25.11.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1252/2014,

annettu 28 päivänä toukokuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY täydentämisestä siltä osin kuin on kyse ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden vaikuttavien aineiden hyvää tuotantotapaa koskevista periaatteista ja yleisohjeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (1) ja erityisesti sen 47 artiklan kolmannen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kaikki unionissa valmistetut vaikuttavat aineet, mukaan luettuna vietäväksi tarkoitetut vaikuttavat aineet, on valmistettava noudattaen vaikuttavien aineiden hyvää tuotantotapaa koskevia periaatteita ja yleisohjeita, jotka tällä hetkellä esitetään komission julkaisemissa vaikuttavien aineiden valmistusta koskevissa teknisissä yleisohjeissa. On tarpeen vahvistaa vaikuttavien aineiden hyvää tuotantotapaa koskevat periaatteet ja yleisohjeet oikeudellisesti sitovassa säädöksessä.

(2)

Yhdenmukaistettujen vaatimusten maailmanlaajuisen käytön edistämiseksi vaikuttavien aineiden hyvää tuotantotapaa koskevista periaatteista ja yleisohjeista olisi säädettävä ihmiselle tarkoitettujen lääkkeiden teknisten rekisteröintivaatimusten yhdenmukaistamista käsittelevän kansainvälisen konferenssin (International Conference on Harmonisation of Technical Requirements for Registration of Pharmaceuticals for Human Use) vahvistamien vaikuttavia aineita koskevien yleisohjeiden mukaisesti.

(3)

Hyvän tuotantotavan periaatteet ja yleisohjeet olisi esitettävä kaikkien sellaisten seikkojen, toimintojen ja prosessien osalta, jotka ovat keskeisiä vaikuttavan aineen laadun määrittämisessä, kuten laadunhallinta, henkilöstö, tilat ja laitteet, dokumentointi, materiaalin hallinta, tuotanto, prosessin laadunvalvonta, pakkaus, merkinnät, laboratoriovalvonta, palautukset, valitukset ja takaisinvedot, ulkoistaminen ja jälleenpakkaus. Jotta voidaan varmistaa periaatteiden ja yleisohjeiden noudattaminen, vaikuttavien aineiden valmistajia olisi vaadittava perustamaan ja toteuttamaan tehokas järjestelmä näiden aineiden laadun hallintaa varten.

(4)

Henkilöstö, joka toimii epähygieenisissä olosuhteissa, käyttää soveltumatonta vaatetusta tai harjoittaa mahdollisesti kontaminoivaa toimintaa valmistusalueella, saattaa vaarantaa vaikuttavan aineen laadun. Tämä olisi estettävä sellaisten hygienia- ja terveyskäytäntöjen avulla, jotka ovat valmistustoiminnan kannalta asianmukaisia. Vaikuttavan aineen valmistajan olisi vahvistettava tällaiset toimintatavat laadunhallintajärjestelmässä.

(5)	Vaikuttavan aineen riittävän laadun varmistamiseksi on minimoitava potentiaalinen kontaminaatio ja ristikontaminaatio edellyttämällä tätä tarkoitusta varten suunniteltujen tilojen, tuotantoprosessien ja säiliöiden käyttöä sekä asianmukaista kontaminaatiovalvontaa.

(6)

Ristikontaminaation välttäminen on erityisen tärkeää tuotettaessa vaikuttavia aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle. Muiden tuotteiden kontaminoituminen erittäin herkistävillä vaikuttavilla aineilla saattaa aiheuttaa vakavan uhkan kansanterveydelle, koska näille aineille altistuminen aiheuttaa erittäin usein yliherkkyyden ja allergisten reaktioiden kehittymisen. Tästä syystä tällaisten vaikuttavien aineiden valmistus olisi sallittava ainoastaan erillisillä tuotantoalueilla. Erillisten tuotantoalueiden käyttö saattaa olla tarpeen myös tuotettaessa vaikuttavia aineita, jotka saattavat olla haitallisia ihmisten terveydelle voimakkuutensa taikka infektoivan tai toksisen luonteensa vuoksi. Valmistajan olisi arvioitava näiden aineiden osalta ihmisten terveydelle aiheutuvat riskit ja erillisen tuotantoalueen tarve.

(7)

Jotta voidaan helpottaa mahdollisten laatuongelmien jäljittämistä, yksilöimistä ja ratkaisemista sekä todentaa hyvän tuotantotavan noudattaminen, valmistajan olisi pidettävä tarkkaa kirjaa kaikista suorittamistaan prosesseista, jotka liittyvät vaikuttavien aineiden valmistukseen, myös poikkeuksista näihin prosesseihin.

(8)

Jotta voidaan varmistaa lääkkeiden laatu-, turvallisuus- ja tehovaatimusten asianmukaisuus ja suojella kansanterveyttä, vaikuttavien aineiden valmistajien olisi ilmoitettava viipymättä kaikista vaikuttavan aineen laatuun mahdollisesti vaikuttavista muutoksista lääkkeiden valmistajille, jotka käyttävät kyseistä vaikuttavaa ainetta.

(9)

On tarpeen, että käytössä on asianmukaiset menettelyt laatuun liittyvien valitusten kirjaamista ja tutkimista ja tuotteiden takaisinvetoa varten, jotta voidaan puuttua nopeasti laatuongelmiin ja poistaa markkinoilta vaikuttavat aineet, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai aiheuttavat vakavan uhkan kansanterveydelle.

(10)	Jos vaikuttavan aineen valmistaja antaa jonkin osan valmistuksesta toisen osapuolen tehtäväksi, on tärkeää selventää kirjallisesti kyseisen toisen osapuolen vastuualueet hyvän tuotantotavan ja laatutoimenpiteiden noudattamisen osalta.

(11)	On tarpeen soveltaa hyvää tuotantotapaa uudelleenpakkaamiseen ja uudelleenmerkintöihin, jotta vältetään vaikuttavien aineiden virheelliset merkinnät tai kontaminoituminen prosessissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden vaikuttavien aineiden, myös vientiin tarkoitettujen vaikuttavien aineiden, hyvää tuotantotapaa koskevista periaatteista ja yleisohjeista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)

’valmistuksella’ kaikkea täydellistä tai osittaista toimintaa, joka koskee vaikuttavan aineen ainesosien vastaanottamista sekä vaikuttavan aineen tuotantoa, pakkaamista, uudelleenpakkaamista, merkintöjä, uudelleenmerkintöjä, laadunvalvontaa tai vapauttamista myyntiin sekä niihin liittyvää valvontaa;

(2)	’vaikuttavan aineen lähtöaineella’ kaikkia aineita, joista vaikuttavaa ainetta valmistetaan tai uutetaan;

(3)	’vaikuttavan aineen väliaineella’ ainetta, joka saadaan vaikuttavan aineen tuotannon aikana ja joka on tarkoitettu jatkojalostukseen;

(4)	’raaka-aineella’ ainetta, reagenssia tai liuotinta, joka on tarkoitettu käytettäväksi vaikuttavan aineen tuotannossa ja josta vaikuttavaa ainetta ei suoraan valmisteta tai uuteta.

3 artikla

Laadunhallinta

1. Vaikuttavan aineen valmistajien, jäljempänä ’valmistaja’, on perustettava, dokumentoitava ja pantava täytäntöön toimiva järjestelmä näiden aineiden laadunhallintaa varten valmistajien suorittaman valmistustoiminnan aikana, jäljempänä ’valmistusprosessi’. Järjestelmässä on määrättävä johto- ja valmistushenkilöstön aktiivisesta osallistumisesta.

Järjestelmällä on varmistettava, että vaikuttavat aineet täyttävät 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetut laatu- ja puhtauseritelmät.

Järjestelmään on sisällytettävä laatua koskeva riskinhallinta.

2. Valmistajan on nimitettävä laatuyksikkö, joka on riippumaton tuotantoyksiköstä ja vastaa laadunvarmistuksesta ja -valvonnasta.

3. Valmistajan on suoritettava säännöllisesti sisäisiä auditointeja ja toteutettava seurantatoimia tulosten perusteella.

4 artikla

Henkilöstö

1. Valmistajan on varmistettava, että riittävän monella henkilöstöön kuuluvalla on koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä pätevyys, jotta he voivat valmistaa vaikuttavia aineita ja valvoa valmistusta.

2. Henkilöstön on noudatettava hyviä saniteetti- ja hygieniakäytäntöjä valmistusalueella. Valmistusalueelle eivät saa tulla henkilöt,

a)	joilla on tarttuva tauti tai paljaana olevilla ihoalueilla avohaavoja tai muita ihotauteja, jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti vaikuttavan aineen laatuun ja puhtauteen;

b)	joiden vaatetuksessa on näkyvää likaa tai joiden vaatetus ei suojaa vaikuttavaa ainetta henkilöstä peräisin olevalta mahdolliselta kontaminaatiolta taikka ei suojaa henkilöä altistumiselta vaikuttaville aineille, jotka saattavat olla haitallisia ihmisten terveydelle;

c)	jotka tullessaan valmistusalueelle ovat suorittamassa toimia, jotka saattavat kontaminoida vaikuttavan aineen tai muutoin vaarantaa sen laadun.

5 artikla

Rakennukset ja tilat

1. Vaikuttavien aineiden valmistukseen käytetyt rakennukset ja tilat on sijoitettava, suunniteltava ja rakennettava niin, että ne sopivat suunniteltuun toimintaan ja helpottavat puhdistusta ja kunnossapitoa ottaen huomioon valmistuksen tyyppi ja vaihe, johon rakennuksia ja tiloja käytetään.

Tilat sekä materiaalien ja henkilöstön liikkuminen tiloissa on suunniteltava niin, että varmistetaan eri aineiden ja materiaalien pitäminen erillään, jotta ne eivät kontaminoi toisiaan.

2. Rakennukset on pidettävä asianmukaisesti kunnossa, korjattuina ja puhtaina.

3. Erittäin herkistävät vaikuttavat aineet on valmistettava erillisellä tuotantoalueella.

Tuotantotoimintaa suorittaessaan valmistajan on arvioitava, tarvitaanko erillisiä tuotantoalueita muille vaikuttaville aineille, jotka saattavat olla haitallisia ihmisten terveydelle voimakkuutensa taikka infektoivan tai toksisen luonteensa vuoksi. Arvioinnissa on arvioitava näiden vaikuttavien aineiden ihmisten terveydelle aiheuttama riski ottaen huomioon vaikuttavan aineen voimakkuus, toksisuus ja infektoivuus sekä käytössä olevat riskinminimointimenettelyt. Arviointi on dokumentoitava kirjallisesti.

Jos arvioinnissa tulee esiin riski ihmisten terveydelle, vaikuttava aine on tuotettava erillisellä tuotantoalueella.

6 artikla

Laitteet

1. Vaikuttavan aineen valmistuksessa käytettävät laitteet on suunniteltava ja sijoitettava asianmukaisesti ja niiden koon on oltava asianmukainen tarkoitettua käyttöä, puhdistusta, kunnossapitoa ja tarpeen mukaan desinfiointia varten.

Laitteet on rakennettava ja niiden on toimittava niin, että raaka-aineiden, vaikuttavan aineen lähtöaineiden, vaikuttavan aineen väliaineiden tai vaikuttavien aineiden kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat eivät muuta raaka-aineiden, vaikuttavan aineen lähtöaineiden, vaikuttavan aineen väliaineiden tai vaikuttavien aineiden laatua siinä määrin, että ne eivät enää täytä 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuja eritelmiä.

2. Valmistajan on laadittava kirjallisesti menettelyt, jotka koskevat laitteiden puhdistusta ja sen jälkeen tehtävää tarkastusta laitteiden soveltuvuudesta valmistusprosessissa käyttöä varten.

3. Vaikuttavan aineen laadun varmistamisen kannalta ratkaisevan tärkeät valvonta-, punnitus-, mittaus-, seuranta- ja testauslaitteet on kalibroitava kirjallisten menettelyjen ja vahvistetun aikataulun mukaisesti.

7 artikla

Dokumentointi ja asiakirjat

1. Valmistajan on perustettava ja pidettävä yllä dokumentointijärjestelmää ja kirjallisia menettelyjä, jotka kattavat valmistusprosessin.

Kaikki valmistusprosessiin liittyvät asiakirjat on laadittava, tarkistettava, hyväksyttävä ja jaettava kirjallisten menettelyjen mukaisesti.

Valmistajan on pidettävä kirjaa vähintään seuraavista tekijöistä, jotka liittyvät valmistusprosessiin:

1)	laitteiden puhdistus ja käyttö;

2)	raaka-aineiden, vaikuttavan aineen lähtöaineiden ja vaikuttavan aineen väliaineiden alkuperä;

3)	raaka-aineisiin, vaikuttavan aineen lähtöaineisiin ja vaikuttavan aineen väliaineisiin liittyvä valvonta;

4)	raaka-aineiden, vaikuttavan aineen lähtöaineiden ja vaikuttavan aineen väliaineiden käyttö;

5)	vaikuttavien aineiden ja pakkausmateriaalien merkinnät;

6)	tuotannon yleisohjeet;

7)	erien tuotanto ja valvonta;

8)	laboratoriovalvonta.

Valmistusprosessiin liittyvien asiakirjojen julkaisemisen, tarkistamisen, korvaamisen ja peruuttamisen on oltava valvottua, ja niiden tarkistuksesta, korvaamisesta ja peruuttamisesta on pidettävä kirjaa.

2. Kaikki valmistusprosessin aikana toteutetut laatuun liittyvät toimet on kirjattava silloin, kun ne suoritetaan. Kaikki 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kirjallisista menettelyistä poikkeamiset on dokumentoitava ja selitettävä. Poikkeamat, jotka vaikuttavat vaikuttavan aineen laatuun tai estävät vaikuttavaa ainetta täyttämästä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja eritelmiä, on tutkittava, ja tutkimus ja sen päätelmät on dokumentoitava.

3. Tuotanto- ja valvontatoiminnan toteuttamisen jälkeen valmistajan on säilytettävä kaikki tuotanto- ja valvonta-asiakirjat vähintään vuoden ajan erän viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Sellaisen vaikuttavan aineen osalta, jolle on asetettu uudelleentestauspäivämäärät, valmistajan on säilytettävä asiakirjat vähintään kolme vuotta sen jälkeen, kun koko erä on saatettu markkinoille.

8 artikla

Materiaalin hallinta

1. Valmistajalla on oltava käytössä kirjalliset menettelyt, joilla varmistetaan sisääntulevan materiaalin laatu ja jotka kattavat seuraavat tekijät:

1)	vastaanotto;

2)	tunnistetiedot;

3)	karanteeni;

4)	varastointi,

5)	käsittely;

6)	näytteenotto;

testaus;

8)	hyväksyntä;

hylkäys.

2. Valmistajalla on oltava käytössä järjestelmä, jolla arvioidaan kriittisen materiaalin toimittajat.

9 artikla

Tuotannon ja prosessin sisäinen valvonta

1. Tuotantotoimintaan on kohdistettava valvontaa, jotta voidaan seurata ja mukauttaa tuotantoprosessia tai todentaa, että vaikuttava aine täyttää laatua ja puhtautta koskevat eritelmät 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tuotantotoiminta, joka on kriittistä sen varmistamiseksi, että vaikuttava aine täyttää 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laatueritelmät, on toteutettava pätevän henkilöstön silmämääräisessä valvonnassa, tai siihen on kohdistettava vastaavaa valvontaa.

2. Raaka-aineiden ja vaikuttavan aineen lähtöaineiden punnitsemisen ja mittaamisen on oltava täsmällistä, ja se on suoritettava tavalla, joka ei vaikuta aineiden soveltuvuuteen käyttöä varten.

3. Tuotantotoiminta, mukaan luettuna kaikki toiminta vaikuttavan aineen väliaineiden tai vaikuttavan aineen puhdistamisen jälkeen, on suoritettava niin, että estetään raaka-aineiden, vaikuttavan aineen lähtöaineiden, vaikuttavan aineen väliaineiden ja vaikuttavien aineiden kontaminoituminen muilla aineilla.

10 artikla

Pakkaaminen ja merkinnät

1. Säiliöiden on tarjottava riittävä suoja vaikuttavan aineen heikentymistä ja kontaminoitumista vastaan siitä hetkestä lähtien, kun vaikuttava aine pakataan, siihen asti, kun se käytetään lääkkeiden valmistukseen.

2. Vaikuttavan aineen pakkauksissa olevien merkintöjen varastointia, painatusta ja käyttöä on valvottava. Pakkausmerkintöihin on sisällyttävä tarvittavat tiedot vaikuttavan aineen laadun varmistamiseksi.

11 artikla

Markkinoille saattaminen

Vaikuttava aine voidaan saattaa markkinoille vasta, kun laatuyksikkö on luovuttanut sen myyntiin.

12 artikla

Laboratoriovalvonta

1. Valmistajan on vahvistettava valmistamiensa vaikuttavien aineiden laatu- ja puhtauseritelmät sekä eritelmät prosessissa käytetyille raaka-aineille, vaikuttavan aineen lähtöaineille ja vaikuttavan aineen väliaineille.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen eritelmien noudattamisen varmistamiseksi on tehtävä laboratoriotestejä.

Valmistajan on annettava analyysitodistus vaikuttavan aineen kustakin erästä seuraavien pyynnöstä:

a)	jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen;

b)	vaikuttavien aineiden valmistajat, joille on toimitettu suoraan tai välillisesti vaikuttavaa ainetta sen jatkojalostusta, pakkaamista, uudelleenpakkaamista, merkintöjä tai uudelleenmerkintöjä varten;

c)	vaikuttavien aineiden jakelijat ja välittäjät;

d)	lääkkeiden valmistajat, joille on toimitettu suoraan tai välillisesti vaikuttavaa ainetta.

3. Valmistajan on seurattava vaikuttavan aineen säilyvyyttä säilyvyystutkimuksin. Vaikuttavan aineen viimeinen käyttöpäivä tai uudelleentestauspäivä on asetettava säilyvyystutkimuksista johdettujen tietojen arvioinnin perusteella. Vaikuttavan aineen asianmukaisesti yksilöityjä näytteitä on säilytettävä vaikuttavan aineen kelpoisuusajan perusteella vahvistetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti.

13 artikla

Validointi

Valmistajan on laadittava ja toteutettava validointisuunnitelma kriittisille prosesseille ja menettelyille sen varmistamiseksi, että vaikuttava aine täyttää 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetut laatu- ja puhtauseritelmät.

14 artikla

Muutosten valvonta

1. Valmistajan on arvioitava sellaisten valmistusprosessin muutosten mahdollinen vaikutus vaikuttavan aineen laatuun, jotka saattavat vaikuttaa vaikuttavan aineen tuotantoon ja valvontaan, ennen muutosten toteuttamista.

2. Valmistusprosessin muutoksia, jotka vaikuttavat negatiivisesti vaikuttavan aineen laatuun, ei saa toteuttaa.

3. Vaikuttavan aineen valmistajan on ilmoitettava viipymättä niille lääkkeiden valmistajille, joille se toimittaa vaikuttavaa ainetta, kaikista valmistusprosessin muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vaikuttavan aineen laatuun.

15 artikla

Hylkääminen ja palautukset

1. Sellaiset vaikuttavien aineiden ja vaikuttavan aineen väliaineiden erät, jotka eivät täytä 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuja eritelmiä, on hylättävä, merkittävä hylätyiksi ja asetettava karanteeniin.

2. Valmistajan, joka jalostaa tai työstää uudelleen vaikuttavan aineen hylättyjä eriä, jotka eivät täytä eritelmiä, tai hyödyntää raaka-aineita tai liuottimia uudelleenkäyttöä varten valmistusprosessissa, on noudatettava 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuja menetelmiä ja suoritettava asianmukaista valvontaa sen varmistamiseksi, että

a)	uudelleen jalostettu tai työstetty vaikuttava aine täyttää 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetut laatueritelmät;

b)	hyödynnettävät raaka-aineet tai liuottimet soveltuvat tarkoitettua käyttöä varten valmistusprosessissa.

3. Palautetut vaikuttavat aineet on yksilöitävä palautetuiksi aineiksi ja asetettava karanteeniin.

16 artikla

Valitukset ja takaisinvedot

1. Valmistajan on kirjattava ja tutkittava kaikki laatuun liittyvät valitukset.

2. Valmistajan on vahvistettava menettelyt vaikuttavien aineiden vetämiseksi pois markkinoilta.

3. Jos markkinoilta vedetty vaikuttava aine aiheuttaa vakavan uhkan kansanterveydelle, valmistajan on ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille viipymättä.

17 artikla

Sopimusvalmistus

1. Valmistustoiminnasta tai siihen liittyvästä toiminnasta, jonka toinen osapuoli suorittaa vaikuttavan aineen valmistajan puolesta, jäljempänä ’sopimusvalmistaja’, on tehtävä kirjallinen sopimus.

Sopimuksessa on määriteltävä selvästi sopimusvalmistajan vastuualueet hyvän tuotantotavan osalta.

2. Vaikuttavan aineen valmistajan on valvottava, että sopimusvalmistajan suorittamassa toiminnassa noudatetaan hyvää tuotantotapaa.

3. Valmistustoimintaa tai siihen liittyvää toimintaa, joka on annettu sopimusvalmistajan tehtäväksi, ei saa antaa alihankintana toteutettavaksi kolmannelle osapuolelle ilman vaikuttavan aineen valmistajan kirjallista suostumusta.

18 artikla

Uudelleenpakkaaminen

Jos valmistaja pakkaa vaikuttavan aineen uudelleen säiliöön, joka eroaa alkuperäisestä säiliöstä tilavuudeltaan tai valmistusmateriaaliltaan tai valonläpäisyvyydeltään, tämän on suoritettava säilyvyystutkimuksia vaikuttavalla aineella ja asetettava viimeinen käyttöpäivä tai uudelleentestauspäivä näiden tutkimusten perusteella.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 25 päivästä toukokuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67.

25.11.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/8

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1253/2014,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2009/125/EY nojalla sellaisten energiaan liittyvien tuotteiden osalta, jotka edustavat merkittävää myynti- ja kauppavolyymiä, joilla on unionin alueella merkittävä ympäristövaikutus ja joihin liittyy huomattavia mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia, on toteutettava ekologisen suunnittelun vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia koskeva täytäntöönpanotoimenpide tai itsesääntelytoimi.

(2)

Komissio on arvioinut ilmanvaihtokoneiden teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Arvioinnissa ilmeni, että ilmanvaihtokoneita saatetaan unionin markkinoille suuria määriä. Ilmanvaihtokoneiden käytönaikainen energiankulutus on niiden merkittävin ympäristönäkökohta, johon liittyy merkittäviä mahdollisuuksia säästää energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti.

(3)

Puhaltimet ovat tärkeä osa ilmanvaihtokoneita. Puhaltimien yleiset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 327/2011 (2). Ilmanvaihtokoneiden osana toimivien puhaltimien sähkönkulutukseen sovelletaan mainitun asetuksen energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, mutta monet ilmanvaihtokoneet käyttävät puhaltimia, jotka eivät kuulu mainitun asetuksen soveltamisalaan. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön ilmanvaihtokoneita koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(4)

Olisi erotettava toisistaan toimenpiteet, joita sovelletaan asuinrakennuksiin tarkoitettuihin ilmanvaihtokoneisiin, ja toimenpiteet, joita sovelletaan muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettuihin ilmanvaihtokoneisiin niiden yksilöllisen ilmavirran perusteella, koska käytännössä käytössä on kaksi eri mittausstandardikokonaisuutta.

(5)

Pieniin ilmanvaihtokoneisiin, joiden sähkön ottoteho on alle 30 wattia yhtä ilmavirtaa kohden, ei tulisi tietovaatimuksia lukuun ottamatta soveltaa tämän asetuksen vaatimuksia. Kyseiset koneet on suunniteltu useita erilaisia käyttötarkoituksia varten pääasiassa toimimaan jaksottaisesti ja ainoastaan yhdessä muiden lisätoimintojen kanssa, esimerkiksi kylpyhuoneissa. Niiden sisällyttäminen asetuksen soveltamisalaan aiheuttaisi huomattavaa hallinnollista rasitusta markkinavalvonnan alalla, koska niiden myyntimäärät ovat suuret, mutta niiden tarjoamat energiansäästömahdollisuudet ovat vain vähäiset. Koska niissä on kuitenkin samanlaisia toimintoja kuin muissa ilmanvaihtokoneissa, niiden mahdollista sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan olisi käsiteltävä tämän asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä. Lisäksi ilmanvaihtokoneet, jotka on nimenomaisesti suunniteltu toimimaan ainoastaan hätätapauksissa tai poikkeuksellisissa tai vaarallisissa ympäristöissä, olisi myös jätettävä asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä niitä käytetään harvoin ja lyhyen aikaa. Lisäksi selvennetään, että sellaiset monitoimintoiset ilmanvaihtokoneet, joiden pääasiallinen toiminto on lämmittäminen tai jäähdyttäminen, ja liesituulettimet jätetään asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio on tehnyt taustaselvityksiä, joissa analysoidaan asuinrakennuksiin ja muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettuihin ilmanvaihtokoneisiin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitykset on tehty yhdessä unionin ja kolmansien maiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa, ja niiden tulokset on julkistettu.

(6)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden asetuksen soveltamisen kannalta merkityksellisin ympäristöparametri on käytönaikainen energiankulutus. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vuotuisen sähkönkulutuksen arvioitiin olleen unionissa 77,6 terawattituntia (TWh) vuonna 2010. Samaan aikaan nämä tuotteet säästivät 2 570 petajoulea (PJ) tilanlämmitykseen tarvittavaa energiaa. Kun sähkön osalta käytetään primäärienergian muuntokerrointa 2,5, energiataseen mukainen primäärienergian vuotuinen kokonaissäästö vuonna 2010 oli 1 872 petajoulea. Ilman erityisiä toimenpiteitä kokonaissäästön odotetaan kasvavan 2 829 petajouleen vuonna 2025.

(7)

Taustaselvitykset osoittavat, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden energiankulutusta voidaan vähentää huomattavasti. Tässä asetuksessa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1254/2014 (3) säädettyjen ekosuunnitteluvaatimusten yhdistetyn vaikutuksen johdosta säästöjen kokonaiskasvun odotetaan olevan 1 300 petajoulea (45 prosenttia), jolloin säästö on 4 130 petajoulea vuonna 2025.

(8)	Taustaselvitykset osoittavat, etteivät muita direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja ekologisen suunnittelun parametreja koskevat vaatimukset ole tarpeen, koska ilmanvaihtokoneiden käytönaikainen energiankulutus on niiden ylivoimaisesti tärkein ympäristönäkökohta.

(9)

Ekosuunnitteluvaatimukset olisi otettava käyttöön vaiheittain, jotta valmistajille jäisi riittävästi aikaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden uudelleensuunnitteluun. Aikataulussa olisi otettava huomioon loppukäyttäjiin ja valmistajiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kohdistuvat kustannusvaikutukset varmistaen samalla, että ilmanvaihtokoneiden ympäristötehokkuutta parannetaan ilman aiheetonta viivytystä.

(10)

Tuoteparametrit olisi mitattava ja laskettava käyttäen luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittaus- ja laskentamenetelmät, mukaan lukien, jos niitä on saatavilla, eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jotka on laadittu komission toimeksiannosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (4) säädettyjä menettelyjä noudattaen.

(11)

Täytäntöönpanotoimenpiteessä olisi toimenpiteen valmistelun yhteydessä kerätyn tiedon pohjalta yksilöitävä viitearvot sellaisille tällä hetkellä saatavilla oleville ilmanvaihtokonetyypeille, joilla on hyvä energiatehokkuus, jotta valmistajat voisivat hyödyntää tätä arviointia verratakseen vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja ja tuotteen saavuttamaa ympäristötehokkuutta viitearvoihin. Näiden viitearvojen ansiosta tiedot olisivat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä erittäin pienten yritysten saatavilla helposti ja kattavasti, millä edelleen helpotettaisiin parhaimpien rakenneratkaisujen käyttöönottoa ja tehokkaampien tuotteiden kehittämistä energiankulutuksen vähentämiseksi.

(12)	Direktiivin 2009/125/EY 18 artiklassa tarkoitettua kuulemisfoorumia on kuultu.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan ilmanvaihtokoneisiin, ja siinä vahvistetaan ilmanvaihtokoneiden markkinoille saattamista tai käyttöönottoa koskevat ekosuunnitteluvaatimukset.

2. Tätä asetusta ei sovelleta ilmanvaihtokoneisiin, jotka

a)	ovat yksi-ilmavirtaisia (poisto tai tulo) ja joiden sähkön ottoteho on alle 30 wattia, lukuun ottamatta tietovaatimuksia;

b)	ovat kaksi-ilmavirtaisia ja joiden puhaltimien sähkön kokonaisottoteho on alle 30 wattia yhtä ilmavirtaa kohden, lukuun ottamatta tietovaatimuksia;

c)	asetuksessa (EU) N:o 327/2011 tarkoitettuja pelkällä vaipalla varustettuja aksiaali- tai keskipakopuhaltimia;

d)	ovat yksinomaan tarkoitettu toimimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/9/EY (5) määritellyissä räjähdysvaarallisissa tiloissa;

e)	ovat yksinomaan tarkoitettu käytettäviksi hätätilanteissa lyhyitä aikoja ja jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/2011 (6) säädetyt rakennuskohteen paloturvallisuutta koskevat perusvaatimukset;

ovat yksinomaan tarkoitettu käytettäviksi

i)	siirrettävän ilman käyttölämpötilojen ollessa yli 100 °C;

ii)	puhallinta käyttävän moottorin toimintaympäristön lämpötilan ollessa yli 65 °C, jos moottori sijaitsee virtaavan ilman ulkopuolella;

iii)	siirrettävän ilman lämpötilan tai moottorin toimintaympäristön lämpötilan ollessa alle – 40 °C, jos moottori sijaitsee virtaavan ilman ulkopuolella;

iv)	syöttöjännitteen ylittäessä 1 000 volttia (vaihtojännite) tai 1 500 volttia (tasajännite);

v)	myrkyllisissä, voimakkaasti syövyttävissä tai helposti syttyvissä ympäristöissä taikka ympäristöissä, joissa on hankaavaa ainesta;

g)	ovat koneita, joissa on lämmönsiirrin tai lämpöpumppu lämmöntalteenottoa varten tai jotka mahdollistavat lämmön siirtämisen tai poistamisen lämmöntalteenottojärjestelmän lisänä, lukuun ottamatta lämmönsiirtoa jäätymisenesto- tai sulatustarkoituksessa;

h)	luokitellaan keittiökoneita ja -laitteita koskevan komission asetuksen (EU) N:o 66/2014 (7) soveltamisalaan kuuluviksi liesituulettimiksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’ilmanvaihtokoneella’ sähkölaitetta, joka on varustettu vähintään yhdellä siipipyörällä, yhdellä moottorilla ja vaipalla ja joka on tarkoitettu korvaamaan käytetty ilma ulkoilmalla rakennuksessa tai rakennuksen osassa;

’asuinrakennuksiin tarkoitetulla ilmanvaihtokoneella’ ilmanvaihtokonetta, jonka

a)	maksimi-ilmavirta ei ylitä arvoa 250 m3/h;

b)	maksimi-ilmavirta on 250–1 000 m3/h ja jonka valmistaja on ilmoittanut, että kone on yksinomaan tarkoitettu asuinrakennusten ilmanvaihtoon;

3)	’muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetulla ilmanvaihtokoneella’ ilmanvaihtokonetta, jonka maksimi-ilmavirta ylittää 250 m3/h ja jos maksimi-ilmavirta on 250–1 000 m3/h, valmistaja ei ole ilmoittanut, että kone on yksinomaan tarkoitettu asuinrakennusten ilmanvaihtoon;

’maksimi-ilmavirralla’ ilmanvaihtokoneen ilmoitettua suurinta ilman tilavuusvirtaa, joka voidaan saavuttaa koneeseen sisältyvillä tai sen mukana erikseen toimitetuilla säätimillä standardin mukaisissa ilmaolosuhteissa (20 °C) ja 101 325 pascalin paineessa, kun kone on valmistajan ohjeiden mukaisesti kokonaan asennettuna (esim. mukaan lukien puhtaat suodattimet); kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden maksimi-ilmavirta mitataan ilmavirrasta ulkoisen paineenkorotuksen ollessa 100 pascalia ja muiden kuin kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden maksimi-ilmavirta mitataan ilmavirrasta kokonaispaineenkorotuksen ollessa pienin saavutettavissa oleva valittuna arvoista 10 (pienin), 20, 50, 100, 150, 200, 250 pascalia sen mukaan, mikä arvoista on yhtä suuri tai hieman pienempi kuin mitatun paine-eron arvo;

5)	’yksi-ilmavirtaisella ilmanvaihtokoneella’ ilmanvaihtokonetta, joka tuottaa ilmavirran ainoastaan yhteen suuntaan joko sisätiloista ulos (poisto) ja ulkoa sisätiloihin (tulo) ja jossa koneellisesti tuotettua ilmavirtaa tasapainotetaan painovoimaisella ilmantulolla tai -poistolla;

6)	’kaksi-ilmavirtaisella ilmanvaihtokoneella’ ilmanvaihtokonetta, joka tuottaa ilmavirran sisä- ja ulkotilojen välillä ja joka on varustettu sekä poisto- että tulopuhaltimella tai -puhaltimilla;

7)	’vastaavalla ilmanvaihtokonemallilla’ ilmanvaihtokonetta, jolla on samat sovellettavien tuotetietovaatimusten mukaiset tekniset ominaisuudet, mutta jonka sama valmistaja, valtuutettu edustaja tai tuoja on saattanut markkinoille eri ilmanvaihtokonemallina.

Liitteiden II–IX soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset

1. Asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden on täytettävä liitteessä II olevassa 1 kohdassa säädetyt ekosuunnitteluvaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2016.

2. Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden on täytettävä liitteessä III olevassa 1 kohdassa säädetyt ekosuunnitteluvaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2016.

3. Asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden on täytettävä liitteessä II olevassa 2 kohdassa säädetyt erityiset ekosuunnitteluvaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2018.

4. Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden on täytettävä liitteessä III olevassa 2 kohdassa säädetyt erityiset ekosuunnitteluvaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2018.

4 artikla

Tietovaatimukset

1. Asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja tuojien on täytettävä liitteessä IV säädetyt tietovaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2016.

2. Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja tuojien on täytettävä liitteessä V säädetyt tietovaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2016.

5 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

1. Ilmanvaihtokoneiden valmistajien on toteutettava direktiivin 2009/125/EY 8 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointi käyttäen joko mainitun direktiivin liitteessä IV säädettyä sisäisen suunnittelun valvonnan järjestelmää tai mainitun direktiivin liitteessä V säädettyä hallintajärjestelmää.

Asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden vaatimustenmukaisuutta arvioitaessa ominaisenergiankulutus on laskettava tämän asetuksen liitteen VIII mukaisesti.

Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden vaatimustenmukaisuutta arvioitaessa erityisissä ekosuunnitteluvaatimuksissa edellytetyt mittaukset ja laskelmat on tehtävä tämän asetuksen liitteen IX mukaisesti.

2. Tekniseen dokumentaatioon, joka on koottu direktiivin 2009/125/EY liitteen IV mukaisesti, on sisällyttävä jäljennös tämän asetuksen liitteissä IV ja V säädetyistä tuotetiedoista.

Jos tietyn ilmanvaihtokonemallin tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on saatu laskemalla suunnittelun perusteella tai ekstrapoloimalla muista ilmanvaihtokoneista taikka molemmilla tavoilla, tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)	tiedot tällaisista laskelmista tai ekstrapolaatioista taikka molemmista;

b)	tiedot valmistajien tekemistä testeistä, joilla on todennettu laskelmien ja ekstrapolaatioiden paikkansapitävyys;

c)	luettelo mahdollisista muista ilmanvaihtokonemalleista, joiden tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on saatu samoin perustein;

d)	luettelo vastaavista ilmanvaihtokonemalleista.

6 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden viranomaisten on harjoittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua markkinavalvontaa noudatettava liitteessä VI säädettyä tarkastusmenettelyä sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen liitteessä II asuinrakennuksiin tarkoitetuille ilmanvaihtokoneille asetettuja vaatimuksia ja tämän asetuksen liitteessä III muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetuille ilmanvaihtokoneille asetettuja vaatimuksia noudatetaan.

7 artikla

Viitearvot

Direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevan 3 osan 2 kohdassa tarkoitetut viitearvot, joita on sovellettava ilmanvaihtokoneisiin, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII.

8 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio arvioi teknisen kehityksen valossa tarvetta asettaa vuotoilmavirtaa koskevia vaatimuksia ja esittää arvionsa tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017.

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen teknisen kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020.

Uudelleentarkastelun yhteydessä on arvioitava seuraavia:

a)	tämän asetuksen soveltamisalan mahdollinen laajentaminen kattamaan yksi-ilmavirtaiset koneet, joiden sähkön ottoteho on alle 30 wattia, ja kaksi-ilmavirtaiset koneet, joiden puhaltimien sähkön kokonaisottoteho on alle 30 wattia yhtä ilmavirtaa kohden;

b)	liitteessä VI vahvistettujen poikkeamien tarkistaminen;

c)	se, onko aiheellista ottaa huomioon vähän energiaa kuluttavien suodattimien vaikutukset energiatehokkuuteen;

d)	tarve vahvistaa lisävaihe ja siihen liittyvät tiukennetut ekosuunnitteluvaatimukset.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2014.

Komission puolesta,

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2) Komission asetus (EU) N:o 327/2011, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta ottoteholtaan vähintään 125 watin ja enintään 500 kilowatin moottoreilla varustettujen puhaltimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 90, 6.4.2011, s. 8).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1254/2014, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EY täydentämisestä asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden energiamerkinnän osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 27).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/9/EY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1994, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 100, 19.4.1994, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(7) Komission asetus (EU) N:o 66/2014, annettu 14 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien uunien, keittotasojen ja liesituulettimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 29, 31.1.2014, s. 33).

LIITE I

Määritelmät

Tämän asetuksen liitteissä II–IX sovellettavat määritelmät:

Määritelmät:

1)	’ominaisenergiankulutuksella (SEC)’ (ilmaistaan kWh/(m2.a)) tarkoitetaan kerrointa, jolla ilmaistaan ilmanvaihtoon kulutettu energia asunnon tai rakennuksen lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden ja joka lasketaan asuinrakennuksiin tarkoitetuille ilmanvaihtokoneille liitteen VIII mukaisesti;

2)	’äänitehotasolla (LWA)’ tarkoitetaan ilmaäänenä ilmanvaihtokoneen vertailuilmavirralla vaipan läpi tulevaa A-painotettua desibeleinä (dB) ilmaistua äänitehotasoa, kun vertailuääniteho on 1 pikowatti (1 pW);

3)	’moninopeusohjauksella’ tarkoitetaan puhallinmoottoria, jota voidaan käyttää kolmella tai useammalla kiinteällä nopeudella sekä nolla-asennossa (”pois päältä -asento”);

4)	’taajuusmuuttajalla’ tarkoitetaan elektronista säädintä, joka ilmanvaihtokoneeseen sisältyvänä tai toimien yhtenä järjestelmänä taikka moottorin ja puhaltimen kanssa erikseen toimitettuna jatkuvasti mukauttaa moottoriin syötettävää sähkötehoa ilmavirran säätämiseksi;

5)	’lämmöntalteenottojärjestelmällä’ tarkoitetaan kaksi-ilmavirtaisen ilmanvaihtokoneen osaa, joka on varustettu lämmönsiirtimellä, joka on suunniteltu siirtämään poistoilman sisältämä lämpö tuloilmaan;

’asuinrakennuksiin tarkoitetun lämmöntalteenottojärjestelmän lämpötilahyötysuhteella (ηt)’ tarkoitetaan ulkolämpötilaan suhteutettujen tuloilman lämpötilan kohoamisen ja poistoilman lämpötilan alenemisen välistä suhdetta, joka mitataan lämmöntalteenottojärjestelmän toimiessa kuivissa olosuhteissa ja standardin mukaisissa ilmaolosuhteissa, massavirran ollessa tasapainoinen vertailuilmavirralla, sisä- ja ulkolämpötilan eron ollessa 13 kelviniä ja jossa ei sovelleta korjausta puhallinmoottoreiden tuottamasta lämmöstä;

’sisäisellä vuodolla’ tarkoitetaan ilmakanavien suulta mitattua lämmöntalteenottojärjestelmällä varustettujen ilmanvaihtokoneiden tuloilman sisältämää poistoilman osuutta vertailuilmavirrasta, joka johtuu poisto- ja tuloilmavirtojen välisestä vuodosta vaipan sisällä; asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet on testattava 100 pascalin paineessa ja muihin kuin asuintiloihin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet 250 pascalin paineessa;

8)	’kulkeutumisella’ tarkoitetaan poistoilman prosenttiosuutta, joka palautuu regeneratiivisen lämmönsiirtimen tuloilmaan vertailuilmavirralla;

’ulkoisella vuodolla’ tarkoitetaan ilmanvaihtokoneen vaipasta ympäröivään ilmaan tai ympäröivästä ilmasta ilmanvaihtokoneen vaippaan paineenkestävyyskokeen aikana vuotavan ilman osuutta vertailuilmavirrasta; asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet on testattava 250 pascalin paineessa ja muihin kuin asuintiloihin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet 400 pascalin paineessa sekä ali- että ylipaineella;

10)

’sekoittumisella’ tarkoitetaan ilmavirtojen välitöntä uudelleenkiertoa tai oikosulkuvirtausta päätelaitteiden ilman poisto- ja tuloaukkojen välillä sekä sisä- että ulkotiloissa niin, että ilmavirrat eivät saa aikaan rakennustilan tehokasta ilmanvaihtoa, kun ilmanvaihtokonetta käytetään vertailuilmavirralla;

11)

’sekoitussuhteella’ tarkoitetaan poistoilmavirran sellaista osuutta ilman koko vertailuilmavirrasta, joka kiertää uudestaan päätelaitteiden ilman poisto- ja tuloaukkojen välillä sekä sisä- että ulkotiloissa, minkä vuoksi rakennustilan tehokas ilmanvaihto ei toteudu, kun ilmanvaihtokonetta käytetään vertailuilmavirralla (mitattuna yhden metrin etäisyydellä sisätiloissa olevan päätelaitteen ilman tuloaukosta), ja josta on vähennetty sisäinen vuoto;

12)	’sähkön ottoteholla’ (ilmaistaan watteina — W) tarkoitetaan sähkön ottotehoa vertailuilmavirralla ja sitä vastaavalla kokonaispaineenkorotuksella ja sisältäen puhaltimien, säätimien (kuten kaukosäätimien) ja lämpöpumpun (jos sellainen sisältyy ilmanvaihtokoneeseen) sähköntarpeen;

13)	’ominaissähköteholla (SPI)’ (ilmaistaan W/(m3/h)) tarkoitetaan sähkön ottotehon (W) ja vertailuilmavirran (m3/h) välistä suhdetta;

14)

’ilmavirta/paine-käyrästöllä’ tarkoitetaan käyrästöä, jolla ilmaistaan yksi-ilmavirtaisen asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen tai kaksi-ilmavirtaisen asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen tuloilmapuolen ilmavirtaa (vaaka-akseli) ja paine-eroa, jossa kukin käyrä edustaa yhtä puhallinnopeutta vähintään kahdeksassa toisistaan yhtä kaukana olevassa testipisteessä ja jossa käyrien lukumäärä määräytyy puhallinnopeusvaihtoehtojen lukumäärän mukaan (yksi, kaksi tai kolme) tai jos puhaltimessa on taajuusmuuttaja, käyrästössä esitetään vähintään pienintä ja suurinta nopeutta ja asianmukaista välinopeutta ilmaisevat käyrät, jotka ovat lähellä vertailuilmavirtaa ja painetta, joita käytetään ominaissähkötehon (SPI) testauksessa;

15)

’vertailuilmavirralla’ (ilmaistaan m3/s) tarkoitetaan abskissa-arvoa ilmavirta/paine-käyrästön käyrän pisteessä, joka on sellaisessa vertailupisteessä tai sellaista vertailupistettä lähimpänä, joka on vähintään 70 prosenttia maksimi-ilmavirrasta ja jossa kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden paine on 50 pascalia ja muiden kuin kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden paine on minimipaine. Kaksi-ilmavirtaisissa ilmanvaihtokoneissa käytetään vertailuilmavirtana tuloilmavirtaa;

16)	’säätökertoimella (CTRL)’ tarkoitetaan SEC-arvon laskennassa käytettävää korjauskerrointa, joka riippuu ilmanvaihtokoneeseen sisältyvän säätölaitteiston tyypistä, liitteessä VIII olevassa taulukossa 1 annetun kuvauksen mukaisesti;

17)

’säätöparametrilla’ tarkoitetaan mitattavissa olevaa parametria tai parametrien kokonaisuutta, jonka katsotaan olevan edustava ilmanvaihtotarpeen kannalta; tällaisia ovat esimerkiksi suhteellisen kosteuden (RH), hiilidioksidin (CO2), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) tai muiden kaasujen taso ja tilassa oleskelun tai asumisen taikka liikkeen tunnistaminen ruumiinlämmön infrapunasäteilyn tai ultraääniaaltojen heijastumisen avulla tai ihmisen käyttämien valojen tai laitteiden synnyttämien sähkösignaaleiden perusteella;

18)	’käsikäytöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa säätötyyppiä, jossa ei käytetä tarpeenmukaista ohjausta;

19)	’tarpeenmukaisella ohjauksella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokoneeseen sisältyvää tai erikseen toimitettua laitetta tai laitteiden kokonaisuutta, joka mittaa säätöparametria ja säätää mittaustuloksen perusteella ilmanvaihtokoneen ilmavirtaa ja/tai kanavien ilmavirtoja;

20)

’kello-ohjauksella’ tarkoitetaan ajastamalla (vuorokaudenaikaohjauksella) tapahtuvaa ihmisen suorittamaa ilmanvaihtokoneen puhallinnopeuden/ilmavirran säätöä siten, että säädettävissä olevalle ilmavirralle on mahdollista asettaa käsikäyttöisesti vähintään seitsemälle viikonpäivälle vähintään kaksi pienemmän tehon jaksoa eli jaksoa, jolloin ilmavirta on pienempi tai sitä ei tuoteta ollenkaan;

21)	’tarpeenmukaisella ilmanvaihdon ohjauksella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokonetta, jossa on käytössä tarpeenmukainen ohjaus;

22)	’kanavaliitäntäisellä ilmanvaihtokoneella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokonetta, joka on tarkoitettu huolehtimaan rakennuksessa yhden tai useamman huoneen tai suljetun tilan ilmanvaihdosta ilmakanavia käyttäen ja joka on tarkoitettu varustettavaksi kanavaliitännöillä;

23)	’muulla kuin kanavaliitäntäisellä ilmanvaihtokoneella’ tarkoitetaan yhden huonetilan ilmanvaihtokonetta, joka on tarkoitettu huolehtimaan rakennuksen yhden huoneen tai suljetun tilan ilmanvaihdosta ja joka ei ole tarkoitettu varustettavaksi kanavaliitännöillä;

24)	’keskitetyllä tarpeenmukaisella ohjauksella’ tarkoitetaan kanavaliitäntäisen ilmanvaihtokoneen tarpeenmukaista ohjausta, joka jatkuvasti säätää puhallinnopeutta tai -nopeuksia ja ilmavirtaa yhden anturin avulla keskitetysti koko ilmanvaihdon kohteena olevassa rakennuksessa tai sen osassa;

25)

’paikallisella tarpeenmukaisella ohjauksella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokoneen tarpeenmukaista ohjausta, joka jatkuvasti säätää puhallinnopeutta tai -nopeuksia ja ilmavirtoja useamman kuin yhden anturin avulla kanavaliitäntäisen ilmanvaihtokoneen tapauksessa tai yhden anturin avulla muun kuin kanavaliitäntäisen ilmanvaihtokoneen tapauksessa;

26)	’staattisella paineella (psf)’ tarkoitetaan puhaltimen kokonaispainetta, josta on vähennetty puhaltimen dynaaminen paine;

27)	’kokonaispaineella (pf)’ tarkoitetaan puhaltimen paineaukolla vallitsevan patopaineen ja puhaltimen imuaukolla vallitsevan patopaineen välistä erotusta.

28)	’patopaineella’ tarkoitetaan painetta, joka mitataan virtaavan kaasun pisteessä, jos virtaus pysähtyy isentrooppisen prosessin avulla.

29)	’dynaamisella paineella’ tarkoitetaan painetta, joka lasketaan perustuen ilman massavirtaan, ilman keskimääräiseen tiheyteen puhaltimen paineaukolla ja paineaukon pinta-alaan;

30)

’rekuperatiivisella lämmönsiirtimellä’ tarkoitetaan lämmönsiirrintä, jonka tarkoituksena on siirtää lämpöenergiaa yhdestä ilmavirrasta toiseen ilman liikkuvia osia; tällainen lämmönsiirrin on esimerkiksi myötävirta-, ristivirta- tai vastavirtaperiaatteella toimiva levy- tai putkilämmönsiirrin tai höyrydiffuusioperiaatteella toimiva levy- tai putkilämmönsiirrin;

31)

’regeneratiivisella lämmönsiirtimellä’ tarkoitetaan pyörivää lämmönsiirrintä, jossa on pyörivä kiekko lämmön siirtämiseksi yhdestä ilmavirrasta toiseen, sekä aine, joka sallii latentin lämmön siirron, käyttölaite, vaippa tai runko, ja tiivisteet, joilla vähennetään ilman ohivuotoa tai ilmanvuotoa yhdestä ilmavirrasta toiseen; tällaisissa lämmönsiirtimissä voi olla eritasoinen kosteuden talteenottotoiminto käytetystä aineesta riippuen.

32)	’ilmavirran muutosherkkyydellä paineen muutokseen’ tarkoitetaan muiden kuin kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden tapauksessa niiden maksimi-ilmavirran enimmäispoikkeaman suhdetta ulkoisen kokonaispaine-eron ollessa + 20 pascalia ja – 20 pascalia;

33)	’sisä- ja ulkotilojen välisellä ilmatiiviydellä’ tarkoitetaan muiden kuin kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden tapauksessa ilmavirtaa (ilmaistaan m3/h) sisä- ja ulkotilojen välillä, kun puhallin tai puhaltimet on kytketty pois päältä;

34)	’kaksitoimintoisella ilmanvaihtokoneella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokonetta, joka on suunniteltu sekä ilmanvaihtotarkoituksiin että savunpoistoon ja joka täyttää rakennuskohteen paloturvallisuutta koskevat perusvaatimukset asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti;

35)	’lämpöteknisellä ohitusmahdollisuudella’ tarkoitetaan ratkaisua, jolla ohitetaan lämmönsiirrin tai säädetään automaattisesti tai käsikäyttöisesti sen lämmöntalteenottoa tarvitsematta välttämättä fyysistä ilmavirran ohitusta (esim. kesäkenno, roottorin nopeuden säätäminen, ilmavirran säätäminen);

Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettuja ilmanvaihtokoneita koskevat määritelmät liitteessä I olevan 1 osan määritelmien lisäksi:

1)	’sähkön nimellisottoteholla (P)’ (ilmaistaan kilowatteina — kW) tarkoitetaan puhallinkäytön, mukaan lukien mahdolliset moottorin säätölaitteet, sähkön ottotehoa ulkoisella paineella ja nimellisilmavirralla;

2)	’puhaltimen hyötysuhteella (ηfan)’ tarkoitetaan ilmanvaihtokoneen (viitekokoonpano) yksittäisen puhaltimen tai yksittäisten puhaltimien staattista hyötysuhdetta määritettynä nimellisilmavirralla ja ulkoisella nimellispaineella;

’kaksi-ilmavirtaisen ilmanvaihtokoneen viitekokoonpanolla’ tarkoitetaan tuotetta, jossa on vaippa, vähintään kaksi taajuusmuuttajalla tai moninopeusohjauksella varustettua puhallinta, lämmöntalteenottojärjestelmä, puhdas hienosuodatin tuloilmapuolella ja puhdas keskitason suodatin poistoilmapuolella;

’yksi-ilmavirtaisen ilmanvaihtokoneen viitekokoonpanolla’ tarkoitetaan tuotetta, jossa on vaippa, vähintään yksi taajuusmuuttajalla tai moninopeusohjauksella varustettu puhallin ja jos tuote on tarkoitettu varustettavaksi suodattimella tuloilmapuolella, kyseisen suodattimen on oltava puhdas hienosuodatin;

5)	’puhaltimen vähimmäishyötysuhteella (ηνu)’ tarkoitetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ilmanvaihtokoneiden erityistä vähimmäishyötysuhdevaatimusta;

’nimellisilmavirralla (qnom)’ (ilmaistaan m3/s) tarkoitetaan muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetulle ilmanvaihtokoneelle ilmoitettua suunniteltua ilmavirtaa standardin mukaisissa ilmaolosuhteissa 20 °C:ssa ja 101 325 pascalin paineessa, kun ilmanvaihtokone on valmistajan ohjeiden mukaisesti valmiiksi asennettuna (esim. siinä on suodattimet);

7)	’ulkoisella nimellispaineella (Δps, ext)’ (ilmaistaan pascaleina — Pa) tarkoitetaan ilmoitettua ulkoisen staattisen paineen suunnitteluarvoa nimellisilmavirralla;

8)	’puhaltimen nimellisnopeudella (vfan_rated)’ (ilmaistaan kierroksina minuutissa — rpm) tarkoitetaan puhaltimen nopeutta nimellisilmavirralla ja ulkoisella nimellispaineella;

9)	’ilmanvaihtokomponenttien sisäisellä painehäviöllä (Δps,int)’ (ilmaistaan pascaleina — Pa) tarkoitetaan kaksi- tai yksi-ilmavirtaisen ilmanvaihtokoneen viitekokoonpanon staattisten painehäviöiden summaa nimellisilmavirralla;

10)

’muiden kuin ilmavaihtokomponenttien sisäisellä painehäviöllä (Δps,add)’ (ilmaistaan pascaleina — Pa) tarkoitetaan nimellisilmavirralla ja ulkoisella nimellispaineella määritettyjen kaikkien sisäisten staattisten painehäviöiden summan jäljelle jäävää määrää, kun summasta on vähennetty ilmanvaihtokomponenttien sisäinen painehäviö (Δps,int);

11)

’muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetun lämmöntalteenottojärjestelmän lämpötilahyötysuhteella (ηt_nrvu)’ tarkoitetaan ulkolämpötilaan suhteutettujen tuloilman lämpötilan kohoamisen ja poistoilman lämpötilan alenemisen välistä suhdetta, joka mitataan kuivissa vertailuolosuhteissa massavirran ollessa tasapainoinen ja sisä- ja ulkolämpötilan eron 20 kelviniä ja jossa ei oteta huomioon puhallinmoottoreiden ja sisäisten vuotojen tuottamaa lämpöä;

12)	’ilmanvaihtokomponenttien sisäisellä ominaissähköteholla (SFPint)’ (ilmaistaan W/(m3/s)) tarkoitetaan ilmanvaihtokomponenttien sisäisen painehäviön ja puhaltimen hyötysuhteen välistä suhdetta, joka on määritetty viitekokoonpanolle;

13)	’ilmanvaihtokomponenttien sisäisellä enimmäisominaissähköteholla (SFPint_limit)’ (ilmaistaan W/(m3/s)) tarkoitetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ilmanvaihtokoneiden ominaissähkötehoa (SFPint) koskevaa ominaissähkötehovaatimusta;

14)

’nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmällä’ tarkoitetaan sellaista lämmöntalteenottojärjestelmää ilmanvaihdolla varustetussa tilassa, jossa lämmöntalteenottolaite poistoilmapuolella ja laite, joka siirtää talteen otettua lämpöä ilmavirtaan tuloilmapuolella, on kytketty keskenään lämmönsiirtojärjestelmällä, jossa lämmöntalteenottojärjestelmän kaksi puolta voidaan sijoittaa vapaasti rakennuksen eri osiin;

15)

’otsapintanopeudella’ (ilmaistaan m/s) tarkoitetaan ilman nopeutta tuloilmapuolella tai poistoilmapuolella sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Nopeus määritetään ilmanvaihtokoneen tulo- tai poistopuolen sisäpuolisen pinta-alan mukaan suodattimen kohdalla. Jollei ilmanvaihtokoneessa ole suodatinta, nopeus määritetään puhaltimen kohdalla;

16)	’hyötysuhdebonuksella (E)’ tarkoitetaan ominaissähkötehon korjausta, jossa otetaan huomioon se, että tehokkaampi lämmöntalteenotto aiheuttaa enemmän painehäviöitä, mikä edellyttää suurempaa puhaltimen ominaissähkötehoa;

17)	’suodatinkorjauksella (F)’ (ilmaistaan pascaleina — Pa) tarkoitetaan korjausarvoa, jota sovelletaan, jos ilmanvaihtokone eroaa kaksi-ilmavirtaisen ilmanvaihtokoneen viitekokoonpanosta;

18)	’hienosuodattimella’ tarkoitetaan suodatinta, joka täyttää sille liitteessä IX säädetyt vaatimukset;

19)	’keskitason suodattimella’ tarkoitetaan suodatinta, joka täyttää sille liitteessä IX säädetyt vaatimukset;

20)	’suodattimen erotusasteella’ tarkoitetaan suodattimeen jääneen ja suodattimeen syötetyn pölyn määrän välistä suhdetta liitteessä IX hieno- ja keskitason suodattimille säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

LIITE II

Asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden erityiset ekosuunnitteluvaatimukset, joita tarkoitetaan 3 artiklan 1 ja 3 kohdassa

1 päivästä tammikuuta 2016:

—	keskimääräisten ilmasto-olosuhteiden perusteella määritetty ominaisenergiankulutus (SEC) ei saa olla enempää kuin 0 kWh/(m2.a),

—	muiden kuin kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden, mukaan lukien ilmanvaihtokoneet, jotka on tarkoitettu varustettaviksi yhdellä kanavaliitännällä joko tulo- tai poistoilmapuolella, enimmäisäänitehotaso (LWA) saa olla enintään 45 dB,

—	kaikkien ilmanvaihtokoneiden paitsi kaksitoimintoisten ilmanvaihtokoneiden on oltava varustettu moninopeusohjauksella tai taajuusmuuttajalla,

—	kaikissa kaksi-ilmavirtaisissa ilmanvaihtokoneissa on oltava lämpötekninen ohitusmahdollisuus.

1 päivästä tammikuuta 2018:

—	keskimääräisten ilmasto-olosuhteiden perusteella määritetty ominaisenergiankulutus (SEC) ei saa olla enempää kuin – 20 kWh/(m2.a),

—	muiden kuin kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden, mukaan lukien ilmanvaihtokoneet, jotka on tarkoitettu varustettaviksi yhdellä kanavaliitännällä joko tulo- tai poistoilmapuolella, enimmäisäänitehotaso (LWA) saa olla enintään 40 desibeliä,

—	kaikkien ilmanvaihtokoneiden paitsi kaksitoimintoisten ilmanvaihtokoneiden on oltava varustettu moninopeusohjauksella tai taajuusmuuttajalla,

—	kaikissa kaksi-ilmavirtaisissa ilmanvaihtokoneissa on oltava lämpötekninen ohitusmahdollisuus,

—	ilmanvaihtokoneiden, joissa on suodatin, on oltava varustettu suodattimen vaihtotarpeesta ilmoittavalla visuaalisella ilmoituksella.

LIITE III

Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden erityiset ekosuunnitteluvaatimukset, joita tarkoitetaan 3 artiklan 2 ja 4 kohdassa

1 päivästä tammikuuta 2016

—	kaikkien ilmanvaihtokoneiden paitsi kaksitoimintoisten ilmanvaihtokoneiden on oltava varustettu moninopeusohjauksella tai taajuusmuuttajalla,

—	kaikissa kaksi-ilmavirtaisissa ilmanvaihtokoneissa on oltava lämmöntalteenottojärjestelmä,

—	lämmöntalteenottojärjestelmässä on oltava lämpötekninen ohitusmahdollisuus,

—

kaikkien lämmöntalteenottojärjestelmien paitsi kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden nestekiertoisten lämmöntalteenottojärjestelmien lämpötilahyötysuhteen ηt_nrvu on oltava vähintään 67 % ja hyötysuhdebonuksen E = (ηt_nrvu – 0,67) * 3 000, jos lämpötilahyötysuhde ηt_nrvu on vähintään 67 prosenttia, muussa tapauksessa E = 0,

—	kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden nestekiertoisten lämmöntalteenottojärjestelmien lämpötilahyötysuhteen ηt_nrvu on oltava vähintään 63 % ja hyötysuhdebonuksen E = (η t_nrvu – 0,63) * 3 000, jos lämpötilahyötysuhde ηt_nrvu on vähintään 63 %, muussa tapauksessa E = 0,

—

yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden puhaltimen vähimmäishyötysuhteen (ηνu) on oltava

—	6,2 % * ln(P) + 35,0 %, jos P ≤ 30 kW, ja

—	56,1 %, jos P > 30 kW,

—

ilmanvaihtokomponenttien sisäisen enimmäisominaissähkötehon (SFPint_limit), joka ilmaistaan W/(m3/s), on oltava

—

nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmällä varustettujen kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tapauksessa

—	1 700 + E – 300 * qnom/2 – F, jos qnom < 2 m3/s, ja

—	1 400 + E – F, jos qnom ≥ 2 m3/s,

—

muunlaisella lämmöntalteenottojärjestelmällä varustettujen kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tapauksessa

—	1 200 + E – 300 * qnom/2 – F, jos qnom < 2 m3/s, ja

—	900 + E – F, jos qnom ≥ 2 m3/s,

—	250 sellaisissa yksi-ilmavirtaisissa ilmanvaihtokoneissa, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suodattimen kanssa.

1 päivästä tammikuuta 2018

—

kaikkien ilmanvaihtokoneiden paitsi kaksitoimintoisten ilmanvaihtokoneiden on oltava varustettu moninopeusohjauksella tai taajuusmuuttajalla.

Kaikissa kaksi-ilmavirtaisissa ilmanvaihtokoneissa on oltava lämmöntalteenottojärjestelmä.

Lämmöntalteenottojärjestelmässä on oltava lämpötekninen ohitusmahdollisuus,

—

kaikkien lämmöntalteenottojärjestelmien, lukuun ottamatta kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden nestekiertoisia lämmöntalteenottojärjestelmiä, lämpötilahyötysuhteen ηt_nrvu on oltava vähintään 73 % ja hyötysuhdebonuksen E = (ηt_nrvu – 0,73) * 3 000, jos lämpötilahyötysuhde ηt_nrvu on vähintään 73 %, muussa tapauksessa E = 0,

—	kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden nestekiertoisten lämmöntalteenottojärjestelmien lämpötilahyötysuhteen ηt_nrvu on oltava vähintään 68 % ja hyötysuhdebonuksen E = (ηt_nrvu – 0,68) * 3 000, jos lämpötilahyötysuhde ηt_nrvu on vähintään 68 %, muussa tapauksessa E = 0,

—

yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden puhaltimen vähimmäishyötysuhteen (ηνu) on oltava

—	6,2 % * ln(P) + 42,0 %, jos P ≤ 30 kW, ja

—	63,1 %, jos P > 30 kW,

—

ilmanvaihtokomponenttien sisäisen enimmäisominaissähkötehon (SFPint_limit), joka ilmaistaan W/(m3/s), on oltava

—

nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmällä varustettujen kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tapauksessa

—	1 600 + E – 300 * qnom/2 – F, jos qnom < 2 m3/s, ja

—	1 300 + E – F, jos qnom ≥ 2 m3/s,

—

muunlaisella lämmöntalteenottojärjestelmällä varustettujen kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tapauksessa

—	1 100 + E – 300 * qnom/2 – F, jos qnom < 2 m3/s, ja

—	800 + E – F, jos qnom ≥ 2 m3/s,

—	230 sellaisissa yksi-ilmavirtaisissa ilmanvaihtokoneissa, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suodattimen kanssa,

—	jos suodatinyksikkö on osa kokoonpanoa, tuote on oltava varustettu visuaalisella ilmoituksella, joka aktivoituu, jos suodattimen painehäviö ylittää suurimman sallitun loppupainehäviön.

LIITE IV

Asuinrakennuksiin tarkoitettuja ilmanvaihtokoneita koskevat tietovaatimukset, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdassa

1 päivästä tammikuuta 2016 on annettava seuraavat tuotetiedot:

a)	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

b)	tavarantoimittajan mallitunniste eli koodi, joka on yleensä aakkosnumeerinen ja jota käytetään erottamaan tietty asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen malli muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai tavarantoimittajan nimi;

c)	ominaisenergiankulutus (SEC) ilmaistuna kWh/(m2.a) kullekin asianomaiselle ilmastovyöhykkeelle ja SEC-luokka;

d)	tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti ilmoitettu luokittelu (asuinrakennuksiin tarkoitettu ilmanvaihtokone tai muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettu ilmanvaihtokone, yksi-ilmavirtainen tai kaksi-ilmavirtainen);

e)	asennetun tai asennettavaksi tarkoitetun ohjauksen tyyppi (moninopeusohjaus tai taajuusmuuttaja);

f)	lämmöntalteenottojärjestelmän tyyppi (rekuperatiivinen, regeneratiivinen, ei ole);

g)	lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde (prosentteina tai ”ei sovelleta”, jos tuotteessa ei ole lämmöntalteenottojärjestelmää);

h)	maksimi-ilmavirta ilmaistuna m3/h;

i)	puhallinkäytön, mukaan lukien mahdolliset moottorin säätölaitteet, sähkön ottoteho enimmäisilmavirralla (W);

j)	äänitehotaso (Lwa), pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

k)	vertailuilmavirta ilmaistuna m3/s:

l)	vertailupaine-ero ilmaistuna pascaleina (Pa);

m)	ominaissähköteho (SPI) ilmaistuna W/(m3/h);

n)	säätökerroin ja säätöluokittelu liitteessä VIII olevan taulukon 1 asianomaisten määritelmien ja luokittelun mukaisesti;

o)	ilmoitettu sisäinen ja ulkoinen enimmäisvuoto (%) kaksi-ilmavirtaisia ilmanvaihtokoneita varten tai kulkeutuminen (ainoastaan regeneratiivisten lämmönsiirtimien tapauksessa) ja ulkoinen vuoto (%) kanavaliitäntäisiä yksi-ilmavirtaisia ilmanvaihtokoneita varten;

p)	sellaisten muiden kuin kanavaliitäntäisten kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden sekoitussuhde, joita ei ole tarkoitettu varustettaviksi yhdellä kanavaliitännällä joko tulo- tai poistoilmapuolella;

suodattimen vaihtotarpeesta kertovan visuaalisen ilmoituksen sijaintipaikka sellaisissa asuinrakennuksiin tarkoitetuissa ilmanvaihtokoneissa, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suodattimen kanssa, tällaisen ilmoituksen kuvaus sekä teksti, jossa korostetaan, että on tärkeää vaihtaa suodatin säännöllisesti ilmanvaihtokoneen toiminnallisen tehokkuuden ja energiatehokkuuden varmistamiseksi;

r)	yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tapauksessa ohjeet säädettävissä olevien ilmantulo-/ilmanpoistoventtiilien asentamisesta rakennuksen ulkoseinään ilmantulon/-poiston varmistamiseksi;

s)	3 kohdassa tarkoitettujen purku- ja irrotusohjeiden internetosoite;

t)	muiden kuin kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden osalta ilmavirran muutosherkkyys painehäviön muutokseen paineen ollessa + 20 pascalia ja – 20 pascalia;

u)	muiden kuin kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden osalta sisä- ja ulkotilan välinen ilmatiiviys ilmaistuna m3/h.

1 kohdassa luetellut tiedot on oltava saatavilla

—	asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden teknisessä dokumentaatiossa, ja

—	valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja tuojien internetsivustoilla, jotka ovat vapaassa käytössä.

Vapaassa käytössä olevalle valmistajan verkkosivustolle on asetettava saataville yksityiskohtaiset ohjeet, joissa muun muassa luetellaan työkalut, joita tarvitaan kiinteiden magneettimottoreiden ja elektronisten osien (painetut piirilevyt ja näytöt, jotka ovat painavampia kuin 10 g tai suurempia kuin 10 cm2), akkujen ja suurempien muoviosien (jotka ovat painavampia kuin 100 g) käsin tapahtuvaa purkamista tai irrottamista varten, jotta materiaalit voidaan kierrättää tehokkaasti; tämä ei koske malleja, joita valmistetaan vähemmän kuin viisi kappaletta vuodessa.

LIITE V

Muita kuin asuinrakennuksiin tarkoitettuja ilmanvaihtokoneita koskevat tietovaatimukset, joita tarkoitetaan 4 artiklan 2 kohdassa

1 päivästä tammikuuta 2016 on annettava seuraavat tuotetiedot:

a)	valmistajan nimi tai tavaramerkki

b)	valmistajan mallitunniste eli koodi, joka on yleensä aakkosnumeerinen ja jota käytetään erottamaan tietty muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen malli muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai tavarantoimittajan nimi;

c)	2 artiklan mukaisesti ilmoitettu luokittelu (asuinrakennuksiin tarkoitettu ilmanvaihtokone tai muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettu ilmanvaihtokone, yksi-ilmavirtainen tai kaksi-ilmavirtainen);

d)	asennetun tai asennettavaksi tarkoitetun ohjauksen tyyppi (moninopeusohjaus tai taajuusmuuttaja);

e)	lämmöntalteenottojärjestelmän tyyppi (nestekiertoinen, muu, ei ole);

f)	lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde (prosentteina tai ”ei sovelleta”, jos tuotteessa ei ole lämmöntalteenottojärjestelmää);

g)	muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen nimellisilmavirta ilmaistuna m3/s;

h)	sähkön ottoteho (kW);

i)	SFPint ilmaistuna W/(m3/s);

j)	otsapintanopeus ilmaistuna m/s suunnitellulla ilmavirralla;

k)	ulkoinen nimellispaine (Δps, ext) ilmaistuna pascaleina;

l)	ilmanvaihtokomponenttien sisäinen painehäviö (Δps,int) ilmaistuna pascaleina;

m)	valinnainen: muiden kuin ilmanvaihtokomponenttien sisäinen painehäviö (Δps,add) ilmaistuna pascaleina;

n)	asetuksen (EU) N:o 327/2011 mukaisesti käytettävien puhaltimien staattinen hyötysuhde;

ilmanvaihtokoneiden vaipan ilmoitettu ulkoinen enimmäisvuoto (%); ja kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden ilmoitettu sisäinen enimmäisvuoto (%) tai kulkeutuminen (ainoastaan regeneratiivisten lämmönsiirtimien tapauksessa); molemmat mitataan tai lasketaan painekoemenetelmällä tai merkkikaasumenetelmällä ilmoitetussa järjestelmäpaineessa;

p)	suodatinten energiatehokkuus, mieluiten energiatehokkuusluokka (ilmoitettu laskettua vuotuista energiankulutusta koskeva tieto);

kuvaus suodattimen vaihtotarpeesta kertovasta visuaalisesta ilmoituksesta, joka on oltava sellaisissa muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetuissa ilmanvaihtokoneissa, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suodattimen kanssa, ja teksti, jossa korostetaan, että on tärkeää vaihtaa suodatin säännöllisesti ilmanvaihtokoneen toiminnallisen tehokkuuden ja energiatehokkuuden varmistamiseksi;

r)	sellaisten muiden kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi sisätiloissa, vaipan äänitehotaso (LWA) pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

s)	3 kohdassa tarkoitettujen purku- ja irrotusohjeiden internetosoite.

1 kohdan a–s alakohdassa luetellut tiedot on oltava saatavilla

—	muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden teknisessä dokumentaatiossa, ja

—	valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja tuojien internetsivustoilla, jotka ovat vapaassa käytössä.

LIITE VI

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden viranomaisten on testattava yksi ilmanvaihtokone liitteissä II–V säädettyjen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi. Jos mittausarvot tai arvot, jotka on laskettu mittausarvojen mukaan, eivät vastaa valmistajan 5 artiklan mukaisesti ilmoittamia arvoja taulukossa 1 säädetyt sallitut poikkeamat huomioon ottaen

—	sellaisten mallien osalta, joita valmistetaan alle viisi kappaletta vuodessa, on katsottava, ettei malli ole tämän asetuksen mukainen,

—	sellaisten mallien osalta, joita valmistetaan vähintään viisi kappaletta vuodessa, markkinavalvontaviranomaisen on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua ilmanvaihtokonetta.

Jos näiden ilmanvaihtokoneiden mitattujen arvojen aritmeettinen keskiarvo ei ole vaatimusten mukainen taulukossa 1 säädetyt sallitut poikkeamat huomioon ottaen, kyseisen mallin ja kaikkien muiden vastaavien mallien ei katsota täyttävän liitteissä II–V säädettyjä vaatimuksia.

Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava testitulokset ja muut asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle kuukauden kuluessa mallin vaatimustenvastaisuutta koskevan päätöksen tekemisestä.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteissä VIII ja IX säädettyjä mittaus- ja laskentamenetelmiä ja sovellettava ainoastaan taulukossa 1 säädettyjä poikkeamia.

Taulukko 1

Parametri	Tarkastuksissa sallitut poikkeamat
Ominaissähköteho (SPI)	Mitattu arvo saa olla enintään 1,07 kertaa ilmoitettu enimmäisarvo.
Asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen ja muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen lämpötilahyötysuhde	Mitattu arvo ei saa olla pienempi kuin 0,93 kertaa ilmoitettu vähimmäisarvo.
SFPint	Mitattu arvo saa olla enintään 1,07 kertaa ilmoitettu enimmäisarvo.
Muuhun kuin asuinrakennuksiin tarkoitetun yksi-ilmavirtaisen ilmanvaihtokoneen puhaltimen hyötysuhde	Mitattu arvo ei saa olla pienempi kuin 0,93 kertaa ilmoitettu vähimmäisarvo.
Asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen äänitehotaso (LWA)	Mitattu arvo saa olla enintään 2 dB korkeampi kuin ilmoitettu enimmäisarvo.
Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen äänitehotaso (LWA)	Mitattu arvo saa olla enintään 5 dB korkeampi kuin ilmoitettu enimmäisarvo.

Valmistaja tai tuoja ei saa käyttää tarkastuksissa sallittuja poikkeamia teknisessä dokumentaatiossa esitettäviä arvoja määrittäessään tai tulkitessaan näitä arvoja, jotta vaatimukset saataisiin täytettyä.

LIITE VII

Viitearvot

Asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet:

a)	Ominaisenergiankulutus (SEC): kaksi-ilmavirtaiset ilmanvaihtokoneet: – 42 kWh/(m2.a); yksi-ilmavirtaiset ilmanvaihtokoneet: – 27 kWh/(m2.a).

b)	Lämmöntalteenotto (ηt): kaksi-ilmavirtaiset ilmanvaihtokoneet: 90 prosenttia.

Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet:

a)	Puhaltimen ominaissähköteho (SFPint): muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet, joiden ilmavirta on ≥ 2 m3/s: 150 W/(m3/s) alle toisen vaiheen rajan; muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet, joiden ilmavirta on < 2 m3/s: 250 W/(m3/s) alle toisen vaiheen rajan.

b)	Lämmöntalteenotto (ηt_nrvu): 85 prosenttia ja nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmällä varustetuissa ilmanvaihtokoneissa 80 prosenttia.

LIITE VIII

Ominaisenergiankulutusta koskevan vaatimuksen laskeminen

Ominaisenergiankulutus (SEC) lasketaan seuraavan yhtälön avulla:

Formula

jossa

—	SEC on ilmanvaihdon ominaisenergiakulutus asunnon tai rakennuksen lämmitetyn lattia-alan neliömetriä (m2) kohden [kWh/(m2.a)],

—	ta on vuotuiset käyttötunnit [h/a],

—	pef on sähkön tuotannon ja jakelun primäärienergiakerroin [-],

—	qnet on nettoilmanvaihtotarve lämmitetyn lattia-alan neliömetriä (m2) kohden [m3/h.m2],

—	MISC on yhteenlaskettu yleisen luokittelun kerroin, johon sisältyvät ilmanvaihdon tehokkuus, kanavavuodot ja vuotoilmanvaihto [-],

—	CTRL on ilmanvaihdon ohjauskerroin [-],

—	x on eksponentti, jossa otetaan huomioon lämpöenergian ja sähkönsäästön välinen epälineaarisuus, joka riippuu moottorin ja ohjauksen ominaisuuksista [-],

—	SPI on ominaissähköteho [kW/(m3/h)],

—	th on lämmityskauden kokonaistuntimäärä [h],

—	ΔΤh on sisä- (19 °C) ja ulkolämpötilan keskimääräinen ero lämmityskaudella, jota korjataan 3 kelvinillä auringon tuottamien ja sisäisten lämpökuormien ottamiseksi huomioon [K],

—	ηh on keskimääräinen tilalämmityksen hyötysuhde [-],

—	cair on ilman ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa ja vakiotiheydessä [kWh/(m3 K)],

—	qref on painovoimaisen ilmanvaihdon vertailuarvo lämmitetyn lattia-alan neliömetriä (m2) kohden [m3/h.m2],

—	ηt on lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde [-],

—

Qdefr on säätövastuslämmitykseen perustuvaan sulatukseen tarvittava vuotuinen lämmitysenergia lämmitetyn lattia-alan neliömetriä (m2) kohden [kWh/m2.a],

Formula ,

jossa

—	tdefr on sulatuskauden kesto eli kun ulkolämpötila on alle – 4 °C [h/a], ja

—	ΔΤdefr on kelvineinä (K) ilmaistu ulkolämpötilan ja – 4 °C:n keskimääräinen ero sulautuskautena.

Parametria Qdefr sovelletaan ainoastaan rekuperatiivisella lämmönsiirtimellä varustettuihin kaksi-ilmavirtaisiin ilmanvaihtokoneisiin; yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tai regeneratiivisella lämmönsiirtimellä varustettujen ilmanvaihtokoneiden Qdefr = 0.

SPI ja ηt ovat arvoja, jotka on johdettu testeistä ja laskentamenetelmistä.

Muut parametrit ja niiden oletusarvot esitetään taulukossa 1.

Taulukko 1

Ominaisenergiankulutuksen (SEC) laskemista koskevat parametrit

yleinen luokittelu					MISC
Kanavaliitäntäiset ilmanvaihtokoneet					1,1
Muut kuin kanavaliitäntäiset ilmanvaihtokoneet					1,21
ilmanvaihdon ohjaus					CTRL
Käsikäyttö (ei tarpeenmukainen ilmanvaihto)					1
Kello-ohjaus (ei tarpeenmukainen ilmanvaihto)					0,95
Keskitetty tarpeenmukainen ohjaus					0,85
Paikallinen tarpeenmukainen ohjaus					0,65
moottori & ohjaus					x-arvo
päällä/pois päältä sekä yksinopeuksinen					1
kaksinopeuksinen					1,2
moninopeuksinen					1,5
portaaton säätö (taajuusmuuttaja)					2
ilmasto	th (h)	ΔΤh (K)	tdefr (h)	ΔΤdefr (K)	Qdefr (1) (kWh/a.m2)
Kylmä	6 552	14,5	1 003	5,2	5,82
Keskiarvo	5 112	9,5	168	2,4	0,45
Lämmin	4 392	5	—	—	—
Oletusarvot					arvo
ilman ominaislämpökapasiteetti, cair ilmaistuna kWh/(m3K)					0,000344
nettoilmanvaihtovaatimus lämmitetyn lattia-alan neliömetriä (m2) kohden, qnet ilmaistuna m3/h.m2					1,3
painovoimaisen ilmanvaihdon vertailuarvo lämmitetyn lattia-alan neliömetriä (m2) kohden, qref ilmaistuna m3/h.m2					2,2
vuotuiset käyttötunnit, ta ilmaistuna tunteina (h)					8 760
sähkön tuotannon ja jakelun primäärienergiakerroin, pef					2,5
tilalämmityksen hyötysuhde, η h					75 %

(1) Sulatusta sovelletaan vain rekuperatiivisella lämmönsiirtimellä varustettuihin kaksi-ilmavirtaisiin ilmanvaihtokoneisiin, ja se lasketaan seuraavan yhtälön avulla: Qdefr = tdefr * Δtdefr * cair * qnet * pef. Yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tai regeneratiivisella lämmönsiirtimellä varustettujen ilmanvaihtokoneiden Qdefr = 0

LIITE IX

Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettuja ilmanvaihtokoneita koskevat mittaukset ja laskelmat

Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet on testattava ja niiden arvot on laskettava käyttäen tuotteen ”viitekokoonpanoa”.

Kaksitoimintoiset ilmanvaihtokoneet on testattava ja niiden arvot on laskettava ilmanvaihtotilassa.

1. MUIHIN KUIN ASUINRAKENNUKSIIN TARKOITETUN LÄMMÖNTALTEENOTTOJÄRJESTELMÄN LÄMPÖTILAHYÖTYSUHDE

Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetun lämmöntalteenottojärjestelmän lämpötilahyötysuhde lasketaan seuraavan yhtälön avulla:

Formula

jossa

—	ηt on lämmöntalteenottojärjestelmän lämpötilahyötysuhde [-],

—	t2″ on lämmöntalteenottojärjestelmästä poistuvan ja huonetilaan saapuvan tuloilman lämpötila [°C],

—	t2′ on ulkoilman lämpötila [°C],

—	t1′ on huoneesta poistuvan ja lämmöntalteenottojärjestelmään saapuvan poistoilman lämpötila [°C].

2. SUODATINKORJAUKSET

Jos toinen tai molemmat suodattimet puuttuvat viitekokoonpanoon verrattuna, on sovellettava seuraavia suodattimia koskevia korjauksia:

1 päivästä tammikuuta 2016:

F = 0, jos täysin viitekokoonpanon mukainen;

F = 160, jos keskitason suodatin puuttuu;

F = 200, jos hienosuodatin puuttuu;

F = 360, jos sekä keskitason suodatin että hienosuodatin puuttuvat.

1 päivästä tammikuuta 2018:

F = 150, jos keskitason suodatin puuttuu;

F = 190, jos hienosuodatin puuttuu;

F = 340, jos sekä keskitason suodatin että hienosuodatin puuttuvat.

’Hienosuodattimella’ tarkoitetaan suodatinta, joka täyttää seuraavien testi- ja laskentamenetelmien mukaiset vaatimukset erotusasteelle, jonka suodatintoimittajan on ilmoitettava. Hienosuodattimia testattaessa ilmavirta on 0,944 m3/s ja suodattimen pinta 592 × 592 mm (asennuskehyksineen 610 × 610 mm) (otsapintanopeus 2,7 m/s). Sen jälkeen, kun on toteutettu asianmukaiset valmistelut, kalibrointi ja todettu ilmavirran yhdenmukaisuus, mitataan puhtaan suodattimen erotusasteen alkuarvo ja painehäviö. Suodattimeen syötetään vaihe vaiheelta asianmukaista pölyä, kunnes saavutetaan suodattimen 450 pascalin loppupainehäviö. Aluksi 30 grammaa pölyä lisätään pölynsyöttölaitteeseen; tämän jälkeen pölyä on lisättävä yhtä pitkin välein vähintään neljä kertaa ennen kuin lopullinen paine saavutetaan. Pöly syötetään suodattimeen pitoisuutena 70 mg/m3. Suodatusteho mitataan hiukkaskokoluokittain (0,2–3 μm) ja käytetään testiaerosolia (DEHS — DiEtyyliHeksyyliSebakaatti) 0,39 dm3/s (1,4 m3/h). Hiukkaset lasketaan 13 kertaa suodattimen taka- ja etupuolelta peräkkäin vähintään 20 sekunnin ajan optista hiukkaslaskinta käyttäen. Lopullisen erotusasteen ja painehäviön arvot vahvistetaan. Koko testin aikainen eri hiukkaskokojen keskimääräinen erotusaste lasketaan. Jotta ”hienosuodattimen” vaatimukset täyttyisivät, keskimääräisen erotusasteen on oltava 0,4 μm hiukkaskoon osalta yli 80 prosenttia ja vähimmäiserotusasteen 35 prosenttia. Vähimmäiserotusaste on alhaisin erotusaste seuraavista: varauksen poiston jälkeinen erotusaste, erotusasteen alkuarvo ja pölynsyötön aikainen alhaisin erotusaste testissä. Varauksenpoistotesti on pitkälti samanlainen kuin keskimääräisen erotusasteen testi, paitsi että suodatinmateriaalinäytteestä poistetaan varaus sähköstaattisesti isopropanolilla (IPA) ennen testausta.

’Keskitason suodattimella’ tarkoitetaan suodatinta, joka täyttää seuraavat erotusastetta koskevat vaatimukset: ”keskitason suodatin” on ilmanvaihtokoneeseen tarkoitettu ilmansuodatin, jolle on tehty hienosuodattimen suorituskykytesti ja laskelmat, mutta jonka keskimääräisen erotusasteen, joka suodattimentoimittajan on ilmoitettava, on 0,4 μm hiukkaskoon osalta oltava yli 40 prosenttia.

25.11.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/27

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1254/2014,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden energiamerkinnän osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin 19 päivänä toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2010/30/EU mukaan komission on annettava delegoituja säädöksiä energiaan liittyvien tuotteiden merkinnöistä. Delegoituja säädöksiä on annettava, jos tuotteisiin liittyy merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia, niiden suoritustasoissa on huomattavia eroja, vaikka ne ovat toiminnoiltaan samankaltaisia, ja muulla unionin lainsäädännöllä tai itsesääntelyllä ei odoteta saavutettavan toiminnan tavoitteita nopeammin tai pienemmin kustannuksin kuin pakottavilla vaatimuksilla.

(2)

Komissio on arvioinut asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Arvioinnissa ilmeni, että asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden käyttämä energia muodostaa merkittävän osan kotitalouksien kokonaisenergiantarpeesta unionissa. Parannuksia on jo saavutettu kyseisten tuotteiden energiatehokkuudessa, mutta on mahdollista vähentää vielä huomattavasti niiden energiankulutusta. Arvioinnissa myös todettiin huomattavia eroja suoritustasoissa ja se, ettei ollut olemassa itsesääntelyä tai vapaaehtoisia sopimuksia, joilla voitaisiin saavuttaa toiminnan tavoitteet.

(3)

Pienet ilmanvaihtokoneet, joiden sähkön ottoteho on alle 30 wattia yhtä ilmavirtaa kohden, olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kyseiset ilmanvaihtokoneet on suunniteltu useita erilaisia käyttötarkoituksia varten pääasiassa toimimaan jaksoittaisesti ja ainoastaan yhdessä muiden lisätoimintojen kanssa, esimerkiksi kylpyhuoneissa. Tällaisten ilmanvaihtokoneiden sisällyttäminen asetuksen soveltamisalaan aiheuttaisi huomattavaa hallinnollista rasitusta markkinavalvonnan alalla, koska niiden myyntimäärät ovat suuret, mutta niiden tarjoamat energiansäästömahdollisuudet ovat vain vähäiset. Koska niissä on kuitenkin samanlaisia toimintoja kuin muissa ilmanvaihtokoneissa, niiden mahdollista sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan olisi käsiteltävä tämän asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä. Muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet olisi jätettävä energiamerkinnän ulkopuolelle, koska suunnittelijat ja arkkitehdit valitsevat kyseiset tuotteet ja ne ovat pitkälti riippumattomia kuluttaja- ja markkinakäyttäytymisestä. Ilmanvaihtokoneet, jotka on nimenomaisesti suunniteltu toimimaan ainoastaan hätätapauksissa tai poikkeuksellisissa tai vaarallisissa ympäristöissä, olisi myös jätettävä asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä niitä käytetään harvoin ja lyhyen aikaa. Lisäksi selvennetään, että sellaiset monitoimintoiset ilmanvaihtokoneet, joiden pääasiallinen toiminto on lämmittäminen tai jäähdyttäminen, ja liesituulettimet jätetään tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Olisi annettava yhdenmukaistetut säännökset asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden ominaisenergiankulutusta koskevista merkinnöistä ja vakiomuotoisista tuotetiedoista, jotta voitaisiin kannustaa valmistajia parantamaan tällaisten ilmanvaihtokoneiden energiatehokkuutta ja loppukäyttäjiä ostamaan energiatehokkaita tuotteita sekä edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

(4)	Koska asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen melutaso voi olla tärkeä tekijä kuluttajille, tätä koskevat tiedot olisi lisättävä energiamerkkiin.

(5)	Tämä asetuksen ja komission asetuksen (EU) N:o 1253/2014 (2) yhteisvaikutuksella energiansäästön odotetaan kasvavan 1 300 petajoulella (45 prosenttia) 4 130 petajouleen vuoteen 2025 mennessä.

(6)

Energiamerkissä esitettävät tiedot olisi saatava käyttäen luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittaus- ja laskentamenetelmät, mukaan lukien, jos niitä on saatavilla, eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jotka on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (3) säädettyjä menettelyjä noudattaen.

(7)

Tässä asetuksessa olisi määriteltävä energiamerkin, teknisen dokumentaation ja tuoteselosteen yhdenmukaista ulkoasua ja sisältöä koskevat vaatimukset. Vaatimukset olisi myös vahvistettava niiden tietojen osalta, jotka on annettava kaikentyyppisessä etämyynnissä, mainonnassa ja teknisessä myynninedistämismateriaalissa, koska loppukäyttäjille internetissä esitettävien tietojen merkitys on kasvussa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden energiamerkintävaatimukset.

2. Tätä asetusta ei sovelleta asuinrakennuksiin tarkoitettuihin ilmanvaihtokoneisiin, jotka

a)	ovat yksi-ilmavirtaisia (poisto tai tulo) ja joiden sähkön ottoteho on alle 30 wattia;

b)	ovat yksinomaan tarkoitettu toimimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/9/EY (4) määritellyissä räjähdysvaarallisissa tiloissa;

c)	ovat yksinomaan tarkoitettu käytettäviksi hätätilanteissa lyhyitä aikoja ja jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/2011 (5) säädetyt rakennuskohteen paloturvallisuutta koskevat perusvaatimukset;

on määritelty toimimaan yksinomaan

i)	siirrettävän ilman käyttölämpötilojen ollessa yli 100 °C;

ii)	puhallinta käyttävän moottorin toimintaympäristön lämpötilan ollessa yli 65 °C, jos moottori sijaitsee virtaavan ilman ulkopuolella;

iii)	siirrettävän ilman lämpötilan tai moottorin toimintaympäristön lämpötilan ollessa alle – 40 °C, jos moottori sijaitsee virtaavan ilman ulkopuolella;

iv)	syöttöjännitteen ylittäessä 1 000 volttia (vaihtojännite) tai 1 500 volttia (tasajännite);

v)	myrkyllisissä, voimakkaasti syövyttävissä tai helposti syttyvissä ympäristöissä taikka ympäristöissä, joissa on hankaavaa ainesta;

e)	ovat koneita, joissa on lämmönsiirrin ja lämpöpumppu lämmöntalteenottoa varten tai jotka mahdollistavat lämmön siirtämisen tai poistamisen lämmöntalteenottojärjestelmän lisänä, lukuun ottamatta lämmönsiirtoa jäätymisenesto- tai sulatustarkoituksessa;

f)	luokitellaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 65/2014 (6) soveltamisalaan kuuluviksi liesituulettimiksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’ilmanvaihtokoneella’ sähkölaitetta, joka on varustettu vähintään yhdellä siipipyörällä, yhdellä moottorilla ja vaipalla ja joka on tarkoitettu korvaamaan käytetty ilma ulkoilmalla rakennuksessa tai rakennuksen osassa;

’asuinrakennuksiin tarkoitetulla ilmanvaihtokoneella’ ilmanvaihtokonetta, jonka

a)	maksimi-ilmavirta ei ylitä arvoa 250 m3/h;

b)	maksimi-ilmavirta on 250–1 000 m3/h ja jonka valmistaja on ilmoittanut, että ilmanvaihtokone on yksinomaan tarkoitettu asuinrakennusten ilmanvaihtoon;

’maksimi-ilmavirralla’ ilmanvaihtokoneen ilmoitettua suurinta ilmavirtaa, joka voidaan saavuttaa ilmanvaihtokoneeseen sisältyvillä tai sen mukana erikseen toimitetuilla säätimillä standardin mukaisissa ilmaolosuhteissa (20 °C) ja 101 325 pascalin paineessa, kun ilmanvaihtokone on valmistajan ohjeiden mukaisesti valmiiksi asennettuna (esim. siinä on puhtaat suodattimet); kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden maksimi-ilmavirta mitataan ilmavirrasta ulkoisen paineenkorotuksen ollessa 100 pascalia ja muiden kuin kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden maksimi-ilmavirta mitataan ilmavirrasta kokonaispaineenkorotuksen ollessa pienin saavutettavissa oleva valittuna arvoista 10 (pienin), 20, 50, 100, 150, 200, 250 pascalia sen mukaan, mikä arvoista on yhtä suuri tai hieman pienempi kuin mitatun paine-eron arvo;

4)	’yksi-ilmavirtaisella ilmanvaihtokoneella’ ilmanvaihtokonetta, joka tuottaa ilmavirran ainoastaan yhteen suuntaan joko sisätiloista ulos (poisto) ja ulkoa sisätiloihin (tulo) ja jossa koneellisesti tuotettua ilmavirtaa tasapainotetaan painovoimaisella ilmantulolla tai -poistolla;

5)	’kaksi-ilmavirtaisella ilmanvaihtokoneella’ ilmanvaihtokonetta, joka tuottaa ilmavirran sisä- ja ulkotilojen välillä ja joka on varustettu sekä poisto- että tulopuhaltimella tai -puhaltimilla;

6)	’vastaavalla ilmanvaihtokonemallilla’ ilmanvaihtokonetta, jolla on samat sovellettavien tuotetietovaatimusten mukaiset tekniset ominaisuudet, mutta jonka sama valmistaja, valtuutettu edustaja tai tuoja on saattanut markkinoille eri ilmanvaihtokonemallina.

Liitteiden II–IX soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Tavarantoimittajien velvollisuudet

1. Tavarantoimittajien, jotka saattavat asuinrakennuksiin tarkoitettuja ilmanvaihtokoneita markkinoille, on varmistettava, että 1 päivästä tammikuuta 2016 seuraavat vaatimukset täyttyvät:

kukin asuinrakennuksiin tarkoitettu ilmanvaihtokone on varustettu painetulla merkillä, joka on ulkoasultaan ja sisällöltään liitteen III mukainen, ja merkki on ainakin ilmanvaihtokoneen pakkauksessa. Jokaisesta asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen mallista asetetaan jälleenmyyjien saataville ulkoasultaan ja sisällöltään liitteen III mukainen sähköinen merkki, jossa esitetään mainitun liitteen mukaiset tiedot;

saataville asetetaan liitteen IV mukainen tuoteseloste. Tuoteseloste toimitetaan vähintään ilmanvaihtokoneen pakkauksessa. Jokaisesta asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen mallista asetetaan jälleenmyyjien saataville ja vapaassa käytössä oleville internetsivustoille liitteen IV mukainen sähköinen tuoteseloste;

c)	liitteessä V määritelty tekninen dokumentaatio asetetaan pyynnöstä jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission saataville;

d)	saataville asetetaan käyttöohjeet;

e)	tiettyä asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen mallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin ominaisenergiankulutusluokka;

f)	tiettyä asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen mallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan mallin erityisiä teknisiä ominaisuuksia, mainitaan kyseisen mallin ominaisenergiankulutusluokka.

2. Markkinoille saatettavat asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet on 1 päivästä tammikuuta 2016 varustettava merkillä, joka on ulkoasultaan liitteessä III olevan 1 kohdan mukainen, jos kyseessä ovat yksi-ilmavirtaiset asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet, ja merkillä, joka on ulkoasultaan liitteessä III olevan 2 kohdan mukainen, jos kyseessä ovat kaksi-ilmavirtaiset ilmanvaihtokoneet.

4 artikla

Jälleenmyyjien velvollisuudet

Jälleenmyyjien on varmistettava, että

a)	kaikissa myyntipisteessä olevissa asuinrakennuksiin tarkoitetuissa ilmanvaihtokoneissa on laitteen ulkopinnalla etuosassa tai päällä selvästi näkyvillä tavarantoimittajan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti toimittama merkki;

markkinoitaessa ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksukauppaan tarjottuja asuinrakennuksiin tarkoitettuja ilmanvaihtokoneita, joiden osalta loppukäyttäjän ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta, annetaan tiedot, jotka tavarantoimittajat ovat toimittaneet liitteen VI mukaisesti, paitsi kun tarjous tehdään internetin välityksellä, jolloin sovelletaan liitteessä VII olevia säännöksiä;

c)	tiettyä asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen mallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin ominaisenergiankulutusluokka;

d)	tiettyä mallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen teknisiä ominaisuuksia, mainitaan kyseisen mallin ominaisenergiankulutusluokka ja materiaaliin sisältyvät tavarantoimittajan tarjoamat käyttöohjeet.

5 artikla

Mittausmenetelmät

Edellä olevien 3 ja 4 artiklan mukaisesti toimitettaviin tietoihin liittyvä ominaisenergiankulutusluokka on määritettävä liitteessä II olevan taulukon mukaisesti. Ominaisenergiankulutus, vuotuinen sähkönkulutus, vuotuinen lämmityssäästö, maksimi-ilmavirta ja äänitehotaso on määritettävä käyttäen liitteessä VIII vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä ja ottaen huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittaus- ja laskentamenetelmät.

6 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden on noudatettava liitteessä IX säädettyä menettelyä arvioidessaan ilmanvaihtokoneen vaatimustenmukaisuutta.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen tekniikan kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tässä uudelleenarvioinnissa arvioidaan erityisesti muiden ilmanvaihtokoneiden, erityisesti muihin kuin asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden, joiden sähkön kokonaisottoteho on alle 30 wattia, mahdollista sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan sekä tarpeenmukaisella ohjauksella varustettujen yksi- ja kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden ominaisenergiankulutuksen laskentaa ja ominaisenergiankulutusluokkia.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1.

(2) Komission asetus (EU) N:o 1253/2014, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimusten osalta ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimuksista (katso tämän virallisen lehden sivu 8).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/9/EY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1994, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 100, 19.4.1994, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(6) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 65/2014, annettu 1 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä kotitalouksien uunien ja liesituulettimien energiamerkintöjen osalta (EUVL L 29, 31.1.2014, s. 1).

LIITE I

Liitteissä II–IX sovellettavat määritelmät

1)	’Ominaisenergiankulutuksella (SEC)’ (ilmaistaan kWh/(m2.a)) tarkoitetaan kerrointa, jolla ilmaistaan ilmanvaihtoon kulutettu energia asunnon tai rakennuksen lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden ja joka lasketaan asuinrakennuksiin tarkoitetuille ilmanvaihtokoneille liitteen VIII mukaisesti;

2)	’äänitehotasolla (LWA)’ tarkoitetaan ilmaäänenä ilmanvaihtokoneen vertailuilmavirralla vaipan läpi tulevaa, vertailuilmavirrassa kantautuvaa A-painotettua desibeleinä (dB) ilmaistua äänitehotasoa, kun vertailuääniteho on yksi pikowatti (1 pW);

3)	’moninopeusohjauksella’ tarkoitetaan puhallinmoottoria, jota voidaan käyttää kolmella tai useammalla kiinteällä nopeudella sekä nolla-asennossa (”pois päältä -asento”);

4)	’taajuusmuuttajalla’ tarkoitetaan elektronista säädintä, joka ilmanvaihtokoneeseen sisältyvänä tai toimien yhtenä järjestelmänä taikka moottorin ja puhaltimen kanssa erikseen toimitettuna jatkuvasti mukauttaa moottoriin syötettävää sähkötehoa ilmavirran säätämiseksi;

5)	’lämmöntalteenottojärjestelmällä’ tarkoitetaan kaksi-ilmavirtaisen ilmanvaihtokoneen osaa, joka on varustettu lämmönsiirtimellä, joka on suunniteltu siirtämään poistoilman sisältämä lämpö tuloilmaan;

8)	’kulkeutumisella’ tarkoitetaan poistoilman prosenttiosuutta, joka palautuu regeneratiivisen lämmönsiirtimen tuloilmaan vertailuilmavirralla;

9)	’ulkoisella vuodolla’ tarkoitetaan ilmanvaihtokoneen vaipasta paineenkestävyyskokeen aikana vuotavan ilman osuutta vertailuilmavirrasta; testi on suoritettava 250 pascalin paineessa sekä ali- että ylipaineella;

10)

11)

12)	’sähkön ottoteholla’ (ilmaistaan watteina — W) tarkoitetaan sähkön ottotehoa vertailuilmavirralla ja sitä vastaavalla kokonaispaineenkorotuksella ja sisältäen puhaltimien, säätimien (kuten kaukosäätimien) ja lämpöpumpun (jos sellainen sisältyy ilmanvaihtokoneeseen) sähköntarpeen;

13)	’ominaissähköteholla (SPI)’ (ilmaistaan W/(m3/h)) tarkoitetaan sähkön ottotehon (W) ja vertailuilmavirran (m3/h) välistä suhdetta;

14)

15)

16)	’säätökertoimella (CTRL)’ tarkoitetaan SEC-arvon laskennassa käytettävää korjauskerrointa, joka riippuu ilmanvaihtokoneeseen sisältyvän säätölaitteiston tyypistä, liitteessä VIII olevassa taulukossa 1 annetun kuvauksen mukaisesti;

17)

18)	’käsikäytöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa säätötyyppiä, jossa ei käytetä tarpeenmukaista ohjausta;

19)	’tarpeenmukaisella ohjauksella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokoneeseen sisältyvää tai erikseen toimitettua laitetta tai laitteiden kokonaisuutta, joka mittaa säätöparametria ja säätää mittaustuloksen perusteella ilmanvaihtokoneen ilmavirtaa ja/tai kanavien ilmavirtoja;

20)

21)	’tarpeenmukaisella ilmanvaihdon ohjauksella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokonetta, jossa on käytössä tarpeenmukainen ohjaus;

22)	’kanavaliitäntäisellä ilmanvaihtokoneella’ tarkoitetaan ilmanvaihtokonetta, joka on tarkoitettu huolehtimaan rakennuksessa yhden tai useamman huoneen tai suljetun tilan ilmanvaihdosta ilmakanavia käyttäen ja joka on tarkoitettu varustettavaksi kanavaliitännöillä;

23)	’muulla kuin kanavaliitäntäisellä ilmanvaihtokoneella’ tarkoitetaan yhden huonetilan ilmanvaihtokonetta, joka on tarkoitettu huolehtimaan rakennuksen yhden huoneen tai suljetun tilan ilmanvaihdosta ja joka ei ole tarkoitettu varustettavaksi kanavaliitännöillä;

24)

’keskitetyllä tarpeenmukaisella ohjauksella’ tarkoitetaan kanavaliitäntäisen ilmanvaihtokoneen tarpeenmukaista ohjausta, joka jatkuvasti säätää puhallinnopeutta tai -nopeuksia ja ilmavirtojen suuruutta yhden anturin avulla keskitetysti koko ilmanvaihdon kohteena olevassa rakennuksessa tai sen osassa;

25)

26)	’staattisella paineella (psf)’ tarkoitetaan puhaltimen kokonaispainetta, josta on vähennetty puhaltimen dynaaminen paine;

27)	’kokonaispaineella (pf)’ tarkoitetaan puhaltimen paineaukolla vallitsevan patopaineen ja puhaltimen imuaukolla vallitsevan patopaineen välistä erotusta.

28)	’patopaineella’ tarkoitetaan painetta, joka mitataan virtaavan kaasun pisteessä, jos virtaus pysähtyy isentrooppisen prosessin avulla.

29)	’dynaamisella paineella’ tarkoitetaan painetta, joka lasketaan perustuen ilman massavirtaan, ilman keskimääräiseen tiheyteen puhaltimen paineaukolla ja paineaukon pinta-alaan;

30)

31)

’regeneratiivisella lämmönsiirtimellä’ tarkoitetaan pyörivää lämmönsiirrintä, jossa on pyörivä kiekko lämmön siirtämiseksi yhdestä ilmavirrasta toiseen, mukaan lukien aine, joka sallii latentin lämmön siirron, käyttölaite, vaippa tai runko, ja tiivisteet, joilla vähennetään ilman ohivuotoa tai ilmanvuotoa yhdestä ilmavirtauksesta toiseen; tällaisissa lämmönsiirtimissä voi olla eritasoinen kosteuden talteenottotoiminto käytetystä aineesta riippuen.

32)	’ilmavirran muutosherkkyydellä paineen muutokseen’ tarkoitetaan muiden kuin kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden tapauksessa niiden maksimi-ilmavirran enimmäispoikkeaman suhdetta ulkoisen kokonaispaine-eron ollessa + 20 pascalia ja – 20 pascalia;

33)	’sisä- ja ulkotilan välisellä ilmatiiviydellä’ tarkoitetaan muiden kuin kanavaliitäntäisten asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden tapauksessa ilmavirtaa (ilmaistaan m3/h) sisä- ja ulkotilojen välillä, kun puhallin tai puhaltimet on kytketty pois päältä.

LIITE II

Ominaisenergiankulutusluokat

Asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden ominaisenergiankulutuksen (SEC) luokat, jotka on laskettu keskimääräisten ilmasto-olosuhteiden perusteella:

Taulukko 1

Luokittelu 1 päivästä tammikuuta 2016

SEC-luokka	SEC ilmaistuna kWh/a.m2
A+ (energiatehokkain)	SEC<– 42
A	– 42≤SEC<– 34
B	– 34≤SEC<– 26
C	– 26≤SEC<– 23
D	– 23≤SEC<– 20
E	– 20≤SEC<– 10
F	– 10≤SEC< 0
G (energiatehottomin)	0≤SEC

LIITE III

Merkki

1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen kaupan pidettävien yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden merkki:

Merkissä on oltava seuraavat tiedot:

I	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

II	tavarantoimittajan mallitunniste;

III	energiatehokkuus; laitteen energiatehokkuusluokan sisältävän nuolen kärki on sijoitettava samalle korkeudelle kuin kyseisen energiatehokkuusluokan nuolen kärki. Energiatehokkuus ilmoitetaan ”keskimääräisille” ilmasto-olosuhteille;

IV	äänitehotaso (Lwa) desibeleinä ilmaistuna ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

V	maksimi-ilmavirta ilmaistuna m3/h ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun sekä yksi nuoli ilmaisemassa, että kyse on yksi-ilmavirtaisesta ilmanvaihtokoneesta;

1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen kaupan pidettävien kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden merkki:

Merkissä on oltava seuraavat tiedot:

I	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

II	tavarantoimittajan mallitunniste;

III	energiatehokkuus; laitteen energiatehokkuusluokan sisältävän nuolen kärki on sijoitettava samalle korkeudelle kuin kyseisen energiatehokkuusluokan nuolen kärki. Energiatehokkuus ilmoitetaan ”keskimääräisille” ilmasto-olosuhteille;

IV	äänitehotaso (Lwa) desibeleinä ilmaistuna ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

V	maksimi-ilmavirta ilmaistuna m3/h ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun sekä kaksi nuolta ilmaisemassa, että kyse on kaksi-ilmavirtaisesta ilmanvaihtokoneesta;

Edellä 1 ja 2 kohdassa määriteltyjen asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden merkkien rakenteen on oltava seuraava:

Selite:

Merkin on oltava vähintään 75 mm leveä ja 150 mm korkea. Jos merkki painetaan suuremmassa koossa, sen on kuitenkin noudatettava edellä esitettyjä mittasuhteita.

Taustan on oltava valkoinen.

Käytettävät värit ovat CMYK — syaani, magenta, keltainen ja musta — seuraavan esimerkin mukaisesti: 00–70-X-00: 0 % syaania, 70 % magentaa, 100 % keltaista, 0 % mustaa.

Merkin on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset (numerot viittaavat edellä olevaan kuvaan):

EU-merkin reunaviiva: 3,5 pt — väri: syaani 100 % — pyöristetyt kulmat: 2,5 mm.

EU-tunnus: Värit: X-80-00–00 ja 00–00-X-00.

Energia-tunnus: Väri: X-00-00–00.

Mallin mukainen kuvamerkki: EU-tunnus + energia-tunnus: leveys: 62 mm, korkeus: 12 mm.

Tunnusten alapuolinen rajaviiva: 1 pt — väri: syaani 100 % — pituus: 62 mm.

Asteikko A+–G:

—

Nuoli: korkeus: 6 mm, nuolten väli: 1 mm — värit:

—	Korkein luokka: X-00-X-00

—	Toinen luokka: 70-00-X-00

—	Kolmas luokka: 30-00-X-00

—	Neljäs luokka: 00-00-X-00

—	Viides luokka: 00-30-X-00

—	Kuudes luokka: 00-70-X-00

—	Seitsemäs luokka: 00-X-X-00

—	Viimeinen luokka: 00-X-X-00

—	Teksti: Calibri bold 13 pt, suuraakkoset, valkoinen.

Ominaisenergiankulutusluokka (SEC-luokka)

—	Nuoli: leveys: 17 mm, korkeus: 9 mm, 100 % mustaa;

—	Teksti: Calibri bold 18,5 pt, suuraakkoset, valkoinen; +-merkit: Calibri bold 11 pt, valkoinen, tasattu yhdelle riville.

Äänitehotaso ilmaistuna desibeleinä (dB):

—	Reunus: 1,5 pt — väri: syaani 100 % — pyöristetyt kulmat: 2,5 mm;

—	Arvo: Calibri bold 16 pt, 100 % mustaa;

—	”dB”: Calibri regular 10 pt, 100 % mustaa.

Maksimi-ilmavirta ilmaistuna kuutiometreinä tunnissa (m3/h):

—	Reunus: 1,5 pt — väri: syaani 100 % — pyöristetyt kulmat: 2,5 mm;

—	Arvo: Calibri bold 16 pt, 100 % mustaa;

—	”m3/h”: Calibri bold 16 pt, 100 % mustaa;

—

Yksi tai kaksi nuolta

—	Kunkin leveys: 10 mm, kunkin korkeus: 10 mm.

—	Väri: syaani 100 %.

Energia:

—	Teksti: Calibri regular 6 pt, suuraakkoset, musta.

Viiteajanjakso:

—	Teksti: Calibri bold 8 pt.

Tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki

Tavarantoimittajan mallitunniste

Tavarantoimittajan nimen tai tavaramerkin ja mallitunnisteen on mahduttava tilaan, jonka koko on 62 × 10 mm.

LIITE IV

Tuoteseloste

Asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tuoteselosteen tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä, ja ne on sisällytettävä tuote-esitteeseen tai muihin tuotteen mukana toimitettaviin asiakirjoihin:

a)	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

b)	tavarantoimittajan mallitunniste eli koodi, joka on yleensä aakkosnumeerinen ja jota käytetään erottamaan tietty asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen malli muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai tavarantoimittajan nimi;

c)	ominaisenergiankulutus (SEC) ilmaistuna kWh/(m2.a) kullekin asianomaiselle ilmastovyöhykkeelle sekä SEC-luokka;

d)	tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti ilmoitettu luokittelu (yksi-ilmavirtainen tai kaksi-ilmavirtainen);

e)	asennetun tai asennettavaksi tarkoitetun ohjauksen tyyppi (moninopeusohjaus tai portaaton säätö (taajuusmuuttaja);

f)	lämmöntalteenottojärjestelmän tyyppi (rekuperatiivinen, regeneratiivinen, ei ole);

g)	lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde (prosentteina tai ”ei sovelleta”, jos tuotteessa ei ole lämmöntalteenottojärjestelmää);

h)	maksimi-ilmavirta ilmaistuna m3/h;

i)	puhallinkäytön, mukaan lukien mahdolliset moottorin säätölaitteet, sähkön ottoteho maksimi-ilmavirralla (W);

j)	äänitehotaso (Lwa), pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

k)	vertailuilmavirta ilmaistuna m3/s:

l)	vertailupaine-ero ilmaistuna pascaleina (Pa);

m)	ominaissähköteho (SPI) ilmaistuna W/(m3/h);

n)	säätökerroin ja säätöluokittelu liitteessä VIII olevan taulukon 1 asianomaisten määritelmien ja luokittelun mukaisesti;

o)	ilmoitettu sisäinen ja ulkoinen enimmäisvuoto (%) kaksi-ilmavirtaisia ilmanvaihtokoneita varten tai kulkeutuminen (ainoastaan regeneratiivisia lämmönsiirtimiä varten) ja ulkoinen vuoto (%) kanavaliitäntäisiä yksi-ilmavirtaisia ilmanvaihtokoneita varten;

p)	sellaisten muiden kuin kanavaliitäntäisten kaksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden sekoitussuhde, joita ei ole tarkoitettu varustettaviksi yhdellä kanavaliitännällä joko tulo- tai poistoilmapuolella;

r)	yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tapauksessa ohjeet säädettävissä olevien ilmantulo-/ilmanpoistoventtiilien asentamisesta rakennuksen ulkoseinään ilmantulon/-poiston varmistamiseksi;

s)	esiasennus-, purku- ja irrotusohjeiden internetosoite;

t)	muiden kuin kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden osalta ilmavirran muutosherkkyys paineen muutokseen paineen ollessa + 20 pascalia ja – 20 pascalia;

u)	muiden kuin kanavaliitäntäisten ilmanvaihtokoneiden osalta sisä- ja ulkotilan välinen ilmatiiviys ilmaistuna m3/h;

v)	vuotuinen sähkönkulutus (AEC) ilmaistuna kilowattitunteina sähköä vuodessa (kWh/a):

w)	vuotuinen lämmityssäästö (AHS) (kilowattitunteina primäärienergiaa) kussakin ilmastotyypissä (”keskimääräinen”, ”lämmin”, ”kylmä”).

LIITE V

Tekninen dokumentaatio

Tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

a)	tavarantoimittajan nimi ja osoite;

b)	tavarantoimittajan mallitunniste eli koodi, joka on yleensä aakkosnumeerinen ja jota käytetään erottamaan tietty asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen malli muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai tavarantoimittajan nimi;

c)	tarvittaessa viittaukset sovellettuihin yhdenmukaistettuihin standardeihin;

d)	tarvittaessa muut sovelletut laskentamenetelmät, mittausstandardit ja eritelmät;

e)	sen henkilön tunnistetiedot ja allekirjoitus, jonka allekirjoitus sitoo tavarantoimittajaa;

f)	tarvittaessa liitteen VIII mukaisesti mitatut teknisten parametrien arvot;

g)	ulkomitat;

h)	asuinrakennuksiin tarkoitetun ilmanvaihtokoneen tyypin erittely;

i)	mallin ominaisenergiankulutusluokka liitteen II mukaisesti;

j)	ominaisenergiankulutus (SEC) kullakin asianomaisella ilmastovyöhykkeellä;

k)	äänitehotaso (LWA);

l)	liitteen VIII mukaisesti suoritettujen laskelmien tulokset.

Tavarantoimittajat voivat antaa lisätietoja edellä kuvatun luettelon jälkeen.

LIITE VI

Tiedot, jotka on annettava, kun loppukäyttäjien ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta (internetiä lukuun ottamatta)

Jos loppukäyttäjien ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta, lukuun ottamatta internetiä, tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä:

a)	mallin ominaisenergiankulutusluokka liitteen II mukaisesti;

b)	ominaisenergiankulutus (SEC) ilmaistuna kWh/(m2.a) kullakin asianomaisella ilmastovyöhykkeellä;

c)	maksimi-ilmavirta ilmaistuna kuutiometreinä tunnissa (m3/h);

d)	äänitehotaso (LWA) ilmaistuna desibeleinä (dB) pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

2.	Jos annetaan muita tuoteselosteeseen sisältyviä tietoja, niiden on oltava liitteessä IV esitetyssä muodossa ja järjestyksessä.

3.	Tässä liitteessä tarkoitettujen tietojen painatuksessa tai niitä esitettäessä käytettävien kirjakkeiden koon ja tyypin on oltava sellaisia, että tiedot ovat helposti luettavia.

LIITE VII

Internetissä tapahtuvan myynnin, vuokraamisen tai osamaksulla ostamisen yhteydessä annettavat tiedot

Tämän liitteen 2–5 kohdassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’näyttömekanismilla’ tarkoitetaan kaikenlaisia näyttöruutuja, mukaan lukien kosketusnäytöt ja internetsisällön esittämiseksi kuluttajille käytettävä visuaalinen teknologia;

b)	’kerrosteisella näyttötavalla’ tarkoitetaan visuaalista rajapintaa, jossa kuva- tai tietosarja saadaan näkyviin napsauttamalla hiiren painiketta, kohdistamalla hiiri asianomaisen kohdan päälle tai tekemällä kosketusnäytöllä kuva- tai tietosarjan päällä laajennusliike;

c)	’kosketusnäytöllä’ tarkoitetaan kosketukseen reagoivaa näyttöä, kuten taulutietokoneen, laattatietokoneen tai älypuhelimen näyttöä;

d)	’vaihtoehtoisella tekstillä’ tarkoitetaan grafiikalle vaihtoehtoista tekstiä, jota käytetään tietojen esittämiseen ei-graafisessa muodossa silloin, kun näyttölaite ei pysty toistamaan grafiikkaa, tai esteettömyyden apuna esim. syötteenä äänisynteesilaitteille.

Tavarantoimittajien tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti saataville asettaman asianmukaisen merkin on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen hinnan läheisyydessä 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen määräaikojen mukaisesti. Merkin koon on oltava sellainen, että merkki on selkeästi nähtävissä ja luettavissa ja oikeassa suhteessa liitteessä III eriteltyyn kokoon nähden. Merkki voidaan esittää kerrosteisella näyttötavalla, jolloin merkkiin johtavan kuvan on oltava tämän liitteen 3 kohdassa säädettyjen eritelmien mukainen. Jos käytetään kerrosteista näyttötapaa, merkin on tultava esiin, kun kuvaa napsautetaan ensimmäistä kertaa hiirellä, hiiri viedään kuvan päälle ensimmäistä kertaa tai kun kosketusnäytöllä tehdään kuvan päällä laajennusliike.

Kun kyseessä on kerrosteinen näyttötapa, merkkiin johtavan kuvan on

a)	oltava nuolen muotoinen ja vastattava väriltään merkissä mainittavan tuotteen energiatehokkuusluokkaa;

b)	mainittava tuotteen energiatehokkuusluokka valkoisella samalla kirjasinkoolla kuin hinta; ja

c)	oltava muodoltaan jompikumpi seuraavista:

Kerrosteisessa näyttötavassa merkin esittämisen vaiheiden on oltava seuraavat:

a)	tämän liitteen 3 kohdassa tarkoitetun kuvan on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen hinnan läheisyydessä;

b)	kuvan on oltava linkitetty merkkiin;

c)	merkin on tultava näkyville, kun hiirtä napsautetaan kuvan päällä, hiiri viedään kuvan päälle tai kuvaa laajennetaan kosketusnäytöllä;

d)	merkin on tultava näkyville ponnahdusikkunana, uutena välilehtenä, uutena sivuna tai upotettuna näyttöelementtinä;

e)	merkkiä on voitava suurentaa kosketusnäytöllä koskettamalla tapahtuvaan suurentamiseen käytettävillä laitteen tavanomaisilla toiminnoilla;

f)	merkki poistuu näkyvistä suljettaessa se asianomaisesta kohdasta tai muulla vakiomuotoisella sulkemisjärjestelmällä;

g)	jos merkkiä ei pystytä näyttämään, grafiikan vaihtoehtona esitettävässä tekstissä on mainittava tuotteen energiatehokkuusluokka samalla kirjasinkoolla kuin hinta.

Tavarantoimittajien 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti saataville asettaman asianmukaisen tuoteselosteen on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen hinnan läheisyydessä. Tuoteselosteen on oltava kooltaan sellainen, että seloste on selkeästi nähtävissä ja luettavissa. Tuoteseloste voidaan esittää kerrosteisella näyttötavalla, jolloin tuoteselosteeseen johtavassa linkissä on mainittava selkeästi ja helposti luettavasti ”Tuoteseloste”. Jos käytetään kerrosteista näyttötapaa, tuoteselosteen on tultava esiin, kun linkkiä napsautetaan hiirellä ensimmäistä kertaa, hiiri viedään enimmäistä kertaa linkin päälle tai kosketusnäytöllä tehdään linkin päällä ensimmäistä kertaa laajennusliike.

LIITE VIII

Mittaukset ja laskelmat

Ominaisenergiankulutus (SEC) lasketaan seuraavan yhtälön avulla:

Formula

jossa

—	SEC on ilmanvaihdon ominaisenergiakulutus asunnon tai rakennuksen lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden [kWh/(m2.a)];

—	ta on vuotuiset käyttötunnit [h/a];

—	pef on sähkön tuotannon ja jakelun primäärienergiakerroin [-];

—	qnet on nettoilmanvaihtotarve lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden [m3/h.m2];

—	MISC on yhteenlaskettu yleisen luokittelun kerroin, johon sisältyvät ilmanvaihdon tehokkuus, kanavavuodot ja vuotoilmanvaihto [-];

—	CTRL on ilmanvaihdon ohjauskerroin [-];

—	x on eksponentti, jossa otetaan huomioon lämpöenergian ja sähkönsäästön välinen epälineaarisuus, joka riippuu moottorin ja ohjauksen ominaisuuksista [-];

—	SPI on ominaissähköteho [kW/(m3/h)];

—	th on lämmityskauden kokonaistuntimäärä [h];

—	ΔΤh on sisä- (19 °C) ja ulkolämpötilan keskimääräinen ero lämmityskaudella, jota oikaistaan 3 K:llä auringon tuottamien ja sisäisten lämpökuormien ottamiseksi huomioon [K];

—	ηh on keskimääräinen tilalämmityksen hyötysuhde [-];

—	cair on ilman ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa ja vakiotiheydessä [kWh/(m3 K)];

—	qref on painovoimaisen ilmanvaihdon vertailuarvo lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden [m3/h.m2];

—	ηt on lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde [-];

—

Qdefr on säätövastuslämmitykseen perustuvaan sulatukseen tarvittava vuotuinen lämmitysenergia lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden [kWh/m2.a].

Formula ,

jossa

—	tdefr on sulatuskauden kesto eli ajanjakso, jolloin ulkolämpötila on alle – 4 °C [h/a], ja

—	ΔΤdefr on kelvineinä (K) ilmaistu ulkolämpötilan ja – 4 °C:n keskimääräinen ero sulatuskautena.

Parametria Qdefr sovelletaan ainoastaan rekuperatiivisella lämmönsiirtimellä varustettuihin kaksi-ilmavirtaisiin ilmanvaihtokoneisiin; yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden tai regeneratiivisilla lämmönsiirtimillä varustettujen ilmanvaihtokoneiden Qdefr = 0.

SPI ja ηt ovat arvoja, jotka on johdettu testeistä ja laskentamenetelmistä.

Muut parametrit ja niiden oletusarvot esitetään taulukossa 1. Merkkiluokituksessa käytettävä SEC-arvo perustuu ”keskimääräiseen” ilmastoon.

Vuotuinen sähkönkulutus 100 neliömetrin lattia-alaa kohden (AEC) (ilmaistaan kilowattitunteina sähköä vuodessa (kWh/a)) ja vuotuinen lämmityssäästö (AHS), joka tarkoittaa vuotuista säästöä lämmitykseen käytettävän energian kulutuksessa (ilmaistaan kilowattitunteina (kWh) polttoaineen bruttolämpöarvoa vuodessa), lasketaan kullekin ilmastotyypille (”keskimääräinen”, ”lämmin”, ”kylmä”) käyttäen 1 kohdassa annettuja määritelmiä ja taulukossa 1 esitettyjä oletusarvoja seuraavasti:

Formula ;

Formula .

Taulukko 1

SEC-arvon laskemista koskevat parametrit

yleinen luokittelu					MISC
Kanavaliitäntäiset ilmanvaihtokoneet					1,1
Muut kuin kanavaliitäntäiset ilmanvaihtokoneet					1,21
ilmanvaihdon ohjaus					CTRL
Käsikäyttö (ei tarpeenmukainen ilmanvaihto)					1
Kello-ohjaus (ei tarpeenmukainen ilmanvaihto)					0,95
Keskitetty tarpeenmukainen ohjaus					0,85
Paikallinen tarpeenmukainen ohjaus					0,65
moottori & ohjaus					x-arvo
päällä/pois päältä & yksinopeuksinen					1
kaksinopeuksinen					1,2
kolminopeuksinen					1,5
portaaton säätö (taajuusmuuttaja)					2
ilmasto	th (h)	ΔΤh (K)	tdefr (h)	ΔΤdefr (K)	Qdefr (1) (kWh/a.m2)
Kylmä	6 552	14,5	1 003	5,2	5,82
Keskimääräinen	5 112	9,5	168	2,4	0,45
Lämmin	4 392	5	—	—	—
Oletusarvot					arvo
ilman ominaislämpökapasiteetti, cair ilmaistuna kWh/(m3K)					0,000344
nettoilmanvaihtovaatimus lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden, qnet ilmaistuna m3/h.m2					1,3
painovoimaisen ilmanvaihdon vertailuarvo lämmitetyn lattia-alan neliömetriä kohden, qref ilmaistuna m3/h.m2					2,2
vuotuiset käyttötunnit, ta ilmaistuna tunteina (h)					8 760
sähkön tuotannon ja jakelun primäärienergiakerroin, pef					2,5
tilalämmityksen hyötysuhde, ηh					75 %

(1) Sulatusta sovelletaan vain rekuperatiivisella lämmönsiirtimellä varustettuihin kaksi-ilmavirtaisiin ilmanvaihtokoneisiin, ja se lasketaan seuraavan yhtälön avulla: Qdefr = tdefr*Δtdefr*cair*qnet*pef. Regeneratiivisella lämmönsiirtimellä varustettujen yksi-ilmavirtaisten ilmanvaihtokoneiden Qdefr = 0.

LIITE IX

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden viranomaisten on testattava yksi asuinrakennuksiin tarkoitettu ilmanvaihtokone liitteessä II säädettyjen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi. Jos mittausarvot tai arvot, jotka on laskettu mittausarvojen mukaan, eivät vastaa valmistajan 3 artiklan mukaisesti ilmoittamia arvoja taulukossa 1 säädetyt sallitut poikkeamat huomioon ottaen, mittaukset on tehtävä kolmelle muulle ilmanvaihtokoneelle.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä VIII säädettyjä mittaus- ja laskentamenetelmiä.

Taulukko 1

Parametri	Tarkastuksissa sallitut poikkeamat
Ominaissähköteho (SPI)	Mitattu arvo saa olla enintään 1,07 kertaa ilmoitettu enimmäisarvo.
Asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden lämpötilahyötysuhde	Mitattu arvo ei saa olla pienempi kuin 0,93 kertaa ilmoitettu vähimmäisarvo.
Äänitehotaso	Mitattu arvo saa olla enintään 2 dB korkeampi kuin ilmoitettu enimmäisarvo.

Tässä liitteessä määritellyt sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia mitattujen parametrien tarkastuksia, eikä tavarantoimittaja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä asiakirja-aineistossa annettujen arvojen määrittämisessä. Merkissä tai tuoteselosteessa ilmoitetut arvot ja luokat eivät saa olla tavarantoimittajan kannalta suotuisampia kuin teknisessä asiakirja-aineostossa annetut arvot.

25.11.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/46

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1255/2014,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014,

vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 täydentämisestä vahvistamalla vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisältö, mukaan luettuna yhteisten indikaattoreiden luettelo

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EU) N:o 223/2014 edellytetään, että komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään asetuksen muita kuin keskeisiä osia vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston osalta.

(2)	Asetuksessa (EU) N:o 223/2014 edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset, joihin sisältyy tietoja toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta, mukaan luettuna tiedot yhteisistä ja tapauksen mukaan ohjelmakohtaisista indikaattoreista.

(3)

Jotta voidaan varmistaa toimenpideohjelmien täytäntöönpanon asianmukainen seuranta ja niiden panos rahaston erityistavoitteiden saavuttamiseen, olisi annettava säännöksiä vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisällöstä sekä niiden yhteisten indikaattoreiden luettelosta, jotka on ilmoitettava.

(4)

Tässä asetuksessa vahvistettavat vaatimukset olisi rajattava vain välttämättömiin ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 223/2014 säännökset sekä yksilöiden suojeluun henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaaseen liikkuvuuteen sovellettava unionin lainsäädäntö, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY (2).

(5)

Jotta voidaan ottaa huomioon toimenpideohjelmasta I ja II tuettujen toimenpiteiden erilainen luonne ja asetuksessa (EU) N:o 223/2014 vahvistetut kumpaankin toimenpideohjelmaan sovellettavat eri säännökset, kummankin toimenpideohjelman osalta olisi sovellettava erilaisia vaatimuksia vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisällön sekä ilmoitettavien yhteisten indikaattoreiden luettelon osalta. Jotta voidaan ottaa huomioon erityinen tarve suojella rahastosta tuettavien henkilöiden ihmisarvoa sekä vähentää tuensaajien hallinnollista rasitetta vain välttämättömään vähimmäistasoon asetuksessa (EU) N:o 223/2014 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, tiettyjen indikaattoreiden arvo on määritettävä kumppaniorganisaatioiden tietoihin perustuvien arvioiden eikä loppukäyttäjien toimittamien tietojen perusteella.

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden pikaisen soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetusta (EU) N:o 223/2014 täydentävät säännökset vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisällön osalta, mukaan luettuna yhteisten indikaattoreiden luettelo.

2 artikla

Vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisältö ja indikaattoreiden luettelo

(asetuksen (EU) N:o 223/2014 13 artiklan 6 kohta)

1. Vuotuisissa ja lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä seuraavat seikat:

a)	Tiedot ohjelman täytäntöönpanosta viittaamalla osittain tai kokonaan päätökseen saatujen toimenpiteiden yhteisiin indikaattoreihin.

b)	Toimia koskevat tiedot ja niiden arviointi ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 223/2014 5 artiklan 6 ja 11 kohdassa sekä tapauksen mukaan 13 kohdassa esitetyt periaatteet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi toimenpideohjelmaa II koskevissa vuotuisissa ja lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä tiedot ohjelmakohtaisista indikaattoreista ja määrällisistä tavoitteista sekä tulosindikaattoreiden muutoksista samoin kuin tiedot ja arviointi edistymisestä toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut indikaattorit luetellaan liitteessä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi lopullisessa täytäntöönpanokertomuksessa sekä vuosien 2017 ja 2022 vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä tiedot ja arviointi siitä, miten asetuksen (EU) N:o 223/2014 3 artiklassa täsmennettyjen rahaston erityis- ja kokonaistavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

LIITE

TOIMENPIDEOHJELMAA I JA II KOSKEVAT YHTEISET INDIKAATTORIT

Panosindikaattorit

1)	Asiakirjassa, jossa määritetään kullekin toimenpiteelle asetetut tukiedellytykset, hyväksyttyjen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä

Toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä

josta tapauksen mukaan:

a)	Elintarvikeapuun liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä

b)	Perushyödykkeiden hankintaan liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä

3)	Komissiolle ilmoitettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä

Nämä tiedot on ilmoitettava euroina.

TOIMENPIDEOHJELMAA I KOSKEVAT YHTEISET INDIKAATTORIT

Jaettua elintarvikeapua koskevat tuotosindikaattorit (1)

4)	Hedelmien ja vihannesten määrä

5)	Lihan, kananmunien, kalan ja äyriäisten määrä

6)	Jauhojen, leivän, perunoiden, riisin ja muiden tärkkelystuotteiden määrä

7)	Sokerin määrä

8)	Maitotuotteiden määrä

9)	Rasvojen ja öljyjen määrä

10)	Einesten ja muiden elintarvikkeiden (jotka eivät sisälly edellä mainittuihin luokkiin) määrä

11)

Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä

josta:

a)	Niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta toimenpideohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)

b)	Rahastosta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus kumppaniorganisaatioiden jakamien elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%) (2)

12)	Niiden jaettujen aterioiden (3) kokonaismäärä, jotka rahoitettiin osittain tai kokonaan toimenpideohjelmasta

13)	Niiden jaettujen elintarvikepakettien (4) kokonaismäärä, jotka rahoitettiin osittain tai kokonaan toimenpideohjelmasta

Jaettua elintarvikeapua koskevat tulosindikaattorit (5)

14)

Elintarvikeapua saavien henkilöiden kokonaismäärä

josta:

a)	Enintään 15-vuotiaiden lukumäärä

b)	Vähintään 65-vuotiaiden lukumäärä

c)	Naisten lukumäärä

d)	Maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten, vähemmistöjen (myös marginalisoituneiden yhteisöjen kuten romanien) lukumäärä

e)	Vammaisten lukumäärä

f)	Kodittomien lukumäärä

Jaettuja perushyödykkeitä koskevat tuotosindikaattorit

15)

Jaettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

josta:

a)	Lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

b)	Kodittomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

c)	Muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

16)

Luettelo lapsille jaetuista tärkeimmistä tavaraluokista (6)

a)	Vauvanvaatteet ja -varusteet

b)	Koululaukut

c)	Lehtiöt, vihot, kynät, maalausvälineet ja muut koulutarvikkeet (muut kuin vaatteet)

d)	Liikuntavarusteet (esim. urheilukengät, trikoot, uimapuvut)

e)	Vaatteet (esim. talvitakit, kengät, koulupuvut)

f)	Muu luokka — täsmennetään

17)

Luettelo kodittomille jaetuista tärkeimmistä tavaraluokista (6)

a)	Makuupussit/huovat

b)	Keittiövarusteet (esim. kattilat, pannut, ruokailuvälineet)

c)	Vaatteet (esim. talvitakit, kengät)

d)	Liinavaatteet (pyyhkeet, vuodevaatteet)

e)	Hygieniatarvikkeet (esim. ensiapusetti, saippua, hammasharja, kertakäyttöinen partahöylä)

f)	Muu luokka — täsmennetään

18)

Luettelo muille kohderyhmille jaetuista tärkeimmistä tavaraluokista (6)

a)	Luokat täsmennettävä

Jaettuja perushyödykkeitä koskevat tulosindikaattorit (5)

19)

Perushyödykkeitä saavien henkilöiden kokonaismäärä

josta:

a)	Enintään 15-vuotiaiden lukumäärä

b)	Vähintään 65-vuotiaiden lukumäärä

c)	Naisten lukumäärä

d)	Maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten, vähemmistöjen (myös marginalisoituneiden yhteisöjen kuten romanien) lukumäärä

e)	Vammaisten lukumäärä

f)	Kodittomien lukumäärä

TOIMENPIDEOHJELMAA II KOSKEVAT YHTEISET INDIKAATTORIT

Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea koskevat tuotosindikaattorit

20)

Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saavien henkilöiden kokonaismäärä

josta:

a)	Enintään 15-vuotiaiden lukumäärä

b)	Vähintään 65-vuotiaiden lukumäärä

c)	Naisten lukumäärä

d)	Maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten, vähemmistöjen (myös marginalisoituneiden yhteisöjen kuten romanien) lukumäärä

e)	Vammaisten lukumäärä

f)	Kodittomien lukumäärä

Nämä toimenpideohjelmaa II koskevat tiedot ovat direktiivin 95/46/EY 7 artiklan mukaisia henkilötietoja. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjälle asetetun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi (direktiivin 95/46/EY 7 artiklan c alakohta). Direktiivin 95/46/EY 2 artiklassa esitetään rekisterinpitäjän määritelmä.

(1) Indikaattorit 4–11 sisältävät seuraavia tuotteita missä tahansa muodossa, esim. tuoreena, tölkitettynä ja pakastettuna, ja ne olisi ilmoitettava tonneina.

(2) Tämän indikaattorin arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden tietoihin perustuvan arvion perusteella.

(3) ’Ateria’ voidaan määritellä kumppaniorganisaation/toimenpiteen/hallintoviranomaisen tasolla. Tämän indikaattorin arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden arvioinnin perusteella.

(4) ’Elintarvikepaketti’ voidaan määritellä kumppaniorganisaation/toimenpiteen/hallintoviranomaisen tasolla. Pakkausten ei tarvitse olla standardoituja koon tai sisällön suhteen. Tämän indikaattorin arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden arvioinnin perusteella.

(5) Näiden indikaattoreiden arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden tietoihin perustuvan arvion perusteella. Ei odoteta eikä edellytetä, että arvot perustuvat loppukäyttäjien toimittamiin tietoihin.

(6) Luetteloon on sisällytettävä kaikki merkitykselliset luokat, jotka kattavat vähintään 75 prosenttia jaetuista tavaroista.

25.11.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/53

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1257/2014,

annettu 24 päivänä marraskuuta 2014,

lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2003/2003 muuttamisesta sen liitteiden I ja IV mukauttamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon lannoitteista 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2003/2003 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 1 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Luonnon kaliumsuolat ovat luonnonvaroista kaivostoiminnan kautta saatavia materiaaleja. Tällaiselle luonnontuotteelle vahvistettiin ravinteiden vähimmäispitoisuus asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteen I taulukossa A.3 olevassa 1 kohdassa teollisuuden hyvien käytänteiden mukaisesti. Kun malmin kaliumpitoisuus kuitenkin luonnossa pienenee, tuottajien on entistä vaikeampi noudattaa nykyisiä raja-arvoja, mikä vaarantaa luonnon kaliumsuoloista saatujen lannoitetoimitusten jatkuvuuden ammattimaisille maanviljelijöille. Sen vuoksi kyseisiä raja-arvoja olisi hieman alennettava muuttamalla mainitun liitteen taulukossa A.3 olevaa 1 kohtaa, jotta tuottajat voivat jatkaa tuotteensa markkinointia EY-lannoitteena. Muutoksella otetaan huomioon se, että hieman alennetutkin raja-arvot mahdollistavat tehokkaan lannoittamisen, ja sitä voidaan siten pitää asetuksen (EY) N:o 2003/2003 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna teknisenä kehityksenä.

(2)	3,4-dimetyyli-1H-pyratsolifosfaatti, jäljempänä ’DMPP’, on nitrifikaation estoaine, joka sopii käytettäväksi (kiinteiden tai nestemäisten) yleisten typpilannoitteiden kanssa. DMPP vähentää typen hävikkiä maaperään ja ilmakehään ja parantaa siten typen käytön tehokkuutta.

(3)	N-butyylitiofosforitriamidin ja N-propyylitiofosforitriamidin reaktioseos, jäljempänä ’NBPT/NPPT’, on ureaasin estoaine. NBPT/NPPT vähentää ammoniakkipäästöjen muodossa tapahtuvaa typpihävikkiä sen jälkeen, kun on käytetty ureaa sisältäviä lannoitteita, ja parantaa siten typen käytön tehokkuutta.

(4)	Jotta DMPP ja NBPT/NPPT olisivat laajemmin maanviljelijöiden saatavilla unionin alueella, ne olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteessä I oleviin sallittujen nitrifikaation ja ureaasin estoaineiden luetteloihin mainitun asetuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(5)

Kiinteät tai nestemäiset yksiravinteiset ureaformaldehydilannoitteet sekä ureaformaldehydiä sisältävät kiinteät NPK-, NP- ja NK-lannoitteet eritellään lannoitetyyppeinä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteessä I. Vaikka ureafomaldehydikondensaatit ovat stabiileja liuoksena sekä suspensiona, ureaformaldehydiä sisältäviä nestemäisiä NPK-, NP- ja NK-lannoitteita ei ole vielä sisällytetty asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteeseen I erillisinä tuotetyyppeinä. Kiinnostus tuoda markkinoille nestemäisiä NPK-, NP- ja NK-lannoitteita, jotka sisältävät jonkin verran ureaformaldehydiä typen lähteenä, on kasvamassa, joten ureaformaldehydin käyttö nestemäisten NPK-, NP- ja NK-lannoitteiden valmistuksessa pitäisi sallia. Sen vuoksi mainitun asetuksen liitteessä I olevaan taulukkoon C.2 olisi lisättävä kuusi uutta tyyppinimeä.

(6)	Sen jälkeen, kun DMPP ja NBPT/NPPT on lisätty asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteeseen I, olisi kyseisen asetuksen liitteeseen IV lisättävä näiden lannoitteiden virallisessa valvonnassa käytettävät analyysimenetelmät.

(7)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2003/2003 olisi muutettava.

(8)

Sen varmistamiseksi, että Euroopan standardointikomitea julkaisee NBPT/NPPT:n analyysimenetelmän, joka on parhaillaan validoitavana, ennen kuin NBPT/NPPT lisätään asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteeseen I ja ennen kuin kyseisen lannoitetyypin analyysimenetelmä lisätään asetuksen liitteeseen IV, kyseisten muutosten soveltamista olisi lykättävä.

(9)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2003/2003 32 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 2003/2003 seuraavasti:

1)	Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2)	Muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liitteessä I olevaa kohtaa 4 ja liitteessä II olevaa kohtaa 2 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1.

LIITE I

Muutetaan liite I seuraavasti:

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2003/2003 taulukossa A.3 oleva 1 kohta seuraavasti:

”1

Luonnon kaliumsuola

Luonnon kaliumsuoloista saatava valmiste

9 % K2O

Kalium ilmoitetaan vesiliukoisena K2O:na

2 % MgO

Magnesium ilmoitetaan vesiliukoisena magnesiumoksidina.

Tavanomaiset kauppanimet voidaan lisätä.

Vesiliukoinen kaliumoksidi

Vesiliukoinen magnesiumoksidi

Kokonaisnatriumoksidi

Klooripitoisuus on ilmoitettava”

Muutetaan taulukko C.2 seuraavasti:

Korvataan C.2.2–C.2.8 kohta seuraavasti:

”C.2.2

Tyyppinimi:

NPK-lannoiteliuos, joka sisältää ureaformaldehydiä

Valmistusmenetelmä:

Kemiallisesti ja veteen liuottamalla aikaansaatu valmiste, joka säilyy stabiilina ilmanpaineen muutoksista huolimatta, johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita ja joka sisältää ureaformaldehydiä

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä 15 % (N + P2O5 + K2O)

—

Kukin ravinne:

—	5 % N. Vähintään 25 % ilmoitetusta kokonaistyppipitoisuudesta on oltava peräisin typpimuodosta 5.

—

3 % P2O5

—

3 % K2O

Biureetin enimmäispitoisuus: (urea-N + ureaformaldehydi-N) × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(5)	Ureaformaldehydin typpi

Vesiliukoinen P2O5

Vesiliukoinen K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Ureaformaldehydin typpi

(4)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

Vesiliukoinen P2O5

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.3

Tyyppinimi:

NPK-lannoitesuspensio

Valmistusmenetelmä:

Nestemäisessä muodossa oleva valmiste, jonka ravinteet ovat peräisin sekä vesiliuoksesta että suspensiosta ja johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä: 20 % (N + P2O5 + K2O)

—	Kukin ravinne: 3 % N, 4 % P2O5, 4 % K2O

—	Biureetin enimmäispitoisuus: urea-N × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(1)	Vesiliukoinen P2O5

(2)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin liukoinen P2O5

(3)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen P2O5

Vesiliukoinen K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

Lannoitteet eivät saa sisältää tuomaskuonaa, alumiinikalsiumfosfaattia, kalsinoituja fosfaatteja, osittain liuenneita fosfaatteja tai raakafosfaatteja.

(1)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on alle 2 %, ilmoitetaan vain liukoisuus 2.

(2)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on vähintään 2 %, ilmoitetaan liukoisuus 3 ja vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus.

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.4

Tyyppinimi:

NPK-lannoitesuspensio, joka sisältää ureaformaldehydiä

Valmistusmenetelmä:

Nestemäisessä muodossa oleva valmiste, jonka ravinteet ovat peräisin sekä vesiliuoksesta että -suspensiosta, johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita ja joka sisältää ureaformaldehydiä

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä 20 % (N + P2O5 + K2O)

—

Kukin ravinne:

—	5 % N. Vähintään 25 % ilmoitetusta kokonaistyppipitoisuudesta on oltava peräisin typpimuodosta 5. Vähintään 3/5:n ilmoitetusta typpipitoisuudesta 5 on oltava kuumaan veteen liukoista.

—

4 % P2O5

—

4 % K2O

Biureetin enimmäispitoisuus: (urea-N + ureaformaldehydi-N) × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(5)	Ureaformaldehydin typpi

(1)	Vesiliukoinen P2O5

(2)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin liukoinen P2O5

(3)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen P2O5

Vesiliukoinen K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Ureaformaldehydin typpi

(4)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

Lannoitteet eivät saa sisältää tuomaskuonaa, alumiinikalsiumfosfaattia, kalsinoituja fosfaatteja, osittain liuenneita fosfaatteja tai raakafosfaatteja.

(1)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on alle 2 %, ilmoitetaan vain liukoisuus 2.

(2)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on vähintään 2 %, ilmoitetaan liukoisuus 3 ja vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus.

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.5

Tyyppinimi:

NP-lannoiteliuos

Valmistusmenetelmä:

Kemiallisesti ja veteen liuottamalla aikaansaatu valmiste, joka säilyy stabiilina ilmanpaineen muutoksista huolimatta ja johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä: 18 % (N + P2O5)

—	Kukin ravinne: 3 % N, 5 % P2O5

—	Biureetin enimmäispitoisuus: urea-N × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

Vesiliukoinen P2O5

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

Vesiliukoinen P2O5

C.2.6

Tyyppinimi:

NP-lannoiteliuos, joka sisältää ureaformaldehydiä

Valmistusmenetelmä:

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä 18 % (N + P2O5)

—

Kukin ravinne:

—	5 % N. Vähintään 25 % ilmoitetusta kokonaistyppipitoisuudesta on oltava peräisin typpimuodosta 5.

—

5 % P2O5

Biureetin enimmäispitoisuus: (urea-N + ureaformaldehydi-N) × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(5)	Ureaformaldehydin typpi

Vesiliukoinen P2O5

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Ureaformaldehydin typpi

(4)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

Vesiliukoinen P2O5

C.2.7

Tyyppinimi:

NP-lannoitesuspensio

Valmistusmenetelmä:

Nestemäisessä muodossa oleva valmiste, jonka ravinteet ovat peräisin sekä vesiliuoksesta että -suspensiosta ja johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä: 18 % (N + P2O5)

—	Kukin ravinne: 3 % N, 5 % P2O5

—	Biureetin enimmäispitoisuus: urea-N × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(1)	Vesiliukoinen P2O5

(2)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin liukoinen P2O5

(3)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen P2O5

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

Lannoitteet eivät saa sisältää tuomaskuonaa, alumiinikalsiumfosfaattia, kalsinoituja fosfaatteja, osittain liuenneita fosfaatteja tai raakafosfaatteja.

(1)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on alle 2 %, ilmoitetaan vain liukoisuus 2.

(2)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on vähintään 2 %, ilmoitetaan liukoisuus 3 ja vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus.

C.2.8

Tyyppinimi:

NP-lannoitesuspensio, joka sisältää ureaformaldehydiä

Valmistusmenetelmä:

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä 18 % (N + P2O5)

—

Kukin ravinne:

—	5 % N. Vähintään 25 % ilmoitetusta kokonaistyppipitoisuudesta on oltava peräisin typpimuodosta 5. Vähintään 3/5:n ilmoitetusta typpipitoisuudesta 5 on oltava kuumaan veteen liukoista.

—

5 % P2O5

Biureetin enimmäispitoisuus: (urea-N + ureaformaldehydi-N) × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(5)	Ureaformaldehydin typpi

(1)	Vesiliukoinen P2O5

(2)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin liukoinen P2O5

(3)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen P2O5

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Ureaformaldehydin typpi

(4)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

Lannoitteet eivät saa sisältää tuomaskuonaa, alumiinikalsiumfosfaattia, kalsinoituja fosfaatteja, osittain liuenneita fosfaatteja tai raakafosfaatteja.

(1)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on alle 2 %, ilmoitetaan vain liukoisuus 2.

(2)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on vähintään 2 %, ilmoitetaan liukoisuus 3 ja vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus.”

Lisätään C.2.9–C.2.14 kohta seuraavasti:

”C.2.9

Tyyppinimi:

NK-lannoiteliuos

Valmistusmenetelmä:

Kemiallisesti ja veteen liuottamalla aikaansaatu valmiste, joka säilyy stabiilina ilmanpaineen muutoksista huolimatta ja johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä: 15 % (N + K2O)

—	Kukin ravinne: 3 % N, 5 % K2O

—	Biureetin enimmäispitoisuus: urea-N × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

Vesiliukoinen K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.10

Tyyppinimi:

NK-lannoiteliuos, joka sisältää ureaformaldehydiä

Valmistusmenetelmä:

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä 15 % (N + K2O)

—

Kukin ravinne:

—	5 % N. Vähintään 25 % ilmoitetusta kokonaistyppipitoisuudesta on oltava peräisin typpimuodosta 5.

—

5 % K2O

Biureetin enimmäispitoisuus: (urea-N + ureaformaldehydi-N) × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(5)	Ureaformaldehydin typpi

Vesiliukoinen K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Ureaformaldehydin typpi

(4)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.11

Tyyppinimi:

NK-lannoitesuspensio

Valmistusmenetelmä:

Nestemäisessä muodossa oleva valmiste, jonka ravinteet ovat peräisin sekä vesiliuoksesta että -suspensiosta ja johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä: 18 % (N + K2O)

—	Kukin ravinne: 3 % N, 5 % K2O

—	Biureetin enimmäispitoisuus: urea-N × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

Vesiliukoinen K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.12

Tyyppinimi:

NK-lannoitesuspensio, joka sisältää ureaformaldehydiä

Valmistusmenetelmä:

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä 18 % (N + K2O)

—

Kukin ravinne:

—	5 % N. Vähintään 25 % ilmoitetusta kokonaistyppipitoisuudesta on oltava peräisin typpimuodosta 5. Vähintään 3/5:n ilmoitetusta typpipitoisuudesta 5 on oltava kuumaan veteen liukoista.

—

5 % K2O

Biureetin enimmäispitoisuus: (urea-N + ureaformaldehydi-N) × 0,026

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Nitraattityppi

(3)	Ammoniumtyppi

(4)

Ureatyppi

(5)	Ureaformaldehydin typpi

Vesiliukoinen K2O

(1)	Kokonaistyppi

(2)	Jos jonkin typpimuodon 2, 3 ja 4 pitoisuus on vähintään 1 paino-%, se on ilmoitettava.

(3)	Ureaformaldehydin typpi

(4)	Jos biureettipitoisuus on alle 0,2 %, merkintään voidaan lisätä sana ’vähäbiureettinen’.

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.13

Tyyppinimi:

PK-lannoiteliuos

Valmistusmenetelmä:

Kemiallisesti ja veteen liuottamalla aikaansaatu valmiste, johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä: 18 % (P2O5 + K2O)

—	Kukin ravinne: 5 % P2O5, 5 % K2O

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

Vesiliukoinen P2O5

Vesiliukoinen K2O

Vesiliukoinen P2O5

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.

C.2.14

Tyyppinimi:

PK-lannoitesuspensio

Valmistusmenetelmä:

Nestemäisessä muodossa oleva valmiste, jonka ravinteet ovat peräisin sekä vesiliuoksesta että -suspensiosta ja johon ei ole lisätty eläin- tai kasviperäisiä orgaanisia ravinteita

Ravinteiden vähimmäispitoisuus (paino-%) ja muut vaatimukset:

—	Yhteensä: 18 % (P2O5 + K2O)

—	Kukin ravinne: 5 % P2O5, 5 % K2O

Muoto, liukoisuus ja ravinnepitoisuus on ilmoitettava sarakkeiden 4, 5 ja 6 mukaisesti

Hiukkaskoko

Lannoitteiden tunnistemerkinnät

Muita vaatimuksia

P2O5

K2O

P2O5

K2O

(1)	Vesiliukoinen P2O5

(2)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin liukoinen P2O5

(3)	Neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen P2O5

Vesiliukoinen K2O

Lannoitteet eivät saa sisältää tuomaskuonaa, alumiinikalsiumfosfaattia, kalsinoituja fosfaatteja, osittain liuenneita fosfaatteja tai raakafosfaatteja.

(1)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on alle 2 %, ilmoitetaan vain liukoisuus 2.

(2)	Jos vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus on vähintään 2 %, ilmoitetaan liukoisuus 3 ja vesiliukoisen P2O5:n pitoisuus.

(1)	Vesiliukoinen kaliumoksidi

(2)	Merkintää ’vähäkloorinen’ voidaan käyttää vain, kun Cl-pitoisuus on enintään 2 %.

(3)	Klooripitoisuus voidaan ilmoittaa.”

Lisätään taulukkoon F.1 seuraava 4 kohta:

”4

3,4-dimetyyli-1H-pyratsolifosfaatti (DMPP)

EY-N:o 424-640-9

Vähintään: 0,8

Enintään: 1,6”

Lisätään taulukkoon F.2 seuraava 3 kohta:

”3

N-butyylitiofosforitriamidin (NBPT) ja N-propyylitiofosforitriamidin (NPPT) reaktioseos (suhde 3:1 (1))

EY-N:o 700-457-2

Vähintään: 0,02

Enintään: 0,3

(1) N-propyylitiofosforitriamidin (NPPT) osuuden toleranssi: 20 %.”

LIITE II

Lisätään asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteessä IV olevaan B osaan seuraavat menetelmät:

”Menetelmä 12.6

DMPP:n määrittäminen

EN 16328: Lannoitteet — 3,4-dimetyyli-1H-pyratsolifosfaatin (DMPP) määrittäminen — Korkean erotuskyvyn nestekromatografiaan (HPLC) perustuva menetelmä

Analyysimenetelmä on testattu laboratorioiden välisellä testillä.

Menetelmä 12.7

NBPT/NPPT:n määrittäminen

EN 16651: Lannoitteet — N-(n-butyyli)tiofosforihappotriamidin (NBPT) ja N-(n-propyyli)tiofosforihappotriamidin (NPPT) määrittäminen — Korkean erotuskyvyn nestekromatografiaan (HPLC) perustuva menetelmä

Analyysimenetelmä on testattu laboratorioiden välisellä testillä.”

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 337

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 25. marraskuuta 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1252/2014, annettu 28 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY täydentämisestä siltä osin kuin on kyse ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden vaikuttavien aineiden hyvää tuotantotapaa koskevista periaatteista ja yleisohjeista ( 1 )	1
	*	Komission asetus (EU) N:o 1253/2014, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimusten osalta ( 1 )	8
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1254/2014, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä asuinrakennuksiin tarkoitettujen ilmanvaihtokoneiden energiamerkinnän osalta ( 1 )	27
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1255/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 täydentämisestä vahvistamalla vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisältö, mukaan luettuna yhteisten indikaattoreiden luettelo	46
	*	Komission asetus (EU) N:o 1256/2014, annettu 21 päivänä marraskuuta 2014, Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten rauskujen kalastuksen kieltämisestä unionin vesillä alueilla IIa ja IV	51
	*	Komission asetus (EU) N:o 1257/2014, annettu 24 päivänä marraskuuta 2014, lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2003/2003 muuttamisesta sen liitteiden I ja IV mukauttamiseksi ( 1 )	53
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1258/2014, annettu 24 päivänä marraskuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	66

Nro	74/TQ43
Jäsenvaltio	Alankomaat
Kanta	SRX/2AC4-C
Laji	Rauskut (Rajiformes)
Alue	Unionin vedet alueilla IIa ja IV
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä	10.11.2014

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	66,6
	IL	45,2
	MA	77,1
	ZZ	63,0
0707 00 05	AL	91,9
	JO	203,0
	TR	135,5
	ZZ	143,5
0709 93 10	MA	35,1
	TR	125,7
	ZZ	80,4
0805 20 10	MA	76,2
0805 20 10	ZZ	76,2
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	59,1
	PE	74,4
	TR	72,6
	ZZ	68,7
0805 50 10	TR	77,9
0805 50 10	ZZ	77,9
0808 10 80	AU	203,7
	BR	51,7
	CA	133,4
	CL	82,8
	NZ	96,9
	US	93,2
	ZA	147,3
	ZZ	115,6
0808 30 90	CN	82,7
	US	201,1
	ZZ	141,9