12.3.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/3

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/129/YUTP,

annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014,

joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanoa tukevan, aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalaisen verkoston edistämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 26 artiklan 2 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, jäljempänä ’EU:n joukkotuhoasestrategia’, jonka III luvussa on lueteltu sekä unionissa että kolmansissa maissa toteutettavia toimenpiteitä joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi.

(2)	Unioni panee aktiivisesti täytäntöön EU:n joukkotuhoasestrategiaa ja on toteuttamassa sen III luvussa lueteltuja toimenpiteitä, muun muassa tarvittavien rakenteiden luomista unioniin.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä joulukuuta 2008 päätelmät ja hyväksyi asiakirjan ”Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi”, jäljempänä ’uudet toimintalinjat’, jossa todetaan, että joukkotuhoaseiden leviäminen on edelleen suurimpia turvallisuushaasteita ja että asesulkupolitiikka on olennainen osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP).

(4)	Neuvosto pyytää uusissa toimintalinjoissa toimivaltaisia neuvoston kokoonpanoja ja elimiä, komissiota, muita toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan kyseisen asiakirjan mukaisia konkreettisia jatkotoimia.

(5)

Neuvosto korostaa uusissa toimintalinjoissa, että unionin toimissa aseiden leviämisen estämiseksi voitaisiin hyödyntää valtioista riippumattoman aseiden leviämisen estämisen verkoston tukea. Verkosto kokoaisi yhteen unionin strategisiin alueisiin erikoistuneita ulkopoliittisia instituutteja ja tutkimuskeskuksia ja tukeutuisi jo olemassa oleviin hyödyllisiin verkostoihin. Tällaista verkostoa voitaisiin laajentaa sellaisissa kolmansissa maissa oleviin instituutioihin, joiden kanssa unioni käy erityistä aseiden leviämisen estämiseen liittyvää vuoropuhelua.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevan unionin strategian, jäljempänä ’EU:n pienasestrategia’, jossa vahvistetaan suuntaviivat unionin toimille pienaseiden ja kevyiden aseiden osalta. EU:n pienasestrategian mukaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton keskittyminen ja kauppa muodostavat vakavan uhkan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.

(7)

Yhtenä EU:n pienasestrategian tavoitteena on edistää tosiasiallista monenvälisyyttä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden tarjonnan ja epävakauttavan leviämisen vastaisten kansainvälisten, alueellisten sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sisäisten järjestelyjen kehittämisessä.

(8)	Neuvosto hyväksyi 26 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen 2010/430/YUTP (1), jolla perustettiin riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalainen verkosto ja jossa säädettiin, että kyseisen päätöksen teknisestä täytäntöönpanosta huolehtisi EU:n asesulkukonsortio, jäljempänä ’konsortio’.

(9)

Konsortion valinta ainoaksi rahoituksen saajaksi on tässä tapauksessa perusteltua, koska unioni sen jäsenvaltioiden tukemana haluaa jatkaa tuloksekasta yhteistyötä eurooppalaisen ajatushautomoiden verkoston kanssa; verkosto tukee yhteisen eurooppalaisen aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan kulttuurin luomista ja auttaa unionia kehittämään ja muokkaamaan politiikkaansa näillä aloilla sekä lisäämään unionin näkyvyyttä. Konsortio on EU:n perustama ja täysin riippuvainen sen tuesta, mikä aiheuttaa 100 prosentin rahoitusosuuden tarpeen. Konsortiolla ei ole riippumattomia varoja eikä oikeudellista toimivaltaa hankkia muuta rahoitusta. Konsortio on myös perustanut neljän hallinnoinnista vastaavan ajatushautomon lisäksi verkoston, joka kokoaa yhteen yli 60 ajatushautomoa ja tutkimuskeskusta ja yhdistää näin lähes koko riippumattoman asiantuntemuksen unionissa.

(10)

Konsortio on tähän mennessä järjestänyt Brysselissä kaksi unionin asiantuntijoiden seminaaria toukokuussa 2011 ja kesäkuussa 2013 sekä kaksi laajaa kansainvälistä aseiden leviämisen estämistä käsittelevää konferenssia helmikuussa 2012 ja syys–lokakuussa 2013; minkä lisäksi sen verkkosivustolla on julkaistu 31 asiaa koskevaa toimintapoliittista asiakirjaa. Verkkosivusto julkaistiin keväällä 2011. Sivustoa on päivitetty siitä lähtien säännöllisesti ja lisäksi joka toinen kuukausi julkaistaan sähköinen tiedotuslehti: nonproliferation.eu. Yli 60 riippumatonta eurooppalaista ajatushautomoa on liittynyt konsortioverkostoon sen perustamisen jälkeen.

(11)

Neuvoston päätöksillä 2010/799/YUTP (2) ja 2012/422/YUTP (3) konsortiolle annettiin tehtäväksi järjestää kaksi seminaaria, joilla edistettiin luottamusta lisääviä toimia ja tuettiin prosessia, jonka tarkoituksena on perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke; seminaarit järjestettiin Brysselissä heinäkuussa 2011 ja marraskuussa 2012. Lisäksi neuvoston päätöksellä 2013/43/YUTP (4) konsortiolle annettiin tehtäväksi järjestää kaksi suljettua seminaaria, joiden tarkoituksena oli edesauttaa maaliskuussa 2013 järjestettävässä YK:n konferenssissa käytävien asekauppasopimusneuvottelujen onnistumista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalaisen verkoston toiminnan edistämistä ja tukemista jatketaan kolmella vuodella tehokkaan monenvälisyyden, ennaltaehkäisyn ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön periaatteeseen perustuvan EU:n joukkotuhoasestrategian täytäntöönpanon tehostamiseksi ja seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:

a)	Kannustetaan poliittista ja turvallisuutta koskevaa vuoropuhelua sekä kansalaisyhteiskuntien ja erityisesti asiantuntijoiden, tutkijoiden ja akateemisen yhteisön pitkän aikavälin keskustelua toimista joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi.

b)	Annetaan asiaankuuluviin neuvoston työryhmiin osallistuville tilaisuus kuulla verkostoa aseiden leviämisen estämistä koskevissa kysymyksissä ja tarjotaan jäsenvaltioiden edustajille mahdollisuus osallistua verkoston kokouksiin.

c)	Muodostetaan hyödyllinen ensivaihe unionin ja kansainvälisen yhteisön toimille aseiden leviämisen estämiseksi ennen kaikkea antamalla raportteja ja/tai suosituksia unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, edustajille.

Lisätään kolmansien maiden tietoisuutta aseiden leviämiseen liittyvistä haasteista ja unionin kanssa ja monenvälisillä foorumeilla, erityisesti Yhdistyneissä kansakunnissa, tehtävän yhteistyön tarpeellisuudesta maailmanlaajuista huolta aiheuttavien aseiden leviämistä koskevien ohjelmien ennaltaehkäisemiseksi, hillitsemiseksi, pysäyttämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi.

e)	Kehitetään asiantuntemusta ja institutionaalisia valmiuksia aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevissa kysymyksissä unionin ja kolmansien maiden ajatushautomoissa ja hallituksissa.

2. EU:n pienasestrategian mukaisesti aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalaisen verkoston toiminta ei ulotu pelkästään joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen aiheuttamiin uhkiin liittyvien kysymysten käsittelyyn, vaan se kattaa myös tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvät kysymykset. Tavanomaisia aseita koskevien kysymysten sisällyttäminen verkoston toimintakenttään tarjoaa merkittävän välineen sitä vuoropuhelua varten, jota käydään unionin tämän alan toimista EU:n pienasestrategian ja tavanomaisia aseita koskevan unionin politiikan täytäntöönpanon puitteissa, ja mainittuja toimia koskevia suosituksia varten.

3. Tässä yhteydessä unionin tukea on tarkoitus antaa seuraaville yksittäisille toimille:

Annetaan keinot järjestää kolme vuosittaista neuvoa-antavaa kokousta ja enintään seitsemän tapauskohtaista seminaaria asiantuntijoille ja alan toimijoille kaikissa aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyvissä asioissa, myös tavanomaisiin ja epätavanomaisiin aseisiin liittyvissä, raporttien ja/tai suositusten toimittamiseksi korkean edustajan edustajille.

b)	Perustetaan konsortion tukikeskus, joka jakaa tapauskohtaista asiantuntemusta kaikissa aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyvissä asioissa, myös tavanomaisiin ja epätavanomaisiin aseisiin liittyvissä asioissa, ja joka vastaa kysymyksiin kahden viikon kuluessa.

Annetaan keinot järjestää kolmansien maiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa kolme aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa käsittelevää laajaa vuosittaista konferenssia EU:n joukkotuhoasestrategian ja EU:n pienasestrategian sekä unionin toimielimien ja unionin ajatushautomon roolin edistämiseksi tällä alalla, jotta voidaan lisätä unionin toimintapolitiikkojen näkyvyyttä alalla ja toimittaa raportteja ja/tai suosituksia korkean edustajan edustajille.

Annetaan keinot internetsivuston hallinnointiin ja kehittämiseen joukkotuhoaseiden ja tavanomaisten aseiden, mukaan lukien pienaseet ja kevyet aseet, leviämisen estämiseen liittyviä kysymyksiä analysoivien ajatushautomoiden verkoston keskuudessa tapahtuvan yhteydenpidon helpottamiseksi ja tutkimuksesta käytävän vuoropuhelun edistämiseksi, sekä uuden aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan asiantuntijasukupolven kouluttamiseksi.

e)	Annetaan keinot lisätä tiedottamista sekä kehittää asiantuntemusta ja institutionaalisia valmiuksia aseiden leviämisen estämistä koskevissa asioissa unionin ja kolmansien maiden ajatushautomoissa ja hallituksissa.

f)	Käsitellään jäsenvaltioiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ehdottamia aiheita konsortion yleisessä tutkimustoiminnassa.

Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä.

2 artikla

1. Korkea edustaja vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2. EU:n asesulkukonsortio, jonka muodostavat strategisen tutkimuksen säätiö (Fondation pour la Recherche Stratégique, FRS), Frankfurtin rauhantutkimusinstituutti (Peace Research Institute Frankfurt, HSFK/PRIF), kansainvälinen strategisten tutkimusten laitos (International Institute for Strategic Studies, IISS) ja Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos (Stockholm International Peace Research Institute, SIPRI), huolehtii niiden hankkeiden teknisestä toteutuksesta, jotka kuuluvat 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimintojen alaan. Konsortio suorittaa tämän tehtävän korkean edustajan alaisuudessa. Tätä varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä konsortion kanssa.

3. Jäsenvaltiot ja EUH ehdottavat tärkeitä ja erityisen kiinnostavia aiheita konsortion tutkimusohjelmissa arvioitaviksi, jotta niitä voidaan käsitellä valmisteluasiakirjoissa ja seminaareissa unionin toimintapolitiikkojen mukaisesti.

3 artikla

1. Rahoitusohje 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 3 600 000 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettujen menojen hallinnointiin sovelletaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavia menettelyjä ja sääntöjä.

3. Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitettujen menojen asianmukaista hallinnointia. Tätä varten se tekee rahoitussopimuksen konsortion kanssa. Tässä sopimuksessa määrätään, että konsortion on varmistettava unionin osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.

4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle mahdollisista vaikeuksista kyseisessä prosessissa ja sopimuksen tekopäivästä.

4 artikla

1. Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta konsortion laatimien säännöllisten raporttien pohjalta. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille.

2. Komissio raportoi 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden rahoitukseen liittyvistä näkökohdista.

5 artikla

1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

2. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 36 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekemisestä.

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy kuitenkin 6 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, jos kyseistä rahoitussopimusta ei ole tehty siihen mennessä.

Tehty Brysselissä 10 päivänä maaliskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. VROUTSIS

(1) Neuvoston päätös 2010/430/YUTP, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanoa tukevien aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalaisen verkoston perustamisesta (EUVL L 202, 4.8.2010, s. 5).

(2) Neuvoston päätös 2010/799/YUTP, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan alueen perustamiseen Lähi-idässä johtavien luottamusta lisäävien toimien tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon tukemiseksi (EUVL L 341, 23.12.2010, s. 27).

(3) Neuvoston päätös 2012/422/YUTP, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemisesta (EUVL L 196, 24.7.2012, s. 67).

(4) Neuvoston päätös 2013/43/YUTP, annettu 22 päivänä tammikuuta 2013, asekauppasopimusneuvotteluja tukevista Euroopan turvallisuusstrategian puitteissa toteutettavista unionin jatkotoimista (EUVL L 20, 23.1.2013, s. 53).

LIITE

JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISEN EU:N STRATEGIAN, JÄLJEMPÄNÄ ’EU:N JOUKKOTUHOASESTRATEGIA’, TÄYTÄNTÖÖNPANOA TUKEVA ASEIDEN LEVIÄMISTÄ VASTUSTAVIEN RIIPPUMATTOMIEN AJATUSHAUTOMOIDEN EUROOPPALAINEN VERKOSTO

1. Tavoitteet

Tämän päätöksen tavoitteena on vahvistaa ja panna edelleen täytäntöön toimintapoliittinen suositus, jonka neuvosto antoi 8 päivänä joulukuuta 2008 asiakirjassa ”Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi”. Asiakirjan mukaan unionin toimissa aseiden leviämisen estämiseksi voitaisiin hyödyntää tukea valtioista riippumattomalta aseiden leviämisen estämisverkostolta, joka kokoaa yhteen unionin strategisiin aloihin erikoistuneita ulkopoliittisia instituutteja ja tutkimuskeskuksia ja tukeutuu jo olemassa oleviin hyödyllisiin verkostoihin. Tällaista verkostoa voitaisiin laajentaa sellaisissa kolmansissa maissa oleviin instituutioihin, joiden kanssa unioni käy erityistä aseiden leviämisen estämiseen liittyvää vuoropuhelua.

Tämä aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden verkosto kannustaisi edelleen poliittista ja turvallisuuteen liittyvää vuoropuhelua sekä kansalaisyhteiskuntien ja erityisesti asiantuntijoiden, tutkijoiden ja akateemisen yhteisön pitkän tähtäimen keskustelua toimista joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi sekä toisiinsa liittyvistä aseriisuntaa koskevista kysymyksistä.

Verkoston työ on määrä ulottaa koskemaan tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan vuoden 2005 pienaseita ja kevyitä aseita koskevan EU:n strategian jatkuva toteutus. Verkoston avulla tuetaan unionin toimien uusien puolien kehittämistä kattamaan tavanomaisiin aseisiin liittyvien turvallisuuskysymysten, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen, sekä ennaltaehkäisevät että reaktiiviset ulottuvuudet EU:n asiaankuuluvan strategian mukaisesti. Tavanomaisten aseiden, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden, laittoman ja sääntelemättömän kaupan estäminen on lisäksi tunnustettu unionin erääksi ensisijaiseksi tavoitteeksi asekauppasopimusprosessin puitteissa.

Verkosto voisi saada omalta osaltaan kolmannet maat tiedostamaan entistä paremmin joukkotuhoaseiden leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin liittyvät haasteet, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton kauppa ja liiallinen keskittyminen, ja sen, että yhteistyötä on tehtävä unionin kanssa ja monenvälisillä foorumeilla, erityisesti Yhdistyneissä Kansakunnissa, aseiden leviämistä koskevien maailmanlaajuista huolta aiheuttavien ohjelmien sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen ennaltaehkäisemiseksi, hillitsemiseksi, pysäyttämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi.

Unioni haluaa tukea tätä verkostoa seuraavasti:

—

järjestämällä säännöllisesti unionin seminaareja ja tarvittaessa diplomaattien ja akateemisten asiantuntijoiden tapauskohtaisia kokouksia joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen estämisen sekä aseriisunnan alan ajankohtaisista tapahtumista ja kysymyksistä raporttien ja/tai suositusten esittämiseksi korkean edustajan edustajille;

—	järjestämällä vuosittain laajempia konferensseja ja tarvittaessa valmistelukokouksia raporttien ja/tai suositusten esittämiseksi korkean edustajan edustajille;

—	ylläpitämällä, hallinnoimalla ja kehittämällä edelleen internetsivustoa ja asiaan liittyviä sosiaalisia verkostoja helpottamaan yhteydenpitoa ja edistämään tutkimuksesta käytävää vuoropuhelua aseiden leviämistä vastustavien ajatushautomoiden verkoston keskuudessa;

—	edistämällä aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevien EU:n politiikkojen tuntemusta ja niihin liittyvän taitotiedon siirtämistä koko unioniin ja kolmansiin maihin.

2. Verkoston organisointi

Verkosto on avoinna kaikille asiaankuuluville unionin ja siihen assosioituneiden valtioiden ajatushautomoille ja tutkimuslaitoksille ja se ottaa täysin huomioon mielipiteiden moninaisuuden unionissa.

Verkosto jatkaa valtioista riippumattomien asiantuntijoiden, jäsenvaltioiden edustajien ja unionin toimielimien välisen yhteydenpidon helpottamista. Verkoston on oltava valmis olemaan yhteydessä valtioista riippumattomiin kolmansien maiden toimijoihin monenvälisyyden ja kansainvälisen yhteistyön käsitteisiin perustuvien EU:n joukkotuhoasestrategian ja EU:n pienasestrategian mukaisesti. Verkoston toimeksianto kattaa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämisen, aseriisunnan sekä tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvät kysymykset.

Neuvoston asiaankuuluviin työryhmiin (yleisen aseriisunnan ja asevalvonnan työryhmä, asesulkutyöryhmä ja tavanomaisten aseiden viennin työryhmä jne.) osallistuvat voivat kuulla verkostoa aseiden leviämiseen estämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvissä kysymyksissä, ja sen edustajat voivat osallistua verkoston kokouksiin. Verkoston kokoukset voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan rinnakkain työryhmien kokousten kanssa.

Verkostoa johtaa edelleen FRS:n, HSFK/PRIF:n, IISS:n ja SIPRIn muodostama EU:n asesulkukonsortio, jonka tehtäväksi annetaan hankkeen hallinnointi tiiviissä yhteistyössä korkean edustajan edustajien kanssa.

Konsortio kutsuu yhteistyössä korkean edustajan edustajien ja jäsenvaltioiden kanssa asiantuntijaseminaareihin ja vuosittaisiin laajoihin konferensseihin osallistujia, jotka ovat erikoistuneet joukkotuhoaseiden ja tavanomaisten aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskeviin politiikkoihin. Heitä pyydetään myös antamaan julkaisunsa ja toimintaansa koskevia tietoja saataville asiaa käsittelevällä verkkosivustolla.

3. Hankkeiden kuvaus

3.1 Hanke 1: Järjestetään diplomaateille ja akateemisille asiantuntijoille kolme vuosittaista neuvoa-antavaa kokousta ja enintään seitsemän tapauskohtaista seminaaria, tuloksena raportti ja/tai suosituksia

3.1.1 Hankkeen tavoite

Vuosittaisten neuvoa-antavien kokousten ja tapauskohtaisten seminaarien tavoitteena on edistää unionin asiantuntijoiden, virkamiesten ja akateemisen yhteisön välistä turvallisuuteen liittyvää vuoropuhelua, jossa käsitellään joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien sekä tavanomaisten aseiden, pienaseet ja kevyet aseet mukaan luettuina, leviämisen estämisen ja aseriisunnan alojen nykyisiä haasteita. Seminaarien tulisi lisäksi edistää unionin jäsenvaltioissa toimivien, aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalaisen verkoston yhteistyötä.

3.1.2 Hankkeen tulokset

—	Jäsenvaltioiden poliittisten toimijoiden ja akateemisten asiantuntijoiden samoin kuin EUH:n ja muiden unionin toimielinten erikoistuneen henkilöstön välinen tietojen ja analyysien vaihto nykyisistä aseiden leviämistä koskevista suuntauksista;

—	Keskustelu parhaista tavoista ja keinoista panna täytäntöön aseiden leviämisen vastaisia unionin politiikkoja;

—	Aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalaisen verkoston edistäminen;

—

Rakentava palaute unionin riippumattomilta ajatushautomoilta unionille sen joukkotuhoaseiden ja pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen vastaisten strategioiden osalta, ja ajatushautomoiden toimijoilta saamat ehdotukset siitä, mitkä kysymykset olisivat politiikan kannalta kaikkein tärkeimpiä jatkotutkimusta varten;

—	Aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alan keskeisten kysymysten tunnistaminen toimintapoliittisia raportteja varten;

—	Korkean edustajan edustajille annettavien toimintapoliittisten raporttien laatiminen yhdessä toimenpidesuositusten kanssa. Raportit jaettaisiin unionin asiaankuuluville toimielimille ja jäsenvaltioille.

3.1.3 Hankkeen kuvaus

Hankkeeseen kuuluu kolmen vuosittaisen neuvoa-antavan kokouksen ja enintään seitsemän tapauskohtaisen asiantuntijaseminaarin järjestäminen, joiden tuloksena laaditaan asiaan liittyviä raportteja ja/tai suosituksia.

Tapahtumien ohjelma valmistellaan tiiviissä yhteistyössä neuvoston YUTP-alan työryhmien kanssa, jotka käsittelevät aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa (yleisen aseriisunnan ja asevalvonnan työryhmä / asesulkutyöryhmä / yleisen aseriisunnan ja asevalvonnan työryhmä (avaruus),) sekä pienaseita ja kevyitä aseita ja tavanomaisten aseiden vientiä (tavanomaisten aseiden viennin työryhmä ja tavanomaisten aseiden viennin työryhmä (asekauppasopimus)). Seminaareissa olisi käsiteltävä sekä unionin lyhyen että keskipitkän aikavälin haasteita aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan aloilla seuraavien aseluokkien osalta: joukkotuhoaseet ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmät, tavanomaiset aseet mukaan lukien pienaseet ja kevyet aseet, sekä uudentyyppiset aseet ja maaliinsaattamisjärjestelmät. Seminaarien olisi erityisesti tarjottava unionin päättäjille tilaisuus keskittyä näitä aseita koskeviin pidemmän aikavälin haasteisiin ja suuntauksiin sekä muihin kysymyksiin, joita he eivät päivittäin joudu käsittelemään.

Vuosittaiset neuvoa-antavat kokoukset kestävät puolitoista päivää, ja niihin on tarkoitus kutsua enintään 100 aseiden leviämisen estämiseen ja tavanomaisia aseita, myös pienaseita ja kevyitä aseita, koskeviin kysymyksiin erikoistunutta osallistujaa unionin ajatushautomoista, jäsenvaltioista ja unionin toimielimistä. Näillä seminaareilla tulisi lähinnä olla aseiden leviämistä vastustavien EU:n ajatushautomoiden, unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen neuvoa-antava tehtävä.

Tapauskohtaiset seminaarit ovat korkeintaan kahden päivän pituisia ja niiden osanottajamäärä, joka määritellään kunkin seminaarin kohdalla erikseen, on enintään 45. Seminaareilla tulisi erityisesti olla aseiden leviämistä vastustavien unionin ajatushautomoiden, unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen neuvoa-antava tehtävä ja käsitellä ad hoc -pohjalta ajankohtaisia tapahtumia ja unionin politiikan vaihtoehtoja sekä tarjota unionin ajatushautomoille, jäsenvaltioille ja unionin toimielimille tilaisuus saavuttaa tietty kohdeyleisö sekä unionissa että sen ulkopuolella.

Vuosittaiset neuvoa-antavat kokoukset tulisi pitää Brysselissä, kun taas enintään kolme tapauskohtaista asiantuntijaseminaaria voidaan pitää unionin ulkopuolella.

3.2 Hanke 2: Vuosittaisen laajan konferenssin järjestäminen, tuloksena raportti ja/tai suosituksia

3.2.1 Hankkeen tavoite

Vuosittaisessa Carnegie-tyyppisessä aseiden leviämisen estämistä käsittelevässä konferenssissa, johon osallistuu EU-maiden ja kolmansien maiden hallitusten asiantuntijoita ja riippumattomia ajatushautomoita, pohdittaisiin ja määritettäisiin uusia toimenpiteitä joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi sekä tarkasteltaisiin tavanomaisiin aseisiin liittyviä haasteita, joihin kuuluu pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen torjunta. Hankkeen lippulaivatapahtumana vuosittainen konferenssi lisää kansainvälistä huomiota, joka kohdistuu joukkotuhoaseiden leviämisen vastaiseen EU:n strategiaan ja unionin toimielinten pyrkimyksiin sen täytäntöön panemiseksi sekä jäsenvaltioiden riippumattomien ajatushautomoiden ja akateemisten asiantuntijoiden asiaan liittyvään työhön.

Vuosittaiset konferenssit edistävät myös aseiden leviämisen estämiseen liittyviin aloihin erikoistuneiden eurooppalaisten ajatushautomoiden roolia ja koheesiota ja auttavat tehostamaan niiden ja muiden laitosten voimavaroja myös sellaisilla maailman alueilla, joilla ei ole aseiden leviämisen estämisen alan syvällistä asiantuntemusta.

Vuosittaisissa konferensseissa ja mahdollisissa valmistelukokouksissa käsitellään aseiden leviämisen estämiseen liittyviä aiheita, joilla on ajankohtaista merkitystä EUH:n työskentelylle. Näiden keskustelujen ja muun asesulkukonsortion valvoman työskentelyn pohjalta laaditaan toimintapoliittisia raportteja sekä joukko toimenpidesuosituksia korkean edustajan edustajille. Raportti jaettaisiin unionin asiaankuuluville toimielimille ja jäsenvaltioille sekä saatettaisiin saataville verkossa.

3.2.2 Hankkeen tulokset

—

Perustetaan laaja eurooppalaisjohtoinen aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa käsittelevä kansainvälinen konferenssi, josta tulisi keskeinen tapahtumapaikka joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjuntaan tarkoitetuista toimenpiteistä ja toisiinsa liittyvistä aseriisuntaa koskevista tavoitteista käytävän strategisen keskustelun edistämiselle ja jossa tarkasteltaisiin tavanomaisiin aseisiin liittyviä haasteita, muun muassa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen torjuntaa;

—

Lisätään joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen estämistä ja kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinaseisiin liittyviä toimia koskevien unionin politiikkojen näkyvyyttä ja tunnettavuutta kolmansien maiden virkamiesten, akateemisen maailman edustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden parissa;

—	Edistetään Euroopan unionin aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden verkoston roolia ja koheesiota sekä unionin roolia tällä alalla ja lisätään aseiden leviämisen estämistä koskevaa asiantuntemusta maissa, joissa se on riittämätöntä, myös kolmansissa maissa;

—

Toimitetaan toimintapoliittisia raportteja ja/tai toimenpidesuosituksia, jotka tehostaisivat EU:n joukkotuhoasestrategian ja pienasestrategian täytäntöönpanoa ja jotka muodostaisivat hyvän lähtökohdan aseiden leviämisen estämiseen tähtääville ja tavanomaisiin aseisiin liittyville unionin ja kansainvälisen yhteisön toimille;

—	Lisätään unionin toimielimien, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja kolmansien maiden tietoisuutta ja tietämystä joukkotuhoaseisiin ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiin liittyvistä uhista, jotta ne voivat parantaa ennakointia.

3.2.3 Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa järjestetään vuosittaisia laajoja konferensseja ja tarvittaessa valmistelukokouksia sekä laaditaan niihin liittyviä raportteja ja/tai suosituksia:

—

Vuosittainen Brysselissä pidettävä puolentoista päivän konferenssi, johon osallistuu unionista, siihen assosioituneista valtioista ja kolmansista maista enintään 300 ajatushautomoja, akateemista maailmaa ja hallintoa edustavaa asiantuntijaa, jotka ovat erikoistuneet aseiden leviämisen estämiseen, aseriisuntaan, asevalvontaan ja tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviin kysymyksiin;

—	Huomioidaan myös Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisista maista tulevan ”seuraavan asiantuntijasukupolven” kehittyminen. Näitä asiantuntijoita kutsutaan joko ennen konferenssia tai sen jälkeen järjestettävään yhden päivän erityiskoulutukseen ja tutustumaan asiaankuuluviin EU:n toimielimiin;

—	Toimintapoliittisia raportteja ja/tai toimenpidesuosituksia, jotka edistäisivät EU:n joukkotuhoasestrategian ja pienasestrategian täytäntöönpanoa.

3.3 Hanke 3: Tukikeskuksen perustaminen ja hallinnointi

3.3.1 Hankkeen tavoite

Perustetaan konsortion tukikeskus ja huolehditaan sen hallinnoinnista. Se antaa tapauskohtaista asiantuntemusta kaikissa aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyvissä kysymyksissä sekä epätavanomaisten että tavanomaisten aseiden osalta, antaa tietoja ja avustaa EUH:ta erityiskysymyksiä ja kiireellisiä asioita koskevan toimintapolitiikan muokkaamisessa.

3.3.2 Hankkeen tulokset

—	Hoidetaan EUH:n esittämiä tapauskohtaisia, tiettyjä yksittäiskysymyksiä koskevia tutkimuspyyntöjä, joihin annetaan vastaukset kahden viikon kuluessa;

—	Edistetään konsortion ajatushautomoiden ja EUH:n välistä tapauskohtaista tiettyjä kysymyksiä koskevaa vuoropuhelua;

—	Annetaan EUH:lle mahdollisuus turvautua konsortion tapauskohtaiseen asiantuntemukseen ja tutkimusvoimavaroihin kiireellisten ja satunnaisten pyyntöjen osalta.

3.3.3 Hankkeen kuvaus

Hankkeet tuottavat enintään 20 pituudeltaan 5–10 sivuista asiantuntija-asiakirjaa kahden viikon aikavälillä. Ne koskevat EUH:n pyytämiä aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyviä kysymyksiä ja perustuvat saatavilla olevaan akateemiseen tuotantoon (ei omaa tutkimusta).

3.4. Hanke 4: Internetsivuston hallinnointi ja kehittäminen

3.4.1 Hankkeen tavoite

Internetsivuston ylläpito ja kehittäminen helpottavat verkoston kokousten välistä yhteydenpitoa ja edistävät aseiden leviämistä vastustavien ajatushautomoiden kesken tutkimuksesta käytävää vuoropuhelua. Unionin toimielimet ja jäsenvaltiot voisivat myös hyötyä hanketta koskevasta verkkosivustosta, jolla verkoston osallistujat voivat vapaasti vaihtaa tietoja, jakaa ajatuksia keskenään ja julkaista tutkimuksiaan joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämisestä ja tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvistä kysymyksistä. Verkkosivustoon liittyy jatkossakin sähköinen tiedotuslehti. Hankkeella huolehditaan verkossa tapahtuvasta tapahtumien seurannasta ja tarjotaan mahdollisuus eurooppalaisen tutkimustoiminnan tarkasteluun. Hanke edistää tutkimustulosten tehokasta levittämistä ajatushautomoiden yhteisön keskuudessa ja hallituspiireille. Tämä johtaa siihen, että entistä paremmin pystytään ennakoimaan ja tuntemaan uhat, jotka liittyvät joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, mukaan lukien pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton kauppa ja liiallinen keskittyminen.

3.4.2 Hankkeen tulokset

—	Sellaisen sivuston hallinnointi, jolla aseiden leviämistä vastustavat ajatushautomot voivat jatkuvasti keskustella joukkotuhoaseiden leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviä kysymyksiä koskevista riippumattomista näkemyksistään ja analyyseistaan;

—	Olemassa olevan riippumattomien ajatushautomoiden verkoston laajentaminen, hallinnointi ja saattaminen ajan tasalle;

—	Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen unionin strategian sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen vastaisen unionin strategian paremman tuntemuksen edistäminen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa ja unionin ja ajatushautomoiden verkoston välisenä viestintäkanavana toimiminen;

—	Tarjotaan mahdollisuus siihen, että verkosta voidaan pysyvästi ladata ilmaiseksi verkoston kokousten asiakirjoja ja niiden riippumattomien ajatushautomoiden asiakirjoja, jotka saattavat olla halukkaita jakamaan tutkimustuloksensa ilman rahallista korvausta;

—	Unionin toimielimien, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja kolmansien maiden tietoisuuden ja tietämyksen lisääminen tavanomaisiin aseisiin, joukkotuhoaseisiin ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiin liittyvistä uhista, jotta ne pystyvät parantamaan ennakointia.

3.4.3 Hankkeen kuvaus

—	Voitaisiin mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kehittää verkkoyhteisöpalvelutyyppisen tekniikan käyttöä mahdollisuuden suomiseksi verkoston osallistujien väliseen tutussa ympäristössä tapahtuvaan viestintään ja tiedonvaihtoon verkossa;

—	Hankkeesta vastaava konsortio on vastuussa verkkosivuston isännöinnistä, suunnittelusta ja teknisestä ylläpidosta;

—	Joukkotuhoaseiden leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviä kysymyksiä koskevia unionin toimintapolitiikkoja noudatetaan ja niitä tuetaan säännöllisesti laadittavilla asianmukaisilla aineistoilla;

—	Konsortion julkaisuista tiedotetaan ja niitä tuetaan erityisillä arkistoaineistoilla;

—	Konsortion järjestämistä konferensseista tiedotetaan ja niistä välitetään tietoa verkkosivustolla (tausta-aineistot, käsiteltävät asiat, esitelmät, mahdollisuuksien mukaan videolähetykset avoimista kokouksista);

—	Joka toinen kuukausi ilmestyy sähköinen tiedotuslehti, jossa julkaistaan konsortion uutisia aseiden leviämisen estämisestä unionissa ja seurataan verkoston tutkimuskeskusten tieteellistä työtä;

—	Joka kuukausi julkaistaan erityisraportteja joukkotuhoaseiden leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvistä kysymyksistä.

3.5 Hanke 5: Julkaisut

3.5.1 Hankkeen tavoite

—	Laatia enintään kaksikymmentä toimintapoliittista asiakirjaa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseen, pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin sekä aseriisuntaan liittyvistä kysymyksistä;

—	Tarjota tietoja ja analyysejä sitä poliittista ja turvallisuusalan vuoropuhelua varten, jota pääasiassa asiantuntijat, tutkijat ja akateemisen yhteisön edustajat käyvät toimenpiteistä joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseksi;

—	Tarjota resurssi, jota asiaankuuluviin neuvoston valmisteluelimiin osallistuvat henkilöt voivat käyttää hyväksi, kun he keskustelevat aseiden leviämisen estämistä koskevasta EU:n politiikasta ja käytännöstä;

—	Tarjota ajatuksia, tietoja ja analyysejä, jotka voivat olla avuksi laadittaessa aseiden leviämisen estämistoimia unionin tasolla.

3.5.2 Hankkeen tulokset

—	Tehostaa pääasiassa asiantuntijoiden, tutkijoiden ja akateemisen yhteisön käymää poliittista ja turvallisuusalan vuoropuhelua toimenpiteistä joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseksi;

—	Lisätä kansalaisyhteiskuntien ja hallitusten tietoisuutta, tietoa ja ymmärrystä kysymyksistä, jotka liittyvät aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskeviin EU:n politiikkoihin;

—	Tarjota korkealle edustajalle, unionin toimielimille ja jäsenvaltioille poliittisia ja/tai operatiivisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja;

—	Tarjota ajatuksia, tietoja ja analyysejä, jotka voivat olla avuksi laadittaessa aseiden leviämisen estämistoimia unionin tasolla.

3.5.3 Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa laaditaan ja julkaistaan enintään kaksikymmentä toimintapoliittista asiakirjaa. Toimintapoliittiset asiakirjat laatii tai tilaa konsortio, eivätkä ne välttämättä edusta unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden näkemyksiä.

Toimintapoliittisissa asiakirjoissa käsitellään aiheita, jotka kuuluvat konsortion tehtävänkuvaan. Jokaisessa asiakirjassa esitetään poliittisia ja/tai operatiivisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja.

Toimintapoliittisissa asiakirjoissa käytetään sellaista muotoa ja tyyliä, joka saavutettavuuden ja käyttäjäystävällisyyden puolesta soveltuu kohdeyleisölle.

Kaikki toimintapoliittiset asiakirjat julkaistaan konsortion verkkosivustolla.

3.6 Hanke 6: Koulutus

3.6.1 Hankkeen tavoite

—	Kehittää seuraavan sukupolven tutkijoiden ja alan toimijoiden valmiuksia aseiden leviämisen estämistä koskevan politiikan ja ohjelmasuunnittelun alalla;

—	Lisätä syvällistä tietämystä kaikkialla unionissa sekä kolmansissa maissa aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista EU:n politiikoista;

—	Luoda alan nuorten toimijoiden ja akateemisen yhteisön edustajien alueellisia verkostoja siellä, missä unioni pitää aseiden leviämisen estämistä hyvin tärkeänä;

—	Uudistaa ja laajentaa asiantuntemusta unionissa ja kumppanimaissa joukkotuhoaseita sekä pienaseita ja kevyitä aseita koskevissa kysymyksissä;

—	Antaa unionin toimielimille, jäsenvaltioille ja EU:n asesulkuverkostolle uusia ajatuksia ja analyysejä aseiden leviämisen estämisestä.

3.6.2 Hankkeen tulokset

—	Pohjustaa sellaisen verkko-opiskeluvälineen perustamista, jossa olisi opetussuunnitelmamalli aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevia kysymyksiä varten ja joka olisi toiminnassa 24 kuukautta sopimuksen voimaantulosta;

—	Seuraavan sukupolven tutkijoiden ja alan toimijoiden paremmat valmiudet aseiden leviämisen estämistä koskevan politiikan ja ohjelmasuunnittelun alalla;

—	Enemmän syvällistä tietämystä aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista EU:n politiikoista kaikkialla unionissa sekä kolmansissa maissa;

—	Alan nuorten toimijoiden ja akateemisen yhteisön edustajien välisten verkostojen perustaminen ja käytännön yhteistyön helpottaminen;

—	Lisääntynyt asiantuntemus joukkotuhoaseita sekä pienaseita ja kevyitä aseita ja aseriisuntaa koskevissa kysymyksissä unionissa ja kolmansissa maissa;

—	unionin toimielimille, jäsenvaltioille, kumppanimaille ja EU:n asesulkuverkostolle uutta tietoa aseiden leviämisen estämisestä.

3.6.3 Hankkeen kuvaus

Konsortio tarjoaa hankkeen puitteissa työharjoittelua enintään 48 maisteriopiskelijalle tai nuorelle diplomaatille kullekin enintään kolmen kuukauden ajaksi. Tämä koulutus sisältää luentoja, keskustelutilaisuuksia, ohjattua lukemista ja hankkeeseen osallistumista vähintään kahdessa konsortion instituutissa. Opetussuunnitelmassa yhdistetään lyhyempiä kursseja tarvittavan joustavuuden aikaan saamiseksi. Kaikki opiskelijat kutsutaan konsortion järjestämiin konferensseihin ja seminaareihin.

Hankkeen lopullisena päämääränä on luoda pohja sellaisen verkko-opiskeluvälineen perustamista varten, jossa olisi opetussuunnitelmamalli aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevia kysymyksiä varten. Verkko-opiskeluväline kattaa kaikki tavanomaisiin ja epätavanomaisiin aseisiin liittyvät kysymykset ja on mukautettavissa eri kohdeyleisöön (nuoret diplomaatit, toimittajat, maisteri- ja jatko-opiskelijat Euroopasta ja sen ulkopuolelta). Sisällön arkaluonteisuudesta riippuen saatetaan edellyttää asianmukaisia turvallisuusselvityksiä. Verkko-opiskeluväline olisi myös voitava sisällyttää yliopistojen maisteriohjelmiin, ja sen keston olisi yleensä oltava 15 kurssikokonaisuutta. Tämä vastaa opintopisteinä yhden lukukauden kestävää maisteritason kurssia ja kattaa myös muiden yleisöjen vaatimukset.

4. Kesto

Hankkeiden toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 36 kuukautta.

5. Edunsaajat

5.1 Suorat edunsaajat

Sekä valtioiden että ei-valtiollisten toimijoiden toimesta tapahtuva joukkotuhoaseiden leviäminen on todettu Euroopan turvallisuusstrategiassa sekä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa kenties suurimmaksi uhkaksi unionin turvallisuudelle. Pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa tunnustetaan niin ikään, että näiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton kauppa ja liiallinen keskittyminen muodostavat vakavan uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Ehdotettuja hankkeita käytetään YUTP:n tarkoituksiin, ja niillä edistetään Euroopan turvallisuusstrategiassa vahvistettujen strategisten tavoitteiden saavuttamista.

5.2 Välilliset edunsaajat

Hankkeiden välillisiä edunsaajia ovat:

a)	unionista ja kolmansista maista tulevat riippumattomat, aseiden leviämisen estämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, kuten pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviin kysymyksiin erikoistuneet ajatushautomot ja akateemiset yhteisöt;

b)	unionin toimielimet, mukaan lukien oppilaitokset, opiskelijat ja kaikki verkko-opiskeluvälineen vastaanottajat;

c)	jäsenvaltiot;

d)	kolmannet maat.

6. Hankkeisiin osallistuvat kolmannet osapuolet

Hankkeet rahoitetaan kokonaisuudessaan tällä päätöksellä. Verkoston asiantuntijoita voidaan pitää hankkeisiin osallistuvina kolmansina osapuolina. He noudattavat työssään vakiosääntöjään.

7. Menettelyyn liittyvät näkökohdat, yhteensovittaminen ja ohjauskomitea

Tämän hankkeen ohjauskomitea muodostuu korkean edustajan edustajasta ja tämän liitteen 8 kohdassa tarkoitetusta täytäntöönpanosta vastaavasta elimestä. Ohjauskomitea tarkastelee neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa säännöllisesti, vähintään joka kuudes kuukausi, myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

8. Täytäntöönpanosta vastaava elin

Konsortion tehtävänä on tämän päätöksen tekninen täytäntöönpano, ja se hoitaa tehtävänsä korkean edustajan valvonnassa. Konsortio toimii tehtäviään suorittaessaan tarvittaessa yhteistyössä korkean edustajan, jäsenvaltioiden ja muiden sopimusvaltioiden sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

12.3.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/14

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/130/YUTP,

annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Saheliin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan ja 33 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto antoi 18 päivänä maaliskuuta 2013 päätöksen 2013/133/YUTP (1), jolla Michel Dominique REVEYRAND - DE MENTHON nimitettiin Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’, Saheliin. Erityisedustajan toimeksianto päättyy 28 päivänä helmikuuta 2014.

(2)	Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 12 kuukaudella.

(3)	Erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa olosuhteissa, jotka voivat huonontua ja jotka voisivat haitata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määriteltyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden toteuttamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

1. Saheliin nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan Michel Dominique REVEYRAND - DE MENTHONin toimeksiantoa jatketaan 1 päivästä maaliskuuta 2014 alkaen 28 päivään helmikuuta 2015 saakka. Erityisedustajan toimeksianto voidaan päättää aikaisemmin, jos neuvosto unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta niin päättää.

2. Erityisedustajan toimeksiannon osalta Sahel kattaa EU:n Sahelin alueen turvallisuutta ja kehitystä koskevan strategian, jäljempänä ’strategia’, pääkohteen eli Malin, Mauritanian ja Nigerin. Laajempia alueellisia vaikutuksia omaavien kysymysten osalta erityisedustaja pitää tarvittaessa yllä suhteita muihin valtioihin ja alueellisiin tai kansainvälisiin yhteisöihin Sahelin ulkopuolella.

3. Koska alueen toisiinsa kytkeytyvät haasteet edellyttävät alueellista lähestymistapaa, Sahelin erityisedustaja toimii kuullen tiiviisti muita asiaankuuluvia erityisedustajia, Välimeren eteläpuolisen alueen Euroopan unionin erityisedustaja, ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja ja Afrikan Unionin erityisedustaja mukaan lukien.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

1. Erityisedustajan toimeksianto perustuu unionin Sahelia koskevan politiikan tavoitteeseen myötävaikuttaa aktiivisesti alueellisiin ja kansainvälisiin pyrkimyksiin saavuttaa pysyvä rauha, turvallisuus ja kehitys alueella. Erityisedustaja myös pyrkii edistämään unionin monitahoisen sitoumuksen laatua, intensiteettiä ja vaikutusta Sahelissa.

2. Erityisedustaja myötävaikuttaa kaikki unionin toiminnat kattavan unionin lähestymistavan kehittämiseen ja toimeenpanoon, erityisesti politiikan, turvallisuuden ja kehityksen osa-alueilla, strategia mukaan lukien, sekä unionin toimintojen kaikkien välineiden koordinoimiseen.

3. Aluksi annetaan etusija Malille ja sen pitkän aikavälin vakauttamiselle, ja siellä sijaitsevan konfliktin alueellisille ulottuvuuksille.

4. Malin osalta unionin politiikan tavoitteena on kaikkia sen välineitä koordinoidusti ja tehokkaasti käyttäen edistää Malin ja sen kansan paluuta rauhan, sovinnon, turvallisuuden ja kehityksen tielle. Asianmukaista huomiota kiinnitetään myös Burkina Fasoon ja Nigeriin, erityisesti ennakoiden näissä maissa pidettäviä vaaleja.

3 artikla

Toimeksianto

1. Unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi Sahelissa erityisedustajan toimeksiantona on:

a)	osallistua aktiivisesti alueellista kriisiä koskevan unionin kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteuttamiseen, koordinoimiseen ja kehittämiseen edelleen unionin strategiaan pohjautuen, tavoitteena edistää unionin toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja tehokkuutta Sahelissa ja erityisesti Malissa;

b)	unionin tavoitteiden ja unionin roolia Sahelissa koskevan paremman ymmärryksen edistämiseksi alueella pitää yllä suhteita alueen kaikkiin asianomaisiin sidosryhmiin, hallituksiin, alueviranomaisiin, alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, kansalaisyhteiskuntaan ja maastaan pois muuttaneisiin;

edustaa tarvittaessa unionia asiaa käsittelevillä alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien Malin tilanteen tuki- ja seurantaryhmä, ja varmistaa unionin kriisinhallinnalle ja konfliktien ehkäisylle antaman tuen näkyvyys, Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskeva Euroopan unionin sotilasoperaatio (EUTM Mali) ja Euroopan unionin YTPP-operaatio Nigerissä (EUCAP Sahel Niger) mukaan lukien;

ylläpitää tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien, jäljempänä ’YK’, erityisesti pääsihteerin Länsi-Afrikan erityisedustajan ja pääsihteerin Malin erityisedustajan, sekä Afrikan unionin (AU), erityisesti Afrikan unionin Malin ja Sahelin korkean edustajan, Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) ja muiden johtavien kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien muut erityislähettiläät Saheliin, sekä asianomaisten Maghrebin alueen elinten kanssa;

seurata tiiviisti kriisin alueellista ja rajat ylittävää ulottuvuutta, kuten terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta, aseiden salakuljetusta, ihmiskauppaa, huumekauppaa, pakolais- ja muuttovirtoja ja niihin liittyviä rahavirtoja, ja edistää EU:n terrorismin vastaista strategiaa läheisessä yhteistyössä EU:n terrorisminvastaisen koordinaattorin kanssa;

johdonmukaisen ja kattavan lähestymistavan ja unionin keskeisen roolin varmistamiseksi kansainvälisessä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vastaisessa taistelussa ylläpitää säännöllisiä korkean tason poliittisia kontakteja niihin alueen valtioihin, joihin terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus vaikuttavat. Tämä sisältää unionin aktiivisen tuen turvallisuussektorin alueelliselle valmiuksien kehittämiselle ja sen varmistamisen, että Sahelin terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden perussyihin puututaan asianmukaisesti;

g)	seurata tiiviisti alueen humanitaaristen kriisien poliittisia ja turvallisuusvaikutuksia;

Malin osalta edistää alueellisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä Malin kriisin ratkaisemisen helpottamiseksi, erityisesti täysimittaista paluuta normaaliin perustuslailliseen tilanteeseen ja hallintoon Malin koko alueella ja uskottavaa kansallista osallistavaa vuoropuhelua, joka johtaa kestävään poliittiseen sovintoon;

i)	edistää instituutioiden rakentamista, turvallisuussektorin uudistamista ja pitkän aikavälin rauhanrakennusta ja sovintoa Malissa;

osallistua alueella yhteistyössä ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan kanssa unionin ihmisoikeuspolitiikan, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen, erityisesti lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen, ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta annettujen EU:n suuntaviivojen sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan unionin politiikan, toteuttamiseen, myös seuraamalla kehitystä ja raportoimalla siitä sekä laatimalla tältä osin suosituksia, ja ylläpitämällä säännöllisiä yhteyksiä Malin ja alueen asianomaisiin viranomaisiin, Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän toimistoon, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoon ja ihmisoikeuksien puolustajiin ja tarkkailijoihin alueella.

k)	seurata asiaankuuluvien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, erityisesti päätöslauselmien 2056 (2012), 2071 (2012), 2085 (2012) ja 2100 (2013) noudattamista ja raportoida siitä.

2. Toimeksiantonsa toteuttamiseksi erityisedustaja muun muassa

a)	antaa tarvittaessa neuvoja ja raportoi unionin kantojen muotoilusta alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla voidakseen ennakoivasti edistää ja lujittaa unionin Sahelin alueen kriisiä koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa;

b)	seuraa yleisellä tasolla kaikkia unionin toimintoja ja on läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien unionin edustustojen kanssa.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1. Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea, jäljempänä ’PTK’, ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii erityisedustajan ensisijaisena yhteytenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta toimeksiannon puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan vastuualueita.

3. Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’EUH’, ja sen asianomaisten yksikköjen, erityisesti Länsi-Afrikan yksikön kanssa.

5 artikla

Rahoitus

1. Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje on 1 päivänä maaliskuuta 2014 alkavalla ja 28 päivänä helmikuuta 2015 päättyvällä kaudella 1 350 000 euroa.

2. Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3. Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän muodostaminen ja kokoonpano

1. Erityisedustaja vastaa avustajaryhmän muodostamisesta erityisedustajan toimeksiannon ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvissa erityisissä poliittisissa ja turvallisuuskysymyksissä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja EUH voivat esittää henkilöstön lähettämistä työskentelemään erityisedustajan kanssa. Tällaisen erityisedustajan palvelukseen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa asianomainen jäsenvaltio, asianomainen unionin toimielin tai EUH. Myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon lähettämiä asiantuntijoita voidaan asettaa työskentelemään erityisedustajan kanssa. Sopimuspohjaisen kansainvälisen henkilöstön on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3. Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti lähettävän jäsenvaltion, unionin toimielimen tai EUH:n alaisina, ja he suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon toteuttamista edistävällä tavalla.

4. Erityisedustajan henkilöstö sijoitetaan asiaankuuluvien EUH:n yksikköjen tai unionin edustustojen tiloihin, jotta varmistetaan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus niiden vastaavien toimintojen kanssa.

7 artikla

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä tehtävän loppuun saattamisen ja sujuvan suorittamisen edellyttämistä erioikeuksista, vapauksista ja muista takuista sovitaan tilanteen mukaan yhdessä vastaanottajamaiden kanssa. Jäsenvaltiot ja EUH antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen

Erityisedustajan ja avustajaryhmän on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (2) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1. Jäsenvaltiot, komissio, EUH ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa käyttöönsä kaikki olennaiset tiedot.

2. Unionin edustustot ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa ja maantieteellisen vastuualueen turvallisuustilanteen perusteella suoraan hänen alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi, erityisesti

laatimalla EUH:n ohjeisiin perustuvan erityisen turvallisuussuunnitelman, johon sisällytetään muun muassa erityiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet sekä ohjeet, jotka koskevat henkilöstön turvallista siirtymistä maantieteelliselle alueelle ja sen sisällä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaa, sekä valmius- ja evakuointisuunnitelma;

b)	varmistamalla, että unionin ulkopuolelle lähetetyllä koko henkilöstöllä on maantieteellisen alueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutussuoja;

varmistamalla, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetettäville avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen maantieteelliselle alueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä alueelle annettuun riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

varmistamalla, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antamalla välikertomuksen ja toimeksiannon toteuttamista koskevan kertomuksen yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuuskysymyksistä edistymisraportin ja toimeksiannon toteuttamisraportin puitteissa.

11 artikla

Raportointi

1. Erityisedustaja raportoi säännöllisin väliajoin korkealle edustajalle sekä PTK:lle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi antaa selvityksiä ulkoasiainneuvostolle. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti erityisedustaja voi osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.

2. Erityisedustaja raportoi alueella toimivien unionin edustustojen kanssa yhteensovitetusti parhaista tavoista jatkaa unionin aloitteita, kuten myös unionin osallistumisesta uudistuksiin, unionin asiaan liittyvien kehityshankkeiden poliittiset näkökohdat mukaan luettuina.

12 artikla

Koordinointi muiden toimijoiden kanssa

1. Strategian puitteissa erityisedustaja edistää unionin poliittisten ja diplomaattisten toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä auttaa varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä ja jäsenvaltioiden toimia käytetään johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Erityisedustajan toimet koordinoidaan unionin edustustojen ja komission toimien kanssa sekä alueella toimivien muiden EU:n erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan alueella oleville jäsenvaltioiden edustustoille ja unionin edustustoille.

3. Paikan päällä pidetään yllä läheisiä suhteita unionin edustustojen ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin. Erityisedustaja antaa EUCAP Sahel Niger-operaation johtajalle ja EUTM Mali -operaation komentajalle paikallista poliittista ohjausta koordinoiden toimensa tiiviisti asianomaisten unionin edustustojen kanssa. Erityisedustaja, EUTM Mali -operaation komentaja ja EUCAP Sahel Nigerin siviilioperaatiokomentaja kuulevat toisiaan tarvittaessa.

13 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin samalla alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen. Erityisedustaja esittää neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevan kertomuksen 30 päivään kesäkuuta 2014 mennessä ja kattavan kertomuksen toimeksiannon toteuttamisesta 30 päivään marraskuuta 2014 mennessä.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2014.

Tehty Brysselissä 10 päivänä maaliskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. VROUTSIS

(1) Neuvoston päätös 2013/133/YUTP, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Saheliin (EUVL L 75, 19.3.2013, s. 29).

(2) Neuvoston päätös, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

12.3.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/20

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

ilmaliikenteen hallintaverkkoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta toiselle viitejaksolle 2015–2019

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/132/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (1) (puiteasetus) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 549/2004 säädetään lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän perustamisesta. Asetuksessa edellytetään erityisesti, että komissio hyväksyy unionin laajuiset suorituskykytavoitteet suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla, jotka ovat turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus. Näitä tavoitteita kokevia lisäsääntöjä on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013 (2).

(2)	Olisi vahvistettava unionin laajuiset suorituskykytavoitteet toiselle viitejaksolle, joka kattaa vuodet 2015–2019.

(3)

Komissio nimesi 29 päivänä heinäkuuta 2010 asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 2 kohdan ja komission asetuksen (EU) N:o 691/2010 (3) 3 artiklan mukaisesti suorituskyvyn tarkastuselimen, jonka tehtävänä on avustaa suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa ja erityisesti unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden asettamisessa.

(4)

Unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden hyväksymisen helpottamiseksi toista viitejaksoa varten, suorituskyvyn tarkastuselin komission tukemana kuuli kaikkia asetuksen (EU) N:o 549/2004 10 artiklan 3 kohdassa mainittuja sidosryhmiä siitä, millaista lähestymistapaa ja menettelyjä tavoitteiden vahvistamisessa käytettäisiin sekä siitä, millaisten ohjeellisten raja-arvojen sisälle tavoitteiden pitäisi asettua. Sidosryhmien kuuleminen toteutettiin 25 päivän tammikuuta 2013 ja 3 päivän heinäkuuta 2013 välisenä aikana. Komission päätöksellä 98/500/EY (4) perustettu alakohtainen neuvottelukomitea osallistui työhön, ja kaikilla Euroopan siviili-ilmailualan henkilökuntaa edustavilla ammatillisilla järjestöillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa.

(5)

Suorituskyvyn tarkastuselin otti huomioon sidosryhmien kuulemisen tulokset ja ehdotti unionin laajuisia suorituskykytavoitteita kertomuksessa, joka esitettiin komissiolle 27 päivänä syyskuuta 2013. Kertomuksessa esitetään ehdotettujen tavoitteiden pohjana olevat oletukset ja perusteet, kuten sellaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ryhmien tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen kokoonpano, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö.

(6)

Tässä päätöksessä esitettävät unionin laajuiset suorituskykytavoitteet ovat asetuksen (EY) N:o 549/2004 ja täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 390/2013 mukaiset. Ne on laadittu yhteistyössä suorituskyvyn tarkastuselimen kanssa. Laadinnassa on otettu huomioon sidosryhmien kuulemiset sekä kannanotot, joita on saatu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (5) 6 artiklalla ja komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 (6) 3 artiklalla perustetulta verkon hallinnoijalta, Euroopan lentoturvallisuusvirastolta EASAlta ja kansallisilta valvontaviranomaisilta. Tavoitteet perustuvat tietoihin, jotka olivat komission ja suorituskyvyn tarkastuselimen käytettävissä 17 päivään joulukuuta 2013 mennessä.

(7)	Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet perustuvat tietoihin, jotka on saatu jäsenvaltioista, Norjasta ja Sveitsistä.

(8)

Tässä päätöksessä vahvistetut unionin laajuiset tavoitteet turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella on laadittu yhteistyössä EASAn kanssa. Hyväksyessään hyväksyttäviä menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi ja ohjeaineistoa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 mukaisesti, EASAn on tarkoitus selkiyttää riskianalyysivälineen luokitusten määritelmiä, jotta varmistettaisiin unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden yhdenmukainen soveltaminen suorituskyvyn kannalta keskeisellä turvallisuuden osa-alueella, varsinkin luokan C (valmiudet ilmaliikennepalvelujen turvalliseen mutta heikentyneeseen tarjontaan) määritelmän osalta. EASAa kuultiin myös muihin suorituskyvyn kannalta keskeisiin osa-alueisiin liittyvien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden osalta, jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus ensisijaisten turvallisuustavoitteiden kanssa.

(9)

Ympäristöön liittyvää suorituskyvyn keskeistä osa-aluetta koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden asettamisen on perustuttava vuonna 2012 saavutettuun suorituskykytasoon, joka suorituskyvyn tarkastuselimen laskelmien mukaan oli tosiasiallisen lentoradan mukaisen keskimääräisen horisontaalisen reitinaikaisen lentojen tehokkuuden osalta 3,17 prosenttia ja viimeisimmän esitetyn lentosuunnitelman lentoradan mukaisen keskimääräisen horisontaalisen reitinaikaisen lennon tehokkuuden osalta 5,15 prosenttia.

(10)

Kapasiteettiin liittyvää suorituskyvyn keskeistä osa-aluetta koskevan unionin laajuisen suorituskykytavoitteen, mitattuna reitin ilmaliikennevirtojen sääntelystä johtuvana keskimääräisenä viivästyksenä, olisi viitejakson kunakin vuonna vastattava unionin laajuista suorituskykytavoitetta vuodelle 2014 niin, että otetaan huomioon toista viitejaksoa koskeva liikenne-ennuste.

(11)	Kustannustehokkuuteen liittyvää suorituskyvyn keskeistä osa-aluetta koskevat unionin laajuiset suorituskykytavoitteet olisi viitejakson kunkin vuoden osalta ilmaistava reaalisesti vuoden 2009 hintoina, jotta voitaisiin esimerkiksi tehdä vertailuja edellisen viitejakson suorituskykytasoon.

(12)

Kustannustehokkuuden odotettavissa oleva parantuminen toisella viitejaksolla olisi mitattava käyttäen perustana vuodelle 2014 määritettyjä kustannuksia, jotka olivat 6242 miljoonaa euroa (7) vuoden 2009 hintoina. Määritetyn yksikkökustannuksen lähtöarvon olisi tuoreimpien vuotta 2014 koskevien liikenneoletusten (8) perusteella oltava 58,09 euroa vuoden 2009 hintoina. Näin ollen kustannustehokkuustavoitteen olisi oltava sellainen, että määritetty yksikkökustannus pienenee 3,3 prosentilla vuosittain toisen viitejakson aikana. Lähtöarvo 58,09 euroa vuoden 2009 hintoina on korkeampi kuin vuodelle 2014 asetettu unionin laajuinen tavoite 53,92 euroa vuoden 2009 hintoina, koska vuodelle 2014 ennakoitu liikennemäärä on pienempi kuin komission päätöksessä 2011/121/EU (9) alun perin oletettiin.

(13)

Liikenneoletukset toista viitejaksoa varten on otettu STATFORin tuoreimman, 30 päivänä syyskuuta 2013 julkaistun ennusteen pienemmän vaihtoehdon skenaariosta, jonka mukaan liikenteen keskimääräinen vuotuinen kasvu on 1,2 prosenttia. Pitkään, vuoteen 2019 saakka ulottuvaan ennustejaksoon liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Sen vuoksi komission olisi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen ilmatilan komitealle raportoinnin yhteydessä vuoteen 2016 mennessä tarkasteltava kyseisiä liikenneoletuksia uudelleen STATFORin viimeisimpien ennusteiden valossa. Tämän tarkastelun perusteella komissio voi mainitun asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tarvittaessa tarkistaa unionin laajuisia suorituskykytavoitteita vuosille 2017–2019.

(14)	Toisen viitejakson määritettyjen viitekustannusten ennustetaan pienenevän keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa.

(15)	Unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden lisäksi olisi vahvistettava varoituskynnykset, joiden ylittyessä täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013 tarkoitetut varoitusjärjestelmät voidaan aktivoida.

(16)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 mukaisesti paikallisten tavoitteiden ei välttämättä tarvitse olla samoja kuin unionin laajuiset tavoitteet. Niiden olisi kuitenkin oltava yhdenmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa ja myötävaikutettava riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän yhdenmukaisuuden ja riittävän myötävaikutuksen olisi käytävä ilmi suorituskykysuunnitelmasta, joka täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 mukaisesti on laadittava toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla.

(17)	Tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, jotta helpotettaisiin suorituskykysuunnitelmien laatimista täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 II luvun mukaisesti.

(18)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella

1. Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet toisella viitejaksolla turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella vahvistetaan 2 ja 3 kohdassa.

2. Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet, jotka koskevat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä I olevan 1 osan 1.1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua turvallisuudenhallinnan tehokkuuden vähimmäistasoa, ovat seuraavat:

Kansallisten valvontaviranomaisten on 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä saavutettava vähintään taso C (10) kaikkien hallintatavoitteiden osalta (”turvallisuuspolitiikka ja tavoitteet”, ”turvallisuusriskien hallinta”, ”turvallisuuden varmistaminen”, ”turvallisuuden edistäminen” sekä ”turvallisuuskulttuuri”).

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä saavutettava vähintään taso D hallintatavoitteiden ”turvallisuuspolitiikka ja tavoitteet”, ”turvallisuusriskien hallinta”, ”turvallisuuden varmistaminen” ja ”turvallisuuden edistäminen” osalta sekä vähintään taso C hallintatavoitteen ”turvallisuuskulttuuri” osalta.

3. Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet, jotka koskevat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä I olevan 1 osan 1.1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun vakavuusluokituksen soveltamista, ovat seuraavat:

Jäsenvaltioiden on kansallisten valvontaviranomaistensa kautta 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen vuosittain toisen viitejakson päättymiseen saakka huolehdittava siitä, että kerätään ja raportoidaan EASAlle riskianalyysivälineen luokitusmetodologian mukaisesti määritetty ”ATM Overall” -vakavuusluokitus vähintään 80 prosentista vuosittain raportoiduista porrastusminimin alituksista ja kiitotiepoikkeamista käyttäen luokkia A (vakava vaaratilanne), B (merkittävä vaaratilanne) ja C (huomattava vaaratilanne) (11).

Jäsenvaltioiden on kansallisten valvontaviranomaistensa kautta huolehdittava siitä, että kerätään ja raportoidaan EASAlle riskianalyysivälineen luokitusmetodologian mukaisesti määritetty ”ATM Overall” -vakavuusluokitus 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä vähintään 80 prosentista ja 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä vähintään 100 prosentista vuosittain raportoiduista ilmaliikenteen hallintaan liittyvistä poikkeamista käyttäen luokkia AA (täydellinen kyvyttömyys ilmaliikennepalvelujen turvalliseen tarjontaan), A (vakava kyvyttömyys ilmaliikennepalvelujen turvalliseen tarjontaan), B (osittainen kyvyttömyys ilmaliikennepalvelujen turvalliseen tarjontaan ja C (valmius ilmaliikennepalvelujen turvalliseen mutta heikentyneeseen tarjontaan).

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on raportoitava kansallisille valvontaviranomaisille riskianalyysivälineen luokitusmetodologian mukaisesti määritetty ”ATM Ground” -vakavuusluokitus 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä vähintään 80 prosentista ja 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä vähintään 100 prosentista vuosittain raportoiduista ilmaliikenteen hallintaan liittyvistä poikkeamista käyttäen luokkia AA (täydellinen kyvyttömyys ilmaliikennepalvelujen turvalliseen tarjontaan), A (vakava kyvyttömyys ilmaliikennepalvelujen turvalliseen tarjontaan), B (osittainen kyvyttömyys ilmaliikennepalvelujen turvalliseen tarjontaan ja C (valmius ilmaliikennepalvelujen turvalliseen mutta heikentyneeseen tarjontaan).

2 artikla

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet toisella viitejaksolla ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ovat seuraavat:

1.	Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä I olevan 1 osan 2.1 kohdan a alakohdassa määritelty tosiasiallisen lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lentojen tehokkuus on vähintään 2,6 prosenttia vuonna 2019.

2.	Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä I olevan 1 osan 2.1 kohdan b alakohdassa määritelty viimeisimmän esitetyn lentosuunnitelman lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lentojen tehokkuus on vähintään 4,1 prosenttia vuonna 2019.

3 artikla

Unionin laajuinen suorituskykytavoite kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella

Unionin laajuinen suorituskykytavoite toisella viitejaksolla kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella on seuraava: täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä I olevan 1 osan 3.1 kohdassa määritelty keskimääräinen ilmaliikennevirtojen säätelystä reitillä johtuva viivästys lentoa kohti on enintään 0,5 minuuttia lentoa kohti kunakin vuonna.

4 artikla

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet toisella viitejaksolla kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ovat seuraava: täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä I olevan 1 osan 4.1 kohdan a alakohdassa määritelty reitinaikaisten lennonvarmistuspalveluiden keskimääräinen unionin laajuinen määritetty yksikkökustannus ilmaistuna reaalisesti vuoden 2009 hintoina on 56,64 euroa vuonna 2015, 54,95 euroa vuonna 2016, 52,98 euroa vuonna 2017, 51,00 euroa vuonna 2018 ja 49,10 euroa vuonna 2019.

5 artikla

Oletukset

Tämä päätös perustuu liitteessä esitettyihin oletuksiin.

6 artikla

Varoituskynnykset

1. Kun suorituskyvyn tarkastuselimen kirjaama todellinen liikennemäärä poikkeaa liitteessä esitetyistä liikenneoletuksista vähintään 10 prosentilla kalenterivuoden aikana, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin laajuinen varoitusjärjestelmä voidaan aktivoida.

2. Kun suorituskyvyn tarkastuselimen kirjaama todellinen liikennemäärä poikkeaa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013 olevassa III luvussa tarkoitetussa vastaavassa suorituskykysuunnitelmassa esitetyistä liikenne-ennusteista vähintään 10 prosentilla kalenterivuoden aikana, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu paikallinen varoitusjärjestelmä voidaan aktivoida.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 390/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä (EUVL L 128, 9.5.2013, s. 1).

(3) Komission asetus (EU) N:o 691/2010, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 1).

(4) Komission päätös 98/500/EY, tehty 20 päivänä toukokuuta 1998, Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävien alakohtaisten neuvottelukomiteoiden perustamisesta (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 27).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20).

(6) Komission asetus (EU) N:o 677/2011, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2011, ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 185, 15.7.2011, s. 1).

(7) Mukaan luettuina Kroatian kustannukset, joka ei ollut osallistunut suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään ensimmäisellä viitejaksolla, sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevat mukautukset, jotka liittyvät poikkeuksen alaisia VFR-lentoja koskeviin odotettuihin vähennyksiin.

(8) 107 439 000 reitinaikaista palveluyksikköä (lähde: STATFOR, pienemmän vaihtoehdon ennuste, syyskuu 2013).

(9) Komission päätös 2011/121/EU, annettu 21 päivänä helmikuuta 2011, Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseksi vuosina 2012–2014 (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 16).

(10) Tasot C ja D määritellään EASAn aineistossa, joka koskee hyväksyttäviä menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi sekä ohjeita täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 7 artiklassa tarkoitettua turvallisuutta koskevien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden täytäntöönpanoa ja mittaamista varten.

(11) Luokat AA, A, B, C, D ja E määritellään EASAn aineistossa, joka koskee hyväksyttäviä menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi sekä ohjeita täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 7 artiklassa tarkoitettua turvallisuutta koskevien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden täytäntöönpanoa ja mittaamista varten.

LIITE

Unionin laajuiset ennusteet ilmaistuna reitinaikaisina palveluyksikköinä

Reitinaikaiset palveluyksiköt
2015	2016	2017	2018	2019
108 541 000	110 196 000	111 436 000	112 884 000	114 305 000

Reitinaikaisten lennonvarmistuspalvelujen määritetyt viitekustannukset – unionin tason ennuste

Määritetyt kustannukset (vuoden 2009 hintoina)
2015	2016	2017	2018	2019
6 147 905 000	6 055 686 000	5 904 294 000	5 756 687 000	5 612 769 000

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2014.071.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 71

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 12. maaliskuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 238/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös 2014/129/YUTP, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanoa tukevan, aseiden leviämistä vastustavien riippumattomien ajatushautomoiden eurooppalaisen verkoston edistämisestä	3
	*	Neuvoston päätös 2014/130/YUTP, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Saheliin	14
		2014/131/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, unionin osallistumisesta Saksassa vuonna 2007 toteutettujen bluetongue-taudin torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 1444)	18
		2014/132/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, ilmaliikenteen hallintaverkkoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta toiselle viitejaksolle 2015–2019 ( 1 )	20

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	78,5
	TN	86,3
	TR	92,8
	ZZ	85,9
0707 00 05	MA	182,1
	TR	157,2
	ZZ	169,7
0709 91 00	EG	45,1
0709 91 00	ZZ	45,1
0709 93 10	MA	39,1
	TR	100,0
	ZZ	69,6
0805 10 20	EG	46,8
	IL	67,4
	MA	50,0
	TN	53,6
	TR	61,4
	ZZ	55,8
0805 50 10	TR	68,0
0805 50 10	ZZ	68,0
0808 10 80	CL	134,9
	CN	111,8
	MK	30,8
	US	207,8
	ZZ	121,3
0808 30 90	AR	105,1
	CL	188,7
	CN	68,3
	TR	158,2
	US	132,7
	ZA	99,5
	ZZ	125,4