ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 163

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
29. toukokuu 2014


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 542/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, asetuksen (EU) N:o 1215/2012 muuttamisesta yhdistettyyn patenttituomioistuimeen ja Benelux-maiden tuomioistuimeen sovellettavien säännösten osalta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 543/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS muuttamisesta

5

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 544/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 muuttamisesta

7

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 545/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 muuttamisesta ( 1 )

10

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 546/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen edistämiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 718/1999 muuttamisesta

15

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 547/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta

18

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 542/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

asetuksen (EU) N:o 1215/2012 muuttamisesta yhdistettyyn patenttituomioistuimeen ja Benelux-maiden tuomioistuimeen sovellettavien säännösten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 2 kohdan a, c ja e alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat 19 päivänä helmikuuta 2013 sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (3). Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että se ei tule voimaan ennen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (4) suhdetta yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen koskevien kyseisen asetuksen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäistä päivää.

(2)

Belgian kuningaskunta, Luxemburgin suurherttuakunta ja Alankomaiden kuningaskunta, jotka ovat Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta ja perussäännöstä 31 päivänä maaliskuuta 1965 tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’Benelux-maiden tuomioistuimesta tehty sopimus’, osapuolia, allekirjoittivat 15 päivänä lokakuuta 2012 pöytäkirjan kyseisen sopimuksen muuttamisesta. Kyseisessä pöytäkirjassa tehtiin mahdolliseksi siirtää toimivalta tietyissä asetuksen (EU) N:o 1215/2012 soveltamisalaan kuuluvissa asioissa Benelux-maiden tuomioistuimelle.

(3)

On tarpeen säännellä asetuksen (EU) N:o 1215/2012 suhdetta yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen ja Benelux-maiden tuomioistuimesta tehtyyn sopimukseen muuttamalla mainittua asetusta.

(4)

Yhdistettyä patenttituomioistuinta ja Benelux-maiden tuomioistuinta olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 1215/2012 tarkoitettuina tuomioistuimina, jotta voidaan taata oikeusvarmuus ja ennustettavuus niiden vastaajien osalta, joita vastaan voitaisiin nostaa kanne näissä kahdessa tuomioistuimessa paikassa, joka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, joka on asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännösten mukaisesti määräytyvä jäsenvaltio.

(5)

Tässä asetuksessa säädettävien asetukseen (EU) N:o 1215/2012 yhdistetyn patenttituomioistuimen osalta tehtävien muutosten tarkoituksena on kyseisen tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan määrittely, eivätkä ne vaikuta asioiden sisäiseen jakoon tuomioistuimen jaostojen kesken eivätkä yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa määrättyihin järjestelyihin, jotka koskevat toimivallan käyttöä, yksinomainen toimivalta mukaan lukien, mainitussa sopimuksessa määrätyn siirtymäkauden aikana.

(6)

Yhdistetty patenttituomioistuin ja Benelux-maiden tuomioistuin eivät useiden jäsenvaltioiden yhteisinä tuomioistuimina ole yhden jäsenvaltion tuomioistuimen tavoin toimivaltaisia kansallisen lainsäädännön nojalla suhteessa sellaisiin vastaajiin, joilla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa. Jotta nämä kaksi tuomioistuinta olisivat toimivaltaisia suhteessa tällaisiin vastaajiin, asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiä olisi siltä osin kuin on kyse asioista, jotka kuuluvat yhdistetyn patenttituomioistuimen ja Benelux-maiden tuomioistuimen toimivaltaan, näin ollen sovellettava myös niihin vastaajiin, joiden kotipaikka on kolmannessa valtiossa. Asetuksen (EU) N:o 1215/2012 nykyisillä tuomioistuimen toimivaltaa koskevilla säännöksillä varmistetaan läheinen yhteys sellaisten asioiden, joihin kyseistä asetusta sovelletaan, ja jäsenvaltioiden alueen välillä. Sen vuoksi on asianmukaista ulottaa säännökset koskemaan kaikkia vastaajia koskevia kanteita vastaajien kotipaikasta riippumatta. Yhdistetyn patenttituomioistuimen ja Benelux-maiden tuomioistuimen, jäljempänä erikseen tarkoitettuina ’yhteinen tuomioistuin’, olisi soveltaessaan asetuksen (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivaltaa koskevia säännöksiä sovellettava vain säännöksiä, jotka koskevat niitä asioita, joiden osalta ne ovat toimivaltaisia.

(7)

Yhteisen tuomioistuimen olisi toissijaisen toimivaltasäännöksen nojalla voitava käsitellä riita-asioita, joissa on osallisina vastaajia kolmansista valtioista, oikeudenkäynneissä, joissa on kyse eurooppapatenttiin kohdistuneesta rikkomuksesta, josta aiheutuu vahinkoa sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella. Tällainen toissijainen toimivalta tulisi sovellettavaksi, kun vastaajalle kuuluvaa omaisuutta on jossakin jäsenvaltiossa, joka on yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuoli, ja kyseisellä riita-asialla on riittävä yhteys johonkin tällaiseen jäsenvaltioon esimerkiksi sen vuoksi, että kantajan kotipaikka on siellä tai riita-asiaan liittyvät todisteet ovat saatavilla siellä. Arvioidessaan toimivaltansa yhteisen tuomioistuimen olisi otettava huomioon kyseisen omaisuuden arvo, joka ei saisi olla vähäinen vaan jonka olisi oltava sellainen, että tuomion täytäntöönpano on ainakin osittain mahdollinen yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuolina olevissa jäsenvaltioissa.

(8)

Vireilläoloa ja toisiinsa liittyviä kanteita koskevia asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiä, joiden tarkoituksena on ehkäistä rinnakkaiset kanteet ja ristiriitaiset tuomiot, olisi sovellettava, kun kanne nostetaan yhteisessä tuomioistuimessa ja sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyä sopimusta tai tapauksen mukaan Benelux-maiden tuomioistuimesta tehtyä sopimusta ei sovelleta.

(9)

Vireilläoloa ja toisiinsa liittyviä kanteita koskevia asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiä olisi sovellettava myös silloin, kun yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa määrätyn siirtymäkauden aikana nostetaan tietyntyyppisiä riita-asioita koskevia kanteita yhdistetyssä patenttituomioistuimessa ja toisaalta yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion kansallisessa tuomioistuimessa.

(10)

Yhdistetyn patenttituomioistuimen tai Benelux-maiden tuomioistuimen antamat tuomiot olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti jäsenvaltiossa, joka ei tapauksen mukaan ole yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen tai Benelux-maiden tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuoli.

(11)

Sellaisen jäsenvaltion, joka ei tapauksen mukaan ole yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen tai Benelux-maiden tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuoli, tuomioistuinten antamat tuomiot olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti.

(12)

Asetusta (EU) N:o 1215/2012 olisi näin ollen muutettava.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(15)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Tanskan mahdollisuutta soveltaa tällä asetuksella asetukseen (EU) N:o 1215/2012 tehtyjä muutoksia tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen (5) 3 artiklan mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1215/2012 VII lukuun artiklat seuraavasti:

”71 a artikla

1.   Tätä asetusta sovellettaessa 2 kohdassa tarkoitettua useille jäsenvaltioille yhteistä tuomioistuinta, jäljempänä ’yhteinen tuomioistuin’, pidetään jäsenvaltion tuomioistuimena, kun tällainen yhteinen tuomioistuin käyttää perustamisestaan tehdyn asiakirjan mukaisesti toimivaltaa asioissa, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan.

2.   Tätä asetusta sovellettaessa kukin seuraavista tuomioistuimista on yhteinen tuomioistuin:

a)

yhdistetty patenttituomioistuin, joka on perustettu 19 päivänä helmikuuta 2013 allekirjoitetulla sopimuksella yhdistetystä patenttituomioistuimesta; ja

b)

Benelux-maiden tuomioistuin, joka on perustettu Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta ja perussäännöstä 31 päivänä maaliskuuta 1965 tehdyllä sopimuksella, jäljempänä ’Benelux-maiden tuomioistuimesta tehty sopimus’.

71 b artikla

Yhteisen tuomioistuimen toimivalta määräytyy seuraavasti:

1)

yhteinen tuomioistuin on toimivaltainen, jos yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuolena olevan jäsenvaltion tuomioistuimet olisivat tämän asetuksen nojalla toimivaltaisia kyseisen asiakirjan soveltamisalaan kuuluvassa asiassa;

2)

jos vastaajan kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa eikä tämä asetus muutoin anna toimivaltaa vastaajaan nähden, sovelletaan soveltuvin osin II lukua vastaajan kotipaikasta riippumatta.

Väliaikaisia toimenpiteitä, turvaamistoimet mukaan lukien, voidaan hakea yhteiseltä tuomioistuimelta myös silloin, kun kolmannen valtion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään pääasian;

3)

jos yhteisellä tuomioistuimella on toimivalta suhteessa 2 kohdassa tarkoitettuun vastaajaan riita-asiassa, joka koskee eurooppapatenttiin kohdistunutta rikkomusta, josta aiheutuu vahinkoa unionin sisällä, mainitulla tuomioistuimella voi myös olla toimivalta tutkia asiaa tällaisesta rikkomuksesta unionin ulkopuolella aiheutuvien vahinkojen osalta.

Tällainen toimivalta edellyttää, että vastaajalle kuuluvaa omaisuutta on jossakin yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuolena olevassa jäsenvaltiossa ja riita-asialla on riittävä yhteys johonkin tällaiseen jäsenvaltioon.

71 c artikla

1.   Edellä olevia 29–32 artiklaa sovelletaan, kun kanne on nostettu yhteisessä tuomioistuimessa ja sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, joka ei ole yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuoli.

2.   Edellä olevia 29–32 artiklaa sovelletaan yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 83 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana kanteisiin, jotka on nostettu yhdistetyssä patenttituomioistuimessa ja sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, joka on yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuoli.

71 d artikla

Tätä asetusta sovelletaan seuraavien tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon:

a)

yhteisen tuomioistuimen antamat tuomiot, jotka on tunnustettava ja pantava täytäntöön jäsenvaltiossa, joka ei ole yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuoli; ja

b)

sellaisen jäsenvaltion, joka ei ole yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuoli, tuomioistuinten antamat tuomiot, jotka on tunnustettava ja pantava täytäntöön kyseisen asiakirjan osapuolena olevassa jäsenvaltiossa.

Jos kuitenkin yhteisen tuomioistuimen antaman tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa haetaan jäsenvaltiossa, joka on yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuoli, tämän asetuksen säännösten sijasta sovelletaan kyseisessä asiakirjassa olevia tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Lausunto annettu 26. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 6. toukokuuta 2014.

(3)  EUVL C 175, 20.6.2013, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).

(5)  EUVL L 299, 16.11.2005, s. 62.


29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/5


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 543/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon Belgian, Bulgarian, Tšekin, Saksan, Viron, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian, Slovakian, Suomen ja Ruotsin aloitteen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston päätöksen 2005/681/YOS (2) 4 artiklan mukaan CEPOLin kotipaikka on Bramshill Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(2)

Sen estämättä, mitä päätöksen 2005/681/YOS 4 artiklassa säädetään, Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti CEPOLille 12 päivänä joulukuuta 2012 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 päivätyillä kirjeillä, että se oli yksipuolisesti päättänyt, ettei se enää halua tarjota tälle toimipaikkaa alueellaan. CEPOLin lisäksi Bramshillissä sijaitsee myös poliisivoimien kehittämisestä vastaavan viraston (National Policing Improvement Agency) kansallinen poliisikoulutuskeskus, jonka Yhdistynyt kuningaskunta oli päättänyt korvata uudella, muualle sijoitettavalla poliisiakatemialla (College of Policing). Yhdistynyt kuningaskunta oli sen vuoksi päättänyt sulkea Bramshillin kansallisen poliisikoulutuskeskuksen ja myydä sen, koska sen kustannukset ovat korkeat eikä keskuksen hallinnoimiseksi ollut löytynyt vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja. Ottaen huomioon Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistetut vilpitöntä yhteistyötä koskevat velvoitteet ja erityisesti velvoitteet, joista määrätään mainitun sopimuksen 4 artiklassa, unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi vastavuoroisesti avustettava toisiaan CEPOLin operatiivisen toiminnan ylläpitämisessä. Tätä varten erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan edellytetään varmistavan CEPOLin sujuva siirtyminen sen uuteen sijaintipaikkaan vaarantamatta CEPOLin yleistä talousarviota.

(3)

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 8 päivänä lokakuuta 2013 aikaan saama yhteinen sopimus ja se, että CEPOLin asema erillisenä unionin virastona on säilytettävä, olisi tehtävä järjestelyjä, joiden mukaan CEPOLin toimipaikaksi tulee Budapest heti, kun CEPOL lähtee Bramshillistä. Nämä järjestelyt olisi sisällytettävä päätökseen 2005/681/YOS.

(4)

Ottaen huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantuloon perustuva lainsäädäntökehys päätöstä 2005/681/YOS olisi tarkasteltava uudelleen ja samalla varmistettava CEPOLin asema erillisenä unionin virastona.

(5)

Päätös 2005/681/YOS olisi sen vuoksi muutettava.

(6)

Ennen kuin CEPOL aloittaa operatiivisen toimintansa uudessa sijaintipaikassa olisi tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus vakiintuneita menettelyjä noudattaen.

(7)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(8)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(9)

Ottaen huomioon kiireellinen tarve vahvistaa CEPOLin uusi sijaintipaikka tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2005/681/YOS seuraavasti:

1)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

Kotipaikka

CEPOLin kotipaikka on Budapest Unkarissa."

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

"21 a artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2015 kertomuksen tämän päätöksen tehokkuudesta ottaen huomioon sen, että CEPOLin asema erillisenä unionin virastona on säilytettävä. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän päätöksen muuttamiseksi sen jälkeen kun on tehty perusteellinen kustannus-hyötyanalyysi ja vaikutusten arviointi."

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 6. toukokuuta 2014.

(2)  Neuvoston päätös 2005/681/YOS, tehty 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta ja päätöksen 2000/820/YOS kumoamisesta (EUVL L 256, 1.10.2005, s. 63).


29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/7


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 544/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unioni on Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (3), jäljempänä ’yleissopimus’, sopimuspuoli.

(2)

Yleissopimuksella perustettu Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas (ICCAT)) hyväksyi vuonna 2008 pitämässään kuudennessatoista erityiskokouksessa suosituksen 08–05, joka koskee Itä-Atlantilla ja Välimerellä tonnikalan osalta käyttöön otettavaa uutta elvytyssuunnitelmaa, joka korvaa vuonna 2006 hyväksytyn edellisen elvytyssuunnitelman. Neuvoston asetus (EY) N:o 302/2009 (4) annettiin kyseisten kansainvälisten säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseksi unionin tasolla.

(3)

ICCAT hyväksyi vuonna 2010 pitämässään seitsemännessätoista erityiskokouksessa suosituksen 10–04 tonnikalan monivuotisen elvytyssuunnitelman muuttamisesta. Asetus (EY) N:o 302/2009 muutettiin tämän jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 500/2012 (5) kyseisten tarkistettujen kansainvälisten säilytystoimenpiteiden toteuttamiseksi unionin tasolla.

(4)

ICCAT hyväksyi vuonna 2012 pitämässään kahdeksannessatoista erityiskokouksessa suosituksen 12–03 tonnikalan monivuotisen elvytyssuunnitelman muuttamisesta uudelleen. Jotta kalastuskaudet voitaisiin sopeuttaa paremmin laivastojen toimintaan, suosituksessa 12–03 on muutettu kalastuskausien määrittelyä siten, että siinä nyt vahvistetaan luvalliset kalastuskaudet eikä kalastuskieltokausia, kuten tehtiin aiemmissa ICCAT:n suosituksissa. Lisäksi on muutettu tosiasialliset päivämäärät, joina nuotta-aluksilla, vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä harjoitettava kalastus on sallittua. Jottei syntyisi epäselvyyttä sellaisten pyydysten suhteen, joihin ei sovelleta mitään erityisiä kalastuskausisääntöjä, oli tarpeen lisätä säännös, jossa nimenomaisesti sallitaan kalastaminen koko vuoden ajan kaikilla muilla pyydyksillä, lukuun ottamatta kaikentyyppisiä ajoverkkoja. ICCAT voi tarkastella vuonna 2015 uudelleen Atlantin kalastuskausien aikoja ja päivämääriä ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella.

(5)

ICCAT hyväksyi kahdennessakymmenennessäkolmannessa sääntömääräisessä kokouksessaan marraskuussa 2013 suositusta 12–03 täydentävän suosituksen 13–08 sellaisten muutosten tekemiseksi vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden kalastuskausiin Itä-Atlantilla, jotka eivät vaikuta tonnikalan kutualueiden suojeluun Välimerellä. Kyseisen ICCAT:n suosituksen mukaan sopimuspuolet ja yhteistyötä tekevät muut kuin sopimuspuolet sekä yhteisöt ja kalastusyhteisöt voivat määritellä kalastuskausille eri alkamispäivän Itä-Atlantilla kalastaville vapapyydyksiä käyttäville aluksilleen ja uisteluveneilleen säilyttäen samalla luvallisen kalastuskauden kokonaiskeston tällaiselle kalastustoiminnalle. Kyseisessä ICCAT:n suosituksessa vahvistetaan myös säännöt stereokameroiden käytölle kasvatushäkkiin siirtoa koskevien toimien yhteydessä. Tarkoituksena on, että pysyvä tutkimus- ja tilastokomitea tarkastelee uudelleen vuoden 2014 kokouksessaan kaikkia teknisiä eritelmiä, myös näytteenottointensiteettiä, näytteenottotapaa, etäisyyttä kamerasta, siirtokäytävän kokoa ja algoritmeja (pituuden ja painon suhdetta), ja että ICCAT muuttaa niitä tarvittaessa vuoden 2014 kokouksessaan pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean suositusten perusteella.

(6)

Jotta unionin lainsäädännössä voitaisiin panna täytäntöön ICCAT:n suositus 12–03 tonnikalakannan tosiasiallisen säilyttämisen varmistamiseksi, asianomaisia kalastuskausia koskeva oikeusvarmuus ja se, että jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti määritellä kalastus-, kapasiteetti- ja valvontasuunnitelmansa ja huolehtia muista raportointivelvoitteistaan, sekä ICCAT:n suositus 13–08, joka koskee stereokameroiden käyttöä kasvatushäkkiin siirtoa koskevien toimien yhteydessä ja mahdollisuutta määritellä kalastuskausien alkamispäiväksi eri ajankohta Itä-Atlantilla kalastaville vapapyydyksiä käyttäville aluksille ja uisteluveneille, on tarpeen muuttaa mahdollisimman pian asetuksen (EY) N:o 302/2009 asiaa koskevat säännökset,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 302/2009 seuraavasti:

1)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Kalastuskaudet

1.   Tonnikalan kalastus suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän toukokuuta välisenä aikana lukuun ottamatta pituuspiirin 10° W länsipuolella ja leveyspiirin 42° N pohjoispuolella sijaitsevaa aluetta, jolla tällainen kalastus on sallittua 1 päivän elokuuta ja 31 päivän tammikuuta välisenä aikana.

2.   Tonnikalan nuottakalastus on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 26 päivän toukokuuta ja 24 päivän kesäkuuta välisenä aikana.

3.   Tonnikalan kalastus vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän lokakuuta välisenä aikana.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, ja koska asia ei vaikuta kutualueiden suojeluun, jäsenvaltiot voivat määritellä vuosittaisissa kansallisissa kalastussuunnitelmissaan vuosiksi 2014 ja 2015 eri alkamispäivän niiden lipun alla Itä-Atlantilla kalastaville vapapyydyksiä käyttäville aluksille ja uisteluveneille edellyttäen, että sallitun kalastuskauden kokonaiskesto tälle kalastustoiminnalle säilyy ensimmäisen alakohdan mukaisena.

Unionin kalastussuunnitelmassa, joka toimitetaan vuosittain ICCAT:lle 15 päivään helmikuuta mennessä, ilmoitetaan tällaisen kalastustoiminnan kalastuskauden alkamispäivän mahdollisista muutoksista sekä asiaan kuuluvien alueiden koordinaatit.

4.   Tonnikalan kalastus pelagisilla troolareilla on sallittua Itä-Atlantilla 16 päivän kesäkuuta ja 14 päivän lokakuuta välisenä aikana.

5.   Tonnikalan virkistys- ja urheilukalastus on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 16 päivän kesäkuuta ja 14 päivän lokakuuta välisenä aikana.

6.   Tonnikalan kalastus muilla kuin 1–5 kohdassa tarkoitetuilla pyydyksillä on sallittua koko vuoden ajan. Tästä huolimatta tonnikalan kalastus kaikenlaisilla ajoverkoilla on kiellettyä.”

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”24 a artikla

Stereokameroiden käyttäminen kasvatushäkkiin siirtoa koskevien toimien yhteydessä

Stereokameroiden käyttämisessä kasvatushäkkiin siirtämisen yhteydessä on noudatettava seuraavia edellytyksiä:

a)

elävillä kaloilla näytteenottointensiteetti on vähintään 20 prosenttia häkkiin siirrettävistä kaloista; näytteet elävistä kaloista on otettava jaksoittaisesti siten, että mitataan joka viides yksilö, jos tämä on teknisesti mahdollista; tällaisen näytteen on muodostuttava kaloista, jotka mitataan 2–8 metrin etäisyydeltä kamerasta;

b)

häkin, josta kalat siirretään ja häkin, jonne ne siirretään, yhdistävän siirtokäytävän leveys on enintään kymmenen metriä ja korkeus enintään kymmenen metriä;

c)

jos kalojen pituuden mittauksessa havaitaan multimodaalinen jakauma (kaksi tai useampia poikkeavan kokoisia kohortteja), saman kasvatushäkkiin siirtämisen yhteydessä voidaan käyttää useampaa kuin yhtä muuntoalgoritmia; on käytettävä pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean vahvistamia viimeisimpiä ajan tasalla olevia algoritmeja lovipituuksien muuntamiseksi kokonaispainoiksi kasvatushäkkiin siirtämisen yhteydessä mitattujen kalojen kokoluokan mukaan;

d)

stereoskooppisten pituusmittausten validointi on tehtävä ennen kutakin kasvatushäkkiin siirtämistä käyttäen mittajanaa kahden ja kahdeksan metrin etäisyyksillä;

e)

stereoskooppisen ohjelman tuloksista tiedotettaessa tietoihin on sisällytettävä stereokamerajärjestelmälle ominainen virhemarginaali, joka on enintään +/- 5 prosenttia.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 157.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. toukokuuta 2014.

(3)  Neuvoston päätös 86/238/ETY, tehty 9 päivänä kesäkuuta 1986, yhteisön liittymisestä kansainväliseen yleissopimukseen Atlantin tonnikalojen suojelusta sellaisena kuin se on muutettuna yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden täysivaltaisten edustajien konferenssin päätösasiakirjaan liitetyllä Pariisissa 10 päivänä heinäkuuta 1984 allekirjoitetulla pöytäkirjalla (EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 302/2009, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetuksen (EY) N:o 43/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1559/2007 kumoamisesta (EUVL L 96, 15.4.2009, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 500/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 muuttamisesta (EUVL L 157, 16.6.2012, s. 1).


29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/10


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 545/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Jotta voidaan torjua tehokkaasti syrjintää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan mukaisesti, auttaa varmistamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan noudattaminen sekä tavoitella täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti ja seurata Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden kaltaisten politiikan tavoitteiden toteutumista, on saatava vertailukelpoisia, luotettavia ja objektiivisia tilastotietoja työssä olevien henkilöiden, työttömien henkilöiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden tilanteesta ja otettava samalla huomioon tilastosalaisuus sekä yksityisyyden ja henkilötietojen suoja.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tultua voimaan komissiolle siirretty valta on saatettava sen 290 artiklan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) voimaantulosta johtuvan uuden oikeudellisen kehyksen mukaiseksi.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti komissio on sitoutunut tarkastelemaan uudelleen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, jotka tällä hetkellä sisältävät viittauksia valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn, Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

(4)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 (3) on viittauksia valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn, ja sen vuoksi sitä olisi tarkasteltava uudelleen Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

(5)

Komissiolle olisi erityisesti taloudellisen, sosiaalisen ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksessa (EY) N:o 577/98 tarkoitettuun, tutkimuksessa käytettävien 14 ryhmään jaoteltujen tietojen luetteloon sisältyvään tutkittavien muuttujien luetteloon tehtäviä mukautuksia sellaisen lisäkysymyksiä koskevan kolmevuotisen ohjelman laatimiseksi, jossa täsmennetään jokaisen lisäkysymyssarjan osalta aihe, luettelo ja kuvaus erityistietoja koskevasta alasta, jäljempänä ’lisäkysymysosio’, sekä tarkastelujakso. Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä rakenteellisten muuttujien luettelon ja tutkimusten suorittamistiheyden vahvistamiseksi. Komission olisi varmistettava, ettei näistä delegoiduista säädöksistä aiheudu merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille.

(6)

On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(7)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 577/98 yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(8)

Koska työvoimatutkimuksen lisäkysymyksillä on tärkeä merkitys unionin politiikkojen kannalta, unionin olisi myönnettävä lisäkysymysten täytäntöönpanoa varten rahoitusta siten, että noudatetaan periaatetta taloudellisen taakan kohtuullisesta jakamisesta unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden kesken. Avustuksia olisi myönnettävä ilman ehdotuspyyntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) mukaisesti. Avustukset olisi myönnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (5) tarkoitetuille kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille sillä edellytyksellä, että lisäkysymykset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. Avustukset työvoimatutkimusten toteuttamiseksi voidaan myöntää kertakorvauksina. Tässä yhteydessä kertakorvausten käytön olisi oltava yksi pääasiallisista tavoista yksinkertaistaa avustusten hallinnointia.

(9)

Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetään, kansallisten hallintojen henkilöstön palkkakustannuksia samoin kuin muita tukikelpoisia kustannuksia on tarpeen yhteisrahoittaa, vaikka asianomainen viranomainen olisi toteuttanut tuetun toimenpiteen ilman unionin avustusta, koska unionin politiikan tavoitteille indikaattorit tuottavien lisätietojen keräämisestä työvoimatutkimuksen lisäkysymysten yhteydessä aiheutuu lisärasitetta.

(10)

Komissiolle siirretyn säädösvallan osalta tällä asetuksella pelkästään saatetaan asetuksen (EY) N:o 577/98 mukainen säädösvallan siirtäminen komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 182/2011 voimaantulosta johtuvan uuden oikeudellisen kehyksen mukaiseksi ja tarkastellaan tapauksen mukaan uudelleen tämän säädösvallan soveltamisalaa. Jäsenvaltiot eivät edelleenkään voi riittävällä tavalla saavuttaa asetuksen (EY) N:o 577/98 tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11)

Oikeusvarmuuden varmistamiseksi on tarpeen, että tämä asetus ei vaikuta sellaisiin toimenpiteiden hyväksymismenettelyihin, jotka on käynnistetty mutta joita ei ole saatettu päätökseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

(12)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 577/98 olisi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 577/98 seuraavasti:

1)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Siirretään komissiolle valta antaa 7 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ja tutkimuksessa käytettävien 14 ryhmään jaoteltujen tietojen luetteloon sisältyvään tutkittavien muuttujien luetteloon tehtäviä tekniikan ja käsitteiden kehityksestä johtuvia mukautuksia. Tämän kohdan mukaisesti annettavalla delegoidulla säädöksellä ei saa muuttaa valinnaisia muuttujia pakollisiksi muuttujiksi. Jatkuvasti toimitettavien pakollisten muuttujien on sisällyttävä tämän artiklan 1 kohdan a–j sekä l, m ja n alakohdassa tarkoitettuihin tutkimuksessa käytettäviin tietoihin. Näiden muuttujien on kuuluttava kyseisten 94 tutkittavan muuttujan joukkoon. Asiaa koskeva delegoitu säädös on annettava viimeistään 15 kuukautta ennen tutkittavan tarkastelujakson alkamista.

Siirretään komissiolle valta antaa 7 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla voidaan määrittää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, tutkimuksessa käytettävien tietojen joukosta muuttujien luettelo, jäljempänä ’rakenteelliset muuttujat’, joita on tarpeen tutkia riippumattomista havainnoista koostuvaa alaotosta käyttäen vain vuosittaisina keskiarvoina 52 viikon tarkastelujaksoissa, eikä neljännesvuosittaisina keskiarvoina.

2 a.   Rakenteellisten muuttujien on täytettävä edellytys, jonka mukaan vuosittaisen estimaatin, joka edustaa vähintään yhtä prosenttia työikäisestä väestöstä, suhteellinen keskivirhe (ottamatta huomioon asetelmakerrointa) on enintään

a)

yhdeksän prosenttia niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa on 1–20 miljoonaa asukasta; ja

b)

viisi prosenttia niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa on vähintään 20 miljoonaa asukasta.

Suhteellista keskivirhettä koskevia vaatimuksia ei sovelleta niihin jäsenvaltioihin, joissa on alle miljoona asukasta, ja muuttujat on kerättävä koko otoksen osalta, jollei otos täytä a alakohdassa säädettyä perustetta.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa käytetään alaotosta tietojen keruuseen rakenteellisista muuttujista, alaotoksen kokonaismäärän on koostuttava riippumattomista havainnoista silloin, kun käytetään useampaa kuin yhtä keruuaaltoa.

2 b.   Alaotosten vuosittaisten kokonaismäärien ja koko otoksen vuosittaisten keskiarvojen välinen yhdenmukaisuus on varmistettava työllisyyden, työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevan, sukupuolen mukaan jaotellun väestön sekä seuraavien ikäryhmien osalta: 15–24, 25–34, 35–44, 45–54 ja 55 +.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tarkistussäännöt, muuttujien koodauksen ja työmarkkina-asemaa koskevien kysymysten muotoiluperiaatteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;

b)

kumotaan 4 kohta.

2)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”7 a artikla

Lisäkysymykset

1.   Edellä 4 artiklan 1 kohdassa kuvattuja tietoja voidaan täydentää lisäominaisuuksilla, jäljempänä ’lisäkysymykset’.

2.   Lisäkysymyksiä koskevien tietojen keräämiseen käytettävän otoksen on myös tuotettava tietoa rakenteellisista muuttujista.

3.   Lisäkysymyksiä koskevien tietojen keräämiseen käytettävän otoksen on täytettävä toinen seuraavista edellytyksistä:

a)

siihen on kerättävä lisäkysymyksiä koskevat tiedot 52 viikon tarkastelujaksolla ja siihen on sovellettava samoja vaatimuksia kuin ne, joista säädetään 4 artiklan 2 a kohdassa; tai

b)

siihen on kerättävä lisäkysymyksiä koskevat tiedot vähintään yhtä neljännestä koskevana täydellisenä otoksena.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 7 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla laaditaan lisäkysymyksiä koskeva kolmevuotinen ohjelma. Ohjelmassa määritetään jokaisen lisäkysymyksen osalta aihe, luettelo ja kuvaus erityistietoja koskevasta alasta, jäljempänä ’lisäkysymysosio’, joka muodostaa puitteet tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen lisäkysymysten teknisten ominaisuuksien määrittämiseksi, sekä tarkastelujakso. Ohjelma on hyväksyttävä viimeistään 24 kuukautta ennen ohjelman tarkastelujakson alkamista.

5.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ohjelman yhdenmukainen soveltaminen, komissio täsmentää täytäntöönpanosäädöksillä kuhunkin mainitussa kohdassa tarkoitetun erityistietoja koskevan alan mukaiseen lisäkysymysosioon kuuluvat lisäkysymysten tekniset ominaisuudet, suodattimet, tietojen toimittamiseksi käytettävät koodit sekä tulosten toimittamisen määräajat, jotka saattavat poiketa 6 artiklassa säädetystä määräajasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Yksityiskohtainen luettelo tiedoista, jotka lisäkysymyksillä kerätään, laaditaan viimeistään kaksitoista kuukautta ennen kyseisen lisäkysymyssarjan tarkastelujakson alkamista. Lisäkysymysten määrä rajoitetaan yhteentoista tekniseen ominaisuuteen.

7 b artikla

Varainhoitoa koskeva säännös

Unioni myöntää taloudellista tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (6) 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille tämän asetuksen 7 a artiklassa tarkoitettujen lisäkysymysten täytäntöönpanemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1296/2013 (7) 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (8) 128 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti unioni voi myöntää kyseisille kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille avustuksia ilman ehdotuspyyntöä. Avustukset voidaan myöntää kertakorvauksina ja sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot todella osallistuvat lisäkysymysten täytäntöönpanoon.

7 c artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Käyttäessään sille 4 artiklan 2 kohdan ja 7 a artiklan mukaisesti siirrettyä valtaa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille ja vastaajille.

Näitä delegoituja säädöksiä annetaan ainoastaan, jos ne ovat tarpeen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Näillä delegoiduilla säädöksillä ei muuteta tietojen antamisen vapaaehtoisuutta.

Komissio perustelee asianmukaisesti näissä delegoiduissa säädöksissä säädetyt tilastolliset toimet ja hyödyntää tarvittaessa asiaankuuluvien asiantuntijoiden kustannustehokkuusanalyysiin perustuvaa palautetta, myös asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua arviointia vastaajille aiheutuvasta rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista.

3.   Siirretään komissiolle 18 päivästä kesäkuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 2 kohdassa ja 7 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

4.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa ja 7 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 4 artiklan 2 kohdan ja 7 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164)."

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238)."

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).”"

3)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (9) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

2 artikla

Tämä asetus ei vaikuta asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädettyjen toimenpiteiden hyväksymismenettelyihin, jotka on käynnistetty mutta joita ei ole saatettu päätökseen ennen 18 päivää kesäkuuta 2014.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. toukokuuta 2014.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 577/98, annettu 9 päivänä maaliskuuta 1998, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 3).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).


29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/15


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 546/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen edistämiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 718/1999 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 718/1999 (4) määritetään unionin aluskannan kapasiteettia koskevat toimintalinjat aluksille, joita käytetään tavaroiden kuljetuksiin jäsenvaltioiden sisävesiväylillä.

(2)

Nykyaikaistettaessa ja parannettaessa aluskantaa olisi suunniteltava mieluiten varhaisessa vaiheessa työmarkkina-alan toimenpiteitä sen alushenkilöstön, mukaan lukien työntekijät ja pienyrittäjät, auttamiseksi, joka haluaa siirtyä sisävesiliikennealalta muualle tai kouluttautua työhön toisella alalla, sekä toimenpiteitä, joilla kannustetaan perustamaan yritysryhmittymiä, lisäämään osaamista sisävesiliikennealalla ja edistämään alusten mukauttamista tekniikan kehitykseen, myös niiden saattamista ympäristöystävällisiksi. Asetuksen (EY) N:o 718/1999 mukaisesti jokaisessa sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka sisävesiväylät ovat yhteydessä toisen jäsenvaltion sisävesiväyliin ja jonka aluskaluston tonnisto on yli 100 000 tonnia, perustettuja vararahastoja olisi käytettävä sisävesiliikenteen pienyrittäjiä koskeviin toimenpiteisiin. Muita unionin tasolla jo olemassa olevia alalle kohdennettuja varoja voitaisiin käyttää työmarkkinaosapuolten yhteisten toimien tukemiseksi.

(3)

Tähän tarkoitukseen voitaisiin käyttää vararahastoja, jos sisävesiliikennettä edustavat järjestöt pyytävät tätä yksimielisesti.

(4)

Näitä vararahastoja, jotka muodostuvat ainoastaan toimialalta saaduista rahoitusosuuksista, ei ole tähän mennessä koskaan käytetty.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 718/1999 8 artiklassa tarkoitetut unionin aluskannan nykyaikaistamiseen liittyvät toimenpiteet koskevat ainoastaan sosiaalisia näkökohtia ja työympäristön turvallisuutta. Ne eivät kata muunlaisia tukitoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään innovointia ja ympäristöystävällisyyttä.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 718/1999 tarkoitetut toimenpiteet, jotka koskevat ammatillista koulutusta tai uudelleenkoulutusta, ovat tarpeen toimialalta muualle siirtyvälle alushenkilöstölle, myös sisävesiliikenteen pienyrittäjille eikä pelkästään työntekijän asemassa oleville.

(7)

Asetuksessa (EY) N:o 718/1999 säädetään toimenpiteistä, joilla kannustetaan sisävesiliikenteen pienyrittäjiä liittymään toimialajärjestöihin, mutta ei toimenpiteistä, joilla vahvistettaisiin sisävesiliikennettä edustavia unionin tason järjestöjä, huolimatta siitä, että vahvemmilla unionin laajuisilla järjestöillä voitaisiin auttaa vähentämään alan hajanaisuutta.

(8)

Asetusta (EY) N:o 718/1999 olisi täydennettävä toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on järjestää koulutusta tai uudelleenkoulutusta toimialalta muualle siirtyville muille alushenkilöstön jäsenille kuin työntekijän asemassa oleville, kannustaa sisävesiliikenteen pienyrittäjiä liittymään toimialajärjestöihin, vahvistaa ammatillisia järjestöjä sekä edistää aluksia koskevaa innovatiivisuutta ja niiden mukauttamista tekniikan kehitykseen ympäristön alalla.

(9)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava sisävesiliikennealaa ja multimodaalisia satamainfrastruktuureja koskevaa tutkimusta ja innovointia käytettävissä olevien rahoitusvälineiden, soveltuvissa tapauksissa myös tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’ (5), ja Verkkojen Eurooppa -välineen (6), avulla, jotta varmistetaan, että ala on mukana multimodaalisessa liikenteessä.

(10)

Komission olisi tuettava innovointitoimenpiteitä ja sisävesialusten mukauttamista tekniikan kehitykseen ympäristön alalla edistämällä unionin tasolla käytettävissä olevista varoista rahoitettavien rahoitusvälineiden, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman, käyttöä ja esitettävä keinoja vararahastojen käytön tehostamiseksi näiden käytettävissä olevien varojen sekä Euroopan investointipankin rahoitusvälineiden avulla.

(11)

Koska vararahastot on muodostettu toimialan maksamilla osuuksilla, niitä olisi voitava käyttää alusten mukauttamiseen tämän asetuksen voimaantulon jälkeen hyväksyttäviin teknisiin vaatimuksiin ja ympäristövaatimuksiin, myös niiden mukauttamiseksi moottoripäästöjä koskevien eurooppalaisten normien myöhempään kehitykseen, ja polttoainetehokkuuden, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön ja muiden ilmanlaadun parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden edistämiseen sekä alusten, myös jokikäyttöön soveltuvien alusten, saattamiseen ympäristöystävällisiksi.

(12)

Asetus (EY) N:o 718/1999 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 718/1999 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Rajoittamatta 3 artiklan 5 kohdan soveltamista jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä erityisesti

toimialan jättävien sisävesiliikenteen harjoittajien varhaiseläkkeen saamisen tai muuhun taloudelliseen toimintaan siirtymisen helpottamiseksi muun muassa tarjoamalla kattavaa tietoa;

toimialalta muualle siirtyvälle alushenkilöstölle, johon kuuluvat työntekijät ja pienyrittäjät, tarkoitetun ammatillisen koulutuksen tai uudelleenkoulutuksen järjestämiseksi ja mainittuja koulutusmuotoja koskevien asianmukaisten tietojen antamiseksi;

sisävesiliikennealan osaamisen ja logistiikan alan tietämyksen parantamiseksi, jotta toimiala kehittyy ja sen tulevaisuus on turvattu;

sisävesiliikenteen pienyrittäjien kannustamiseksi liittymään toimialajärjestöihin ja sisävesiliikennettä edustavien unionin tason järjestöjen vahvistamiseksi;

alusten tekniikan kehitykseen mukauttamisen edistämiseksi, jotta työolot ja myös terveydensuojelu paranevat ja turvallisuus lisääntyy;

aluksia koskevan innovatiivisuuden edistämiseksi sekä alusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ympäristön alalla, myös niiden saattamiseksi ympäristöystävällisiksi;

vararahastojen käytön tehostamiseen kannustamiseksi eri keinoin käytettävissä olevien rahoitusvälineiden, soveltuvissa tapauksissa myös Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen, sekä Euroopan investointipankin rahoitusvälineiden avulla.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Lausunto annettu 21. tammikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 31. tammikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä, ja neuvoston päätös, tehty 8. toukokuuta 2014.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 718/1999, annettu 29 päivänä maaliskuuta 1999, yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen edistämiseksi (EYVL L 90, 2.4.1999, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).


29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/18


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) N:o 547/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) on annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, ja siihen on liitetty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma, jossa on sovittu mainitun asetuksen tarkistamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi.

(2)

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (4) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (5) antamisen johdosta ja yhteisen lausuman mukaisesti on tarpeen muuttaa asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 niin, että siihen sisällytetään hätäapuvarauksen ja Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettujen hankkeiden varojen siirtämistä varainhoitovuodelta toiselle koskevat säännöt.

(3)

Hätäapuvarauksen vastaavat määrärahat otetaan unionin yleisen talousarvion osastoon ”Varaukset”. Asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 on näin ollen tarpeen muuttaa niin, että varaukseen vuonna n otetut mutta käyttämättä jääneet määrärahat voidaan siirtää vuodelle n + 1.

(4)

Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetuissa hankkeissa tarvitaan niiden luonteen vuoksi usein monimutkaisia sopimusmenettelyjä. Sen vuoksi pienetkin viivästymiset tällaisten hankkeiden toteuttamisessa saattavat johtaa vuotuisten maksusitoumusmäärärahojen menetykseen ja heikentää hankkeiden elinkelpoisuutta ja sitä kautta unionin poliittista päättäväisyyttä uudistaa liikenne-, energia- ja televiestintäverkkojaan ja -infrastruktuuriaan. Tämän estämiseksi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 olisi sallittava Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetuissa hankkeissa sellaisten maksusitoumusmäärärahojen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle, joita ei ole käytetty kulloisenkin varainhoitovuoden 2014, 2015 ja 2016 loppuun mennessä. Määrärahojen siirtämiseen olisi saatava Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (6) antamisen johdosta on tarpeen muuttaa asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 niin, että vapautetut määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön suoritusvarauksen sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, tarkoitettujen rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvien rahoitusvälineiden toteuttamista varten,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutokset asetukseen (EU, Euratom) N:o 966/2012

Muutetaan asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 seuraavasti:

1)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

lisätään alakohta seuraavasti:

”c)

määrät, jotka vastaavat hätäapuvarauksen maksusitoumusmäärärahoja;”;

ii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut määrät voidaan siirtää ainoastaan seuraavalle varainhoitovuodelle.”;

b)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Varauksiin otettuja tai henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää varainhoitovuodelta toiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ja 14 artiklan soveltamista. Tätä artiklaa sovellettaessa henkilöstömenoihin katsotaan sisältyvän toimielinten jäsenten ja henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvan henkilöstön palkat ja korvaukset.”

2)

Korvataan toisen osan II osaston otsikko seuraavasti:

”II   OSASTO

RAKENNERAHASTOT, KOHEESIORAHASTO, EUROOPAN KALATALOUSRAHASTO, EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTO, YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOIDUT VAPAUS-, TURVALLISUUS- JA OIKEUSASIOIDEN PIIRIIN KUULUVAT RAHASTOT SEKÄ VERKKOJEN EUROOPPA -VÄLINE”.

3)

Lisätään 178 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Vapautetut määrärahat otetaan uudelleen käyttöön, jos

a)

ne on vapautettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (7) 20 artiklassa käyttöön otetun suoritusvarauksen toteuttamiseen liittyvien järjestelyjen mukaisesta ohjelmasta;

b)

ne on vapautettu pk-yrityksille tarkoitettua erityisrahoitusvälinettä koskevasta ohjelmasta sen jälkeen, kun jäsenvaltion osallistuminen rahoitusvälineeseen päättyy asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 artiklan 2 kohdan seitsemännessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).”"

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”178 a artikla

Verkkojen Eurooppa -välineen maksusitoumusmäärärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

1.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013 (8) perustetusta Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettujen hankkeiden varainhoitovuosien 2014, 2015 ja 2016 maksusitoumusmäärärahoja, joita ei vielä ole sidottu varainhoitovuoden lopussa, voidaan siirtää ainoastaan seuraavalle varainhoitovuodelle.

2.   Komissio toimittaa edellisen varainhoitovuoden määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle koskevat esitykset Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta.

3.   Euroopan parlamentti ja neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, käsittelevät kunkin määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle koskevan esityksen viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta.

4.   Määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle koskeva esitys hyväksytään, jos 3 kohdassa säädettyyn määräaikaan mennessä jokin seuraavista toteutuu:

a)

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen;

b)

joko Euroopan parlamentti tai neuvosto hyväksyy sen ja toinen niistä pidättyy toimimasta;

c)

Euroopan parlamentti ja neuvosto pidättyvät kumpikin toimimasta tai kumpikaan ei tee päätöstä vastustaa määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle koskevaa esitystä.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).”"

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 4, 8.1.2014, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 6. toukokuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).


Yhteinen lausuma yhteisyritysten erillisestä vastuuvapaudesta varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukaisesti

1.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että jotta yhteisyritykset voivat hyötyä yksinkertaistetuista varainhoitosäännöistä, jotka soveltuvat paremmin niiden julkis-yksityiseen luonteeseen, kyseiset säännöt olisi laadittava varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukaisesti.

Ne sopivat kuitenkin myös seuraavasta:

Ottaen huomioon yhteisyritysten erityisluonne ja nykyinen asema ja jotta voidaan varmistaa jatkuvuus seitsemännen puiteohjelman kanssa, yhteisyritysten olisi edelleen sovellettava erillistä vastuuvapautta, jonka myöntää Euroopan parlamentti neuvoston suosituksesta. Tästä syystä olisi sisällytettävä erityisiä poikkeuksia varainhoitoasetuksen 209 artiklasta Horisontti 2020 -ohjelman mukaisten yhteisyritysten perustamista koskeviin perussäädöksiin. Nämä poikkeukset koskevat erillistä vastuuvapautta, ja niihin sisältyvät muut tarvittavat mukautukset.

Jotta yhteisyritykset voivat hyötyä uudessa rahoituskehyksessä käyttöön otetuista yksinkertaistuksista, on välttämätöntä, että komission 30. syyskuuta 2013 hyväksymä varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukainen delegoitu asetus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta tulee voimaan.

2.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille, että komissio

varmistaa, että yhteisyritysten varainhoitosäännöt sisältävät poikkeuksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta, jotta niissä otetaan huomioon erillisen vastuuvapauden sisällyttäminen niiden perustamissäädöksiin;

aikoo ehdottaa asiaankuuluvia muutoksia varainhoitoasetuksen 209 artiklaan ja 60 artiklan 7 kohtaan varainhoitoasetuksen tulevassa tarkistuksessa.