31.12.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 373/8

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1398/2014,

annettu 24 päivänä lokakuuta 2014,

vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevista säännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) 3 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 375/2014 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 375/2014 mukaisesti komission olisi vahvistettava säännöt ja menettelyt, jotka kattavat ne tarvittavat edellytykset, järjestelyt ja vaatimukset, joita lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on sovellettava vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia määrittäessään, valitessaan, valmentaessaan, johtaessaan ja kenttätyöhön lähettäessään humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi kolmansissa maissa. Asetuksessa (EU) N:o 375/2014 säädetään, että nämä säännöt annetaan delegoiduilla säädöksillä ja menettelyt hyväksytään täytäntöönpanosäädöksillä.

(2)	Kaikkia EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen sidosryhmiä, mukaan lukien itse vapaaehtoiset sekä lähettävät ja vastaanottavat järjestöt, olisi kannustettava identifioitumaan aloitteeseen.

(3)

EU:n vapaaehtoisapua koskevassa aloitteessa käytettävässä osaamiskehyksessä olisi määriteltävä monialaiset taidot, joita vaaditaan monilla vapaaehtoistyön ja työelämän aloilla, ja määriteltävä erityistaidot, joita EU:n vapaaehtoisapua koskevassa aloitteessa ja humanitaarisen avun alalla työskentelyssä tarvitaan. Lisäksi siinä olisi esitettävä teknisiä taitoja koskeva luettelo, joka ei ole tyhjentävä. Tämän pitäisi auttaa varmistamaan tehokas ja tarpeisiin perustuva vapaaehtoisehdokkaiden valinta ja valmentaminen yhteisen osaamiskehyksen mukaisesti.

(4)

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten taitojen, koulutustarpeiden ja oppimistulosten dokumentoimiseksi ja arvioimiseksi heidän olisi noudatettava helppokäyttöistä oppimis- ja kehityssuunnitelmaa koko sen ajan, kun he osallistuvat aloitteeseen. Suunnitelman malli perustuu kokemuksiin Youth Pass (2) ja Europass (3) -aloitteista.

(5)

Osallistuminen EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen voi parantaa vapaaehtoisten työllistettävyyttä heidän hankkimiensa tietojen, taitojen ja pätevyyden ansiosta. Se myös osoittaa heidän solidaarisuuttaan apua tarvitsevia ihmisiä kohtaan sekä heidän sitoutumistaan Euroopan kansalaisuuden tunteen näkyvään edistämiseen. Tämän vuoksi olisi helpotettava mahdollisuuksien mukaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten epävirallisen ja arkioppimisen validointia epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen (4) mukaisesti.

(6)

Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen kumppanuuksia koskevat säännöt ovat tärkeitä sekä humanitaarisen avun sektorille että vapaaehtoistoiminnan järjestöille. Säännöt tukevat täytäntöönpanosta vastaavien järjestöjen välisten kumppanuuksien kehittämistä koskevaa tavoitetta ja kuvastavat sitä, miten nämä järjestöt ovat yhteisesti vastuussa sekä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteiden saavuttamisesta että EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisista yksilöinä. Kumppanuuden perusperiaatteet on määriteltävä, ja kumppanuussopimuksen olisi täytettävä vähimmäisvaatimukset, jotta kumppanit voisivat hakea mukaan hankkeisiin, joihin liittyy EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettämistä kolmansiin maihin, ja johtaa tällaisia hankkeita.

(7)

Yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevat periaatteet on kirjattu kansalliseen ja unionin lainsäädäntöön, ja lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen olisi aina noudatettava ja edistettävä niitä. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten roolin ja profiilin määritelmää koskeviin tilannekohtaisiin poikkeuksiin varaudutaan kuitenkin tarvittaessa.

(8)

Asiaa koskevan kansallisen ja unionin oikeuden sekä vastaanottavan maan oikeuden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tästä vastaavat lähettävät ja vastaanottavat järjestöt, jotka ovat myös velvollisia kertomaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisille näiden oikeuksista ja lakisääteisistä velvoitteista, jotka johtuvat kyseisestä lainsäädännöstä, ja heidän oikeudestaan vakuutusturvaan. Vapaaehtoisten lähettämisen edellytys on se, että heillä on selkeä oikeudellinen asema, joten se olisi määriteltävä lähettävän järjestön ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen välisessä vapaaehtoistoimintasopimuksessa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös henkilötietojen suojaan, lahjomattomuuteen ja menettelysääntöjen mukaiseen toimintaan sekä lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelemiseen, muun muassa soveltamalla seksuaaliseen hyväksikäyttöön nollatoleranssin periaatetta.

(9)

Jotta EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite voitaisiin panna täytäntöön nopeasti, tämän asetuksen on tultava voimaan kiireellisenä, koska siinä annetaan säännökset, joiden perusteella täytäntöönpanosta vastaavat järjestöt voivat lähettää EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia kolmansiin maihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevat säännöt, jotka koskevat seuraavia asetuksen (EU) N:o 375/2014 9 artiklan 2 kohdassa lueteltuja asioita:

a)	osaamiskehys, jota käytetään vapaaehtoisten määrittämisessä, valitsemisessa ja valmentamisessa toimimaan alemman tai ylemmän osaamistason ammattilaisina;

b)	säännökset, joilla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys määrittämis- ja valitsemisprosessissa;

c)	säännökset, joilla varmistetaan, että lähettävät ja vastaanottavat järjestöt noudattavat asiaankuuluvaa kansallista ja unionin oikeutta sekä vastaanottavan maan oikeutta;

d)	säännöt lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen välisistä kumppanuuksista; sekä

e)	säännökset, jotka koskevat EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten hankkimien taitojen ja osaamisen tunnustamista olemassa olevien asiaan liittyvien unionin aloitteiden mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 375/2014 3 artiklassa esitettyjä määritelmiä sekä asetuksen (EU) N:o 375/2014 9 artiklan 3 kohdan nojalla annettavassa komission täytäntöönpanoasetuksessa esitettyjä määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

’taidoilla’ elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetussa suosituksessa (5) esitetyn määritelmän mukaisesti asiayhteyteen sopivaa tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuutta, jonka ansiosta EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiset voivat osallistua tarveperusteisen humanitaarisen avun toimittamiseen;

b)	’monialaisilla taidoilla’ monilla vapaaehtoistyön ja työelämän aloilla vaadittavia taitoja, jotka eivät rajoitu pelkästään humanitaariseen apuun;

c)	’erityistaidoilla’ taitoja, jotka on hankittu EU:n vapaaehtoisapua koskevaa aloitetta ja laajemmin humanitaarista apua varten;

d)	’teknisillä taidoilla’ taitoja, jotka johtuvat humanitaarisen avun yhteydessä hyödyllisestä erityistietämyksestä;

e)	’oppimistuloksilla’ eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (6) määritelmän mukaisesti toteamusta siitä, mitä oppija tietää ja ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi. Oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyyksinä.

2 LUKU

OSAAMISKEHYS

3 artikla

Osaamiskehys

1. EU:n vapaaehtoisapua koskevassa aloitteessa käytettävässä osaamiskehyksessä on kolme ulottuvuutta:

a)	monialaiset taidot;

b)	erityistaidot; sekä

c)	tekniset taidot.

2. Osaamiskehys on laadittava erikseen

a)	alemman osaamistason ammattilaisille, etenkin vastavalmistuneille, joilla on vähemmän kuin viisi vuotta työkokemusta ja vähemmän kuin viisi vuotta kokemusta humanitaarisen avun alalta; sekä

b)	ylemmän osaamistason ammattilaisille, joilla on vähintään viiden vuoden työkokemus johto- tai asiantuntijatehtävistä.

3. Osaamiskehyksellä sekä edistetään EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten jatkuvaa henkilökohtaista kehitystä kaikissa eri vaiheissa heidän osallistuessaan aloitteeseen että mitataan heidän edistymistään. Kunkin taidon tasoa on arvioitava eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisesti ja seuraavalla asteikolla:

a)	Taso 4: erinomaiset taidot;

b)	Taso 3: hyvät taidot;

c)	Taso 2: taidot, joissa kehittämistä;

d)	Taso 1: heikot taidot.

4. Keskeiset taidot on määritelty liitteessä.

4 artikla

Oppimis- ja kehityssuunnitelma

1. Oppimis- ja kehityssuunnitelmassa todetaan ne oppimistulokset, jotka EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten odotetaan saavuttavan ja annetaan tietoa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisilta odotettavista taidoista, heidän oppimistarpeistaan ja saavutuksistaan kaikissa eri vaiheissa heidän osallistuessaan aloitteeseen.

2. Oppimis- ja kehityssuunnitelmaan sisällytetään seuraavat tiedot:

a)	perustiedot vapaaehtoisesta;

b)	perustiedot vapaaehtoistehtävästä ja kuvaus vapaaehtoiselle annetuista tehtävistä;

c)	osaamiskehyksessä määritellyt taidot ja arvio vapaaehtoisen suorituksesta ja oppimistuloksista näissä taidoissa;

d)	oppimistarpeet ja suunnitellut kehittämistoimet, jos tarpeen;

e)	kurssit, joihin henkilö on osallistunut koulutuksen tai vapaaehtoistehtävän aikana; sekä

f)	muut hyödylliset tiedot.

3. Oppimis- ja kehityssuunnitelman eri osien käyttö riippuu EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen yksilöllisistä tarpeista ja toiveista, ja suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti muun muassa seuraavissa vaiheissa:

valinta;

b)	koulutus, mukaan lukien mahdollinen harjoittelu;

c)	paikan päälle lähettäminen; sekä

d)	mahdollinen jälkiarviointi.

3 LUKU

EU:N VAPAAEHTOISAPUA KOSKEVAN ALOITTEEN VAPAAEHTOISTEN HANKKIMIEN TAITOJEN JA OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

5 artikla

Arviointi- ja dokumentointiprosessi

1. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten aloitteeseen osallistumisen aikana hankkimien taitojen ja osaamisen arvioinnilla ja dokumentoinnilla tuetaan

a)	hankittujen työelämässä käyttökelpoisten ja vapaaehtoisen työllistettävyyttä parantavien taitojen ammatillista tunnustamista; sekä

b)	sen panoksen sosiaalista tunnustamista, jonka vapaaehtoinen on antanut EU:n arvojen, kuten apua tarvitsevia ihmisiä kohtaan osoitetun solidaarisuuden, esiin tuomiseen ja Euroopan kansalaisuuden tunteen näkyvään edistämiseen.

2. Arvioinnin ja dokumentoinnin laajuutta ja menettelyä mukautetaan siten, että se sopii alemman tai ylemmän osaamistason ammattilaisiin ja riippuu EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen yksilöllisistä tarpeista ja toiveista.

3. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten jatkuva kehitysprosessi heijastuu oppimiskokemusten arvioinnissa ja dokumentoinnissa, joiden myötä tunnustetaan vapaaehtoisen oppiminen ja kehitys aloitteeseen osallistumisen kaikissa eri vaiheissa ja tuetaan niitä. Arviointi ja dokumentointi toteutetaan 4 artiklassa tarkoitetun oppimis- ja kehityssuunnitelman perusteella.

4. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on osoitettava jatkuvaa sitoutumista EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten oppimiskokemusten arvioimiseen ja dokumentointiin ammatillisen ja sosiaalisen tunnustuksen helpottamiseksi.

5. Komissio ja EU:n jäsenvaltiot antavat epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista vastaaville kansallisille viranomaisille tarvittavat tiedot EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta ja arviointi- ja dokumentointimenettelystä helpottaakseen EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten oppimiskokemusten mahdollista virallista validointia heidän kotimaissaan.

6 artikla

Ammatillinen tunnustaminen

1. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiset saavat pyynnöstä todistuksen aloitteeseen osallistumisesta osallistumisen päätyttyä. Sen myöntää komissio, ja siihen sisältyvät vähintään seuraavat tiedot:

a)	tehtävän aloittamis- ja päättymispäivä;

b)	lähettävän ja vastaanottavan järjestön nimet ja yhteystiedot;

c)	vapaaehtoisen ohjaajan ja esimiehen nimet ja yhteystiedot;

d)	sellaisten lähettävässä ja vastaanottavassa järjestössä toimivien henkilöiden nimet ja yhteystiedot, jotka voivat antaa vapaaehtoista koskevia suosituksia;

e)	EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen päätehtävät ja vastuualueet;

f)	kuvaus EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen keskeisistä saavutuksista tehtävässään;

g)	tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaiseen arviointiin perustuva kuvaus EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen oppimistuloksista kaikissa eri vaiheissa hänen osallistuessaan aloitteeseen.

2. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen pyynnöstä todistukseen voidaan liittää jäljennös oppimis- ja kehityssuunnitelmasta.

7 artikla

Sosiaalinen tunnustaminen

1. Sosiaalista tunnustamista edistetään asetuksen (EU) N:o 375/2014 17 artiklassa tarkoitetussa viestintäohjelmassa esitetyillä toimilla. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisilla on oltava tilaisuus osallistua ulkoiseen viestintään, jonka tarkoituksena on tuoda aloitteelle ja vapaaehtoisten sitoutumiselle näkyvyyttä.

2. Komissio järjestää tarvittaessa korkean tason tilaisuuksia aloitteesta tiedottamiseksi ja sen näkyvyyden parantamiseksi.

3. Lähettävien järjestöjen on jaettava tietoa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen verkostosta ja edistettävä sitoutumista siihen tuoden esiin, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa vapaaehtoisille pysyä tekemisissä humanitaariseen apuun ja aktiiviseen Euroopan kansalaisuuteen liittyvien asioiden kanssa sen jälkeenkin, kun vapaaehtoistehtävä on päättynyt.

4. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on saatettava EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten tietoon mahdollisuudet pysyä tekemisissä humanitaariseen apuun ja aktiiviseen Euroopan kansalaisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Niiden on erityisesti kannustettava EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia osallistumaan EU:n ja kansallisella tasolla järjestettäviin konferensseihin ja työpajoihin jakaakseen kokemuksiaan asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa.

4 LUKU

LÄHETTÄVIEN JA VASTAANOTTAVIEN JÄRJESTÖJEN VÄLISIÄ KUMPPANUUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

8 artikla

Kumppanuuden tavoite ja jäsenet

1. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen kumppanuuksissa määritellään järjestelyt kumppaneiden kesken, jotka hakevat mukaan sellaisiin hankkeisiin ja johtavat sellaisia hankkeita, joihin liittyy EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettämistä kolmansiin maihin ja joihin voi sisältyä myös valmiuksien kehittämiseen ja/tai tekniseen apuun liittyvää toimintaa.

2. Kumppanuuden jäseniä ovat asetuksen (EU) N:o 375/2014 10 artiklan 3 kohdan mukaiset lähettävät järjestöt ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 10 artiklan 4 kohdan mukaiset vastaanottavat järjestöt.

3. Kumppanuutta muodostaessaan lähettävät ja vastaanottavat järjestöt voivat ottaa kumppaneiksi muita järjestöjä, jotka ovat erikoistuneet edellä 1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden tavoitteiden tai hankkeisiin kuuluvan toiminnan kannalta tärkeisiin aloihin antaakseen niihin oman erityisasiantuntemuksensa.

4. Jos hankkeisiin kuuluu valmiuksien kehittämiseen ja/tai tekniseen apuun liittyvää toimintaa, kumppaneiksi voidaan valita myös asetuksen (EU) N:o 375/2014 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettavan komission täytäntöönpanoasetuksen mukaisen sertifiointiprosessin jo läpikäyneitä lähettäviä ja vastaanottavia järjestöjä, joita ei ole vielä sertifioitu, jos niillä on tarpeisiin perustuva valmiuksien kehittämisen ja/tai teknisen avun strategia.

5. Kumppanuuden voivat muodostaa ainoastaan lähettävät järjestöt, jos hankkeilla tuetaan hätäaputoimia.

9 artikla

Kumppanuuden periaatteet

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen toimilla edistetään monikansallisia kumppanuuksia lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen välillä seuraavien periaatteiden pohjalta:

a)	tasa-arvo;

b)	yhteiset arvot ja yhteinen näkemys;

avoimuus;

d)	vastuu, vastuuvelvollisuus ja luotettavuus;

e)	keskinäinen luottamus ja kunnioitus;

f)	täydentävyys, jossa hyödynnetään humanitaarisen ja vapaaehtoisyhteisön monimuotoisuutta painottaen voimakkaasti paikallisten valmiuksien kehittämistä;

g)	joustavuus ja mukautumiskyky; sekä

h)	vastavuoroisuus resurssien kohdentamisessa ja tavoitteiden asettelussa.

10 artikla

Kumppanuussopimus ja säännöt

1. Ennen kuin lähettävät ja vastaanottavat järjestöt ryhtyvät kumppaneiksi, vastaanottavien järjestöjen on tehtävä tarvearviointi tarvittaessa yhteistyössä lähettävien järjestöjen kanssa ottaen huomioon komission arvion humanitaarisen avun tarpeista.

2. Tarvearviointiin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

a)	kohdemaan haavoittuvuuden ja riskien arviointi, mukaan lukien EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevien turvallisuus-, matkustus- ja terveysriskien arviointi;

b)	arvio vastaanottavan järjestön senhetkisestä valmiudesta vastaanottaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoinen;

c)	analyysi taidoista ja valmiuksista, joita vastaanottavalta järjestöltä ja paikallisyhteisöltä sillä hetkellä puuttuu; analyysissä on yksilöitävä tarpeet ja analysoitava sitä, miten ne voidaan parhaiten täyttää;

d)	analyysi EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselta odotettavasta lisäarvosta ja tarvittaessa suunnitellusta tuesta vastaanottavan järjestön ja paikallisyhteisön valmiuksien kehittämiselle.

3. Kaikki kumppanit allekirjoittavat kumppanuussopimuksen, jolla varmistetaan seuraavien kumppanuutta koskevien vähimmäissääntöjen noudattaminen:

a)	kumppanuuksien on perustuttava yhteisymmärrykseen yhteisistä arvoista ja yhteisestä näkemyksestä etenkin vapaaehtoistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyen;

b)	jokaisen kumppanin ja niiden roolien lisäarvo on määriteltävä selkeästi;

kaikkien kumppaneiden on oltava samaa mieltä kumppanuuden yhteisistä tavoitteista ja tavoista, joilla kumppanuutta hallinnoidaan, ja erityisesti:

i)	päätöksentekomenettelyistä ja toimintatavoista;

ii)	rahoitusjärjestelyistä ja johtamisesta;

iii)	sidosryhmien välisistä viestintäkanavista; kokousten ja lähettävien järjestöjen kenttäkäyntien tiheydestä;

iv)	toimintasuunnitelmasta ja toimista, mukaan lukien aikataulu;

v)	aloitteen viestintäohjelman mukaisesta tehtävänjaosta;

vi)	kumppanuuden valvonnasta ja arvioinnista;

vii)	kirjanpidosta ja dokumentoinnista;

viii)

1 kohdassa tarkoitetun tarvearvioinnin tarkentamisesta ja päätökseen saattamisesta;

ix)	EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten tehtävänkuvausten laatimisesta ja suoritusten arvioinnista yhdessä;

x)	vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevista tehtävistä ja vastuualueista kaikissa eri vaiheissa heidän osallistuessaan aloitteeseen;

xi)	(sekä kumppanuuden sisäisten että toimintaan osallistuvien ulkopuolisten osapuolten) valitusten käsittelystä ja kumppaneiden välisten riitojen ratkaisemisesta;

xii)	kumppanuudesta vetäytymistä koskevista periaatteista ja menettelyistä;

xiii)

rahoitusvaikutuksista; sekä

xiv)	sopimusvaikutuksista (myös EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten ja kyseisten yhteisöjen suhteen);

d)	tarvittaessa on laadittava tarpeisiin perustuva strategia valmiuksien kehittämistä ja/tai kumppaneiden välistä teknistä apua varten, ja siihen on kohdennettava määräraha;

e)	kumppaneiden on edistettävä koulutusta ja sitouduttava toteuttamaan viestintään ja näkyvyyteen liittyviä toimia asetuksen (EU) N:o 375/2014 17 artiklassa tarkoitetun viestintäohjelman mukaisesti.

5 LUKU

YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET JA SYRJIMÄTTÖMYYS

11 artikla

Yleisperiaate

1. EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite on avoinna kaikille kelpoisuusehdot täyttäville hakijoille riippumatta heidän kansallisuudestaan, sukupuolestaan, rodustaan, etnisestä alkuperästään, iästään, sosiaalisesta taustastaan, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, siviilisäädystään tai sukupuolisesta suuntautumisestaan ja siitä, onko heillä jokin toimintarajoite.

2. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on sitouduttava tasapuolisen kohtelun, tasapuolisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteisiin. Nämä periaatteet on sisällytettävä täysimääräisesti vapaaehtoisten määrittämisen, valinnan, rekrytoinnin ja valmentamisen menettelyyn sekä työtä koskeviin johtamisperiaatteisiin ja -käytäntöihin.

12 artikla

Tasapuolinen kohtelu, tasapuoliset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

1. Lähettävällä järjestöllä on oltava periaatelausuma ja toimintapolitiikka, joilla varmistetaan, että käytännöt työpaikalla ovat tasapuolisen kohtelun, tasapuolisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisia ja edistävät osallistavaa organisaatiokulttuuria.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tasapuolisen kohtelun, tasapuolisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden toimintapolitiikan vähimmäisvaatimuksia ovat seuraavat:

se on asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukainen, ja sillä pyritään välttämään tai korjaamaan ja poistamaan syrjiviä periaatteita ja käytäntöjä, mukaan lukien esteet kaikkien kyseisessä lainsäädännössä yksilöityjen ja/tai sellaisten ryhmien työllistymiselle, joilla tiedetään olevan riski kohdata ennakkoluuloja työtä hakiessaan ja siten aliedustuksen riski;

se kattaa kaikki vapaaehtoiskokemukseen liittyvät näkökohdat, kuten yksilölliset käyttäytymissäännöt, vapaaehtoistehtävistä ilmoittamisen, rekrytoinnin ja valinnan, koulutuksen ja kehityksen, työn johtamisen sekä työehdot mukaan lukien palkkaus ja erottamismenettelyt, näihin kuitenkaan rajoittumatta;

c)	siinä todetaan selvästi koko henkilöstön ja vapaaehtoisten, ylemmän johdon ja johtoryhmien, henkilöstöosastojen ja muiden järjestön yksilöimien sidosryhmien roolit ja vastuualueet;

d)	sitä seurataan ja tarkistetaan säännöllisesti, jotta se voidaan pitää asiaa koskevan lainsäädännön mukaisena ja sitä sovelletaan oikein ja tosiasiallisesti.

3. Vastaanottavan järjestön on annettava lähettävälle järjestölle kirjallinen vahvistus tasapuolisen kohtelun, tasapuolisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteelle ja toimintapolitiikalle ja ilmoitettava lähettävälle järjestölle mahdollisista poikkeuksista, joita EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen roolin ja profiilin määritelmään on tehtävä toimintaolosuhteiden vuoksi.

4. Lähettävän järjestön on tuettava vastaanottavaa järjestöä tasapuolisen kohtelun, tasapuolisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden toimintapolitiikan täytäntöönpanossa ja tuettava sitä poikkeustapauksessa tarvittavassa kyseisten periaatteiden mukauttamisessa olosuhteisiin.

5. Jos mahdollista, lähettävän järjestön on annettava säännöllisesti asianmukaista koulutusta ja tietoa toimintapolitiikasta ja sen periaatteista koko henkilöstölle varmistaakseen, että kaikki sidosryhmät ymmärtävät, tukevat ja soveltavat toimintapolitiikkaa.

6 LUKU

KANSALLISEN SEKÄ UNIONIN OIKEUDEN SEKÄ VASTAANOTTAVAN MAAN OIKEUDEN NOUDATTAMINEN

13 artikla

Yleiset säännökset

1. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on huolehdittava siitä, että asiaankuuluvaa kansallista ja unionin oikeutta sekä vastaanottavan maan oikeutta noudatetaan; tämä koskee muun muassa seuraavia säädöksiä:

a)	asetus (EU) N:o 375/2014, mukaan lukien 5 artiklassa tarkoitetut yleiset periaatteet;

b)	lainsäädäntö, jota sovelletaan EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten oikeudelliseen asemaan;

c)	vapaaehtoisten työoloja, työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva sovellettava lainsäädäntö;

d)	tasapuolista kohtelua ja syrjimättömyyttä koskeva lainsäädäntö; sekä

e)	henkilötietojen suojaa koskeva lainsäädäntö.

2. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on kerrottava EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisille näiden edellä 1 kohdassa tarkoitetusta lainsäädännöstä johtuvista oikeuksista ja velvollisuuksista ja heidän oikeudestaan asetuksen (EU) N:o 375/2014 9 artiklan 3 kohdan nojalla annettavassa komission täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuun vakuutussuojaan.

14 artikla

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen oikeudellinen asema

1. Lähettävän järjestön on noudatettava EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen oikeudelliseen asemaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Sen on tämän vuoksi laadittava asetuksen (EU) N:o 375/2014 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vapaaehtoistoimintasopimus, jonka allekirjoittavat lähettävä järjestö ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoinen. Sopimuksessa on mainittava sopimukseen sovellettava lainsäädäntö ja sopimuksen oikeuspaikka.

2. Lähettävän järjestön on huolehdittava siitä, että vastaanottava järjestö noudattaa sopimusta, sekä vastattava siitä, jos vastaanottava järjestö rikkoo vapaaehtoistoimintasopimuksen ehtoja.

15 artikla

Velvoite tiedottaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselle verosäännöistä

1. Lähettävän järjestön on tiedotettava EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselle ennen tämän lähettämistä mahdollisista verosäännöistä, joita sovelletaan oleskelukorvauksiin lähettävän järjestön sijoittautumismaassa ja tarvittaessa kohdemaassa.

2. Jos EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoinen ei oleskele lähettävän järjestön sijoittautumismaassa, lähettävän järjestön on tiedotettava EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselle tämän velvollisuudesta tutustua hänen tapauksessaan sovellettaviin oleskelumaansa verosääntöihin.

16 artikla

Tietosuoja

1. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (8).

2. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on huolehdittava siitä, että henkilötietojen väärinkäyttö estetään vapaaehtoisehdokkaiden ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten henkilötietojen kaikenlaisen käsittelyn, mukaan lukien kerääminen, käyttö, luovuttaminen ja tuhoaminen, yhteydessä. Tämä koskee kaikkia toimia, jotka liittyvät vapaaehtoisehdokkaisiin ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisiin, ja etenkin

a)	rekrytointiin ja valintaan (mukaan lukien hakulomakkeet, haastattelumuistiinpanot ja itsearviointilomakkeet); sekä

b)	EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten valmentamiseen ja johtamiseen (mukaan lukien oppimis- ja kehityssuunnitelmat, suoritusten tarkastelu ja tiedot ohjaajan antamasta tuesta, lääkärintarkastukset tai mahdolliset kurinpidolliset toimet).

3. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on varmistettava, että ainoastaan tarpeellisia tietoja käsitellään ja että henkilötietoja, kuten nimi, ikä, osoite ja syntymäaika, mukaan lukien arkaluonteiset tiedot, sekä rekrytointiin, työsuhteeseen ja suoritukseen liittyviä tietoja

a)	kerätään perusteltavissa olevaa tarkoitusta varten lainmukaisesti ja asianmukaisesti;

b)	käsitellään asianmukaisesti ja lainmukaisesti;

c)	tarvittaessa korjataan tai päivitetään;

d)	pääsee käsittelemään ainoastaan siihen luvan saanut henkilöstö;

e)	voidaan pyynnöstä luovuttaa kyseiselle vapaaehtoisehdokkaalle ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselle;

f)	säilytetään turvallisesti; sekä

g)	ei säilytetä pidempään kuin on tarpeen.

4. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on pyydettävä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselta nimenomainen suostumus 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittelemiseen.

5. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on kerrottava vapaaehtoisehdokkaalle tai EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiselle hänen oikeudestaan henkilötietojen suojaan, valitusoikeudestaan, oikeudestaan käyttää ja saada tietoonsa itseään koskevia tietoja sekä oikeudestaan tietää, millä yksiköillä on pääsy hänen henkilötietoihinsa ja minkälaisiin tietoihin kullakin yksiköllä on pääsy.

17 artikla

Lahjomattomuus ja menettelysäännöt

1. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on sovittava lahjomattomuusperiaatteista, joilla ehkäistään korruptiota ja lahjontaa, sekä lähettävän järjestön johtamisperiaatteisiin perustuvista menettelysäännöistä, jotka soveltuvat EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisiin ja joita sovelletaan heihin ja jotka sisältävät ohjeet siitä, minkälaista käytöstä heiltä odotetaan ja minkälaista kunniallisuutta ja lahjomattomuutta heiltä vaaditaan kaikissa vaiheissa heidän osallistuessaan EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen.

2. Menettelysäännöt sitovat EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia, ja niihin on sisällyttävä vähintään seuraavat vaatimukset:

a)	sitoutuminen EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen liittyvän identiteetin kehittämiseen ja aloitteen tavoitteiden edistämiseen;

b)	kunnioitus toisia ihmisiä ja heidän ihmisarvoaan kohtaan sekä syrjimättömyyden periaatteen noudattaminen;

c)	asetuksen (EU) N:o 375/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen humanitaarisen avun periaatteiden kunnioittaminen;

d)	sitoutuminen lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelemiseen, muun muassa soveltamalla seksuaaliseen hyväksikäyttöön nollatoleranssin periaatetta;

e)	nollatoleranssi kohdemaassa laittomien huumausaineiden käyttöön;

f)	paikallisten lakien noudattaminen;

g)	lahjomattomuus sekä petosten ja korruption vastaisuus;

h)	korkean tason ylläpito henkilökohtaisessa ja ammatillisessa toiminnassa;

i)	yleistä turvallisuutta sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien menettelyjen noudattaminen;

j)	velvollisuus ilmoittaa rikkomuksista ja ilmiantamista koskevat säännöt;

k)	säännöt yhteyksistä mediaan ja tietojen hallinnoinnista; sekä

l)	järjestön varusteiden väärinkäytön kielto.

3. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten mahdolliset menettelysääntöjen rikkomiset on käsiteltävä lähettävän järjestön johtamisperiaatteiden mukaisesti.

4. Jos rikkomus katsotaan törkeäksi väärinkäytökseksi, se johtaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisen varhennettuun palauttamiseen ja tarvittaessa rikkomuksesta ilmoitetaan asianmukaisille ammatillisille tai oikeudellisille organisaatioille tai viranomaisille.

18 artikla

Lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelu sekä seksuaalisen hyväksikäytön nollatoleranssi

1. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on sitouduttava nollatoleranssiin kaikenlaista lasten ja/tai haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten kaltoinkohtelua kohtaan, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö. Niiden on kyettävä ilmoittamaan kaltoinkohtelusta, käsittelemään tapaukset nopeasti ja asianmukaisesti, tukemaan uhreja, ehkäisemään ilmiantajien joutuminen uhriksi ja saattamaan tekijät vastuuseen.

2. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on ehkäistävä kaltoinkohtelua EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten valintaprosessin sekä heidän perehdyttämisensä ja kouluttamisensa yhteydessä luomalla aiheeseen liittyvää avoimuuden ja tietoisuuden kulttuuria sekä määrittämällä johtamis- ja valvontavastuut selkeästi.

3. Lähettävän järjestön on suoritettava kaikki lakisääteiset tarkastukset varmistaakseen, että vapaaehtoisehdokas voi työskennellä kyseisten kohderyhmien parissa.

4. Lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen on kerrottava vapaaehtoisehdokkaille ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisille riskeistä ja suositelluista ehkäisevistä toimenpiteistä sen varmistamiseksi, ettei kaltoinkohtelua tapahdu.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä lokakuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 122, 24.4.2014, s. 1.

(2) https://www.youthpass.eu/fi/youthpass/

(3) https://europass.cedefop.europa.eu/editors/fi/esp/compose#

(4) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(5) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(6) EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

LIITE

Osaamiskehys

1. Monialaiset taidot, joita vaaditaan monilla vapaaehtoistyön ja työelämän aloilla ja jotka eivät rajoitu pelkästään humanitaariseen apuun

Taito

Kuvaus

1) Yhteistyösuhteiden kehittäminen ja ylläpito

Työskentely muiden kanssa

—	Osaa ottaa huomioon erilaiset työskentelytavat, kunnioittaa niitä ja kykenee sopeutumaan niihin.

—	Ymmärtää ja hyväksyy roolinsa työryhmässä ja vaikuttaa positiivisesti ja oma-aloitteisesti työryhmän tavoitteiden saavuttamiseen.

—	Jakaa hyödyllistä tietoa ja osaamista työtovereille ja tarvittaessa laajemminkin.

—	Toimii rakentavasti mahdollisten konfliktien ratkaisemiseksi.

Viestintä

—	Viestii tehokkaasti työryhmän muiden jäsenten ja ulkopuolisten henkilöiden kanssa.

—	Kuuntelee aktiivisesti työryhmän muiden jäsenten esittämiä uusia ja erilaisia näkemyksiä.

—	Käyttää monenlaisia paikallisiin oloihin ja tilanteeseen sopivia viestintäkeinoja (kasvokkain, puhelimitse ja sähköpostitse), myös sanatonta viestintää.

2) Asenne vapaaehtoistoimintaan

—	Pitää vapaaehtoistyötä palkitsevana.

—	Ymmärtää vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden periaatteita ja roolia yhteiskunnassa ja ottaa niihin kantaa.

—	On halukas osallistumaan saamatta siitä rahallista korvausta.

—	On sitoutunut hänelle annettuihin tehtäviin ja suorittaa niitä parhaansa mukaan, vaikka ei saa niistä rahallista korvausta.

—	Pyrkii vapaaehtoisena antamaan panoksensa järjestölle ja auttamaan edunsaajia (eli paikallisyhteisöjä).

3) Mukautuminen paineeseen ja muuttuviin olosuhteisiin

Itsetuntemus ja sinnikkyys

—	Kykenee kestämään stressiä ja voittamaan vaikeuksia.

—	Tunnistaa stressin aiheuttajat ja osaa vähentää niiden kielteisiä vaikutuksia.

—	On halukas puhumaan stressistä ja vaikeuksista ja pyytää tarvittaessa tukea.

—	Kykenee sopeutumaan niukkoihin ja epämukaviin elinoloihin.

—	Mukautuu rauhallisesti ja reagoi rakentavasti muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteiden asettamiin vaatimuksiin.

—	On selvillä vahvuuksistaan ja rajoituksistaan ja niiden vaikutuksesta työhönsä.

Kyky itsenäiseen toimintaan

—	Järjestää itsenäisesti toimintansa työssä ja vapaa-ajalla.

—	Järjestää työpäivänsä ja tehtävien tärkeysjärjestyksen asianmukaisesti.

—	Tunnistaa vastuualueidensa rajat ja siirtää asian tarvittaessa ylemmälle vastuuhenkilölle.

Omien odotusten hallinta

—	Realistinen käsitys omasta panoksestaan järjestölle ja avusta, jota voi tarjota edunsaajille.

—	Mukauttaa odotuksiaan tilanteen muutoksiin.

Kulttuuritietoisuus

—	Välttää kulttuurisia stereotypioita.

—	Avoin ja hyväksyvä suhtautuminen kulttuurieroihin.

—	Kunnioittaa muita kulttuureja ja mukauttaa käytöstään väärinkäsitysten välttämiseksi.

—	Kiinnittää huomiota sanattomaan viestintään monikulttuurisissa yhteyksissä.

—	Ei suhtaudu tuomitsevasti erilaisiin uskomuksiin, yhteiskunnan sovinnaissääntöihin ja arvoihin.

—	Osoittaa empatiaa ja hienotunteisuutta.

4) Johtajuus

—	Motivoi muita työryhmän (paikallisia tai kansainvälisiä) jäseniä tehtävässä.

—	Antaa ihmisille vastuuta heille annettujen tehtävien rajoissa.

—	Kuuntelee aktiivisesti toisia.

—	Herättää luottamusta.

Jos henkilö on vastuullisessa tehtävässä:

—	Muotoilee selkeästi tehtävät, joita antaa toisille, ja heihin kohdistuvat odotuksensa.

—	Varmistaa, että tehtävät ja odotukset on ymmärretty.

—	Antaa palautetta ja tunnustusta toisten panoksesta.

—	Ottaa päätöksenteossa huomioon toimintaan liittyvän riskin ja kiireellisyyden.

5) Tulosten saavuttaminen

Tulosten saavuttaminen ja viestintä toiminnan välittömistä tuloksista ja valmiuksien kehittämisessä saavutetusta edistyksestä

—	Aikaansaava lähestymistapa ja oma-aloitteinen asenne.

—	Tunnistaa, mitkä parannukset ovat ratkaisevia, jotta tulokset olisivat kestäviä.

—	Viestii tuloksista tehokkaasti.

—	Tunnistaa ne henkilöt, joiden on tarkoitus oppia hänen suorituksestaan, ja yrittää tarjota tuloksia jatkossa ylläpitäville henkilöille käsityksen tehdystä työstä.

—	Etsii ratkaisuja.

—	Toimii mahdollisten konfliktien ratkaisemiseksi.

Jos henkilöllä on erityisrooli valmiuksien kehittämiseksi:

—	Tuntee ja soveltaa erilaisia menetelmiä organisatoristen valmiuksien kehittämiseksi puutteellisissa olosuhteissa.

—	Tuntee ja soveltaa menetelmiä ja välineitä tarpeiden arvioimiseksi kartoittaakseen alat, joihin valmiuksien kehittäminen olisi kohdistettava.

Vastuuvelvollisuus

—	Keskittyy tulosten tuottamiseen aikataulussa.

—	Pyrkii saamaan palautetta ja toteuttaa toimia saadun palautteen perusteella.

—	Raportoi asianmukaisesti.

—	Puuttuu päätöksiin ja käytökseen, joka rikkoo organisatorisia menettelysääntöjä ja/tai muita sovellettavia humanitaarisia sääntöjä.

2. Erityistaidot, joita vaaditaan EU:n vapaaehtoisapua koskevaa aloitetta ja laajemmin humanitaarista apua varten

Taito

Kuvaus

6) EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen humanitaarisen taustan ymmärtäminen ja humanitaaristen periaatteiden soveltaminen

—	Osoittaa ymmärtävänsä humanitaarisen avun järjestelmää, siihen liittyviä eri toimijoita sekä humanitaarisen avun yhteyttä muihin ulkoisiin politiikkoihin etenkin EU:n näkökulmasta.

—	Soveltaa humanitaarisen toiminnan teoreettisia periaatteita ja yhteisiä käytäntöjä.

—	Osoittaa ymmärtävänsä humanitaarisen avun sääntöjä ja menettelysääntöjä (myös vastuuvelvollisuuden ja laadunhallinnan osalta) sekä humanitaarisen avun oikeudellista kehystä.

—	Osoittaa ymmärtävänsä humanitaarisen toiminnan eri vaiheita, joita ovat muun muassa ehkäisy ja valmius, katastrofiriskin vähentäminen, katastrofiriskin hallinta, reagointi ja jälkihoito.

—	Osoittaa ymmärtävänsä humanitaarisen avun ja kehityksen teoriaa ja käytäntöä sekä selviytymiskyvyn parantamiseen tähtäävää lähestymistapaa.

—	Ottaa huomioon niiden ihmisten tarpeet, taidot, valmiudet ja kokemuksen, joihin katastrofit ja humanitaariset kriisit vaikuttavat.

—	Ymmärtää EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteita ja näiden tavoitteiden merkityksen hänen kenttätyönsä kannalta.

—	Ymmärtää prosessia, jossa vapaaehtoiset valitaan, koulutetaan ja lähetetään kentälle.

—	Ymmärtää vapaaehtoisen roolin ja toimet, joita on toteutettava ennen lähettämistä, vapaaehtoistehtävän aikana ja sen jälkeen.

—	Soveltaa ymmärrystään aloitteen tarkoituksesta EU:n humanitaarisen avun laajempaan yhteyteen.

7) Turvallinen toiminta kaikkina aikoina

—	Ymmärtää, miten tärkeää kenttätyössä on noudattaa järjestön turvallisuusmenettelyjä.

—	Ymmärtää ja soveltaa ”vältä vahinkoa” (Do no harm) –periaatetta.

—	Havaitsee ja ehkäisee riskejä hankkeen aikana.

—	Kykenee toimimaan vaarallisissa tilanteissa.

—	Kykenee hallitsemaan turvallisuusriskeihin liittyvää stressiä.

—	Hallitsee perustason ensiaputaidot.

8) Hankkeiden johtaminen humanitaarisissa yhteyksissä

—	Kykenee kuvailemaan ja analysoimaan humanitaarisen avun hankesyklin eri vaiheita, joita ovat muun muassa tarpeiden arviointi, pääehdotuksen ja talousarvion laadinta sekä hankkeen toteuttaminen, seuranta ja arviointi.

—	Ymmärtää ja soveltaa hankkeen budjetoinnin ja ehdotuksen laadinnan perusperiaatteita.

—	Ymmärtää ja soveltaa hankkeiden varainhoidon perusperiaatteita.

—	Ymmärtää ja ylläpitää projektinhallintaprosessien avoimuutta.

—	Ymmärtää ja soveltaa työnjohtamisen, valvonnan ja arvioinnin perusperiaatteita.

9) Viestintä ja suhdetoiminta

—	On selvillä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen viestintäsuunnitelmasta, osallistuu siihen aktiivisesti ja täyttää siinä oman tehtävänsä.

—	Puolustaa tarvittaessa selkeästi organisatorisia ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen arvoja.

—	Osaa tunnistaa paikallisissa humanitaarisissa tilanteissa ensi- ja toissijaiset sekä ratkaisevat sidosryhmät.

—	Ymmärtää ja soveltaa välineitä, joita käytetään kansainvälisten ja paikallisten sidosryhmien tuen saamiseen humanitaariselle avulle hänen toimialallaan.

—	Esittää selkeitä ja perusteltuja lausuntoja aloitteen edistämiseksi ja kehittää toimivaa viestintästrategiaa.

3. Tekniset taidot, jotka on hankittu humanitaarisen avun yhteydessä hyödyllisen erityistietämyksen perusteella

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisilla saattaa olla taitoja seuraavilla aloilla (luettelo ei ole tyhjentävä)

—	rahoitus ja kirjanpito

—	oikeudelliset asiat

—	projektinhallinta ja hallinto

—	hankkeiden seuranta ja arviointi

—	viestintä (mukaan lukien näkyvyys ja suhdetoiminta)

—	logistiikka ja kuljetus

—	henkilöhallinto ja oppiminen

—	organisaatioiden ja valmiuksien kehittäminen

—	strateginen politiikan ja muu suunnittelu

—	riskiviestintä ja tietotekniikka

—	vesi ja puhtaanapito

—	suojelu ja suojapaikat

—	ravinto, ravitsemus ja terveys

—	pakolaiset ja maan sisäiset pakolaiset

—	sukupuolinäkökohdat

—	lastensuojelu

—	elinkeinot

—	hätäavun, kunnostamisen ja kehityksen niveltäminen

—	katastrofiriskien hallinta

—	selviytymiskyvyn kehittäminen

—	katastrofidata ja -tieto

—	riskien ja haavoittuvuuden arviointi ja kartoitus sekä haurauden ja konfliktien analysointi

—	ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ekosysteemiin perustuva hallinta

—	valistus ja koulutus

—	kaupunkien selviytymiskyky ja maankäytön suunnittelu

—	yhteisölähtöinen kehitys

—	sosiaalinen suojelu ja turvaverkot

—	liike-elämän ja infrastruktuurin selviytymiskyky, mukaan lukien kriittisen infrastruktuurin turvaaminen

—	riskirahoitus

—	seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmät

—	katastrofivalmius ja vaihtoehtosuunnittelu

—	väestönsuojelu ja pelastuspalvelu

—	katastrofin tai konfliktin jälkiarviointi ja -hoito

—	sairaanhoito- ja avustavat hoitopalvelut

—

tekniikka

—	vapaaehtoistoiminnan johtaminen

31.12.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 373/24

EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VALALIITON LENTOLIIKENNETTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUKAISESTI PERUSTETUN EUROOPAN UNIONIN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2014,

annettu 5 päivänä joulukuuta 2014,

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen korvaamisesta

(2014/957/EU)

EUROOPAN UNIONIN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen lentoliikenteestä, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Korvataan sopimuksen liite tämän päätöksen liitteellä 1 päivästä helmikuuta 2015.

Allekirjoitettu Bernissä 5 päivänä joulukuuta 2014.

Sekakomitean puolesta

Euroopan unionin valtuuskunnan johtaja

Margus RAHUOJA

Sveitsin valtuuskunnan johtaja

Peter MÜLLER

LIITE

Tämän sopimuksen soveltamiseksi

—	Euroopan unioni korvaa 1 päivänä joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen nojalla Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on;

—	aina kun tässä liitteessä mainituissa säädöksissä viitataan Euroopan yhteisön, joka on korvattu Euroopan unionilla, jäsenvaltioihin, tai niissä vaaditaan yhteyttä näihin valtioihin, viittausten katsotaan sopimusta sovellettaessa koskevan myös Sveitsiä tai vaatimusta, joka koskee yhteyttä Sveitsiin;

—	sopimuksen 4, 15, 18, 27 ja 35 artiklassa olevat viittaukset neuvoston asetuksiin (ETY) N:o 2407/92 ja (ETY) N:o 2408/92 katsotaan viittauksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1008/2008;

—

seuraavissa yhteisön direktiiveissä ja asetuksissa käytetty käsite ”yhteisön lentoliikenteen harjoittaja” tarkoittaa myös lentoliikenteen harjoittajia, joilla on liikennöintilupa ja joiden pääasiallinen toimipaikka tai mahdollinen rekisteröity kotipaikka sijaitsee Sveitsissä asetuksen (EY) N:o 1008/2008 säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 15 artiklan soveltamista. Viittaukset asetukseen (ETY) N:o 2407/92 katsotaan viittauksiksi asetukseen (EY) N:o 1008/2008;

—	seuraavissa säädöksissä olevat viittaukset perussopimuksen 81 ja 82 artiklaan tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklaan katsotaan viittauksiksi tämän sopimuksen 8 ja 9 artiklaan.

1. Lentoliikenteen vapauttaminen ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt

N:o 1008/2008

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä

N:o 2000/79

Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta

N:o 93/104

Neuvoston direktiivi, annettu 23 päivänä marraskuuta 1993, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	direktiivillä 2000/34/EY

N:o 437/2003

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista

N:o 1358/2003

Komission asetus, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 437/2003 täytäntöönpanosta sekä liitteiden I ja II muuttamisesta

N:o 785/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 285/2010

N:o 95/93

Neuvoston asetus, annettu 18 päivänä tammikuuta 1993, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä (1–12 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	asetuksella (EY) N:o 793/2004

N:o 2009/12

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, lentoasemamaksuista

N:o 96/67

Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla

(1–9, 11–23 ja 25 artikla)

N:o 80/2009

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevista käytännesäännöistä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2299/89 kumoamisesta

2. Kilpailusäännöt

N:o 1/2003

Neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (1–13 ja 15–45 artikla)

(Siltä osin kuin kyseisellä asetuksella on sopimuksen soveltamisen kannalta merkitystä. Asetuksen lisääminen ei vaikuta tämän sopimuksen mukaiseen työnjakoon.)

N:o 773/2004

Komission asetus, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EY) N:o 1792/2006,

—	komission asetuksella (EY) N:o 622/2008

N:o 139/2004

Neuvoston asetus, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus)

(1–18 artikla, 19 artiklan 1 ja 2 kohta ja 20–23 artikla)

Sulautuma-asetuksen 4 artiklan 5 kohdan osalta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä sovelletaan seuraavaa:

(1)

Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa määritellystä keskittymästä, joka ei ole kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen keskittymä ja jota voidaan tarkastella vähintään kolmen EY:n jäsenvaltion ja Sveitsin valaliiton kansallisen kilpailulainsäädännön perusteella, kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai yritykset voivat ennen toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamista ilmoittaa Euroopan komissiolle perustellulla lausunnolla, että komission olisi tutkittava keskittymä.

(2)	Euroopan komissio toimittaa kaikki asetuksen (EY) N:o 139/2004 4 artiklan 5 kohdan ja edellä olevan kohdan mukaiset lausunnot viipymättä Sveitsin valaliitolle.

(3)	Jos Sveitsin valaliitto on ilmoittanut olevansa eri mieltä asian käsittelyn siirtämistä koskevasta pyynnöstä, Sveitsin toimivaltaiset kilpailuviranomaiset säilyttävät toimivaltansa eikä asiaa tämän kohdan nojalla siirretä pois Sveitsin valaliitolta.

Sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 9 artiklan 2 ja 6 kohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen osalta:

(1)	Euroopan komissio toimittaa kaikki asiaa koskevat asiakirjat 4 artiklan 4 ja 5 kohdan, 9 artiklan 2 ja 6 kohdan sekä 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti viipymättä Sveitsin toimivaltaiselle kilpailuviranomaiselle.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 139/2004 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 9 artiklan 2 ja 6 kohdassa sekä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen laskeminen Sveitsin osalta alkaa siitä päivästä, jona Sveitsin toimivaltainen kilpailuviranomainen vastaanottaa asiaa koskevat asiakirjat.

N:o 802/2004

Komission asetus, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta (1–24 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EY) N:o 1792/2006,

—	komission asetuksella (EY) N:o 1033/2008,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1269/2013

N:o 2006/111

Komission direktiivi, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta

N:o 487/2009

Neuvoston asetus, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta lentoliikenteen alan sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin

3. Lentoturvallisuus

N:o 216/2008

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EY) N:o 690/2009,

—	asetuksella (EY) N:o 1108/2009,

—	komission asetuksella (EU) N:o 6/2013

Lentoturvallisuusvirastolla on myös Sveitsissä lentoturvallisuusvirastolle asetuksen säännösten mukaan myönnetyt valtuudet.

Komissiolla on myös Sveitsissä valtuudet, jotka on myönnetty komissiolle päätöksiä varten 11 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 5 ja 7 kohdan, 24 artiklan 5 kohdan, 25 artiklan 1 kohdan, 38 artiklan 3 kohdan i alakohdan, 39 artiklan 1 kohdan, 40 artiklan 3 kohdan, 41 artiklan 3 ja 5 kohdan, 42 artiklan 4 kohdan, 54 artiklan 1 kohdan ja 61 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Sen estämättä, mitä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen toisessa luetelmakohdassa esitetään horisontaalisesta mukautuksesta, asetuksen 65 artiklassa tai kyseisessä säännöksessä mainituissa päätöksen 1999/468/EY säännöksissä esitettyjen viittausten ”jäsenvaltioihin” ei katsota koskevan Sveitsiä.

Asetuksen ei mitenkään katsota siirtävän Euroopan lentoturvallisuusvirastolle valtaa toimia kansainvälisten sopimusten perusteella Sveitsin puolesta muussa tarkoituksessa kuin sen avustamiseksi tällaisiin sopimuksiin perustuvien velvoitteiden täyttämisessä.

Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

i)	Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”yhteisön” jälkeen ilmaisu ”tai Sveitsin”.

ii)	Lisätään 2 kohdan a alakohdassa ilmaisun ”yhteisö” jälkeen ilmaisu ”tai Sveitsi”.

iii)	Poistetaan 2 kohdan b ja c alakohta.

iv)

Lisätään kohta seuraavasti:

”3. Jos yhteisö neuvottelee kolmannen maan kanssa sellaisen sopimuksen tekemisestä, jonka mukaan jäsenvaltio tai lentoturvallisuusvirasto voi antaa todistuksia kyseisen kolmannen maan ilmailuviranomaisten myöntämien todistusten perusteella, se pyrkii saamaan Sveitsille tarjouksen vastaavanlaisesta sopimuksesta kyseisen kolmannen maan kanssa. Sveitsi pyrkii puolestaan tekemään kolmansien maiden kanssa yhteisön tekemiä sopimuksia vastaavat sopimukset.”

Lisätään 29 artiklaan kohta seuraavasti:

”4. Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, Sveitsin kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen lentoturvallisuusviraston pääjohtajan tekemällä sopimuksella.”

c)	Lisätään 30 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sveitsi soveltaa lentoturvallisuusvirastoon liitteen A lisäyksen mukaisesti Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa, joka on tämän liitteen liitteenä A.”

d)	Lisätään 37 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sveitsi osallistuu hallintoneuvoston työskentelyyn täysimääräisesti, ja sillä on äänioikeutta lukuun ottamatta hallintoneuvostossa samat oikeudet ja velvoitteet kuin EU:n jäsenvaltioilla.”

Lisätään 59 artiklaan kohta seuraavasti:

”12. Sveitsi osallistuu 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun rahoitusosuuteen seuraavan kaavan mukaisesti:

S (0,2/100) + S [1 – (a + b) 0,2/100] c/C

jossa

S	=	se osa lentoturvallisuusviraston talousarviosta, jota ei kateta 1 kohdan c ja d alakohdassa mainituilla maksuilla
a	=	assosioituneiden valtioiden lukumäärä
b	=	EU:n jäsenvaltioiden lukumäärä
c	=	Sveitsin rahoitusosuus ICAOn talousarvioon
C	=	EU:n jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden kokonaisrahoitusosuus ICAOn talousarvioon.”

f)	Lisätään 61 artiklaan kohta seuraavasti: ”Yhteisön toteuttamaa lentoturvallisuusviraston toimintaan osallistuvien sveitsiläisten osanottajien varainhoidon valvontaa koskevat säännökset ovat tämän liitteen liitteenä B.”

Asetuksen liitettä II laajennetaan siten, että se sisältää seuraavat ilma-alukset ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 (1) 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvina tuotteina:

A/c — [HB-IDJ] — tyyppi CL600-2B19

A/c — [HB-IKR, HB-IMY, HB-IWY] — tyyppi Gulfstream G-IV

A/c — [HB-IMJ, HB-IVZ, HB-JES] — tyyppi Gulfstream G-V

A/c — [HB-XJF, HB-ZCW, HB-ZDF] — tyyppi MD900.

N:o 1108/2009

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta lentopaikkojen, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen osalta sekä direktiivin 2006/23/EY kumoamisesta

N:o 805/2011

Komission asetus, annettu 10 päivänä elokuuta 2011, lennonjohtajien lupakirjoja ja eräitä todistuksia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti

N:o 1178/2011

Komission asetus, annettu 3 päivänä marraskuuta 2011, siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 290/2012,

—	komission asetuksella (EU) N:o 70/2014,

—	komission asetuksella (EU) N:o 245/2014

N:o 3922/91

Neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla (1–3 artikla, 4 artiklan 2 kohta, (5–11 artikla ja 13 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	asetuksella (EY) N:o 1899/2006,

—	asetuksella (EY) N:o 1900/2006,

—	komission asetuksella (EY) N:o 8/2008,

—	komission asetuksella (EY) N:o 859/2008

N:o 996/2010

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta

N:o 2003/42

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2003, poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla (1–12 artikla)

N:o 1321/2007

Komission asetus, annettu 12 päivänä marraskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY mukaisesti vaihdettujen siviili-ilmailualan poikkeamia koskevien tietojen keskusrekisteriin tallentamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä

N:o 1330/2007

Komission asetus, annettu 24 päivänä syyskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siviili-ilmailun alan poikkeamia koskevan tietojen levittämisen täytäntöönpanosäännöistä

N:o 2042/2003

Komission asetus, annettu 20 päivänä marraskuuta 2003, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EY) N:o 707/2006,

—	komission asetuksella (EY) N:o 376/2007,

—	komission asetuksella (EY) N:o 1056/2008,

—	komission asetuksella (EU) N:o 127/2010,

—	komission asetuksella (EU) N:o 962/2010,

—	komission asetuksella (EU) N:o 1149/2011,

—	komission asetuksella (EU) N:o 593/2012

N:o 104/2004

Komission asetus, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, Euroopan lentoturvallisuusviraston valituslautakunnan organisaatiota ja kokoonpanoa koskevista säännöistä

N:o 2111/2005

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta

N:o 473/2006

Komission asetus, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 II luvussa tarkoitetun yhteisön luettelon laatimissäännöistä

N:o 474/2006

Komission asetus, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 luvussa II tarkoitetusta yhteisön luettelosta, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 368/2014

N:o 1332/2011

Komission asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 2011, ilmatilan käyttöä koskevista yhteisistä vaatimuksista ja toimintamenetelmistä yhteentörmäysten välttämiseksi ilmassa

N:o 646/2012

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2012, sakkoja ja uhkasakkoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti

N:o 748/2012

Komission asetus, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 7/2013,

—	komission asetuksella (EU) N:o 69/2014

N:o 965/2012

Komission asetus, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012, lentotoimintaan liittyvien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 800/2013,

—	komission asetuksella (EU) N:o 71/2014,

—	komission asetuksella (EU) N:o 83/2014,

—	komission asetuksella (EU) N:o 379/2014

N:o 2012/780

Komission päätös, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 996/2010 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustetun turvallisuussuosituksien ja niihin saatujen vastausten eurooppalaisen keskusrekisterin käyttöoikeuksista

N:o 628/2013

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan lentoturvallisuusviraston työmenetelmistä standardointitarkastuksia suoritettaessa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 sääntöjen soveltamisen seurannasta ja komission asetuksen (EY) N:o 736/2006 kumoamisesta

N:o 139/2014

Komission asetus, annettu 12 päivänä helmikuuta 2014, lentopaikkoihin liittyvistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti

N:o 319/2014

Komission asetus, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista sekä asetuksen (EY) N:o 593/2007 kumoamisesta

N:o 452/2014

Komission asetus, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien lentotoimintaan liittyvien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti

4. Ilmailun turvaaminen

N:o 300/2008

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta

N:o 272/2009

Komission asetus, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 liitteessä vahvistettujen siviili-ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täydentämisestä, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 297/2010,

—	komission asetuksella (EU) N:o 720/2011,

—	komission asetuksella (EU) N:o 1141/2011,

—	komission asetuksella (EU) N:o 245/2013

N:o 1254/2009

Komission asetus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2009, perusteista, joilla jäsenvaltiot saavat poiketa siviili-ilmailun turvaamista koskevista yhteisistä perusvaatimuksista ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia turvatoimenpiteitä

N:o 18/2010

Komission asetus, annettu 8 päivänä tammikuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 muuttamisesta siviili-ilmailun turvaamisen alan kansallisia laadunvalvontaohjelmia koskevien vaatimusten osalta

N:o 72/2010

Komission asetus, annettu 26 päivänä tammikuuta 2010, siviili-ilmailun turvaamisen alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä

N:o 185/2010

Komission asetus, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2010, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 357/2010,

—	komission asetuksella (EU) N:o 358/2010,

—	komission asetuksella (EU) N:o 573/2010,

—	komission asetuksella (EU) N:o 983/2010,

—	komission asetuksella (EU) N:o 334/2011,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 859/2011,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1087/2011,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1147/2011,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 173/2012,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 711/2012,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1082/2012,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 104/2013,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 246/2013,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 654/2013,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1103/2013,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1116/2013,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 278/2014,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 687/2014

N:o 2010/774

Komission päätös, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 300/2008 18 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja sisältävistä yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission päätöksellä K(2010) 2604,

—	komission päätöksellä K(2010) 3572,

—	komission päätöksellä K(2010) 9139,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä K(2011) 5862,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä K(2011) 8042,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä K(2011) 9407,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2012) 1228,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2012) 5672,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2012) 5880,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2013) 1587,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2013) 2045,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2013) 4180,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2013) 7275,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 1200,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 1635,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 3870,

—	komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 4054

N:o 2013/511

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 4 päivänä helmikuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta matkustajien ja muiden henkilöiden kuin matkustajien räjähdysainejäämäilmaisinten (ETD) ja käsimetallinilmaisinten (HHMD) avulla tapahtuvan turvatarkastuksen osalta

5. Ilmaliikenteen hallinta

N:o 549/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	asetuksella (EY) N:o 1070/2009

Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 6, 8, 10, 11 ja 12 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”yhteisön tason kuulemismenettelyn” ilmaisulla ”yhteisön tason kuulemismenettelyn, johon Sveitsi osallistuu”.

Sen estämättä, mitä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen toisessa luetelmakohdassa esitetään horisontaalisesta mukautuksesta, asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklassa tai kyseisessä säännöksessä mainituissa päätöksen 1999/468/EY säännöksissä esitettyjen viittausten ”jäsenvaltioihin” ei katsota koskevan Sveitsiä.

N:o 550/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	asetuksella (EY) N:o 1070/2009

Komissiolla on Sveitsiä kohtaan komissiolle 9 a, 9 b, 15 a, 16 ja 17 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.

Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:

a)	Muutetaan 3 artikla seuraavasti: Lisätään 2 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä”.

b)	Muutetaan 7 artikla seuraavasti: Lisätään 1 ja 6 kohdassa ilmaisun ”yhteisön” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsin”.

c)	Muutetaan 8 artikla seuraavasti: Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä”.

d)	Muutetaan 10 artikla seuraavasti: Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä”.

e)	Korvataan 16 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Komissio osoittaa päätöksensä jäsenvaltioille sekä ilmoittaa siitä palvelun tarjoajalle, mikäli asia koskee tätä oikeudellisesti.”

N:o 551/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	asetuksella (EY) N:o 1070/2009

Komissiolla on Sveitsiä kohtaan komissiolle 3 a, 6 ja 10 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.

N:o 552/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	asetuksella (EY) N:o 1070/2009

Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 4 ja 7 artiklan sekä 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnetyt valtuudet.

Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:

a)	Muutetaan 5 artikla seuraavasti: Lisätään 2 kohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”.

b)	Muutetaan 7 artikla seuraavasti: Lisätään 4 kohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”.

c)	Muutetaan liite III seuraavasti: Lisätään 3 kohdan toisessa ja viimeisessä luetelmakohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”.

N:o 2150/2005

Komission asetus, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä

N:o 1033/2006

Komission asetus, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2006, lentoa edeltävän vaiheen lentosuunnitelmia koskeviin menettelyihin liittyvistä vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 428/2013

N:o 1032/2006

Komission asetus, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2006, lennonjohtoyksiköiden väliseen lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen tarkoitettujen lentotietojen vaihdon automaattisten järjestelmien vaatimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EY) N:o 30/2009

N:o 1794/2006

Komission asetus, annettu 6 päivänä joulukuuta 2006, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 1191/2010,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012

N:o 730/2006

Komission asetus, annettu 11 päivänä toukokuuta 2006, ilmatilan luokittelusta ja näkölentosääntöjen mukaisten lentojen sallimisesta lentopinnan 195 yläpuolella, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012

N:o 219/2007

Neuvoston asetus, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	neuvoston asetuksella (EY) N:o 1361/2008,

—	neuvoston asetuksella (EU) N:o 721/2014

N:o 633/2007

Komission asetus, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2007, lennonjohtoyksiköiden välillä tapahtuvaan lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen käytettävän lentotietosanomien siirtoyhteyskäytännön soveltamisvaatimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission asetuksella (EU) N:o 283/2011

N:o 482/2008

Komission asetus, annettu 30 päivänä toukokuuta 2008, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta vaadittavasta ohjelmistojen turvallisuuden varmistusjärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 2096/2005 liitteen II muuttamisesta

N:o 29/2009

Komission asetus, annettu 16 päivänä tammikuuta 2009, tiedonsiirtopalveluja koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 441/2014

Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskee seuraava mukautus:

Lisätään liitteessä I olevaan A osaan ilmaisu ”Switzerland UIR”.

N:o 262/2009

Komission asetus, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2009, S-moodikyselykoodien koordinoitua jakamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa

N:o 73/2010

Komission asetus, annettu 26 päivänä tammikuuta 2010, ilmailutietojen ja ilmailutiedotuksen laatua koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten

N:o 255/2010

Komission asetus, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista yhteisistä säännöistä, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012

N:o 691/2010

Komission asetus, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1216/2011

Sveitsin on toteutettava korjaavat toimenpiteet, joista komissio päättää asetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kun sekakomitea on hyväksynyt toimenpiteet tekemällään päätöksellä.

N:o K(2010) 5134

Komission päätös, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkastuselimen nimeämisestä

N:o 2014/672

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 24 päivänä syyskuuta 2014, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkasteluelimen nimeämisen voimassaolon jatkamisesta

N:o 176/2011

Komission asetus, annettu 24 päivänä helmikuuta 2011, ennen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamista ja muuttamista annettavista tiedoista

N:o 2011/121

Komission päätös, annettu 21 päivänä helmikuuta 2011, Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseksi vuosina 2012–2014

N:o 677/2011

Komission asetus, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2011, ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta

N:o 2011/4130

Commission Decision of 7 July 2011 on the nomination of the Network Manager for the air traffic management (ATM) network functions of the single European sky (7 päivänä heinäkuuta 2011 annettu komission päätös, joka koskee verkon hallinnoijan nimittämistä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan verkkotoimintoja varten, suomenkielistä toisintoa ei ole)

N:o 1034/2011

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 17 päivänä lokakuuta 2011, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen turvallisuusvalvonnasta ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta

N:o 1035/2011

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 17 päivänä lokakuuta 2011, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista sekä asetusten (EY) N:o 482/2008 ja (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012,

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 448/2014

N:o 1206/2011

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 22 päivänä marraskuuta 2011, ilma-alusten tunnistamista koskevista vaatimuksista yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valvomiseksi

Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskee seuraava mukautus:

Lisätään liitteeseen I ilmaisu ”Switzerland UIR”.

N:o 1207/2011

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 22 päivänä marraskuuta 2011, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valvonnan suorituskykyä ja yhteentoimivuutta koskevista vaatimuksista

N:o 923/2012

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006, (EY) N:o 730/2006, (EY) N:o 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta

N:o 1079/2012

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, puheviestinnässä käytettäviä kanavavälejä koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten, sellaisena kuin se on muutettuna:

—	komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 657/2013

N:o 390/2013

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä

N:o 391/2013

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä

N:o 409/2013

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, yhteisten hankkeiden määrittelemisestä, hallintorakenteiden perustamisesta ja kannustimien yksilöimisestä Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteuttamisen tueksi

N:o 2014/132

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, ilmaliikenteen hallintaverkkoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta toiselle viitejaksolle 2015–2019

N:o 716/2014

Komission täytäntöönpanoasetus, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa tukevan yhteisen kokeiluhankkeen aloittamisesta

6. Ympäristö ja melu

N:o 2002/30

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2002, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta (1–12 ja 14–18 artikla)

(Sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteen I muutoksia, jotka johtuvat liitteessä II olevan 8 luvun (Liikennepolitiikka) G jakson (Ilmaliikenne) 2 kohdasta).

N:o 89/629

Neuvoston direktiivi, annettu 4 päivänä joulukuuta 1989, siviilikäytössä olevien ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden aiheuttaman melun rajoittamisesta

(1–8 artikla)

N:o 2006/93

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 16 (toinen painos 1988) niteessä I olevan II osan 3 lukuun kuuluvien lentokoneiden liikennöimisen sääntelystä

7. Kuluttajansuoja

N:o 90/314

Neuvoston direktiivi, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1990, matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista

(1–10 artikla)

N:o 93/13

Neuvoston direktiivi, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista

(1–11 artikla)

N:o 2027/97

Neuvoston asetus, annettu 9 päivänä lokakuuta 1997, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa (1–8 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:

—	asetuksella (EY) N:o 889/2002

N:o 261/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta

(1–18 artikla)

N:o 1107/2006

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä

8. Muut asiat

N:o 2003/96

Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta

(14 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta)

9. Liitteet:

A: Pöytäkirja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista

B: Euroopan unionin toteuttama Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia sveitsiläisiä osanottajia koskeva varainhoidon valvonta

(1) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6.

LIITE A

PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONIN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

KATSOVAT, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 343 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen 191 artiklan mukaisesti Euroopan unionilla ja Euratomilla on jäsenvaltioiden alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen:

I LUKU

EUROOPAN UNIONIN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET

1 artikla

Unionin tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Unionin omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman unionin tuomioistuimen lupaa.

2 artikla

Unionin arkistot ovat loukkaamattomia.

3 artikla

Unioni, sen varat, tulot ja muu omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.

Jäsenvaltioiden hallitusten on toteutettava aina kun se on mahdollista aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin kiinteän tai irtaimen omaisuuden hintaan sisältyvät välilliset verot ja myyntiverot, kun unioni suorittaa virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Näiden määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen unionissa.

Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.

4 artikla

Unioni on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista unionin virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahan tuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.

Myös unionin julkaisut ovat vapautetut tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.

II LUKU

VIESTINTÄYHTEYDET JA KULKULUVAT

5 artikla

Kunkin jäsenvaltion alueella unionin toimielimet saavat virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoilleen.

Unionin toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.

6 artikla

Unionin toimielinten puheenjohtajat ja presidentit voivat myöntää unionin toimielinten jäsenille ja muulle henkilöstölle kulkulupia, joiden muodosta neuvosto päättää yksinkertaisella enemmistöllä ja jotka jäsenvaltioiden viranomaiset tunnustavat päteviksi matkustusasiakirjoiksi. Näitä kulkulupia annetaan virkamiehille ja muulle henkilöstölle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja unionin muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin.

Komissio voi tehdä sopimuksia näiden kulkulupien tunnustamiseksi päteviksi matkustusasiakirjoiksi kolmansien valtioiden alueella.

III LUKU

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

7 artikla

Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä.

Euroopan parlamentin jäsenet saavat tullien ja valuutanvaihtovalvonnan osalta:

a)	omalta hallitukseltaan samat helpotukset, jotka myönnetään ulkomailla tilapäisissä virkatehtävissä matkustaville korkeille virkamiehille;

b)	toisten jäsenvaltioiden hallituksilta samat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden edustajille tilapäisissä virkatehtävissä.

8 artikla

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.

9 artikla

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

a)	oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

b)	toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus ja lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

IV LUKU

JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT, JOTKA OSALLISTUVAT EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN TYÖHÖN

10 artikla

Jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat unionin toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.

Tätä artiklaa sovelletaan myös unionin neuvoa-antavien elinten jäseniin.

V LUKU

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ

11 artikla

Unionin virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on heidän kansallisuudestaan riippumatta jokaisen jäsenvaltion alueella seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perussopimusten määräyksissä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta unionia kohtaan ja toisaalta Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaa unionin ja sen virkamiesten ja muun henkilöstön välisissä riidoissa, toisin määrätä. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin;

b)	maahanmuuttoa koskevat rajoitukset tai ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevat muodollisuudet eivät koske heitä, heidän puolisoitaan eikä heidän huollettavana olevia perheenjäseniään;

c)	valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille;

oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen käyttöomaisuutensa, kun he ensimmäisen kerran ryhtyvät hoitamaan tehtäviään kyseisessä maassa, ja heillä on oikeus viedä uudelleen nämä huonekalut ja tämä omaisuus tullitta virkatehtävien päättyessä, jollei sen valtion hallitus, jossa tätä oikeutta käytetään, aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja;

oikeus tuoda maahan tullitta henkilökohtaiseen käyttöönsä auto, jonka he ovat hankkineet kyseisen maan sisämarkkinoita koskevin ehdoin joko siinä maassa, jossa he ovat viimeksi asuneet, tai maassa, jonka kansalaisia he ovat, sekä viedä se uudelleen tullitta, jollei kyseisen valtion hallitus aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja.

12 artikla

Niillä edellytyksillä ja noudattaen sitä menettelyä, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja asianomaisia toimielimiä kuultuaan, unionin virkamiehet ja muu henkilöstö ovat velvollisia maksamaan unionille veroa unionin heille maksamista palkoista ja palkkioista.

He eivät maksa kansallista veroa unionin maksamista palkoista ja palkkiosta.

13 artikla

Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyjä yleissopimuksia unionin niiden virkamiesten ja sen muun henkilöstön kotipaikan, jotka hoitaakseen tehtäväänsä unionin palveluksessa muuttavat asumaan muun jäsenvaltion alueelle kuin siihen jäsenvaltioon, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa oli heidän ryhtyessään hoitamaan tehtäviään unionissa, katsotaan sekä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat että maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on unionin jäsenvaltio. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.

Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee siinä maassa, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.

Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.

14 artikla

Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja asianomaisia toimielimiä kuultuaan unionin virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevan sosiaalietuusjärjestelmän.

15 artikla

Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja asianomaisia toimielimiä kuultuaan ne unionin virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmät, joihin sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain 11 artiklan, 12 artiklan toisen kohdan sekä 13 artiklan määräyksiä.

Virkamiesten ja muun näihin ryhmiin kuuluvan henkilöstön nimet, ura-alueet ja osoitteet toimitetaan määräajoin tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.

VI LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN UNIONIIN PERUSTETTUJEN EDUSTUSTOJEN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

16 artikla

Jäsenvaltio, jonka alueella unionin päämaja sijaitsee, myöntää kolmansien maiden unioniin akkreditoiduille edustustoille tavanomaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet.

VII LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

17 artikla

Unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan unionin etuun liittyen.

Kunkin unionin toimielimen on kumottava virkamiehelle tai muulle henkilöstölle myönnetty vapaus silloin kun toimielin katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa unionin edun kanssa.

18 artikla

Tämän pöytäkirjan soveltamiseksi unionin toimielimet toimivat yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.

19 artikla

Komission jäseniin sovelletaan 11–14 artiklaa sekä 17 artiklaa.

20 artikla

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajiin sekä avustaviin esittelijöihin sovelletaan 11–14 artiklaa sekä 17 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntöä koskevan pöytäkirjan 3 artiklan soveltamista, joka koskee tuomareiden ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä koskemattomuutta.

21 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön ja sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta pankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräysten soveltamista.

Euroopan investointipankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa. Pankin tai sen toimielinten perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei myöskään ole liikevaihtoveron alaista.

22 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan keskuspankkiin, sen toimielinten jäseniin ja sen henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmästä ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamista.

Euroopan keskuspankki vapautetaan kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista siihen mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin ja sen elinten Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei ole liikevaihtoveron alaista.

Lisäys

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT EUROOPAN UNIONIN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA TEHDYN PÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISESTA SVEITSISSÄ

1. Soveltamisen ulottaminen Sveitsiin

Aina kun Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa, jäljempänä 'pöytäkirja', viitataan jäsenvaltioihin, viittausten katsotaan koskevan myös Sveitsiä, jollei seuraavissa säännöksissä muuta sovita.

2. Lentoturvallisuusviraston vapauttaminen välillisistä veroista (arvonlisävero mukaan luettuna)

Sveitsin ulkopuolelle vietävät tavarat ja palvelut eivät kuulu Sveitsin arvonlisäveron piiriin. Tavarat ja palvelut, jotka toimitetaan lentoturvallisuusvirastolle Sveitsissä lentoturvallisuusviraston virkakäyttöön, vapautetaan arvonlisäverosta pöytäkirjan 3 artiklan toisen kappaleen mukaisesti maksamalla se takaisin. Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).

Arvonlisäveron palautusta varten Sveitsin veroviranomaisten arvonlisäveroasioista vastaavalle osastolle (l'Administration fédérale des contributions, Division principale de la TVA) esitetään tähän tarkoitetut sveitsiläiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemus ja siihen liittyvät tarvittavat tositteet on jätetty käsiteltäväksi.

3. Yksityiskohtaiset säännöt lentoturvallisuusviraston henkilöstöä koskevien määräysten soveltamisesta

Pöytäkirjan 12 artiklan toisen kappaleen osalta todetaan, että Sveitsi vapauttaa oman lainsäädäntönsä periaatteita noudattaen liittovaltion ja kantonien veroista sekä kunnallisista veroista palkat ja palkkiot, jotka Euroopan unioni maksaa neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 (1) 2 artiklassa tarkoitetuille lentoturvallisuusviraston virkamiehille ja muulle henkilöstölle ja joista unioni perii veroa omaan lukuunsa.

Sveitsiä ei katsota jäsenvaltioksi edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sovellettaessa pöytäkirjan 13 artiklaa.

Euroopan unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavaan sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat lentoturvallisuusviraston virkamiehet ja muu henkilöstö sekä heidän perheenjäsenensä eivät ole velvoitettuja kuulumaan Sveitsin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Euroopan unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät lentoturvallisuusviraston tai komission ja niiden henkilöstön välisiin suhteisiin neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (2) ja muiden työehdoista annettujen Euroopan unionin säädösten soveltamisen osalta.

(1) Neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan ja 14 artiklan määräyksiä (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1).

(2) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

LIITE B

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTAAN OSALLISTUVIA SVEITSILÄISIÄ OSANOTTAJIA KOSKEVA VARAINHOIDON VALVONTA

1 artikla

Suora viestintä

Lentoturvallisuusvirasto ja komissio ovat suoraan yhteydessä kaikkiin niihin Sveitsiin sijoittautuneisiin henkilöihin tai elimiin, jotka osallistuvat lentoturvallisuusviraston toimintaan joko sopimuspuolina, lentoturvallisuusviraston jonkin ohjelman osanottajina, lentoturvallisuusviraston tai yhteisön talousarviosta suoritettujen maksujen saajina tai alihankkijoina. Nämä voivat toimittaa suoraan komissiolle ja lentoturvallisuusvirastolle asiaan liittyvät tiedot ja kaiken aineiston, jotka ne ovat velvollisia toimittamaan tässä päätöksessä tarkoitettujen asiakirjojen sekä niitä sovellettaessa tehtyjen sopimusten ja päätösten perusteella.

2 artikla

Tarkastukset

1. Neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1), lentoturvallisuusviraston hallintoneuvoston 26 päivänä maaliskuuta 2003 hyväksymän varainhoitoasetuksen sekä komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (2) sekä muiden tässä päätöksessä tarkoitettujen asiakirjojen mukaisesti sopimuksissa ja päätöksissä, jotka tehdään Sveitsiin sijoittautuneiden edunsaajien kanssa, voidaan määrätä, että lentoturvallisuusviraston ja komission virkailijat tai muut näiden valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa suorittaa kyseisten edunsaajien tai niiden alihankkijoiden toimitiloissa tieteellisiä, rahoitukseen liittyviä, teknisiä tai muita tarkastuksia.

2. Tarkastusten suorittamiseksi lentoturvallisuusviraston ja komission virkailijoilla ja muilla näiden valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tämä oikeus toistetaan selvästi sopimuksissa, jotka tehdään tässä päätöksessä tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa.

3. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on samat oikeudet kuin komissiolla.

4. Tarkastukset voidaan tehdä viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimassaolon päättymisestä tai asianomaisissa sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

5. Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle (Contrôle fédéral des finances) ilmoitetaan ennakolta Sveitsissä suoritettavista tarkastuksista. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole laissa säädetty edellytys tarkastusten suorittamiselle.

3 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1. Tämän sopimuksen yhteydessä komissiolla (Euroopan petostentorjuntavirasto, OLAF) on valtuudet suorittaa Sveitsissä paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96 (3) säädettyjen ehtojen mukaisesti.

2. Komissio valmistelee ja johtaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä Sveitsin valtiontalouden tarkastusviraston tai muiden sen nimeämien Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joille on ilmoitettava hyvissä ajoin tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta tarkastukseen voidaan antaa kaikki tarvittava apu. Tätä varten Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.

3. Jos asiasta vastaavat Sveitsin viranomaiset niin toivovat, ne voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä komission kanssa.

4. Jos ohjelman osanottajat vastustavat paikalla tehtävää tarkastusta tai todentamista, Sveitsin viranomaisten on tarjottava kansallisten säännöstensä mukaisesti komission tarkastajille tarvittavaa apua, jotta nämä voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset.

5. Komissio ilmoittaa mahdollisimman pian Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle kaikki väärinkäytöksiä koskevat tosiseikat ja epäilyt, jotka ovat tulleet sen tietoon suoritettaessa paikalla tehtävää tarkastusta tai todentamista. Komission on aina ilmoitettava edellä tarkoitetulle viranomaiselle tarkastusten ja todentamisten tulokset.

4 artikla

Tiedottaminen ja kuuleminen

1. Tämän liitteen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Sveitsin ja yhteisön toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät kuulemisia toisen osapuolen niin pyytäessä.

2. Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat lentoturvallisuusvirastolle ja komissiolle viipymättä kaikista tietoonsa saamista seikoista, jotka antavat aihetta epäillä, että tässä sopimuksessa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa tehtyjen sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyy väärinkäytöksiä.

5 artikla

Tietojen salassapito

Kaikki tämän liitteen nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Sveitsin lainsäädännössä ja yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tehtäviensä vuoksi tunnettava yhteisön toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Sveitsissä, ja niitä saa käyttää vain sopimuspuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.

6 artikla

Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset

Rajoittamatta Sveitsin rikoslain soveltamista lentoturvallisuusvirasto ja komissio voivat määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (4) sekä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (5) mukaisesti.

7 artikla

Perintä ja täytäntöönpano

Lentoturvallisuusviraston tai komission tekemät, tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat päätökset, jotka koskevat jonkin muun subjektin kuin valtion maksuvelvoitetta, ovat Sveitsissä täytäntöönpanokelpoisia.

Täytäntöönpanomääräyksen antaa Sveitsin hallituksen nimeämä ja lentoturvallisuusvirastolle tai komissiolle ilmoittama viranomainen, joka tarkastaa ainoastaan määräyksen oikeellisuuden. Täytäntöönpanoon sovelletaan Sveitsin menettelysääntöjä. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.

Euroopan unionin tuomioistuimen välityslausekkeen nojalla antamat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samoilla ehdoilla.

(1) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

(2) Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72).

(3) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(4) Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 373

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 31. joulukuuta 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
		2014/956/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta	1
		Kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävä pöytäkirja	3
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1398/2014, annettu 24 päivänä lokakuuta 2014, vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevista säännöistä ( 1 )	8
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
		2014/957/EU
	*	Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen mukaisesti perustetun Euroopan unionin ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätös N:o 2/2014, annettu 5 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen korvaamisesta	24