30.1.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 24/30

Vain alkuperäiset YK:n Euroopan talouskomission tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html.

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 78 – luokkien L1, L2, L3, L4 ja L5 ajoneuvojen jarrulaitteiden hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset [2015/145]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarjan 03 oikaisu 2 — Voimaantulopäivä: 23. kesäkuuta 2010.

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Hyväksyntä

Vaatimukset

Testit

Ajoneuvotyypin tai jarrujärjestelmän muuttaminen ja hyväksynnän laajentaminen

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Siirtymämääräykset

10.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

11.

Tuotannon lopettaminen

12.

Hyväksyntätestauksesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 —

Ilmoitus luokan L ajoneuvotyypin hyväksynnän myöntämisestä tai laajentamisesta tai epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon päättymisestä jarrulaitteiden osalta säännön nro 78 mukaisesti

Liite 2 —

Hyväksyntämerkit

Liite 3 —

Testiolosuhteet ja -menetelmät sekä tehovaatimukset

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan luokkien L1, L2, L3, L4 ja L5 ajoneuvoihin (1).

Luokkiin ei lueta seuraavia:

a)	ajoneuvot, joiden Vmax < 25 km/h

b)	liikuntarajoitteisia varten varustetut ajoneuvot.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä käytetään seuraavia määritelmiä:

2.1	’Lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä’ eli ’ABS-järjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka havaitsee pyörän luistamisen ja sen rajoittamiseksi automaattisesti muuttaa painetta, joka saa aikaan jarrutusvoimat pyörillä.

2.2	’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää jarrulaitteiden osalta.

2.3	’Perustestillä’ tarkoitetaan jarrutusta tai jarrutusten sarjaa, jolla vahvistetaan jarrun teho ennen seuraavaksi tehtävää testiä, kuten lämmitysmenettelyä tai märällä jarrulla tehtävää jarrutusta.

2.4	’Jarrulla’ tarkoitetaan jarrujärjestelmän osia, joissa ajoneuvon liikettä vastustavat voimat tuotetaan.

2.5	’Jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan osien kokonaisuutta, joka koostuu hallintalaitteesta, voimansiirrosta ja jarrusta mutta johon ei lueta moottoria ja jonka tarkoituksena on vähentää liikkuvan ajoneuvon nopeutta asteittain, saada se pysähtymään ja pitää se paikoillaan, kun se on pysäytetty.

2.6

’Yhdistetyllä jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan

ajoneuvoluokkien L1 ja L3 tapauksessa käyttöjarrujärjestelmää, jossa ainakin kahta jarrua eri pyörissä käytetään yhdellä hallintalaitteella;

ajoneuvoluokkien L2 ja L5 tapauksessa käyttöjarrujärjestelmää, jossa kaikkien pyörien jarruja käytetään yhdellä hallintalaitteella;

ajoneuvoluokan L4 tapauksessa käyttöjarrujärjestelmää, jossa vähintään etu- ja takapyörien jarruja käytetään yhdellä hallintalaitteella. (Jos takapyörää ja sivuvaunun pyörää jarrutetaan samalla jarrujärjestelmällä, sitä pidetään takajarruna.)

2.7	’Jarrujärjestelmän komponentilla’ tarkoitetaan yhtä niistä erillisistä osista, jotka yhdistettyinä muodostavat jarrujärjestelmän.

2.8	’Hallintalaitteella’ tarkoitetaan kuljettajan välittömästi käyttämää järjestelmän osaa, jonka avulla voimansiirtoon välitetään jarrutukseen tarvittava energia tai säädetään sitä.

2.9

’Eri jarrujärjestelmätyypeillä’ tarkoitetaan laitteita, jotka eroavat toisistaan seuraavilta olennaisilta osin:

a)	komponenteilla on eri ominaisuudet

b)	jonkin komponentin materiaalin ominaisuudet tai sen muoto tai koko ovat erilaisia

c)	laitteiston kokoonpano on erilainen.

2.10	’Kuljettajan massalla’ tarkoitetaan kuljettajan nimellismassaa 75 kg (istuimen käyttäjä 68 kg ja matkatavarat 7 kg).

2.11	’Vaihde vapaalla’ -tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa moottori ei ole enää kytkettynä vetäviin pyöriin.

2.12	’Kokonaismassalla’ tai ’enimmäismassalla’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon suurinta teknisesti sallittua massaa kuormitettuna.

2.13	’Jarrun alkulämpötilalla’ tarkoitetaan kuumimman jarrun lämpötilaa ennen jarrun käyttöä.

2.14	’Kuormitetulla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on kuormattu niin, että se saavuttaa kohdassa 2.12 määritellyn kokonaismassansa.

2.15

’Kevyesti kuormitetulla’ tarkoitetaan ajokuntoista massaa, johon lisätään testauslaitteiden massa 15 kg, tai ajoneuvon tilaa kuormitettuna sen mukaan, kumpi on pienempi. Kun testataan ABS-järjestelmää pienikitkaisella pinnalla (liite 3, kohdat 9.4–9.7), testauslaitteiden massaksi otetaan 30 kg, jotta otetaan huomioon korin kiinnikkeet.

2.16	’Ajokuntoisella massalla’ tarkoitetaan kuormittamattoman ajoneuvon massan ja kuljettajan massan summaa.

2.17	’Kitkakertoimen huippuarvolla’ tarkoitetaan renkaan ja tienpinnan välisen kitkan määrää vierivän renkaan enimmäishidastuvuuden perusteella.

2.18	’Tehostetulla jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan jarrujärjestelmää, jossa jarrutusvoimaan tarvittava energia tuotetaan kuljettajan lihasvoimalla avustettuna yhdellä tai useammalla energiantuottolähteellä, esimerkiksi alipainetehostimella varustettua järjestelmää.

2.19	’Varajarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan yhdistetyllä jarrujärjestelmällä varustetun ajoneuvon toista käyttöjarrujärjestelmää.

2.20	’Käyttöjarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan jarrujärjestelmää, jota käytetään liikkuvan ajoneuvon hidastamiseen.

2.21	’Yksittäisjarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan jarrujärjestelmää, joka vaikuttaa vain yhteen akseliin.

2.22

’Jaetulla käyttöjarrujärjestelmällä (SSBS)’ tarkoitetaan jarrujärjestelmää, joka käyttää kaikkien pyörien jarruja ja koostuu kahdesta tai useammasta alajärjestelmästä, joita käytetään yhdellä hallintalaitteella, ja joka on suunniteltu niin, että yksittäinen vika missä tahansa alajärjestelmässä (esim. hydraulisen alajärjestelmän vuoto) ei heikennä muiden alajärjestelmien toimintaa.

2.23	’Jarrutusmatkalla’ tarkoitetaan ajoneuvon kulkemaa matkaa siitä, kun kuljettaja aloittaa jarrujen hallintalaitteen käytön, siihen, kun ajoneuvo on täysin pysähtynyt. Jos testissä on käytettävä yhtä aikaa kahta hallintalaitetta, ajoneuvon kulkema matka alkaa ensimmäisen hallintalaitteen käytöstä.

2.24	’Testinopeudella’ tarkoitetaan ajoneuvon nopeutta mitattuna sillä hetkellä, kun kuljettaja aloittaa jarrujen hallintalaitteiden käytön. Jos testissä on käytettävä yhtä aikaa kahta hallintalaitetta, ajoneuvon nopeus mitataan ensimmäisen hallintalaitteen käyttöhetkellä.

2.25	’Voimansiirrolla’ tarkoitetaan niiden komponenttien yhdistelmää, jotka kytkevät hallintalaitteen ja jarrun toiminnallisesti toisiinsa.

2.26

’Kuormaamattoman ajoneuvon massalla’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon nimellismassaa mukaan luettuina kaikki ajoneuvon tavanomaista käyttöä varten tehtaassa asennetut laitteet (esim. palonsammutin, työkalut ja varapyörä) sekä jäähdytysneste, öljyt, 90 prosenttia polttoaineesta ja 100 prosenttia muista kaasuista tai nesteistä valmistajan ilmoituksen mukaan.

2.27

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan luokan L alaluokan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a)	ajoneuvoluokka sellaisena kuin se on määritelty konsolidoidussa päätöslauselmassa (R.E.3)

b)	enimmäismassa, sellaisena kuin se määritellään kohdassa 2.12

c)	massan jakautuminen akseleille

Vmax

e)	erityyppiset jarrulaitteet

f)	akselien lukumäärä ja järjestely

g)	moottorin tyyppi

h)	vaihteiden lukumäärä ja välityssuhteet

i)	vetopyörästön välityssuhteet

j)	renkaiden mitat.

2.28	Arvolla ’Vmax’ tarkoitetaan joko nopeutta, joka saavutetaan kiihdyttämällä kevyesti kuormattua ajoneuvoa enimmäisteholla paikaltaan 1,6 kilometrin matkalla tasaisella pinnalla, tai standardin ISO 7117:1995 mukaisesti mitattua nopeutta.

2.29	’Pyörän lukkiutumisella’ tarkoitetaan tilannetta, jossa luistosuhde on 1,00.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1 Ajoneuvon valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuutettu edustaja tekee ajoneuvotyypin jarrujen hyväksyntää koskevan hakemuksen.

3.2 Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena jäljempänä mainitut asiakirjat sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

kuvaus ajoneuvotyypistä kohdassa 2.27 mainittujen ominaisuuksien osalta; ajoneuvotyypin ilmaisevat numerot ja/tai merkit sekä moottorin tyyppi on ilmoitettava

3.2.2

luettelo asianmukaisesti merkityistä jarrulaitteen muodostavista osista

3.2.3

kaavio kootusta jarrujärjestelmästä ja tiedot sen osien sijainnista ajoneuvossa

3.2.4

jokaisesta komponentista yksityiskohtaiset piirustukset, joiden perusteella komponentti on helposti paikannettavissa ja tunnistettavissa.

3.3 Hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1 Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi jätetty ajoneuvotyyppi täyttää kohtien 5 ja 6 vaatimukset, ajoneuvotyyppi on hyväksyttävä.

4.2 Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä merkistä (tällä hetkellä 03, mikä vastaa muutossarjaa 03) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt merkittävät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa samalle ajoneuvotyypille, jossa on erityyppinen jarrulaite, tai toiselle ajoneuvotyypille.

4.3 Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä, hyväksynnän epäämisestä, laajentamisesta tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4 Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2), jotka ovat ympyrän sisällä

4.4.2

tämän säännön numero, jota seuraavat R-kirjain, viiva ja kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella oleva hyväksyntänumero.

4.5 Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8 Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

5. VAATIMUKSET

5.1 Jarrujärjestelmää koskevat vaatimukset

5.1.1 Jokaisen ajoneuvon on läpäistävä kaikki sen edustaman ajoneuvoluokan ajoneuvoille ja ajoneuvon jarrujen ominaisuuksille määrätyt testit.

5.1.2 Käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteen käyttö

Ajoneuvoissa on oltava järjestelyt, joiden ansiosta kuljettaja voi käyttää käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitetta tavanomaisesta ajoasennostaan ja molemmat kädet ohjauslaitteella.

5.1.3 Varajarrujärjestelmän hallintalaitteen käyttö

Ajoneuvoissa on oltava järjestelyt, joiden ansiosta kuljettaja voi käyttää varajarrujärjestelmän hallintalaitetta tavanomaisesta ajoasennostaan ja ainakin toinen käsi ohjauslaitteella.

5.1.4 Seisontajarrujärjestelmä

Jos ajoneuvossa on seisontajarrujärjestelmä, sen on pidettävä ajoneuvo paikallaan liitteen 3 kohdassa 8.2 kuvatulla kaltevalla pinnalla.

Seisontajarrujärjestelmää koskevat vaatimukset:

a)	Järjestelmän hallintalaitteen on oltava käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteista erillinen.

b)	Järjestelmä on voitava pitää lukittuna pelkästään mekaanisin keinoin.

Ajoneuvoissa on oltava järjestelyt, joiden ansiosta kuljettaja voi käyttää seisontajarrujärjestelmää tavanomaisesta ajoasennostaan.

5.1.5 Luokkien L1 ja L3 kaksipyöräiset ajoneuvot on varustettava joko kahdella erillisellä käyttöjarrujärjestelmällä tai jaetulla käyttöjarrujärjestelmällä siten, että vähintään yksi jarru toimii etupyörällä ja vähintään yksi takapyörällä.

5.1.6 Luokan L4 kolmipyöräisten ajoneuvojen on täytettävä kohdassa 5.1.6 asetetut jarrujärjestelmävaatimukset. Sivuvaunun pyörässä ei tarvitse olla jarrua, jos ajoneuvo täyttää liitteessä 3 asetetut tehovaatimukset.

5.1.7 Luokan L2 kolmipyöräiset ajoneuvot on varustettava seisontajarrujärjestelmällä ja yhdellä seuraavista käyttöjarrujärjestelmistä:

a)	kaksi erillistä käyttöjarrujärjestelmää (lukuun ottamatta yhdistettyä jarrujärjestelmää), jotka yhdessä käytettynä käyttävät kaikkien pyörien jarruja, tai

b)	jaettu käyttöjarrujärjestelmä tai

c)	yhdistetty jarrujärjestelmä, joka käyttää kaikkien pyörien jarruja, ja varajarrujärjestelmä, joka voi olla seisontajarrujärjestelmä.

5.1.8 Luokan L5 ajoneuvot on varustettava seuraavilla:

5.1.8.1

seisontajarrujärjestelmä ja

5.1.8.2

jalkakäyttöinen käyttöjarrujärjestelmä, joka käyttää kaikkien pyörien jarruja hyödyntäen joko

a)	jaettua käyttöjarrujärjestelmää tai

b)	yhdistettyä jarrujärjestelmää, joka käyttää kaikkien pyörien jarruja, ja varajarrujärjestelmää, joka voi olla seisontajarrujärjestelmä.

5.1.9 Jos ajoneuvossa on kaksi erillistä käyttöjarrujärjestelmää, järjestelmillä voi olla yhteinen jarru, kunhan kummankaan järjestelmän vikaantuminen ei vaikuta toisen järjestelmän toimintaan.

5.1.10 Jos ajoneuvo käyttää jarrutusvoiman välittämiseen hydraulinestettä,

a)	pääsylinterissä on oltava suljettu ja kannellinen erillinen säiliö kullekin jarrujärjestelmälle,

b)	pääsylinterin vetoisuuden on oltava 1,5 kertaa se nesteen tilavuus, jota edellytetään siirtymisessä uudesta jarrupäällysteestä kuluneeseen jarrupäällysteeseen epäedullisimmalla jarrujen säädöllä, ja

c)	pääsylinterin säiliön nestetaso on voitava tarkastaa poistamatta kantta.

5.1.11 Kaikki varoitusvalot on sijoitettava kuljettajan näkyville.

5.1.12 Jos ajoneuvo on varustettu jaetulla käyttöjarrujärjestelmällä, se on varustettava punaisella varoitusvalolla, joka syttyy,

a)	jos esiintyy hydraulinen vika, kun hallintalaitteeseen kohdistetaan enintään 90 newtonin voima, tai

ilman hallintalaitteen käyttämistä, jos jarrunesteen taso pääsylinterin säiliössä putoaa seuraavista suuremman alle:

i)	valmistajan määrittämä taso ja

ii)	taso, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin puolet nestesäiliön tilavuudesta.

Toiminnon tarkastamiseksi varoitusvalon on sytyttävä, kun sytytysvirta kytketään virtakytkimellä, ja sammuttava, kun tarkastus on valmis. Varoitusvalon on pysyttävä syttyneenä vikaantumisen ajan aina, kun virtakytkin on päällä-asennossa.

5.1.13 Jos ajoneuvo on varustettu lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä, se on varustettava keltaisella varoitusvalolla. Valon on sytyttävä aina, kun esiintyy toimintahäiriö, joka vaikuttaa signaalien tuottamiseen tai välittämiseen ajoneuvon ABS-järjestelmässä.

Toiminnon tarkastamiseksi varoitusvalon on sytyttävä, kun sytytysvirta kytketään virtakytkimellä, ja sammuttava, kun tarkastus on valmis.

Varoitusvalon on pysyttävä syttyneenä vikaantumisen ajan aina, kun virtakytkin on päällä-asennossa.

5.2 Kestävyys

5.2.1 Jarrujen kitkapinnan kuluminen on kompensoitava joko automaattisen tai käsikäyttöisen säätölaitteen avulla.

5.2.2 Jarrupäällysteen paksuus on oltava nähtävissä ilman purkamista tai, jos jarrupäällyste ei ole näkyvissä, kuluminen on arvioitava siihen tarkoitetulla laitteella.

5.2.3 Jarrupäällystettä ei saa irrota eikä jarrunestettä vuotaa minkään tämän säännön mukaisen testin aikana eikä testin päätyttyä.

5.3 Dynaamisen tehon mittaaminen

Tehon mittaamiseen käytetään liitteessä 3 määrätyissä testeissä mainittua menetelmää. Käyttöjarrujärjestelmän teho voidaan mitata kolmella tavalla:

5.3.1

MFDD (täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus)

MFDD:n laskeminen:

Formula m/s2

jossa

dm	=	täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus
V1	=	ajoneuvon nopeus kuljettajan käyttäessä hallintalaitetta
Vb	=	ajoneuvon nopeus 0,8 V1 (km/h)
Ve	=	ajoneuvon nopeus 0,1 V1 (km/h)
Sb	=	arvojen V1 ja Vb välillä kuljettu matka (m)
Se	=	arvojen V1 ja Vb välillä kuljettu matka (m)

5.3.2

Jarrutusmatka

Perustana liikkeen perusyhtälöt:

S = 0,1 · V + (X) · V2

jossa

S	=	jarrutusmatka metreinä
V	=	ajoneuvon nopeus (km/h)
X	=	kunkin testin vaatimukseen perustuva muuttuja

Korjattu jarrutusmatka lasketaan ajoneuvon todellisen testinopeuden perusteella seuraavalla kaavalla:

Ss = 0,1 · Vs + (Sa – 0,1 · Va) · Vs2/Va2

jossa

Ss	=	korjattu jarrutusmatka metreinä
Vs	=	ajoneuvon määritetty testinopeus (km/h)
Sa	=	todellinen jarrutusmatka metreinä
Va	=	ajoneuvon todellinen testinopeus (km/h)

Huomautus: Yhtälö pätee vain, kun todellinen testinopeus Va on enintään ± 5 km/h määritellystä testinopeudesta Vs.

5.3.3

Jatkuva hidastuvuuden kirjaaminen

Sovitusmenettelyssä ja esimerkiksi testattaessa märällä jarrulla ja lämmöstä johtuvaa jarrujen häviämistä ja lämmitysmenettelyä kirjataan ajoneuvon hetkellinen hidastuvuus jatkuvasti hetkestä, jolloin jarrujen hallintalaitteeseen kohdistetaan voima, siihen saakka, kun jarrutus on päättynyt.

5.4 Jarrupäällysteen materiaalit

Jarrupäällysteissä ei saa olla asbestia.

6. TESTIT

Jarrutustestit (testiolosuhteet ja -menettelyt), jotka hyväksyttäväksi toimitetulle ajoneuvolle on tehtävä, ja vaadittava jarrutusteho kuvataan tämän säännön liitteessä 3.

7. AJONEUVOTYYPIN TAI JARRUJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1 Ajoneuvotyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle on ilmoitettava kaikista ajoneuvotyyppiin tai jarrujärjestelmään tehdyistä muutoksista. Tämä hallinnollinen yksikkö voi joko

7.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset, tai

7.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

7.2 Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi kohdassa 4.3 tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

7.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

8.1 Kaikki tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajoneuvot (järjestelmät) on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät kohdan 5 vaatimukset.

8.2 Tuotantoa on valvottava asianmukaisella tavalla kohdassa 8.1 esitettyjen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

8.3 Hyväksynnän haltijan on erityisesti

8.3.1

varmistettava, että tuotteiden laaduntarkastukseen sovellettavat menettelyt ovat riittäviä

8.3.2

voitava käyttää tarkastuslaitteita, joita tarvitaan kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen

8.3.3

varmistettava, että testitulosten tiedot talletetaan ja että liiteasiakirjat ovat saatavilla viranomaisten kanssa sovittavan ajan

8.3.4

analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden kuitenkin niin, että teollisessa tuotannossa esiintyvät vaihtelut sallitaan

8.3.5

varmistettava, että kullekin tuotetyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 3 määrätyt testit

8.3.6

varmistettava, että järjestetään uusi otanta ja uusi testi, jos todetaan, että jokin näyte tai testikappale ei ole vaatimusten mukainen. Kyseisen tuotannon palauttamiseksi vaatimustenmukaiseksi on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet.

8.4 Tyyppihyväksynnän antanut toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät, joita sovelletaan jokaiseen tuotantoyksikköön.

8.4.1 Kussakin tarkastuksessa on tarkastajalle esitettävä testiä ja tuotannon valvontaa koskevat asiakirjat.

8.4.2 Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä, jotka testataan valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten perusteella.

8.4.3 Jos laatutaso vaikuttaa heikolta tai jos kohdan 8.4.2 mukaisten testien pätevyys on syytä varmistaa, tarkastaja valitsee näytteet, jotka lähetetään tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tutkimuslaitokselle.

8.4.4 Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa kaikki tässä säännössä määrätyt testit.

8.4.5 Toimivaltaisen viranomaisen valtuuttama tavanomainen tarkastustiheys on kerran kahdessa vuodessa. Jos jostakin tarkastuskäynnistä saadaan kielteisiä tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet toteutetaan tuotannon palauttamiseksi vaatimusten mukaiseksi mahdollisimman pian.

9. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

9.1 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa säännön muutossarjan 03 virallisen voimaantulon jälkeen hylätä tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, mukaista hyväksyntähakemusta. Tätä sääntöä soveltavat sopimuksen sopimuspuolet voivat valmistajan pyynnöstä sopia, että näitä muutoksia sovelletaan ennen niiden virallista voimaantuloa.

9.2 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat 24 kuukauden kuluttua kohdassa 9.1 tarkoitetusta voimaantulopäivästä myöntää hyväksyntiä ainoastaan, jos ajoneuvon tyyppi täyttää tämän säännön vaatimukset sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

9.3 Hyväksynnät, jotka on myönnetty ennen kuin virallisesta voimaantulopäivästä on kulunut 24 kuukautta, lakkaavat olemasta voimassa 48 kuukauden kuluttua kohdassa 9.1 mainitusta voimaantulopäivästä, ellei hyväksynnän myöntänyt sopimuspuoli ilmoita muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille, että tyyppihyväksytty ajoneuvo vastaa tämän säännön vaatimuksia sellaisina kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

9.4 Edellä esitetyistä siirtymämääräyksistä riippumatta sopimuspuolet, jotka alkavat soveltaa tätä sääntöä sen jälkeen, kun uusin muutossarja on tullut voimaan, voivat kieltäytyä hyväksymästä hyväksyntöjä, jotka on myönnetty tämän säännön jonkin aiemman muutossarjan perusteella.

10. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 8.1 esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos kyseistä tyyppiä oleva ajoneuvo ei ole läpäissyt kohdassa 8.3 määrättyjä testejä.

10.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen osapuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille lähettämällä niille hyväksyntälomakkeen jäljennöksen, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä suurin kirjaimin merkintä ”HYVÄKSYNTÄ PERUUTETTU”.

11. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Kun kyseinen viranomainen saa asiaa koskevan ilmoituksen, sen on ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille lähettämällä iille hyväksyntälomakkeen jäljennöksen, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä suurin kirjaimin merkintä ”TUOTANTO LOPETETTU”.

12. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestauksesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten ja niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille on lähetettävä ilmoitukset muissa maissa annetusta hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Määritelty ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (R.E.3). Asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.2, kohta 2.

(2) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.2/Amend.1) liitteessä 3.

LIITE 1 (*)

LISÄYS

LUETTELO AJONEUVOA KOSKEVISTA TIEDOISTA SÄÄNNÖN NRO 90 MUKAISTA HYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

Ajoneuvotyypin kuvaus:

1.1

Ajoneuvon kauppanimi tai merkki:

1.2

Ajoneuvoluokka:

1.3

Ajoneuvotyyppi säännön nro 78 hyväksynnän mukaisesti:

1.4

Ajoneuvotyyppiä edustavien ajoneuvojen mallit tai kaupalliset nimet, jos saatavilla:

1.5

Valmistajan nimi ja osoite:

Jarrupäällysteiden merkki ja tyyppi:

Ajoneuvon vähimmäismassa:

3.1

Massan jakautuminen akseleille (enimmäisarvo):

Ajoneuvon enimmäismassa:

4.1

Massan jakautuminen akseleille (enimmäisarvo):

Vmax km/h

Renkaiden ja pyörien mitat:

Itsenäisten jarrujärjestelmien konfiguraatio:

Jarruventtiilien eritelmät (tapauksen mukaan):

8.1

Kuormituksen tunnistusventtiilin säätö:

8.2

Paineventtiilien asetus:

Jarrun eritelmät:

9.1

Levyjarrun tyyppi (esimerkiksi mäntien lukumäärä ja mitat, jäähdytettävät tai kiinteät levyt):

9.2

Rumpujarrun tyyppi (esimerkiksi duoservo sekä männän koko ja rummun mitat):

10.

Pääsylinterin tyyppi ja koko (tapauksen mukaan):

LIITE 2

HYVÄKSYNTÄMERKIT

MALLI A

(Ks. tämän säännön kohta 4.4)

Edellä esitetty ajoneuvoon kiinnitetty merkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty jarrulaitteiden osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa (E11) säännön nro 78 mukaisesti hyväksyntänumerolla 032439. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä merkkiä tarkoittavat, että muutossarja 03 sisältyi sääntöön nro 78 jo hyväksyntää myönnettäessä.

MALLI B

(Ks. tämän säännön kohta 4.5)

Edellä esitetty ajoneuvoon kiinnitetty merkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Yhdistyneessä kuningaskunnassa (E11) sääntöjen nro 78 ja 40 mukaisesti (1). Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa osoittavat, että hyväksyntien myöntämispäivinä sääntö nro 78 sisälsi muutossarjan 03 ja sääntö nro 40 oli alkuperäisessä muodossaan.

(1) Jälkimmäinen numero on annettu pelkästään esimerkkinä.

LIITE 3

TESTIOLOSUHTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ TEHOVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1 Testipinnat

1.1.1 Suurikitkainen pinta:

a)	Kaikissa dynaamisissa jarrutesteissä lukuun ottamatta ABS-testejä, joissa edellytetään pienikitkaista pintaa.

b)	Testialue on puhdas ja tasainen pinta, jonka kaltevuus on enintään 1 prosentti.

c)	Pinnan nimellinen kitkakertoimen huippuarvo on 0,9, ellei toisin määrätä.

1.1.2 Pienikitkainen pinta:

a)	Kaikissa dynaamisissa jarrutesteissä, joissa edellytetään pienikitkaista pintaa.

b)	Testialue on puhdas, kuiva ja tasainen pinta, jonka kaltevuus on enintään 1 prosentti.

c)	Pinnan kitkakertoimen huippuarvo on enintään 0,45.

1.1.3 Kitkakertoimen huippuarvon mittaaminen

Kitkakertoimen huippuarvo mitataan hyväksyntäviranomaisen päätöksen mukaan joko

a)	American Society for Testing and Materials -yhdistyksen (ASTM) standardin E1136-93 (hyväksytty uudelleen 2003) vakiovertailutestirenkaalla ASTM-menetelmän E1337-90 (hyväksytty uudelleen 2002) mukaisesti nopeudella 40 mph tai

b)	tämän liitteen lisäyksessä kuvatulla menetelmällä.

1.1.4 Seisontajarrujärjestelmän testit:

Määritellyn mukaisessa testausrinteessä on puhdas ja kuiva pinta, jonka muoto ei muutu ajoneuvon massan vaikutuksesta.

1.1.5 Testikaistan leveys:

Kaksipyöräisten ajoneuvojen (ajoneuvoluokat L1 ja L3) testikaistan leveys on 2,5 m.

Kolmipyöräisten ajoneuvojen (ajoneuvoluokat L2, L5 ja L4) testikaistan leveys on 2,5 m lisättynä ajoneuvon leveydellä.

1.2 Ympäristön lämpötila

Ympäristön lämpötila on 4–45 °C.

1.3 Tuulen nopeus

Tuulen nopeus on enintään 5 m/s.

1.4 Testinopeuden toleranssi

Testinopeuden toleranssi on ± 5 km/h.

Jos todellinen testinopeus poikkeaa määritellystä testinopeudesta, todellinen jarrutusmatka korjataan käyttämällä tämän säännön kohdassa 5.3.2 olevaa kaavaa.

1.5 Automaattivaihteisto

Automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen on käytävä läpi kaikki testit — sekä vaihde kytkettynä että vaihde vapaalla tehtävät testit.

Jos automaattivaihteistossa on vapaa-asento, se valitaan vaihde vapaalla tehtäviä testejä varten.

1.6 Ajoneuvon sijoittaminen ja pyörien lukkiutuminen

a)	Ajoneuvo sijoitetaan testikaistan keskelle kunkin jarrutuksen alussa.

b)	Jarrutukset tehdään niin, etteivät ajoneuvon pyörät ajaudu testikaistan ulkopuolelle eivätkä lukkiudu.

1.7 Testin kulku

Testien järjestys

Kohta

1.	Jarrutus kylmänä — yhden jarrunhallintalaitteen käyttö

2.	Jarrutus kylmänä — kaikkien jarrunhallintalaitteiden käyttö

3.	Suuri nopeus

4.	Märkä jarru

5.	Lämpöhäipyminen (1)

6.	Jos asennettu:

6.1	Seisontajarrujärjestelmä

6.2

ABS

6.3	Osittainen vikaantuminen, jaetut käyttöjarrujärjestelmät

6.4	Tehostetun jarrujärjestelmän vikaantuminen

2. VALMISTELU

2.1 Tyhjäkäyntinopeus

Tyhjäkäyntinopeus asetetaan valmistajan ilmoittamaksi.

2.2 Rengaspaineet

Renkaat täytetään valmistajan suosittelemaan arvoon, joka vastaa ajoneuvon kuormitustilaa testissä.

2.3 Hallintalaitteiden käyttökohdat ja -suunta

Käsikäyttöisen hallintalaitteen tapauksessa kohdistetaan voima F laitteen vivun etupintaan kohtisuorassa akseliin, joka kulkee vivun tukipisteestä vivun uloimpaan pisteeseen tasolla, jota pitkin vipu kääntyy (ks. kuva).

Voima kohdistetaan pisteeseen, joka sijaitsee 50 mm:n etäisyydellä hallintavivun uloimmasta pisteestä mitattuna akselilla, joka kulkee vivun tukipisteen keskiakselista vivun uloimpaan pisteeseen.

Jarrupolkimen tapauksessa voima kohdistetaan suorassa kulmassa polkimen keskikohtaan.

2.4 Jarrujen lämpötilan mittaaminen

Jarrun lämpötila mitataan jarrulevyn tai -rummun jarrutusalueen likimääräisestä keskikohdasta käyttämällä hyväksyntäviranomaisen päätöksen mukaan

a)	hankaustermoelementtiä, joka koskettaa levyn tai rummun pintaa, tai

b)	jarrupäällysteeseen sisällytettyä termoelementtiä.

2.5 Sovitusmenettely

Ajoneuvon jarrut sovitetaan ennen tehon mittaamista. Menettelyn voi suorittaa valmistaja.

a)	Ajoneuvo kuormattu kevyesti

b)	Vaihde vapaalla

Testinopeus:

i)	Alkunopeus: 50 km/h tai 0,8 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

ii)	Loppunopeus 5–10 km/h

d)	Jarrutukset: Kutakin käyttöjarrujärjestelmää käytetään erikseen

Ajoneuvon hidastuvuus:

Pelkästään yksi etujarrujärjestelmä:

ajoneuvoluokat L3 ja L4: 3,0–3,5 m/s2

ajoneuvoluokat L1 ja L2: 1,5–2,0 m/s2

ii)	Pelkästään yksi takajarrujärjestelmä: 1,5–2,0 m/s2

iii)	Yhdistetty tai jaettu käyttöjarrujärjestelmä: 3,5–4,0 m/s2

f)	Hidastusten määrä: 100 jarrujärjestelmää kohti

g)	Jarrun alkulämpötila ennen kutakin jarrutusta ≤ 100 °C

Ensimmäistä jarrutusta varten ajoneuvo kiihdytetään alkunopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitetta määritellyissä olosuhteissa, kunnes saavutetaan loppunopeus. Sen jälkeen kiihdytetään uudestaan alkunopeuteen ja säilytetään se, kunnes jarrujen lämpötila laskee määritellyn alkuarvon alapuolelle. Kun edellytykset täyttyvät, jarrua käytetään uudelleen määritellyn mukaisesti. Menettely toistetaan, kunnes vaadittu hidastusten määrä saavutetaan. Sovituksen jälkeen jarrut säädetään valmistajan suositusten mukaisesti.

3. JARRUTUS KYLMÄNÄ — YHDEN JARRUNHALLINTALAITTEEN KÄYTTÖ

3.1 Ajoneuvon testauskunto

a)	Testiä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin.

b)	Kuormattuna: Yhdistetyillä tai jaetuilla käyttöjarrujärjestelmillä varustetut ajoneuvot testataan kuormatussa tilassa ja lisäksi kevyesti kuormattuna.

c)	Vaihde vapaalla.

3.2 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

Testinopeus:

i)	Ajoneuvoluokat L1 ja L2: 40 km/h tai 0,9 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

ii)	Ajoneuvoluokat L3, L5 ja L4: 60 km/h tai 0,9 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

c)	Jarrutukset: Kutakin käyttöjarrujärjestelmää käytetään erikseen

Jarrun käyttövoima:

Käsikäyttöinen hallintalaite

≤ 200 N

ii)

Poljin

ajoneuvoluokat L1, L2, L3 ja L4: ≤ 350 N

ajoneuvoluokka L5: ≤ 500 N

e)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 6 jarrutusta.

f)	Kutakin jarrutusta varten ajoneuvo kiihdytetään testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitetta tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

3.3 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 3.2 esitetyllä testausmenetelmällä, jarrutusmatkan on oltava seuraavan taulukon sarakkeessa 2 mainittu tai MFDD:n sarakkeessa 3 mainittu.

Sarake 1	Sarake 2	Sarake 3
Ajoneuvoluokka	JARRUTUSMATKAT (V on määritelty testausnopeus (km/h) ja S vaadittu jarrutusmatka (m))	MFDD
Yksi jarrujärjestelmä, jarrutetaan vain etupyöriä:
L1	S ≤ 0,1 V + 0,0111 V2	≥ 3,4 m/s2
L2	S ≤ 0,1 V + 0,0143 V2	≥ 2,7 m/s2
L3	S ≤ 0,1 V + 0,0087 V2	≥ 4,4 m/s2
L5	Ei sovelleta	Ei sovelleta
L4	S ≤ 0,1 V + 0,0105 V2	≥ 3,6 m/s2
Yksi jarrujärjestelmä, jarrutetaan vain takapyöriä:
L1	S ≤ 0,1 V + 0,0143 V2	≥ 2,7 m/s2
L2	S ≤ 0,1 V + 0,0143 V2	≥ 2,7 m/s2
L3	S ≤ 0,1 V + 0,0133 V2	≥ 2,9 m/s2
L5	Ei sovelleta	Ei sovelleta
L4	S ≤ 0,1 V + 0,0105 V2	≥ 3,6 m/s2
Yhdistetty tai jaettu käyttöjarrujärjestelmä: kuormattuna ja kevyesti kuormattuna
L1 ja L2	S ≤ 0,1 V + 0,0087 V2	≥ 4,4 m/s2
L3	S ≤ 0,1 V + 0,0076 V2	≥ 5,1 m/s2
L5	S ≤ 0,1 V + 0,0077 V2	≥ 5,0 m/s2
L4	S ≤ 0,1 V + 0,0071 V2	≥ 5,4 m/s2
Yhdistetty jarrujärjestelmä — varakäyttöjarrujärjestelmät:
KAIKKI	S ≤ 0,1 V + 0,0154 V2	≥ 2,5 m/s2

4. JARRUTUS KYLMÄNÄ — KAIKKIEN KÄYTTÖJARRUNHALLINTALAITTEIDEN KÄYTTÖ

4.1 Ajoneuvon testauskunto

a)	Testiä sovelletaan ajoneuvoluokkiin L3, L5 ja L4.

b)	Kevyesti kuormattu.

c)	Vaihde vapaalla.

4.2 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

b)	Testinopeus: 100 km/h tai 0,9 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

c)	Jarrutukset: Käytetään samanaikaisesti molempia käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteita (jos asennettu) tai yksittäisen käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitetta, jos käyttöjarrujärjestelmä jarruttaa kaikkia pyöriä.

Jarrun käyttövoima:

Käsikäyttöinen hallintalaite

≤ 250 N

Poljin

ajoneuvoluokat L3 ja L4: ≤ 400 N

ajoneuvoluokka L5: ≤ 500 N

e)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 6 jarrutusta.

f)	Kutakin jarrutusta varten ajoneuvo kiihdytetään testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitteita tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

4.3 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 4.2 esitetyllä testausmenetelmällä, jarrutusmatkan S on oltava S ≤ 0,0060 V2 (V on määritelty testausnopeus (km/h) ja S vaadittu jarrutusmatka (m)).

5. TESTI SUURELLA NOPEUDELLA

5.1 Ajoneuvon testauskunto

a)	Testiä sovelletaan ajoneuvoluokkiin L3, L5 ja L4.

b)	Testiä ei vaadita, jos ajoneuvon Vmax ≤ 125 km/h.

c)	Kevyesti kuormattu.

d)	Suurimmalla vaihteella.

5.2 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

Testinopeus

0,8 Vmax, kun ajoneuvon Vmax > 125 km/h ja < 200 km/h

160 km/h, kun ajoneuvon Vmax ≥ 200 km/h

c)	Jarrutukset: Käytetään samanaikaisesti molempia käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteita (jos asennettu) tai yksittäisen käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitetta, jos käyttöjarrujärjestelmä jarruttaa kaikkia pyöriä.

Jarrun käyttövoima:

Käsikäyttöinen hallintalaite

≤ 200 N

Poljin

ajoneuvoluokat L3 ja L4: ≤ 350 N

ajoneuvoluokka L5: ≤ 500 N

e)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 6 jarrutusta.

f)	Kutakin jarrutusta varten ajoneuvo kiihdytetään testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitteita tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

5.3 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 5.2 esitetyllä testausmenettelyllä,

a)	jarrutusmatkan S on oltava ≤ 0,1 V + 0,0067 V2 (V on määritelty testausnopeus (km/h) ja S vaadittu jarrutusmatka (m)) tai

b)	MFDD:n on oltava ≥ 5,8 m/s2.

6. TESTI MÄRÄLLÄ JARRULLA

6.1 Yleistä

Testissä on kaksi vaihetta, jotka tehdään peräkkäin kullekin jarrujärjestelmälle:

i)	perustesti, joka perustuu kuivajarrutustestiin yhtä hallintalaitetta käyttäen (tämän liitteen kohta 3)

ii)	yksi märkäjarrutus, jossa käytetään samoja parametreja kuin i-alakohdassa mutta jarruja suihkutetaan jatkuvasti vedellä testiä suoritettaessa, jotta voidaan mitata jarrujen teho märissä olosuhteissa.

b)	Testiä ei tehdä seisontajarrujärjestelmälle, ellei seisontajarru ole varajarru.

c)	Rumpujarrut tai täysin koteloidut levyjarrut vapautetaan tästä testistä, ellei niissä ole tuuletusta tai avoimia tarkastusaukkoja.

d)	Ajoneuvoon on testiä varten oltava asennettu laitteisto, joka mahdollistaa jarrun käyttövoiman ja ajoneuvon hidastuvuuden jatkuvan mittauksen. MFDD:n ja jarrutusmatkan mittaukset eivät sovellu tähän tapaukseen.

6.2 Ajoneuvon testauskunto

a)	Testiä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin.

b)	Kuormattuna: Yhdistetyillä tai jaetuilla käyttöjarrujärjestelmillä varustetut ajoneuvot testataan kuormatussa tilassa ja lisäksi kevyesti kuormattuna.

c)	Vaihde vapaalla.

Kukin jarru varustetaan vedensuihkutuslaitteella:

Levyjarrut: Kaavio vedensuihkutuslaitteesta:

Mitat millimetreinä

Levyjarrun vedensuihkutuslaite asennetaan seuraavasti:

a)	Vettä suihkutetaan kullekin jarrulle virtaamalla 15 litraa tunnissa. Vesi jaetaan tasaisesti roottorin kummallekin puolelle.

b)	Jos roottorin pinnalla on suojalevy, suihku kohdistetaan 45 astetta ennen suojalevyä olevaan kohtaan.

c)	Jos suihkua ei voida kohdistaa kaaviossa esitettyyn paikkaan tai suihku osuu jarrun tuuletusaukkoon tai vastaavaan, suihkutussuutinta voidaan siirtää vielä enintään 90 astetta palan reunan etupuolelle samaa sädettä käyttäen.

ii)

Rumpujarrut, joissa tuuletusaukot ja avoimet tarkastusaukot:

Vedensuihkutuslaite asennetaan seuraavasti:

a)	Vettä suihkutetaan tasaisesti rumpujarruasennelman molemmille puolille (paikallaan olevalle takalevylle ja pyörivälle rummulle) virtauksella 15 litraa tunnissa.

b)	Suihkutussuuttimet sijoitetaan pyörivän rummun ulkokehän ja pyörän navan väliin niin, että etäisyys ulkokehästä on kaksi kolmannesta koko etäisyydestä.

c)	Suuttimen sijoituspaikka on > 15° mistä tahansa rummun takalevyn aukosta.

6.3 Perustesti

6.3.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

Tämän liitteen kohdassa 3 kuvattu testi (kuivajarrutustesti yhtä hallintalaitetta käyttäen) tehdään jokaiselle jarrujärjestelmälle, kuitenkin niin, että jarruihin kohdistetaan käyttövoima, jonka tuloksena ajoneuvon hidastuvuus on 2,5–3,0 m/s2. Tämän jälkeen määritetään seuraavat:

i)	keskimääräinen jarrun käyttövoima, joka mitataan, kun ajoneuvon nopeus on 80–10 prosenttia määritellystä testausnopeudesta

ii)	ajoneuvon keskimääräinen hidastuvuus 0,5–1,0 sekunnin aikana hallintalaitteen käytöstä

iii)	ajoneuvon suurin hidastuvuus täyden jarrutuksen aikana lukuun ottamatta viimeistä 0,5 sekuntia

b)	Tehdään 3 perusjarrutusta ja lasketaan alakohdissa i, ii ja iii saatujen arvojen keskiarvo.

6.4 Jarrutus märällä jarrulla

6.4.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Ajoneuvoa kuljetetaan kohdassa 6.3 esitetyssä perustestissä käytetyllä testausnopeudella siten, että testattaviin jarruihin suihkutetaan vettä eikä jarrujärjestelmää käytetä.

b)	Kun ajoneuvoa on kuljetettu vähintään 500 metriä, kohdistetaan perustestissä määritetty keskimääräinen jarrun käyttövoima testattavaan jarrujärjestelmään.

c)	Mitataan ajoneuvon keskimääräinen hidastuvuus 0,5–1,0 sekunnin aikana hallintalaitteen käytöstä.

d)	Mitataan ajoneuvon suurin hidastuvuus koko jarrutuksen aikana lukuun ottamatta viimeistä 0,5 sekuntia.

6.5 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 6.4.1 esitetyllä testausmenettelyllä, märän jarrun hidastustehon on oltava

a)	kohdan 6.4.1 c-alakohdassa mitattu arvo ≥ 60 prosenttia kohdan 6.3.1 a-alakohdan ii-alakohdan mukaisessa perustestissä eli 0,5–1,0 sekuntia jarrun hallintalaitteen käytöstä mitatut keskimääräiset hidastuvuusarvot ja

b)	kohdan 6.4.1 d-alakohdassa mitattu arvo ≤ 120 prosenttia kohdan 6.3.1 a-alakohdan iii-alakohdan mukaisessa perustestissä eli koko jarrutuksen aikana lukuun ottamatta viimeistä 0,5 sekuntia.

7. LÄMPÖHÄIPYMISTESTI

7.1 Yleistä

Testissä on kolme vaihetta, jotka tehdään peräkkäin kullekin jarrujärjestelmälle:

i)	perustesti kuivajarrutustestillä yhtä hallintalaitetta käyttäen (tämän liitteen kohta 3)

ii)	lämmitysmenettely, joka koostuu sarjasta toistettavia jarrutuksia jarrujen lämmittämiseksi

iii)	pysäytys kuumalla jarrulla kuivajarrutustestiä käyttäen ja yhtä hallintalaitetta käyttäen (tämän liitteen kohta 3) — mitataan jarrun teho lämmitysmenettelyn jälkeen

b)	Testiä sovelletaan ajoneuvoluokkiin L3, L5 ja L4.

c)	Testiä ei tehdä seisontajarrujärjestelmälle eikä varakäyttöjarrujärjestelmälle.

d)	Kaikki jarrutukset tehdään ajoneuvo kuormitettuna.

Ajoneuvoon on lämmitysmenettelyä varten oltava asennettu laitteisto, joka mahdollistaa jarrun käyttövoiman ja ajoneuvon hidastuvuuden jatkuvan mittauksen. MFDD:n ja jarrutusmatkan mittaukset eivät sovellu lämmitysmenettelyyn. Perustestissä ja kuumalla jarrulla tehtävässä jarrutuksessa on mitattava joko MFDD tai jarrutusmatka.

7.2 Perustesti

7.2.1 Ajoneuvon testauskunto

Vaihde vapaalla.

7.2.2 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

b)	Testinopeus: 60 km/h tai 0,9 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

c)	Jarrutukset: Kutakin käyttöjarrujärjestelmää käytetään erikseen

Jarrun käyttövoima:

Käsikäyttöinen hallintalaite

≤ 200 N

Poljin

ajoneuvoluokat L3 ja L4: ≤ 350 N

ajoneuvoluokka L5: ≤ 500 N

e)	Kiihdytetään ajoneuvo testausnopeuteen, käytetään jarruja määritetyissä olosuhteissa ja mitataan käyttövoima, jota tarvitaan siihen, että tämän liitteen kohdan 3.3 taulukossa määritetty ajoneuvon jarrutusteho saavutetaan.

7.3 Lämmitysmenettely

7.3.1 Ajoneuvon testauskunto

Vaihteiden käyttö

i)	Määritetystä testinopeudesta 50 prosenttiin sen arvosta: vaihde kytkettynä suurimmalle soveltuvalle vaihteelle, jolla moottorin nopeus pysyy valmistajan määrittämän joutokäyntinopeuden yläpuolella

ii)	Nopeudesta 50 prosenttia määritellystä testinopeudesta pysähtymiseen: vaihde vapaalla.

7.3.2 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrun alkulämpötila ennen pelkästään ensimmäistä pysäytystä: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

Testinopeus:

Yksi jarrujärjestelmä, jarrutetaan vain etupyörää: 100 km/h tai 0,7 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

Yksi jarrujärjestelmä, jarrutetaan vain takapyörää: 80 km/h tai 0,7 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

Yhdistetty tai jaettu käyttöjarrujärjestelmä: 100 km/h tai 0,7 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

c)	Jarrutukset: Kutakin käyttöjarrujärjestelmää käytetään erikseen

Jarrun käyttövoima:

Ensimmäinen jarrutus:

Tasainen käyttövoima, jolla saavutetaan hidastuvuus 3,0–3,5 m/s2, kun ajoneuvon nopeus hidastuu 80–10 prosenttia määritellystä nopeudesta.

Jos ajoneuvo ei pysty saavuttamaan määriteltyä hidastuvuutta, jarrutuksella on täytettävä tämän liitteen kohdan 3.3 taulukossa annetut hidastuvuusvaatimukset.

ii)

Muut jarrutukset:

a)	Sama tasainen käyttövoima kuin ensimmäisessä jarrutuksessa.

b)	Jarrutusten määrä: 10

c)	Jarrutusten väli: 1 000 m

e)	Jarrutetaan, kunnes saavutetaan tässä kohdassa määrätyt edellytykset, ja kiihdytetään sitten enimmäiskiihtyvyydellä määriteltyyn nopeuteen ja pidetään se yllä seuraavaan jarrutukseen saakka.

7.4 Jarrutus kuumalla jarrulla

7.4.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

Tehdään yksi jarrutus perustestissä käytettävissä olosuhteissa (kohta 7.2) jarrujärjestelmällä, joka on lämmitetty kohdan 7.3 mukaisella menetelmällä. Jarrutus tehdään minuutin kuluessa kohdan 7.3 menettelyn päättämisestä käyttövoimalla, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin kohdassa 7.2 kuvatussa testissä käytetty voima.

7.5 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 7.4.1 esitetyllä testausmenettelyllä,

jarrutusmatka S2 ≤ 1,67 S1 – 0,67 × 0,1V

jossa

S1	=	korjattu jarrutusmatka (metreinä), joka saavutettiin kohdan 7.2 mukaisessa perustestissä
S2	=	korjattu jarrutusmatka (metreinä), joka saavutettiin kohdan 7.4.1 mukaisessa jarrutuksessa kuumalla jarrulla
V	=	määritelty testinopeus (km/h), tai

b)	MFFD ≥ 60 prosenttia kohdan 2 mukaisessa testissä mitatusta arvosta.

8. SEISONTAJARRUJÄRJESTELMÄN TESTI — SEISONTAJARRUILLA VARUSTETUT AJONEUVOT

8.1 Ajoneuvon testauskunto

a)	Testiä sovelletaan ajoneuvoluokkiin L2, L5 ja L4.

b)	Kuormattuna

c)	Vaihde vapaalla

8.2 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≤ 100 °C

b)	Testipinnan kaltevuus = 18 prosenttia

Jarrun käyttövoima:

Käsikäyttöinen hallintalaite	:	≤ 400 N
Poljin	:	≤ 500 N

d)	Testin ensimmäistä osaa varten ajoneuvo pysäköidään testipinnalle ylärinteeseen päin käyttämällä seisontajarrujärjestelmää tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa. Jos ajoneuvo pysyy paikoillaan, aloitetaan testausjakson mittaaminen.

e)	Kun ajoneuvo on testattu etuosa ylärinteeseen päin, sama testi toistetaan niin, että ajoneuvon etuosa on alarinteeseen päin.

8.3 Tehovaatimukset

Kohdassa 8.2 esitettyä menetelmää käyttäen testattaessa seisontajarrujärjestelmän on pidettävä ajoneuvo paikoillaan viiden minuutin ajan sekä ylä- että alarinteeseen suunnattuna.

9. ABS-TESTIT

9.1 Yleistä

a)	Testit tehdään vain luokkien L1 ja L3 ajoneuvoille, joissa on ABS-järjestelmä.

b)	Testeillä vahvistetaan ABS-järjestelmällä varustettujen jarrujärjestelmien teho ja niiden teho ABS-järjestelmän sähköisen häiriön tapauksessa.

c)	’Täydellä toimintakierroksella’ tarkoitetaan, että lukkiutumisenestojärjestelmä muuntaa toistuvasti jarrutusvoimaa suoraan säädettyjen pyörien lukkiutumisen estämiseksi.

d)	Pyörät saavat lukkiutua, kunhan se ei vaikuta ajoneuvon vakauteen siinä määrin, että kuljettajan on vapautettava hallintalaite tai että ajoneuvon pyörä ajautuu testikaistan ulkopuolelle.

Testien sarjassa on seuraavat yksittäiset testit, jotka voidaan tehdä missä järjestyksessä hyvänsä:

ABS-TESTIT

KOHTA

a)	Jarrutukset suurikitkaisella pinnalla — kohta 1.1.1

9.3

b)	Jarrutukset pienikitkaisella pinnalla — kohta 1.1.2

9.4

c)	Pyörien lukkiutumisen tarkastus suuri- ja pienikitkaisella pinnalla

9.5

d)	Pyörien lukkiutumisen tarkastus siirryttäessä suurikitkaiselta pienikitkaiselle pinnalle

9.6

e)	Pyörien lukkiutumisen tarkastus siirryttäessä pienikitkaiselta suurikitkaiselle pinnalle

9.7

f)	Jarrutukset, kun ABS-järjestelmässä on sähköinen häiriö

9.8

9.2 Ajoneuvon testauskunto

a)	Kevyesti kuormattu

b)	Vaihde vapaalla

9.3 Jarrutukset suurikitkaisella pinnalla

9.3.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

b)	Testinopeus: 60 km/h tai 0,9 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

c)	Jarrutukset: Käytetään samanaikaisesti molempia käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteita (jos asennettu) tai yksittäisen käyttöjarrun hallintalaitetta, jos käyttöjarrujärjestelmä jarruttaa kaikkia pyöriä.

d)	Jarrun käyttövoima: Voima on se, jolla voidaan varmistaa, että ABS tekee täyden toimintakierroksen kussakin jarrutuksessa nopeuteen 10 km/h.

e)	Jos jotain pyörää ei ole varustettu ABS-järjestelmällä, käytetään sen pyörän käyttöjarrun hallintalaitetta voimalla, joka on pienempi kuin pyörän lukkiutumiseen johtava voima.

f)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 6 jarrutusta.

g)	Kutakin jarrutusta varten ajoneuvo kiihdytetään testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitetta tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

9.3.2 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 9.3.1 esitetyillä testausmenetelmillä,

a)	jarrutusmatkan S on oltava ≤ 0,0063V2 (V on määritelty testausnopeus (km/h) ja S vaadittu jarrutusmatka (m)) tai MFDD:n on oltava ≥ 6,17 m/s2 ja

b)	pyörät eivät saa lukkiutua, ja ajoneuvon pyörien on pysyttävä testikaistalla.

9.4 Jarrutukset pienikitkaisella pinnalla

9.4.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

Samat kuin kohdassa 9.3.1, mutta suurikitkaisen pinnan asemesta käytetään pienikitkaista pintaa.

9.4.2 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 9.4.1 esitetyllä testausmenettelyllä,

a)	jarrutusmatkan S on oltava ≤ 0,0056 V2/P (V on määritelty testausnopeus (km/h), P kitkakertoimen huippuarvo ja S vaadittu jarrutusmatka (m)) tai MFDD:n on oltava ≥ 6,87 × P (m/s2) ja

b)	pyörät eivät saa lukkiutua, ja ajoneuvon pyörien on pysyttävä testikaistalla.

9.5 Pyörien lukkiutumisen tarkastus suuri- ja pienikitkaisella pinnalla

9.5.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

Testipinnat

i)	suurikitkainen ja

ii)	pienikitkainen

b)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

Testinopeus:

i)	suurikitkaisella pinnalla 80 km/h tai 0,8 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

ii)	pienikitkaisella pinnalla 60 km/h tai 0,8 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

Jarrutukset:

i)	Kutakin käyttöjarrujärjestelmää käytetään erikseen.

ii)	Jos kumpaankin jarrujärjestelmään on asennettu ABS, käytetään molempia hallintalaitteita i-alakohdan lisäksi.

e)	Jarrun käyttövoima: Voima on se, jolla voidaan varmistaa, että ABS tekee täyden toimintakierroksen kussakin jarrutuksessa nopeuteen 10 km/h.

f)	Jarrujen käyttönopeus: jarrujen käyttövoimaa käytettään 0,2–0,5 sekunnin kuluessa.

g)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 3 jarrutusta.

h)	Kutakin jarrutusta varten ajoneuvo kiihdytetään testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitetta tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

9.5.2 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 9.5.1 esitetyllä testausmenettelyllä, pyörät eivät saa lukkiutua, ja ajoneuvon pyörien on pysyttävä testikaistalla.

9.6 Pyörien lukkiutumisen tarkastus siirryttäessä suurikitkaiselta pienikitkaiselle pinnalle

9.6.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Testipinnat suurikitkainen pinta, jota seuraa välittömästi pienikitkainen pinta

b)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

c)	Testinopeus: nopeus, jolla ajoneuvon nopeus on 50 km/h tai 0,5Vmax (sen mukaan, kumpi on pienempi) pisteessä, jossa ajoneuvo siirtyy suurikitkaiselta pinnalta pienikitkaiselle pinnalle

Jarrutukset:

i)	Kutakin käyttöjarrujärjestelmää käytetään erikseen.

ii)	Jos kumpaankin jarrujärjestelmään on asennettu ABS, käytetään molempia hallintalaitteita i-alakohdan lisäksi.

e)	Jarrun käyttövoima: Voima on se, jolla voidaan varmistaa, että ABS tekee täyden toimintakierroksen kussakin jarrutuksessa nopeuteen 10 km/h.

f)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 3 jarrutusta.

g)	Ajoneuvo kiihdytetään kutakin jarrutusta varten testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitetta ennen kuin ajoneuvo siirtyy kitkapinnalta toiselle.

9.6.2 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 9.6.1 esitetyllä testausmenettelyllä, pyörät eivät saa lukkiutua, ja ajoneuvon pyörien on pysyttävä testikaistalla.

9.7 Pyörien lukkiutumisen tarkastus siirryttäessä pienikitkaiselta suurikitkaiselle pinnalle

9.7.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Testipinnat Pienikitkainen pinta, jota seuraa välittömästi suurikitkainen pinta, jonka kitkakertoimen huippuarvo ≥ 0,8

b)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C;

c)	Testinopeus: nopeus, jolla ajoneuvon nopeus on 50 km/h tai 0,5Vmax (sen mukaan, kumpi on pienempi) pisteessä, jossa ajoneuvo siirtyy pienikitkaiselta pinnalta suurikitkaiselle pinnalle

Jarrutukset:

i)	Kutakin käyttöjarrujärjestelmää käytetään erikseen.

ii)	Jos kumpaankin jarrujärjestelmään on asennettu ABS, käytetään molempia hallintalaitteita i-alakohdan lisäksi.

e)	Jarrun käyttövoima: Voima on se, jolla voidaan varmistaa, että ABS tekee täyden toimintakierroksen kussakin jarrutuksessa nopeuteen 10 km/h.

f)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 3 jarrutusta.

g)	Ajoneuvo kiihdytetään kutakin jarrutusta varten testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitetta ennen kuin ajoneuvo siirtyy kitkapinnalta toiselle.

h)	Mitataan ajoneuvon jatkuva hidastuvuus.

9.7.2 Tehovaatimukset

a)	Kun jarruja testataan kohdassa 9.7.1 esitetyllä testausmenettelyllä, pyörät eivät saa lukkiutua, ja ajoneuvon pyörien on pysyttävä testikaistalla.

b)	Ajoneuvon hidastuvuuden on kasvettava 1 sekunnin kuluessa siitä, kun takapyörä ohittaa pieni- ja suurikitkaisen pinnan vaihtumakohdan.

9.8 Jarrutukset, kun ABS-järjestelmässä on sähköinen häiriö

9.8.1 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

Kytketään ABS-järjestelmän sähköinen järjestelmä pois toiminnasta ja tehdään tämän liitteen kohdan 3 testi (kuivajarrutustesti yhtä hallintalaitetta käyttäen) jarrujärjestelmälle ja testattavalle ajoneuvolle soveltuvissa olosuhteissa.

9.8.2 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 9.8.1 esitetyllä testausmenettelyllä,

a)	järjestelmän on täytettävä tämän säännön kohdan 5.1.13 vaatimukset, jotka koskevat häiriöstä varoittamista, ja

b)	jarrutusmatkan ja MFDD:n vähimmäisvaatimukset ovat ne, jotka esitetään tämän liitteen kohdassa 3.3. olevan taulukon sarakkeissa 2 ja 3 otsikolla Yksi jarrujärjestelmä, jarrutetaan vain takapyörää.

10. OSITTAISEN VIKAANTUMISEN TESTI, JAETUT KÄYTTÖJARRUJÄRJESTELMÄT

10.1 Yleistä

a)	Testi tehdään vain ajoneuvoille, jotka on varustettu jaetuilla käyttöjarrujärjestelmillä.

b)	Testillä vahvistetaan käytössä pysyvän alajärjestelmän teho, jos hydrauliseen järjestelmään tulee vuoto.

10.2 Ajoneuvon testauskunto

a)	Testiä sovelletaan ajoneuvoluokkiin L3, L5 ja L4.

b)	Kevyesti kuormattu

c)	Vaihde vapaalla

10.3 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C

b)	Testinopeudet: 50 km/h ja 100 km/h tai 0,8 Vmax sen mukaan, mikä on pienempi

Jarrun käyttövoima:

Käsikäyttöinen hallintalaite	:	≤ 250 N
Poljin	:	≤ 400 N

d)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo täyttää tehovaatimukset, kuitenkin enintään 6 jarrutusta kullakin testinopeudella

e)	Muunnetaan käyttöjarrujärjestelmää siten, että jarruteho häviää kokonaan jostakin alajärjestelmästä. Sen jälkeen kiihdytetään ajoneuvo kutakin jarrutusta varten testinopeuteen ja käytetään sitten jarrun hallintalaitetta tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

f)	Toistetaan testi kullakin alajärjestelmällä.

10.4 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 10.3 esitetyllä testausmenettelyllä,

a)	järjestelmän on täytettävä tämän säännön kohdan 5.1.11 vaatimukset, jotka koskevat häiriöstä varoittamista, ja

b)	jarrutusmatkan S on oltava ≤ 0,1 V + 0,0117 V2 (V on määritelty testausnopeus (km/h) ja S vaadittu jarrutusmatka (m)) tai MFDD:n on oltava ≥ 3,3 m/s2

11. TEHOSTETUN JARRUJÄRJESTELMÄN VIKAANTUMISEN TESTI

11.1 Yleistä

a)	Testiä ei tehdä, jos ajoneuvossa on toinen erillinen käyttöjarrujärjestelmä.

b)	Testillä vahvistetaan käyttöjarrujärjestelmän teho, jos jarrutehostimeen tulee toimintahäiriö.

11.2 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

Tehdään tämän liitteen kohdan 3 testi (kuivajarrutustesti yhtä hallintalaitetta käyttäen) kullekin jarrujärjestelmälle tehostin kytkettynä pois toiminnasta.

11.3 Tehovaatimukset

Kun jarruja testataan kohdassa 11.2 esitetyllä testausmenetelmällä, jarrutusmatkan on oltava seuraavan taulukon sarakkeessa 2 mainittu tai MFDD:n sarakkeessa 3 mainittu.

Sarake 1	Sarake 2	Sarake 3
Ajoneuvoluokka	JARRUTUSMATKAT (V on määritelty testausnopeus (km/h) ja S vaadittu jarrutusmatka (m))	MFDD
Yksi jarrujärjestelmä
L1	S ≤ 0,1 V + 0,0143 V2	≥ 2,7 m/s2
L2	S ≤ 0,1 V + 0,0143 V2	≥ 2,7 m/s2
L3	S ≤ 0,1 V + 0,0133 V2	≥ 2,9 m/s2
L4	S ≤ 0,1 V + 0,0105 V2	≥ 3,6 m/s2
Yhdistetyllä tai jaetulla käyttöjarrujärjestelmällä varustetut ajoneuvot:
KAIKKI	S ≤ 0,1 V + 0,0154 V2	≥ 2,5 m/s2

Jos tehostin voidaan aktivoida useammalla kuin yhdellä hallintalaitteella, edellä esitetty teho on saavutettava kullakin hallintalaitteella erikseen.

(1) Lämpöhäipymistesti tehdään aina viimeiseksi.

LISÄYS

VAIHTOEHTOINEN MENETELMÄ KITKAKERTOIMEN HUIPPUARVON MÄÄRITTÄMISEEN

(ks. tämän liitteen kohta 1.1.3)

1.1 Yleistä

a)	Testissä määritetään ajoneuvotyypin kitkakertoimen huippuarvo, kun ajoneuvoa jarrutetaan liitteen 3 kohdissa 1.1.1 ja 1.1.2 kuvatuilla testipinnoilla.

b)	Testissä tehdään jarrutuksia erilaisilla käyttövoimilla. Kumpaakin pyörää jarrutetaan samanaikaisesti, kunnes saavutetaan piste juuri ennen pyörän lukkiutumista, jotta ajoneuvo saavuttaa suurimman hidastuvuutensa asianomaisella testipinnalla.

c)	Ajoneuvon suurin hidastuvuus on suurin kaikissa testin jarrutuksissa mitattu arvo.

Kitkakertoimen huippuarvo (PBC) lasketaan siitä jarrutuksesta, jossa ajoneuvon hidastuvuus on suurin, seuraavasti:

jossa

aika (sekunteina), jonka kuluessa ajoneuvon nopeus hidastuu nopeudesta 40 km/h nopeuteen 20 km/h.

Huomautus: Jos ajoneuvo ei pysty saavuttamaan testinopeutta 50 km/h, kitkakertoimen huippuarvo mitataan seuraavasti:

jossa

aika (sekunteina), jonka kuluessa ajoneuvon nopeus hidastuu arvosta 0,8Vmax arvoon (0,8Vmax – 20), jossa Vmax mitataan yksiköllä km/h.

e)	Kitkakertoimen huippuarvo ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

1.2 Ajoneuvon testauskunto

a)	Testiä sovelletaan ajoneuvoluokkiin L1 ja L3.

b)	Lukkiutumisenestojärjestelmän on oltava kytketty pois päältä tai toimimaton 40 km/h:n ja 20 km/h:n välillä.

c)	Kevyesti kuormattu

d)	Vaihde vapaalla

1.3 Testausolosuhteet ja -menettelyt:

a)	Jarrujen alkulämpötila: ≥ 55 °C ja ≤ 100 °C.

b)	Testinopeus: 60 km/h tai 0,9 Vmax sen mukaan, kumpi on pienempi

Jarrutukset:

Käytetään samanaikaisesti molempia käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteita (jos asennettu) tai yksittäisen käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitetta, jos käyttöjarrujärjestelmä jarruttaa kaikkia pyöriä.

Jos ajoneuvossa on yksittäinen käyttöjarrujärjestelmän hallintalaite, jarrujärjestelmää voi olla tarpeen muuntaa, jollei yksi pyöristä saavuta enimmäishidastuvuutta.

Jarrun käyttövoima:

Käyttövoima, jolla ajoneuvo saavuttaa kohdan 1.1 c-alakohdassa määritellyn suurimman hidastuvuuden.

Käyttövoima on pidettävä vakaana jarrutuksen aikana.

e)	Jarrutusten määrä: kunnes ajoneuvo saavuttaa suurimman hidastuvuutensa.

f)	Kutakin jarrutusta varten ajoneuvo kiihdytetään testinopeuteen, minkä jälkeen käytetään jarrun hallintalaitteita tässä kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 24

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	58. vuosikerta 30. tammikuu 2015

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EU) 2015/138, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 muuttamisesta	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/139, annettu 27 päivänä tammikuuta 2015, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta	3
	*	Komission asetus (EU) 2015/140, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta häiriöttömän ohjaamon osalta ja kyseisen asetuksen oikaisemisesta	5
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/141, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2014 muuttamisesta	11
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/142, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	14
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (YUTP) 2015/143, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta	16
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/144, annettu 28 päivänä tammikuuta 2015, menettelyjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 652/2014 tarkoitettujen eläintautien torjumiseksi toteutettavia kiireellisiä toimenpiteitä koskevien avustushakemusten ja maksupyyntöjen sekä niihin liittyvien tietojen toimittamista varten (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 250)	17
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 78 – luokkien L1, L2, L3, L4 ja L5 ajoneuvojen jarrulaitteiden hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset [2015/145]	30

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Edustava hinta (euroa/100 kg)	3 artiklassa tarkoitettu vakuus (euroa/100 kg)	Alkuperä (1)
0207 12 10	Kananruhot (ns. 70-prosenttista kanaa), jäädytetyt	125,5	0	AR
0207 12 90	Kananruhot (ns. 65-prosenttista kanaa), jäädytetyt	150,6 146,2	0 0	AR BR
0207 14 10	Luuttomat palat, kukkoa tai kanaa, jäädytetyt	327,9 232,8 349,8 277,5	0 20 0 7	AR BR CL TH
0207 14 50	Kananrintaa, jäädytetty	213,4	0	BR
0207 14 60	Kanan koipi-reisipalat, jäädytetyt	134,5	3	BR
0207 27 10	Kalkkunaa, paloiteltu, luuton, jäädytetty	372,2 516,1	0 0	BR CL
1602 32 11	Kypsentämättömät valmisteet, kukkoa tai kanaa	254,6	10	BR

(miljoonaa euroa käypinä hintoina)
Varainhoitovuosi	Maaseuturahaston käyttöön asetettavat määrät						Maaseuturahastosta siirretyt määrät	Maataloustukirahaston menoihin käytettävissä oleva nettomäärä
Varainhoitovuosi	Asetuksen (EY) N:o 73/2009 10 b artikla	Asetuksen (EY) N:o 73/2009 136 artikla	Asetuksen (EY) N:o 73/2009 136 b artikla	Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 66 artikla	Asetuksen (EY) N:o 73/2009 136 a artiklan 1 kohta ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklan 1 kohta	Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 7 artiklan 2 kohta	Asetuksen (EY) N:o 73/2009 136 a artiklan 2 kohta ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklan 2 kohta
2014	296,3	51,6		4,0				43 778,1
2015			51,600	4,000	621,999		499,384	44 189,785
2016				4,000	1 138,146	109,619	573,047	43 949,282
2017				4,000	1 174,732	111,975	572,440	44 144,733
2018				4,000	1 184,257	111,115	571,820	44 161,448
2019				4,000	1 131,292	112,152	571,158	44 239,714
2020				4,000	1 132,133	112,685	570,356	44 262,538”

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	EG	362,8
	MA	89,9
	TR	133,5
	ZZ	195,4
0707 00 05	JO	229,9
	TR	203,2
	ZZ	216,6
0709 91 00	EG	107,0
0709 91 00	ZZ	107,0
0709 93 10	EG	165,4
	MA	225,0
	TR	222,2
	ZZ	204,2
0805 10 20	EG	47,9
	IL	78,7
	MA	68,5
	TN	62,6
	TR	76,4
	ZZ	66,8
0805 20 10	IL	148,1
	MA	91,9
	ZZ	120,0
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	54,3
	EG	74,4
	IL	125,6
	MA	130,8
	TR	80,6
	ZZ	93,1
0805 50 10	TR	42,1
0805 50 10	ZZ	42,1
0808 10 80	BR	58,5
	CL	89,9
	MK	26,7
	US	181,6
	ZZ	89,2
0808 30 90	CL	316,1
	US	243,1
	ZA	93,7
	ZZ	217,6