tarjoajalta, joka kysyi, onko poikkeusaikana tarkoitus järjestää tarjouskilpailu siten, että valittu maahuolitsija voisi aloittaa toiminnan heti poikkeusajan päätyttyä. Intressitahoilta ei saatu muita kommentteja.

(14)

Kroatian viranomaisten poikkeuspäätös perustuu direktiivin 9 artiklan 1 kohdan b ja d alakohtaan, joiden mukaan tilan tai kapasiteetin erityisten rajoitteiden tapauksessa on sallittua varata oikeus yhden tai useamman direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maahuolintapalvelun tarjoamiseen vain yhdelle palveluntarjoajalle ja kieltää 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen omahuolintapalvelujen harjoittaminen.

(15)

Kroatian viranomaiset ovat täsmentäneet direktiivin 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, että kyseessä olevia kahta poikkeusta sovelletaan direktiivin liitteessä olevassa 3, 4 ja 5 kohdassa, lukuun ottamatta 5.1 kohtaa, lueteltuihin maahuolintapalveluihin, joita ovat matkatavaroiden käsittely, rahdin ja postin käsittely sekä asematasopalvelut lukuun ottamatta ilma-aluksen opastamista maassa.

(16)

Matkatavaroiden käsittelyn osalta komissio katsoo Kroatian viranomaisten osoittaneen toimittamillaan tiedoilla, että toisen, ulkopuolisen käsittelijän käyttäminen lentoaseman omien maahuolintapalvelujen tai mahdollisesti omahuolintaa harjoittavan lentoaseman käyttäjän lisäksi ei ole mahdollista.

(17)

Toimintaan käytettävä tila on rajoitettu ja kapea, ja matkatavarakärryjen käyttö on hankalaa. Matkatavaroiden lajittelu ruuhka-aikoina, jolloin molemmat lähtöselvityslinjastot ovat käytössä, on erityisen vaikeaa. Käytettävissä oleva tila ei näin ollen riitä useamman kuin yhden palvelunharjoittajan tehokkaaseen toimintaan.

(18)

Tilaongelmaa ei voida ratkaista nykyisessä toimintapaikassa, sillä matkatavaroiden lajittelualueen sijainti ei salli toiminnan laajentamista muille alueille. Maan allekaan toimintoja ei voida siirtää pohjaveden korkeuden ja siihen liittyvän tulvariskin vuoksi. Ulkopuolisen laajennusosan rakentaminen matkatavaroiden käsittelyä varten vaatisi lisäksi merkittäviä rakennustöitä, jotka vaikuttaisivat liikenneyhteyksiin ja aiheuttaisivat huomattavia menoja, mutta tällaisen ratkaisun toimivuus olisi kuitenkin kyseenalainen.

(19)

Rahdin ja postin käsittelyn osalta komissio katsoo Kroatian viranomaisten osoittaneen toimittamillaan tiedoilla, että toisen, ulkopuolisen käsittelijän käyttäminen lentoaseman omien maahuolintapalvelujen tai mahdollisesti omahuolintaa harjoittavan lentoaseman käyttäjän lisäksi ei ole mahdollista.

(20)

Rahtiterminaali on kooltaan rajallinen. Rahdin toimittamiseen ja noutoon tarkoitetulle lastauslaiturille johtaa yksi ainoa ajoramppi, mikä rajoittaa toimintaa huomattavasti, kun ahtaalla alueella on useita ajoneuvoja joko odottamassa tai suorittamassa lastausta tai purkausta. Sen vuoksi tilaa uudelle toiminnanharjoittajalle ei ole.

(21)

Komissio panee tässä yhteydessä merkille myös, että käsitellyn rahdin ja postin määrä on noin 8 000–8 500 tonnia vuodessa, mikä alittaa selvästi direktiivissä säädetyn 50 000 tonnin kynnyksen, joka velvoittaa avaamaan maahuolinnan kolmansille osapuolille sekä sallimaan omahuolinnan.

(22)

Asematasopalvelujen osalta, lukuun ottamatta ilma-aluksen opastamista maassa sen saapuessa ja lähtiessä, komissio katsoo Kroatian viranomaisten osoittaneen toimittamillaan tiedoilla, että toisen, ulkopuolisen käsittelijän käyttäminen lentoaseman maahuolintapalveluyrityksen tai mahdollisesti omahuolintaa harjoittavan lentoaseman käyttäjän lisäksi ei ole mahdollista.

(23)

Zagrebin kansainvälisen lentoaseman lentotoiminnassa erottuu selvästi kolme lyhytkestoista ruuhka-aikaa, jotka ajoittuvat aamuun, iltapäivään ja iltaan. Näinä aikoina useita eri laitteistoja on saatava käyttöön suhteellisen lyhyeksi ajaksi, jotta ilma-aluksen ripeän käsittelyn kaikki vaatimukset voidaan täyttää.

(24)

Lukuisien laitteistoyksikköjen tapauksessa ongelman muodostaa pysäköintiin käytettävissä oleva tila. Kun otetaan huomioon rakennuksille ja muille toiminnoille tarvittavat alueet, ilma-alusten seisontapaikkojen läheisyydessä ei ole tilaa uusien laitteistoyksikköjen pysäköintiin. Nykyistenkin laitteiden pysäköintiin tarvittava tila aiheuttaa ongelmia lentoaseman pitäjälle varsinkin talvella, jolloin rajallisille pysäköintialueille pysäköidään myös lumen auraukseen ja poistoon käytettävät ajoneuvot. Pysäköintitilan puutteen vuoksi alueelle ei näin ollen mahdu toista toiminnanharjoittajaa.

(25)

Pysäköintitilan puutteesta johtuvat edellä kuvaillut rajoitteet eivät kuitenkaan koske ilma-alusten opastamista maassa, koska siihen ei tarvita isoja laitteita. Kroatian viranomaisten ilmoittama poikkeuspäätös ei koske kyseisiä palveluja eikä ilma-alusten opastuspalvelun antajien määrää sen vuoksi rajoiteta Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla.

(26)

Lisäksi komission saatavilla olevien tietojen mukaan Zagrebin kansainvälisen lentoaseman uuden terminaalin rakentaminen näyttäisi alkaneen joulukuussa 2013. Uuden terminaalin ensimmäisen rakennusvaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2016, ja terminaali pitäisi saada käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Uuden terminaalin kapasiteetti on 5 miljoonaa matkustajaa vuodessa, ja siihen kuuluu uusi täysin integroitu matkatavaroiden käsittelyjärjestelmä sekä uusi asemataso ja uudet rullaus- ja huoltotiet. Kroatian viranomaisten mukaan uuden terminaalin rakentaminen ja käyttöönotto ratkaisevat nykyiset tila- ja kapasiteettiongelmat. Uuden terminaalin rakentamista voidaan sen vuoksi pitää direktiivin 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisena aiheellisena toimenpiteenä rajoitteiden poistamiseksi.

(27)

Kroatian viranomaisten ilmoittaman poikkeuspäätöksen mukaisten poikkeusten kesto on ajallisesti rajoitettu kahteen vuoteen. Sen vuoksi ne täyttävät direktiivin 9 artiklan 6 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(28)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon Zagrebin kansainvälisen lentoaseman nykytilanne, poikkeusten materiaalinen ja ajallinen rajallisuus sekä toteutetut toimenpiteet rajoitusten poistamiseksi komissio katsoo, etteivät poikkeukset rajoita tarpeettomasti direktiivin tavoitteiden toteuttamista, vääristä kilpailua maahuolintapalvelujen tarjoajien ja/tai omahuolintaa harjoittavien lentoaseman käyttäjien välillä eivätkä koske laajempaa alaa kuin on tarpeen eli ne täyttävät direktiivin 9 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan vaatimukset.

(29)

Tässä yhteydessä on otettu huomioon myös seuraavat seikat: poikkeuksiin sisältyvät rajoitukset koskevat syrjimättömästi kaikkia (mahdollisia) maahuolintapalvelujen tarjoajia lentoaseman omaa maahuolintapalvelujen tarjontaa lukuun ottamatta sekä kaikkia omahuolintaa harjoittavia lentoaseman käyttäjiä; tähän mennessä yksikään maahuolintapalvelujen tarjoaja tai lentoaseman käyttäjä ei ole hakenut oikeutta harjoittaa maahuolintaa Zagrebin kansainvälisellä lentoasemalla, vaikka ulkopuolisten palveluntarjoajien toimintaa tai oikeutta harjoittaa maahuolintaa ei nykyisin rajoiteta, eikä yksikään intressitaho ole vastustanut poikkeuspäätöstä. Mahdollista tarjouskilpailua koskevan kommentin osalta komissio muistuttaa Kroatian viranomaisten velvollisuudesta noudattaa oikea-aikaisesti kaikkia unionin lainsäädännön asiaa koskevia sääntöjä, direktiivin 11 artikla mukaan lukien.

(30)

Tämä päätös ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan soveltamista. Kyseisessä artiklassa kielletään sisämarkkinoille soveltumattomana yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(31)

Komission tutkimuksen tuloksen perusteella ja Kroatian tasavallan kuulemisen jälkeen olisi näin ollen hyväksyttävä kyseisen jäsenvaltion direktiivin 9 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisesti tekemä Zagrebin kansainvälistä lentoasemaa koskeva poikkeuspäätös, josta ilmoitettiin komissiolle 1 päivänä syyskuuta 2014 ja 17 päivänä joulukuuta 2014.

(32)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 10 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/54

(1)

Päätöksessä EKP/2010/21 (1) vahvistetaan Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen laatimista koskevat säännöt.

(2)

On tarpeen edelleen selkeyttää rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien arvostusmenetelmää.

(3)

Päätökseen EKP/2010/21 on tehtävä päätöksistä EKP/2014/40 (2) ja EKP/2014/45 (3) johtuvia teknisiä selvennyksiä.

(4)

Päätökseen EKP/2010/21 on tarpeen tehdä myös eräitä muita teknisiä muutoksia.

(5)

Päätöstä EKP/2010/21 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

1.

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Tase-erien arvostaminen

1.   Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä I muuta säädetä.

2.   Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit ja rahoitusinstrumentit (muut kuin eräpäivään saakka pidettävät arvopaperit, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella) arvostetaan vuoden lopussa markkinakeskihintoihin ja -kursseihin. Arvostus koskee sekä taseessa että taseen ulkopuolella olevia eriä.

3.   Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain, eli ISIN-koodeittain, mutta niiden rakenteen osana olevia mahdollisia optioita ei arvostella erikseen. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ’Muut rahoitussaatavat’ ja ’Sekalaiset erät’ kuuluvat arvopaperit käsitellään kuitenkin erillisinä.

4.   Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen. Samalla tavalla käsitellään ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:

2.

Liite I korvataan tämän päätöksen liitteessä esitetyllä tekstillä.

13.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/69

(1)

Suuntaviivoissa EKP/2010/20 (1) vahvistetaan säännöt kansallisten keskuspankkien toteuttamia operaatioita koskevan kirjanpidon ja tilinpäätöstietojen raportoinnin yhdenmukaistamiseksi.

(2)

On edelleen tarpeen selkiyttää rahapolitiikan harjoittamista varten pidettyjen arvopaperien arvostusmenetelmää.

(3)

Päätöksen EKP/2014/40 (2) ja päätöksen EKP/2014/45 (3) johdosta on tarpeen sisällyttää teknisiä selvennyksiä suuntaviivoihin EKP/2010/20.

(4)

Suuntaviivoihin EKP/2010/20 on myös tarpeen tehdä muutamia muita teknisiä muutoksia.

(5)

Näin ollen suuntaviivoja EKP/2010/20 olisi muutettava vastaavasti,

1.

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Tase-erien arvostaminen

1.   Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.

2.   Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit (muut kuin eräpäivään saakka pidettävät arvopaperit, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella) sekä rahoitusinstrumentit riippumatta siitä, ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuosineljänneksen arvostuspäivän markkinakeskikursseihin ja -hintoihin. Tämä ei estä kirjanpitovelvollisia arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin omia sisäisiä tarpeitaan varten, kunhan tase-erät perustuvat vuosineljänneksen sisällä aina transaktioarvoon.

3.   Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain, eli ISIN-koodeittain; niiden rakenteen osana olevia mahdollisia optioita ei arvosteta erikseen. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ’Muut rahoitussaatavat’ ja ’Sekalaiset erät’ kuuluvat arvopaperit käsitellään erillisinä.

4.   Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita. Mahdolliset liiketapahtumat vuosineljänneksen aikana kirjataan transaktiohintoihin ja -kursseihin.

5.   Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen. Samalla tavalla käsitellään ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:

2.

korvataan 13 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle sopimuksenmukaiselle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.”

3.

korvataan 15 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit, muut korkoinstrumentit ja optiot, arvopaperien rakenteen osana olevat optiot pois luettuina, kirjataan ja arvostetaan yksikkökohtaisesti. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.”

4.

muutetaan 19 artikla seuraavasti:

5.

korvataan 22 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Arvopaperin rakenteen osana olevia optioita lukuun ottamatta kukin optiosopimus arvostetaan erikseen. Tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina realisoimattomien voittojen perusteella. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. Tiettyyn optioon liittyviä realisoitumattomia tappioita ei saa kattaa toiseen optioon liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla.”

6.

lisätään liitteeseen II seuraava määritelmä:

;

7.

korvataan liitteessä III oleva 2.2 kohta seuraavasti:

”Kertynyt kuponkikorko sekä preemion tai diskonton jaksottaminen lasketaan ja kirjataan arvopaperin ostoa koskevan maksun suorituspäivästä myyntiä koskevan maksun suorituspäivään taikka sopimuksenmukaiseen eräpäivään.”

8.

korvataan liite IV näiden suuntaviivojen liitteessä vahvistetulla tekstillä.