ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 248

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
22. elokuu 2014


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 913/2014, annettu 21 päivänä elokuuta 2014, väliaikaisista poikkeuksellisista tukitoimenpiteistä persikoiden ja nektariinien tuottajille

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 914/2014, annettu 21 päivänä elokuuta 2014, tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 217. kerran

7

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 915/2014, annettu 21 päivänä elokuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

10

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2014/536/EU

 

*

Komission päätös, annettu 14 päivänä elokuuta 2014, poikkeuksen myöntämisestä Helleenien tasavallalle eräistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY säännöksistä

12

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

22.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 913/2014,

annettu 21 päivänä elokuuta 2014,

väliaikaisista poikkeuksellisista tukitoimenpiteistä persikoiden ja nektariinien tuottajille

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 219 artiklan 1 kohdan yhdessä 228 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Persikoiden ja nektariinien kausiluonteisesti suuri tarjonta sekä epäsuotuisista sääoloista johtuva kulutuksen vähentyminen satokauden huipulla ovat luoneet vaikean markkinatilanteen ja laskeneet merkittävästi näiden hedelmien hintoja. Koska näiden herkästi pilaantuvien hedelmien varastointimahdollisuudet ovat rajalliset, tilannetta ei voida parantaa nopeasti. Lisäksi Venäjän julistama EU:n hedelmien ja vihannesten tuontikielto uhkaa huonontaa tilannetta persikka- ja nektariinimarkkinoilla. Näyttää siltä, että tätä markkinatilannetta ei voida riittävällä tavalla vakauttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla käytettävissä olevilla toimenpiteillä.

(2)

Jotta tämänhetkinen markkinatilanne ei huononisi entisestään ja jotta markkinahäiriöt eivät pitkittyisi, persikoiden ja nektariinien tuottajia olisi kiireellisesti tuettava poikkeuksellisilla tukitoimenpiteillä tässä vaiheessa satokautta.

(3)

Markkinoiltapoisto on toimiva kriisinhallintatoimenpide, kun hedelmistä ja vihanneksista syntyy ylijäämää väliaikaisten ja ennalta arvaamattomien olojen vuoksi.

(4)

Jotta voidaan lieventää tänä kesänä tapahtuneen äkillisen hintojen alenemisen vaikutuksia, olisi väliaikaisesti lisättävä taloudellista tukea, jota unioni myöntää markkinoilta poistettaviin tuotteisiin, joita voidaan jaella ilmaiseksi tietyille organisaatioille, kuten hyväntekeväisyysjärjestöille ja kouluille. Unionin taloudellista tukea olisi siksi myönnettävä enintään 10 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon määrästä.

(5)

Markkinahäiriöiden poikkeuksellisuus huomioon ottaen ja sen varmistamiseksi, että kaikki persikoiden ja nektariinien tuottajat saavat unionin tukea, unionin taloudellinen tuki olisi ulotettava koskemaan sellaisia persikoiden ja nektariinien tuottajia, jotka eivät ole hyväksytyn tuottajaorganisaation jäseniä.

(6)

Tuottajien, jotka eivät ole tuottajajärjestön jäseniä, olisi saatava 50 prosenttia voimassa olevaan unionin taloudelliseen tukeen tarkoitetuista määristä. Niiden olisi kuitenkin täytettävä tuottajaorganisaatioille asetetut tai vastaavat edellytykset. Siksi tällaisiin tuottajiin olisi tässä yhteydessä sovellettava niitä asiaa koskevia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) säännöksiä, joita sovelletaan myös hyväksyttyihin tuottajaorganisaatioihin.

(7)

Persikoiden ja nektariinien kulutuksen kasvun odotetaan myös osaltaan vakauttavan markkinatilannetta nopeammin. Olisi järjestettävä tiedotuskampanjoita kulutuksen lisäämiseksi. Siksi tuottajaorganisaatioille olisi myönnettävä unionin lisätukea menekinedistämiskampanjoihin.

(8)

Menekinedistämistoimiin tarkoitettu lisätuki olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken sen mukaan, millainen niiden persikka- ja nektariinituotanto oli vuonna 2012. Suurin osa tästä tuotannosta on keskittynyt neljään jäsenvaltioon. Muiden 24 jäsenvaltion osuus unionin persikka- ja nektariinituotannosta on yhteensä vain 3,7 prosenttia. Saatavilla olevien varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi lisätukea ei pitäisi myöntää jäsenvaltioille, joiden osuus unionin tuotannosta on alle 1 prosentti.

(9)

Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi itse voitava päättää, miten ne jakavat tässä asetuksessa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 mukaisesti säädetyn lisätuen, lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia kyseisiin asetuksiin.

(10)

Jotta markkinoihin kohdistuisi välittömiä vaikutuksia ja jotta hinnat vakautuisivat, tässä asetuksessa säädettyjä väliaikaisia poikkeuksellisia toimenpiteitä olisi sovellettava päivästä, jona komissio ilmoitti kyseisistä toimenpiteistä, eli 11 päivästä elokuuta 2014,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt väliaikaisille poikkeuksellisille tukitoimenpiteille, jotka koskevat CN-koodiin 0809 30 kuuluvia tuoreina kulutettaviksi tarkoitettuja persikoita ja nektariineja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet kattavat

a)

markkinoiltapoistotoimet, joita asetuksen (EU) N:o 1308/2013 154 artiklan mukaisesti hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot sekä tällaisiin organisaatioihin kuulumattomat tuottajat toteuttavat 11 päivästä elokuuta30 päivään syyskuuta 2014; sekä

b)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetut menekinedistämistoimet, joita mainitun asetuksen 154 artiklan mukaisesti hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot toteuttavat 11 päivästä elokuuta31 päivään joulukuuta 2014.

2 artikla

Tuottajaorganisaatioille myönnettävä taloudellinen tuki markkinoiltapoistoihin

1.   Kun on kyse 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista markkinoiltapoistoista, unionin taloudellista tukea on saatavilla asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin ilmaisjakeluna markkinoilta poistettaviin tuotteisiin enintään 10 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon määrästä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu unionin taloudellinen tuki on myös niiden tuottajaorganisaatioiden saatavilla, joiden toimintaohjelmiin ei sisälly markkinoiltapoistotoimia. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta unionin taloudelliseen tukeen tämän artiklan nojalla.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua unionin taloudellista tukea ei oteta huomioon laskettaessa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettua menojen kolmannesta koskevaa enimmäismäärää ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 66 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua toimintarahaston määrän lisäämistä enintään 25 prosentilla ei sovelleta tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista markkinoiltapoistotoimista aiheutuviin menoihin.

5.   Tämän artiklan mukaisesti syntyneet menot muodostavat osan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastosta.

3 artikla

Tuottajaorganisaatioihin kuulumattomille tuottajille myönnettävä taloudellinen tuki

1.   Unionin taloudellista tukea, joka on 50 prosenttia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä XI vahvistetuista määristä, myönnetään tämän artiklan mukaisesti hedelmien ja vihannesten tuottajille, jotka eivät ole hyväksytyn tuottajaorganisaation jäseniä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu unionin taloudellinen tuki on saatavilla sellaisten tuotteiden toimittamiseen, jotka tuottajaorganisaatio myöhemmin poistaa markkinoilta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti, edellyttäen, että tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuja enimmäismääriä noudatetaan.

3.   Tuottajien on tehtävä sopimus hyväksytyn tuottajaorganisaation kanssa tämän artiklan nojalla toimitettavien tuotteiden kokonaismäärästä. Tuottajaorganisaatioiden on hyväksyttävä kaikki kohtuulliset pyynnöt tuottajilta, jotka eivät ole hyväksytyn tuottajaorganisaation jäseniä. Ennen sopimuksen allekirjoittamista tuottajaorganisaation on tuottajan esittämien todistusvoimaisten kirjallisten asiakirjojen perusteella todennettava, ettei sopimuksen nojalla toimitettava määrä ylitä alempaa seuraavista enimmäismääristä:

a)

10 prosenttia tuottajan kokonaistuotannosta vuonna 2012; sekä

b)

tuottajaorganisaation ja sen jäsenten keskimääräiset persikoiden ja nektariinien satomäärät hehtaaria kohden vuonna 2012 kerrottuina 10 prosentilla tuottajan persikoiden ja nektariinien tuotantoon vuonna 2014 käyttämästä pinta-alasta.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava persikoiden ja nektariinien satomäärät tuottajaorganisaatioille, jotka eivät saattaneet markkinoille persikoita ja/tai nektariineja vuonna 2012. Jos jäsenvaltiot vahvistavat alueellisia satomääriä, alueiden on tarvittaessa oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 91 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä alueita.

4.   Unionin taloudellisen tuen maksaa tuottajaorganisaatioon kuulumattomalle tuottajalle se tuottajaorganisaatio, jonka kanssa kyseinen tuottaja on allekirjoittanut sopimuksen 3 kohdan mukaisesti.

5.   Tuottajaorganisaation on pidettävä itsellään määrät, jotka vastaavat tuottajaorganisaatiolle asianomaisten tuotteiden poistamisesta markkinoilta aiheutuneita todellisia kustannuksia. Nämä kustannukset on todistettava kauppalaskuilla.

6.   Jos tuottajaorganisaation hyväksynnän voimassaolo on keskeytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tämän artiklan soveltamiseksi kyseisen tuottajaorganisaation jäseniä pidetään tuottajina, jotka eivät ole hyväksytyn tuottajaorganisaation jäseniä.

7.   Markkinoiltapoistoa koskevia edellytyksiä ja kyseisten edellytysten noudattamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1308/2013, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 ja tämän asetuksen 2 artiklan 2–5 kohdassa, sovelletaan soveltuvin osin tämän artiklan soveltamiseksi.

4 artikla

Markkinoiltapoistotoimia koskevat tarkastukset

Edellä 2 ja 3 artiklassa tarkoitetuille markkinoiltapoistotoimille on tehtävä ensimmäisen tason tarkastuksia täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 108 artiklan mukaisesti. Tarkastusten on katettava vähintään 10 prosenttia markkinoilta poistettujen tuotteiden määrästä sekä 10 prosenttia tukitoimista hyötyvistä tuottajaorganisaatioista ja tuottajista, jotka eivät ole tuottajaorganisaation jäseniä.

5 artikla

Tuottajaorganisaatioille myönnettävä lisätuki menekinedistämistoimiin

1.   Edellä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menekinedistämistoimiin myönnettävästä lisätuesta aiheutuvat unionin menot saavat olla enintään 3 000 000 euroa.

Tämä määrä jaetaan jäsenvaltioille liitteen mukaisesti.

2.   Tuottajaorganisaatioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetun lisätuen saamista koskevat alkuperäiset pyynnöt jäsenvaltioille viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2014. Jäsenvaltiot päättävät pyynnöistä ja lisätuen jakamisesta tuottajaorganisaatioille seuraavasti:

a)

jos hyväksytyt pyynnöt ylittävät jäsenvaltiolle liitteen mukaisesti jaetun enimmäismäärän, jäsenvaltio vahvistaa jakokertoimen vastaanotettujen pyyntöjen perusteella;

b)

jos hyväksytyt pyynnöt eivät ylitä tuen enimmäismäärää, jakokerroin on 100 prosenttia.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lisätuki on myös sellaisten tuottajaorganisaatioiden saatavilla, joiden toimintaohjelmaan ei sisälly tällaisia menekinedistämistoimia. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta lisätukeen tämän artiklan nojalla.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lisätukea ei oteta huomioon laskettaessa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettua menojen kolmannesta koskevaa enimmäismäärää ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 66 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua toimintarahaston määrän lisäämistä enintään 25 prosentilla ei sovelleta tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista menekinedistämistoimista aiheutuviin menoihin.

6.   Tämän artiklan mukaisesti syntyneet menot muodostavat osan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastosta.

6 artikla

Unionin tuen hakeminen ja maksaminen

1.   Tuottajaorganisaatioiden on haettava unionin taloudellista tukea itselleen ja/tai tuottajaorganisaatioon kuulumattomille tuottajille sekä lisätukea itselleen

a)

viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2014, kun on kyse 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta unionin taloudellisesta tuesta markkinoiltapoistotoimiin; sekä

b)

viimeistään 30 päivänä tammikuuta 2015, kun on kyse 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta lisätuesta menekinedistämistoimiin.

2.   Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 72 artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa säädetään, tuottajaorganisaatioiden on haettava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin taloudellisen tuen ja lisätuen kokonaismäärää kyseisessä kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa.

3.   Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 72 artiklan kolmannessa alakohdassa vahvistettua 80 prosentin enimmäismäärää toimintaohjelmalle alun perin hyväksytystä tukimäärästä ei sovelleta.

7 artikla

Tiedoksiannot ja menoilmoitukset

1.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi

a)

markkinoilta poistetut kokonaismäärät ja hakemukset, jotka koskevat unionin taloudellisen tuen kokonaismäärää markkinoiltapoistoja varten, viimeistään 28 päivänä marraskuuta 2014; sekä

b)

menekinedistämistoimet ja hakemukset, jotka koskevat lisätuen kokonaismäärää vastaavia menekinedistämistoimia varten, viimeistään 27 päivänä helmikuuta 2015.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 artiklassa tarkoitetuista markkinoiltapoistotoimista ja/tai menekinedistämistoimista aiheutuneet menot komissiolle viimeistään 27 päivänä helmikuuta 2015.

8 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 11 päivästä elokuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä elokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta (EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1).


LIITE

Jäsenvaltioille jaettavat enimmäismäärät asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menekinedistämistoimiin myönnettävää lisätukea varten

Jäsenvaltio

Enimmäistuki (euroa)

Kreikka

317 215

Espanja

1 132 495

Ranska

262 089

Italia

1 288 201

Yhteensä

3 000 000


22.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/7


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 914/2014,

annettu 21 päivänä elokuuta 2014,

tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 217. kerran

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 7 a artiklan 1 ja 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I luetellaan ne henkilöt, ryhmät ja yhteisöt, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 15 päivänä elokuuta 2014 kuuden luonnollisen henkilön lisäämisen al-Qaida-pakotekomitean laatimaan luetteloon henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen olisi koskettava. Lisäksi pakotekomitea päätti 4 päivänä elokuuta 2014 muuttaa kahta kohtaa luettelossa.

(3)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I olisi päivitettävä.

(4)

Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, sen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä elokuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Ulkopolitiikan välineiden hallinnon päällikkö


(1)  EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I seuraavasti:

1)

Lisätään luonnollisten henkilöiden luetteloon seuraavat:

a)

”Abdelrahman Mouhamad Zafir al Dabidi al Jahani (alias a) Abd Al-Rahman Muhammad Zafir Al-Dubaysi Al-Juhni, b) Abd Al-Rahman Muhammad Zafir al-Dubaysi al-Jahni, c) Abd Al-Rahman Muhammad Zafir al-Dubaysi al-Jahani, d) Abd Al-Rahman Muhammad Zafir al-Dubaysi al-Juhani, e) Abdulrhman Mohammed D. Aljahani, f) Abu al-Wafa', g) Abu Anas, h) Abd al-Rahman Muhammad Zafir al-Dabisi al-Jahani, i) Abu Wafa al-Saudi, j) Abu al-Wafa, k) Abd al-Rahman Muhammad Thafir al-Jahni, l) Abd al-Rahman Muhammad al-Juhani, m) Abdelrahman Mouhamad Zafir al Dabissi Juhan, n) Abdelrahman Mouhamad Zafir al Dabissi Juhani, o) Abou Wafa al Saoudi). Syntymäaika: a) 4.12.1971, b) 1977. Syntymäpaikka: Kharj, Saudi-Arabia. Saudi-Arabian kansalainen. Passin numero: F50859. Henkilötunnus: Saudiarabialainen henkilötunnus 1027508157. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 15.8.2014.”

b)

”Hajjaj Bin Fahd al Ajmi (alias a) Hijaj Fahid Hijaj Muhammad Sahib al-Ajmi, b) Hicac Fehid Hicac Muhammed Sebib al-Acmi, c) Hajjaj bin-Fahad al-Ajmi, d) Sheikh Hajaj al-Ajami, e) Hajaj al-Ajami, f) Ajaj Ajami). Syntymäaika: 10.8.1987. Syntymäpaikka: Kuwait. Kuwaitin kansalainen. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 15.8.2014.”

c)

”Abou Mohamed al Adnani (alias a) Yaser Khalaf Nazzal Alrawi, b) Jaber Taha Falah, c) Abou Khattab, d) Abou Sadeq Alrawi, e) Tah al Binchi, f) Abu Mohammed al-Adnani, g) Taha Sobhi Falaha, h) Yasser Khalaf Hussein Nazal al-Rawi, i) Abu Baker al-Khatab, j) Abu Sadek al-Rawi, k) Taha al-Banshi, l) Abu Mohamed al-Adnani, m) Abu-Mohammad al-Adnani al-Shami, n) Hajj Ibrahim). Syntymäaika: Noin 1977. Syntymäpaikka: Binnish, Syyrian arabitasavalta. Irakin kansalainen. Lisätietoja: Irakissa Al-Qaidaan kuuluvaksi katsotun Islamic State in Iraq and the Levant -ryhmän (ISIL) virallinen tiedottaja. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 15.8.2014.”

d)

”Said Arif (alias a) Said Mohamed Arif, b) Omar Gharib, c) Abderahmane, d) Abdallah al-Jazairi, e) Slimane Chabani, f) Souleiman). Syntymäaika: a) 25.6.1964, b) 5.12.1965. Syntymäpaikka: Oran, Algeria. Algerian kansalainen. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 15.8.2014.”

e)

”Abdul Mohsen Abdallah Ibrahim al Charekh (alias a) Abdul Mohsen Abdullah Ibrahim Al-Sharikh, b) Sanafi al Nasr). Syntymäaika: 13.7.1985. Syntymäpaikka: Saqra, Saudi-Arabia. Saudi-Arabian kansalainen. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 15.8.2014.”

f)

”Hamid Hamad Hamid al-'Ali. Syntymäaika: 17.11.1960. Syntymäpaikka: a) Kuwait, b) Qatar. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 15.8.2014.”

2)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Khalid Abd Al-Rahman Hamd Al-Fawaz (alias a) Al-Fauwaz, Khaled, b) Al-Fauwaz, Khaled A., c) Al-Fawwaz, Khalid, d) Al Fawwaz, Khalik, e) Al-Fawwaz, Khaled, f) Al Fawwaz, Khaled, g) Khalid Abdulrahman H. Al Fawaz). Osoite: Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta. Syntymäaika: 24.8.1962. Syntymäpaikka: Kuwait. Saudi-Arabian kansalainen. Passin nro: 456682 (myönnetty 6.11.1990, voimassaolo päättynyt 13.9.1995). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 24.4.2002.” seuraavasti:

”Khalid Abd Al-Rahman Hamd Al-Fawaz (alias a) Khaled Al-Fauwaz, b) Khaled A. Al-Fauwaz, c) Khalid Al-Fawwaz, d) Khalik Al Fawwaz, e) Khaled Al-Fawwaz, f) Khaled Al Fawwaz, g) Khalid Abdulrahman H. Al Fawaz). Osoite: Amerikan yhdysvallat. Syntymäaika: 24.8.1962. Syntymäpaikka: Kuwait. Saudi-Arabian kansalainen. Passin nro: 456682 (myönnetty 6.11.1990, voimassaolo päättynyt 13.9.1995). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 24.4.2002.”

3)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Mostafa Kamel Mostafa Ibrahim (alias a) Mustafa Kamel Mustafa, b) Adam Ramsey Eaman, c) Kamel Mustapha Mustapha, d) Mustapha Kamel Mustapha, e) Abu Hamza, f) Mostafa Kamel Mostafa, g) Abu Hamza Al-Masri, h) Al-Masri, Abu Hamza, i) Al-Misri, Abu Hamza). Osoite: a) 9 Aldbourne Road, Shepherds Bush, London W12 OLW, Yhdistynyt kuningaskunta, b) 8 Adie Road, Hammersmith, London W6 OPW, Yhdistynyt kuningaskunta. Syntymäaika: 15.4.1958. Syntymäpaikka: Aleksandria, Egypti. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 24.4.2002.” seuraavasti:

”Mostafa Kamel Mostafa Ibrahim (alias a) Mustafa Kamel Mustafa, b) Adam Ramsey Eaman, c) Kamel Mustapha Mustapha, d) Mustapha Kamel Mustapha, e) Mostafa Kamel Mostafa, f) Abu Hamza Al-Masri, g) Abu Hamza, h) Abu Hamza Al-Misri). Osoite: Amerikan yhdysvallat. Syntymäaika: 15.4.1958. Syntymäpaikka: Aleksandria, Egypti. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 24.4.2002.”


22.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/10


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 915/2014,

annettu 21 päivänä elokuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä elokuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0707 00 05

TR

81,4

ZZ

81,4

0709 93 10

TR

101,7

ZZ

101,7

0805 50 10

AR

190,7

TR

145,8

UY

174,8

ZA

166,0

ZZ

169,3

0806 10 10

BR

182,2

EG

205,5

MA

170,3

TR

137,4

ZZ

173,9

0808 10 80

AR

128,9

BR

76,1

CL

98,4

CN

120,3

NZ

131,8

PE

21,0

US

130,6

ZA

108,5

ZZ

102,0

0808 30 90

AR

35,0

CL

88,5

TR

126,4

ZA

106,7

ZZ

89,2

0809 30

MK

62,9

TR

121,8

ZZ

92,4

0809 40 05

BA

41,0

ZA

205,1

ZZ

123,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

22.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/12


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä elokuuta 2014,

poikkeuksen myöntämisestä Helleenien tasavallalle eräistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY säännöksistä

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 5902)

(2014/536/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 1 kohdan ja 48 artiklan,

ottaa huomioon Helleenien tasavallan 17 päivänä tammikuuta 2012 ja 5 päivänä joulukuuta 2003 esittämät hakemukset,

on ilmoittanut jäsenvaltioille tästä hakemuksesta,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Kreikan ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosministeriö, jäljempänä ’YPEKA’, toimitti 17 päivänä tammikuuta 2012 komissiolle direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen, jäljempänä ’hakemus’, joka koski poikkeusta direktiivin 2009/72/EY III ja VIII luvun säännöksistä tiettyjen Kreikan saarten osalta, jotka eivät ole yhteenliitettyjä Manner-Kreikan sähköverkkoon, jäljempänä ’yhteenliittämättömät saaret’.

(2)

Komissio pyysi 12 päivänä syyskuuta 2012 Kreikan energiansääntelyviranomaista, jäljempänä ’RAE’, esittämään huomautuksensa hakemuksesta. RAE vastasi pyyntöön 16 päivänä marraskuuta 2012, jäljempänä ’RAE:n lausunto’.

(3)

RAE esitti täydentäviä huomautuksia hakemuksen perusteiksi 17 päivänä joulukuuta 2013, 23 päivänä joulukuuta 2013, 4 päivänä helmikuuta 2014, 28 päivänä helmikuuta 2014 ja 17 päivänä maaliskuuta 2014.

(4)

Komissio ilmoitti 14 päivänä maaliskuuta 2014 (sekä 20 päivänä maaliskuuta 2014 lähetetyllä lisäyksellä) jäsenvaltioille direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohdan mukaisesta hakemuksesta ja pyysi niitä esittämään tarvittaessa huomautuksensa 25 päivään maaliskuuta 2014 mennessä. Huomautuksia ei esitetty.

(5)

Hakemuksellaan YPEKA uusi kehitysministeriön 5 päivänä joulukuuta 2003 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY (2) 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittaman hakemuksen, jäljempänä ’alkuperäinen hakemus’, joka koski poikkeusta direktiivin 2003/54/EY tietyistä säännöksistä. Vaikka alustavia toimia alkuperäisen hakemuksen tutkimiseksi toteutettiin, direktiivin 2003/54/EY 26 artiklan 1 kohdan mukaista poikkeusta ei myönnetty eikä evätty.

2.   YPEKA:N TOIMITTAMA HAKEMUS

2.1   HAETUN POIKKEUKSEN LAAJUUS

(6)

Hakemuksella haetaan poikkeusta direktiivin 2009/72/EY III ja VIII luvuista.

(7)

Direktiivin 2009/72/EY III luku koskee lupamenettelyä uuden kapasiteetin osalta sekä uutta kapasiteettia koskevaa tarjouskilpailua. Direktiivin VIII luku koskee kolmannen osapuolen pääsyä verkkoon, markkinoiden avaamista ja erillisiä linjoja.

2.2   SÄHKÖVERKON NYKYINEN JÄRJESTÄMINEN YHTEENLIITTÄMÄTTÖMILLÄ SAARILLA

(8)

Kreikan energiamarkkinoita säännellään ensisijaisesti Kreikan lailla nro 4001/2011, jolla saatetaan direktiivi 2009/72/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä. Laki nro 4001/2011 tuli voimaan 22 päivänä elokuuta 2011.

(9)

DEDDIE SA, jäljempänä ’DEDDIE’, on Kreikan jakeluverkonhaltija, jonka omistaa sataprosenttisesti Public Power Corporation, jäljempänä ’PPC’, Kreikan vakiintunut sähköntuottaja ja -toimittaja, josta se on kuitenkin oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty. PPC omistaa verkko-omaisuuden, jonka toiminnasta DEDDIE vastaa.

(10)

Lain nro 4001/2011 127 §:n mukaan DEDDIE vastaa Kreikan sähkönjakeluverkon kehittämisestä, käytöstä ja ylläpidosta. Verkkoon kuuluu myös yhteenliittämättömien saarien sähkönjakeluverkko.

(11)

Lisäksi DEDDIE vastaa sähköverkkojen toiminnasta yhteenliittämättömillä saarilla. Tehtäviin kuuluvat i) tuotannon kehittämisohjelman valmistelu erittäin pienten erillisten verkkojen osalta, myös ohjelma niiden yhteenliittämiseksi muiden yhteenliittämättömien saarien kanssa, ii) sen varmistaminen, että tarvittavat sijoituspaikat ovat saatavilla uuden tuotantokapasiteetin perustamiseksi, nykyisen kapasiteetin tai toimituskomponenttien laajentamiseksi sekä Kreikan sähkönjakeluverkon laajentamiseksi yhteenliittämättömille saarille ja erittäin pieniin erillisiin verkkoihin sekä iii) sopimusten tekeminen niiden käyttöluvan haltijoiden kanssa, jotka hallinnoivat sähköntoimituksia verkkoon ja verkosta, lisäpalvelujen tarjoamista yhteenliittämättömien saarien jakeluverkoille sekä korvauksia sähköntuottajille, asiakkaiden ja toimittajien maksuja toimitetusta sähköstä sekä muita menoja ja tuloja erityisillä tileillä, kuten korvausta julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä.

(12)

Lain nro 4001/2011 137 §:n 1 momentissa säädetään, että kaikki sähkönkuluttajat luokitellaan vaatimukset täyttäviksi asiakkaiksi lukuun ottamatta erittäin pienten erillisten verkkojen asiakkaita, joihin sovelletaan saman lain 139 §:ää.

(13)

Lain nro 4001/2011 133 §:n 3 momentin mukaan:

”Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sähkö tuotetaan uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla tai hybridivoimaloissa, ja omavaraisten tuottajien tapauksia, jos poikkeus on myönnetty 139 §:n säännösten mukaisesti, tuotantolupa myönnetään vain PPC SA:lle tiettyjen lupia koskevien säännösten mukaisesti. PPC SA vastaa keskeytymättömistä toimituksista erittäin pieniin erillisiin verkkoihin, joiden osalta sille myönnetään lupa, sekä näiden saarien sähköverkkojen pitkäaikaisen taloudellisen toiminnan turvaamisesta.”

(14)

Lain nro 4001/2011 134 §:n mukaan:

”Toimitusluvat erittäin pieniin erillisiin verkkoihin myönnetään vain PPC SA:lle lupia koskevien säännösten vaatimusten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän lain 139 §:n soveltamista. PPC SA:n on pyynnöstä toimitettava sähköä muille kuin vaatimukset täyttäville asiakkaille.”

(15)

Lain nro 4001/2011 139 §:n mukaan poikkeuksia lain nro 4001/2011 säännöksistä voidaan myöntää direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan mukaisesti.

(16)

Kreikan lain nro 3426/2005 28 §:n nojalla tehdyssä ministeriön päätöksessä nro PD5/EL/B/F IB/12924 todetaan, että minkä tahansa sähköntuottajan sähköntoimitus asiakkaille yhteenliittämättömillä saarilla on julkisen palvelun velvoitteen täyttämistä yleisen taloudellisen edun mukaisesti. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusteella sähköntoimittajien on yhteenliittämättömillä saarilla toimitettava sähköä asiakasryhmittäin vastaavaan hintaan kuin asiakkaille Kreikan yhteenliitetyissä verkoissa.

(17)

Kreikan lain nro 4001/2011 52 §:ssä säädetään, että yhteenliittämättömien saarien asiakkailla on oikeus erityispalveluihin niin hinnan kuin laadun ja toimitusvarmuuden osalta sekä oikeus sopimusehtojen avoimuuteen. Yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttäjät saavat julkisen palvelun velvoitteen suorittamisesta taloudellisen korvauksen, jonka suuruus lasketaan RAE:n päätöksessä nro 24/2014 (3) esitetyn menetelmän mukaisesti. Menetelmä perustuu eroon yhteenliittämättömien saarien täysimääräisten (kiinteiden ja vaihtuvien) tuotantokustannusten sekä toimittajien yhteenliitettyjen verkkojen osalta saaman täyden markkinahinnan välillä (verkon rajakustannukset ja kaikki muut mekanismit Kreikan yhteenliitetyissä verkoissa). Yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus lasketaan kuukausittain kunkin itsenäisen saaren verkon osalta, ja sitä valvoo RAE. Yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus kerätään kaikilta asiakkailta, myös näillä saarilla, perittävänä maksuna (4). Yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen mekanismia hallinnoi LAGIE, Kreikan valtion omistama markkinatoimija. Lain nro 4001/2011 55 §:n 3 momentin säännösten perusteella joulukuussa 2011 annetussa ministeriön päätöksessä nro D5-EL/B/F1/oik.27547 (5), todettiin, että kaikkien toimittajien on täytettävä yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoite, joten kaikki toimittajat ovat oikeutettuja yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettavaan korvaukseen.

(18)

Yhteenliittämättömien saarien sähköntoimituksia ja -tuotantoa säännellään yksityiskohtaisemmin sekundäärilainsäädännössä. RAE hyväksyi erityisesti 28 päivänä tammikuuta 2014 tekemällään päätöksellä nro 39/2014 yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön, jossa säännellään useita yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen toimintaa koskevia seikkoja, kuten markkinoiden avaamista, markkinoiden selvitysjärjestelyä ja sähköntuotantoa. Yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstö tuli voimaan julkaisupäivänään 17 päivänä helmikuuta 2014.

2.3   HUOMATTAVAT VAIKEUDET ERILLISTEN VERKKOJEN TOIMINNASSA

(19)

Hakemuksessa tuodaan esiin seuraavat vaikeudet Kreikan erillisten verkkojen toiminnassa:

a)

erittäin pienten erillisten verkkojen energiankysynnän suuret vaihtelut, joita korostavat i) saarten taloudellisen kehittämisen matkailunäkökohta ja ii) uusiutuvien energialähteiden yhä suurempi markkinaosuus.

Nämä tekijät vaikuttavat kielteisesti sekä lämpövoimaloiden tai perinteisten voimaloiden tuotantokapasiteetin kuormituskertoimeen että mahdollisuuteen kattaa tällaiseen tuotantokapasiteettiin tehtyjen investointien kustannukset;

b)

saarten sääolojen suuri vaihtelu, joka vaikuttaa kysyntään ja aiheuttaa toimintahäiriöitä sähköntuotantojärjestelmässä, minkä seurauksena tarvitaan paljon varavoimaa.

(20)

Hakemuksessa tuodaan esiin seuraavat vaikeudet perinteisen tuotannon kehittämisessä Kreikan pienten erillisten verkkojen osalta:

a)

vaikeus tai jopa mahdottomuus löytää soveltuvia sijoituspaikkoja uusia perinteisiä tuotantolaitoksia varten erittäin pienissä erillisissä verkoissa, mikä johtuu pääosin asukkaiden vastustuksesta;

b)

yhteenliittämättömien saarien pieni koko, josta seuraa merkittäviä käänteitä lämpövoimantuotannon pitkäaikaisessa kehittämissuunnittelussa, koska (suurten matkailualan yritysten tai alusliikenteen käyttämien laitosten kaltaisten) sähkönkuluttajien investointeja ei voida ennakoida, mikä vaatii tarkoituksenmukaisuutta ja joustavuutta sähkönkysyntään vastaamisessa;

c)

yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen sähkönkysynnän odotetaan lisääntyvän vuosittain kaksi prosenttia vuoteen 2017 saakka. Vaikka PPC:lle on myönnetty luvat tarvittavan lisäkapasiteetin rakentamiseen ja rakentamisaikataulu on jo laadittu (lisäkapasiteetin odotetaan kattavan kaikkien yhteenliittämättömien saarien kysynnän tarvittavine varatehoineen vuoteen 2017 mennessä), aikataulua ei aina ole ollut mahdollista noudattaa;

d)

vähäinen kuormitus, suuret vaihtelut kuormituksessa ja uusiutuvien energialähteiden yhä suurempi osuus useimmissa pienissä erillisissä verkoissa rajoittaa perinteisen tuotannon käytettävissä olevia teknisiä ratkaisuja, mikä rajoittaa valinnanvaran pieniin tuotantolaitoksiin, joissa polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on pieni, tai kevyttä polttoöljyä;

e)

uuden tuotannon hankintamenettelyt ovat aikaa vieviä. Luvan myöntämisestä uuden tuotannon käynnistymiseen kuluu kahdesta ja puolesta vuodesta kolmeen vuoteen;

f)

suunnitelmat rajayhdysjohtojen rakentamisesta Kreikan yhteenliitetyn verkon ja yhteenliittämättömien saarien erittäin pienten erillisten verkkojen välille heikentävät kiinnostusta investoida yhteenliittämättömien saarien perinteiseen tuotantokapasiteettiin. Yhteenliitäntähankkeet Kykladien saarten ja Kreetan kanssa on suunniteltu.

(21)

Tämän vuoksi joudutaan säännöllisesti turvautumaan hätäratkaisuihin, kuten siirrettävien dieselkäyttöisten sähkögeneraattorien tai kaasuturbiinien vuokraamiseen. Hätätuotantoratkaisujen hyväksyminen tapauskohtaisesti ei ole suotavaa, koska se johtaa laitteiden epätaloudelliseen vuokraamiseen niiden hankkimisen sijaan. Hakemuksessa esitetään useita esimerkkejä siitä, kuinka ennalta arvaamattomat tapahtumat ovat johtaneet siirrettävien sähkögeneraattorien pidempiaikaiseen käyttöön.

(22)

Hakemuksessa tuodaan esiin seuraavat vaikeudet yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen markkinoiden avaamisessa:

a)

Markkinoiden avaaminen edellyttää erityisen infrastruktuurin suunnittelemista ja rakentamista yhteenliittämättömien saarien erillisissä verkoissa. Infrastruktuurin myötä on rakennettava valvontakeskuksia hallinnoimaan i) tuotannon päivittäistä aikatauluttamista ja ii) markkinajärjestelyä kussakin erillisessä verkossa jakamalla kunkin erillisen verkon tuotantokustannukset siinä aktiivisesti toimivien toimittajien kesken.

Tarvittava infrastruktuuri tulee kalliiksi, ja kustannuksista vastaavat kuluttajat.

b)

Yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen ansiosta sähkön vähittäishinnat ovat samat kaikille kuluttajaryhmille koko Kreikan alueella. Yhteenliittämättömien saarien suuremmat tuotantokustannukset verrattuna yhteenliitettyjen verkkojen tuotantokustannuksiin on siis korvattava yhteenliittämättömien saarien aktiivisille toimittajille jakamalla julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus suhteessa näiden toimittajien asiakkailleen myymän sähkön määrään.

Väitetään, että merkittävä vaihtelu keskimääräisissä vuotuisissa muuttuvissa tuotantokustannuksissa kunkin yhteenliittämättömän saaren osalta monimutkaistaa markkinoiden selvitysjärjestelyä.

(23)

Tämän vuoksi YPEKA katsoo, että tarvittavan infrastruktuurin kehittämisestä sähkömarkkinoiden toimintaa ja valvontaa varten yhdessä markkinoiden avaamisen kanssa yhteenliittämättömien saarien erillisissä verkoissa aiheutuu kustannuksia, jotka ovat suurempia kuin markkinoiden avaamisesta kuluttajille mahdollisesti koituvat hyödyt.

(24)

Hakemuksessa ei esitetä määräaikaa, johon mennessä haetun poikkeuksen voimassaolo päättyisi.

3.   RAE:n LAUSUNTO

3.1   POIKKEUKSEN LAAJUUS

3.1.1   Poikkeus direktiivin 2009/72/EY III luvusta

(25)

RAE katsoo, että 44 artiklan 1 kohdan mukaisen poikkeuksen III luvusta ei pitäisi koskea sellaisen uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamista, jota voidaan kehittää erillisessä verkossa, vaan ainoastaan nykyisen tuotantokapasiteetin kunnostamista, parantamista ja lisäämistä. Nykyinen tuotantokapasiteetti muodostuu yhteenliittämättömien saarien jo toiminnassa tai rakenteilla olevista voimalaitoksista. Kaikki saarille rakennettavat uudet voimalaitokset katsotaan uudeksi tuotantokapasiteetiksi.

(26)

RAE huomauttaa, että itsenäiset sähköntuottajat (toisin sanoen muut kuin PPC) ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta uusiutuvien energialähteiden ja yhteistuotantolaitosten kehittämiseen kaikissa erittäin pienissä verkoissa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämän vuoksi ei pitäisi rajoittaa kolmansien osapuolten pääsyä kaikkien yhteenliittämättömien saarien energiajärjestelmiin uusiutuvien energialähteiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta.

(27)

RAE toteaa, ettei se vastusta poikkeuksen myöntämistä uusien perinteisten voimaloiden käyttöönotolle, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät. Direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohdassa ei kuitenkaan säädetä poikkeusmahdollisuudesta uuden tuotantokapasiteetin osalta.

(28)

RAE katsoo, että nykyisten perinteisten voimaloiden kapasiteetin laajentaminen koskee pääasiassa lyhytaikaista kapasiteetin puutetta yhteenliittämättömillä saarilla nykyisen tuotantokapasiteetin odottamattomien vaurioiden tai uuden kapasiteetin viivästyneen käyttöönoton vuoksi, erityisesti suuren kysynnän aikoina (esimerkiksi kesän huippusesongin aikana). Laajennuksiin sovelletaan direktiivin 2009/72/EY 8 artiklan mukaista avointa tarjouskilpailua. Tällainen menettely on aikaa vievä eikä sovellu hätätilanteiden kiireelliseen luonteeseen.

(29)

RAE katsoo, että PPC:n on huolehdittava tällaisista hätätilanteista. Kun otetaan huomioon, että PPC pystyy siirtämään liikkuvia perinteisiä yksiköitä ylikapasiteettia omaavilta saarilta saarille, joilla tarvitaan lisäkapasiteettia, ratkaisu on kenties myös taloudellisin.

(30)

RAE painottaa, että mahdollisen poikkeuksen yhteydessä on voitava täsmentää asianmukainen lupamenettely hätätilanteita varten ja erityisesti se, mitä direktiivin 2009/72/EY 7 artiklassa mainituista kriteereistä toimivaltaisen viranomaisen on luvan osalta tarkasteltava.

(31)

RAE katsoo, että poikkeus olisi myönnettävä rajatuksi ajaksi, kuten enintään kymmeneksi vuodeksi.

3.1.2   Poikkeus direktiivin VIII luvusta

(32)

RAE:n mukaan sähköntoimitus yhteenliittämättömillä saarilla liittyy käytännössä julkisen palvelun velvoitteeseen kyseisillä saarilla sekä julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettavaan korvaukseen, koska i) sähkön tuotantokustannukset yhteenliittämättömillä saarilla ovat huomattavasti suuremmat kuin mantereella ja ii) Kreikan valtio edellyttää asiakasluokittain yhdenmukaista hinnoittelua koko alueellaan.

(33)

Yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstössä määrätään tiettyjen mittaus- ja valvontalaitteiden asentamisesta yhteenliittämättömillä saarilla tuntikohtaista mittausta, energianhallinta- ja valvontakeskuksia, seurantaa ja niihin liittyviä tietoteknisiä järjestelmiä varten. RAE painottaa, että infrastruktuuri on välttämätöntä

a)

sen varmistamiseksi, että julkisen palvelun velvoitteen kustannukset ovat avoimia, syrjimättömiä ja varmennettavissa;

b)

itse sähköjärjestelmien toiminnan ja hyvän hallinnoinnin kannalta, jotta voidaan saavuttaa taloudellisin toimintatapa ja näin vähentää edelleen yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteesta kuluttajille aiheutuvia maksuja;

c)

uusiutuvien energialähteiden ja yhteistuotannon yhä laajemman käytön toteuttamiseksi, mukaan lukien uusiutuviin energialähteisiin perustuvat teknologiat, joiden hallintaan liittyy monimutkaisia erityisvaatimuksia, kuten uusiutuvien energialähteiden ja varastoinnin yhdistäminen sekä aurinkolämpövoimalaitokset;

d)

tarvittavan avoimuuden takaamiseksi erillisten verkkojen hallinnoinnissa, jotta varmistetaan kaikkien markkinatoimijoiden, erityisesti tuottajien, syrjimätön kohtelu.

(34)

RAE katsoo, että tämä infrastruktuuri on otettava käyttöön yhteenliittämättömien saarien erillisissä verkoissa riippumatta siitä, onko lupa toimia aktiivisesti erittäin pienessä erillisessä verkossa yhdellä tai useammalla toimittajalla.

(35)

Infrastruktuurin rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 20–30 miljoonaa euroa. Tämä kattaa kaikki yhteenliittämättömät saaret, myös Kreetan ja Rodoksen. RAE:n mukaan summa on kohtuullinen, varsinkin kun otetaan huomioon odotetut hyödyt, joita ovat avoimuuden takaaminen ja yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen varmentaminen sekä erillisten sähköverkkojen moitteeton ja valvottu toiminta.

(36)

Toisin kuin YPEKA, RAE katsoo, että aktiivisen toiminnan salliminen useammalle kuin yhdelle toimijalle tietyssä yhteenliittämättömien saarien erillisessä verkossa ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia tarvittavassa infrastruktuurissa, koska kyseinen infrastruktuuri joka tapauksessa on tarpeen jo yhteenliittämättömillä saarilla toimivien tuotantoyksiköiden päivittäistä aikatauluttamista, markkinoiden selvitysjärjestelyä ja yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämistä varten.

(37)

Lisäksi RAE katsoo, että yhteenliittämättömien saarien kuluttajille koituu merkittäviä lisähyötyjä siitä, että useamman kuin yhden toimijan sallitaan toimia aktiivisesti.

(38)

Tämän vuoksi RAE katsoo, että vaihtoehtoisten toimittajien pysyvä sulkeminen yhteenliittämättömien saarten markkinoiden ulkopuolelle ei ole perusteltua. Edellä kuvatun tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen odotetaan saatettavan loppuun 3–5 vuoden kuluessa. RAE ei vastusta poikkeuksen myöntämistä, jos se myönnetään vain täksi ajaksi ilman jatkoa.

(39)

Lisäksi RAE toteaa, että jos tietyn erillisen verkon asema yhteenliittämättömillä saarilla muuttuu niin, ettei se enää kuulu pienten tai erittäin pienten erillisten verkkojen ryhmään, poikkeuksen soveltamisen olisi päätyttävä automaattisesti. Näin kävisi tapauksessa, jossa yhteenliittämättömien saarien erillisiä verkkoja liitetään Kreikan yhteenliitettyyn verkkoon.

4.   ARVIOINTI

4.1   HAKEMUKSEN OIKEUSPERUSTA

(40)

Direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohdassa säädetään mahdollisuudesta poiketa tietyistä direktiivin säännöksistä pienten ja erittäin pienten erillisten verkkojen osalta.

(41)

Direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 alakohdan mukaan pienellä erillisellä verkolla tarkoitetaan mitä tahansa verkkoa, jossa kulutus oli alle 3 000 gigawattituntia vuonna 1996 ja jossa alle 5 prosenttia vuosikulutuksesta on peräisin yhteenliittämisistä toisiin verkkoihin.

(42)

Direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 27 alakohdan mukaan erittäin pienellä erillisellä verkolla tarkoitetaan mitä tahansa verkkoa, jossa kulutus oli vuonna 1996 alle 500 gigawattituntia ja jota ei ole liitetty muihin verkkoihin.

(43)

Hakemuksessa yksilöidyt erilliset verkot käsittävät yhden ja toisinaan useampia yhteenliittämättömiä saaria (ks. taulukon sarakkeet 1 ja 2). Vaikka erillinen verkko koostuisi useasta yhteenliittämättömästä saaresta, jotka ovat yhteenliitetyt keskenään, näiden keskenään yhteenliitettyjen saarien sähköverkko on erillinen, koska sitä ei ole liitetty toiseen sähköverkkoon.

(44)

Hakemuksen mukaan 31 kaikkiaan 32 erillisestä verkosta on erittäin pieniä erillisiä verkkoja, joista suurin on Rodoksen sähköverkko. Erittäin pienten erillisten verkkojen, joiden osalta hakemus on laadittu, osuus sähkön kokonaismyynnistä Kreikassa oli 5,24 prosenttia vuonna 2010.Kreetan erillinen verkko katsotaan pieneksi erilliseksi verkoksi. Kreetan kysyntä muodosti vuonna 2010 3,01 prosenttia Kreikan sähkönkysynnästä.

Vuotuinen kysyntä erillisissä verkoissa

 

 

Vuotuinen kysyntä (MWh)

Vuotuinen kysyntä vuonna 1996

Erillisen verkon nimi

Erilliseen verkkoon kuuluvat yhteenliittämättömät saaret

1996

2003

2010

2013

< 3 000 GWh

< 500 GWh

Kreeta

 

1 562 300

2 444 543

3 014 392

2 825 132

Kyllä

Ei

Rodos

Rodos

Chálki

386 630

650 115

764 401

760 658

Kyllä

Kyllä

Kos-Kálymnos

Kos

Kálymnos

Lipsí

Léros

Nísyros-Giali

Tílos

Telendos

Pserimos

156 340

281 574

351 959

352 984

Kyllä

Kyllä

Lesbos

Lesbos

153 650

259 552

308 454

288 230

Kyllä

Kyllä

Chios

Chios

Psara

Inousses

110 480

180 868

214 449

200 042

Kyllä

Kyllä

Páros

Páros

Antíparos

Náxos

Iraklia

Koufonisia

Schinoussa

Ios

Sikinos

Folegandros

95 340

164 761

208 206

194 740

Kyllä

Kyllä

Sámos

Sámos

Foúrnoi

Thymena

90 170

136 283

151 017

137 315

Kyllä

Kyllä

Sýros

Sýros

56 920

100 429

107 270

95 302

Kyllä

Kyllä

Thíra

Thíra

Thirasía

47 680

88 073

117 957

120 199

Kyllä

Kyllä

Mýkonos-Dilos

Mýkonos-Dilos

45 740

78 049

115 071

112 978

Kyllä

Kyllä

Límnos

Límnos

35 650

55 340

62 710

59 672

Kyllä

Kyllä

Kárpathos

Kárpathos

Kásos

26 580

30 397

37 829

36 931

Kyllä

Kyllä

Mílos

Mílos

Kimolos

15 460

37 331

45 819

45 402

Kyllä

Kyllä

Ikaría

Ikaría

13 110

24 359

28 845

27 613

Kyllä

Kyllä

Skíros

Skíros

9 380

14 053

16 150

14 782

Kyllä

Kyllä

Patmos

Patmos

8 770

13 988

16 738

17 020

Kyllä

Kyllä

Sifnos

Sifnos

6 540

13 180

17 966

16 521

Kyllä

Kyllä

Sými

Sými

5 250

9 819

15 054

14 662

Kyllä

Kyllä

Amorgós

Amorgós

3 840

7 284

9 816

9 072

Kyllä

Kyllä

Kythnos

Kythnos

3 610

7 089

8 309

7 991

Kyllä

Kyllä

Sérifos

Sérifos

2 830

6 793

8 162

7 654

Kyllä

Kyllä

Astypálaia

Astypálaia

2 470

5 283

6 997

6 670

Kyllä

Kyllä

Megísti

Megísti

770

1 863

2 751

3 005

Kyllä

Kyllä

Agios Efstratios

Agios Efstratios

540

937

1 058

1 075

Kyllä

Kyllä

Anáfi

Anáfi

400

858

1 110

1 179

Kyllä

Kyllä

Othoni

Othoni

330

588

674

632

Kyllä

Kyllä

Ereikoússa

Ereikoússa

220

452

710

746

Kyllä

Kyllä

Agathonisi

Agathonisi

190

388

522

642

Kyllä

Kyllä

Donousa

Donousa

180

417

676

690

Kyllä

Kyllä

Antikythera

Antikythera

70

199

228

241

Kyllä

Kyllä

Arkii-Marathi

Arkii-Marathi

0

175

248

312

Kyllä

Kyllä

Gávdos

Gávdos

0

0

365

471

Kyllä

Kyllä

(45)

Edellä esitetty taulukko käsittää hakemuksessa yksilöidyt erilliset verkot. Niistä kustakin esitetään tiettyjä tietoja. Näistä tiedoista voidaan päätellä, että Kreetaa lukuun ottamatta kaikkien erillisten verkkojen kysyntä oli vuonna 1996 sellainen, että ne voitiin määritellä direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 27 alakohdassa tarkoitetuiksi erittäin pieniksi erillisiksi verkoiksi. Kreetan osalta on lisäksi todettava, että koska Kreeta ei ollut eikä vieläkään ole yhteenliitetty muihin sähköverkkoihin, sen vuosikulutuksesta 0 prosenttia oli ja on peräisin yhteenliittämisistä toisiin verkkoihin, eli alle viisi prosenttia. Kreeta on näin ollen direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 alakohdassa tarkoitettu pieni erillinen verkko.

(46)

RAE:n lausunnossa ei esitetty huomautuksia hakemuksessa yksilöidyistä erillisistä verkoista.

(47)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että kaikki edellä esitetyn taulukon sarakkeessa 1 esitetyt erilliset verkot ovat direktiivin 2009/72/EY 1 artiklan 27 alakohdassa tarkoitettuja erittäin pieniä erillisiä verkkoja, lukuun ottamatta Kreetaa, joka on direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 kohdassa tarkoitettu pieni erillinen verkko.

4.2   PERINTEISTEN VOIMALAITOSTEN HUOMATTAVAT TOIMINTAVAIKEUDET ERITTÄIN PIENISSÄ ERILLISISSÄ VERKOISSA

(48)

Komissio katsoo, että perinteisten voimalaitosten toimintaan liittyy huomattavia vaikeuksia erittäin pienissä erillisissä verkoissa. Tämä johtuu pääasiassa seuraavista tekijöistä:

a)

Saarilla tarjottavan kuormituksen koko ei mahdollista suurempien, tehokkaampien ja kustannustehokkaampien laitosten rakentamista, myöskään sen vuoksi, että voidakseen toimia hyväksyttävissä turvarajoissa erillinen verkko ei voi toimia vain yhden voimalan varassa.

Yhdenkään erittäin pienen erillisen verkon vuotuinen huippukuormitus ei ylittänyt 188,5:tä megawattia vuonna 2013. Keskimääräinen huippukuormitus ja huippukuormituksen mediaani, 20,8 ja 4,2 megawattia, ovat paljon pienempiä.

Yhdenkään erittäin pieniin erillisiin verkkoihin nykyisin asennetun perinteisen voimalan kapasiteetti ei ylitä 27:ää megawattia. Voimaloiden keskimääräinen koko ja mediaanikoko, 3,9 ja 1,1 megawattia, ovat paljon pienempiä.

Tarjottavan kuormituksen vähäinen koko ja kysynnän suuri vaihtelu, johon vaikuttaa myös uusiutuvien energialähteiden lisääntynyt osuus, vähentää myös valinnanvaraa erittäin pienten verkkojen perinteisissä voimaloissa käytettävän teknologian osalta.

Yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen koko perinteinen tuotantokapasiteetti käyttää polttoaineena dieseliä tai polttoöljyä.

b)

Kaikkien erittäin pienten verkkojen vuotuinen kuormitusaste on pieni. Kuormitusaste ei ylittänyt vuonna 2012 0,54:ää missään erittäin pienessä erillisessä verkossa. Keskimääräinen huippukuormitus ja huippukuormituksen mediaani, 0,38, olivat vielä pienempiä. Ottaen huomioon uusiutuvien energialähteiden ensisijaisen verkkoonpääsyn sekä sen, että käytetty kuormitusaste kuvaa erittäin pientä erillistä verkkoa kokonaisuudessaan, yhteenliittämättömien saarien perinteisten voimaloiden kuormitusaste on vieläkin pienempi.

Kreikan yhteenliitetyn verkon vuotuinen kuormitusaste on tavallisesti 50 prosenttia kaikkien yksiköiden osalta ja 65 prosenttia lämpövoimayksiköiden osalta (6).

Vuotuinen kuormitusaste osoittaa voimalaitosten todellisen käytön vuoden aikana. Siitä käy siis ilmi niiden kyky saada tuloja.

Uusiutuvien energialähteiden kasvava osuus tulee vähentämään entisestään perinteisten voimaloiden tarjoamaa kuormitusta.

c)

Käynnissä on useita hankkeita yhteenliittämättömien saarien liittämiseksi Kreikan yhteenliitettyyn verkkoon, erityisesti Kykladien saarilla ja Kreetalla. Kuten edellä on selitetty, yhteenliittämättömien saarien perinteiset voimalaitokset eivät ole yhtä tehokkaita kuin yhteenliitettyyn verkkoon asennetut voimalaitokset, joten niiden taloudellinen kannattavuus on epätodennäköistä sen jälkeen, kun yhteenliittämättömät saaret on liitetty Manner-Kreikan verkkoon.

Erillisen verkon yhteenliittämismahdollisuus ehkäisee siis voimakkaasti investointeja yhteenliittämättömien saarien perinteiseen kapasiteettiin.

d)

Koska tarjottava kuormitus on suhteellisen pieni, suhteellisen pienet muutokset kysynnässä vaikuttavat todennäköisesti tietyssä erillisessä verkossa tarvittavaan tuotantokapasiteettiin. Yhteenliitäntäkapasiteetin puuttuminen tarkoittaa, että kaikkiin muutoksiin kysynnässä on vastattava erittäin pienessä erillisessä verkossa sijaitsevalla tuotantokapasiteetilla.

Tämä lisää tarkoituksenmukaisuuden ja joustavuuden tarvetta, jotta voidaan vastata pidemmän aikavälin kysynnän vaihteluihin.

Joustavuuden tarvetta korostavat entisestään havaittu vaikeus löytää soveltuvia sijoituspaikkoja perinteisille voimalaitoksille yhteenliittämättömillä saarilla sekä lupa- ja hyväksyntämenettelyjen kesto.

e)

Kaikkien erittäin pienten erillisten verkkojen vuotuisen enimmäis- ja vähimmäiskysynnän välinen suhde vuonna 2012 (7) on suurempi kuin 3,35, mutta se on isompi ja monesti paljon isompi yksittäisessä erittäin pienessä erillisessä verkossa. Enimmäis- ja vähimmäiskysynnän keskimääräinen ja mediaanisuhde ovatkin 6,27 ja 5,98.

Kreikan yhteenliitetyssä verkossa enimmäis- ja vähimmäiskysynnän välinen suhde vuonna 2010 on noin kolme.

Enimmäis- ja vähimmäiskysynnän välinen suurempi suhde kuvaa joustavuuden ja varavoiman määrää, joiden on kunakin vuonna oltava saatavilla erillisen verkon tuotantokapasiteetissa.

Tämän osalta on syytä panna merkille, että vuonna 2012 noin 60 prosentilla erittäin pienistä erillisistä verkoista hyödynnettiin siirrettäviä sähkögeneraattoreita.

(49)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että perinteisten voimalaitosten toimintaan liittyy huomattavia vaikeuksia edellä olevassa taulukossa yksilöidyillä yhteenliittämättömillä saarilla.

4.3   III LUVUN OSALTA PYYDETYN POIKKEUKSEN ARVIOINTI

4.3.1   Poikkeusta III luvun säännöksistä ei voida soveltaa uuteen kapasiteettiin

(50)

Direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohdan mukaan poikkeuksia III luvun säännöksistä voidaan myöntää vain olemassa olevan kapasiteetin kunnostamisen, parantamisen ja lisäämisen osalta.

(51)

Näin ollen poikkeusta direktiivin 2009/72/EY III luvun säännöksistä ei voida myöntää uuden kapasiteetin osalta.

(52)

Yhteenliittämättömien saarien erilliset verkot ovat jakeluverkkoja, joten jos lupamenettely yhteenliittämättömien saarien uuden kapasiteetin osalta ei johda toivottuun lupaan, Kreikan viranomaisten olisi harkittava direktiivin 2009/72/EY 7 artiklan 3 kohdan säännösten soveltamista myös uuteen pienimuotoiseen perinteiseen tuotantoon. Uuteen pienimuotoiseen perinteiseen kapasiteettiin voi esimerkiksi sisältyä väliaikaista tuotantokapasiteettia, joka tarjotaan pitkäaikaisesti, ilman että se liittyy tiettyyn paikkaan.

4.3.2   Poikkeusta III luvun säännöksistä ei voida soveltaa Kreetaan

(53)

Kuten edellä on todettu, kaikki yhteenliittämättömät saaret ovat erittäin pieniä erillisiä verkkoja lukuun ottamatta Kreetaa, joka on pieni erillinen verkko.

(54)

Näin ollen poikkeusta direktiivin 2009/72/EY III luvun säännöksistä ei voida myöntää Kreetan osalta

4.3.3   Poikkeus III luvun säännöksistä ei kata uusiutuviin energialähteisiin perustuvia laitoksia eikä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia.

(55)

Hakemuksessa ei erikseen mainita, että haettu poikkeus koskee ainoastaan perinteisiä laitoksia.

(56)

Lain nro 4001/2011 133 §:n 3 momentissa kuitenkin nimenomaan suljetaan PPC:lle myönnettävän yksinomaisen tuotantoluvan soveltamisalan ulkopuolelle uusiutuvista energialähteistä, tehokkaalla yhteistuotannolla tai hybridivoimaloissa tuotettu sähkö sekä omavaraisten tuottajien tapaukset. Sama päätelmä on johdettavissa yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön 225 artiklasta.

(57)

Lisäksi esitetyt perustelut liittyvät huomattaviin vaikeuksiin ainoastaan perinteisten voimalaitosten toiminnassa. Itse asiassa perustelujen mukaan kyseiset voimalaitokset kohtaavat huomattavia vaikeuksia muun muassa uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvun vuoksi.

(58)

Vaikka hakemuksessa siis haettaisiin poikkeusta direktiivin 2009/72/EY III luvun säännöksistä muiden kuin perinteisten voimaloiden osalta, poikkeusta ei voida myöntää, koska tälle ei ole esitetty perusteluja.

4.3.4   Poikkeus olemassa olevan kapasiteetin kunnostamisen, parantamisen ja lisäämisen osalta voidaan myöntää

(59)

Ottaen huomioon edellä mainitut huomattavat vaikeudet pienten erillisten verkkojen perinteisten voimaloiden toiminnassa poikkeus voidaan myöntää olemassa olevan perinteisen kapasiteetin osalta siltä osin kun kyse on olemassa olevan perinteisen kapasiteetin kunnostamisesta, parantamisesta ja lisäämisestä. Lupa voidaan myöntää suoraan PPC:lle.

(60)

Tämän poikkeuksen osalta

a)

olemassa oleva perinteinen tuotantokapasiteetti käsittää sellaiset perinteisen tuotantokapasiteetin lisärakennushankkeet, joille RAE on jo myöntänyt luvan ja joita ei ole peruttu päivänä, jona tämä päätös tulee voimaan;

b)

olemassa olevan kohteen pääasiallisen tuotantokapasiteetin purkaminen kokonaisuudessaan ja sen korvaaminen uudella energiantuotantolaitoksella katsotaan uuden kapasiteetin rakentamiseksi;

c)

väliaikaisen tuotantokapasiteetin sijoittaminen olemassa olevan kapasiteetin tuotantopaikan rajojen sisälle katsotaan olemassa olevan kapasiteetin laajentamiseksi.

(61)

Ei kuitenkaan ole perusteita poikkeukselle direktiivin 2009/72/EY 7 artiklan 2 kohdassa esitetyn kaltaisten perusteiden ja edellytysten osalta, joiden mukaisesti lupa on myönnetty PPC:lle.

(62)

Lisäksi jos poikkeus myönnetään suoraan PPC:lle, on tärkeää, että ehdoissa määrätään ajasta, jonka kuluessa hyväksytyn perinteisen voimalaitoksen on oltava toiminnassa, ja että ne sisältävät määräykset, joilla varmistetaan tällaisten velvoitteiden täysimääräinen ja tehokas noudattaminen. Määräajan päätyttyä suoraan myönnettyä lupaa voidaan RAE:n yksiomaisen harkintavallan puitteissa jatkaa mutta ainoastaan, jos käyttöönoton viivästyminen johtuu täysin PPC:n vaikutusvallan ulkopuolisista syistä. Määräajan päätyttyä RAE:n on järjestettävä lupamenettely täysin direktiivin 2009/72/EY 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jolloin myös kolmannet osapuolet voivat osallistua siihen.

4.3.5   Poikkeus ei voi kattaa uutta kapasiteettia koskevaa tarjouskilpailua

(63)

Määritelmänsä mukaisesti direktiivin 2009/72/EY 8 artiklassa tarkoitettu tarjouskilpailu koskee rakennettavaa ja hyväksyttävää kapasiteettia, toisin sanoen uutta kapasiteettia.

(64)

Edellä esitetyistä syistä direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohdan mukaista poikkeusta ei voida myöntää uudelle kapasiteetille.

4.4   VIII LUVUN OSALTA PYYDETYN POIKKEUKSEN ARVIOINTI

4.4.1   Poikkeus VIII luvun säännöksistä ei kata kolmannen osapuolen pääsyä verkkoon koskevaa 32 artiklaa

(65)

Hakemus koskee poikkeusta direktiivin 2009/72/EY VIII luvusta, joten sen voidaan katsoa koskevan myös poikkeusta kolmannen osapuolen pääsyä verkkoon koskevan 32 artiklan säännöksistä.

(66)

Hakemuksessa ei täsmennetä, kattaako haettu poikkeus myös direktiivin 2009/72/EY 32 artiklan, eikä siinä esitetä perusteluja tällaiselle poikkeukselle. Sen sijaan laissa nro 4001/2011 ja yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstössä velvoitetaan DEDDIE tarjoamaan kolmannelle osapuolelle syrjimätön pääsy DEDDIE:n jakeluverkkoon (esim. lain nro 4001/2011 127 §). Tällaista poikkeusta ei näin ollen voida myöntää.

4.4.2   Poikkeus markkinoiden avaamista ja vastavuoroisuutta koskevasta 33 artiklasta

4.4.2.1   Pysyvälle poikkeukselle markkinoiden avaamista ja vastavuoroisuutta koskevasta direktiivin 2009/72/EY 33 artiklasta ei ole perusteita

(67)

Hakemuksessa väitetään pääasiassa, että PPC:n olisi oltava ainoa yhteenliittämättömien saarien asiakkaiden hyväksytty toimittaja sillä perusteella, että tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen erittäin pienten erillisten verkkojen sähkömarkkinoiden toiminnan ja valvonnan takaamiseksi yhdistettynä sellaisen infrastruktuurin rakentamiseen, jota markkinoiden avaaminen kolmansille toimittajille edellyttäisi, aiheuttaisi yhteenliittämättömien saarien verkonhaltijoille käyttökustannuksia, jotka ylittäisivät kuluttajille markkinoiden avaamisesta mahdollisesti aiheutuvan hyödyn.

(68)

Kuten RAE:n lausunnosta käy ilmi, yhteenliittämättömien saarien rakennetulla infrastruktuurilla pyritään varmistamaan, että julkisen palvelun velvoite voidaan täyttää yhteenliittämättömillä saarilla nykylainsäädännön edellyttämällä avoimella, varmennettavalla ja syrjimättömällä tavalla. Lisäksi infrastruktuuria tarvitaan yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen teknisen ja taloudellisen toiminnan kannalta. Tämän vuoksi, koska infrastruktuuri on joka tapauksessa välttämätön näiden vaatimusten täyttämiseksi siitä riippumatta, kuinka monta toimittajaa yhteenliittämättömillä saarilla on hyväksytty, markkinoiden avaaminen ei lisää infrastruktuurikustannuksia.

(69)

Vaikka samanlaista infrastruktuuria tarvitaan, markkinoiden avaaminen ei ole erottamattomasti yhteydessä yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen tekniseen toimintaan tai niiden julkisen palvelun velvoitteeseen, koska erillisten verkkojen teknisen ja taloudellisen toiminnan sekä yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisen välillä ei ole kausaalista yhteyttä toisaalta sovellettavien oikeudellisten vaatimusten ja toisaalta sen kannalta, onko yhdellä tai useammalla toimittajalla lupa toimittaa sähköä yhteenliittämättömien saarien sähkönkuluttajille.

(70)

On totta, että yhteenliittämättömien saarien suuremmat tuotantokustannukset verrattuna yhteenliitettyjen verkkojen tuotantokustannuksiin on korvattava yhteenliittämättömien saarien aktiivisille toimittajille jakamalla julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus suhteessa näiden toimittajien asiakkailleen myymän sähkön määrään. Yhteenliittämättömien saarien tuotantokustannukset on kuitenkin joka tapauksessa vahvistettava, jotta voidaan määrittää yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus, riippumatta siellä aktiivisesti toimivien toimittajien määrästä.

(71)

Markkinoiden avaamisesta seuraava ainoa lisävaatimus on yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteesta maksettavan korvauksen jakaminen kullekin toimittajalle suhteessa niiden asiakkailleen myymän sähkön määrään. Jopa tätä koskevat asiakastiedot, erityisesti mittaustiedot, tarvitaan riippumatta siitä, onko useammalla kuin yhdellä toimittajalla lupa toimittaa sähköä yhteenliittämättömillä saarilla oleville asiakkaille.

(72)

Näin ollen yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteesta maksettavan korvauksen myöntäminen toimittajille edellyttää pelkästään mahdollisuutta osoittaa asiakkaan mittaustietojen koskevan tiettyä luvan saanutta toimittajaa. Tämä on pääasiassa hallinnollinen prosessi, joka perustuu tietoihin, jotka kerätään täysin tai suurelta osin riippumatta siitä, onko yhteenliittämättömien saarien markkinoita avattu. Toiseksi sähköntoimitusmarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää aina tätä mahdollisuutta. Näiden kustannusten ei siis voida katsoa toimivan perusteena poikkeuksen myöntämiselle markkinoiden avaamisen osalta, koska ne eivät liity erityisesti yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen toimintaan eivätkä huomattaviin vaikeuksiin niiden toiminnassa.

(73)

On tärkeää panna merkille, että rekisterien kokoaminen mittaustietojen liittämiseksi toimittajiin on osa perustettavaa infrastruktuuria. Vaikka suunnitellun infrastruktuurin toteuttaminen kokonaisuudessaan helpottaa tulevaisuudessa erillisten sähköverkkojen optimaalista toimintaa, siihen liittyvien investointien toteutuminen täysimääräisesti ei ole välttämätön edellytys markkinoiden avaamiselle.

(74)

Se, että yhteenliittämättömillä saarilla voi olla merkittävää vaihtelua keskimääräisissä vuotuisissa muuttuvissa tuotantokustannuksissa, on epäolennaista. Vaikka näin olisi, vaihtelu koskisi sähkön tuotantokustannuksia yhteenliittämättömien saarien erillisissä verkoissa. Yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen hallinnoiminen oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti edellyttää jo määrän vahvistamista eikä siihen vaikuta millään tavalla se, kuinka monella toimittajalla on lupa toimittaa sähköä asiakkaille saarilla. Lisäksi on vaikea käsittää, miten suuri vuotuinen vaihtelu yhteenliittämättömillä saarilla voi aiheuttaa aineellisia ongelmia, koska yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttymisen hallinnointi perustuu jo nyt kunkin erillisen järjestelmän omaan kuukausittaiseen järjestelmään.

(75)

Edellä esitetystä seuraa, että niiden toimittajien määrä, joilla on lupa toimittaa sähköä asiakkaille yhteenliittämättömillä saarilla, ei liity olennaisesti erillisten verkkojen tekniseen ja taloudelliseen toimintaan eikä yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen toimintaan sovellettavien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti.

(76)

Lisäksi voidaan todeta, että markkinoiden avaamiseen liittyy hyötyjä, jotka ylittävät mahdolliset kustannukset. Kuten RAE on huomauttanut, yhteenliittämättömien saarien vaihtoehtoiset toimittajat voisivat tuoda mukanaan merkittäviä lisäetuja asiakkaille yhdistämällä sähköntoimituksiin muiden palvelujen tarjontaa.

(77)

Tämän vuoksi pysyvää poikkeusta 33 artiklasta ei pidä myöntää.

4.4.2.2   Erilliselle verkolle direktiivin 2009/72/EY 33 artiklan säännöksistä myönnettävän poikkeuksen keston rajaaminen

(78)

Ottaen huomioon edellä esitetty on tunnustettava, että markkinoiden avaaminen edellyttää käytännön järjestelyjä, jotta yhteenliittämättömien saarien erilliset verkot voivat toimia täysin yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön mukaisesti. Markkinoiden avaamiseen liittyviä käytännön ongelmia voivat olla sellaisten rekisterien puuttuminen, joita tarvitaan mittarien ja mittaustietojen liittämiseksi toimittajiin, tai se, että optimaalista infrastruktuurirakennetta ei ole vielä toteutettu. Tämän perusteella voidaan tarkastella kestoltaan rajatun poikkeuksen myöntämistä direktiivin 2009/72/EY 33 artiklan osalta.

(79)

Arvioitaessa tällaisen poikkeuksen kestoa VIII luvun osalta olennaisia ovat seuraavat kaksi seikkaa:

a)

Kuten on jo todettu, merkittävin yhteenliittämättömien saarien markkinoiden avaamisen edellyttämä tekijä on sellaisen rekisterin olemassaolo saarilla, joka mahdollistaa mittaustietojen liittämisen tiettyyn toimittajaan. Yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön 327 artiklan 4 kohdan mukaan tätä varten tarvittava rekisteri on saatava valmiiksi viimeistään kahden vuoden kuluttua johtamissäännöstön voimaantulosta. Rekisterin saatavuus on välttämätön edellytys markkinoiden avaamiselle käytännössä.

b)

Yhteenliittämättömien saarien rakennettavan infrastruktuurin investointiohjelman täydellinen loppuunsaattaminen epäilemättä helpottaisi saarten markkinoiden avaamista käytännössä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys. Yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön 237 artiklan 7 kohdassa esitetään aikataulu, jonka mukaisesti kaikkien nykyisten yhteenliittämättömien saarien olisi oltava varustettuja lisäinfrastruktuurilla, joka niille on määrä rakentaa, viimeistään viiden vuoden kuluessa johtamissäännöstön voimaantulosta.

(80)

Tämän vuoksi poikkeus markkinoiden avaamisesta olisi myönnettävä vähintään kahdeksi vuodeksi johtamissäännön voimaantulosta, toisin sanoen 17 päivään helmikuuta 2016 saakka, jotta markkinoiden avaamisen edellyttämät rekisterit voidaan perustaa. Koska infrastruktuurin kokonaisuudessaan on oltava valmis viimeistään viiden vuoden kuluttua yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön voimaantulosta, poikkeuksen kesto on joka tapauksessa rajattava viiteen vuoteen johtamissäännöstön voimaantulosta, toisin sanoen 17 päivään helmikuuta 2019 saakka kaikkien yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen osalta. Koska poikkeus on perusteltu ainoastaan silloin, kun markkinoiden avaamiseen liittyy huomattavia ja aineellisia vaikeuksia, jotka ovat suoraan seurausta siitä, että yhteenliittämättömien saarien infrastruktuuri-investointien ohjelmaa ei ole saatettu päätökseen, on kuitenkin säännöllisesti tarkasteltava sitä, onko tällaisia ongelmia edelleen yhteenliittämättömien saarien erillisissä verkoissa. Tällaisessa tarkistuksessa vertailuperustana olisi käytettävä DEDDIE:n investointisuunnitelmaa, jonka Kreikan toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseksi yhteenliittämättömille saarille. Tämä suunnitelma olisi siis saatettava valmiiksi ja hyväksyttävä 17 päivään helmikuuta 2015 mennessä.

(81)

Tarpeettomien viivästysten välttämiseksi markkinoiden avaamisessa RAE:n olisi hyväksyttävä DEDDIE:n infrastruktuuri-investointisuunnitelma ja asetettava etusijalle Kreetan ja Rodoksen erilliset verkot, koska ne ovat väkimäärältään suurimmat yhteenliittämättömät saaret.

(82)

DEDDIE:n olisi laadittava 17 päivästä helmikuuta 2016 alkaen vuosittain 17 päivään helmikuuta 2019 saakka raportteja, joissa se perustelee, miksi tietyn yhteenliittämättömän saaren erillisen verkon avaaminen markkinoille ei ole toteutunut. Raportti on julkaistava ja annettava tiedoksi komissiolle.

4.4.3   Poikkeus VIII luvun säännöksistä ei kata 34 artiklaa

(83)

Hakemus koskee poikkeusta direktiivin 2009/72/EY VIII luvusta, joten sen voidaan katsoa kattavan myös poikkeuksen direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyjä erillisiä linjoja koskevasta 34 artiklasta.

(84)

Hakemuksessa ei täsmennetä, kattaako haettu poikkeus myös direktiivin 2009/72/EY 34 artiklan.

(85)

Vaikka hakemuksessa siis olisi tarkoitus hakea poikkeusta direktiivin 2009/72/EY 34 artiklasta, poikkeusta ei voida myöntää, koska tälle ei ole esitetty perusteluja.

4.4.4   Yhteenliitännät — III ja VIII luvun osalta pyydetyn poikkeuksen soveltaminen

(86)

Tämä poikkeus koskee erittäin pieniä erillisiä verkkoja, joille on nimenomaan ominaista se, että ne eivät ole, tai pienten erillisten verkkojen tapauksessa ovat vain hyvin rajallisesti, yhteenliitettyjä muiden sähköverkkojen kanssa.

(87)

On kuitenkin pantava merkille, että

a)

Kreikan siirtoverkonhaltijan ADMIE SA:n hiljattain hyväksytyn kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman mukaan Kykladien saarten yhteenliittäminen on määrä saattaa päätökseen vuoteen 2018 mennessä kolmessa vaiheessa, ja tiettyjä Kykladien saaria yhdistetään Kreikan yhteenliitettyyn verkkoon paljon ennen tätä määräaikaa;

b)

lisäksi Kreetan yhteenliitännän on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen kolmen ensimmäisen vuoden merkittävät osiot sisältyvät vuonna 2013 hyväksyttyyn ADMIE:n kymmenvuotiseen kehittämissuunnitelmaan. Lopullinen suunnitelma on sisällytettävä vuonna 2014 hyväksyttävään kymmenvuotiseen kehittämissuunnitelmaan.

(88)

On todettava nimenomaisesti, että tämä tiettyä erillistä verkkoa koskeva poikkeus päättyy automaattisesti, kun kyseisen erillisen verkon ja Kreikan yhteenliitetyn verkon välinen yhteenliittäminen on täysimääräisesti toteutettu.

(89)

Vaikka DEDDIE on oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty PPC:stä, viimeksi mainittu kuitenkin omistaa sen sataprosenttisesti. Toisin kuin direktiivissä 2009/72/EY tarkoitetulla jakeluverkonhaltijalla, DEDDIE:llä on merkittäviä tehtäviä myös yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen toiminnassa ja tuotantotoiminnassa, mukaan lukien PPC:n omistama perinteinen tuotantokapasiteetti, ja se saa näin myös taloudellisia korvauksia siitä. Kuten edellä on esitetty, yhteenliittämisellä on vaikutusta yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen nykyisten perinteisten voimaloiden taloudelliseen kannattavuuteen.

(90)

Poikkeuksia voidaan myöntää vain, jos ne ovat oikeasuhteisia, eivätkä ne saa olla laajempia kuin on ehdottomasti tarpeen. Tämän vuoksi on tarjottava selkeitä kannustimia ja huolehdittava avoimuudesta yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen yhteenliittämistä koskevien päätösten osalta.

(91)

Lain nro 4001/2011 108 §:ssä säädetään seuraavaa:

”ADMIE SA toimittaa Kreikan sähkönsiirtojärjestelmää koskevan kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman RAE:lle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä […] Kreikan sähkönsiirtojärjestelmää koskevassa kymmenvuotisessa kehittämissuunnitelmassa on erityisesti: […] (c) esitettävä tekninen ja taloudellinen kustannus-hyötyanalyysi merkittävistä siirtoverkon rakennustöistä […], erityisesti […] saarien ja siirtoverkon välisistä yhdysjohdoista, mukaan lukien aikataulu, arvioitu kassavirta ja kaikkien investointihankkeiden rahoitusvaatimukset.”

(92)

Sen varmistamiseksi, että tarjolla on selkeitä kannustimia ja että avoimuudesta huolehditaan yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen yhteenliittämistä koskevien päätösten osalta, Kreikan viranomaisten on varmistettava, että:

a)

hyväksyessään tai kilpailuttaessaan tietyn yhteenliittämättömän saaren erillisen verkon nykyistä tai uutta kapasiteettia ADMIE, DEDDIE ja RAE tarkastelevat järjestelmällisesti vaihtoehtoa sen erillisen verkon yhteenliittämiseksi, johon kyseinen yhteenliittämätön saari kuuluu. Tällaista nykyistä tai uutta kapasiteettia ei pidä hyväksyä, jos yhdysjohdon rakentaminen on kustannustehokkaampaa. Kustannuksiin on sisällytettävä kaikki sähkön toimittamiseen loppukäyttäjälle erillisessä verkossa liittyvä kustannukset, myös yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus;

b)

ADMIE:n lain nro 4001/2011 108 §:n mukaisesti toimittamassa merkittävistä siirtoverkon rakennustöistä laaditussa kustannus-hyötyanalyysissa tarkastellaan ainoastaan yhteenliittämisinvestoinnin ja yhteenliittämisen toiminnan tehokkaita kustannuksia. Erityisesti siinä ei pidä ottaa huomioon tulonmenetyksiä tai yhteenliittämättömien saarien jo rakennetun perinteisen tuotanto-omaisuuden arvonalennuksia;

c)

RAE julkaisee lain nro 4001/2011 108 §:n mukaisen ADMIE:n kymmenvuotisen investointisuunnitelman yhteydessä kokonaiskustannukset sähköntoimituksista asiakkaille kussakin yhteenliittämättömien saarien erillisessä verkossa, mukaan lukien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus. Jos yhdysjohdon rakentaminen ei sisälly RAE:n hyväksymään lain nro 4001/2011 108 §:ssä tarkoitettuun ADMIE:n kymmenvuotiseen investointisuunnitelmaan, RAE järjestää joko omasta aloitteestaan tai kolmannen osapuolen pyynnöstä direktiivin 2009/72/EY 22 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisen tarjouskilpailun yhden tai useamman yhteenliittämättömän saaren erillisen verkon yhteenliittävän yhdysjohdon rakentamiseksi. Yhdysjohto olisi rakennettava, jos sen rakentaminen laskee sähköntoimituksista asiakkaille kussakin yhteenliittämättömien saarien erillisessä verkossa aiheutuvia kokonaiskustannuksia, julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus mukaan luettuna;

d)

RAE asettaa yhdysjohdon valmistumiselle selkeän määräajan. Jos rahayhdysjohtoa ei rakenneta tai se ei valmistu RAE:n asettamassa määräajassa, toteutumattomien kustannussäästöjen osalta olisi haettava korvauksia.

4.5   KESTO

(93)

Tosiseikkoja, joihin tämä poikkeus perustuu, on tarkasteltava uudelleen erityisesti sen jälkeen kun tiettyjen erillisten verkkojen yhteenliittämistä koskevien suunnitelmien on määrä olla loppuunsaatettuja ja yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön 237 artiklassa asetetut määräajat infrastruktuurin rakentamiselle ovat kuluneet umpeen.

(94)

Näin ollen poikkeus voi olla voimassa 1 päivään tammikuuta 2021 saakka.

4.6   TAANNEHTIVA VAIKUTUS

(95)

Kuten edellä on todettu, 17 päivänä tammikuuta 2012 toimitetulla hakemuksella uudistettiin vuonna 2003 toimitettu alkuperäinen hakemus.

(96)

Direktiivillä 2009/72/EY kumotun direktiivin 2003/54/EY 26 artiklan 1 kohtaan sisältyi myös säännöksiä, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat hakea poikkeuksia tiettyjen direktiivin säännösten osalta, jos pienten tai erittäin pienten erillisten verkkojen toiminnassa on huomattavia vaikeuksia. Direktiivin 2009/72/EY 48 artiklan mukaan viittauksia kumotun direktiivin 2003/54/EY 26 artiklan 1 kohtaan pidetään viittauksina direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohtaan.

(97)

Direktiivin 2003/54/EY 2 artiklan 26 ja 27 alakohdassa esitetyt pienten ja erittäin pienten erillisten verkkojen määritelmät ovat samat kuin direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 ja 27 alakohdassa esitetyt.

(98)

Molemmissa määritelmissä viitataan erillisten verkkojen kulutukseen vuonna 1996, joka ei ole muuttunut. Kreeta ei myöskään ole ollut yhteenliitetty Kreikan yhteenliitettyyn verkkoon sen enempää vuonna 2003 kuin vuonna 2012 tai ajankohtana, jona tämä poikkeusta koskeva päätös tulee voimaan.

(99)

Näin ollen kaikki pienet erilliset verkot tai erittäin pienet erilliset verkot, jotka nyt kelpuutetaan pieniksi tai erittäin pieniksi erillisiksi verkoiksi hakemuksessa, olivat sellaisia jo alkuperäisen hakemuksen laatimisajankohtana ja ovat sitä, kun tämä poikkeusta koskeva päätös tulee voimaan.

(100)

On siis todettava, että niiden pienten tai erittäin pienten erillisten verkkojen osalta, jotka voivat olla oikeutettuja direktiivin 2003/54/EY ja direktiivin 2009/72/EY mukaiseen poikkeukseen, ei ole tapahtunut oikeudellisia tai tosiasiallisia muutoksia.

(101)

Direktiivin 2003/54/EY 26 artiklan 1 kohdassa esitettiin mahdollisuus myöntää poikkeus direktiivin III luvun säännöksistä, jotka direktiivin 2009/72/EY III luvun tavoin koskevat uutta kapasiteettia koskevia lupamenettelyjä ja tarjouskilpailumenettelyjä.

(102)

Direktiivin 2003/54/EY 26 artiklan 1 kohdassa esitettiin mahdollisuus myöntää poikkeus direktiivin VII luvun säännöksistä, jotka direktiivin 2009/72/EY VIII luvun tavoin koskevat kolmannen osapuolen verkkoon pääsyä, markkinoiden avaamista ja erillisiä linjoja.

(103)

Jos komissio olisi myöntänyt poikkeuksen alkuperäisen hakemuksen perusteella, se olisi toiminut näin samoin ehdoin myös direktiiviä 2009/72/EY koskevan uuden poikkeuksen osalta.

(104)

Lisäksi tosiseikat eivät ole muuttuneet vuodesta 2003. Yhteenliittämättömien saarien maantieteellinen asema, yhteenliittämättömien saarien erillisten verkkojen toimintaan vaikuttavat taloudelliset tekijät sekä niiden huomattavien vaikeuksien luonne, joita esiintyy perinteisten voimaloiden toiminnassa näiden saarien erillisissä verkoissa, eivät ole muuttuneet vuodesta 2003.

(105)

Alkuperäinen hakemus on ollut vireillä vuodesta 2003 alkaen. Komission toimien puuttumisesta ei pidä aiheutua haittaa Helleenien tasavallalle. Helleenien tasavalta on täyttänyt direktiivin 2003/54/EY 26 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2009/72/EY 44 artiklan 1 kohdan mukaan sille kuuluvat velvoitteet ja esittänyt asianmukaisesti perustellun hakemuksen poikkeuksen soveltamiseksi näiden artiklojen säännöksistä yhteenliittämättömien saarien osalta.

(106)

Tämän vuoksi on asianmukaista, että tämä poikkeusta koskeva päätös tulee taannehtivasti voimaan alkuperäisen hakemuksen tiedoksiantamisesta, toisin sanoen 5 päivästä joulukuuta 2003 alkaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan taulukossa eriteltyihin pieniin ja erittäin pieniin erillisiin verkkoihin.

Tämän päätöksen soveltamiseksi Kreeta katsotaan pieneksi erilliseksi verkoksi ja kaikki muut erilliset verkot erittäin pieniksi erillisiksi verkoiksi.

2 artikla

1.   Myönnetään poikkeus direktiivin 2009/72/EY 33 artiklan säännöksistä pienten ja erittäin pienten erillisten verkkojen osalta.

2.   Poikkeus on voimassa 17 päivään helmikuuta 2016 tai siihen asti, kunnes yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön 237 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu infrastruktuuri on loppuunsaatettu, riippuen siitä, kumpi tapahtuu myöhemmin. Poikkeuksen voimassaolo päättyy joka tapauksessa 17 päivänä helmikuuta 2019.

3.   Kreikan viranomaisten on laadittava 17 päivään helmikuuta 2015 mennessä yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön 237 artiklan 7 kohdan mukainen infrastruktuuri-investointeja koskeva suunnitelma, jossa täsmennetään kunkin yhteenliittämättömän saaren erillisen verkon osalta määräaika, johon mennessä infrastruktuuri on saatettava valmiiksi. Suunnitelmassa on asetettava etusijalle Kreeta ja Rodos.

4.   Kreikan viranomaisten on laadittava 17 päivästä helmikuuta 2016 alkaen vuosittain 17 päivään helmikuuta 2019 saakka raportti, jossa täsmennetään kunkin yhteenliittämättömän saaren erillisen verkon osalta, a) ovatko markkinat avautuneet, b) kyseiseen alueeseen sovellettavan infrastruktuuri-investointeja koskevan suunnitelman tilanne, c) markkinoiden avaamista edelleen haittaavat merkittävät ja aineelliset vaikeudet ja d) voidaanko näiden vaikeuksien katsoa johtuvan suoraan siitä, että yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstön 237 artiklan 7 kohdan mukaisia infrastruktuuri-investointeja ei ole tehty.

3 artikla

1.   Myönnetään direktiivin 2009/72/EY 7 artiklan 1 kohdan säännöksistä poikkeus, jonka mukaan lupa erittäin pienten erillisten verkkojen perinteisen kapasiteetin kunnostamiseen, parantamiseen ja lisäämiseen voidaan myöntää suoraan PPC:lle.

2.   Tämän poikkeuksen soveltamiseksi

a)

olemassa olevaan perinteiseen tuotantokapasiteettiin sisältyvät sellaiset hankkeet perinteisen tuotantokapasiteetin kunnostamiseksi, parantamiseksi ja lisäämiseksi, joiden osalta on voimassa RAE:n myöntämä lupa tämän päätöksen tiedoksiantamispäivänä;

b)

olemassa olevan kohteen pääasiallisen tuotantokapasiteetin purkamista kokonaisuudessaan ja sen korvaamista uudella energiantuotantolaitoksella ei katsota olemassa olevaksi kapasiteetiksi vaan uuden kapasiteetin rakentamiseksi;

c)

väliaikaisen perinteisen tuotantokapasiteetin sijoittaminen olemassa olevan kapasiteetin tuotantopaikan rajojen sisälle katsotaan olemassa olevan kapasiteetin laajentamiseksi.

3.   Ensimmäisen kohdan mukaisesti myönnetyn luvan voimassaolon päätyttyä lupaa voidaan RAE:n yksiomaisen harkintavallan puitteissa jatkaa, mutta ainoastaan jos käyttöönoton viivästyminen johtuu täysin PPC:n vaikutusvallan ulkopuolisista syistä.

4.   Tätä poikkeusta ei sovelleta ensimmäisen kohdan mukaisesti myönnettyihin lupiin, jotka ovat päättyneet tai jotka on peruutettu.

5.   Kaikkia muita direktiivin 2009/72/EY 7 artiklan säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti.

6.   Tämä poikkeus on voimassa 1 päivään tammikuuta 2021 saakka.

4 artikla

1.   Tässä päätöksessä myönnettyä poikkeusta ei sovelleta pieniin ja erittäin pieniin erillisiin verkkoihin sen jälkeen, kun ne on liitetty yhteenliitettyyn verkkoon.

2.   Kreikan viranomaisten on

a)

hyväksyessään tai kilpailuttaessaan tietyn yhteenliittämättömän saaren erillisen verkon uutta kapasiteettia tarkasteltava järjestelmällisesti vaihtoehtoa sen erillisen verkon yhteenliittämisestä, johon kyseinen yhteenliittämätön saari kuuluu. Uutta kapasiteettia koskevaa lupaa ei myönnetä, jos yhdysjohdon rakentaminen on kustannustehokkaampaa. Kustannuksiin on sisällytettävä kaikki sähkön toimittamiseen loppukäyttäjälle erillisessä verkossa liittyvä kustannukset, myös yhteenliittämättömien saarien julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus;

b)

varmistettava, että ADMIE:n lain nro 4001/2011 108 §:n mukaisesti toimittamassa merkittävistä siirtoverkon rakennustöistä laaditussa kustannus-hyötyanalyysissa tarkastellaan ainoastaan yhteenliittämisinvestoinnin ja yhteenliittämisen toiminnan tehokkaita kustannuksia. Siinä ei pidä ottaa huomioon tulonmenetyksiä tai yhteenliittämättömien saarien jo rakennetun perinteisen tuotanto-omaisuuden arvonalennuksia;

c)

julkaistava lain nro 4001/2011 108 §:n mukaisen ADMIEn kymmenvuotisen investointisuunnitelman yhteydessä kokonaiskustannukset sähköntoimituksista asiakkaille kussakin yhteenliittämättömien saarien erillisessä verkossa, julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus mukaan luettuna Jos yhdysjohdon rakentaminen ei sisälly RAE:n hyväksymään lain nro 4001/2011 108 §:ssä tarkoitettuun ADMIE:n kymmenvuotiseen investointisuunnitelmaan, Kreikan viranomaisten on järjestettävä joko omasta aloitteestaan tai kolmannen osapuolen pyynnöstä direktiivin 2009/72/EY 22 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukainen tarjouskilpailu yhden tai useamman yhteenliittämättömän saaren erillisen verkon yhteenliittävän yhdysjohdon rakentamiseksi. Yhdysjohto on rakennettava, jos sen rakentaminen laskee sähköntoimituksista asiakkaille kussakin yhteenliittämättömien saarien erillisessä verkossa aiheutuvia kokonaiskustannuksia, julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus mukaan luettuna;

d)

asetettava yhdysjohdon valmistumiselle selkeä määräaika. Jos yhdysjohtoa ei rakenneta tai se ei valmistu asetetussa määräajassa, Kreikan viranomaisten on haettava korvauksia toteutumattomien kustannussäästöjen osalta.

5 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 5 päivästä joulukuuta 2003.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 14 päivänä elokuuta 2014.

Komission puolesta

Michel BARNIER

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta (EYVL L 176, 15.7.2003, s. 37).

(3)  Virallinen lehti 270/B/7.2.2014.

(4)  Lain nro 4067/2012 36 §:ssä taakka ylimääräisten kustannusten kattamisesta siirretään toimittajilta kuluttajille. Tämän pykälän mukaan järjestelmää sovelletaan, kunnes julkisen palvelun velvoite osoitetaan lain nro 4001/2011 55 §:n mukaisesti ja sen jälkeen kun lain nro 4001/2011 130 §:n mukainen yhteenliittämättömien saarien sähköverkkojen johtamissäännöstö on laadittu.

(5)  Virallinen lehti 2783/B/2.12.2011.

(6)  Tällä hetkellä ne ovat laskeneet 37 prosenttiin kaikkien yksiköiden ja 42 prosenttiin lämpövoimayksiköiden osalta Kreikan talouskriisin aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa.

(7)  Luvut koskevat lähes kaikkien erillisten verkkojen osalta vuotta 2012 muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joiden osalta käytetään vuoden 2011 lukuja viimeisimpinä saatavilla olevina lukuina.