30.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 284/22

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1031/2014,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2014,

tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettävistä poikkeuksellisista lisätukitoimenpiteistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 219 artiklan 1 kohdan yhdessä 228 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Venäjän hallitus kielsi 7 päivänä elokuuta tiettyjen tuotteiden, kuten hedelmien ja vihannesten, tuonnin unionista Venäjälle. Tämä kielto on aiheuttanut vakavan markkinahäiriöiden uhan, koska hinnat ovat alentuneet huomattavasti tärkeän vientikohteen yhtäkkiä kadotessa.

(2)	Tällainen markkinahäiriöiden uhka on erityisen vakava hedelmä- ja vihannesalalla, jolla suuri osa helposti pilaantuvista tuotteista korjataan tähän vuodenaikaan.

(3)	Näyttää siltä, että markkinoille on syntynyt tilanne, jonka ratkaisemiseen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla käytettävissä olevat tavanomaiset toimenpiteet eivät riitä.

(4)

Jotta nykyinen markkinatilanne ei huononisi entisestään eivätkä markkinahäiriöt pitkittyisi, annettiin komission delegoitu asetus (EU) N:o 932/2014 (2). Siinä vahvistetaan enimmäistukimäärät markkinoiltapoiston, korjaamatta jättämisen ja raakana korjaamisen osalta. Tukitoimenpiteitä tarvitaan kuitenkin lisää. Kyseisellä asetuksella käyttöön otettua mekanismia olisi täydennettävä toimenpiteillä, joilla lisätään eräille tuotteille kohdennettua, Venäjälle perinteisesti suuntautuvan viennin perusteella laskettavaa tukea.

(5)

Olisi vahvistettava tilapäisiä poikkeuksellisia tukitoimenpiteitä tomaateille, porkkanoille, keräkaaleille, paprikoille, kukkakaaleille ja parsakaaleille (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica), kurkuille ja pikkukurkuille, sienille, omenoille, päärynöille, luumuille, marjoille, tuoreille syötäviksi tarkoitetuille viinirypäleille, kiiveille, makeille appelsiineille, klementiineille ja mandariineille.

(6)

Unionin taloudellinen tuki myönnetään asianomaisten tuotemäärien perusteella ottaen huomioon arvioidut kiellon kohteena olevat määrät. Kyseiset määrät olisi laskettava kullekin jäsenvaltiolle ottaen huomioon asianomaisten tuotteiden vienti Venäjälle edellisten kolmen vuoden aikana, pois luettuina määrät, jotka on jo ilmoitettu delegoidun asetuksen (EU) N:o 932/2014 mukaisesti.

(7)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, jotka olisi viety Venäjälle, odotetaan ohjattavan toisten jäsenvaltioiden markkinoille. Tällaisissa jäsenvaltioissa toimivat samojen tuotteiden tuottajat, jotka eivät perinteisesti vie tuotteitaan Venäjälle, voivat joutua kohtaamaan merkittäviä markkinahäiriöitä ja hintojen laskua.

(8)

Sen vuoksi ja markkinoiden tasapainottamiseksi entisestään unionin taloudellisen tuen olisi myös oltava kaikkien jäsenvaltioiden tuottajien saatavilla yhden tai useamman tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuotteen osalta siten, että kyseessä oleva määrä on enintään 3 000 tonnia jäsenvaltiota kohden.

(9)	Jäsenvaltio voi myös olla käyttämättä 3 000 tonnin määrää. Jos jäsenvaltio tekee tällaisen päätöksen, sen on ilmoitettava siitä komissiolle hyvissä ajoin, jotta komissio voi päättää käyttämättömien määrien uudelleenjakamisesta.

(10)

Markkinoiltapoistot, korjaamatta jättäminen ja korjaaminen raakana ovat toimivia kriisinhallintatoimenpiteitä silloin, kun hedelmistä ja vihanneksista syntyy ylijäämää tilapäisten ja ennalta arvaamattomien olosuhteiden vuoksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa niiden saataville asetettuihin määriin yhtä tai useampaa näistä toimenpiteistä niin, että kyseiset määrät tulevat käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti.

(11)

Nykyisestä rajoituksesta, jonka mukaan tukea saavien markkinoiltapoistojen osuus saa olla enintään viisi prosenttia kaupan pidetystä tuotannosta, olisi väliaikaisesti luovuttava samalla tavoin kuin delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 932/2014. Unionin taloudellista tukea olisi sen vuoksi annettava, vaikka markkinoiltapoistojen osuus olisi yli viisi prosenttia.

(12)

Markkinoiltapoistoon annettavan taloudellisen tuen olisi pohjauduttava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (3) liitteessä XI ilmaisjakelua varten tehtäville markkinoiltapoistoille ja muuta tarkoitusta varten tehtäville markkinoiltapoistoille vahvistettuihin määriin. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava enimmäismäärät sellaisille tuotteille, joille ei ole vahvistettu mitään määrää täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI.

(13)

Koska täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI tomaateille vahvistetuissa määrissä viitataan jalostettaviksi tarkoitettujen tomaattien markkinointivuoteen ja tuoreina kulutettaviksi tarkoitettujen tomaattien markkinointivuoteen, on aiheellista selkeyttää, että tuoreina kulutettaviksi tarkoitetuille tomaateille tässä asetuksessa vahvistettu enimmäismäärä koskee 1 päivän marraskuuta ja 31 päivän toukokuuta välistä aikaa.

(14)

Markkinahäiriöiden poikkeuksellisuuden vuoksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki hedelmien ja vihannesten tuottajat saavat unionin tukea, markkinoiltapoistoon annettava unionin taloudellinen tuki olisi ulotettava koskemaan myös hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomia hedelmien ja vihannesten tuottajia.

(15)

Jotta kannustettaisiin markkinoilta poistettujen hedelmien ja vihannesten ilmaisjakelua hyväntekeväisyysjärjestöjen kaltaisille järjestöille ja kouluille sekä muuhun vastaavaan jäsenvaltioiden hyväksymään tarkoitukseen, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI vahvistettuja enimmäismääriä olisi sovellettava kokonaisuudessaan myös hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomiin tuottajiin. Kun markkinoiltapoistot tehdään muuta tarkoitusta varten kuin ilmaisjakeluun, tällaisten tuottajien olisi saatava 50 prosenttia vahvistetuista enimmäismääristä. Hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomien tuottajien olisi tällöin täytettävä samat tai samankaltaiset edellytykset kuin tuottajaorganisaatioiden. Sen vuoksi niihin olisi sovellettava niitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 asiaankuuluvia säännöksiä, joita sovelletaan myös hyväksyttyihin tuottajaorganisaatioihin.

(16)

Tuottajaorganisaatiot ovat hedelmä- ja vihannesalan perustoimijoita, jotka soveltuvat parhaiten varmistamaan, että unionin taloudellista tukea maksetaan hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille. Niiden olisi varmistettava, että tällaista tukea maksetaan hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille sopimuksen tekemisen myötä. Koska hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden toimituspuoli ei ole yhtä organisoitunutta kaikissa jäsenvaltioissa, on aiheellista sallia, että jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen maksaa perustelluissa tapauksissa tuen suoraan tuottajille.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava korjaamatta jättämiselle ja korjaamiselle raakana annettava hehtaarikohtainen tuki siten, että se kattaa enintään 90 prosenttia muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtäviin markkinoiltapoistoihin sovellettavista enimmäismääristä, jotka vahvistetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI taikka tässä asetuksessa, kun kyseessä ovat tuotteet, joille ei ole vahvistettu mitään määrää mainitussa liitteessä. Tuoreina kulutettaviksi tarkoitettujen tomaattien osalta huomioon otettavan määrän olisi 1 päivän marraskuuta ja 31 päivän toukokuuta välisenä aikana oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI vahvistettu määrä. Korjaamatta jättämiseen olisi annettava tukea myös silloin, kun kaupallista tuotantoa on saatu asianomaiselta tuotantoalueelta tavanomaisen tuotantosyklin aikana.

(18)

Tuottajaorganisaatiot keskittävät tarjonnan ja pystyvät toimimaan nopeammin kuin tällaisiin organisaatioihin kuulumattomat tuottajat, kun joudutaan käsittelemään suurempia määriä, joilla on välitön vaikutus markkinoihin. Näin ollen, jotta tässä asetuksessa säädettyjen poikkeuksellisten tukitoimenpiteiden täytäntöönpanosta tehtäisiin tehokkaampaa ja markkinoiden vakautumista nopeutettaisiin, on aiheellista korottaa hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuuluville tuottajille muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtävää markkinoiltapoistoa varten annettavaa unionin taloudellista tukea 75 prosenttiin muuta tarkoitusta varten tehtävään markkinoiltapoistoon annettavalle tuelle vahvistetuista asiaankuuluvista enimmäismääristä.

(19)

Markkinoiltapoistojen tapaan korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana annettavaa unionin taloudellista tukea olisi annettava myös hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille. Taloudellisen tuen olisi oltava 50 prosenttia tuottajaorganisaatiolle vahvistetun tuen enimmäismääristä.

(20)

Koska tuottajaorganisaatioon kuulumattomia tuottajia on paljon ja koska luotettavia ja toteuttamiskelpoisia tarkastuksia on tarpeen tehdä, unionin taloudellista tukea ei tulisi antaa sellaisten hedelmien ja vihannesten korjaamiseen raakana, joiden tavanomainen sadonkorjuu on jo alkanut, eikä korjaamatta jättämiseen, kun kaupallista tuotantoa on saatu asianomaiselta tuotantoalueelta tuottajaorganisaatioon kuulumattomien tuottajien tavanomaisen tuotantosyklin aikana. Tässä yhteydessä hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomiin tuottajiin olisi sovellettava sellaisia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 asiaankuuluvia säännöksiä, joita sovelletaan hyväksyttyihin tuottajaorganisaatioihin.

(21)

Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi maksettava korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana annettava unionin taloudellinen tuki suoraan tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen olisi maksettava asiaankuuluvat määrät tuottajille täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 sekä asiaankuuluvien kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

(22)

Jotta varmistetaan, että tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille annettava unionin taloudellinen tuki käytetään aiottuun tarkoitukseen ja että unionin talousarviota käytetään tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi tehtävä kohtuullinen määrä tarkastuksia. Olisi tehtävä erityisesti asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia, tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia sekä paikalla tehtäviä tarkastuksia siten, että ne kattavat kohtuullisen määrän tuotteita, pinta-alaa, tuottajaorganisaatioita ja hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomia tuottajia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tomaattien markkinoiltapoistot, raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen koskevat ainoastaan tuoreina kulutettaviksi tarkoitettuja lajikkeita.

(23)	Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioon kuulumattomien tuottajien toteuttamista toimista säännöllisesti.

(24)	Tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, jotta se voisi vaikuttaa markkinoihin välittömästi ja edistää hintojen vakautumista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 154 artiklan mukaisesti hyväksytyille hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioille ja tällaiseen tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille tilapäisesti sovellettavia poikkeuksellisia unionin tukitoimenpiteitä koskevat säännöt.

Kyseiset tilapäisesti sovellettavat poikkeukselliset unionin tukitoimenpiteet kattavat markkinoiltapoistot, korjaamatta jättämisen ja korjaamisen raakana.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään seuraaville tuoreina kulutettaviksi tarkoitetuille hedelmä- ja vihannesalan tuotteille:

a)	CN-koodin 0702 00 00 tomaatit;

b)	CN-koodin 0706 10 00 porkkanat;

c)	CN-koodin 0704 90 10 keräkaali;

d)	CN-koodin 0709 60 10 paprikat;

e)	CN-koodin 0704 10 00 kukkakaalit ja parsakaalit (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica);

f)	CN-koodin 0707 00 05 kurkut;

g)	CN-koodin 0707 00 90 pikkukurkut;

h)	CN-koodin 0709 51 00Agaricus-suvun sienet;

i)	CN-koodin 0808 10 omenat;

j)	CN-koodin 0808 30 päärynät;

k)	CN-koodin 0809 40 05 luumut;

l)	CN-koodien 0810 20, 0810 30 ja 0810 40 marjat;

m)	CN-koodin 0806 10 10 tuoreet syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet;

n)	CN-koodin 0810 50 00 kiivit;

o)	CN-koodin 0805 10 20 makeat appelsiinit;

p)	CN-koodin 0805 20 10 klementiinit;

q)	CN-koodien 0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70 ja 0805 20 90 mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki kattaa toimet, jotka toteutetaan ajanjaksolla, joka alkaa 30 päivänä syyskuuta 2014 ja päättyy, kun 2 artiklan 1 kohdassa säädetyt määrät on käytetty asianomaisessa jäsenvaltiossa loppuun, tai 31 päivänä joulukuuta 2014 sen mukaan, kumpi päivämäärä on aikaisempi.

2 artikla

Enimmäismäärien myöntäminen jäsenvaltioille

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki asetetaan jäsenvaltioiden saataville liitteessä I vahvistettujen tuotemäärien osalta.

Tukea on saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa yhden tai useamman 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, jäsenvaltion valitseman tuotteen osalta markkinoiltapoistoon, raakana korjaamiseen tai korjaamatta jättämiseen siten, että kyseessä oleva lisämäärä on enintään 3 000 tonnia jäsenvaltiota kohden.

2. Jäsenvaltio voi 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltiokohtaisen määrän osalta määritellä jokaiselle tuotteelle tai tuoteryhmälle määrät, jotka poistetaan markkinoilta ilmaisjakelua varten tai muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten, sekä raakana korjatut ja korjaamatta jätetyt vastaavat alat.

3. Jäsenvaltio voi viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2014 päättää olla käyttämättä 3 000 tonnin määrää kokonaan tai osittain. Sen on ilmoitettava komissiolle käyttämättömistä määristä viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2014. Asianomaisessa jäsenvaltiossa kyseisestä ajankohdasta lähtien toteutettuihin toimiin ei voi saada tämän asetuksen mukaista tukea.

3 artikla

Määrien myöntäminen tuottajille

Jäsenvaltioiden on jaettava 2 artiklassa tarkoitetut määrät tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioihin kuulumattomille tuottajille hakujärjestyksessä.

Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää soveltaa määrien jakamiseksi toisenlaista järjestelmää, jonka on perustuttava puolueettomiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Jäsenvaltio voi tässä tarkoituksessa ottaa huomioon sen, miten paljon Venäjän tuontikielto vaikuttaa asianomaisiin tuottajiin.

4 artikla

Tuottajaorganisaatioille markkinoiltapoistoon annettava taloudellinen tuki

1. Unionin taloudellista tukea annetaan tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun ilmaisjakelua varten tehtävään markkinoiltapoistoon ja tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden muuhun tarkoitukseen kuin ilmaisjakeluun.

2. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 4 kohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 79 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua viiden prosentin enimmäismäärää ei sovelleta tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, kun kyseiset tuotteet poistetaan markkinoilta tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

3. Tämän asetuksen liitteessä II vahvistetaan tuen enimmäismäärät sellaisille tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille tuotteille, joita ei luetella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI.

4. Tomaattien osalta sovellettava enimmäismäärä on 1 päivän marraskuuta ja 31 päivän toukokuuta välisenä aikana täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI vahvistettu määrä.

5. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 1 kohdassa säädetään, muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtävään markkinoiltapoistoon annettava unionin taloudellinen tuki on 75 prosenttia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI ja tämän asetuksen liitteessä II tarkoitetusta tuen enimmäismääristä.

6. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua unionin taloudellista tukea voidaan myöntää tuottajaorganisaatioille, vaikka markkinoiltapoisto ei sisältyisi näiden toimintaohjelmiin ja jäsenvaltioiden kansallisiin strategioihin. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 artiklan 2 kohtaa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 55 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tämän artiklan mukaiseen unionin taloudelliseen tukeen.

7. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua unionin taloudellista tukea ei oteta huomioon laskettaessa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä.

8. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettua menojen kolmannesta koskevaa enimmäismäärää ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 66 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua toimintarahaston määrän lisäämistä enintään 25 prosentilla ei sovelleta tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden markkinoiltapoistoista aiheutuviin menoihin, kun kyseiset tuotteet poistetaan markkinoilta tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajankohtana.

9. Tämän artiklan mukaisesti syntyneet menot muodostavat osan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastosta.

5 artikla

Tuottajaorganisaatioihin kuulumattomille tuottajille markkinoiltapoistoon annettava taloudellinen tuki

1. Tämän artiklan mukaisesti unionin taloudellista tukea annetaan hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomille hedelmien ja vihannesten tuottajille seuraavia tarkoituksia varten:

a)	asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 4 artiklassa tarkoitetut ilmaisjakelua varten tehtävät markkinoiltapoistot;

b)	muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtävät markkinoiltapoistot.

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI ja tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut määrät ovat ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun markkinoiltapoistoon annattavan taloudellisen tuen enimmäismääriä.

Tomaattien osalta sovellettava enimmäismäärä on 1 päivän marraskuuta ja 31 päivän toukokuuta välisenä aikana täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI vahvistettu määrä.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun markkinoiltapoistoon annettavan taloudellisen tuen enimmäismäärä on 50 prosenttia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI ja tämän asetuksen liitteessä II vahvistetuista määristä.

Tomaatteihin 1 päivän marraskuuta ja 31 päivän toukokuuta välisenä aikana sovellettava enimmäismäärä on 50 prosenttia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI vahvistetusta määrästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea voidaan antaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden markkinoiltapoistoon, kun kyseiset tuotteet poistetaan markkinoilta 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

3. Tuottajien on tehtävä sopimus hyväksytyn tuottajaorganisaation kanssa tämän artiklan nojalla toimitettavasta kokonaismäärästä. Tuottajaorganisaatioiden on hyväksyttävä kaikki kohtuulliset pyynnöt hyväksyttyihin tuottajajärjestöihin kuulumattomilta tuottajilta. Tuottajaorganisaatioon kuulumattomien tuottajien toimittamien määrien on oltava johdonmukaisia alueellisten tuotosten ja asianomaisen pinta-alan kanssa.

4. Hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille taloudellisen tuen maksaa se tuottajaorganisaatio, jonka kanssa ne ovat tehneet sopimuksen.

Tuottajaorganisaation on pidettävä itsellään määrät, jotka vastaavat tuottajaorganisaatiolle asianomaisten tuotteiden markkinoiltapoistosta aiheutuneita todellisia kustannuksia. Nämä kustannukset on todistettava kauppalaskuilla.

5. Asianmukaisesti perustellusta syystä, joka voi olla esimerkiksi se, että tuottajat ovat organisoituneet rajoitetusti asianomaisessa jäsenvaltiossa, jäsenvaltiot voivat syrjimättömällä tavalla antaa luvan siihen, että hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumaton tuottaja antaa ilmoituksen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle sen sijaan, että se allekirjoittaisi 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen. Tällaiseen ilmoitukseen sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 78 artiklaa soveltuvin osin. Tuottajaorganisaatioon kuulumattomien tuottajien toimittamien määrien on oltava johdonmukaisia alueellisten tuotosten ja asianomaisen pinta-alan kanssa.

Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on maksettava unionin taloudellinen tuki suoraan tuottajalle. Jäsenvaltioiden on annettava tätä varten uusia kansallisia sääntöjä tai menettelyjä tai sovellettava jo voimassa olevia sääntöjä tai menettelyjä.

6. Jos tuottajaorganisaation hyväksynnän voimassaolo on keskeytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tätä artiklaa sovellettaessa kyseisen tuottajaorganisaation jäseniä pidetään hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomina tuottajina.

7. Tähän artiklaan sovelletaan soveltuvin osin asetusta (EU) N:o 1308/2013 ja täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 sekä tämän asetuksen 4 artiklan 6–9 kohtaa.

6 artikla

Tuottajaorganisaatioille korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana annettava taloudellinen tuki

1. Unionin taloudellista tukea annetaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

2. Korjaamiseen raakana annettava tuki koskee ainoastaan tuotteita, jotka ovat fyysisesti pelloissa ja jotka tosiasiallisesti korjataan raakoina. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 85 artiklan 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on vahvistettava korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana annettavan unionin taloudellisen tuen ja tuottajaorganisaation rahoitusosuuden sisältävän hehtaarikohtaisen tuen määrä siten, että se kattaa enintään 90 prosenttia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI ja tämän asetuksen liitteessä II säädetyistä muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtäville markkinoiltapoistoille vahvistetuista tukimääristä. Kun kyseessä ovat tomaatit, kyseinen määrä on 90 prosenttia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtäville markkinoiltapoistoille vahvistetusta määrästä 1 päivän marraskuuta ja 31 päivän toukokuuta välisenä aikana.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 4 kohdassa säädetään, korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana annettavan unionin taloudellisen tuen on oltava 75 prosenttia jäsenvaltioiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistamista määristä.

3. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 85 artiklan 3 kohdassa säädetään, mainitun asetuksen 84 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja korjaamatta jättämistä koskevia toimenpiteitä voidaan toteuttaa tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona, vaikka kaupallista tuotantoa olisi saatu asianomaiselta tuotantoalueelta tavanomaisen tuotantosyklin aikana. Tällaisissa tapauksissa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukimääriä on alennettava suhteellisesti ottaen huomioon asianomaisen tuottajaorganisaation varastokirjanpidon ja rahoitustilien perusteella vahvistettu jo korjattu tuotanto.

4. Unionin taloudellista tukea myönnetään, vaikka kyseiset toimet eivät sisältyisi tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmiin ja jäsenvaltioiden kansallisiin strategioihin. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 artiklan 2 kohtaa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 55 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tämän artiklan mukaiseen unionin taloudelliseen tukeen.

5. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettua menojen kolmannesta koskevaa enimmäismäärää ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 66 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua toimintarahaston määrän lisäämistä enintään 25 prosentilla ei sovelleta menoihin, jotka aiheutuvat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja jotka koskevat tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tuotteita, eikä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajankohtana.

6. Unionin taloudellista tukea ei oteta huomioon laskettaessa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä.

7. Tämän artiklan mukaisesti syntyneet menot muodostavat osan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastosta.

7 artikla

Tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille annettava taloudellinen tuki korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana

1. Unionin taloudellista tukea annetaan hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden korjaamatta jättämistä ja korjaamista raakana koskeviin toimiin, jotka toteutetaan 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 85 artiklan 3 kohdassa säädetään, seuraavia säännöksiä sovelletaan:

a)	korjaamiseen raakana annettava tuki koskee ainoastaan tuotteita, jotka ovat fyysisesti pelloissa ja jotka tosiasiallisesti korjataan raakoina ja joiden tavanomainen sadonkorjuu ei ole alkanut;

b)	korjaamatta jättämistä koskevia toimenpiteitä ei saa toteuttaa, kun kaupallista tuotantoa on saatu asianomaiselta alueelta tavanomaisen tuotantosyklin aikana;

c)	sekä korjaamatta jättämistä että korjaamista raakana ei missään olosuhteissa saa soveltaa samaan tuotteeseen ja samalla alueella.

2. Korjaamatta jättämiseen ja korjaamiseen raakana annettava unionin taloudellinen tuki on 50 prosenttia jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamista määristä.

3. Hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomien tuottajien on tehtävä asianmukainen ilmoitus jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle jäsenvaltion täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 85 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hyväksymiä yksityiskohtaisia määräyksiä noudattaen.

4. Jos tuottajaorganisaation hyväksynnän voimassaolo on keskeytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tätä artiklaa sovellettaessa kyseisen tuottajaorganisaation jäseniä pidetään hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomina tuottajina.

5. Tähän artiklaan sovelletaan soveltuvin osin asetusta (EU) N:o 1308/2013 ja täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011.

8 artikla

Markkinoiltapoistoa, korjaamatta jättämistä ja korjaamista raakana koskevat tarkastukset

1. Edellä 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuille markkinoiltapoistotoimille on tehtävä ensimmäisen tason tarkastuksia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 108 artiklan mukaisesti. Tällaisten tarkastusten on katettava vähintään 10 prosenttia markkinoilta poistettujen tuotteiden määrästä ja vähintään 10 prosenttia tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettua unionin taloudellista tukea saavista tuottajaorganisaatioista.

Edellä 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa markkinoiltapoistotoimissa ensimmäisen tason tarkastusten on kuitenkin katettava 100 prosenttia markkinoilta poistetuista tuotemääristä.

2. Edellä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin korjaamatta jättämistä ja korjaamista raakana koskeviin toimiin sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 110 artiklassa säädettyjä tarkastuksia ja edellytyksiä, lukuun ottamatta vaatimusta, jonka mukaan satoa ei saa olla korjattu osittain, kun tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan. Tarkastukset on tehtävä ainakin 25 prosentille asianomaisista tuotantoalueista.

Kun kyseessä ovat 7 artiklassa tarkoitetut korjaamatta jättämistä ja korjaamista raakana koskevat toimet, tarkastukset on tehtävä kaikille asianomaisille tuotantoalueille.

3. Edellä 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuille markkinoiltapoistotoimille on tehtävä toisen tason tarkastuksia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 109 artiklan mukaisesti. Paikalla tehtävien tarkastusten on kuitenkin katettava vähintään 40 prosenttia ensimmäisen tason tarkastusten kohteena olleista yksiköistä ja vähintään 5 prosenttia markkinoilta poistetuista tuotemääristä.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia valvontatoimenpiteitä varmistaakseen, että tomaattien markkinoiltapoistot, korjaamatta jättäminen ja korjaaminen raakana koskevat ainoastaan tuoreina kulutettaviksi tarkoitettuja lajikkeita.

9 artikla

Unionin taloudellisen tuen hakeminen ja maksaminen

1. Tuottajaorganisaatioiden on haettava 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettua unionin taloudellista tukea viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2015.

2. Tuottajaorganisaatioiden on haettava tämän asetuksen 4 ja 6 artiklassa tarkoitettua unionin taloudellista kokonaistukea täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 72 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2015.

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 72 artiklan ensimmäistä kohtaa ja toisen kohdan ensimmäistä virkettä eikä kyseisen artiklan kolmannessa alakohdassa vahvistettua 80 prosentin enimmäismäärää toimintaohjelmalle alun perin hyväksytystä tukimäärästä ei kuitenkaan sovelleta.

3. Hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon kuulumattomien tuottajien sekä tuottajien, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta hyväksytyn tuottajaorganisaation kanssa, on itse haettava viimeistään 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä 5 ja 7 artiklan mukaista unionin taloudellista tukea jäsenvaltioiden nimeämiltä toimivaltaisilta viranomaisilta.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen hakemusten mukana on oltava todisteasiakirjat, joissa perustellaan asianomaisen unionin taloudellisen tuen määrän myöntämistä, ja kirjallinen vakuutus siitä, ettei hakija ole saanut eikä tule saamaan rahoitusta unionilta tai kansallisista lähteistä kahteen kertaan eikä korvausta tämän asetuksen mukaiseen unionin taloudelliseen tukeen oikeutettuja toimia varten otetusta vakuutuksesta.

10 artikla

Ilmoitukset

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2014, 15 päivänä lokakuuta 2014, 31 päivänä lokakuuta 2014, 15 päivänä marraskuuta 2014, 30 päivänä marraskuuta 2014, 15 päivänä joulukuuta 2014, 31 päivänä joulukuuta 2014, 15 päivänä tammikuuta 2015, 31 päivänä tammikuuta 2015 ja 15 päivänä helmikuuta 2015 kunkin tuotteen osalta seuraavat tiedot:

a)	ilmaisjakelua varten markkinoilta poistetut määrät;

b)	muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten markkinoilta poistetut määrät;

c)	raakana korjattu ja korjaamatta jätetty vastaava ala;

d)	a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen määrien ja alojen osalta aiheutuneet kokonaismenot.

Ilmoituksiin on sisällytettävä ainoastaan toteutetut toimet.

Jäsenvaltioiden on käytettävä näissä ilmoituksissa liitteessä III olevaa mallia.

2. Kun jäsenvaltiot antavat ensimmäisen ilmoituksensa, niiden on ilmoitettava komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 79 artiklan 1 kohdan tai 85 artiklan 4 kohdan ja tämän asetuksen 4 ja 5 artiklan mukaisesti vahvistamat tukimääränsä liitteessä IV olevaa mallia käyttäen.

11 artikla

Unionin taloudellisen tuen maksaminen

Tämän asetuksen mukaisista maksuista aiheutuviin jäsenvaltioiden menoihin voidaan myöntää unionin taloudellista tukea vain, jos ne on maksettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 932/2014, annettu 29 päivänä elokuuta 2014, hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettävistä poikkeuksellisista tukitoimenpiteistä ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 913/2014 muuttamisesta (EUVL L 259, 30.8.2014, s. 2).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta (EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1).

LIITE I

2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioille myönnetyt tuotteiden enimmäismäärät

(tonnia)	Omenat ja päärynät	Luumut, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet ja kiivit	Tomaatit, porkkanat, paprikat, kurkut ja pikkukurkut	Appelsiinit, klementiinit ja mandariinit
Belgia	43 300	1 380	14 750	0
Saksa	13 100	0	0	0
Kreikka	5 100	28 475	750	10 750
Espanja	8 700	6 900	20 400	58 600
Ranska	28 950	500	1 600	0
Kroatia	1 050	0	0	7 900
Italia	35 805	38 845	0	2 620
Kypros	0	0	0	16 220
Liettua	0	0	4 000	0
Unkari	725	570	0	0
Alankomaat	22 200	0	6 800	0
Puola	18 750	0	0	0
Portugali	4 120	225	0	0

LIITE II

Sellaisten tämän asetuksen 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden markkinoiltapoistotuen enimmäismäärät, joita ei luetella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI

Tuote	Enimmäistuki (EUR/100 kg)
Tuote	Ilmaisjakelu	Muu tarkoitus
Porkkanat	12,81	8,54
Keräkaali	5,81	3,88
Paprikat	44,4	30
Parsakaali (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica )	15,69	10,52
Kurkut ja pikkukurkut	24	16
Sienet	43,99	29,33
Luumut	34	20,4
Marjat	12,76	8,5
Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet	39,16	26,11
Kiivit	29,69	19,79

LIITE III

10 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten mallit

MARKKINOILTAPOISTOILMOITUS — ILMAISJAKELU

Jäsenvaltio:

Ajanjakso:

Päivämäärä:

Tuote

Tuottajaorganisaatiot

Tuottajaorganisaatioon kuulumattomat tuottajat

Määrät yhteensä (t)

Unionin taloudellinen tuki yhteensä (euroa)

Määrät (t)

Unionin taloudellinen tuki (euroa)

Määrät (t)

Unionin taloudellinen tuki (euroa)

markkinoiltapoisto

kuljetus

lajittelu ja pakkaaminen

YHTEENSÄ

markkinoiltapoisto

kuljetus

lajittelu ja pakkaaminen

YHTEENSÄ

(a)

(b)

(c)

(d)

(e) = (b) + (c) + (d)

(f)

(g)

(h)

(i)

(j) = (g) + (h) + (i)

(k) = (a) + (f)

(l) = (e) + (j)

Omenat

Päärynät

Omenat ja päärynät yhteensä

Tomaatit

Porkkanat

Paprikat

Kurkut ja pikkukurkut

Vihannekset yhteensä

Luumut

Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

Kiivit

Muut hedelmät yhteensä

Appelsiinit

Klementiinit

Mandariinit

Sitrushedelmät yhteensä

Keräkaali

Kukkakaali ja parsakaali (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica)

Sienet

Marjat

Muut yhteensä

YHTEENSÄ

*	Joka viikosta on täytettävä uusi excel-lomake.

ILMOITUS MARKKINOILTAPOISTOSTA — MUU KÄYTTÖTARKOITUS

Jäsenvaltio:

Ajanjakso:

Päivämäärä:

Tuote

Tuottajaorganisaatiot

Tuottajaorganisaatioon kuulumattomat tuottajat

Määrät yhteensä (t)

Unionin taloudellinen tuki yhteensä (euroa)

Määrät

(t)

Unionin taloudellinen tuki

(euroa)

Määrät

(t)

Unionin taloudellinen tuki

(euroa)

(a)

(b)

(c)

(d)

(e) = (a) + (c)

(f) = (b) + (d)

Omenat

Päärynät

Omenat ja päärynät yhteensä

Tomaatit

Porkkanat

Paprikat

Kurkut ja pikkukurkut

Vihannekset yhteensä

Luumut

Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

Kiivit

Muut hedelmät yhteensä

Appelsiinit

Klementiinit

Mandariinit

Sitrushedelmät yhteensä

Keräkaali

Kukkakaali ja parsakaali (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica)

Sienet

Marjat

Muut yhteensä

YHTEENSÄ

*	Joka viikosta on täytettävä uusi excel-lomake.

ILMOITUS KORJAAMATTA JÄTTÄMISESTÄ JA KORJAAMISESTA RAAKANA

Jäsenvaltio:

Ajanjakso:

Päivämäärä:

Tuote

Tuottajaorganisaatiot

Tuottajaorganisaatioon kuulumattomat tuottajat

Määrät yhteensä

(t)

Unionin taloudellinen tuki yhteensä (euroa)

Pinta-ala

(ha)

Määrät

(t)

Unionin taloudellinen tuki

(euroa)

Pinta-ala

(ha)

Määrät

(t)

Unionin taloudellinen tuki

(euroa)

(a)

(b)

(c)

(d)

(e)

(f)

(g) = (b) + (e)

(h) = (c) + (f)

Omenat

Päärynät

Omenat ja päärynät yhteensä

Tomaatit

Porkkanat

Paprikat

Kurkut ja pikkukurkut

Vihannekset yhteensä

Luumut

Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

Kiivit

Muut hedelmät yhteensä

Appelsiinit

Klementiinit

Mandariinit

Sitrushedelmät yhteensä

Keräkaali

Kukkakaali ja parsakaali (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica)

Sienet

Marjat

Muut yhteensä

YHTEENSÄ

*	Joka viikosta on täytettävä uusi excel-lomake.

LIITE IV

10 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUN ENSIMMÄISEN ILMOITUKSEN MUKANA LÄHETETTÄVÄT TAULUKOT

MARKKINOILTAPOISTO — MUU KÄYTTÖTARKOITUS

Jäsenvaltioiden täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 79 artiklan 1 kohdan ja tämän asetuksen 4 ja 5 artiklan mukaisesti vahvistamat tuen enimmäismäärät

Jäsenvaltio:

Päivämäärä:

Tuote	Tuottajaorganisaation rahoitusosuus (euroa/100 kg)	Unionin taloudellinen tuki (euroa/100 kg)
Omenat
Päärynät
Tomaatit
Porkkanat
Keräkaali
Paprikat
Kukkakaali ja parsakaali (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica)
Kurkut ja pikkukurkut
Sienet
Luumut
Marjat
Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet
Kiivit
Appelsiinit
Klementiinit
Mandariinit

KORJAAMATTA JÄTTÄMINEN JA KORJAAMINEN RAAKANA

Jäsenvaltioiden täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 85 artiklan 4 kohdan ja tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti vahvistamat tuen enimmäismäärät

Jäsenvaltio:

Päivämäärä:

Tuote	Avomaa		Kasvihuone
Tuote	Tuottajaorganisaation rahoitusosuus (euroa/ha)	Unionin taloudellinen tuki (euroa/ha)	Tuottajaorganisaation rahoitusosuus (euroa/ha)	Unionin taloudellinen tuki (euroa/ha)
Omenat
Päärynät
Tomaatit
Porkkanat
Keräkaali
Paprikat
Kukkakaali ja parsakaali (ei kuitenkaan Brassica oleracea var. italica)
Kurkut ja pikkukurkut
Sienet
Luumut
Marjat
Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet
Kiivit
Appelsiinit
Klementiinit
Mandariinit

30.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 284/53

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 3 päivänä heinäkuuta 2014,

valtiontuesta SA.33927 (12/C) (ex 11/NN),

jonka Belgia on myöntänyt — Talletussuojajärjestelmä taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenten osuuksien suojaamiseksi

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 1021)

(Ainoastaan hollannin- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/686/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa edellä mainittujen määräysten mukaisesti (1) ja on ottanut nämä huomautukset huomioon,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)

Belgian valtio ilmoitti 7 päivänä marraskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä komissiolle, että se oli ottanut käyttöön talletussuojajärjestelmän, jäljempänä ’osuuskuntien talletussuojajärjestelmä’ tai ’toimenpide’, joka kattaa henkilöjäsenten osuudet hyväksytyissä osuuskunnissa, joiden vakavaraisuutta Belgian keskuspankki (Banque Nationale de Belgique), jäljempänä ’BNB’, valvoo tai jotka ovat sijoittaneet vähintään puolet varoistaan BNB:n valvomaan laitokseen, jäljempänä ’taloudelliset osuuskunnat’.

(2)

Komissio ilmoitti 6 päivänä joulukuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Belgian valtiolle, että toimenpide saattaa olla sääntöjenvastaista valtiontukea (2), ja kehotti Belgian valtiota olemaan toteuttamatta kyseistä menettelyä. Komissio kehotti Belgian valtiota esittämään huomautuksia komission alustavista päätelmistä. Belgian valtio esitti huomautuksia 22 päivänä joulukuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(3)

Komissio ilmoitti Belgialle 3 päivänä huhtikuuta 2012 tehdyllä päätöksellä, jäljempänä ’aloittamispäätös’, aloittaneensa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn toimenpiteestä. Lisäksi se vaati Belgiaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3) 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti keskeyttämään toimenpiteen, kunnes komissio on antanut päätöksen toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Komissio vaati Belgiaa lopettamaan välittömästi kaikki toimet osuuskuntien talletussuojajärjestelmän täytäntöönpanemiseksi ja olemaan suorittamatta toimenpiteen mukaisia maksuja. Menettelyn aloittamista koskeva komission päätös, jolla komissio myös kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomatuksensa toimenpiteestä, on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4).

(4)

Belgian valtio pyysi 24 päivänä huhtikuuta ja 31 päivänä toukokuuta 2012 päivätyillä kirjeillä lisäaikaa aloittamispäätökseen vastaamista varten. Komissio ei vastustanut pyyntöä. Belgian valtio lähetti 18 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyllä kirjeellä vastauksen aloittamispäätökseen. Kirjeen liitteenä oli muun muassa 7 päivänä lokakuuta 2011 päivätty BNB:n pääjohtajan kirje Belgian valtionvarainministerille.

(5)

Myös Arco-konserni, jäljempänä ’Arco’ (5), toimitti 17 päivänä elokuuta 2012 vastauksen aloittamispäätökseen. Komissio toimitti Arcon huomautukset 29 päivänä elokuuta 2012 Belgian valtiolle ja antoi sille mahdollisuuden vastata niihin. Belgian valtio ilmoitti 16 päivänä lokakuuta 2012 kuitenkin, ettei se aikonut käyttää kyseistä mahdollisuutta.

(6)	Komissio esitti toimenpidettä koskevia lisäkysymyksiä etenkin 17 päivänä syyskuuta 2012 ja 24 päivänä heinäkuuta 2013. Belgian valtio vastasi ensimmäiseen niistä 5 päivänä joulukuuta 2012 ja toiseen 20 päivänä syyskuuta 2013.

2. TOSISEIKAT

2.1 Ilmoitetun toimenpiteen alkuperä

(7)	Osuuskuntien talletussuojajärjestelmän perustaminen liittyi pelastamistoimenpiteisiin toisessa valtiontukiasiassa.

(8)

Dexia ilmoitti 30 päivänä syyskuuta 2008 pääomapohjan vahvistamisesta 6,4 miljardilla eurolla. Pääomankorotuksen merkitsivät Dexian osakkeenomistajat (muun muassa Arco) sekä Belgian, Ranskan ja Luxemburgin viranomaiset. Belgian valtiovarainministeri ilmoitti Dexian jakamisen olosuhteita tutkineelle Belgian parlamentin erityiskomitealle, jäljempänä ’Dexia-komitea’, että Dexialle annetun valtiontuen myöntämisajankohtana vuonna 2008 sen jälkeen, kun asiaan puuttumista Arcon hyväksi oli pyydetty, oli jo syys-/lokakuun vaihteessa 2008 tehty poliittinen päätös osuuskuntien talletussuojajärjestelmän käyttöön ottamisesta. Hän selvitti, että hallituksen oli päästäkseen sopimukseen Dexian kanssa tehtävä samanaikaisesti Arcoa ja Ethiasia koskeva päätös (6). Belgian nykyisen valtiovarainministerin lausunnoista käy myös selvästi esille, että vuonna 2008 tehtiin sitoumus, jolla varmistettiin, että Arco suostui osallistumaan Dexian pelastamiseen (7).

i) Lehdistötiedotteet

(9)

Belgian hallitus ilmoitti 10 päivänä lokakuuta 2008 valtiovarainministeriön lehdistötiedotteessa, että se oli päättänyt

—	laajentaa silloista luottolaitoksia koskevaa talletussuojaa 20 000 eurosta 100 000 euroon

—	ottaa vastaava talletussuojajärjestelmä käyttöön muille rahoitustuotteille (erityisesti ns. branche 21 -henkivakuutustuotteille (8) ja taloudellisten osuuskuntien osuuksille) (9).

(10)

Pääministeri ja valtiovarainministeri vahvistivat 21 päivänä tammikuuta 2009 julkaistussa yhteisessä lehdistötiedotteessa edellisen hallituksen (10) antaman sitoumuksen, joka koski osuuskuntien talletussuojajärjestelmän käyttöönottoa (11). Arco julkaisi kyseisen Belgian hallituksen lehdistötiedotteen vielä samana päivänä omalla verkkosivustollaan. Muut taloudelliset osuuskunnat sen sijaan eivät hyväksyneet talletusten ja taloudellisten osuuskuntien osuuksien välistä vastaavuutta, jolle osuuskuntien talletussuojajärjestelmä perustuu (12).

ii) Lainsäädäntömenettely

(11)

Belgian parlamentti hyväksyi 15 päivänä lokakuuta 2008 lain (13), jonka mukaan Belgian hallitus voi toteuttaa toimenpiteitä rahoitusvakauden säilyttämiseksi. Belgian valtio julkaisi 14 päivänä marraskuuta 2008 kuninkaallisen asetuksen (14), jolla luottolaitosten talletussuojajärjestelmän mukainen talletussuojan yläraja nostettiin 100 000 euroon ja otettiin samalla käyttöön branche 21 -henkivakuutustuotteita koskeva vakuutussuojajärjestelmä. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä oli 29 päivänä lokakuuta 2008 antanut myönteisen lausunnon ehdotuksesta kyseiseksi kuninkaalliseksi asetukseksi (15).

(12)

Belgian valtio muutti 15 päivänä lokakuuta 2008 annettua lakia 14 päivänä huhtikuuta 2009 (16). Muutetun lain mukaan hallitus voi ottaa kuninkaallisella asetuksella käyttöön järjestelmän taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenten maksetun pääoman suojaamiseksi. Belgian viranomaiset muuttivat 14 päivänä marraskuuta 2008 annettua kuninkaallista asetusta 10 päivänä lokakuuta 2011 annetulla kuninkaallisella asetuksella (17). Lokakuun 10 päivänä 2011 annetussa kuninkaallisessa asetuksessa on osuuskuntien talletussuojajärjestelmää koskevia lisätietoja.

(13)

BNB:n pääjohtaja laati 7 päivänä lokakuuta 2011 kirjeen silloiselle valtiovarainministerille ja antoi lausunnon 10 päivänä lokakuuta 2011 annetusta (ehdotusvaiheessa olleesta) kuninkaallisesta asetuksesta. Lausunnon antaminen oli BNB:n organisaatiota koskevassa laissa edellytetty menettelyyn liittyvä vaihe (18). Pääjohtaja totesi, että hallitus voisi lain mukaan säätää osuuskuntien talletussuojajärjestelmää koskevan kuninkaallisen asetuksen rahoitusmarkkinoiden äkillisen kriisin tai systeemisen kriisin vakavan uhan tapauksessa. Pääjohtaja totesi, että mainitut edellytykset ilmeisesti täyttyivät ja että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä auttaisi rajoittamaan kyseisen kriisin vaikutuksia (19). Pääjohtajan kirjeessä vältettiin kuitenkin nimenomaisesti ottamasta kantaa siihen, ovatko taloudellisten osuuskuntien yksittäiset osuudet pohjimmiltaan talletuksia (20). Kirjeessä todettiin myös, että toimenpiteeseen saattaa liittyvä valtiontukiongelmia (21), ja tuotiin esille huoli siitä, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmän vapaaehtoisuus voi johtaa niin sanottuun haitalliseen valikoitumiseen liittyviin ongelmiin (22).

(14)

Kolme Arcon osuustoiminnallista yritystä, (Arcofin, Arcopar ja Arcoplus) hakivat 13 päivänä lokakuuta 2011 osuuskuntien talletussuojajärjestelmän jäsenyyttä. Belgian hallitus hyväksyi hakemukset 7 päivänä marraskuuta 2011 annetulla kuninkaallisella asetuksella (23). Hakemuksen yhteydessä Arco myös suoritti yhteensä 2,05 miljoonan euron maksut (24).

(15)	Arcofin, Arcopar ja Arcoplus järjestivät 8 päivänä joulukuuta 2011 yhtiökokoukset, joissa ne hyväksyivät likvidaatioon hakeutumista koskevat hallitusten ehdotukset.

2.2 Talletusten vakuusjärjestelmiä koskeva direktiivi 94/19/EY

(16)

Talletusten vakuusjärjestelmistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/19/EY (25), jäljempänä ’talletussuojajärjestelmädirektiivi’, säädetään, että kunkin jäsenvaltion on

”varmistettava alueellaan yhden tai useamman talletusten vakuusjärjestelmän perustaminen ja hyväksyminen. [Tiettyjä] tapauksia lukuun ottamatta, kyseisessä jäsenvaltiossa … toimiluvan saanut luottolaitos (26) ei saa vastaanottaa talletuksia (27), jos se ei kuulu johonkin tällaiseen järjestelmään.”

(17)

Vuonna 1998 Belgian valtio saattoi talletussuojajärjestelmädirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja otti käyttöön talletusten vakuusjärjestelmän, joka kattaa saman tallettajan yhteenlasketut talletukset, jos talletuksia ei kyetä maksamaan. Belgian talletussuoja annettiin talletussuojarahaston hoidettavaksi. Belgian valtio perusti tämän jälkeen 14 päivänä marraskuuta 2008 annetulla kuninkaallisella asetuksella niin sanotun erityissuojarahaston, joka kattaa Belgian valtion myöhemmät toimet (28).

(18)

Talletussuojajärjestelmädirektiivin alkuperäisessä 7 artiklassa säädettiin, että kaikki saman tallettajan talletukset korvataan yhteensä 20 000 euroon asti. Ecofin-neuvosto sopi 7 päivänä lokakuuta 2008 pitämässään kokouksessa, että talletussuojajärjestelmädirektiivissä säädettyä talletussuojan ylärajaa olisi nostettava. Ecofin-neuvosto totesi antamassaan lehdistötiedotteessa, että

”kaikki jäsenvaltiot antavat aluksi vähintään yhden vuoden ajaksi yksityishenkilöiden talletuksille vakuussuojan vähintään 50 000 euron määrään saakka, samalla kun panemme merkille, että monet jäsenvaltiot ovat päättäneet nostaa vähimmäistasonsa 100 000 euroon. Pidämme myönteisenä, että komissio aikoo esittää kiireellisesti asianmukaisen ehdotuksen, jolla edistetään talletusten vakuusjärjestelmien lähentämistä” (29).

(19)	Talletussuojajärjestelmädirektiivin 2 artiklassa säädetään kattavuuden osalta, ettei talletusten vakuusjärjestelmillä pitäisi suojata luottolaitosten pääomainstrumentteja (30).

(20)

Talletusten vakuusjärjestelmästä annetun direktiivin 94/19/EY muuttamisesta talletussuojan tason ja korvausten maksuajan osalta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/14/EY (31) nostettiin talletussuojajärjestelmien talletussuojan tasoa (ensin 50 000 euron vähimmäistasoon ja sen jälkeen periaatteessa 100 000 euron vähimmäis- ja enimmäistasoon 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä).

(21)

Sijoittajien korvausjärjestelmistä 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/9/EY (32), jäljempänä ’sijoittajien korvausjärjestelmää koskeva direktiivi’, säädetään korvausten maksamisesta sijoittajille siltä varalta, ettei sijoituspalveluyritys pysty palauttamaan sijoittajalle kuuluvia varoja. Korvausta voidaan saada esimerkiksi, jos yritys on syyllistynyt petokseen tai huolimattomuuteen tai jos yrityksen järjestelmissä on virheitä tai ongelmia. Sijoittajien korvausjärjestelmät eivät kuitenkaan kata sijoitusriskiä (esimerkiksi, kun sijoittaja on ostanut osakkeita, joiden arvo myöhemmin laskee).

2.3 Osuustoiminnallisia yrityksiä koskeva Belgian lainsäädäntö

(22)

Belgian yhtiölaki (33) ja erityisesti sen 350–436 § sisältää osuustoiminnallisia yrityksiä koskevan yksityiskohtaisen lainsäädäntökehyksen. Sen mukaan osuuskunnan on säännöissään valittava, tuleeko siitä ns. rajoitetun vastuun yhtiö (jolloin jäsenten tappiot eivät voi olla suuremmat kuin niiden sijoittama pääoma) tai ns. rajoittamattoman vastuun yhtiö (jolloin jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti yrityksen veloista ja voivat kärsiä sijoittamaansa pääomaa suuremmat tappiot).

(23)

Belgian yhtiölaissa (erityisesti sen 362, 364, 366, 367 ja 374 §:ssä) säädetään tietyistä osuuskuntien osuuksien siirto-oikeutta koskevista rajoituksista. Osuuskuntien osuuksia voidaan myydä muille osuuskunnan jäsenille, mutta osuustoiminnallisen yrityksen säännöissä voidaan asettaa tällaista siirtoa koskevia ehtoja. Siirtoja kolmansille osapuolille voidaan toteuttaa vain Belgian yhtiölain 366 §:ssä määritellyille henkilöille ja samassa pykälässä määritellyin ehdoin.

(24)

Belgian yhtiölaissa (367 §:ssä) säädetään myös, että osuuskunnan jäsenet voivat erota osuuskunnasta vain tilikauden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Belgian yhtiölain 374 §:ssä säädetään, että osuuskunnan jäsenellä on erotessaan oikeus saada takaisin osuuksiensa arvo, joka määritellään osuuskunnan tasetietojen perusteella.

(25)

Belgian yhtiölaissa määritellään osuustoiminnallisia yrityksiä koskevat yleiset puitteet, ja 8 päivänä tammikuuta 1962 annetussa kuninkaallisessa asetuksessa (34) säädetään ”hyväksyttyjä osuuskuntia” (35) koskevista edellytyksistä. Edellytyksiä ovat seuraavat: Hyväksytty osuuskunta ei voi kieltäytyä uusista jäsenistä eikä erottaa olemassa olevia jäseniä keinotteluun liittyvistä syistä. Kaikilla osuuskuntien osuuksilla on niiden arvosta riippumatta samat oikeudet. Kaikilla osuuskunnan jäsenillä on vuosikokouksessa samat äänioikeudet. Vuosikokous nimittää hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet. Osuuskunnan toiminnasta saatu voitto (kaikkien kustannusten vähentämisen jälkeen) voidaan jakaa jäsenten kesken suhteessa niiden ja osuuskunnan välisiin liiketoimiin. Osuuskunnan osuuksista maksettu osinko ei voi olla tiettyä kuninkaallisessa asetuksessa määriteltyä prosenttiosuutta suurempi.

(26)	Belgian verolain 21 §:ssä säädetään, että hyväksyttyjen osuuskuntien osuuksille maksettavat korot vapautetaan tiettyyn enimmäismäärään saakka veroista (36).

2.4 Toimenpiteen kuvaus

(27)	Osuuskuntien talletussuojajärjestelmä kattaa yksittäisten osuuskunnan jäsenten maksetun pääoman, (mutta ei mahdollista pääomavoittoa) 100 000 euron enimmäismäärään saakka.

(28)	Toisin kuin luottolaitosten talletussuojajärjestelmässä, osuuskuntien talletussuojajärjestelmän jäsenyys on vapaaehtoinen.

(29)

Jos taloudellinen osuuskunta haluaa osallistua osuuskuntien talletussuojajärjestelmään, sen on jätettävä hakemus valtiovarainministeriölle. Ministerineuvosto päättää kuukauden kuluessa, hyväksyykö se jäsenyyshakemuksen jättäneen taloudellisen osuuskunnan osallistumisen osuuskuntien talletussuojajärjestelmään. Osallistumiselle voidaan myös tarvittaessa asettaa edellytyksiä. Näitä edellytyksiä voivat muun muassa olla

a)	velvollisuus varata tulevia julkisia osakeanteja yhteisöjäsenille;

b)	kaikkia yhteisöjäseniä koskeva sitoumus, jonka mukaan osuuksia tai osuustoiminnalliselle yritykselle maksettuja rahoja ei voi vetää pois eikä jäsenyydestä voi erota muulla tavoin kuin siirtämällä osuudet; ja

c)	jäsenille maksetaan enintään 4,5 prosentin vuosikorko.

(30)

Kun taloudellinen osuuskunta on hakenut talletussuojaa, se ei voi erota järjestelmästä, ennen kuin hakemisesta on kulunut vuosi. Vuoden kuluttua osuuskunta voi päättää järjestelmään osallistumisensa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Suoritettuja maksuja ei voida periä takaisin riippumatta siitä, miten ne on maksettu. Jos osuuskunta päättää erota osuuskuntien talletussuojajärjestelmästä, se ei kolmeen seuraavaan vuoteen voi osallistua siihen uudelleen.

(31)	Toimenpide kattaa ainoastaan sellaiset osuuskuntien osuudet, jotka on annettu ennen 10 päivänä lokakuuta 2011 annetun kuninkaallisen asetuksen voimaantuloa.

(32)	Taloudellisten osuuskuntien talletussuojajärjestelmästä voidaan suorittaa korvauksia ainoastaan henkilöjäsenille, ei yhteisöjäsenille.

(33)

Erityissuojarahaston rahoitus järjestetään seuraavasti:

i)	(kaikilta osallistujilta perittävä) vuosimaksu, jonka määrä on 0,15 prosenttia suojan kattamasta määrästä; ja

ii)	(osuuskunnilta perittävä) kertaluonteinen liittymismaksu, jonka määrä on 0,10 prosenttia suojan kattamasta määrästä.

(34)

Taloudellisia osuuskuntia voidaan lisäksi vaatia suorittamaan niiden omistusosuuteen liittyvään pääomavoittoon perustuva maksu erityissuojarahastolle. Omistusosuuteen perustuva maksu vastaa enintään 10 prosenttia kyseisten osuuksien myyntihinnan (tai jos osuuksia ei myydä kolmen vuoden kuluessa suojajärjestelmän lakkauttamisesta, kyseisen osuuden keskimääräisen hinnan pörssin sulkemishetkellä kolmen vuoden määräajan päättymisen jälkeisenä 30 päivän ajanjaksona) ja hallituksen vahvistaman viitehinnan välisestä erosta, kun taloudellinen osuuskunta liittyy osuuskuntien talletussuojajärjestelmään.

(35)	Erityissuojarahasto aloittaa maksujen suorittamisen, jos taloudellinen osuuskunta on mennyt konkurssiin tai jos rahoitusalan valvontaviranomainen on ilmoittanut erityissuojarahastolle, että taloudellinen osuuskunta ei enää pysty palauttamaan eroavien jäseniensä osuuksia.

(36)

Jos erityissuojarahaston rahoitus ei riitä sen velvoitteiden täyttämiseen, säästö- ja talletuskassa Caisse des dépôts et consignations (hallintoelin, jolla ei ole oikeudellista asemaa) antaa lainaksi tarvittavat varat. Sen mukaan, onko maksukyvytön laitos pakollinen osallistuja vai taloudellinen osuuskunta, laina maksetaan myöhemmin takaisin

—	kohdentamalla 50 prosenttia pakollisten osallistujien maksamista vuosimaksuista lainan takaisinmaksuun;

—	kohdentamalla erityinen (vapaaehtoisesti osallistuvien) taloudellisten osuuskuntien maksama vuosimaksu lainan takaisinmaksuun.

(37)

Jos erityissuojarahasto puuttuu asiaan, yksittäisen osuuskunnan jäsenen oikeudet siirtyvät sille, ja sitä kohdellaan yhdenvertaisesti muiden jäljelle jääneiden jäsenien kanssa. Tämä ominaisuus on erilainen kuin luottolaitosten talletussuojajärjestelmässä, jossa rahastoa kohdellaan yhdenvertaisesti asianomaisen yrityksen muiden lainanantajien kanssa.

2.5 Arcon kuvaus

(38)

Arco oli aiemmin Artesia Banking Corporation NV:n, jäljempänä ’Artesia’, osakkeenomistaja. Artesia puolestaan omisti 100 prosenttia BACOB-pankista ja 82 prosenttia vakuutusyhtiö DVV:stä. Kun Artesia ja Dexia sulautuivat vuonna 2001, Arcosta tuli Dexian suurin osakkeenomistaja noin 15 prosentin osuudella yhtiöstä (37).

(39)	Arco-yhtymään kuuluvat hyväksytyt osuustoiminnalliset yritykset Arcopar, Arcoplus ja Arcofin (38). Arcoon kuuluu yli 800 000 jäsentä, joista 99 prosenttia on yksityishenkilöitä. Henkilöjäsenten pääoma Arcoparissa oli 1,3 miljardia, Arcoplusissa 46 miljoonaa ja Arcofinissa 140 miljoonaa euroa.

(40)	Arcopar, Arcoplus ja Arcofin ovat omien sääntöjensä mukaan rajoitetun vastuun yhtiöitä (39).

(41)	Kaikkien kolmen yhtiön säännöissä on säännöksiä, jotka koskevat jäsenten eroamista.

(42)

Arcoparin säännöissä säädetään esimerkiksi, että osuuskunta voi rajoittaa eroamisoikeutta, jos se eroamisen seurauksena menettäisi yli 10 prosenttia osuuskunnan kokonaispääomasta tai 10 prosenttia jäsenkannasta saman tilikauden aikana (40). Arcoparista eroavan jäsenen on määrä saada pääomansa takaisin. Jäsenillä, joilla on Arcoparin A-, B-, ja C-osuuksia (41) on oikeus myös niin sanottuun bonusrahastoon (42).

(43)	Arcoparin sääntöjen 35 §:ssä säädetään Arcoparin jäsenten oikeuksista likvidaatiotilanteessa. Jos varoja jää jäljelle velkojen ja sosiaalikustannusten maksamisen jälkeen, jäsenille maksetaan korvauksia (43).

(44)

Arcon osuuksiin sijoittamisen riskejä kuvattiin esimerkiksi Arcoparin esitteessä, jonka Belgian viranomaiset hyväksyivät kesäkuussa 2008. Esite julkaistiin 7 päivänä heinäkuuta 2008–30 päivänä syyskuuta 2008 toteutetun pääomamarkkinaoperaation yhteydessä. Esitteestä käy ilmi, että Dexiaan liittyvien voittojen osuus oli yli 69 prosenttia Arcoparin nettovoitoista tilikausilla 2005/2006, 2006/2007 ja 2007/2008. Esitteessä viitattiin myös laajoihin eroamisiin liittyvään riskiin ja korostettiin samalla, että jäsenet voivat menettää kaiken likvidaatiotilanteessa. Samaan aikaan yhtiön vuosikertomuksissa tehtiin selväksi, että Arcon tase oli velkainen, mikä johtui velanotosta investointitarkoituksiin (44).

2.6 Syyt menettelyn aloittamiseen

(45)	Komissio katsoi aloittamispäätöksessä alustavasti, että ilmoitettu toimenpide täytti neljä (kumulatiivista) valtiontukea koskevaa kriteeriä. Se ilmoitti epäilevänsä, voidaanko toimenpide todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(46)

Komissio katsoi toimenpiteen Belgian valtion toteuttamaksi toimeksi, koska se rahoitettiin erityissuojarahastosta. Komissio totesi tältä osin, että Belgian lainsäädännössä määriteltiin maksu, joka osallistujien oli maksettava erityissuojarahastoon, sekä rahaston varojen käyttötapa. Komissio totesi lisäksi, että säästö- ja talletuskassasta oli tarpeen vaatiessa määrä antaa varoja erityissuojarahastoon. Komissio kyseenalaisti säästö- ja talletuskassan mahdollisuudet varojen takaisinsaamiseen, koska oli epäselvää, oliko taloudellisten osuuskuntien käytettävissä riittävästi varoja. Komissio myös pohti, voiko taloudellisten osuuskuntien osallistumisen vapaaehtoisuus olla esteenä erityissuojarahaston tehokkaalle jälleenrahoitukselle.

(47)

Komissio päätteli, että taloudelliset osuuskunnat voidaan katsoa yrityksiksi ja että toimenpiteessä oli kyse valikoivan edun antamisesta niille. Valikoiva etu oli kyseessä, koska osuuskuntien talletussuojajärjestelmä on ilmeisesti auttanut osuuskuntia joko houkuttelemaan uutta pääomaa tai säilyttämään olemassa olevan pääoman, kun olemassa olevat jäsenet on saatu pysymään taloudellisissa osuuskunnissa. Talletussuojalla oli erityinen merkitys taloudellisesti epävarmoina aikoina, kuten syksyn 2008 ja kuninkaallisen asetuksen antamispäivän välisenä ajanjaksona, koska se suojasi taloudellisia osuuskuntia tehokkaasti merkittäviltä jäsenten eroamiseen liittyviltä maksuilta.

(48)

Komissio huomautti myös, että suoja oli kattava ja että Belgian valtio salli osuuskuntien talletussuojajärjestelmään liittymisen riippumatta hakemuksen esittäneen taloudellisen osuuskunnan vakavaraisuudesta. Arcon tapauksessa osuuskuntien talletussuojajärjestelmään liittyminen oli sallittu taloudellisille osuuskunnille, jotka olivat jo maksukyvyttömiä ja jotka hakeutuivat likvidaatioon pian liittymisen jälkeen.

(49)	Komissio totesi myös, että toimenpide vääristi kilpailua, koska taloudelliset osuuskunnat kilpailivat vähittäissijoitustuotteiden markkinoilla ja hyötyivät niillä valikoivasta edusta, jota muut vastaavia tuotteita tarjoavat markkinatoimijat eivät pystyneet saamaan.

(50)

Komissio myös katsoi osuuskuntien talletussuojajärjestelmän vaikuttavan unionin sisäiseen kauppaan. Belgian markkinoilla toimii itse asiassa monia kansainvälisiä sijoitustuotteiden tarjoajia. Ne markkinaosuudet, joista taloudelliset osuuskunnat onnistuvat pitämään kiinni toimenpiteen ansiosta, jäävät kansainvälisten tarjoajien ulottumattomiin.

(51)

Komissio pohti, voidaanko taloudelliset osuuskunnat katsoa rahoituslaitoksiksi ja onko tällä seikalla vaikutuksia vuoden 2008 pankkitiedonannon sovellettavuuteen (45). Komissio totesi, että koska vaikuttaa siltä, etteivät taloudelliset osuuskunnat ole vuoden 2008 pankkitiedonannossa tarkoitettuja rahoituslaitoksia, tuki olisi arvioitava suoraan perussopimuksen perusteella.

(52)

Toimenpide soveltuu sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella edellyttäen, että se on tarpeellinen, asianmukainen ja oikeasuhteinen. Komissio epäili, ettei toimenpide täyttänyt yhtäkään edellä mainituista kolmesta kumulatiivisesta kriteeristä. Se epäili, oliko taloudellisten osuuskuntien jäsenten suoja tarpeen Belgian talouteen kohdistuvien vakavien häiriöiden estämiseksi. Mahdollisten heijastusvaikutusten osalta komissio totesi, että Belgia oli jo ottanut käyttöön useita toimenpiteitä (esimerkiksi talletusten vakuusjärjestelmän talletussuojan ylärajan nostaminen 100 000 euroon ja moniin pankkeihin kohdistuneet erilaiset valtiontukitoimenpiteet (pääomapohjan vahvistamistoimenpiteet, likviditeettitoimenpiteet, arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin liittyvä toimenpide ja tilapäiset toimenpiteet)). Komissio katsoi sen vuoksi, että koska edellä mainitut toimenpiteet olivat käytössä, ei ollut tarpeellista suojata taloudellisten osuuskuntien jäseniä.

(53)

Komissio epäili taloudellisten osuuskuntien jäsenten suojaamisen asianmukaisuutta. Tältä osin komissio huomautti, että taloudelliset osuuskunnat eivät ole rahoituslaitoksia eikä niillä vaikuta niiden koon vuoksi olevan systeemistä merkitystä. Se kehotti Belgian valtiota selittämään, minkä kanavien kautta sijoitustappiot — joista kärsivät myös esimerkiksi sijoitusrahastojen sijoittajat — olisivat saaneet aikaan merkittäviä Belgian talouteen kohdistuvia haitallisia heijastusvaikutuksia.

(54)

Lisäksi komissio epäili toimenpiteen oikeasuhteisuutta. Komission mielestä ei ensinnäkään ollut selvää, maksoivatko taloudelliset osuuskunnat kohtuullisen korvauksen suojasta. Toiseksi komissio huomautti, että koska järjestelmään liittyminen oli taloudellisten osuuskuntien omassa harkinnassa eikä Belgian valtio tarkastanut niiden elinkelpoisuutta liittymismenettelyn yhteydessä, taloudellisia osuuskuntia kannustettiin liittymään vasta, kun suojaa jo selvästi tarvittiin. Tämä saattoi johtaa tilanteisiin, joissa osuuskunnat pystyivät käyttämään suojaa ja välttämään suurelta osalta siitä maksamisen. Komissio pohti myös, vääristikö osuuskuntien talletussuojajärjestelmä perusteettomasti kilpailua, koska kilpailijoiden osakkeenomistajia ei suojattu ja taloudellisten osuuskuntien rahoituksen saanti ja markkinaosuuden kasvattaminen vähittäissijoitustuotteiden markkinoilla helpottuivat tällä tavoin.

3. ALOITTAMISPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

3.1 Arcon huomautukset

(55)

Arcon mukaan Belgian hallitus teki osuuskuntien talletussuojajärjestelmän luomista koskevan päätöksen ja ilmoitti siitä 10 päivänä lokakuuta 2008 osana laajempaa pakettia (luottolaitosten talletusten talletussuojan ylärajan nostaminen 100 000 euroon ja suojajärjestelmän ulottaminen kattaman branche 21 -ryhmän henkivakuutustuotteet ja taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenet). Arcon mukaan 10 päivänä lokakuuta 2008 tehty päätös pantiin branche 21 -tuotteiden osalta täytäntöön 15 päivänä lokakuuta 2008 annetulla lailla ja 14 päivänä marraskuuta 2008 annetulla kuninkaallisella asetuksella sekä taloudellisten osuuskuntien antamien osuustodistusten osalta 14 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla lailla ja 10 päivänä lokakuuta 2011 annetulla kuninkaallisella asetuksella.

(56)

Arco väitti, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä ei ole valtiontukea, koska se ei tarjoa valikoivaa etua taloudellisille osuuskunnille. Arcon mukaan komissio katsoi, ettei vakuutusyhtiöiden branche 21 -tuotteiden suojajärjestelmä sisältänyt valtiontukea, koska se oli kaikkien vakuutusyhtiöiden käytettävissä eikä sen vuoksi ollut valikoiva (46). Lisäksi Arco tähdensi, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä ei ole valikoiva, koska siihen voivat liittyä kaikki taloudelliset osuuskunnat tasapuolisin edellytyksin.

(57)

Arco yhtyi Belgian hallituksen huomautuksiin ja väitti, että kaikki taloudellisten osuuskuntien osuuksien ominaisuudet vahvistavat, että osuudet vastaavat saman asiakkaan tarpeita talletuksina ja lainsäätäjä kohtelee niitä talletuksina. Arco korosti, että Belgian hallitus oli huolissaan laajasta luottamuksen häviämisestä. Jos Belgian hallitus ei olisi ottanut käyttöön osuuskuntien talletussuojajärjestelmää, sijoittajien luottamus olisi heikentynyt, mikä olisi voinut johtaa siihen, että sijoittajat olisivat vetäneet pois kaikki säästötuotteensa.

3.2 Belgian huomautukset

(58)

Belgian valtio väitti, ettei osuuskuntien talletussuojajärjestelmässä ole kyse valtiontuesta, koska järjestelmä ei täytä kaikkia perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisia kumulatiivisia valtiontuen kriteerejä. Belgia totesi konkreettisesti, etteivät valtiontukea koskevat kriteerit täyty. Ensinnäkin se perusteli kantaa, jonka mukaan toimenpiteessä on kyse vain yksittäisille jäsenille eikä yrityksille myönnettävästä tuesta. Seuraavaksi se totesi, että toimenpiteessä ei ole kyse valikoivasta edusta taloudellisille osuuskunnille, ja lopuksi se katsoi, ettei toimenpide vääristä kilpailua.

(59)

Belgian valtio totesi väitteestä, jonka mukaan yritykset eivät hyödy tuesta, että tavallinen luottolaitosten talletussuojajärjestelmä sekä sen laajennus (osuuskuntien talletussuojajärjestelmä) oli hyväksytty Ecofin-neuvoston päätösten ja sijoittajien korvausjärjestelmää koskevalla direktiivillä muutetun talletussuojajärjestelmädirektiivin mukaisesti ja niiden täytäntöönpanemiseksi.

(60)

Belgia perusteli kantaa, jonka mukaan taloudellisten osuuskuntien yksittäisillä osuuksilla on kaikki talletusten ominaisuudet ja niitä ostetaan talletuksina. Se viittasi seuraaviin ominaisuuksiin:

i)	Osuuskuntien talletussuojajärjestelmän (yksittäiset) edunsaajat ansaitsevat saman suojan tallettajina kuin muiden samalla liiketoiminnan alalla toimivien ja saman valvonnan alaisten laitosten tallettajat.

ii)	Verotuskohtelu on sama niin taloudellisten osuuskuntien maksamille osingoille kuin talletuksille maksetuille koroille: ne vapautetaan veroista määrättyyn määrään saakka (47).

iii)	Taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenet voivat merkitä vain tietyn enimmäismäärän pääomasta taloudellisen osuuskunnan säännöissä olevien asianomaisten säännösten mukaisesti.

iv)

Taloudellisten osuuskuntien jäsenet voivat erota yhtiöstä vain tilivuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Eroavalla jäsenellä ei ole oikeutta suhteutettuun osaan osuuskunnan pääomavoitoista. Belgian valtion mukaan osuuskunnan osuuksien arvo ei vastaa taloudellisen osuuskunnan perustana olevien varojen arvoa eivätkä taloudellisten osuuskuntien osuudet yleisesti ottaen kilpaile sijoitustuotteiden kanssa vaan ainoastaan valtion takausjärjestelystä jo hyötyvän tuoteryhmän (talletusten ja branche 21 -henkivakuutustuotteiden) kanssa.

Taloudellisten osuuskuntien osuudet ovat rekisteröityjä, ja niiden siirto-oikeutta rajoitetaan laissa (48). Niitä ei voida myydä vapaasti pääomavoittojen saamiseksi. Taloudellisten osuuskuntien jäsenillä on oikeus vain vähäiseen (verovapaaseen) osinkoon ja jäsenyyden lopettamisen tapauksessa osuuden takaisinmaksuun.

vi)	Taloudellisten osuuskuntien osuuksia ei voida katsoa sijoituksiksi yhtymän tai julkisesti noteeratun yhtiön osakkeisiin.

vii)	Taloudellisten osuuskuntien osuuksien ei voida katoa olevan riskisijoituksia, koska taloudellisten osuuskuntien jäsenillä ei ole oikeutta saada pääomavoittoja.

viii)

Osuuskuntien talletussuojajärjestelmä suojaa vain luonnollisten henkilöiden (ei yhteisöjen) sijoitukset.

(61)

Belgian valtio perusteli kantaansa, jonka mukaan kyseessä ei ollut valikoiva etu, huomauttamalla, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä kattaa vain ennen 10 päivää lokakuuta 2011 annetut taloudellisten osuuskuntien osuudet. Belgia huomautti, että taloudelliset osuuskunnat eivät voineet kyseisen päivän jälkeen käyttää osuuskuntien talletussuojajärjestelmää jalansijan saamiseen markkinoilla. Belgia täsmensi myös, ettei Arco ollut antanut uusia osuuksia syyskuun 2008 jälkeen.

(62)

Belgia kiisti myös, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä auttaisi taloudellisia osuuskuntia säilyttämään olemassa olevan pääoman. Se esitti kantansa tueksi, että 10 päivänä lokakuuta 2008 julkaistu lehdistötiedote koski pelkästään ehdotettua poliittista aloitetta, jossa vain ohimennen viitattiin taloudellisiin osuuskuntiin. Belgian valtion mukaan 10 päivänä lokakuuta 2008 julkaistu lehdistötiedote ei ollut yksityiskohtainen sopimus eikä sitä ollut koordinoitu samoihin aikoihin julkaistujen taloudellisten osuuskuntien lehdistötiedotteiden kanssa. Tältä osin Belgian valtio teki eron julkaisemansa lehdistötiedotteen ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Lloydsin julkaiseman Lloyds-tapausta (49) koskevan lehdistötiedotteen välillä. Komissio viittasi aloittamispäätöksessä jälkimmäiseen niistä. Belgian valtio katsoi, että 10 päivänä lokakuuta 2008 julkaistu lehdistötiedote ei ole sentyyppinen toimenpide, jolla voitaisiin myöntää valikoivaa etua taloudellisille osuuskunnille. Tammikuun 21 päivänä 2009 julkaistun myöhemmän lehdistötiedotteen osalta oli Belgian mielestä normaalia, että Arco oli välittömästi julkaissut kyseisen lehdistötiedotteen omalla verkkosivustollaan, koska kaikki taloudelliset osuuskunnat (Arco mukaan luettuna) seurasivat tuolloin tiiviisti asian kehittymistä.

(63)

Belgian valtio vaati, että komission olisi noudatettava samaa lähestymistapaa kuin Ethiasin tapauksessa ja katsottava, ettei osuuskuntien talletussuojajärjestelmä ole valikoiva. Belgian valtio väitti myös, että unionin tuomioistuin oli jo tunnustanut aitojen osuuskuntien erityisaseman asiassa Paint Graphos (50). Belgian valtio viittasi erityisesti asiassa Paint Graphos annetun tuomion 61 kohtaan, jossa tuodaan esille, että kyseisten osuuskuntien ei niille ominaisten erityispiirteiden perusteella ”lähtökohtaisesti voida katsoa olevan kaupallisten yhtiöiden tilanteeseen verrattavissa olevassa tilanteessa tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen kannalta”.

(64)

Belgian valtio antoi myös tietoja useista Arcon jäsenistä, jotka olivat eronneet yhtiöstä kriisin alkamisen jälkeen. Vapaaehtoista likvidaatiota edeltäneinä tilivuosina Arcon jäseniä, jotka pyysivät pääomansa palauttamista, oli 9 764 tilikaudella 2007/2008, 21 150 tilikaudella 2008/2009 ja 23 762 tilikaudella 2010/2011.

(65)

Toimenpiteen kilpailua vääristävän vaikutuksen osalta Belgian valtio katsoi, että komission olisi pitänyt selvittää kohtuullisessa määrin, minkä rahoitustuotteiden kanssa taloudellisten osuuskuntien osuudet kilpailevat. Belgian viranomaiset myönsivät kuitenkin, ettei komissiota voi valtiontukimenettelyn yhteydessä velvoittaa markkinoiden perusteelliseen määrittelyyn. Belgian valtio väitti pääasiallisesti, että taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenille tarjottiin sama suojan taso kuin kaikkiin vastaaviin talletus-/säästötuotteisiin sijoittajille.

(66)

Belgian viranomaiset totesivat myös, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmää käytetään samaan tarkoitukseen kuin talletussuojajärjestelmädirektiiviä. Sen tavoitteena on siis yksittäisten säästäjien talletusten suojaaminen, tallettajien luottamuksen säilyminen ja rahoitusmarkkinoiden vakauden parantaminen. Belgian valtio uskoo, että muiden jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmät kattavat toisinaan myös epätyypillisiä talletustuotteita, ja katsoo, että komission olisi otettava tämä seikka huomioon (51).

(67)

Belgian valtio korosti myös, että jos komissio katsoo osuuskuntien talletussuojajärjestelmän olevan valtiontukea, tuki olisi katsottava sisämarkkinoille soveltuvaksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perustella. Belgian valtio katsoi, että ei ole tärkeää määrittää, onko Arco vuoden 2008 pankkitiedonannossa tarkoitettu rahoituslaitos. Ratkaisevan tärkeä kysymys, johon komission olisi vastattava, on Belgian mukaan kysymys siitä, onko osuuskuntien talletussuojajärjestelmä asianmukainen ja tarpeellinen toimenpide talouteen kohdistuvien vakavien häiriöiden estämiseksi.

(68)	Belgian valtio perusteli kantaansa, jonka mukaan toimenpide on tarpeellinen, sen vaikutukset pidetään mahdollisimman vähäisinä ja käytössä on vastuunjakomekanismeja.

(69)	Ensinnäkin Belgian valtio väitti, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä on asianmukainen ja tarpeellinen Belgian tallettajien rauhoittamiseksi.

(70)

Belgia myönsi olevan teoreettisesti mahdollista, että taseidensa talletuksia suojanneet laitokset saattavat hyötyä välillisesti kyseisistä suojajärjestelmistä, koska ne auttavat estämään talletuspaon. Belgia selitti kuitenkin, että talletusten vakuusjärjestelmät ovat tarpeellisia talletuspaon ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden estämiseksi. Belgian valtio väitti, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmää tarvittiin säilyttämään kansalaisten luottamus Belgian rahoitusjärjestelmään. Osuuskuntien osuuksien perusominaisuudet säästötuotteina ja se, että yli puolet osuuskuntien hallussa olevista varoista on sijoitettu pankkeihin, korostavat niiden samankaltaisuutta talletuksiin nähden sekä niiden tärkeää asemaa Belgian pankkijärjestelmässä Taloudellisten osuuskuntien hallitsematon maksukyvyttömyys olisi voinut käynnistää kaikkiin rahoituslaitoksiin ja koko Belgian talouteen ulottuvan lumipallovaikutuksen. Jos taloudellisten osuuskuntien osuuksille ei olisi annettu samaa suojan tasoa kuin perustalletuksille, olisi riski ollut sama kuin talletusten suojaamatta jättämisen tapauksessa. Se olisi vaikuttanut merkittävästi kansalaisten luottamukseen kaikkia talletustuotteita kohtaan koko Belgiassa ja aiheuttanut järjestelmäriskin. Belgian valtio viittasi näiden väitteiden tueksi siihen, että taloudellisten osuuskuntien jäsenten (luonnollisten henkilöiden) määrä on suuri suhteessa Belgian koko väestöön (52).

(71)	Belgian valtio myös paheksui syvästi komission aloittamispäätöksessä käyttämää kieltä ja erityisesti termejä ”capital instruments” (pääomainstrumentit) johdanto-osan 62 kappaleessa ja ”risk capital” (riskipääoma) alaviitteessä 35.

(72)	Osoittaakseen osuuskuntien talletussuojajärjestelmän tarpeellisuuden Belgian valtio toimitti komissiolle kirjeet, jotka finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä oli lähettänyt 29 päivänä lokakuuta 2008 (53) ja BNB:n pääjohtaja 7 päivänä lokakuuta 2011 (54) silloiselle valtiovarainministerille.

(73)

Belgian valtio viittaa Ethiasia koskevaan päätökseen huomautuksessaan toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Belgian valtion mukaan komissio katsoi, että Ethiasin hyväksi toteutetut toimenpiteet, joihin kuului talletusten vakuusjärjestelmän ulottaminen kattamaan branche 21 -tuotteet, olivat asianmukaisia ja tarpeellisia Belgian talouteen kohdistuvien vakavien häiriöiden estämiseksi.

(74)

Toiseksi Belgian valtio toisti näkemyksensä toimenpiteen oikeasuhteisuudesta. Taloudelliset osuuskunnat jakavat vastuun muun muassa suorittamalla maksuja erityissuojarahastoon. Belgian valtio katsoi, että suojasta maksettava korvaus on kohtuullinen ja vastaa muiden suojattujen laitosten suojajärjestelmistä maksamia maksuja. Belgian valtio oli eri mieltä siitä, että toimenpide olisi suhteeton osuuskuntien talletussuojajärjestelmän vapaaehtoisen luonteen vuoksi.

(75)

Belgian valtio huomautti, että jos komissio katsoo toimenpiteen olevan valtiontukea, sen olisi katsottava, että toimenpide on sisämarkkinoille soveltuvaa likvidaatiotukea. Belgia muistutti, että 7 päivänä marraskuuta 2011 annetussa kuninkaallisessa asetuksessa säädetään selvästi, että asianomaisen osuuskunnan likvidaatiotilanteessa maksut erityissuojarahastosta suoritettaisiin vasta lopullisen likvidaatiopäätöksen antamisen ja hyväksymisen jälkeen.

(76)	Belgian valtio myös puolusti kantaansa, jonka mukaan komission määräämä tuen keskeyttäminen ei koskenut yksityishenkilöille maksamista Arcon likvidaation jälkeen, koska kyseessä olivat luonnolliset henkilöt eikä yritykset.

(77)	Belgia esitti lisähuomautuksia komissiolle osoittamassaan kirjeessä, joka oli päivätty 18 päivänä maaliskuuta 2014, eli huomautusten esittämisen määräajan umpeuduttua

(78)	Se väitti, ettei komissio voi estää talletussuojakorvausten maksamista henkilöjäsenille. Komissio ei voi velvoittaa Belgiaa keskeyttämään korvausten maksamista osuuskuntien talletussuojajärjestelmästä eikä se voi periä kyseistä järjestelmästä henkilöjäsenille maksettuja korvauksia.

(79)	Jäsenet, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, eivät ole perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä ja talletussuojakorvausten maksamisella henkilöjäsenille ei ole vaikutuksia Arcoon eikä siihen, miten todennäköisesti Belgian valtio perii takaisin kyseisten yritysten saaman tuen.

4. TOIMENPITEEN ARVIOINTI

4.1 Toimenpiteen edunsaaja

(80)

Komissio muistuttaa aluksi alustavana huomautuksena, että se totesi aloittamispäätöksen johdanto-osan 18 kappaleessa taloudellisten osuuskuntien hyötyvän talletussuojajärjestelmästä. Toimenpiteen aikajärjestyksen ja erityispiirteiden huolellisesta analyysista kävi kuitenkin ilmi, että Arco oli toimenpiteen ainoa varsinainen edunsaaja, kuten tässä jaksossa kuvataan.

(81)	Komissio huomauttaa esillä olevassa tapauksessa merkittävästä erosta Arcon ja niiden muiden taloudellisten osuuskuntien välillä, jotka voitiin hyväksyä osallistumaan osuuskuntien talletussuojajärjestelmään.

(82)	Tosiseikkojen kuvauksesta (55) ilmenee, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä oli alun pitäen räätälöity Dexia-investointien vuoksi vaikeuksiin joutunutta Arcoa varten. Arco oli lopulta ainoa taloudellinen osuuskunta, joka jätti toimenpiteeseen osallistumista koskevan hakemuksen.

(83)

Komissio toteaa muiden taloudellisten osuuskuntien osalta, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä on vapaaehtoinen järjestelmä ja että ministerineuvoston harkintavallassa oli päättää jäsenyyttä hakeneen taloudellisen osuuskunnan hyväksymisestä osuuskuntien talletussuojajärjestelmän jäseneksi ja mahdollisen hyväksymisen ehdoista. Lisäksi se toteaa, ettei mikään muu taloudellinen osuuskunta hakenut osuuskuntien talletussuojajärjestelmän jäsenyyttä ja että osa taloudellisista osuuskunnista ei hyväksynyt sitä. Komissio huomauttaa myös, ettei millään muulla taloudellisella osuuskunnalla ollut yhtä suuria investointeihin liittyviä ongelmia kuin Arcolla oli Dexian kanssa.

(84)	Komissio katsoo sen vuoksi, että Arco on ainoa taloudellinen osuuskunta, joka on saanut varsinaista etua osuuskuntien talletussuojajärjestelmän taloudellisesta toiminnasta.

4.2 Toimenpiteestä ilmoittamista ja sen täytäntöönpanoa on pidettävä yhtenä ainoana toimenpiteenä

(85)

Komissio huomauttaa, että hallitus päätti ja ilmoitti toimenpiteestä 10 päivänä lokakuuta 2008 (56). On selvää, että Belgian hallitus oli tehnyt päätöksen osuuskuntien talletussuojajärjestelmään liittyvän edun tarjoamisesta Arcolle samoihin aikoihin, kun toimenpidettä Dexian hyväksi suunniteltiin vuonna 2008 (57). Tammikuun 21 päivänä 2009 julkaistussa toisessa lehdistötiedotteessa annettiin lisää yksityiskohtaisia tietoja toimenpiteestä, ja sen jälkeen aloitettiin hallituksen sitoumuksen oikeudellinen täytäntöönpano.

(86)

Komissio panee merkille, että 10 päivänä lokakuuta 2008 ja 21 päivänä tammikuuta 2009 julkaistut lehdistötiedotteet ovat kielellisesti selkeät ja yksiselitteiset. Niissä käytettiin esimerkiksi ilmaisuja ”décidé” (on päättänyt) ja ”l'engagement” (sitoumus), joilla luotiin perusteltu luottamus sitoumuksen täytäntöönpanoon.

(87)

Lehdistötiedotteiden lähettämisessä käytettiin virallisia kanavia: 10 päivänä lokakuuta 2008 julkaistun lehdistötiedotteen lähettivät valtiovarainministeriön yksiköt ja 10 päivänä tammikuuta 2009 julkaistu lehdistötiedote lähetettiin pääministerin ja valtiovarainministerin puolesta. Tiedotteen toistaminen vahvisti välitettävää viestiä.

(88)

Komissio toteaa, että jo 10 päivänä lokakuuta 2008 julkaistun lehdistötiedotteen ajankohtana oli selvää, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä suunniteltaisiin yleisen talletussuojajärjestelmän laajennukseksi. Tammikuun 21 päivänä 2009 julkaistussa lehdistötiedotteessa on teknisiä lisätietoja. Arco kopioi 21 päivänä tammikuuta 2009 julkaistun lehdistötiedotteen verkkosivustolleen heti sen julkaisemisen jälkeen. Viimeksi mainitun toimen tarkoituksena oli selvästikin rauhoittaa henkilöjäseniä. Komissio panee lisäksi merkille toimenpiteen pysyneen johdonmukaisena, sillä se ei muuttunut merkittävästi 10 päivänä lokakuuta 2008 annetun tiedotteen ja lopullisen kuninkaallisen asetuksen antamisen välisenä aikana.

(89)

Unionin tuomioistuin katsoi 19 päivänä maaliskuuta 2013 yhdistetyissä asioissa C-399/10 P ja C-401/10 antamassaan tuomiossa (58), että toimenpiteestä ilmoittamista ja toimenpiteen täytäntöönpanoa voidaan pitää yhtenä ainoana toimenpiteenä, jos tämä on perusteltua ilmoituksen ja täytäntöönpanon aikajärjestyksen ja tavoitteen ja yrityksellä toimenpiteen toteuttamishetkellä olevan tilanteen valossa. Tämän toimenpiteen tapauksessa Belgian valtio päätti ja ilmoitti 10 päivänä lokakuuta 2008 vastaavalla tavalla toimenpiteestä, joka pantiin myöhemmin täytäntöön alun perin tarkoitetun edunsaajan kannalta samassa tarkoituksessa. Komissio on lisäksi omissa päätöksissään katsonut, että ilmoittaminen ja täytäntöönpano ovat yksi ja sama toimenpide ja että etu on luotu ilmoittamispäivästä alkaen (59). Belgian nykyinen valtiovarainministeri itse asiassa piti kyseessä olevan toimenpidettä vuonna 2008 tehtynä sitoumuksena (60).

(90)	Komissio katsoo johdanto-osan 85–89 kappaleessa esitettyjen tietojen perusteella, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmän ilmoittamista ja täytäntöönpanoa on käsiteltävä yhtenä ainoana toimenpiteenä.

4.3 Tuen olemassaolo

(91)

Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä.

(92)

Sekä Belgian valtio että Arco väittävät, että komission olisi tutkittava, saiko Arco valtiontukea komission toisen päätöksen eli Ethiasia koskevan päätöksen perusteella (61). Valtiontuki on kuitenkin perussopimuksessa määritelty objektiivinen käsite. Valtiontueksi luokiteltavan toimenpiteen on täytettävä seuraavat neljä (kumulatiivista) valtiontukea koskevaa kriteeriä: toimenpide i) on valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty, ii) aiheuttaa valikoivaa etua tuen saajalle, iii) vääristää (mahdollisesti) kilpailua ja iv) vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(93)	Komission on arvioitava neljää edellä mainittu kriteeriä, ja se esittää niistä arvion johdanto-osan 94–110 kappaleessa.

Valtion varat

(94)	Komission on arvioitava, rahoitetaanko osuuskuntien talletussuojajärjestelmää valtion varoilla ja onko se valtion toteuttama.

(95)

Vakiintuneen oikeuskäytännön (62) mukaan perussopimuksen 107 artiklan 1 kohta koskee kaikkia rahavaroja, joita valtio voi tosiasiallisesti käyttää tukeakseen yrityksiä, ilman että sillä seikalla olisi merkitystä, kuuluvatko nämä varat pysyvästi valtion omaisuuteen, edellyttäen, että rahavarat ovat valtion määräysvallassa ja siis toimivaltaisen valtion käytettävissä.

(96)

Valtiontuesta on kyse erityisesti, jos jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti hallinnoidut ja jaetut varat saadaan jäsenvaltion lainsäädännössä määrätyistä maksuista, vaikka niitä hallinnoisivatkin valtiosta erilliset laitokset. Valtiontukisääntöjen soveltamisen kannalta ei kyseessä olevan tuen myöntävän elimen tai yrityksen asemalla ole ratkaisevaa merkitystä.

(97)

Komissio toteaa osuuskuntien talletussuojajärjestelmän organisaation osalta, että Belgian lainsäädännössä määritellään maksut, jotka osallistujien on maksettava, sekä rahaston varojen käyttötapa. Erityissuojarahaston varojen katsotaan sen vuoksi olevan valtion varoja, vaikka ne on alun perin saatu yksityisistä lähteistä.

(98)

Säästö- ja talletuskassa on hallintoelin, josta maksetaan tarpeen vaatiessa erityissuojarahastosta suoritettavien maksujen rahoittamiseen tarvittavia varoja. Tämä osuuskuntien talletussuojajärjestelmän piirre aiheuttaa joka tapauksessa jäsenvaltion talousarvioon kohdistuvaa riittävän konkreettista taloudellista riskiä, jonka perusteella voidaan katsoa olevan kyse perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisista valtion varoista (63).

(99)

Arvioitaessa, onko osuuskuntien talletussuojajärjestelmä Belgian valtion toteuttama toimenpide, on selvää, ettei sitä voida pitää talletussuojajärjestelmädirektiivin saattamisena osaksi kansallista lainsäädäntöä. Talletussuojadirektiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot ottamaan käyttöön talletusten vakuusjärjestelmä vain luottolaitosten talletuksille ja direktiivin 2 artiklassa säädetään nimenomaisesti, että kaikista sellaisista välineistä, jotka kuuluvat luottolaitosten omien varojen määritelmään, ei saa palautusta talletusten vakuusjärjestelmiltä. Jos jäsenvaltio päättää perustaa muita takaisinmaksujärjestelmiä muiden rahoitustuotteiden suojaamiseksi, päätös ei perustu unionin lainsäädäntöön vaan on jäsenvaltion oma aloite (64). Komissio huomauttaa myös, että Belgian valtion viittaus sijoittajien korvausjärjestelmään on aiheeton, koska sijoittajien korvausjärjestelmiä ei ole suunniteltu kattamaan sijoitusriskiä. Kuten johdanto-osan 21 kappaleessa jo esitettiin, sijoittajien korvausjärjestelmät on suunniteltu pelkästään sellaisia tapauksia varten, joissa sijoituspalveluyritys ei pysty palauttamaan sijoittajalle kuuluvia varoja esimerkiksi petostapauksessa tai jos yrityksen järjestelmissä on ongelmia.

Valikoiva etu

(100)

Komissio katsoo, että Arco on saanut etua osuuskuntien talletussuojajärjestelmästä. Unionin tuomioistuin on hyväksynyt yritysten pääoman saannin helpottamiseen liittyvän edun sellaisissa olosuhteissa, joissa toimenpide, jonka jäsenvaltio toteuttaa sijoittajien hyväksi, lisää sijoittajien kiinnostusta tiettyjä sijoituskohteita kohtaan (65). Toimenpide on auttanut Arco Groupin yhtiöitä säilyttämään olemassa olevan pääoman, kun olemassa olevat jäsenet on saatu pysymään kyseisissä taloudellisissa osuuskunnissa (66). Tämä merkitsi varsin suurta etua heti Lehman Brothersin konkurssin jälkeen vallinneessa jännittyneessä markkinatilanteessa. Arco julkaisi 21 päivänä tammikuuta 2009 Belgian hallituksen lehdistötiedotteen verkkosivustollaan jäsenien rauhoittamiseksi. Tämä keino sijoittajien rauhoittamiseen oli näin ollen merkittävä etu Arcolle. Tältä osin komissio huomauttaa, että kesällä 2008 julkaistussa Arcoparin esitteessä (67) oli viitattu taloudellista osuuskuntaa uhkaavaan henkilöjäsenten eroamisen riskiin (68) (69).

(101)

Toimenpide on myös selvästi valikoiva. Se koskee ensisijaisesti vain taloudellisten osuuskuntien osuuksien haltijoita eikä henkilöitä, jotka ovat kilpailevien yritysten sijoitustuotteiden haltijoita. Rahoitusalan toimijat, jotka tarjoavat perinteisiä joukkolaina- tai rahamarkkinarahastoja tai pääomataattuja sijoitusrahastoja, eivät näin ollen pysty tarjoamaan asiakkailleen vastaavaa suojaa. Belgian valtio väittää, että taloudellisten osuuskuntien yksittäiset osuudet vastaavat pohjimmiltaan talletuksia (70). Osa Belgian valtion mainitsemista piirteistä liittyy kuitenkin osuuskuntiin yleensä eikä yksinomaan taloudellisiin osuuskuntiin. Belgian valtion esittämästä taloudellisten osuuskuntien osuuksien kuvauksesta puuttuu myös olennaisia tietoja, kuten tieto kyseisiin osuuksiin sijoittamisen riskeistä (71), jotka eivät ole ominaisia talletuksille.

(102)

Toimenpiteen valikoivan luonteen osoittaa myös taloudellisten osuuskuntien kohtelun vertaaminen muihin hyväksyttyihin osuuskuntiin, jotka eivät ole taloudellisia. Belgia viittasi asiaan Paint Graphos puoltaessaan taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenten erityiskohtelua. Asiassa Paint Graphos oli kyse italialaisen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyynnön perusteella tehdystä ennakkoratkaisusta. Tuomioistuin halusi tietää, voitiinko tuottajien ja työntekijöiden osuuskuntien saamat veroetuudet luokitella perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Unionin tuomioistuin katsoi antamassaan tuomiossa, että veroetua oli arvioitava neljän kumulatiivisen valtiontukea koskevan kriteerin valossa. Se antoi erityisesti yksityiskohtaisia ohjeita, joiden perusteella voidaan arvioida, onko asianomainen veroetuus valikoiva etu (72). Unionin tuomioistuimen mukaan oli määriteltävä, i) voiko kyseinen veroetuus olla perusteltu kyseisen verojärjestelmän luonteenomaisten ominaispiirteiden vuoksi (73), ii) oliko käytössä tarkoituksenmukaisia valvonta- ja tarkastusmenettelyjä (74) ja iii) oliko veroetuus suhteellisuusperiaatteen mukainen eikä sillä mennä pidemmälle kuin on tarpeellista (75).

(103)

Komissio katsoo, ettei Belgian valtion väitettä voida hyväksyä, koska toimenpiteellä myönnetyn edun luonne on laadultaan erilainen kuin unionin tuomioistuimen asiassa Paint Graphos tutkiman edun. Belgian käyttöön ottamassa toimenpiteessä on kyseessä positiivisen edun luominen eikä vapauttaminen verosta tai maksun suorittamisvelvollisuudesta. Tähän toimenpiteeseen ei näin ollen voida soveltaa tavanomaista kolmiosaista analyysia, jonka unionin tuomioistuimet ovat hyväksyneet tutkiessaan, onko veroetuus tai maksuvapautus valikoiva.

(104)

Vaikka asiassa Paint Graphos käytettyä analyysia voitaisiinkin soveltaa toimenpiteeseen, toimenpide on erityisominaisuuksiensa perusteella joka tapauksessa valikoiva.

(105)

Komissio huomauttaa ensinnäkin, että asia Paint Graphos koskee kaikkia tuottajien ja työntekijöiden osuuskuntia eikä ainoastaan taloudellisia osuuskuntia, jotka ovat vain suhteellisen pieni osa niistä. Jos ”aitoihin” osuuskuntiin sovellettaisiin erityiskohtelua, kuten Belgia väittää, sitä sovellettaisiin kaikkiin hyväksyttyihin osuuskuntiin. Toimenpiteen valikoivuuden toteen näyttämiseen riittää sen vuoksi pelkästään se, että toimenpide kohdistuu yksinomaan taloudellisiin osuuskuntiin.

(106)

Komissio toteaa toiseksi, että Belgian valtion mielestä taloudellisille osuuskunnille oli aiheellista antaa ylimääräisiä etuuksia 10 päivästä lokakuuta 2008 alkaen. Komissio huomauttaa, että ennen edellä mainittua päivää hyväksytyt osuuskunnat saivat erityisasemansa vuoksi edullista kohtelua verovapautuksen muodossa (76). Komissio ei tässä päätöksessä ota kantaa kysymykseen siitä, onko kyseinen veroetuus oikeasuhteinen. Se katsoo kuitenkin, ettei 10 päivänä lokakuuta 2008 ollut syytä ottaa äkillisesti käyttöön ylimääräistä korvausta tai suojaa yrityksille, joilla on taloudellisten osuuskuntien asema.

(107)

Komissio katsoo lisäksi, että vaikka se soveltaisi asiassa Paint Graphos tehtyä analyysia Belgian ehdotuksen mukaan, ei (asiassa Paint Graphos sovelletun analyysin osan i) perusteella) ole perusteltua antaa 100 prosentin suojaa Arcon henkilöjäsenille, koska Arcon yhtiöt olivat rajoitetun vastuun yhtiöitä. Belgian yhtiöoikeuden yleisissä säännöksissä määritellään näiden yritysten luonne, jonka perusteella Arcon henkilöjäsenten olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että ne voivat menettää koko pääomansa likvidaatiotilanteessa (77). Taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenten merkitsemän pääoman sataprosenttinen suojaaminen ei ole oikeasuhteinen toimenpide (Paint Graphos -analyysin osa iii)), koska kyseisiä jäseniä suojattaisiin sen avulla kaikilta riskeiltä, mistä koituisi aiheetonta hyötyä yrityksille, jonka jäseniä ne ovat (78).

Kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(108)

Osuuskuntien talletussuojajärjestelmässä taloudellisille osuuskunnille tarjotaan etu, jota ei ole muilla toimijoilla, jotka tarjoavat vähittäismarkkinoille tarkoitettuja sijoitustuotteita eikä muilla osuuskunnilla, joita ei ole hyväksytty taloudellisiksi osuuskunniksi. Arco on toimenpiteen ansiosta pystynyt säilyttämään markkinaosuutensa pitkällä aikavälillä. Arco ei kärsinyt pääoman karkaamisesta tai sitä esiintyi vasta myöhemmin ja vähemmin kuin siinä tapauksessa, ettei toimenpidettä olisi toteutettu. Muut toimijat, joiden oli kilpailtava omin voimin ja jotka eivät voineet käyttää osuuskuntien talletussuojajärjestelmää, eivät näin ollen saaneet käyttöönsä pääomaa, joka olisi muuten ollut käytettävissä investointeihin. Osuuskuntien talletussuojajärjestelmä vääristää sen vuoksi kilpailua (79).

(109)

Kun jäsenvaltio myöntää tuen yritykselle, jäsenvaltion sisäinen liiketoiminta voi tämän johdosta pysyä ennallaan tai lisääntyä sillä seurauksella, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten mahdollisuudet päästä markkinoille (ja vahvistaa asemaansa niillä) vähentyvät (80). Koska Belgian markkinoilla toimii monia kansainvälisiä sijoitustuotteiden tarjoajia, toimenpiteellä on selvästi vaikutus unionin laajuiseen kauppaan.

Päätelmät

(110)

Johdanto-osan 91–109 kappaleessa esitetyn analyysin perusteella komissio katsoo, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä sisältää valtion varoja, on valikoiva etu Arcon kannalta, vääristää kilpailua ja vaikuttaa unionin sisäiseen kauppaan, joten se täyttää kaikki valtiontukea koskevat kriteerit. Kaikki edellä mainitut tekijät olivat olemassa viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2011 eli kuninkaallisen asetuksen antamispäivänä. Toimenpiteellä luotu etu oli kuitenkin olemassa siitä lähtien, kun Belgian viranomaiset ilmoittivat 10 päivänä lokakuuta 2008 kyseisen toimenpiteen käyttöönotosta. Edun koko laajuus on otettava huomioon selvitettäessä tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille ja tarvittaessa takaisin perimistä edunsaajilta.

4.4 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille

(111)

Komission on osoitettuaan, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä on perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, määriteltävä, voidaanko tuki katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(112)

Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille ja on sen vuoksi kiellettävä, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. Perussopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdassa määritellään sen jälkeen kaksi sisämarkkinoille soveltuvaa tukimuotoa.

(113)

Ensiksi perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdassa luetellaan valtiontuen muodot, joihin sovelletaan automaattisesti poikkeusta edellä mainitusta kiellosta. Osuuskuntien talletussuojajärjestelmä ei kuitenkaan kuulu mihinkään niistä.

(114)

Toiseksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa määrätään useista tukimuodoista, joita voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina. Osuuskuntien talletussuojajärjestelmät voisivat teoriassa kuulua 107 artiklan 3 kohdan b tai c alakohdan soveltamisalaan.

(115)

Komissio on antanut ohjeet perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyn poikkeuksen soveltamisesta tiettyihin tukityyppeihin. Komissio huomauttaa kuitenkin, että toimenpide ei vastaa mitään kyseisten ohjeiden kattamista tyypeistä. Belgia ja Arco eivät myöskään ole ilmoittaneet kyseisessä määräyksessä tarkoitetun yhteisen edun tavoitteesta. Komission olisi näin ollen tutkittava toimenpiteen mahdollista soveltuvuutta sisämarkkinoille yksinomaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella.

(116)

Komissio panee merkille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan osalta Belgian valtion väitteen, jonka mukaan osuuskuntien talletussuojajärjestelmä olisi siinä tapauksessa, että komissio katsoo sen sisältävän valtiontukea, arvioitava perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kyseisen määräyksen mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos se on tarpeen jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi.

(117)

Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohta edellyttää kuitenkin, että jäsenvaltion taloudessa olevaa vakavaa häiriötä tulkitaan suppeasti. Kyseessä olevan häiriön on koskettava jäsenvaltion koko taloutta eikä ainoastaan jonkin sen alueen tai osan taloutta (81).

(118)

Kun finanssikriisi oli saavuttanut ensimmäisen huippukohdan syksyllä 2008, komissio päätti vuoden 2008 pankkitiedonannossa, että perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa aletaan soveltaa rahoituslaitoksen ongelmien torjumiseksi toteutettujen valtiontukitoimenpiteiden arviointiin (82).

(119)

Komissio on laatinut rahoitusalan ulkopuolella perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti myös tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä, jäljempänä ’tilapäiset puitteet’ (83). Nämä puitteet eivät kuitenkaan koske esillä olevaa toimenpidettä. Niiden kohteena on sen sijaan reaalitalous, ja niiden perusteella annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa sopivia toimenpiteitä niiden yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi, joilla on investointihalukkuutta finanssikriisin aikana pankkirahoituksen käytyä vähiin. Arcon ongelmat eivät liity pankkirahoituksen puutteeseen vaan omaisuuseriin (Dexian osakkeisiin), joiden arvoa oli tarkistettava alaspäin. Osuuskuntien talletussuojajärjestelmä, joka kattaa koko velkainstrumentin, ei myöskään kuulu mihinkään kyseisten puitteiden 4.3 kohdassa käsitellyistä tukimuodoista.

(120)

Koska taloudelliset osuuskunnat ole vuoden 2008 pankkitiedonannossa tarkoitettuja rahoituslaitoksia (84), tuki on arvioitava suoraan perussopimuksen perusteella. Jotta toimenpiteen voidaan katsoa olevan 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisten sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien yleisten kriteerien mukainen, sen on täytettävä seuraavat edellytykset (85):

a) Asianmukaisuus : Tukitoimenpiteiden on oltava oikein kohdennettuja, jotta niillä voidaan saavuttaa tavoite, joka on taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen. Tämä ei ole mahdollista, jos tukitoimenpide ei ole asianmukainen keino häiriön poistamiseen.

b) Tarpeellisuus : Tukitoimenpiteen on määrän ja muodon perusteella oltava tarpeellinen tavoitteen saavuttamisen kannalta. Tuen määrän on näin ollen oltava tavoitteen saavuttamiseksi tarvittava pienin välttämätön määrä ja sen muodon on oltava asianmukaisin häiriön poistamisen kannalta.

c) Oikeasuhteisuus : Toimenpiteen positiivisten vaikutusten on oltava oikeassa suhteessa kilpailun vääristymiseen nähden, jotta tavoitteen saavuttamisen kannalta tarpeelliset kielteiset vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä.

(121)

Komissio toteaa toimenpiteen asianmukaisuuden osalta, että taloudellisten osuuskuntien vaikutus koko talouteen on varsin erilainen kuin perinteisten pankkien, jotka ovat alttiina talletuspaolle. Jos kaikki pankkitalletusten haltijat päättäisivät yhtä aikaa nostaa rahansa, pankin olisi pakko luopua nopeasti kaikista epälikvideistä omaisuuseristä (mikä saisi aikaan pikaisen myynnin). Tällä olisi vakavat seuraukset lainanantoon reaalitaloudelle, ja yhtenä seurauksena voisi olla myös omaisuuserien hintojen syöksykierre. Taloudelliset osuuskunnat eivät kuitenkaan myönnä lainoja reaalitaloudelle. Niillä on myös lain nojalla oikeus rajoittaa osuuskunnasta eroamista (86), joten omaisuuserien suunnittelemattomat myynnit voidaan periaatteessa välttää. Viimeksi mainitussa korostuu tärkeä ero talletusten ja osuuskuntien osuuksien systeemisten vaikutusten välillä.

(122)

On myös selvää, että taloudellisten osuuskuntien jäsenet ovat oikeudellisesta näkökulmasta rajoitetun vastuun yrityksen osakkaita. Tämän aseman vuoksi taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenillä on oikeudellisesta näkökulmasta riski menettää alun perin sijoittamansa pääoman osittain kokonaan. Tältä osin komissio ottaa huomioon myös sen, että BNB:n pääjohtaja ei vahvistanut, että taloudellisten osuuskuntien osuudet vastaisivat luottolaitosten säästötalletuksia (87).

(123)

Komissio huomauttaa myös, että henkilöjäsenillä on taloudellisten osuuskuntien vesiputousrakenteessa (88) kyseisten yhtiöiden likvidaatio- tai konkurssitilanteessa varsin erilainen asema kuin luottolaitoksen säästötalletuksen haltijalla. Luottolaitokset ovat säänneltyjä yhtiöitä, ja sääntelyviranomainen varmistaa, että niiden käytettävissä on tietty määrä pääomaa, joka muodostaa ensimmäisen puskurin likvidaatio- tai konkurssitilanteessa. Taloudellisten osuuskuntien jäsenillä ei kuitenkaan ole tällaista suojaa. Ne joutuvat ensimmäisinä kärsimään likvidaatio- tai konkurssitilanteessa.

(124)

Komissio katsoo johdanto-osan 121–123 kappaleessa esitettyjen perustelujen pohjalta, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä suojaa vain taloudellisia osuuskuntia ja niiden henkilöjäseniä näiden aiemmin tekemien sijoitusten seurauksilta. Se ei kuitenkaan ole asianmukainen toimenpide Belgian taloudessa olevan vakavan häiriön välttämiseksi.

(125)

Toimenpiteen tarpeellisuuden osalta komissio muistuttaa, että Belgian valtio oli jo toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä talouden häiriöiden estämiseksi. Se oli jo ottanut käyttöön muita toimenpiteitä Belgian rahoitusjärjestelmän sekä erityisesti niiden pankkien ja muiden rahoituslaitosten vakauttamiseksi, joihin taloudelliset osuuskunnat investoivat. Belgian yleisellä talletusten vakuusjärjestelmällä suojattiin talletukset 100 000 euron ylärajaan saakka, ja Belgian valtio auttoi Fortisia, KBC:tä, Dexiaa ja Ethiasta pääomapohjan vahvistamisella, likviditeettitoimenpiteillä, arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin liittyvillä toimenpiteillä ja tilapäisillä toimenpiteillä. Komissio katsoi, ettei ollut tarpeellista suojata joitakin henkilöjäseniä, kun on kyse taloudellisista osuuskunnista, jotka ovat viime kädessä rajoitetun vastuun yrityksiä.

(126)

Komissio huomauttaa, että BNB:n pääjohtajan kirje, johon Belgian valtio viittasi, oli päivätty lokakuussa 2011, eli vasta pitkän ajan kuluttua toimenpiteen ilmoittamisesta 10 päivänä lokakuuta 2008. Kirjeen sanamuodosta ei myöskään käy ilmi, että toimenpide olisi tarpeellinen Belgian taloudessa olevan vakavan häiriön välttämiseksi. Siinä todetaan pelkästään, että toimenpiteen ansiosta olisi (89) mahdollista rajoittaa (systeemisen) kriisin haitallisia vaikutuksia. Komissio huomauttaa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän kirjeen osalta, että siinä käsitellään vain talletusten vakuusjärjestelmän suojaylärajan nostoa ja suojajärjestelmään käyttöönottoa branche 21 -vakuutustuotteille.

(127)

Toimenpiteen oikeasuhteisuuden osalta komissio huomauttaa, ettei toimenpide ole ominaisuuksiltaan sellainen, että se suojaisi riittävästi haitalliselta valikoitumiselta (90). Osuuskuntien talletussuojajärjestelmän vapaaehtoisuus sekä se, ettei elinkelpoisuutta ilmeisesti testata liittymisen yhteydessä, kannustaa liittymään järjestelmään vasta, kun suojaa jo selvästi tarvitaan. Edunsaaja voi tällaisessa tilanteessa käyttää suojaa ja välttyä suurelta osin suojajärjestelmämaksujen maksamiselta, kunnes likvidaatio on jo ovella.

(128)

Komissio myös katsoo, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä vääristää markkinoiden normaalia toimintaa kohtuuttomasti. Arco on toimenpiteen ansiosta pystynyt suojaamaan markkina-asemaansa vähittäisrahoitustuotteiden markkinoilla. Tämän seurauksena kilpailijat, jotka eivät olleet voineet käyttää osuuskuntien talletussuojajärjestelmää, ovat kärsineet tai voineet kärsiä kielteisestä vaikutuksesta, joka on kohdistunut niiden markkinaosuuteen ja kannattavuuteen.

(129)

Voidaan siis päätellä, että toimenpidettä ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana, koska se ei ole asianmukainen, tarpeellinen eikä oikeasuhteinen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamiseksi eikä se kuulu minkään muun sellaisen määräyksen soveltamisalaan, joka koskee valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille.

4.5 Tuen laskeminen

(130)

Arcolta takaisin perittävän edun laskemiseksi komissio ottaa huomioon seuraavat parametrit ja tosiseikat (91):

—	Arcon sääntöjen mukainen pääoman karkaamisen enimmäismäärä, joka on enintään 10 prosenttia koko pääomasta tai 10 prosenttia jäsenkannasta (92),

—	osuuskuntien talletussuojajärjestelmä kattaa vain henkilöjäsenet,

—

osuuskuntien talletussuojajärjestelmän erityispiirteet: järjestelmä oli toisaalta vapaaehtoinen ja taloudelliset osuuskunnat saivat itse päättää siihen liittymisestä ja toisaalta jopa vakavan konkurssi- tai likvidaatiouhan alaiset taloudelliset osuuskunnat saivat hakea järjestelmän jäsenyyttä (näin tapahtuikin, kun Arcofin, Arcopar ja Arcoplus pian järjestelmään liittymisensä jälkeen hyväksyivät vapaaehtoisen likvidaation aloittamista koskevat hallitusten ehdotukset 8 päivänä joulukuuta 2011 pidetyissä yhtiökokouksissa),

—

Arcon taloudellinen tilanne oli epävakaa jo kauan ennen likvidaation aloittamista, koska se oli johdanto-osan 38, 44 ja 82 kappaleessa kuvatulla tavalla ostanut suuria määriä osakkeita Dexia-pankista, jonka Belgian, Ranskan ja Luxemburgin hallitukset joutuivat pelastamaan konkurssilta; tästä oli seurauksena, että Dexian osakkeiden arvon merkittävät alenemiset heikensivät edelleen Arcon taloudellista tilannetta erityisesti, koska Arco oli rahoittanut osallistumistaan Dexian pelastamiseen ottamalla velkaa,

—	Arco maksoi vuonna 2011 liittymismaksun ja vuotuisen talletussuojamaksun.

(131)

Arcon saama etu oli suoja pääoman karkaamiselta, jonka Arco olisi muuten pystynyt pysäyttämään vain siten, että se olisi soveltanut sääntöjään menetettyään jo 10 prosenttia (93) joko pääomastaan tai jäsenkannastaan. Näin laaja pääoman karkaaminen olisi todennäköisesti tapahtunut joko objektiivisista syistä heti, kun Arco olisi joutunut ylivelkaantumistilanteeseen, konkurssimenettelyyn tai likvidaatiomenettelyyn tai subjektiivisista syistä, kuten eräiden muiden talletuspakojen (94) yhteydessä, heti kun Arcon jäsenet olisivat lakanneet pitämästä Arcoa turvallisena sijoituksena esimerkiksi sen vuoksi, että Arco oli vahvasti riippuvainen Dexian taloudellisesta tilanteesta ja markkina-arvosta.

(132)

Komissio käyttää varovaista (95) lähestymistapaa Arcon saaman edun laskennassa ja ottaa huomioon mahdollisen pääoman karkaamisen vain yhden vuoden jaksolta useiden jaksojen sijaan. Tällä perusteella laskennassa on määrä selvittää osuuskuntien talletussuojajärjestelmän vähimmäisvaikutus, vaikka talletussuoja on todellisuudessa saattanut pelastaa Arcon useita kertoja jäsenten ja pääoman enimmäismäärän karkaamiselta. Arcon sääntöjen mukaan Arcolla oli mahdollisuus pysäyttää pääoman karkaaminen, kun joko 10 prosenttia pääomasta tai 10 prosenttia jäsenkannasta oli menetetty. Tuen määrän laskemiseksi komissio olettaa, että Arco olisi valinnut kahdesta vaihtoehdosta tehokkaamman eli suuremman pääomamäärän säilyttämisen. Jäsenkannan karkaamiseen liittyvän vaihtoehdon osalta komissio käyttää pienintä määrää henkilöjäseniä edun luomisen ajanjaksona (10 päivästä lokakuuta 2008 alkaen), mikä on myös varovainen oletus, ja laskee kyseisen vuoden keskimääräisen pääomaosuuden näiden jäsenten määrän perusteella. Pääoman karkaamiseen liittyvän vaihtoehdon osalta komissio käyttää vuotta, jonka aikana pääoman määrä oli alimmillaan.

(133)

Komissio ottaa lisäksi huomioon, että toimenpiteen luomaa etua heikensi osittain se, että kolmen oikeushenkilön eli Arcoparin, Arcofinin ja Arcoplusin muodostaman Arcon oli maksettava kertaluonteinen liittymismaksu ja talletussuojamaksu yhdeltä vuodelta. Nämä maksut suoritettiin kuitenkin vasta syksyllä 2011 vähän ennen Arcon hakeutumista likvidaatioon.

(134)

Toimenpiteestä saatu etu on näin ollen pienempi seuraavista laskelmista saaduista tuloksista: a) 10 prosenttia pääomasta vuotena, jolloin pääoma oli alimmillaan 10 päivän lokakuuta 2008 ja 8 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana; saadusta osuudesta vähennetään suoritettujen maksujen määrä; ja b) 10 prosenttia pienimmästä jäsenmäärästä 10 päivän lokakuuta 2008 ja 8 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana kerrottuna saman vuoden keskimääräisellä pääomalla yhtä jäsentä kohti; tuloksesta vähennetään suoritettujen maksujen määrä.

(135)

Sijoittajien pääoman pois vetämisen todennäköisyys kasvaa absoluuttisesti tarkasteltuna ajan myötä, mikä vaikeuttaa saadusta edusta maksettavan koron laskemista. Jotta Arcon saama etu voidaan poistaa kokonaisuudessaan ja samalla antaa jäsenvaltiolle käyttökelpoinen menetelmä takaisinperintäkoron laskemiseen (96), komissio katsoo, että koko etu oli kokonaan käytettävissä viimeistään 8 päivästä joulukuuta 2011 alkaen. Komission mukaan takaisinperittäviin summiin on sisällytettävä korko 8 päivästä joulukuuta 2011 tuen todelliseen takaisinperintään asti.

(136)

Tukilaskelmien tarkistamiseksi komissio pyytää Belgiaa toimittamaan komissiolle tiedot Arcoparin, Arcofinin ja Arcoplusin rekisteröityjen jäsenien lukumääristä kunkin vuoden lopussa 10 päivän lokakuuta 2008 ja 8 päivän joulukuuta 2011 väliseltä ajalta.

(137)

Belgian viranomaiset eivät antaneet tapauksen sisältöä koskevia uusia tietoja lisähuomautuksissa, jotka ne toimittivat runsaan puolentoista vuoden kuluttua menettelyn aloittamispäätöstä koskevien huomautusten toimittamisen määräajan umpeutumisesta. Ne väittävät, että komissio ei voi kieltää henkilöjäsenille myönnettyjen talletussuojakorvausten maksamista eikä voi vaatia valtiota keskeyttämään osuuskuntien talletussuojajärjestelmästä maksettavia maksuja. Niiden mukaan komissio ei myöskään voi periä takaisin henkilöjäsenille järjestelmästä suoritettuja maksuja.

(138)

Belgian viranomaiset totesivat väitteidensä tueksi, että henkilöjäsenet eivät ole perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä, ja katsoivat, että talletussuojakorvausten maksamisella henkilöjäsenille ei ole vaikutuksia Arcoon eikä siihen, miten todennäköisesti Belgian valtio perii tuen takaisin.

(139)

Komissio korosti vastauksessaan, että tämän päätöksen mukaisesti takaisin perittävät summat olivat itse asiassa Arcolle myönnettyä tukea.

(140)

Komissio totesi myös, että valtion myöntämän tuen toteaminen sisämarkkinoille soveltumattomaksi perustamissopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti riitti perusteluksi valtion määräämiselle poistamaan kyseinen tuki (97). Belgian viranomaiset eivät sen vuoksi voineet väittää, että sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsotun talletussuojan maksamista koskeva kielto olisi unionin lainsäädännön vastaista.

(141)

Belgian viranomaiset velvoitettiin näin ollen noudattamaan menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen sisältyvää määräystä toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä ja sen vuoksi lopettamaan maksujen suorittamisen.

(142)

Näin ollen on myös perusteltua, että Belgian olisi edelleen oltava suorimatta tukitoimenpiteen mukaisia maksuja.

Päätelmät

(143)

Komissio katsoo, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä on Arcoparin, Arcofinin ja Arcoplusin hyväksi myönnettyä valtiontukea, jonka Belgia on myöntänyt sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa. Belgian on kumottava osuuskuntien talletussuojajärjestelmän perustana oleva lainsäädäntö (erityisesti 14 päivänä huhtikuuta 2009 annettu laki ja 10 päivänä lokakuuta 2011 annettu kuninkaallinen asetus) sekä perittävä etu takaisin Arcoparilta, Arcofinilta ja Arcoplusilta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Talletussuojajärjestelmä, jonka Belgia on myöntänyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti Arcon taloudellisten osuuskuntien ja erityisesti Arcoparin, Arcofinin ja Arcoplusin hyväksi, ei sovellu sisämarkkinoille.

2 artikla

1. Belgian on perittävä 1 artiklassa tarkoitettu sisämarkkinoille soveltumaton tuki takaisin tuensaajilta seuraavista laskelmista saaduista tuloksista pienemmän mukaan:

a)	10 prosenttia pääomasta vuotena, jolloin pääoma oli alimmillaan 10 päivän lokakuuta 2008 ja 8 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana; saadusta osuudesta vähennetään suoritettujen maksujen määrä; tai

b)	10 prosenttia pienimmästä jäsenmäärästä 10 päivän lokakuuta 2008 ja 8 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana kerrottuna saman vuoden keskimääräisellä pääomalla yhtä jäsentä kohti; tuloksesta vähennetään suoritettujen maksujen määrä.

2. Takaisinperittäviin summiin on sisällytettävä korko 8 päivästä joulukuuta 2011 alkaen tuen todelliseen takaisinperintään asti.

3. Korolle on laskettava korkoa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun 21 päivänä huhtikuuta 2004 komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (98) V luvun mukaisesti.

4. Belgian on edelleen pidättäydyttävä 1 artiklassa tarkoitetun järjestelmän mukaisten maksujen suorittamisesta tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä alkaen.

3 artikla

1. Belgian on lopetettava 1 artiklassa tarkoitettu tukitoimenpide, koska se ei sovellu sisämarkkinoille.

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tosiasiallisesti.

3. Belgian on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

4 artikla

1. Belgian on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta seuraavat tiedot:

a)	yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamisen varmistamiseksi;

b)	asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaajat on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2. Belgian on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä siihen saakka, kunnes 1 artiklassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Sen on annettava välittömästi komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 3 päivänä heinäkuuta 2014.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

varapuheenjohtaja

(1) EUVL C 213, 19.7.2012, s. 64.

(2) Myös Belgian korkein hallinto-oikeus (Conseil d'Etat) totesi toimenpiteen mahdollisesti olevan valtiontukea. Ks. Avis du Conseil d'Etat nro 46.131/2, 4.3.2009.

(3) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(4) Ks. alaviite 1.

(5) Arcosta annetaan yksityiskohtainen kuvaus johdanto-osan 38–44 kappaleessa.

(6) Ks. (http://www.dekamer.be/kvvcr/pdf_sections/comm/dexia/N031_20120125reynders.pdf) — Dexia-komitean pöytäkirja 25 päivänä tammikuuta 2012 pidetystä kuulemisesta, johon osallistui ministeri Reynders, sivut 7 ja 32. Pöytäkirjassa esitetään seuraavaa: … vuonna 2008 hallituksen ministerit pyysivät, että valtio toteuttaa toimia Ethiasin ja Arcon hyväksi. Vallinneen kriisitilanteen perusteella hallitus sitoutui 10 päivänä lokakuuta 2008 ja 21 päivänä tammikuuta 2009 suojaamaan taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenten osuutta vastaavan pääoman. […] Poliittista päätöstä tehtäessä ymmärsin hyvin, että minä en — eikä silloinen pääministeri — voinut tehdä sopimusta ministerikollegojemme [p.m. Ranska ja Luxemburg olivat muut jäsenvaltiot, joita Dexia-asia koski] ja Dexian johdon kanssa, jos samaan aikaan ei tehtäisi Ethiasia ja Arcoa koskevaa päätöstä. […] Tämän vuoksi annoimme osuuskuntien jäseniä koskevan sitoumuksen… Miksi siis tarvittiin kolme vaihetta ja melkoisesti aikaa? Koska ensiksi tämä poliittinen sopimus oli saatettava asiakirjan muotoon (”… en 2008, des membres du gouvernement sont intervenus en Conseil restreint afin de demander à l'Etat d'intervenir pour Ethias et pour ARCO. Compte tenu de la situation de crise dans laquelle on était, le gouvernement s'est engagé le 10 octobre 2008 et le 21 janvier 2009 à protéger la part de capital des coopérateurs personnes physiques dans des sociétés coopératives… dans une décision politique, j'ai donc bien compris à un moment donné que je ne pourrais pas — et le premier ministre aussi à l'époque — boucler l'accord avec nos collègues et avec la direction de Dexia — si en même temps, il n'y avait pas des décisions prises sur Ethias et sur ARCO. …, Donc, pour les coopérateurs des coopératives, nous avions pris cet engagement …. Alors pourquoi en trois étapes et pourquoi avec pas mal de temps? Parce qu'il a d'abord fallu faire en sorte que cet accord politique puisse se traduire dans un texte.”).

(7) Trends-lehdessä 15 päivänä toukokuuta 2014 julkaistussa ja myös lehden verkkosivustolla saatavilla olevassa artikkelissa ministeriä siteerataan seuraavasti: Syyskuun 2008 lopussa ensimmäisen Dexia-kriisin aikana pyysimme Holding Communalia, Arcoa ja Ethiasia osallistumaan pääoman korottamiseen, jota varten niillä ei ollut rahaa. Arcon ja Ethiasin taustalla olevat yksityishenkilöt vaativat talletussuojaa ja olisivat muuten vetäneet säästönsä pois, jolloin Arco olisi ajautunut konkurssiin. Talletussuojaa on tarkasteltava sen luomisajankohdan olosuhteiden valossa: Arcon, Ethiasin ja Holding Communalin oli osallistuttava Dexian pääoman korottamiseen, koska muita ratkaisuja ei ollut. Vuosi oli 2008 … viiden poliittisen puolueen muodostama liittohallitus antoi valtion takauksen. Niinpä Arcon tallettajat eivät vetäneet rahojaan pois. Ne uskoivat, että niiden oli jatkettava tuen antamista ja että luotettava turvaverkko pelastaisi ne ongelmatilanteissa (”Eind september 2008, bij de eerste Dexia-crisis, werd aan de Gemeentelijke Holding, Arco en Ethias gevraagd om deel te nemen aan een kapitaalverhoging waarvoor ze het geld niet hadden. De achterban van onder andere Arco en Ethias had waarborgen nodig, anders zouden ze hun spaargeld weghalen. Dat had het faillissement van Arco betekend. Die waarborg heeft dus veel te maken met de context van dat moment. Arco, Ethias en de Gemeentelijke Holding waren verplicht om mee te gaan in de kapitaalverhoging van Dexia, omdat er geen andere oplossing was. Dat was 2008. […] Op dat moment kende de federale wetgever — met vijf partijen — een overheidswaarborg toe. Het resultaat was dat de Arcospaarders hun geld lieten staan. Ze dachten: we moeten blijven steunen, en als het misloopt is er een vangnet.”).

(8) Branche 21 -henkivakuutustuote määritellään vakuutusyhtiöiden valvonnasta annetun kuninkaallisen asetuksen (arrêté royal) liitteessä I olevassa 21 kohdassa, jonka mukaan se on vakuutustuote, joka ei liity sijoitusrahastoihin (toisin kuin ns. branche 23 -henkivakuutustuotteet). Branche 21 -tuotteet tarjoavat periaatteessa taatun tuoton sijoituksille. Sitä voidaan kasvattaa osallistumalla vakuutusyhtiön korkoliikkeen tulokseen.

(9) Lehdistötiedotteessa todetaan, että hallitus aikoo laajentaa suojaa muihin finanssialan laitoksiin (erityisesti vakuutusyhtiöihin ja hyväksyttyihin osuuskuntiin), jotka sitä erikseen pyytävät pankkitalletuksia vastaavien tuotteiden osalta, kuten esimerkiksi ns. branche 21 -ryhmään luettavat tuotteet. Eräät laitokset ovatkin jo ilmoittaneet kiinnostuksestaan (”Le gouvernement a décidé d'étendre la protection donnée par ce fonds à 'autres institutions du secteur financier (notamment des compagnies d'assurances ou des coopératives agrées) qui en feraient la demande pour des produits assimilables à des dépôts bancaires comme par exemple certains produits faisant partie de la branche 21. Certains organismes ont déjà fait part de leur intérêt.”).

(10) Edellinen hallitus erosi 18 päivänä joulukuuta 2008, ja uusi hallitus aloitti toimintansa 30 päivänä joulukuuta 2008.

(11) Belgian hallitus uudisti kyseisessä lehdistötiedotteessa edellisen hallituksen sitoumuksen ottaa käyttöön osuuskuntien talletussuojajärjestelmä (”le gouvernment confirme l'engagement pris par le gouvernement précédent d'offrir un régime de garantie aux associés des sociétés coopératives agréées”). Lehdistötiedotteessa oli myös osuuskuntien talletussuojajärjestelmää koskevia teknisiä yksityiskohtia.

(12) ArgenCo totesi osuuskuntien osuuksia koskevassa 5 päivänä lokakuuta 2010 julkaisemassaan esitteessä (sivulla 4), että koska osuuskuntien osuuksia ei voida katsoa luottolaitosten liikkeeseen laskemiksi velkainstrumenteiksi eikä myöskään talletuksiksi, talletusten vakuusjärjestelmät eivät kata niitä. Myös Lanbokas/Agricaisse esitti vastaavan viestin 15 päivänä toukokuuta 2009 julkaisemansa esitteen sivulla 6. Se totesi, että osuuskuntien osuuksien ostajien olisi otettava huomioon, ettei osuuksilla ole talletusten vakuusjärjestelmään perustuvaa suojaa.

(13) Moniteur Belge, 17.10.2008, Ed.2, N.2008 — 3690 [2008/03425].

(14) Moniteur Belge, 17.11.2008, Ed.2, N.2008 — 4088 [2008/03450].

(15) Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä katsoi, että Belgian rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi oli välttämätöntä nostaa talletussuojajärjestelmän mukaisen suojan ylärajaa (”Le Comité de Stabilité Financière ’estime que les mesures proposées sont effectivement indispensables afin de préserver la stabilité du système financier belge et doivent pouvoir entrer en vigueur dans les plus brefs délais’”).

(16) Moniteur Belge, 21.4.2009, Ed.1, N.2009 — 1426 [2009/03147].

(17) Moniteur Belge, 12.10.2011, Ed.2, N.2011 — 2682 [2011/205241].

(18) Osuuskuntien talletussuojajärjestelmän käyttöönoton jälkeen BNB:n organisaatiota koskevaa lakia mukautettiin vastaavasti ja siihen sisällytettiin 36/24 §. (http://www.nbb.be/doc/ts/Enterprise/juridisch/F/loi_organique.pdf).

(19) Tämänhetkinen tilanne näyttää meistä vastaavan näitä edellytyksiä, sillä valtionvelkakriisi, finanssimarkkinoiden nykyiset häiriöt ja pankkienvälisten markkinoiden toiminnan ongelmat luovat taloudellemme vakavan systeemisen kriisin uhkan. Tämän vuoksi valtion takaus, jolla katetaan tiettyjen hyväksyttyjen osuuskuntien tiettyjen jäsenten osuudet, voisi auttaa rajoittamaan tämän kriisin vaikutuksia (”Les circonstances actuelles nous semblent répondre à ces conditions, en ce que la crise des dettes souveraines, les perturbations actuelles sur les marches financiers et le dysfonctionnement des marchés interbancaires font peser sur notre économie un risque grave de cette crise systémique. A cet effet, une garantie d'Etat couvrant les parts des coopérateurs de certaines sociétés coopératives agréées permettrait de limiter les effets de cette crise.”).

(20) Lainsäädäntöviranomainen perustelee tätä säännöstä siten, että tiettyjen osuuskuntien jäsenten osuuksien katsotaan vastaavan pankkitalletuksia. Tämä lausunto koskee ainoastaan kuninkaallisen asetuksen alustavaa luonnosta, siinä ei tarkastella lainsäädäntöviranomaisen käsitystä tästä vastaavuudesta (”Le législateur justifie cette disposition sur la base d'une assimilation des parts de coopérateurs de certaines sociétés coopératives à des dépôts bancaires. Le présent avis étant limité à l'avant-projet d'Arrêté royal, il n'examine pas l'assimilation pratiquée par le législateur.”).

(21) Ensi näkemältä ei ole ilmeistä, voidaanko komissio vakuuttaa siitä, että toimenpide, joka kuninkaallisen asetuksen alustavan luonnoksen perusteella on tarkoitus toteuttaa, on kohdistettu kaikkiin vastaavassa tilanteessa oleviin markkinatoimijoihin eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan (”Prima facie, il ne nous semble pas évident de convaincre à coup sûr la Commission de ce que la mesure que l'avant-projet d'Arrêté royal vise à exécuter s'adresse bien à tous les acteurs comparables du marché et ne relève donc pas du champ d'application des règles sur les Aides d'Etat.”).

(22) Tämä vapaaehtoisuus johtaa riskiin haitallisesta valikoitumisesta, jossa ainoastaan sellaiset osuustoiminnalliset yritykset, joiden tappioriski on suurin, osallistuisivat tähän erityissuojarahastoon (”Ce caractère facultatif donnée lieu à un risque de sélection adverse par lequel seules les sociétés coopératives fortement exposées á des risques de perte contribueraient effectivement au Fonds Spécial de Protection.”).

(23) Moniteur Belge, 18.11.2011 Ed.2, N.2011 — 2974 [2011/03368].

(24) Arcopar maksoi yhteensä 1 794 102, Arcofin 193 391 ja Arcoplus 63 265 euroa.

(25) EYVL L 135, 31.5.1994, s. 5.

(26) Talletussuojajärjestelmädirektiivin 1 artiklan 4 kohdan määritelmän mukaan luottolaitoksella tarkoitetaan ’yritystä, joka liiketoimintanaan vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja ja myöntää luottoja omaan lukuunsa’.

(27) Talletussuojajärjestelmädirektiivin 1 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaan talletuksella tarkoitetaan ’sellaista saatavaa, joka syntyy tilille jätetyistä varoista tai tavanomaisessa pankkitoiminnassa syntyvissä väliaikaisissa maksujen siirroissa, joka luottolaitoksen on maksettava sovellettavan lain ja sopimusten ehtojen mukaisesti takaisin, sekä luottolaitoksen antaman velkakirjan osoittamaa velkaa’.

(28) Niitä ovat 50 000 euron ja 100 000 euron talletussuojan välinen erotus sekä branche 21 -henkivakuutustuotteiden ja taloudellisten osuuskuntien yksittäisten osuuksien suoja (jonka yläraja on 100 000 euroa).

(29) http://www.consilium.europa.eu/ueDocs/cms_Data/docs/pressData/en/ecofin/103250.pdf

(30) Talletussuojajärjestelmädirektiivin 2 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Seuraavista ei saa palautusta vakuusjärjestelmiltä: …

—	kaikki sellaiset välineet, jotka kuuluvat ’omien varojen’ määritelmään, sellaisena kuin se esitetään luottolaitosten omista varoista 17 päivänä huhtikuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/299/ETY (8) 2 artiklassa”.

(31) EUVL L 68, 13.3.2009, s. 3.

(32) EYVL L 84, 26.3.1997, s. 22.

(33) Moniteur Belge, 6.8.1999, Ed 2, N.99–2630 [99/09646].

(34) http://www.ejustice.just.fgov.be/cgi_loi/loi_a.pl?language=nl&caller=list&cn=1962010830&la=n&fromtab=wet&sql=dt='koninklijk%20besluit'&tri=dd+as+rank&rech=1&numero=1

(35) Heinäkuun 20 päivänä 1955 annetulla lailla perustetulla kansallisella osuuskuntaneuvostolla on tärkeä rooli hyväksyttyjen osuuskuntien hyväksymismenettelyssä.

(36) Verolain samassa pykälässä luetellaan muita rahoitustuotteita, joista saatavat tulot vapautetaan myös osittain tai kokonaan veroista.

(37) Lähde: Maarten Van Dijck, Kadoc, Lannoo, Entreprendre avec du capital coopératif: Le Groupe ARCO 1935–2005, s. 176–177.

(38) On syytä huomauttaa, että Arcofin luopui väliaikaisesti hyväksytyn osuuskunnan asemasta heti Dexiaan liittyneen liiketoimen jälkeen 2001. Julkaisussa ”Entreprendre avec du capital coopératif” kyseistä ajanjaksoa kuvataan seuraavasti: Muutamia kuukausia Dexiaan liittyneen liiketoimen jälkeen Arco muutti osuuskuntamuotoisten yhtiöidensä sääntöjä. Muutoksella annettiin niille jäsenille, jotka olivat olleet jäseniä jo ennen Dexiaan liittynyttä liiketoimea, mahdollisuus hyödyntää Dexia Groupin ja Arcon yhtiöiden parantuneita tuottonäkymiä. Uusissa säännöissä säädettiin, että sääntöjen antamisajankohdasta alkaen osakkeenomistajille maksettavien osinkojen osuus tavanomaisesta vuotuisesta voitosta on vähintään 80 ja enintään 90 prosenttia. Arcofinin osinkoprosenttia voitiin näin ollen nostaa 6 prosentista (netto) 8 prosenttiin (brutto). Koska tämä osinkoprosentin nosto johti hyväksyttyjen osuuskuntien osalta osingon sääntöjen mukaisen enimmäisprosentin (6 prosenttia) ylittämiseen, Arcofin menetti kansallisen osuuskuntaneuvoston myöntämän hyväksytyn osuuskunnan aseman. Tämä tarkoitti, ettei verosta vapauttamista koskevaa poikkeusta enää voitu soveltaa. Veronpidätyksen jälkeen valtaosa osuuskunnan jäsenistä sai edelleen 6,8 prosentin netto-osingon. Brutto-osinkoa nostettiin 8,5 prosenttiin maaliskuussa 2005 (”Quelques mois après l'opération Dexia, le Groupe ARCO modifia les statuts de ses sociétés coopératives afin de faire participer les anciens actionnaires aux meilleures perspectives de rendement du groupe Dexia et des sociétés de l'ARCO. […] Les nouveaux statuts prévoyaient que 80 % minimum et 90 % maximum des bénéfices annuels courants seraient payés aux actionnaires. Grâce à cela, le dividende Arcofin put, dès mars 2003, être augmenté de 6 % net à 8 % brut. Comme cette hausse entraînait un dépassement du dividende maximal légal (6 %) imposé aux sociétés coopératives reconnues, Arcofin renonça au statut de coopérative reconnue pour le Conseil national de la coopération, ce qui impliquait que l'exemption du précompte mobilier sur le dividende disparaissait. Après prélèvement de cet impôt, la majorité des actionnaires conservaient toutefois encore un dividende de 6,8 % net. En mars 2005, le dividende brut fut augmenté à 8,5 %.”).

(39) http://www.groeparco.be/website/groeparco/assets/files/arcopar/ARCOPAR_20100629_FR.pdf

(40) Säännöissä täsmennetään, että eroamisoikeus voidaan evätä, jos eroamisen perusteella menetettäisiin yli 1/10 sen osakkaista tai yli 1/10 sijoitetusta pääomasta yhden tilikauden aikana (”[…] cette démission peut être refusée si à la suite de la démission, plus d'1/10 des actionnaires ou plus d'1/10 du capital placé devrait disparaître au cours du même exercice […]”).

(41) Nämä osuudet ovat peräisin Dexia-sulautumaa edeltävältä ajalta.

(42) Arco ilmoittaa verkkosivustollaan (http://www.groeparco.be/faq/be-fr/150/detail/item/789/), että bonusrahastoa koskevat säännökset sisällytettiin yrityksen sääntöihin vuonna 2004. Arcopar pystyi tuloksensa sallimissa rajoissa kartuttamaan bonusrahastoa vuoteen 2010 saakka. Osuuskunnan jäsenillä, jotka olivat jäseniä jo ennen 3 päivää heinäkuuta 2001 (eli A-, B- ja C-osuuksien omistajat), on oikeus suhteelliseen osuuteen bonusrahastosta. Bonusrahasto-osuus on osa jäsenien osuuksien pääoma-arvoa. Esimerkki: Eroavan jäsenen X pääoma-arvo on 100 euroa, ja A-, B- ja C-osuuksien kokonaispääoma on 10 000 euroa. Näin ollen jäsen X omistaa 1/100 yrityksen kokonaispääomasta. Bonusrahastossa on yhteensä 500 euroa. Sovellettaessa 1/100:n osuutta, eroavan jäsenen osuus bonusrahastosta on 5 euroa. Jäsen X saa osuuskunnasta erotessaan 100 euron pääoman ja 5 euron bonusrahasto-osuuden.

(43) Arcoparin sääntöjen 35 §:ssä säädetään, että jollei yhtiökokous toisin päätä, kaikki yhtiön varat realisoidaan. Jos kaikkia osuuksia ei kuitenkaan vapauteta samassa suhteessa, pesänhoitajat tasaavat tilit joko pyytämällä lisäsuorituksia tai toteuttamalla ennakkomaksuja. Velkojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamisen jälkeen jäljelle jäävä erotus käytetään ensin osuuksien takaisinmaksamiseen. Likvidaation mahdolliset tulot käytetään aina yhtiön tavoitteiden mukaan (”Sauf si l'Assemblée générale en décide autrement, tous les actifs de la société sont réalisés. Au cas où les parts ne sont pas toutes libérées dans la même mesure, les liquidateurs restaurent l'équilibre, soit en demandant des versements supplémentaires, soit en effectuant des paiements préalables. Après paiement des dettes et des charges sociales, le solde servira d'abord au remboursement des sommes libérées sur les parts. En tout cas, le solde éventuel de la liquidation doit être affecté en tenant compte des objectifs de la société.”).

(44) Arcoparin velkaantumisaste (velat/oma pääoma) oli 19,1 prosenttia (31 päivänä maaliskuuta 2011). Arcoplusin velkasuhde oli 6,5 prosenttia (31 päivänä maaliskuuta 2011) ja Arcofinin 25,9 prosenttia (31 päivänä joulukuuta 2010).

(45) Ks. komission tiedonanto — Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin (EUVL C 270, 25.10.2008, s. 8).

(46) Ethiasin rakenneuudistustukea koskevassa asiassa N256/09 tehdyn komission päätöksen (EUVL C 252, 18.9.2010, s. 5) johdanto-osan 99 kappaleessa todetaan seuraavaa: ”Komissio toteaa, että vaikka Ethias on hyötynyt järjestelmän laajentamisesta, järjestelmä on kaikkien markkinatoimijoiden käytettävissä tasapuolisin edellytyksin. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että toimenpiteellä myönnetty etu ei ole valikoiva eikä siinä siis ole kyse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta”.

(47) Ks. johdanto-osan 26 kappale ja alaviite 33.

(48) Ks. johdanto-osan 23 kappale.

(49) Asia N428/09: Lloyds Banking Groupin rakenneuudistus (EUVL C 46, 24.2.2010, s. 2) johdanto-osan 124 kappale.

(50) Ks. yhdistetyt asiat C-78/08–C-80/08 Paint Graphos ym., tuomio 8.9.2011, Kok., s. I-7611, 61 kohta.

(51) Belgia viittaa esimerkiksi Irlannin talletussuojajärjestelmään, joka kattaa myös 100 000 euron ylärajaa suuremmat talletukset, Tanskan tallettajien ja sijoittajien suojarahastoon, joka Belgian mukaan kattaa kokonaan eläketilit, asianajajien asiakkaiden tilit ja talletukset kiinteistön hankintahintaa varten enintään yhdeksän kuukauden ajan talletuksen tekemisestä. Lopuksi Belgia viittaa Kyproksen osuuskuntien valvonta- ja kehittämisviranomaiseen, joka Belgian mukaan suojaa säästöosuuskuntien jäsenten pysyviä talletuksia.

(52) Belgia ilmoitti, että Arcossa on 800 000 henkilöjäsentä, Cerassa yli 400 000, Lanbokas/Agricaissessa 150 000 ja ArgenCossa lähes 70 000.

(53) Ks. myös johdanto-osan 11 kappale.

(54) Ks. myös johdanto-osan 13 kappale.

(55) Ks. erityisesti silloisen valtiovarainministerin Dexia-komitealle antama selonteko, jota kuvataan johdanto-osan 8 kappaleessa ja alaviitteessä 6. Ks. myös Trends-lehdessä julkaistut ja alaviitteessä 7 siteeratut nykyisen valtiovarainministerin lausunnot.

(56) Tämän vahvistaa myös silloisen valtiovarainministerin Dexia-komitealle antama selonteko, jota kuvataan johdanto-osan 8 kappaleessa ja alaviitteessä 6.

(57) ”En même temps” silloisen valtiovarainministerin Dexia-komitealle antamissa selvityksissä, joita siteerataan alaviitteessä 6.

(58) Ks. yhdistetyt asiat C-399/10 P ja C-401/00 P, Bouygues SA ja Bouygues Télécom SA v. Euroopan komissio ym., tuomio 19.3.2013 (Kok., ei vielä julkaistu).

(59) Ks. esimerkiksi asiassa NN11/10, pääomaa tukevat toimet Irish Nationwide Building Societyn hyväksi 30 päivänä maaliskuuta 2010 annetun komission päätöksen (EUVL C 60, 25.2.2011, s. 6) johdanto-osan 48 kappale: Komissio huomauttaa lisäksi, että tuki myönnettiin tosiasiallisesti 22 päivänä joulukuuta 2009, kun valtiovarainministeri ilmoitti aikomuksestaan vahvistaa INBS:n pääomapohjaa; asiassa NN 35/10, kolmas pääomapohjan vahvistaminen Anglo Irish Bankin hyväksi, 10 päivänä elokuuta 2010 annetun komission päätöksen (EUVL C 290, 27.10.2010, s. 4) johdanto-osan 41 kappale: Komissio huomauttaa lisäksi, että pääomapohjan vahvistaminen myönnettiin tosiasiallisesti 30 päivänä kesäkuuta, kun valtiovarainministeri ilmoitti Anglon pääomapohjan vahvistamisesta; asiassa SA.34824, National Bank of Greecen pääomapohjan vahvistaminen Kreikan rahoitusvakuusrahastosta, 27 päivänä heinäkuuta 2012 annetun komission päätöksen (EUVL C 359, 21.11.2012, s. 18) johdanto-osan 49 ja 50 kappale: Sitoumuskirjeessä asetettu velvoite toteutettiin väliaikaisrahoituksella, joka maksettiin 28. toukokuuta 2012, joten väliaikaisrahoitus on jatkoa samalle tuelle. Vastaavat perustelut esitettiin myös muissa Kreikan pankkeja koskevissa asioissa, joista esimerkkeinä ovat Alpha Bankin pääomapohjan vahvistaminen Kreikan rahoitusvakuusrahastosta, SA.34823 (EUVL C 357, 20.11.2012, s. 36); Eurobankin pääomapohjan vahvistaminen Kreikan rahoitusvakuusrahastosta, SA.34825 (EUVL C 359, 21.11.2012, s. 31) ja Piraeus Bankin pääomapohjan vahvistaminen Kreikan rahoitusvakuusrahastosta, SA.34826 (EUVL C 359, 21.11.2012, s. 43).

(60) Ks. alaviite 7.

(61) Kuten johdanto-osan 56 ja 63 kappaleessa kuvataan.

(62) Ks. asia C-262/12, Vent de Colère, tuomio 19.12.2013, Kok., s. I-0000, 21 kohta, ja asia T-358/94, Air France v. komissio, tuomio 12.12.1996, Kok., s. II-2109, 63–69 kohta.

(63) Ks. asia C-279/08 P, komissio v. Alankomaat, tuomio 8.9.2011, Kok., s. I-7671, 111 kohta.

(64) Ks. tältä osin asia C-460/07, Puffer, tuomio 23.4.2009, Kok., s. I-3251, 69–71 kohta, ja asia T-351/02, Deutsche Bahn v. komissio, tuomio 5.4.2006, Kok., s. II-1047, 99–104 kohta.

(65) Asia C-156/98, Saksa v. komissio, tuomio 19.9.2000, s. I-6857, 26 ja 27 kohta, ja asia C-382/99 Alankomaat v. komissio, tuomio 13.6.2002, s. I-5163, 38 kohta ja 60–66 kohta. Ks. myös asia T-445/05, Associazione italiana del risparmio gestito and Fineco Asset Management v. komissio, tuomio 4.3.2009, s. II-289, 131 kohta.

(66) Ks. myös Trends-lehdessä julkaistut ja alaviitteessä 7 siteeratut Belgian nykyisen valtiovarainministerin lausunnot.

(67) Ks. alaviite 39.

(68) Ks. johdanto-osan 44 kappale.

(69) Lisäksi Arco sai etua toimenpiteestä, koska se pystyi käyttämään osuuskuntien talletussuojajärjestelmää uuden pääoman houkuttelemiseen. Komissio myöntää kuitenkin, ettei Arco käyttänyt tätä mahdollisuutta 10 päivän lokakuuta 2008 jälkeen. Muut taloudelliset osuuskunnat, kuten ArgenCo ja Lanbokas/Agricaisse, vahvistivat sen sijaan omaa pääomaansa ja hylkäsivät nimenomaisesti osuuskuntien talletussuojajärjestelmän, kuten alaviitteestä 12 käy ilmi.

(70) Ks. johdanto-osan 60 kappale, jossa esitetään Belgian valtion näkemyksen mukaiset taloudellisten osuuskuntien yksittäisten osuuksien keskeiset ominaisuudet.

(71) Erityisesti johdanto-osan 44 kappaleessa osoitetaan, että Arcon jäsenet omistavat sijoituksia velalla rahoitettuun pääomaan. Niihin liittyy yhteen riskikohteeseen (Dexia) perustuva suuri riski.

(72) Ks. tuomion 48–76 kohta.

(73) Tuomion 67–73 kohta.

(74) Tuomion 74 kohta.

(75) Tuomion 75–76 kohta.

(76) Ks. johdanto-osan 26 kappale.

(77) Ks. johdanto-osan 44 kappaleessa oleva yhteenveto Arcoparin osuuksia koskevassa kesällä 2008 julkaistussa esitteessä kuvatuista riskitekijöistä.

(78) Koska johdanto-osan 107 kappaleessa oleva analyysi riittää osoittamaan, että osuuskuntien talletussuojajärjestelmä ei täytä asiassa Paint Graphos esitettyjä kriteerejä, komission ei tässä päätöksessä tarvitse ilmaista kantaansa kysymykseen siitä, onko käytössä valvonta- ja tarkastusmenettelyjä, jotka soveltuvat sen välttämiseen, että taloudelliset yksiköt valitsevat erityisen oikeudellisen muodon tai muuttavat sitä pelkästään saadakseen tiettyjä kyseisille yrityksille tarkoitettuja etuja (Paint Graphos -analyysin osa ii).

(79) Ks. vastaavan analyysin osalta unionin tuomioistuimen arviointi asiassa C-156/98, Saksa v. komissio, tuomio 19.9.2000, Kok., s. I-6857, 29–31 kohta.

(80) Ks. asia C-197/11, Libert ym., tuomio 8.5.2013, Kok., ei vielä julkaistu, 76–79 kohta.

(81) Ks. yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96, Freistaat Sachsen, Volkswagen AG ja Volkswagen Sachsen GmbH v. komissio, tuomio 15.12.1999, Kok., s. II-3663, 167 kohta.

(82) Samalla pankkitiedonannon 11 kohdassa lisättiin, että perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan käyttämistä ei pitäisi yleistää eikä ulottaa silloisen rahoitusalan ulkopuolelle.

(83) EUVL C 83, 7.4.2009, s. 1.

(84) Rahoituslaitosten toimia ovat esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY liitteessä I luetellut toimet (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1).

(85) Ks. asia 730/79, Philip Morris, 17.9.1980, tuomio 17.9.1980, Kok., s. 2671.

(86) Ks. johdanto-osan 41 kappale.

(87) Ks. johdanto-osan 13 kappale.

(88) Kun yritys menee konkurssiin, osakkeenomistajat menettävät sijoittamaansa pääomaa suhteessa siihen, mikä niiden asema velkarakenteessa on. Tätä menettelyä kutsutaan vesiputousrakenteeksi.

(89) Komissio toteaa, että kirjeessä käytetään todellakin konditionaalimuotoa (”permettrait”) eikä vakuuttavampaa futuurimuotoa (”permettra”).

(90) Ks. myös BNB:n pääjohtajan kirjeessä olevat huomautukset johdanto-osan 13 kappaleessa.

(91) Komissio on yksinkertaisuuden vuoksi kehittänyt yhden ajanjakson mallin, jossa oletetaan, että henkilöjäsenet voivat erota vain kyseisenä yhtenä ajanjaksona. Tämä on varovainen oletus.

(92) Ks. alaviite 40.

(93) Komissio huomauttaa, että jos Arcon muut jäsenet eivät vetäisi rahojaan pois, henkilöjäsenet voisivat ottaa suuremman prosenttiosuuden. Komissio on tässä laskennassa käyttänyt 10 prosentin osuutta varovaisen lähestymistavan soveltamiseksi.

(94) Ks. vertailun vuoksi viimeaikaisen finanssikriisin yhteydessä talletuspaosta kärsinyttä toista pankkia koskeva asia, Northern Rock (EUVL C 149, 1.7.2009, s. 16).

(95) Komissio siis mahdollisesti aliarvioi edun.

(96) Ks. asia C-403/10 P, Mediaset v. komissio, tuomio 28.7.2011, Kok., s. I-117*, julkaistu tiivistelmänä, 126–127 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.

(97) Ks. asia T-384/08, Elliniki Nafpigokataskevastiki ym. v. komissio, tuomio 11.11.2011, Kok., s. II-380, 133 kohta.

(98) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

30.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 284/76

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä syyskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 6750)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/687/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että komissio järjestää teollisuuden päästöjä koskevan tietojenvaihdon komission, jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen välillä helpottaakseen mainitun direktiivin 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien BAT-vertailuasiakirjojen laatimista.

(2)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 2 kohdan mukaan tietoja on vaihdettava erityisesti seuraavista asioista: laitosten ja tekniikkojen tehokkuus päästöjen kannalta (tarvittaessa lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvoina, sekä niihin liittyvät vertailuolosuhteet), raaka-aineiden ominaisuudet ja kulutus, vedenkulutus, energian käyttö, jätteen tuottaminen, käytetyt tekniikat ja niihin liittyvä tarkkailu, kokonaisympäristövaikutukset, taloudellinen ja tekninen toteutuskelpoisuus ja niiden kehitys, paras käytettävissä oleva tekniikka ja uudet tekniikat, jotka yksilöidään mainitun direktiivin 13 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittujen kysymysten tarkastelun jälkeen.

(3)

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdan määritelmän mukaan BAT-päätelmät ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen tärkein osa, jossa esitetään päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista, niiden kuvaus, tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, siihen liittyvä tarkkailu ja kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat laitoksen kunnostustoimet.

(4)	Direktiivin 2010/75/EU 14 artiklan 3 kohdan mukaan BAT-päätelmät otetaan lähtökohdaksi määritettäessä lupaehtoja laitoksille, jotka kuuluvat mainitun direktiivin II luvun soveltamisalaan.

(5)

Direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että toimivaltainen viranomainen vahvistaa päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä.

(6)

Direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetään 15 artiklan 3 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista myönnettävistä poikkeuksista, joita voidaan soveltaa ainoastaan, jos parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisten päästötasojen saavuttaminen johtaisi kyseessä olevan laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi suhteettoman suuriin kustannuksiin ympäristöhyötyihin verrattuna.

(7)	Direktiivin 2010/75/EU 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tarkkailuvaatimusten on perustuttava BAT-päätelmissä kuvattuihin tarkkailua koskeviin päätelmiin.

(8)	Direktiivin 2010/75/EU 21 artiklan 3 kohdan mukaan neljän vuoden kuluessa siitä, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu, toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava kaikki lupaehdot ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle sekä varmistettava, että laitos on kyseisten lupaehtojen mukainen.

(9)

Tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2) perustettiin foorumi, joka koostuu jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen edustajista.

(10)	Komissio sai 20 päivänä syyskuuta 2013 kyseiseltä foorumilta direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausunnon massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskevan BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä ja asetti sen julkisesti saataville (3).

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskevat BAT-päätelmät esitetään tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2) EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3.

(3) https://circabc.europa.eu/w/browse/6516b21a-7f84-4532-b0e1-52d411bd0309

LIITE

MASSAN, PAPERIN JA KARTONGIN VALMISTUKSEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

SOVELTAMISALA

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

BAT-PÄÄSTÖTASOT

VETEEN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN VERTAILUOLOSUHTEET

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

MÄÄRITELMÄT

1.1	Massa- ja paperiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat yleiset päätelmät

1.1.1

Ympäristöjärjestelmä

1.1.2

Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat

1.1.3

Vesi- ja jätevesihuolto

1.1.4

Energian kulutus ja energiatehokkuus

1.1.5

Hajupäästöt

1.1.6

Keskeisten prosessimuuttujien sekä veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

1.1.7

Jätehuolto

1.1.8

Päästöt veteen

1.1.9

Melupäästöt

1.1.10

Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen

1.2	Sulfaattisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

1.2.1

Jätevesi ja päästöt veteen

1.2.2

Päästöt ilmaan

1.2.3

Jätteiden tuottaminen

102

1.2.4

Energian kulutus ja energiatehokkuus

103

1.3	Sulfiittisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

104

1.3.1

Jätevesi ja päästöt veteen

104

1.3.2

Päästöt ilmaan

106

1.3.3

Energian kulutus ja energiatehokkuus

108

1.4	Mekaanisen massan ja kemimekaanisen massan valmistusta koskevat BAT-päätelmät

109

1.4.1

Jätevesi ja päästöt veteen

109

1.4.2

Energian kulutus ja energiatehokkuus

110

1.5	Uusiomassan valmistusta koskevat BAT-päätelmät

111

1.5.1

Materiaalien hallinta

111

1.5.2

Jätevesi ja päästöt veteen

112

1.5.3

Energian kulutus ja energiatehokkuus

114

1.6	Paperinvalmistusta ja siihen liittyviä prosesseja koskevat BAT-päätelmät

114

1.6.1

Jätevesi ja päästöt veteen

114

1.6.2

Päästöt ilmaan

117

1.6.3

Jätteiden tuottaminen

117

1.6.4

Energian kulutus ja energiatehokkuus

117

1.7	Tekniikoiden kuvaus

118

1.7.1

Ilmaan johdettavien päästöjen ehkäisemisessä ja valvonnassa käytettävien tekniikoiden kuvaus

118

1.7.2

Puhtaan veden käytön/jätevesivirtaaman sekä jätevesikuorman vähentämistekniikoiden kuvaus

121

1.7.3

Jätteiden syntymisen ehkäisyssä ja jätehuollossa käytettävien tekniikoiden kuvaus

126

SOVELTAMISALA

Näitä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä sovelletaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevissa 6.1 a ja 6.1 b jaksoissa täsmennettyihin toimintoihin eli seuraavien tuotteiden integroituun ja integroimattomaan tuotantoon teollisuuslaitoksissa:

a)	massa puusta tai muista kuitumateriaaleista;

b)	paperi tai kartonki kapasiteetin ylittäessä 20 tonnia päivässä.

Nämä BAT-päätelmät koskevat erityisesti seuraavia prosesseja ja toimintoja:

kemiallisen massan valmistus:

a)	sulfaattisellun valmistusprosessi

b)	sulfiittisellun valmistusprosessi;

ii)	mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistus;

iii)	Uusiomassan valmistus siistauksella tai ilman siistausta;

iv)	paperinvalmistus ja siihen liittyvät prosessit;

v)	kaikki massa- ja paperitehtaissa käytettävät soodakattilat ja meesauunit.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia toimintoja:

i)	massan valmistus muista kuin puuta sisältävistä kuitumateriaaleista (esimerkiksi yksivuotisista kasveista valmistettu massa);

ii)	kiinteästi asennetut polttomoottorit;

iii)	höyryn- ja energiantuotantoon tarkoitetut polttolaitokset, paitsi soodakattilat;

iv)	sisäänrakennetuilla polttimilla varustetut paperi- ja päällystyskoneiden kuivatuskoneet.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

Vertailuasiakirjat	Toiminnot
Industrial Cooling Systems (ICS) (teollisuuden jäähdytysjärjestelmät)	Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät, kuten jäähdytystornit ja levylämmönvaihtimet
Economic and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)	Menetelmien taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset
Emissions from Storage (EFS) (varastoinnista syntyvät päästöt)	Päästöt säiliöistä, putkistoista ja varastoiduista kemikaaleista
Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus)	Yleinen energiatehokkuus
Large Combustion Plants (LCP) (suuret polttolaitokset)	Höyryn- ja sähköntuotanto polttolaitoksilla massa- ja paperitehtaissa
General Principles of Monitoring (MON) (yleiset tarkkailuperiaatteet)	Päästöjen tarkkailu
Waste Incineration (WI) (jätteenpoltto)	Jätteenpoltto ja jätteen rinnakkaispoltto tuotantopaikalla
Waste Treatments Industries (WT) (jätteenkäsittelyteollisuus)	Jätepolttoaineen valmistaminen

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Muita tekniikoita voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristösuojelun taso.

Ellei toisin mainita, BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti.

BAT-PÄÄSTÖTASOT

Jos parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötaso, BAT-AEL) on ilmoitettu samalta laskentajaksolta eri yksikköinä (esimerkiksi pitoisuustasona ja ominaiskuormitusarvoina nettotuotantotonnia kohti), nämä BAT-päästötasojen toisistaan poikkeavat ilmoittamistavat katsotaan toisiaan vastaaviksi vaihtoehdoiksi.

Integroiduissa ja useita tuotteita valmistavissa massa- ja paperitehtaissa yksittäisille prosesseille (massan- tai paperinvalmistus) ja/tai tuotteille määritellyt BAT-päästötasot on yhdistettävä eri prosessien tai tuotteiden kumulatiivisiin päästöosuuksiin perustuen.

VETEEN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

Ellei toisin mainita, BAT-päästötasoihin liittyvät veteen johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot määritellään seuraavasti:

Vuorokausikeskiarvo	Kahdenkymmenenneljän tunnin näytteenottoajan kuluessa otettujen virtaamaan suhteutettujen kokoomanäytteiden (1) keskiarvo tai, jos virtaaman riittävä vakaus on osoitettu, aikaan suhteutettujen näytteiden (1) keskiarvo
Vuosikeskiarvo	Kaikkien vuoden aikana määritettyjen vuorokausikeskiarvojen keskiarvo päivittäisen tuotannon mukaan painotettuna ja ilmaistuna päästettyjen aineiden massana tuotettujen tai valmistettujen tuotteiden/materiaalien massan yksikköä kohti

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN VERTAILUOLOSUHTEET

Ilmaan johdettavien päästöjen BAT-päästötasoilla viitataan normiolosuhteisiin: kuiva kaasu, lämpötila 273,15 K ja paine 101,3 kPa. Jos BAT-päästötasot on annettu pitoisuusarvoina, ilmaistaan myös standardinmukainen happipitoisuus (tilavuusprosentteina).

Muuntaminen standardin mukaiseksi happipitoisuudeksi

Päästöpitoisuus standardinmukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan:

jossa

ER (mg/Nm3)	:	päästöpitoisuus suhteessa standardinmukaiseen happipitoisuuteen OR
OR (vol %)	:	standardinmukainen happipitoisuus
EM (mg/Nm3)	:	mitattu päästöpitoisuus suhteessa mitattuun happipitoisuuteen OM
OM (vol %)	:	mitattu happipitoisuus.

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

Ellei toisin mainita, BAT-päästötasoihin liittyvät ilmaan johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot määritellään seuraavasti:

Vuorokausikeskiarvo	Kahdenkymmenenneljän tunnin ajanjakson keskiarvo, joka perustuu jatkuvan mittauksen hyväksyttäviin tuntikeskiarvoihin
Keskiarvo otantajakson aikana	Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo
Vuosikeskiarvo	Jatkuvaa mittausta käytettäessä: kaikkien hyväksyttävien tuntikeskiarvojen keskiarvo. Määräaikaismittauksia käytettäessä: kaikkien vuoden aikana saatujen otantajakson keskiarvojen keskiarvo.

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Käsite

Määritelmä

Uusi laitoksen osa

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehdasalueelle luvitettu laitoksen osa tai laitoksen osan korvaaminen kokonaan tehtaan olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Olemassa oleva laitoksen osa

Muu kuin uusi laitoksen osa.

Perusparannus

Laitoksen osan/puhdistusjärjestelmän suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessiyksiköitä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan huomattavissa määrin tai ne vaihdetaan uusiin.

Uusi hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä

Hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä, joka on otettu käyttöön laitosalueella ensimmäistä kertaa näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Olemassa oleva hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä

Hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä, joka ei ole uusi hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä.

Lauhtumattomat hajukaasut

Lauhtumattomat hajukaasut tarkoittavat sulfaattisellun valmistuksessa syntyviä hajukaasuja.

Konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut

Konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut (eli väkevät hajukaasut): keitosta, haihduttamolta ja lauhteen erottamisesta vapautuvia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS) sisältäviä kaasuja.

Väkevät hajukaasut

Konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut.

Laimeat hajukaasut

Laimentuneet lauhtumattomat hajukaasut: pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sisältävät kaasut, jotka eivät ole väkeviä hajukaasuja (esimerkiksi säiliöistä, pesusuodattimista, hakesiiloista, meesasuodattimista ja kuivatuskoneista tulevat kaasut).

Laimeat jäännöskaasut

Laimeat kaasut, jotka vapautuvat muualta kuin soodakattilasta, meesauunista tai hajukaasukattilasta.

Jatkuvatoiminen mittaus

Mittaukset, jotka tehdään laitosalueelle pysyvästi asennetulla automaattisella mittausjärjestelmällä.

Jaksottainen mittaus

Mittaussuureen (tietyn mitattavan suureen) toteaminen määritellyin väliajoin manuaalisia tai automaattisia menetelmiä käyttäen.

Hajapäästöt

Päästöt, jotka syntyvät haihtuvien aineiden tai hiukkasten suorasta (kanavoimattomasta) vapautumisesta ympäristöön normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa.

Integroitu tuotanto

Samassa paikassa valmistetaan sekä massaa että paperia tai kartonkia. Massaa ei yleensä kuivateta ennen paperin- tai kartonginvalmistusta.

Integroimaton tuotanto

Joko a) markkinamassan valmistaminen (myyntiin) tehtaissa, joissa ei ole paperikoneita, tai b) paperin tai kartongin valmistaminen yksinomaan massasta, joka on valmistettu muissa tehtaissa (markkinamassa).

Nettotuotanto

i)	Paperitehtaissa pakkaamaton, myyntikelpoinen tuotanto viimeisen pituusleikkurin jälkeen eli ennen jalostamista.

ii)	Off-line-päällystyskoneissa tuotanto päällystämisen jälkeen.

iii)	Pehmopaperitehtaissa myyntikelpoinen tuotanto pehmopaperikoneen jälkeen ennen jälkirullausta ja lukuun ottamatta hylsyjä.

iv)	Markkinamassatehtaissa tuotanto pakkaamisen jälkeen (ADt).

v)	Integroiduissa tehtaissa nettomassantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa pakkaamisen jälkeen (ADt) lisättynä massalla, joka siirretään paperitehtaalle (massa laskettuna 90-prosenttisesti kuivana eli ilmakuivana). Nettopaperintuotanto: katso kohta i.

Erikoispaperitehdas

Tehdas, joka tuottaa erityistarkoituksiin (teollisuudelle ja muihin käyttökohteisiin) useita erilaisia paperi- ja kartonkilaatuja, joilla on tyypillisesti erityisominaisuuksia, suhteellisen pienet loppukäyttäjien markkinat tai monesti tiettyä asiakasta tai loppukäyttäjäryhmää varten suunniteltuja erikoiskäyttökohteita. Erikoispapereita ovat esimerkiksi savukepaperit, suodatinpaperit, metallipäällysteiset paperit, lämpöpaperi, itsejäljentävä paperi, tarrat, valupäällysteinen paperi ja kipsilevyn päällyspaperi sekä vahauksessa, eristyksessä, kattamisessa, asfaltoinnissa ja muissa erikoiskäyttökohteissa tarvittavat tai erikoiskäsitellyt paperit. Kaikki mainitut paperilaadut ovat tavanomaisten paperiluokitusten ulkopuolella.

Lehtipuut

Puulajien ryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi haapa, pyökki, koivu ja eukalyptus. Lehtipuusta puhutaan havupuun vastakohtana.

Havupuu

Havupuista, kuten männystä ja kuusesta, saatava puu. Havupuusta puhutaan lehtipuun vastakohtana.

Kaustisointi

Kalkkikiertoon kuuluva prosessi, jossa hydroksidi (valkolipeä) regeneroidaan seuraavalla kemiallisella reaktiolla: Ca(OH)2 + CO3 2- → CaCO3 (s) + 2 OH-

LYHENTEET

Käsite	Määritelmä
ADt	Ilmakuivaa tonnia (massaa) ilmoitettuna 90-prosentin kuiva-aineessa.
AOX	Adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet mitattuna jätevesiä koskevan EN ISO: 9562 -standardin mukaisesti.
BOD	Biokemiallinen hapenkulutus. Liuenneen hapen määrä, jonka mikro-organismit tarvitsevat kyetäkseen hajottamaan jätevedessä olevan orgaanisen aineksen.
CMP	Kemimekaaninen massa.
CTMP	Kemitermomekaaninen massa.
COD	Kemiallinen hapenkulutus eli kemiallisesti hapettuvan orgaanisen aineksen määrä jätevedessä (käytetään yleensä dikromaattihapetusta hyödyntävästä analyysista puhuttaessa).
DS	Kuiva-aineet. Ilmaistaan painoprosenttina.
DTPA	Dietyleenitriamiinipentaetikkahappo (peroksidivalkaisussa käytettävä kompleksin-/kelaatinmuodostaja).
ECF	Alkuaineklooriton.
EDTA	Etyleenidiamiinitetraetikkahappo (kompleksin-/kelaatinmuodostaja).
H2S	Rikkivety.
LWC	Kevyesti päällystetty paperi.
NOx	Typpioksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2.
NSSC	Puolikemiallinen neutraali sulfiittimassa.
RCF	Kierrätyskuitu
SO2	Rikkidioksidi.
TCF	Kloorikemikaaliton.
Kokonaistyppi	Kokonaistyppi (kok-N) typpenä (N) ilmoitettuna sisältää orgaanisen typen, vapaan ammoniakin sekä ammoniumin (NH4 +-N), nitriitit (NO2 --N) ja nitraatit (NO3 --N).
Kokonaisfosfori	Kokonaisfosfori (kok-P) fosforina (P) ilmoitettuna sisältää liuenneen fosforin sekä kaiken liukenemattoman fosforin, joka siirtyy jäteveteen sakkana tai mikrobien sisällä.
TMP	Termomekaaninen massa.
TOC	Orgaanisen hiilen kokonaismäärä.
TRS	Pelkistyneet rikkiyhdisteet. Seuraavien massanvalmistuksessa syntyvien haisevien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden yhteismäärä: rikkivety, metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi ja dimetyylidisulfidi (rikkinä ilmaistuna).
TSS	Liukenemattomien aineiden kokonaismäärä (jätevedessä), kiintoaine. Liukenemattomat aineet koostuvat pienistä kuidunkappaleista, täyteaineista, hienosta aineksesta, laskeutumattomasta biomassasta (mikro-organismien kasautumista) ja muista pienhiukkasista.
VOC	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdan mukaisesti määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

1.1 MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT YLEISET PÄÄTELMÄT

Tässä jaksossa mainittujen yleisten BAT-päätelmien lisäksi sovelletaan jaksoissa 1.2–1.6 esitettyjä prosessikohtaisia BAT-päätelmiä.

1.1.1 Ympäristöjärjestelmä

BAT 1.

Massan-, paperin- ja kartongintuotantoon tarkoitettujen laitoksen osien yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

a)	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen;

b)	sellaisen ympäristöpolitiikan määrittäminen, jossa johto toteuttaa jatkuvia laitoksen toimintaan liittyviä parannuksia;

c)	tarvittavien menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien suunnitteleminen ja määrittäminen yhdessä taloudellisen suunnittelun ja investointien kanssa;

menettelyjen täytäntöönpano kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:

i)	organisaatiorakenne ja vastuu

ii)	koulutus, tietoisuus ja pätevyys

iii)

viestintä

iv)	henkilöstön osallistuminen

v)	dokumentointi

vi)	tehokas prosessinohjaus

vii)	kunnossapito-ohjelmat

viii)

torjuntavalmius ja torjunta

ix)	ympäristölainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

toiminnan seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:

i)	tarkkailu ja mittaukset (ks. myös yleisiä tarkkailuperiaatteita koskeva vertailuasiakirja)

ii)	korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimet

iii)	tallenteiden ylläpitäminen

iv)	riippumattomat (tapauksen mukaan) sisäiset ja ulkoiset tarkastukset sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

f)	johdon hoitama ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja tehokkuuden tarkastelu;

g)	puhtaampien teknologioiden kehittymisen seuraaminen;

h)	laitoksen mahdollisen käytöstä poiston ympäristövaikutusten huomioon ottaminen uutta laitoksen osaa suunniteltaessa ja laitoksen koko käyttöiän ajan;

i)	säännöllisin väliajoin tehtävä alakohtainen vertailuanalyysi.

Sovellettavuus

Ympäristöjärjestelmän soveltamisala (esim. tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esim. standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

1.1.2 Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat

BAT 2.

Parhailla käytettävissä olevilla tekniikoilla pyritään hyviä toimintatapoja soveltaen saamaan tuotantoprosessin ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiksi hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	kemikaalien ja lisäaineiden huolellinen valitseminen ja valvonta
b	panos-tuotosanalyysi ja kemiallisten aineiden luettelo, mukaan luettuna määrät ja toksikologiset ominaisuudet
c	kemikaalien käytön minimointi lopputuotteen laatuvaatimusten mahdollistamalle pienimmälle mahdolliselle tasolle
d	haitallisten aineiden (esimerkiksi nonyylifenolietoksylaattia sisältävien dispersio- tai puhdistusaineiden tai pinta-aktiivisten aineiden) käytön välttäminen ja niiden korvaaminen vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla
e	aineiden maahan leviämisen minimointi, kun leviämisreitteinä ovat esimerkiksi vuodot, laskeumat tai raaka-aineiden, tuotteiden tai jäännösten epäasianmukainen varastointi
f	vuotojenhallintaohjelman perustaminen ja merkityksellisten vuotolähteiden suojarakenteiden laajentaminen, millä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen
g	putkistojen ja varastointijärjestelmien asianmukainen suunnitteleminen siten, että pinnat pysyvät puhtaina ja pesemis- ja puhdistamistarvetta voidaan vähentää.

BAT 3.

Heikosti biologisesti hajoavien orgaanisten kelaatinmuodostajien, kuten peroksidivalkaisussa käytettävien EDTA:n ja DTPA:n, päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Ympäristöön vapautuvien kelaatinmuodostajien määrän selvittäminen jaksottaisilla mittauksilla	Ei voida soveltaa tehtaisiin, jotka eivät käytä kelaatinmuodostajia.
b	Prosessin optimointi siten, että heikosti biologisesti hajoavien kelaatinmuodostajien kulutusta ja päästöjä voidaan vähentää	Ei voida soveltaa laitoksen osiin, jotka poistavat EDTA:sta/DTPA:sta vähintään 70 prosenttia jätevesien käsittelylaitoksessaan tai -prosessissaan.
c	Biologisesti hajoavien tai poistettavien kelaatinmuodostajien suosiminen ja hajoamattomien tuotteiden käytöstä luopuminen asteittain	Soveltaminen riippuu sopivien korvaavien aineiden saatavuudesta (biologisesti hajoavat aineet, joiden avulla voidaan täyttää esimerkiksi massan vaaleutta koskevat vaatimukset).

1.1.3 Vesi- ja jätevesihuolto

BAT 4.

Puun varastoinnista ja käsittelystä syntyvän jäteveden syntymisen ja kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Puun kuivakuorinta (katso kuvaus kohdassa 1.7.2.1)	Sovellettavuutta rajoittaa kloorikemikaalittoman valkaisun vaatima korkea puhtaus ja vaaleus.
b	Puutavaran käsittely siten, ettei kuoriin ja puuhun joudu hiekkaa ja kiviä	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Puukentän ja erityisesti hakkeen varastoinnissa käytettävien pintojen päällystäminen	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa puukentän ja varastoalueen koko.
d	Sadetusvesivirtaaman ohjaaminen ja puukentän pintavalumavesien minimointi	Voidaan soveltaa yleisesti.
e	Likaantuneen valumaveden kerääminen puukentältä ja kiintoaineen erottaminen ennen biologista puhdistusta	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa valumaveden likaantumisen aste (pienet pitoisuudet) ja/tai jäteveden käsittelylaitoksen koko (suuret vesimäärät).

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama kuivakuorinnasta on 0,5–2,5 m3/ADt.

BAT 5.

Tuoreveden kulutuksen ja jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sulkea vesijärjestelmä niin hyvin kuin valmistettavat massa- ja paperilaadut sen teknisesti sallivat hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Veden kulutuksen seuranta ja optimointi	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Vedenkierrätysvaihtoehtojen arviointi
c	Vesikierron sulkemisen ja toisaalta tästä mahdollisesti aiheutuvien ongelmien välisen tasapainon etsiminen ja tarvittaessa lisälaitteiden käyttäminen
d	Vähemmän likaantuneen tiivisteveden erottaminen tyhjiöpumpuista ja veden uudelleenkäyttö
e	Puhtaan jäähdytysveden erottaminen likaantuneesta prosessivedestä ja veden uudelleenkäyttö
f	Prosessiveden uudelleenkäyttö tuoreveden asemasta (veden kierrättäminen ja vesikiertojen sulkeminen)	Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin ja perusparannuksiin. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa veden laatua ja/tai tuotteen laatua koskevat vaatimukset, tekniset rajoitukset (esimerkiksi vesijärjestelmässä esiintyvä sakan/karstan muodostuminen) tai lisääntyneet hajuhaitat.
g	Prosessiveden (tai sen osan) sisäinen käsittely veden laadun parantamiseksi, jolloin kierrättäminen tai uudelleenkäyttö tulee mahdolliseksi	Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama purkupaikalla jäteveden käsittelyn jälkeen vuosikeskiarvoina:

Ala	Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama
Valkaistu sulfaattisellu	25–50 m3/ADt
Valkaisematon sulfaattisellu	15–40 m3/ADt
Valkaistu paperilaatuinen sulfiittisellu	25–50 m3/ADt
Magnefiittisellu	45–70 m3/ADt
Liukosellu	40–60 m3/ADt
Puolikemiallinen neutraali sulfiittimassa	11–20 m3/ADt
Mekaaninen massa	9–16 m3/t
Kemitermomekaaninen massa ja kemimekaaninen massa	9–16 m3/ADt
Uusiokuitua käyttävät paperitehtaat, joissa ei käytetä siistausta	1,5–10 m3/t (vaihteluvälin suuremmat arvot liittyvät lähinnä taivekartongin tuotantoon)
Uusiokuitua käyttävät paperitehtaat, joissa käytetään siistausta	8–15 m3/t
Uusiokuitupohjaista pehmopaperia tuottavat tehtaat, joissa käytetään siistausta	10–25 m3/t
Integroimattomat paperitehtaat	3,5–20 m3/t

1.1.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 6.

Massa- ja paperitehtaiden polttoaineen ja energian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdan a tekniikan ja muiden seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

Tekniikka

Sovellettavuus

Käytetään energianhallintajärjestelmää, jossa on kaikki seuraavat ominaisuudet:

i)	Tehtaan kokonaisenergiankulutuksen ja -tuotannon arviointi

ii)	Energian hyödyntämismahdollisuuksien tunnistaminen, laskeminen ja optimointi

iii)	Optimoidun energiankulutuksen seuranta ja varmistaminen

Voidaan soveltaa yleisesti.

Otetaan energiaa talteen polttamalla sellaiset massan- ja paperintuotannossa syntyvät jätteet ja jäännökset, jotka sisältävät runsaasti orgaanista aineista ja ovat lämpöarvoltaan merkittäviä BAT 12 huomioon ottaen

Voidaan soveltaa vain, jos massan- ja paperintuotannossa syntyvien, runsaasti orgaanista ainesta sisältävien ja lämpöarvoltaan merkittävien jätteiden ja jäännösten kierrätys tai uudelleenkäyttö ei ole mahdollista.

Katetaan tuotantoprosessien höyryn- ja sähköntarve mahdollisimman pitkälle sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP)

Voidaan soveltaa kaikkiin uusiin laitoksen osiin sekä energialaitosten perusparannuksiin. Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksen osiin saattavat rajoittaa tehtaan pohjapiirros ja käytettävissä oleva tila.

Käytetään ylijäämälämpöä esimerkiksi biomassan ja lietteen kuivatukseen, kattiloiden syöttöveden ja prosessiveden lämmittämiseen sekä rakennusten lämmittämiseen

Tämän tekniikan sovellettavuus saattaa olla rajallista tapauksissa, joissa lämmönlähteet ja eri kohteet ovat kaukana toisistaan.

Käytetään lämpökompressoreita

Voidaan soveltaa kaikkia paperilaatuja valmistaviin uusiin ja olemassa oleviin laitoksen osiin sekä päällystyskoneisiin, jos keskipainehöyryä on käytettävissä.

Eristetään höyry- ja lauhdevesiputkien liitososat

Voidaan soveltaa yleisesti.

Käytetään energiatehokkaita tyhjiömenetelmiä vedenpoistoon

Käytetään hyötysuhteeltaan korkeita sähkömoottoreita, -pumppuja ja -sekoittimia

Käytetään taajuusmuuttajia puhaltimissa, kompressoreissa ja pumpuissa

Säädetään höyryn painetaso tarvittavan painetason mukaiseksi.

Kuvaus

Tekniikka c:Lämmön ja sähkön ja/tai mekaanisen energian samanaikaista tuotantoa yhdessä prosessissa kutsutaan sähkön ja lämmön yhteistuotannoksi (combined heat and power, CHP). Massa- ja paperiteollisuuden CHP-laitoksissa käytetään tavallisesti höyry- ja/tai kaasuturbiineja. Taloudellinen kannattavuus (saavutettavissa olevat säästöt ja takaisinmaksuaika) riippuu pääasiassa sähkön ja polttoaineiden hinnoista.

1.1.5 Hajupäästöt

Sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaissa syntyvien rikkipitoisten hajukaasujen päästöjen osalta katso kohdissa 1.2.2 ja 1.3.2 mainitut prosessikohtaiset BAT-kohdat.

BAT 7.

Jätevesijärjestelmästä peräisin olevien hajuyhdisteiden päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
I Voidaan soveltaa suljettuihin vesijärjestelmiin liittyviin hajuihin
a	Paperitehtaiden prosessit, veden ja muiden aineiden varastosäiliöt, putket ja altaat suunnitellaan siten, että pitkäaikaista seisottamista, katvealueita tai heikosti sekoittuvia alueita vesikierrossa ja siihen liittyvissä yksiköissä vältetään, jotta estetään hallitsematon sakkaantuminen sekä orgaanisen ja biologisen aineksen mätäneminen ja hajoaminen.
b	Hajunmuodostusta ja hajottajabakteerien kasvua torjutaan käyttämällä biosideja tai hajottavia tai hapettavia aineita (esimerkiksi katalyyttista desinfiointia vetyperoksidilla).
c	Otetaan käyttöön sisäisiä vedenpuhdistusprosesseja (ns. munuaisia), joilla vähennetään orgaanisen aineksen pitoisuuksia kiertovesijärjestelmässä ja sitä kautta mahdollisia hajuhaittoja.
II Voidaan soveltaa jäteveden ja lietteen käsittelyyn liittyviin hajuihin, kun tarkoituksena on välttää olosuhteita, joissa jätevesi tai liete muuttuu anaerobiseksi
a	Otetaan käyttöön hallitulla tuuletuksella varustettuja suljettuja viemärijärjestelmiä sekä käytetään eräissä tapauksissa kemikaaleja estämään rikkivedyn muodostumista viemärijärjestelmissä ja hapettamaan syntynyttä rikkivetyä.
b	Vältetään tasausaltaiden liiallista ilmastamista, mutta huolehditaan riittävästä sekoittumisesta.
c	Varmistetaan ilmastusaltaiden riittävä ilmastuskapasiteetti ja sekoittumisominaisuudet; tarkistetaan ilmastusjärjestelmä säännöllisin väliajoin.
d	Huolehditaan, että jälkiselkeytyksen lietteen keräily sekä palautuslietteen pumppaus toimivat asianmukaisesti
e	Rajoitetaan lietteen seisottamisaikaa lietevarastoissa poistamalla lietettä jatkuvasti vedenpoistoyksiköihin.
f	Vältetään jäteveden varastointia varoaltaassa pidempään kuin tarpeellista; pidetään varoallas tyhjänä.
g	Lietekuivuria käytettäessä käsitellään lämpökuivureiden poistokaasut pesemällä ja/tai biosuodattamalla (esimerkiksi kompostisuodattimien avulla).
h	Käytetään käsittelemättömälle jätevedelle ilmajäähdytystornien sijasta mieluummin levylämmönvaihtimia.

1.1.6 Keskeisten prosessimuuttujien sekä veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

BAT 8.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla keskeisiä prosessimuuttujia seuraavan taulukon mukaisesti.

I Ilmaan johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta
Muuttuja	Tarkkailun tiheys
Paine, lämpötila, happi, häkä ja vesihöyrypitoisuus polttoprosessien savukaasuissa	Jatkuvatoiminen
II Veteen johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta
Muuttuja	Tarkkailun tiheys
Veden virtaama, lämpötila ja pH	Jatkuvatoiminen
Biomassan fosfori- ja typpipitoisuus, lietteen tilavuusindeksi, jätevesien ylimääräinen ammoniumtyppi ja ortofosfaatti sekä biomassan mikroskopiatutkimukset	Jaksottainen
Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun tilavuusvirta ja CH4-pitoisuus	Jatkuvatoiminen
Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun H2S- ja CO2-pitoisuus	Jaksottainen

BAT 9.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu ja mittaaminen seuraavassa kuvatulla tavalla säännöllisin väliajoin, kuten taulukossa viitattu ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

	Muuttuja	Tarkkailun tiheys	Päästölähde	Tarkkailu liittyen
a	NOx ja SO2	Jatkuvatoiminen	Soodakattila	BAT 21 BAT 22 BAT 36 BAT 37
		Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Meesauuni	BAT 24 BAT 26
		Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Hajukaasujen polttoon tarkoitettu hajukaasukattila	BAT 28 BAT 29
b	Hiukkaset	Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Soodakattila (sulfaatti) ja meesauuni	BAT 23 BAT 27
b	Hiukkaset	Jaksottainen	Soodakattila (sulfiitti)	BAT 37
c	Hajukaasut (mukaan lukien H2S)	Jatkuvatoiminen	Soodakattila	BAT 21
		Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Meesauuni ja hajukaasujen polttoon tarkoitettu hajukaasukattila	BAT 24 BAT 25 BAT 28
		Jaksottainen	Hajapäästöt eri lähteistä (esimerkiksi kuitulinja, säiliöt ja hakesiilot) sekä laimeat jäännöskaasut	BAT 11 BAT 20
d	NH3	Jaksottainen	SNCR-tekniikkaa käyttävä soodakattila	BAT 36

BAT 10.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa veteen johdettavien päästöjen tarkkailu seuraavassa kuvatulla tavalla jaksoittain, kuten taulukossa viitattu ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

	Muuttuja	Tarkkailun tiheys	Tarkkailu liittyen
a	Kemiallinen hapenkulutus (COD) tai orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (2)	Päivittäin (3) (4)	BAT 19 BAT 33 BAT 40 BAT 45 BAT 50
b	BOD5 tai BOD7	Viikoittain (kerran viikossa)
c	Kiintoaine (TSS)	Päivittäin (3) (4)
d	Kokonaistyppi	Viikoittain (kerran viikossa) (3)
e	Kokonaisfosfori	Viikoittain (kerran viikossa) (3)
f	EDTA, DTPA (5)	Kuukausittain (kerran kuukaudessa)
g	AOX (EN ISO 9562:2004 -standardin mukaisesti) (6)	Kuukausittain (kerran kuukaudessa)	BAT 19: valkaistu sulfaattisellu
g	AOX (EN ISO 9562:2004 -standardin mukaisesti) (6)	Joka toinen kuukausi	BAT 33: lukuun ottamatta kloorikemikaalitonta valkaisua käyttäviä tai puolikemiallista neutraalia sulfiittimassaa valmistavia tehtaita BAT 40: lukuun ottamatta kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa valmistavia tehtaita BAT 45 BAT 50
h	Merkitykselliset metallit (esimerkiksi Zn, Cu, Cd, Pb, Ni)	Kerran vuodessa

BAT 11.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on seurata ja arvioida säännöllisesti pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjä merkityksellisistä päästölähteistä.

Kuvaus

Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjen arviointi voidaan toteuttaa jaksottaisilla mittauksilla sekä arvioimalla eri lähteistä (esimerkiksi kuitulinjalta, säiliöistä ja hakesiiloista) peräisin olevien hajapäästöjen määrää suorien mittausten avulla.

1.1.7 Jätehuolto

BAT 12.

Loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa käyttöön sellainen jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmä (mukaan lukien jäteluettelot), jolla helpotetaan jätteen uudelleenkäyttöä, tai jos se ei ole mahdollista, kierrätystä, tai jos sekään ei ole mahdollista, ”muuta hyödyntämistä”, mukaan lukien seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Eri jätejakeiden erilliskeräys (mukaan lukien vaarallisten jätteiden erottelu ja luokittelu)	Katso 1.7.3 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen niin, että tuloksena on helpommin hyödynnettäviä seoksia		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Prosessijäämien esikäsittely ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä		Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Raaka-aineiden talteenotto ja prosessin sivuvirtojen kierrätys tehtaalla		Voidaan soveltaa yleisesti.
e	Energian talteenotto runsaasti orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä tehdasalueella tai sen ulkopuolella		Tehdasalueen ulkopuolella hyödynnettäessä sovellettavuus riippuu siitä, onko käytössä sopivaa kolmatta osapuolta.
f	Materiaalien ulkoinen hyödyntäminen		Riippuu siitä, onko käytössä sopivaa kolmatta osapuolta.
g	Jätteen esikäsittely ennen loppukäsittelyä		Voidaan soveltaa yleisesti.

1.1.8 Päästöt veteen

Lisätietoa jäteveden käsittelystä massa- ja paperitehtaissa sekä prosessikohtaisista BAT-päästötasoista on 1.2–1.6 kohdissa.

BAT 13.

Vesistöjen ravinnepäästöjen (typen ja fosforin) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on korvata runsaasti typpeä ja fosforia sisältävät kemialliset lisäaineet vähemmän typpeä ja fosforia sisältävillä.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa, jos kemiallisten lisäaineiden typpi ei ole biosaatavassa muodossa (eli typpi ei voi toimia ravinteena biologisessa käsittelyssä) tai jos ravinnetasapaino on ylijäämäinen.

BAT 14.

Veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kaikkia seuraavassa mainittuja tekniikoita.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Primäärinen (fysikaalis-kemiallinen) käsittely	Katso 1.7.2.2 kohta
b	Sekundäärinen (biologinen) käsittely (7)	Katso 1.7.2.2 kohta

BAT 15.

Kun on tarve poistaa orgaaniset aineet, typpi tai fosfori vielä tarkemmin, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää 1.7.2.2 kohdassa kuvattua tertiääristä käsittelyä.

BAT 16.

Biologisista jätevedenpuhdistamoista veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kaikkia seuraavassa mainittuja menetelmiä.

	Tekniikka
a	Biologisen puhdistamon asianmukainen suunnittelu ja käyttö
b	Aktiivisen biomassan säännöllinen valvonta
c	Saatavilla olevien ravinteiden (typen ja fosforin) määrän säätäminen aktiivisen biomassan todellisen tarpeen mukaiseksi

1.1.9 Melupäästöt

BAT 17.

Massan- ja paperinvalmistuksesta aiheutuvien melupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

Tekniikka

Kuvaus

Sovellettavuus

Meluntorjuntaohjelma

Meluntorjuntaohjelmaan sisältyy lähteiden ja vaikutusalueiden kartoittaminen, melutasojen laskeminen ja mittaaminen melunlähteiden asettamiseksi melutason mukaiseen järjestykseen sekä kustannustehokkaimman tekniikoiden yhdistelmän selvittäminen, soveltaminen ja seuranta.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Laitteiden, yksiköiden ja rakennusten sijoittelun strateginen suunnittelu

Melutasoja voidaan alentaa kasvattamalla lähteen ja vastaanottajan välimatkaa sekä käyttämällä rakennuksia melusuojina.

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin. Olemassa olevissa laitoksen osissa laitteiden ja tuotantoyksiköiden uudelleensijoittelua saattavat rajoittaa tilanpuute tai liialliset kustannukset.

Käyttö- ja hallintatekniikat melua aiheuttavia laitteita sisältävissä rakennuksissa

Tähän sisältyvät seuraavat:

—	laitteiden tehostetut tarkastukset ja kunnossapito ongelmatilanteiden estämiseksi

—	suljettujen tilojen ovien ja ikkunoiden sulkeminen

—	laitteiden käytön antaminen kokeneen henkilökunnan tehtäväksi

—	melua aiheuttavan toiminnan välttäminen yöaikaan

—	meluntorjunnan ottaminen huomioon kunnossapitotöissä

Voidaan soveltaa yleisesti.

Melua aiheuttavien laitteiden ja yksiköiden eristäminen

Kovaäänisten laitteiden, kuten puunkäsittelykaluston, hydraulisten yksiköiden ja kompressorien eristäminen erillisten rakenteiden avulla, kuten rakennuksilla tai äänieristetyillä kaapeilla, joissa sisä- ja ulkovuoraus on melua vaimentavaa materiaalia.

Vähän melua aiheuttavien laitteiden sekä äänenvaimentimien käyttö laitteissa ja kanavissa.

Tärinänvaimennus

Koneiden tärinänvaimennus sekä melulähteiden ja mahdollisesti resonoivien komponenttien rakenteellinen erottaminen toisistaan.

Rakennusten äänieristäminen

Tähän kuuluu esimerkiksi seuraavien käyttö:

—	ääntä vaimentavat materiaalit seinissä ja katoissa

—	ääntä eristävät ovet

—	kaksinkertaiset ikkunat

Melunvaimennus

Melun leviämistä voidaan vähentää lisäämällä esteitä aiheuttajien ja vastaanottajien väliin. Hyviä esteitä ovat esimerkiksi meluvallit, penkereet ja rakennukset. Sopivia melunvaimennustekniikoita ovat esimerkiksi vaimentimien asentaminen melua aiheuttaviin laitteisiin, kuten höyrynpoistokanaviin ja kuivureiden ilmanpoistoaukkoihin.

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin. Olemassa olevissa laitoksen osissa esteiden hyödyntämistä saattaa rajoittaa tilanpuute.

Suurempien puutavarankäsittelykoneiden käyttäminen, jolloin nosto- ja kuljetusajat lyhenevät ja puutavarapinoon tai syöttöpöydälle putoavista puista aiheutuva melu vähenee.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Tehokkaammat työskentelytavat, esimerkiksi puiden pudottaminen matalammalta korkeudelta puutavarapinoon tai syöttöpöydälle; välitön palaute melutasosta työntekijöille.

1.1.10 Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen

BAT 18.

Laitoksen osan toiminnan lopettamisen yhteydessä syntyvien saastumisriskien ehkäisemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja yleisiä tekniikoita.

	Tekniikka
a	Maanalaisten säiliöiden ja putkistojen välttäminen suunnitteluvaiheessa tai niiden sijainnin hyvä tiedostaminen ja dokumentointi.
b	Laaditaan ohjeet prosessilaitteiden, astioiden ja putkistojen tyhjennystä varten.
c	Sulkeminen on tehtävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen esimerkiksi siivoamalla laitosalue huolellisesti ja kunnostamalla se. Maaperän luonnollinen toiminta olisi mahdollisuuksien mukaan turvattava.
d	Käytetään seurantaohjelmaa, varsinkin pohjavettä koskien, jonka avulla voidaan havaita mahdolliset tulevat vaikutukset laitosalueella tai sen läheisyydessä.
e	Laaditaan ja ylläpidetään laitosalueen sulkemista tai lopettamista koskeva riskianalyysiin perustuva ohjelma, johon sisältyy sulkemistyön läpinäkyvä järjestäminen, ottaen huomioon asiaan kuuluvat paikalliset erityisolosuhteet.

1.2 SULFAATTISELLUN VALMISTUSPROSESSIN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

Integroiduissa sulfaattisellu- ja paperitehtaissa sovelletaan tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi 1.6 kohdan paperinvalmistusta koskevia prosessikohtaisia BAT-päätelmiä.

1.2.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 19.

Koko tehtaasta veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kloorikemikaalitonta valkaisua (TCF) tai uudenaikaista valkaisua ilman alkuaineklooria (ECF) (katso 1.7.2.1 kohdan kuvaus) sekä lisäksi BAT 13, BAT 14, BAT 15 ja BAT 16 kohdissa sekä seuraavassa mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Modifioitu keitto ennen valkaisua	Katso 1.7.2.1 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Happidelignifiointi ennen valkaisua
c	Suljettu ruskean massan lajittelu ja tehokas ruskean massan pesu
d	Osittainen prosessiveden kierrätys valkaisimossa		Veden kierrätystä saattaa rajoittaa valkaisun aikana tapahtuva karstan muodostuminen.
e	Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen sekä sopiva talteenottojärjestelmä		Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Tuotantohuipputilanteisiinkin riittävä kapasiteetti mustalipeän haihduttamisessa ja soodakattilassa		Voidaan soveltaa yleisesti.
g	Likaislauhteiden erottaminen ja lauhteiden uudelleenkäyttö prosessissa		Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 1 ja taulukko 2. Näitä parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia päästötasoja ei voida soveltaa sulfaattimenetelmää käyttäviin liukosellutehtaisiin.

Sulfaattisellutehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 1

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat valkaistua sulfaattisellua valmistavan tehtaan suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt (8)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	7–20
Kiintoaine (TSS)	0,3–1,5
Kokonaistyppi	0,05–0,25 (9)
Kokonaisfosfori	0,01–0,03 (9) Eukalyptuspuu: 0,02–0,11 kg/ADt (10)
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (11) (12)	0–0,2

Taulukko 2

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat valkaisematonta sulfaattisellua valmistavan tehtaan suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt (13)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	2,5–8
Kiintoaine (TSS)	0,3–1,0
Kokonaistyppi	0,1–0,2 (14)
Kokonaisfosfori	0,01–0,02 (14)

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.2.2 Päästöt ilmaan

1.2.2.1 Väkevien ja laimeiden hajukaasupäästöjen vähentäminen

BAT 20.

Väkevistä ja laimeista hajukaasuista aiheutuvien hajupäästöjen ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaispäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ehkäistä hajapäästöt ottamalla talteen kaikki prosessipohjaiset rikkipitoiset poistokaasut, mukaan lukien rikkipitoiset päästökaasut, hyödyntämällä kaikkia seuraavassa mainittuja tekniikoita.

Tekniikka

Kuvaus

Seuraavilla ominaisuuksilla varustetut väkevien ja laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmät:

—	kapasiteetiltaan riittävät katteet, imukuvut, putkistot ja poistojärjestelmä;

—	jatkuvatoiminen vuodonilmaisujärjestelmä;

—	turvatoimet ja -laitteet.

Lauhtumattomien väkevien ja laimeiden hajukaasujen polttaminen

Polttamisessa voidaan käyttää seuraavia:

—	soodakattila

—	meesauuni (15)

—	TRS:n polttoon tarkoitettu hajukaasukattila, jossa on märkäpesuri SOx-yhdisteiden poistamista varten; tai

—	voimakattila (16)

Väkevien hajukaasujen polton on toimittava jatkuvasti, mitä varten asennetaan varajärjestelmät. Meesauunit voivat toimia varajärjestelmänä soodakattiloille. Muita mahdollisia varalaitteita ovat soihdut ja tulitorvi-tuliputkikattila.

Pidetään kirjaa polttojärjestelmän käyttökeskeytyksistä sekä näistä aiheutuvista päästöistä (17)

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin sekä olemassa olevien laitoksen osien perusparannuksiin. Tarvittavien laitteiden asentaminen olemassa oleviin laitoksen osiin saattaa olla hankalaa pohjapiirroksen ja käytettävissä olevan tilan asettamien rajoitusten vuoksi. Polton sovellettavuus saattaa olla turvallisuussyistä rajoitettua, missä tapauksessa voidaan käyttää märkäpesureita.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästötaso laimeissa jäännöskaasuissa on 0,05–0,2 kg S/ADt.

1.2.2.2 Soodakattilan päästöjen vähentäminen

SO2- ja TRS-päästöt

BAT 21.

Soodakattilasta peräisin olevien SO2- ja TRS-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen	Mustalipeää voidaan väkevöittää haihduttamalla ennen polttamista
b	Optimoidut poltto-olosuhteet	Poltto-olosuhteita voidaan parantaa esimerkiksi ilman ja polttoaineen huolellisella sekoittamisella tai uunin kuormituksen säätelemisellä.
c	Märkäpesuri	Katso 1.7.1.3 kohta

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 3.

Taulukko 3

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan SO2- ja TRS-päästötasot

Muuttuja		Vuorokausikeskiarvo (18) (19) mg/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo (18) mg/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo (18) kg S/ADt
SO2	DS < 75 %	10–70	5–50	—
SO2	DS 75–83 % (20)	10–50	5–25	—
Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS)		1–10 (21)	1–5	—
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S)	DS < 75 %	—	—	0,03–0,17
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S)	DS 75–83 % (20)	—	—	0,03–0,13

NOx-päästöt

BAT 22.

Soodakattilan NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää optimoitua polttojärjestelmää, jossa on kaikki seuraavassa mainitut ominaisuudet.

	Tekniikka
a	Tietokoneohjattu palamisen sääteleminen
b	Polttoaineen ja ilman hyvä sekoitus
c	Vaiheistettu ilmansyöttöjärjestelmä, jossa käytetään esimerkiksi erilaisia ilmarekistereitä ja ilmantuloaukkoja

Sovellettavuus

C-kohdan tekniikkaa voidaan soveltaa uusiin soodakattiloihin sekä soodakattiloiden perusparannuksiin, sillä tekniikka edellyttää huomattavia muutoksia ilmansyöttöjärjestelmään ja kattilan rakenteeseen.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 4.

Taulukko 4

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan NOx-päästötasot

Muuttuja		Vuosikeskiarvo (22) mg/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo (22) kg NOx/ADt
NOx	Havupuu	120–200 (23)	DS < 75 %: 0,8–1,4 DS 75–83 % (24): 1,0–1,6
NOx	Lehtipuu	120–200 (23)	DS < 75 %: 0,8–1,4 DS 75–83 % (24): 1,0–1,7

Hiukkaspäästöt

BAT 23.

Soodakattilan hiukkaspäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää sähkösuodatinta (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin yhdistelmää.

Kuvaus

Katso kohta 1.7.1.1.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 5.

Taulukko 5

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan hiukkaspäästötasot

Muuttuja

Hiukkasten puhdistusjärjestelmä

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (6 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg hiukkasia/ADt

Hiukkaset

Uusi tai perusparannettu laitos

10–25

0,02–0,20

Olemassa olevat

10–40 (25)

0,02–0,3 (25)

1.2.2.3 Meesauunin päästöjen vähentäminen

SO2-päästöt

BAT 24.

Meesauunista peräisin olevien SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Polttoaineen valinta/vähärikkinen polttoaine	Katso 1.7.1.3 kohta
b	Rikkipitoisten väkevien hajukaasujen polttamista meesauunissa rajoitetaan
c	Syötettävän meesan Na2S-pitoisuuden sääteleminen
d	Alkalipesuri

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 6.

Taulukko 6

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin SO2- ja rikkipäästötasot

Muuttuja (26)	Vuosikeskiarvo mg SO2/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo kg S/ADt
SO2, kun väkeviä kaasuja ei polteta meesauunissa	5–70	—
SO2, kun väkeviä kaasuja poltetaan meesauunissa	55–120	—
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S), kun väkeviä kaasuja ei polteta meesauunissa	—	0,005–0,07
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S), kun väkeviä kaasuja poltetaan meesauunissa	—	0,055–0,12

TRS-päästöt

BAT 25.

Meesauunista peräisin olevien TRS-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Hapen ylimäärän sääteleminen	Katso 1.7.1.3 kohta
b	Syötettävän meesan Na2S-pitoisuuden sääteleminen	Katso 1.7.1.3 kohta
c	Sähkösuodattimen ja alkalipesurin yhdistelmä	Katso 1.7.1.1 kohta

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 7.

Taulukko 7

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin TRS-päästötasot

Muuttuja

Vuosikeskiarvo

mg S/Nm3 (6 % O2)

Hajukaasut (TRS)

< 1–10 (27)

NOx-päästöt

BAT 26.

Meesauunista peräisin olevien NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Optimoitu palaminen ja palamisen hallinta	Katso 1.7.1.2 kohta
b	Polttoaineen ja ilman huolellinen sekoittaminen
c	Low-NOx-polttimet (typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet)
d	Polttoaineen valinta/vähän typpeä sisältävä polttoaine

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 8.

Taulukko 8

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin NOx-päästötasot

Muuttuja

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (6 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg NOx/ADt

NOx

Nestemäiset polttoaineet

100–200 (28)

0,1–0,2 (28)

Kaasumaiset polttoaineet

100–350 (29)

0,1–0,3 (29)

Hiukkaspäästöt

BAT 27.

Meesauunin hiukkaspäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää sähkösuodatinta (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin yhdistelmää.

Kuvaus

Katso kohta 1.7.1.1.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 9.

Taulukko 9

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin hiukkaspäästötasot

Muuttuja

Hiukkasten puhdistusjärjestelmä

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (6 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg hiukkasia/ADt

Hiukkaset

Uudet tai perusparannetut laitokset

10–25

0,005–0,02

Olemassa olevat

10–30 (30)

0,005–0,03 (30)

1.2.2.4 Väkevien hajukaasujen polttimesta (erillinen hajukaasukattila) peräisin olevien päästöjen vähentäminen

BAT 28.

Väkevien hajukaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa peräisin olevien SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää alkali-SO2-pesuria.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 10.

Taulukko 10

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset SO2- ja TRS-päästöt, jotka ovat peräisin väkevien kaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa

Muuttuja	Vuosikeskiarvo mg/Nm3 (9 % O2)	Vuosikeskiarvo kg S/ADt
SO2	20–120	—
TRS	1–5
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S)	—	0,002–0,05 (31)

BAT 29.

Väkevien hajukaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa peräisin olevien NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Polttimen/polton optimointi	Katso kohta 1.7.1.2	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Vaiheistettu poltto	Katso kohta 1.7.1.2	Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin sekä perusparannuksiin. Voidaan soveltaa olemassa oleviin tehtaisiin vain, jos laitteiden asentamiselle on tilaa.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 11.

Taulukko 11

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset NOx-päästöt, jotka ovat peräisin väkevien kaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa

Muuttuja

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (9 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg NOx/ADt

NOx

50–400 (32)

0,01–0,1 (32)

1.2.3 Jätteiden tuottaminen

BAT 30.

Jätteiden syntymisen estämiseksi ja hävitettävän kiinteän jätteen määrän minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kierrättää mustalipeäsoodakattilan sähkösuodattimesta peräisin oleva pöly takaisin prosessiin.

Sovellettavuus

Pölyn uudelleenkierrättämistä saattavat rajoittaa pölyssä olevat prosessiin kuulumattomat ainekset.

1.2.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 31.

Lämpöenergian (höyryn) kulutuksen vähentämiseksi, käytettävistä energialähteistä saatavan hyödyn maksimoimiseksi ja sähkönkulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	Kuoren kuiva-ainepitoisuuden lisääminen tehokkaiden puristimien tai kuivaamisen avulla
b	Korkeahyötysuhteisten höyrykattiloiden käyttö ja esimerkiksi matalat savukaasujen lämpötilat
c	Tehokkaat sekundäärilämpöjärjestelmät
d	Vesijärjestelmien sulkeminen myös valkaisimossa
e	Korkea massan sakeus (keski- tai korkeasakeustekniikka)
f	Korkeahyötysuhteinen haihduttamo
g	Liuotussäiliöistä peräisin olevan lämmön talteenotto esimerkiksi poistokaasupesureilla
h	Jätevedestä ja muista hukkalämmönlähteistä tulevien matalan lämpötilan virtojen talteenotto ja hyödyntäminen rakennusten, kattilan syöttöveden ja prosessiveden lämmittämisessä
i	Sekundäärilämmön ja -lauhteen sopiva hyödyntäminen
j	Prosessien seuranta ja ohjaaminen kehittyneiden valvontajärjestelmien avulla
k	Integroidun lämmönvaihdinverkoston optimointi
l	Lämmön talteenotto soodakattilasta peräisin olevasta savukaasusta sähkösuodattimen ja puhaltimen välillä
m	Mahdollisimman korkean sakeuden varmistaminen massan lajittelussa ja puhdistuksessa
n	Erilaisten suurten moottorien kierrosnopeuden ohjaaminen
o	Tehokkaiden tyhjiöpumppujen käyttö
p	Putkistojen, pumppujen ja puhaltimien oikea mitoitus
q	Optimoidut säiliöiden pinnankorkeudet

BAT 32.

Energiantuotannon tehostamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	Mustalipeän korkea kuiva-ainepitoisuus (tehostaa kattiloiden toimintaa lisäten höyryntuotantoa ja sitä kautta sähköntuotantoa)
b	Soodakattilan korkea paine ja lämpötila; uusissa soodakattiloissa paine voi olla ainakin 100 baaria ja lämpötila 510 °C
c	Vastapaineturbiinin poistohöyryn paine niin matala kuin teknisesti mahdollista
d	Lauhdutusturbiinin käyttö energian tuottamiseksi ylimääräisestä höyrystä
e	Turbiinien korkea hyötysuhde
f	Syöttöveden esilämmitys niin, että lämpötila lähestyy kiehumispistettä
g	Polttoilman ja kattiloihin syötettävän polttoaineen esilämmittäminen

1.3 SULFIITTISELLUN VALMISTUSPROSESSIN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

Integroiduissa sulfiittisellu- ja paperitehtaissa sovelletaan tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi 1.6 kohdan paperinvalmistusta koskevia prosessikohtaisia BAT-päätelmiä.

1.3.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 33.

Koko tehtaasta veteen johdettavien päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää BAT 13, BAT 14, BAT 15 ja BAT 16 kohdissa sekä seuraavassa mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Jatkettu modifioitu keitto ennen valkaisua.	Katso 1.7.2.1 kohta	Sovellettavuutta voivat rajoittaa massan laatua koskevat vaatimukset (kun edellytetään suurta lujuutta).
b	Ligniininpoisto hapen avulla ennen valkaisua.
c	Suljettu ruskean massan lajittelu ja tehokas ruskean massan pesu.		Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Kuumaemäsuuttovaiheessa tuotettavien nestemäisten päästöjen haihdutus ja konsentraattien polttaminen soodakattilassa.		Rajallinen sovellettavuus liukosellutehtaissa, kun jätevesien monivaiheinen biologinen puhdistus on kokonaisuudessaan ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
e	TCF-valkaisu		Rajallinen sovellettavuus erittäin vaaleaa massaa tuottavissa markkinapaperi/massatehtaissa sekä kemiallisissa sovelluskohteissa käytettävää erikoismassaa tuottavissa tehtaissa.
f	Suljettu valkaisukierto		Voidaan soveltaa vain laitoksen osiin, jotka käyttävät samaa emästä keitossa sekä pH:n muuttamisessa valkaisuprosessissa.
g	MgO-pohjainen esivalkaisu ja pesunesteiden uudelleenkierrättäminen esivalkaisusta ruskean massan pesuun.		Sovellettavuutta voivat rajoittaa esimerkiksi tuotteiden laatu (esimerkiksi vierasaineettomuus, puhtaus ja vaaleus), kappaluku keiton jälkeen, laitoksen hydraulinen kapasiteetti ja säiliöiden, haihduttimien ja soodakattiloiden tilavuus sekä mahdollisuus puhdistaa pesulaitteet.
h	Laihalipeän pH:n muuttaminen ennen haihduttamoa tai sen sisällä.		Voidaan soveltaa yleisesti magnesiumpohjaista prosessia käyttäviin laitoksen osiin. Soodakattilassa ja tuhkakierrossa tarvitaan vapaata kapasiteettia.
i	Haihduttamon lauhteen anaerobinen käsittely.		Voidaan soveltaa yleisesti.
j	Haihduttamon lauhteen SO2:n erottaminen ja uudelleenkäyttö.		Voidaan soveltaa, jos anaerobisen jäteveden puhdistamisen suojaaminen on välttämätöntä.
k	Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen myös yhdessä kemikaalien ja energian talteenottojärjestelmän kanssa.		Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 12 ja taulukko 13. Näitä parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia päästötasoja ei voida soveltaa liukosellutehtaisiin eikä kemiallisissa sovelluskohteissa käytettävää erikoismassaa tuottaviin tehtaisiin.

Sulfiittisellutehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 12

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin valkaistua paperilaatuista sulfiitti- ja magnefiittisellua tuottavasta massatehtaasta

Muuttuja	Valkaistu paperilaatuinen sulfiittisellu (33)	Paperilaatuinen magnefiittisellu
	Vuosikeskiarvo kg/ADt (34)	Vuosikeskiarvo kg/ADt
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	10–30 (35)	20–35
Kiintoaine (TSS)	0,4–1,5	0,5–2,0
Kokonaistyppi	0,15–0,3	0,1–0,25
Kokonaisfosfori	0,01–0,05 (35)	0,01–0,07
	Vuosikeskiarvo mg/l
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	0,5–1,5 (36) (37)

Taulukko 13

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat puolikemiallista neutraalia sulfiittisellua (NSSC) valmistavan sulfiittisellutehtaan suorat jätevesipäästöt vesistöihin

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt (38)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	3,2–11
Kiintoaine (TSS)	0,5–1,3
Kokonaistyppi	0,1–0,2 (39)
Kokonaisfosfori	0,01–0,02

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.3.2 Päästöt ilmaan

BAT 34.

SO2-päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä kaikki erittäin väkevöityneet SO2-kaasuvirrat happamien liuosten tuotannosta, keittokattiloista, säteispesureista ja puskurisäiliöistä sekä ottaa talteen rikkiyhdisteet.

BAT 35.

Pesusta, lajittelusta ja haihduttamolta peräisin olevien hajupäästöjen ja rikkipitoisten hajapäästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä nämä laimeat kaasut ja hyödyntää jotain seuraavassa mainituista tekniikoista.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Polttaminen soodakattilassa	Katso 1.7.1.3 kohta	Ei voida soveltaa kalsiumpohjaista keittoa käyttäviin sulfiittisellutehtaisiin, sillä näissä tehtaissa ei käytetä soodakattilaa.
b	Märkäpesuri	Katso 1.7.1.3 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti

BAT 36.

Soodakattilan NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää optimoitua polttojärjestelmää, mukaan lukien seuraavassa mainitut tekniikat yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Soodakattilan toiminnan optimointi poltto-olosuhteita säätelemällä	Katso 1.7.1.2 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Jäteliemen vaiheistettu ruiskutus		Voidaan soveltaa uusiin suurikokoisiin soodakattiloihin sekä suurikokoisten soodakattiloiden perusparannuksiin
c	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)		Olemassa olevien soodakattiloiden jälkiasennusta saattavat rajoittaa skaalausongelmat sekä tästä johtuvat lisääntyneet puhdistusta ja huoltoa koskevat vaatimukset. Ammoniumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin soveltamisesta ei ilmoitettu, mutta jätekaasun erityisolosuhteista johtuen selektiivisellä ei-katalyyttisellä pelkistyksellä ei uskota olevan vaikutusta. Ei voida soveltaa natriumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin räjähdysvaaran vuoksi.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 14.

Taulukko 14

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan NOx- ja NH3-päästötasot

Muuttuja

Vuorokausikeskiarvo

mg/Nm3 (5 % O2)

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (5 % O2)

NOx

100–350 (40)

100–270 (40)

NH3 (SNCR-tekniikan ammoniakkipäästöt)

< 5

BAT 37.

Soodakattilan hiukkas- ja SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää jotain seuraavassa mainituista tekniikoista sekä pitää pesureiden happolisäys mahdollisimman vähäisenä niiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Sähkösuodatin tai multisyklonit, joissa on monivaiheiset venturipesurit	Katso kohta 1.7.1.3
b	Sähkösuodatin tai multisyklonit, joissa on monivaiheiset kaksoissyöttöpesurit	Katso kohta 1.7.1.3

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 15.

Taulukko 15

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan hiukkas- ja SO2-päästötasot

Muuttuja	Keskiarvo otantajakson aikana mg/Nm3 (5 % O2)
Hiukkaset	5–20 (41) (42)
	Vuorokausikeskiarvo mg/Nm3 (5 % O2)	Vuosikeskiarvo mg/Nm3 (5 % O2)
SO2	100–300 (43) (44) (45)	50–250 (43) (44)

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen ympäristönsuojelun taso happokäytön kestossa on pesureille noin 240 tuntia vuodessa ja viimeiselle monosulfiittipesurille alle 24 tuntia kuukaudessa.

1.3.3 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 38.

	Tekniikka
a	Kuoren kuiva-ainepitoisuuden lisääminen tehokkaiden puristimien tai kuivaamisen avulla
b	Korkeahyötysuhteisten höyrykattiloiden käyttö ja esimerkiksi matalat poistokaasujen lämpötilat
c	Toimiva toissijainen lämmitysjärjestelmä
d	Vesijärjestelmien sulkeminen myös valkaisimossa
e	Suuri massapitoisuus (keski- tai korkeasakeustekniikka)
f	Jätevedestä ja muista hukkalämmönlähteistä tulevien matalan lämpötilan virtojen talteenotto ja hyödyntäminen rakennusten, kattilan syöttöveden ja prosessiveden lämmittämisessä
g	Sekundäärilämmön ja -lauhteen sopiva hyödyntäminen
h	Prosessien seuranta ja ohjaaminen kehittyneiden valvontajärjestelmien avulla
i	Integroidun lämmönvaihdinverkoston optimointi
j	Lajiteltavan ja puhdistettavan massan sakeudesta huolehtiminen
k	Optimoidut säiliötasot

BAT 39.

Energiantuotannon tehostamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	Korkea paine ja lämpötila soodakattilassa
b	Vastapaineturbiinin poistohöyryn paine niin matala kuin teknisesti mahdollista
c	Lauhdutusturbiinin käyttö energian tuottamiseksi ylimääräisestä höyrystä
d	Turbiinien korkea hyötysuhde
e	Syöttöveden esilämmitys lähelle kiehumispistettä
f	Polttoilman ja kattiloihin syötettävän polttoaineen esilämmittäminen

1.4 MEKAANISEN MASSAN JA KEMIMEKAANISEN MASSAN VALMISTUSTA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitetyt BAT-päätelmät koskevat kaikkia mekaanista massaa, paperia ja kartonkia valmistavia integroituja tehtaita sekä mekaanista massaa valmistavia, kemitermomekaanista massaa valmistavia ja kemimekaanista massaa valmistavia tehtaita. Kohtia BAT 49, BAT 51, BAT 52c ja BAT 53 voidaan soveltaa myös paperinvalmistukseen mekaanista massaa, paperia ja kartonkia valmistavissa integroiduissa tehtaissa tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi.

1.4.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 40.

Puhtaan veden käytön, jätevesivirtaaman ja kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdissa BAT 13, BAT 14, BAT 15 ja BAT 16 sekä seuraavassa mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Prosessiveden kierto vastavirtaan ja vesijärjestelmien erottaminen	Katso 1.7.2.1 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Korkeasakeusvalkaisu
c	Pesuvaihe ennen mekaanisen havupuumassan jauhatusta hakkeen esikäsittelyä käyttämällä
d	Peroksidivalkaisussa alkalina käytettävän NaOH:n korvaaminen Ca(OH)2:lla tai Mg(OH)2:lla		Soveltuvuus korkeammissa vaaleusasteissa saattaa olla rajallinen.
e	Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen (paperinvalmistuksessa)		Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Säiliöiden ja altaiden laadukas suunnittelu ja rakentaminen (paperinvalmistuksessa)		Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 16. Näitä BATpäästötasoja sovelletaan myös mekaanista massaa valmistaviin tehtaisiin. Mekaanista, kemimekaanista ja kemitermomekaanista massaa valmistavien integroitujen tehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 16

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin paperin ja kartongin integroidusta tuotannosta tehdasalueella valmistetuista mekaanisista massoista

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,9–4,5 (46)
Kiintoaine (TSS)	0,06–0,45
Kokonaistyppi	0,03–0,1 (47)
Kokonaisfosfori	0,001–0,01

Taulukko 17

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat kemimekaanista tai kemitermomekaanista massaa valmistavan tehtaan suorat jätevesipäästöt vesistöihin

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	12–20
Kiintoaine (TSS)	0,5–0,9
Kokonaistyppi	0,15–0,18 (48)
Kokonaisfosfori	0,001–0,01

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.4.2 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 41.

Lämpö- ja sähköenergian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Energiatehokkaiden jauhimien käyttö	Voidaan soveltaa prosessilaitteita vaihdettaessa, uudistettaessa tai parannettaessa
b	Sekundäärilämmön laajamittainen talteenotto kuumahierteen ja kemitermomekaanisen massan jauhimilta sekä talteenotetun höyryn uudelleenkäyttö paperin tai massan kuivauksessa	Voidaan soveltaa yleisesti
c	Kuituhävikin minimointi tehokkaiden rejektinkäsittelyjärjestelmien (sekundäärijauhimien) avulla
d	Energiaa säästävien laitteiden asentaminen, mukaan lukien automaattinen prosessinohjaus manuaalisten järjestelmien sijasta
e	Tuoreveden käytön vähentäminen sisäisten prosessiveden puhdistus- ja kiertojärjestelmien avulla
f	Suora höyryn käytön vähentäminen huolellisella prosessien integroimisella esimerkiksi pinch-analyysin avulla

1.5 UUSIOMASSAN VALMISTUSTA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tämän kohdan BAT-päätelmät koskevat kaikkia uusiokuitua käyttäviä integroituja tehtaita sekä uusiokuitua käyttäviä massatehtaita. Kohtia BAT 49, BAT 51, BAT 52c ja BAT 53 voidaan soveltaa myös paperinvalmistukseen uusiokuitumassaa, -paperia ja -kartonkia valmistavissa integroiduissa tehtaissa tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi.

1.5.1 Materiaalien hallinta

BAT 42.

Maaperän ja pohjaveden likaantumisen estämiseksi tai sen riskin vähentämiseksi sekä keräyspaperin tuulen mukana kulkeutumisen ja paperista varastointialueelle johdettavien pölyn hajapäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Keräyspaperin varastointialueen päällystäminen kovalla pinnoitteella	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Keräyspaperin varastointialueelta valuvan likaantuneen veden talteenotto ja puhdistaminen jätevesien käsittelylaitoksessa (likaantumaton sadevesi esimerkiksi katoilta voidaan johtaa erikseen).	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa valumaveden pilaantumisen aste (pienet pitoisuudet) ja/tai jäteveden käsittelylaitosten koko (suuret vesimäärät)
c	Keräyspaperin varastointialueen ympäröinti tuulen mukana kulkeutumista estävillä aidoilla	Voidaan soveltaa yleisesti
d	Varastointialueen säännöllinen puhdistaminen ja sinne johtavien maanteiden lakaisu sekä viemärikaivojen tyhjentäminen pölyn hajapäästöjen vähentämiseksi. Tämä vähentää tuulen kuljettamaan paperiroskan ja kuitujen määrää sekä paperin jauhautumista laitosalueen ajoneuvojen pyörissä, mikä saattaa lisätä pölypäästöjen määrää etenkin kuivana aikana	Voidaan soveltaa yleisesti
e	Paalien tai irtopaperin varastointi katettuna raaka-aineen suojaamiseksi säältä (esimerkiksi kosteudelta ja mikrobiologiselta hajoamiselta)	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa alueen koko

1.5.2 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 43.

Puhtaan veden käytön, jätevesivirtaaman ja kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Vesijärjestelmien erottaminen	Katso kohta 1.7.2.1
b	Prosessiveden kierto vastavirtaan ja veden uudelleenkierrätys	Katso kohta 1.7.2.1
c	Biologisella puhdistusmenetelmällä käsitellyn jäteveden osittainen kierrätys	Monissa uusiokuitua käyttävissä paperitehtaissa kierrätetään osa biologisella puhdistusmenetelmällä käsitellystä jätevedestä takaisin vesikiertoon etenkin testlaineria tai aallotuskartonkia tuottavissa tehtaissa
d	Kiertoveden selkeyttäminen	Katso kohta 1.7.2.1

BAT 44.

Uusiomassan valmistusta harjoittavien tehtaiden vesikiertojen kehittyneen erottelun ylläpitämiseksi sekä prosessiveden lisääntyneestä kierrättämisestä mahdollisesti aiheutuvien kielteisten vaikutusten välttämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Prosessiveden laadun seuranta ja jatkuva valvonta	Katso kohta 1.7.2.1
b	Biofilmien poistaminen ja niiden muodostumisen estäminen biosidipäästöt mahdollisimman vähäisinä pitävillä tavoilla
c	Kalsiumin poistaminen prosessivedestä kontrolloidulla kalsiumkarbonaatin saostuksella

Sovellettavuus

Tekniikoita a–c voidaan soveltaa uusiokuitua käyttäviin paperitehtaisiin, joissa vesikiertojen erottelu on kehittyneellä tasolla.

BAT 45.

Koko tehtaasta veteen johdettavan jätevesikuorman estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdissa BAT 13, BAT 14, BAT 15, BAT 16, BAT 43 ja BAT 44 mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

Uusiokuitua käyttävissä integroiduissa paperitehtaissa BAT-päästötasot sisältävät paperinvalmistuksen päästöt, sillä paperikoneen kiertovesijärjestelmät ovat läheisessä yhteydessä massan käsittelyssä käytettäviin järjestelmiin.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 18 ja taulukko 19.

Taulukossa 18 esitetyt parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (taulukko 18) koskevat myös uusiokuitua käyttäviä massatehtaita, joissa ei käytetä siistausta, ja taulukossa 19 esitetyt parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (taulukko 19) koskevat myös uusiokuitua käyttäviä massatehtaita, joissa käytetään siistausta.

Uusiokuitua käyttävien tehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 18

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin tehdasalueella tuotetusta siistaamattomasta uusiomassasta valmistettavan paperin ja kartongin integroidusta tuotannosta

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,4 (49)–1,4
Kiintoaine (TSS)	0,02–0,2 (50)
Kokonaistyppi	0,008–0,09
Kokonaisfosfori	0,001–0,005 (51)
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	0,05 märkälujalle paperille

Taulukko 19

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin tehdasalueella tuotetusta siistatusta uusiomassasta valmistettavan paperin ja kartongin integroidusta tuotannosta

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,9–3,0 pehmopaperilla 0,9–4,0
Kiintoaine (TSS)	0,08–0,3 pehmopaperilla 0,1–0,4
Kokonaistyppi	0,01–0,1 pehmopaperilla 0,01–0,15
Kokonaisfosfori	0,002–0,01 pehmopaperilla 0,002–0,015
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	0,05 märkälujalle paperille

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.5.3 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 46.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on vähentää sähköenergian kulutusta uusiokuitua käyttävissä paperitehtaissa hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Korkeasakeuspulpperointi, jossa kierrätettävä paperi hajotetaan erotelluiksi kuiduiksi	Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin sekä olemassa oleviin laitoksen osiin perusparannuksen yhteydessä.
b	Tehokas karkea- ja hienolajittelu roottorin muotoilua sekä seuloja ja niiden toimintaa optimoimalla, jolloin voidaan käyttää kooltaan ja ominaisenergiankulutukseltaan pienempiä laitteita.
c	Energiaa säästävät massankäsittelyjärjestelmät, joissa epäpuhtaudet poistetaan pulpperoinnissa mahdollisimman aikaisin harvempia, toiminnaltaan optimoituja koneenosia hyödyntäen, jolloin energiaa paljon kuluttava kuitujen prosessointi vähenee

1.6 PAPERINVALMISTUSTA JA SIIHEN LIITTYVIÄ PROSESSEJA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tämän kohdan BAT-päätelmät koskevat kaikkia integroimattomia paperi- ja kartonkitehtaita sekä integroitujen sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaiden sekä kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa valmistavien tehtaiden paperin- ja kartonginvalmistuspuolta.

Kohdat BAT 49, BAT 51, BAT 52c ja BAT 53 koskevat kaikkia integroituja massa- ja paperitehtaita.

Integroitujen sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaiden sekä kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa ja paperia valmistavien tehtaiden osalta sovelletaan myös massanvalmistusta koskevaa prosessikohtaista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi.

1.6.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 47.

Jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Säiliöiden ja altaiden laadukas suunnittelu ja rakentaminen	Katso 1.7.2.1 kohta	Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin sekä olemassa oleviin laitoksen osiin perusparannuksen yhteydessä.
b	Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Veden uudelleenkierrätys		Voidaan soveltaa yleisesti. Liuenneet orgaaniset, epäorgaaniset ja kolloidiset materiaalit saattavat rajoittaa veden uudelleenkäyttöä viiraosassa.
d	Paperikoneen suihkujen optimointi		Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 48.

Erikoispaperitehtaiden puhtaan veden käytön ja veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Paperintuotannon suunnittelun parantaminen	Parempi suunnittelu valmistuserien yhdistelmien ja kestojen tuotannon optimoimiseksi	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Vesikiertojen mukauttaminen muutoksia vastaavaksi	Vesikiertoja muutetaan niin, että ne kestävät paperilaaduissa ja -väreissä sekä käytettävissä kemiallisissa lisäaineissa tehtävät muutokset
c	Vaihtelut kestävä jätevedenpuhdistuslaitos	Jäteveden käsittelyä muutetaan siten, että se sallii virtaamien vaihtelun, pienet pitoisuudet sekä laadultaan ja määrältään vaihtelevat kemialliset lisäaineet
d	Mukautetaan hylkyjärjestelmän ja altaiden tilavuutta
e	Minimoidaan per- tai polyfluorattuja yhdisteitä sisältävien tai niiden muodostumista edistävien kemiallisten, esimerkiksi veden tai rasvan läpäisemisen estävien lisäaineiden päästöt		Voidaan soveltaa vain laitoksen osiin, jotka valmistavat rasvaa tai vettä hylkivää paperia.
f	Siirrytään vähän AOX-yhdisteitä sisältävien apuaineiden käyttöön (ja korvataan niillä esimerkiksi epikloorihydriinihartsipohjaisten märkälujuutta lisäävien aineiden käyttöä)		Voidaan soveltaa vain laitoksen osiin, jotka valmistavat märkälujia paperilaatuja.

BAT 49.

Biologisen jätevedenpuhdistuslaitoksen toimintaa mahdollisesti häiritsevien päällystyspastojen ja sideaineiden aiheuttaman päästökuorman vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittua tekniikkaa a tai, jos tämä ei ole teknisesti mahdollista, seuraavassa mainittua tekniikkaa b.

Tekniikka

Kuvaus

Sovellettavuus

Päällystyspastojen talteenotto/pigmenttien kierrätys

Päällystyspastoja sisältävät jätevedet kerätään erikseen. Päällystyskemikaaleja voidaan ottaa talteen esimerkiksi seuraavilla menetelmillä:

i)	ultrasuodatus

ii)	erottelu-flokkulaatio-vedenpoistoprosessi, jossa pigmenttiaineet palautetaan päällystysprosessiin. Selkeytetty vesi voidaan käyttää prosessissa uudelleen.

Ultrasuodatuksen sovellettavuutta saattavat rajoittaa seuraavat seikat:

—	jätevesimäärät ovat erittäin pieniä

—	päällystysjätevettä tuotetaan laitoksen eri puolilla

—	päällystämisessä tapahtuu paljon muutoksia, tai

—	erilaiset päällystyspastareseptit eivät ole keskenään yhteensopivia.

Päällystyspastoja sisältävien jätevesien esikäsittely

Päällystyspastoja sisältävät jätevedet käsitellään esimerkiksi saostamalla, millä suojellaan myöhempää biologista jätevedenpuhdistusta

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 50.

Koko tehtaasta veteen joutuvan jätevesikuorman estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdissa BAT 13, BAT 14, BAT 15, BAT 47, BAT 48 ja BAT 49 mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 20 ja taulukko 21.

BAT-päästötasot (taulukko 20 ja taulukko 21) koskevat myös integroitujen sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaiden sekä kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa ja paperia valmistavien tehtaiden paperin- ja kartonginvalmistusprosesseja.

Integroimattomien paperi- ja kartonkitehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 20

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä on integroimattoman paperi- tai kartonkitehtaan (lukuun ottamatta erikoispaperitehdasta) suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,15–1,5 (52)
Kiintoaine (TSS)	0,02–0,35
Kokonaistyppi	0,01–0,1 pehmopaperilla 0,01–0,15
Kokonaisfosfori	0,003–0,012
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	koriste- ja märkälujalla paperilla 0,05

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

Taulukko 21

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat integroimattoman erikoispaperitehtaan suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t (53)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,3–5 (54)
Kiintoaine (TSS)	0,10–1
Kokonaistyppi	0,015–0,4
Kokonaisfosfori	0,002–0,04
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	koriste- ja märkälujalla paperilla 0,05

1.6.2 Päästöt ilmaan

BAT 51.

Off-line- ja on-line-päällystyskoneista peräisin olevien VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on valita peittovärireseptejä (koostumuksia), joilla VOC-päästöjä saadaan pienennettyä.

1.6.3 Jätteiden tuottaminen

BAT 52.

Hävitettävän kiinteän jätteen määrän minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ehkäistä jätteiden tuottamista ja huolehtia kierrätyksestä hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää (katso yleinen BAT-päätelmä 20).

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen	Katso kohta 1.7.2.1	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Hylyn uudelleenkierrätysjärjestelmä	Eri paikoista ja paperinvalmistusprosessin vaiheista peräisin oleva hylky otetaan talteen, pulpperoidaan ja palautetaan kuituraaka-aineen joukkoon	Voidaan soveltaa yleisesti
c	Päällystyspastojen talteenotto/pigmenttien kierrätys	Katso kohta 1.7.2.1
d	Primäärisestä jäteveden käsittelystä peräisin olevan kuitulietteen uudelleenkäyttö	Primäärisestä jäteveden käsittelystä peräisin oleva runsaasti kuitua sisältävä liete voidaan käyttää uudelleen tuotantoprosessissa	Sovellettavuutta voivat rajoittaa tuotteen laatua koskevat vaatimukset

1.6.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 53.

Lämpö- ja sähköenergian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Energiaa säästävät erottelutekniikat (roottorin muotoilun sekä seulojen ja niiden toiminnan optimointi)	Voidaan soveltaa uusiin tehtaisiin tai perusparannuksiin
b	Parhaiden toimintatapojen mukainen jauhaminen, jossa jauhimien lämpö otetaan talteen	Voidaan soveltaa uusiin tehtaisiin tai perusparannuksiin
c	Paperikoneen puristusosan/leveänippipuristimen optimoitu vedenpoisto	Ei voida soveltaa pehmopaperin tai monien erikoispaperilaatujen tuotantoon
d	Höyrylauhteen talteenotto ja tehokkaiden poistoilman lämmön talteenottojärjestelmien käyttö	Voidaan soveltaa yleisesti
e	Höyryn välittömän käytön vähentäminen huolellisella prosessien integroimisella esimerkiksi pinch-analyysin avulla	Voidaan soveltaa yleisesti
f	Korkeahyötysuhteiset jauhimet	Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin
g	Olemassa olevien jauhimien käyttötavan optimointi (esimerkiksi edellytettävän tyhjäkäyttötehon vähentäminen)	Voidaan soveltaa yleisesti
h	Optimoitu pumppauksen suunnittelu, pumppujen pyörintänopeuden ohjaaminen, vaihteettomat käyttömoottorit
i	Kehityksen huippua edustavat jauhamistekniikat
j	Paperirainan höyrylaatikkolämmitys vedenpoistokapasiteetin parantamiseksi	Ei voida soveltaa pehmopaperin tai monien erikoispaperilaatujen tuotantoon
k	Optimoitu tyhjiöjärjestelmä (esimerkiksi turbopuhaltimet rengasvesipumppujen sijasta)	Voidaan soveltaa yleisesti
l	Tuotannon optimointi ja jakeluverkon ylläpito
m	Lämmön talteenoton, ilmajärjestelmän ja eristyksen optimointi
n	Korkeahyötysuhteisten moottorien (EFF1) käyttö
o	Suihkuvesien esilämmittäminen lämmönvaihtimella
p	Hukkalämmön hyödyntäminen lietteen kuivauksessa tai kuivatetun biomassan laadun parantamisessa
q	Lämmön talteenotto aksiaalipuhaltimista (jos niitä on käytetty) kuivaushuuvan syöttöilmaa varten
r	Jenkkihuuvasta tulevan poistoilman lämmön talteenotto tippusuodattimella
s	Lämmön talteenotto IR-kuivaimien kuumasta poistoilmasta

1.7 TEKNIIKOIDEN KUVAUS

1.7.1 Ilmaan johdettavien päästöjen ehkäisemisessä ja valvonnassa käytettävien tekniikoiden kuvaus

1.7.1.1 Hiukkaset

Tekniikka	Kuvaus
Sähkösuodatin	Sähkösuodattimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne pystyvät toimimaan monenlaisissa olosuhteissa.
Alkalipesuri	Katso 1.7.1.3 kohta (märkäpesuri).

1.7.1.2 NOx

Tekniikka

Kuvaus

Ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Tekniikka perustuu lähinnä seuraaviin ominaisuuksiin:

—	ohjataan tarkasti palamiseen käytettävän ilman määrää (pieni hapen ylimäärä)

—	minimoidaan ilmavuodot uuniin

—	muutetaan uunin polttokammion rakennetta.

Optimoitu palaminen ja palamisen hallinta

Tässä sopivien palotapahtuman muuttujien (esimerkiksi O2, CO-pitoisuus, polttoaineen ja ilman suhde, palamattomat elementit) jatkuvaan seurantaan perustuvassa tekniikassa käytetään säätötekniikkaa parhaiden mahdollisten poltto-olosuhteiden aikaansaamisessa.

NOx-yhdisteiden muodostusta ja päästöjä voidaan vähentää säätämällä käyttömuuttujia, ilman jakautumista, hapen ylimäärää, liekinmuodostusta ja lämpötilaprofiilia.

Vaiheistettu poltto

Vaiheistettu poltto perustuu kahden palovyöhykkeen käyttöön sekä ensimmäisen kammion ohjattuun ilmamäärään ja lämpötiloihin. Ensimmäinen palovyöhyke toimii alistoikiometrisissä olosuhteissa, jolloin ammoniakkiyhdisteet muuttuvat korkeassa lämpötilassa typeksi. Toisella palovyöhykkeellä ilman lisäsyötöllä saadaan palotapahtuma täydelliseksi matalammassa lämpötilassa. Kaksivaiheisen polton jälkeen savukaasu johdetaan toiseen kammioon lämmön talteen ottamiseksi ja höyryn tuottamiseksi prosessiin.

Polttoaineen valinta/vähän typpeä sisältävä polttoaine

Vähän typpeä sisältävien polttoaineiden käyttö vähentää NOx-päästöjä, jotka johtuvat polttoaineessa olevan typen hapettumisesta polton aikana.

Konsentroituneiden lauhtumattomien hajukaasujen tai biomassapohjaisten polttoaineiden poltto lisää NOx-päästöjä öljyyn ja maakaasuun verrattuna, sillä konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut ja kaikki puupohjaiset polttoaineet sisältävät enemmän typpeä kuin öljy ja maakaasu.

Korkeampien palamislämpötilojen vuoksi kaasun polttamisesta aiheutuu enemmän NOx-päästöjä kuin öljyn polttamisesta.

Low NOx-polttimet (typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet)

Low NOx-polttimet perustuvat liekin huippulämpötilojen alentamiseen, joka johtaa palamisen viivästymisen lisäksi polttoaineen täydelliseen palamiseen sekä lämmön suurempaan siirtymiseen (liekin suurempaan säteilykykyyn). Tekniikka voidaan yhdistää uunin palamiskammion rakenteen muutokseen.

Jäteliemen vaiheistettu ruiskutus

Sulfiittijäteliemen ruiskutus kattilaan useilla vertikaalisesti vaiheistetuilla tasoilla estää NOx-yhdisteiden syntymisen ja takaa täydellisen palamisen.

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Tekniikka perustuu NOx-yhdisteiden pelkistymiseen typeksi reagoimalla ammoniakin tai urean kanssa korkeassa lämpötilassa. Palokaasuun syötetään ammoniakkivettä (jossa NH3:n osuus on enintään 25 prosenttia), ammoniakin esiasteiden seosta tai urealiuosta, jolloin typpimonoksidi NO muuttuu typpikaasuksi N2. Reaktio toimii parhaiten lämpötila-alueella 830–1 050 °C, ja syötettyjen aineiden pidätysajan on oltava riittävä, jotta ne ehtivät reagoida typpimonoksidin kanssa. Ammoniakin tai urean annostelua on valvottava, jotta NH3-päästöt pysyvät alhaisina.

1.7.1.3 SO2-/TRS-päästöjen ehkäiseminen ja vähentäminen

Tekniikka	Kuvaus
Mustalipeä, jonka kuiva-ainepitoisuus on korkea	Kuiva-ainepitoisuudeltaan korkeaa mustalipeää poltettaessa palamislämpötila nousee. Tällöin höyrystyy enemmän natriumia (Na), joka voi sitoa SO2-yhdisteitä muodostaen Na2SO4, mikä vähentää soodakattilan päästöjä. Korkeamman lämpötilan haittapuolena on mahdollinen NOx-päästöjen kasvaminen.
Polttoaineen valinta/vähän rikkiä sisältävä polttoaine	Vähän rikkiä sisältävien polttoaineiden (esimerkiksi metsäbiomassan, puun kuoren, vähän rikkiä sisältävän öljyn sekä kaasun), joiden rikkipitoisuus on noin 0,02–0,05 painoprosenttia, käytöllä vähennetään polttoaineessa olevan rikin hapettumisesta palamisen aikana aiheutuvia SO2-päästöjä.
Optimoidut poltto-olosuhteet	Esimerkiksi tehokkaan palonopeuden ohjausjärjestelmän (ilman ja polttoaineen suhde, lämpötila, viipymäaika), hapen ylimäärän seurannan tai ilman ja polttoaineen huolellisen sekoittamisen kaltaiset tekniikat
Syötettävän meesan Na2S-pitoisuuden sääteleminen	Meesan tehokas peseminen ja suodatus pienentää Na2S-pitoisuutta, mikä vähentää rikkivedyn muodostusta uunissa uudelleenpolttoprosessin aikana
SO2-päästöjen talteenotto ja hyödyntäminen	Erittäin väkevöityneet SO2-kaasuvirtaamat otetaan talteen happamien liuosten tuotannosta, keittokattiloista, säteispesureista ja puskurisäiliöistä. SO2 kerätään sekä kustannus- että ympäristösyistä eri paineissa oleviin imeytymissäiliöihin
Hajukaasujen ja TRS:n poltto	Talteenotetut väkevät kaasut voidaan hävittää polttamalla ne soodakattilassa, erillisessä hajukaasukattilassa tai meesauunissa. Talteenotetut laimeat kaasut sopivat poltettaviksi soodakattilassa, meesauunissa, voimakattilassa tai hajukaasukattilassa. Liuotussäiliöiden poistokaasut voidaan polttaa uudenaikaisissa soodakattiloissa
Laimeiden kaasujen talteenotto ja polttaminen soodakattilassa	Laimeiden kaasujen (suuri määrä kaasua, jonka SO2-pitoisuudet ovat pieniä) polttaminen yhdistettynä varajärjestelmään. Laimeat kaasut ja muut hajuyhdisteet kootaan kerralla soodakattilassa polttamista varten. Soodakattilan poistokaasusta otetaan tämän jälkeen rikkidioksidi talteen monivaihevastavirtapesureilla, ja se käytetään uudelleen keittokemikaalina. Varajärjestelmänä käytetään pesureita.
Märkäpesuri	Kaasumaiset yhdisteet liuotetaan sopivaan nesteeseen (veteen tai emäksiseen liuokseen). Mahdollista on jopa kiinteiden ja kaasumaisten yhdisteiden samanaikainen poistaminen. Märkäpesuprosessin loppuvaiheessa savukaasuihin imeytyy vettä, ja pisarat on erotettava ennen savukaasujen käsittelyä. Tuloksena olevaa nestettä on käsiteltävä jätevedenkäsittelyprosessissa, ja liukenemattomat aineet on kerättävä erottamalla tai suodattamalla.
Sähkösuodatin tai multisyklonit, joissa on monivaiheiset venturipesurit tai kaksoissyöttöpesurit	Hiukkasten erottaminen tapahtuu sähkösuodattimessa tai multisyklonissa. Magnesiumsulfiittiprosessissa sähkösuodattimeen jäävien hiukkasten aineksia ovat pääasiassa MgO, mutta vähäisemmässä määrin myös K, Na tai Ca-yhdisteet. Talteen kerätty MgO-tuhka suspendoidaan vedellä ja puhdistetaan pesemällä ja sammuttamalla vedessä. Muodostunut Mg(OH)2 hyödynnetään tämän jälkeen emäksisenä pesuliuoksena monivaihepesureissa, jotta keittokemikaalien rikki saadaan talteen. Ammoniumsulfiittiprosessissa ammoniakkiemästä (NH3) ei oteta talteen, sillä se hajoaa palamisprosessissa typeksi. Hiukkasten poiston jälkeen savukaasu jäähdytetään johtamalla se vesikäyttöisen jäähdytyspesurin läpi, minkä jälkeen se johdetaan edelleen vähintään kolmevaiheiseen savukaasupesimeen, jossa SO2-päästöt pestään magnesiumsulfiittiprosessissa Mg(OH)2-emäsliuoksella ja ammoniumsulfiittiprosessissa 100-prosenttisella tuoreella NH3-liuoksella.

1.7.2 Puhtaan veden käytön/jätevesivirtaaman sekä jätevesikuorman vähentämistekniikoiden kuvaus

1.7.2.1 Prosessiin integroidut tekniikat

Tekniikka

Kuvaus

Kuivakuorinta

Puun kuivakuorinta kuivahiontarummuissa (vettä käytetään vain puun pesemiseen, minkä jälkeen se hyödynnetään uudelleen siten, että jätevesien käsittelylaitokseen joutuu vain häviävän pieni päästö).

Kloorikemikaaliton valkaisu (TCF)

Kloorikemikaalittomassa valkaisussa vältetään kokonaan klooria sisältävien valkaisukemikaalien käyttöä, jolloin valkaisusta ei myöskään synny orgaanisten tai organokloorattujen aineiden päästöjä.

Nykyaikainen alkuaineklooriton valkaisu (ECF)

Nykyaikaisessa alkuainekloorittomassa valkaisussa minimoidaan klooridioksidin kulutus käyttämällä jotakin seuraavista valkaisuvaiheista tai niiden yhdistelmiä: happivalkaisu, kuumahappohydrolyysivaihe, otsonivaihe keski- ja korkeasakeudessa, ilmakehän paineessa olevaa tai paineistettua vetyperoksidia hyödyntävät vaiheet sekä kuumaklooridioksidivaihe.

Jatkettu ligniininpoisto

Jatkettu ligniininpoisto a) modifioidun keiton avulla tai b) poistamalla ligniini hapen avulla vahvistaa massan delignifikaatiota (ja pienentää kappalukua) ennen valkaisua ja vähentää näin valkaisukemikaalien käyttöä sekä jäteveden COD-kuormitusta. Kappaluvun pieneneminen yhdellä yksiköllä ennen valkaisua voi vähentää valkaisimossa vapautuvaa COD-määrää noin 2 kg COD/ADt. Poistettu ligniini voidaan ottaa talteen ja johtaa kemikaalien ja energian talteenottojärjestelmään.

a)	Jatkettu modifioitu keitto

Jatketussa keitossa (erissä tai jatkuvana prosessina) on kyse optimoiduissa olosuhteissa tapahtuvasta pitkäkestoisesta keittämisestä (esimerkiksi keittoliemen alkalipitoisuutta ohjataan niin, että se on aluksi pienempi ja kasvaa keittoprosessin loppua kohti), jolloin ligniiniä pystytään erottamaan ennen valkaisua mahdollisimman paljon ilman tarpeetonta hiilihydraattien hajoamista tai massan lujuuden kohtuutonta menettämistä. Myöhemmässä valkaisuvaiheessa käytettävien kemikaalien määrää ja valkaisimon jäteveden orgaanista kuormitusta voidaan tällä tavalla vähentää.

b)	Ligniininpoisto hapen avulla

Ligniininpoisto hapen avulla on eräs vaihtoehto, jolla merkittävä osuus keiton jälkeen jäljellä olevasta ligniinistä voidaan poistaa silloin, kun keittoa ajetaan korkeammalla kappatasolla. Massa reagoi emäksisissä olosuhteissa hapen kanssa, jolloin osa jäljellä olevasta ligniinistä irtoaa.

Suljettu ja tehokas ruskean massan lajittelu ja pesu

Ruskean massan lajittelu tehdään rei'itetyllä painelajittimella monivaiheisessa suljetussa kierrossa. Epäpuhtaudet ja säleet saadaan näin poistetuksi prosessin aikaisessa vaiheessa.

Ruskean massan pesulla erotetaan liuenneet orgaaniset ja epäorgaaniset kemikaalit massakuiduista. Ruskea massa voidaan pestä ensin keittimessä ja sen jälkeen tehokkailla pesuvaiheilla ennen ja jälkeen hapella tehtävää ligniininpoistoa eli ennen valkaisua. Tämä vähentää pesuhäviötä, kemikaalien käyttöä valkaisussa sekä jäteveden päästökuormitusta. Lisäksi keittokemikaalit voidaan ottaa talteen pesuvedestä. Tehokas pesu tapahtuu monivaihevastavirtapesuna suodattimia ja puristimia hyödyntäen. Ruskean massan lajittelun vesijärjestelmä on täysin suljettu.

Osittainen prosessiveden kierrätys valkaisimossa

Happamet ja emäksiset suodokset kierrätetään valkaisimossa massavirtaukseen nähden vastavirtaan. Vesi poistetaan joko jätevesien käsittelylaitokseen tai toisinaan hapen jälkeiseen pesuun.

Alhaisten päästöjen edellytyksenä ovat tehokkaat pesurit välipesuvaiheissa. Tehokkaissa (sulfaattisellu)tehtaissa päästään valkaisimon päästövirtaamassa arvoon 12–25 m3/ADt.

Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen myös yhdessä kemikaalien ja energian talteenoton kanssa

Tehokas vuotojen valvonta-, keräämis- ja talteenottojärjestelmä, joka estää suurten orgaanisten kuormien, toisinaan myrkyllisten kuormien tai pH-huippuarvojen päästöt (biologiseen jätevedenpuhdistamoon), koostuu seuraavista osista:

—	johtokyvyn tai pH-arvon valvonta strategisissa kohdissa, mikä auttaa havaitsemaan hävikin ja vuodot

—	väärään paikkaan joutuneen tai vuotaneen lipeän kerääminen siten, että lipeän kuiva-ainepitoisuus säilyy mahdollisimman korkeana

—	kerätyn lipeän ja kuidun palauttaminen prosessiin sopivassa kohdassa

—	prosessin kannalta kriittisiltä osa-alueilta peräisin olevien väkevien tai haitallisten vuotojen (mukaan lukien mäntyöljyn ja tärpätin) pitäminen poissa jätevesien biologisesta käsittelyprosessista

—	riittävästi mitoitetut puskurisäiliöt myrkyllisten tai kuumien väkevien lipeiden keräämistä ja varastointia varten.

Tuotantohuipputilanteisiinkin riittävä kapasiteetti mustalipeän haihduttamisessa ja soodakattilassa

Mustalipeän haihduttamon ja soodakattilan riittävällä kapasiteetilla varmistetaan, että vuotojen tai valkaisimon jätevesien keräämisestä syntyvä ylimääräinen lipeä- ja kuiva-ainekuormitus pystytään käsittelemään. Näin vähennetään mustalipeän hävikkiä, muita väkeviä nestemäisiä päästöjä sekä mahdollisesti valkaisimon suodoksia.

Monitoimihaihduttimella väkevöitetään ruskean massan pesusta syntynyt laimea mustalipeä ja joissakin tapauksissa myös jätevesien käsittelylaitoksesta peräisin oleva bioliete ja/tai ClO2-laitoksesta peräisin oleva natriumsulfaatti. Normaalikäyttöä suuremmaksi mitoitettu haihdutuskapasiteetti antaa mahdollisuuden käsitellä vuodot ja mahdolliset valkaisuainesuodoksen kierrätysvirtaukset.

Likaislauhteen erottaminen ja lauhteen uudelleenkäyttö prosessissa

Likaislauhteen erottaminen ja lauhteen uudelleenkäyttö prosessissa vähentää tehtaan puhtaan veden käyttöä ja jätevesien käsittelylaitoksessa käsiteltävää orgaanista kuormitusta.

Haihdutuskolonnissa höyry johdetaan vastavirtaan aiemmin suodatettujen, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, terpeenejä, metanolia ja muita orgaanisia yhdisteitä sisältävien prosessilauhteiden läpi. Lauhteen haihtuvat aineet kerääntyvät yläosassa olevaan höyryyn lauhtumattomina kaasuina ja metanolina, ja ne voidaan poistaa järjestelmästä. Puhdistetut lauhteet voidaan käyttää uudelleen prosessissa esimerkiksi valkaisimon pesussa, ruskean massan pesussa, kaustisointialueella (meesan pesussa ja laimennuksessa, meesasuodattimen suihkuttamisessa), meesauunien TRS-pesuliemenä tai valkolipeän korvausvetenä.

Kaikkein likaisimmista lauhteista stripatut kaasut johdetaan väkevien hajukaasujen keräysjärjestelmään ja poltetaan. Vähemmän likaantuneista lauhteista erotetut kaasut kerätään LVHC-kaasujärjestelmään ja poltetaan.

Kuumaemäsuuttovaiheessa tuotettavien nestemäisten päästöjen haihdutus ja polttaminen

Nestemäiset päästöt väkevöidään ensin haihduttamalla ja poltetaan sen jälkeen biopolttoaineena soodakattilassa. Natriumkarbonaattia sisältävä pöly ja uunin pohjalle sulanut aines liuotetaan soodaliuoksen talteenottamiseksi.

Pesunesteiden uudelleenkierrätys esivalkaisusta ruskean massan pesuun ja haihduttamiseen MgO-pohjaisen esivalkaisun päästöjen vähentämiseksi

Tämän tekniikan käytön edellytyksenä on suhteellisen alhainen kappaluku keiton jälkeen (esimerkiksi 14–16), säiliöiden, höyrystimien ja soodakattilan riittävä kapasiteetti lisääntyneiden virtaamien käsittelyyn, mahdollisuus puhdistaa pesuvälineet jäämistä sekä massan suhteellisen suuri/korkea kirkkaustaso (≤ 87 % ISO), sillä tekniikka saattaa joissakin tapauksissa vähentää kirkkautta jonkin verran.

Markkinapaperimassan tuottajien tai muiden, joiden on päästävä erittäin suureen kirkkaustasoon (> 87 % ISO), voi olla vaikeaa käyttää MgO-pohjaista esivalkaisua.

Prosessiveden kierto vastavirtaan

Integroiduissa tehtaissa puhdasta vettä saadaan pääasiassa paperikoneen suihkujen kautta, mistä vesi syötetään vastavirtaan kohti massanvalmistusosastoa.

Vesijärjestelmien erottaminen

Eri prosessiyksiköiden (esimerkiksi massanvalmistusyksikkö, valkaisu ja paperikone) vesijärjestelmät erotetaan toisistaan massan pesulla ja vedenpoistolla (esimerkiksi pesupuristimilla). Erottamisella estetään epäpuhtauksien siirtyminen prosessin seuraaviin vaiheisiin, ja häiritsevät aineet voidaan poistaa pienemmistä määristä.

Korkeasakeusvalkaisu (peroksidivalkaisu)

Korkeasakeusvalkaisussa massasta poistetaan vesi esimerkiksi kaksoisviiralla tai muulla puristimella ennen valkaisukemikaalien lisäämistä. Näin valkaisukemikaalit voidaan käyttää tehokkaammin, jolloin tuloksena on puhtaampaa massaa, vähemmän paperikoneeseen kulkeutuvia haitallisia aineita sekä pienempi kemiallinen hapenkulutus. Jäljelle jäävä peroksidi voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen.

Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen

Paperikoneen kiertovesi voidaan käsitellä seuraavilla menetelmillä:

Talteenottolaitteet (yleensä rumpu- tai kiekkosuodattimet, paineflotaatioyksiköt tms.), jotka erottavat kiintoaineet (kuidut ja täyteaineet) prosessivedestä. Kiertovesijärjestelmissä paineflotaatio saostaa liuenneet aineet, hienon aineksen, pienikokoiset kolloidiset materiaalit ja anioniset aineet flokeiksi, jotka kerätään pois. Talteenotetut kuidut ja täyteaineet uudelleenkierrätetään prosessiin. Kirkasta kiertovettä voidaan käyttää suihkuissa, joissa veden laatua koskevat vaatimukset ovat vähemmän tiukkoja.

b)	Esisuodatetun kiertoveden ultrasuodatuksella saadaan erittäin kirkasta suodosta, jonka laatu riittää käyttöön korkeapainesuihkutusvetenä ja tiivistevetenä sekä kemiallisten lisäaineiden laimennukseen.

Kiertoveden selkeyttäminen

Selkeyttämisjärjestelmät, joita käytetään lähes yksinomaan paperiteollisuudessa, perustuvat laskeuttamiseen, suodattamiseen kiekkosuodattimilla ja flotaatioon. Käytetyin tekniikka on paineflotaatio. Anioniset roskat ja hieno aines kerääntyvät lisäaineita käyttämällä fysikaalisesti käsiteltäviksi hiutaleiksi. Saostuskemikaaleina käytetään suurmolekyylisiä, vesiliukoisia polymeereja tai epäorgaanisia elektrolyyttejä. Syntyneet saostumat (flokit) kelluvat sen jälkeen selkeytysaltaaseen. Paineflotaatiossa (DAF) saostunut kiintoaines kiinnittyy ilmakupliin.

Veden uudelleenkierrätys

Selkeytetty vesi kierrätetään uudelleen prosessivetenä yksikön sisällä tai integroiduissa tehtaissa paperikoneesta massatehtaaseen ja massanvalmistuksesta kuorimoon. Jätevettä poistetaan pääasiassa kohdissa, joissa kuormitus on suurin (esimerkiksi kiekkosuodattimen kirkas suodos massanvalmistuksessa ja kuorinnassa).

Säiliöiden ja altaiden laadukas suunnittelu ja rakentaminen (paperinvalmistuksessa)

Sulpun ja kiertoveden varastointisäiliöt suunnitellaan niin, että ne sietävät prosessin ja virtaamien vaihtelut myös käynnistyksen ja alasajon aikana.

Pesuvaihe ennen mekaanisen havupuumassan jauhatusta

Joissakin tehtaissa havupuuhaketta esikäsitellään massan ominaisuuksien parantamiseksi yhdistämällä paineistettu esilämmitys, suurpuristus ja imeytys. Jauhatusta ja valkaisua edeltävä pesuvaihe pienentää merkittävästi kemiallista hapenkulutusta poistamalla pienen, mutta erittäin väkevän nestemäisen päästön, joka voidaan käsitellä erikseen.

Peroksidivalkaisussa alkalina käytettävän NaOH:n korvaaminen Ca(OH)2:lla tai Mg(OH)2:lla

Kun alkalina on Ca(OH)2, tuloksena on noin 30 prosenttia pienempi COD-päästökuorma, vaikka vaaleus säilyy hyvänä. NaOH voidaan korvata myös Mg(OH)2:lla.

Suljettu valkaisukierto

Sulfiittimassatehtaissa, joissa keittoemäksenä käytetään natriumia, valkaisimon jätevesi voidaan puhdistaa esimerkiksi ultrasuodatuksella, flotaatiolla tai hartsin ja rasvahappojen erottamisella, jolloin voidaan käyttää suljettua valkaisukiertoa. Valkaisusta ja pesusta kertyvät suodokset käytetään uudelleen ensimmäisessä keiton jälkeisessä pesuvaiheessa ja kierrätetään lopuksi takaisin kemikaalien talteenottoyksiköihin.

Laihalipeän pH:n muuttaminen ennen haihduttamoa tai sen sisällä

Neutralointi tehdään ennen haihduttamista tai ensimmäisen haihduttamisvaiheen jälkeen, jotta orgaaniset hapot pysyvät liuenneina tiivisteeseen ja ne voidaan johtaa soodakattilaan yhdessä jäteliemen kanssa.

Haihduttamon lauhteen anaerobinen käsittely

Katso kohta 1.7.2.2 (anaerobisen ja aerobisen menetelmän yhdistelmä).

Haihduttamon lauhteen SO2:n erottaminen ja uudelleenkäyttö

SO2 erotetaan lauhteesta ja konsentraatit käsitellään biologisesti samalla kun erotettu SO2 käytetään uudelleen keittokemikaalina.

Prosessiveden laadun seuranta ja jatkuva valvonta

Koko kuitu-vesi-lisäainekemikaali-energiajärjestelmän optimointi on välttämätöntä täysin suljetuissa vesijärjestelmissä. Vedeltä edellytetyn laadun varmistamiseksi veden laatua on seurattava jatkuvasti ja henkilöstön tarvittaviin toimenpiteisiin liittyvän motivaation, osaamisen ja toiminnan toteuttaminen on varmistettava.

Biofilmin poistaminen ja niiden muodostumisen estäminen biosidipäästöt mahdollisimman vähäisinä pitävillä tavoilla

Jatkuva vedestä ja kuiduista peräisin olevien mikro-organismien kerääntyminen johtaa kullekin paperitehtaalle ominaiseen mikrobiologiseen tasapainotilaan. Mikro-organismien liiallisen kasvun ja vesijärjestelmiin ja laitteistoihin kasautuneen biomassan kerääntymisen tai biofilmin muodostumisen estämisessä käytetään usein biosideja tai hajottavia aineita. Kun käytössä on katalyyttinen desinfiointi vetyperoksidilla, prosessivedessä ja paperilietteessä olevat biofilmit ja vapaasti liikkuvat bakteerit voidaan poistaa ilman biosidien käyttöä.

Kalsiumin poistaminen prosessivedestä kontrolloidulla kalsiumkarbonaatin saostuksella

Kalsiumpitoisuuden laskeminen kalsiumkarbonaatin kontrolloidulla poistamisella (esimerkiksi paineflotaatioyksiköllä) vähentää kalsiumkarbonaatin ei-toivottua sakkautumista tai kattilakiven muodostumista vesijärjestelmiin ja -laitteisiin, esimerkiksi reikäteloihin (valsseihin), viiroihin, huopiin, suihkutussuuttimiin, putkistoihin ja biologisiin jäteveden käsittelylaitoksiin.

Paperikoneen suihkujen optimointi

Suihkujen optimointiin kuuluu a) prosessiveden (esimerkiksi selkeytetyn kiertoveden) uudelleenkäyttö, jolloin tuorevettä kuluu vähemmän, sekä b) erikoismuotoiltujen suuttimien käyttö suihkuissa.

1.7.2.2 Jäteveden käsittely

Tekniikka

Kuvaus

Primäärinen käsittely

Fysikaalis-kemiallinen käsittely, kuten tasaaminen, neutralointi tai laskeuttaminen.

Tasaamista (esimerkiksi tasausaltaissa) käytetään virtausnopeuden, lämpötilan ja haitta-ainemäärien suurten vaihteluiden estämiseen, millä vältetään jäteveden käsittelyjärjestelmän ylikuormittuminen.

Sekundäärinen (biologinen) käsittely

Mahdolliset prosessit jäteveden käsittelyyn mikro-organismien avulla ovat aerobinen ja anaerobinen käsittely. Sekundäärisessä selkeyttämisvaiheessa kiintoaineet ja biomassaa erotetaan jätevedestä laskeuttamalla, toisinaan flokkulointiin yhdistettynä.

a)	Aerobinen käsittely

Aerobisessa biologisessa jäteveden käsittelyssä mikro-organismit muuttavat vedessä olevat biologisesti hajoavat ja kolloidiset ainekset ilman vaikutuksesta osittain kiinteäksi soluaineeksi (biomassaksi) ja osittain hiilidioksidiksi ja vedeksi. Käytetyt prosessit ovat

—	yksi- tai kaksivaiheinen aktiiviliete

—	biofilmireaktoriprosessit

—	biokalvo/aktiiviliete (pienoisbiopuhdistamo). Tässä tekniikassa yhdistetään aktiiviliete ja moving bed -tyyppiset reaktorit.

Tuotettu biomassa (ylijäämäliete) erotetaan jätevedestä ennen kuin vesi johdetaan pois prosessista.

b)	Yhdistetty anaerobinen/aerobinen käsittely

Anaerobisessa jäteveden käsittelyssä jäteveden orgaaninen aines muutetaan mikro-organismien avulla ilmattomassa tilassa mm. metaaniksi, hiilidioksidiksi ja rikkivedyksi. Prosessi tapahtuu ilmatiiviissä säiliöreaktorissa. Mikro-organismit pysyvät säiliössä biomassana (lietteenä). Tässä biologisessa prosessissa muodostunut biokaasu koostuu metaanista, hiilidioksidista ja muista kaasuista, kuten vedystä ja rikkivedystä, ja sopii energiantuotantoon.

Anaerobista käsittelyä pidetään aerobista käsittelyä edeltävänä esikäsittelyvaiheena jäljelle jäävän COD-kuorman vuoksi. Anaerobinen esikäsittely vähentää biologisesta käsittelystä syntyvän lietteen määrää.

Tertiäärinen käsittely

Jatkokäsittelyyn kuuluvia tekniikoita ovat esimerkiksi suodattaminen, jolla poistetaan lisää kiintoaineita, nitrifikaatio ja denitrifikaatio, joilla poistetaan typpeä, sekä flokkulointi/saostus ja sen jälkeinen suodattaminen, joilla poistetaan fosforia. Tertiääristä käsittelyä käytetään yleensä tilanteissa, joissa primäärinen ja biologinen käsittely eivät riitä kiintoaine-, typpi- tai fosforipitoisuuden laskemiseen, mitä voidaan edellyttää esimerkiksi paikallisten olosuhteiden vuoksi.

Oikein suunniteltu ja toimiva biologinen käsittelylaitos

Oikein suunniteltuun ja toimivaan biologiseen käsittelylaitokseen kuuluu käsittelysäiliöiden/-altaiden (esimerkiksi laskeuttamisaltaiden) asianmukainen suunnittelu ja mitoitus hydraulisen ja epäpuhtauksien aiheuttaman kuormituksen mukaan. TSS-päästöt saadaan pidettyä alhaisina huolehtimalla aktiivisen biomassan riittävästä laskeutumisesta. Jäteveden käsittelylaitoksen suunnittelun, mitoituksen ja käytön määräajoin tehtävä uudelleentarkastelu helpottaa näiden tavoitteiden saavuttamista.

1.7.3 Jätteiden syntymisen ehkäisyssä ja jätehuollossa käytettävien tekniikoiden kuvaus

Tekniikka

Kuvaus

Jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmä

Jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmiä hyödyntämällä voidaan kartoittaa toteuttamiskelpoiset jätteen synnyn ehkäisyn, uudelleenkäytön, hyödyntämisen, kierrättämisen ja hävittämisen vaihtoehdot. Jäteluetteloiden avulla voidaan tunnistaa ja luokitella kunkin jätejakeen tyyppi, ominaisuudet, määrä ja alkuperä.

Eri jätejakeiden erilliskeräys

Eri jätejakeiden erilliskeräys niiden syntypaikalla ja tarvittaessa välivarastointi voi lisätä käytettävissä olevia uudelleenkäyttö- tai kierrätysvaihtoehtoja. Erilliskeräykseen kuuluu myös vaarallisten jätejakeiden erottaminen ja luokittelu (näitä ovat esimerkiksi jäteöljy ja -rasva, hydrauliikka- ja muuntajaöljyt, käytetyt akut ja paristot, sähkölaiteromu, liuottimet, maalit, biosidit ja kemikaalijätteet).

Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen

Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen riippuen ensisijaisista uudelleenkäyttö-/kierrätysvaihtoehdoista ja jatkokäsittely- tai hävittämismahdollisuuksista

Prosessijäämien esikäsittely ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä

Esikäsittelyyn kuuluvat esimerkiksi seuraavat tekniikat:

—	esimerkiksi lietteen, kuoren tai rejektien vedenpoisto ja joissakin tapauksissa kuivattaminen hyödyntämiskelpoisuuden parantamiseksi ennen käyttöä (esimerkiksi lämpöarvon lisääminen ennen polttamista), tai

—	vedenpoisto painon ja tilavuuden vähentämiseksi kuljetusta varten. Vedenpoistossa käytetään suotonauhapuristimia, ruuvipuristimia, linkoja tai kammiosuodatinpuristimia

—	esimerkiksi uusiokuidun käsittelyprosesseista peräisin olevien rejektien murskaaminen/silppuaminen ja metalliosien poistaminen palo-ominaisuuksien parantamiseksi ennen polttamista

—	biologinen vakauttaminen ennen vedenpoistoa, jos suunnitellaan hyödyntämistä maataloudessa.

Raaka-aineiden talteenotto ja prosessijäämien kierrätys tehtaalla

Raaka-aineiden talteenottoprosesseihin kuuluvia tekniikoita ovat esimerkiksi seuraavat:

—	kuitujen erottaminen vesivirtaamista ja kierrätys takaisin raaka-aineeksi

—	kemiallisten lisäaineiden, päällystyspigmenttien, tms. talteenotto

—	keittokemikaalien talteenotto esimerkiksi soodakattilassa tai kaustisoinnilla.

Energian talteenotto runsaasti orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä tehdasalueella tai sen ulkopuolella

Kuorimisesta, hakettamisesta, seulonnasta ja muusta vastaavasta kertyvä jäte, kuten puun kuori, kuituliete ja muut lähinnä orgaaniset jätteet poltetaan hyvän lämpöarvonsa vuoksi polttolaitoksissa tai energian talteenottamiseksi biomassalaitoksissa

Raaka-aineiden ulkoinen hyödyntäminen

Massan- ja paperinvalmistuksen soveltuvien jätteiden hyödyntämistä raaka-aineena voidaan tehdä myös muilla teollisuudenaloilla, esimerkiksi seuraavalla tavalla:

—	polttaminen uuneissa tai sekoittaminen muun raaka-aineen joukkoon sementin, keramiikan ja tiilien tuotannossa (sisältää myös energian talteenoton)

—	maatalouteen sopivien pinnoite- ja täyteainejätejakeiden kompostointi tai maanparannusaineena käyttäminen

—	epäorgaanisten jätejakeiden (esimerkiksi hiekan, kivien, soran, tuhkan ja kalkin) hyödyntäminen rakennustöissä, kuten esimerkiksi päällystystöissä, tietyömailla ja peitekerroksina.

Jätejakeiden soveltuvuus ulkoiseen hyödyntämiseen riippuu jätteen koostumuksesta (esimerkiksi epäorgaanisen aineksen/mineraalien pitoisuuksista). Lisäksi on osoitettava, että suunniteltu kierrätysmenetelmä ei ole terveydelle tai ympäristölle vahingollinen.

Jätejakeiden esikäsittely ennen loppukäsittelyä

Jätejakeiden esikäsittelyyn ennen loppukäsittelyä kuuluu esimerkiksi vedenpoiston ja kuivattamisen kaltaisia toimenpiteitä, joilla jätteen painoa ja tilavuutta saadaan vähennettyä kuljetusta tai loppukäsittelyä varten.

(1) Erityistapauksissa voi olla syytä käyttää muuta näytteenottomenetelmää (esimerkiksi pistonäyte).

(2) Kemiallista hapenkulutusta korvataan kustannus- ja ympäristösyistä yhä useammin orgaanisen hiilen kokonaismäärällä. Jos orgaanisen hiilen kokonaismäärää jo mitataan yhtenä keskeisistä prosessimuuttujista, kemiallista hapenkulutusta ei ole enää tarpeen mitata. Kunkin päästölähteen ja jäteveden käsittelyvaiheen osalta olisi kuitenkin syytä määritellä näiden kahden muuttujan välinen korrelaatio.

(3) Myös pikatestimenetelmiä voidaan käyttää. Pikatestien tuloksia olisi verrattava säännöllisesti (esimerkiksi kuukausittain) EN-standardeihin tai, jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, ISO-, kansallisiin tai muihin kansainvälisiin standardeihin, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

(4) Tehtaissa, jotka ovat käytössä alle seitsemän päivää viikossa, COD- ja TSS-arvojen seurantatiheyttä voidaan harventaa kattamaan vain tehtaan käyttöpäivät, tai näytteenottoväliä voidaan pidentää 48 tai 72 tuntiin.

(5) Voidaan soveltaa silloin, kun prosessissa käytetään EDTA:a tai DTPA:a (kelaatinmuodostajia).

(6) Ei voida soveltaa laitoksen osiin, joista osoitetaan, ettei AOX-yhdisteitä muodostu tai niitä ei lisätä kemiallisten lisäaineiden tai raaka-aineiden välityksellä.

(7) Ei voida soveltaa laitoksen osiin, joissa jäteveden biologinen kuormitus primäärisen käsittelyn jälkeen on erittäin vähäinen; esimerkiksi eräät erikoispapereita valmistavat paperitehtaat.

(8) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(9) Pientä biologista jätevedenpuhdistamoa käytettäessä saatetaan saada hieman suurempia päästötasoja.

(10) Vaihteluvälin suuremmilla arvoilla tarkoitetaan tehtaita, jotka käyttävät raaka-aineena korkean fosforipitoisuuden alueilta (esimerkiksi Iberian niemimaalta) saatavaa eukalyptuspuuta.

(11) Voidaan soveltaa tehtaisiin, jotka käyttävät klooria sisältäviä valkaisukemikaaleja.

(12) Tehtaissa, jotka tuottavat korkealujuuksista, jäykkää ja puhdasta massaa (esimerkiksi nestepakkauskartonkia tai LWC-paperia varten), AOX-päästöt voivat olla enimmillään 0,25 kg/ADt.

(13) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(14) Pientä biologista jätevedenpuhdistamoa käytettäessä saatetaan saada hieman suurempia päästötasoja.

(15) Meesauunin SOx-päästötasot kasvavat voimakkaasti, kun uuniin syötetään lauhtumattomia väkeviä hajukaasuja ilman alkalipesurin käyttöä.

(16) Voidaan soveltaa laimeiden hajukaasujen käsittelyyn.

(17) Voidaan soveltaa väkevien hajukaasujen käsittelyyn.

(18) Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen vähentää SO2-päästöjä ja lisää NOx-päästöjä. Tästä syystä soodakattila, jonka SO2-päästöt ovat pienet, saattaa tuottaa vaihteluvälin yläpäässä olevia NOx-päästöjä ja päinvastoin.

(19) BAT-päästötasot eivät kata ajanjaksoja, jolloin soodakattilaa käytetään tavanomaista kuiva-ainepitoisuutta huomattavasti alhaisemmalla kuiva-ainepitoisuudella haihduttamon alasajon tai huollon vuoksi.

(20) Jos soodakattilassa on tarkoitus polttaa mustalipeää, jonka kuiva-ainepitoisuus (DS) > 83 %, on SO2-päästöjen ja kaasumaisten rikkipäästöjen tasoja tarkasteltava tapauskohtaisesti.

(21) Vaihteluväliä voidaan soveltaa ilman väkevien hajukaasujen polttamista.

DS = mustalipeän kuiva-ainepitoisuus.

(22) Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen vähentää SO2-päästöjä ja lisää NOx-päästöjä. Tästä syystä soodakattila, jonka SO2-päästöt ovat pienet, saattaa tuottaa vaihteluvälin yläpäässä olevia NOx-päästöjä ja päinvastoin.

(23) Soodakattilan todellinen NOx-päästötaso riippuu kuiva-ainepitoisuudesta ja mustalipeän typpipitoisuudesta sekä poltettujen lauhtumattomien hajukaasujen ja muiden typpeä sisältävien virtojen (esimerkiksi liuotussäiliön poistokaasujen, lauhteesta erotetun metanolin ja biolietteen) määristä ja sekoittumissuhteista. Mitä suurempi kuiva-ainepitoisuus, mustalipeän typpipitoisuus ja poltettujen lauhtumattomien hajukaasujen ja muiden typpeä sisältävien virtojen määrä on, sitä lähempänä päästöt ovat BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläpäätä.

(24) Jos soodakattilassa on tarkoitus polttaa mustalipeää, jonka kuiva-ainepitoisuus (DS) > 83 %, on NOx-päästöjen tasoja tarkasteltava tapauskohtaisesti.

DS = mustalipeän kuiva-ainepitoisuus.

(25) Käyttöikänsä loppua lähestyvillä sähkösuodattimilla varustettujen olemassa olevien soodakattiloiden päästötasot voivat nousta enimmillään arvoon 50 mg/Nm3 (vastaa 0,4 kg:aa/ADt).

(26) ”Väkeviin kaasuihin” sisältyvät myös metanoli ja tärpätti

(27) Väkeviä kaasuja (mukaan lukien metanoli ja tärpätti) polttavien meesauunien AEL-vaihteluvälin yläraja voi olla enimmillään 40 mg/Nm3.

(28) Kasvipohjaisesta aineksesta peräisin olevia nestemäisiä polttoaineita (esimerkiksi tärpättiä, metanolia ja mäntyöljyä), mukaan lukien massanvalmistuksen sivutuotteena syntyvät polttoaineet, käytettäessä päästötasot saattavat olla enimmillään 350 mg/Nm3 (vastaa 0,35 kg:aa NOx/ADt).

(29) Kasvipohjaisesta aineksesta peräisin olevia kaasumaisia polttoaineita (esimerkiksi lauhtumattomia kaasuja), mukaan lukien massanvalmistuksen sivutuotteena syntyvät polttoaineet, käytettäessä päästötasot saattavat olla enimmillään 450 mg/Nm3 (vastaa 0,45 kg:aa NOx/ADt).

(30) Käyttöikänsä loppua lähestyvillä sähkösuodattimilla varustettujen olemassa olevien meesauunien päästötaso voi olla enimmillään 50 mg/Nm3 (vastaa 0,05 kg:aa/ADt).

(31) Tämä BAT-päästötaso perustuu kaasuvirtaamaan, jonka taso on 100–200 Nm3/ADt.

(32) Jos olemassa olevissa laitoksen osissa ei voida siirtyä vaiheistettuun polttoon, päästötasot voivat olla enimmillään 1 000 mg/Nm3 (vastaa 0,2 kg:aa/ADt).

(33) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(34) BAT-päästötasot eivät koske tiivispaperimassatehtaita.

(35) BAT-päästötasot kemialliselle hapenkulutukselle ja kokonaisfosforimäärälle eivät koske eukalyptuspohjaista markkinamassaa.

(36) Sulfiittimarkkinamassaa tuottavat tehtaat voivat käyttää hellävaraista ClO2-valkaisuvaihetta täyttääkseen tuotetta koskevat vaatimukset, mistä aiheutuu AOX-päästöjä.

(37) Ei voida soveltaa kloorikemikaalitonta valkaisua käyttäviin tehtaisiin.

(38) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(39) Prosessikohtaisten korkeampien päästöjen vuoksi kokonaisfosforia koskevat BAT-päästötasot eivät koske ammoniumpohjaista puolikemiallisen neutraalin sulfiittimassan valmistusta.

(40) Ammoniumpohjaista prosessia käyttävissä tehtaissa NOx-päästötasot voivat olla korkeampia: vuorokausikeskiarvo enimmillään 580 mg/Nm3 ja vuosikeskiarvo enimmillään 450 mg/Nm3.

(41) Soodakattiloissa, joita käytetään tehtaissa, joiden raaka-aineista yli 25 prosenttia on (kaliumpitoista) lehtipuuta, hiukkaspäästöt voivat olla enimmillään 30 mg/Nm3.

(42) Hiukkasia koskevia BAT-päästötasoja ei voida soveltaa ammoniumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin.

(43) Prosessikohtaisten suurempien päästöjen vuoksi rikkidioksidia koskevia BAT-päästötasoja ei voida soveltaa soodakattiloihin, joita käytetään pysyvästi happamissa olosuhteissa eli joissa käytetään sulfiittilientä pesuaineena märkäpesurissa osana sulfiitin talteenottoa.

(44) Olemassa olevissa monivaiheisissa venturipesureissa SO2-päästötasot voivat olla korkeampia: vuorokausikeskiarvo enimmillään 400 mg/Nm3 ja vuosikeskiarvo enimmillään 350 mg/Nm3.

(45) Ei voida soveltaa happokäytön aikana eli pesureiden karstoittumista ehkäisevää huuhtelua ja puhdistamista tehtäessä, jolloin päästöt voivat olla yhtä pesuria puhdistettaessa enimmillään 300–500 mg SO2/Nm3 (5 % O2) ja loppupesulaitetta puhdistettaessa enimmillään 1 200 mg SO2/Nm3 (puolen tunnin keskiarvot, 5 % O2).

(46) Kun mekaaninen massa on korkealle vaaleusasteelle valkaistua (lopullisen paperin kuidusta 70–100 prosenttia), päästötasot voivat olla enimmillään 8 kg/t.

(47) Jos biologisesti hajoavia tai poistettavia kelaatinmuodostajia ei massaa koskevien laatuvaatimusten (esimerkiksi korkea vaaleus) vuoksi voida käyttää, kokonaistyppipäästöt saattavat olla näitä BAT-päästötasoja korkeammat ja niitä on arvioitava tapauskohtaisesti.

(48) Jos biologisesti hajoavia tai poistettavia kelaatinmuodostajia ei massaa koskevien laatuvaatimusten (esimerkiksi korkea vaaleus) vuoksi voida käyttää, kokonaistyppipäästöt saattavat olla tätä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa korkeammat ja niitä on arvioitava tapauskohtaisesti.

(49) Kemiallisen hapenkulutuksen päästöjä ei ole tehtaissa, joiden vesikierto on kokonaan suljettu.

(50) Olemassa olevissa laitoksen osissa tasot voivat olla enimmillään 0,45 kg/t, koska keräyspaperin laatu heikkenee jatkuvasti, mutta jätevedenpuhdistamoa on vaikea parantaa koko ajan.

(51) Tehtaissa, joiden jätevesivirtaama on 5–10 m3/t, vaihteluvälin yläraja on 0,008 kg/t

(52) Graafisissa paperitehtaissa vaihteluvälin yläpäällä tarkoitetaan paperia valmistavia tehtaita, joissa käytetään tärkkelystä päällystysprosessissa.

(53) Tehtaissa, joiden tuotantoprosesseissa on erityispiirteitä, esimerkiksi paperilaatua vaihdetaan usein (vuosikeskiarvona esimerkiksi vähintään viisi kertaa päivässä) tai jotka tuottavat erittäin kevyitä erikoispapereita (vuosikeskiarvona enintään 30 g/m2), päästöt saattavat olla vaihteluvälin yläpäätä suuremmat.

(54) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläpäällä tarkoitetaan tehtaita, jotka tuottavat intensiivistä jauhamista vaativaa, erittäin hienojakoista paperia, sekä tehtaita, joissa paperilaatua vaihdetaan säännöllisesti (vuosikeskiarvona esimerkiksi vähintään 1–2 kertaa päivässä).

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1025/2014, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2014, talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007, sellaisena kuin se on muutettuna tiettyjen yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvien asetusten muuttamisesta tiettyjen toimenpiteiden hyväksymistä varten siirrettävän säädösvallan ja täytäntöönpanovallan myöntämisen osalta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 38/2014, liitteen I muuttamisesta	1
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1026/2014, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2014, talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen valtioiden poistamisesta neuvottelut päätökseen saaneiden alueiden ja valtioiden luettelosta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 527/2013, liitteen I muuttamisesta	3
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1027/2014, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2014, talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen valtioiden poistamisesta neuvottelut päätökseen saaneiden alueiden ja valtioiden luettelosta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 527/2013, liitteen I muuttamisesta	5
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1028/2014, annettu 26 päivänä syyskuuta 2014, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valvonnan suorituskykyä ja yhteentoimivuutta koskevista vaatimuksista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1207/2011 muuttamisesta ( 1 )	7
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1029/2014, annettu 26 päivänä syyskuuta 2014, ilmailutietojen ja ilmailutiedotuksen laatua koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten annetun asetuksen (EU) N:o 73/2010 muuttamisesta ( 1 )	9
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1030/2014, annettu 29 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisia järjestelmän kannalta merkittävien maailmanlaajuisten laitosten määrittämisessä käytettävien arvojen julkistamisen yhtenäisiä muotoja ja päivämäärää koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )	14
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1031/2014, annettu 29 päivänä syyskuuta 2014, tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettävistä poikkeuksellisista lisätukitoimenpiteistä	22
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1032/2014, annettu 29 päivänä syyskuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	40
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1033/2014, annettu 29 päivänä syyskuuta 2014, sokerialalla 1 päivästä lokakuuta 2014 sovellettavien melassin edustavien hintojen ja lisätuontitullien vahvistamisesta	42
		PÄÄTÖKSET
		2014/680/EU, Euratom
	*	Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, annettu 24 päivänä syyskuuta 2014, unionin tuomioistuimen tuomarien nimittämisestä	45
		2014/681/EU, Euratom
	*	Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, annettu 24 päivänä syyskuuta 2014, unionin tuomioistuimen tuomarin nimittämisestä	46
		2014/682/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 25 päivänä syyskuuta 2014, alueiden komitean bulgarialaisen varajäsenen nimeämisestä	47
		2014/683/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 25 päivänä syyskuuta 2014, alueiden komitean brittiläisen jäsenen nimeämisestä	48
		2014/684/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 25 päivänä syyskuuta 2014, alueiden komitean yhdeksän kreikkalaisen jäsenen ja kahdentoista kreikkalaisen varajäsenen nimeämisestä	49
	*	Neuvoston päätös 2014/685/YUTP, annettu 29 päivänä syyskuuta 2014, Kosovossa toteutettavasta Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatiosta, EULEX KOSOVO, hyväksytyn yhteisen toiminnan 2008/124/YUTP muuttamisesta	51
		2014/686/EU
	*	Komission päätös, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2014, valtiontuesta SA.33927 (12/C) (ex 11/NN), jonka Belgia on myöntänyt — Talletussuojajärjestelmä taloudellisten osuuskuntien henkilöjäsenten osuuksien suojaamiseksi (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 1021) ( 1 )	53
		2014/687/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 26 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 6750) ( 1 )	76

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	67,6
	TR	85,0
	XS	74,9
	ZZ	75,8
0707 00 05	MK	29,8
	TR	100,6
	ZZ	65,2
0709 93 10	TR	110,7
0709 93 10	ZZ	110,7
0805 50 10	AR	139,2
	CL	139,2
	IL	107,6
	TR	120,7
	UY	112,1
	ZA	171,0
	ZZ	131,6
0806 10 10	BR	167,9
	MK	103,8
	TR	119,6
	ZZ	130,4
0808 10 80	BA	41,5
	BR	56,4
	CL	101,5
	NZ	110,2
	US	135,4
	ZA	97,0
	ZZ	90,3
0808 30 90	CN	104,2
	TR	115,8
	ZZ	110,0
0809 40 05	MK	13,1
0809 40 05	ZZ	13,1

(euroa)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta	Tuontitulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta, kun tulli on suspendoitu asetuksen (EY) N:o 951/2006 40 artiklan mukaisesti (1)
1703 10 00 (2)	13,48	—	0
1703 90 00 (2)	15,93	—	0

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 284

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 30. syyskuu 2014

		Oikaisuja
	*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/23/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta ( EUVL L 102, 7.4.2004 )	127