18.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 276/3

PÖYTÄKIRJA

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

KROATIAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN UNIONI ja EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ,

jäljempänä ’Euroopan unioni’,

sekä

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA

ottavat huomioon Kroatian tasavallan, jäljempänä ’Kroatia’, liittymisen Euroopan unioniin 1 päivänä heinäkuuta 2013,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus, jäljempänä ’vakautus- ja assosiaatiosopimus’, allekirjoitettiin Luxemburgissa 9 päivänä huhtikuuta 2001, ja se tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2004.

(2)	Kroatian liittymistä Euroopan unioniin koskeva sopimus, jäljempänä ’liittymissopimus’, allekirjoitettiin Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2011.

(3)	Kroatia liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä heinäkuuta 2013.

(4)	Kroatian liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kroatian liittymisestä vakautus- ja assosiaatiosopimukseen sovitaan tekemällä vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitettävä pöytäkirja.

(5)	Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 35 artiklan 3 kohdan mukaiset neuvottelut on käyty sen varmistamiseksi, että sopimuksessa ilmaistut Euroopan unionin ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian yhteiset edut otetaan huomioon,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

I JAKSO

Sopimuspuolet

1 artikla

Kroatiasta tulee Luxemburgissa 9 päivänä huhtikuuta 2001 allekirjoitetun Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen sopimuspuoli, ja se hyväksyy ja ottaa huomioon muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden tavoin vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja sen kanssa samanaikaisesti allekirjoitettuun päätösasiakirjaan liitetyt yhteiset ja yksipuoliset julistukset.

VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIOSOPIMUKSEN SEKÄ SEN LIITTEIDEN JA PÖYTÄKIRJOJEN MUKAUTUKSET

II JAKSO

Maataloustuotteet

2 artikla

Maataloustuotteet suppeassa merkityksessä

1. Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liite IV a tämän pöytäkirjan liitteessä I olevalla tekstillä.

2. Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liite IV b tämän pöytäkirjan liitteessä II olevalla tekstillä.

3. Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liite IV c tämän pöytäkirjan liitteessä III olevalla tekstillä.

4. Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Maataloustuotteet

1. Euroopan unioni poistaa tuontitullit ja vaikutuksiltaan vastaavat maksut, joita sovelletaan entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin oleviin maataloustuotteisiin, lukuun ottamatta yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 0102, 0201, 0202, 1701, 1702 ja 2204 kuuluvia tuotteita.

Kun kyse on yhdistetyn nimikkeistön 7 ja 8 ryhmään kuuluvista tuotteista, joista yhteisen tullitariffin mukaan kannetaan arvotulleja ja paljoustulli, tullien poistaminen koskee ainoastaan arvotulliosuutta.

2. Euroopan unioni vahvistaa Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehtävän, tähän sopimukseen liitettävän pöytäkirjan voimaantulopäivästä liitteessä III määriteltyjen, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien ’baby beef’ -naudanlihatuotteiden tuontitulliksi 20 prosenttia Euroopan unionin yhteisessä tullitariffissa ilmoitetusta arvotullista ja 20 prosenttia siinä ilmoitetusta paljoustullista teuraspainona ilmaistun 1 650 tonnin vuotuisen tariffikiintiön rajoissa.

Euroopan unioni soveltaa tullittomuutta unioniin suuntautuvaan tuontiin entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 1701 ja 1702 kuuluvien tuotteiden osalta 7 000 tonnin (nettopaino) vuotuisen tariffikiintiön rajoissa.

4.3. Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehtävän, tähän sopimukseen liitettävän pöytäkirjan voimaantulopäivästä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

a)	poistaa liitteessä IV a lueteltujen tiettyjen Euroopan unionista peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitullit;

b)	poistaa liitteessä IV b lueteltujen tiettyjen Euroopan unionista peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitullit kyseisessä liitteessä kunkin tuotteen osalta mainittujen tariffikiintiöiden rajoissa;

c)	soveltaa liitteessä IV c lueteltujen tiettyjen Euroopan unionista peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitulleja tariffikiintiöiden rajoissa.

4. Viineihin ja muihin väkeviin alkoholijuomiin sovellettavat kauppajärjestelyt vahvistetaan erillisessä viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevassa sopimuksessa.”

5. Poistetaan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liite IV d.

3 artikla

Kalastustuotteet

1. Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 28 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia poistaa kaikki Euroopan unionista peräisin olevien kalojen ja kalastustuotteiden tuontiin sovellettavat, vaikutuksiltaan tulleja vastaavat maksut ja tullit lukuun ottamatta liitteissä V b ja V c lueteltuja tuotteita, joihin sovelletaan kyseisessä liitteessä määrättyjä tullinalennuksia.”

2. Lisätään tämän pöytäkirjan liitteessä IV oleva teksti vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitteeksi V c.

4 artikla

Jalostetut maataloustuotteet

1. Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen pöytäkirjassa nro 3 oleva liite II tämän pöytäkirjan liitteessä V olevalla tekstillä.

2. Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen pöytäkirjassa nro 3 oleva liite III tämän pöytäkirjan liitteessä VI olevalla tekstillä.

5 artikla

Viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskeva sopimus

Korvataan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kaupallisten näkökohtien mukauttamisesta eräiden viinien vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä, viinien nimien vastavuoroista tunnustamista, suojaa ja valvontaa sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen alkoholijuomien nimitysten vastavuoroista tunnustamista, suojaa ja valvontaa koskevien sopimuspuolten neuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi tehdyn lisäpöytäkirjan liitteessä I oleva 1 ja 3 kohta (vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu Euroopan yhteisön ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian sopimus eräiden viinien etuuskaupassa sovellettavista vastavuoroisista myönnytyksistä) tämän pöytäkirjan liitteessä VII olevalla tekstillä.

III JAKSO

Alkuperäsäännöt

6 artikla

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen pöytäkirjassa 4 oleva liite IV korvataan tämän pöytäkirjan liitteessä VIII olevalla tekstillä.

IV JAKSO

Siirtymämääräykset

7 artikla

WTO

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia sitoutuu siihen, ettei se esitä Euroopan unionin tämän laajentumisen perusteella vaatimuksia tai pyyntöjä tai aloita riitojenratkaisumenettelyä eikä muuta tai peruuta vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisia myönnytyksiä.

8 artikla

Alkuperäselvitys ja hallinnollinen yhteistyö

1. Alkuperäselvitykset, jotka entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia tai Kroatia on asianmukaisesti antanut keskinäisesti sovellettavien etuuskohtelusopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen nojalla, on hyväksyttävä molemmissa maissa, jos

a)	tällainen alkuperä oikeuttaa tullietuuskohteluun vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisten tullietuuksien perusteella;

b)	alkuperäselvitys ja kuljetusasiakirjat on annettu viimeistään liittymispäivää edeltävänä päivänä;

c)	alkuperäselvitys toimitetaan tulliviranomaisille neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä.

Kun tavarat on ennen liittymispäivää esitetty tullille maahantuontia varten entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa tai Kroatiassa sellaisten etuuskohtelusopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen nojalla, joita sovellettiin tuona aikana entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Kroatian välillä, myös tällaisten sopimusten tai järjestelyjen nojalla jälkikäteen annetut alkuperäselvitykset voidaan hyväksyä, jos ne toimitetaan tulliviranomaisille neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä.

2. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Kroatia saavat pitää voimassa valtuutetun viejän asemaa koskevat luvat, jotka on myönnetty keskinäisesti sovellettavien etuuskohtelusopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen nojalla edellyttäen, että

a)	tällaisesta mahdollisuudesta määrätään myös ennen Kroatian liittymispäivää tehdyssä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Euroopan unionin välisessä sopimuksessa ja

b)	valtuutettu viejä soveltaa sopimuksessa määrättyjä voimassa olevia alkuperäsääntöjä.

Nämä luvat korvataan viimeistään vuoden kuluttua Kroatian liittymispäivästä uusilla luvilla, jotka myönnetään vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrättyjä vaatimuksia noudattaen.

3. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tai Kroatian toimivaltaisten tulliviranomaisten on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitettujen etuuskohtelusopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen nojalla annettujen alkuperäselvitysten jälkitarkastuspyynnöt kyseisen alkuperäselvityksen antamista seuraavien kolmen vuoden ajan, ja kyseiset viranomaiset voivat esittää jälkitarkastuspyyntöjä niille tuonti-ilmoituksen tueksi toimitetun alkuperäselvityksen hyväksymistä seuraavien kolmen vuoden ajan.

9 artikla

Matkalla olevat tavarat

1. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen määräyksiä voidaan soveltaa entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta Kroatiaan tai Kroatiasta entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan vietäviin tavaroihin, jotka ovat vakautus- ja assosiaatiosopimuksen pöytäkirjan 4 määräysten mukaisia ja jotka ovat Kroatian liittymispäivänä joko parhaillaan kuljetettavina taikka väliaikaisesti varastoituina, tullivarastossa tai vapaa-alueella entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa tai Kroatiassa.

2. Tällaisissa tapauksissa myönnetään etuuskohtelu, jos tuojamaan tulliviranomaisille esitetään neljän kuukauden kuluessa Kroatian liittymispäivästä viejämaan tulliviranomaisten jälkikäteen antama alkuperäselvitys.

10 artikla

Vuoden 2013 kiintiöt

Uudet tariffikiintiöt ja voimassa olevien tariffikiintiöiden korotukset lasketaan vuodeksi 2013 suhteessa perusmääriin ottaen huomioon 1 päivään heinäkuuta 2013 mennessä kulunut aika.

V OSASTO

Yleiset määräykset ja loppumääräykset

11 artikla

Tämä pöytäkirja ja sen liitteet ovat erottamaton osa vakautus- ja assosiaatiosopimusta.

12 artikla

1. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia hyväksyvät tämän pöytäkirjan omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti.

2. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen saattamisesta päätökseen. Hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

13 artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan viimeisen hyväksymiskirjan tallettamispäivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

2. Jos kaikkia tämän pöytäkirjan hyväksymiskirjoja ei ole talletettu 1 päivään heinäkuuta 2013 mennessä, tätä pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä heinäkuuta 2013.

14 artikla

Tämä pöytäkirja on tehty kahtena kappaleena sopimuspuolten kaikilla virallisilla kielillä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

15 artikla

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja sen erottamattoman osan muodostavien liitteiden ja pöytäkirjojen sekä päätösasiakirjan ja siihen liitettyjen julistusten teksti laaditaan kroatian kielellä, ja kyseiset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia kuin alkuperäiset tekstit. Vakautus- ja assosiaationeuvoston on hyväksyttävä nämä tekstit.

LIITE I

”LIITE IV a

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TUONTI ENTISEEN JUGOSLAVIAN TASAVALTAAN MAKEDONIAAN

(nollatulli)

(27 artiklan 3 kohdan a alakohta)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

0101

Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit:

–

hevoset:

0101 21 00

– –	puhdasrotuiset siitoseläimet

0101 29

– –

muut:

0101 29 90

– – –

muut

0101 30 00

–

aasit

0101 90 00

–

muut

0102

Elävät nautaeläimet:

–	nautakarja:

0102 29

– –

muut:

0102 29 05

– – –

Bibos- tai Poephagus-alasuvun eläimet

– – –

muut:

– – – –

paino suurempi kuin 80 kg mutta enintään 160 kg:

0102 29 21

– – – – –

teuraseläimet

0102 29 29

– – – – –

muut

– – – –

paino suurempi kuin 160 kg mutta enintään 300 kg:

0102 29 41

– – – – –

teuraseläimet

0102 29 49

– – – – –

muut

– – – –

paino suurempi kuin 300 kg:

– – – – –

hiehot (naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole koskaan poikineet):

0102 29 51

– – – – – –

teuraseläimet

0102 29 59

– – – – – –

muut

– – – – –

lehmät:

0102 29 61

– – – – – –

teuraseläimet

0102 29 69

– – – – – –

muut

– – – – –

muut:

0102 29 91

– – – – – –

teuraseläimet

0102 29 99

– – – – – –

muut

–

puhveli:

0102 39

– –

muut:

0102 39 10

– – –

kotieläinlajit

0102 39 90

– – –

muut

0102 90

–

muut:

– –

muut:

0102 90 91

– – –

kotieläinlajit

0102 90 99

– – –

muut

0103

Elävät siat:

0103 10 00

–	puhdasrotuiset siitoseläimet

–

muut:

0103 91

– –	paino pienempi kuin 50 kg:

0104

Elävät lampaat ja vuohet:

0104 10

–

lampaat:

0104 10 10

– –	puhdasrotuiset siitoseläimet

0104 20

–

vuohet:

0104 20 10

– –	puhdasrotuiset siitoseläimet

0105

Elävä siipikarja eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat:

–	paino enintään 185 g:

0105 11

– –

kanat:

– – –

naaraspuoliset kananpojat kantavanhemmiksi tai vanhemmiksi:

0105 11 11

– – – –

munijarotuiset

0105 11 19

– – – –

muut

– – –

muut:

0105 11 99

– – – –

muut

0105 12 00

– –

kalkkunat

0105 13 00

– –

ankat

0105 14 00

– –

hanhet

0105 15 00

– –	helmikanat

–

muut:

0105 94 00

– –

kanat

0105 99

– –

muut:

0105 99 10

– – –

ankat

0105 99 20

– – –

hanhet

0105 99 30

– – –

kalkkunat

0105 99 50

– – –

helmikanat

0106

Muut elävät eläimet

0201

Naudanliha, tuore tai jäähdytetty

0202

Naudanliha, jäädytetty

0205 00

Hevosen-, aasin-, muulin- ja muuliaasinliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

0206

Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin ja muuliaasin muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0207

Nimikkeen 0105 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0208

Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0209

Siansilava vailla lihaskudosta, sianrasva sekä siipikarjanrasva, sulattamattomat tai muutoin erottamattomat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut:

0209 10

–

sikaa:

0209 10 90

– –	sianrasva, muu kuin alanimikkeeseen 0209 10 11 tai 0209 10 19 kuuluva

0209 90 00

–

muut

0210

Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe

0402

Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä:

0402 10

–	jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia:

– –	lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön:

0402 10 19

– – –

muu

– –

muu:

0402 10 91

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg

0402 10 99

– – –

muu

–	jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia:

0402 21

– –	lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

0402 29

– –

muu

–

muu:

0402 91

– –	lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

0402 99

– –

muu:

0404

Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista aineosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

0405

Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet:

0405 10

–

voi

0405 20

–	maidosta valmistetut levitteet:

0405 20 90

– –	rasvapitoisuus suurempi kuin 75 mutta pienempi kuin 80 painoprosenttia

0405 90

–

muut

0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

0410 00 00

Eläinperäiset syötävät tuotteet, muualle kuulumattomat

0601

Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot, lepotilassa olevat, kasvavat tai kukkivat; sikurit elävinä kasveina tai juurina, ei kuitenkaan nimikkeen 1212 juuret

0602

Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto:

0602 10

–	juurruttamattomat pistokkaat ja varttamisoksat

0602 20

–	puut ja pensaat, myös vartetut, joiden hedelmät tai pähkinät ovat syötäviä

0602 30 00

–	rhododendronit ja atsaleat, myös oksastetut

0602 40 00

–	ruusut, myös vartetut

0602 90

–

muut:

0602 90 10

– –	sienirihmasto

0602 90 30

– –	kasvikset ja mansikat

– –

muut:

– – –

avomaankasvit:

– – – –

puut ja pensaat:

0602 90 41

– – – – –

metsäpuut

– – – – –

muut:

0602 90 45

– – – – – –

juurrutetut pistokkaat ja nuoret taimet

0602 90 49

– – – – – –

muut

0602 90 50

– – – –

muut avomaankasvit

– – –

huonekasvit:

0602 90 70

– – – –

juurrutetut pistokkaat ja nuoret taimet, ei kuitenkaan kaktukset

– – – –

muut:

0602 90 91

– – – – –

kukkivat kasvit nupullisina tai kukkivina, ei kuitenkaan kaktukset

0602 90 99

– – – – –

muut

0603

Leikkokukat ja kukannuput, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut

0604

Leikkovihreä, kasvien oksat ja muut osat, joissa ei ole kukkia tai kukannuppuja, sekä ruoho, sammal ja jäkälä, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut

0701

Tuoreet tai jäähdytetyt perunat:

0701 10 00

–	siemenperunat

0703

Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset kasvikset:

0703 10 00

–	kepasipuli ja salottisipuli

– –	kepasipuli:

0703 10 19

– – –

muut:

0703101910

– – – –

kylvämiseen tarkoitetut

0703101930

– – – –

Arpadzik-sipuli

0703 90 00

–	purjosipuli ja muut Allium-sukuiset kasvikset:

0703900010

– –	kylvämiseen tarkoitetut

0709

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset:

–

muut:

0709 99

– –

muut:

0709 99 60

– – –

sokerimaissi

0710

Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt):

0710 80

–	muut kasvikset:

0710 80 10

– –

oliivit

0710 80 80

– –	latva-artisokat

0710 80 85

– –

parsat

0711

Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina:

0711 20

–

oliivit

0712

Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut:

0712 20 00

–	kepasipulit

–	sienet, puunkorvat (Auricularia spp.), poimuhytykät (Tremella spp.) ja multasienet (tryffelit):

0712 31 00

– –	Agaricus-sukuiset sienet

0712 32 00

– –	puunkorvat (Auricularia spp.)

0712 33 00

– –	poimuhytykät (Tremella spp.)

0712 39 00

– –

muut

0712 90

–	muut kasvikset, kasvissekoitukset:

0712 90 05

– –	perunat, myös paloitellut tai viipaloidut, mutta ei enempää valmistetut

– –	sokerimaissi (Zea mays var. saccharata):

0712 90 19

– – –

muut

0712 90 30

– –

tomaatit

0712 90 50

– –

porkkanat

0712 90 90

– –

muut

0713

Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton tai halkaistu:

0713 10

–	herneet (Pisum sativum):

0713 10 10

– –	kylvämiseen tarkoitetut

0713 20 00

–	kahviherneet (garbanzot):

0713200010

– –

siemenet

–	pavut (Vigna spp. ja Phaseolus spp.):

0713 31 00

– –	Vigna mungo (L.) Hepper- tai Vigna radiata (L.) Wilczek -lajin pavut:

0713310010

– – –

siemenet

0713 32 00

– –	adsukipavut (Phaseolus tai Vigna angularis):

0713320010

– – –

siemenet

0713 33

– –	tarhapavut (Phaseolus vulgaris):

0713 33 10

– – –

kylvämiseen tarkoitetut

0713 34 00

– –	maapavut (Vigna subterranea tai Voandzeia subterranea):

0713340010

– – –

kylvämiseen tarkoitetut

0713 35 00

– –	lehmänpapu (Vigna unguiculata):

0713350010

– – –

kylvämiseen tarkoitetut

0713 39 00

– –

muut:

0713390010

– – –

kylvämiseen tarkoitetut

0713 40 00

–	linssit eli kylvövirvilät:

0713400010

– –	kylvämiseen tarkoitetut

0713 50 00

–	härkäpavut (Vicia faba var. major, Vicia faba var. equina ja Vicia faba var. minor):

0713500010

– –	kylvämiseen tarkoitetut

0713 60 00

–	kyyhkynherne (Cajanus cajan):

0713600010

– –	kylvämiseen tarkoitetut

0713 90 00

–

muut:

0713900010

– –	kylvämiseen tarkoitetut

0714

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin

0801

Tuoreet tai kuivatut kookos-, para- ja cashewpähkinät, myös kuorettomat

0802

Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat

0803

Tuoreet tai kuivatut banaanit, myös jauhobanaanit

0804

Tuoreet tai kuivatut taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot ja mangostanit

0805

Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0810

Muut tuoreet hedelmät:

0810 20

–	vadelmat, karhunvatukat, mulperinmarjat ja loganinmarjat

0810 30

–	musta-, valko- ja punaherukat sekä karviaiset

0810 40

–	karpalot, puolukat, mustikat ja muut Vaccinium-suvun hedelmät

0810 50 00

–

kiivit

0810 60 00

–

durianit

0810 70 00

–

kakit

0810 90

–

muut

0811

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

0812

Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina

0813

Kuivatut hedelmät, nimikkeisiin 0801–0806 kuulumattomat; tämän ryhmän pähkinöiden ja/tai kuivattujen hedelmien sekoitukset

0814 00 00

Sitrushedelmien ja melonin (myös vesimelonin) kuoret, tuoreet, jäädytetyt, kuivatut tai väliaikaisesti suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa säilöttyinä

0901

Kahvi, myös paahdettu tai kofeiiniton; kahvinkuoret ja -kalvot; kahvinkorvikkeet, joissa on kahvia, sen määrästä riippumatta

0902

Tee, myös maustettu

0904

Piper-sukuinen pippuri; kuivatut, murskatut tai jauhetut Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät:

–	Piper-sukuinen pippuri:

0904 11 00

– –	murskaamaton ja jauhamaton

0904 12 00

– –	murskattu tai jauhettu

0905

Vanilja

0906

Kaneli ja kanelinnuput

0907

Mausteneilikka (hedelmät, kukannuput ja kukkavarret)

0908

Muskottipähkinä, muskottikukka ja kardemumma

0909

Aniksen, tähtianiksen, fenkolin (saksankuminan), korianterin, roomankuminan tai kuminan hedelmät ja siemenet; katajanmarjat

0910

Inkivääri, sahrami, kurkuma, timjami, laakerinlehdet, curry ja muut mausteet

1001

Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja:

–	makaroni- eli durumvehnä:

1001 11 00

– –	siemenvilja

1002

Ruis

1003

Ohra:

1003 10 00

–	siemenvilja

1003 90 00

–

muut:

1003900010

– –	oluen valmistukseen

1003900020

– –	eläinten rehuksi

1003900090

– –

muut

1004

Kaura

1005

Maissi:

1005 10

–	siemenvilja

1006

Riisi:

1006 10

–	kuorimaton riisi (paddy- eli raakariisi):

1006 10 10

– –	siemenvilja

1007

Durra

1008

Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja

1102

Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot

1103

Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit

1104

Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 1006 riisi; viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut

1105

Perunasta valmistetut hienot ja karkeat jauhot ja jauhe sekä hiutaleet, jyväset ja pelletit

1106

Nimikkeen 0713 kuivatusta palkoviljasta, nimikkeen 0714 saagosta, juurista tai mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe; 8 ryhmän tuotteista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe

1107

Maltaat, myös paahdetut

1108

Tärkkelys; inuliini

1201

Soijapavut, myös murskatut

1202

Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, myös kuoritut tai murskatut

1203 00 00

Kopra

1204

Pellavansiemenet, myös murskatut

1207

Muut öljysiemenet ja -hedelmät, myös murskatut

1208

Öljysiemen- ja öljyhedelmäjauhot, ei kuitenkaan sinappijauho

1209

Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään kylvämiseen

1211

Kasvit ja kasvinosat (myös siemenet ja hedelmät), jollaisia käytetään pääasiallisesti hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin, hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai niiden kaltaisiin tuotteisiin, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut, murskatut tai jauhetut

1212

Johanneksenleipä, merilevät ja muut levät, sokerijuurikas ja sokeriruoko, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös jauhetut; hedelmänkivet ja -sydämet sekä muut kasvituotteet (myös paahtamattomat juurisikurin Cichorium intybus sativum juuret), jollaisia käytetään pääasiallisesti ihmisravinnoksi, muualle kuulumattomat

1213 00 00

Valmistamattomat oljet ja akanat, myös silputut, jauhetut, puristetut tai pelleteiksi valmistetut

1214

Lantut, rehujuurikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen (alfalfa), apila, esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, myös pelleteiksi valmistetut

1301

Kumilakat; luonnonkumit, -hartsit, -kumihartsit ja oleohartsit (esimerkiksi palsamit)

1302

Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit; agar-agar ja muut kasviaineista saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut:

–	kasvimehut ja -uutteet:

1302 11 00

– –

oopiumi

1501

Sianrasva, myös sianihra (laardi) ja siipikarjanrasva, muut kuin nimikkeeseen 0209 tai 1503 kuuluvat

1502

Nautaeläinten, lampaan tai vuohen rasva, muut kuin nimikkeeseen 1503 kuuluvat

1503

Laardisteariini, laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini ja taliöljy, emulgoimattomat, sekoittamattomat tai muutoin valmistamattomat

1504

Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1508

Maapähkinäöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1509

Oliiviöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1510

Muut yksinomaan oliiveista saadut öljyt ja niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat, myös näiden öljyjen tai jakeiden ja nimikkeen 1509 öljyjen tai jakeiden sekoitukset

1511

Palmuöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1512

Auringonkukka-, saflori- ja puuvillansiemenöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat:

–	puuvillansiemenöljy ja sen jakeet:

1512 21

– –	raaka öljy, myös sellainen, josta gossypoli on poistettu

1512 29

– –

muut

1513

Kookos- (kopra-), palmunydin- ja babassuöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1514

Rapsi-, rypsi- ja sinappiöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat:

–

muut:

1514 99

– –

muut

1515

Muut kasvirasvat ja rasvaiset kasviöljyt (myös jojobaöljy) sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat:

–	pellavaöljy ja sen jakeet:

1515 11 00

– –	raaka öljy

1515 19

– –

muut

1515 30

–	risiiniöljy ja sen jakeet

1515 50

–	seesamiöljy ja sen jakeet

1515 90

–

muut:

– –	tupakansiemenöljy ja sen jakeet:

– – –

raaka öljy:

1515 90 21

– – – –

muuhun tekniseen tai teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitettu

1515 90 29

– – – –

muut

– – –

muut:

1515 90 31

– – – –

muuhun tekniseen tai teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetut

1515 90 39

– – – –

muut

– –	muut öljyt ja niiden jakeet:

– – –

raaka öljy:

1515 90 40

– – – –

muuhun tekniseen tai teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetut

– – – –

muut:

1515 90 51

– – – – –

jähmeät, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg

1515 90 59

– – – – –

jähmeät, muut; juoksevat

– – –

muut:

1515 90 60

– – – –

muuhun tekniseen tai teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetut

– – – –

muut:

1515 90 91

– – – – –

jähmeät, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg

1515 90 99

– – – – –

jähmeät, muut; juoksevat

1516

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, osittain tai kokonaan hydratut, vaihtoesteröidyt, uudelleen esteröidyt tai elaidinoidut, myös puhdistetut, mutta ei enempää valmistetut:

1516 10

–	eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet

1517

Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet:

1517 90

–

muut:

– –

muut:

1517 90 99

– – –

muut

1603

Lihasta, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista saadut uutteet ja mehut

1701

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät:

–	lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön raakasokeri:

1701 12

– –	juurikassokeri

–

muu:

1701 91 00

– –	lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä

1701 99

– –

muu:

1701 99 90

– – –

muu

1702

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri:

–	laktoosi ja laktoosisiirappi:

1702 11 00

– –	laktoosipitoisuus vedettömänä laktoosina ilmaistuna vähintään 99 prosenttia kuiva-aineen painosta

1702 19 00

– –

muut

1702 20

–	vaahterasokeri ja vaahterasiirappi

1702 30

–	glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa ei ole lainkaan fruktoosia tai joissa sitä on vähemmän kuin 20 prosenttia kuivapainosta

1702 40

–	glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa on fruktoosia vähintään 20 prosenttia mutta vähemmän kuin 50 prosenttia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri

1702 60

–	muu fruktoosi ja fruktoosisiirappi, joissa on fruktoosia enemmän kuin 50 prosenttia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri

1703

Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi

2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

2005 10 00

–	homogenoidut kasvikset

2005 70 00

–

oliivit

2007

Keittämällä valmistetut hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet sekä hedelmä- ja pähkinäpastat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

2301

Lihasta, muista eläimenosista, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut ihmisravinnoksi soveltumattomat jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet:

2301 10 00

–	lihasta tai muista eläimenosista valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet

2302

Leseet, lesejauhot ja muut viljan tai palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut

2303

Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet, sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet, myös pelleteiksi valmistetut

2304 00 00

Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut

2305 00 00

Öljykakut ja muut maapähkinäöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut

2306

Öljykakut ja muut kasvirasvojen tai -öljyjen erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut, muut kuin nimikkeisiin 2304 ja 2305 kuuluvat

2307

Viinisakka; raaka viinikivi

2308

Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasviperäiset jätteet sekä kasviperäiset jätetuotteet ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, myös pelleteiksi valmistetut

2309

Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan

2401

Valmistamaton tupakka; tupakanjätteet

4301

Raa'at turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, jotka sopivat turkkurien käyttöön), muut kuin nimikkeen 4101, 4102 tai 4103 raa'at vuodat ja nahat”

LIITE II

”LIITE IV b

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TUONTI ENTISEEN JUGOSLAVIAN TASAVALTAAN MAKEDONIAAN

(Nollatulli tariffikiintiöitä sovellettaessa)

(27 artiklan 3 kohdan b alakohta)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vuotuinen tariffikiintiö

(tonnia)

Kiintiöt ylittäviin määriin sovellettava tulli

(% suosituimmuustullista)

0401

Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön:

800

100

0401 10

–	rasvapitoisuus enintään 1 painoprosentti:

0401 10 10

– –	tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa

0401

Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön:

2 400

100

0401 20

–	rasvapitoisuus suurempi kuin 1 painoprosentti, mutta enintään 6 painoprosenttia

0403

Kirnumaito ja kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

1 300

100

0403 10

–

jogurtti:

– –	maustamaton tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämätön:

– – –

sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus:

0403 10 11

– – – –

enintään 3 painoprosenttia

0403 10 13

– – – –

suurempi kuin 3 painoprosenttia, mutta enintään 6 painoprosenttia

0403 90

–

muu:

– –	maustamaton tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämätön:

– – –

muu:

– – – –

lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus:

0403 90 51

– – – – –

enintään 3 painoprosenttia

0403 90 53

– – – – –

suurempi kuin 3 painoprosenttia, mutta enintään 6 painoprosenttia

0403 90 59

– – – – –

suurempi kuin 6 painoprosenttia

0406

Juusto ja juustoaine:

100

0406 10

–	tuorejuusto (kypsyttämätön), myös herajuusto ja juustoaine

0406

Juusto ja juustoaine:

310

0406 20

–	juustoraaste ja juustojauhe, juustolaadusta riippumatta

0406 30

–	sulatejuusto, ei kuitenkaan raaste eikä jauhe

0406

Juusto ja juustoaine:

650

100

0406 90

–	muu juusto

0701

Tuoreet tai jäähdytetyt perunat:

450

100

0701 90

–

muut:

– –

muut:

0701 90 90

– – –

muut

0703

Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset kasvikset:

300

100

0703 10

–	kepasipuli ja salottisipuli:

– –	kepasipuli:

0703 10 19

– – –

muut

1512

Auringonkukka-, saflori- ja puuvillansiemenöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat:

100

–	auringonkukka- ja safloriöljy sekä niiden jakeet:

1512 19

– –

muut:

1512 19 90

– – –

muut

1601 00

Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä; näihin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet

3 400

1602

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä

2 050

2001

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat:

100

2001 10 00

–

kurkut

2003

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt sienet ja multasienet (tryffelit):

100

2003 10

–	Agaricus-sukuiset sienet:

2003 10 20

– –	väliaikaisesti säilötyt, täysin kypsennetyt

2003 10 30

– –

muut

2003 90

–

muut:

2003 90 10

– –	multasienet (tryffelit)

2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

150

100

2005 20

–

perunat:

– –

muut:

2005 20 20

– – –

ohuina viipaleina, rasvassa kiehautetut, myös suolatut tai maustetut, ilmanpitävissä pakkauksissa, siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltuvat

2005 20 80

– – –

muut

2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

100

2005 40 00

–	herneet (Pisum sativum)

2009

Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu ’grape must’) ja kasvismehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

300

100”

LIITE III

”LIITE IV c

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TUONTI ENTISEEN JUGOSLAVIAN TASAVALTAAN MAKEDONIAAN (MYÖNNYTYKSET TARIFFIKIINTIÖITÄ SOVELLETTAESSA)

(27 artiklan 3 kohdan c alakohta)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vuotuinen tariffikiintiö

(tonnia)

Kannettava tulli

(% suosituimmuustullista)

0203

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

2 000

0203

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

200

0406

Juusto ja juustoaine

600

0701

Tuoreet tai jäähdytetyt perunat:

100

0701 90

–

muut”

LIITE IV

”LIITE V c

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN KALA- JA KALASTUSTUOTTEIDEN TUONTI ENTISEEN JUGOSLAVIAN TASAVALTAAN MAKEDONIAAN

(Nollatulli tariffikiintiöitä sovellettaessa)

(28 artiklan 2 kohta)

CN-koodi (1)	Tavaran kuvaus	Vuotuinen tulliton kiintiö
0301 93 00	Elävät karpit	75 tonnia

(1) Sellaisena kuin se on määritelty tullitariffilaissa (entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian virallinen lehti nro 23/03, 69/04, 10/08, 35/10 ja 11/12) ja tullitariffin harmonisointia ja muuttamista koskevassa päätöksessä (entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian virallinen lehti nro 169/12).”

LIITE V

”LIITE II

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN TAVAROIDEN TUONNISSA ENTISEEN JUGOSLAVIAN TASAVALTAAN MAKEDONIAAN SOVELLETTAVAT TULLIT

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Kannettava tulli

(% suosituimmuustullista)

0403

0403 10

–

jogurtti:

– –	maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

– – –

jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, maitorasvapitoisuus:

0403 10 51

– – – –

enintään 1,5 painoprosenttia

0403 10 53

– – – –

suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia

0403 10 59

– – – –

suurempi kuin 27 painoprosenttia

– – –

muu, maitorasvapitoisuus:

0403 10 91

– – – –

enintään 3 painoprosenttia

0403 10 93

– – – –

suurempi kuin 3 painoprosenttia mutta enintään 6 painoprosenttia

0403 10 99

– – – –

suurempi kuin 6 painoprosenttia

0403 90

–

muu:

– –	maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

– – –

jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, maitorasvapitoisuus:

0403 90 71

– – – –

enintään 1,5 painoprosenttia

0403 90 73

– – – –

suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia

0403 90 79

– – – –

suurempi kuin 27 painoprosenttia

– – –

muu, maitorasvapitoisuus:

0403 90 91

– – – –

enintään 3 painoprosenttia

0403 90 93

– – – –

suurempi kuin 3 painoprosenttia mutta enintään 6 painoprosenttia

0403 90 99

– – – –

suurempi kuin 6 painoprosenttia

0405

Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet:

0405 20

–	maidosta valmistetut levitteet:

0405 20 10

– –	rasvapitoisuus vähintään 39 mutta pienempi kuin 60 painoprosenttia

0405 20 30

– –	rasvapitoisuus vähintään 60 mutta enintään 75 painoprosenttia

0501 00 00

Hiukset, valmistamattomat, myös pestyt tai rasvattomiksi tehdyt; hiusjätteet

0502

Sian ja villisian harjakset ja muut karvat; mäyränkarvat ja muut harjantekoon käytettävät karvat; tällaisten harjaksien ja karvojen jätteet

0505

Höyhen- tai untuvapeitteiset linnunnahat ja muut osat, höyhenet ja höyhenen osat (myös leikatuin reunoin) sekä untuvat, joita ei ole enempää valmistettu kuin puhdistettu, desinfioitu tai käsitelty säilytystä varten; höyhenistä tai höyhenen osista saatu jauhe ja jätteet

0506

Luut ja sarvitohlot, valmistamattomat, rasvattomiksi tehdyt, yksinkertaisesti valmistetut (mutta ei määrämuotoisiksi leikatut), hapolla käsitellyt tai degelatinoidut; näistä tuotteista saatu jauhe ja jätteet

0507

Norsunluu, kilpikonnankuori, valaanhetulat ja hetulaharjat, sarvet, kaviot, sorkat, kynnet ja nokat, valmistamattomat tai yksinkertaisesti valmistetut, mutta ei määrämuotoisiksi leikatut; näistä tuotteista saatu jauhe ja jätteet

0508 00 00

Koralli ja sen kaltaiset aineet, valmistamattomat tai yksinkertaisesti valmistetut, mutta muutoin työstämättömät; nilviäisten, äyriäisten ja piikkinahkaisten kuoret sekä mustekalan selkäkilvet, valmistamattomat tai yksinkertaisesti valmistetut, mutta ei määrämuotoisiksi leikatut, näistä tuotteista saatu jauhe ja jätteet

0510 00 00

Harmaa ambra, majavanhausta, sivetti ja myski; espanjankärpänen; sappi, myös kuivattu; tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai muuten väliaikaisesti säilötyt rauhaset ja muut eläintuotteet, joita käytetään farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen

0511

Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet:

–

muut:

0511 99

– –

muut:

– – –

pesusienet, eläinperäiset:

0511 99 31

– – – –

valmistamattomat

0511 99 39

– – – –

muut

0710

Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt):

0710 40 00

–	sokerimaissi

0711

0711 90

–	muut kasvikset; kasvissekoitukset:

– –	kasvikset:

0711 90 30

– – –

sokerimaissi

0903 00 00

Mate

1212

–	merilevät ja muut levät:

1212 29 00

– –

muut

1302

Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit; agar-agar ja muut kasviaineista saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut:

–	kasvimehut ja -uutteet:

1302 12 00

– –	lakritsista saadut

1302 13 00

– –	humalasta saadut

1302 19

– –

muut:

1302 19 20

– – –

Ephedra-suvun kasveista saadut

1302 19 70

– – –

muut

1302 20

–	pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit

100

–	kasviaineista saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut:

1302 31 00

– –

agar-agar

1302 32

– –	johanneksenleipäpuun paloista tai palkojen siemenistä tai guar-siemenistä saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut:

1302 32 10

– – –

johanneksenleipäpuun paloista tai palkojen siemenistä saadut

1401

Kasviaineet, jollaisia käytetään pääasiallisesti palmikointiin tai punontaan (esim. bambu, rottinki, ruoko, kaisla, koripaju, raffia, puhdistettu, valkaistu tai värjätty olki sekä niini)

1404

Muualle kuulumattomat kasvituotteet

1505 00

Villarasva ja siitä saadut rasva-aineet (myös lanoliini)

1506 00 00

Muut eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1515

Muut kasvirasvat ja rasvaiset kasviöljyt (myös jojobaöljy) sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat:

1515 90

–

muut:

1515 90 11

– –	kiinanpuuöljy (tung-öljy); jojoba- ja oiticicaöljy; myrttivaha ja japaninvaha; niiden jakeet

1516

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, osittain tai kokonaan hydratut, vaihtoesteröidyt, uudelleen esteröidyt tai elaidinoidut, myös puhdistetut, mutta ei enempää valmistetut:

1516 20

–	kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet:

1516 20 10

– –	hydrattu risiiniöljy (opaalivaha)

1517

1517 10

–	margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini

100

1517 90

–

muut:

1517 90 10

– –	jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia, mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa

100

– –

muut:

1517 90 93

– – –

muotinirrotusvalmisteina käytettävät syötävät seokset ja valmisteet

1518 00

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, keitetyt, hapetetut, dehydratoidut, rikitetyt, puhalletut, tyhjössä tai inertissä kaasussa kuumentamalla polymeroidut tai muutoin kemiallisesti muunnetut, muut kuin nimikkeen 1516 eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet; muualle kuulumattomat syötäväksi kelpaamattomat seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista

1520 00 00

Raaka glyseroli; glyserolivesi ja -lipeä

1521

Kasvivahat (ei kuitenkaan triglyseridit), mehiläisvaha ja muut hyönteisvahat sekä spermaseetti, myös puhdistetut tai värjätyt

1522 00

Degras; rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä syntyneet jätteet:

1522 00 10

–

degras

1702

1702 50 00

–	kemiallisesti puhdas fruktoosi

1702 90

–	muut, myös inverttisokeri ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta:

1702 90 10

– –	kemiallisesti puhdas maltoosi

100

1704

Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa)

1803

Kaakaomassa, myös sellainen, josta rasva on poistettu

1804 00 00

Kaakaovoi, -rasva ja -öljy

1805 00 00

Kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

1806

Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet:

1806 10

–	kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä

1806 20

–	muut valmisteet enemmän kuin 2 kg:n painoisina levyinä tai tankoina taikka nesteenä, tahnana, jauheena, rakeina tai niiden kaltaisessa muodossa, astian tai muun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino suurempi kuin 2 kg

–	muut, levyinä, tankoina tai patukoina:

1806 31 00

– –

täytetyt

1806 32

– –	täyttämättömät

1806 90

–

muut

1901

Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna

1902

Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu:

–	kypsentämättömät makaronivalmisteet, joita ei ole täytetty eikä muullakaan tavalla valmistettu:

1902 11 00

– –	munaa sisältävät

1902 19

– –

muut

1902 20

–	täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut:

1902 20 10

– –	joissa on enemmän kuin 20 painoprosenttia kalaa, äyriäisiä, nilviäisiä tai muita vedessä eläviä selkärangattomia

1902 20 30

– –	joissa on enemmän kuin 20 painoprosenttia makkaraa ja sen kaltaisia tuotteita, lihaa ja muita eläimenosia (mukaan lukien rasva lajista tai alkuperästä riippumatta)

100

– –

muut:

1902 20 91

– – –

kypsennetyt

1902 20 99

– – –

muut

1902 30

–	muut makaronivalmisteet

1902 40

–

couscous

1903 00 00

Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, helmisuurimoina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa

1904

Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat

100

1905

Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

2001

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat:

2001 90

–

muut:

2001 90 30

– –	sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

2001 90 40

– –	jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä

2001 90 92

– –	trooppiset hedelmät ja trooppiset pähkinät; palmunsydämet

2004

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

2004 10

–

perunat:

– –

muut:

2004 10 91

– – –

hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina

2004 90

–	muut kasvikset sekä kasvissekoitukset:

2004 90 10

– –	sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

2005 20

–

perunat:

2005 20 10

– –	hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina

2005 80 00

–	sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

2008

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat:

–	pähkinät, maapähkinät ja muut siemenet, myös näiden sekoitukset:

2008 11

– –	maapähkinät:

2008 11 10

– – –

maapähkinävoi

–	muut, myös muut sekoitukset kuin alanimikkeeseen 2008 19 kuuluvat:

2008 91 00

– –	palmunsydämet

2008 99

– –

muut:

– – –

lisättyä alkoholia sisältämättömät:

– – – –

lisättyä sokeria sisältämättömät:

2008 99 85

– – – – –

maissi, muu kuin sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

2008 99 91

– – – – –

jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on tärkkelystä vähintään 5 painoprosenttia

2101

Kahvi-, tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet

2102

Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet

100

2103

Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoitukset; sinappijauho ja valmistettu sinappi:

2103 10 00

–	soijakastike

2103 20 00

–	tomaattiketsuppi ja muut tomaattikastikkeet

100

2103 30

–	sinappijauho ja valmistettu sinappi

2103 90

–

muut:

2103 90 10

– –	nestemäinen mango-chutney

2103 90 30

– –	aromaattiset katkerot, alkoholipitoisuus 44,2–49,2 tilavuusprosenttia, katkeroa, mausteita ja erilaisia aineksia 1,5–6 painoprosenttia sekä sokeria 4–10 painoprosenttia sisältävät, enintään 0,5 litraa vetävissä astioissa

2103 90 90

– –

muut:

2103909010

– – –

yrttiseokset, pippuripohjaiset

2103909050

– – –

majoneesi

100

2103909090

– – –

muut

2104

Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten; homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet:

2104 10 00

–	keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten

2104 20 00

–	homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet

2105 00

Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät

2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:

2106 10

–	proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet

2106 90

–

muut:

2106 90 20

– –	alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen, muut kuin hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat

– –

muut:

2106 90 92

– – –

joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä

2106 90 98

– – –

muut

2201

Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön ja maustamaton; jää ja lumi

2202

Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut

2203 00

Mallasjuomat

2205

Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla

2207

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia; denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muu denaturoitu väkiviina, väkevyydestä riippumatta

2208

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat

2402

Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet

2403

Muu valmistettu tupakka sekä muut valmistetut tupakankorvikkeet; ’homogenoitu’ tai ’rekonstruoitu’ tupakka; tupakkauutteet ja -esanssit

100

2905

Asykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset:

–	muut moniarvoiset alkoholit:

2905 43 00

– –

mannitoli

2905 44

– –	D-glusitoli (sorbitoli)

2905 45 00

– –

glyseroli

3301

Haihtuvat öljyt (terpeenittömät tai terpeenipitoiset), myös jähmeät (concretes) ja vahaa poistamalla saadut nesteet (absolutes); resinoidit; uutetut oleohartsit; haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset, kylmänä uuttamalla (enfleurage) tai maseroimalla saadut; terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä; haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset:

3301 90

–

muut

3302

Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen:

3302 10

–	jollaisia käytetään elintarvike- ja juomateollisuudessa:

– –	jollaisia käytetään juomateollisuudessa:

– – –

valmisteet, joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet:

3302 10 10

– – – –

todellinen alkoholipitoisuus suurempi kuin 0,5 tilavuusprosenttia

– – – –

muut:

3302 10 21

– – – – –

3302 10 29

– – – – –

muut

3501

Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset; kaseiiniliimat:

3501 10

–

kaseiini

3501 90

–

muut:

3501 90 90

– –

muut

3505

Dekstriini ja muu modifioitu tärkkelys (esim. esihyytelöity tai esteröity tärkkelys); tärkkelykseen, dekstriiniin tai muuhun modifioituun tärkkelykseen perustuvat liimat ja liisterit

3809

Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat:

3809 10

–	tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat

3823

Teolliset monokarboksyylirasvahapot; puhdistuksessa saadut happamat öljyt; teolliset rasva-alkoholit

3824

Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten; kemialliset tuotteet ja kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat:

3824 60

–	sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva

0”

LIITE VI

”LIITE III

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN TAVAROIDEN TUONNISSA ENTISEEN JUGOSLAVIAN TASAVALTAAN MAKEDONIAAN SOVELLETTAVAT TULLIT (NOLLATULLI TARIFFIKIINTIÖITÄ SOVELLETTAESSA)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vuotuinen tariffikiintiö

(tonnia)

Kannettava tulli

(% suosituimmuustullista)

0403

370

0403 10

–

jogurtti:

– –	maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

– – –

jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, maitorasvapitoisuus:

0403 10 51

– – – –

enintään 1,5 painoprosenttia

0403 10 53

– – – –

suurempi kuin 1,5 painoprosenttia, mutta enintään 27 painoprosenttia

– – –

muu, maitorasvapitoisuus:

0403 10 91

– – – –

enintään 3 painoprosenttia

0403 10 93

– – – –

suurempi kuin 3 painoprosenttia, mutta enintään 6 painoprosenttia

0403 10 99

– – – –

suurempi kuin 6 painoprosenttia

0403 90

–

muu:

– –	maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

– – –

muu, maitorasvapitoisuus:

0403 90 91

– – – –

enintään 3 painoprosenttia

0403 90 93

– – – –

suurempi kuin 3 painoprosenttia, mutta enintään 6 painoprosenttia

1517

450

1517 10

–	margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini

1704

Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa):

385

1704 90

–

muut

1806

Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet:

1 150

1806 20

–	muut valmisteet enemmän kuin 2 kg:n painoisina levyinä tai tankoina taikka nesteenä, tahnana, jauheena, rakeina tai niiden kaltaisessa muodossa, astian tai muun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino suurempi kuin 2 kg

–	muut, levyinä, tankoina tai patukoina:

1806 31 00

– –

täytetyt

1806 32

– –	täyttämättömät

1806 90

–

muut

1902

215

1905

1 435

2102

Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet:

850

2102 10

–	elävä eli aktiivinen hiiva

2102

Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet:

2102 30 00

–	valmistetut leivinjauheet

2103

Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoitukset; sinappijauho ja valmistettu sinappi:

100

2104

Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten; homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet:

450

2104 10 00

–	keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten

2201

Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön ja maustamaton; jää ja lumi

1 050

2202

1 670

2402

Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet:

100

2402 20

–	tupakkaa sisältävät savukkeet

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN TAVAROIDEN TUONNISSA ENTISEEN JUGOSLAVIAN TASAVALTAAN MAKEDONIAAN SOVELLETTAVAT TULLIT (MYÖNNYTYKSET TARIFFIKIINTIÖITÄ SOVELLETTAESSA) (1)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vuotuinen tariffikiintiö

(tonnia)

Kannettava tulli

2201

Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön ja maustamaton; jää ja lumi

150

12 %

2402

Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet:

270

27 %”

2402 20

–	tupakkaa sisältävät savukkeet

(1) Kiintiöt ylittävään määrään sovellettava tulli on liitteessä II.

LIITE VII

”1.

Seuraavien entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien tuotteiden tuonnissa Euroopan unioniin sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä:

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Kannettava tulli	Määrä vuonna 2013 (hl)	Vuotuinen mukautus vuodesta 2014 (hl)	Erityismääräykset
ex 2204 10	Laatukuohuviini	Vapautus	85 000	+ 6 000	(1)
ex 2204 21	Tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini
ex 2204 29	Tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini	Vapautus	395 000	– 6 000	(1)

”3.

Seuraavien Euroopan unionista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä:

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Kannettava tulli	Määrä vuonna 2013 (hl)	Vuotuinen mukautus vuodesta 2014 (hl)	Erityismääräykset
ex 2204 10	Laatukuohuviini	Vapautus	13 800	+ 300”
ex 2204 21	Tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini

(1) Jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä voidaan käydä neuvotteluja kiintiöiden mukauttamisesta siirtämällä CN-koodiin ex 2204 29 sovellettavasta kiintiöstä 6 000 hl:n ylittävä määrä CN-koodeihin ex 2204 10 ja ex 2204 21 sovellettaviin kiintiöihin.”

LIITE VIII

”PÖYTÄKIRJA N:o 4

LIITE IV

KAUPPALASKUILMOITUKSEN TEKSTI

Kauppalaskuilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Bulgariankielinen toisinto

Износителят на продуктите, обхванати от този документ (митническо разрешение № … (1)) декларира, че освен където ясно е отбелязано друго, тези продукти са с … (2) преференциален произход.

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento (autorización aduanera no … (1)) declara que, salvo indicación en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial … (2).

Tšekinkielinen toisinto

Vývozce výrobků uvedených v tomto dokumentu (číslo povolení … (1)) prohlašuje, že kromě zřetelně označených, mají tyto výrobky preferenční původ v … (2).

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument, (toldmyndighedernes tilladelse nr. … (1)), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i … (2).

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. … (1)) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese Waren, soweit nicht anderes angegeben ist, präferenzbegünstigte … (2) Ursprungswaren sind.

Vironkielinen toisinto

Käesoleva dokumendiga hõlmatud toodete eksportija (tolli kinnitus nr. … (1)) deklareerib, et need tooted on … (2) sooduspäritoluga, välja arvatud juhul, kui on selgelt näidatud teisiti.

Kreikankielinen toisinto

Ο εξαγωγέας των προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο (άδεια τελωνείου υπ'αριθ. … (1)) δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι προτιμησιακής καταγωγής … (2).

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorisation No … (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of … (2) preferential origin.

Ranskankielinen toisinto

L'exportateur des produits couverts par le présent document (autorisation douanière no … (1)) déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine préférentielle … (2).

Kroaatinkielinen toisinto

Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlaštenje br. … (1)) izjavljuje da su, osim ako je drukčije izričito navedeno, ovi proizvodi … (2) preferencijalnog podrijetla.

Italiankielinen toisinto

L'esportatore delle merci contemplate nel presente documento (autorizzazione doganale n. … (1)), dichiara che, salvo indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale … (2).

Latviankielinen toisinto

To produktu eksportētājs, kuri ietverti šajā dokumentā (muitas atļauja Nr. … (1)), deklarē, ka, izņemot tur, kur ir citādi skaidri noteikts, šiem produktiem ir preferenciāla izcelsme … (2).

Liettuankielinen toisinto

Šiame dokumente išvardytų produktų eksportuotojas (muitinės liudijimo Nr … (1)) deklaruoja, kad, jeigu kitaip nenurodyta, tai yra … (2) preferencinės kilmės produktai.

Unkarinkielinen toisinto

A jelen okmányban szereplő áruk exportőre (vámfelhatalmazási szám: … (1)) kijelentem, hogy egyértelmű eltérő jelzés hiányában az áruk preferenciális … (2) származásúak.

Maltankielinen toisinto

L-esportatur tal-prodotti koperti b'dan id-dokument (awtorizzazzjoni tad-dwana nru. … (1)) jiddikjara li, ħlief fejn indikat b'mod ċar li mhux hekk, dawn il-prodotti huma ta' oriġini preferenzjali … (2).

Hollanninkielinen toisinto

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. … (1)), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële … oorsprong zijn (2).

Puolankielinen toisinto

Eksporter produktów objętych tym dokumentem (upoważnienie władz celnych nr … (1)) deklaruje, że z wyjątkiem gdzie jest to wyraźnie określone, produkty te mają … (2) preferencyjne pochodzenie.

Portugalinkielinen toisinto

O abaixo-assinado, exportador dos produtos abrangidos pelo presente documento (autorização aduaneira n.o … (1)), declara que, salvo indicação expressa em contrário, estes produtos são de origem preferencial … (2).

Romaniankielinen toisinto

Exportatorul produselor ce fac obiectul acestui document (autorizația vamală nr. … (1)) declară că, exceptând cazul în care în mod expres este indicat altfel, aceste produse sunt de origine preferențială … (2).

Slovakinkielinen toisinto

Vývozca výrobkov uvedených v tomto dokumente (číslo povolenia … (1)) vyhlasuje, že okrem zreteľne označených, majú tieto výrobky preferenčný pôvod v … (2).

Sloveeninkielinen toisinto

Izvoznik blaga, zajetega s tem dokumentom (pooblastilo carinskih organov št … (1)) izjavlja, da, razen če ni drugače jasno navedeno, ima to blago preferencialno … (2) poreklo.

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o … (1)) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja … alkuperätuotteita (2).

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. … (1)) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande … ursprung (2).

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian toisinto

Извозникот на производите што ги покрива овоj документ (царинскo одобрение бр. … (1)) изjавува дека, освен ако тоа не е jасно поинаку назначено, овие производи се со … (2) преференциjaлно потекло.

(3)

(Paikka ja päiväys)

(4)

(Viejän allekirjoitus; lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä)

(1) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(2) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella ’CM’ asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(3) Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.

(4) Tapauksissa, joissa ei vaadita viejän allekirjoitusta, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä.”

18.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 276/53

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 134/14/KOL,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 95. kerran sisällyttämällä niihin elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea koskevat uudet suuntaviivat, jäljempänä ’elokuva- ja audiovisuaalialan vuoden 2014 suuntaviivat’

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, JÄLJEMPÄNÄ ’VALVONTAVIRANOMAINEN’, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61–63 artiklan ja pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltamisen.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jos ETA-sopimuksessa tai valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti niin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

Euroopan komissio antoi 15 päivänä marraskuuta 2013 tiedonannon elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta (1), joka tuli voimaan 16 päivänä marraskuuta 2013.

Tiedonannolla on merkitystä myös Euroopan talousalueelle.

ETA-sopimuksen 1 artiklassa määritellyn yhdenmukaisuuden tavoitteen mukaisesti ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella.

ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan otsikon ”YLEISTÄ” alla olevan II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat Euroopan komission antamia säädöksiä.

ON kuullut Euroopan komissiota,

ON kuullut EFTA-valtioita 13 päivänä helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea koskevat uudet suuntaviivat, jäljempänä ’elokuva- ja audiovisuaalialan vuoden 2014 suuntaviivat’.

Uudet suuntaviivat ovat liitteessä, ja ne ovat tämän päätöksen erottamaton osa.

2 artikla

Ainoastaan päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2014.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Oda Helen SLETNES

Puheenjohtaja

Frank BÜCHEL

Kollegion jäsen

(1) EUVL C 332, 15.11.2013, s. 1.

LIITE

OSA IV: ALAKOHTAISET SÄÄNNÖT

Elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävä valtiontuki (1)

(”Elokuva- ja audiovisuaalialan vuoden 2014 suuntaviivat”)

1. JOHDANTO

Audiovisuaalisilla teoksilla, erityisesti elokuvilla, on tärkeä rooli eurooppalaisen identiteetin muotoutumisessa. Ne heijastavat Euroopan talousalueen (ETA) valtioiden ja alueiden eri traditioiden ja taustojen kulttuurista monimuotoisuutta. Audiovisuaaliset teokset ovat samanaikaisesti sekä tuotantohyödykkeitä, jotka tarjoavat tärkeitä vaurauden ja työllisyyden kasvumahdollisuuksia, että yhteiskuntaamme kuvaavia ja muokkaavia kulttuurituotteita.

Audiovisuaalisista teoksista elokuvat ovat edelleen erityisen merkittäviä, koska niiden tuotanto on kallista ja ne ovat kulttuurisesti tärkeitä. Elokuvien tuotantobudjetit ovat huomattavasti suurempia kuin muunlaisen audiovisuaalisen sisällön tuotantobudjetit, niitä tehdään muita useammin kansainvälisinä yhteistuotantoina ja niiden elinkaari on pidempi. Erityisesti elokuvat ovat voimakkaan Euroopan ulkopuolelta tulevan kilpailun kohteena. Toisaalta eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia ei juuri näe alkuperämaan ulkopuolella.

Tämä esitysalueen rajoittuneisuus johtuu Euroopan audiovisuaalialan pirstaloitumisesta kansallisiin tai jopa alueellisiin markkinoihin. Osasyynä on Euroopan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus, mutta paikallisuuden korostaminen on myös sisäänrakennettuna Euroopan audiovisuaalisten teosten julkiseen tukeen. Useista kansallisista, alueellisista ja paikallisista tukiohjelmista tuetaan monia pieniä tuotantoyrityksiä.

On yleisesti hyväksyttyä, että Euroopan audiovisuaalisen tuotannon ylläpitämiseen tarvitaan tukea. Elokuvatuottajien on vaikea saada riittävästi kaupallista etukäteisrahoitusta voidakseen koota tuotantohankkeen aloittamiseen tarvittavan rahoituspaketin. Riippuvuutta valtiontuista ovat lisänneet yrityksiin ja hankkeisiin liittyvät suuret riskit yhdessä alan huonon kannattavuuden kanssa. Jos rahoitus riippuisi yksinomaan markkinoista, monia elokuvia olisi jäänyt tekemättä niiden edellyttämien suurten investointien ja eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kapean yleisöpohjan vuoksi. Tässä tilanteessa on tärkeää, että EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, ja ETA-valtiot edistävät audiovisuaalista tuotantoa, jotta valtioiden kulttuuri ja luova kapasiteetti pääsevät esille osoitukseksi Euroopan kulttuurien monimuotoisuudesta ja rikkaudesta.

Euroopan unionin elokuville, televisiolle ja uusille media-aloille suunnattu tukiohjelma Media (2) tarjoaa monenlaisia rahoitusjärjestelyjä audiovisuaalialan eri osa-alueiden edustajille: tuottajille, levittäjille, myyntiedustajille, koulutuksen järjestäjille, uuden digitaalitekniikan operaattoreille, tilausvideopalvelujen operaattoreille sekä elokuvafestivaalien, messujen ja myynninedistämistapahtumien näytteilleasettajille ja järjestäjille. Media-ohjelmalla edistetään eurooppalaisen elokuvan levitystä ja markkinointia, ja sen erityinen painopiste on ei-kansallisissa eurooppalaisissa elokuvissa. Näitä toimia jatketaan Media-alaohjelmassa osana Luova Eurooppa -ohjelmaa, joka on EU:n uusi kulttuurialan ja luovien alojen tukiohjelma.

2. MIKSI ELOKUVILLE JA MUILLE AUDIOVISUAALISILLE TEOKSILLE MYÖNNETTÄVÄÄ VALTIONTUKEA PITÄISI VALVOA?

ETA-valtiot ovat tukeneet elokuvien, televisio-ohjelmien ja muiden audiovisuaalisten teosten tuotantoa monenlaisin toimenpitein. ETA-valtiot myöntävät vuosittain suuria määriä elokuvatukea kansallisten, alueellisten ja paikallisten tukiohjelmien kautta. Toimenpiteet perustuvat sekä kulttuuri- että tuotantonäkökohtiin. Ensisijaisena, kulttuuriin liittyvänä tavoitteena on, että kansallinen ja alueellinen kulttuuri ja luovat kyvyt pääsevät esille audiovisuaalisissa viestimissä eli elokuvissa ja televisiossa. Toisaalta toimintaa pyritään saamaan aikaan riittävästi, jotta alan kehitykselle ja voimistumiselle voitaisiin luoda edellytykset, perustamalla terveelle pohjalle tuotantoyhtiöitä ja pitämällä yllä osaavaa ja kokenutta ammattikuntaa.

Tuen ansiosta Euroopasta on tullut yksi suurimpia elokuvantuottajia maailmassa. Euroopan audiovisuaalimarkkinoiden tv- ja elokuvatuotanto-osuuden arvoksi määriteltiin 17 miljardia euroa vuonna 2012 (3). Audiovisuaaliala työllistää ETA-alueella paljon ihmisiä (4).

Elokuvien tuotanto ja jakelu on siis paitsi kulttuurisesti, myös taloudellisesti merkittävää toimintaa. Lisäksi elokuvatuottajat toimivat kansainvälisesti ja audiovisuaalisilla teoksilla käydään kansainvälistä kauppaa. Tämä tarkoittaa, että avustukset, verohelpotukset tai muunlainen taloudellinen tuki saattaa vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tukea saavilla tuottajilla ja teoksilla on todennäköisesti taloudellinen ja samalla kilpailullinen etu muihin nähden. Tämän vuoksi tuki saattaa vääristää kilpailua, ja se katsotaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Valvontaviranomaisen on siis ETA-sopimuksen 62 artiklan nojalla arvioitava audiovisuaalialan tuen soveltuvuus ETA-markkinoille aivan kuten muidenkin valtiontukien kohdalla.

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa kielletään valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja ETA-valtioiden välistä kauppaa. Valvontaviranomainen voi kuitenkin poiketa tästä kiellosta eräiden valtiontukien kohdalla. Yksi tällainen poikkeus on ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohta, jonka mukaan tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseen voidaan antaa tukea, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

10)

ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 31 olevassa 13 artiklassa tunnustetaan tarve vahvistaa kulttuuriyhteistyötä. ETA-sopimus ei sisällä samantapaista kulttuurialaa koskevaa poikkeusta kuin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohta, jonka mukaan kulttuurin edistämiseen myönnettävään tukeen on mahdollista olla soveltamatta yleistä sisämarkkinoille soveltumattomuutta koskevaa periaatetta. Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että elokuvia ja muita audiovisuaalisia teoksia tukevat toimenpiteet voidaan sen vakiintuneen käytännön (5) mukaisesti hyväksyä kulttuuriperustein ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. Valvontaviranomainen soveltaa arvioinnissaan samoja kriteerejä kuin Euroopan komissio SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan soveltamiseksi.

11)

Audiovisuaalialan tuella edistetään Euroopan elokuva- ja audiovisuaalialan pitkän ja keskipitkän aikavälin kestävyyttä kaikissa ETA-valtioissa ja tuetaan kulttuurin monimuotoisuutta lisäämällä eurooppalaisten ulottuvilla olevien teosten valikoimaa.

12)

Norja ja Islanti ovat sopimuspuolena kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevassa Unescon yleissopimuksessa. Ne ovat näin sitoutuneet sisällyttämään kulttuuriulottuvuuden keskeiseksi osaksi politiikkaansa (6).

3. KEHITYS VUODEN 2001 JÄLKEEN

13)

Euroopan komissio vahvisti elokuvien ja muiden audiovisuaalisten teosten valtiontuen arviointiperusteet vuonna 2001 annetussa elokuvatiedonannossa (7). Arviointiperusteiden voimassaoloa jatkettiin vuosina 2004 (8), 2007 (9) ja 2009 (10), ja se päättyi 31 päivänä joulukuuta 2012. Elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea koskevat valvontaviranomaisen suuntaviivat, jäljempänä ’valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivat’, annettiin alun perin vuonna 2008 ja ne perustuivat edellä mainittuihin Euroopan komission vuosina 2001, 2004 ja 2007 antamiin tiedonantoihin (11). Näissä suuntaviivoissa seurataan vuoden 2001 tiedonannon ja valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivojen päälinjoja, mutta otetaan huomioon useita vuoden 2001 jälkeen esiin tulleita suuntauksia.

14)

Komission ja valvontaviranomaisen vuonna 2001 hyväksyttyjen sääntöjen voimaantulon jälkeen hyväksymät tukiohjelmat osoittavat, että ETA-valtioiden käytössä on monenlaisia tukijärjestelmiä ja -edellytyksiä. Useimmat ohjelmat seuraavat mallia, jota varten vuoden 2001 tiedonanto laadittiin: valituille elokuvatuotannoille myönnetään avustuksia, joiden enimmäismäärä on tietty prosenttiosuus tuensaajan tuotantobudjetista. Yhä useammat ETA-valtiot ovat kuitenkin ottaneet käyttöön ohjelmia, joissa tuen määrä määritellään prosenttiosuudeksi tuotantotoimintaan ainoastaan myöntäneessä ETA-valtiossa käytetyistä menoista. Nämä ovat usein verohelpotuksia tai muutoin sellaisia, että tukea saa automaattisesti tiettyjen kelpoisuusedellytysten täyttyessä. Elokuvasäätiöt myöntävät tukea yksittäisille elokuville erillisestä hakemuksesta, mutta näiden automaattisten tukiohjelmien ansiosta elokuvatuottajat voivat laskea tietyn ennakoitavissa olevan tukimäärän osaksi rahoitusta jo elokuvaprojektin suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa.

15)

Eräät ETA-valtiot ovat lisäksi laajentaneet tuen koskemaan myös muuta kuin elokuvan tuotantoon liittyvää toimintaa. Tällainen on esimerkiksi tuki elokuvateattereille maaseudulla sijaitsevien tai taide-elokuvia esittävien arthouse-elokuvateattereiden auttamiseksi yleisesti tai digitaaliseen projisointiin siirtymisen edistämiseksi. Eräät ETA-valtiot tukevat audiovisuaalisia hankkeita, jotka menevät perinteistä elokuva- ja televisiotuotannon käsitettä pidemmälle. Kun komissiolle ja valvontaviranomaiselle on ilmoitettu tällaisesta tuesta, ne ovat tuen tarpeellisuutta, oikeasuhtaisuutta ja riittävyyttä arvioidessaan soveltaneet elokuvatiedonannon ja valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivojen arviointiperusteita. On myös havaittu, että ETA-valtioiden välillä on yhä enemmän kilpailua, jossa valtiontukea käytetään houkuttamaan investointeja suurtuotantoyrityksiltä ETA:n ulkopuolisista maista. Näitä kysymyksiä ei käsitelty vuoden 2001 tiedonannossa eikä valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivoissa.

16)

Jo vuoden 2001 tiedonannossa ilmoitettiin, että komissio tarkistaa valtiontukisääntöjen mukaisia aluesidonnaisuuden enimmäismääriä alalla. Elokuvien rahoittamiseen suunnattuihin ohjelmiin sisältyvillä varojen käytön aluesidonnaisuuksilla edellytetään, että tietty osa tukea saavien elokuvien budjetista käytetään tuen myöntävässä ETA-valtiossa. Sääntöjen voimassaoloa jatkettaessa vuonna 2004 todettiin, että elokuvien rahoitusjärjestelyihin liittyvä varojen käytön aluesidonnaisuus oli kysymys, jota on tarkasteltava tarkemmin perussopimuksen sisämarkkinaperiaatteiden noudattamisen kannalta. Huomioon on myös otettava unionin tuomioistuimen ja EFTAn tuomioistuimen vuoden 2001 jälkeen vahvistama oikeuskäytäntö, joka koskee tavaroiden ja palvelujen alkuperää koskevien sääntöjen merkitystä sisämarkkinoilla (12).

17)

Komissio totesi myös vuoden 2001 elokuvatiedonannossa vahvistettujen valtiontuen arviointiperusteiden voimassaoloa jatkaessaan vuonna 2009, että näiden käytänteiden vaikutuksia on pohdittava edelleen ja arviointiperusteita tarkistettava.

4. ERITYISET MUUTOKSET

18)

Näissä suuntaviivoissa käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä ja muutetaan vuoden 2001 tiedonannossa ja valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivoissa käyttöön otettuja arviointiperusteita. Suuntaviivat koskevat aiempaa useammanlaisten toimintojen valtiontukia ja niissä korostetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista kulttuuripolitiikan ja perusvapauksien kunnioittamisen alalla (ETA-sopimuksen 4, 8, 28, 31, 36 ja 40 artikla), otetaan rajat ylittäville tuotannoille käyttöön suurempi tuen enimmäisintensiteetti ja huomioidaan elokuvaperinnön suojaaminen ja saatavuus. Komissio ja valvontaviranomainen uskovat, että nämä muutokset ovat tarpeen, kun otetaan huomioon kehitys vuoden 2001 jälkeen, ja että niiden avulla eurooppalaisista teoksista tulee entistä kilpailukykyisempiä ja yleiseurooppalaisempia.

4.1 TOIMINNAN LAAJUUS

19)

Vuoden 2001 elokuvatiedonannossa ja valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivoissa vahvistetuissa valtiontuen arviointiperusteissa keskitytään elokuvien tuotantoon. Kuten aiemmin todettiin, eräät ETA-valtiot kuitenkin antavat tukea myös muuhun elokuvantekoon liittyvään toimintaan, kuten käsikirjoittamiseen, elokuvaprojektien kehittämiseen, elokuvien levittämiseen tai markkinointiin (esimerkiksi elokuvafestivaaleilla). Tavoite suojata ja edistää Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta audiovisuaalisten teosten kautta täyttyy ainoastaan, jos näillä töillä on yleisöä. Pelkästään tuotantoa tuettaessa riskinä on, että edistetään pelkkää audiovisuaalisen sisällön tekemistä, eikä valmista audiovisuaalista teosta levitetä tai markkinoida kunnolla. Tämän vuoksi tuen piiriin on syytä ottaa kaikki elokuvanteon eri vaiheet tarinakonseptin luomisesta valmiin elokuvan esittämiseen yleisölle.

20)

Elokuvateattereille myönnetyn tuen määrät ovat yleensä pieniä, joten esimerkiksi vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa (13) säädetyt tukitasot kattanevat maaseutu- ja arthouse-elokuvateattereille myönnettävän tuen. Jos ETA-valtio kuitenkin voi perustella elokuvateattereille myönnettävän lisätuen tarpeen, tukea tarkastellaan näiden suuntaviivojen mukaisesti tukena kulttuurin edistämiseen ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Elokuvateattereille tarkoitetulla tuella edistetään kulttuuria, koska näiden teattereiden päätehtävänä on kulttuurituotteen — elokuvan — esittäminen.

21)

Eräät ETA-valtiot ovat harkinneet tukea audiovisuaalihankkeille, jotka menevät perinteistä elokuva- ja televisiotuotannon käsitettä pidemmälle. Monimediakerronnassa (eli crossmedia- tai transmediakerronnassa) käytetään useita alustoja ja formaatteja digitaalitekniikan, esimerkiksi elokuvan ja videopelien, avulla. Sisällön eri osat on linkitetty toisiinsa (14). Koska monimediahankkeissa on aina mukana elokuvan tuotantoa, elokuvatuotanto-osuutta pidetään näissä suuntaviivoissa audiovisuaalisena teoksena.

22)

Vaikka pelit saattavat tulevina vuosina olla yksi nopeimmin kasvavista joukkoviestinten muodoista, kaikkia pelejä ei voida pitää audiovisuaalisina teoksina tai kulttuurituotteina. Ne poikkeavat elokuvista tuotannon, levityksen, markkinoinnin ja kulutuksen osalta. Siksi elokuvatuotannon sääntöjä ei voi automaattisesti soveltaa videopeleihin. Toisin kuin elokuva- ja televisiosektorilla, komissio ja valvontaviranomainen eivät myöskään ole tehneet videopelejä koskevia valtiontukipäätöksiä niin paljon, että ne muodostaisivat kriittisen massan. Nämä suuntaviivat eivät siis kata videopeleille myönnettävää tukea. Kaikkia videopeleille tarkoitettuja tukitoimenpiteitä, jotka eivät täytä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (15) tai vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen edellytyksiä, olisi tarkasteltava edelleen tapauskohtaisesti. Jos kuitenkin voidaan osoittaa, että kulttuurisille tai pedagogisille peleille suunnattu tukiohjelma on tarpeellinen, valvontaviranomainen soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja tuki-intensiteetin perusteita analogisesti.

4.2 KULTTUURIPERUSTE

23)

Jotta tuki audiovisuaalialalle olisi yhdenmukaista ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa, sen on edistettävä kulttuuria. Kulttuurituotteen määrittely on pääasiassa ETA-valtioiden vastuulla. Valvontaviranomaisen tehtävänä audiovisuaalialan tukiohjelmaa arvioidessaan on ainoastaan varmistaa, että ETA-valtiolla on käytössään toimiva tarkastusjärjestelmä selkeiden virheiden välttämiseksi. Tämä tarkastaminen järjestetään siten, että joko valintaprosessin kautta määritellään, mille audiovisuaalisille teoksille tukea olisi annettava, tai näille teoksille määritellään tietty kulttuurinen profiili, joka niiden on tuen saamiseksi täytettävä. Valvontaviranomainen toteaa vuonna 2005 tehdyn, kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen mukaisesti (16), että elokuvan kaupallisuus ei estä sitä olemasta myös kulttuurinen.

24)

Kielellinen monimuotoisuus on tärkeä osa kulttuurista monimuotoisuutta. Yhden tai useamman tietyssä ETA-valtiossa käytettävän kielen aseman puolustaminen ja edistäminen on samalla kulttuurin edistämistä (17). Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekä ETA-valtion kielen edistämistoimia (18) että kulttuuripolitiikkaa (19) voidaan pitää yleiseen etuun liittyvänä pakottavana syynä, jolla voidaan perustella palvelujen tarjoamisen vapauteen kohdistuva rajoitus. Tämän vuoksi ETA-valtio voi vaatia tuen edellytyksenä esimerkiksi, että elokuva tuotetaan tietyllä kielellä, jos tällainen edellytys katsotaan tarpeelliseksi ja riittäväksi sellaisen kulttuurisen tavoitteen saavuttamiseksi audiovisuaalialalla, joka saattaa liittyä myös tietyllä alueella vallitsevien erilaisten sosiaalisiin, uskonnollisiin, aatteellisiin tai kielellisiin osatekijöihin liittyvään ilmaisunvapauteen. Se, että tällainen kriteeri voi muodostaa edun elokuvia tuottaville yrityksille, jotka työskentelevät kyseisessä kriteerissä tarkoitetulla kielellä, kuuluu erottamattomasti tavoiteltuun päämäärään (20).

4.3 VAROJEN KÄYTÖN ALUESIDONNAISUUDET

25)

Tuen myöntämisestä vastaavien viranomaisten elokuvien tuottajille asettamat vaatimukset, joiden mukaan elokuvatuottajien on käytettävä tietty osa elokuvan budjetista tietyllä alueella (varojen käytön aluesidonnaisuudet), ovat olleet erityishuomion kohteena siitä asti, kun Euroopan komissio alkoi tarkastella elokuvien tukiohjelmia. Vuoden 2001 elokuvatiedonannossa ja valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivoissa annettiin ETA-valtioille lupa vaatia, että enintään 80 prosenttia elokuvan kokonaisbudjetista käytetään sen alueella. Tukiohjelmilla, joissa tuen määrä määritellään prosenttiosuudeksi tuotantotoimintaan myöntäneessä ETA-valtiossa käytetyistä menoista, pyritään jo lähtökohtaisesti houkuttelemaan mahdollisimman paljon tuotantotoimintaa kyseiseen ETA-valtioon, ja alueellistaminen sisältyy niihin olennaisena osana. Nämä erilaiset nykyään voimassa olevat tukiohjelmat on otettava huomioon näissä suuntaviivoissa.

26)

Varojen käytön aluesidonnaisuudet rajoittavat audiovisuaalisen tuotannon sisämarkkinoita. Komissio teetti tämän vuoksi audiovisuaaliseen tuotantoon sovellettavista alueellisista ehdoista ulkoisen tutkimuksen, joka valmistui vuonna 2008 (21). Kuten elokuvatiedonannon voimassaoloa jatkettaessa vuonna 2009 todettiin, tutkimus ei antanut varmoja tuloksia eikä sen perusteella voitu päätellä, olivatko alueellisten ehtojen myönteiset vaikutukset kielteisiä suuremmat.

27)

Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että elokuvien tuotantokustannukset vaikuttavat olevan muita suuremmat niissä maissa, joissa alueellisia ehtoja sovelletaan. Tutkimuksessa todettiin myös, että alueelliset ehdot saattavat aiheuttaa eräitä esteitä yhteistuotannoille ja vähentää niiden tehokkuutta, eivätkä rajoittavat varojen käytön aluesidonnaisuudet saa aikaan riittävästi myönteisiä vaikutuksia, jotta rajoitusten nykytason säilyttäminen olisi perusteltua. Tutkimus ei myöskään osoittanut, että nämä ehdot olisivat tarpeellisia haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

28)

Kansallinen toimenpide, joka haittaa ETA-sopimuksessa taattujen perusvapauksien toteutumista, voidaan hyväksyä ainoastaan, jos se noudattaa useita edellytyksiä: sillä on oltava yleistä etua koskeva pakottava syy, sen on oltava omiaan varmistamaan sillä tavoiteltavan päämäärän saavuttaminen eikä se saa mennä pidemmälle kuin on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi (22). Elokuvateollisuuden erityispiirteet, erityisesti sen äärimmäisen suuri liikkuvuus, sekä kulttuurisen monimuotoisuuden, kansallisen kulttuurin ja kielten edistäminen voivat muodostaa yleistä etua koskevan pakottavan syyn, jolla perusvapauksien rajoittaminen voidaan perustella. Valvontaviranomainen on tämän vuoksi edelleen sitä mieltä, että tällaisia ehtoja saatetaan jossain määrin tarvita pitämään yllä elokuvatuotannon infrastruktuurin kriittistä massaa tuen myöntäneessä ETA-valtiossa tai myöntäneellä alueella.

29)

Erittäin harvat ETA-valtiot ovat asettaneet varojen käytölle aluesidonnaisuuksia, joiden enimmäismäärä on vuoden 2001 tiedonannossa ja valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivoissa sallittu 80 prosenttia tuotantobudjetista. On monia ETA-valtioita, joilla ei ole tukiohjelmissaan lainkaan aluesidonnaisuuksia. Monet alueelliset ohjelmat ovat yhteydessä tuen määrään, ja niissä edellytetään, että 100–150 prosenttia tästä tuesta on käytettävä tuen myöntäneessä ETA-valtiossa, eikä alihankittujen palvelujen tai tuotannossa käytettyjen tavaroiden alkuperään liity erityisedellytyksiä. Joissakin tukiohjelmissa tukea saava tuottaja saa käyttää vähintään 20 prosenttia tuotantobudjetista kyseisen ETA-valtion ulkopuolella. Eräissä ETA-valtioissa elokuville myönnettävä tuki on prosenttiosuus, joka lasketaan ainoastaan paikallisista menoista.

30)

Niiden menojen, joihin aluesidonnaisuutta sovelletaan, olisi ainakin oltava oikeassa suhteessa ETA-valtion tosiasialliseen rahoitussitoumukseen, ei tuotannon kokonaisbudjettiin. Tämä ei välttämättä ollut tilanne vuoden 2001 tiedonantoon ja valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivoihin sisältyneen alueellisen perusteen suhteen (23).

31)

ETA-valtiot myöntävät tukea elokuvien tuotantoon lähinnä kahden erillisen tukijärjestelmän kautta.

Tukea myönnetään esimerkiksi valintalautakunnan valinnan perusteella suorina avustuksina esimerkiksi määriteltynä prosenttiosuutena tuotantobudjetista ja

määriteltynä suhteessa tuen myöntävässä ETA-valtiossa käytettyihin tuotantomenoihin (esim. verohelpotukset).

32)

Jäljempänä 48 kohdassa vahvistetaan molempia järjestelmiä koskevat enimmäismäärät, joiden rajoissa valvontaviranomainen voi hyväksyä sen, että ETA-valtio asettaa aluesidonnaisuuksia, jotka voidaan kuitenkin katsoa tarpeellisiksi ja kulttuuriseen tavoitteeseen nähden oikeasuhtaisiksi.

33)

Jos tuki myönnetään avustuksina, aluesidonnaisuuden enimmäismäärä olisi rajoitettava 160 prosentiksi tuen määrästä. Tämä vastaa aiempaa ”80:tä prosenttia tuotantobudjetista” -sääntöä, kun tuki-intensiteetti saavuttaa 51 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetun yleisen enimmäismäärän eli 50 prosenttia tuotantobudjetista (24).

34)

Jos tuki myönnetään prosenttiosuutena tuotantotoimintaan liittyvistä menoista tuen myöntävässä ETA-valtiossa, kannustimena on käyttää enemmän varoja ETA-valtiossa, jotta saadaan lisää tukea. Se, että ainoastaan tuen myöntävässä ETA-valtiossa toteutettava tuotantotoiminta on tukikelpoista, muodostaa alueellisen rajoituksen. Jotta enimmäismäärä olisi avustusten kanssa verrannollinen, niiden menojen enimmäismäärä, joihin voidaan soveltaa varojen käytön aluesidonnaisuutta, on 80 prosenttia tuotantobudjetista.

35)

Lisäksi kummassakin järjestelmässä tukiohjelmaan voi kuulua tukikelpoisuusperuste, jonka mukaan tuen myöntävän ETA-valtion alueella on oltava tietty vähimmäismäärä tuotantotoimintaa. Tämä taso ei saa olla yli 50 prosenttia tuotantobudjetista.

36)

ETA-valtioilla ei ole velvoitteita asettaa varojen käytölle aluesidonnaisuuksia.

4.4 KILPAILU SUURTEN ULKOMAISTEN TUOTANTOJEN HOUKUTTELEMISEKSI

37)

Vuoden 2001 jälkeen useat ETA-valtiot ovat ottaneet käyttöön ohjelmia, joiden tavoitteena on houkuttaa Eurooppaan korkean profiilin tuotantoja ja kilpailla muiden, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa sijaitsevien, kuvauspaikkojen ja -mahdollisuuksien kanssa. Komission uutta tiedonantoa edeltävään kuulemiseen osallistuneet tahot olivat sitä mieltä, että nämä tuotannot ovat olleet tarpeen, jotta on voitu pitää yllä laadukasta audiovisuaalialan infrastruktuuria ja saada korkealuokkaisille studioille, laitteistoille ja henkilöstölle käyttöä. Samalla on voitu panostaa teknologian siirtoon, osaamiseen ja asiantuntemukseen. Tämän elokuvantekoympäristön käyttäminen osittain ulkomaisiin tuotantoihin helpottaisi myös eurooppalaisten korkean profiilin laatutuotantojen tekemistä.

38)

Ulkomaisilla tuotannoilla saattaa olla eurooppalaiseen audiovisuaalialaan pysyvä vaikutus, sillä niissä käytetään yleensä laajalti paikallista infrastruktuuria ja paikallisia näyttelijöitä. Tällä voi siis olla myönteinen kokonaisvaikutus kansalliseen audiovisuaalialaan. On huomattava myös, että useat kolmansien maiden suurhankkeina pidetyt elokuvat ovat itse asiassa yhteistuotantoja, joihin osallistuu myös eurooppalaisia tuottajia. Tällaisilla avustuksilla siis tuettaisiin myös eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia ja pidettäisiin yllä kansallisia tuotantomahdollisuuksia.

39)

Tämän vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että tällainen tuki saattaa olla periaatteessa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen kulttuurin edistämiseen tarkoitettu tuki samoin edellytyksin eurooppalaisten tuotantojen kanssa. Koska kansainvälisille suurtuotannoille annettavan tuen määrä voi kuitenkin olla hyvin suuri, valvontaviranomainen valvoo tuen kehittymistä varmistaakseen, että kilpailu perustuu laatuun ja hintaan, ei valtiontukeen.

4.5 RAJAT YLITTÄVÄT TUOTANNOT

40)

Eurooppalaisia elokuvia ei juurikaan levitetä tuotantoalueidensa ulkopuolelle. On todennäköisempää, että eurooppalainen elokuva julkaistaan useissa ETA-valtioissa, jos kyseessä on yhteistuotanto, jossa on ollut mukana tuottajia useista valtioista. Koska eri ETA-valtioiden tuottajien yhteistyö on tärkeää useissa ETA-valtioissa nähtävien eurooppalaisten teosten tuotannolle, valvontaviranomainen katsoo, että tuki-intensiteetti voi olla korkeampi sellaisessa yhteistuotannossa, jota rahoittaa useampi kuin yksi ETA-valtio ja jossa on tuottajia useammasta kuin yhdestä ETA-valtiosta.

4.6 ELOKUVAPERINTÖ

41)

Valvontaviranomainen katsoo, että elokuvat, joille annetaan tuotantotukea niiden kulttuurisen luonteen vuoksi, olisi koottava yhteen, säilytettävä ja pidettävä saatavilla tulevien sukupolvien kulttuuri- ja opetustarkoituksiin. Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston 18 päivänä marraskuuta 2010 eurooppalaisesta elokuvaperinnöstä antamissa päätelmissä (25) kehotettiin EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että valtiontukea saaneet elokuvat talletetaan elokuvaperinnön säilyttämisestä vastaavaan laitokseen (26) kaiken oheisaineiston kanssa silloin, kun se on toteutettavissa, ja että näillä laitoksilla on asianmukaiset elokuvien ja oheisaineiston säilyttämistä sekä kulttuurista ja ei-kaupallista käyttöä koskevat oikeudet.

42)

Eräät EU:n jäsenvaltiot ovat aloittaneet käytännön, jossa tuen viimeinen erä maksetaan vasta sen jälkeen, kun elokuvaperinnön säilyttämisestä vastaava laitos on varmistanut, että tukea saanut elokuva on talletettu. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi varmistaa tallettamista koskevan sopimusvelvoitteen täytäntöönpano.

43)

Eräät EU:n jäsenvaltiot ovat myös sisällyttäneet tukisopimuksiinsa säännöksiä, joiden mukaan julkista tukea saaneita elokuvia voidaan käyttää elokuvaperinnön säilyttämisestä vastaavan laitoksen tiettyihin yleisen edun mukaisiin tehtäviin sovitun ajanjakson jälkeen edellyttäen, ettei tämä haittaa elokuvan tavanomaista käyttöä.

44)

Valvontaviranomainen katsoo, että ETA-valtioiden olisi myös kannustettava tuottajia tallettamaan tukea saaneesta elokuvasta tällaiseen tarkoitukseen soveltuva kopio tukea antaneen elimen nimeämään elokuvaperinnön säilyttämisestä vastaavaan laitokseen ja tuettava niitä tässä. Talletettua elokuvaa voidaan käyttää tukisopimuksessa vahvistetun ajan kuluttua tiettyyn ei-kaupalliseen tarkoitukseen, josta on sovittu oikeuksien omistajien kanssa, immateriaalioikeuksien mukaisesti ja ilman, että tämä vaikuttaa oikeuksien omistajille suoritettavaan asianmukaiseen palkkioon tai haittaa elokuvan tavanomaista käyttöä.

5. TUEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOIMINEN

45)

Arvioidessaan elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille tarkoitettua tukea valvontaviranomainen varmistaa edellä esitettyjen seikkojen perusteella, että

—	tukiohjelmassa noudatetaan ”yleisen laillisuuden” periaatetta, eli valvontaviranomaisen on varmistettava, ettei ohjelmassa ole sääntöjä, jotka ovat ristiriidassa ETA-sopimuksen määräysten kanssa muilla kuin valtiontukia koskevilla aloilla, ja

—	tukiohjelma täyttää jäljempänä esitetyt tuen ETA-markkinoille soveltuvuutta koskevat perusteet.

5.1 YLEINEN LAILLISUUS

46)

Valvontaviranomaisen on ensin varmistettava, että tuki noudattaa yleisen laillisuuden periaatetta ja että tukikelpoisuusedellytykset ja tuen myöntämisperusteet eivät sisällä sääntöjä, jotka ovat ristiriidassa ETA-sopimuksen määräysten kanssa muilla kuin valtiontukia koskevilla aloilla. Esimerkiksi on varmistettava, että noudatetaan niitä ETA-sopimuksen periaatteita, joissa kielletään kansalaisuuteen perustuva syrjintä ja määrätään tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta, sijoittautumisvapaudesta, palvelujen tarjoamisen vapaudesta ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta (ETA-sopimuksen 4, 8, 28, 31, 36 ja 40 artikla). Valvontaviranomainen panee nämä periaatteet täytäntöön soveltamalla niitä yhdessä kilpailusääntöjen kanssa, jos periaatteiden kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä ei voida irrottaa tukiohjelman toiminnasta.

47)

Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti tukiohjelmissa ei saa esimerkiksi varata tukea yksinomaan kyseisen ETA-valtion kansalaisille, vaatia, että tuensaajilla on kansallisen kauppalainsäädännön mukainen liikeyrityksen asema (liikeyritysten, jotka sijaitsevat yhdessä ETA-valtiossa ja joilla on pysyvä sivu- tai asioimisliike toisessa ETA-valtiossa, on voitava saada tukea; asioimisliikettä koskevaa vaatimusta noudatetaan lisäksi vasta tuen maksamisvaiheessa) tai velvoittaa elokuvantekoon liittyviä palveluja tarjoavia ulkomaisia yrityksiä rikkomaan lähetettyjen työntekijöidensä osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (27).

48)

Kun otetaan huomioon Euroopan elokuva-alan erityistilanne, elokuvatuotannon tukemiseen tarkoitetuissa tukiohjelmissa voidaan joko

edellyttää, että enintään 160 prosenttia tietyn audiovisuaalisen teoksen tuotantoon myönnetyn tuen määrästä käytetään tuen myöntävän jäsenvaltion alueella tai

laskea tietyn audiovisuaalisen teoksen tuotantoon myönnetyn tuen määrä prosenttiosuutena elokuvatuotannon menoista tuen myöntäneessä ETA-valtiossa, yleensä verohelpotuksiin perustuvien tukiohjelmien tapauksessa.

49)

ETA-valtiot voivat molemmissa tapauksissa asettaa tukikelpoisuuden edellytykseksi, että hankkeen tuotantotoiminnasta tietty vähimmäistaso toteutetaan niiden alueella. Tämä taso ei kuitenkaan saa olla yli 50 prosenttia tuotannon kokonaisbudjetista. Kummassakaan tapauksessa aluesidonnaisuus ei myöskään saa missään tilanteessa olla yli 80 prosenttia tuotannon kokonaisbudjetista.

5.2 ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 3 KOHDAN c ALAKOHDAN MUKAISET ERITYISET ARVIOINTIPERUSTEET

50)

Eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotannon tukemisen ja niiden tuotantoon ja esittämiseen tarvittavan infrastruktuurin varmistamisen tavoitteena on eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin muotoutuminen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen. Näin ollen tuen tarkoitus on kulttuurin edistäminen. Tällainen tuki saattaa olla ETA-sopimuksen mukaista ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoyritykset saattavat saada myös muuntyyppistä tukea ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan nojalla (esimerkiksi aluetukea, pk-yrityksille myönnettävää tukea tai tukea tutkimus- ja kehittämistyöhön, koulutukseen tai työllistämiseen) ja tällöin tuen kasautuessa on noudatettava tuen enimmäisintensiteettejä.

51)

Valvontaviranomainen tarkastaa tukea saavista audiovisuaalisista teoksista seuraavien perusteiden perusteella, soveltuvatko näiden suuntaviivojen piiriin kuuluvat, audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, projektien kehittämisen, tuotannon, levityksen ja myynninedistämisen tueksi suunnitellut tukiohjelmat ETA-markkinoille ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti:

Kyseinen tuki on suunnattu kulttuurituotteille. Kunkin ETA-valtion on taattava selkeiden virheiden välttämiseksi tehokkaan tarkastusjärjestelmän avulla, että tuetun tuotannon sisältö täyttää kulttuurille kyseisessä ETA-valtiossa asetetut arviointiperusteet. Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että valintalautakunta tai valinnasta vastaava henkilö valitsee elokuvaehdotukset, tai, jos tällaista valintamenettelyä ei ole, laaditaan luettelo kulttuurisista perusteista, joiden mukaan kukin tukea hakenut audiovisuaalinen teos tarkistetaan.

Tuki-intensiteetin on periaatteessa oltava rajoitettu 50 prosenttiin tuotantobudjetista, jotta voidaan edistää tavanomaisia kaupallisia aloitteita. Rajat ylittävissä tuotannoissa, joissa on tuottajia useammasta kuin yhdestä ETA-valtiosta ja joihin rahoitusta antaa useampi kuin yksi ETA-valtio, tuki-intensiteetti voi olla enintään 60 prosenttia tuotantobudjetista. Näitä rajoituksia ei sovelleta vaikeisiin audiovisuaalisiin teoksiin (28) eikä yhteistuotantoihin OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luetteloon kuuluvien maiden kanssa (29). Elokuvat, joiden ainoa alkuperäinen versio esitetään alueeltaan, väestöltään tai kielialueeltaan rajallisen ETA-valtion virallisella kielellä, voidaan tässä yhteydessä katsoa vaikeiksi audiovisuaalisiksi teoksiksi.

Käsikirjoittamisen tai elokuvaprojektien kehittämisen tuelle ei periaatteessa ole enimmäismäärää. Jos tuloksena syntyneestä käsikirjoituksesta tai projektista lopulta tehdään elokuva, käsikirjoittamisen ja elokuvaprojektien kehittämisen tuen kustannukset sisällytetään tuotantobudjettiin ja otetaan huomioon laskettaessa audiovisuaalisen teoksen tuen enimmäisintensiteettiä edellä olevan 2 alakohdan mukaisesti.

4)	Audiovisuaalisille teoksille, joihin voidaan myöntää tuotantotukea, voidaan myöntää myös tukea levitys- ja myynninedistämiskustannuksiin siten, että tuki-intensiteetti on sama kuin tuotantotuessa, jota on myönnetty tai olisi voitu myöntää.

Käsikirjoittamiseen, projektin kehittämiseen, jakeluun tai myynninedistämiseen tarkoitetun tuen lisäksi tiettyihin elokuvantekotoimintoihin ei saa myöntää muuta tukea. Tämän seurauksena tavoitteena on, ettei tukea varata yksittäisille osille tuotannon arvoketjua. Kaikki audiovisuaaliselle teokselle annettava tuki olisi myönnettävä sen kokonaisbudjettiin. Tuottajalla pitäisi olla vapaus valita ne elokuvan budjetin kustannuserät, jotka käytetään muissa ETA-valtioissa. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että tuella on puolueeton kannustava vaikutus. Jos tuki kohdennettaisiin tiettyihin yksittäisiin kustannuseriin, tuki saattaisi muuttua ETA-sopimuksen vastaiseksi kansalliseksi etuudeksi niille aloille, jotka tarjoavat kyseisiin kustannuseriin liittyviä palveluja.

ETA-valtioiden on kannustettava tuottajia tallettamaan tukea saaneesta elokuvasta tällaiseen tarkoitukseen soveltuva kopio tukea antaneen elimen nimeämään elokuvaperinnön säilyttämisestä vastaavaan laitokseen ja tuettava niitä tässä. Talletettua elokuvaa voidaan käyttää tukisopimuksessa vahvistetun ajan kuluttua tiettyyn ei-kaupalliseen tarkoitukseen, josta on sovittu oikeuksien omistajien kanssa, immateriaalioikeuksien mukaisesti ja ilman, että tämä vaikuttaa oikeuksien omistajille suoritettavaan asianmukaiseen palkkioon tai haittaa elokuvan tavanomaista käyttöä.

Tuki myönnetään läpinäkyvällä tavalla. ETA-valtioiden on julkaistava ainakin seuraavat tiedot yhdellä verkkosivulla tai verkkosivulla, jolle haetaan tietoja useilta verkkosivuilta: hyväksytyn tukiohjelman ja sen täytäntöönpanosäädöksen koko teksti, tuensaajan nimi, tukea saavat toiminnon tai hankkeen nimi ja luonne, tuen määrä ja tuki-intensiteetti osuutena tukea saavan toiminnon tai hankkeen kokonaisbudjetista. Nämä tiedot on julkaistava verkossa myöntämispäätöksen tekemisen jälkeen ja ne on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta ja pidettävä rajoituksetta kansalaisten saatavilla (30).

52)

Elokuvateattereiden nykyaikaistamista, esimerkiksi digitointia, voidaan tukea, jos ETA-valtiot voivat perustella tällaisen tuen tarpeen, oikeasuhteisuuden ja riittävyyden. Valvontaviranomainen arvioi tämän perusteella, onko tukiohjelma ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen.

53)

Kun määritellään, onko tuen enimmäisintensiteettiä noudatettu, huomioon otetaan ETA-valtioissa toteutettujen julkisten tukitoimenpiteiden kokonaismäärä tukea saaneen toiminnon tai hankkeen osalta riippumatta siitä, rahoitetaanko tuki paikallisesta, alueellisesta, kansallisesta tai EU:n lähteestä. Valtion varoja eivät kuitenkaan ole EU:n ohjelmista, esimerkiksi Media-ohjelmasta, myönnetyt varat, joiden myöntämispäätökseen ETA-valtiot eivät ole osallistuneet. Tämän vuoksi niistä annettavaa tukea ei oteta mukaan tuen enimmäismääriä laskettaessa.

6. AIHEELLISET TOIMENPITEET

54)

Valvontaviranomainen ehdottaa ETA-sopimuksen 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi aiheellisiksi toimenpiteiksi, että ETA-valtiot saattavat nykyiset elokuvien rahoittamista koskevat ohjelmansa näiden suuntaviivojen mukaisiksi kahden vuoden kuluessa siitä, kun suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa. ETA-valtioiden olisi toimitettava valvontaviranomaiselle vahvistus ehdotettujen aiheellisten toimenpiteiden hyväksymisestä yhden kuukauden kuluessa siitä, kun tämä tiedonanto on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa. Jos valvontaviranomainen ei saa vahvistusta, se katsoo, ettei kyseinen ETA-valtio hyväksy ehdotettuja toimenpiteitä.

7. SOVELTAMINEN

55)

Valvontaviranomainen soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 1 päivästä huhtikuuta 2014.

56)

Se soveltaa näitä suuntaviivoja kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista siltä pyydetään päätöstä 1 päivän huhtikuuta 2014 jälkeen, vaikka tukitoimenpiteet olisi ilmoitettu ennen kyseistä päivämäärää.

57)

Jos tuki on myönnetty ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää ja sen vuoksi valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan vastaisesti, valvontaviranomainen tarkastelee sen yhdenmukaisuutta ETA-sopimuksen kanssa

a)	näiden suuntaviivojen perusteella, jos tuki on myönnetty osittain tai kokonaan sen jälkeen, kun suuntaviivat julkaistiin Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa;

b)	kaikissa muissa tapauksissa valvontaviranomaisen vuoden 2008 suuntaviivojen perusteella.

(1) Nämä suuntaviivat vastaavat Euroopan komission tiedonantoa elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta (EUVL C 332, 15.11.2013, s. 1).

(2) EFTA-valtiot ovat Media-ohjelman täysimääräisiä jäseniä.

(3) PWC Global Entertainment and Media Outlook 2013–2017, http://www.pwc.com/gx/en/global-entertainment-media-outlook/segment-insights/filmed-entertainment.jhtml.

(4) Multi-Territory Licensing of Audiovisual Works in the European Union, loppuraportti http://www.keanet.eu/docs/mtl%20-%20full%20report%20en.pdf, lokakuu 2010, s. 21. Raportin on laatinut KEA European Affairs Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston toimeksiannosta.

(5) Norja: päätökset N:o 32/02/KOL, 20. helmikuuta 2002, N:o 169/02/KOL, 18. syyskuuta 2002, N:o 186/03/KOL, 29. lokakuuta 2003, N:o 179/05/KOL, 15. heinäkuuta 2005, N:o 342/06/KOL, 14. marraskuuta 2006, N:o 430/08/KOL, 2. heinäkuuta 2008, N:o 774/08/KOL, 10. joulukuuta 2008, N:o 289/09/KOL, 1. heinäkuuta 2009, sekä päätös N:o 180/09/KOL, 31. maaliskuuta 2009; Islanti: päätökset N:o 114/99/KOL, 4. kesäkuuta 1999, N:o 380/00/KOL, 18. joulukuuta 2000, N:o 390/06/KOL, 13. joulukuuta 2006, N:o 255/09/KOL, 10. kesäkuuta 2009, ja N:o 262/12/KOL, 4. heinäkuuta 2012; Liechtenstein: päätökset N:o 192/00/KOL, 27. syyskuuta 2000, N:o 267/06/KOL, 20. syyskuuta 2006, ja N:o 395/11/KOL, 14. joulukuuta 2011.

(6) Liechtensteinin ruhtinaskunta ei kuitenkaan ole sopimuspuolena kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevassa Unescon yleissopimuksessa.

(7) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista (EYVL C 43, 16.2.2002, s. 6).

(8) EUVL C 123, 30.4.2004, s. 1.

(9) EUVL C 134, 16.6.2007, s. 5.

(10) EUVL C 31, 7.2.2009, s. 1.

(11) Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla osoitteessa: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. Valtiontuen suuntaviivojen VII osassa vahvistetaan elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea koskevat alakohtaiset säännöt (EUVL L 105, 21.4.2011, s. 32, ja ETA-täydennysosa nro 23, 21.4.2011, s. 1).

(12) Erityisesti unionin tuomioistuimen asia C-39/04, Laboratoires Fournier SA v. Direction des vérifications nationales et internationales, tuomio 10.3.2005, Kok., s. I-2057.

(13) Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 379, 28.12.2006, s. 52), joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteeseen XV 1ea kohtana ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 29/2007 (EUVL L 209, 9.8.2007, s. 52, ja ETA-täydennysosa N:o 38, 9.8.2007, s. 34), joka tuli voimaan 28.4.2007. Tämä asetus on korvattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 18 päivänä joulukuuta 2013 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1407/2013 (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1). Asetus otetaan osaksi ETA-sopimusta.

(14) Näitä ei pidä sekoittaa perinteiseen useita välineitä hyödyntävään media franchise -toimintaan, jatko-osiin tai uusiin versioihin vanhoista teoksista.

(15) Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3), sellaisena kuin se on muutettuna sen soveltamisen keston osalta 29 päivänä marraskuuta 2013 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1224/2013 (EUVL L 320, 30.11.2013, s. 22), joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteeseen XV 1j kohtana ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 29/2014 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä eikä ETA-täydennysosassa), joka tuli voimaan 15.2.2014.

(16) Yleissopimuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaan ”kulttuuritoiminnoilla, -hyödykkeillä ja -palveluilla tarkoitetaan toimintoja, hyödykkeitä ja palveluita, jotka … ovat kulttuuri-ilmaisujen ruumiillistumia tai välittäjiä mahdollisesta kaupallisesta arvostaan riippumatta. Kulttuuritoiminnot voivat olla itsetarkoituksellisia tai osaltaan vaikuttaa kulttuurihyödykkeiden ja -palveluiden tuotantoon.”

(17) Asia C-222/07, UTECA v. Administración General del Estado, tuomio 5.3.2009, 27–33 kohta.

(18) Asia C-250/06, United Pan-Europe Communications Belgium v. Belgia, tuomio 13.12.2007, 43 kohta.

(19) Asia C-6/98, ARD v. PRO Sieben Media AG, tuomio 28.10.1999, 50 kohta.

(20) Asia C-222/07, UTECA v. Administración General del Estado, 5.3.2009, 34 ja 36 kohta.

(21) 2008 Study on the Economic and Cultural Impact, notably on Co-productions, of Territorialisation Clauses of state aid Schemes for Films and Audiovisual Productions, http://ec.europa.eu/avpolicy/docs/library/studies/territ/final_rep.pdf.

(22) Asia C-222/07, UTECA v. Administración General del Estado, tuomio 5.3.2009, 25 kohta.

(23) Esimerkki: Tuottaja tekee elokuvaa, jonka budjetti on 10 miljoonaa euroa, ja hakee tukea ohjelmasta, josta voi saada enintään miljoona euroa elokuvaa kohti. On kohtuutonta sulkea elokuva tukiohjelman ulkopuolelle sen vuoksi, ettei tuottaja aio käyttää vähintään 8:aa miljoonaa euroa tuotantobudjetista alueella, joka myöntää tuen.

(24) Esimerkki: Tuottaja tekee elokuvaa, jonka budjetti on 10 miljoonaa euroa, ja hakee tukea ohjelmasta, josta voi saada enintään miljoona euroa elokuvaa kohti. Tuottajan voidaan olettaa käyttävän tuotantobudjetista ainoastaan 1,6 miljoonaa euroa alueella, joka myöntää tuen. Jos elokuvan budjetti olisi 2 miljoonaa euroa ja se saisi tuen enimmäismäärän, tuottajaan sovellettaisiin varojen käytön aluesidonnaisuutta, joka on 80 prosenttia tuotantobudjetista.

(25) EUVL C 324, 1.12.2010, s. 1.

(26) Jäsenvaltiot nimeävät elokuvaperinnön säilyttämisestä vastaavat laitokset, jotka keräävät ja säilyttävät elokuvaperintöä ja toimittavat elokuvia käytettäviksi kulttuuri- ja opetustarkoituksiin.

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EUVL L 18, 21.1.1997, s. 1), joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteeseen XVIII 30 kohtana ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 37/98 (EUVL L 310, 19.11.1998, s. 25, ja ETA-täydennysosa N:o 48, 19.11.1998, s. 260), joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1998.

(28) Esimerkiksi lyhytelokuvat, ensimmäistä tai toista elokuvaansa työstävien ohjaajien elokuvat, dokumenttielokuvat, pienen budjetin elokuvat tai muulla tavoin kaupallisesti haastavat työt. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti on kunkin ETA-valtion tehtävä määritellä ”vaikea elokuva” omien kansallisten muuttujiensa mukaisesti.

(29) DAC-luettelossa esitetään kaikki maat ja alueet, jotka ovat oikeutettuja viralliseen kehitysapuun. Näitä ovat kaikki matalan tulotason ja keskitulotason maat, joiden määrittelyn perustana ovat Maailmanpankin julkaisemat tiedot bruttokansantulosta (BKTL) asukasta kohden. Niihin eivät kuitenkaan voi kuulua G8-maat, EU:n jäsenvaltiot eivätkä maat, joiden EU:hun liittymispäivä on vahvistettu virallisesti. Luetteloon kuuluvat myös kaikki Yhdistyneiden kansakuntien määrittelemät vähiten kehittyneet maat (LCD). Ks: http://www.oecd.org/document/45/0,3746,en_2649_34447_2093101_1_1_1_1,00.html. On syytä huomata, että ainoastaan Norja ja Islanti ovat DAC:n jäseniä ja siten noudattavat DAC:n suuntaviivoja ja viiteasiakirjoja laatiessaan kansallista kehitysyhteistyöpolitiikkaansa.

(30) Nämä tiedot olisi päivitettävä säännöllisesti, esimerkiksi kuuden kuukauden välein, ja niiden on oltava saatavilla vapaassa muodossa.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 276

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 18. syyskuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
		2014/665/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 18 päivänä helmikuuta 2014, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta sekä sen väliaikaisesta soveltamisesta	1
		Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi	3
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 980/2014, annettu 16 päivänä syyskuuta 2014, Ranskan lipun alla purjehtivien alusten rauskujen kalastuksen kieltämisestä unionin vesillä alueilla IIa ja IV	43
	*	Komission asetus (EU) N:o 981/2014, annettu 16 päivänä syyskuuta 2014, Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten punakampelan kalastuksen kieltämisestä Skagerrakissa	45
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 982/2014, annettu 17 päivänä syyskuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	47
		PÄÄTÖKSET
		2014/666/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 17 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen käytettävän Trade Assurance Scheme for Combinable Crops -järjestelmän hyväksymisestä	49
		2014/667/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 17 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen käytettävän Universal Feed Assurance -järjestelmän hyväksymisestä	51

	III Muut säädökset
	EUROOPAN TALOUSALUE
*	EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 134/14/KOL, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 95. kerran sisällyttämällä niihin elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea koskevat uudet suuntaviivat, jäljempänä elokuva- ja audiovisuaalialan vuoden 2014 suuntaviivat	53

Nro	25/TQ43
Jäsenvaltio	Ranska
Kanta	SRX/2AC4-C
Laji	Rauskut (Rajiformes)
Alue	Unionin vedet alueilla IIa ja IV
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä	22.8.2014

Nro	26/TQ43
Jäsenvaltio	Alankomaat
Kanta	PLE/03AN.
Laji	Punakampela (Pleuronectes platessa)
Alue	Skagerrak
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä	25.8.2014

		Oikaisuja
	*	Oikaisu komission täytäntöönpanopäätökseen, 2014/83/EU, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteiden I, II, III, IV ja V muuttamisesta ( EUVL L 186, 26.6.2014 )	65

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	56,1
	TR	84,0
	XS	82,8
	ZZ	74,3
0707 00 05	TR	107,9
0707 00 05	ZZ	107,9
0709 93 10	TR	125,5
0709 93 10	ZZ	125,5
0805 50 10	AR	165,5
	CL	174,2
	IL	155,5
	UY	131,6
	ZA	146,5
	ZZ	154,7
0806 10 10	BR	164,4
	EG	161,0
	MA	157,9
	MK	32,3
	TR	118,4
	ZZ	126,8
0808 10 80	BA	49,3
	BR	65,2
	CL	96,6
	NZ	119,7
	US	129,4
	ZA	104,5
	ZZ	94,1
0808 30 90	CN	101,9
	TR	121,9
	ZZ	111,9
0809 30	TR	126,8
0809 30	ZZ	126,8
0809 40 05	MK	27,4
0809 40 05	ZZ	27,4