8.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 39/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 118/2014,

annettu 30 päivänä tammikuuta 2014,

niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1560/2003 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan 6 kohdan, 16 artiklan 4 kohdan, 21 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 23 artiklan 4 kohdan, 24 artiklan 5 kohdan, 29 artiklan 1 ja 4 kohdan, 31 artiklan 4 kohdan, 32 artiklan 1 ja 5 kohdan ja 35 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksella (EY) N:o 1560/2003 (2) hyväksyttiin eräitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 (3) soveltamista varten tarvittavia yksityiskohtaisia käytännön sääntöjä.

(2)	Kesäkuussa 2013 annettiin asetus (EU) N:o 604/2013, jolla laadittiin uudelleen asetus (EY) N:o 343/2003. Asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokas täytäntöönpano edellyttää eräiden uusien yksityiskohtaisten käytännön sääntöjen antamista.

(3)

Jotta voitaisiin lisätä järjestelmän tehokkuutta ja parantaa yhteistyötä kansallisten viranomaisten välillä, on muutettava sääntöjä, jotka koskevat vastaanottoa tai takaisinottoa koskevien pyyntöjen toimittamista ja käsittelyä, tietopyyntöjä, yhteistyötä perheenjäsenten ja muiden sukulaisten perheenyhdistämisen toteuttamiseksi silloin kun on kyse ilman huoltajaa olevista alaikäisistä ja riippuvuussuhteessa olevista henkilöistä, sekä siirtojen toteuttamista.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 1560/2003 ei säädetä Dublin-/Eurodac-asetusta koskevasta yhteisestä esitteestä eikä ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitetusta erityisestä esitteestä, vakiomuotoisesta lomakkeesta ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevien asiaan vaikuttavien tietojen vaihtoa varten, yhdenmukaisista edellytyksistä alaikäisten ja riippuvuussuhteessa olevien henkilöiden kuulemiselle ja heitä koskevalle tietojenvaihdolle, vakiomuotoisesta lomakkeesta ennen siirtoa tapahtuvalle tietojenvaihdolle, yhteisestä terveystodistuksesta eikä yhdenmukaisista edellytyksistä ja käytännön järjestelyistä siirrettävän henkilön terveydentilaa koskevien tietojen vaihdolle ennen siirtoa. Tämän vuoksi olisi annettava uusia säännöksiä.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 603/2013 (4) korvataan neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000 (5) ja tehdään muutoksia Eurodac-järjestelmään. Sen vuoksi olisi mukautettava asetusta (EY) N:o 1560/2003, jotta voidaan ottaa asianmukaisella tavalla huomioon vuorovaikutus asetuksessa (EU) N:o 604/2013 säädettyjen menettelyjen ja asetuksen (EU) N:o 603/2013 soveltamisen välillä.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008 (6) vahvistetaan säännöt asetuksen (EU) N:o 604/2013 soveltamisen helpottamista varten. Tämän vuoksi olisi muutettava niitä yhdenmukaisia edellytyksiä, joiden mukaisesti hakijoiden vastaanottamista koskevat pyynnöt laaditaan ja toimitetaan, sisällyttämällä niihin viisumitietojärjestelmän käyttöä koskevat säännöt.

(7)	On tarpeen toteuttaa teknisiä mukautuksia, jotta voidaan ottaa huomioon asetuksella (EY) N:o 1560/2003 asetuksen (EU) N:o 604/2013 täytäntöönpanon helpottamiseksi perustetun sähköisen tiedonsiirtoverkon käyttämiseksi sovellettavien teknisten vaatimusten ja käytännön järjestelyjen kehitys.

(8)	Tämän asetuksen perusteella tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (7).

(9)	Asetusta (EU) N:o 604/2013 sovelletaan kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin, jotka jätetään 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Sen vuoksi tämän asetuksen on tultava voimaan mahdollisimman pian, jotta asetusta (EU) N:o 604/2013 voitaisiin soveltaa täysimääräisesti.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 604/2013 44 artiklan 2 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisia.

(11)	Asetus (EY) N:o 1560/2003 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1560/2003 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1560/2003 seuraavasti:

Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:

”2a. Jos vastaanottopyyntö perustuu osumaan, jonka viisumitietojärjestelmä (VIS) on siirtänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (8) 21 artiklan mukaisesti vertailtuaan kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkiä sormenjälkiin, jotka on otettu aikaisemmin ja siirretty viisumitietojärjestelmään kyseisen asetuksen 9 artiklan mukaisesti ja tarkistettu sen 21 artiklan mukaisesti, pyyntöön on sisällytettävä myös viisumitietojärjestelmän toimittamat tiedot.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).”"

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Takaisinottopyynnön laatiminen

Takaisinottopyyntö on tehtävä liitteessä III olevan mallin mukaiselle vakiolomakkeelle, ja siinä on esitettävä pyynnön luonne ja perusteet sekä mainittava ne Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (9) säännökset, joiden nojalla pyyntö tehdään.

Lisäksi pyyntöön on liitettävä tapauksen mukaan:

jäljennökset kaikista todisteista ja aihetodisteista, joiden perusteella voidaan olettaa, että jäsenvaltio, jolle vastaanottopyyntö on esitetty, on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, ja siihen on tarvittaessa liitettävä myös selvitys siitä, miten todisteet on saatu, ja todistusvoimasta, jonka vastaanottopyynnön esittänyt jäsenvaltio katsoo niillä olevan asetuksen (EU) N:o 604/2013 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen, tämän asetuksen liitteessä II olevien todiste- ja aihetodisteluetteloiden perusteella;

tiedot osumasta, jonka Eurodacin keskusyksikkö on siirtänyt asetuksen (EY) N:o 2725/2000 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti vertailtuaan hakijan sormenjälkiä sormenjälkiin, jotka on otettu aikaisemmin ja siirretty keskusyksikölle kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja tarkistettu sen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).”"

Lisätään 8 artiklaan uusi kohta seuraavasti:

”3. Liitteessä VI esitetty vakiolomake on tarkoitettu sellaisten tietojen toimittamiseen vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, jotka ovat tarpeen siirrettävän henkilön oikeuksista ja välittömistä erityistarpeista huolehtimiseksi. Tätä vakiolomaketta on pidettävä 2 kohdassa tarkoitettuna ilmoituksena.”

Lisätään 9 artiklaan uusi kohta seuraavasti:

”1a. Jos siirto viivästyy siirron toteuttavan jäsenvaltion pyynnöstä, siirron toteuttavan ja vastuussa olevan jäsenvaltion on jatkettava yhteydenpitoa, jotta uusi siirto voidaan järjestää mahdollisimman pian 8 artiklan mukaisesti ja viimeistään kahden viikon kuluttua siitä kun viranomaiset saavat tiedon viivästyksen tai lykkäyksen aiheuttaneiden olosuhteiden lakkaamisesta. Tällaisessa tapauksessa on ennen siirtoa toimitettava liitteen VI mukainen päivitetty vakiolomake tietojen toimittamiseksi ennen siirtoa.”

Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos jäsenvaltio ei pysty toteuttamaan siirtoa asetuksen (EU) N:o 604/2013 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista syistä tavanomaisessa kuuden kuukauden määräajassa siitä, kun asianomaista henkilöä koskeva vastaanotto- tai takaisinottopyyntö on hyväksytty, tai muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn johdosta annetun lopullisen päätöksen tekemisestä, jos sillä on lykkäävä vaikutus, sen on ilmoitettava tästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle ennen määräajan päättymistä. Muussa tapauksessa vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä ja muut asetuksesta (EU) N:o 604/2013 johtuvat velvoitteet säilyvät pyynnön esittäneellä jäsenvaltiolla mainitun asetuksen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

Lisätään 11 artiklaan uusi kohta seuraavasti:

”6. Jos hakija oleskelee jonkin muun jäsenvaltion alueella kuin sen, jossa hänen asetuksen (EU) N:o 604/2013 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa oleskelee, näiden jäsenvaltioiden on neuvoteltava keskenään ja vaihdettava tietoja, jotta voidaan selvittää:

a)	todistettujen perhesiteiden olemassaolo hakijan ja kyseisen lapsen, sisaruksen tai vanhemman välillä;

b)	riippuvuussuhteen olemassaolo hakijan ja kyseisen lapsen, sisaruksen tai vanhemman välillä;

c)	kyseisen henkilön kyky huolehtia riippuvuussuhteessa olevasta henkilöstä;

d)	tarvittaessa tekijät, jotka on otettava huomioon, jotta voidaan arvioida huomattavan pitkään kestävää matkustuskyvyttömyyttä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon toteuttamiseksi käytetään tämän asetuksen liitteessä VII esitettyä vakiolomaketta.

Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on pyrittävä vastaamaan neljän viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos vakuuttava näyttö osoittaa, että lisätutkimusten avulla voitaisiin saada tarkempia tietoja, pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle, että tarvitaan kaksi viikkoa lisäaikaa.

Tähän artiklaan perustuva tietopyyntö on toteutettava asetuksen (EU) N:o 604/2013 21 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklan 1 kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 24 artiklan 2 kohdassa ja 25 artiklan 1 kohdassa esitettyjä määräaikoja täysimääräisesti noudattaen. Tämä velvoite ei vaikuta asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan 5 kohtaan.”

Lisätään 12 artiklaan kohdat seuraavasti:

”3. Jotta voitaisiin helpottaa ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten, sisarusten tai sukulaisten tunnistamiseksi tarvittavia toimia, on sen jäsenvaltion, jossa ilman huoltajaa oleva alaikäinen on jättänyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, sen jälkeen kun asetuksen (EU) N:o 604/2013 5 artiklassa tarkoitettu henkilökohtainen puhuttelu on tehty kyseisen asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun edustajan läsnä ollessa, selvitettävä ja/tai otettava huomioon kaikki tiedot, jotka on antanut joko alaikäinen tai muu sellainen luotettava lähde, joka tuntee alaikäisen henkilökohtaisen tilanteen tai tämän käyttämän matkareitin tai tämän perheen, sisaruksen tai sukulaisen.

Viranomaisten, jotka toteuttavat menettelyn ilman huoltajaa olevan alaikäisen jättämän hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, on otettava asetuksen (EU) N:o 604/2013 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu edustaja mukaan tähän menettelyyn niin paljon kuin mahdollista.

4. Jos jäsenvaltio, joka toteuttaa menettelyn ilman huoltajaa olevan alaikäisen jättämän hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, saa asetuksen (EU) N:o 604/2013 8 artiklasta johtuvien velvoitteiden soveltamisen yhteydessä tietoja, joiden perusteella voidaan aloittaa perheenjäsenen, sisaruksen tai sukulaisen tunnistaminen ja/tai paikantaminen, tämän jäsenvaltion on tarvittaessa kuultava muita jäsenvaltioita ja vaihdettava tietoja, jotta voidaan

a)	tunnistaa ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenet, sisarukset tai sukulaiset, jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella;

b)	selvittää todistettujen perhesiteiden olemassaolo;

c)	arvioida sukulaisen kykyä huolehtia ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, myös siinä tapauksessa, että ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäseniä, sisaruksia tai sukulaisia oleskelee useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

5. Jos 4 kohdassa tarkoitettu tietojenvaihto osoittaa, että muissa jäsenvaltioissa oleskelee useampia perheenjäseniä, sisaruksia tai sukulaisia, on sen jäsenvaltion, jossa ilman huoltajaa oleva alaikäinen oleskelee, tehtävä yhteistyötä asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa sen määrittämiseksi, kuka on sopivin henkilö huolehtimaan alaikäisestä ja erityisesti jotta voidaan selvittää:

a)	alaikäisen ja jäsenvaltioiden alueelta löydettyjen henkilöiden keskinäisten perhesiteiden lujuus;

b)	kyseisten henkilöiden kyky ja mahdollisuus huolehtia alaikäisestä;

c)	alaikäisen etu kussakin tapauksessa.

6. Edellä 4 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon toteuttamiseksi käytetään tämän asetuksen liitteessä VIII esitettyä vakiolomaketta.

Korvataan 15 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Pyynnöt ja vastaukset sekä kaikki asetuksen (EU) N:o 604/2013 soveltamiseen liittyvät kirjalliset viestit jäsenvaltioiden välillä on lähetettävä tämän asetuksen II osastolla perustetun sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä.”

Lisätään uusi 15 a artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Yhdenmukaiset edellytykset ja käytännön järjestelyt terveydentilaa koskevien tietojen vaihtamiseksi ennen siirron toteuttamista

Terveydentilaa koskevien tietojen vaihto ennen siirtoa ja erityisesti liitteessä IX esitetyn terveystodistuksen toimittaminen on toteutettava ainoastaan komissiolle asetuksen (EU) N:o 604/2013 35 artiklan mukaisesti ilmoitettujen viranomaisten kesken DubliNet-viestintäverkkoa käyttäen.

Jäsenvaltion, joka toteuttaa hakijan siirron, ja vastuussa olevan jäsenvaltion on pyrittävä sopimaan ennen terveystodistuksen toimittamista siitä, millä kielellä todistus täytetään, ottaen huomioon asiaan liittyvät olosuhteet ja erityisesti sen, onko hakijan saapuessa tarpeen toteuttaa kiireellisiä toimia.”

10)

Lisätään uusi 16 a artikla seuraavasti:

”16 a artikla

Kansainvälistä suojelua hakeville tarkoitetut esitteet

1. Liitteessä X on yhteinen esite, jossa kaikille kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille kerrotaan asetuksen (EU) N:o 604/2013 säännöksistä ja asetuksen (EU) N:o 603/2013 soveltamisesta.

2. Liitteessä XI on erityinen esite ilman huoltajaa oleville alaikäisille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua.

3. Liitteessä XII on tietoja kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jotka otetaan kiinni ulkorajan laittoman ylittämisen yhteydessä.

4. Liitteessä XIII on tietoja kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jotka tavataan oleskelemasta jäsenvaltioissa laittomasti.”

11)	Poistetaan 18 artiklan 2 kohta.

12)

Korvataan 19 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kansallisten yhteyspisteiden on lähetettävä toisilleen liitteissä I ja III olevien mallien mukaiset lomakkeet ja liitteiden V, VI, VII, VIII ja IX mukainen tietopyyntö komission toimittamassa muodossa. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille tarvittavat tekniset vaatimukset.”

13)

Korvataan 20 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kussakin viestissä on oltava viitenumero, jonka perusteella voidaan yksiselitteisesti tunnistaa tapaus, johon se liittyy, sekä pyynnön esittänyt jäsenvaltio. Viitenumeron perusteella on myös voitava määrittää, onko kyseessä vastaanottopyyntö (1. tyyppi), takaisinottopyyntö (2. tyyppi), tietopyyntö (3. tyyppi), tietojenvaihto, joka koskee riippuvuussuhteessa olevan hakijan lasta, sisarusta tai vanhempaa (4. tyyppi), tietojenvaihto, joka koskee ilman huoltajaa olevan alaikäisen perhettä, sisarusta tai sukulaista (5. tyyppi), tietojen toimittamista ennen siirtoa (6. tyyppi) vai yhteisen terveystodistuksen toimittamista (7. tyyppi).”

14)	Korvataan 20 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Jos pyyntö perustuu Eurodac-järjestelmän tietoihin, viitenumeroon lisätään pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion Eurodac-viitenumero.”

15)

Korvataan 21 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos jokin kansallinen yhteyspiste on toimittanut tietoja sellaiselle kansalliselle yhteyspisteelle, jonka toiminnassa on ollut keskeytys, keskusviestintäjärjestelmän luoma loki osoittaa todistusvoimaisesti viestin päivämäärän ja kellonajan. Asetuksessa (EU) N:o 604/2013 vahvistettujen, pyynnön ja vastauksen lähettämistä koskevien määräaikojen kuluminen ei keskeydy kansallisen yhteyspisteen toiminnan keskeytymisen vuoksi.”

16)	Korvataan liitteet tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31.

(2) Komission asetus (EY) N:o 1560/2003, annettu 2 päivänä syyskuuta 2003, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä (EUVL L 222, 5.9.2003, s. 3).

(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003, annettu 18 päivänä helmikuuta 2003, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000, annettu 11 päivänä joulukuuta 2000, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

LIITE

”

LIITE I

LIITE II

(Artiklaviittauksilla tarkoitetaan tässä asetuksen (EU) N:o 604/2013 artikloja)

LUETTELO A

TODISTEET

I Menettely kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämiseksi

1. Kansainvälistä suojelua hakeva on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, jonka perheenjäsen, sukulainen tai omainen (isä, äiti, lapsi, sisarus, täti, setä, eno, isovanhempi, lapsesta vastuussa oleva aikuinen, huoltaja) oleskelee jäsenvaltiossa laillisesti (8 artikla)

Todisteet

—	toisen jäsenvaltion antama kirjallinen vahvistus tiedoille,

—	rekisteriotteet,

—	perheenjäsenelle myönnetyt oleskeluluvat,

—	sukulaisuussuhteen osoittava asiakirja, jos sellainen on saatavissa,

—	muussa tapauksessa tarvittaessa DNA- tai veriryhmätestin tulos.

2. Hakijalla on perheenjäsen, joka oleskelee jäsenvaltiossa laillisesti ja jonka kansainvälinen suojeluasema on tunnustettu (9 artikla)

Todisteet

—	toisen jäsenvaltion antama kirjallinen vahvistus tiedoille,

—	rekisteriotteet,

—	henkilölle, jonka pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema on tunnustettu, myönnetyt oleskeluluvat,

—	sukulaisuussuhteen osoittava asiakirja, jos sellainen on saatavissa,

—	asianomaisten suostumus.

3. Hakijalla on jossakin jäsenvaltiossa perheenjäsen, jonka kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta ei ensimmäisessä käsittelyssä ole vielä tehty sisältöä koskevaa päätöstä (10 artikla)

Todisteet

—	toisen jäsenvaltion antama kirjallinen vahvistus tiedoille,

—	rekisteriotteet,

—	kyseiselle henkilölle hakemuksen käsittelyn ajaksi myönnetyt väliaikaiset oleskeluluvat,

—	sukulaisuussuhteen osoittava asiakirja, jos sellainen on saatavissa,

—	muussa tapauksessa tarvittaessa DNA- tai veriryhmätestin tulos,

—	asianomaisten suostumus.

4. Oleskeluluvat, jotka ovat voimassa (12 artiklan 1 ja 3 kohta) tai joiden voimassaolo on päättynyt alle 2 vuotta aiemmin [ja voimaantulopäivämäärä] (12 artiklan 4 kohta)

Todisteet

—	oleskelulupa,

—	ote ulkomaalaisrekisteristä tai muista vastaavista rekistereistä,

—	oleskeluluvan myöntäneen jäsenvaltion antama selvitys/vahvistus tiedoille.

5. Viisumit, jotka ovat voimassa (12 artiklan 2 ja 3 kohta) tai joiden voimassaolo on päättynyt alle 6 kuukautta aiemmin [ja voimaantulopäivämäärä] (12 artiklan 4 kohta)

Todisteet

—	myönnetty viisumi (voimassa oleva tai vanhentunut),

—	ote ulkomaalaisrekisteristä tai muista vastaavista rekistereistä,

—	osuma viisumitietojärjestelmästä (VIS) asetuksen (EY) N:o 767/2008 21 artiklan mukaisesti,

—	viisumin myöntäneen jäsenvaltion antama selvitys/vahvistus tiedoille.

6. Laillinen maahantulo ulkorajan kautta (14 artikla)

Todisteet

—	passissa oleva maahantuloleima,

—	jäsenvaltion naapurimaan lähtöleima, kun otetaan huomioon hakijan matkareitti ja rajanylityspäivä,

—	matkalippu, jonka avulla voidaan muodollisesti todeta maahantulo ulkorajan kautta,

—	passissa oleva maahantuloleima tai muu vastaava merkintä.

7. Laiton maahantulo ulkorajan kautta (13 artiklan 1 kohta)

Todisteet

—	Eurodac-järjestelmän antama osuma, joka on saatu vertaamalla hakijan sormenjälkiä Eurodac-asetuksen 14 artiklan nojalla kerättyihin sormenjälkitietoihin,

—	väärässä tai väärennetyssä passissa oleva maahantuloleima,

—	jäsenvaltion naapurimaan lähtöleima, kun otetaan huomioon hakijan matkareitti ja rajanylityspäivä,

—	matkalippu, jonka avulla voidaan muodollisesti todeta maahantulo ulkorajan kautta,

—	passissa oleva maahantuloleima tai muu vastaava merkintä.

8. Vähintään 5 kk:n oleskelu jäsenvaltion alueella (13 artiklan 2 kohta)

Todisteet

—	oleskelulupahakemuksen käsittelyn ajaksi myönnetyt oleskeluluvat,

—	maastapoistumis- tai karkotusmääräys, joiden välillä on vähintään viiden kk:n ajanjakso tai joita ei ole pantu täytäntöön,

—	otteet sairaaloiden, vankiloiden ja säilöönottokeskusten asiakasrekistereistä.

9. Poistuminen jäsenvaltioiden alueelta (19 artiklan 2 kohta)

Todisteet

—	maastapoistumisleima,

—	otteet kolmansien maiden rekistereistä (todisteet oleskelusta),

—	matkalippu, jonka avulla voidaan muodollisesti todeta maastapoistuminen tai maahantulo ulkorajan kautta,

—	selvitys/vahvistus siltä jäsenvaltiolta, jonka kautta hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta,

—	jäsenvaltioon rajoittuvan kolmannen maan leima, kun otetaan huomioon hakijan matkareitti ja rajanylityspäivä.

II Velvollisuus ottaa hakija takaisin siihen jäsenvaltioon, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä

1. Menettely hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi on vireillä siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on jätetty (20 artiklan 5 kohta)

Todisteet

—	Eurodac-järjestelmän antama osuma, joka on saatu vertaamalla hakijan sormenjälkiä Eurodac-asetuksen 9 artiklan nojalla kerättyihin sormenjälkitietoihin,

—	hakijan täyttämä lomake,

—	viranomaisten laatima pöytäkirja,

—	hakemusta varten otetut sormenjälkitiedot,

—	otteet asiaankuuluvista rekistereistä ja kortistoista,

—	viranomaisten kirjallinen selvitys siitä, että hakemus on tehty.

2. Hakemus on käsiteltävänä tai se on jo käsitelty (18 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohta)

Todisteet

—	Eurodac-järjestelmän antama osuma, joka on saatu vertaamalla hakijan sormenjälkiä Eurodac-asetuksen 9 artiklan nojalla kerättyihin sormenjälkitietoihin,

—	hakijan täyttämä lomake,

—	viranomaisten laatima pöytäkirja,

—	hakemusta varten otetut sormenjälkitiedot,

—	otteet asiaankuuluvista rekistereistä ja kortistoista,

—	viranomaisten kirjallinen selvitys siitä, että hakemus on tehty.

3. Poistuminen jäsenvaltioiden alueelta (20 artiklan 5 kohta, 19 artiklan 2 kohta)

Todisteet

—	maastapoistumisleima,

—	otteet kolmansien maiden rekistereistä (todisteet oleskelusta),

—	jäsenvaltioon rajoittuvan kolmannen maan leima, kun otetaan huomioon hakijan matkareitti ja rajanylityspäivä,

—	viranomaisten antama kirjallinen todistus siitä, että ulkomaalainen on poistettu maasta.

4. Poistaminen jäsenvaltioiden alueelta (19 artiklan 3 kohta)

Todisteet

—	viranomaisten antama kirjallinen todistus siitä, että ulkomaalainen on poistettu maasta.

—	maastapoistumisleima,

—	kolmannen maan antama vahvistus maastapoistamista koskeville tiedoille.

LUETTELO B

AIHETODISTEET

I Menettely kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämiseksi

1. Hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, jonka perheenjäsen (isä, äiti, huoltaja) oleskelee jäsenvaltiossa laillisesti (8 artikla)

Aihetodisteet (1)

—	hakijan ilmoitukset, jotka on voitava tarkistaa,

—	asianomaisten perheenjäsenten lausumat,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille.

2. Hakijalla on perheenjäsen, joka oleskelee jäsenvaltiossa laillisesti ja jonka pakolaisasema tai kansainvälinen suojeluasema on tunnustettu (9 artikla)

Aihetodisteet

—	hakijan ilmoitukset, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille.

Aihetodisteet

—	hakijan ilmoitukset, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille.

4. Oleskeluluvat, jotka ovat voimassa (12 artiklan 1 ja 3 kohta) tai joiden voimassaolo on päättynyt alle 2 vuotta aiemmin [ja voimaantulopäivämäärä] (12 artiklan 4 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	selvitys/vahvistus tiedoille siltä jäsenvaltiolta, joka ei ole myöntänyt oleskelulupaa,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille.

5. Viisumit, jotka ovat voimassa (12 artiklan 2 ja 3 kohta) tai joiden voimassaolo on päättynyt alle 6 kuukautta aiemmin [ja voimaantulopäivämäärä] (12 artiklan 4 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	selvitys/vahvistus tiedoille siltä jäsenvaltiolta, joka ei ole myöntänyt oleskelulupaa,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille.

6. Laillinen maahantulo ulkorajan kautta (14 artikla)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	sormenjäljet, paitsi jos viranomaiset ovat joutuneet ottamaan sormenjäljet ulkorajan ylittämisen yhteydessä. Siinä tapauksessa ne ovat luettelossa A tarkoitettuja todisteita,

—	matkaliput,

—	hotellilaskut,

—	kulkulupa jäsenvaltioiden julkisiin tai yksityisiin laitoksiin,

—	lääkärin, hammaslääkärin tms. ajanvarauskortti,

—	tiedot, jotka osoittavat, että hakija on käyttänyt matkatoimiston palveluja,

—	muut samankaltaiset aihetodisteet.

7. Laiton maahantulo ulkorajan kautta (13 artiklan 1 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	sormenjäljet, paitsi jos viranomaiset ovat joutuneet ottamaan sormenjäljet ulkorajan ylittämisen yhteydessä. Siinä tapauksessa ne ovat luettelossa A tarkoitettuja todisteita,

—	matkaliput,

—	hotellilaskut,

—	kulkulupa jäsenvaltioiden julkisiin tai yksityisiin laitoksiin,

—	lääkärin, hammaslääkärin tms. ajanvarauskortti,

—	tiedot, jotka osoittavat, että hakija on turvautunut kuriirin tai matkatoimiston apuun,

—	muut samankaltaiset aihetodisteet.

8. Vähintään 5 kk:n oleskelu jäsenvaltion alueella (13 artiklan 2 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	selvitys/vahvistus tiedoille valtiosta riippumattomalta järjestöltä, esimerkiksi järjestöltä, joka huolehtii vähävaraisten majoittamisesta,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	sormenjäljet,

—	matkaliput,

—	hotellilaskut,

—	kulkulupa jäsenvaltioiden julkisiin tai yksityisiin laitoksiin,

—	lääkärin, hammaslääkärin tms. ajanvarauskortti,

—	tiedot, jotka osoittavat, että hakija on turvautunut kuriirin tai matkatoimiston apuun,

—	muut samankaltaiset aihetodisteet.

9. Poistuminen jäsenvaltioiden alueelta (19 artiklan 2 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	toisen jäsenvaltion antama selvitys/vahvistus tiedoille,

—	maastapoistumisleima, jos hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	sormenjäljet, paitsi jos viranomaiset ovat joutuneet ottamaan sormenjäljet ulkorajan ylittämisen yhteydessä. Siinä tapauksessa ne ovat luettelossa A tarkoitettuja todisteita,

—	matkaliput,

—	hotellilaskut,

—	kolmannessa maassa toimivan lääkärin, hammaslääkärin tms. ajanvarauskortti,

—	tiedot, jotka osoittavat, että hakija on turvautunut kuriirin tai matkatoimiston apuun,

—	muut samankaltaiset aihetodisteet.

II Velvollisuus ottaa hakija takaisin siihen jäsenvaltioon, joka on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä

1. Menettely hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi on vireillä siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on jätetty (20 artiklan 5 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	toisen jäsenvaltion antama selvitys/vahvistus tiedoille.

2. Hakemus on käsiteltävänä tai se on jo käsitelty (18 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	toisen jäsenvaltion antama selvitys/vahvistus tiedoille.

3. Poistuminen jäsenvaltioiden alueelta (20 artiklan 5 kohta, 19 artiklan 2 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	toisen jäsenvaltion antama selvitys/vahvistus tiedoille.

—	maastapoistumisleima, jos hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	sormenjäljet, paitsi jos viranomaiset ovat joutuneet ottamaan sormenjäljet ulkorajan ylittämisen yhteydessä. Siinä tapauksessa ne ovat luettelossa A tarkoitettuja todisteita,

—	matkaliput,

—	hotellilaskut,

—	kolmannessa maassa toimivan lääkärin, hammaslääkärin tms. ajanvarauskortti,

—	tiedot, jotka osoittavat, että hakija on turvautunut kuriirin tai matkatoimiston apuun,

—	muut samankaltaiset aihetodisteet.

4. Poistaminen jäsenvaltioiden alueelta (19 artiklan 3 kohta)

Aihetodisteet

—	hakijan yksityiskohtaiset lausumat, jotka on voitava tarkistaa,

—	kansainvälisen järjestön, esim. UNHCR:n selvitys/vahvistus tiedoille,

—	maastapoistumisleima, jos hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi,

—	perheenjäsenten, matkakumppanien jne. selvitykset/vahvistukset tiedoille,

—	sormenjäljet, paitsi jos viranomaiset ovat joutuneet ottamaan sormenjäljet ulkorajan ylittämisen yhteydessä. Siinä tapauksessa ne ovat luettelossa A tarkoitettuja todisteita,

—	matkaliput,

—	hotellilaskut,

—	lääkärin, hammaslääkärin tms. ajanvarauskortti,

—	tiedot, jotka osoittavat, että hakija on turvautunut kuriirin tai matkatoimiston apuun,

—	muut samankaltaiset aihetodisteet.

LIITE III

LIITE IV

LIITE V

LIITE VI

LIITE VII

LIITE VIII

LIITE IX

LIITE X

A OSA

TIETOJA DUBLIN-ASETUKSESTA KANSAINVÄLISTÄ SUOJELUA HAKEVILLE (ASETUKSEN (EU) N:o 604/2013 4 ARTIKLA) (2)

Olet pyytänyt suojelua, koska katsot, että olet joutunut lähtemään kotimaastasi vainon, sodan tai vakavan haitan vaaran vuoksi. Lainsäädännössä tätä kutsutaan ’kansainvälisen suojelun hakemiseksi’ ja sinua ’hakijaksi’. Suojelua hakevia ihmisiä kutsutaan usein myös ’turvapaikanhakijoiksi’.

Vaikka olet hakenut turvapaikkaa tästä maasta, hakemustasi ei välttämättä käsitellä täällä. Se, missä maassa hakemuksesi käsitellään, määräytyy Euroopan unionin lainsäädäntöön kuuluvan ns. Dublin-asetuksen mukaisen menettelyn perusteella. Sen mukaan vain yksi maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.

Tätä lainsäädäntöä sovelletaan alueella, johon kuuluu 32 maata (3). Tässä esitteessä näistä maista käytetään nimitystä ”Dublin-maat”.

Jos et ymmärrä jotakin, mitä tässä esitteessä sanotaan, pyydä viranomaisia selittämään asiaa.

Turvapaikkahakemustasi ei voida käsitellä ennen kuin on selvitetty, kuuluuko se tehdä tässä maassa vai jossakin toisessa maassa. Tätä sanotaan ”Dublin-menettelyksi”. Dublin-menettelyssä ei tutkita sitä, minkä vuoksi haet turvapaikkaa. Siinä selvitetään ainoastaan se, mikä maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.

—

Kuinka kauan kestää selvittää, mikä maa käsittelee hakemukseni?

—

Kuinka kauan hakemukseni käsittely kestää?

Jos viranomaiset päättävät, että turvapaikkahakemuksesi käsitellään tässä maassa, saat jäädä tähän maahan ja hakemuksesi käsitellään täällä. Hakemustasi ryhdytään käsittelemään heti tämän jälkeen.

Jos viranomaiset päättävät, että hakemuksesi on käsiteltävä jossakin toisessa maassa, sinut pyritään lähettämään tähän toiseen maahan mahdollisimman nopeasti, jotta hakemuksesi voidaan käsitellä siellä. Tässä Dublin-menettelyssä voi normaalisti kestää jopa 11 kuukautta, ennen kuin sinut siirretään toiseen maahan. Tämän jälkeen hakemuksesi käsitellään tuossa toisessa maassa. Menettelyn kesto voi muuttua, jos pakenet viranomaisia tai joudut vankilaan tai sinut otetaan säilöön tai jos valitat siirtopäätöksestä. Näissä tapauksissa saat tarkempaa tietoa siitä, miten kauan menettely kohdallasi kestää. Jos sinut otetaan säilöön, sinulle kerrotaan syy siihen ja käytössäsi olevat oikeussuojakeinot.

—

Miten ratkaistaan, mikä maa käsittelee hakemukseni?

Laissa määritellään eri syitä, joiden perusteella jokin tietty maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä. Näitä syitä tarkastellaan laissa säädetyssä tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäiseksi kysytään, onko sinulla perheenjäseniä jossakin Dublin-maassa. Seuraavaksi selvitetään, onko sinulle nyt tai joskus aiemmin myönnetty viisumi tai oleskelulupa jossakin Dublin-maassa. Sitten tutkitaan, oletko matkustanut johonkin Dublin-maahan tai Dublin-maan kautta joko laillisesti tai laittomasti.

On tärkeää, että ilmoitat mahdollisimman pian, jos sinulla on perheenjäseniä toisessa Dublin-maassa. Jos aviopuolisosi tai lapsesi on hakenut turvapaikkaa tai jos hänelle on myönnetty kansainvälistä suojelua toisessa Dublin-maassa, sama maa voi olla vastuussa myös sinun hakemuksesi käsittelystä.

On myös mahdollista, että päätämme käsitellä hakemuksesi tässä maassa, vaikka käsittely ei Dublin-asetuksen mukaan kuuluisikaan meille. Sinua ei lähetetä maahan, jossa ihmisoikeuksiasi voitaisiin loukata.

—

Entä jos en halua siirtyä toiseen maahan?

Voit ilmoittaa, että et hyväksy päätöstä siirrosta toiseen Dublin-maahan, ja voit valittaa päätöksestä tuomioistuimeen. Voit myös pyytää jäädä tähän maahan, kunnes valitus on käsitelty tai asia on käsitelty uudelleen.

Jos luovut turvapaikkahakemuksestasi ja siirryt toiseen Dublin-maahan, sinut siirretään todennäköisesti joko takaisin tähän maahan tai maahan, joka on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.

Siksi on tärkeää, että jos haet turvapaikkaa, jäät tänne odottamaan, kunnes on päätetty, 1) mikä maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä ja/tai 2) että hakemuksesi käsitellään täällä.

Sinut voidaan ottaa säilöön (suljettuun keskukseen), jos viranomaiset pitävät todennäköisenä, että pakenet tai piiloudut viranomaisilta, koska et halua joutua siirretyksi toiseen maahan. Jos näin tapahtuu, sinulla on oikeus oikeudelliseen edustajaan ja saat tietoa myös muista oikeuksistasi, kuten oikeudesta valittaa säilöönottopäätöksestä.

—

Miksi minulta otetaan sormenjäljet?

Kaikilta 14 vuotta täyttäneiltä turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet, jotka toimitetaan Eurodac-sormenjälkitietokantaan. Lain mukaan et voi kieltäytyä antamasta sormenjälkiäsi.

Jos sormenjäljet ovat huonolaatuiset tai jos olet tahallisesti vahingoittanut sormiasi, sormenjäljet voidaan ottaa myöhemmin uudelleen.

Eurodac-tietokannan avulla selvitetään, oletko aiemmin hakenut turvapaikkaa tai onko sinulta otettu sormenjäljet rajalla. Tämä auttaa sen selvittämisessä, mikä Dublin-maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.

Sormenjälkesi voidaan tutkia myös viisumitietojärjestelmässä (VIS), johon on koottu tiedot Schengen-alueella myönnetyistä viisumeista. Jos sinulla on jonkin toisen Dublin-maan myöntämä voimassa oleva tai vanhentunut viisumi, sinut voidaan lähettää tuohon maahan, joka käsittelee kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksesi.

Koska olet hakenut turvapaikkaa, sormenjälkitietosi tallennetaan Eurodac-tietokantaan 10 vuodeksi. Kymmenen vuoden kuluttua ne poistetaan tietokannasta automaattisesti. Jos sinulle myönnetään turvapaikka, sormenjälkitietosi pysyvät tietokannassa kunnes ne poistetaan sieltä automaattisesti. Jos sinulle myönnetään jonkin Dublin-maan kansalaisuus, sormenjälkitietosi poistetaan tietokannasta välittömästi. Eurodac-tietokantaan tallennetaan vain sormenjälkitiedot ja tieto sukupuolesta. Nimi, valokuva, syntymäaika ja kansalaisuus voidaan tallentaa kansalliseen tietokantaan, mutta ei Eurodac-tietokantaan.

Voit milloin tahansa tiedustella, mitä tietoja sinusta on tallennettu Eurodac-tietokantaan. Jos olet sitä mieltä, että tiedoissa on virheitä tai että tietojasi ei pitäisi säilyttää tietokannassa, voit pyytää virheiden oikaisemista tai tietojen poistamista. Tietoja viranomaisista, jotka vastaavat tietojesi käsittelystä (tai tarkistamisesta) tässä maassa, sekä tietosuojasta vastaavista viranomaisista on saatavilla alempana.

Eurodac-tietokantaa hoitaa Euroopan unionin virasto nimeltä eu-LISA. Tietojasi voidaan käyttää ainoastaan laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Tietosi toimitetaan ainoastaan Eurodacin keskusjärjestelmään. Jos haet myöhemmin turvapaikkaa toisessa Dublin-maassa, sormenjälkitietosi toimitetaan tarkistettavaksi sinne. Eurodaciin tallennettuja tietoja ei toimiteta millekään muulle maalle tai järjestölle Dublin-maiden ulkopuolelle.

Alkaen 20. heinäkuuta 2015 sormenjälkitietojasi voivat tutkia myös eräät muut viranomaiset, mm. poliisi ja Euroopan poliisivirasto (Europol), jotka saavat silloin oikeuden pyytää pääsyä Eurodac-tietokantaan vakavien rikosten ja terrorismin ehkäisemistä, paljastamista ja tutkintaa varten.

Mitä oikeuksia minulla on sillä aikaa kun selvitetään, missä maassa hakemukseni käsitellään?

Sinulla on oikeus jäädä tähän maahan, jos hakemuksesi käsitellään täällä. Jos hakemuksesi on käsiteltävä jossakin toisessa maassa, saat jäädä tänne kunnes sinut siirretään tuohon toiseen maahan. Jos hakemuksesi käsitellään täällä, sinulla on oikeus jäädä maahan ainakin siihen asti, että hakemuksestasi on tehty ensimmäinen päätös. Sinulla on myös oikeus esimerkiksi majoitukseen ja ruokaan (aineelliset vastaanotto-olosuhteet) sekä perusterveydenhoitoon ja kiireelliseen lääkärinhoitoon. Voit kertoa meille tilanteestasi ja Dublin-maissa oleskelevista perheenjäsenistäsi suullisesti ja/tai kirjallisesti joko äidinkielelläsi tai jollakin muulla kielellä, jota osaat hyvin (tarvittaessa voit turvautua tulkin apuun). Päätös toiseen jäsenvaltioon siirtämisestä annetaan sinulle kirjallisena. Sinulla on myös oikeus saada lisätietoja joko meiltä ja/tai ottamalla yhteyttä Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) toimistoon tässä maassa.

Jos näyttää siltä, että hakemuksesi on käsiteltävä jossakin toisessa maassa, saat lisätietoa tarvittavasta menettelystä ja siitä, miten se vaikuttaa sinuun ja oikeuksiisi. (4)

Yhteystiedot: (täytetään asianomaisen jäsenvaltion tiedot)

—	turvapaikkaviranomaisen osoite ja yhteystiedot

—	kansallisen tietosuojaviranomaisen yhteystiedot

—	Eurodacin rekisterinpitäjä ja hänen edustajansa

—	rekisterinpitäjän toimiston yhteystiedot

—	UNHCR:n paikallistoimiston yhteystiedot (jos sellainen on)

—	oikeusaputoimiston/pakolaistukijärjestön yhteystiedot

—	Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) yhteystiedot.

B OSA

DUBLIN-MENETTELY – TIETOA DUBLIN-MENETTELYSSÄ OLEVILLE HENKILÖILLE, JOTKA HAKEVAT KANSAINVÄLISTÄ SUOJELUA (ASETUKSEN (EU) N:o 604/2013 (5) 4 ARTIKLA

Olet saanut tämän esitteen, koska olet hakenut kansainvälistä suojelua (turvapaikkaa) tässä maassa tai jossakin toisessa Dublin-maassa, ja viranomaisilla on syytä uskoa, että hakemuksesi olisi käsiteltävä jossakin toisessa maassa.

Se, missä maassa hakemuksesi käsitellään, määräytyy Euroopan unionin lainsäädäntöön kuuluvan ns. Dublin-asetuksen mukaisen menettelyn perusteella. Menettelyä kutsutaan ”Dublin-menettelyksi”. Esitteessä pyritään vastaamaan yleisimpiin menettelyä koskeviin kysymyksiin.

Jos et ymmärrä jotakin, mitä tässä esitteessä sanotaan, pyydä viranomaisia selittämään asiaa.

Miksi minut on otettu Dublin-menettelyyn?

Dublin-asetusta sovelletaan alueella, johon kuuluu 32 maata. Nämä ns. Dublin-maat ovat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Dublin-järjestelmään ”assosioituneet” neljä maata (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein).

Dublin-menettelyssä määritetään, missä maassa turvapaikkahakemuksesi on käsiteltävä. Tämä tarkoittaa, että sinut voidaan siirtää toiseen maahan, joka on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.

Dublin-menettelyllä on kaksi tavoitetta:

—	varmistaa, että hakemuksesi päätyy käsiteltäväksi sen maan viranomaisille, jolle vastuu kuuluu;

—	varmistaa, ettet hae turvapaikkaa useammasta maasta voidaksesi pidentää oleskeluasi Dublin-maissa.

Tämän maan viranomaiset eivät käsittele hakemustasi tarkemmin, ennen kuin on selvitetty, mikä maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.

MUISTA: Et saa lähteä toiseen Dublin-maahan. Jos lähdet toiseen Dublin-maahan, sinut siirretään sieltä takaisin tänne tai johonkin toiseen maahan, josta olet aiemmin hakenut turvapaikkaa. Jos luovut hakemuksestasi täällä, se ei vaikuta siihen, mikä maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä. Jos piiloudut tai pakenet, sinut voidaan ottaa säilöön.

Kerro meille, jos olet aiemmin oleskellut jossakin Dublin-maassa, mutta oleskelit välillä Dublin-maiden ulkopuolella ennen kuin tulit tähän maahan. Tämä on tärkeää, koska se voi vaikuttaa siihen, missä maassa hakemuksesi on käsiteltävä. Sinulta voidaan pyytää todisteita siitä, että olet oleskellut Dublin-maiden ulkopuolella, esimerkiksi leima passissa, palauttamis- tai maastapoistamispäätös tai muita virallisia asiakirjoja, jotka osoittavat, että olet oleskellut tai työskennellyt Dublin-maiden ulkopuolella.

Mitä tietoja minun pitää ehdottomasti kertoa viranomaisille? Miten voin kertoa nämä tiedot viranomaisille?

Sinulle järjestetään todennäköisesti ns. turvapaikkapuhuttelu sen selvittämiseksi, missä maassa turvapaikkahakemuksesi olisi käsiteltävä. Puhuttelun yhteydessä sinulle kerrotaan, mistä Dublin-menettelyssä on kyse. Sinun olisi kerrottava meille kaikki tiedot perheenjäsenistäsi tai sukulaisistasi, jotka oleskelevat jossakin Dublin-maassa, sekä muut tiedot, joista arvelet olevan hyötyä sen selvittämiseksi, missä maassa hakemuksesi on käsiteltävä (ks. jäljempänä tarkempia tietoja siitä, mitkä tiedot vaikuttavat tähän). Sinun olisi myös esitettävä kaikki hallussasi olevat asiakirjat, joissa on tärkeitä tietoja.

Kertomalla kaikki tärkeät tiedot autat sen selvittämisessä, missä maassa hakemuksesi on käsiteltävä.

Puhuttelu tehdään kielellä, jota ymmärrät tai jota sinun voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän ja jolla pystyt kommunikoimaan.

Jos et ymmärrä puhuttelussa käytettävää kieltä, voit pyytää tulkkia avuksi. Tulkki saa tulkata ainoastaan sen, mitä sinä ja viranomainen sanovat. Tulkki ei saa kertoa omia mielipiteitään. Jos sinun on vaikea ymmärtää tulkkia, kerro siitä meille ja/tai oikeudelliselle edustajallesi.

Puhuttelu on luottamuksellinen. Se tarkoittaa, että mitään siitä mitä sanot (ei edes sitä, että olet hakenut turvapaikkaa), ei kerrota eteenpäin muille ihmisille tai kotimaasi viranomaisille, jotka voisivat jollakin tavalla vahingoittaa sinua tai perheenjäseniäsi, jotka ovat yhä kotimaassasi.

Oikeus puhutteluun voidaan evätä sinulta vain jos olet jo antanut nämä tiedot muulla tavoin sen jälkeen, kun sinulle on kerrottu Dublin-menettelystä ja siitä, miten se vaikuttaa tilanteeseesi. Jos puhuttelua ei järjestetä, voit pyytää saada toimittaa kirjallisesti lisätietoja, joilla on merkitystä sen määrittämisessä, missä maassa hakemuksesi on käsiteltävä.

Miten viranomaiset päättävät, missä maassa hakemukseni on käsiteltävä?

On olemassa eri syitä, joiden perusteella jokin tietty maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä. Näitä syitä tarkastellaan laissa säädetyssä tärkeysjärjestyksessä. Jos jokin syy ei liity sinuun, tarkastellaan seuraavaa, ja niin edelleen.

Nämä syyt liittyvät tärkeysjärjestyksessä seuraaviin seikkoihin:

—	sinulla on perheenjäsen (aviopuoliso tai alle 18-vuotias lapsi), jolle on myönnetty kansainvälinen suojeluasema tai joka on hakenut turvapaikkaa toisessa Dublin-maassa

Tämän vuoksi on tärkeää, että kerrot, jos sinulla on perheenjäseniä toisessa Dublin-maassa, ennen kuin hakemuksestasi tehdään ensimmäinen päätös. Jos haluat päästä perheenjäsenten kanssa samaan maahan, sinun ja perheenjäsentesi on ilmoitettava siitä kirjallisesti.

—	sinulle on aiemmin myönnetty viisumi tai oleskelulupa toisessa Dublin-maassa

—	sinulta on otettu sormenjäljet toisessa Dublin-maassa (ja ne on tallennettu eurooppalaiseen Eurodac-tietokantaan (6))

—	on näyttöä siitä, että olet oleskellut toisessa Dublin-maassa tai matkustanut sen kautta, vaikka sinulta ei otettukaan siellä sormenjälkiä.

Entä jos olen riippuvainen toisen henkilön huolenpidosta tai toinen henkilö on riippuvainen minusta?

Voit päästä samaan maahan äitisi, isäsi, lapsesi, veljesi tai sisaresi kanssa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

—	he oleskelevat laillisesti jossakin Dublin-maassa

—	joku teistä on raskaana tai on äskettäin saanut lapsen, tai on vakavasti sairas, vakavasti vammainen tai iäkäs

—	joku teistä on riippuvainen toisen huolenpidosta ja tämä toinen kykenee huolehtimaan hänestä.

Maa, jossa lapsesi, sisaruksesi tai vanhempasi oleskelee, suostuu yleensä käsittelemään hakemuksesi, jos perhesiteet ovat olleet olemassa jo kotimaassa. Sinun on myös ilmoitettava kirjallisesti, että te molemmat haluatte päästä samaan maahan.

Voit pyytää perheen yhteen saattamista, jos olet jo samassa maassa kuin lapsesi, sisaruksesi tai vanhempasi, tai jos olet eri maassa kuin sukulaisesi. Jos olette eri maissa, sinun on matkustettava tuohon toiseen maahan, paitsi jos et voi matkustaa pitkään aikaan terveydentilasi vuoksi.

Voit myös koko turvapaikkamenettelyn ajan pyytää päästä yhteen perheenjäsentesi kanssa humanitaarisista, kulttuurisista tai perhesyistä. Jos pyyntöön suostutaan, voit joutua siirtymään maahan, jossa perheenjäsenesi oleskelee. Siinä tapauksessa sinulta pyydetään kirjallinen suostumus siirtoon. On tärkeää kertoa meille, jos on olemassa humanitaarisia syitä, joiden vuoksi hakemuksesi olisi käsiteltävä juuri täällä tai jossakin toisessa maassa.

Sinulta voidaan pyytää vaatimuksesi tueksi selvitystä tai todisteita perhesuhteista, riippuvuussuhteesta tai humanitaarisista syistä.

Entä jos olen sairas tai minulla on erityistarpeita?

Jotta voisit saada tarvitsemaasi lääketieteellistä hoitoa, viranomaisten on saatava tietää, jos sinulla on erityisiä tarpeita esimerkiksi terveydentilasi vuoksi ja erityisesti, jos

—	sinulla on jokin vamma

—	olet raskaana

—	sinulla on vakava sairaus

—	olet joutunut kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Jos kerrot terveydentilastasi, ja sen jälkeen päätetään, että sinut siirretään toiseen maahan, sinulta kysytään lupa, ennen kuin terveystietojasi toimitetaan toiseen maahan. Jos et anna lupaa terveystietojesi toimittamiseen, niitä ei toimiteta. Se ei estä siirtämästä sinua maahan, joka vastaa hakemuksesi käsittelystä. Ota kuitenkin huomioon, että jos et anna lupaa terveystietojesi toimittamiseen, toisessa maassa ei voida ottaa huomioon erityistarpeitasi.

Muistathan, että terveydenhoidon ammattilaisilla on työnsä vuoksi velvollisuus käsitellä terveystietojasi aina luottamuksellisesti.

Kuinka kauan kestää selvittää, mikä maa käsittelee hakemukseni? Kuinka kauan hakemukseni käsittely kestää?

Jos tämän maan viranomaiset päättävät, että turvapaikkahakemuksesi käsitellään täällä, saat jäädä tänne ja hakemuksesi käsitellään täällä.

Entä jos päätetään, että hakemukseni on käsiteltävä jossakin muussa maassa kuin siinä, jossa nyt oleskelen?

Jos näyttää siltä, että hakemuksesi on käsiteltävä jossakin toisessa maassa, tuolle maalle esitetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun olet tehnyt hakemuksesi tässä maassa, pyyntö ottaa vastuu hakemuksesi käsittelystä.

Jos päätös on tehty sormenjälkitietojesi perusteella, pyyntö tuolle toiselle maalle esitetään kuitenkin jo kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tulokset on saatu Eurodac-tietokannasta.

—	Jos tämä on ensimmäinen kerta kun haet turvapaikkaa Dublin-maassa, mutta on syytä uskoa, että hakemuksesi olisi käsiteltävä jossakin toisessa Dublin-maassa, tuota toista maata pyydetään ”ottamaan sinut vastaan”.

Maan, jolta vastaanottoa pyydetään, on vastattava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut pyynnön. Jos maa ei vastaa tässä määräajassa, se tarkoittaa, että se on suostunut ottamaan vastuun hakemuksesi käsittelystä.

—	Jos olet jo hakenut turvapaikkaa muussa kuin siinä Dublin-maassa, jossa nyt oleskelet, tuota toista maata pyydetään ”ottamaan sinut takaisin”

Maan, jolta takaisinottoa pyydetään, on vastattava kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut pyynnön, tai kahden viikon kuluessa, jos pyyntö perustuu Eurodac-tietoihin. Jos maa ei vastaa tässä määräajassa, se tarkoittaa, että se on suostunut ottamaan vastuun hakemuksesi käsittelystä ja suostuu ottamaan sinut takaisin.

Jos sen sijaan et ole hakenut turvapaikkaa tästä maasta ja johonkin toiseen maahan jättämäsi turvapaikkahakemus on hylätty lopullisella päätöksellä, voimme joko pyytää, että hakemuksesi käsittelystä vastaava maa ottaa sinut takaisin, tai palauttaa sinut kotimaahasi tai maahan, jossa sinulla on vakinainen asuinpaikka, tai johonkin turvalliseen kolmanteen maahan (7).

Jos toinen maa suostuu ottamaan vastuun hakemuksesi käsittelystä, sinulle annetaan tiedoksi päätös siitä,

—	että turvapaikkahakemustasi ei käsitellä tässä maassa, ja

—	että sinut siirretään maahan, joka on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.

Siirto tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen maa on hyväksynyt vastuunsa, tai jos päätät valittaa päätöksestä, kuuden kuukauden kuluessa siitä kun tuomioistuin on päättänyt, että sinut voidaan siirtää tuohon toiseen maahan. Tätä määräaikaa voidaan pidentää, jos pakenet tämän maan viranomaisten ulottuvilta tai jos sinut vangitaan.

Jos sinut on otettu säilöön / suljettuun keskukseen tässä maassa Dublin-menettelyn yhteydessä, sovelletaan lyhyempiä määräaikoja (ks. lisätietoja säilöönottoa koskevassa jaksossa).

Sinua kohdellaan vastuussa olevassa maassa turvapaikanhakijana, ja saat kaikki tähän asemaan liittyvät oikeudet. Jos et ole aiemmin hakenut turvapaikkaa kyseisessä maassa, voit tehdä hakemuksen maahan saavuttuasi.

Entä jos en hyväksy päätöstä, jonka mukaan minut siirretään toiseen maahan?

Voit ilmoittaa, että et hyväksy päätöstä siirrosta toiseen Dublin-maahan. Tätä kutsutaan valittamiseksi (’muutoksenhaku’ tai ’uudelleen käsittely’).

Voit myös pyytää, että siirto keskeytetään, kunnes muutoksenhaku on käsitelty tai asia on käsitelty uudelleen.

Tämän esitteen lopussa on tietoa siitä, mihin viranomaiseen on otettava yhteyttä, jos haluat valittaa päätöksestä tässä maassa.

Kun saat viranomaisilta virallisen siirtopäätöksen, sinulla on [x päivää (8)] aikaa hakea päätökseen muutosta ottamalla yhteyttä [muutoksenhakuviranomaisen nimi (9)]. On hyvin tärkeää, että valitat päätöksestä (eli haet päätökseen muutosta tai pyydät sen uudelleen käsittelemistä) annetussa määräajassa.

Voit jäädä tähän maahan, kunnes muutoksenhaku on käsitelty tai asia on käsitelty uudelleen. Tai (10)

Siirto toiseen maahan keskeytetään [y päiväksi (11)], kunnes tuomioistuin on päättänyt, onko sinun turvallista oleskella vastuussa olevassa maassa sillä aikaa kun se käsittelee muutoksenhaun. Tai

Sinulla on [y päivää (12)] aikaa pyytää, että siirto keskeytetään, kunnes muutoksenhaku on käsitelty. Tuomioistuin tekee tämän päätöksen nopeasti. Jos se ei suostu siirron keskeyttämiseen, sen on perusteltava, miksi ei.

Sinulla on tämän menettelyn aikana oikeus oikeudelliseen neuvontaan ja tarvittaessa kääntäjän tai tulkin apuun. Oikeudellinen neuvonta tarkoittaa, että sinulla on oikeus oikeudelliseen neuvonantajaan, joka valmistelee sinua koskevat asiakirjat ja edustaa sinua tuomioistuimessa.

Voit pyytää saada tällaista neuvontaa maksutta, jos sinulla ei ole varaa maksaa siitä. Tämän esitteen lopussa on tietoa järjestöistä, jotka tarjoavat oikeudellista neuvontaa maksutta.

Voidaanko minut ottaa säilöön?

Voi olla muita syitä, joiden vuoksi sinut otetaan säilöön, mutta Dublin-menettelyn yhteydessä sinut voidaan ottaa säilöön vain jos viranomaiset katsovat, että on olemassa huomattava riski, että saatat paeta, koska et halua tulla siirretyksi toiseen Dublin-maahan.

Mitä tämä tarkoittaa?

Jos viranomaiset ovat sitä mieltä, että on olemassa huomattava riski, että pakenet viranomaisten ulottuvilta (esimerkiksi sen vuoksi, että olet jo tehnyt niin tai koska et ole noudattanut sinulle määrättyä ilmoittautumisvelvollisuutta tai jostakin muusta syystä), sinut voidaan ottaa säilöön milloin tahansa Dublin-menettelyn aikana. Syyt, joiden nojalla sinut voidaan ottaa säilöön, on kirjattu lakiin. Säilöönottoa ei voida tehdä mistään muusta syystä kuin niistä, jotka on kirjattu lakiin.

Sinulla on oikeus saada kirjallisesti tieto säilöönoton syistä sekä mahdollisuudesta valittaa säilöönottopäätöksestä. Sinulla on myös oikeus saada oikeudellista neuvontaa, jos haluat valittaa säilöönottopäätöksestä.

Jos sinut otetaan säilöön Dublin-menettelyn aikana, menettelyn määräaika on sinun osaltasi seuraava:

—	Esitämme toiselle maalle kuukauden kuluessa siitä, kun olet tehnyt turvapaikkahakemuksesi, pyynnön hyväksyä vastuunsa.

—	Maan, jolle pyyntö esitetään, on vastattava kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut pyynnön.

—

Siirto olisi toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä kun vastuussa oleva maa on hyväksynyt pyynnön. Jos valitat siirtopäätöksestä, kuuden viikon määräaika alkaa siitä, kun viranomainen tai tuomioistuin päättää, että sinun on turvallista oleskella vastuussa olevassa maassa sillä aikaa kun hakemustasi käsitellään siellä.

Jos viranomaiset eivät pysty noudattamaan pyynnön esittämistä tai siirron toteuttamista koskevia määräaikoja, Dublin-menettelyyn liittyvä säilöönotto on lopetettava. Tässä tapauksessa sovelletaan edellä esitettyjä tavanomaisia määräaikoja.

Mitä ilmoittamilleni henkilötiedoille tehdään? Miten voin tietää, ettei niitä käytetä väärin?

Dublin-maiden viranomaiset voivat vaihtaa keskenään tietoja, joita olet niille antanut Dublin-menettelyssä, vain täyttääkseen velvollisuudet, jotka kuuluvat niille Dublin- ja Eurodac-asetuksen nojalla. Sinulla on koko Dublin-menettelyn ajan oikeus siihen, että kaikki henkilötietosi ja sinun itsestäsi ja perhetilanteestasi ym. seikoista antamasi tiedot suojataan. Tietojasi voidaan käyttää ainoastaan laissa määriteltyihin tarkoituksiin.

Sinulla on oikeus tutustua

—	sinua itseäsi koskeviin tietoihin. Sinulla on oikeus vaatia, että nämä tiedot, myös Eurodac-tiedot, oikaistaan, jos niissä on virheitä, tai että tiedot poistetaan tietokannasta, jos niitä on käsitelty lainvastaisesti,

—

tietoihin, joissa selitetään, miten voit pyytää tietojesi, myös Eurodac-tietojen, oikaisemista tai poistamista tietokannasta. Sinulla on oikeus saada myös sinun Dublin-menettelystäsi vastaavien viranomaisten yhteystiedot ja niiden kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteystiedot, jotka vastaavat henkilötietojen suojelua koskevien pyyntöjen käsittelystä.

LIITE XI

TIETOJA ILMAN HUOLTAJAA OLEVILLE ALAIKÄISILLE, JOTKA HAKEVAT KANSAINVÄLISTÄ SUOJELUA (ASETUKSEN (EU) N:o 604/2013 4 ARTIKLA) (13)

Olet saanut tämän esitteen, koska olet kertonut, että tarvitset suojelua ja että olet alle 18-vuotias. Alle 18-vuotiaiden katsotaan olevan lapsia. Viranomaiset saattavat käyttää sinusta myös nimitystä ’alaikäinen’, mikä tarkoittaa samaa. ’Viranomaiset’ ovat ihmisiä, joiden on tehtävä päätös suojeluhakemuksestasi.

Jos haet suojelua tästä maasta siksi, että jouduit pelkäämään kotimaassasi, tätä kutsutaan ’turvapaikan hakemiseksi’. Turvapaikka on turvallinen paikka, jossa saa suojelua.

Kun pyydät viranomaisilta turvapaikkaa virallisella hakemuksella, tätä kutsutaan lainsäädännössä ’kansainvälisen suojelun hakemiseksi’. Suojelua hakevaa henkilöä sanotaan ’hakijaksi’. Joskus voidaan myös käyttää nimitystä ’turvapaikanhakija’.

Sinun pitäisi olla yhdessä vanhempiesi kanssa, mutta jos näin ei ole tai jos olet joutunut heistä eroon matkan aikana, sinua kutsutaan ’ilman huoltajaa olevaksi alaikäiseksi’.

Siinä tapauksessa SINULLE OSOITETAAN ’EDUSTAJA’, ELI AIKUINEN, JOKA AUTTAA SINUA MENETTELYN AIKANA. HÄN AUTTAA SINUA HAKEMUKSEN TEKEMISESSÄ JA VOI TULLA MUKAAN, KUN SINUN ON PUHUTTAVA VIRANOMAISTEN KANSSA. VOIT PUHUA EDUSTAJALLE, JOS SINULLA ON ONGELMIA, JA KERTOA HÄNELLE, JOS JOKIN ASIA PELOTTAA SINUA. EDUSTAJAN TEHTÄVÄNÄ ON HUOLEHTIA SIITÄ, ETTÄ SINUN ETUSI OTETAAN HUOMIOON. TÄMÄ TARKOITTAA, ETTÄ SINUN TARPEESI, TURVALLISUUTESI, HYVINVOINTISI, SOSIAALINEN KEHITYKSESI JA MIELIPITEESI OTETAAN HUOMIOON. EDUSTAJA SELVITTÄÄ MYÖS, VOITKO PÄÄSTÄ YHTEEN PERHEESI KANSSA.

JOS ON JOTAKIN, MITÄ ET YMMÄRRÄ, PYYDÄ APUA EDUSTAJALTASI TAI VIRANOMAISILTA.

VAIKKA OLET PYYTÄNYT TURVAPAIKKAA TÄSTÄ MAASTA, VOI OLLA, ETTÄ HAKEMUKSESI KÄSITELLÄÄN JOSSAKIN TOISESSA MAASSA.

Suojeluhakemuksesi voidaan käsitellä vain yhdessä maassa. Niin sanotaan laissa, jonka nimi on ”Dublin-asetus”. Siinä määrätään, että meidän on selvitettävä, kuuluuko hakemuksesi käsitellä tässä maassa vai jossakin toisessa maassa. Tätä sanotaan ’Dublin-menettelyksi’.

Tätä lakia sovelletaan alueella, johon kuuluu 32 maata (14). Tässä esitteessä näistä maista käytetään nimitystä ”Dublin-maat”.

ÄLÄ KARKAA VIRANOMAISILTA ÄLÄKÄ PAKENE TOISEEN DUBLIN-MAAHAN. JOTKUT SAATTAVAT SANOA, ETTÄ SINUN PITÄISI TEHDÄ NIIN. JOS JOKU KÄSKEE SINUA KARKAAMAAN TAI LÄHTEMÄÄN HEIDÄN MUKAANSA, KERRO SIITÄ HETI EDUSTAJALLESI TAI VIRANOMAISILLE.

KERRO VIRANOMAISILLE HETI:

—

jos olet yksin ja uskot, että äitisi, isäsi, veljesi tai siskosi, tätisi (15), enosi tai setäsi (16), isoäitisi tai isoisäsi saattaa olla jossakin niistä 32 Dublin-maasta;

—	jos näin on, kerro, haluatko asua heidän kanssaan;

—	jos matkustit tähän maahan jonkun kanssa, kerro, kenen kanssa;

—	jos olet jo ollut jossakin muussa Dublin-maassa (32 maan luettelo);

—	jos sinulta on otettu sormenjäljet jossakin toisessa Dublin-maassa (sormenjäljillä tarkoitetaan sormenpäistä otettuja kuvia, joiden avulla sinut voidaan tunnistaa);

—	jos olet jo hakenut turvapaikkaa jossakin toisessa Dublin-maassa.

ON HYVIN TÄRKEÄÄ, ETTÄ AUTAT VIRANOMAISIA JA PUHUT HEILLE AINA TOTTA.

Dublin-menettely voi auttaa sinua, jos kumpikaan vanhemmista ei ole mukanasi, kun pyydät suojelua.

Jos saamme tarpeeksi tietoja, voimme etsiä vanhempiasi tai muita sukulaisiasi sinun puolestasi muista Dublin-maista. Jos löydämme heidät, yritämme saattaa sinut heidän luokseen siihen maahan, jossa he ovat. Suojeluhakemuksesi käsitellään tämän jälkeen siinä maassa.

Jos olet yksin eikä sinulla ole muita perheenjäseniä tai sukulaisia toisessa Dublin-maassa, hakemuksesi käsitellään hyvin todennäköisesti tässä maassa.

Voimme myös päättää käsitellä hakemuksesi tässä maassa, vaikka se olisi lain mukaan tehtävä jossakin toisessa maassa. Voimme tehdä tällaisen päätöksen humanitaarisista, kulttuurisista tai perhesyistä.

Menettelyn aikana otamme aina huomioon sinun etusi. Sinua ei lähetetä maahan, jossa ihmisoikeuksiasi voitaisiin loukata.

Mitä tarkoittaa, että otamme aina huomioon sinun etusi? Se tarkoittaa, että meidän pitää

—	selvittää, voitaisiinko sinut saattaa samaan maahan perheesi kanssa:

—	varmistaa, että olet turvassa. Meidän pitää huolehtia erityisesti siitä, että olet suojassa ihmisiltä, jotka ehkä haluavat kohdella sinua huonosti tai vahingoittaa sinua;

—	varmistaa, että saat kasvaa turvallisissa ja terveellisissä oloissa, että sinulla on ruokaa ja paikka, missä asua, ja että voit kehittyä sosiaalisesti;

—	ottaa huomioon sinun mielipiteesi esimerkiksi siitä, haluatko asua jonkun sukulaisen kanssa vai et.

SINUN IKÄSI

Yli 18-vuotiaat ovat ”aikuisia”. Heitä kohdellaan eri tavoin kuin lapsia ja nuoria, jotka ovat ”alaikäisiä”.

Kerro, minkä ikäinen oikeasti olet.

Jos sinulla on jokin asiakirja, josta ikäsi käy ilmi, näytä se viranomaisille. Jos viranomaiset epäilevät, ettet ole kertonut todellista ikääsi, lääkäri voi tutkia sinut selvittääkseen, oletko alle 18-vuotias vai vanhempi. Lääkärintarkastus voidaan tehdä vain jos sinä ja/tai edustajasi suostuvat siihen.

JÄLJEMPÄNÄ YRITÄMME VASTATA YLEISIMPIIN KYSYMYKSIIN, JOITA SINULLA SAATTAA OLLA DUBLIN-MENETTELYSTÄ, SIITÄ MITEN SE VOI AUTTAA SINUA JA MITÄ SIINÄ TAPAHTUU.

SORMENJÄLJET – Mitä ne ovat? Miksi ne otetaan?

Kaikilta 14-vuotiailta ja sitä vanhemmilta turvapaikanhakijoilta otetaan sormenpäistä kuva (”sormenjäljet”) ja toimitetaan se Eurodac-nimiseen sormenjälkitietokantaan. Sinun on suostuttava tähän, koska laissa määrätään, että kaikilta turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet.

Sormenjälkien avulla selvitetään, oletko hakenut turvapaikkaa joskus aiemmin tai onko sinulta otettu sormenjäljet rajalla. Jos huomataan, että olet jo hakenut turvapaikkaa toisessa Dublin-maassa, sinut voidaan lähettää kyseiseen maahan, jos on etusi mukaista mennä sinne. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksesi käsitellään tämän jälkeen siinä maassa.

Sormenjälkiäsi säilytetään 10 vuotta. Sen jälkeen ne poistetaan tietokannasta automaattisesti. Jos sinulle myönnetään suojeluasema, sormenjälkitietosi pysyvät tietokannassa kunnes ne poistetaan sieltä automaattisesti. Jos sinulle myönnetään jonkin Dublin-maan kansalaisuus, sormenjälkitietosi poistetaan tietokannasta. Eurodac-tietokantaan tallennetaan vain sormenjälkitiedot ja tieto sukupuolesta. Eurodac-tietokantaan ei tallenneta nimeä, valokuvaa, syntymäaikaa eikä kansalaisuutta. Nämä tiedot voidaan kuitenkin tallentaa tämän maan kansalliseen tietokantaan. Eurodaciin tallennettuja tietoja ei toimiteta millekään muulle maalle tai järjestölle Dublin-maiden ulkopuolelle.

Mitä tietoja pitää ehdottomasti kertoa viranomaisille?

Sinulle todennäköisesti järjestetään ns. turvapaikkapuhuttelu sen selvittämiseksi, missä maassa turvapaikkahakemuksesi olisi käsiteltävä. Puhuttelussa viranomaiset selittävät sinulle, mistä Dublin-menettelyssä on kyse, ja yrittävät selvittää, voidaanko sinut saattaa yhteen perheesi kanssa toisessa Dublin-maassa.

Jos tiedät, että vanhempasi, sisaruksesi tai joku muu sukulainen on toisessa Dublin-maassa, kerro siitä puhuttelussa. Kerro kaikki, mitä tiedät: nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja niin edelleen. Niin autat meitä löytämään perheesi.

Puhuttelussa sinulta voidaan myös kysyä, oletko jo ollut jossakin toisessa Dublin-maassa. Kerro totuus.

Edustajasi voi tulla mukaan puhutteluun auttamaan sinua ja valvomaan, että etusi otetaan huomioon. Jos jostain syystä et halua, että edustajasi tulee mukaan, kerro siitä viranomaisille.

PUHUTTELUN ALUKSI VIRANOMAINEN JA EDUSTAJA SELITTÄVÄT SINULLE MENETTELYN JA KERTOVAT, MITKÄ OVAT SINUN OIKEUTESI. JOS ET YMMÄRRÄ JOTAKIN TAI SINULLA ON KYSYTTÄVÄÄ, KYSY!

Puhuttelu on sinun oikeutesi. Se on tärkeä osa hakemustasi.

Puhuttelu tehdään kielellä, jota ymmärrät. Jos et ymmärrä puhuttelussa käytettyä kieltä, voit pyytää tulkin apua. Tulkki saa tulkata ainoastaan sen, mitä sinä ja viranomainen sanovat. Tulkki ei saa kertoa omia mielipiteitään. Jos sinun on vaikea ymmärtää tulkkia, kerro siitä meille ja/tai edustajallesi.

Puhuttelu on luottamuksellinen. Se tarkoittaa, että mitään siitä mitä sanot (ei edes sitä, että olet hakenut suojelua tässä maassa), ei kerrota eteenpäin muille ihmisille tai viranomaisille, jotka voisivat jollakin tavalla vahingoittaa sinua tai perheenjäseniäsi, jotka ovat yhä kotimaassasi.

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ SINÄ JA EDUSTAJASI TUNNETTE DUBLIN-MENETTELYN MÄÄRÄAJAT!

Lue alla olevat vastaukset.

Koska saan tietää, voinko jäädä tähän maahan vai joudunko lähtemään toiseen maahan?

Mitä tapahtuu, jos huomataan, että hakemukseni on käsiteltävä jossakin toisessa maassa?

→

Jos haet turvapaikkaa Dublin-maasta nyt ensimmäistä kertaa, sinut voidaan lähettää toiseen maahan, koska äitisi, isäsi, veljesi, siskosi, tätisi, enosi, setäsi, isoisäsi tai isoäitisi on siellä ja voit asua yhdessä hänen tai heidän kanssaan, ja turvapaikkahakemuksesi käsitellään tuossa maassa. (17)

→

Jos et ole hakenut turvapaikkaa tästä maasta vaan toisesta Dublin-maasta, sinut voidaan palauttaa takaisin tuohon maahan, jotta sen viranomaiset voivat käsitellä hakemuksesi. (18)

Kummassakin tapauksessa voi kestää jopa viisi kuukautta, ennen kuin sinut päätetään siirtää toiseen maahan. Aika lasketaan joko siitä kun hait turvapaikkaa tai siitä kun huomattiin, että olet hakenut kansainvälistä suojelua jossakin toisessa Dublin-maassa. Viranomaiset kertovat sinulle tästä päätöksestä heti kun se on tehty.

→

Jos et ole hakenut turvapaikkaa tässä maassa ja toisessa maassa tekemäsi aiempi hakemus on hylätty sen jälkeen kun se oli tutkittu kokonaan, meidän on joko pyydettävä toista maata ottamaan sinut takaisin tai palautettava sinut kotimaahasi tai maahan, jossa sinulla on vakinainen asuinpaikka, tai johonkin turvalliseen kolmanteen maahan.

Jos päätetään, että turvapaikkahakemuksesi on käsiteltävä jossakin toisessa maassa, ja maa, jota pyydetään ottamaan sinut vastaan, suostuu siihen, sinulle kerrotaan virallisesti, että kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustasi ei käsitellä täällä, vaan sinut siirretään toiseen maahan, joka käsittelee hakemuksen.

Siirto tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa siitä kun toinen maa on suostunut ottamaan sinut vastaan, tai siitä kun muutoksenhausta tai uudelleenkäsittelystä on tehty lopullinen päätös, jos et hyväksy siirtoa ja haluat valittaa sitä koskevasta päätöksestä (jäljempänä selitetään, mitä tämä tarkoittaa). Tätä määräaikaa voidaan pidentää vuoteen, jos olet vankilassa, tai 18 kuukauteen, jos karkaat tai piiloudut viranomaisilta.

Entä jos en halua siirtyä toiseen maahan?

KERRO SIITÄ EDUSTAJALLESI!

Jos päätetään, että sinun on mentävä toiseen maahan, jossa hakemuksesi käsitellään, mutta et hyväksy tätä, voit valittaa tästä siirtopäätöksestä. Valittaminen tarkoittaa, että ’haet päätökseen muutosta’ tai pyydät, että asia ’käsitellään uudelleen’.

Kun saat siirtopäätöksen viranomaisilta, sinulla on [x päivää (19)] aikaa hakea siihen muutosta ottamalla yhteyttä [muutoksenhakuviranomaisen nimi (20)]. On hyvin tärkeää, että haet muutosta tuossa määräajassa. Edustajasi auttaa sinua tässä.

—	Voit jäädä tähän maahan, kunnes muutoksenhaku on käsitelty tai asia on käsitelty uudelleen. Tai (21)

—	Siirto toiseen maahan keskeytetään [y päiväksi (22)], kunnes tuomioistuin on päättänyt, onko sinun turvallista oleskella vastuussa olevassa maassa sillä aikaa kun se käsittelee hakemustasi. Tai

—	Sinulla on [y päivää (23)] aikaa pyytää, että siirto keskeytetään, kunnes muutoksenhaku on käsitelty. Tuomioistuin tekee tämän päätöksen nopeasti. Jos se ei suostu siirron keskeyttämiseen, sen on perusteltava, miksi ei.

—	Tämän esitteen takapuolella kerrotaan, mihin viranomaiseen on otettava yhteyttä, jos haluat hakea muutosta tässä maassa tehtyyn päätökseen.

Muutoksenhakumenettelyn aikana sinulla on oikeus saada oikeudellista neuvontaa ja tarvittaessa voit pyytää myös tulkin tai kääntäjän apua. Voit pyytää saada oikeudellista neuvontaa maksutta, jos sinulla ei ole varaa maksaa siitä. Tämän esitteen takapuolella on niiden järjestöjen yhteystiedot, jotka tarjoavat oikeudellista neuvontaa maksutta ja voivat auttaa sinua muutoksenhaun tekemisessä.

SÄILÖÖNOTTO

Säilöönotto tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät saa matkustaa vapaasti minne haluavat, vaan heidän on asuttava suljetussa paikassa, josta ei pääse pois.

Jos olet ilman huoltajaa oleva alaikäinen, saatat asua paikassa, jossa on sääntöjen mukaan pysyteltävä sisällä öisin tai kun ulkona on pimeää. Säännöissä voidaan myös määrätä, että sinun on kerrottava sinusta huolehtiville ihmisille, jos menet ulos, ja milloin aiot palata. Sääntöjen tarkoituksena on suojella turvallisuuttasi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sinut olisi otettu säilöön.

LAPSIA EI OTETA SÄILÖÖN JUURI KOSKAAN!

Onko sinut otettu säilöön? Jos et ole varma, onko sinut otettu säilöön, kysy asiaa viranomaisilta, edustajaltasi tai oikeudelliselta neuvonantajaltasi (24) mahdollisimman pian. Voit puhua heidän kanssaan tilanteestasi. Jos sinut on otettu säilöön, kysy, voiko säilöönottopäätöksestä valittaa!

On mahdollista, että sinut otetaan säilöön Dublin-menettelyn aikana. Useimmiten näin käy silloin, kun viranomaiset eivät usko, että olet alle 18-vuotias, ja epäilevät, että saatat karata tai piiloutua heiltä, koska pelkäät, että sinut siirretään toiseen maahan.

Sinulla on oikeus saada kirjallisesti tieto siitä, miksi sinut on otettu säilöön, ja siitä, miten voit valittaa säilöönottopäätöksestä. Sinulla on myös oikeus saada oikeudellista neuvontaa, jos haluat valittaa säilöönottopäätöksestä. Jos et ole tyytyväinen päätökseen, puhu asiasta edustajallesi tai oikeudelliselle neuvonantajallesi.

Jos sinut otetaan säilöön Dublin-menettelyn aikana, sinuun sovelletaan seuraavia määräaikoja: meidän on kuukauden kuluessa siitä, kun olet tehnyt turvapaikkahakemuksen, pyydettävä toista maata ottamaan sinut vastaan. Toisen maan pitäisi vastata pyyntöön kahden viikon kuluessa pyynnöstä. Jos sinut pidetään edelleen säilössä, siirto olisi toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä kun vastuussa oleva maa on hyväksynyt pyynnön.

Jos päätät valittaa siirtopäätöksestä sillä aikaa kun olet säilöön otettuna, viranomaisten ei tarvitse siirtää sinua kuuden viikon kuluessa. Viranomaiset kertovat sinulle, mitä vaihtoehtoja sinulla on tässä tapauksessa.

Jos viranomaiset eivät noudata määräaikaa, johon mennessä on pyydettävä toista maata huolehtimaan sinusta, tai jos ne eivät toteuta siirtoa ajoissa, säilöönotto Dublin-menettelyn mukaista siirtoa varten lopetetaan. Siinä tapauksessa sovelletaan osiossa ”Mitä tapahtuu, jos huomataan, että hakemukseni on käsiteltävä jossakin toisessa maassa?” esitettyjä tavanomaisia määräaikoja.

Mitä oikeuksia minulla on sillä aikaa kun viranomaiset selvittävät, kuka on vastuussa minusta?

Voit kertoa meille tilanteestasi ja Dublin-maissa oleskelevista perheenjäsenistäsi suullisesti ja/tai kirjallisesti joko äidinkielelläsi tai jollakin muulla kielellä, jota osaat hyvin (tarvittaessa voit turvautua tulkin apuun). Päätös toiseen jäsenvaltioon siirtämisestä annetaan sinulle kirjallisena. Sinulla on myös oikeus saada lisätietoja joko meiltä ja/tai ottamalla yhteyttä Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) toimistoon tässä maassa.

Edustajasi ja viranomaiset kertovat sinulle oikeuksistasi enemmän!

Mitä ilmoittamilleni henkilötiedoille tehdään? Miten voin tietää, ettei niitä käytetä vääriin tarkoituksiin?

Dublin-maiden viranomaiset voivat vaihtaa keskenään tietoja, joita olet antanut niille Dublin-menettelyssä, vain täyttääkseen velvollisuudet, jotka kuuluvat niille Dublin-asetuksen nojalla.

Sinulla on oikeus tutustua

—	sinua itseäsi koskeviin tietoihin. Sinulla on oikeus vaatia, että tiedot oikaistaan, jos niissä on virheitä tai ne eivät ole totta, tai että ne poistetaan tietokannasta, jos niitä on käsitelty lainvastaisesti,

—

tietoihin, joissa kerrotaan, miten voit pyytää tietojesi oikaisemista tai poistamista. Sinulla on myös oikeus saada Dublin-menettelystäsi vastaavien viranomaisten yhteystiedot sekä niiden kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteystiedot, jotka vastaavat henkilötietojen suojaa koskevista kuulemispyynnöistä.

MISTÄ VOIN SAADA APUA? (Täytetään jäsenvaltiokohtaiset tiedot, muun muassa seuraavat:)

—	turvapaikkaviranomaisen osoite ja muut yhteystiedot

—	sellaisten järjestöjen nimi, osoite ja muut yhteystiedot, jotka voivat järjestää ilman huoltajaa oleville alaikäisille oikeudellisen neuvonantajan

—	kansallisen lastensuojeluviranomaisen osoite ja muut yhteystiedot

—	Dublin-menettelystä vastaavan viranomaisen osoite ja muut yhteystiedot

—	kansallisen tietosuojaviranomaisen yhteystiedot

—	Eurodac-tietokannan rekisterinpitäjä ja hänen edustajansa

—	rekisterinpitäjän toimiston yhteystiedot

—	Punainen Risti ja sen tehtävät

—	UNHCR:n paikallistoimiston yhteystiedot (jos maassa on sellainen) ja sen tehtävät

—	oikeusaputoimiston/pakolaistuki-/lastenapujärjestön yhteystiedot

—	Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) yhteystiedot ja tehtävät.

LIITE XII

TIETOJA KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISILLE JA KANSALAISUUDETTOMILLE HENKILÖILLE, JOTKA OTETAAN KIINNI ULKORAJAN LAITTOMAN YLITTÄMISEN YHTEYDESSÄ (ASETUKSEN (EU) N:o 603/2013 29 ARTIKLAN 3 KOHTA)

Jos olet 14 vuotta täyttänyt tai vanhempi ja sinut otetaan kiinni laittoman rajanylityksen yhteydessä, sinulta otetaan sormenjäljet ja toimitetaan ne Eurodac-sormenjälkitietokantaan. Lain mukaan et voi kieltäytyä antamasta sormenjälkiäsi.

Jos sormenjäljet ovat huonolaatuiset tai jos olet tahallisesti vahingoittanut sormiasi, sormenjäljet voidaan ottaa myöhemmin uudelleen.

Jos joskus myöhemmin haet uudelleen turvapaikkaa, sinulta otetaan sormenjäljet uudelleen. Jos haet turvapaikkaa eri maassa kuin siinä, jossa sinulta ensimmäisen kerran otettiin sormenjäljet, sinut voidaan lähettää takaisin maahan, jossa sormenjäljet otettiin ensimmäisen kerran.

Sormenjäljet tallennetaan 18 kuukauden ajaksi. Sen jälkeen ne poistetaan tietokannasta automaattisesti. Eurodac-tietokantaan tallennetaan vain sormenjälkitiedot ja tieto sukupuolesta. Eurodac-tietokantaan ei tallenneta nimeä, valokuvaa, syntymäaikaa eikä kansalaisuutta.

Voit milloin tahansa tiedustella, mitä tietoja sinusta on tallennettu Eurodac-tietokantaan, siinä maassa, jossa sinulta on otettu sormenjäljet. Voit pyytää, että virheelliset tiedot oikaistaan tai että ne poistetaan. Tiedot on poistettava esimerkiksi siinä tapauksessa, että olet saanut jonkin EU-maan tai Dublin-järjestelmään assosioituneen maan kansalaisuuden tai oleskeluluvan johonkin näistä maista etkä ole hakenut turvapaikkaa.

Eurodac-tietokantaa hoitaa Euroopan unionin virasto nimeltä eu-LISA. Tietojasi voidaan käyttää ainoastaan laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Tietosi toimitetaan ainoastaan Eurodacin keskusjärjestelmään. Jos myöhemmin haet turvapaikkaa toisessa EU-maassa tai assosioituneessa maassa (25), sormenjälkesi lähetetään tuohon maahan vertailua varten. Eurodaciin tallennettuja tietoja ei toimiteta millekään muulle maalle tai järjestölle EU:n ja assosioituneiden maiden ulkopuolelle.

Yhteystiedot (täytetään asianomaisen jäsenvaltion tiedot)

—	Eurodacin rekisterinpitäjä ja hänen edustajansa

—	rekisterinpitäjän toimiston yhteystiedot

—	kansallisen tietosuojaviranomaisen yhteystiedot.

LIITE XIII

TIETOJA KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISILLE JA KANSALAISUUDETTOMILLE HENKILÖILLE, JOTKA TAVATAAN OLESKELEMASTA JÄSENVALTIOSSA LAITTOMASTI (ASETUKSEN (EU) N:o 603/2013 29 ARTIKLAN 3 KOHTA)

Jos sinut tavataan oleskelemasta laittomasti ns. Dublin-maassa (26), viranomaiset voivat ottaa sinulta sormenjäljet ja toimittaa ne Eurodac-sormenjälkitietokantaan. Tämän tarkoituksena on ainoastaan sen selvittäminen, oletko joskus aiemmin hakenut turvapaikkaa. Sormenjälkiäsi ei tallenneta Eurodac-tietokantaan, mutta jos olet aiemmin hakenut turvapaikkaa toisessa maassa, sinut voidaan palauttaa kyseiseen maahan.

Jos sormenjälkesi ovat huonolaatuiset tai jos olet tahallisesti vahingoittanut sormiasi, sormenjäljet voidaan ottaa sinulta myöhemmin uudelleen.

Eurodac-tietokantaa hoitaa Euroopan unionin virasto nimeltä eu-LISA. Tietojasi voidaan käyttää ainoastaan laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Tietosi toimitetaan ainoastaan Eurodacin keskusjärjestelmään. Jos haet myöhemmin turvapaikkaa toisessa Dublin-maassa, sinulta otetaan uudelleen sormenjäljet ja toimitetaan ne Eurodaciin. Eurodaciin tallennettuja tietoja ei toimiteta millekään muulle maalle tai järjestölle EU:n ja Dublin-järjestelmään assosioituneiden maiden ulkopuolelle.

Yhteystiedot (täytetään asianomaisen jäsenvaltion tiedot)

—	Eurodacin rekisterinpitäjä ja hänen edustajansa

—	rekisterinpitäjän toimiston yhteystiedot

—	kansallisen tietosuojaviranomaisen yhteystiedot.

Jos tämän maan viranomaiset katsovat, että olet hakenut kansainvälistä suojelua toisessa maassa, joka saattaa olla vastuussa hakemuksesi käsittelystä, saat tarkempia tietoja tähän liittyvästä menettelystä ja siitä, miten se vaikuttaa sinuun ja oikeuksiisi. (27)

”

(1) Näihin aihetodisteisiin on aina liitettävä luettelossa A tarkoitettu todiste.

(2) Tämä esite on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksessa. Siinä kerrotaan kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille olennaiset tiedot Dublin-menettelystä. Esitteellä ei oteta käyttöön eikä vahvisteta mitään oikeuksia tai oikeudellisia velvollisuuksia. Dublin-menettelyyn perustuvat valtioiden ja henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 604/2013.

(3) Dublin-maita ovat kaikki Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä Dublin-järjestelmään ”assosioituneet” neljä maata (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein).

(4) Tässä tarkoitetaan tämän liitteen B osassa olevia tietoja.

(5) Tämä esite on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksessa. Siinä kerrotaan kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille olennaiset tiedot Dublin-menettelystä. Esitteellä ei oteta käyttöön eikä vahvisteta mitään oikeuksia tai oikeudellisia velvollisuuksia. Dublin-menettelyyn perustuvat valtioiden ja henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 604/2013.

(6) Eurodac-tietokannasta on lisätietoa A osan jaksossa ”Miksi minulta otetaan sormenjäljet?”.

(7) The present paragraph does not appear in the specific leaflet for Member States not participating in the Return Directive.

(8) Kukin jäsenvaltio täyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(9) Kukin jäsenvaltio täyttää.

(10) Kukin jäsenvaltio valitsee yhden kolmesta vaihtoehdosta käytettävissä olevien tehokkaiden oikeussuojakeinojen mukaan.

(11) Kukin jäsenvaltio täyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(12) Kukin jäsenvaltio täyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(13) Tämä esite on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksessa. Siinä kerrotaan kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille olennaiset tiedot Dublin-menettelystä. Esitteellä ei oteta käyttöön eikä vahvisteta mitään oikeuksia tai oikeudellisia velvollisuuksia. Dublin-menettelyyn perustuvat valtioiden ja henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 604/2013.

(14) Dublin-maita ovat kaikki Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä Dublin-järjestelmään ”assosioituneet” neljä maata (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein).

(15) Äidin tai isän sisko.

(16) Äidin tai isän veli.

(17) Tästä voidaan käyttää myös nimitystä ’vastaanottaminen’.

(18) Tästä voidaan käyttää myös nimitystä ’takaisinottaminen’.

(19) Kukin jäsenvaltio täyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(20) Kukin jäsenvaltio täyttää.

(21) Kukin jäsenvaltio valitsee yhden kolmesta vaihtoehdosta käytettävissä olevien tehokkaiden oikeussuojakeinojen mukaan.

(22) Kukin jäsenvaltio täyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(23) Kukin jäsenvaltio täyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(24) Henkilö, jonka viranomaiset tunnustavat edustavan sinua lain edessä. Edustajasi ja/tai viranomaisten olisi annettava sinulle neuvoja, jos tarvitset oikeudellisen neuvonantajan, mutta voit myös itse pyytää heitä antamaan neuvoja oikeudelliselle neuvonantajalle sinun puolestasi. Tämän esitteen takapuolella on tietoja järjestöistä, jotka voivat järjestää sinulle oikeudellisen neuvonantajan.

(25) Sormenjälkitietojasi voivat käyttää lain sallimalla tavalla EU:n 28 jäsenvaltiota sekä Dublin-järjestelmään assosioituneet neljä maata (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein).

(26) Dublin-maita ovat kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä Dublin-järjestelmään ”assosioituneet” neljä maata (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein).

(27) Tässä tarkoitetaan liitteessä X olevassa B osassa olevia tietoja.

8.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 39/46

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 120/2014,

annettu 7 päivänä helmikuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin kuin on kyse yhteisön vertailulaboratoriosta muuntogeenisiä organismeja varten annetun asetuksen (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan toisen ja viidennen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1981/2006 (2), sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 503/2013 (3). On tarpeen päivittää näitä sääntöjä, erityisesti hakijoilta perittävien maksujen osalta, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset kustannuksissa, joita aiheutuu testattaessa ja validoitaessa havaitsemismenetelmiä, ja muutokset tehtävänjaossa jäsenvaltioissa.

(2)	Asetuksessa olisi myös otettava huomioon sellaisten useita muunnostapahtumia sisältävien muuntogeenisten organismien kasvava määrä, joissa on yhä enemmän yksittäisten muunnostapahtumien yhdistelmiä.

(3)

On tarpeen saattaa ajan tasalle luettelo nimetyistä kansallisista vertailulaboratorioista, jotka avustavat asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua yhteisön vertailulaboratoriota havaitsemismenetelmien testaamisessa ja validoinnissa, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden tekemät muutokset nimettyihin kansallisiin vertailulaboratorioihin ja sisällyttää luetteloon vastikään unioniin liittyneiden jäsenvaltioiden nimetyt kansalliset vertailulaboratoriot.

(4)

Olisi vahvistettava siirtymätoimenpiteet, jotta hakijat, jotka ennen tämän asetuksen voimaantuloa ovat saaneet kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisen ilmoituksen lupahakemuksen vastaanottamisesta, voivat suorittaa maksut asetuksen (EY) N:o 1981/2006 mukaisesti.

(5)

Tässä yhteydessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon EU:hun sijoittautuneet julkiset tutkimuslaitokset, jotka hakevat lupaa muuntogeeniselle organismille sellaisten hankkeiden yhteydessä, jotka saavat pääasiallisen rahoituksensa julkiselta sektorilta, ja säädettävä siksi maksujen määrän alentamisesta tällaisissa tapauksissa.

(6)	Asetusta (EY) N:o 1981/2006 olisi siksi muutettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1981/2006 seuraavasti:

Korvataan 2 artiklan a alakohta seuraavasti:

”a)

”täydellä validointimenettelyllä”

arviointia, joka tehdään vertailumittauksen avulla kansainvälisten standardien mukaisesti kansallisten vertailulaboratorioiden kanssa sen selvittämiseksi, ovatko hakijan asettamat menetelmän vähimmäisvaatimukset asiakirjan Definition of minimum performance requirements for analytical methods of GMO testing (4) mukaiset, johon viitataan

—

elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten kasvien, muuntogeenisiä kasveja sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tai rehujen sekä muuntogeenisistä kasveista valmistettujen tai muuntogeenisistä kasveista valmistettuja ainesosia sisältävien elintarvikkeiden taikka muuntogeenisistä kasveista valmistettujen rehujen tapauksessa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 503/2013 (5) liitteessä III olevassa 3.1 kohdan C alakohdan 4 alakohdassa;

—	kaikissa muissa tapauksissa asetuksen (EY) N:o 641/2004 liitteessä I olevan 1 kohdan B alakohdassa;

sekä

ii)	hakijan esittämän menetelmän toistettavuuden ja oikeellisuuden arviointia.

(4) http://gmo-crl.jrc.ec.europa.eu/doc/Min_Perf_Requirements_Analytical_methods.pdf, yhteisön vertailulaboratorio ja eurooppalainen laboratorioiden verkosto, 13. lokakuuta 2008."

(5) EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1.”"

Lisätään 2 artiklaan seuraavat määritelmät:

”e)	’yksittäisen muunnostapahtuman sisältävällä muuntogeenisellä organismilla’ muuntogeenistä organismia, joka on saatu yksittäisen muunnosprosessin tuloksena;

f)	’useita muunnostapahtumia sisältävällä muuntogeenisellä organismilla’ muuntogeenistä organismia, joka sisältää useamman kuin yhden yksittäisen muunnostapahtuman ja joka on saatu perinteisen risteyttämisen, kotransformaation tai retransformaation tuloksena.”

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Maksut

1. Hakijan on suoritettava yhteisön vertailulaboratoriolle 40 000 euron suuruinen kiinteä maksu jokaisesta hakemuksesta, joka koskee yksittäisen muunnostapahtuman sisältävää muuntogeenistä organismia.

2. Yhteisön vertailulaboratorio vaatii hakijaa suorittamaan ylimääräisen 65 000 euron suuruisen maksun, jos yksittäisen muunnostapahtuman sisältävän muuntogeenisen organismin havaitsemis- ja tunnistamismenetelmän täyttä validointimenettelyä edellytetään seuraavien säännösten mukaisesti:

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 503/2013 liite III, kun hakemus liittyy seuraaviin:

i)	muuntogeeniset kasvit elintarvike- tai rehukäyttöön,

ii)	muuntogeenisiä kasveja sisältävät tai niistä koostuvat elintarvikkeet tai rehut,

iii)	muuntogeenisistä kasveista valmistetut tai muuntogeenisistä kasveista valmistettuja ainesosia sisältävät elintarvikkeet taikka tällaisista kasveista valmistetut rehut; tai

b)	asetuksen (EY) N:o 641/2004 liite I kaikissa muissa tapauksissa.

3. Kiinteä maksu, joka peritään kustakin hakemuksesta, joka koskee useita muunnostapahtumia sisältävää muuntogeenistä organismia, riippuu niiden yksittäisten muunnostapahtumien lukumäärästä (N), joista muuntogeeninen organismi koostuu, ja se lasketaan kaavalla 20 000 euroa + (N × 5 000 euroa), kun kunkin sellaisen yksittäisen muunnostapahtuman havaitsemis- ja tunnistamismenetelmä, josta muuntogeeninen organismi koostuu, on yhteisön vertailulaboratorion validoima tai validointi on vireillä. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan se useita muunnostapahtumia sisältävä muuntogeeninen organismi, jolla on suurin määrä yksittäisiä muunnostapahtumia.

4. Maksu, joka peritään kustakin hakemuksesta, joka koskee useita muunnostapahtumia sisältävää muuntogeenistä organismia, joka koostuu yhdestä tai useammasta yksittäisestä muunnostapahtumasta, jonka havaitsemis- ja tunnistamismenetelmä ei ole yhteisön vertailulaboratorion validoima tai validointi ei ole vireillä, lasketaan seuraavasti: 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan yksittäisiin muunnostapahtumiin, joille ei ole olemassa validoitua menetelmää, ja 3 artiklan 3 kohtaa useita muunnostapahtumia sisältäviin muuntogeenisiin organismeihin, missä yhteydessä N vastaa niiden yksittäisten muunnostapahtumien lukumäärää, joista muuntogeeninen organismi koostuu ja joille on olemassa validoitu menetelmä.

5. Yhteisön vertailulaboratorio alentaa 2 kohdassa tarkoitetun ylimääräisen maksun määrää suhteessa kustannuksiin, jotka säästyvät,

a)	kun hakija toimittaa materiaalin, jota tarvitaan täyden validointimenettelyn toteuttamiseen; ja/tai

b)	kun hakija toimittaa tiedot, jotka liittyvät yhteisön vertailulaboratorion jo validoimiin ja julkaisemiin moduuleihin, kuten DNA:n eristämistä koskeviin testausprotokolliin ja lajispesifisiin referenssimenetelmiin.

6. Jos hakijan ehdottaman havaitsemis- ja tunnistamismenetelmän validointikustannukset ylittävät vähintään 50 prosentilla 1, 2 ja 3 kohdassa mainittujen maksujen määrän, vaaditaan lisämaksu. Lisämaksun on katettava 50 prosenttia kustannusten siitä osasta, joka ylittää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen maksujen määrän.

7. Edellä 1–6 kohdassa säädetyt maksut lankeavat maksettaviksi silloinkin, kun hakemus peruutetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 3 kohdan soveltamista.”

Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos hakija on pk-yritys, hakijan kotipaikka sijaitsee jossakin kehitysmaassa tai hakija on EU:hun sijoittautunut julkinen tutkimuslaitos ja sen hakemus liittyy hankkeeseen, joka saa pääasiallisen rahoituksensa julkiselta sektorilta, 3 artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettuja maksuja alennetaan 50 prosenttia.”

b)	Korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Edellä olevaa 3 artiklan 6 kohtaa ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hakijoihin.”

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

Korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Hakijan on esitettävä näyttöä siitä, että 3 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu maksu on suoritettu yhteisön vertailulaboratoriolle, toimittaessaan asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 3 kohdan j alakohdan tai 17 artiklan 3 kohdan j alakohdan mukaisesti elintarvike- ja rehunäytteet ja niiden vertailunäytteet yhteisön vertailulaboratoriolle.

2. Jos täyttä validointimenettelyä edellytetään 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, yhteisön vertailulaboratorio ilmoittaa asiasta kirjallisesti hakijalle ja vaatii määrän suorittamista kyseisen säännöksen mukaisesti ennen validointiprosessin neljännen vaiheen (kollaboratiivinen koe) käynnistämistä.

3. Jos yhteisön vertailulaboratorio olettaa, että hakijan ehdottaman havaitsemismenetelmän validointikustannukset ylittävät vähintään 50 prosentilla 3 artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettujen maksujen määrän 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, se ilmoittaa kirjallisesti hakijalle lisäkustannusten arvioidun määrän.

Jos hakija kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta peruuttaa hakemuksensa, sen ei tarvitse suorittaa 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua lisämaksua.

Kun havaitsemismenetelmän validointi on saatu päätökseen, yhteisön vertailulaboratorio ilmoittaa hakijalle kirjallisesti havaitsemismenetelmän validoinnista aiheutuneista tosiasiallisista ja asianmukaisesti perustelluista kustannuksista ja vaatii 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti maksettavaksi lankeavan maksun suorittamista.”

b)	Poistetaan 5 kohta.

c)	Korvataan7 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Hakijan on suoritettava edellä 2 ja 3 kohdassa säädetyt maksut 45 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Validointiprosessin neljättä vaihetta (kollaboratiivinen koe) ei käynnistetä ennen kuin kyseiset maksut on vastaanotettu.”

Korvataan 6 artiklan 2 kohta 2 ja 3 kohdalla seuraavasti:

”2. Kansainväliseen kollaboratiiviseen validointikokeeseen osallistuvat kansalliset vertailulaboratoriot on valittava liitteessä II lueteltujen kansallisten vertailulaboratorioiden joukosta satunnaisesti; osallistuvat kansalliset vertailulaboratoriot saavat yhteisön vertailulaboratoriolta 2 400 euroa osallistumiskulujensa kattamiseksi. Kun on kyse 4 artiklan 1 kohdasta, tätä määrää alennetaan oikeassa suhteessa.

3. Yhteisön vertailulaboratorion ja validointitutkimukseen osallistuvien liitteessä II lueteltujen kansallisten vertailulaboratorioiden on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa määritellään niiden väliset suhteet erityisesti rahoituksen osalta.”

Korvataan liitteessä I oleva a alakohta seuraavasti:

”a)

oltava akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17025 (Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset) tai vastaavan kansainvälisen standardin mukaisesti sen varmistamiseksi, että niillä on

—	asiaan soveltuvaa pätevää henkilöstöä, jolla on riittävä koulutus muuntogeenisten organismien ja muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi käytettävistä analyysimenetelmistä,

—	laitteet, joita tarvitaan vaadittujen analyysien tekemiseen,

—	asianmukainen hallinto,

—	teknisten raporttien tuottamiseen riittävä tietojenkäsittelyvalmius, joka mahdollistaa myös nopean tietojenvaihdon muiden havaitsemismenetelmien testaamiseen ja validointiin osallistuvien laboratorioiden kanssa.

Tämän asetuksen liitteessä II luetellut laboratoriot, joita ei vielä ole akkreditoitu, sallitaan 31 päivään joulukuuta 2014 saakka, jos ne vakuuttavat akkreditointiprosessin olevan käynnissä ja esittävät todisteet teknisestä pätevyydestä yhteisön vertailulaboratoriolle.”

8)	Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Asetuksen (EY) N:o 1981/2006 maksuja koskevia 3, 4 ja 5 artiklaa sovelletaan edelleen hakijoihin, jotka ennen tämän asetuksen voimaantuloa ovat saaneet kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisen ilmoituksen lupahakemuksen vastaanottamisesta.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 7 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2) EUVL L 368, 23.12.2006, s. 99.

(3) EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1.

LIITE

”LIITE II

Yhteisön vertailulaboratoriota havaitsemis- ja tunnistamismenetelmien testaamisessa ja validoinnissa avustavat 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset vertailulaboratoriot

Belgique/België

—	Centre wallon de recherches agronomiques (CRA-W),

—	Institut Scientifique de Santé Publique (ISP) – Wetenschappelijk Instituut Volksgezondheid (WIV),

—	Instituut voor Landbouw- en Visserijonderzoek (ILVO);

Bulgaria

—	Национален цeнтър по обществено здраве и анaлизи (НЦОЗА), София, Сектор ГМО;

Česká republika

—	Výzkumný ústav rostlinné výroby, v.v.i. (VÚRV), Praha;

Danmark

—	Danmarks Tekniske Universitet, DTU Fødevareinstituttet, Afdeling for Toksikologi og Risikovurdering (1),

—	Ministeriet for Fødevarer, Landbrug og Fiskeri, Fødevarestyrelsen, Sektion for Plantediagnostik, Ringsted;

Deutschland

—	Chemisches und Veterinäruntersuchungsamt (CVUA) Freiburg,

—	Landwirtschaftliches Technologiezentrum Augustenberg (LTZ),

—	Bayerisches Landesamt für Gesundheit und Lebensmittelsicherheit (LGL),

—	Landeslabor Berlin-Brandenburg, Berlin,

—	Landeslabor Berlin-Brandenburg, Frankfurt/Oder,

—	Institut für Hygiene und Umwelt der Hansestadt Hamburg,

—	Landesbetrieb Hessisches Landeslabor – Standort Kassel,

—	Landesamt für Landwirtschaft, Lebensmittelsicherheit und Fischerei (LALLF) Mecklenburg-Vorpommern,

—	Niedersächsisches Landesamt für Verbraucherschutz und Lebensmittelsicherheit (LAVES) – Lebensmittel- und Veterinärinstitut Braunschweig/Hannover,

—	Landesuntersuchungsamt Rheinland-Pfalz – Institut für Lebensmittelchemie Trier,

—	Landwirtschaftliche Untersuchungs- und Forschungsanstalt (LUFA) Speyer,

—	Landesamt für Verbraucherschutz – Abteilung D Veterinärmedizinische, mikro- und molekularbiologische Untersuchungen, Saarland,

—	Staatliche Betriebsgesellschaft für Umwelt und Landwirtschaft, Geschäftsbereich Labore Landwirtschaft, Sachsen,

—	Landesuntersuchungsanstalt für das Gesundheits- und Veterinärwesen Sachsen (LUA),

—	Landesamt für Verbraucherschutz Sachsen-Anhalt – Fachbereich Lebensmittelsicherheit,

—	Landeslabor Schleswig-Holstein,

—	Thüringer Landesamt für Verbraucherschutz (TLV),

—	Bundesinstitut für Risikobewertung (BfR),

—	Bundesamt für Verbraucherschutz und Lebensmittelsicherheit (BVL);

Eesti

—	Tallinna Tehnikaülikooli (TTÜ) geenitehnoloogia instituut, DNA analüüsi labor;

Éire

—	Food and Environment Research Agency (FERA) Sand Hutton, York;

Elláda

—	Ελληνικός Γεωργικός Οργανισμός ’ΔΗΜΗΤΡΑ’, Γενική Διεύθυνση Αγροτικής Έρευνας, Ινστιτούτο Τεχνολογίας Γεωργικών Προϊόντων, Εργαστήριο Γενετικής Ταυτοποίησης, Αθήνα,

—	Υπουργείο Οικονομικών, Γενική Γραμματεία Δημοσίων Εσόδων, Γενική Διεύθυνση Γενικού Χημείου του Κράτους (ΓΧΚ), Διεύθυνση Τροφίμων; Αθήνα;

España

—	Centro Nacional de Alimentación, Agencia Española de Seguridad Alimentaria y Nutrición (CNA-AESAN),

—	Laboratorio Arbitral Agroalimentario del Ministerio de Agricultura, Alimentación y Medio Ambiente (LAA-MAGRAMA);

France

—	Groupement d’Intérêt Public – Groupe d’Etude et de contrôle des Variétés et des Semences (GIP-GEVES),

—	Laboratoire du Service Commun des Laboratoires (SCL) d’Illkirch-Graffenstaden,

—	Laboratoire de la Santé des Végétaux (ANSES), Angers;

Hrvatska

—	Odsjek za kvantifikaciju GMO i procjenu rizika, Hrvatski zavod za javno zdravstvo;

Italia

—	Centro di Ricerca per la Sperimentazione in Agricoltura, Centro di Sperimentazione e Certificazione delle Sementi (CRA-SCS), Sede di Tavazzano – Laboratorio,

—	Istituto Superiore di Sanità, Dipartimento di Sanità Pubblica Veterinaria e Scurezza Alimentare – Reparto OGM e xenobiotici di origine fungina (ISS-DSPVSA),

—	Istituto Zooprofilattico Sperimentale delle Regioni Lazio e Toscana, Centro di Referenza Nazionale per la Ricerca di OGM (CROGM);

Kypros

—	Γενικό Χημείο του Κράτους (ΓΧΚ);

Latvija

—	Pārtikas drošības, dzīvnieku veselības un vides zinātniskais institūts ’BIOR’;

Lietuva

—	Nacionalinio maisto ir veterinarijos rizikos vertinimo instituto Molekulinės biologijos ir Genetiškai modifikuotų organizmų tyrimų skyrius;

Luxembourg

—	Laboratoire National de Santé (LNS), Division du contrôle des denrées alimentaires;

Magyarország

—	Nemzeti Élelmiszerlánc-biztonsági Hivatal (NÉBIH);

Malta

—	LGC Limited UK;

Nederland

—	RIKILT – Wageningen UR,

—	Nederlandse Voedsel en Waren Autoriteit (NVWA);

Österreich

—	Österreichische Agentur für Gesundheit und Ernährungssicherheit GmbH – Institut für Lebensmittelsicherheit Wien, Abteilung für Molekular- und Mikrobiologie (AGES – MOMI),

—	Umweltbundesamt GmbH;

Polska

—	Instytut Hodowli i Aklimatyzacji Roślin (IHAR); Laboratorium Kontroli Genetycznie Modyfikowanych Organizmów, Błonie,

—	Instytut Zootechniki – Państwowy Instytut Badawczy, Krajowe Laboratorium Pasz, Lublin,

—	Państwowy Instytut Weterynaryjny – Państwowy Instytut Badawczy, Puławy,

—	Regionalne Laboratorium Badań Żywności Genetycznie Modyfikowanej w Tarnobrzegu;

Portugal

—	Laboratório de OGM, Instituto Nacional de Investigação Agrária e Veterinária (INIAV), Unidade Estratégica de Investigação e Serviços de Sistemas Agrários e Florestais e Sanidade Vegetal (UEIS-SAFSV);

România

—	Laboratorul Național de Referință pentru OMG din alimente și furaje, Institutul de Diagnostic și Sănătate Animală, București;

Slovenija

—	Kmetijski inštitut Slovenije (KIS), Ljubljana,

—	Nacionalni inštitut za biologijo (NIB), Ljubljana;

Slovensko

—	Ústredný kontrolný a skúšobný ústav poľnohospodársky, Oddelenie molekulárnej biológie NRL Bratislava,

—	Štátny veterinárny a potravinový ústav, Dolný Kubín (State Veterinary and Food Institute Dolný Kubín);

Suomi/Finland

—	Tullilaboratorio,

—	Elintarviketurvallisuusvirasto Evira;

Sverige

—	Livsmedelsverket (SLV);

United Kingdom

—	Food and Environment Research Agency (FERA),

—	LGC Limited (LGC),

—	Science and Advice for Scottish Agriculture (SASA)”

(1) 1. tammikuuta 2014 saakka.

8.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 39/60

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

luvan antamisesta Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle poiketa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 14 artiklan 6 kohdan nojalla tietyistä yhteisistä lentoturvallisuussäännöistä

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 559)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/69/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Useat jäsenvaltiot pyysivät lupaa soveltaa poikkeuksia asetuksen (EY) N:o 216/2008 täytäntöönpanosääntöihin sisältyvistä yhteisistä lentoturvallisuussäännöistä. Kyseisen asetuksen 14 artiklan 6 kohdan nojalla komission yksiköt arvioivat EASAn suositusten perusteella pyydettyjen poikkeusten tarpeen ja niistä seuraavan suojan tason. Komissio totesi, että poikkeaman myötä suojan taso vastaisi yhteisiä lentoturvallisuussääntöjä soveltamalla saavutettavaa tasoa, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. Kunkin poikkeuksen ja niihin liittyvien ehtojen arviointi kuvataan erillisissä liitteissä tässä päätöksessä, jolla annetaan lupa poikkeuksiin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 216/2008 14 artiklan 7 kohdan mukaisesti poikkeus, joka myönnetään yhdelle jäsenvaltiolle, on ilmoitettava kaikille jäsenvaltioille, joilla on myös oikeus soveltaa kyseistä poikkeusta. Tämä päätös olisi sen vuoksi osoitettava kaikille jäsenvaltioille. Kunkin poikkeuksen kuvauksen sekä siihen liittyvien ehtojen olisi oltava sellaisia, että muut jäsenvaltiot voivat soveltaa kyseistä toimenpidettä heti, kun ne ovat samassa tilanteessa ilman, että komission on annettava uudelleen hyväksyntänsä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin ilmoitettava poikkeusten soveltamisesta, koska niiden vaikutukset voivat ulottua kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolelle.

(3)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan lentoturvallisuusviraston komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset voivat myöntää tietyistä asetuksen (EY) N:o 216/2008 täytäntöönpanosäännöistä poikkeavia hyväksyntöjä tämän päätöksen liitteissä esitetyn mukaisesti.

2 artikla

Kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa 1 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, sellaisina kuin ne vahvistetaan tämän päätöksen liitteissä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle, Euroopan lentoturvallisuusvirastolle ja kansallisille ilmailuviranomaisille.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

LIITE I

Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeus komission asetuksesta (EU) N:o 1178/2011 (1) simulaattorikouluttajan (SFI) oikeuksien osalta

1. PYYNNÖN KUVAUS

Osassa FCL olevan FCL.905.SFI kohdan a alakohdan mukaan simulaattorikouluttajalla on oikeus antaa lentokoulutusta simulaattorilla asianomaisessa ilma-alusryhmässä a) mittarilentokelpuutusten myöntämistä, voimassaolon jatkamista ja uusimista varten edellyttäen, että hänellä on tai on aiemmin ollut kyseisen ilma-alusryhmän mittarilentokelpuutus ja hän on suorittanut IRI-kurssin.

Kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 27. marraskuuta 2012, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus (Yhdistynyt kuningaskunta) ilmoitti komissiolle ja Euroopan lentoturvallisuusvirastolle aikomuksestaan poiketa komission asetuksen (EU) N:o 1178/2011 (”lentomiehistöasetus”) FCL.905.SFI kohdan a alakohdasta asetuksen (EY) N:o 216/2008 (”perusasetus”) 14 artiklan 6 kohdan perusteella.

Yhdistynyt kuningaskunta ehdotti, että vaatimus IRI-kurssin suorittamisesta ja oikeus antaa koulutusta ensimmäistä mittarilentokelpuutusta varten erotetaan muista SFI-vaatimuksista, ja että annetaan simulaattorikouluttajille, jotka eivät ole suorittaneet IRI-koulutusta, oikeus antaa koulutusta tyyppikohtaisten mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista ja uusimista varten.

2. PYYNNÖN ARVIOINTI

2.1 Tarve

Tällä hetkellä ei ole riittävästi päteviä lennonopettajia harjoituskurssien pitämiseen eikä IRI-kursseja ole hyväksytty riittävästi, jotta simulaattorikouluttajat saisivat pätevyyden. Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen viranomainen painotti sitä, että vaatimus IRI-kurssille osallistumisesta aiheuttaa tahattomasti vaikeuksia, koska lennonopettajia ei ole riittävästi. Asia voidaan korjata niin, että annetaan simulaattorikouluttajille, jotka eivät ole suorittaneet IRI-kurssia, oikeus antaa koulutusta tyyppikohtaisten mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista ja uusimista varten. Viraston mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on osoittanut riittävän selvästi tarpeen poiketa FCL.905.SFI kohdan vaatimuksista.

2.2 Suojan tason vastaavuus

Osan FCL sanamuodon mukaan IRI-kurssin suorittaminen on yleinen vaatimus, jota sovelletaan kaikkiin simulaattorikouluttajan opetusoikeuksiin mittarilentokelpuutusten osalta. Tämän vuoksi sitä sovelletaan myös oikeuteen antaa koulutusta tyyppikohtaisten mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista ja uusimista varten sekä lisäoikeuksiin antaa koulutusta ensimmäistä mittarilentokelpuutusta varten.

Yhdistynyt kuningaskunta painotti, että suunnitellulla poikkeuksella suojan taso säilyy vastaavalla tasolla, koska sen myötä otettaisiin uudelleen käyttöön JAR-FCL-vaatimus.

Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta ehdotti, että IRI-kurssi vaadittaisiin ainoastaan, kun on kyse oikeudesta antaa koulutusta ensimmäistä mittarilentokelpuutusta varten, ja niiden simulaattorikouluttajien oikeudet, jotka eivät ole käyneet tätä kurssia, rajoitettaisiin tyyppikohtaisen mittarilentokelpuutuksen sisältävän tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen tai uusimiseen tähtäävään koulutukseen. Yhdistynyt kuningaskunta ehdotti, että saadakseen oikeuden antaa tällaista koulutusta osallistumatta kokonaiselle IRI-kurssille, simulaattorikouluttajan olisi edeltävien 12 kuukauden aikana oltava suorittanut hyväksytysti tarkastuslento kyseisen ilma-aluksen mittarilentokelpuutuksen sisältävää tyyppikelpuutusta varten. Simulaattorikouluttaja, jolla on tämä pätevyys, mutta joka ei ole osallistunut kokonaiselle IRI-kurssille, ei saisi antaa koulutusta ensimmäistä mittarilentokelpuutusta varten eikä sellaisen mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten, joka ei liity tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen tai uusimiseen.

Tarkasteltuaan muutettua poikkeuspyyntöä virasto totesi Yhdistyneen kuningaskunnan olevan oikeassa siinä, että simulaattorikouluttajan oikeuksia on osassa FCL muutettu verrattuna JAR-FCL:ään. Uusi vaatimus, jonka mukaan simulaattorikouluttajan on osallistuttava IRI-kurssille, jos lentokoulutusta annetaan mittarilentokelpuutusta varten, on lisätty vaatimuksiin, koska se katsottiin tarpeelliseksi oikeuksien laajentamiseksi.

Virasto hyväksyi Yhdistyneen kuningaskunnan arvion siitä, että ehdotettu poikkeus tarjoaa vastaavan suojan tason kuin se, joka saavutetaan soveltamalla osaa FCL, koska poikkeuksessa ei anneta tälle simulaattorikouluttajien erityisryhmälle oikeutta antaa ilman IRI-kurssille osallistumista koulutusta yleisen mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten, vaan ainoastaan oikeus antaa koulutusta tyyppikohtaisten mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista ja uusimista varten.

3. POIKKEUKSEN KUVAUS

Yhdistynyt kuningaskunta voi asetuksen (EU) N:o 1178/2011 osan FCL.905.SFI a alakohdasta poiketen antaa simulaattorikouluttajille oikeuden antaa koulutusta tyyppikohtaisen mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista ja uusimista varten ilman IRI-kurssin suorittamista.

4. POIKKEUKSEN SOVELTAMISEN EHDOT

Simulaattorikouluttaja, jolla on tämä pätevyys, ei saa antaa koulutusta yleisen mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista ja uusimista varten ilman IRI-kurssille osallistumista.

5. POIKKEUKSEN YLEINEN SOVELLETTAVUUS

Kaikki jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä poikkeusta, jos 4 kohdassa kuvatut ehdot täyttyvät.

(1) Komission asetus (EU) N:o 1178/2011, annettu 3 päivänä marraskuuta 2011, siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla (EUVL L 311, 25.11.2011, s. 1).

LIITE II

Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeus asetuksesta (EU) N:o 1178/2011 simulaattoritarkastuslentäjän (SFE) oikeuksien osalta

1. PYYNNÖN KUVAUS

FCL.1005.SFE kohdan a alakohdan 2 alakohdan mukaan lentokoneen tai pystysuoraan nousevan lentokoneen simulaattoritarkastuslentäjällä on oikeus ottaa vastaan lentosimulaattorilla: (…) tarkastuslentoja mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista tai uusimista varten edellyttäen, että simulaattoritarkastuslentäjä täyttää FCL.1010.IRE kohdan vaatimukset kyseisessä ilma-alusryhmässä.

Kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 27. marraskuuta 2012, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus (Yhdistynyt kuningaskunta) ilmoitti komissiolle ja Euroopan lentoturvallisuusvirastolle aikomuksestaan poiketa asetuksen (EU) N:o 1178/2011 (”lentomiehistöasetus”) FCL.1005.SFE kohdan a alakohdan 2 alakohdasta asetuksen (EY) N:o 216/2008 (”perusasetus”) 14 artiklan 6 kohdan perusteella.

Yhdistynyt kuningaskunta ehdotti, että perustetaan uusi simulaattoritarkastuslentäjien luokka, jolla on oikeus ottaa vastaan tarkastuslentoja mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista ja uusimista varten silloin, kun se liittyy tyyppikelpuutukseen, erottamalla IRI/IRE-vaatimus muista SFE-vaatimuksista ja rajoittamalla oikeudet tyyppikohtaisen mittarilentokelpuutuksen sisältävän tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen tai sen uusimiseen.

2. PYYNNÖN ARVIOINTI

2.1 Tarve

Tällä hetkellä kursseja ei ole hyväksytty riittävästi, jotta simulaattoritarkastuslentäjät saisivat pätevyyden. Yhdistynyt kuningaskunta painotti, että tämä vaatimus aiheuttaa tahattomasti vaikeuksia, koska riittävästi koulutettuja henkilöitä ei tällä hetkellä ole. Asia voidaan korjata niin, että annetaan simulaattoritarkastuslentäjille, jotka eivät täytä IRE-vaatimuksia, oikeus ottaa vastaan tarkastuslentoja tyyppikohtaisten mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista ja uusimista varten. Viraston mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on osoittanut riittävän selvästi tarpeen poiketa FCL.1005.SFE kohdan vaatimuksista.

2.2 Suojan tason vastaavuus

Yhdistynyt kuningaskunta perusteli poikkeuspyyntöä viittaamalla vastaavaan JAR-FCL-vaatimukseen ja esittämällä, kuinka tämän tarkastuslentäjäluokan oikeudet ja ehdot, jotka hakijan edellytetään täyttävän, ovat muuttuneet. Yhdistynyt kuningaskunta painotti, että JAR-järjestelmässä monet kansalliset viranomaiset antoivat simulaattoritarkastuslentäjien ottaa vastaan tarkastuslentoja sellaisten mittarilento-oikeuksien voimassaolon jatkamista tai uusimista varten, jotka liittyvät tyyppikelpuutukseen, toisin sanoen tyyppikelpuutuksen ja tyyppikohtaisen mittarilentokelpuutuksen (IR) yhdistelmän voimassaolon jatkamista tai uusimista varten. Simulaattoritarkastuslentäjät eivät saaneet ottaa vastaan tarkastuslentoja muuta kuin tyyppikohtaista yleistä mittarilentokelpuutusta varten eikä ensimmäistä kertaa myönnettäviä tyyppikohtaisia mittarilento-oikeuksia varten.

Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta huomautti, että simulaattoritarkastuslentäjien laajennettujen oikeuksien vuoksi osassa FCL vaaditaan, että simulaattoritarkastuslentäjän on täytettävä mittaritarkastuslentäjiin (IRE) sovellettavat vaatimukset, joiden mukaan heillä on oltava mittarilentokouluttajan (IRI) kelpuutus. Osan FCL sanamuodon mukaan tämä on yleinen vaatimus, jota sen vuoksi sovelletaan kaikkiin simulaattoritarkastuslentäjän oikeuksiin ottaa vastaan mittaritarkastuslentoja. Sitä sovelletaan sekä tyyppikohtaisten mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista ja uusimista koskeviin oikeuksiin että uusiin oikeuksiin kaikkien ensimmäisten mittarilentokelpuutusten tarkastuslentojen vastaanottamisessa.

Yhdistynyt kuningaskunta korosti, että suunnitellulla poikkeuksella suojan taso säilyy vastaavalla tasolla, koska sen myötä otettaisiin uudelleen käyttöön JAR-FCL-vaatimus.

Tarkasteltuaan poikkeuspyyntöä virasto totesi Yhdistyneen kuningaskunnan olevan oikeassa siinä, ettei FCL.1005.SFE-vaatimus todellakaan anna simulaattoritarkastuslentäjille oikeutta ottaa vastaan lentokoetta ensimmäistä mittarilentokelpuutusta varten lentosimulaattorilla, vaan heidän oikeutensa rajoittuu mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamiseen ja uusimiseen (ks. 2 kohdan a alakohta). Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta totesi aivan oikein, että JAR-FCL antoi simulaattoritarkastuslentäjälle oikeuden ottaa vastaan tarkastuslentoja mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten. Yhdistynyt kuningaskunta oli oikeassa myös siinä, ettei simulaattoritarkastuslentäjän JAR-FCL:n mukaan tarvinnut täyttää myös IRE/IRI-vaatimuksia. On totta, että simulaattoritarkastuslentäjän oikeudet ovat muuttuneet JAR-FCL:ään verrattuna.

Jotta simulaattoritarkastuslentäjät saisivat oikeuden ottaa vastaan tarkastuslentoja yhdistetyn tyyppi- ja mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten IRE-vaatimusten täyttymättä, Yhdistynyt kuningaskunta ehdotti vaatimukseksi, että simulaattoritarkastuslentäjän olisi edeltävien 12 kuukauden aikana oltava suorittanut hyväksytysti tarkastuslento mittarilentokelpuutuksen sisältävää ilma-aluksen tyyppikelpuutusta varten. Simulaattoritarkastuslentäjä, jolla on tämä pätevyys, ei saisi ottaa vastaan tarkastuslentoja minkäänlaista ensimmäistä mittarilentokelpuutusta varten eikä sellaisen mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten, joka ei liity tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen tai uusimiseen.

Virasto hyväksyi tarkastelun perusteella Yhdistyneen kuningaskunnan arvion siitä, että ehdotettu poikkeus tarjoaa vastaavan suojan tason kuin se, joka saavutetaan soveltamalla osaa FCL, koska poikkeuksessa ei anneta tälle simulaattoritarkastuslentäjien erityisryhmälle oikeutta ottaa vastaan tarkastuslentoja mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten ilman IRI-koulutukseen osallistumista, mutta se antaa heille oikeuden ottaa vastaan tarkastuslentoja tyyppikohtaisten mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamista ja uusimista varten.

3. POIKKEUKSEN KUVAUS

Yhdistynyt kuningaskunta voi asetuksen (EU) N:o 1178/2011 FCL.1005.SFE kohdan a alakohdan 2 alakohdasta poiketen antaa simulaattoritarkastuslentäjille oikeuden ottaa vastaan tarkastuslentoja tyyppikohtaisen mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista ja uusimista varten ilman mittaritarkastuslentäjiin (IRE) sovellettavien vaatimusten täyttymistä, mukaan luettuna vaatimus, jonka mukaan heillä olisi oltava mittarilentokouluttajan (IRI) kelpuutus.

4. POIKKEUKSEN SOVELTAMISEN EHDOT

Simulaattoritarkastuslentäjä, jolla on tämä pätevyys, ei saa ottaa vastaan tarkastuslentoja minkäänlaista ensimmäistä mittarilentokelpuutusta varten eikä sellaisen mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten, joka ei liity tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen tai uusimiseen.

5. POIKKEUKSEN YLEINEN SOVELLETTAVUUS

Kaikki jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä poikkeusta, jos 4 kohdassa kuvatut ehdot täyttyvät.

LIITE III

Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeus asetuksesta (EU) N:o 1178/2011 simulaattorikouluttajien (SFI) rajoitettujen oikeuksien osalta ja sen osalta, miten tällaiset rajoitukset voidaan poistaa

1. PYYNNÖN KUVAUS

FCL.910.SFI kohdan b alakohdan mukaan simulaattorikouluttajan oikeuksien laajentamiseksi simulaattoreihin, jotka edustavat muita ilma-alustyyppejä, simulaattorikouluttajan on suoritettava tarkastuslento tyyppitarkastuslentäjälle (TRE). Osassa FCL ei anneta simulaattoritarkastuslentäjälle, jolla on kyseisen ilma-aluksen tyyppikelpuutus, oikeutta ottaa vastaan tarkastuslentoa simulaattorikouluttajan oikeuksien laajentamiseksi uuteen tyyppiin.

Kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 27. marraskuuta 2012, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus (Yhdistynyt kuningaskunta) ilmoitti komissiolle ja Euroopan lentoturvallisuusvirastolle aikomuksestaan poiketa asetuksen (EU) N:o 1178/2011 (”lentomiehistöasetus”) FCL.910.SFI kohdan b alakohdasta asetuksen (EY) N:o 216/2008 (”perusasetus”) 14 artiklan 6 kohdan perusteella.

Yhdistynyt kuningaskunta pyysi poikkeusta, jotta simulaattoritarkastuslentäjät voisivat paitsi ottaa vastaan tarkastuslentoja ensimmäisen SFI-valtuutuksen myöntämiseksi, myös käyttää laajennettuja oikeuksia simulaattorikouluttajien lisätyyppikelpuutuksiin tähtäävien tarkastuslentojen vastaanottamiseen.

2. PYYNNÖN ARVIOINTI

2.1 Tarve

On tarpeen antaa simulaattoritarkastuslentäjille oikeus paitsi ottaa vastaan tarkastuslentoja, kun on kyse ensimmäisen SFI-valtuutuksen myöntämisestä, laajentaa oikeudet myös simulaattorikouluttajien lisätyyppikelpuutukseen tähtäävien tarkastuslentojen vastaanottamiseen, koska muutoin toimialalla aiheutuu pätevän henkilöstön puuttumisen vuoksi tarpeettomasti vaikeuksia. Virasto oli samaa mieltä perusteista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta esitti poikkeuksen myöntämistarpeelle.

2.2 Suojan tason vastaavuus

Yhdistynyt kuningaskunta perusteli suunniteltua poikkeusta sillä, ettei oikeuksien laajentamisella olisi kielteisiä vaikutuksia suojan tasoon.

Tarkasteltuaan asiaa virasto puolsi Yhdistyneen kuningaskunnan arviota, jonka mukaan suunnitellulla poikkeuksella säilytetään vastaava suojan taso, sillä simulaattoritarkastuslentäjä saa jo osan FCL mukaan ottaa vastaan tarkastuslentoja simulaattorikouluttajilta ensimmäiseen SFI-valtuutukseen sisältyvän ilma-alustyypin osalta.

3. POIKKEUKSEN KUVAUS

Yhdistynyt kuningaskunta saa poiketa asetuksen (EU) N:o 1178/2011 FCL.910.SFI kohdan b alakohdasta ja antaa simulaattoritarkastuslentäjille oikeuden paitsi ottaa vastaan tarkastuslentoja, kun on kyse ensimmäisen SFI-valtuutuksen myöntämisestä, laajentaa oikeudet koskemaan myös simulaattorikouluttajien lisätyyppikelpuutuksiin tähtäävien tarkastuslentojen vastaanottamista.

4. POIKKEUKSEN SOVELTAMISEN EHDOT

Simulaattorikouluttajan oikeudet voidaan laajentaa muihin simulaatiokoulutuslaitteisiin (FSTD), jotka edustavat muita tyyppejä samassa ilma-alusryhmässä, kun haltija on

—	suorittanut hyväksytysti kyseisen tyyppikurssin simulaattoriosuuden, ja

—	antanut täysimittaisella tyyppikurssilla vähintään kolme tuntia lentokoulutusta, joka liittyy simulaattorikouluttajan tehtäviin, kyseisellä tyypillä tätä tarkoitusta varten valtuutetun tyyppitarkastuslentäjän (TRE) tai simulaattoritarkastuslentäjän (SFE) valvonnassa ja hyväksyttävästi.

5. POIKKEUKSEN YLEINEN SOVELLETTAVUUS

Kaikki jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä poikkeusta, jos 4 kohdassa kuvatut ehdot täyttyvät.

LIITE IV

Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeus asetuksesta (EU) N:o 1178/2011 simulaattorikouluttajan (SFI) oikeuksien ja ehtojen osalta

1. PYYNNÖN KUVAUS

Asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I olevassa FCL.905.SFI kohdassa vahvistetaan simulaattorikouluttajan (SFI) oikeudet, eikä simulaattorikouluttaja sen mukaan saa kouluttaa SFI-valtuutuksen hakijoita. Osassa FCL oikeus tämän koulutuksen antamiseen annetaan ainoastaan niille, joilla on tyyppikouluttajan (TRI) kelpuutus, ja heiltä edellytetään vähintään kolmen vuoden kokemusta tyyppikouluttajana (FCL905.TRI kohdan b alakohta).

Kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 27. marraskuuta 2012, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus (Yhdistynyt kuningaskunta) ilmoitti komissiolle ja Euroopan lentoturvallisuusvirastolle aikomuksestaan poiketa asetuksesta (EU) N:o 1178/2011 (”lentomiehistöasetus”) asetuksen (EY) N:o 216/2008 (”perusasetus”) 14 artiklan 6 kohdan perusteella.

Yhdistynyt kuningaskunta ehdotti, että SFI-valtuutuksen haltijoille annettaisiin oikeus kouluttaa simulaattorikouluttajan kelpuutuksen hakijoita ilman vaatimusta vähintään kolmen vuoden kokemuksesta tyyppikouluttajana.

2. PYYNNÖN ARVIOINTI

2.1 Tarve

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti tulkinneensa JAR-FCL:ää aiemmin niin, että simulaattorikouluttajat voivat toimia kouluttajina SFI-kursseilla oltuaan erityisellä kouluttajakurssilla, jota seuraa pätevyyden arviointi. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta selitti, kuinka osan FCL täytäntöönpanon ja täsmällisemmän sanamuodon käyttöönoton myötä oikeus opettaa SFI-valtuutuksen hakijoita on vain tyyppikouluttajilla, joilla on kolmen vuoden kokemus tyyppikouluttajana. Yhdistyneessä kuningaskunnassa monet simulaattorikouluttajat, jotka opettavat SFI-valtuutuksen hakijoita, eivät täytä vaatimusta, jonka mukaan heillä pitäisi olla kolmen vuoden kokemus tyyppikouluttajana. Sen vuoksi he eivät voi enää toimia kouluttajina SFI-kursseilla. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta täsmensi, että monet nykyisistä simulaattorikouluttajista eivät kykenisi täyttämään TRI-vaatimuksia lääketieteellisistä syistä.

Yhdistynyt kuningaskunta totesi nykytilanteen arvioinnin perusteella, ettei tyyppikouluttajia ole tarpeeksi opettamaan riittävän monia SFI-valtuutuksen hakijoita ja täyttämään toimialan koulutustarpeita. Tästä syystä tällaiseen koulutukseen pätevistä kouluttajista tulee pula, mikä voi merkittävästi haitata lentäjien koulutusta, erityisesti liike- ja yrityslentotoiminnan osalta. Sen vuoksi on tarpeen myöntää simulaattorikouluttajille, jotka eivät täytä vaatimusta vähintään kolmen vuoden kokemuksesta tyyppikouluttajana, oikeus kouluttaa SFI-valtuutuksen hakijoita. Virasto oli samaa mieltä perusteista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta esitti poikkeuksen myöntämistarpeelle.

2.2 Suojan tason vastaavuus

Yhdistynyt kuningaskunta havaitsi lisäksi epäjohdonmukaisuutta osassa FCL, sillä simulaattoritarkastuslentäjällä, jolla on oltava SFI-valtuutus, on oikeus suorittaa pätevyyden arviointeja SFI-valtuutuksen myöntämistä, voimassaolon jatkamista tai uusimista varten, muttei kuitenkaan oikeutta kouluttaa näitä simulaattorikouluttajia. Se, että simulaattoritarkastuslentäjä, joka on myös simulaattorikouluttaja, ei voi opettaa lentäjää simulaattorikouluttajaksi mutta voi ottaa vastaan hänen tarkastuslentonsa, on todettu epäjohdonmukaisuudeksi, koska kaikilla tarkastuslentäjillä on osan FCL mukaisessa järjestelmässä oikeus antaa koulutusta niitä kelpuutuksia, todistuksia ja lupakirjoja varten, joiden osalta hänellä on valtuudet ottaa vastaan tarkastuslentoja.

Osa FCL noudattaa JAR-FCL-järjestelmää, jossa SFI-valtuutuksen hakijoiden koulutuksen oli tarkoitus olla vain tyyppikouluttajien vastuulla. Tarkasteltuaan ehdotuksia siitä, miten Yhdistynyt kuningaskunta aikoo antaa simulaattorikouluttajille lisäpätevyyden tähän tehtävään, virasto yhtyi Yhdistyneen kuningaskunnan arvioon, jonka mukaan suunnitellulla poikkeuksella saavutetaan vastaava turvallisuustaso kuin soveltamalla osaa FCL, erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottamien lisäkoulutus- ja tarkastuslentovaatimusten avulla.

On kuitenkin syytä korostaa, että Yhdistynyt kuningaskunta aikoo ottaa käyttöön tämän erityisen kouluttajakurssin myös tyyppikouluttajille, jotka haluavat antaa kyseistä koulutusta. Koska osassa FCL tämä oikeus annetaan jo tyyppikouluttajille, jotka haluavat antaa koulutusta SFI-valtuutusta varten, jos he täyttävät vaatimuksen kolmen vuoden kokemuksesta, tällaista erityistä kouluttajakurssia ei vaadita tyyppikouluttajilta. Nämä kurssit olisi sen vuoksi kohdennettava vain simulaattorikouluttajille.

3. POIKKEUKSEN KUVAUS

Yhdistynyt kuningaskunta saa FCL.905.SFI kohdasta poiketen myöntää simulaattorikouluttajille, jotka eivät täytä vaatimusta vähintään kolmen vuoden kokemuksesta tyyppikouluttajana, oikeuden kouluttaa SFI-valtuutuksen hakijoita.

4. POIKKEUKSEN SOVELTAMISEN EHDOT

Tällaisilla simulaattorikouluttajilla on oltava vähintään kolme vuotta kokemusta simulaattorikouluttajana, heidän on suoritettava erityinen kaksipäiväinen SFI-kouluttajan pitämä SFI-kouluttajakurssi ja läpäistävä pätevyyden arviointi.

5. POIKKEUKSEN YLEINEN SOVELLETTAVUUS

Kaikki jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä poikkeusta, jos siihen liittyvät ehdot täyttyvät.

LIITE V

Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeus asetuksesta (EU) N:o 1178/2011 mittarilentokelpuutuksen (IR) voimassaolon jatkamisen ja uusimisen osalta

1. PYYNNÖN KUVAUS

Asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevan FCL.625 kohdan c ja d alakohta kuuluvat seuraavasti:

c) Uusiminen. Jos mittarilentokelpuutuksen voimassaolo on päättynyt, uusiakseen oikeutensa hakijan on

1)	suoritettava kertauskoulutus hyväksytyssä koulutusorganisaatiossa saavuttaakseen taitotason, joka tarvitaan lentokokeen mittarilento-osuuden suorittamiseen tämän osan (FCL) lisäyksen 9 mukaisesti, ja

2)	suoritettava hyväksytysti tarkastuslento tämän osan (FCL) lisäyksen 9 mukaisesti asianomaisella ilma-alusryhmällä.

d) Jos mittarilentokelpuutuksen voimassaoloa ei ole jatkettu tai kelpuutusta ei ole uusittu viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana, sen haltijan on suoritettava uudelleen mittarilennon teoriakoe ja lentokoe.”

Kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 18. maaliskuuta 2013, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus (Yhdistynyt kuningaskunta) ilmoitti komissiolle ja Euroopan lentoturvallisuusvirastolle aikomuksestaan poiketa asetuksesta (EU) N:o 1178/2011 asetuksen (EY) N:o 216/2008 14 artiklan 6 kohdan perusteella.

2. PYYNNÖN ARVIOINTI

2.1 Tarve

Osan FCL mukaisesti myönnettyjen kolmannen maan lupakirjojen, joissa on ICAOn standardien mukainen mittarilentokelpuutus, haltijoiden on säilytettävä oikeutensa ilman teoriakokeen uusimista. Lentomiehistöasetuksessa ei mainita tätä tilannetta, mikä aiheuttaa tarpeettomasti vaikeuksia lupakirjan haltijoille.

2.2 Suojan tason vastaavuus

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että FCL.625 kohdan d alakohdan vaatimukset otettiin käyttöön sellaisia tapauksia varten, joissa lupakirjan haltija ei ole lentänyt mittarilentosääntöjen (IFR) mukaan seitsemään vuoteen. Säännössä ei oteta huomioon mahdollisuutta, että lupakirjan haltija on näiden seitsemän vuoden ajan voinut lentää mittarilentosääntöjen mukaan kolmannen maan lupakirjassa olevalla mittarilentokelpuutuksella, joka on uusittu kyseisenä aikana ja on näin ollen voimassa.

Virasto on poikkeusta koskevaa pyyntöä tarkasteltuaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa samaa mieltä siitä, että on kohtuutonta vaatia ohjaajaa, jolla on kolmannen maan myöntämä voimassa oleva tai äskettäin vanhentunut ICAOn liitteen 1 vaatimukset täyttävä mittarilentokelpuutus, tekemään uudelleen teoriakokeet, jotka tarvitaan yli seitsemän vuotta vanhentuneena olleen eurooppalaisen mittarilentokelpuutuksen uusimiseen; näin ollen ei ole aiheellista soveltaa samoja vaatimuksia ohjaajaan, jolla on viimeaikaista IFR-lentokokemusta, kuin mitä sovellettaisiin ohjaajaan, joka ei ole lentänyt mittarilentosääntöjen (IFR) mukaan yli seitsemään vuoteen.

Virasto hyväksyy Yhdistyneen kuningaskunnan perustelut. Säännössä ei oteta huomioon mahdollisuutta, että lupakirjan haltija on näiden seitsemän vuoden ajan voinut lentää mittarilentosääntöjen mukaan kolmannen maan lupakirjassa olevalla mittarilentokelpuutuksella, joka on uusittu kyseisenä aikana ja on näin ollen voimassa. Suunniteltu poikkeus koskisi sellaisten osan FCL mukaisten lupakirjojen haltijoita, joihin sisältyy ICAOn standardien mukainen mittarilentokelpuutus. Jos tällaiset ohjaajat lopettavat tietyn ajan kuluttua lentämisen kyseisellä lupakirjalla, mutta lentävät edelleen kolmannen maan ICAO-lupakirjalla, johon sisältyy mittarilentokelpuutus, ja hakevat sitten eurooppalaisen lupakirjansa mittarilentokelpuutuksen uusimista, heidän on ainoastaan täytettävä FCL.625 kohdan b alakohdassa olevat voimassaolon jatkamista koskevat vaatimukset nykyisen ja voimassa olevan kolmannen maan mittarilentokelpuutuksen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että kelpuutuksen haltijan on suoritettava hyväksytysti tarkastuslento, mutta hänen ei tarvitse osallistua koulutukseen eikä uusia teoriakoetta. Jos ohjaajalla on ollut kolmannen maan mittarilentokelpuutus, joka ei ole enää voimassa, mutta jota on jatkettu tai uusittu viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana, kelpuutuksen haltijan on täytettävä FCL.625 kohdan c alakohdan mukaiset uusimista koskevat vaatimukset, muttei hänen myöskään tarvitse uusia teoriakoetta. Virasto katsoo, että tämä takaa suojan tason, joka vastaa osaa FCL.

3. POIKKEUKSEN KUVAUS

Yhdistynyt kuningaskunta voi asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I olevasta FCL.625 kohdan c ja d alakohdasta poiketen antaa osan FCL mukaisesti myönnetyn lupakirjan haltijoiden säilyttää kolmannen maan lupakirjassa olevaan mittarilentokelpuutukseen liittyvät oikeutensa ilman teoriakokeen uusimista.

4. POIKKEUKSEN SOVELTAMISEN EHDOT

Tätä poikkeusta sovelletaan osan FCL mukaisesti myönnettyjen lupakirjojen haltijoihin edellyttäen, että kolmannen maan lupakirjassa oleva mittarilentokelpuutus on ICAOn standardien mukainen.

5. POIKKEUKSEN YLEINEN SOVELLETTAVUUS

Kaikki jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä poikkeusta, jos 4 kohdassa kuvatut ehdot täyttyvät.

LIITE VI

Ruotsin poikkeus komission asetuksen (EU) N:o 748/2012 (1) voimassa olevista säännöksistä, jotka koskevat lentokelpoisuustodistusten antamista maahantuoduille ilma-aluksille

1. PYYNNÖN KUVAUS

Asetuksen (EU) N:o 748/2012 liitteessä I (osa 21) olevan 21A.174 kohdan b alakohdan 3 alakohdan ii alakohdan mukaisesti jokaisen kolmannesta maasta tuodun ilma-aluksen lentokelpoisuustodistusta koskevan hakemuksen on sisällettävä sen valtion, jossa ilma-alus on tai on ollut rekisteröity, toimivaltaisen viranomaisen antama selvitys sen rekisterissä olevan ilma-aluksen lentokelpoisuustilasta luovutusajankohtana.

Ruotsin liikennevirasto ilmoitti 24. tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä komissiolle ja Euroopan lentoturvallisuusvirastolle aikomuksestaan poiketa komission asetuksen (EY) n:o 1702/2003 (2) (kumottu asetuksella (EU) N:o 748/2012) säännöksistä ja luopua tällaista selvitystä koskevasta vaatimuksesta.

2. PYYNNÖN ARVIOINTI

2.1 Tarve

Ruotsi on nähnyt tarpeelliseksi poiketa tästä säännöstä, koska joissain tapauksissa tällaista selvitystä ei ole käytettävissä eikä sellaista voida saada.

2.2 Suojan tason vastaavuus

Sen valtion, jossa ilma-alus on tai on ollut rekisteröity, toimivaltaiselta viranomaiselta vaaditaan selvitys sen rekisterissä olevan ilma-aluksen lentokelpoisuustilasta siirron ajankohtana, kun ilma-alus tuodaan EASA-valtioon, sen vuoksi, että maahantuojan valtiolle annetaan mahdollisuus varmistaa, että ilma-alus on EASAn tyyppihyväksyntätodistuksella hyväksytyn tyyppisuunnitelman mukainen ja että mahdolliset lisätyyppihyväksyntätodistukset, muutokset tai korjaukset on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 748/2012 liitteen I (osa 21) mukaisesti ja sovellettavat lentokelpoisuusmääräykset on pantu täytäntöön.

Ruotsin hallituksen ehdottama toimenpide tällaista selvitystä koskevasta vaatimuksesta luopumiseksi voi antaa samanlaisen suojan tason kuin se, josta säädetään asetuksen (EU) N:o 748/2012 liitteessä I (osa 21) vahvistetuissa täytäntöönpanosäännöissä, jotka koskevat lentokelpoisuustodistuksen myöntämiseen EU:n ulkopuolisesta valtiosta tuodulle käytetylle ilma-alukselle vaadittavia asiakirjoja, jos tarvittava varmuus saadaan muilla keinoin. Nämä keinot kuvataan 4 kohdassa.

3. POIKKEUKSEN KUVAUS

Ruotsi voi hyväksyä kolmannesta maasta tuodun ilma-aluksen lentokelpoisuustodistusta koskevia hakemuksia ilman sen valtion, jossa ilma-alus on tai on ollut rekisteröity, toimivaltaisen viranomaisen antamaa selvitystä sen rekisterissä olevan ilma-aluksen lentokelpoisuustilasta siirron ajankohtana.

Tämä poikkeus on voimassa siihen asti, kun kysymys ratkaistaan sääntelytehtävän RMT.0020 osana, joka koskee asetuksen (EU) N:o 748/2012 liitteessä I (osa 21) olevan luvun H (Lentokelpoisuustodistukset ja rajoitetut lentokelpoisuustodistukset) muuttamista, ja säännöt on hyväksytty ja niitä aletaan soveltaa.

4. POIKKEUKSEN SOVELTAMISEN EHDOT

Toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava ilma-aluksen asiakirjat ja tarkastettava ilma-alus seuraavien seikkojen varmistamiseksi:

—	Ilma-aluksen historiasta on olemassa täydelliset tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää tuotannon ja muutosten vaatimustenmukaisuus.

—

Ilma-alus on valmistettu EASAn tyyppihyväksyntätodistuksen perustana olleen tyyppisuunnitelman mukaan. Tätä varten historiatietoihin on sisällyttävä jäljennös uudelle ilma-alukselle myönnetystä ensimmäisestä lentokelpoisuustodistuksesta tai vientitodistuksesta. Vaihtoehtoisesti lentokelpoisuustodistuksen hakija voi hankkia valmistuksesta suunnitteluvaltion vahvistaman lausunnon tyyppihyväksyntätodistuksen haltijalta.

—	Ilma-alus on sellaisen tyyppisuunnitelman mukainen, joka on hyväksytty osana tyyppihyväksyntätodistusta.

—	Mahdolliset lisätyyppihyväksyntätodistukset, muutokset tai korjaukset on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 748/2012 liitteen I (osa 21) mukaisesti.

—	Sovellettavat lentokelpoisuusmääräykset on pantu täytäntöön.

Lopuksi toimivaltainen viranomainen vahvistaa, että sen tekemän tutkimuksen tulokset ovat johdonmukaisia komission asetuksen (EY) N:o 2042/2003 (3) liitteen I (osa M) mukaisen lentokelpoisuustarkastuksen tekevän huolto-organisaation tutkimuksen tulosten kanssa.

5. POIKKEUKSEN YLEINEN SOVELLETTAVUUS

Kaikki jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä poikkeusta, jos 4 kohdassa kuvatut ehdot täyttyvät.

(1) Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).

(2) Komission asetus (EY) N:o 1702/2003, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 243, 27.9.2003, p. 6).

(3) Komission asetus (EY) N:o 2042/2003, annettu 20 päivänä marraskuuta 2003, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä (EUVL L 315, 28.11.2003, s. 1).

8.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 39/72

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 22 päivänä tammikuuta 2014,

suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuvaan hiilivetyjen (esimerkiksi liuskekaasun) etsintään ja tuotantoon sovellettavista vähimmäisperiaatteista

(2014/70/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Jäsenvaltioilla on oikeus määrittää energiavarojensa hyödyntämisen edellytykset, kunhan ne kunnioittavat tarvetta suojella ympäristöä ja parantaa sen laatua.

(2)

Teknologian kehityksen nykyvaiheessa hiilivetyjen, kuten liuskekaasun, etsintä ja tuotanto edellyttää sekä suuritehoisen vesisärötyksen että suunnatun (erityisesti vaakasuoran) porauksen käyttöä sellaisessa laajuudessa ja sellaisella intensiteetillä, joista unionissa on vain rajallisia kokemuksia. Vesisärötys on haasteellista erityisesti ympäristön ja terveyden kannalta.

(3)

Euroopan parlamentti pani merkille 21 päivänä marraskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa liuskekaasun ja -öljyntuotannon merkittävät mahdolliset hyödyt ja kehotti komissiota ottamaan käyttöön epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden etsintään ja tuotantoon liittyvän unionin laajuisen riskinhallintakehyksen, jolla pyritään varmistamaan, että jäsenvaltioissa sovelletaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojeluun yhdenmukaisia säännöksiä.

(4)

Eurooppa-neuvosto korosti 22 päivänä toukokuuta 2013 antamissaan päätelmissä tarvetta monipuolistaa energiahuoltoa Euroopassa ja kehittää omia energiavaroja, jotta voidaan varmistaa toimitusvarmuus, vähentää unionin riippuvuutta muualta tuotavasta energiasta ja edistää talouskasvua. Neuvosto pani merkille komission aikomuksen arvioida mahdollisuudet turvautua järjestelmällisemmin omiin energiavaroihin siten, että niitä hyödynnetään turvallisesti, kestävästi ja kustannustehokkaasti ja että kunnioitetaan jäsenvaltioiden omia valintoja eri energialähteiden käytössä.

(5)

Komissio hahmotteli tiedonannossaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuvasta hiilivetyjen (esimerkiksi liuskekaasun) etsinnästä ja tuotannosta EU:ssa (1) hiilivetyjen epätavanomaiseen erottamiseen unionissa liittyviä potentiaalisia uusia mahdollisuuksia ja haasteita sekä tärkeimpiä näkökohtia, jotka on otettava huomioon tämän tekniikan turvallisuutta varmistettaessa. Tiedonannossa todettiin, että on tarpeen antaa suositus, jossa vahvistetaan vähimmäisperiaatteet, jotka tukevat jäsenvaltioita maakaasun etsinnässä ja tuotannossa liuskemuodostumista ja varmistavat, että ilmastoa ja ympäristöä suojellaan, resursseja käytetään tehokkaasti ja että yleisölle tiedotetaan.

(6)

Kansainvälisellä tasolla Kansainvälinen energiajärjestö IEA on laatinut suosituksia epätavanomaisen kaasun turvallisesta hyödyntämisestä. Näissä ”kultaisissa säännöissä” vaaditaan selkeitä ja asianmukaisia sääntelyjärjestelmiä, huolellista paikan valintaa, riittävää hankesuunnittelua, maanalaisten riskien luonnehdintaa, toimivia sääntöjä kaivojen suunnitteluun, toimintojen ja hankkeen vaikutusten seurannan avoimuutta, selkeää veden ja jätteiden hallintaa sekä ilman pilaantumisen ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintää.

(7)

Suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuviin hiilivetyjen etsintä- ja tuotantotoimiin sovelletaan sekä unionin yleistä että ympäristölainsäädäntöä. Erityisesti sovelletaan toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä annettua neuvoston direktiiviä 89/391/ETY (2); porausta käyttävästä kaivannaisteollisuudesta annetussa neuvoston direktiivissä 92/91/ETY (3) vahvistetaan työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun vähimmäisvaatimukset porausta käyttävässä kaivannaisteollisuudessa; hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/22/EY (4) edellytetään, että luvat myönnetään syrjimättömällä tavalla; vesipolitiikan puitteista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (5) edellytetään, että toiminnanharjoittaja saa luvan vedenottoa varten ja kielletään epäpuhtauksien johtaminen suoraan pohjaveteen; tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY (6) edellytetään, että arvioidaan energiaan, teollisuuteen, jätehuoltoon, vesihuoltoon, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat; ympäristövastuusta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/35/EY (7) sovelletaan ammatilliseen toimintaan, kuten jätehuoltoon ja vedenottoon; kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/21/EY (8) säännellään hiilivetyjen etsinnästä ja tuotannosta suuritehoisella vesisärötyksellä aiheutuvien maan päällä ja maan alla sijaitsevien jätteiden käsittelyä; pohjaveden suojelusta annetussa Euroopan parlamentin direktiivissä 2006/118/EY (9) velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan toimenpiteitä, joilla estetään tai rajoitetaan pilaavien aineiden pääsyä pohjaveteen; kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1907/2006 (10) ja biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoille ja niiden käytöstä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 528/2012 (11) sovelletaan sellaisten kemikaalien ja biosidivalmisteiden käyttöön, joita voidaan käyttää särötyksessä; jätteistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (12) vahvistetaan edellytykset, joita sovelletaan suuritehoisen vesisärötyksen jälkeen ja tuotannon aikana maanpinnalle nousevien nesteiden uudelleenkäyttöön; järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 525/2013 (13) ja jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta 406/2009/EY (14) sovelletaan metaanin hajapäästöihin; teollisuuden päästöistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2010/75/EU (15) sovelletaan laitoksiin, joissa harjoitetaan kyseisen direktiivin liitteessä I lueteltuja toimintoja; tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/92/EU (16) edellytetään, että sellaisten hankkeiden, joissa tuotetaan kaupallisissa tarkoituksissa raakaöljyä yli 500 tonnia päivässä ja kaasua yli 500 000 kuutiota päivässä, ympäristövaikutukset on arvioitava ja syväkairaushankkeiden ja raaka-öljyä ja kaasua erottavien maanpäällisten laitosten osalta on määritettävä arvioinnin tarve; vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetussa neuvoston direktiivissä 96/82/EY (17) ja 1 päivästä kesäkuuta 2015 alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/18/EU (18) velvoitetaan sellaisten tuotantolaitosten toiminnanharjoittajat, joissa on vaarallisia aineita tiettyjä näiden direktiivien liitteessä I määriteltyjä määriä enemmän, toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttavien seurausten rajoittamiseksi. Tätä sovelletaan muun muassa kemiallisiin ja lämpöprosessitoimintoihin ja sellaisiin toimintoihin liittyvään varastointiin hyödynnettäessä mineraaleja maanalaisissa kaivoksissa ja avolouhoksissa, sekä maalla tapahtuvaan kaasun maanalaiseen varastointiin.

(8)

Unionin ympäristölainsäädäntö on kuitenkin laadittu aikana, jolloin suuritehoinen vesisärötys ei ollut käytössä Euroopassa. Näin ollen tällä menetelmällä tapahtuvaan hiilivetyjen erottamiseen ja tuotantoon liittyviä ympäristönäkökohtia, erityisesti strategista suunnittelua, maanalaisen riskin arviointia, kaivon kestävyyttä, peruslinjan ja toimintojen seurantaa, metaanipäästöjen talteenottamista sekä kaivokohtaisten tietojen antamista käytetyistä kemikaaleista, ei käsitellä voimassa olevassa unionin lainsäädännössä kattavasti.

(9)

Tästä syystä on tarpeen vahvistaa vähimmäisvaatimukset, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, kun ne soveltavat tai mukauttavat suuritehoiseen vesisärötykseen liittyviä toimintoja koskevia säännöksiään. Menettelysäännöillä luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset toiminnanharjoittajille ja parannettaisiin sijoittajien luottamusta ja energian sisämarkkinoiden toimintaa. Selkeät ja avoimet säännöt vähentäisivät myös yleisön huolenaiheita ja mahdollista liuskekaasun vastustusta. Menettelysäännöt eivät tarkoita sitä, että jäsenvaltioilla olisi velvollisuus etsiä hiilivetyjä suuritehoisella vesisärötyksellä tai hyödyntää tätä tekniikkaa toimissaan, jos ne eivät halua. Jäsenvaltioita ei myöskään estetä pitämästä voimassa tai hyväksymästä yksityiskohtaisempia toimenpiteitä, jotka vastaavat erityisiä kansallisia, alueellisia tai paikallisia olosuhteita.

(10)

Unionissa ei ole kokemusta suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuvaan hiilivetyjen tuotantoon liittyvästä lupamenettelystä ja raaka-öljyn erotukseenkin liittyvä lupamenettelykokemus on vain rajallista. Tästä syystä on välttämätöntä valvoa unionin lainsäädännön ja tämän suosituksen soveltamista jäsenvaltioissa. Tämän suosituksen saattaminen ajan tasalle tai oikeudellisesti sitovien säännösten laatiminen saattavat olla tarpeen teknisen kehityksen myötä tai jos on tarpeen käsitellä muilla tekniikoilla kuin suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuvan hiilivetyjen etsinnän tai tuotannon riskejä ja vaikutuksia taikka jos unionin lainsäädännön soveltamiseen liittyy odottamattomia haasteita tai jos suuritehoista vesisärötystä ryhdytään käyttämään hiilivetyjen tuotannossa avomerellä

(11)

Tässä vaiheessa onkin tarpeen antaa tämä suositus, jossa vahvistetaan vähimmäisperiaatteet, joita noudatetaan yhteisenä perustana hiilivetyjen etsinnässä tai tuotannossa suuritehoisella vesisärötyksellä. Suositus täydentää voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, jota sovelletaan hankkeisiin, joissa käytetään suuritehoista vesisärötystä, ja jäsenvaltioiden olisi se pantava täytäntöön 6 kuukauden kuluessa.

(12)

Tässä suosituksessa kunnioitetaan ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnistettuja oikeuksia ja periaatteita, ja erityisesti oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, elinkeinovapautta, omistusoikeutta sekä ympäristön ja terveyden suojelun korkeaa tasoa. Tämä suositus on pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1. TARKOITUS JA KOHDE

1.1

Tässä suosituksessa vahvistetaan vähimmäisperiaatteet, joita tarvitaan tukemaan jäsenvaltioita, jotka haluavat etsiä ja tuottaa hiilivetyjä suuritehoisella vesisärötyksellä, samalla kun varmistetaan, että kansanterveyttä, ilmastoa ja ympäristöä suojellaan, resursseja käytetään tehokkaasti ja yleisölle tiedotetaan.

1.2

Jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan näitä periaatteita, jotka koskevat suunnittelua, laitoksen arviointia, lupia, toiminnan ja ympäristönsuojelun tasoa, laitoksen poistamista käytöstä sekä yleisön osallistumista ja tiedottamista, kun ne soveltavat tai mukauttavat voimassa olevia, unionin lainsäädäntöä täytäntöönpanevia säädöksiään suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuvan hiilivetyjen erotuksen ja tuotannon tarpeiden ja erityispiirteiden huomioimiseksi.

2. MÄÄRITELMÄT

Tämän suosituksen soveltamiseksi

a)	’suuritehoisella vesisärötyksellä’ tarkoitetaan vähintään 1 000 vesikuution injektointia kaivoon kussakin särötysvaiheessa tai vähintään 10 000 vesikuution injektointia kaivoon koko särötysprosessin aikana;

b)	’laitoksella’ tarkoitetaan myös maan päällä olevan laitoksen maanalaisia rakenteita, jotka on suunniteltu hiilivetyjen etsintään tai tuotantoon suuritehoisella vesisärötyksellä.

3. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

3.1

Ennen kuin jäsenvaltiot myöntävät lupia hiilivetyjen etsintään ja/tai tuotantoon, joka mahdollisesti johtaa suuritehoisen vesisärötyksen käyttämiseen, niiden olisi tehtävä strateginen ympäristövaikutusten arviointi ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien vaikutusten ja riskien estämiseksi, hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. Tämä arviointi olisi suoritettava direktiivin 2001/42/EY vaatimusten mukaisesti.

3.2

Jäsenvaltioiden olisi annettava selkeät säännöt, jotka koskevat toimintojen mahdollista rajoittamista esimerkiksi suojelluilla, tulva-alttiilla tai maanjäristyksille alttiilla alueilla ja vähimmäisetäisyyttä luvan saaneiden toimintojen ja asuin- sekä vesiensuojelualueiden välillä. Jäsenvaltioiden olisi myös vahvistettava särotettävän alueen ja pohjaveden välinen vähimmäissyvyys.

3.3

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tehdään direktiivin 2011/92/EU vaatimusten mukainen ympäristövaikutusten arviointi.

3.4

Jäsenvaltioiden olisi annettava yleisölle, jota asia koskee, mahdollisuus osallistua aikaisessa vaiheessa ja tehokkaasti 3 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun strategian ja 3 kohdan 3 alakohdassa tarkoitetun ympäristövaikutusten arvioinnin laatimiseen.

4. ETSINTÄ- JA TUOTANTOLUVAT

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti myönnettävien lupien ehdot ja niiden saantia koskevat menettelyt on täysin yhteensovitettu, jos

a)	tarvittavasta luvasta tai tarvittavista luvista vastaa useampi kuin yksi toimivaltainen viranomainen;

b)	osallisena on useampi kuin yksi toiminnanharjoittaja;

c)	tiettyä hankevaihetta varten tarvitaan useampi kuin yksi lupa;

d)	kansallisen tai unionin lainsäädännön perusteella tarvitaan useampi kuin yksi lupa.

5. ETSINTÄ- JA TUOTANTOPAIKAN VALINTA

5.1

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alueen geologinen muodostuma soveltuu hiilivetyjen etsintään tai tuotantoon suuritehoisella vesisärötyksellä. Niiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittajat laativat mahdollisesta paikasta ja sitä ympäröivästä maanpäällisestä ja maanalaisesta alueesta kuvauksen ja tekevät riskinarvioinnin.

5.2

Riskinarvioinnin olisi perustuttava riittävään määrään tietoja, jotta olisi mahdollista luonnehtia potentiaalista etsintä- ja tuotantoaluetta ja yksilöidä mahdolliset altistusreitit. Näin olisi mahdollista arvioida porausnesteiden, vesisärötysnesteiden, luonnollisesti esiintyvän materiaalin, hiilivetyjen ja kaasujen vuodon tai liikkumisen riski kaivosta tai kohdemuodostumasta sekä laitoksen indusoiman seismisyyden riski.

5.3

Riskinarvioinnissa olisi otettava huomioon seuraavaa:

a)	sen perustana olisi käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja siihen olisi sisällyttävä relevantit tulokset komission järjestämästä jäsenvaltioiden, kyseessä olevan teollisuuden ja ympäristösuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen välisestä tietojenvaihdosta;

siinä olisi ennakoitava kohdemuodostuman sekä esiintymää ja pohjavettä erottavien geologisten muodostumien sekä olemassa olevien kaivojen tai muiden ihmisen rakentamien rakenteiden, jotka ovat alttiina suuritehoisessa vesisärötyksessä käytettäville suurpaineinjektoinneille sekä suurille määrille injektoitavia nesteitä, käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset;

c)	siinä olisi noudatettava särötettävän alueen ja pohjaveden välistä pystysuoraa vähimmäisväliä;

d)	se olisi ajantasaistettava toimintojen aikana aina, kun saadaan uusia tietoja.

5.4

Alue olisi valittava vain, jos 5 kohdan 1–3 alakohdan mukaisesti suoritettu riskiarviointi osoittaa, että suuritehoisen vesisärötyksen käyttäminen ei johda epäpuhtauksien suoriin päästöihin pohjaveteen ja että muille toiminnoille laitoksen lähellä ei aiheudu vahinkoa.

6. PERUSTILAA KOSKEVA TUTKIMUS

6.1

Ennen kuin aloitetaan toiminnot, joissa käytetään suuritehoista vesisärötystä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että

a)	toiminnanharjoittaja määrittää toimintojen vaikutuksille mahdollisesti altistuvan laitosalueen ja sitä ympäröivän maanpäällisen ja maanalaisen alueen ympäristön tilan (perustila);

b)	peruslinja on asianmukaisesti kuvattu ja sitä koskevat tiedot on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle ennen toimintojen alkua.

6.2

Perustila olisi määritettävä seuraavien osatekijöiden osalta:

a)	pinta- ja pohjaveden laatu ja virtausominaisuudet;

b)	vedenlaatu juomaveden ottopisteissä;

c)	ilmanlaatu;

d)	maaperän laatu;

e)	metaanin tai muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintyminen vedessä;

f)	seismisyys;

g)	maankäyttö;

h)	biologinen monimuotoisuus;

i)	infrastruktuurin ja rakennusten tila;

j)	olemassa olevat kaivot ja hylätyt rakenteet.

7. LAITOKSEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että laitos rakennetaan tavalla, joka estää mahdolliset pintavuodot maaperään, veteen tai ilmakehään.

8. TUOTANTOALUEEN INFRASTRUKTUURI

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että

a)	toiminnanharjoittajat tai toiminnanharjoittajaryhmät soveltavat tuotantoalueen rakentamiseen yhtenäistä lähestymistapaa ja että tavoitteena on estää ympäristölle ja ihmisten, sekä työntekijöiden että yleisön, terveydelle aiheutuvat vaikutukset ja riskit, ja vähentää niitä;

b)	ennen tuotannon alkamista vahvistetaan riittävät laitosta koskevat infrastruktuurivaatimukset. Jos laitoksen päätarkoituksena on tuottaa öljyä suuritehoisella vesisärötyksellä, olisi asennettava erityinen infrastruktuuri, joka ottaa talteen ja kuljettaa tuotannon yhteydessä saatavan maakaasun.

9. TOIMINTAAN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

9.1

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittajat käyttävät parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja ottavat huomioon tulokset komission järjestämästä tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden, kyseessä olevan teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen välillä samoin kuin teollisuuden parhaat käytännöt hiilivetyjen etsintä- ja tuotantohankkeisiin liittyvien vaikutusten ja riskien estämiseksi, hallitsemiseksi ja vähentämiseksi.

9.2

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittajat

laativat hankekohtaiset vesiensuojelusuunnitelmat sen varmistamiseksi, että vettä käytetään tehokkaasti koko hankkeen ajan. Toiminnanharjoittajien olisi varmistettava virtaaman jäljitettävyys. Vesiensuojelusuunnitelmissa olisi otettava huomioon veden saatavuuden kausivaihtelut ja se, että olisi vältettävä käyttämästä stressaantuneita vesilähteitä;

b)	laativat liikenteen hallintasuunnitelmat ilmakehään joutuvien päästöjen vähentämiseksi yleensä ja erityisesti paikallisille yhteisöille ja biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi;

ottavat kaasun talteen myöhempää käyttöä varten, minimoivat soihdutuksen ja välttävät kaasupoistoa. Toiminnanharjoittajien olisi erityisesti otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että etsintä- ja tuotantovaiheessa aiheutuvia päästöjä ilmakehään vähennetään ottamalla kaasu talteen myöhempää käyttöä varten. Metaanin ja muiden ilman epäpuhtauksien poisto olisi turvallisuussyistä rajoitettava kaikkein poikkeuksellisimpiin toimintaolosuhteisiin;

d)	suorittavat suuritehoisen vesisärötysprosessin valvotusti ja hallinnoivat painetta asianmukaisesti, jotta säröjä syntyisi vain esiintymässä eikä seismisyyttä aiheutuisi;

varmistavat porauskaivon eheyden kaivon suunnittelun, rakentamisen ja lujuustestien avulla. Riippumattoman ja pätevän kolmannen osapuolen olisi arvioitava lujuustestien tulokset kaivon toiminnallisen sekä ympäristöön ja terveyteen liittyvän turvallisuuden varmistamiseksi kaikissa hankkeen vaiheissa sekä alueen käytöstä poistamisen jälkeen;

f)	laativat riskinhallintasuunnitelmat ja ottavat käyttöön tarvittavat toimenpiteet vaikutusten estämiseksi ja/tai hillitsemiseksi sekä toteuttavat tarvittavat torjuntatoimenpiteet;

g)	lopettavat toiminnot ja toteuttavat kiireellisesti korjaavia toimia, jos kaivon eheys on kärsinyt tai jos epäpuhtauksia on joutunut pohjaveteen vahingossa;

ilmoittavat välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista häiriöistä tai onnettomuuksista, jotka saattavat vaikuttaa kansanterveyteen tai ympäristöön. Raportissa olisi eriteltävä häiriön tai onnettomuuden syyt, seuraukset ja korjaavat toimenpiteet. Edellä 6 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettua perustilatutkimusta olisi käytettävä vertailukohtana.

9.3

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vesivarojen vastuullista käyttöä suuritehoisessa vesisärötyksessä.

10. KEMIALLISTEN AINEIDEN JA VEDEN KÄYTTÖ SUURITEHOISESSA VESISÄRÖTYKSESSÄ

10.1

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että

a)	vesisärötyksessä käytettävien kemiallisten aineiden valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät viittaavat ”vesisärötykseen” noudattaessaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisia velvoitteitaan;

b)	kemiallisten aineiden käyttö suuritehoisessa vesisärötyksessä minimoidaan;

c)	mahdollisuudet käsitellä suuritehoisen vesisärötyksen jälkeen maanpinnalle nousevat nesteet otetaan huomioon käytettävien kemiallisten aineiden valinnan yhteydessä.

10.2

Jäsenvaltioiden olisi kannustettava toiminnanharjoittajia käyttämään särötystekniikoita, joilla minimoidaan vedenkulutus ja jätevirrat ja joissa ei käytetä vaarallisia kemiallisia aineita, aina kun se on teknisesti mahdollista ja kestävää ympäristön ja ilmaston kannalta.

11. TARKKAILUVAATIMUKSET

11.1

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittaja tarkkailee säännöllisesti laitosta ja sitä ympäröivää maanpäällistä ja maanalaista aluetta, jotka mahdollisesti altistuvat toimintojen vaikutuksille etsintä- ja tuotantovaiheen aikana ja erityisesti ennen suuritehoista vesisärötystä, sen aikana ja sen jälkeen.

11.2

Edellä 6 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettua perustilatutkimusta olisi käytettävä tällaisessa tarkkailussa viitteenä.

11.3

Perustilatutkimuksessa määritettyjen ympäristöparametrien tarkkailun lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittaja tarkkailee seuraavia toiminnallisia parametreja:

a)	kussakin kaivossa käytettävän särötysnesteen tarkka koostumus;

b)	kunkin kaivon särötyksessä käytettävän veden määrä;

c)	suuritehoisen särötyksen aikana käytettävä paine;

d)	suuritehoisen vesisärötyksen yhteydessä maanpinnalle nousevien nesteiden osalta: palautumisaste, määrät, ominaispiirteet, uudelleenkäytetyt ja/tai käsitellyt määrät kunkin kaivon osalta;

e)	metaanin ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja muiden kaasujen päästöt ilmakehään, jos niistä todennäköisesti aiheutuu haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle.

11.4

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittaja seuraa sitä, miten suuritehoinen vesisärötys vaikuttaa kaivojen ja sellaisten muiden ihmisen tekemien rakenteiden eheyteen, jotka sijaitsevat laitosta ympäröivillä alueilla maan pinnalla tai maan alla ja joihin toiminnot mahdollisesti vaikuttavat.

11.5

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että seurannan tulokset ilmoitetaan toimivaltaisille viranomaisille.

12. YMPÄRISTÖVAHINKOVASTUU JA RAHOITUSVAKUUS

12.1

Jäsenvaltioiden olisi sovellettava ympäristövastuuta koskevia säännöksiä kaikkiin toimintoihin, jotka suoritetaan laitosalueella, mukaan luettuna ne toiminnot, jotka eivät tällä hetkellä kuulu direktiivin 2004/35/EY soveltamisalaan.

12.2

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittaja antaa rahoitusvakuuden tai vastaavan, joka kattaa mahdolliset ympäristövahingoista syntyvät vastuut ennen suuritehoista vesisärötystä sisältävien toimintojen alkua.

13. HALLINNOLLISET VALMIUDET

13.1

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät henkilöstö-, tekniset ja taloudelliset resurssit tehtäviensä suorittamiseen.

13.2

Jäsenvaltioiden olisi estettävä eturistiriidat toimivaltaisen viranomaisen sääntelytehtävän ja resurssien taloudellista kehitystä koskevan tehtävän välillä.

14. LAITOKSEN SULKEMISEEN LIITTYVÄT VELVOITTEET

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kunkin laitoksen sulkemisen jälkeen tehdään tutkimus, jossa verrataan laitosalueen ja sitä ympäröivän maanpäällisen ja maanalaisen alueen, joihin toiminnot ovat mahdollisesti vaikuttaneet, tilaa perustilatutkimuksessa määriteltyyn, ennen toimintojen aloittamista vallinneeseen tilaan.

15. TIEDOTTAMINEN

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että

toiminnanharjoittaja asettaa julkisesti saataville tiedot kemiallisista aineista ja veden määrästä, jonka se aikoo käyttää ja joka on käytetty suuritehoisessa vesisärötyksessä kunkin kaivon osalta. Näissä tiedoissa olisi lueteltava kaikkien aineiden Chemical Abstracts Service (CAS) -numerot ja niihin olisi sisällyttävä myös käyttöturvallisuustiedote, jos sellainen on saatavilla, sekä aineen suurin mahdollinen pitoisuus särötysnesteessä;

toimivaltaisten viranomaisten olisi julkaistava seuraavat tiedot julkisella internetsivulla kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta ja enintään 12 kuukauden välein:

i)	valmiiden kaivojen määrä sekä suuritehoista vesisärötystä käyttävien hankkeiden määrä;

ii)	myönnettyjen lupien määrä, osallistuvien toiminnanharjoittajien nimet ja lupaehdot;

iii)	edellä 6 kohdan 1 ja 2 alakohdan mukaisesti laadittu perustilatutkimus ja 11 kohdan 1 ja 2 alakohdan ja 3 alakohdan b–e alakohdan mukaisen tarkkailun tulokset;

toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä yleisölle seuraavista:

i)	edellä 9 kohdan 2 alakohdan f alakohdan mukaisesti häiriöt ja onnettomuudet;

ii)	tarkastusten tulokset, sääntöjen noudattamatta jättäminen ja rangaistukset.

16. UUDELLEENTARKASTELU

16.1

Niitä jäsenvaltioita, jotka päättävät etsiä tai hyödyntää hiilivetyjä suuritehoisella vesisärötyksellä, pyydetään panemaan tässä suosituksessa vahvistetut vähimmäisperiaatteet täytäntöön 28 päivään heinäkuuta 2014 mennessä ja toimittamaan komissiolle vuosittain ja ensimmäisen kerran joulukuussa 2014 tiedot toimenpiteistä, jotka on toteutettu tämän suosituksen johdosta.

16.2

Komissio seuraa tiiviisti suosituksen soveltamista vertaamalla jäsenvaltioiden tilannetta julkisesti saatavilla olevassa tulostaulussa.

16.3

Komissio tarkistaa suosituksen tehokkuuden 18 kuukauden kuluttua sen julkaisemisesta.

16.4

Tarkistukseen sisältyy myös suosituksen soveltamisen arviointi ja siinä otetaan huomioon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan tietojenvaihdon tulokset sekä asiaa koskevien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen soveltaminen sekä sen harkitseminen, onko suosituksen säännöksiä ajantasaistettava. Komissio päättää, onko tarpeen tehdä lainsäädäntöehdotuksia, joissa vahvistetaan oikeudellisesti sitovia säännöksiä hiilivetyjen etsinnästä ja tuotannosta korkeatehoisella vesisärötyksellä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2014.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1) COM(2014) 23.

(2) Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(3) Neuvoston direktiivi 92/91/ETY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1992, vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi (yhdestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 9).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1994, hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä (EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3);

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(17) Neuvoston direktiivi 96/82/EY, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/18/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 1).

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2014.039.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 39

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 8. helmikuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 118/2014, annettu 30 päivänä tammikuuta 2014, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1560/2003 muuttamisesta	1
	*	Komission asetus (EU) N:o 119/2014, annettu 7 päivänä helmikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/46/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ravintolisien valmistuksessa käytettävästä kromilla rikastetusta hiivasta ja elintarvikkeisiin lisätystä kromi(III)laktaatti, trihydraatista ( 1 )	44
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 120/2014, annettu 7 päivänä helmikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin kuin on kyse yhteisön vertailulaboratoriosta muuntogeenisiä organismeja varten annetun asetuksen (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta ( 1 )	46
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 121/2014, annettu 7 päivänä helmikuuta 2014, L-selenometioniinin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )	53
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 122/2014, annettu 7 päivänä helmikuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	56
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 123/2014, annettu 7 päivänä helmikuuta 2014, 3 ja 4 päivänä helmikuuta 2014 Tunisian tariffikiintiössä jätettyihin oliiviöljyä koskeviin tuontitodistushakemuksiin sovellettavan jakokertoimen vahvistamisesta ja helmikuuta 2014 koskevien tuontitodistusten myöntämisen keskeyttämisestä	58
		PÄÄTÖKSET
		2014/68/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä tammikuuta 2014, kansallisten keskuspankkien ulkopuolisten tilintarkastajien hyväksymisestä tehdyn päätöksen 1999/70/EY muuttamisesta Latvijas Bankan ulkopuolisten tilintarkastajien osalta	59
		2014/69/EU
	*	Komission päätös, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, luvan antamisesta Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle poiketa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 14 artiklan 6 kohdan nojalla tietyistä yhteisistä lentoturvallisuussäännöistä (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 559) ( 1 )	60
		SUOSITUKSET
		2014/70/EU
	*	Komission suositus, annettu 22 päivänä tammikuuta 2014, suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuvaan hiilivetyjen (esimerkiksi liuskekaasun) etsintään ja tuotantoon sovellettavista vähimmäisperiaatteista	72

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	85,7
	MA	52,0
	TN	74,1
	TR	93,5
	ZZ	76,3
0707 00 05	TR	123,0
0707 00 05	ZZ	123,0
0709 91 00	EG	91,5
0709 91 00	ZZ	91,5
0709 93 10	MA	39,1
	TR	120,6
	ZZ	79,9
0805 10 20	EG	50,1
	MA	53,1
	TN	54,3
	TR	73,6
	ZZ	57,8
0805 20 10	IL	121,4
	MA	74,6
	ZZ	98,0
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	60,3
	IL	128,7
	JM	113,2
	KR	144,2
	MA	142,6
	PK	55,3
	TR	98,5
	ZZ	106,1
0805 50 10	TR	78,1
0805 50 10	ZZ	78,1
0808 10 80	CN	95,7
	MK	35,4
	US	163,7
	ZZ	98,3
0808 30 90	CL	123,5
	CN	46,0
	TR	122,0
	US	134,7
	ZA	119,7
	ZZ	109,2