13.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 43/1

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 1331/2007 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’lopulliset polkumyyntitoimenpiteet’, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan 1-syaaniguanidiinin (disyaanidiamidin) tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin 49,1 prosentin suuruisen arvotullin muodossa.

(2)

Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen johdosta komissiota pyydettiin 14 päivänä elokuuta 2012 panemaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esitti AlzChem AG, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, jonka tuotanto muodostaa 100 prosenttia disyaanidiamidin tuotannosta unionissa.

(3)

Pyyntö perustui siihen, että lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(4)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 15 päivänä marraskuuta 2012 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (4), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(5)

Polkumyynnin jatkumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2011 ja 30 päivän syyskuuta 2012 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2009 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että tarkastelujakson olisi pitänyt alkaa vuonna 2008, koska vuoden 2009 pohjalta ei voida tehdä edustavia päätelmiä. Ensinnäkin olisi huomattava, että komissiolla on laaja harkintavalta määrittäessään sitä ajanjaksoa, joka olisi otettava huomioon vahinkoa todennettaessa. Toiseksi voidaan todeta, että pyynnön esittäjä esitti väitteen liian myöhäisessä vaiheessa, jotta jaksoa olisi enää voitu muuttaa. Tarkastelujakso ilmoitettiin jo prosessin varhaisessa vaiheessa, eikä pyynnön esittäjä kiistänyt sitä silloin. Tarkastelujaksoa ei voida muuttaa näin myöhäisessä vaiheessa käytännön syistä ja siitä syystä, että kerätyn näytön perusteella tehtävä muutos rikkoisi tutkinnan puolueettoman suorittamisen periaatetta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(7)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(8)

Ottaen huomioon asianomaisessa maassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien ja etuyhteydettömien tuojien ilmeisen suuri määrä, katsottiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti asianmukaiseksi tutkia, olisiko syytä käyttää otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(9)

Kiinassa otettiin yhteyttä kahteentoista tiedossa olevaan vientiä harjoittavaan tuottajaan. Koska vain yksi Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimitti pyydetyt tiedot, vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut tarpeen valita otosta.

(10)

Unionissa oli tiedossa kymmenkunta etuyhteydetöntä disyaanidiamidin tuojaa, joita pyydettiin toimittamaan tiedot otantaa varten. Näistä vain kaksi ilmoittautui ja suostui toimimaan yhteistyössä tässä tarkastelussa. Näin ollen etuyhteydettömiin tuojiin ei ollut tarpeen soveltaa otantaa.

(11)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin unionin tuottajalta, yhteistyössä toimineelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta ja yhdeltä käyttäjältä unionissa.

(12)

Lisähuomautuksia saatiin kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta/kauppiaalta ja kolmelta käyttäjältä unionissa.

(13)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin jatkuminen ja siitä aiheutuvan vahingon toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote tässä tarkastelussa on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva 1-syaaniguanidiini (disyaanidiamidi), joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2926 20 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Sitä tuotetaan sammuttamattomasta kalkista ja noesta, ja se muodostuu useiden tuotantovaiheiden jälkeen. Se on kiinteä aine, joka on hienoa, valkoista ja kiteistä, yleensä hajutonta jauhetta.

(15)

Disyaanidiamidia käytetään yleensä välituotteena monien muiden kemiallisten välituotteiden kuten lääkkeiden valmistamisessa, erilaisissa teollisuussovelluksissa – vesi, paperimassa ja paperi, tekstiilit, nahka – sekä erilaisissa epoksisovelluksissa. Disyaanidiamidi on typpi-hiili-typpi (NCN) -ketjun tärkeä osa, ja erikoistuneiden markkinasektorien lopputuotteita ovat guanidiininitraatti ja muut NCN-johdannaiset.

(16)

Suurin osa unionin markkinoilla myydystä disyaanidiamidista on perustyyppiä. Vain rajallinen määrä on nk. mikrodisyaanidiamidia, jonka hiukkaskoko on pienempi. Yhteistyössä toiminut kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti tietoja ainoastaan perustyypistä.

(17)

Yksi käyttäjä asetti kyseenalaiseksi sen, ovatko unionin disyaanidiamidi ja kiinalainen disyaanidiamidi samankaltaisia tuotteita, koska unionin tuotannonalan tuottaman disyaanidiamidin perustyypin väitetään olevan parempilaatuista kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottaman disyaanidiamidin. Tämä käyttäjä väitti erityisesti, että kiinalaisen disyaanidiamidin vesipitoisuus on huomattavasti suurempi ja vaihtelee enemmän verrattuna unionissa tuotetun disyaanidiamidin vesipitoisuuteen. Kiinalaisen disyaanidiamidin myös väitetään sisältävän enemmän epäpuhtauksia.

(18)

Tutkimus kuitenkin osoitti alkuperäisen tutkimuksen tapaan, että vaikka tiettyjä laatueroja on, niitä ei voida ilmaista määrällisesti eivätkä ne myöskään vaikuta niihin kemiallisiin, fyysisiin ja teknisiin perusominaisuuksiin, jotka unionin tuotannonalan unionissa valmistamalla ja myymällä disyaanidiamidilla ja tarkasteltavana olevalla tuotteella on, sillä niiden havaittiin olevan samat, ja myös niiden käyttötarkoitukset ovat samat.

(19)

Toinen käyttäjä totesi, että mikrodisyaanidiamidi olisi jätettävä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska sen väitetään poikkeavan perusdisyaanidiamidista fyysisiltä ominaisuuksiltaan, käyttötarkoituksiltaan ja hinnoiltaan.

(20)

Tutkimus osoitti kuitenkin, että kummallakin tuotelajilla on samat kemialliset, fyysiset ja tekniset perusominaisuudet. Perusdisyaanidiamidin jatkojalostamiseen mikrodisyaanidiamidiksi liittyy suoraviivainen fysikaalinen menetelmä (jauhaminen), mutta ei kemiallista menetelmää. Lisäksi voidaan todeta, että vaikka mikrodisyaanidiamidin hinnat ovat korkeammat kuin perusdisyaanidiamidin, kummallakin tuotelajilla on samat peruskäyttötarkoitukset ja niitä voidaan yleensä vaihtaa keskenään.

(21)

Tutkimuksessa vahvistettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä tuotteilla samoin kuin unionin tuottajan unionissa tuottamilla ja myymillä tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti samankaltaisina tuotteina.

(22)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

(23)

Kuten johdanto-osan 9 kappaleessa todetaan, vain yksi yritys toimi yhteistyössä, joten ei ollut tarpeen valita otosta vientiä harjoittavista tuottajista Kiinassa. Tämän yrityksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista Kiinasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 35 prosenttia. Tämä yritys ei kuitenkaan harjoittanut vientiä alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla, eikä sen vuoksi toiminut yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa.

(24)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävien hintojen tai laskennallisen arvon perusteella tai vertailumaasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(25)

Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta ei valmisteta muualla kuin unionissa ja Kiinassa, komissio mainitsi vireillepanoilmoituksessa aikeestaan käyttää normaaliarvon perustana unionissa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja, niin kuin oli tehty myös alkuperäisessä tutkimuksessa.

(26)

Unionin tuotannonala myi samankaltaista tuotetta edustavassa määrin. Unionin tuotannonalan kotimarkkinamyynti oli kuitenkin tappiollista, tosin lähellä kannattavuusrajaa. Siksi normaaliarvon perustana käytettiin unionin tuotannonalan valmistuskustannuksia, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voitto. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto määritettiin käyttäen samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Unionin tuotannonalan valmistuskustannuksiin tehtiin perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan nojalla oikaisuja, joilla katettiin ylimääräiset kuljetuskustannukset, jotka johtuivat tuotantoyksikköjen välimatkoista, siitä, että raaka-aine jouduttiin kuljettamaan kaukana sijaitsevilta tuotantopaikoilta, ja sivutuotteen (black lime) käsittelystä. Näitä oikaisuja tehtiin myös alkuperäisessä tutkimuksessa.

(27)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vienti unioniin myytiin kokonaisuudessaan suoraan unioniin sijoittautuneille riippumattomille asiakkaille. Perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti vientihinta määritettiin tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(28)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(29)

Normaaliarvon ja yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevan vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa tietyt kuljetus-, vakuutus-, vero- ja luottokustannusten erot, jotka vaikuttivat hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen.

(30)

Polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(31)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyi vaikkakin merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu polkumyynnin taso.

(32)

Sen lisäksi, että selvitettiin polkumyynnin esiintymistä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, tutkittiin polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Seuraavia osatekijöitä analysoitiin: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, polkumyynnillä Kiinasta tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinasta tapahtuvan tuonnin suhteen.

(33)

Tässä yhteydessä on huomattava, että yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Kiinan koko tuotannosta oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yli 30 prosenttia.

(34)

Koska saatavilla on hyvin vähän julkista tietoa disyaanidiamidin tuotannonalasta Kiinassa, käyttämätöntä kapasiteettia koskevat päätelmät perustuivat pääasiassa tarkastelupyynnössä annettuihin tietoihin ja ainoalta yhteistyössä toimineelta tuottajalta saatuihin tietoihin, joita verrattiin mahdollisuuksien mukaan julkisesti saatavilla oleviin tietoihin.

(35)

Tämän vuoksi voidaan olettaa, että Kiinan laitosten kokonaiskapasiteetti kasvoi vuosien 2007 ja 2012 välillä. Tosiasiallinen tuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kuitenkin vain 80 000 tonnia, mikä osoittaa, että käyttämätöntä kapasiteettia saattaa olla jonkin verran. Kiinan laitosten tuotantokapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on enemmän kuin disyaanidiamidin maailmanlaajuinen kysyntä ja käyttämätön kapasiteetti saattaa olla enemmän kuin koko unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta Kiinan kotimaan kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli vain 40 000 tonnia eli puolet Kiinan tosiasiallisesta tuotannosta.

(36)

Käyttämättömän kapasiteetin osalta tutkimuksen aikana paikan päällä kerätyt tiedot osoittavat, että ainoalle yhteistyössä toimineelle tuottajalle, jonka osuus Kiinan laitosten koko kapasiteetista vuonna 2012 oli yli 20 prosenttia, on myönnetty hyväksyntä laajentaa kapasiteettiaan 50 prosentilla vuonna 2014. On odotettavissa, että tämä uusi kapasiteetti käytetään muun muassa tämän tuottajan omiin tuotantoprosesseihin (disyaanidiamidin sisäinen käyttö) ja Kiinan kotimarkkinoilla, joilla käytettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin puolet disyaanidiamidin ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan tuotannosta. Ainoalta yhteistyössä toimineelta tuottajalta saadut tiedot osoittivat, että kapasiteettiin tulevaisuudessa tehtäviä investointeja käytetään muun muassa suurille ja nopeasti kasvaville Kiinan kotimarkkinoille suuntautuviin toimituksiin.

(37)

Kiina kykenee siis tuottamaan suuria määriä vientiä varten, etenkin koska ei ole mitään merkkejä siitä, että kotimarkkinat voisivat ottaa vastaan kaiken käyttämättömän kapasiteetin.

(38)

Eurostatin tietojen ja todennettujen tuontitietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni jyrkästi, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2007, ja alkoi jälleen nousta hieman vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välillä, mutta ei enää saavuttanut vuoden 2007 tasoa. Tämä näkyy myös Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuudessa, joka laski 40–45 prosentista vuonna 2007 10–15 prosenttiin vuonna 2009 ja nousi jälleen 15–20 prosentin tasolle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättyessä huolimatta Kiinan hintojen 73 prosentin noususta.

(39)

Unionin markkinat ovat suhteellisen suuri markkina-alue, jonka osuus disyaanidiamidin maailmanlaajuisesta kulutuksesta on noin 18 prosenttia, mutta ne eivät välttämättä ole houkuttelevin tai ainoa houkutteleva markkina-alue markkinasegmenttien ja hintojen osalta (ks. johdanto-osan 74 kappale). Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa itse asiassa siltä, että kiinalaiset tuottajat ennakoivat kysynnän kasvavan esimerkiksi Intiassa lääketeollisuudessa, joka käyttää disyaanidiamidia muun muassa diabeteslääkkeen (Metformiini) tuotannossa. Näin ollen suuri osa Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista saatetaan mahdollisesti käyttää tämän uuden kysynnän tyydyttämiseksi. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että unionin markkinat eivät ole ainoat kiinalaisia viejiä houkuttelevat markkinat.

(40)

Tutkimus vahvisti, että kiinalaisia tuotteita tuotiin edelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun pidetään mielessä polkumyynnin jatkuminen ja se seikka, että unionin markkinat ovat suuri ja aiemmin kiinalaisten viejien kannalta varsin houkutteleva markkina-alue, sekä Kiinan käyttämätön kapasiteetti, joka ylittää unionin kokonaiskulutuksen, voidaan päätellä, että polkumyynti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteet kumotaan. On kuitenkin huomattava, että nykyinen polkumyynnin taso on huomattavasti alhaisempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu taso.

(41)

Koska analyysi koskee vain yhtä yritystä, useimmat indikaattorit on esitetty joko indeksoidussa muodossa tai vaihteluväleinä luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

(42)

Unionin tuottajan AlzChem AG:n tuotanto on 100 prosenttia unionissa tuotetusta disyaanidiamidista. AlzChem AG:n katsotaan tämän vuoksi muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(43)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla muuhun kuin sisäiseen käyttöön harjoittaman myynnin määrän ja Eurostatin tuontitietojen perusteella, joita on verrattu muihin tilastolähteisiin. Tarkastelujakson aikana kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

(44)

Edellä esitetyn vapaiden markkinoiden kulutuksen lisäksi on huomattava, että tarkastelujaksolla disyaanidiamidin sisäinen käyttö unionin tuotannonalalla oli 10–20 prosenttia unionin tuotannosta ja kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

(45)

Kun otetaan huomioon, että vain yksi viejä toimi yhteistyössä tutkimuksessa, todettiin, että Eurostatin tiedot olivat paras tiedonlähde tuonnin määrien ja hintojen osalta. Eurostatin tiedot koskevat 27 jäsenvaltion EU:ta, ja niitä verrattiin muihin lähteisiin, kuten Kiinan vientitilastoihin, 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan ja yhteistyössä toimineen tuojan/käyttäjän tietoihin.

(46)

Disyaanidiamidin toimitukset Kiinasta tapahtuivat kahden tullimenettelyn puitteissa. Tavanomaisessa menettelyssä oli maksettava sekä tavanomainen tullitariffi että polkumyyntitulli. Sisäisen jalostuksen menettelyssä ei makseta mitään näistä tulleista, koska materiaalia on käytetty unionin ulkopuolelle vietyjen jatkojalostustuotteiden valmistukseen. Kuten jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee, sisäisen jalostuksen menettely käsitti noin kaksi kolmannesta tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(47)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vuonna 2007 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä laski huomattavasti. Sen kokonaismarkkinaosuus oli noin 15–20 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tästä huolimatta tarkastelujakson aikana tavanomaisen tullimenettelyn mukaisen tuonnin määrä Kiinasta vaihteli, kun taas sisäisen jalostusmenettelyn puitteissa tapahtunut tuonti Kiinasta yli kaksinkertaistui. Kun otetaan huomioon molemmat menettelyt, tuonnin määrä kasvoi kyseisellä kaudella mutta jäi silti huomattavasti pienemmäksi kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa vallinnut taso (yli 6 000 tonnia).

Taulukko 3

(48)

Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat merkittävästi.

(49)

Unionin tuotannonalan mukaan hintojen kehitystä ei voida selittää hintoihin vaikuttavien pääasiallisten kustannustekijöiden eli raaka-aineiden ja energian kustannusten kehityksellä. Se ei kuitenkaan toimittanut mitään vaihtoehtoista selitystä tai luotettavaa näyttöä väitteensä tueksi.

(50)

Hintojen alittavuuden arvioimista varten unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla suuntautuvan myynnin hintojen painotettua keskiarvoa verrattiin kiinalaisen tuonnin vastaavaan CIF-hintojen painotettuun keskiarvoon (ainoastaan perusdisyaanidiamidi). Unionin tuotannonalan myyntihintoja oikaistiin varsinkin toimituskustannusten sekä palkkioiden osalta noudettuna lähettäjältä -tasolle. Kiinan viennin CIF-hinnat on saatu Eurostatilta, ja niitä on verrattu 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan, ja niistä on jätetty pois sellainen tuonti, joka kuuluu sisäiseen jalostusmenettelyyn. Nämä CIF-hinnat oikaistiin tulliselvityskustannusten eli tullitariffin ja tuonnin jälkeisten kustannusten kattamiseksi. Hintojen alittavuutta sellaisen tuonnin osalta, joka kuuluu sisäiseen jalostusmenettelyyn, analysoidaan johdanto-osan 83 kappaleessa.

(51)

Vertailu osoitti, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat eivät alittaneet unionin tuotannonalan hintoja.

(52)

Tuonti muista kolmansista maista ei ollut mittavaa.

(53)

Tarkastelujakson aikana Yhdysvalloista tulevan tuonnin markkinaosuus ei koskaan ylittänyt 2:ta prosenttia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että itse asiassa tässä tuonnissa oli kyse perusdisyaanidiamidista, joka oli alun perin tuotettu Kiinassa ja mikronoitu sen jälkeen Yhdysvalloissa.

Taulukko 4

(54)

Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(55)

Unionin tuotannonala toimi integroidussa tuotantoketjussa, johon kuului disyaanidiamidin lisäksi myös tuotantoketjun alku- ja loppupään tuotteita. Unionin tuotantokapasiteetti ei ole vuodesta 2009 muuttunut disyaanidiamidin osalta. Tarkastelujaksolla unionin tuottaja kasvatti tuotantoaan lähinnä siitä syystä, että kysyntä unionin markkinoilla kasvoi, kuten edellä olevassa taulukossa 1 osoitettiin. Vuodesta 2010 lähtien unionin tuottaja on toiminut lähes täydellä kapasiteetilla. Näin ei ollut asianlaita vuonna 2009, jolloin rahoituskriisi vaikutti tuotantoon ja myyntiin.

Taulukko 5

(56)

Unionin tuottaja piti yllä pientä varastoa koko tarkastelujakson ajan, mutta tätä ei pidetty tärkeänä tekijänä arvioitaessa unionin tuotannonalan tilannetta.

Taulukko 6

(57)

Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin määrä kasvoi 26 prosenttia tarkastelujaksolla samalla, kun sen myyntihinnat nousivat 7 prosenttia.

(58)

Unionin tuotannonala onnistui kasvattamaan myyntiään EU:ssa edellä taulukossa 1 esitetyn kulutuksen kasvun vuoksi. Unionin tuotannonalan osuus unionin markkinoista oli erittäin suuri.

Taulukko 7

(59)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan kannattavuus parani merkittävästi, sillä se pystyi kasvattamaan myyntimääriään ja myyntihintojaan etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla. Kannattavuuden voimakas paraneminen on vielä ilmeisempää, jos sitä verrataan toimialan raskaasti tappiolliseen tilanteeseen alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (– 20 % – 30 %).

Taulukko 8

(60)

Sisäiseen käyttöön liittyvien liiketoimien kannattavuus oli verrattain hyvä.

(61)

Tarkastelujakson aikana kassavirta oli kokonaiskannattavuuden kehityksen mukaisesti aina negatiivinen lukuun ottamatta tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa.

Taulukko 9

(62)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala teki investointeja olemassa olevien tuotantolaitteiden ylläpitoon ja optimointiin. Vuonna 2009 se teki merkittävän mikrodisyaanidiamidiin liittyvän uuden investoinnin.

Taulukko 10

(63)

Sijoitetun pääoman tuotto pysyi negatiivisena tarkastelujaksolla, kuten edellä mainittu kannattavuus.

Taulukko 11

(64)

Unionin tuotannonala ei ilmoittanut vaikeuksista pääoman saannissa tarkastelujakson aikana.

(65)

Tarkastelujakson aikana tehdyt investoinnit ovat osaltaan lisänneet pätevien työntekijöiden määrää. Keskimääräinen palkkataso kasvoi 15 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(66)

Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu heijastelee tuotannon kasvua vuonna 2010.

Taulukko 12

(67)

Polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, kuten edellä 3.2 kohdassa selitettiin.

(68)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää erityisen merkittävänä, kun otetaan huomioon Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä. Alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna unionin tuotannonalan tilanne parani huomattavasti – se oli hyvää vauhtia toipumassa aiemman polkumyynnin vaikutuksista etenkin kannattavuuden, myynnin ja markkinaosuuden osalta.

(69)

Vaikka osa edellä mainitusta myönteisestä kehityksestä onkin suhteellisen tuoretta, unionin tuotannonalan tilanteen katsotaan parantuneen merkittävästi tarkastelujaksolla. Kaikki taloudelliseen tulokseen liittyvät indikaattorit olivat positiivisia tai melkein positiivisia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(70)

Kun polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2007, unionin tuotannonala saattoi tasaisesti toipua polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista ja hyödyntää enemmän mahdollisuuksiaan unionin markkinoilla ja EU:n ulkopuolisissa maissa. Se, että unionin tuotannonala hyötyi toimenpiteistä, käy parhaiten ilmi sen korkeasta tuotantotasosta, kapasiteetin käyttöasteesta sekä EU:n myyntihintojen ja kannattavuuden noususta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tuleva tuonti ei enää aiheuttanut merkittävää vahinkoa.

(71)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että se seikka, että alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä eräiden vahinkoindikaattoreiden kehitys oli myönteistä, ei estänyt komissiota vahvistamasta merkittävän vahingon esiintymistä kyseisenä aikana. Tämä väite on hylättävä. Asetuksen (EY) N:o 1331/2007 aikaan tilanne oli erilainen, erityisesti koska unionin tuotannonalan kannattavuus oli siihen aikaan heikompi. Lisäksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu poikkeaa täysin perusasetuksen 5 artiklan mukaisesta tutkimuksesta. Jälkimmäisessä keskitytään siihen, aiheuttaako polkumyynti vahinkoa kotimaiselle teollisuudelle, kun taas edellisessä ennakoidaan tulevaa ja analysoidaan, mitä todennäköisesti tapahtuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(72)

Kuten edellä esitetystä käy ilmi, unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin sen vuoksi, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti vahingon toistumiseen.

(73)

Tutkimus on osoittanut, että Kiinassa on runsaasti tuotantokapasiteettia (ks. johdanto-osan 34–37 kappale). Ei kuitenkaan voida kohtuudella päätellä, että kyseinen käyttämätön kapasiteetti todennäköisesti johtaisi merkittävään tuontiin unioniin.

(74)

Unioni on yksi monista markkinoista, joilla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myyvät. Hintojen osalta unionin tuotannonalalta, yhteistyössä toimineelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja Kiinan vientitilastoista saadut tiedot vahvistavat, että useat EU:n ulkopuoliset markkina-alueet ovat vähintään yhtä houkuttelevat kuin unionin markkinat.

(75)

Mitä tulee unionin tuotannonalan vientimyyntiin, se tapahtui usein unionissa veloitettuja hintoja korkeammilla hinnoilla. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, ettei sen korkeammilla vientihinnoilla ollut mitään tekemistä tällaisten markkinoiden suhteellisen houkuttelevuuden kanssa, vaan ne selittyvät ennemminkin sillä, että myynti koski vain vähäisiä määriä. Tämä väite olisi hylättävä, koska EU:n tuotannonalan kokonaismyyntimäärät vientimarkkinoille olivat edelleen merkittävät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (20–30 prosenttia unionin tuotannonalan tuotannosta). Perusteluja ei myöskään esitetty sille, että myyntitapahtumat asiakkaille olisivat todella koskeneet huomattavasti vähäisempiä määriä.

(76)

Myöskään kiinalaisen disyaanidiamidin eri markkinoille suuntautuvan viennin hintoja koskevista tilastotiedoista ei käy ilmi, että EU:n markkinat olisivat muihin vientimarkkinoihin verrattuna erityisen houkuttelevat. Merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia oli jo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta se ei ilmennyt kiinalaisten viejien vahingollisena hinnoittelukäytäntönä. Se, että käyttämätön kapasiteetti kasvaa entisestään, ei ole tässä tapauksessa osoitus vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Intia on ylivoimaisesti maailman suurin disyaanidiamidin markkina-alue. Kiinan vientitilastoista ilmenee, että Kiinan myyntimäärät EU:hun ovat vain noin 10 prosenttia Intiaan suuntautuvan myynnin määristä ja että Kiinan EU:hun myymän tavaran keskimääräiset tonnihinnat vastasivat suunnilleen Kiinan myyntihintoja Intiaan. Toisin sanoen tärkeillä Intian markkinoilla vallitsevat markkinahinnat (jotka ovat nousseet tarkastelujaksolla keskimäärin 65 prosenttia) ovat disyaanidiamidin tuottajien kannalta yhtä lailla houkuttelevat. Ei ole merkkejä siitä, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti johtaisi mittavaan tuontiin unioniin. Tällä hetkellä on odotettavissa, että ainakin osaa tästä käyttämättömästä kapasiteetista ei käytetä lähitulevaisuudessa. Tämä päätelmä perustuu menneeseen kehitykseen, sillä pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä Kiina kasvatti kapasiteettiaan noin 50 prosenttia mutta lisäsi kokonaistuotantoaan vain noin 20 prosenttia. Pyynnön esittäjän vuoteen 2016 tekemät ennusteet osoittavat, että Kiinan kapasiteetti ylittää reippaasti maailmanlaajuisen kysynnän, eikä sitä näin ollen käytetä toistaiseksi. Koko maan ylimääräinen kapasiteetti ei olisi näin suuri, jos ennusteet tehtäisiin yhteistyössä toimineelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta saatujen myyntietojen pohjalta. Toisin kuin EU:n tuotannon tapauksessa (ks. johdanto-osan 55 kappale edellä), Kiinan disyaanidiamidin tuotanto ei ole osa täysin integroitunutta tuotantoketjua, jolloin kapasiteetin jättäminen käyttämättä ei ole yhtä kallista.

(77)

Osa Kiinan liikakapasiteetista voidaan lisäksi todennäköisesti ohjata etenkin lääketeollisuuden alalla Intian kaltaisissa maissa kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi (ks. johdanto-osan 39 kappale). Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että AlzChemin disyaanidiamidituotteita pidettiin EU:n käyttäjien kannalta houkuttelevampina muun muassa maantieteellisen sijainnin ja toimitusvarmuuden vuoksi. Tämä antaa tiettyjä etuja kiinalaisiin tuottajiin verrattuna EU:n tärkeimpien käyttäjien osalta, jotka ostavat disyaanidiamidia merkittäviä määriä. Tämä tilanne huomioon ottaen Kiinan suuren tuotantokapasiteetin pohjalta ei sinällään voida päätellä, että vahingon toistuminen olisi todennäköistä. Pelkästään sen seikan pohjalta, että unionin tuotannonala on menettänyt asemiaan maailmanlaajuisen tuotantokapasiteetin osalta, ei tällaista päätelmää voida kumota.

(78)

Useat osapuolet mainitsivat disyaanidiamidin maailmanlaajuisten markkinoiden odotettavissa olevan merkittävän kasvun, mikä johtuu pääasiassa vakiintuneista sovelluksista lääke- ja maatalousteollisuudessa. Tämä johtuu diabeteslääkkeen tuotannon kasvusta pääasiassa Intiassa. Tähän kasvuun viittaa jo EU:n kulutuksen lisääntyminen, joka ilmenee edellä olevasta taulukosta 1.

(79)

EU:n markkinoiden odotetaan myös kasvavan mutta vähäisemmässä määrin. Tämä johtuu siitä, että suuri maailmanlaajuista myyntitoimintaa harjoittava lääkkeiden valmistaja on sijoittautunut unioniin.

(80)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä kiisti kasvun laajuuden. On kuitenkin huomattava, että sen havainnot ovat tältä osin ristiriitaiset ja että useiden lähteiden mukaan EU:n kysyntä on vakaata ja maailmanlaajuinen kasvu merkittävää. Tutkimuksessa yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan myyntitiedot osoittavat kulutuksen kasvavan nopeasti Kiinan kotimarkkinoilla. Näin ollen mikään asiakirja-aineistossa esitetty seikka ei tue pyynnön esittäjän väitettä siitä, että kysyntä on tasaista eikä tule nousemaan.

(81)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä myös korosti, että se oli menettänyt myyntimääriään ja markkinaosuuttaan EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että EU:n tuotannonala on toiminut lähes täydellä kapasiteetilla vähäisin varastoin samalla, kun disyaanidiamidin kulutus EU:ssa on jatkanut kasvuaan. Näin ollen on pikemminkin niin, että EU:n tuotannonala oli päättänyt keskittyä enemmän EU:n markkinoille lisäämättä merkittävästi tuotantokapasiteettiaan, minkä vuoksi se ei voinut täysin hyödyntää kasvua muilla markkinoilla. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos sen laajentumissuunnitelmat toteutuvat. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että vaikka kiinalaisen disyaanidiamidin tuontimäärät unioniin kasvaisivat lähitulevaisuudessa, tämä ei johtaisi automaattisesti vahingon toistumiseen. Unionin tuotannonala hyötyy kiinalaisten tuottajien tavoin maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta.

(82)

Kuten edellä mainittiin, unionin tuottaja on erittäin arvostettu markkinoilla ja näyttää olevan useiden keskeisten asiakkaiden suosikkitoimittaja ainakin joidenkin disyaanidiamidisovellusten osalta. Se on voinut disyaanidiamidituotteidensa laadun ja luotettavuuden ansiosta tehdä suuria sopimuksia keskeisten EU:n asiakkaiden kanssa, ja tämän tilanteen odotetaan jatkuvan riippumatta siitä, kumotaanko toimenpiteet vai ei. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen merkittävä EU:n käyttäjä totesi, että se hankkisi jatkossakin menettelyn kohteena olevaa tuotetta unionin tuotannonalalta, vaikka polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin.

(83)

Kuten johdanto-osan 50–51 kappaleessa selitettiin, Kiinan tuontihinnat eivät alittaneet unionin tuotannonalan hintoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnan alittavuutta ei esiintynyt tavanomaisessa menettelyssä (noin kolmannes tuontimääristä). Hyvin vähäistä hinnan alittavuutta esiintyi, jos myös sisäisen jalostuksen menettely otettiin huomioon (loput kaksi kolmasosaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneesta tuonnista). Tämä tilanne eroaa alkuperäisessä tutkimuksessa todetusta huomattavasta hinnan alittavuudesta ja johtui tuontihintojen yleisestä asteittaisesta – vaikkakin epätasaisesta – noususta toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Itse asiassa kiinalaisen tuonnin CIF unionin rajalla -hinta nousi 73 prosenttia vuodesta 2009 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun saakka.

(84)

EU:n tuotannonala on osoittanut, että se säilyttää kilpailukykynsä myös ilman toimenpiteitä, kun otetaan huomioon sen mittava vienti (20–30 prosenttia tuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa ei ole käytössä toimenpiteitä ja joissa se on joutunut vastaamaan kiinalaisten tuottajien kilpailuun ilman polkumyyntitoimenpiteiden antamaa tukea. Jäljempänä kuvattua vientimäärän laskua tarkasteltaessa on otettava huomion unioniin suuntautuvien myyntimäärien nousu ja unionin tuotannonalan muuttumaton tuotantokapasiteetti, joka on periaatteessa käytetty kokonaisuudessaan.

Taulukko 13

(85)

Kiinasta tulevan tuonnin hintoja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisten 8 kuukauden aikana analysoitiin myös unionin tuotannonalan esittämän huomautuksen pohjalta. Unionin tuotannonala oli esittänyt, että Kiinasta peräisin olevasta tuonnista aiheutuvaa voimakasta hintapainetta oli ilmaantunut uudelleen pian tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeistä ajanjaksoa ei perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 11 artiklan 5 kohdan pohjalta yleensä oteta huomioon. Vaikka nämä tiedot olisikin otettava huomioon, tässä vaiheessa niistä ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä, koska ei ole selvää, ovatko nämä muuttuneet hinnat – jos ne vahvistetaan – luonteeltaan pysyviä. Esimerkkinä voidaan todeta, että vaikka hinnat laskivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopulta toukokuulle 2013, ne nousivat jälleen kesäkuussa 201310 prosenttia. Koska nämä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisen ajan hinnat olivat edelleen huomattavasti korkeammat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa havaitut hinnat, ei näytä kovin todennäköiseltä, että ne lähitulevaisuudessa voisivat merkittävästi heikentää unionin tuotannonalan – joka ei kärsi tällä hetkellä merkittävää vahinkoa – nykyistä tilannetta.

(86)

Ei ole myöskään viitteitä siitä, että toimenpiteiden kumoaminen vaikuttaisi markkinahintoihin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. On huomattava, että suuri osa unionissa myydystä disyaanidiamidista myydään monivuotisten sopimusten pohjalta, ja käyttäjäteollisuuden kannalta luotettavat ja vakaat toimitukset luotettavalta tuottajalta näyttävät olevan erittäin tärkeitä. Kaksi kolmasosaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tuonnista tapahtui lisäksi sisäisen jalostuksen menettelyssä, jossa ei makseta tuonti- tai polkumyyntitulleja. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka ei voidakaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että jotkin sopimukset neuvotellaan uusiksi ja tuontihinnat saattavat laskea, ei ole todennäköistä, että tästä aiheutuu vahinkoa, jos tullit kumotaan.

(87)

Edellä esitetyn perusteella ei ole todennäköistä, että unionin tuotannonalan olisi – jos toimenpiteet kumottaisiin – vähennettävä disyaanidiamidin myyntiä ja tuotantomääriä ja/tai hintoja siinä määrin, että vähennyksillä olisi merkittävä vaikutus sen kannattavuuteen ja kokonaisasemaan.

(88)

Päinvastoin, kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen kulutuksen kasvu, Kiinasta tulevan tuonnin määrät ja hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä hinnat muilla markkinoilla, on odotettavissa, että jos toimenpiteitä ei ole käytössä, unionin tuotannonalan disyaanidiamidin myynti jatkuu vahvana ja vaikuttaa positiivisesti sen disyaanidiamidiketjun ja NCN-ketjun toimintaan.

(89)

Unionin tuotannonalan odotetaan toimivan täydellä kapasiteetilla riippumatta siitä, kumotaanko toimenpiteet vai ei. Lisäksi unionin tuotannonala sai tänä vuonna päätökseen laajennusohjelman alustavat työt. Syksyllä 2013 se periaatteessa suostui lisäämään huomattavasti disyaanidiamidin tuotantokapasiteettiaan. Markkinat, mukaan luettuina tärkeät EU:ssa toimivat asiakkaat, ottivat tiedon tästä laajennusohjelmasta tyytyväisinä vastaan. Laajennussuunnitelma antaa olettaa, että unionin tuotannonala uskoo maailmanlaajuisen kysynnän olevan vahvaa ja että AlzChemin pitäisi hyötyä tästä kasvusta.

(90)

Vaikka unionin tuotannonalaan kohdistuukin lähitulevaisuudessa jonkin verran kiinalaisen tuonnin aiheuttamaa hintapainetta, vaikutusten ei hintojen ja kannattavuuden osalta odoteta olevan merkittäviä, koska unionin tuotannonalan markkinaosuus on suuri, koska sillä on toimituksen laatuun ja luotettavuuteen liittyviä etuja ja koska se kykenee varmistamaan itselleen suuria sopimuksia. Vaikutukset eivät sen vuoksi täytä perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaista ”vahingon todennäköisyyden” kynnysarvoa.

(91)

Komissio toteaa, että unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon toistuminen on epätodennäköistä, jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

(92)

Koska vahingon toistumisen on todettu olevan epätodennäköistä, unionin etua koskevat päätelmät eivät ole tarpeen.

(93)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella, että voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin perustelluissa tapauksissa asianmukaisesti huomioon, mutta mikään niistä ei antanut aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä.

(94)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevan disyaanidiamidin tuonnissa sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi kumottava ja menettely olisi päätettävä.

(95)

Ottaen huomioon edellä kuvatut olosuhteet eli Kiinassa oleva käyttämätön kapasiteetti sekä mahdollinen hinnan alittavuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisenä aikana komissio aikoo seurata tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia, jotta voidaan nopeasti toteuttaa asianmukaisia toimia tilanteen niin vaatiessa. Seuranta rajoittuu tämän asetuksen julkaisua seuraavien kahden vuoden ajanjaksolle,

13.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 43/12

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 715/2007 ja moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 692/2008 (4) vahvistetaan yhteiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen ja niiden varaosien tyyppihyväksyntää niiden päästöjen osalta, ja annetaan säännöt, jotka koskevat käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta, pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyyttä, ajoneuvon sisäisiä valvontajärjestelmiä (OBD-järjestelmiä), polttoaineen kulutuksen mittaamista ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saantia.

(2)

Syyskuun 5 päivänä 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/46/EY luodaan puitteet moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle. Siinä vahvistetaan tyyppihyväksyntäasiakirjojen muoto ja täsmennetään moottorin ominaisuuksien esittämisen perusteet.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 692/2008 mukaisesti annettu tyyppihyväksyntänumero sisältää kirjaimia (Euro 5:n ja Euro 6:n vaiheet), joilla ilmaistaan päästörajat ja OBD-vaatimukset, joiden mukaisesti hyväksyntä on myönnetty. Kukin kirjaimella osoitettu vaihe sisältää sertifioinnin pakollisen täytäntöönpanopäivän uusien ajoneuvotyyppien ja kaikkien uusien ajoneuvojen osalta sekä viimeisen rekisteröintipäivän.

(4)

Ajoneuvojen valmistajat voivat pyytää tiukempien vaatimusten mukaista ajoneuvojen tyyppihyväksyntää, ennen kuin kyseisistä vaatimuksista tulee pakollisia. Uuden Euro 6:n vaiheiden avulla voidaan sertifioida ajoneuvoja, joiden päästöt ovat pienemmät, ennen kuin kyseiset päästötasot tulevat voimaan.

(5)

Moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 595/2009 kumottiin moottoriajoneuvojen moottorien tehoa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 16 päivänä joulukuuta 1980 annettu neuvoston asetus 80/1269/ETY (5); kumoaminen tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2013. Sen vuoksi on tarpeen siirtää direktiivin 80/1269/ETY säännökset asetukseen (EY) N:o 715/2007.

(6)

Asetuksissa (EY) N:o 692/2008 ja (EU) N:o 582/2011 määritetään vertailupolttoaineet, joita ajoneuvojen valmistajien on käytettävä tehdessään asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 mukaisia päästötestejä. Vertailupolttoaineiden ominaispiirteissä on otettu huomioon asetuksen (EY) N:o 692/2008 hyväksymisen aikaan markkinoilla yleisimmin käytettyjen polttoaineiden ominaispiirteet. Koska biopolttoaineiden käyttö on viime vuosina kasvanut markkinoilla, vertailupolttoaineiden eritelmiä olisi kuitenkin mukautettava vastaamaan unionin markkinoilla nykyisin ja lähitulevaisuudessa saatavilla olevia polttoaineita.

(7)

Asetuksessa (EY) No 692/2008 ja asetuksessa (EU) No 582/2011 määritetyt vertailupolttoaineet on tarpeen yhdenmukaistaa, jotta kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja koskevat menettelyt voidaan yhdenmukaistaa ja siten vähentää tyyppihyväksyntään liittyviä kustannuksia.

(8)

Sen vuoksi direktiiviä 2007/46/EY, asetusta (EY) N:o 692/2008 ja asetusta (EU) N:o 582/2011 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään 2 artiklaan 37, 38, 39 ja 40 kohta seuraavasti:

2)

Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jotta ajoneuvolle voitaisiin myöntää EY-tyyppihyväksyntä päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta, valmistajan on osoitettava, että ajoneuvo läpäisee tämän asetuksen liitteissä III–VIII, X–XII, XIV, XVI ja XX määritellyt testimenettelyt. Valmistajan on myös varmistettava, että polttoaine vastaa tämän asetuksen liitteessä IX vahvistettuja vertailupolttoaineiden eritelmiä.”

3)

Korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos kaikki asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomainen myöntää EY-tyyppihyväksynnän ja antaa EY-tyyppihyväksyntänumeron direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.

Sen rajoittamatta, mitä direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetään, tyyppihyväksyntänumeron 3 osa vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 6 mukaisesti.

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

Asetuksen (EY) 715/2007 liitteessä I olevassa taulukossa 1 esitettyjen Euro 5 -päästörajojen mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen osalta asiaankuuluvat vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Neljännessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan myös 14 artiklaa.”

4)

Muutetaan liitteet I, III, IV, IX, XI ja XII tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

5)

Lisätään liite XX tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.