(1)

Eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan tavoitteena on tarjota unionille kaksi satelliittinavigointijärjestelmää, jotka ovat Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä ja EGNOS-järjestelmä, jäljempänä 'järjestelmät'. Nämä järjestelmät perustuvat Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin. Kumpikin infrastruktuuri muodostuu satelliiteista ja maa-asemien verkostosta.

(2)

Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista riippumattomuutta, kuten Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat painottaneet.

(3)

EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (global navigation satellite systems), jäljempänä 'GNSS-järjestelmät', avointen signaalien laatua sekä Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoaman avoimen palvelun signaalien laatua sitten, kun ne ovat käytettävissä. EGNOS-ohjelman palvelujen olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira.

(4)

Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat johdonmukaisesti ilmaisseet täyden tukensa Galileo- ja EGNOS-ohjelmille.

(5)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat pitkälle edenneessä kehittämisvaiheessa, jonka jälkeen seuraa järjestelmien käyttövaihe, tarvitaan erityinen oikeudellinen väline niiden tarpeita varten, erityisesti hallintotavan ja turvallisuuden osalta, jotta varmistetaan moitteeton varainhoito ja edistetään järjestelmien käyttöä.

(6)

Järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka on perustettu Euroopan laajuisiksi verkoiksi, joiden käyttö ulottuu laajalti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjottavat palvelut myötävaikuttavat osaltaan monenlaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan, myös Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

(7)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat teollisuuspolitiikan väline ja osa Eurooppa 2020 -strategiaa, kuten on esitetty 17 päivänä marraskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle". Niihin viitataan myös 4 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa". Nämä ohjelmat tuottavat unionin taloudelle ja kansalaisille monenlaisia etuja, joiden yhteenlasketun arvon on arvioitu olevan noin 130 miljardia euroa ajanjaksolla 2014–2034.

(8)

Satelliittinavigointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammilla talouden aloilla, erityisesti liikenteessä, televiestinnässä, maataloudessa ja energia-alalla. Viranomaiset voivat myös hyötyä näistä järjestelmistä useilla aloilla, kuten pelastuspalveluissa, poliisitoiminnassa, kriisinhallinnassa ja rajavalvonnassa. Satelliittinavigoinnin käytön kehittämisestä on valtaisa hyöty taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tällaiset sosioekonomiset hyödyt voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: avaruusalan markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty, GNSS-sovellusten ja -palvelujen tuotantoketjun loppupään markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty sekä välillinen hyöty, joka seuraa uusien sovellusten syntymisestä muilla aloilla tai teknologian siirrosta muille aloille, jolloin luodaan uusia markkinamahdollisuuksia muilla aloilla, kasvatetaan koko toimialan tuottavuutta ja tuotetaan yleistä hyötyä vähentämällä ympäristön pilaantumista tai kohentamalla turvallisuutta ja käyttövarmuutta.

(9)

Siksi on tärkeää, että unioni tukee näihin järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämistä. Näin mahdollistetaan se, että unionin kansalaiset voivat hyötyä järjestelmistä, ja varmistetaan, että yleinen luottamus Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin säilyy. GNSS-sovellusten kehittämiseen liittyvän tutkimus- ja innovointitoiminnan rahoitusvälineeksi soveltuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (2) perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ('Horisontti 2020 -ohjelma'). Tämän asetuksen mukaisesti Galileo- ja EGNOS-ohjelmille kohdennetuista varoista olisi kuitenkin rahoitettava tutkimus- ja kehitystoimien tarkoin määrätty alkuvaihe, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saisi vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustetun infrastruktuurin käyttöönottoa tai käyttöä.

(10)

Koska satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän monilla eri toimialoilla, palvelujen tarjoamisen keskeytyminen voisi aiheuttaa nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa ja tappioita monille talouden toimijoille. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat olla alttiina väärinkäytölle. Näillä tekijöillä saattaa olla vaikutusta unionin, sen jäsenvaltioiden ja sen kansalaisten turvallisuuteen. Turvallisuusvaatimukset olisi siksi otettava vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti perustettavien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.

(11)

Galileo-ohjelmaan sisältyy määrittelyvaihe, joka on jo saatettu päätökseen, kehittämis- ja validointivaihe, joka päättyy vuonna 2013, rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka alkoi vuonna 2008 ja jonka on määrä päättyä vuonna 2020, sekä käyttövaihe, joka olisi tarkoitus aloittaa vaiheittain vuodesta 2014–2015, niin että koko järjestelmä on täysin toimintavalmis vuonna 2020. Järjestelmän ensimmäiset neljä satelliittia on rakennettu ja laukaistu kiertoradalleen kehittämis- ja validointivaiheen aikana, ja koko satelliittien ryhmä olisi saatava paikoilleen rakennus- ja käyttöönottovaiheen aikana; järjestelmää olisi täydennettävä käyttövaiheen aikana. Järjestelmään liittyvää maassa sijaitsevaa infrastruktuuria olisi kehitettävä ja käytettävä tämän mukaisesti.

(12)

EGNOS-ohjelma on ollut käyttövaiheessa siitä lähtien, kun sen avoin palvelu julistettiin toimintavalmiiksi lokakuussa 2009 ja ihmishengen turvaava "safety of life" -palvelu maaliskuussa 2011. EGNOS-järjestelmän tarjoamien palvelujen maantieteellinen peittoalue voitaisiin teknisten ja rahoitusrajoitteiden sallimissa rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan osallistuvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden alueille. Tätä laajentamista maailman muille alueille ei olisi kuitenkaan rahoitettava talousarviomäärärahoista, jotka on kohdennettu Galileo- ja EGNOS-ohjelmille neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) nojalla, eikä sen olisi viivästytettävä peittoalueen ulottamista jäsenvaltioiden alueille, jotka maantieteellisesti sijaitsevat Euroopassa.

(13)

Galileo-ohjelman ihmishengen turvaavan palvelun alkuperäistä suunnitelmaa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 683/2008 (4), on mukautettu, jotta voidaan varmistaa sen yhteentoimivuus muiden GNSS-järjestelmien kanssa, täyttää tehokkaasti ihmishengen turvaavan palvelun käyttäjien tarpeet sekä vähentää vaadittavan infrastruktuurin monimutkaisuutta, riskejä ja kustannuksia.

(14)

Jotta EGNOS-ohjelman ihmishengen turvaavaa palvelua alettaisiin käyttää mahdollisimman paljon, se olisi tarjottava perimättä suoria käyttäjämaksuja. Galileo-ohjelman julkisesti säännelty palvelu (PRS-palvelu) olisi myös tarjottava maksutta seuraaville, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1104/2011/EU (5) tarkoitetuille PRS-palveluun osallistujille: jäsenvaltiot, neuvosto, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja asianmukaisesti valtuutetut unionin virastot. Maksuttomuuden ei pitäisi katsoa vaikuttavan päätöksen N:o 1104/2011/EU säännöksiin, jotka koskevat PRS-vastuuviranomaisen toimintakustannuksia.

(15)

Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(16)

Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, on aiheellista säätää, että unioni on kaiken ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia, olisi sovittava tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa, erityisesti infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Aineettoman omaisuuden omistamista koskevat tämän asetuksen säännökset eivät kata aineettomia oikeuksia, joita ei voida siirtää asiaa koskevien kansallisten lakien mukaisesti. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tämä omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luovuttaa se. Unionin olisi erityisesti voitava siirtää Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti tehtävästä työstä johtuvien teollis- ja tekijänoikeuksien omistus- tai käyttöoikeuden kolmansille osapuolille. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti Galileo- ja EGNOS-ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, myös sosioekonomisella tasolla.

(17)

Omistajuutta koskevat tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ulkopuolella luotuun tai kehitettyyn omaisuuteen. Tällaisella omaisuudella saattaisi kuitenkin joissain tapauksissa olla merkitystä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteutuksen kannalta. Jotta edistetään uuden teknologian kehittämistä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ulkopuolella, komission olisi kannustettava kolmansia osapuolia ilmoittamaan sille tällaisesta aineettomasta omaisuudesta ja tarvittaessa neuvoteltava omaisuuden asianmukaisesta käytöstä tapauksissa, joissa se olisi ohjelmien kannalta hyödyllistä.

(18)

Unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihe sekä käyttövaihe ja EGNOS-ohjelman käyttövaihe. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) mukaisesti jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen kyseisten jäsenvaltioiden mahdollisiin erityistavoitteisiin liittyviä lisäelementtejä. Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi myös voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen.

(19)

Jotta voidaan varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien jatkuvuus ja vakaus sekä ottaa huomioon niiden eurooppalainen ulottuvuus ja niiden luontainen unionin tason lisäarvo, tarvitaan riittävästi rahoitussuunnittelukaudesta toiseen jatkuvaa rahoitusta. On myös tarpeen ilmoittaa määrä, joka tarvitaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona Galileo-ohjelman rakennusvaiheen loppuun saattamiseen ja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaiheiden rahoittamiseen.

(20)

Asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 osoitetaan enintään 7 071,73 miljoonaa euroa käypinä hintoina Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvien toimien rahoittamiseen 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Tämä kokonaismäärä olisi selvyyden vuoksi ja kustannusten hallitsemiseksi jaettava eri ryhmiin. Joustavuuden edistämiseksi ja ohjelmien sujuvan toteutuksen varmistamiseksi komission olisi kuitenkin voitava kohdentaa varoja uudelleen menoluokasta toiseen. Ohjelmien toimiin olisi sisällytettävä myös järjestelmien ja niiden käytön suojaaminen, satelliittien laukaisu mukaan lukien. Tältä osin Galileo- ja EGNOS-ohjelmille varatusta talousarviosta voitaisiin rahoittaa osa sellaisten palvelujen, joilla kyseinen suojaaminen voidaan varmistaa, kustannuksista, siinä määrin kuin varoja on käytettävissä tiukan kustannustenhallinnan tuloksena ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Tällainen rahoitusosuus olisi käytettävä vain tietojen ja palvelujen tuottamiseen eikä infrastruktuurin hankintaan. Tässä asetuksessa vahvistetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmien jatkamista varten rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivän joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen (7) 17 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(21)

Tässä asetuksessa olisi määritettävä toimet, joille myönnetään Galileo- ja EGNOS-ohjelmille vuosiksi 2014–2020 kohdennettuja unionin talousarviomäärärahoja. Tällaisia määrärahoja olisi myönnettävä pääasiassa Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyviin toimiin, kyseisen vaiheen hallinnointi- ja seurantatoimet mukaan luettuina, ja Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän käyttöön, mukaan lukien tämän ohjelman käyttövaihetta edeltävät ja valmistelevat toimet, sekä EGNOS-järjestelmän käyttöön liittyviin toimiin. Lisäksi rahoitusta olisi myönnettävä tiettyihin muihin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnoinnin ja niiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiin toimiin, erityisesti tukeen tutkimus- ja kehitystoiminnalle, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai -vastaanottimia, mukaan lukien tarvittaessa paikannuksessa ja integriteetin valvonnassa käytettävät ohjelmistomoduulit. Nämä tekijät muodostavat rajapinnan infrastruktuurien tarjoamien palvelujen ja tuotantoketjun loppupään sovellusten välillä ja helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Niiden kehittäminen vauhdittaa sosioekonomisten hyötyjen maksimointia, sillä se helpottaa tarjottujen palvelujen tuloa markkinoille. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus noudatetusta kustannustenhallintastrategiasta.

(22)

On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita saattaa koitua unionin hoidettavaksi, eikä etenkään velvoitteita, jotka liittyvät palvelujen suorittamisesta tai järjestelmien kuulumisesta unionin omistukseen aiheutuvaan vastuuseen, etenkin järjestelmien toimintahäiriön sattuessa. Komissio tekee erillisen analyysin näistä velvoitteista.

(23)

On myös syytä huomata, että tässä asetuksessa kaavaillut talousarviovarat eivät kata Horisontti 2020 -ohjelmalle osoitetuista varoista rahoitettavia toimia, joita voivat olla järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistoimet. Tällaisilla toimilla voidaan optimoida Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa tarjottavien palvelujen käyttö, varmistaa unionin tekemille investoinneille hyvä vastine sosiaalisina ja taloudellisina etuina ja parantaa satelliittinavigointiteknologiaan liittyvää osaamista unionin yrityksissä. Komission olisi varmistettava avoimuus ja selkeys ohjelmien eri osa-alueiden rahoittamiseen käytettävien rahoituslähteiden suhteen.

(24)

Järjestelmien tuottamat tulot, joita saadaan erityisesti Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoamasta kaupallisesta palvelusta, olisi tuloutettava unionille, jotta aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden tukemiseen. Lisäksi kaikkiin yksityisen sektorin tahojen kanssa tehtäviin sopimuksiin voitaisiin sisällyttää tulojen jakamista koskeva järjestely.

(25)

Jotta vältyttäisiin kustannusylityksiltä ja viivästyksiltä, jotka ovat haitanneet Galileo- ja EGNOS-ohjelmien edistymistä viime vuosina, on tarpeen lisätä ponnisteluja ylimääräisiä kustannuksia ja/tai viivästyksiä aiheuttavien riskien hallitsemiseksi, kuten on pyydetty 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa "Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys" (8) ja 31 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ja kuten on todettu 29 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio".

(26)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää toisaalta selkeää vastuun- ja tehtävänjakoa komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) välillä ja toisaalta hallinnoinnin asteittaista mukauttamista järjestelmien käyttöön liittyvien tarpeiden mukaisesti.

(27)

Koska komissio edustaa unionia, joka periaatteessa vastaa yksin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoittamisesta ja on järjestelmien omistaja, komission olisi oltava vastuussa ohjelmien etenemisestä ja niiden yleisestä valvonnasta. Sen olisi hallinnoitava ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja, valvottava kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamista ja varmistettava selkeä vastuun- ja tehtävänjako erityisesti Euroopan GNSS-viraston ja ESAn välillä. Näin ollen on tarpeen osoittaa komissiolle sen yleisiin velvollisuuksiin liittyvien tehtävien ja sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien muiden tehtävien lisäksi tiettyjä erityistehtäviä. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(28)

Kun otetaan huomioon Galileo- ja EGNOS-järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus järjestelmien turvallisuuteen, infrastruktuurin sijainnin määrittämisen olisi oltava yksi komissiolle annettavista erityistehtävistä. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin rakentamisessa ja käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi. Tällaisen infrastruktuurin sijoituspaikka olisi määritettävä ottaen huomioon maassa sijaitsevan infrastruktuurin optimaaliseen maantieteelliseen jakautumiseen liittyvät maantieteelliset ja tekniset rajoitukset ja mahdolliset asianomaisiin tehtäviin soveltuvat olemassa olevat laitteistot ja laitteet sekä varmistettava kunkin maa-aseman turvallisuustarpeiden ja kunkin jäsenvaltion kansallisten turvallisuusvaatimusten noudattaminen.

(29)

Euroopan GNSS-virasto on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010 (9) Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä huolehtimaan tietyistä näiden ohjelmien etenemiseen liittyvistä tehtävistä. Se on unionin virasto, joka on asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 tarkoitettu elin ja jota koskevat unionin virastoihin sovellettavat velvollisuudet. Sille olisi osoitettava tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien turvallisuuteen ja viraston mahdolliseen nimittämiseen PRS-vastuuviranomaiseksi. Sen olisi osaltaan tehtävä järjestelmiä tunnetuksi ja markkinoitava niitä, myös luomalla yhteyksiä Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin sisältyvien palvelujen käyttäjiin ja potentiaalisiin käyttäjiin, ja sen olisi kerättävä tietoja näiden tarpeista ja satelliittinavigointimarkkinoiden kehityksestä. Lisäksi sen olisi hoidettava tehtävät, joita komissio siirtää sille yhdellä tai useammalla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, joiden kohteena on muita ohjelmiin liittyviä erityistehtäviä, erityisesti järjestelmien käyttövaiheisiin liittyviä tehtäviä, mukaan lukien ohjelmien operatiivinen hallinnointi, sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla sekä ohjelmiin liittyvien perustekijöiden kehittämisen edistäminen. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää valvontaan liittyvää valtaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan.

Vastuu Galileo- ja EGNOS-ohjelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja niiden käytöstä olisi siirrettävä Euroopan GNSS-virastolle vähittäin, ja sen edellytyksenä olisi oltava tehtävien luovuttamista koskevan asianmukaisen tarkastelun saattaminen onnistuneesti päätökseen ja Euroopan GNSS-viraston valmius ottaa tällaiset tehtävät vastaan, jotta voidaan turvata ohjelmien jatkuvuus. EGNOS-ohjelman osalta tehtävät olisi siirrettävä 1 päivänä tammikuuta 2014, ja Galileo-ohjelman osalta siirtämisen odotetaan tapahtuvan vuonna 2016.

(30)

Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten unionin olisi tehtävä ESAn kanssa tehtävien siirtoa koskeva sopimus, jossa vahvistetaan ESAn tehtävät kyseisessä vaiheessa. Komission olisi unionin edustajana pyrittävä kaikin tavoin tekemään tämä tehtävien siirtoa koskeva sopimus kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä. Jotta komissio voisi käyttää valvontaan liittyvää valtaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Unionin kokonaan rahoittamien toimien osalta tällaisilla ehdoilla olisi varmistettava valvonnan taso, joka on verrattavissa valvontaan, jota vaadittaisiin, jos ESA olisi unionin virasto.

(31)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaihetta varten Euroopan GNSS-viraston olisi sovittava ESAn kanssa käytännön järjestelyistä, jotka koskevat ESAn tehtäviä järjestelmien tulevien sukupolvien kehittämisen ja olemassa olevan sukupolven järjestelmille annettavan teknisen tuen osalta. Näiden järjestelyjen olisi oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisia. Järjestelyjen ei pitäisi kattaa ESAn tehtävää tutkimukseen ja teknologiaan liittyvien toimien osalta eikä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti perustettuihin infrastruktuureihin liittyvän kehitys- ja tutkimustoiminnan varhaisia vaiheita. Tällaiset toimet olisi rahoitettava erillään ohjelmille varatusta talousarviosta, esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmalle osoitetuilla varoilla.

(32)

Vastuu Galileo- ja EGNOS-ohjelmien etenemisestä käsittää vastuun ohjelmien sekä niihin kuuluvien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuudesta. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan neuvoston yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP (10), jota on tarkistettava Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ja niiden hallintotavan muutosten sekä Lissabonin sopimuksesta johtuvien Euroopan unionista tehtyä sopimusta sekä Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta koskevien muutosten huomioon ottamiseksi, vastuu turvallisuudesta kuuluu komissiolle, vaikka tietyt turvallisuutta koskevat tehtävät siirretään Euroopan GNSS-virastolle. Komissio vastaa sellaisten järjestelmien perustamisesta, joilla voidaan varmistaa asianmukainen koordinointi turvallisuuskysymyksistä vastaavien eri tahojen välillä.

(33)

Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi turvallisuusasioissa kuultava asiaankuuluvia jäsenvaltioiden turvallisuusasiantuntijoita.

(34)

Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, sitä voidaan pitää sopivana avustamaan komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, järjestelmien ja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa neuvoston päätöksen 2010/427/EU (11) mukaisesti. Komission olisi varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinto osallistuu täysimääräisesti sen toimiin turvallisuuteen liittyvien tehtävien täytäntöönpanossa ulkosuhteiden alalla. Tätä varten Euroopan ulkosuhdehallinnolle olisi tarjottava kaikki tarvittava tekninen tuki.

(35)

Jotta varmistetaan tietojen turvallinen välittäminen, tämän asetuksen soveltamisalalla asiaa koskevilla turvallisuussäännöksillä olisi turvattava vähintään vastaava EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (12) liitteessä esitetyillä turvallisuussäännöillä ja neuvoston päätöksen 2013/488/EU (13) liitteissä olevilla neuvoston turvallisuussäännöillä. Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että sen kansallisia turvallisuussäännöksiä sovelletaan kaikkiin sen alueella asuviin luonnollisiin henkilöihin ja kaikkiin sen alueelle sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, jotka käsittelevät Galileo- ja EGNOS-ohjelmia koskevia EU-turvallisuusluokiteltuja tietoja. ESAn turvallisuussääntöjen ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 15 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa päätöksessä (14) annettujen turvallisuussääntöjen olisi katsottava vastaavan päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitettyjä turvallisuussääntöjä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitettyjä neuvoston turvallisuussääntöjä.

(36)

Tämä asetus ei rajoita niiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettujen olemassa olevien ja tulevien sääntöjen soveltamista, jotka koskevat asiakirjojen saamista tutustuttaviksi. Lisäksi tämän asetuksen ei olisi katsottava velvoittavan jäsenvaltioita jättämään huomiotta valtiosääntönsä mukaisia vaatimuksia oikeudesta tutustua asiakirjoihin.

(37)

Kun kohdennetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmille osoitettuja unionin varoja, jotka muodostavat enimmäismäärän, jota komission ei olisi ylitettävä, olisi noudatettava tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä ja erityisesti olisi neuvoteltava sopimuksia, joilla varmistetaan resurssien optimaalinen käyttö, tyydyttävät palvelut, ohjelmien sujuva toteutus, hyvä riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Asianomaisen hankintaviranomaisen olisi pyrittävä kaikin tavoin täyttämään nämä vaatimukset.

(38)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmat rahoitetaan pääsääntöisesti unioni varoin, näiden ohjelmien mukaisesti tehtävissä julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä ja pyrittävä ennen kaikkea saamaan paras vastine rahalle, hallitsemaan kustannuksia, minimoimaan riskejä, parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Olisi varmistettava vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko toimitusketjussa ja tarjottava tasapuoliset osallistumismahdollisuudet toimialan toimijoille kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti uudet osallistujat ja pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset'. Olisi vältettävä mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Jotta voidaan vähentää ohjelmiin liittyviä riskejä, välttää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista sekä varmistaa ohjelmien ja niiden kustannusten ja aikataulujen parempi yleinen hallinta, olisi käytettävä tapauksen mukaan useita eri toimittajia. Lisäksi olisi turvattava Euroopan teollisuuden kehitys ja edistettävä sitä kaikilla satelliittinavigointiin liittyvillä aloilla niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuoli unioni on. Riskiä siitä, että sopimuksen täytäntöönpano on puutteellista tai että sopimusta ei panna täytäntöön, olisi rajoitettava mahdollisimman paljon. Tätä varten toimeksisaajien olisi osoitettava luotettavuutensa sopimusten täytäntöönpanossa sekä tehtyjen sitoumusten että sopimuksen keston osalta. Hankintaviranomaisten olisi sen vuoksi aina tarpeen mukaan yksilöitävä toimitusten ja palvelujen tarjoamisen luotettavuutta koskevat vaatimukset.

Arkaluonteisten tavaroiden ja palvelujen hankinnoissa hankintaviranomaiset voivat asettaa näille hankinnoille erityisvaatimuksia, erityisesti tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Unionin toimialojen olisi voitava tukeutua unionin ulkopuolisiin toimittajiin tiettyjen komponenttien ja palvelujen hankkimiseksi, kun tällä osoitetaan olevan merkittäviä hyötyjä laadun ja kustannusten kannalta, ottaen kuitenkin huomioon ohjelmien strateginen luonne sekä unionin turvallisuutta ja vientivalvontaa koskevat vaatimukset. Olisi hyödynnettävä julkisen sektorin investointeja ja toimialan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittely-, kehittämis- ja validointivaiheissa hankittua, mutta varmistettava samalla, ettei kilpailutussääntöjen noudattamista vaaranneta.

(39)

Jotta voidaan paremmin arvioida hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn kokonaiskustannuksia, mukaan lukien pitkän aikavälin toimintakustannukset, hankinnan aikana olisi aina, kun se on tarkoituksenmukaista, otettava huomioon hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn koko elinkaaren aikana muodostuvat kokonaiskustannukset käyttäen kustannustehokkuuteen perustuvaa arviointimallia, kuten elinkaarilaskentaa, kun hankintoja suoritetaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta käyttäen. Tätä varten hankintaviranomaisen olisi varmistettava, että menetelmä, jolla tuotteen, palvelun tai rakennettava kohteen elinkaarikustannukset on tarkoitus laskea, mainitaan nimenomaisesti sopimusasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa ja että sen avulla on mahdollista tarkistaa tarjoajien toimittamien tietojen paikkansapitävyys.

(40)

Satelliittinavigointi on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä teknologia. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja riskejä Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa tehtyjen hankintasopimusten osalta siltä osin kuin tällaisissa sopimuksissa saatetaan tehdä kauaskantoisia laitteisto- tai palveluhankintoja. Näiden seikkojen vuoksi on tarpeen säätää julkisia hankintoja koskevista erityistoimenpiteistä, joita sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 sääntöjen lisäksi. Hankintaviranomaisen olisi täten voitava palauttaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet silloin, kun yhdellä tai useammalla yrityksellä on jo ennen tarjouskilpailua etuoikeutettua tietoa tarjouspyyntöön liittyvistä toimista. Sen olisi myös voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai jopa vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Galileo- ja EGNOS-ohjelmille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten olisi toivottavaa tehdä sopimukset sen muotoisina, ettei niissä määrätä kiinteää, lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(41)

Olisi huomattava, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka voisivat haitata Galileo- ja EGNOS-ohjelmia tai palveluja. Olisi myös tehtävä selväksi, että asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU (15) mukaisesti, että Galileo-ohjelman nojalla perustetun järjestelmän edellyttämä radiotaajuus on saatavilla ja suojattu niin, että tähän järjestelmään perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.

(42)

Koska järjestelmillä on maailmanlaajuinen ulottuvuus, on keskeisen tärkeää, että unioni voi tehdä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti, erityisesti jotta varmistetaan ohjelmien sujuva täytäntöönpano, ratkaistaan tietyt turvallisuuteen ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset, optimoidaan unionin kansalaisille tarjottavat palvelut sekä varmistetaan kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tarpeiden täyttäminen. Voimassa olevia sopimuksia olisi tarvittaessa myös voitava mukauttaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien kehittymiseen. Sopimusten valmistelu- tai täytäntöönpanovaiheessa komissio voi pyytää apua Euroopan ulkosuhdehallinnolta, ESAlta ja Euroopan GNSS-virastolta niille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien rajoissa.

(43)

On syytä vahvistaa, että komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut Galileo- ja EGNOS-ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot voivat käyttää samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen mukaisesti osoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

(44)

Unioni perustuu perusoikeuksien kunnioittamiseen, ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa nimenomaisesti tunnustetaan perusoikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa olisi varmistettava henkilötietojen ja yksityisyyden suoja.

(45)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa oikeasuhteisin toimenpitein, mukaan lukien sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(46)

On tarpeen varmistaa, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan säännöllisesti tietoja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien täytäntöönpanosta, erityisesti riskinhallinnan, kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista annetun, yhdessä tämän asetuksen kanssa julkaistun yhteisen julkilausuman mukaisesti.

(47)

Komission olisi suoritettava sovittuihin indikaattoreihin perustuvia arviointeja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

(48)

Jotta voidaan varmistaa järjestelmien ja niiden käytön turvallisuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat järjestelmien ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi asetettavia korkean tason tavoitteita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(49)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (16) mukaisesti.

(50)

Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyyttä, ripeämpää päätöksentekoa ja tietojen tasapuolista saatavuutta, Euroopan GNSS-viraston ja ESAn edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina komissiota avustamaan perustetun Euroopan GNSS-ohjelmakomitean, jäljempänä 'komitea', työhön. Samoista syistä unionin kanssa kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien olisi myös voitava osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Euroopan GNSS-viraston, ESAn, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei ole oikeutta osallistua komitean äänestyksiin.

(51)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on satelliittinavigointijärjestelmien perustaminen ja käyttö, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(52)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002 (17) perustettu Galileo-yhteisyritys lopetti toimintansa 31 päivänä joulukuuta 2006. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 876/2002 olisi kumottava.

(53)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmia on arvioitava ja asetukseen (EY) N:o 683/2008 on tehtävä kattavia muutoksia sekä selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi, asetus (EY) N:o 683/2008 olisi kumottava,

(1)

Veroalaa koskevalla monivuotisella toimintaohjelmalla, joka oli voimassa ennen vuotta 2014, on helpotettu ja vahvistettu huomattavasti veroviranomaisten keskinäistä yhteistyötä unionin alueella. Osallistujamaiden verohallinnot ovat tunnustaneet tämän ohjelman lisäarvon, myös unionin jäsenvaltioiden ja veronmaksajien taloudellisten etujen suojaamisessa. Seuraavan vuosikymmenen todettuihin haasteisiin ei voida tarttua, jolleivät jäsenvaltiot katso oman hallintoalueensa rajoja pidemmälle ja tee tiivistä yhteistyötä vastapuoltensa kanssa. Fiscalis-ohjelma, jonka täytäntöönpanijana toimii komissio yhteistyössä osallistujamaiden kanssa, tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen, jonka puitteissa tällaisia yhteistyötoimia toteutetaan, ja jonka puitteissa toimiminen on kustannustehokkaampaa kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Tämän vuoksi toiminnan jatkuminen on syytä varmistaa perustamalla uusi samaa alaa koskeva ohjelma.

(2)

Tämän asetuksen nojalla perustettu ohjelma, jäljempänä "Fiscalis 2020 -ohjelma", ja sen onnistuminen ovat keskeisen tärkeitä nykyisessä taloustilanteessa, ja ohjelmalla olisi tuettava veroasioissa tehtävää yhteistyötä.

(3)

Fiscalis 2020-ohjelman toimenpiteiden, eli tässä asetuksessa määriteltyjen eurooppalaisten tietojärjestelmien, jäljempänä "eurooppalaiset tietojärjestelmät", veroviranomaisten virkamiesten yhteisten toimien sekä yhteisten koulutusaloitteiden odotetaan osaltaan edistävän älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategian toteutumista vahvistamalla sisämarkkinoiden toimintaa, tarjoamalla puitteet veroviranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantamista koskevien toimien tukemiselle ja nopeuttamalla teknistä kehitystä ja innovaatioita. Ohjelma tarjoaa puitteet toimille, joilla pyritään veroviranomaisten toiminnan tehostamiseen, yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, työllisyyden lisäämiseen sekä unionin jäsenvaltioiden ja veronmaksajien taloudellisten etujen suojaamiseen, ja näin Fiscalis 2020 -ohjelmalla lujitetaan aktiivisesti verotusjärjestelmien toimintaa sisämarkkinoilla ja edistetään samalla sisämarkkinoilla olevien esteiden ja vääristymien asteittaista poistamista.

(4)

Fiscalis 2020 -ohjelman soveltamisala olisi mukautettava nykyisiin tarpeisiin, jolloin olisi mahdollista keskittyä kaikkiin unionin tasolla yhdenmukaistettuihin veroihin ja muihin veroihin siltä osin kuin ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön kannalta.

(5)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessien tukemiseksi Fiscalis 2020 -ohjelmaan voivat tiettyjen ehtojen täyttyessä osallistua myös liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos niiden osallistuminen tukee yksinomaan Fiscalis 2020 -ohjelman niitä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on veropetosten ja veronkierron torjuminen sekä aggressiivisen verosuunnittelun käsitteleminen. Maailmantalouden jatkuvasti lisääntyvien keskinäisten yhteyksien vuoksi Fiscalis 2020 -ohjelmassa olisi edelleen varattava mahdollisuus kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita osallistumaan Fiscalis 2020 -ohjelmaan kuuluviin toimiin. Ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten valtion viranomaisten edustajia, talouden toimijoita ja niiden järjestöjä tai kansainvälisten järjestöjen edustajia olisi kutsuttava mukaan vain, jos niiden osallistumista pidetään välttämättömänä Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(6)

Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteissa ja painopisteissä otetaan huomioon ongelmat ja haasteet, joita veroalalla seuraavalla vuosikymmenellä esiintyy. Fiscalis 2020 -ohjelmalla olisi jatkossakin vaikutettava tärkeisiin aloihin, kuten unionin lainsäädännön yhdenmukaiseen täytäntöönpanoon verotuksen alalla, tietojenvaihdon varmistamiseen, hallinnollisen yhteistyön tukemiseen ja veroviranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantamiseen. Havaittujen uusien haasteiden problematiikan vuoksi myös veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tukemiselle olisi annettava lisää painoarvoa. Myös veroviranomaisten hallinnollisen rasituksen vähentämistä, sääntöjen noudattamisesta veronmaksajille aiheutuvien kustannusten vähentämistä ja kaksinkertaisen verotuksen välttämistä olisi painotettava.

(7)

Käytännön tasolla Fiscalis 2020 -ohjelman avulla olisi pantava täytäntöön, toteutettava ja tuettava eurooppalaisia tietojärjestelmiä ja hallinnollisia menettelyjä, kehitettävä verovirkailijoiden taitoja ja pätevyyksiä, parannettava unionin verolainsäädännön ymmärtämistä ja täytäntöönpanoa sekä tuettava hallinnollisten menettelyjen parantamista ja hyvien hallintokäytäntöjen jakamista ja levittämistä. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä olisi painotettava veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumisen tukemista.

(8)

Ennen Fiscalis 2020-ohjelmaa voimassa olleessa ohjelmassa käytettyjä välineitä olisi täydennettävä, jotta veroviranomaisia ensi vuosikymmenellä odottaviin haasteisiin voitaisiin vastata asianmukaisesti ja unionin oikeuden muutoksia myötäillen. Fiscalis 2020 -ohjelmaan olisi kuuluttava kahden- tai monenväliset valvontatoimet ja muut hallinnollisen yhteistyön muodot, joista säädetään asiaan liittyvässä hallinnollista yhteistyötä koskevassa unionin oikeudessa, asiantuntijaryhmät, julkishallinnon valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet, joilla annetaan verotuksen alalla erityisvalmennusta jäsenvaltioille, joiden erityisillä ja poikkeuksellisilla olosuhteilla kyseisiä kohdistettuja toimia perustellaan, sekä tarvittaessa tutkimukset ja yhteiset tiedotustoimet, joilla tuetaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa verotuksen alalla.

(9)

Eurooppalaisilla tietojärjestelmillä on merkittävä tehtävä veroviranomaisten välisten yhteyksien luomisessa ja siten unionin verotusjärjestelmien lujittamisessa, minkä vuoksi niitä olisi jatkossakin rahoitettava ja paranneltava Fiscalis 2020 -ohjelman puitteissa. Lisäksi olisi oltava mahdollisuus sisällyttää Fiscalis 2020 -ohjelmaan uusia unionin oikeuden puitteissa perustettuja veroasioihin liittyviä tietojärjestelmiä. Eurooppalaisten tietojärjestelmien olisi tarvittaessa perustuttava jaettuihin kehittämismalleihin ja tietotekniikka-arkkitehtuuriin.

(10)

Hallinnollisen yhteistyön laajemman parantamisen ja veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tukemisen yhteydessä unionin voisi olla hyödyllistä tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia, jotta nämä maat voisivat käyttää eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulla olevia osia itsensä ja jäsenvaltioiden välisen turvallisen tietojenvaihdon tukemiseksi veroalan kahdenvälisten sopimusten puitteissa.

(11)

Yhteiset koulutustoimet olisi myös toteutettava tämän Fiscalis 2020 -ohjelman kautta. Fiscalis 2020 -ohjelmalla olisi edelleen tuettava siihen osaa ottavia maita ammatillisten verotusta koskevien taitojen ja tietojen vahvistamisessa tehostetulla yhteisesti kehitetyllä koulutussisällöllä, joka kohdistetaan veroviranomaisille ja talouden toimijoille. Tätä varten Fiscalis 2020 -ohjelman nykyistä yhteistä, koulutusta koskevaa lähestymistapaa, joka perustuu suurelta osin keskitetyn verkko-oppimisen kehittämiseen, olisi laajennettava monipuoliseksi koulutusta tarjoavaksi unionin tukiohjelmaksi.

(12)

Fiscalis 2020 -ohjelman keston olisi oltava seitsemän vuotta, jotta kesto voidaan mukauttaa vuosia 2014–2020 koskevan neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) säädetyn monivuotisen rahoituskehyksen keston mukaiseksi.

(13)

Tällä asetuksella vahvistetaan koko Fiscalis 2020 -ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(14)

Komission vuoden 2010 talousarviokatsausta koskevassa tiedonannossaan antaman rahoitusohjelmien yhtenäisyyttä ja yksinkertaistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resursseja olisi jaettava muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos Fiscalis 2020 -ohjelmassa suunniteltujen toimien tavoitteet ovat yhteisiä useille rahoitusvälineille. Kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

(15)

Tämän asetuksen rahoituksen toteuttamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet olisi hyväksyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (5) mukaisesti.

(16)

Osallistuvien maiden olisi vastattava Fiscalis 2020 -ohjelman kansallisten osien kustannuksista; näihin kuuluvat muun muassa eurooppalaisten tietojärjestelmien unionille kuulumattomat osat ja kaikki koulutus, joka ei kuulu yhteisiin koulutusaloitteisiin.

(17)

Koska osallistujamaiden täysipainoinen osallistuminen yhteisiin toimiin on tärkeää, tukikelpoiset kustannukset matka- ja majoituskulujen osalta sekä tapahtumien järjestämiseen liittyvien kulujen ja päivärahojen osalta voidaan korvata 100 prosentin yhteisrahoitusosuudella, jos se on tarpeen Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi kokonaisuudessaan.

(18)

Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava koko menosyklin ajan sopivilla toimenpiteillä, joita ovat esimerkiksi sääntöjenvastaisuuksien estäminen, jäljittäminen ja tutkiminen, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä sekä tarvittaessa rangaistukset.

(19)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vuotuisten työohjelmien vahvistamisen osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (6).

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli verotusjärjestelmien toiminnan parantamiseksi sisämarkkinoilla tarkoitetun monivuotisen ohjelman perustamista, koska ne eivät kykene huolehtimaan riittävän tehokkaasti tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömästä yhteistyöstä ja koordinoinnista. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(21)

Fiscalis 2020 -ohjelman komitean olisi avustettava komissiota Fiscalis 2020 -ohjelman täytäntöönpanossa.

(22)

Fiscalis 2020 -ohjelman arvioinnin helpottamiseksi olisi perustettava alusta lähtien käytettävä Fiscalis 2020 -ohjelmassa saavutettujen tulosten seurantakehys. Komission olisi yhdessä osallistujamaiden kanssa vahvistettava mukautettavissa olevat indikaattorit ja asetettava ennalta määritellyt vähimmäistavoitteet Fiscalis 2020 -ohjelman toimenpiteiden tulosten seuraamiseksi. Olisi toteutettava väliarviointi, jossa tarkastellaan Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamista, ohjelman tuloksellisuutta ja sen eurooppalaisella tasolla tuottamaa lisäarvoa. Loppuarvioinnissa olisi tarkasteltava lisäksi Fiscalis 2020 -ohjelman pitkäaikaisia vaikutuksia ja vaikutusten kestävyyttä. Täysi avoimuus olisi varmistettava raportoimalla seurannasta säännöllisesti ja toimittamalla arviointikertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(23)

Jäsenvaltioissa tämän asetuksen mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten, valvonnassa suoritettavaa henkilötietojen käsittelyä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY (7). Komission tämän asetuksen mukaisesti ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa suorittamaa henkilötietojen käsittelyä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 (8). Toimivaltaisten viranomaisten toteuttaman tietojenvaihdon tai tietojen toimittamisen olisi tapahduttava direktiivissä 95/46/EY säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti, ja komission toteuttaman tietojenvaihdon tai tietojen toimittamisen olisi tapahduttava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

(24)

Tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1482/2007/EY (9). Mainittu päätös olisi sen vuoksi kumottava,

(1)

Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan unionia seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään unionin dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota. Pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', olisi oltava keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden yritysten merkitystä kuvaa se, että ne mainitaan kuudessa seitsemästä Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteesta.

(2)

Varmistaakseen, että yrityksillä ja erityisesti pk-yrityksillä on keskeinen asema unionin talouskasvun luomisessa, joka on ensisijainen tavoite, komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle", jonka neuvosto hyväksyi joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä parantamalla useita sisämarkkinoiden osatekijöitä, myös yrityksiin liittyviä palveluja.

(3)

Komissio antoi kesäkuussa 2008 tiedonannon "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")", jonka neuvosto otti vastaan myönteisesti joulukuussa 2008. Small Business Act -aloitteessa esitetään kattavat poliittiset toimintapuitteet pk-yrityksille, edistetään yrittäjyyttä ja nivotaan "pienet ensin" -periaate lainsäädäntöön ja politiikkaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteessa asetetaan kymmenen periaatetta sekä esitetään poliittisia ja lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Small Business Act -aloitteella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Lippulaivahankkeissa on jo esitetty useita pk-yrityksiä koskevia toimia.

(4)

Small Business Act -aloitetta on sen jälkeen tarkasteltu uudelleen, ja neuvosto antoi tämän helmikuussa 2011 julkaistun uudelleentarkastelun perusteella asiaa koskevat päätelmät 30 ja 31 päivänä toukokuuta 2011. Uudelleentarkastelussa luodaan katsaus Small Business Act -aloitteen toteutukseen ja arvioidaan pk-yritysten tarpeita nykyisessä taloustilanteessa, jossa niiden on yhä vaikeampi saada rahoitusta ja päästä markkinoille. Siinä luodaan katsaus Small Business Act -aloitteen ensimmäisten kahden vuoden aikana saavutettuun edistykseen ja esitetään uusia toimia talouskriisin aiheuttamien, sidosryhmien esille ottamien uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Siinä ehdotetaan myös keinoja parantaa Small Business Act -aloitteen omaksumista ja toteutusta antamalla sidosryhmille selkeä rooli ja asettamalla liike-elämän organisaatiot toiminnan etulinjaan. Yritysten kilpailukykyä sekä pk-yrityksiä koskevan ohjelman erityistavoitteissa olisi otettava huomioon mainitussa uudelleentarkastelussa esitetyt painopisteet. On tärkeää varmistaa, että ohjelman toteutusta sovitetaan yhteen Small Business Act -aloitteen toteutuksen kanssa.

Erityistavoitteiden mukaisten toimien tulisi auttaa noudattamaan erityisesti kymmentä edellä mainittua periaatetta ja olla niiden uusien toimien mukaisia, jotka on määritelty Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun aikana.

(5)

Neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) vahvistetaan vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys. Tässä monivuotisessa rahoituskehyksessä kuvataan, miten voidaan saavuttaa poliittiset tavoitteet, jotka koskevat kasvun lisäämistä ja työpaikkojen luomista Euroopassa sekä vähähiilisen ja ympäristötietoisemman talouden ja kansainvälisesti merkittävän unionin luomista.

(6)

Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, tukea nykyisiä pk-yrityksiä, kannustaa yrittäjyyskulttuuria ja edistää pk-yritysten kasvua, osaamisyhteiskunnan etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä 'COSME -ohjelma'.

(7)

COSME -ohjelmassa olisi asetettava yksinkertaistamisohjelma selvästi etusijalle komission 8 päivänä helmikuuta 2012 antaman tiedonannon "Yksinkertaistamisohjelma vuodet2014–2020 kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten" mukaisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden varojen käyttöä yritysten kilpailukyvyn ja pk-yritysten edistämiseen olisi sovitettava yhteen paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys ja lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa talousarvioiden välistä synergiaa.

(8)

Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastotoimet unionin rahoitusohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että COSME -ohjelman valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen ja yhteiskuntaan.

(9)

Neuvoston päätöksestä 2001/822/EY (4) seuraa, että merentakaisten maiden ja alueiden yksiköt ja elimet voivat osallistua COSME -ohjelmaan.

(10)

Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytyksiä yritysten, erityisesti pk-yritysten, kestävälle kasvulle. Kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttaminen merkitsee kykyä luoda ja ylläpitää yritysten taloudellista kilpailukykyä ja kasvua kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Parantunut tuottavuus, myös resurssien ja energian tuottavuus, on tulojen kestävän kasvun päälähde. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuuksia, kuten sisämarkkinoita. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.

(11)

Komission 18 päivänä huhtikuuta 2012 antamassa tiedonannossa "Tavoitteena työllistävä elpyminen" arvioitiin, että vuoteen 2020 mennessä voitaisiin luoda yli viisi miljoonaa työpaikkaa erityisesti pk-yrityksissä toteuttamalla toimintalinjoja, joilla edistetään siirtymistä vihreään talouteen, johon kuuluvat muun muassa tehokas resurssien käyttö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutostoimet. Tämän huomioon ottaen COSME -ohjelman erityistoimiin voisi sisältyä kestävien tuotteiden, palvelujen, teknologioiden ja prosessien kehittämisen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden ja yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen.

(12)

Kilpailukyky on asetettu unionin politiikan keskipisteeseen viime vuosina niiden markkinoihin liittyviin, poliittisten ja institutionaalisten epäkohtien vuoksi, jotka heikentävät unionin yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä.

(13)

COSME -ohjelmassa olisi sen vuoksi puututtava markkinoiden puutteelliseen toimintaan, joka vaikuttaa unionin talouden kilpailukykyyn globaalisti ja haittaa yritysten, erityisesti pk-yritysten, kykyä kilpailla kilpakumppaneiden kanssa muualla maailmassa.

(14)

COSME -ohjelma olisi kohdistettava erityisesti komission suosituksessa 2003/361/EY (5) määriteltyihin pk-yrityksiin. Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös pk-yrityksiä edustavia järjestöjä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, vapaisiin ammatteihin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös potentiaalisiin, uusiin ja nuoriin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin kuin muihin erityisiin kohderyhmiin, kuten ikääntyneempiin henkilöihin, maahanmuuttajiin ja yrittäjiin, jotka kuuluvat sosiaalisesti heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten vammaisiin, sekä liiketoiminnan luovutusten, spin-off- ja spin-out-yritysten sekä yrittäjien uusien mahdollisuuksien edistämiseen.

(15)

Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Näillä vaikeuksilla on kielteinen vaikutus perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun, yritysten kasvuun ja elinkelpoisuuteen sekä uusien yrittäjien halukkuuteen ottaa haltuunsa elinkelpoisia yrityksiä liiketoiminnan luovutuksen tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY (6) nojalla käyttöön otetut unionin rahoitusvälineet ovat todistetusti tuottaneet lisäarvoa ja vaikuttaneet myönteisesti ainakin 220 000 pk-yritykseen. Ehdotettujen rahoitusvälineiden tuottama suurempi lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että riskipääoman sisämarkkinoita vahvistetaan, kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat sekä puututaan markkinahäiriöihin, joita jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan. Unionin toimien olisi oltava yhdenmukaisia ja johdonmukaisia ja täydennettävä pk-yrityksiä koskevia jäsenvaltioiden rahoitusvälineitä, saatava aikaan vipuvaikutusta sekä vältettävä aiheuttamasta markkinoiden vääristymistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) mukaisesti. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta unionin muista resursseista.

(16)

Komission olisi kiinnitettävä huomiota tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden kautta myönnettävän rahoituksen näkyvyyteen sen varmistamiseksi, että unionin tuki tunnetaan ja että myönnetty tuki pannaan merkille markkinoilla. Tätä varten myös rahoituksen välittäjät olisi velvoitettava tuomaan selkeästi esiin varojen lopullisille saajille, että tämän asetuksen mukaiset rahoitusvälineet ovat mahdollistaneet rahoituksen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarpeelliset toimet, myös helppokäyttöisten verkkojärjestelmien avulla, levittääkseen pk-yrityksille ja välittäjille tietoa käytettävissä olevista rahoitusvälineistä. Nämä järjestelmät, joihin voi kuulua myös keskitetty portaali, eivät saisi olla päällekkäisiä olemassa olevien järjestelmien kanssa.

(17)

Yritys-Eurooppa -verkosto, jäljempänä 'verkosto', on osoittanut lisäarvonsa Euroopan pk-yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa tukea yrityksille auttamalla niitä parantamaan kilpailukykyään ja selvittämään liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa sekä saamaan neuvoja unionin rahoituslähteistä, unionin oikeudesta ja teollis- ja tekijänoikeuksista sekä unionin ohjelmista, joilla pyritään edistämään ekoinnovaatioita ja kestävää tuotantoa. Se on myös saanut palautetta unionin oikeudesta ja standardeista. Sen ainutlaatuinen asiantuntemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia.

(18)

Tarvitaan kuitenkin jatkuvia toimia verkoston palvelujen ja toiminnan laadun parantamiseksi erityisesti sen suhteen, miten hyvin pk-yritykset ovat tietoisia ehdotetuista palveluista ja käyttävät niitä, ottamalla mukaan kansainvälistymis- ja innovointipalvelut, tehostamalla yhteistyötä verkoston sekä alueellisten ja paikallisten pk-yritysten sidosryhmien kesken sekä ottamalla paremmin mukaan toimintaan vastaanottavia organisaatioita ja kuulemalla niitä, vähentämällä byrokratiaa, parantamalla tietoteknistä tukea ja lisäämällä verkoston ja sen palveluiden näkyvyyttä sen kattamilla maantieteellisillä alueilla.

(19)

Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen sekä Euroopan sisällä että ulkopuolella vaikuttaa kilpailukykyyn. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä unionin pk-yrityksistä 25 prosenttia harjoittaa tai on jossakin vaiheessa kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientiä, ja vain 13 prosenttia unionin pk-yrityksistä harjoittaa säännöllisesti vientiä unionin ulkopuolelle ja vain 2 prosenttia on tehnyt investointeja kotimaansa ulkopuolelle. Myös vuoden 2012 Eurobarometritutkimuksesta käy ilmi, että pk-yritykset eivät ole hyödyntäneet kasvumahdollisuuksiaan vihreillä markkinoilla unionissa eivätkä sen ulkopuolella kansainvälistymisen ja julkisiin hankintoihin osallistumisen osalta. Small Business Act -aloitteessa kehotettiin unionia ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan pk-yrityksiä hyödyntämään unionin ulkopuolisten markkinoiden kasvua, ja tämän mukaisesti unioni antaa taloudellista tukea useille aloitteille, kuten EU:n ja Japanin teolliselle yhteistyökeskukselle ja teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevälle pk-yritysten neuvontapalvelulle Kiinassa. Unionin lisäarvoa luodaan edistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla Euroopan tasolla palveluja, jotka täydentävät jäsenvaltioiden keskeisiä kaupanedistämispalveluita mutta eivät ole niiden kanssa päällekkäisiä ja jotka tehostavat sekä julkisten että yksityisten palveluntarjoajien toimia tällä alalla. Näihin palveluihin olisi kuuluttava tiedottaminen teollis- ja tekijänoikeuksista, standardeista sekä julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja mahdollisuuksista. Neuvoston 6 päivänä joulukuuta 2011 komission tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle" johdosta antamien päätelmien "Teollisuuspolitiikan täytäntöönpanon vahvistaminen kaikkialla EU:ssa" osa II olisi otettava kaikilta osiltaan huomioon. Tarkoin määritellyn eurooppalaisen klusteristrategian olisi tältä osin täydennettävä kansallisia ja alueellisia toimia, joilla klustereita kannustetaan huippuosaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ottaen huomioon, että pk-yritysten klusterien muodostaminen voi olla keskeinen keino lisätä pk-yritysten valmiuksia innovoida ja käynnistää toimintaa ulkomaisilla markkinoilla.

(20)

Unionin yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti pk-yritysten etuihin ja niihin aloihin, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta. Myös unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta tietoa ja osaamista voidaan vaihtaa Euroopan laajuisesti, ja sähköiset palvelut voivat olla erityisen kustannustehokkaita tällä alalla. Tällaisilla toimilla voidaan auttaa kehittämään tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille.

(21)

Sisämarkkinoiden puutteet, hajanaisuus ja tarpeeton byrokratia estävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, hyödyntämästä sisämarkkinoiden kaikkia etuja. Tämän vuoksi tarvitaan viipymättä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisiä toimia täytäntöönpanoon, lainsäädäntöön ja tiedotukseen liittyvien puutteiden korjaamiseksi. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi tehtävä yhteistyötä myös pk-yritysten hallintoon ja sääntelyyn liittyvien liiallisten rasitteiden vähentämiseksi ja välttämiseksi. COSME -ohjelma on ainoa unionin ohjelma, jossa keskitytään nimenomaan pk-yrityksiin, ja siihen kuuluvien toimien olisi edistettävä näiden tavoitteiden toteuttamista. COSME -ohjelmasta rahoitettavien toimivuustestien ja vaikutustenarviointien olisi kuuluttava näihin toimiin.

(22)

Toinen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on Yhdysvalloissa 55 prosenttia ja Kiinassa 71 prosenttia (yrittäjyyttä koskevan Eurobarometritutkimuksen 2009 mukaan). Small Business Act -aloitteen mukaan huomiota olisi kiinnitettävä kaikkiin yrittäjien kohtaamiin tilanteisiin, kuten käynnistys-, kasvu-, luovutus- ja konkurssitilanteisiin (uusi mahdollisuus). Yrittäjyyskoulutusta edistämällä sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävillä toimenpiteillä, kuten vertailuanalyyseillä ja hyvien toimintatapojen vaihdolla, saadaan aikaan paljon unionin tason lisäarvoa.

(23)

Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma käynnistettiin tavoitteena auttaa uusia tai tulevia yrittäjiä saamaan kokemusta yritysmaailmasta jossakin muussa kuin heidän omassa jäsenvaltiossaan ja auttaa heitä näin parantamaan yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistämistä koskevien toimintaedellytysten parantamistavoitteen yhteydessä komission olisi kyettävä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla uusia yrittäjiä autetaan parantamaan kykyään kehittää yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan, taitojaan ja asenteitaan sekä parantamaan teknologisia ja johtamisvalmiuksiaan.

(24)

Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, resurssien rajoitukset ja uudet sosiaaliset suuntaukset luovat haasteita ja mahdollisuuksia eri aloille, joihin kohdistuu maailmanlaajuisia haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus. Esimerkiksi suunnitteluun pohjautuvien alojen on mukauduttava, jotta ne pystyvät hyödyntämään yksilöllisten, luovien ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia unionissa näillä aloilla toimivia pk-yrityksiä, unionin tasolla tarvitaan yhdennettyjä toimia lisäkasvun tuottamiseksi sellaisten aloitteiden kautta, jotka nopeuttavat uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä.

(25)

Jäsenvaltioissa toteutettujen toimien täydentämiseksi COSME -ohjelmalla voidaan tukea sekä alakohtaisia että alojen välisiä aloitteita, joilla on huomattavaa potentiaalia kasvun ja yrittäjyystoiminnan kannalta, erityisesti aloilla, joilla pk-yritysten osuus on suuri. Näin nopeutetaan kilpailukykyisten ja kestävien toimialojen syntymistä, joiden perustana ovat kaikkein kilpailukykyisimmät liiketoimintamallit, paremmat tuotteet ja menetelmät, organisaatiorakenteet tai muuttuneet arvoketjut. Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", jonka lokakuussa 2010 kokoontunut neuvosto otti myönteisesti vastaan. Tiedonannossa todettiin, että matkailu on merkittävä ala unionin taloudessa. Tällä alalla toimivien yritysten välitön osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) on 5 prosenttia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin toimivalta tällä alalla. Eurooppalaiset matkailualoitteet voivat täydentää jäsenvaltioiden toimia rohkaisemalla suotuisan toimintaympäristön luomiseen ja edistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä erityisesti hyvien toimintatapojen vaihdon avulla. Toimiin voi kuulua matkailua koskevan tietopohjan parantaminen niin, että tarjotaan tietoja ja analyysejä, sekä kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kehittäminen tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, samalla kun vältetään asettamasta pakollisia vaatimuksia unionin yrityksille.

(26)

COSME -ohjelmassa esitetään toimet tavoitteita varten, kokonaisrahoituspuitteet tavoitteiden toteuttamiseksi, rahoitusvälineiden vähimmäisrahoituspuitteet, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat avoimet järjestelyt.

(27)

COSME -ohjelmalla täydennetään unionin muita ohjelmia ottaen samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, olisi kehitettävä tiivistä synergiaa COSME -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (8) ("Horisontti 2020 –puiteohjelma"), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (9) ("rakennerahastot") ja unionin muiden ohjelmien välillä.

(28)

Avoimuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa COSME -ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa ja toimissa. Aloitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon myös kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

(29)

Pk-yrityksille suunnattujen avustusten myöntämisessä olisi noudatettava avoimia menettelyjä. Avustuksia myönnettäessä ja maksettaessa olisi toimittava avoimesti ja epäbyrokraattisesti sekä noudatettava yhteisiä sääntöjä.

(30)

Tässä asetuksessa vahvistetaan COSME -ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(31)

Sen varmistamiseksi, että varoja käytetään ainoastaan markkinoihin liittyviin, poliittisiin ja institutionaalisiin epäkohtiin puuttumiseksi, ja jotta vältetään markkinoiden vääristyminen, COSME -ohjelmasta annettavassa rahoituksessa olisi noudatettava valtiontukea koskevia unionin sääntöjä.

(32)

Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa ja liittymissopimusten liitteenä olevissa pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten maisten osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista.

(33)

On tärkeää varmistaa, että COSME -ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että COSME -ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

(34)

COSME -ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava, jotta sitä voidaan mukauttaa. Sen täytäntöönpanosta olisi laadittava vuosittain kertomus, jossa esitellään saavutettu edistyminen ja suunnitellut toimet.

(35)

COSME -ohjelman täytäntöönpanoa olisi seurattava vuosittain käyttäen keskeisiä indikaattoreita tulosten ja vaikutusten arviointiin. Näiden indikaattoreiden ja niiden perustasojen olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioimiseksi, missä määrin COSME -ohjelman tavoitteet on saavutettu.

(36)

Kaikkien COSME -ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista koskevaan väliraporttiin, jonka komissio laatii, olisi sisällytettävä myös arviointi pk-yritysten osallistumisasteesta, jos sen todetaan olevan alhainen hyvin monissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot voisivat tarvittaessa ottaa väliraportin tulokset huomioon omissa politiikoissaan.

(37)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 966/2012 mukaiset hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(38)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa COSME -ohjelman täytäntöönpanoa koskevien vuotuisten työohjelmien hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (11). Jotkin vuotuiseen työohjelmaan sisältyvät toimet edellyttävät toimien yhteensovittamista kansallisella tasolla. Tältä osin olisi sovellettava mainitun asetuksen 5 artiklan 4 kohtaa.

(39)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti indikaattoreita koskevien lisäysten ja rahoitusvälineitä koskevien tiettyjen yksityiskohtien muutosten osalta sekä ohjeellisten määrien muutosten osalta, jos ne ylittävät yli 5 prosentilla kutakin tapausta koskevan rahoituspuitteiden arvon. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti.

(40)

Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi päätös N:o 1639/2006/EY olisi kumottava,

(1)

Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksymässä tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio kehotetaan perustamaan yksi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua sekä korkeakoulutuksen globaaleja näkökohtia koskeva ohjelma, jolla yhdistettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1720/2006/EY perustettu elinikäisen oppimisen toimintaohjelma (4), jäljempänä 'elinikäinen oppimisen ohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1719/2006/EY perustettu nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action) (5), jäljempänä 'nuorisotoimintaohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1298/2008/EY perustettu Erasmus Mundus -toimintaohjelma (6), jäljempänä 'Erasmus Mundus -ohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (7) perustettu ALFA III -ohjelma, sekä TEMPUS- ja EDULINK-ohjelmat, jotta toiminnasta saadaan tehokkaampi, sen strateginen tavoite vahvistuu ja ohjelman eri osien välisiä yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää. Lisäksi ehdotetaan, että urheilusta tulisi osa tätä yhtenäistä ohjelmaa.

(2)

Nykyisten elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman väliarviointiraporteissa samoin kuin koulutus- ja nuorisoalalla sekä korkeakoulutuksen alalla toteutettavan unionin toiminnan tulevaisuutta käsitelleessä julkisessa kuulemisessa tuli esiin merkittävä ja joiltakin osin kasvava tarve jatkaa Euroopan tason yhteistyötä ja liikkuvuutta näillä aloilla. Arviointiraporteissa korostettiin, että alalla toteutettavien unionin ohjelmien ja koulutus- ja nuorisopolitiikan kehittämisen välille olisi luotava tiiviimpi yhteys, unionin toiminnan rakenteen olisi vastattava paremmin elinikäisen oppimisen mallia, toiminnan toteuttamistavoista olisi tehtävä yksinkertaisempia, käyttäjäystävällisempiä ja joustavampia ja korkeakoulujen globaalien yhteistyöohjelmien pirstaleisuus olisi poistettava.

(3)

Ohjelmassa olisi keskityttävä rahoituksen saatavuuteen sekä hallinnollisten ja rahoitusta koskevien menettelyjen avoimuuteen, myös hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologioita ja digitalisointia. Ohjelman onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää myös virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa sen organisaatiota ja hallinnointia sekä keskittyä edelleen sen hallinnollisten menojen karsimiseen.

(4)

Unionin urheilualalla saaman uuden toimivallan täytäntöönpanoa koskevista strategisista vaihtoehdoista järjestetty julkinen kuuleminen ja urheilun alalla toteutettujen valmistelevien toimien arviointiraportti antoivat hyödyllistä tietoa unionin toimien prioriteettialoista ja toivat esiin lisäarvon, jonka unioni voi tuoda tukemalla toimia, joiden tavoitteena on urheilukysymyksiä koskevien kokemusten ja tietojen tuottaminen, jakaminen ja levittäminen Euroopan tasolla, edellyttäen, että niissä keskitytään erityisesti ruohonjuuritasolle.

(5)

Eurooppalaisessa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa (Eurooppa 2020 -strategia) määritellään tulevalle vuosikymmenelle unionin kasvustrategia, jolla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, ja asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä; koulutusalalla tavoitteena on, että koulunkäynnin keskeyttävien määrää vähennetään alle 10 prosenttiin ja että vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkea-asteen tai vastaava tutkinto. Tämä käsittää myös strategian lippulaivahankkeet ja niistä erityisesti hankkeet "Nuoret liikkeellä" ja "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma".

(6)

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2009 antamissaan päätelmissä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020), joissa vahvistetaan neljä strategista tavoitetta, joiden kautta pyritään vastaamaan osaamiseen perustuvan Euroopan luomiseen vielä liittyviin haasteisiin ja tekemään elinikäisestä oppimisesta todellisuutta.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ja perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan mukaisesti ohjelmalla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä toimenpiteitä, joilla torjutaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Ohjelman toteuttamisessa on tarpeen parantaa muita heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumismahdollisuuksia ja ottaa tehokkaasti huomioon vammaisten henkilöiden erityiset oppimistarpeet.

(8)

Ohjelmassa olisi oltava vahva globaali ulottuvuus erityisesti korkeakoulutuksen osalta, jotta edistetään eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua laajempien ET 2020 -tavoitteiden mukaisesti ja unionin vetovoimaa opiskelupaikkana sekä ihmisten keskinäistä ymmärtämystä ja korkeakoulutuksen kestävää kehittämistä kumppanimaissa ja jotta tuetaan kumppanimaiden laajempaa sosiaalis-taloudellista kehitystä muun muassa vilkastuttamalla "aivokiertoa" kumppanimaiden kansalaisten liikkuvuutta edistävillä toimilla. Tätä tarkoitusta varten olisi rahoitusta asetettava saataville kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä ja kumppanuusvälineestä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Euroopan kehitysrahastosta voitaisiin asettaa varoja saataville rahaston käyttöä säätelevien menettelyjen mukaisesti. Näiden varojen käyttöön olisi sovellettava tämän asetuksen säännöksiä varmistaen samalla, että näiden välineiden ja tämän rahaston perustamisesta annettuja asetuksia noudatetaan.

(9)

Neuvosto korosti 27 päivänä marraskuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) tarvetta pitää kaikkia nuoria yhteiskunnan arvokkaana voimavarana ja pyrkimystä helpottaa heidän osallistumistaan heihin itseensä vaikuttavien politiikkojen suunnitteluun päätöksentekijöiden, nuorten ja nuorisojärjestöjen välisen jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun kautta.

(10)

Yhdistämällä virallinen ja epävirallinen oppiminen sekä arkioppiminen samaan ohjelmaan olisi luotava synergioita ja edistettävä monialaista yhteistyötä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä. Ohjelman toteuttamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon eri alojen erityistarpeet sekä tarvittaessa paikallisille ja alueellisille viranomaisille kuuluvat tehtävät.

(11)

Liikkuvuuden, tasapuolisuuden ja opintojen laadun edistämiseksi unionin olisi perustettava pilottihankkeena opintolainojen takausjärjestelmä, jotta opiskelijat voisivat sosiaalisesta taustastaan riippumatta suorittaa maisterin tutkinnon toisessa maassa, jolle ohjelmaan osallistuminen on avoin, jäljempänä 'ohjelmamaa'. Opintolainojen takausjärjestelmän olisi oltava sellaisten rahoituslaitosten saatavilla, jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisterin opintojen suorittamiseen muissa ohjelmamaissa. Tällä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta edistävällä innovatiivisella lisävälineellä ei saisi korvata nykyisiä avustus- ja lainajärjestelmiä, joilla tuetaan opiskelijoiden liikkuvuutta paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla, eikä sillä saisi estää tällaisten järjestelmien kehittämistä myöhemmässä vaiheessa. Opintolainojen takausjärjestelmää olisi valvottava ja arvioitava tarkasti erityisesti sen osalta, miten se on otettu käyttöön eri maiden markkinoilla. Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi annettava vuoden 2017 loppuun mennessä 21 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen kertomus, jossa ne saavat opintolainojen takausjärjestelmän jatkamista koskevaa poliittista ohjausta.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Tämä tarkoittaa myös sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaisemista mahdollisuuksien mukaan, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien ja oleskelulupien saannissa. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä neuvoston direktiivin 2004/114/EY (8) mukaisesti

(13)

Komission 20 päivänä syyskuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" luodaan puitteet Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen yhteistyölle, jolla pyritään lisäämään tutkinnon suorittajien määrää, parantamaan koulutuksen laatua sekä saamaan korkeakoulutus ja tutkimus myötävaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti siihen, että jäsenvaltioiden taloudet ja yhteiskunnat nousevat maailmanlaajuisesta kriisistä entistä vahvempina.

(14)

Jotta voitaisiin puuttua paremmin unionin nuorisotyöttömyyteen, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä yritysten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön, niin että voidaan parantaa opiskelijoiden työllistettävyyttä ja kehittää yrittäjyystaitoja.

(15)

Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaista opetusministeriä allekirjoitti 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen tähtäävä hallitustenvälinen prosessi, joka tarvitsee unionin jatkuvaa tukea.

(16)

Ammatillisen koulutuksen keskeinen asema joidenkin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan laajalti ja määritellään uudistetussa Kööpenhaminan prosessissa (2011–2020) ottaen erityisesti huomioon ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet vähentää Euroopan korkeaa työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, edistää elinikäisen oppimisen kulttuuria, torjua sosiaalista syrjäytymistä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Koulutuksen avulla hankitun tiedon ja työelämässä vaadittujen taitojen ja pätevyyksien välisen aukon umpeen kurominen sekä nuorten työllistettävyyden parantaminen edellyttää laadukkaita harjoittelu- ja oppisopimusjaksoja, myös mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

(17)

Koulujen välisen eurooppalaisen yhteistyön intensiteettiä ja laajuutta samoin kuin koulujen henkilöstön ja oppijoiden liikkuvuutta on lisättävä, jotta voidaan paneutua uudelle vuosisadalle tähtäävässä yleissivistävän koulutuksen eurooppalaisessa yhteistyöohjelmassa asetettuihin painopisteisiin, joita ovat yleissivistävän koulutuksen laadun parantaminen unionissa lisäämällä taitojen kehittämistä ja parantamalla koulujärjestelmien ja oppilaitosten tasapuolisuutta ja osallistamista sekä opettajan ammatin ja koulujen johtamisen kehittäminen ja tukeminen. Tässä yhteydessä olisi pidettävä ensisijaisina strategisia tavoitteita, jotka koskevat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä, perustaitojen osaamisen parantamista, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämistä ja varhaiskasvatuksen laadun parantamista, sekä tavoitteita, jotka liittyvät opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämiseen sekä maahanmuuttotaustaisten lasten ja sosioekonomisesti heikommista lähtökohdista olevien lasten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen.

(18)

Uudistetussa aikuiskoulutusohjelmassa, joka sisältyy 28 päivänä marraskuuta 2011 annettuun neuvoston päätöslauselmaan, tähdätään siihen, että jokainen aikuinen voi kehittää ja parantaa taitojaan ja osaamistaan koko elämänsä ajan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lukuisten vähän koulutettujen eurooppalaisten oppimismahdollisuuksien lisäämiseen erityisesti parantamalla heidän luku- ja kirjoitus- sekä laskutaitoaan ja edistämällä joustavia oppimisväyliä ja toisen mahdollisuuden antavia toimenpiteitä.

(19)

Euroopan nuorisofoorumin, tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten (NARIC), Eurydice-, Euroguidance- ja Eurodesk-verkostojen sekä kansallisten eTwinning-tukipalvelujen, kansallisten Europass-keskusten ja naapuruusmaiden kansallisten tiedotustoimistojen toiminta on olennaisen tärkeää ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisesti siksi, että ne antavat komissiolle säännöllisesti ajantasaista tietoa toiminta-aloistaan ja tiedottavat ohjelman tuloksista unionissa ja ohjelmaan osallistuvissa kumppanimaissa.

(20)

Olisi vahvistettava ohjelman mukaista yhteistyötä koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien globaalien järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.

(21)

Jotta Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen korkeaa laatua kaikkialla maailmassa voidaan edistää sekä vastata Euroopan yhdentymisprosessia ja sen etenemistä koskevan tiedon ja vuoropuhelun kasvavaan tarpeeseen, on tärkeää edistää tämän alan opetuksen, tutkimuksen ja pohdinnan korkeaa tasoa tukemalla Euroopan yhdentymisprosessin tutkimukseen erikoistuneita korkeakouluja ja järjestöjä sekä eurooppalaista etua edistäviä järjestöjä Jean Monnet -toimen kautta.

(22)

Ohjelman mukainen yhteistyö kansallisella ja unionin tasolla koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä on erittäin tärkeää, jotta voidaan luoda laaja omistajuus elinikäisen oppimisen strategioiden ja politiikkojen alalle ja jotta sidosryhmien ajatukset ja huolenaiheet voidaan ottaa huomioon kaikilla tasoilla.

(23)

Tammikuun 18 päivänä 2011 annetussa komission tiedonannossa "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen" esitetään komission ajatuksia urheilualaa koskevasta unionin tason toiminnasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja ehdotetaan komission ja jäsenvaltioiden toteutettavaksi konkreettisia toimia, joilla pyritään korostamaan urheilun eurooppalaista identiteettiä ja jotka jaetaan kolmeen laajaan ryhmään: urheilun yhteiskunnallinen merkitys, urheilun taloudellinen ulottuvuus ja urheilualan järjestäytyminen. On myös tarpeen ottaa huomioon urheilun, perinteiset urheilulajit mukaan luettuna, tuottama lisäarvo ja urheilun asema unionin kulttuuriperinnössä ja historiallisessa perinnössä.

(24)

Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua ja urheilualan vapaaehtoistoimintaa, sillä niillä on tärkeä osa sosiaalisen osallisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja terveyttä edistävän liikunnan edistämisessä.

(25)

Selkeyttämällä tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia ja tehostamalla niiden tunnustamista ja laajentamalla avoimuutta ja tunnustamista edistävien unionin välineiden hyväksyntää olisi edistettävä laadukkaan koulutuksen kehittämistä ja helpotettava sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvää että ammatillista liikkuvuutta Euroopassa eri maiden ja sektorien välillä. Kun nuoret pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se parantaa heidän työllistyvyyttään.

(26)

Tämän vuoksi suositellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2241/2004/EY (9) käyttöön otettujen tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävien yhteisten puitteiden (Europass), Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/143/EY (10) nojalla käyttöön otettujen Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterin (EQAR) ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen (ENQA), Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (11) nojalla käyttöön otettujen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (12) ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) ja 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (13) nojalla käyttöön otetun ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) sekä eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) käytön laajentamista.

(27)

Jotta varmistetaan tehokkaampi yleisölle suunnattu viestintä ja saadaan aikaan suurempia yhteisvaikutuksia komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välillä, tämän asetuksen nojalla viestintään kohdennetuilla resursseilla olisi lisäksi edistettävä Euroopan unionin poliittisten prioriteettien tunnetuksi tekemistä, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

(28)

On tarpeen varmistaa kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettujen toimien eurooppalainen lisäarvo sekä täydentävyys jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteuttamien toimien kanssa sekä muiden toimien kanssa erityisesti kulttuurin ja tiedonvälityksen, työllisyyden, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuus- ja yrityspolitiikan ja koheesio- ja kehitysyhteistyöpolitiikan sekä laajentumispolitiikan ja aluepolitiikkaan ja ulkosuhteisiin liittyvien aloitteiden, välineiden ja strategioiden aloilla.

(29)

Ohjelmalla on tarkoitus saada aikaan myönteinen ja kestävä vaikutus koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeviin politiikkoihin ja käytäntöihin. Nämä järjestelmiin kohdistuvat vaikutukset olisi saatava aikaan toteuttamalla ohjelmassa esitetyt toimet ja toiminnat, joilla pyritään edistämään muutoksia institutionaalisella tasolla ja tarvittaessa uudistuksia järjestelmän tasolla. Ohjelmalta rahoitustukea hakevilta yksittäisiltä hankkeilta ei edellytetä, että niillä on yksinään järjestelmiin kohdistuvia vaikutuksia. Tämän tavoitteen saavuttamista olisi edistettävä tällaisten hankkeiden kumulatiivisten tulosten avulla.

(30)

Jotta ohjelman toimivuutta voidaan hallinnoida, arvioida ja seurata tehokkaasti, on kehitettävä erityisiä mitattavissa olevia ja realistisia tulosindikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä ja joissa otetaan huomioon tukitoimien toteutustapa.

(31)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä tieto- ja viestintäteknologioita ja uusia tekniikoita mahdollisimman tehokkaasti hyväksi koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevien toimenpiteiden saavutettavuuden helpottamiseksi. Sovellettuihin teknologioihin olisi sisällyttävä virtuaaliliikkuvuus, jolla täydennetään oppimiseen liittyvää liikkuvuutta sitä korvaamatta.

(32)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi … euron rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (14), jäljempänä 'toimielinten sopimus', 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(33)

Tämän ohjelman nojalla elinten toimintaan annetun rahoitustuen jatkuvuuden turvaamiseksi komission olisi ohjelman ensivaiheen aikana voitava pitää tuettavien toimien täytäntöönpanoon välittömästi liittyviä kuluja tukikelpoisina, vaikka ne olisivat aiheutuneet tuensaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

(34)

On tarpeen laatia tuloskriteerit, joiden perusteella määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten.

(35)

Unionin ehdokasmaat ja Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) maat voivat osallistua unionin ohjelmiin puitesopimusten, assosiaationeuvoston päätösten tai vastaavien sopimusten mukaisesti.

(36)

Sveitsin valaliitto voi osallistua unionin ohjelmiin unionin ja tämän maan välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti.

(37)

Luonnolliset henkilöt merentakaisista maista tai alueilta ja merentakaisen maan tai alueen toimivaltaiset julkiset tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua unionin ohjelmiin neuvoston päätöksen 2001/822/EY (15) mukaisesti. Unionin syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelman toteuttamisen yhteydessä.

(38)

Euroopan komissio ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja totesivat 25 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan yhteisessä tiedonannossa "Uusi strategia muutostilassa olevia naapuruusmaita varten", että tavoitteena on muun muassa helpottaa edelleen naapuruusmaiden osallistumista korkeakoulutuksen alan liikkuvuutta ja kapasiteetin vahvistamista koskeviin unionin toimiin ja mahdollistaa naapuruusmaiden osallistuminen tulevaan koulutusohjelmaan.

(39)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Samaan aikaan kun unionin ulkomaanavun rahoitustarpeet kasvavat, unionin taloudellinen tilanne ja rahoitusasema rajoittavat tällaiseen apuun käytettävissä olevia resursseja. Komission olisi siksi pyrittävä löytämään tehokkaimmat ja kestävimmät tavat käyttää saatavilla olevat resurssit ja käytettävä erityisesti sellaisia rahoitusvälineitä, joilla on vipuvaikutuksia.

(40)

Ohjelman saavutettavuuden parantamiseksi henkilöiden liikkuvuuden tukemiseen tarkoitettujen tukien suuruus pitäisi määrittää isäntämaan oleskelu- ja elinkustannusten perusteella. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset tuet veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin tahoihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

(41)

Vapaaehtoistyöhön käytetty aika voidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (16) mukaisesti hyväksyä luontoissuorituksena suoritettuna osarahoitusosuutena.

(42)

Komissio on 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyssä tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostanut sitoutumistaan unionin rahoituksen yksinkertaistamiseen. Koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustamisen pitäisi johtaa huomattavaan yksinkertaistamiseen, rationalisointiin ja yhteisvaikutuksiin ohjelman hallinnoinnissa. Toteutusta pitäisi entisestään yksinkertaistaa käyttämällä kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta ja vähentämällä edunsaajiin ja jäsenvaltioihin sovellettavia muodollisia vaatimuksia ja byrokratiaa.

(43)

Toteuttamisen ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava johtavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.

(44)

On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelman toteuttaminen on mahdollisimman tehokasta ja käyttäjäystävällistä kuitenkin siten, että taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

(45)

Jotta muuttuviin tarpeisiin voitaisiin vastata nopeasti ohjelman koko keston ajan, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säännöksiä, jotka koskevat kansallisten toimistojen hallinnoimia lisätoimia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijoiden kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että tarvittavat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(46)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(47)

Ohjelman olisi katettava kolme eri alaa, ja tällä asetuksella perustetun komitean olisi käsiteltävä sekä horisontaalisia että alakohtaisia kysymyksiä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne lähettävät komitean kokouksiin edustajat esityslistan aiheiden mukaisesti, ja komitean puheenjohtajan olisi varmistettava, että kussakin kokouksessa käsiteltävä ala tai alat sekä alakohtaiset aiheet käyvät selvästi ilmi kokouksen esityslistasta. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, olisi voitava komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan komitean kokouksiin tarkkailijoina.

(48)

On aiheellista varmistaa ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisten ohjelmien puitteissa vuoden 2013 loppuun mennessä vielä saatettu loppuun,

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli perustaa ohjelmaa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteensaavuttamiseksi tarpeen.

(50)

Päätökset N:o 1719/2006/EY, N:o 1720/2006/EY ja N:o 1298/2008/EY olisi sen vuoksi kumottava,

(51)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014. Kiireellisyydestä johtuen tämän asetuksen olisi tultava voimaan niin pian kuin mahdollista sen jälkeen kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,