22.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/1

(1)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan muuntajiin liittyviä taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys laadittiin yhdessä unionin alueen sidosryhmien ja asianomaisten osapuolten kanssa ja sen tulokset on asetettu julkisesti saataville. Muuntajat katsotaan direktiivin 2009/125/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi energiaan liittyviksi tuotteiksi.

(2)

Selvitys osoitti, että käyttövaiheessa kuluva energia on merkittävin ympäristönäkökohta, johon tuotesuunnittelulla voidaan vaikuttaa. Muuntajien valmistuksessa käytetään huomattava määrä raaka-aineita (kuparia, rautaa, hartsia ja alumiinia), mutta markkinamekanismit näyttävät takaavan niiden asianmukaisen loppukäsittelyn, minkä vuoksi niitä koskevien ekosuunnitteluvaatimusten laatiminen ei ole välttämätöntä.

(3)

Liitteessä I asetettuja ekosuunnitteluvaatimuksia sovelletaan tuotteisiin, jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön niiden asennuspaikasta riippumatta. Näin ollen vaatimukset eivät voi olla riippuvaisia sovelluskohteesta, jossa tuotetta käytetään.

(4)

Muuntajat hankitaan yleensä puitesopimusten mukaisesti. Tässä yhteydessä hankkimisella tarkoitetaan sopimuksen tekemistä valmistajan kanssa tietyn muuntajamäärän toimittamisesta. Sopimuksen katsotaan tulleen voimaan päivänä, jona osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

(5)

Jotkin muuntajatyypit on jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle niiden käyttötarkoituksen vuoksi. Tällaisten muuntajien energiankulutus ja säästöpotentiaali ovat vähäiset muihin muuntajiin nähden.

(6)

Sääntelyä koskevia helpotuksia myönnetään ilmajohdon pylväisiin asennettaville muuntajille niiden painorajoitusten vuoksi. Pylväisiin asennettavaksi suunniteltujen muuntajien väärinkäytön välttämiseksi ja markkinoita valvovien kansallisten viranomaisten työn helpottamiseksi tällaisissa muuntajissa olisi oltava näkyvä merkintä ”Vain pylväsasennukseen”.

(7)

Sääntelyä koskevia helpotuksia myönnetään myös muuntajille, joissa on jännitettä stabilisoiva laitteisto, jonka avulla uusiutuvista lähteistä saatava hajautettu tuotanto voidaan liittää jakeluverkkoon. Tällaiset helpotukset olisi poistettava käytöstä asteittain sitä mukaa, kun uusi tekniikka vakiintuu ja käyttöön tulee mittausstandardeja, joilla varsinaiseen muuntajaan liittyvä häviö voidaan erottaa häviöstä, joka liittyy lisätoimintoja suorittavaan laitteistoon.

(8)

Keskikokoisten muuntajien energiatehokkuutta tai hyötysuhdetta ja suurten muuntajien energiatehokkuutta koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten määrittelyssä olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan näiden laitteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia kaikkialla unionin alueella. Yhdenmukaiset vaatimukset edistäisivät lisäksi sisämarkkinoiden toimintaa ja jäsenvaltioiden ympäristötehokkuutta.

(9)

Keskikokoisia ja suuria muuntajia koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten määritteleminen on tarpeen myös energiatehokkuutta tai hyötysuhdetta parantavien tekniikoiden ja suunnitteluratkaisujen markkinoille pääsyn helpottamiseksi. EU:n 27 jäsenvaltiossa vuonna 2008 käytössä olleiden muuntajien kokonaishäviö oli 93,4 TWh vuodessa. Hyötysuhdetta parantamalla voitaisiin arvioiden mukaan kustannustehokkaasti saavuttaa noin 16,2 TWh:n säästö vuodessa vuonna 2025, mikä vastaa noin 3,7 Mt:n hiilidioksidipäästöjä.

(10)

Ekologisen suunnittelun vaatimusten voimaantulo on toteutettava asteittain, jotta valmistajat saavat riittävästi aikaa suunnitella tuotteensa uudelleen. Vaatimusten täytäntöönpanon aikarajaa määritettäessä on huomioitava valmistajille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvien kustannusten vaikutukset mutta huolehdittava samalla tavoitteiden oikea-aikaisesta toteutumisesta.

(11)

Jotta asetuksen täytäntöönpano tapahtuisi tehokkaasti, kansallisia sääntelyviranomaisia kehotetaan voimakkaasti huomioimaan hyötysuhteen vähimmäisvaatimusten vaikutus muuntajan alkukustannuksiin ja mahdollistamaan hyötysuhteeltaan asetuksen vaatimuksia parempien muuntajien asentaminen silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua koko elinkaarta tarkasteltaessa ja asianmukaisen häviöiden arvioinnin perusteella.

(12)

Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajia olisi pyydettävä toimittamaan direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitetussa teknisessä dokumentaatiossa tarvittavat tiedot.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

—

mittamuuntajat, jotka on suunniteltu syöttämään virtaa mittauslaitteille, mittareille, releille ja muille samankaltaisille laitteille,

—

muuntajat, joiden pienjännitekäämi on suunniteltu käytettäviksi tasasuuntaajan kanssa tasavirran tuottamiseksi,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu kytkettäviksi suoraan uuniin,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu merialuesovelluksiin ja kelluviin merialuesovelluksiin,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu varajärjestelmiin,

—

muuntajat ja säästömuuntajat, jotka on suunniteltu rataverkon syöttöjärjestelmiin,

—

maadoitusmuuntajat, toisin sanoen kolmivaihemuuntajat, joiden on tarkoitus tarjota neutraalipiste järjestelmän maadoittamista varten,

—

rautatiekalustoon asennetut syöttömuuntajat, toisin sanoen muuntajat, jotka on kytketty vaihto- tai tasavirtaiseen ilmajohtoon joko suoraan tai muuntimen välityksellä ja joita käytetään rautatiekaluston kiinteissä sovelluksissa,

—

käynnistysmuuntajat, jotka on suunniteltu kolmivaiheisten epätahtimoottoreiden käynnistämiseen syöttöjännitteen laskujen estämiseksi,

—

testimuuntajat, jotka on suunniteltu käytettäviksi virtapiirissä tietyn jännitteen tai virran tuottamiseksi sähkölaitteiden testaamista varten,

—

hitsausmuuntajat, jotka on suunniteltu käytettäviksi kaarihitsauslaitteissa tai vastushitsauslaitteissa,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu räjähdyksen kestäviin tai maanalaisiin kaivostoiminnan sovelluksiin (2),

—

muuntajat, jotka on suunniteltu vedenalaisiin sovelluksiin,

—

keskijännitteen välimuuntajat 5 MVA:han asti,

—

suuret muuntajat, mikäli on osoitettu, että tiettyyn sovellukseen ei ole saatavilla teknisesti toteutuskelpoisia vaihtoehtoja tässä asetuksessa vaaditun vähimmäishyötysuhteen saavuttamiseksi,

—

suuret muuntajat, jotka ovat vaihto-osia samassa paikassa tai asennuskohteessa sijaitseville samanlaisille suurille tehomuuntajille, jos vaihtoa ei voida toteuttaa ilman kohtuuttomia kuljetus- ja/tai asennuskustannuksia,

1)

’Muuntajalla’ tarkoitetaan staattista laitetta, jossa on yksi tai useampia käämejä, jotka sähkömagneettisen induktion välityksellä muuntavat tietyn järjestelmän mukaisen vaihtojännitteen ja vaihtovirran toisen järjestelmän mukaiseen, yleensä arvoltaan erisuuruiseen ja samantaajuiseen vaihtojännitteeseen ja vaihtovirtaan sähkövirran siirtämistä varten.

2)

’Pienellä muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on enintään 1,1 kV.

3)

’Keskikokoisella muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on yli 1,1 kV mutta korkeintaan 36 kV ja jonka nimellisteho on vähintään 5 kVA mutta pienempi kuin 40 MVA.

4)

’Suurella muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on yli 36 kV ja nimellisteho vähintään 5 kVA tai jonka nimellisteho on vähintään 40 MVA riippumatta siitä, mikä on suurin käyttöjännite.

5)

’Neste-eristeisellä muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka magneettipiiri ja käämit on upotettu nesteeseen.

6)

’Kuivaeristeisellä muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka magneettipiiriä ja käämejä ei ole upotettu eristävään nesteeseen.

7)

’Keskikokoisella pylväsmuuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka nimellisteho on enintään 315 kVA ja joka soveltuu ulkokäyttöön ja on suunniteltu asennettavaksi ilmajohtolinjojen tukipylväisiin.

8)

’Jännitettä sääntelevällä jakelumuuntajalla’ tarkoitetaan keskikokoista muuntajaa, jossa on muuntaja-astian sisä- tai ulkopuolella lisäosia, joilla hallitaan automaattisesti muuntajan otto- ja antojännitettä kuormitusjännitteen sääntelemiseksi.

9)

’Käämillä’ tarkoitetaan kierroksia, jotka muodostavat muuntajan jompaakumpaa jännitettä vastaavan virtapiirin.

10)

’Käämin nimellisjännitteellä’ (Ur) tarkoitetaan jännitettä, jolle laite on rakennettu tai jonka on tarkoitus syntyä tyhjäkäynnillä väliotottoman käämin napojen välillä tai perusasentoon kytketyn väliottoisen käämin napojen välillä.

11)

’Ylijännitekäämillä’ tarkoitetaan käämiä, jolla on korkein nimellisjännite.

12)

’Suurimmalla käyttöjännitteellä’ (Um) tarkoitetaan muuntajan käämiin kolmivaiheisessa järjestelmässä kohdistuvaa suurinta vaiheiden välistä tehollisjännitettä, jolle muuntajan käämi on suunniteltu eristyksen osalta.

13)

’Nimellisteholla’ (Sr) tarkoitetaan käämille annettua näennäistehon sovittua arvoa, joka määrää yhdessä käämien nimellisjännitteen kanssa sen nimellisvirran.

14)

’Kuormitushäviöllä’ (Pk) tarkoitetaan käämipariin liittyvää, nimellistaajuudella ja vertailulämpötilassa absorboituvaa aktiivista tehoa, kun nimellisvirta (säätöasennon virta) virtaa yhden käämin vaiheliittimestä tai -liittimistä ja toisten käämien liittimet ovat oikosulussa käämien kanssa, jotka on asennettu sen perusasentoon kytkettyihin asentoihin, ja kun muut mahdolliset käämit ovat tyhjäkäynnillä.

15)

’Tyhjäkäyntihäviöllä’ (Po) tarkoitetaan aktiivista tehoa, joka absorboituu nimellistaajuudella, kun muuntajaan kytketään virta ja toisiopiiri on avoinna. Kytketty jännite on nimellisjännite, ja jos virroitettu käämi on varustettu väliotolla, se on kytketty perusasentoon.

16)

’Huippuhyötysuhdeindeksillä’ (PEI) tarkoitetaan muuntajan siirretyn näennäistehon, josta on vähennetty sähköhäviö, ja muuntajan siirretyn näennäistehon välisen suhteen enimmäisarvoa.

—

mahdollisuudet asettaa huippuhyötysuhdeindeksin vähimmäisarvoja kaikille keskikokoisille muuntajille, myös sellaisille, joiden nimellisteho on alle 3 150 kVA,

—

mahdollisuudet erottaa varsinaiseen muuntajaan liittyvät häviöt häviöistä, jotka liittyvät muihin jännitettä sääteleviin osiin, mikäli tällaisia osia on,

—

mahdollisuudet asettaa vähimmäistehovaatimukset yksivaiheisille muuntajille sekä pienille muuntajille,

—

ovatko pylväsmuuntajille ja keskikokoisten muuntajien käämijännitteiden eri yhdistelmille myönnetyt helpotukset edelleen perusteltuja,

—

mahdollisuudet kattaa muitakin kuin energiankulutukseen liittyviä käytönaikaisia ympäristövaikutuksia.

22.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/16

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

22.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/18

(1)

Unkari myönsi 25 päivänä maaliskuuta 2009 FHB Jelzálogbank Nyrtille, jäljempänä ’FHB’ tai ’pankki’, 120 miljardin Unkarin forintin (HUF) (noin 410 miljoonan euron (2)) arvoisen keskipitkän aikavälin valtionlainan komission 14 päivänä tammikuuta 2010 hyväksymän Unkarin pankkien likviditeettijärjestelyn (3) mukaisesti. Maaliskuun 31 päivänä 2009 Unkarin viranomaiset vahvistivat FHB:n pääomapohjaa 30 miljardilla forintilla (noin 100 miljoonalla eurolla). Tuki myönnettiin 31 päivänä maaliskuuta 2009 uusien liikkeeseen laskettujen etuoikeutettujen erikoisosinko-osakkeiden ja yhden äänioikeutetun osakkeen muodossa komission hyväksymän takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn (4) mukaisesti.

(2)

Komissio pyysi Unkarin viranomaisilta tietoja pääomapohjan vahvistamisen ehdoista kirjeillä, jotka oli päivätty 3 päivänä huhtikuuta, 13 päivänä toukokuuta, 14 päivänä heinäkuuta ja 11 päivänä syyskuuta 2009. Unkarin viranomaiset vastasivat kirjeillä, jotka oli päivätty 24 päivänä huhtikuuta, 2 päivänä kesäkuuta, 12 päivänä elokuuta ja 9 päivänä lokakuuta 2009.

(3)

Pankin vakautta pääomapohjan vahvistamisen aikaan koskevien epäilysten vuoksi komissio pyysi 19 päivänä lokakuuta 2009 Unkaria toimittamaan FHB:n rakenneuudistussuunnitelman elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella annetun komission tiedonannon (5), jäljempänä ’rakenneuudistustoimenpiteitä koskeva tiedonanto’, mukaisesti. Unkari toimitti lisätietoja 12 ja 19 päivänä marraskuuta 2009 ja rakenneuudistussuunnitelman luonnoksen 26 päivänä tammikuuta 2010.

(4)

Helmikuun 19 päivänä 2010 FHB maksoi valtiolle takaisin koko pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan.

(5)

Unkari toimitti komissiolle lisätietoja 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. FHB piti 21 päivänä huhtikuuta 2010 yhtiökokouksen, jossa se päätti valtiolle pääomapohjan vahvistamisesta maksettavista korvauksista, minkä jälkeen komissio pyysi tietoja 22 päivänä huhtikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Komissio pyysi lisätietoja 2 päivänä kesäkuuta ja 1 päivänä lokakuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja 11 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Kesäkuun 15 päivänä 2010 Unkari toimitti päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman, jota täydennettiin olennaisilla lisätiedoilla 30 päivänä syyskuuta 2010.

(8)

Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja kirjeillä, jotka oli päivätty 18 päivänä kesäkuuta, 28 päivänä heinäkuuta ja 5 päivänä lokakuuta 2010, ja ilmoittivat komissiolle 29 päivänä lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä, että FHB oli maksanut korvausta FHB:n pääomapohjan vahvistamisesta.

(9)

Komissio päätti 16 päivänä joulukuuta 2010 aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn FHB:n hyväksi toteutetuista tukitoimenpiteistä. Tämän jälkeen Unkarin viranomaiset pyysivät komissiota muuttamaan päätöstä, sillä jotkin päätöksen osat olivat virheellisiä ja vanhentuneita. Päätös korvattiin näin ollen 24 päivänä tammikuuta 2011 uudella päätöksellä (6), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’. Komissio ilmoitti 24 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Unkarin viranomaisille päättäneensä aloittaa tukitoimenpiteen osalta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä18 päivänä kesäkuuta 2011. Komissio pyysi asianomaisia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

(10)

Unkarin viranomaiset esittivät 2 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellään huomautuksensa 24 päivänä tammikuuta 2011 annetusta menettelyn aloittamista koskevasta komission päätöksestä, jolla aloitettiin muodollinen tutkintamenettely FHB:n hyväksi toteutetusta toimenpiteestä. Näitä huomautuksia täydennettiin huomautuksilla, jotka FHB toimitti 11 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(11)

Kolmas osapuoli (Unkarin kiinnitysluottopankkien yhdistys Magyar Jelzálogbank Egyesület) esitti 18 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä komissiolle huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä.

(12)

Unkarin viranomaiset toimittivat 3 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä kirjeellä päivitettyä tietoa rakenneuudistussuunnitelmasta sekä lisätietoja pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan maksamisesta takaisin Unkarin valtiolle.

(13)

FHB ja Unkarin valtio allekirjoittivat 15 päivänä joulukuuta 2011 uuden sopimuksen, jolla pankki sitoutui maksamaan valtiolle korvauksen, josta oli alun perin sovittu pääomapohjan vahvistamista koskevassa sopimuksessa.

(14)

Unkarin valtio perusti FHB:n vuonna 1997 ja myi vähitellen pois osuutensa siitä. FHB listautui Budapestin pörssiin vuonna 2003, ja elokuussa 2007 valtio luopui enemmistöosakkuudestaan ja kutisti omistusosuutensa hieman yli 4 prosenttiin.

(15)

FHB perustettiin alun perin kiinnitysluottopankiksi edistämään kiinneobligaatioiden käyttöä. Siihen sovellettiin tiukkoja sääntöjä, jotka koskivat rajoitettua toimintaa, vakuuksia ja erityistä valvontaa, jotta voitiin varmistaa kiinneobligaatioiden mahdollisimman suuri turvallisuus. Alun perin FHB sai myöntää vain pitkäaikaisia kiinnelainoja ja kiinnelainoihin liittyviä takauksia sekä tehdä tietyntyyppisiä johdannaisliiketoimia suojatakseen omaa kiinnelainatoimintaan perustuvaa positiotaan. Kiinneobligaatiot olivat sen lainanantotoiminnan tärkein rahoituslähde. Lisäksi pankki jälleenrahoitti muiden pankkien myöntämiä kiinnelainoja.

(16)

FHB esitteli vuonna 2006 uuden strategisen suunnitelman pankkitoimintansa ja konttoriverkostonsa laajentamiseksi. Tarkoituksena oli laajentaa pankin rahoitus- ja toimintapohjaa ja aloittaa toiminta vähittäismarkkinoilla FHB Commercial Bankin kautta. Ajan mittaan FHB alkoi myydä erilaisia vähittäis- ja yrityslainatuotteita sekä tarjota tilinhoito-, talletusten vastaanotto- ja korttipalveluja ja laajensi siten tuotevalikoimaansa myös taseen vastattavaa-puolella.

(17)

FHB on konserni, joka muodostuu emoyhtiöstä (FHB Mortgage Bank Co. plc) ja sen kokonaan omistamista tytäryhtiöistä: FHB Commercial Bank Ltd, FHB Service Ltd, FHB Real Estate Ltd ja FHB Life Annuity Real Estate Investment Ltd. Se toimii pääasiassa kiinneobligaatiomarkkinoilla. FHB:n osuus kyseisistä markkinoista on 23 prosenttia (2009), ja pankki on toiseksi suurin toimija Unkarin pankkimarkkinoilla (74 prosentin markkinaosuutta hallussaan pitävän OTP Bankin jälkeen). FHB:n markkinaosuus vähittäispankkitoiminnan kiinnelainamarkkinoista on 4,6 prosenttia ja vähittäistalletusten markkinoista 0,6 prosenttia.

(18)

Kun pankin pääomapohjaa vahvistettiin maaliskuussa 2009, sen taseen loppusumma oli 746,2 miljardia Unkarin forinttia. Pankin vakavaraisuussuhde oli samana päivänä 10,5 prosenttia. Valtion toteuttama pääomanlisäys nosti FHB:n vakavaraisuussuhteen 16,1 prosenttiin vuoden 2009 lopussa (laskettu Unkarin kirjanpitosääntöjen mukaisesti).

(19)

Unkari on yksi niistä jäsenvaltioista, joita rahoitusalan kriisi on koetellut kaikkein ankarimmin. Vuosia jatkunut julkisten varojen liiallinen käyttö sekä luottoon perustuvan rakentamisen ja kulutuksen voimakas lisääntyminen johti talouden vakavaan epätasapainoon jo ennen kriisiä. Kotitalouksien ottamien euron ja Sveitsin frangin määräisten lainojen yleisyys samoin kuin jatkuva riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta teki maasta ja sen pankkialasta erityisen alttiita heilahteluille Unkarin forintin arvossa, joka heikkeni tuntuvasti kriisin aikana.

(20)

Rahoitusalan kriisi vaikutti Unkariin niin paljon, että Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, Euroopan unionin, jäljempänä ’EU’ ja Maailmanpankin oli myönnettävä Unkarille hätälainoja marraskuussa 2008 maan rahoitusmarkkinoiden jännitteiden rauhoittamiseksi.

(21)

Vastauksena kriisin aiheuttamiin vakaviin häiriöihin Unkarin taloudessa Unkarin hallitus otti käyttöön useita rahoitusalan tukemiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka rahoitettiin yhteisesti IMF:n, EU:n ja Maailmanpankin tukipaketista. Toimenpiteisiin sisältyi maksuvalmiustukijärjestely sekä takaus- ja pääomasijoitusjärjestely.

(22)

Unkarin julkista rahoitusta koskevalla lailla perustetussa maksuvalmiustukijärjestelyssä, jäljempänä ’likviditeettijärjestely’, mahdollistetaan rahoituslaitoksille lainojen muodossa myönnettävä likviditeetti. Komissio hyväksyi järjestelyn 14 päivänä tammikuuta 2009 (7), ja järjestelyn voimassaoloa on jatkettu useita kertoja, viimeksi 31 päivään joulukuuta 2011 (8).

(23)

Komissio hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2009 antamallaan päätöksellä (9) Unkarin takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn. Unkarin valtio pystyi järjestelmän perusteella merkitsemään etuoikeutettuja osakkeita, joita pidetään pankkien ensisijaisina omina varoina. Järjestelyn pääomapohjan vahvistamiseen liittyvän osan voimassaoloa on jatkettu useita kertoja, viimeksi 31 päivään joulukuuta 2011.

(24)

Jos pääomapohjan vahvistamiseen myönnetty summa ylittää kynnysarvon, joka on 2 prosenttia pankin riskipainotetuista omaisuuseristä, Unkarin viranomaisten on takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukaisesti ensimmäiseksi ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava yksityiskohtainen arviointi siitä, miksi ne katsovat, että tällaista pankkia olisi edelleen pidettävä perustaltaan terveenä. Pääomapohjan vahvistamista voidaan jatkaa, vaikka komissio ei hyväksyisi arviota siitä, että pankki on perustaltaan terve, mutta siitä maksettavaa korvausta on kasvatettava siten, että se heijastaa kasvanutta riskiä, ja komissiolle on toimitettava rakenneuudistussuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa pääomapohjan vahvistamisesta.

(25)

Rahoitusalan kriisi koetteli Unkaria voimakkaasti, ja pankkialan muihin sisäisiin ongelmiin yhdistettynä se vaikeutti unkarilaispankkien tilannetta.

(26)

FHB tarvitsi valtion tukea, koska sillä, toisin kuin monilla muilla unkarilaisilla pankeilla, ei ollut emoyhtiötä euroalueella eikä se näin ollen voinut saada halpaa rahoitusta Euroopan keskuspankilta, jäljempänä ’EKP’. EKP:n rahoitusvälineet, kuten erilaiset takaisinostojärjestelyt, olivat käytettävissä euroalueella syksystä 2008 lähtien. Unkarin keskuspankki loi alkuvuodesta 2010 rahoitusjärjestelmän, mutta sen myötä paranivat ainoastaan mahdollisuudet saada rahoitusta Unkarin forintteina, ei euroina, mikä FHB:n mukaan olisi ollut ratkaisevan tärkeää kriisin pahimpina aikoina. (10)

(27)

Unkarin viranomaisten mukaan FHB:n pääomapohjan vahvistaminen oli tarpeen pankin vakavaraisuuden varmistamiseksi ja Unkarin koko pankkialaa vaivaavien maksuvalmiusongelmien torjumiseksi.

(28)

Unkarin FHB:lle myöntämät tukitoimet, jotka kuvataan komission 24 päivänä tammikuuta 2011 antamassa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ovat seuraavat:

(29)

Unkarin ja FHB:n välisessä sopimuksessa pankin pääomapohjan vahvistamisesta määriteltiin valtiolle maksettavaksi osuudeksi osakkeiden osalta 10,49 prosenttia, mikä vastaa takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä määriteltyä perustaltaan terveiden pankkien korvausosuutta ja joka maksetaan osinkoina. Pääomapohjaa vahvistettiin summalla, joka vastaa 9:ää prosenttia FHB:n riskipainotetuista omaisuuseristä, mikä ylittää takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä määritellyn 2 prosentin kynnysarvon. Järjestelmän mukaan alle 2 prosenttia tukea saaneita laitoksia voidaan pitää perustaltaan terveinä. Koska toimenpiteestä ei ilmoitettu komissiolle ennen sen toteuttamista, komissio ei voinut tarkistaa, olisiko pankkia voitu pitää takaus- ja pääomajärjestelyn mukaan perustaltaan terveenä. Jos tuensaajaa ei pidetä takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukaan perustaltaan terveenä, sen on toimitettava rakenneuudistussuunnitelma ja sen maksamassa korvausosuudessa on huomioitava se, että pankki ei ole perustaltaan terve, joten osuuden on oltava perustaltaan terveiden pankkien korvausosuutta suurempi.

(30)

Pankki onnistui vaikeuksistaan huolimatta toimimaan menestyksellisesti kyseisen ajanjakson aikana: sen pääomatilanne oli erittäin hyvä (vakavaraisuussuhde oli 10,5 prosenttia maaliskuussa 2009), ja Moody's Investors Service -luokituslaitoksen, jäljempänä ’Moody's’, mukaan sen luottoluokitus oli tasolla Baa3, joka kuuluu vielä investointiluokkaan. Helmikuussa 2010, alle yhdeksän kuukautta pääoman vahvistamisen jälkeen, pankki osti takaisin valtion hallussa olleet etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet.

(31)

Pankki päätti maksaa pääomitustuen takaisin tarkistetun ja konsolidoidun senhetkisen vakavaraisuussuhteensa ja odotettavissa olevan vakavaraisuussuhteensa perusteella ottaen huomioon makrotalouden ennusteen, jota oli käytetty pankin vuotta 2010 koskevassa suunnittelussa, sekä odotukset liiketoiminnan määrästä, taseesta ja riskeistä, jotka sisältyivät pankin vuotta 2010 koskevaan rahoitussuunnitelmaan. Tarkastelussa päädyttiin siihen, että pankin tilanne oli maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä huolimatta vuoden lopussa huomattavasti parempi kuin se, mitä oli ennakoitu silloin, kun Unkarin valtion kanssa sovittiin pankin pääomapohjan vahvistamisesta vuoden 2009 alussa.

(32)

FHB maksoi pääomitustuen takaisin valtiolle mutta ei maksanut sille korvausta, joten se rikkoi pääomapohjan vahvistamista koskevaa sopimusta. (11) Pankki kuitenkin katsoi, että valtion hallussa olleet etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet eivät automaattisesti oikeuttaneet osinkoihin ja että etuoikeus merkitsi vain sitä, että pankin piti maksaa määrätty osinko valtiolle ennen osinkojen maksamista kantaosakkeista. Koska kantaosakkaat eivät saaneet osinkoja silloin, kun etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet olivat valtion hallussa, pankki katsoi, ettei sillä ollut velvoitetta maksaa etuoikeutettua osinkoa. FHB väitti lisäksi, että valtiolla ei missään tapauksessa ollut hallussaan etuoikeutettuja erikoisosinko-osakkeita silloin, kun vuoden 2009 osingoista ilmoitettiin, koska osakkeet oli ostettu takaisin jo ennen sitä.

(33)

FHB ilmoitti komissiolle, että se oli osallistunut vuotta 2010 koskevaan EU:n laajuiseen stressitestiin, jota koordinoi Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea yhteistyössä EKP:n ja Unkarin rahoitusalan valvontaviranomaisen kanssa. Stressitestissä keskityttiin vakavaraisuuteen, kun taas maksuvalmiusriskejä ei suoraan stressitestattu. Vuoden 2009 lopun konsolidoituihin lukuihin perustuvien testin tulosten perusteella tarvittaisiin ensisijaisista omista varoista muodostuva [yli 50] (12) miljoonan euron pääomapuskuri FHB:n ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhteen 6 prosentin kynnysarvoa varten.

(34)

Unkari muutti 21 päivänä elokuuta 2010 voimaan tulleella tiettyjen taloutta ja rahoitusta koskevien lakien muuttamisesta annetulla lailla, jäljempänä ’vuoden 2010 CX -laki’, rahoituksen välittäjäjärjestelmän vakauttamisesta annettua vuoden 2008 CIV -lakia, jäljempänä ’vakauttamislaki’. Unkarin valtiolle luotiin vuoden 2010 CX -lailla takautuvasti juridinen oikeus vaatia FHB:lta korvausta pääomapohjan vahvistamisesta siitä huolimatta, että Unkarin valtio ei ollut enää osakas silloin, kun FHB:n yhtiökokouksessa päätettiin osinkojen maksamisesta.

(35)

Unkarin valtio ja FHB allekirjoittivat 28 päivänä lokakuuta 2010 sopimuksen, jonka mukaan FHB maksaa Unkarin valtiolle 890 miljoonaa Unkarin forinttia korvauksena pääomapohjan vahvistamisesta sekä 11 726 786 forinttia viivästyskorkoa.

(36)

Korvauksen tason määrittelyn väitettiin perustuvan likviditeettijärjestelyn ehtoihin. Unkarin viranomaiset katsoivat, että pääomitustuki oli maksettu samasta rahoituslähteestä kuin lainamuotoinen maksuvalmiustuki ja että tästä syystä pääomapohjan vahvistamisesta ja maksuvalmiustuesta maksettavan korvauksen tulisi olla sama. FHB sai pääoman 6 päivänä toukokuuta 2009, ja se maksettiin takaisin 19 päivänä helmikuuta 2010. Korko, jota lopulta sovellettiin, oli sama kuin noin 400 miljoonan euron lainasta maksettu korko. Unkarin toimittamien tietojen mukaan keskimääräinen kuukausikorko oli tämän perusteella 3,79–4,08 prosenttia; todellinen summa laskettiin viikoittain. Unkarin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan 890 miljoonan Unkarin forintin suuruinen korvauksen loppusumma maksettiin vuoden 2010 lopussa.

(37)

Veloitettu viivästyskorko muodostui 5,97 prosentin suuruisesta komission julkaisemasta Unkarin viitekorosta (13), jota oli korotettu 100 peruspisteellä. Viivästyskorot laskettiin ajanjaksolle, joka alkoi muutetun vakauttamislain tullessa voimaan 21 päivänä elokuuta 2010 ja päättyi 28 päivänä lokakuuta 2010, kun sopimus allekirjoitettiin.

(38)

Unkarin valtio ja FHB tekivät 15 päivänä joulukuuta 2011 uuden sopimuksen, jonka mukaan pankki maksaa valtiolle yhteensä 10,49 prosenttia pääomitustuen kokonaissummasta (eli kaiken kaikkiaan 2 491 742 552 Unkarin forinttia). Uuden sopimuksen perusteella FHB sitoutui näin ollen maksamaan valtiolle 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä 1 601 742 552 Unkarin forintin suuruisen lisäsumman, joka oli edellä johdanto-osan 36 kappaleessa mainitun 890 miljoonan forintin kokonaissumman ja 28 päivään lokakuuta 2010 mennessä maksetun korvauksen erotus.

(39)

Unkari toimitti FHB:n päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman komissiolle 30 päivänä syyskuuta 2010 ja lähetti sitä koskevia lisätietoja vielä 3 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Rakenneuudistussuunnitelman pääkohdat on jo kuvattu menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä. Lokakuun 3 päivänä 2011 annetut lisätiedot on kuvattu 4.1–4.3 jaksossa.

(40)

Talousolosuhteet olivat vuonna 2010 suhteellisen vaikeat sekä kansainvälisillä että kansallisilla markkinoilla, vaikka tilanteen paranemisesta olikin jo nähtävissä merkkejä. Unkarin pankkialan kannattavuus oli vuonna 2010 huomattavasti alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Unkarin hallitus otti 13 päivänä elokuuta 2010 voimaan tulleen vuoden 2010 XC -lain nojalla käyttöön rahoitusalan organisaatioita koskevan erityisveron, jolla koottiin yhteensä 187 miljardia Unkarin forinttia ja jota maksoivat pääasiassa luottolaitokset.

(41)

Vähittäisasiakkaiden lainojen kysyntä väheni voimakkaasti koko vuoden 2010 ajan. Samaan aikaan lainanantajapuolta heikensivät epäsuotuisat muutokset sääntely-ympäristössä ja markkinaolosuhteissa. Myös yrityksille suunnattu luotonanto kärsi alalla yleisesti, vaikka muutamat pankit, FHB mukaan luettuna, laajensivatkin yritysasiakasliiketoimintaansa.

(42)

Tärkein FHB:n toimintaa ja taloudellista tulosta koskeva tapahtuma oli Allianz Commercial Bank Ltd:n, jäljempänä ’Allianz Bank’, hankinta ja pitkäaikaisen strategisen yhteistyösopimuksen solmiminen Allianz Hungaria Insurance Co. Ltd:n, jäljempänä ’Allianz Hungaria Insurance’, ja FHB:n välillä. Kauppa saatettiin päätökseen 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä. FHB käynnisti samaan aikaan yhdentymishankkeen, jonka tarkoituksena oli sulauttaa Allianz Bank ja FHB Commercial Bank sekä järkiperäistää ja optimoida koko konsernin toimintaa (konttoriverkosto, jakelukanavat, tuotevalikoima, tietojärjestelmät, organisaatiorakenne, henkilöstöhallinto jne.).

(43)

Kauppa vaikutti myönteisesti FHB-konsernin nettotuottoon vuonna 2010. Kauppaan liittyvät kertaluonteiset erät tasapainottivat erityisen pankkiveron, lainasalkkuun kohdistuneiden tappioiden ja rahoituksen hinnannousun synnyttämiä kielteisiä vaikutuksia. FHB:n kokonaisvoitto vuonna 2010 oli 11,2 miljardia Unkarin forinttia, mikä tarkoitti 58,9 prosentin lisäystä vuoteen 2009 verrattuna.

(44)

Allianz Bankin hankkimisen myötä FHB:n vähittäis- ja yritysasiakkaiden pankkitilien määrä lisääntyi huomattavasti: niitä oli […] joulukuussa 2009 ja […] joulukuussa 2010 (+ […] prosenttia). Käyttämättömien tilien suuresta määrästä johtuen talletusten määrä ei kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa, vaan talletukset lisääntyivät […] miljardista Unkarin forintista joulukuussa 2009 […] miljardiin forinttiin joulukuussa 2010 (+ […] prosenttia). FHB:n markkinaosuus yksityishenkilöiden talletusmarkkinoilla kasvoi […] prosentista […] prosenttiin ja yritysten talletusmarkkinoilla […] prosentista […] prosenttiin. Näin ollen Allianz Bankin hankinta kasvatti talletusten osuutta FHB:n rahoitusyhdistelmästä ja pienensi kiinneobligaatioiden summaa […] miljardista forintista vuonna 2010 […] miljardiin forinttiin vuonna 2011.

(45)

FHB ennustaa vuoden 2011 arvioidun konsolidoidun taseen ja tuloslaskelman perusteella, että sen vakavaraisuussuhteen pitäisi olla noin […] prosenttia joulukuussa 2011. Ennustuksessa on otettu huomioon Unkarin valtiolle suoritettavat, maaliskuussa 2009 toteutettuun pääomapohjan vahvistamiseen liittyvät lisämaksut, jotka maksettiin Unkarin valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti 15 päivänä joulukuuta 2011.

(46)

FHB on lokakuussa 2010 maksanut 30 miljardin Unkarin forintin pääomatuesta korvausta 890 miljoonaa forinttia. Alun perin sovellettu korko oli sama kuin 120 miljardin forintin lainasta maksettu korko, ja se oli kuukaudessa keskimäärin 3,79–4,08 prosenttia.

(47)

FHB:n ja Unkarin valtion välillä 15 päivänä joulukuuta 2011 allekirjoitetun uuden sopimuksen nojalla pankki sitoutui maksamaan valtiolle korvausta yhteensä 2 491 742 552 Unkarin forinttia, eli 10,49 prosenttia pääomatuen määrästä, kuten pankin ja valtion välisessä alkuperäisessä pääomarakenteen vahvistamista koskevassa sopimuksessa oli sovittu.

(48)

Lokakuussa 2011 annetuissa lisätiedoissa ei käsitelty erityisesti kilpailun vääristymistä, muutoin kuin korostamalla, että Allianz Bankin ostosta huolimatta FHB:n markkinaosuus yksityishenkilöiden ja yritysten talletusmarkkinoilla on edelleen rajallinen ([0,7–1,3] prosenttia yksityishenkilöiden talletuksista ja [0,4–0,95] prosenttia yritysten talletuksista 31 päivänä joulukuuta 2010 ja vastaavasti [0,65–1,3] prosenttia ja [1–1,35] prosenttia 30 päivänä kesäkuuta 2011).

(49)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se katsoi, että tärkeimmät olettamukset FHB:n rakenneuudistussuunnitelman ja liiketoimintaennusteiden taustalla eivät olleet riittävän perusteltuja eikä niissä otettu huomioon sitä, että FHB oli hiljattain ostanut Allianz Bankin. Lisäksi komissio ilmaisi epäilevänsä FHB:n elinkelpoisuutta pitkällä aikavälillä, koska pankki on niin suuresti riippuvainen tukkurahoituksesta ja Unkarin kiinteistömarkkinoista.

(50)

Kun lisäksi otetaan huomioon valtiolle lokakuussa 2010 pääomapohjan vahvistamisesta maksetun korvauksen mataluus (likviditeettijärjestelyn mukainen korko keskimäärin 3,79–4,08 prosenttia), komissio epäilee myös sitä, osallistuiko pankki riittävästi oman rakenneuudistuksensa toteuttamiseen. Myös se, että FHB osti Allianz Bankin ja teki sopimuksen Allianz Hungaria Insurancen kanssa, synnytti epäilyjä siitä, oliko tuki rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään.

(51)

Lopuksi komissio katsoi, että Unkarin viranomaiset eivät olleet osoittaneet, että olisi toteutettu riittävät toimenpiteet FHB:n saamasta tuesta markkinoille aiheutuneen kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi etenkin, kun otetaan huomioon FHB:n laajentumisstrategia, Allianz Bankin hankinta ja valtion antamasta pääomatuesta maksettu riittämätön korvaus.

(52)

Komissio sai huomautuksia Unkarin kiinnitysluottopankkien yhdistykseltä, jäljempänä ’yhdistys’, 18 päivänä heinäkuuta 2011. Huomautuksissaan yhdistys muistutti Unkarin talous- ja pankkialaa vuosina 2008–2009 kohdanneen kriisin laajuudesta ja huomautti, että FHB:n pääomapohjan vahvistaminen tapahtui kriisin aiheuttaman vaikean makrotaloudellisen tilanteen seurauksena. FHB:n hyväksi toteutetun valtion toimenpiteen tarkoituksena oli puuttua Unkarin kiinnelainasektoriin ja kiinneobligaatiomarkkinoihin kohdistuvaan vakavaan riskiin. Alttius valuuttakurssivaihteluille, Sveitsin frangin vahvistuminen suhteessa Unkarin forinttiin, mikä alensi kuluttajien palkkoja, sekä työttömyyden kasvu johtivat todellakin siihen, että kiinnitysluottokannan laatu heikkeni nopeasti ja rajusti ja pankkien luottotappiot lisääntyivät ja rahoitusmahdollisuudet vähenivät. Tämä toteutui erityisesti FHB:n tapauksessa, sillä se saa rahoituksensa pääomamarkkinoilta.

(53)

Komissio sai Unkarin viranomaisilta huomautuksia 2 päivänä maaliskuuta 2011 sekä lisätietoja 11 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(54)

Unkarin viranomaiset toteavat vastauksena komission epäilyihin siitä, että olettamukset pankin rakenneuudistussuunnitelman taustalla eivät olleet paikkansapitäviä, että talousennusteet perustuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden olettamuksiin ja ovat yhdenmukaisia niiden tietojen kanssa, joita ennusteita tehtäessä oli käytettävissä. Vakauden osalta ne eivät poikkea millään tavalla FHB:n muista rahoitussuunnitelmista tai ennusteista.

(55)

Unkarin viranomaisten mukaan FHB:n elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä on varmistettu, mistä on osoituksena FHB:n menestys rahoituksen hankkimisessa sekä rahoitus- että pääomamarkkinoilta. FHB laski vuonna 2009 liikkeeseen yli 60 miljardin Unkarin forintin arvosta kiinne- ja joukkovelkakirjoja, ja yksityiset sijoittajat lainasivat pankille kaikkiaan […].

(56)

Lisäksi Unkarin viranomaiset toteavat yksityistallettajia koskevien tietojen osoittavan, että FHB:n osuus vähittäistalletusten markkinasegmentistä kasvoi […] prosentista […] prosenttiin vuonna 2009. Vuoden 2010 loppuun ulottuva ennuste on […] prosenttia. Lisäksi vähittäistilien määrä ja tällaisten tilien talletussalkun koko on kasvanut jatkuvasti ja dynaamisesti siitä huolimatta, että salkun arvon olisi markkinaennusteiden mukaan pitänyt laskea. Näin ollen pankki ja Unkarin viranomaiset eivät pidä vähittäistalletuksia ja vähittäistilejä koskevia ennusteita liian optimistisina.

(57)

FHB:n likviditeettiasemaa voidaan pitää jatkuvasti vakaana, mikä johtuu muun muassa siitä, että pankin on täytettävä luottoluokituslaitosten asettamat likviditeettivaatimukset. Pankin likviditeettiasema oli vakaa jopa kriisin kaikkein vaikeimpina aikoina, minkä vahvistaa Unkarin keskuspankin pääjohtajan 19 päivänä maaliskuuta 2009 Unkarin valtiovarainministerille lähettämä kirje.

(58)

Lopuksi todettakoon, että pankin omaisuuserien laadun heikentyminen kriisin aikana johtui lähinnä Unkarin makrotaloudellisesta tilanteesta, kotitalouksien tulojen hupenemisesta, työllisyyden laskusta ja työttömyyden kasvusta, ei niinkään Sveitsin frangin vahvistumisesta suhteessa Unkarin forinttiin. Vaikka FHB on käynnistänyt useita järjestelmiä, joiden tavoitteena on puuttua vaikeuksiin joutuneiden velallisten ongelmiin, lainasalkun laatua parantaa pysyvästi lähinnä talouden noususuhdanne ja taloudellisten indikaattoreiden parantuminen. Unkarin keskuspankin ja Unkarin hallituksen vuodeksi 2011 laatimissa talouden ennusteissa ennakoidaan bruttokansantuotteen, jäljempänä ’BKT’, kasvua, työllisyyden asteittaista parantumista ja työttömyyslukujen laskua, minkä pitäisi vaikuttaa merkittävästi myös FHB:n lainasalkkuun.

(59)

Unkarin viranomaiset huomauttavat, että FHB teki sopimukset Allianz Bankin ja Allianz Hungaria Insurancen kanssa vasta sen jälkeen, kun se oli maksanut valtiolle 19 päivänä helmikuuta 2010 kokonaisuudessaan takaisin osakkeiden liikkeeseenlaskuarvon ja lunastanut takaisin pääomapohjan vahvistamisen yhteydessä liikkeeseen lasketut osakkeet. FHB:n ja Allianzin sopimukset tehtiin kesäkuussa ja heinäkuussa 2010, ja hankinta toteutettiin syyskuussa 2010. Tuolloin FHB:n hallussa ei ollut valtion varoja. Näin ollen FHB ei ole voinut rahoittaa hankintaa pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyillä varoilla, jotka oli maksettu takaisin helmikuussa 2010. Valmistelevat analyysit ja FHB:n ja Allianzin väliset keskustelut aloitettiin vasta sen jälkeen, kun valtionlaina oli maksettu takaisin. Lisäksi ostohinta, jonka FHB maksoi Allianz Bankista (omien osakkeiden arvo mukaan luettuna), oli noin 3,3 miljardia Unkarin forinttia, kun taas Allianz Bankin oman pääoman määrä oli lähes 14 miljardia Unkarin forinttia 30 päivänä syyskuuta 2010. Näin ollen FHB ei tarvinnut pääomaa voidakseen ostaa Allianz Bankin, eikä kauppa vähentänyt sen omaa pääomaa.

(60)

Tuen rajoittumista välttämättömään vähimmäismäärään heijastaa sekin, että FHB:n vakavaraisuussuhde, joka oli 11,3 prosenttia vuonna 2008, saavutti komission takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn mukaisesti hyväksymän 12 prosentin vakavaraisuustavoitteen vasta pääomapohjan vahvistamisen jälkeen.

(61)

Unkarin viranomaiset huomauttavat myös, että FHB ei ole maksanut osinkoja moneen vuoteen ja että se on ostanut osakkeistaan takaisin vain pienen osan suhteessa oman pääoman kokonaisarvoon. Koska omistajille ja osakkeenomistajille on viime vuosina palautettu vain vähän varoja, asianmukainen vastuun jakaminen on varmistettu.

(62)

Komission päätöksessään mainitsemien kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden lisäksi Unkarin viranomaiset mainitsevat lisätoimenpiteitä, jotka liittyvät takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmään ja FHB:n ja Unkarin valtion väliseen sopimukseen pääomapohjan vahvistamisesta:

(63)

Unkarin viranomaiset toteavat tulkitsevansa valtiontukisääntöjä niin, että toimintaa säätelevät toimenpiteet ja muut kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet ovat tai olivat FHB:tä sitovia niin kauan kuin valtio kuului pankin osakkeenomistajiin.

(64)

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi FHB teki lisäsitoumuksia pääomapohjan vahvistamista koskevan sopimuksen 3.8 kohdassa, jossa esitetään, että pääomapohjan vahvistamista tulisi käyttää seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:

(65)

Toisin kuin komissio epäilee, FHB:n pääomapohjan vahvistamisen tarkoituksena ei ollut vääristää kilpailua laajentamalla FHB Commercial Bankin toimintaa. FHB Commercial Bankin pääoman korottamisesta oli tehty sitoumus pääomapohjan vahvistamista koskevassa sopimuksessa. FHB Commercial Bankin ydintoiminnot ovat pysyneet ennallaan. Myös nämä toiminnot saivat tukea 25 miljardin Unkarin forintin suuruisesta pääoman korotuksesta, joka rahoitettiin valtion pääomitustuella. Yrityksen lainasalkku on kasvanut jatkuvasti, muttei kuitenkaan aiemman trendin mukaista kasvua enempää.

(66)

Unkarin viranomaisten mielestä edellä esitetystä käy ilmi, ettei komission yhteenvetoarviolle kilpailun vääristymistä rajoittavista toimista ja sen väitteelle ”näiden toimien huomattavasta rajallisuudesta” ole perusteita. Sen vuoksi Unkarin viranomaiset korostavat, että pääomapohjan vahvistamista koskeva sopimus vastasi sekä vakauttamislaissa että asiaa koskevissa komission tiedonannoissa asetettuja kriteerejä.

(67)

Komissio on jo todennut 24 päivänä tammikuuta 2011 tekemässään menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että sekä pääomapohjan vahvistaminen että maksuvalmiustuki, jotka FHB:lle myönnettiin lainan muodossa, ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. (16) Unkarin valtio tai FHB ei ole esittänyt väitteitä, joiden perusteella tätä päätelmää olisi aihetta epäillä.

(68)

Komissio on jo ilmaissut menettelyn aloittamisesta 24 päivänä tammikuuta 2011 antamassaan päätöksessä, että FHB:n pääomapohjan vahvistaminen ei täyttänyt takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän ehtoja. Erityisesti siinä ei noudatettu vaatimuksia, jotka koskevat tilannetta, jossa pääoman lisäys ylittää 2 prosenttia tuensaajan riskipainotetuista omaisuuseristä. Toimenpiteestä olisi näin ollen pitänyt ilmoittaa komissiolle erikseen takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän ehtojen ja SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla.

(69)

Unkari on näin ollen myöntänyt FHB:lle tukea pääomapohjan vahvistamisen muodossa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

(70)

FHB:n rakenneuudistuksen yhteydessä on otettava huomioon kaikki pankin hyväksi myönnetyt tukitoimenpiteet. Näin ollen sekä 30 miljardin Unkarin forintin suuruinen pääomitustuki että 120 miljardin forintin maksuvalmiustuki on otettava huomioon arvioitaessa tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(71)

Kuten komission 24 päivänä tammikuuta 2011 antamassa päätöksessä todetaan, komissio katsoo rahoitusmarkkinoiden erityisolosuhteet huomioiden, että toimenpiteiden arvioinnissa voidaan tukeutua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan, jonka mukaan ”sisämarkkinoille soveltuvana tukena voidaan pitää: – – tukea – – jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Koska tämän päätöksen tarkoituksena on arvioida FHB:n saamaa tukea ja sen rakenneuudistussuunnitelmaa, komissio katsoo, että arvioinnissa on syytä nojautua tiedonantoihin valtiontukisääntöjen soveltamisesta rahoitussektoriin kriisin aikana. (17) Pankin rakenneuudistussuunnitelman osalta komissio nojautuu erityisesti rakenneuudistustoimenpiteitä koskevaan tiedonantoon. (18)

(72)

Komissio epäili menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (19) FHB:n talousennusteissa esitettyjen olettamusten luotettavuutta. Komissio totesi, että FHB:n syyskuussa 2010 toimittamassa rakenneuudistussuunnitelmassa ei selitetty, miksi nämä olettamukset olisivat oikeita. Lisäksi, koska talousennusteissa ei näytetty otettavan huomioon Allianz Bankin hankkimisen ja Allianz Hungaria Insurancen kanssa tehdyn sopimuksen seurauksia, komissio ei voinut katsoa, että esitetyt ennusteet toteutuvat. Komissio on epäillyt myös pankin olettamuksia, jotka perustuvat talletusten huomattavaan kasvuun.

(73)

Lisäksi komissio oli huolestunut pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta, kun otetaan huomioon FHB:n liiketoimintamalli, jota pidettiin alttiina maksuvalmiuskriiseille suuren tukkurahoitusriippuvaisuuden ja talletusten pienen osuuden vuoksi. Komissio katsoi, että pankin syyskuussa 2010 esittämässä rakenneuudistussuunnitelmassa, jossa keskityttiin pääomaan, ei annettu riittävästi tietoja pankin rahoituksen kestävyydestä pitkällä aikavälillä.

(74)

Komissio katsoo pankin rakenneuudistussuunnitelmasta lokakuussa 2011 toimitettujen lisätietojen perusteella, että syyskuussa 2010 esitettyyn rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät talousennusteet perustuvat vankkoihin ja luotettaviin olettamuksiin. Päivitetyt tiedot, jotka kattavat Allianz Bankin oston, osoittavat, että pankin vähittäis- ja yritystalletukset ovat lisääntyneet Allianz Bankilta hankittujen tilien myötä. Tuo hankinta tukee talletusten määrän lisääntymistä koskevaa oletusta.

(75)

Lisäksi komissio panee tyytyväisenä merkille, että talletusten määrän kasvu edistää pankin rahoituslähteiden monipuolistamista ja auttaa vähentämään kiinneobligaatioiden suhteellista painoarvoa pankin rahoitusyhdistelmässä sekä pankin riippuvuutta tukkurahoituksesta. Toimitettujen tietojen perusteella tukkurahoituksen osuus (eli liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen summa, pankkien tekemät talletukset ja kiinneobligaatioiden se osuus, jota ei käytetä lainojen jälleenrahoitukseen) pankin velkojen kokonaismäärästä on pienentynyt [35–30] prosentista 31 päivänä joulukuuta 2009 [30–25] prosenttiin 31 päivänä joulukuuta 2010. Pankin rahoitusyhdistelmän tasapainon siirryttyä talletusten suuntaan pankin keskimääräiset rahoituskustannukset (velkojen kokonaismäärän korkokuluina laskettuna) ovat pienentyneet [7–6,5] peruspisteestä 31 päivänä joulukuuta 2009 [6–5,5] peruspisteeseen 31 päivänä joulukuuta 2010. Myös kokonaispääoman tuottoprosentti parani [0,90–1] prosentista vuonna 2009 [1,05–1,10] prosenttiin vuonna 2010. Positiivinen suuntaus on vahvistettu pankin ennusteissa, joissa kokonaispääoman tuottoprosentin ennakoidaan vakiintuvan vuonna 2014 perusskenaariossa tasolle [1,05–1,2] prosenttia ja stressiskenaariossa tasolle [0,9–1,05] prosenttia. Vuonna 2014 oman pääoman tuottoprosentti olisi [11–13] prosenttia perusskenaariossa ja [10–12] prosenttia stressiskenaariossa.

(76)

Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä huolensa myös siitä, riittivätkö Unkarin viranomaisten tuossa vaiheessa toteuttamat toimenpiteet torjumaan FHB:n altistumista Unkarin kiinteistömarkkinoiden vaikutuksille sekä epäsuotuisalle valuuttakurssikehitykselle. Unkarin 9 päivänä joulukuuta 2011 toimittamien tietojen perusteella komissio kuitenkin toteaa tyytyväisenä, että FHB on ryhtynyt tarvittaviin toimiin vähentääkseen merkittävästi osallistumistaan kiinnetodistusmarkkinoihin. (20) Pankki on myös kasvattanut osuuttaan vähittäisluotoista huomattavasti [3–5] prosentista vuonna 2009 [9–11] prosenttiin vuonna 2011. Komissio toteaa lisäksi, että Allianz-sopimuksella (21) oli huomattava vaikutus näihin myönteisiin suuntauksiin. Mitä tulee pankin alttiuteen epäsuotuisalle valuuttakurssikehitykselle, FHB:n sitoumusta kehittää uusia keinoja suojautuakseen valuuttakurssista johtuvien riskien äärimmäisiltä vaikutuksilta pääomaan voidaan pitää riittävänä karkottamaan komission epäilykset (22), sillä se tarjoaa pankille mahdollisuuden poistaa ulkomaisilla valuutoilla käytävästä kaupasta aiheutuvat valuuttariskit tai suojautua niiltä.

(77)

Komissio katsoo sen vuoksi, että päivitetty rakenneuudistussuunnitelma, jossa otetaan huomioon Allianz-sopimus, antaa perusteet FHB:n talousennusteita koskeville konkreettisille tavoitetasoille ja auttaa osaltaan palauttamaan pankin elinkelpoisuuden pitkällä aikavälillä.

(78)

Komissio pitää myönteisenä sitä, että pääomapohjan vahvistamiseen lainattu summa on maksettu kokonaan takaisin valtiolle jo 19 päivänä helmikuuta 2010, eli alle vuodessa, ja että pankki maksoi summan takaisin käyttäen omia varojaan. FHB käytti omia varojaan myös maksaessaan takaisin neljä keskipitkän aikavälin valtionlainan erää, jotka erääntyivät 11 päivänä helmikuuta 2011, 11 päivänä toukokuuta 2011, 11 päivänä elokuuta 2011 ja 11 päivänä marraskuuta 2011.

(79)

Komissio pitää myönteisenä pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan varhaista takaisinmaksua valtiolle. Lisäksi se, että FHB osti Allianz Bankin, parantaa pankin likviditeettiprofiilia kasvattamalla vähittäis- ja yritystalletusten määrää. Kyseinen hankinta on näin ollen tärkeä osa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa, ja se parantaa osaltaan pankin kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Näin ollen ei voida katsoa, että FHB:lle myönnetyllä tuella kehitettiin sen toimintoja uusilla liiketoiminta-alueilla, sillä Allianz Bank ja FHB toimivat samoilla vähittäis- ja yritysmarkkinoilla. Näin ollen komissio pitää FHB:n toteuttamaa Allianz Bank Ltd:n ostoa asianmukaisena toimenpiteenä pankin elinkelpoisuuden säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä.

(80)

Komissio toteaa lisäksi, että Unkarin viranomaisten toimittamat tiedot hälventävät komission menettelyn aloittamista koskevassa 24 päivänä tammikuuta 2011 annetussa päätöksessä esittämiä epäilyjä siitä, että Allianz Bankin hankinta olisi toteutettu suurelta osin valtion kustannuksella. Allianz Bankin hankinta saatiin päätökseen30 päivänä syyskuuta 2010, sen jälkeen, kun pääomankorotussumma oli maksettu takaisin valtiolle 19 päivänä helmikuuta 2010. Lainan maksamatta olevien erien osalta komissio toteaa tyytyväisenä, että pankki on jo maksanut takaisin neljä erää helmikuun 2011 jälkeen. (23) Komission arvio ei muutu siitä, että huomioon otetaan pääomapohjan vahvistamisesta maksettavan korvauksen ”puuttuvat osat” eli summa, jota FHB ei alun perin maksanut, sillä tuon maksun määrä oli noin 1,6 miljardia Unkarin forinttia (johdanto-osan 40 kappale) ja Allianz Bankista maksettu hinta 3,3 miljardia forinttia (johdanto-osan 60 kappale).

(81)

Tukitoimenpiteistä maksettavan korvauksen osalta komissio toteaa tyytyväisenä, että FHB ja Unkarin hallitus tekivät 15 päivänä joulukuuta 2011 sopimuksen, jonka mukaan FHB maksaa valtiolle 1,6 miljardin Unkarin forintin suuruisen lisäkorvauksen. Lokakuussa 2010 suoritetun 890 miljoonan forintin maksun lisäksi FHB maksaa Unkarin valtiolle pääomapohjan vahvistamisesta korvauksena summan, joka vastaa 10,49 prosentin korvausastetta, mikä on linjassa takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä asetettujen ehtojen kanssa.

(82)

Komissio pitää myönteisenä sitä, että pankki maksoi valtion pääomapohjan vahvistamiseen myöntämän summan takaisin alle vuodessa (pankin pääomarakennetta vahvistettiin 23 päivänä maaliskuuta 2009, ja valtio sai rahat takaisin 19 päivänä helmikuuta 2010).

(83)

Pankille likviditeettijärjestelyn mukaisesti myönnetystä keskipitkän aikavälin lainasta maksetaan korvaus, joka on likviditeettijärjestelyssä asetettujen ehtojen mukaisesti seuraavista kahdesta vaihtoehdosta korkeampi: (i) Kansainvälisen valuuttarahaston erityinen nosto-oikeus, jäljempänä ’SDR’, + 345 peruspistettä ja (ii) pankkien välinen 12 kk:n korko, jäljempänä ’IBOR’, + 100 peruspistettä +123,5 peruspistettä (mikä vastaa 3,79–4,08 prosentin kuukausikeskiarvoa).

(84)

Keskipitkän aikavälin valtionlainaa koskevassa sopimuksessa määrätään sen takaisinmaksusta […] 11 päivästä helmikuuta 2011. Unkarin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan FHB on maksanut neljä lainaerää, jotka erääntyivät 11 päivänä helmikuuta 2011, 11 päivänä toukokuuta 2011, 11 päivänä elokuuta 2011 ja 11 päivänä marraskuuta 2011. Komissio panee tyytyväisenä merkille, että FHB on noudattanut viivyttelemättä keskipitkän aikavälin lainaan liittyviä maksuvelvoitteitaan. Komissiolla ei ole syytä epäillä, että lainaa ei sen erääntyessä olisi maksettu kokonaisuudessaan ja ajallaan takaisin.

(85)

Tämän arvioinnin vahvistaa se, että FHB on menestynyt hyvin Unkarin pankkialan vaikeuksista huolimatta, sekä pankin suhteellisen korkea rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen suhdeluku (joka oli vuoden 2008 lopussa 12 prosenttia, kasvoi 16,9 prosenttiin vuonna 2009 pääomapohjan vahvistamisen jälkeen ja on pysynyt edelleen korkeana eli 10,5 prosentissa sen jälkeen, kun valtion pääoma maksettiin takaisin). Unkarin pankkien pääomavaatimus oli tuolloin 8 prosenttia. Toisin kuin eräät muut pankit, FHB pystyi säilyttämään vahvan pääomatilanteensa (sen vakavaraisuussuhde oli 10,5 prosenttia maaliskuussa 2009 sen jälkeen, kun pääomapohjan vahvistamiseen myönnetty summa oli maksettu takaisin valtiolle). Lisäksi se säilytti Moody'sin mukaisen luottoluokituksensa tasolla Baa3, joka kuuluu vielä investointiluokkaan.

(86)

Näiden seikkojen perusteella komissio katsoo, että FHB:n vaikeudet olivat vain väliaikaisia ja että ne eivät olleet luonteeltaan perustavanlaatuisia. Se katsoo näin ollen, että pankin maksama korvaus on riittävä, sillä se vastaa perustaltaan terveiltä pankeilta vaadittavaa korvausta.

(87)

Kun otetaan huomioon, että Unkarissa vallinneet vaikeudet eivät vaarantaneet pankin elinkelpoisuutta, komissio ei vaadi lisäkorvausten maksamista valtiolle.

(88)

Lisäksi korvaus, jonka FHB maksoi valtiolle keskipitkän aikavälin lainasta (ks. johdanto-osan 84 kappale) oli likviditeettijärjestelyn ehtojen mukainen. Komissio katsoo tämän vuoksi, että molempien tukitoimenpiteiden korvaus on asianmukainen.

(89)

Lisäksi komissio panee tyytyväisenä merkille, että pankki ei maksanut osinkoja kantaosakkeistaan vuosien 2009 ja 2010 osalta. FHB sovelsi lisäksi ylemmän tason henkilöstönsä palkkoihin, korvauksiin ja luontoisetuihin tiettyjä rajoituksia niin kauan, kuin Unkarin valtio oli pankin osakas.

(90)

Komissio katsoo sen vuoksi, että rakenneuudistussuunnitelmalla varmistetaan, että sekä pankki että sen osakkaat ja johto antavat riittävän oman panoksen rakenneuudistuksen kustannuksiin.

(91)

Komissio toteaa, että pankin rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi ovat rajalliset. Mihinkään rakenteellisiin toimiin ei ensinnäkään ole ryhdytty. Toiseksi rakenneuudistussuunnitelman mukaisia toimintaa sääteleviä toimenpiteitä sovelletaan vain niin kauan kuin pankki hyötyy valtion myöntämästä pääomasta. Kolmanneksi komissio panee tyytyväisenä merkille, että FHB on noudattanut viivyttelemättä keskipitkän aikavälin lainaan liittyviä maksuvelvoitteitaan. Komissiolla ei ole syytä epäillä pankin kykyä maksaa laina kokonaisuudessaan ja ajallaan takaisin. Neljänneksi FHB:n markkina-asema ei ole muuttunut merkittävästi Allianz Bankin hankinnan jälkeen (markkinaosuus oli [3–3,3] prosenttia ennen hankintaa ja [3,4–3,6] prosenttia sen jälkeen), mikä vakuuttaa komission siitä, että kyseisen hankinnan vaikutukset kilpailun vääristymiseen ovat vähäiset.

(92)

Toimintaa säätelevät toimenpiteet rajoittuvat seuraaviin:

(93)

Komissio ei katso, että pääomapohjan vahvistamiseen liittyviä toimintaa sääteleviä toimenpiteitä, jotka Unkarin viranomaiset mainitsivat 27 päivänä tammikuuta 2011 antamassaan vastauksessa menettelyn aloittamisesta annettuun päätökseen, voidaan pitää toimenpiteinä, joilla rajoitetaan tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä.

(94)

Kun kuitenkin otetaan huomioon FHB:n rajallinen koko vähittäis- ja kaupallisilla markkinoilla Unkarissa ([0,9–1,08] prosentin markkinaosuus vähittäistalletusmarkkinoista ja [0,5–0,9] prosentin osuus yritystalletusmarkkinoista) sekä se, että pankki maksoi valtion myöntämän pääomituksen takaisin alle vuodessa sen myöntämisestä, komissio katsoo, että kilpailun vääristyminen on edelleen vähäistä. Ja kun lisäksi otetaan huomioon, että FHB on jo maksanut takaisin neljä erää keskipitkän aikavälin valtionlainasta likviditeettijärjestelyn mukaisesti, komissiolla ei ole syytä epäillä, että pankki ei maksaisi lainaa takaisin kokonaisuudessaan ja ajallaan.

(95)

Lisäksi valtiolle maksettu korvaus on takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukainen ja näin ollen asianmukainen, mitä rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 34 kohdassa edellytetään.

(96)

Komissio katsoo Unkarin viranomaisten toimittamien tietojen sekä tämän päätöksen IV jaksossa esitellyn FHB:n päivitetyn rakennemuutossuunnitelman perusteella, että maksuvalmiustukilainan ja pääomapohjan vahvistamisen muodossa toteutetut tukitoimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla ja täyttävät rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon vaatimukset, jotka koskevat elinkelpoisuutta, vastuunjakoa ja toimenpiteitä kilpailun vääristymisen lieventämiseksi.

(97)

Unkari on poikkeuksellisesti hyväksynyt, että tämä päätös annetaan englannin kielellä, joka on sen ainoa todistusvoimainen kieli,

22.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/32

(1)

Ilmoitusta edeltävän vaiheen jälkeen Tanskan viranomaiset ilmoittivat Euroopan komissiolle 7 päivänä joulukuuta 2011 toimenpiteestä uuden monitoimiareenan rahoittamiseksi Kööpenhaminassa. Komissio on vastaanottanut kaksi kantelua ehdotetusta toimenpiteestä, ja 21 päivänä joulukuuta 2011 komissio lähetti Tanskan viranomaisille tietopyynnön, jossa se pyysi niitä selventämään kanteluissa esitettyjä seikkoja. Tanskan viranomaiset toimittivat vastauksensa 6 päivänä helmikuuta 2012.

(2)

Komissio ilmoitti Tanskalle 22 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tuen suhteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa.

(4)

Komissio vastaanotti huomautuksia kuudelta asianomaiselta osapuolelta. Komissio välitti huomautukset Tanskalle, jolle annettiin mahdollisuus vastata niihin. Tanskan huomautukset saatiin 26 päivänä heinäkuuta ja 15 päivänä elokuuta 2012 päivätyillä kirjeillä.

(5)

Tanskan viranomaiset toimittivat lisäselvityksiä joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013. Myös valittu toiminnanharjoittaja toimitti lisäselvityksiä vuoden 2013 tammikuussa. Lisäksi Tanskan viranomaiset selvittivät pyynnöstä monitoimiareenaa koskeneen tanskalaisen sanomalehtiartikkelin johdosta esiin tulleita seikkoja.

(6)

Tanskan viranomaiset ovat 6 päivänä maaliskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä poistaneet ilmoituksestaan (3) alueen Region Hovedstaden (eli Tanskan pääkaupunkiseudun/Kööpenhaminan pääkaupunkiseudun) antaman avustuksen.

(7)

Tanskan viranomaiset ovat hyväksyneet käytettävää kieltä koskevan poikkeuksen ja hyväksyvät sen, että englanninkielinen päätös on todistusvoimainen.

(8)

Kööpenhaminan kaupunki suunnittelee kansainvälisiä standardeja vastaavan monitoimiareenan rakentamista. Kyseinen areena pystyy tarjoamaan laadukkaita kansainvälisen tasoisia tiloja musiikki-, kulttuuri- ja urheilukäyttöön, ja sen enimmäiskapasiteetti on 15 000 istumapaikkaa.

(9)

Kööpenhaminassa on muitakin areenoita, jotka on tarkoitettu pääasiassa jalkapalloa varten, mutta Tanskan viranomaisten mukaan ne eivät ole riittävän joustavia ja laajuudeltaan muunneltavia, jotta ne houkuttelisivat Kööpenhaminaan kansainvälisiä urheilu-, musiikki- ja viihdetapahtumia. Erityisesti on syytä mainita Kööpenhaminan keskustassa sijaitseva Parken (FC Københavnin kotikenttä, jossa järjestetään myös suuria, jopa 45 000 katsojan tapahtumia/konsertteja). Lähistöllä on myös muita areenoita, esimerkiksi Ruotsin Malmössä.

(10)

Monitoimiareenaa koskevan hankkeen pääasialliset sopimuspuolet, jäljempänä ’sopimuspuolet’, ovat Kööpenhaminan kaupunki ja Realdania (yksityinen säätiö) (4). Lisäksi By & Havn (jonka omistavat Kööpenhaminan kaupunki 55 prosentin osuudella ja Tanskan valtio 45 prosentin osuudella) antaa ilmaiseksi käyttöön tontin, jolle monitoimiareena on tarkoitus rakentaa.

(11)

Tanskan viranomaisten mukaan aiemmat epäonnistuneet yritykset rakentaa areena ainoastaan yksityisestä aloitteesta osoittavat selvästi, ettei Kööpenhaminaan rakenneta monitoimiareenaa ilman hankkeen julkista yhteisrahoittamista.

(12)

Osapuolet perustavat yhteisen Arena Company -yrityksen, joka rakentaa ja omistaa monitoimiareenan ja hallinnoi toiminnan harjoittamista koskevaa sopimusta (monitoimiareenan toiminnasta vastaa erillinen toiminnanharjoittaja jäljempänä esitetyn mukaisesti). Varsinaisesta rakennustyöstä järjestetään avoin tarjouspyyntömenettely.

(13)

Monitoimiareenan suunnittelun ja rakentamisen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 1 100 miljoonaa Tanskan kruunua (148 miljoonaa euroa) (5). Monitoimiareenaa koskeva hanke rahoitetaan yhdistämällä sopimuspuolten omaa pääomaa ja ulkoista velkarahoitusta. Kumpikin sopimuspuoli osallistuu 325 miljoonalla Tanskan kruunulla (43,7 miljoonalla eurolla) Arena Company -yrityksen pääomaan (yhteensä 650 miljoonaa Tanskan kruunua) ja omistaa 50 prosenttia yrityksestä. Ulkoisen rahoituksen 345 miljoonan Tanskan kruunun (46,4 miljoonan euron) osuus katetaan markkaehtoisilla lainoilla, joiden takaisinmaksuaika on 30 vuotta. Myös Elitefacilitetsudvalget (6) osallistuu monitoimiareenan rakentamisen rahoittamiseen 15 miljoonalla Tanskan kruunulla (2 miljoonalla eurolla).

(14)

By & Havn antaa tontin, jolle monitoimiareena on tarkoitus rakentaa, ilmaiseksi käyttöön ensimmäisten 40 vuoden ajaksi. Näiden 40 vuoden jälkeen Arena Company maksaa markkinaehtoista vuokraa.

(15)

Arena Company vastaa toiminnan harjoittamista koskevan sopimuksen hallinnoinnista, mutta monitoimiareenan varsinaista toimintaa harjoittaa erillinen toiminnanharjoittaja, joka valitaan avoimella ja läpinäkyvällä tarjouspyyntömenettelyllä (7). Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus varmistaa, että monitoimiareena on kaikkien käyttäjien saatavilla syrjimättömin perustein ja markkinahintaan.

(16)

Tarjouspyyntömenettelyn perusteella Live Nation Entertainment -yhtymän Tanskan-yksikölle myönnettiin oikeus harjoittaa areenan toimintaa 30 vuoden ajan. Live Nation Entertainment -yhtymä on maailman suurin elävään musiikkiin ja viihteeseen erikoistunut yritys, ja se toimii eri alueilla paikallisten yritystensä kautta.

(17)

Toiminnanharjoittajan on maksettava oikeudesta harjoittaa areenan toimintaa Arena Company -yritykselle vuosittain kiinteä vuokra, joka on (8)[…] (9) (maksu on kiinteä riippumatta järjestettyjen tapahtumien määrästä), ja muuttuva vuokra, joka on […]. Lisäksi toiminnanharjoittajan on vuokrasopimuksen perusteella maksettava […], joten toiminnanharjoittaja maksaa käytännössä kaikki areenan muuttuvat kustannukset.

(18)

Arena Company -yritys saa tuloja myös autojen pysäköinnistä, ja Tanskan viranomaiset ovat varmistaneet, että kaikki pysäköintijärjestelyt neuvotellaan ja sovitaan kaupallisin perustein. Ulkoisen rahoituksen ja toiminnanharjoittajan maksaman vuokran suhteen on tarkoituksena, että ulkoinen rahoitus voidaan maksaa saaduilla tuloilla.

(19)

Ensimmäisen kymmenen toimintavuoden aikana myös Tanskan kansallinen urheiluliitto DIF (10) antaa vuosittain 5 miljoonan Tanskan kruunun (672 000 euron) toiminta-avustuksen. Vastineeksi DIF saa oikeuden käyttää monitoimiareenaa kansainvälisiin urheilukilpailuihin ja muihin urheilutapahtumiin. Tanskan viranomaisten mukaan DIF maksaa toiminnanharjoittajalle markkinaehtoista vuokraa aina käyttäessään areenaa.

(20)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio totesi, että valikoivaa taloudellista etua ei voitaisi sulkea pois millään tasolla (rakentaminen, toiminta ja käyttö) ja että hankkeeseen näin ollen sisältyisi valtiontukea. Lisäksi monitoimiareenan julkinen yhteisrahoittaminen mitä todennäköisimmin vääristäisi tai ainakin uhkaisi vääristää kilpailua ja vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Komissiolla oli myös epäilyksiä siitä, voidaanko ehdotettu hanke katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella sisämarkkinoille soveltuvaksi kaikilla kolmella mahdollisella tuen tasolla (rakentaminen, toiminta ja käyttö).

(21)

Kuten edellä on mainittu, komissio on vastaanottanut ehdotetusta toimenpiteestä kaksi kantelua, joissa molemmissa väitetään, että monitoimiareenaa koskeva hanke vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua tapahtumien järjestämisen alalla ja erityisesti viihdealan keskikokoisten ja suurten livetapahtumien järjestämisen markkinoilla sekä vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä toiminnanharjoittaja kilpailee muissa jäsenvaltioissa toimivien areenoiden toiminnanharjoittajien kanssa.

(22)

Monitoimiareenaa puoltavia huomautuksia saatiin seuraavilta Kööpenhaminan alueella toimivilta sidosryhmiltä: i) Sport Event Denmark (voittoa tavoittelematon järjestö), ii) Team Danmark (itsenäinen julkinen laitos, joka vastaa Tanskan huippu-urheilun yleiskehityksestä) ja iii) Horesta ja Wonderful Copenhagen (matkailualan järjestöjä).

(23)

Yhdessä kantelussa hanketta arvioidaan tarkemmin ja todetaan, että hanke olisi sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea, koska se vääristäisi kilpailua viihdealan keskikokoisia ja suuria kaupallisia livetapahtumia järjestävien tapahtumapaikkojen välillä (mukaan lukien lähialueet Ruotsissa ja jopa Saksassa), mitä pahentaisi uhka markkinoiden vertikaalisesta sulkeutumisesta […]. Kantelun tekijä myös kyseenalaistaa Tanskan viranomaisten lausunnon, jonka mukaan päällekkäisyys jo olemassa olevien tilojen kanssa olisi vähäistä ja monitoimiareena houkuttelisi Kööpenhaminaan pääasiassa sellaisia tapahtumia, joita ei voida järjestää nykyisissä tiloissa.

(24)

Toinen kantelija huomauttaa myös kilpailuun kohdistuvista haittavaikutuksista tapahtumien järjestämisen markkinoilla Öresundin alueella, etenkin ulkomaisten artistien konserttien suhteen, sekä kyseenalaistaa areenan toiminnan harjoittamiseen liittyvän tarjouspyyntömenettelyn.

(25)

Eräässä tanskalaisessa sanomalehdessä julkaistiin monitoimiareenaa koskeva artikkeli, minkä jälkeen vastaanotettiin myös joitakin lisähuomautuksia.

(26)

Tanskan viranomaiset pitäytyvät kannassaan, että ehdotettuun toimenpiteeseen ei sisälly valtiotukea, ja viittaavat komission aiemmin soveltamaan käytäntöön, jonka mukaan tiettyjen ehtojen täyttyessä infrastruktuuritukia ei katsota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi. Tanskan viranomaisten mukaan kysymystä valtiontuesta pitäisi arvioida erikseen eri tukitasojen (omistaja, toiminnanharjoittaja ja käyttäjät) osalta.

(27)

Tanskan viranomaiset keskittyvät perusteluissaan taloudelliseen etuun, jota ei heidän mukaansa esiinny, ja väittävät, ettei yksikään hankkeen osapuolista saa julkisen yhteisrahoituksen johdosta suoraa tai epäsuoraa taloudellista etua.

(28)

Jos monitoimiareenaa koskevaan hankkeeseen katsottaisiin sisältyvän valtiontukea, se olisi Tanskan viranomaisten mukaan katsottava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi. Tanska katsoo, että erityisesti seuraavat seikat olisi otettava huomioon:

(29)

Tanskan viranomaiset ovat myös toimittaneet riippumattoman talouskonsultointiyritys Copenhagen Economicsin laatiman raportin monitoimiareenan myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista kilpailuun ja kauppaan. Tiivistettynä raportissa todetaan, että julkisella rahoituksella luodaan merkittävää taloudellista hyvinvointia ja että sen kilpailun vastaiset vaikutukset ovat vain kohtuulliset tai jopa mitättömät.

(30)

Lisäksi Tanskan viranomaiset selvittivät pyynnöstä monitoimiareenaa koskeneen tanskalaisen sanomalehtiartikkelin johdosta esiin tulleita seikkoja.

(31)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(32)

Ilmoitettu hanke voidaan luokitella valtiontueksi, jos se täyttää seuraavat kumulatiiviset edellytykset: 1) tuki on myönnetty valtion varoista, 2) siitä on taloudellista etua yrityksille, 3) etu on valikoiva ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja 4) toimenpide vaikuttaa unionin sisäiseen kauppaan.

(33)

Arvioitaessa edellytystä, että tuen on oltava myönnetty valtion varoista ja valtion toteuttama, kriteeri täyttyy tässä tapauksessa selvästi, sillä Kööpenhaminan kaupunki ja muut viranomaiset (lisätietoa jäljempänä) myöntävät suoraa avustusta ja tarjoavat maan, jolle areena rakennetaan. Valtion viranomaiset ovat osa valtiota, joten niiden varojen katsotaan olevan valtion varoja.

(34)

Valtion osallistuminen monitoimiareenan rakentamisen rahoittamiseen voi olla tukea, jos siitä koituu valikoivaa etua tietylle taloudelliselle toiminnalle. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuimen Leipzig-Hallen lentoasemaa koskevassa asiassa antaman tuomion (11) mukaisesti kaupalliseen toimintaan tarkoitetun infrastruktuurin rakentamisen rahoitus on valtiontukea, jos kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttyvät. Unionin tuomioistuimen arvion mukaan rakentamisen luonne määräytyy infrastruktuurin myöhemmän käytön taloudellisen luonteen perusteella. Tässä tapauksessa areenaa käytetään palvelujen tarjoamiseksi markkinoilla eli taloudelliseen toimintaan. Sen vuoksi on arvioitava, myönnetäänkö hankkeen eri osapuolille valtiontukea.

(35)

Tanskan viranomaiset myöntävät, ettei monitoimiareenaa koskevaa hanketta toteutettaisi ainoastaan markkinavoimien avulla ja että julkinen yhteisrahoittaminen on välttämätöntä hankkeen toteutumisen kannalta, mistä on osoituksena se, että vuonna 2009 monitoimiareenan rakentamishanke kaatui tarvittavan rahoituksen puuttumiseen. (12).

(36)

Kun tarkastellaan edellytystä, että tuen on oltava myönnetty valtion varoista ja valtion toteuttama, kriteeri täyttyy selvästi Kööpenhaminan kaupungin myöntämän rahoituksen ja By & Havn -yrityksen (jonka omistavat Kööpenhaminan kaupunki ja Tanskan valtio) antaman tontin osalta. Kööpenhaminan kaupunki ja Tanskan valtio ovat selvästi viranomaisia, jotka käyttävät valtiolle kuuluvia ja/tai valtion hallinnoimia varoja.

(37)

Myös Elitefacilitetsudvalgetin (komitea, jonka tehtävänä on parantaa urheilupaikkoja ja -tiloja vastaamaan kansainvälistä tasoa, jotta niissä voitaisiin järjestää kansainvälisiä urheilutapahtumia) myöntämä avustus (monitoimiareenan rakentamiseen) voidaan katsoa valtion varoiksi, sillä Elitefacilitetsudvalget on ainakin osittain Tanskan valtion rahoittama. Elitefacilitetsudvalgetin säännöt määrää kulttuuriministeriö, jolla myös on Elitefacilitetsudvalgetin kanssa toimintasopimus rahoituskauden aikana. Koska komitea saa rahoitusta Tanskan valtiolta ja käyttäisi/lahjottaisi kyseisiä varoja tehtäviensä toteuttamiseksi, sen toimet katsotaan valtion toiminnaksi.

(38)

Areenan rahoittamiseen myönnettävä valtion rahoitus, mukaan lukien maan antaminen ja Elitefacilitetsudvalgetin avustus, antaa taloudellista etua Arena Companylle (monitoimiareenan omistaja), sillä se on välttämätöntä areenan rakentamisen kannalta, koska areenaa ei olisi rakennettu markkinaehtoisesti. Koska käytettävät varat ovat selvästi valtion varoja ja päätös avustuksen myöntämisestä voidaan katsoa valtion tekemäksi, kaikki muut valtiontuen kriteerit täyttyvät (katso jäljempänä oleva kilpailun vääristymisen ja jäsenvaltioiden väliseen unionin sisäiseen kauppaan kohdistuvien vaikutusten tarkastelu). Tämän vuoksi valtion rahoitus on valtiontukea Arena Companylle.

(39)

Tanskan viranomaiset eivät kuitenkaan katso DIF:n myöntämien avustusten olevan valtion varoja. DIF saa suuren osan tuloistaan Tanskan valtion myöntämistä vuosittaisista avustuksista (Tanskan rahapelimarkkinoiden tuotoista) mutta myös muista (ei-julkisista) lähteistä. DIF:n sääntöjen mukaan sen hallintoelimet valitaan ilman, että viranomaiset voivat vaikuttaa valintaan, ja vaikuttamatta DIF:n hallintoelinten yksittäisiin päätöksiin. Siten Tanskan valtiolla tai millään muulla julkisella elimellä ei ole vaikutusvaltaa DIF:n tekemiin päätöksiin. Lisäksi DIF:n maksama vuotuinen summa on maksu oikeudesta varata areena tiettyä DIF:n omia etuja vastaavaa käyttöä varten ja perustuu sen omaan päätökseen tehdä sopimus maksaa oikeudesta varata areena. Tämän vuoksi DIF:n maksut eivät Tanskan viranomaisten mukaan ole valtiosta johtuvia eivätkä siten SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea.

(40)

Areenan toiminnan harjoittamisesta on järjestetty tarjouspyyntömenettely, jossa Tanskan viranomaisten mukaan on otettu täysimääräisesti huomioon julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen periaatteet. Toiminnanharjoittaja on valittu avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouspyyntömenettelyllä, jossa hinnan (rahoitus- ja kaupalliset ehdot) suhteellinen painoarvo oli noin 75 prosenttia. Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli yhtäläiset mahdollisuudet tehdä tarjous toiminnan harjoittamisesta, ja sopimus on tehty parhaan tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa.

(41)

Tarjouspyyntömenettely käynnistettiin huhtikuussa 2011, ja sitä mainostettiin laajalti (13). Hanke myös järjesti kiinnostuneille toimijoille avoimien ovien päivän Kööpenhaminassa.

(42)

Kaikille asianomaisille toimitettiin tietomuistio ja esikarsintakysely (14). Kaikki esikarsintakyselyyn vastanneet täyttivät hankekumppanien vaatimukset, ja ne kutsuttiin siten hankintakilpailun ensimmäiseen vaiheeseen kesäkuussa 2011. Ensimmäisessä vaiheessa saatiin kolme tarjousta. Kaksi tarjoajaa selvisi toiseen vaiheeseen ja teki myöhemmin tarjouksen. Näitä kahta tarjousta arvioitiin ja sopimuskumppaniksi valittiin Danish Venue Enterprise -yritys (Live Nation Entertainment -yhtymän osa) (15). Arvioinnissa käsiteltiin muun muassa rahoitusta, oikeudellisia ehtoja, tiloja koskevia vaatimuksia, palveluita, toteutettavuutta ja riskejä. Molemmat tarjoukset olivat hyviä, mutta valittu toiminnanharjoittaja sai enemmän pisteitä useimmissa kategorioissa ja erityisesti sen tarjoama kiinteä vuokra oli huomattavasti suurempi kuin toisen tarjoajan.

(43)

Valittu toiminnanharjoittaja maksaa vuokraa, joka koostuu kiinteästä vuosivuokrasta, joka on […], ja muuttuvasta vuokrasta, joka on […]. Toiminnanharjoittajan on vuokrasopimuksen perusteella myös maksettava […], joten toiminnanharjoittaja tosiasiassa maksaa osana vuokrasopimusta kaikki muuttuvat kustannukset, kuten huoltokustannukset. Vuokrasopimus tehdään […] vuoden ajaksi (kaikkien tarjousten oli koskettava vähintään 25:tä vuotta, ja toiminnanharjoittaja on kertonut, etteivät pitkäaikaiset 20–30 vuoden sopimukset ole alalla poikkeuksellisia).

(44)

Vaikka näillä järjestelyillä pienennetään valitulle toiminnanharjoittajalle syntyvää etua infrastruktuurin toiminnan kannalta välttämättömälle vähimmäistasolle, uuden areenan toiminnanharjoittajalle syntyvää etua ei voida sulkea pois. On kuitenkin otettava huomioon, että jäljempänä esitetyn mukaisesti tällainen tuki soveltuu sisämarkkinoille, joten ei ole syytä ottaa lopullisesti kantaa valtiontuen olemassaoloon.

(45)

Vuokrasopimuksen mukaan toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että monitoimiareena on useiden eri käyttäjäryhmien käytettävissä ja soveltuu moneen erilaiseen toimintaan (painottaen erityisesti liveviihdettä, kulttuuria ja urheilua). Jotta varmistetaan areenan monikäyttöisyys, toiminnanharjoittaja ei saa suosia mitään tiettyä toimintaa. Sen varmistamiseksi, että käyttäjiltä peritään markkinahinta, vuokrasopimuksessa todetaan, että ”käytöstä perittävien maksujen on aina oltava kyseisestä käytöstä avoimilla markkinoilla kohtuullisesti saatavien markkinahintojen mukaisia” (16). Areenan käyttöaikaa ei myöskään voida hallitsevasti varata tietyille erityisille käyttäjille. Näin ollen areena on monikäyttöinen ja avoin kaikille, eikä sillä ole hallitsevaa käyttäjää.

(46)

Vuokrasopimuksessa todetaan, että käytöstä perittävien maksujen on oltava kyseisestä käytöstä avoimilla markkinoilla kohtuullisesti saatavien markkinahintojen mukaisia. Lisäksi toiminnanharjoittaja on yksityinen yritys, jonka on saatava katettua kulunsa ja tehtävä voittoa. Se voi vapaasti määritellä hinnat kaupallisin perustein, mutta se ei saa syrjiä mitään käyttäjäryhmää.

(47)

Areenan vuokraaminen voi olla käyttäjille myönnettyä tukea, jos käyttäjiä voidaan pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettuina yrityksinä ja jos niiden maksama vuokra on alle sen vuokratason, jota vastaavien infrastruktuurien käytöstä maksetaan tavallisissa markkinaolosuhteissa. Muut kuin ammattimaiset käyttäjät eivät täytä SEUT-sopimuksen 107 artiklan mukaista yrityksen määritelmää. Tässä tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon, että jäljempänä esitetyn mukaisesti tällainen tuki soveltuu sisämarkkinoille, joten ei ole syytä ottaa lopullisesti kantaa valtiontuen olemassaoloon.

(48)

Areena on tarkoitettu monikäyttöiseksi areenaksi erilaisten laadukkaiden kansainvälisen tason tapahtumien (musiikki-, kulttuuri- ja urheilutapahtumien) järjestämiseen. Koska tällaisten kansainvälisten tapahtumien järjestämisen markkinat ovat avoimet tilojen tarjoajien ja tapahtumajärjestäjien väliselle kilpailulle, toimenpiteen voidaan olettaa vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan etenkin, kun otetaan huomioon kaavaillun monitoimiareenan sijainti (hyvin lyhyen auto- tai junamatkan päässä Etelä-Ruotsista) ja se, että Kööpenhaminassa ja muissa lähistöllä sijaitsevissa kaupungeissa (myös muissa jäsenvaltioissa) on muitakin areenoita.

(49)

Unionin yleinen tuomioistuin on Alankomaissa sijaitsevaa Ahoy-keskusta koskevassa määräyksessään katsonut, että markkinoita ei ole syytä rajoittaa kyseisen jäsenvaltion alueelle (17). Aloittamispäätöksen tavoin komissio katsoo, että areenalle myönnetty tuki vääristää jäsenvaltioiden välistä kilpailua ja vaikuttaa niiden väliseen kauppaan.

(50)

Tanskan viranomaiset väittivät, että jos toimenpide katsottaisiin valtiontueksi, sitä olisi pidettävä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvana. Jotta komissio voi määrittää, soveltuuko ehdotettu toimenpide sisämarkkinoille tämän poikkeuksen nojalla, se tutkii, edistääkö toimenpide yhteisen edun mukaista poliittista tavoitetta, onko se tarpeellinen ja oikeasuhteinen ja onko sen toteutus mahdollista ilman, että kilpailu vääristyy kohtuuttomasti.

(51)

Yhteisen edun mukaisen poliittisen tavoitteen saavuttamisen osalta on todettu, että urheilutapahtumien ja muiden julkisten tapahtumien järjestämispaikkojen rakentamisen sekä erityyppisten yleisöä hyödyttävien toimintojen tukemisen voidaan katsoa kuuluvan valtion velvollisuuksiin, erityisesti Amsterdamin sopimukseen liitetyn urheilua koskevan julistuksen sekä SEUT-sopimuksen 165 artiklan perusteella. Kyseisessä artiklassa todetaan seuraavaa: ”Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän”.

(52)

Urheilutapahtumien lisäksi areenaa käytetään myös kulttuuritapahtumiin (konsertteihin, esityksiin), ja siksi se osaltaan edistää kulttuurien monimuotoisuutta SEUT-sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Areena edistää myös yleistä hyvinvointia lisäämällä kulttuuritarjontaa ja vaikuttamalla myönteisesti talouskasvuun ja työllisyyteen.

(53)

Kun otetaan huomioon areenan monikäyttöisyys sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumille tarkoitettujen riittävien muiden tilojen puute Kööpenhaminassa, areenan avulla varmistetaan yleisölle paremmat mahdollisuudet harrastaa urheilua ja kulttuuria. Mahdollistamalla areenahankkeen ja siten houkuttelemalla Kööpenhaminaan enemmän kulttuuri-, musiikki- ja urheilutapahtumia Kööpenhaminan kaupunki täyttää sille asetetun velvollisuuden yleisöön nähden. Näin ollen on katsottava, että areenan toteutuminen täyttää yhteisen edun mukaisen poliittisen tavoitteen.

(54)

Menettelyn aikana Tanskan viranomaiset ovat poistaneet ilmoituksestaan Region Hovedstaden -alueen myöntämän avustuksen. Ehdotetun toimenpiteen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden osalta Tanskan viranomaiset ovat menettelyn aikana osoittaneet, että monitoimiareenan tarjoamalle lisäkapasiteetille on tarvetta, että nykyisten areenoiden kapasiteetti ei ole riittävä ja että ne eivät soveltuisi tietynlaisiin tapahtumiin (Kööpenhaminan muut areenat eivät esimerkiksi ole riittävän joustavia tai laajuudeltaan muunneltavia houkutellakseen Kööpenhaminaan kansainvälisiä urheilu-, musiikki- ja viihdetapahtumia). Mainittujen syiden vuoksi uusi monitoimiareena kilpailisi vain hyvin vähän tapahtumista, jotka oletettavasti muuten järjestettäisiin Kööpenhaminan muissa tapahtumapaikoissa, sillä monitoimiareena tarjoaa erilaiset tilat ja siellä järjestettäisiin uudenlaisia tapahtumia, joita Kööpenhaminassa ei tällä hetkellä voida järjestää. Siten monitoimiareena lisäisi tapahtumien määrää, kuten jäljempänä tarkemmin selitetään.

(55)

Vaikka Kööpenhaminassa ja lähistöllä sijaitsevissa kaupungeissa (myös muissa jäsenvaltioissa) on muita areenoita, komission mielestä Tanska on osoittanut kapasiteetin olevan puutteellinen ainakin tietynlaisten tapahtumien osalta ja vahvistanut, että uusi areena täydentää olemassa olevia areenoita sen sijaan, että se korvaisi ne. Tanskan viranomaiset ovat myös selittäneet, että uusi areena ei niinkään vain korvaa tapahtumapaikkoja vaan pikemminkin todennäköisesti lisää kulttuuri-, musiikki- ja urheilutapahtumien tarjontaa.

(56)

Monitoimiareenaa käytetään suuriin sisätiloissa järjestettäviin kulttuuri-, musiikki- ja urheilutapahtumiin. Sen joustavat tilat soveltuvat esimerkiksi urheilutapahtumiin ja -kilpailuihin, konsertteihin, esityksiin, kulttuuritapahtumiin, kongresseihin ja näyttelyihin. Areenaan mahtuu urheilutapahtumissa 12 500 katsojaa ja musiikkitapahtumissa 15 000 katsojaa. Areenalla ei voi järjestää jalkapallo-otteluita.

(57)

Tärkeimmät Kööpenhaminan nykyisistä tapahtumapaikoista ovat Kööpenhaminan keskustassa sijaitseva kansallinen jalkapallostadion Parken (FC Københavnin kotistadion, jossa järjestetään myös suuria esityksiä/konsertteja ja johon mahtuu noin 45 000–50 000 katsojaa) ja Kööpenhaminassa sijaitseva Forum Copenhagen (sisätila), jossa järjestetään lähinnä kokouksia ja näyttelyitä.

(58)

Parken on ensisijaisesti jalkapallostadion eikä sellaisena kilpaile uuden monikäyttöisen sisäareenan kanssa, sillä monitoimiareenan kapasiteetti ei sovellu jalkapallo-otteluiden järjestämiseen. Parkenissa järjestetään myös konsertteja, joskin vähemmässä määrin. Kapasiteettinsa vuoksi Parken houkuttelee lähinnä suuria stadionkiertueita, joissa on usein 40 000–50 000 katsojaa. Parken voidaan myös muuttaa lämmitetyksi sisäareenaksi, mutta siitä huolimatta sitä käytetään lähinnä jalkapallo-otteluihin. Aiempien ohjelmistojen perusteella Parkenissa järjestettiin vuosina 2007–2011 19 konserttia, joissa oli parhaiden arvioiden mukaan noin 34 000 katsojaa. On siis perusteltua päätellä, että Parkenissa järjestetyissä konserteissa on yleisöä keskimäärin yli kaksi kertaa suunnitellun monitoimiareenan enimmäiskapasiteetin verran. Lisäksi Live Nation Denmarkin mukaan Parkenilla on tarkoitus järjestää vuonna 2013 […] kiertuekonserttia, joista […] kuuluu nimenomaan stadionkiertueisiin, joissa konserttiyleisöt ovat hyvin suuria, usein 40 000–50 000 katsojaa. Monitoimiareenan kapasiteetti ei riittäisi kyseisiin tapahtumiin. Stadionkiertueiden konserttien järjestäminen sisäareenoilla on epätodennäköistä, koska areenoille voidaan myydä vähemmän lippuja ja useamman konsertin järjestäminen areenalla ei ole houkutteleva vaihtoehto yhdelle stadionkonsertille.

(59)

Toinen Kööpenhaminan keskustassa sijaitseva tapahtumapaikka on Forum, joka on vanhahko konsertti- ja näyttelykeskus (sisätila). Konserteissa Forumissa on 8 500 istumapaikkaa tai 10 000 seisomapaikkaa. Monet Forumiin hyvin sopivat tapahtumat olisivat uuden monitoimiareenan kannalta vähemmän kiinnostavia, sillä niissä areenan kapasiteettia hyödynnettäisiin liian huonosti. Paikat eroavat toisistaan myös fyysisiltä piirteiltään. Forum rakennettiin 1920-luvulla, ja se koostuu lähinnä yhdestä laajasta tilasta, joka soveltuu hyvin kokouksiin ja näyttelyihin, joissa yleisön on päästävä liikkumaan, mutta ei niinkään konsertteihin tai etenkään urheilutapahtumiin.

(60)

Edellä esitetyn perusteella uusi monitoimiareena, Forum ja Parken eroavat toisistaan merkittävästi kapasiteetin ja joustavuuden suhteen, minkä vuoksi kyseiset kolme tapahtumapaikkaa toimivat toistensa korvikkeina vain rajallisesti. Koska tilat ovat luonteeltaan niin erilaiset, uuden monitoimiareenan kilpailuvaikutus suhteessa Kööpenhaminan nykyisiin tapahtumapaikkoihin ja niiden houkuttelevuuteen tapahtumien järjestämispaikkoina on todennäköisesti vähäinen.

(61)

Nykyisistä tapahtumapaikoista ominaisuuksiltaan uutta monitoimiareenaa muistuttavat ennemminkin Malmö Arena Ruotsissa ja Jyske Bank Boxen Herningissä, Tanskan Jyllannissa (pari sataa kilometriä Kööpenhaminasta). Tanskan viranomaisten mukaan viimeksi mainitun toimitusjohtaja pitää yhteistyötä uuden monitoimiareenan kanssa mahdollisuutena houkutella Tanskaan suurtapahtumia.

(62)

Uuden monitoimiareenan kilpailuvaikutuksessa Malmö Arenaan otetaan huomioon seuraavassa esitetyt seikat. Vaikka Malmö on maantieteellisesti lähellä, se sijaitsee toisessa valtiossa, jonne päästäkseen pitää ylittää maat erottava vesialue maksullista siltaa pitkin. Malmö Arena on monitoimiareena (vaikkakin suunniteltu pääasiassa urheilukäyttöön). Sinne mahtuu urheilutapahtumissa 13 000 katsojaa ja konserteissa noin 15 500 katsojaa, joten kapasiteetiltaan se vastaa Kööpenhaminan uutta monitoimiareenaa.

(63)

Vuosien 2012 ja 2013 ohjelmien perusteella merkittävä osa Malmö Arenalla järjestetyistä tai suunnitteilla olevista tapahtumista on luonteeltaan ruotsalaisia tai paikallisia. Ensinnäkin Malmö Arena on paikallisen jääkiekkojoukkueen kotihalli, ja joukkueen otteluita järjestetään vuosittain noin 25. Toiseksi aiempi ohjelmisto (syksy 2012) osoittaa, että useimmat Malmö Arenalla järjestetyt konsertit ja esitykset on suunnattu ruotsalaisyleisölle, mistä on osoituksena myös se, että Malmö Arenan verkkosivuston tanskankielisessä osiossa mainostetaan vain pientä osaa tapahtumista (neljää syksyn 2012 ohjelmiston vastaavien lukujen 14 tapahtumasta). Tanskankielisellä sivustolla mainostetuista neljästä tapahtumasta kolme oli osa konserttikiertueita, joihin sisältyi myös Tanskassa järjestettyjä esityksiä. Tämä osoittaa, että järjestäjät eivät välttämättä katso Kööpenhaminassa sijaitsevan tapahtumapaikan korvaavan Malmö Arenan, vaan saattavat päinvastoin haluta järjestää konsertin molemmissa kaupungeissa.

(64)

Vuoden 2013 ohjelmistossa on myös samoja piirteitä. Ohjelmistossa on 48 tapahtumaa, joista 6:tta esitystä/konserttia mainostetaan Malmö Arenan verkkosivuston tanskankielisessä osiossa (mainostetuista tapahtumista yksi esitys aiotaan järjestää myös Kööpenhaminassa, konserteista kaksi on jo järjestetty Kööpenhaminassa kiertueiden aiemmissa vaiheissa ja yksi tapahtumista on Eurovision laulukilpailu, joka järjestetään joka tapauksessa Ruotsissa, koska Ruotsi voitti kilpailun vuonna 2012). Myös Live Nation Entertainmentin Malmö Arenalla järjestämien tapahtumien lipunmyynti osoittaa, että tanskalaisten osuus Malmössä järjestettävien kansainvälisten kiertuekonserttien yleisöstä on pieni.

(65)

Kun otetaan huomioon, että Malmö Arena sijaitsee toisessa valtiossa, mihin liittyy tiettyjä luontaisia esteitä, kuten maksullinen silta, eri kieli, eri valuutta ja kulttuurierot, ja että Malmö Arenalla on hallitseva käyttäjä ja monet siellä järjestetyistä tapahtumista ovat luonteeltaan selvästi paikallisia tai ruotsalaisia, on useimpien Malmö Arenalla järjestettyjen tapahtumien kohdalla epätodennäköistä, että niitä järjestettäisiin muualla kuin Ruotsissa. Tämän vuoksi se saattaisi joutua kilpailemaan vain hyvin pienestä osasta tapahtumiaan Kööpenhaminan uuden monitoimiareenan kanssa. Riskiä siitä, että Malmö Arena menettäisi tapahtumia Kööpenhaminan uudelle monitoimiareenalle tai joutuisi kilpailemaan niistä sen kanssa, on pidettävä melko pienenä. Siten myös uuden monitoimiareenan kilpailuvaikutus Malmö Arenaan on todennäköisesti vähäinen.

(66)

Tanskan viranomaisten mukaan uuden monitoimiareenan odotetaan päinvastoin tuovan alueelle uusia tapahtumia, joita ei muuten saataisi houkuteltua Kööpenhaminaan tai sen lähistölle. Tämä saattaisi hyödyttää myös esimerkiksi Parkenia, Jyske Bank Boxenia ja Malmö Arenaa. Suurissa urheilutapahtumissa, kuten uinnin, jääkiekon ja käsipallon maailmanmestaruuskisoissa, tarvitaan yleensä useita tapahtumapaikkoja. Uuden monitoimiareenan myötä Tanska ja kyseinen alue olisi todennäköisesti paljon vahvempi ehdokas järjestämään kyseisiä urheilutapahtumia yhdessä muiden kanssa taikka järjestämään muita tapahtumia, jotka ovat kaupallisista tai muista syistä (esimerkiksi eri vaikutusalueiden vuoksi) toteuttamiskelpoisia vain, jos ne järjestetään kahdessa tanskalaiskohteessa.

(67)

Valittu toiminnanharjoittaja Live Nation Denmark on lisäksi vahvistanut käyttävänsä tapahtumissaan jatkossakin myös muita alueella olevia tapahtumapaikkoja ottaen huomioon sekä asiakkaan tarpeen tietynlaisesta paikasta että oman tarpeensa tehdä esityksistä taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, eikä se siksi voi suosia omia tapahtumapaikkojaan. Tästä on esimerkkinä se, että Live Nation on yksi Lontoon O2 Arenan pääasiallisista sisällöntuottajista, vaikka areenan toiminnanharjoittajana on toinen yritys. Tilan toiminnanharjoittajan ominaisuudessa valittu toiminnanharjoittaja on tulojen saamiseksi riippuvainen siitä, että sen tapahtumapaikkaa käytetään mahdollisimman monena päivänä, mikä on riittävä kannustin antaa tapahtumapaikat myös muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Toiminnan harjoittamista koskevan sopimuksen mukaan toiminnanharjoittaja ei voi estää muita tapahtumajärjestäjiä käyttämästä monitoimiareenaa ja sillä on velvollisuus antaa areena eri käyttäjien käyttöön markkinahintaan ja suosimatta mitään tiettyä yritystä.

(68)

Edellä esitetyn vuoksi komissio katsoo Tanskan osoittaneen, että Kööpenhaminaan tarvitaan lisäkapasiteettia ja että uusi monitoimiareena täydentää nykyisiä areenoita tarjoamalla lisäkapasiteettia, monipuolistaa Kööpenhaminassa järjestettävien tapahtumien kirjoa ja siten parantaa suuren yleisön mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin kyseisellä alueella. Alueen nykyisten tapahtumapaikkojen ja uuden monitoimiareenan toimintojen päällekkäisyyttä on myös pidettävä vähäisenä. Siksi on epätodennäköistä, että uusi areena johtaisi alueen jonkin nykyisen tapahtumapaikan lakkauttamiseen, sillä uusi monitoimiareena paremminkin täydentää kuin korvaa nykyisiä areenoita. Myös markkinoiden vertikaalinen sulkeutuminen ja kannustimet vääristää kilpailua asettamalla hinnat niin alhaisiksi, että ne rajoittavat kilpailua, vaikuttavat myös hyvin epätodennäköisiltä riskeiltä. Mahdollisen markkinoiden vertikaalisen sulkeutumisen suhteen voidaan todeta, kuten edelläkin on esitetty, että monitoimiareenan toiminnanharjoittajalla on sopimukseen perustuva velvollisuus varmistaa areenan yhdenvertainen käytettävyys eikä se voi estää muita tapahtumajärjestäjiä käyttämästä areenaa. Kyseinen toiminta myös heikentäisi sen omaa taloudellista kannattavuutta.

(69)

Hanketta ei toteutettaisi ilman julkista yhteisrahoitusta. Varat eivät riitä monitoimiareenaa koskevan hankkeen rahoittamiseen ilman valtion osallistumista, kuten Tanskan viranomaiset ovat myöntäneet ja Kööpenhaminan kaupungin aiemmat yritykset rakennuttaa areena ovat osoittaneet. Areenaa on suunniteltu vuosikymmenen ajan, ja Kööpenhaminan kaupunki olisi mielellään antanut monitoimiareenan yksityisen sijoittajan rakennettavaksi markkinaehtoisesti. Tällaista sijoittajaa ei kuitenkaan ole ilmaantunut, kuten edellä kuvattu vuoden 2009 yritys osoitti.

(70)

Valtion osuus rajoittuu rahoitusvajeeseen eli rahoitukseen, jota ei saada markkinoilta. Tämä 325 miljoonan Tanskan kruunun (43,7 miljoonan euron) rahoitusosuus vastaa noin 30:tä prosenttia monitoimiareenan suunnittelun ja rakentamisen kokonaiskustannuksista. Vastineeksi valtio omistaa 50 prosenttia Arena Company -yrityksestä, joka perustetaan monitoimiareenan rakentamista ja omistamista sekä toiminnan harjoittamista koskevan sopimuksen hallinnoimista varten. Edellä esitetyn mukaisesti monitoimiareenan toiminnasta vastaa kuitenkin erillinen toiminnanharjoittaja.

(71)

Monitoimiareenaa koskevan hankkeen tavoitteita ei saavutettaisi vaihtoehtoisilla toteutustavoilla, kuten pienemmällä areenalla tai saman kapasiteetin tarjoavalla mutta edullisemmalla areenalla. Pienempi areena ei paikkaisi puutetta tapahtumapaikasta, joka tarjoaisi monitoimiareenalle suunnitellun kapasiteetin ja joustavuuden. Näin ollen tarve, jota uusi monitoimiareena vastaa, jäisi täyttämättä, jos monitoimiareenan sijaan rakennettaisiin pienempi areena, jolla on pienempi kapasiteetti. Pienempi areena todennäköisesti myös vaikuttaisi enemmän kilpailuun, sillä se erottuisi vähemmän nykyisistä tapahtumapaikoista.

(72)

Edullisemman ja vaatimattomamman areenan osalta on todettava, että Realdanian rahoitus edellyttää areenalta korkeita arkkitehtonisia tavoitteita. Myös Kööpenhaminan kaupungilla on suuria arkkitehtonisia ja esteettisiä toiveita uudisrakentamiselle alueella, jolle areena on määrä rakentaa. Lisäksi areenan sijaintialueesta on suunniteltu tulevan asuinalue, mikä asettaa erityisiä, kalliita vaatimuksia suunnittelulle ja äänieristykselle.

(73)

Edellä esitetyt seikat osoittavat, että valtion osallistuminen hankkeeseen on välttämätöntä sen toteutumisen kannalta. Myös areenan julkinen rahoitus on välttämätöntä, koska ilman valtion rahoitusosuutta varat eivät riitä monitoimiareenaa koskevan hankkeen rahoittamiseen. Edellä esitetyn perusteella on varmistettu, että valtion rahoitusosuus rajoittuu ehdottoman välttämättömään määrään.

(74)

Toiminnanharjoittajan valintamenettelyn, vuokrasopimuksen ja muiden edellä esitettyjen seikkojen avulla joka tapauksessa varmistetaan, että tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimukset täyttyvät.

(75)

On myös osoitettu, että monitoimiareenan käyttö perustuu syrjimättömyyteen ja että käytössä ei suosita mitään yritystä tai yrityksiä. Näin ollen areena on monikäyttöinen ja avoin kaikille, eikä sillä ole hallitsevaa käyttäjää.

(76)

Uusi areena sekä täydentää lisäkapasiteetillaan nykyisiä areenoita että monipuolistaa Kööpenhaminassa järjestettävien tapahtumien kirjoa. Tuen katsotaan sen vuoksi olevan hyvin kohdennettua ja perusteltua.

(77)

Edellä esitettyjen syiden perusteella on osoitettu, että valtion osallistuminen monitoimiareenaa koskevaan hankkeeseen on välttämätöntä ja oikeasuhteista eikä vääristä kilpailua kohtuuttomasti. Lisäksi tuen mahdollinen ohjautuminen toiminnanharjoittajalle ja käyttäjille soveltuisi sisämarkkinoille.

(78)

Valtion avustus Kööpenhaminan monitoimiareenan rakentamiseen on Arena Company -yritykselle sekä mahdollisesti toiminnanharjoittajalle ja monitoimiareenan käyttäjille myönnettyä valtiontukea. Monitoimiareenan julkisen rahoituksen on osoitettu olevan hankkeen toteutumisen kannalta tarpeellista ja oikeasuhteista, ja se on toteutettu riittävän avoimesti ja syrjimättömästi mitään yritystä suosimatta. Tasapainotestin tulos on siten positiivinen.

(79)

Näin ollen komissio katsoo, että monitoimiareenalle myönnetty rahoitus soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(80)

Komissio panee merkille, että Tanska on hyväksynyt sen, että englannin kielellä annettu päätös on todistusvoimainen,