14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/1

(1)

Italian hakemus nimityksen ”Torrone di Bagnara” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (2) 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Torrone di Bagnara” olisi rekisteröitävä,

14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/3

(1)

Espanjan hakemus nimityksen ”Jamón de Serón” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Jamón de Serón” olisi rekisteröitävä,

14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/4

(1)

Komission asetusta (EY) N:o 1152/2009 (2) on muutettava huomattavasti, ja sen soveltamisala on ulotettava koskemaan rehuja.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (3) vahvistetaan elintarvikkeissa olevien aflatoksiinien sallitut enimmäismäärät kansanterveyden suojelemiseksi. On havaittavissa, että nämä aflatoksiinien enimmäismäärät ylittyvät usein tietyistä maista tulevissa tietyissä elintarvikkeissa. Tällaiset pitoisuudet aiheuttavat vakavan uhkan kansanterveydelle unionissa, ja sen vuoksi on tarkoituksenmukaista hyväksyä erityisehtoja unionin tasolla.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY (4) vahvistetaan aflatoksiini B1:n sallitut enimmäismäärät rehussa eläinten ja ihmisten terveyden suojelemiseksi. On havaittavissa, että nämä aflatoksiini B1:n enimmäismäärät ylittyvät usein tietyistä maista tulevissa tietyissä rehuissa. Tällaiset pitoisuudet aiheuttavat vakavan uhkan eläinten ja ihmisten terveydelle unionissa, ja sen vuoksi on tarkoituksenmukaista hyväksyä erityisehtoja unionin tasolla.

(4)

Eläinten ja ihmisten terveyden suojelun kannalta on tärkeää, että myös rehuseokset ja koostetut elintarvikkeet, jotka sisältävät merkittäviä määriä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rehuja ja elintarvikkeita, kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. Jotta varmistetaan jalostettujen elintarvikkeiden ja rehujen sekä koostettujen elintarvikkeiden ja rehuseosten valvonnan yhdenmukaistettu täytäntöönpano koko EU:n alueella, on aiheellista vahvistaa raja-arvo. On lisäksi aiheellista jättää muut kuin kaupalliset lähetykset tämän asetuksen säännösten soveltamisalan ulkopuolelle. Lähetyksiin liittyvä näytteenotto ja analysointi olisi toteutettava asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti.

(5)

Näytteenottoa ja määrityksiä koskevat säännökset aflatoksiinien valvontaa varten vahvistetaan rehujen osalta komission asetuksessa (EY) N:o 152/2009 (5) ja elintarvikkeiden osalta komission asetuksessa (EY) N:o 401/2006 (6).

(6)

Kun otetaan huomioon, että tietyistä kolmansista maista tulevien rehujen tuonnissa aflatoksiinipitoisuusriskin vuoksi sovellettavia erityisehtoja koskevat säännökset ovat samanlaisia kuin tietyistä kolmansista maista tulevien elintarvikkeiden tuonnissa aflatoksiinipitoisuusriskin vuoksi sovellettavia erityisehtoja koskevat säännökset, on aiheellista sisällyttää yhteen asetukseen ne rehut ja elintarvikkeet, joihin kohdistuu erityisehtoja aflatoksiinipitoisuusriskin vuoksi. Tästä syystä on aiheellista sisällyttää tähän asetukseen Intiasta ja Ghanasta tulevia maapähkinöitä ja Nigeriasta tulevia vesimelonin siemeniä koskevat säännökset, jotka sisältyvät komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 91/2013 (7). Samalla täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 91/2013 olisi korvattava uudella asetuksella, jossa vahvistetaan Intiasta tulevia okraa ja curryn lehtiä koskevat säännökset.

(7)

Tarkastustulosten sekä elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tekemien tarkastusten perusteella on aiheellista tehdä seuraavat muutokset niihin tuotteisiin, joihin kohdistetaan erityisehtoja, ja/tai valvontatiheyteen:

(8)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rehuja ja elintarvikkeita koskeva valvontajärjestelmä on ollut käytössä useita vuosia, ja sitä on jatkuvasti parannettu saatujen kokemusten pohjalta. Muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden tuonnin valvontaa ei ole mahdollista yhdenmukaistaa täysin, sillä nimetyssä saapumispaikassa ei ole mahdollista tehdä kaikkia vaadittuja fyysisiä tarkastuksia aflatoksiinien varalta. Asetuksen (EY) N:o 401/2006 mukaisesti tapahtuva aflatoksiinien esiintymisen valvonta vie aikaa ja edellyttää, että lähetys puretaan. Lisäksi monet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet kuljetetaan tyhjiöpakkauksissa, ja tyhjiöpakkausten rikkominen näytteenotossa saattaisi johtaa laadun heikkenemiseen, jos lähetystä on kuljetettava pitkiä matkoja fyysisen tarkastuksen jälkeen. Hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi on kuitenkin aiheellista yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle niitä hallinnollisia asiakirjoja, jotka liittyvät muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden valvontaan. Vaikka tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rehujen ja elintarvikkeiden tuontiehdot eivät ole täysin samanlaiset kuin komission asetuksen (EY) N:o 669/2009 (8) soveltamisalaan kuluvien rehujen ja elintarvikkeiden, on kuitenkin aiheellista käyttää samaa yhteistä tuloasiakirjaa (CED), jotta hallintoa voitaisiin yksinkertaistaa rehu- ja elintarvikealan toimijoiden kannalta. Jotta yhteistä tuloasiakirjaa voidaan soveltaa tämän asetuksen yhteydessä, on kuitenkin tarpeen lisätä yhteistä tuloasiakirjaa koskeviin ohjeisiin uusia selittäviä huomautuksia, jotta valvontajärjestelmissä olevat eroavuudet voidaan ottaa huomioon.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

a)

Brasiliasta peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset parapähkinät ja pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien sekoitukset, jotka sisältävät kuorellisia parapähkinöitä (elintarvikkeet);

b)

Kiinasta peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset ja kuoritut maapähkinät, maapähkinävoi, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt maapähkinät (rehut ja elintarvikkeet);

c)

Egyptistä peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset ja kuoritut maapähkinät, maapähkinävoi, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt maapähkinät (rehut ja elintarvikkeet);

d)

Iranista peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset ja kuoritut pistaasipähkinät, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt pistaasipähkinät (elintarvikkeet);

e)

seuraavat Turkista peräisin olevat tai sieltä lähetetyt elintarvikkeet:

f)

Ghanasta peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset ja kuoritut maapähkinät, maapähkinävoi, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt maapähkinät (rehut ja elintarvikkeet);

g)

Intiasta peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset ja kuoritut maapähkinät, maapähkinävoi, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt maapähkinät (rehut ja elintarvikkeet);

h)

Nigeriasta peräisin olevat tai lähetetyt vesimelonin siemenet ja niistä saadut tuotteet (elintarvikkeet).

a)

’nimetyillä tuontipaikoilla’ toimivaltaisen viranomaisen nimeämiä paikkoja, joiden kautta 1 artiklassa tarkoitettuja rehuja ja elintarvikkeita saa tuoda unioniin;

b)

’nimetyllä saapumispaikalla’ asetuksen (EY) N:o 669/2009 3 artiklan b alakohdassa määriteltyä saapumispaikkaa.

a)

Ministério da Agricultura, Pecuária e Abastecimento (MAPA) Brasiliasta tulevien elintarvikkeiden osalta;

b)

Kiinan kansantasavallan tuonti- ja vientivalvonnasta sekä karanteenista vastaava valtionvirasto (State Administration for Entry-Exit inspection and Quarantine) Kiinasta tulevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta;

c)

Egyptin maatalousministeriö Egyptistä tulevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta;

d)

Iranin terveysministeriö Iranista tulevien elintarvikkeiden osalta;

e)

Turkin tasavallan maatalousministeriön suojelu- ja valvontaosasto (General Directorate of Protection and Control) Turkista tulevien elintarvikkeiden osalta;

f)

Ghanan standardointiviranomainen (Standards Authority) Ghanasta peräisin olevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta;

g)

Intian kauppa- ja teollisuusministeriön vientitarkastusneuvosto (Export Inspection Council) Intiasta peräisin olevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta;

h)

Nigerian kansallinen elintarvike- ja lääkehallinnon ja valvonnan virasto (National Agency for Food and Drug Administration and Control, NAFDAC) Nigeriasta tulevien elintarvikkeiden osalta.

a)

paikalla on koulutettua henkilökuntaa rehu- ja elintarvikelähetysten virallisen valvonnan suorittamista varten;

b)

saatavilla on tarkat ohjeet näytteenotosta ja näytteiden lähettämisestä laboratorioon asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen I, siltä osin kuin on kyse rehuista, ja asetuksen (EY) N:o 401/2006 liitteen I, siltä osin kuin on kyse elintarvikkeista, säännösten mukaisesti;

c)

lastin purkaminen ja näytteenotto on mahdollista suorittaa suojatussa paikassa nimetyn tuontipaikan alueella; rehu- tai elintarvikelähetys on voitava asettaa nimetystä tuontipaikasta lähtien toimivaltaisen viranomaisen viralliseen valvontaan tapauksissa, joissa lähetys on — toimivaltaisen viranomaisen annettua suostumuksensa — kuljetettava nimetyn tuontipaikan välittömässä läheisyydessä olevaan paikkaan näytteenottoa varten;

d)

käytettävissä on varastohuoneita ja varastoja, joissa haltuun otettuja rehu- ja elintarvikelähetyksiä voidaan säilyttää hyvissä olosuhteissa määrityksen tuloksia odotettaessa;

e)

käytettävissä on purkulaitteet ja asianmukaiset näytteenottolaitteet;

f)

käytettävissä on aflatoksiinin määritystä varten akkreditoitu virallinen laboratorio, jonka sijainti on sellainen, että näytteet voidaan kuljettaa sinne lyhyessä ajassa, ja joka pystyy suorittamaan määrityksen annetussa määräajassa.

a)

täytettävä yhteisen tuloasiakirjan osan II asiaankuuluvat kohdat;

b)

yhdistettävä näytteenoton ja määritysten tulokset;

c)

annettava CED-viitenumero ja kirjattava se yhteiseen tuloasiakirjaan;

d)

leimattava ja allekirjoitettava yhteisen tuloasiakirjan alkuperäiskappale;

e)

otettava allekirjoitetusta ja leimatusta yhteisestä tuloasiakirjasta kopio ja säilytettävä se.

—

tuotujen lähetysten määrä,

—

niiden lähetysten määrä, joista on otettu näyte määritystä varten,

—

edellä olevan 9 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tarkastusten tulokset.

14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/20

(1)

Asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artiklassa säädetään mahdollisuudesta toteuttaa asianmukaisia unionin kiireellisiä toimenpiteitä kolmannesta maasta tuotujen elintarvikkeiden ja rehujen osalta ihmisten terveyden, eläinten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, kun tällaista riskiä ei voida tyydyttävällä tavalla hallita yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 669/2009 (3) säädetään tiettyjen muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuonnin asettamisesta tehostettuun viralliseen valvontaan.

(3)

Tehostettuun viralliseen valvontaan asetettiin yli kahdeksi vuodeksi muun muassa curryn lehtien tuonti Intiasta ja lähes kahdeksi vuodeksi okran tuonti Intiasta torjunta-ainejäämien varalta.

(4)

Tehostetun valvonnan tulokset osoittavat, että unionin lainsäädännössä vahvistetut torjunta-ainejäämien enimmäismäärät ylittyvät edelleen erittäin usein, ja useasti on havaittu näiden aineiden erittäin suuria pitoisuuksia. Nämä tulokset osoittavat, että kyseisten elintarvikkeiden tuonti aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle. Unionin rajoilla toteutetun tehostetun valvonnan jälkeen tilanteessa ei havaittu parannuksia. Euroopan komission nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta Intian viranomaisilta ei myöskään saatu konkreettista ja tyydyttävää toimintasuunnitelmaa, jolla voitaisiin korjata tuotanto- ja valvontajärjestelmien viat ja puutteet.

(5)

Ihmisten terveyden suojelemiseksi unionissa on tarpeen säätää kyseisiä Intiasta tuotavia elintarvikkeita koskevista lisätakeista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 91/2013 (4) säädettiin sen vuoksi, että kaikkien Intiasta tuotavien curryn lehtien ja okran lähetysten mukana olisi sen vuoksi oltava todistus siitä, että tuotteista on otettu näytteet ja että ne on analysoitu torjunta-ainejäämien varalta ja todettu unionin lainsäädännön mukaisiksi.

(6)

Jotta varmistettaisiin, että tuonnin yhteydessä tapahtuvat tarkastukset, jotka koskevat aflatoksiinien esiintymistä tietyistä kolmansista maista peräisin olevissa tietyissä elintarvikkeissa ja rehuissa, on järjestetty tehokkaasti ja että ne ovat jokseenkin yhdenmukaisia unionin tasolla, kaikki kolmansista maista peräisin olevat elintarvikkeet ja rehut, joihin kohdistuu erityisehtoja aflatoksiinien esiintymisen vuoksi, on aiheellista mainita yhdessä asetuksessa. Näin ollen maapähkinöiden tuontia Intiasta ja Ghanasta ja vesimelonin siementen tuontia Nigeriasta koskevat säännökset olisi yhdistettävä yhdeksi asetukseksi, joka sisältää komission asetuksen (EY) N:o 1152/2009 (5) edellyttämät säännökset.

(7)

Jotta varmistettaisiin, että tuonnin yhteydessä tapahtuvat tarkastukset on järjestetty tehokkaasti ja että ne ovat jokseenkin yhdenmukaisia unionin tasolla, tässä asetuksessa on aiheellista säätää Intiasta tuotavissa curryn lehdissä ja okrassa olevien torjunta-ainejäämien fyysisiä tarkastuksia koskevista valvontamenettelyistä, jotka vastaavat voimassa olevia toimenpiteitä sellaisina kuin niistä säädetään asetuksessa (EY) N:o 669/2009.

(8)

Lähetyksiin liittyvä näytteenotto ja analysointi olisi toteutettava asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti. Torjunta-ainejäämien enimmäismäärät on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 396/2005 (6). Torjunta-ainejäämien virallisessa tarkastuksessa tapahtuvaa näytteenottoa koskevat säännökset on vahvistettu komission direktiivillä 2002/63/EY (7).

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

a)

Intiasta peräisin oleva tai lähetetty okra (elintarvikkeet, tuoreet ja jäädytetyt);

b)

Intiasta peräisin olevat tai lähetetyt curryn lehdet (elintarvikkeet, yrtit).

a)

täytettävä yhteisen tuloasiakirjan osan II asiaankuuluvat kohdat;

b)

liitettävä mukaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen näytteenottojen ja analyysin tulokset;

c)

annettava CED-viitenumero ja kirjattava se yhteiseen tuloasiakirjaan;

d)

leimattava ja allekirjoitettava yhteisen tuloasiakirjan alkuperäiskappale;

e)

otettava allekirjoitetusta ja leimatusta yhteisestä tuloasiakirjasta kopio ja säilytettävä se.

—

tuotujen lähetysten määrä;

—

niiden lähetysten määrä, joista on otettu näyte analyysia varten;

—

8 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tarkastusten tulokset.

14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/27

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/29

(1)

Belgian viranomaiset ilmoittivat kesäkuussa 2013 Euroopan komissiolle toimenpiteestä, jolla vedetään takaisin loppukäyttäjiltä tulppamalliset kuulonsuojaimet tyyppiä Climax 13 (uudelleen käytettävä malli), jotka on valmistanut Productos Climax SA, Polígono Industrial Sector Mollet, c/ Llobregat no 1, 08150 Parets del Valles (Barcelona), Espanja. Komissiolle toimitettujen asiakirjojen mukaan kyseiseen henkilönsuojaimeen oli sovellettu direktiivin 11 artiklan A jaksossa vahvistettua vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä, mistä todistukseksi Espanjan ilmoitettu laitos ”Centro Nacional de Medios de Protección — Instituto Nacional de Seguridad e Higiene en el Trabajo” (NB No. 0159) oli antanut EY-tyyppihyväksyntätodistuksen, jossa viitataan yhdenmukaistetun standardin EN 352-2:1993 asiaan liittyviin kohtiin.

(2)

Belgian viranomaiset tekivät tuotteesta ilmoituksen Rapex-järjestelmässä tammikuussa 2013 (ilmoitus nro A12/0039/13).

(3)

Belgian viranomaiset perustelivat toimenpidettä siten, että tuote ei vastaa yhdenmukaistetun standardin EN 352-2:1993 Kuulonsuojaimet — Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 2: Tulppasuojaimet 4.1.1, 4.2.2, 4.3.6, 5 ja 6 kohdan vaatimuksia, joissa viitataan direktiivin 89/686/ETY liitteessä II vahvistettuihin terveyttä ja turvallisuutta koskeviin seuraaviin perusvaatimuksiin:

(4)

Belgian viranomaiset totesivat, että suojelun tasoa ei voida määrittää, joten tuotteiden katsottiin olevan vaarallisia, koska ne voivat aiheuttaa vahinkoa käytettäessä, mikä ei ole henkilönsuojaimia koskevien vaatimusten mukaista (riskiluokka: kuulovaurio).

(5)

Komissio otti yhteyttä valmistajaan ja jakelijaan Belgiassa ja pyysi niitä esittämään huomautuksensa Belgian viranomaisten toteuttaman toimenpiteen johdosta. Vastauksessaan valmistaja totesi, että sen jälkeen, kun se oli saanut Belgian viranomaisten raportin, ja Agència Catalana del Consumin (julkinen elin, joka kuuluu Katalonian aluehallituksen alaisuuteen Espanjassa) tarkastaja oli käynyt ja takavarikoinut kyseisen tuotteen jäljellä olleen varaston, tuote oli poistettu kansallisilta ja kansainvälisiltä markkinoilta. Asiakkaille oli sen jälkeen annettu tämän mukaiset ohjeet. Kun tämä toimenpide oli toteutettu, tuotteen loppuvarasto oli hävitetty.

(6)

Espanjan viranomaiset ilmoittivat vastauksena Belgian viranomaisille, että toimenpiteisiin oli ryhdytty tuotteen poistamiseksi markkinoilta, ja että yhtiö Productos Climax SA ilmoitti, että tuote vedetään pois markkinoilta.

(7)

Saatavilla olevien asiakirjojen, ilmaistujen näkemysten ja asianomaisten osapuolten suorittamien toimenpiteiden perusteella komissio katsoo, että tulppamalliset kuulonsuojaimet tyyppiä Climax 13 (uudelleen käytettävä malli) eivät vastaa yhdenmukaistetun standardin EN 352-2:1993 4.1.1, 4.2.2, 4.3.6, 5 ja 6 kohdan vaatimuksia, joissa viitataan direktiivin 89/686/ETY liitteessä II olevassa 1.4 ja 3.5 kohdassa vahvistettuihin terveyttä ja turvallisuutta koskeviin perusvaatimuksiin, koska ne voivat aiheuttaa vammoja korviin laitettaessa,

14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/31

(1)

Afrikkalainen sikarutto on kotieläiminä pidettäviin ja luonnonvaraisiin sikapopulaatioihin vaikuttava tarttuva virustauti, joka voi merkittävästi heikentää siankasvatuksen kannattavuutta ja aiheuttaa häiriötä unionin sisäisessä kaupassa ja viennissä kolmansiin maihin.

(2)

Afrikkalaisen sikaruton puhjetessa on olemassa vaara, että taudinaiheuttaja leviää muille sikatiloille ja luonnonvaraisiin sikoihin. Tämän tuloksena se voi levitä yhdestä jäsenvaltiosta toisiin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin elävien sikojen tai niistä saatavien tuotteiden kaupan välityksellä.

(3)

Neuvoston direktiivissä 2002/60/EY (3) säädetään unionissa toteutettavista vähimmäistoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Direktiivin 2002/60/EY 15 artiklassa säädetään tartunta-alueen määrittelystä, kun on vahvistettu vähintään yksi afrikkalaisen sikaruton tapaus luonnonvaraisissa sioissa.

(4)

Latvia on ilmoittanut komissiolle afrikkalaisen sikaruton nykyisestä tilanteesta alueellaan ja määrittänyt direktiivin 2002/60/EY 15 artiklan mukaisesti tartunta-alueen, jolla sovelletaan kyseisen direktiivin 15 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

(5)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, on tarpeen määrittää yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa unionin tasolla Latviassa sijaitseva afrikkalaisen sikaruton tartunta-alue.

(6)

Odotettaessa pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean seuraavaa kokousta olisi Latviassa tartunta-alueeksi määritetty alue esitettävä tämän päätöksen liitteessä ja kyseisen aluejaon kesto olisi vahvistettava.

(7)

Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean seuraavassa kokouksessa,

14.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/33

(1)

Valvontaviranomainen kuuli kesällä 2009 islantilaisilta tiedotusvälineiltä, että Islannin valtio oli puuttunut Sjóvá-Almennar tryggingar hf.:n, jäljempänä ’jóvá’, toimintaan. Valvontaviranomainen lisäsi asian valtiontuen alalla ratkaisematta olevista tapauksista vuosittain järjestettävän kokouksen asialistalle. Kokous pidettiin valvontaviranomaisen ja Islannin viranomaisten välillä Reykjavikissa 5 päivänä marraskuuta 2009. Islannin viranomaiset antoivat kokouksessa lyhyesti tietoa tapauksen taustasta ja historiasta. Valvontaviranomainen pyysi samassa kokouksessa Islannin viranomaisia toimittamaan tarkemmat tiedot kirjallisesti toimenpiteen monimutkaisuuden ja siihen liittyvien olosuhteiden vuoksi.

(2)

Valvontaviranomainen vastaanotti 7 päivänä kesäkuuta 2010 kantelun (tapahtuma N:o 559496), jonka mukaan Islannin puuttuminen Sjóván toimintaan oli valtiontuen myöntämistä.

(3)

Lähetettyään kirjalliset tietopyynnöt, tehtyään välipäätöksen Sjóván toimintaan puuttumista koskevien tietojen pyytämisestä ja käytyään tähän liittyvän kirjeenvaihdon valvontaviranomainen ilmoitti 22 päivänä syyskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Islannin viranomaisille päättäneensä aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn Sjóván pääomituksesta.

(4)

Valvontaviranomaisen päätös N:o 373/10/KOL muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, joka tehtiin 22 päivänä syyskuuta 2010, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (1). Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia esittämään huomauksensa asiasta.

(5)

Islannin viranomaiset, Sjóvá ja Íslandsbanki esittivät huomautuksia 14 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 583507). Valvontaviranomainen sai huomautuksia myös kahdelta Sjóván kilpailijalta. Valvontaviranomainen välitti nämä huomautukset 31 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 584930) Islannin viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus vastata. Vastaus saatiin 25 päivänä helmikuuta 2011 päivätyssä kirjeessä (tapahtuma N:o 588606).

(6)

Islannin viranomaiset toimittivat 3 päivänä lokakuuta 2011 Sjóván ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman (tapahtuma N:o 610472), jota päivitettiin 13 päivänä huhtikuuta 2012 (tapahtuma N:o 631003) ja 28 päivänä toukokuuta 2013 (tapahtuma N:o 673746), sekä lisätietoja 6 päivänä maaliskuuta 2013 (tapahtuma N:o 665021). Lisäsitoumuksia koskevat ehdotukset vastaanotettiin 25 päivänä kesäkuuta 2012 (tapahtuma N:o 641330), 4 päivänä lokakuuta 2012 (tapahtuma N:o 648708), 3 päivänä toukokuuta 2013 (tapahtuma N:o 671655), 28 päivänä toukokuuta 2013 (tapahtuma N:o 673746) ja 2 päivänä heinäkuuta 2013 (tapahtuma N:o 677440).

(7)

Vuonna 2005 finanssiryhmä Moderna/Milestone Finance, jäljempänä ’Milestone’ (2), osti 66,6 prosenttia Sjóván osakkeista Glitniriltä ja hankki täyden omistusoikeuden vuodesta 2006 lähtien. Sen jälkeen Milestone päätti etenkin muuttaa Sjóván sijoitusten painopistettä velkarahoitteisiin ulkomaisiin kiinteistöhankkeisiin ja salli omaisuuserien vaihdon ja vakuudettomat luotot osakkaille, mikä heikensi Sjóván taloudellista tilannetta. Islannin rahoitusvalvontaviranomaisen (FME) kertomuksen (3) mukaan nämä sijoitukset johtivat pahoihin talousvaikeuksiin eivätkä olleet vakuutustoiminnasta annetun lain N:o 60/1994 34 §:n 2 momentin säännösten mukaisia.

(8)

Sjóvá oli FME:n erityisessä valvonnassa syyskuusta 2008 syyskuuhun 2009 vakuutustoiminnasta annetun lain N:o 60/1994 90 §:n nojalla. Sen jälkeen Sjóván velkojat alkoivat johtaa yhtiötä, minkä huipuksi suurin velkoja Glitnir otti sen määräysvaltaansa maaliskuussa 2009. Glitnir otti määräysvallan myös Askar Capitalissa, joka oli aiemmin Milestonen määräysvallassa ollut islantilainen investointipankki, sekä sen tytäryhtiössä Avant hf.:ssä, jäljempänä ’Avant’, joka toimi autorahoitusmarkkinoilla.

(9)

Huhtikuussa 2009 Glitnir ja Íslandsbanki, joka oli samoin Sjóván merkittävä velkoja, ottivat yhteyttä Islannin valtioon ja pyysivät siltä apua Sjóván uudelleenrahoitukseen ja rakenneuudistukseen käytettyään kaikki markkinoilla tarjolla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut yhtiön pelastamiseksi.

(10)

Sjóvá allekirjoitti Glitnirin, Íslandsbankin ja SAT Eignarhaldsfélag hf.:n (Glitnirin kokonaan omistama holdingyhtiö, jäljempänä ’SAT Holding’) kanssa SA tryggingar hf.:n puolesta 20 päivänä kesäkuuta 2009 varainsiirtosopimuksen, jonka mukaan Sjóván kaikki vakuutustoimintaan liittyvät varat ja velat, vakuutussalkku mukaan lukien, siirrettiin SA tryggingar hf.:lle vakuutustoiminnasta annetun lain N:o 60/1994 86 §:n mukaisesti. Sjóván jäljellä olevat varat sijoitettiin SJ Eignarhaldsfélag -holdingyhtiöön (SJE). Tämän jälkeen SJE purettiin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

(11)

Liiketoimen jälkeen uuden yhtiön, SA tryggingar hf.:n, nimeksi annettiin Sjóvá. Sen 20 päivänä kesäkuuta 2009 päivätyn yhtiöjärjestyksen mukaan uuden yhtiön osakkaat (Glitnir, Íslandsbanki ja SAT Holding) antaisivat vakuutustoiminnan jatkamiseen tarvittavan uuden pääoman, noin 16 miljardia Islannin kruunua, seuraavasti (4):

(12)

Sjóván osakkaat tekivät samana päivänä sopimuksen myös yhtiössä omistamiensa osakkeidensa myynnistä 18 kuukauden kuluessa. Myynnistä saatava tulot käytettäisiin osakepääomaksi annettujen varojen maksamiseen osakkaille takaisin. Sjóván avoin myynti aloitettiinkin vuoden 2010 alussa, ja suunnitelmissa oli myynti- ja ostosopimuksen allekirjoittaminen maaliskuun 2010 loppuun mennessä. Myyntiyritykset päättyivät kuitenkin marraskuussa 2010, kun suurimman tarjouksen tekijä perui tarjouksensa.

(13)

Valvontaviranomainen on kuvasi Sjóván kaatumiseen ja uudelleen rakentamiseen liittyviä tapahtumia, tosiseikkoja sekä taloudellista ja poliittista kehitystä tarkemmin menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä.

(14)

Sjóvá perustettiin vuonna 1918, ja se on ollut siitä lähtien keskeinen toimija Islannin vakuutusmarkkinoilla. Sen asiakkaina on sekä yksittäisiä henkilöitä että kaiken kokoisia organisaatioita, ja se tarjoaa laajan valikoiman tuotteita eri puolille maata levittäytyneen palveluverkostonsa kautta. Sjóvá on yksi kolmesta johtavasta vakuutusyhtiöstä Islannissa, ja se tarjoaa asiakkailleen täyden valikoiman sekä vahinko- että henkivakuutustuotteita.

(15)

Sjóvá on määritellyt kuusi tuoteluokkaa: omaisuusvakuutukset; ajoneuvovakuutukset; tapaturma- ja sairausvakuutukset; merenkulku-, ilmailu- ja rahtivakuutukset; vastuuvakuutukset ja henkivakuutukset. Yhtiö keskittyy kuitenkin tarjoamaan kattavia vakuutuspalveluja tuotekohtaisten palvelujen sijaan.

(16)

Sjóvá omistaa yhden tytäryhtiön, Sjóvá Lifen. Vakuutustoiminnasta annetun lain N:o 56/2010 12 §:n mukaisesti henkivakuutustoimintaa ei voida harjoittaa samassa yhtiössä, joka tarjoaa ensivakuutuksena myönnettäviä vahinkovakuutuksia. Vaikka Sjóvá Life on Sjóvásta erillinen oikeushenkilö, jolla on oma kirjanpitonsa ja taseensa, Sjóvá Life ostaa Sjóván kanssa tehdyn sopimuksen kautta kaiken päivittäisen toiminnan sekä tietoliikennejärjestelmät ja tuen. Sjóvá Lifen tuotteet on liitetty Sjóván tuotevalikoimaan.

(17)

Kuten edellä todettiin, Sjóvá toimii Islannissa sekä vahinkovakuutusten että henkivakuutusten markkinoilla. Vahinkovakuutusten segmentillä Sjóván markkinaosuus on noin 28 prosenttia, ja sen pääkilpailijoiden markkinaosuudet ovat arviolta seuraavat: Vátryggingafélag Íslands hf. (VIS), 35 prosenttia; Tryggingamiðstöðin hf. (TM), 26 prosenttia, ja Vörður tryggingar hf., 11 prosenttia. Henkivakuutusten segmentillä arvioidut markkinaosuudet ovat seuraavat: Sjóvá Life, 35 prosenttia; Okkar (Arion Bank), 27 prosenttia; LÍS (VIS:n osa), 24 prosenttia; LM (TM:n osa), 10 prosenttia, ja Vörður Lif 4 prosenttia. (5)

(18)

Islannin valtio toteutti kaksi toimenpidettä Sjóván pääomittamiseksi: se osallistui suoraan Sjóván ensimmäiseen pääomitukseen vuonna 2009 siirtämällä kaksi joukkovelkakirjaa SAT Holdingille (ks. jäljempänä olevat 19–22 kohta) ja antoi lisäksi 683–739 miljoonaa Islannin kruunua Sjóván tilanteen vakauttamiseksi vuonna 2010 (ks. jäljempänä olevat 24 kohta ja 29–31 kohta).

(19)

Sjóván ensimmäiseen pääomitukseen myönnetty valtiontuki toteutettiin 8 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä sopimuksella (”Samningur um kröfukaup”), joka koski Islannin valtion omistamien joukkovelkakirjojen siirtoa SAT Holdingille (6).

(20)

Tuossa vaiheessa Sjóván oma pääoma oli 13,5 miljardia Islannin kruunua negatiivinen. Lain mukaan omaa pääomaa oli oltava vähintään 2 miljardia Islannin kruunua. Omaa pääomaa koskevan vähimmäisvaatimuksen täyttämiseksi tarvittiin siis vähintään 15,5 miljardin Islannin kruunun pääomanlisäys.

(21)

Valtion ja SAT Holdingin välinen sopimus kattoi seuraavat kaksi valtion hallussa ollutta joukkovelkakirjaa, joiden arvon ulkopuolinen asiantuntija määritti 16 päivänä kesäkuuta 2009:

(22)

Ostohinta oli 11,6 miljardia Islannin kruunua, ja SAT Holdingin oli määrä maksaa joukkovelkakirjat 18 kuukauden kuluessa eli ennen vuoden 2010 päättymistä ilman, että kyseiseltä ajalta perittäisiin korkoa. Joukkovelkakirjojen ostohinnan maksamisen vakuudeksi valtiolle annettiin korkeimman etuoikeuden vakuutena SAT Holdingin omistamat Sjóván osakkeet.

(23)

Sopimuksen mukaan maksu voitiin suorittaa luovuttamalla SAT Holdingin alkuperäinen 73,03 prosentin osuus Sjóván osakkeista valtiolle, minkä katsottaisiin vastaavan täysimääräistä maksua. SAT Holding voisi käyttää tätä mahdollisuutta ilman valtion etukäteissuostumusta.

(24)

Lisäksi ennen SA tryggingar hf.:n (josta tuli myöhemmin Sjóvá) perustamista 20 päivänä kesäkuuta 2009 Islannin valtio suostui korottamaan Avantin liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjaan liittyvän Glitnirin vakuuden etuoikeusaseman neljännestä kolmanneksi korkeimpaan etuoikeuteen, mikä vastasi valtion hallussa olevan, Avantin salkkuun liittyvän vakuuden etuoikeusasemaa. Tätä pidettiin välttämättömänä, jotta FME voisi hyväksyä Glitnirin antaman osuuden Sjóván omaan pääomaan. Vastineena Glitnir luovutti Islannin valtiolle 12,5 prosentin osuuden saatavistaan SJE:ltä, jonka hallussa Sjóván aiempi sijoitussalkku oli.

(25)

FME katsoi, ettei Glitnir, jolle oli myönnetty moratorio ja joka oli selvitystilassa, voinut omistaa määräosuutta Sjóvásta. Näin ollen Glitnir myi 16 päivänä syyskuuta 2009 osuutensa, 17,67 prosenttia, Sjóván osakkeista SAT Holdingille. Tämän liiketoimen jälkeen Sjóván osakkaat olivat seuraavat:

(26)

FME myönsi lopulta 22 päivänä syyskuuta 2009 Sjóválle vakuutustoimintaluvan ja poisti Sjóván erikoisvalvonnasta, jossa se oli ollut lokakuusta 2008 lähtien. Salkun siirto tapahtui 1 päivänä lokakuuta 2009 (7).

(27)

Vuoden 2009 lopussa valtiovarainministeriön ja Islannin keskuspankin hallussa olevien saatavien hallinnointi yhdistettiin ja siirrettiin uudelle elimelle, keskuspankin varainhoitoelimelle (ESI). Siitä lähtien ESI, joka on täysin Islannin valtion määräysvallassa, on hallinnoinut SAT Holdingilta vaadittuja saatavia.

(28)

SAT Holding käytti 3 päivänä toukokuuta 2010 mahdollisuutta siirtää 73,03 prosenttia Sjóván osakkeista valtiolle velan takaisinmaksun sijasta. Sen jälkeen Sjóván osakkaat olivat seuraavat:

(29)

Islannin korkein oikeus totesi 16 päivänä kesäkuuta 2010, että Islannin kruunuina myönnetyt lainat, jotka oli kytketty ulkomaisista valuutoista muodostuvaan valuuttakoriin, olivat lain vastaisia. Tämä vaikutti Sjóván pääomituksessa käytettyjen Avantin ja Askar Capitalin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen arvoon. Sjóván pääoman säilyttämiseksi 28 päivänä heinäkuuta 2010 allekirjoitettiin varainsiirtosopimus, jossa osapuolina olivat yhtäältä Sjóvá ja toisaalta SAT Holding, ESI ja Íslandsbanki. Sopimuksen seurauksena (i) SAT Holding osti Avantin joukkovelkakirjan 2,1 miljardilla Islannin kruunulla (Sjóvá kattoi erotuksen alkuperäiseen arvoon, joka oli 2,8 miljardia Islannin kruunua) ja (ii) ESI siirsi Sjóválle Landsvirkjunin joukkovelkakirjan, jota oli käytetty Askar Capitalin liikkeeseen laskeman joukkovelkakirjan vakuutena.

(30)

ESI osti tämän jälkeen Avantin joukkovelkakirjan SAT Holdingilta 880 miljoonalla Islannin kruunulla. Joukkovelkakirjan nimellisarvona oli 2,813 miljardia Islannin kruunua, mutta sen arvo oli epävarma, sillä Avantin joukkovelkakirjojen haltijat odottivat saavansa takaisin vain 5–7 prosenttia joukkovelkakirjan arvosta Avantin selvitysmenettelyn päätyttyä. Tämä vastaisi ESI:n ostaman joukkovelkakirjan arvoa, joka oli 141–197 miljoonaa Islannin kruunua. ESI maksoi siis vielä lisäksi 683–739 miljoonaa Islannin kruunua Sjóván tilanteen vakauttamiseksi.

(31)

Avantin velkojat hyväksyivät joulukuussa 2010 yhtiön kanssa sovitun velkasopimuksen. Tuolloin Avantin salkku arvioitiin noin 13 miljardin Islannin kruunun arvoiseksi. Korkeimman etuoikeuden saatava salkusta oli arvoltaan noin 15 miljardia Islannin kruunua. Salkkuun liittyvä kolmanneksi korkeimman etuoikeuden vakuus, joka oli yhteisesti Glitnirin ja ESI:n hallussa, oli näin ollen arvoton.

(32)

Stefnir hf.:n hallinnoima rahasto SF1 slhf (SF1) suostui 18 päivänä tammikuuta 2011 ostamaan 52,4 prosentin osuuden Sjóvásta ESI:ltä 4,9 miljardilla Islannin kruunulla. Lakisääteisen hyväksynnän jälkeen liiketoimi toteutettiin 1 päivänä heinäkuuta 2011.

(33)

Lisäksi SF1:lle annettiin mahdollisuus ostaa jäljellä oleva 20,63 prosentin osuus ESI:ltä 2,4 miljardilla Islannin kruunulla. Tämä mahdollisuus käytettiin heinäkuussa 2012.

(34)

Liiketoimen jälkeen Sjóván osakkaat olivat seuraavat:

(35)

Islannin viranomaiset onnistuivat näin myymään osuutensa Sjóvássa 7,3 miljardilla Islannin kruunulla. Tämä on verrattavissa niiden joukkovelkakirjojen alkuperäiseen arvoon (11,6 miljardia Islannin kruunua), joita Islanti käytti osuudessaan Sjóván pääomitukseen.

(36)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä valvontaviranomainen katsoi alustavasti, että Islannin valtion osallistuminen Sjóván pääomitukseen on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Valvontaviranomainen epäili samoin, ovatko nämä toimenpiteet ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan mukaisia ja täyttävätkö ne valvontaviranomaisen finanssikriisiä koskevissa ohjeissa asetetut vaatimukset.

(37)

Valvontaviranomainen totesi erityisesti, etteivät Islannin viranomaiset olleet toimittaneet tietoja, jotka osoittaisivat, että Sjóván konkurssista mahdollisesti seuraisivat systeemiset vaikutukset voisivat muodostaa Islannin talouteen ”vakavan häiriön” ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Valvontaviranomainen totesi myös, että Sjóván toiminnasta, vaikeuksien syistä ja varsinaisesta rakenneuudistuksesta oli annettu vain vähän tietoja. Tietoja ei ollut tarpeeksi, jotta valvontaviranomainen olisi voinut arvioida toimenpidettä 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella tai erityisesti valvontaviranomaisen valtiontukea koskeviin ohjeisiin (8) sisältyvän sen luvun perusteella, jossa käsitellään elinkelpoisuuden palautumista ja valtiontukisääntöjen (rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen) mukaisesti finanssialalla nykyisessä kriisissä toteutettavien rakenneuudistustoimenpiteiden arvioimista.

(38)

Valvontaviranomainen sai huomautuksia seuraavilta asianomaisilta osapuolilta.

(39)

Edunsaaja Sjóvá sekä yksi sen osakkaista, Íslandsbanki, esittivät valvontaviranomaiselle huomautuksia.

(40)

Sjóván huomautuksissa annetaan tietoa pääasiassa yhtiön uuden johdon toteuttamista rakenneuudistustoimenpiteistä sekä sen toimintaa koskevia taloudellisia tietoja.

(41)

Íslandsbanki väittää huomautuksissaan, että Islannin valtio toimi markkinataloussijoittajan tavoin osallistuessaan Sjóván pääomitukseen. Jos valvontaviranomainen kuitenkin katsoisi, että liiketoimeen liittyy valtiontukea, Íslandsbanki esittää, että tuen olisi katsottava soveltuvan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla ETA-sopimuksen toimintaan. Huomautuksissa tuodaan esille erityisesti toimenpiteiden merkitys Islannin finanssimarkkinoille, yksityisten osapuolten (Glitnirin ja Íslandsbankin) osallistuminen pääomitukseen ja Sjóván toistaiseksi onnistunut rakenneuudistus.

(42)

Valvontaviranomainen sai huomautuksia myös VIS:ltä ja TM:ltä. Ne molemmat ovat islantilaisia vakuutusyhtiöitä ja kilpailevat suoraan Sjóván kanssa.

(43)

VIS väittää huomautuksissaan, että valtion väliintulo Sjóván pääomituksen toteuttamiseksi olisi katsottava valtiontueksi. VIS huomauttaa erityisesti, ettei väliintulo ole markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen Sjóván taloudellisen tilanteen eikä Islannin silloisen yleisen tilanteen perusteella eikä myöskään väliintulon ehtojen perusteella. Yksityinen sijoittaja ei olisi osallistunut pääomitukseen kyseisissä olosuhteissa. VIS väittää lisäksi, ettei tuen pitäisi katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan. Etenkään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ei voida soveltaa, sillä Sjóván konkurssi ei olisi aiheuttanut vakavaa häiriötä Islannin taloudelle. Tuki ei siis ollut välttämätöntä. VIS väittää joka tapauksessa, ettei tuki ole rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen mukaista, koska rakenneuudistussuunnitelmaa ei ollut ja tuki vääristi kilpailua, Sjóván mahdollisesti harjoittama aggressiivinen hinnoittelu mukaan lukien.

(44)

TM toteaa huomautuksissaan, ettei Islannin viranomaisten väliintulo Sjóván pääomituksen yhteydessä tapahtunut markkinaehdoin, joten se olisi katsottava valtiontueksi. Tuen soveltuvuudesta TM väittää, ettei ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan poikkeusta eikä myöskään 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta voida soveltaa tässä tapauksessa. TM esittää, että ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa on sovellettava rajoittavasti eikä sitä voida käyttää ratkaistaessa yksittäisen yhtiön ongelmia. Lisäksi TM esittää, ettei vakuutusyhtiötä tulisi katsoa rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäväksi ja että näin ollen se voitaisiin purkaa turvallisesti voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. TM väittää joka tapauksessa, ettei Sjóválle annettu tuki ollut välttämätöntä, kohdennettua eikä oikeasuhteista. Sellaista rakenneuudistussuunnitelmaa ei myöskään ollut, josta kävisi ilmi riittävä taakanjako ja kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi toteutettavat toimenpiteet etenkin Sjóván hinnoittelukäytännön osalta.

(45)

Islannin viranomaiset eivät kiistä valvontaviranomaisen alustavaa toteamusta, jonka mukaan Islannin valtion osallistuminen Sjóván pääomitukseen on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Islannin viranomaiset eivät kiistä etenkään valvontaviranomaisen alustavaa päätelmää siitä, ettei markkinataloussijoittajaperiaatetta voitu soveltaa. Islanti ei kiistä myöskään sitä, että ESI:n ostaessa SAT Holdingin kautta Avantin joukkovelkakirjan tilanteeseen saattoi liittyä Sjóválle annettua valtiontukea.

(46)

Islannin viranomaiset väittävät, että valtiontuki kuitenkin soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, sillä väliintulo oli välttämätön sopimuspuolen taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi. Islannin viranomaiset selittivät Islannin vaikeaa taloustilannetta toimenpiteen toteuttamisen ajankohtana. Islannin kruunun arvo alkoi heiketä jyrkästi syyskuussa 2008, ja kaikki kolme suurta pankkia kaatuivat lokakuussa 2008, jolloin Islanti koki lähihistoriansa pahimman talouskriisin. Islannin hallituksen oli toimittava rohkeasti pelastaakseen maan finanssijärjestelmän täydelliseltä romahtamiselta, millä olisi ollut arvaamattomia vaikutuksia Islannin yhteiskuntaan. Toimenpiteen toteuttamisen ajankohtana Islannin finanssijärjestelmässä kävi myllerrys ja se kärsi rahoituslaitoksiin kohdistuvasta yleisestä luottamuspulasta.

(47)

Sjóvá on yhtenä kolmesta suuresta Islannin vakuutusyhtiöstä Islannin finanssijärjestelmän kannalta merkittävä. Sjóván kaatuminen olisi jättänyt suuren osan Islannin väestöstä vaille vakuutussuojaa ja korvauksiaan tilanteessa, jossa Islannin yhteiskunnassa oli jo pahoja sosiaalisia vaikeuksia. Se olisi myös vaarantanut luottamuksen finanssijärjestelmän laitoksiin ja saanut finanssikriisin leviämään vakuutusalalle. Yleinen luottamus Islannin vakuutusalaan oli jo horjunut vakavasti vuoden 2009 alussa, sillä Sjóván lisäksi myös kahden muun suuren vakuutusyhtiön omistus siirtyi niiden emoyhtiöiden velkojille. Näin ollen Sjóván konkurssi olisi mitä todennäköisimmin johtanut finanssikriisin leviämiseen pankkialalta vakuutusalalle.

(48)

FME yhtyy tähän arvioon ja huomauttaa, että Sjóván konkurssilla olisi ollut vakavia seurauksia maan taloudelle. Finanssimarkkinoiden ja yleisesti talouden uskottavuus oli kokenut pahan kolauksen Islannin pankkien kaatuessa lokakuussa 2008. Jäljellä olevat laitokset olivat heikkoja, kuten oli rahoituslaitoksiin kohdistuva luottamuskin. Sjóván olemassaolon jatkuminen oli tärkeää Islannin finanssimarkkinoiden toiminnan kannalta. Konkurssilla olisi ollut heijastusvaikutuksia vahinko- ja henkivakuutusmarkkinoihin yleisesti. Se olisi ollut takaisku Islannin viranomaisten meneillään olleille toimille, joilla pyrittiin finanssimarkkinoiden rakenneuudistukseen.

(49)

Tarvittavan rakenneuudistuksen laajuuden osalta Islannin viranomaiset esittivät, että valvontaviranomaisen olisi otettava huomioon, että Sjóván talousvaikeudet johtuivat yksinomaan sen lainvastaisesta sijoitustoiminnasta ja sen entisen omistajan Milestonen liiketoimista. Nämä olivat olleet mahdollisia, koska asianmukaista riskienhallintaa ja hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ei ollut. Näillä ei ole mitään yhteyttä Sjóván nykyiseen päivittäiseen vakuutustoimintaan. Sjóván vakuutustoiminnan elinkelpoisuus näkyy rakenneuudistussuunnitelman talousennusteista, ja myös FME on vahvistanut sen. Kolmantena osapuolena olevan yksityisen sijoittajan halu ostaa enemmistöosuus yhtiöstä valtiolta osoittaa lisäksi, että markkinat pitävät Sjóváa elinkelpoisena. Tämän liiketoimen tuloksena Islanti sai myös suurimman osan tuesta takaisin.

(50)

Islannin viranomaiset tuovat esille, että Sjóván aiemmat omistajat menettivät sijoituksensa kokonaan ja että sekä Glitnir että Íslandsbanki osallistuivat pääomitukseen. Lisäksi Sjóvá osallistuu rakenneuudistukseen vähentämällä kustannuksia ja lisäämällä pääomaansa kertyneestä voitosta. Taakkaa on siis jaettu merkittävällä tavalla sekä Sjóván osakkaiden että itse yhtiön välillä.

(51)

Vastasuoritteiden tarpeen osalta Islannin viranomaiset väittävät, ettei rakenteellisia toimenpiteitä vaadittaisi enempää, sillä rakenneuudistus oli jo pienentänyt Sjóván tasetta noin 70 prosenttia ja pääliiketoiminta-alueilla tapahtuvat divestoinnit vaarantaisivat elinkelpoisuuden. Islannin viranomaiset huomauttavat myös, että Sjóvá katsotaan pieneksi tai keskisuureksi yritykseksi, mikä vähentää entisestään vastasuoritteiden tarvetta. Ne väittävät vielä, että ehdotetut sitoumukset, jotka koskevat sekä Sjóván menettelytapoja että sääntelyn muuttamista, ovat asianmukaisia kilpailun vääristymisen minimoimiseksi.

(52)

Vastauksena VIS:n ja TM:n esittämiin kolmansien osapuolten huomautuksiin Islannin viranomaiset viittaavat pääasiassa aiemmin esitettyyn ja esittävät lisää taloutta koskevia tietoja.

(53)

Islannin viranomaiset toimittivat 3 päivänä lokakuuta 2011 ensimmäisen Sjóváa koskevan rakenneuudistussuunnitelman. Suunnitelmaa päivitettiin 13 päivänä huhtikuuta 2012 ja 28 päivänä toukokuuta 2013.

(54)

Rakenneuudistussuunnitelmassa käsitellään elinkelpoisuuden, taakanjaon ja kilpailun vääristymisen rajoittamisen tärkeitä kysymyksiä. Suunnitelman mukaan Sjóvá madaltaa sijoitussalkkunsa yleistä riskiprofiilia, parantaa sijoituksissa ja riskienhallinnassa sovellettuja menettelyjä, kohentaa hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja lisää kannattavuutta.

(55)

Islannin viranomaiset ovat toimittaneet Sjóván taloudellista asemaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja vuoteen 2016 ulottuvat ennusteet, joissa esitellään perusskenaario ja kolme stressiskenaariota. Vaikka rakenneuudistuskausi kestää vain vuoden 2014 loppuun, Islannin viranomaiset ovat toimittaneet ylimääräisiä suunnitelmatietoja vuosista 2015 ja 2016. Tämä auttaa valvontaviranomaista erityisesti sen arvioidessa stressiskenaarioita, joissa otetaan huomioon Islannin markkinoille ominaiset stressitekijät, joilla on vaikutusta rakenneuudistuskauden jälkeen.

(56)

Kaikissa neljässä skenaariossa esitettiin vuosista 2013–2016 seuraavat olettamat: bruttokansantuotteen (BKT) kasvu, inflaatio, markkinaosuuden kehittyminen, valtion indeksilainoista saatava tuotto, käteistuotto, osakeriskipreemio ja varojen allokointi sekä Sjóván omalla vastuulla olevien korvausvastuiden ja vakuutusmaksutulojen välinen suhde ja omalla vastuulla olevien kulujen ja vakuutusmaksutulojen välinen suhde.

(57)

Perusskenaariossa talousennusteet perustuvat Islannin tilastotoimiston 30 päivänä maaliskuuta 2012 julkaisemiin Islannin talouden BKT:n kasvua ja inflaatiota koskeviin viisivuotisiin ennusteisiin, ja niitä päivitettiin 28 päivänä toukokuuta 2013 Sjóván todellisten tulosten ja Islannin taloutta vuonna 2012 koskevien todellisten tietojen perusteella. Perusskenaariossa oletetaan erityisesti keskinkertaista talouskasvua, inflaation hidastumista ja korkojen pysymistä ennallaan sekä Sjóván markkinaosuuksien säilymistä ennallaan.

Perusskenaarion olettamat

(58)

Alla olevassa taulukossa on esitetty perusskenaarion ennakoitu tuloslaskelma ja tase.

Perusskenaarion tuloslaskelma (miljoonaa Islannin kruunua)

Perusskenaarion tase (miljoonaa Islannin kruunua)

(59)

Alla olevaan taulukkoon on koottu perusskenaarion ennusteisiin perustuvat keskeiset talouden tunnusluvut.

Perusskenaarion ennusteisiin perustuvat talouden tunnusluvut

(60)

Rakenneuudistuskauden päätteeksi perusskenaariossa ennustettu Sjóván oman pääoman tuotto on noin […] %.

(61)

Islannin viranomaiset esittivät niin sanotussa ”w-taantumaan” perustuvassa stressiskenaariossa tehdyn laskelman. Siinä BKT:n olettamat vuosille 2013–2016 vastaavat taantuman jatkumista ja inflaation nousua. Lisäksi korkojen odotetaan pysyvän ennallaan ja osakeriskipreemioiden kääntyvän negatiiviksi. W-taantumaan perustuvassa skenaariossa on siis kyse syvästä taantumasta, johon on lisätty ylimääräisiä stressitekijöitä.

W-taantumaan perustuvan stressiskenaarion olettamat

W-taantumaan perustuvan stressiskenaarion ennusteisiin perustuvat talouden tunnusluvut (miljoonaa Islannin kruunua ellei toisin mainita)

(62)

Islannin viranomaiset esittivät pääomasääntelyyn perustuvassa stressiskenaariossa tehdyn laskelman. Tässä stressitestissä oletetaan, että pääomasääntely poistetaan Islannista vuonna 2014. Tämän seurauksena Islannin kruunun arvo laskee nykyiseen offshore-arvoonsa, joka on noin 30 prosenttia alle virallisen vaihtokurssin. Tämä lisää inflaatiota. Nopeampi inflaatio kasvattaa puolestaan vahinkosuhdetta. Reaalikorkojen odotetaan nousevan 6,5 prosenttiin ja osakeriskipreemion laskevan –50 prosenttiin pääomapaon vuoksi.

Pääomasääntelyyn perustuvan stressiskenaarion olettamat

Pääomasääntelyyn perustuvan stressiskenaarion ennusteisiin perustuvat talouden tunnusluvut (miljoonaa Islannin kruunua ellei toisin mainita)

(63)

Islannin viranomaiset esittivät toiseen kylmään talveen perustuvassa stressiskenaariossa tehdyt laskelmat. Tässä stressiskenaariossa muutetaan perusskenaariota siten, että peräkkäisinä vuosina on kaksi poikkeuksellisen kylmää talvea. Tästä seuraa suhteellisen pienten ja sitä kautta jälleenvakuutusten ulkopuolelle jäävien vahinkojen (erityisesti auto-onnettomuuksien) määrän merkittävä lisääntyminen. Tappioiden määräksi oletetaan 100 prosenttia vakuutusmaksuista.

Toiseen kylmään talveen perustuvan stressiskenaarion olettamat

Toiseen kylmään talveen perustuvan stressiskenaarion ennusteisiin perustuvat talouden tunnusluvut (miljoonaa Islannin kruunua ellei toisin mainita)

(64)

Kaikissa kolmessa stressiskenaariossa vakavaraisuussuhde säilyy vahvana koko rakenneuudistuskauden ajan ja Sjóvásta tulee kannattava tiettyjen vuosien yksittäisiä stressitilanteita lukuun ottamatta. Vuosia 2015 ja 2016 koskevien lisäsuunnitelmien mukaan Sjóván kannattavuus palautuisi nopeasti kauden jälkeen jopa noissa olosuhteissa.

(65)

Sjóván rakenneuudistus koostuu useista rakenteellisista ja menettelyllisistä toimenpiteistä, jotka on kuvattu jäljempänä.

(66)

Kuten edellä todettiin, Sjóván talousvaikeuksien syynä olleet suurimmat ongelmat johtuivat entisen omistajan, Milestonen, tekemistä sijoituspäätöksistä ja harjoittamasta ryhmän sisäisestä antolainauksesta. Tämän seurauksena Sjóválla oli pahoja vaikeuksia sijoitussalkkunsa suhteen. Sjóván rakenneuudistuksen keskeisenä toimena olikin sen vakuutustoiminnan siirtäminen kesällä 2009 uudelle yhtiölle (jonka nimeksi muutettiin myöhemmin Sjóvá) ja entisen sijoitussalkun purkaminen.

(67)

Islannin uusi vakuutustoiminnasta annettu laki tuli voimaan vuonna 2010. Siihen sisältyy tiukempia säännöksiä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä sekä muista vakuutusyhtiöiden sisäisistä valvontajärjestelyistä.

(68)

Asian kannalta olennaiset muutokset olivat seuraavat:

(69)

Sjóvá on pannut sitä koskevat lainsäädännön muutokset täytäntöön. Lainsäädännön uusien vaatimusten mukaisesti Sjóván hallitus on päättänyt sijoituksia koskevista säännöistä ja näiden sääntöjen muuttamiseen on saatava FME:n hyväksyntä. Sjóván hallitus laati ja allekirjoitti hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat säännöt 4 päivänä huhtikuuta 2011 ja toimitti ne FME:lle. Myös toimitusjohtaja on laatinut ja allekirjoittanut säännöt, jotka koskevat avaintyöntekijöiden vähimmäispätevyyden määrittelyä ja määrittämistä.

(70)

Lisäksi Sjóvá perusti uuden riski- ja analyysijaoston huhtikuussa 2010. Jaosto on suoraan vastuussa toimitusjohtajalle, ja sen johdossa on pätevä aktuaari ja palveluksessa kuusi muuta työntekijää. Jaoston tarkoituksena on

(71)

Hallitus perusti vielä sisäisen tarkastuskomitean lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

(72)

Sjóvá on toteuttanut toimenpiteitä, joilla lisätään sen vakuutustoiminnan marginaalia ja vähennetään kuluja. Näihin toimenpiteisiin on kuulunut palkkavähennyksiä, markkinointi- ja muiden toimintakulujen karsimista ja vakuutustarjousten tekemistä koskevien tiukkojen sääntöjen käyttöönotto. Tällä hetkellä myöskään työntekijöiden bonusjärjestelmää ei ole käytössä. Sjóvá lopetti jälleenvakuutustoimintansa, jonka kautta se oli aiemmin hankkinut kansainvälisen vakuutusriskisalkun.

(73)

Näillä toimenpiteillä pyritään erityisesti varmistamaan, että yhdistetty kulusuhde on alle 100 prosenttia eli että vakuutustoiminta on omillaan kestävää eikä sijoitustoiminnassa oteta aiheettomia riskejä. Näiden toimenpiteiden ansiosta Sjóvá onnistui parantamaan yhdistettyä kulusuhdettaan 114,4 prosentista vuonna 2005 peräti 95,6 prosenttiin vuonna 2010. Perusskenaarion ennusteiden mukaan kulusuhde säilyy alle 100 prosentissa vuoteen 2016 asti.

(74)

Kuten liitteessä on esitetty, Islannin hallitus ja Sjóvá ovat sitoutuneet rajoittamaan vakuutustarjousten hinnoittelua tiettyjen yritysasiakkaiden kohdalla sekä kieltämään tietyt ostot ja mainostamistoiminnan.

(75)

Islannin viranomaiset ovat myös sitoutuneet toteuttamaan tiettyjä vakuutusmarkkinoiden toiminnan sääntelyyn liittyviä muutoksia liitteessä esitetyllä tavalla.

(76)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”

(77)

Valvontaviranomainen arvioi edellä kohdassa 18 mainitut seuraavat toimenpiteet:

(78)

Näitä toimenpiteitä kutsutaan jäljempänä ’pääomitusta koskeviksi toimenpiteiksi’.

(79)

Kuten valvontaviranomainen totesi alustavasti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, on selvää, että ensimmäinen pääomitusta koskevista toimenpiteistä rahoitettiin Islannin valtion antamista valtion varoista.

(80)

Islannin valtio toteutti valtion varoista myös toisen pääomitusta koskevan toimenpiteen, SAT Holdingilta myöhemmin ostetun Avantin joukkovelkakirjan maksun. Lisäksi Glitnirin vakuutena olevan Avantin joukkovelkakirjan etuoikeusaseman korottaminen pienensi sitä todennäköisyyttä, että valtio saisi maksamansa summat takaisin joukkovelkakirjasta, ja vähensi näin sen saatavan arvoa. Todennäköisyyden pienentyminen vaikutti siis valtion varoihin.

(81)

Valvontaviranomainen toteaa näin ollen, että molempiin Sjóván hyväksi tehtyihin pääomitusta koskeviin toimenpiteisiin liittyi valtion varoja.

(82)

Toimenpiteen katsominen valtiontueksi edellyttää, että toimenpiteestä aiheutuu valikoivaa etua tietyille yrityksille tai tuotannonaloille.

(83)

Pääomitusta koskevien toimenpiteiden tavoitteena oli varmistaa, että Sjóvá voisi täyttää vähimmäispääomaa koskevat lainsäädännön vaatimukset niin, että yhtiö voisi jatkaa toimintaansa vakuutusalalla.

(84)

Islannin viranomaiset ovat vahvistaneet, että valtio osallistui Sjóván vakuutustoiminnan pääomitukseen, koska Glitnirillä ja Íslandsbankilla ei ollut itsellään varoja tarvittavaa pääomaa varten eikä halukasta muuta yksityistä sijoittajaa löytynyt. Tämä vahvistaa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä ilmi käyvän valvontaviranomaisen kannan, jonka mukaan Islannin valtio ei toiminut markkinataloussijoittajan tavoin osallistuessaan Sjóván pääomitukseen.

(85)

Valvontaviranomainen toteaa näin ollen, että pääomitusta koskevista toimenpiteistä aiheutui etua Sjóválle. Tämä etu oli selvästi valikoivaa, sillä toimenpiteet oli tarkoitettu vain Sjóván hyödyksi.

(86)

Valtiontuki liittyy siihen pääomaan, jota Sjóvá ei olisi saanut ilman valtion osallistumista, eli Islannin valtion aluksi antamiin 11,6 miljardiin Islannin kruunuun ja ESI:n 28 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyn varainsiirtosopimuksen mukaisesti antamiin varoihin, 683–739 miljoonaan Islannin kruunuun. Valvontaviranomainen arvioi näin ollen, että tuen osuus oli noin 12,3 miljardia Islannin kruunua.

(87)

Pääomitusta koskevat toimenpiteet vahvistivat Sjóván asemaa kilpailijoihin (tai mahdollisiin kilpailijoihin) verrattuna Islannissa ja muissa ETA-valtioissa. Sjóvá on, kuten edellä kerrottiin, vakuutusmarkkinoilla toimiva yritys ja kyseisillä markkinoilla käydään kansainvälistä kilpailua ETA-alueella. Vaikka Islannin finanssimarkkinat ovat tällä hetkellä melko eristyksissä etenkin pääomavalvonnan vuoksi, vakuutuspalvelujen rajat ylittävää kauppaa käydään edelleen, ja sen osuus nousee pääomavalvonnan vähentyessä. Pääomitusta koskevat toimenpiteet siis vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua siten, että ne vaikuttavat sopimuspuolten väliseen kauppaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(88)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen toteaa, että pääomitusta koskevissa toimenpiteissä on kyse ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

(89)

Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaiselle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Valtio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

(90)

Islannin viranomaiset eivät ilmoittaneet pääomitusta koskevista toimenpiteistä valvontaviranomaiselle ennen niiden toteuttamista. Näin ollen valvontaviranomainen toteaa, etteivät Islannin viranomaiset ole noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan. Tukitoimenpiteiden myöntäminen on siis tapahtunut lain vastaisesti.

(91)

Valvontaviranomainen huomauttaa alustavasti, että Sjóvá olisi mennyt kiistatta konkurssiin ilman valtion väliintuloa, sillä se ei olisi pystynyt täyttämään lainsäädännön mukaisia pääomavaatimuksia. Sjóvá oli näin ollen vaikeuksissa oleva yritys ensimmäisen pääomitusta koskevan toimenpiteen ajankohtana.

(92)

Valvontaviranomainen panee myös merkille, että Islannin viranomaiset väittävät, että Sjóván hyväksi tehdyt pääomitusta koskevat toimenpiteet kuuluvat ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisen poikkeuksen soveltamisalaan ja täyttävät valvontaviranomaisen rakenneuudistusta koskevissa suuntaviivoissa asetetut vaatimukset.

(93)

Sjóván kaltaisille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävää valtiontukea arvioidaan tavallisesti ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, mutta ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan valtiontukea voidaan antaa ”EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi”.

(94)

Kuten edellä todettiin, Islannin viranomaiset antoivat Sjóván pääomitukseen tarvittavat ensimmäiset varat joukkovelkakirjojen siirtoa koskevalla sopimuksella, joka oli päivätty 8 päivänä heinäkuuta 2009.

(95)

Islannin talous pyristeli tuolloin edelleen finanssikriisin kourissa. Erityisesti suurimmat liikepankit olivat selvitystilassa, hallitus oli ottanut käyttöön pääomavalvonnan, inflaatio kiihtyi huimaa vauhtia ja Islannin oli toteutettava säästöohjelma osana sen valmiusluottojärjestelyyn liittyviä ehtoja ja IMF:ltä saatua lainaa. Tätä taustaa vasten FME varoitti Islannin taloudelle ja yhteiskunnalle koituvista vakavista seurauksista, jos Sjóván annettaisiin kaatua, finanssimarkkinoihin kohdistuvan systeemisen vaikutuksen riski mukaan lukien (9).

(96)

Valvontaviranomainen huomauttaa, että yhden yhtiön kaatumisella on vakuutusalalla yleensä vähemmän todennäköisesti systeemistä vaikutusta kuin yhden yhtiön kaatumisella pankkialalla. Tässä tapauksessa Sjóván konkurssin vaikutusta on kuitenkin arvioitava ottamalla huomioon Islantia vuosina 2008–2009 koetellut vakava finanssi- ja talouskriisi.

(97)

Valvontaviranomainen yhtyy Islannin viranomaisten arvioon, jonka mukaan tällaisen kriisin mahdollinen vaikutus ei rajoittuisi välttämättä ainoastaan Sjóváan eikä edes koko finanssijärjestelmään, ennen kuin luottamus finanssijärjestelmään saataisiin palautettua.

(98)

Valvontaviranomainen katsoo näin ollen, että valtion osallistumista pääomitukseen heinäkuussa 2009 voidaan pitää tarkoituksena poistaa Islannin taloudessa oleva vakava häiriö.

(99)

Valvontaviranomaisen rakenneuudistusta koskevissa suuntaviivoissa on annettu valtiontukisäännöt, joita sovelletaan rahoituslaitosten rakenneuudistukseen finanssikriisin aikana.

(100)

Rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen mukaan rahoituslaitoksen rakenneuudistuksen voidaan katsoa olevan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukainen, jos finanssikriisin yhteydessä toteutettava rahoituslaitoksen rakenneuudistus

(101)

Valvontaviranomainen arvioi siis jäljempänä Sjóván rakenneuudistussuunnitelman perusteella, täyttyvätkö nämä kriteerit ja ovatko edellä kuvatut tukitoimenpiteet ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaa rakenneuudistustukea.

(102)

Valvontaviranomainen on määrittänyt seuraavat syyt Sjóván vaikeuksille, jotka johtivat valtion väliintuloon: i) epäasianmukaiset sijoituskäytännöt, ii) riittämätön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä sekä riskienhallinta; ja iii) vakuutustuotteiden riittämätön kannattavuus.

(103)

Rakenneuudistussuunnitelmalla puututaan näihin vaikeuksien syihin sekä muihin yhtiön riskitekijöihin.

(104)

Sjóván vakuutustoiminnan siirtäminen uudelle yritykselle vapautti vakuutustoiminnan entiseen sijoitussalkkuun liittyvistä riskeistä. Tämän toimenpiteen avulla Sjóvá pystyi pääomituksen jälkeen keskittymään jälleen vakuutustoimintaansa.

(105)

Valvontaviranomainen katsoo, että siirron jälkeen Sjóváan ei kohdistu enää liian suurta riskiä entisestä sijoitussalkusta, joka on purettu erillisessä yhtiössä.

(106)

Valvontaviranomainen panee merkille, että Sjóvá on pannut täytäntöön vuonna 2010 voimaan tulleen Islannin vakuutustoiminnasta annetun lain vaatimukset, joihin sisältyvät hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää sekä muuta valvontaa koskevat tiukemmat säännöt. Näillä muutoksilla vahvistetaan Sjóván hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja pohjustetaan FME:n toteuttamaa kattavaa valvontaa, joka kohdistuu myös sijoituspolitiikkaan.

(107)

Sjóvá on perustanut lisäksi riski- ja analyysijaoston, jolla on huomattavasti resursseja riskienhallinnan ja toiminnan valvonnan parantamiseen, sekä sisäisen tarkastuskomitean. Se on myös ryhtynyt noudattamaan virallisesti keskeisiä käytäntöjä, esimerkiksi vakuutustarjousten hinnoittelua ja sijoituspolitiikkaa. Käytäntöjen noudattaminen työntekijöiden keskuudessa pyritään varmistamaan säännöllisellä valvonnalla.

(108)

Valvontaviranomainen panee vielä merkille, että entisen osakkaan Milestonen nimittämät toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet vaihdettiin vuonna 2009.

(109)

Valvontaviranomainen katsoo, että edellä esitetyt toimenpiteet ovat asianmukaisia ja niillä voidaan puuttua hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän sekä riskienhallinnan puutteisiin, jotka lisäsivät Sjóván talousvaikeuksia.

(110)

Valvontaviranomainen panee merkille Sjóván toteuttamat toimenpiteet, joilla on pyritty lisäämään sen kannattavuutta niin marginaaleja parantamalla kuin kuluja vähentämällä. Näiden toimenpiteiden tuloksena Sjóvá on pystynyt parantamaan merkittävästi yhdistettyä kulusuhdettaan ja harjoittamaan vakuutustoimintaansa kannattavalla tavalla. Rakenneuudistussuunnitelmassa ennustetaan kannattavuuden paranevan entisestään.

(111)

Valvontaviranomaisen mielestä Sjóván vakuutustoiminnan harjoittamisen pitäisi olla näiden toimenpiteiden avulla kannattavaa ja sijoitustuottoihin turvautumista pitäisi pystyä vähentämään, minkä avulla Sjóvá voi pitäytyä varovaisemmassa sijoituspolitiikassa. Samalla toimenpiteiden pitäisi auttaa Sjóváa vahvistamaan pääomaansa etenkin epäedullisten tapahtumien varalta, esitetyssä stressiskenaariossa arvioidut tilanteet mukaan lukien.

(112)

Islannin viranomaiset ovat toimittaneet rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen 13 kohdan mukaisesti talousennusteet, jotka kattavat sekä perusskenaarion että kolme stressiskenaariota.

(113)

Rakenneuudistussuunnitelmassa annetut talousennusteet perustuvat perusskenaariossa olettamiin, jotka ovat riittävän varovaisia ja maltillisia. Perusskenaariossa Sjóvá tuottaisi voittoa ja lujittaisi pääomapohjaansa koko suunnitelmakauden ajan. Perusskenaariossa ennakoitu Sjóván oman pääoman tuotto on noin […] prosenttia rakenneuudistuskauden päättyessä, mikä vaikuttaa olevan alan nykyisten markkinavaatimusten mukainen. Lisäksi Sjóván ennakoitu yhdistetty kulusuhde pysyy alle 100 prosentissa, mikä osoittaa, että operatiivinen vakuutustoiminta säilyy kannattavana eikä Sjóván tarvitse noudattaa aiheettoman riskialtista sijoitusstrategiaa riittävän tuoton aikaansaamiseksi.

(114)

Valvontaviranomainen ei kyseenalaista sitä, että stressiskenaarioiden olettamilla saadaan aikaan riittävä stressitaso, jotta Sjóván kykyä säilyä maksukykyisenä voidaan arvioida. Niihin perustuvien talousennusteiden perusteella Sjóvá säilyisi maksukykyisenä koko suunnitelmakauden kaikissa kolmessa stressiskenaariossa. Valvontaviranomainen katsoo, että rakenneuudistuskautta pidemmälle ulottuvien kolmen erilaisen stressiskenaarion esittäminen tekee stressitestistä vankkapohjaisen. Skenaariot kattavat etenkin pitkittyneen talouden taantuman sekä muita stressitekijöitä, jotka liittyvät erityisesti Islannin tilanteeseen (esimerkiksi pääomavalvonta). Maksukykyä koskevia lainsäädännön vaatimuksia ei rikottaisi missään vaiheessa suunnitelmakautta yhdessäkään kolmesta stressiskenaariosta.

(115)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen toteaa, että Sjóván talousennusteista käy ilmi, että yhtiön elinkelpoisuus palaa, kuten rakenneuudistusta koskevissa suuntaviivoissa edellytetään. Valvontaviranomainen huomauttaa samoin, että yksityinen sijoittaja SF1 suostui ostamaan määräysvaltaan oikeuttavan osuuden Sjóvásta Islannin valtiolta. Yksityisen markkinatoimijan halu tehdä merkittävä sijoitus yhtiöön vahvistaa tätä havaintoa entisestään.

(116)

Rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen mukaan edunsaajan asianmukainen oma rahoitusosuus on välttämätön tuen määrän rajaamiseksi mahdollisimman pieneksi sekä kilpailun vääristymisen ja moraalikadon estämiseksi. Tätä varten rakenneuudistuksen kustannusten olisi ensinnäkin oltava pienet ja toiseksi tuen määrän olisi oltava vähäinen merkittävän oman rahoitusosuuden ansiosta.

(117)

Rakenneuudistuksen kustannusten rajoittamisen osalta rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen 23 kohdassa todetaan, että rakenneuudistustuki olisi rajattava kattamaan vain ne kustannukset, jotka ovat välttämättömiä elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Lisäksi jotta tuen määrä säilyy mahdollisimman vähäisenä, rahoituslaitosten olisi käytettävä ensin omia varojaan rakenneuudistuksen rahoittamiseen. Näin ollen myös rahoituslaitokseen sijoittaneiden tulisi osallistua valtion ohella rakenneuudistukseen liittyviin kustannuksiin kattamalla tappiot käytettävissä olevalla pääomalla ja maksamalla asianmukainen korvaus valtion väliintulosta.

(118)

Sjóván pääomitus rajoitettiin siihen määrään, joka oli välttämätön lainsäädännön mukaisten vähimmäispääomaa koskevien vaatimusten täyttämiseksi, ja tässä Islannin valtion osuudeksi jäi ainoastaan se määrä, jota Sjóván päävelkojat Glitnir ja Íslandsbanki eivät pystyneet antamaan.

(119)

Siirtämällä vakuutustoiminta uudelle yhtiölle varmistettiin, että pääomitus saatiin rajattua siihen, mikä oli välttämätöntä toimivan vakuutustoiminnan kannalta, eikä sillä katettu entisen sijoitussalkun tappioita.

(120)

Pääomituksen rajoittaminen välttämättömään vähimmäismäärään rajoitti myös Sjóván kykyä kilpailla markkinoilla. Yhdelläkään rakenneuudistussuunnitelman kustannuksista ei myöskään pyritä pääsemään uusille markkinoille tai laajentamaan Sjóván liiketoimintaa millään tavalla.

(121)

Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että asianmukaiset toimet on toteutettu rakenneuudistustuen määrän rajoittamiseksi.

(122)

Kuten rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen 24 kohdassa todetaan, yritysten tulisi käyttää omia varojaan rakenneuudistuksen rahoittamiseen. Lisäksi valvontaviranomainen tutkii, onko nykyisten osakkaiden rahoitusasema heikentynyt kokonaan tai osittain pääomanlisäyksen vuoksi.

(123)

Valvontaviranomainen huomauttaa, että Sjóván aiemmat omistajat ovat osallistuneet rakenneuudistuksen kustannuksiin. Etenkin Milestone menetti koko osuutensa yhtiöstä saamatta lainkaan korvausta, kun Glitnir otti Sjóván haltuunsa. SJE:n hallussa tällä hetkellä olevan entisen sijoitussalkun purkaminen lisää sijoittajien tappioita entisestään. Nämä toimenpiteet ovat osa taakanjakoa ja vähentävät tuesta johtuvaa moraalikatoa.

(124)

Valvontaviranomainen huomauttaa Sjóván tuottamien sisäisten varojen käyttämisestä rakenneuudistuskustannuksiin, että Sjóvá on toteuttanut toimenpiteitä sekä kannattavuuden parantamiseksi että kustannusten vähentämiseksi. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että Sjóván toiminnassa syntyy riittävästi voittoa, niin että pääomapohjaa saadaan vahvistettua ajan kuluessa. Valvontaviranomainen huomauttaa, ettei rakenneuudistussuunnitelmassa kaavailla osinkojen maksamista ennen vuotta 2014.

(125)

Islannin valtio on pystynyt myymään kaikki osakkeensa Sjóvássa yksityiselle sijoittajalle vain kolmen vuoden kuluessa ja kattamaan näin lähes kaksi kolmannesta valtiontukena myönnetyistä varoista.

(126)

Edellä esitettyjen toimenpiteiden perusteella valvontaviranomainen katsoo, että rakenneuudistussuunnitelmalla taataan riittävä taakanjako ja oman rahoituksen osuus rakenneuudistuksessa.

(127)

Rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen 31 kohdan mukaan tuen määrää ja siitä seuraavaa kilpailun vääristymistä arvioidessaan valvontaviranomaisen on otettava huomioon saadun valtiontuen absoluuttinen ja suhteellinen määrä.

(128)

Kuten edellä on esitetty, Sjóvá sai valtiontukena yhteensä noin 12,3 miljardia Islannin kruunua (noin 77 miljoonaa euroa). Tämä on lähes 80 prosenttia pääomatarpeesta ensimmäisen pääomituksen ajankohtana. Tämä osoittaa, että Sjóván saaman tuen määrä oli suhteellisen suuri. Lisäksi Sjóvá olisi joutunut poistumaan markkinoilta ilman valtion väliintuloa.

(129)

Näiden seikkojen perusteella valvontaviranomainen tarkasteli ensin kilpailun vääristämisen lieventämiseksi toteutettuja rakenteellisia toimenpiteitä. Valvontaviranomainen arvioi erityisesti Sjóván tytäryhtiön, Sjóvá Lifen, hoitaman henkivakuutustoiminnan mahdollista divestointia.

(130)

Islannin viranomaiset ovat esittäneet yksityiskohtaista tietoa henkivakuutustoiminnan tärkeydestä Sjóván elinkelpoisuudelle. Ne toivat erityisesti esille tämän liiketoiminta-alueen liittämisen Sjóván tuotevalikoimaan sekä sen, että asiakkaiden keskuudessa on kysyntää vakuutuspaketeille, joihin sisältyy sekä vahinko- että henkivakuutustuotteita, ja että vahinkovakuutusalan suurimmat kilpailijat kykenevät vastaamaan tähän kysyntään. Tällä perusteella Islannin viranomaiset esittivät, että valvontaviranomaisen olisi sovellettava periaatetta, jonka mukaan kilpailun vääristämisen rajoittamiseksi toteutettavat toimenpiteet eivät saisi vaarantaa elinkelpoisuuden palauttamista rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen 32 kohdan mukaisesti.

(131)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen toteaa, ettei olisi ollut asianmukaista vaatia Sjóváa divestoimaan henkivakuutustoimintaa.

(132)

Rakenteellisia toimenpiteitä ei toteutettu, joten valvontaviranomaisen on arvioitava menettelytapoihin liittyviä toimenpiteitä.

(133)

Valvontaviranomainen huomauttaa, että Sjóván markkinaosuus on laskenut merkittävästi finanssikriisin alkamisesta. Islannin viranomaiset ovat tuoneet esille erityisesti 30 päivän ”siirtoajan” vaikutuksen markkinaosuuksiin syyskuussa 2009: kilpailijat saivat tällöin tilaisuuden ottaa yhteyttä kaikkiin Sjóván asiakkaisiin vahinkovakuutusten segmentillä ja tehdä kilpailevia tarjouksia. Islannin viranomaiset väittävät, että tällä sääntelytoimenpiteellä puututtiin jossain määrin kilpailun vääristymiseen.

(134)

Valvontaviranomainen huomauttaa lisäksi, ettei rakenneuudistussuunnitelmassa ennusteta Sjóván markkinaosuuden kasvavan mitenkään aggressiivisesti ja että uudet hinnoittelua ja riskienhallintaa koskevat käytännöt on suunniteltu varmistamaan, että Sjóvá tekee tarjouksia vain riittävän kannattavasta toiminnasta.

(135)

Lisäksi Islannin viranomaiset ja Sjóvá ovat sitoutuneet hinnoittelun rajoittamiseen tietyille yritysasiakkaille tehtävissä tarjouksissa rakenneuudistuskauden ajan, mistä on tarkempaa tietoa liitteessä. Tällä sitoumuksella annetaan lisätakeet Sjóván mahdollisen aggressiivisen markkinakäyttäytymisen estämisestä, ja kaikki sitoumuksesta johtuvat vakuutustoiminnan tappiot koituvat Sjóván kilpailijoiden hyödyksi.

(136)

Valvontaviranomainen huomauttaa, että tämä sitoumus kattaa vain tietyn tyyppisen vakuutustoiminnan. Koska vakuutusmarkkinat ovat Islannissa erittäin keskitetyt, valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että laajemmilla hinnoittelun rajoituksilla olisi voitu vähentää tehokasta kilpailua, joten ne olisivat olleet näin ollen epäasianmukaisia.

(137)

Valvontaviranomainen on tyytyväinen Islannin viranomaisten sitoumukseen tehdä tiettyjä sääntelyyn liittyviä muutoksia vakuutusmarkkinoiden toiminnassa, kuten liitteestä käy ilmi. Ehdotetuilla muutoksilla lisätään rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen 44–45 kohdan mukaisesti tehokasta kilpailua ja edistetään markkinoiden avautumista ja uusien toimijoiden tulemista markkinoille. Niillä helpotetaan etenkin asiakkaiden mahdollisuutta vaihtaa vakuutusyhtiötä ja lisätä näin kilpailua markkinoilla olevien toimijoiden kesken.

(138)

Sjóvá sitoutuu rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen 40 kohdan mukaisesti ostokieltoon rakenneuudistuskauden ajaksi, kuten liitteessä on esitetty. Ostokielto estää Sjóváa hankkimasta merkittävää osuutta muista finanssialan yrityksistä, mutta Sjóvá voi tehdä pieniä sijoituksia tarvittaessa.

(139)

Sjóvá ei myöskään käytä saamaansa tukea tai tuesta aiheutuvaa etua markkinointiin.

(140)

Valvontaviranomainen toteaa, että rakenneuudistuksessa esitetään riittävät toimenpiteet kilpailun vääristymisen lieventämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei valtiontukea käytetä niiden kilpailijoiden vahingoksi, jotka eivät ole tukea saaneet, kuten rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 39 kohdassa edellytetään.

(141)

Valvontaviranomainen toteaa, että Sjóván hyväksi tehdyt pääomitusta koskevat toimenpiteet soveltuvat ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(142)

Valvontaviranomainen toteaa samoin, että Islannin viranomaiset ovat panneet kyseisen valtiontuen täytäntöön lain vastaisesti ja rikkoneet näin pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaa,