20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/1

(1)

Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan (2) mukaan Bulgaria sitoutui sulkemaan Kozloduyn ydinvoimalaitoksen reaktorit 1 ja 2 joulukuun 31 päivään 2002 mennessä ja reaktorit 3 ja 4 joulukuun 31 päivään 2006 mennessä sekä poistamaan nämä reaktorit myöhemmin käytöstä. Velvoitteidensa mukaisesti Bulgaria sulki kaikki kyseessä olevat reaktorit määräajassa.

(2)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjaan liitetyn Slovakiassa sijaitsevan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen 1 ja 2 reaktorista tehdyn pöytäkirjan N:o 9 (3) mukaisesti Slovakia sitoutui sulkemaan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen reaktorin 1 joulukuun 31 päivään 2006 mennessä ja reaktorin 2 joulukuun 31 päivään 2008 mennessä sekä poistamaan sen jälkeen kyseiset reaktorit käytöstä. Velvoitteidensa mukaisesti Slovakia sulki kaikki kyseessä olevat reaktoriyksiköt määräajassa.

(3)

Liittymissopimuksen mukaisten velvoitteidensa mukaisesti ja unionin avustuksella Bulgaria ja Slovakia ovat sulkeneet Kozloduy- ja Bohunice V1-ydinvoimalaitoksensa ja edistyneet huomattavasti niiden käytöstä poistamisessa. Lisää työtä tarvitaan, jotta voidaan edetä varsinaiseen dekontaminaatioon, laitoksen purkamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoon sekä edetä vakaasti kohti käytöstä poistamisen lopullista vaihetta asianomaisten käytöstäpoistamissuunnitelmien mukaisesti mahdollisimman korkeita turvallisuusvaatimuksia soveltaen. Saatavilla olevien arvioiden perusteella käytöstä poistamisen loppuunsaattaminen edellyttää huomattavia lisävaroja.

(4)

Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen kahden WWER 440 V 230 -tyyppisen kokonaiskapasiteetiltaan 880 megawatin yksikön ennenaikainen sulkeminen ja sitä seuraava käytöstä poistaminen on aiheuttanut Slovakialle sosiaalisten ja energiaan liittyvien seurausten lisäksi merkittävän taloudellisen, niin suoria kuin epäsuoriakin kustannuksia käsittävän rasitteen.

(5)

Kozloduyn ydinvoimalaitoksen neljän WWER 440 V 230 -tyyppisen kokonaiskapasiteetiltaan 1 760 megawatin yksikön ennenaikainen sulkeminen ja sitä seuraava käytöstä poistaminen on aiheuttanut bulgarialaisille pitkäaikaisen raskaan rasitteen energiaan, talouteen ja ympäristöön liittyvine sekä sosiaalisine seurauksineen.

(6)

Unioni on sitoutunut avustamaan Bulgariaa ja Slovakiaa käytöstä poistamisesta johtuvan poikkeuksellisen taloudellisen rasitteen kantamisessa. Liittymistä edeltävästä ajasta alkaen Bulgaria ja Slovakia ovat saaneet unionilta huomattavaa taloudellista tukea, erityisesti vuosiksi 2007–2013 perustettujen Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien kautta. Näiden ohjelmien mukaisesti annettava unionin taloudellinen tuki päättyy vuonna 2013.

(7)

Bulgariasta, Liettuasta ja Slovakiasta saatujen lisärahoituspyyntöjen perusteella seuraavaa monivuotista rahoituskehystä vuosille 2014–2010 koskevassa komission ehdotuksessa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” unionin yleisestä talousarviosta osoitettiin 700 miljoonaa euroa ydinturvallisuuteen ja ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen. Tästä määrästä osoitetaan 500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina, mikä on noin 553 miljoonaa euroa nykyhintoina, uudelle ohjelmalle Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen reaktoreiden 1 ja 2, Ignalinan reaktoreiden 1 ja 2 sekä Kozloduyn reaktoreiden 1–4 käytöstä poistamisen tukemiseksi edelleen vuosina 2014–2020.

(8)

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmille osoitettujen määrärahojen määrää sekä ohjelmointikautta ja varojen jakamista Kozloduy-, Bohunice- ja Ignalina-ohjelmien kesken voidaan tarkastella uudelleen väli- ja loppuarviointikertomusten tulosten perusteella.

(9)

Tämän asetuksen nojalla annettavalla tuella olisi varmistettava käytöstä poistamisen keskeytyksetön jatkuminen ja keskityttävä toimenpiteisiin, joilla edetään vakaasti kohti käytöstäpoistamisprosessin lopullista vaihetta mahdollisimman korkeita turvallisuusvaatimuksia soveltaen, sillä tällaiset toimenpiteet tuovat unionille suurimman lisäarvon, vaikka lopullinen vastuu ydinturvallisuudesta pysyykin kyseisellä jäsenvaltiolla. Tämä asetus ei vaikuta valtiontukimenettelyihin, joita tulevaisuudessa mahdollisesti toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti.

(10)

Tämä asetus ei vaikuta asianomaisten jäsenvaltioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka perustuvat liittymissopimuksiin ja erityisesti johdanto-osan 1 ja 2 kappaleessa mainittuihin pöytäkirjoihin.

(11)

Tämän asetuksen mukainen ydinvoimalaitosten käytöstä poistaminen olisi suoritettava parasta mahdollista teknistä asiantuntemusta käyttäen ja suljettavien reaktoreiden luonne ja tekniset erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottaen, jotta varmistetaan suurin mahdollinen tehokkuus, ottaen täten otetaan huomioon kansainväliset parhaat käytännöt.

(12)

Tämän asetuksen mukaisissa toimissa ja niillä tuettavissa toiminnoissa olisi noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta ja kansallista lakia. Tässä asetuksessa tarkoitettu ydinvoimalaitoksen käytöstä poistaminen olisi toteutettava ydinturvallisuutta koskevan lainsäädännön eli neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom (4), jätehuoltoa koskevan lainsäädännön eli neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom (5) ja ympäristöä koskevan lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (6) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (7), mukaisesti.

(13)

Tämän asetuksen mukaisten toimien ja niillä tuettavien toimintojen olisi perustuttava ajan tasalle saatettuun käytöstäpoistamissuunnitelmaan, joka sisältää käytöstäpoistamistoimet, niiden aikataulun, kustannukset ja vaaditut henkilöstövoimavarat. Kustannukset olisi määriteltävä noudattaen kansainvälisesti hyväksyttyjä käytöstä poistamista koskevia kustannusarvioita, kuten esimerkiksi OECD:n ydinenergiajärjestön, Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja Euroopan komission yhdessä julkaisemaa kansainvälistä käytöstäpoistamiskustannusten rakennetta.

(14)

Komission olisi varmistettava käytöstäpoistamisprosessin etenemisen tehokas valvonta, jotta taataan mahdollisimman suuri lisäarvo unionille tämän asetuksen nojalla osoitetusta rahoituksesta, vaikka lopullinen vastuu käytöstä poistamisesta jää asianomaisille jäsenvaltioille. Tähän valvontaan kuuluu toiminnan tuloksellisuuden tehokas mittaaminen ja korjaavien toimenpiteiden arviointi asianomaisen ohjelman aikana.

(15)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava koko menojakson ajan oikeasuhteisilla toimenpiteillä, muun muassa sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemisellä, havaitsemisella ja tutkimisella, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinmaksulla ja tarvittaessa seuraamuksilla.

(16)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti siltä osin kuin kyse on säännöksistä, jotka koskevat turvallisen käytöstäpoistamisen jatkamiseen tarvittavia riittäviä varoja, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(17)

Tietyt Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien mukaiset toimenpiteet saattavat vaatia huomattavia määriä unionin varoja, jotka voivat perustelluissa poikkeustapauksissa kattaa rahoituksen koko määrän. Olisi kuitenkin pyrittävä kaikin tavoin jatkamaan liittymistä valmistelevan tuen ja ajanjakson 2007-2013 aikana annetun tuen yhteydessä vakiintunutta käytäntöä, joka perustuu yhteisrahoitukseen Bulgarian ja Slovakian toteuttamissa käytöstäpoistamistoimissa, sekä tarvittaessa saamaan yhteisrahoitusta muista lähteistä.

(18)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vuotuisten toimintaohjelmien ja yksityiskohtaisten täytäntöönpanomenettelyjen hyväksymisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(19)

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 549/2007 (9) ja neuvoston asetus (Euratom) N:o 647/2010 (10) olisi näin ollen kumottava.

(20)

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2011 ”Ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarkoitettu EU:n taloudellinen tuki Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle”, sen suositukset sekä komission antama vastaus on otettu asianmukaisesti huomioon,

a)

Kozloduy-ohjelman osalta:

b)

Bohunice-ohjelman osalta:

a)

208 503 000 euroa Kozloduy-ohjelmalle vuosina 2014–2020;

b)

114 815 000 euroa Bohunice-ohjelmalle vuosina 2014–2020.

a)

ne noudattavat Euratomin perustamissopimuksen mukaista säännöstöä ydinturvallisuuden alalla, erityisesti siltä osin kuin kyse on direktiivien 2009/71/Euratom sekä 2011/70/Euratom saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä;

b)

ne vahvistavat kansallisessa kehyksessä rahoitussuunnitelman, jossa määritetään kokonaiskustannukset ja suunnitellut rahoituslähteet ydinreaktoriyksiköiden turvallista käytöstä poistamista varten, mukaan lukien käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto, tämän asetuksen mukaisesti;

c)

ne toimittavat komissiolle tarkistetun yksityiskohtaisen käytöstäpoistamissuunnitelman, jossa eritellään seikkaperäisesti käytöstäpoistamistoimet, mukaan lukien aikataulu ja vastaava kustannusrakenne, jonka on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyyn käytöstä poistamista koskevaan kustannusarvioon.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/7

(1)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjaan liitetyssä Ignalinan ydinvoimalaitoksesta Liettuassa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 4, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 4’ (1), jossa tunnustettiin unionin olevan vuonna 2004 valmis myöntämään asianmukaista unionin lisätukea Liettualle Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseksi ja korostettiin tätä solidaarisuuden ilmausta, Liettua sitoutui sulkemaan Ignalinan ydinvoimalaitoksen 1 reaktorin ennen vuotta 2005 ja 2 reaktorin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 sekä poistamaan sen jälkeen kyseiset reaktorit käytöstä. Velvoitteidensa mukaisesti Liettua sulki molemmat kyseessä olevat reaktorit määräajassa.

(2)

Liittymissopimuksen mukaisten velvoitteidensa mukaisesti ja unionin avustuksella Liettua on sulkenut Ignalinan ydinvoimalaitoksen ja edistynyt huomattavasti sen käytöstä poistamisessa. Lisää työtä tarvitaan, jotta voidaan edetä varsinaiseen dekontaminaatioon, laitoksen purkamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoon sekä edetä vakaasti kohti käytöstä poistamisen lopullista vaihetta käytöstäpoistamissuunnitelman mukaisesti mahdollisimman korkeita turvallisuusvaatimuksia soveltaen. Saatavilla olevien arvioiden perusteella käytöstä poistamisen loppuunsaattaminen edellyttää huomattavia lisävaroja.

(3)

Pöytäkirjassa N:o 4 tunnustetaan, että Ignalinan ydinvoimalaitoksen, jossa on kaksi Neuvostoliitolta perittyä RBMK-tyyppistä 1 500 megawatin reaktoriyksikköä, ennenaikainen sulkeminen ja sitä seuraava käytöstä poistaminen on ennennäkemätön haaste ja Liettualle poikkeuksellisen painava taloudellinen rasite, joka ei ole suhteessa maan kokoon eikä sen taloudelliseen vahvuuteen, ja todetaan, että Ignalina-ohjelman mukainen unionin tuki jatkuu keskeytyksettä vuoden 2006 jälkeenkin seuraavan rahoituskehyksen ajan.

(4)

Unioni on sitoutunut avustamaan Liettuaa käytöstä poistamisesta johtuvan poikkeuksellisen painavan taloudellisen rasitteen kantamisessa. Liittymistä edeltävästä ajasta lähtien Liettua on saanut unionilta huomattavaa taloudellista tukea, erityisesti vuosiksi 2007–2013 perustetun Ignalina-ohjelman kautta. Tämän ohjelman mukaisesti annettava unionin taloudellinen tuki päättyy vuonna 2013.

(5)

Ottaen huomioon pöytäkirjan N:o 4 mukainen unionin sitoumus sekä Bulgariasta, Liettuasta ja Slovakiasta saadut lisärahoituspyynnöt seuraavaa monivuotista rahoituskehystä vuosille 2014–2020 koskevassa komission ehdotuksessa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan 700 miljoonaa euroa ydinturvallisuuteen ja ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen. Tästä määrästä osoitetaan 500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina, mikä on noin 553 miljoonaa euroa nykyhintoina, uudelle ohjelmalle Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen reaktoreiden 1 ja 2, Ignalinan reaktoreiden 1 ja 2 sekä Kozloduyn reaktoreiden 1–4 käytöstä poistamisen tukemiseksi edelleen vuosina 2014–2020.

(6)

Kozloduy-, Ignalina- ja Bohunice-ohjelmille osoitettujen määrärahojen määrää sekä ohjelmointikautta ja varojen jakamista mainittujen ohjelmien kesken voidaan tarkastella uudelleen väli- ja loppuarviointikertomusten tulosten perusteella.

(7)

Tämän asetuksen nojalla annettavalla tuella olisi varmistettava käytöstä poistamisen keskeytyksetön jatkuminen ja keskityttävä toimenpiteisiin, joilla edetään vakaasti kohti käytöstäpoistamisprosessin lopullista vaihetta mahdollisimman korkeita turvallisuusvaatimuksia soveltaen, sillä tällaiset toimenpiteet tuovat unionille suurimman lisäarvon, vaikka lopullinen vastuu ydinturvallisuudesta pysyykin kyseisellä jäsenvaltiolla. Tämä asetus ei vaikuta valtiontukimenettelyihin, joita tulevaisuudessa mahdollisesti toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti.

(8)

Tämä asetus ei vaikuta asianomaisen jäsenvaltion oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka perustuvat liittymissopimukseen ja erityisesti pöytäkirjaan N:o 4.

(9)

Tämän asetuksen mukainen ydinvoimalaitoksen käytöstä poistaminen olisi suoritettava parasta mahdollista teknistä asiantuntemusta käyttäen ja suljettavien reaktoreiden luonne ja tekniset erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottaen, jotta varmistetaan suurin mahdollinen tehokkuus, ottaen täten huomioon kansainväliset parhaat käytännöt.

(10)

Tämän asetuksen mukaisissa toimissa ja niillä tuettavissa toiminnoissa olisi noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta ja kansallista lakia. Tässä asetuksessa tarkoitettu ydinvoimalaitoksen käytöstä poistaminen olisi toteutettava ydinturvallisuutta koskevan lainsäädännön eli neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom (2), jätehuoltoa koskevan lainsäädännön eli neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom (3) ja ympäristöä koskevan lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (4) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (5), mukaisesti.

(11)

Tämän asetuksen mukaisten toimien ja niillä tuettavien toimintojen olisi perustuttava ajan tasalle saatettuun käytöstäpoistamissuunnitelmaan, joka sisältää käytöstäpoistamistoimet, niiden aikataulun, kustannukset ja vaaditut henkilöstövoimavarat. Kustannukset olisi määriteltävä noudattaen kansainvälisesti hyväksyttyjä käytöstä poistamista koskevia kustannusarvioita, kuten esimerkiksi OECD:n ydinenergiajärjestön, Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja Euroopan komission yhdessä julkaisemaa kansainvälistä käytöstäpoistamiskustannusten rakennetta.

(12)

Komissio olisi varmistettava käytöstäpoistamisprosessin etenemisen tehokas valvonta, jotta taataan mahdollisimman suuri lisäarvo unionille tämän asetuksen nojalla osoitetusta rahoituksesta, vaikka lopullinen vastuu käytöstä poistamisesta jää asianomaisille jäsenvaltioille. Tähän valvontaan kuuluu toiminnan tuloksellisuuden mittaaminen ja korjaavien toimenpiteiden arviointi Ignalina-ohjelman aikana.

(13)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava koko menojakson ajan oikeasuhteisilla toimenpiteillä, muun muassa sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemisellä, havaitsemisella ja tutkimisella, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinmaksulla ja tarvittaessa seuraamuksilla.

(14)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti siltä osin kuin kyse on säännöksistä, jotka koskevat turvallisen käytöstä poistamisen jatkamiseen tarvittavia riittäviä varoja, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(15)

Tietyt Ignalina-ohjelman mukaiset toimenpiteet saattavat vaatia huomattavia määriä unionin varoja, jotka voivat perustelluissa poikkeustapauksissa kattaa rahoituksen koko määrän. Olisi kuitenkin pyrittävä kaikin tavoin jatkamaan liittymistä valmistelevan tuen ja ajanjakson 2007–2013 aikana annetun tuen yhteydessä vakiintunutta käytäntöä, joka perustuu yhteisrahoitukseen Liettuan toteuttamissa käytöstäpoistamistoimissa, sekä tarvittaessa saamaan yhteisrahoitusta muista lähteistä.

(16)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vuotuisten toimintaohjelmien ja yksityiskohtaisten täytäntöönpanomenettelyjen hyväksymisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(17)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1990/2006 (7) olisi kumottava.

(18)

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2011 ”Ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarkoitettu EU:n taloudellinen tuki Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle”, sen suositukset sekä komission antama vastaus on otettu asianmukaisesti huomioon,

a)

polttoaineen poistaminen reaktoriyksikön 2 sydämestä ja reaktoriyksiköiden 1 ja 2 polttoainealtaista kuivaan käytetyn polttoaineen varastotilaan, mikä mitataan tyhjennettyjen polttoainepanosten määrän perusteella;

b)

reaktoriyksiköiden turvallinen kunnossapito, mikä mitataan rekisteröityjen häiriöiden määrän perusteella;

c)

purkamisen suorittaminen turbiinihallissa ja muissa oheisrakennuksissa ja käytöstäpoistamisjätteen turvallinen huolto yksityiskohtaisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti, mikä mitataan purettujen oheisjärjestelmien tyypin ja määrän sekä turvallisesti pakatun jätteen määrän ja tyypin perusteella.

a)

se noudattaa Euratomin perustamissopimuksen mukaista säännöstöä ydinturvallisuuden alalla, erityisesti siltä osin kuin kyse on direktiivin 2009/71/Euratom ja direktiivin 2011/70/Euratom saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä;

b)

se vahvistaa kansallisessa kehyksessä rahoitussuunnitelman, jossa määritetään kokonaiskustannukset ja suunnitellut rahoituslähteet ydinreaktoriyksiköiden turvallista käytöstä poistamista varten, mukaan lukien käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto, tämän asetuksen mukaisesti;

c)

se toimittaa komissiolle tarkistetun yksityiskohtaisen käytöstäpoistamissuunnitelman, jossa eritellään seikkaperäisesti käytöstäpoistamistoimet, mukaan lukien aikataulu ja vastaava kustannusrakenne, jonka on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyyn käytöstä poistamista koskevaan kustannusarvioon.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/12

(1)

Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassa tiedonannossa ”Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?” vahvistetaan vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, mahdolliset haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat. Tästä tiedonannosta käydyn keskustelun perusteella YMP olisi uudistettava ja uudistuksen olisi tultava voimaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Uudistuksen olisi katettava kaikki YMP:n pääinstrumentit, mukaan lukien neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (1). Uudistetun sääntelykehyksen yhteydessä olisi toteutettava hintojen, maksujen, tukien ja määrällisten rajoitusten vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Selkeyden ja avoimuuden vuoksi julkista interventiota koskeville säännöksille olisi luotava yhteinen rakenne säilyttäen samalla kullakin alalla noudatettava politiikka. Tästä syystä on aiheellista tehdä ero Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (2) vahvistettujen viitekynnysten ja interventiohintojen välillä ja määritellä interventiohinnat. Ainoastaan julkista interventiota koskevat interventiohinnat vastaavat WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 3 olevan 8 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja sovellettuja säänneltyjä hintoja (markkinahintatuki). Tässä yhteydessä olisi ymmärrettävä, että markkinainterventiot voivat olla julkisia interventioita tai muita interventioita, joissa ei käytetä ennakolta vahvistettuja hintatietoja.

(3)

Olisi säädettävä julkisen intervention hinnan tasosta, jolla ostaminen tapahtuu kiinteään hintaan tai tarjouskilpailulla, mukaan lukien tapaukset, joissa voi olla tarpeen mukauttaa julkisen intervention hintoja. Samoin on toteutettava määrällisten rajoitusten vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet, kun ostaminen tapahtuu kiinteään hintaan. Kummassakin tapauksessa olisi hinnoissa ja määrällisissä rajoituksissa otettava huomioon käytäntö ja edellisistä yhteisistä markkinajärjestelyistä saadut kokemukset.

(4)

Asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädetään yksityisen varastoinnin tuen myöntämisestä yhtenä markkinoiden interventiotoimenpiteenä. On säädettävä toimenpiteistä tuen määrien vahvistamiseksi. Käytännön ja edellisistä yhteisistä markkinajärjestelyistä saatujen kokemusten pohjalta on aiheellista säätää tuen määrien vahvistamisesta sekä etukäteen että tarjouskilpailumenettelyä käyttäen ja tietyistä seikoista, jotka on otettava huomioon, kun tuen määrä vahvistetaan etukäteen.

(5)

Jotta varmistettaisiin kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmän moitteeton budjettihallinto, olisi säädettävä unionin tuelle vahvistetusta enimmäismäärästä ja yhteisrahoituksen enimmäisosuuksista. Olisi vahvistettava erityinen unionin tuen vähimmäismäärä, jotta jäsenvaltiot voisivat panna täytäntöön kustannustehokkaan kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmän.

(6)

Jotta varmistettaisiin maidon ja maitotuotteiden toimittamista oppilaitoksissa oleville lapsille koskevan tukijärjestelmän moitteeton toiminta ja tällaisen järjestelmän hallinnoinnin joustavuus, olisi vahvistettava tukikelpoisen maidon enimmäismäärä sekä unionin tuen määrä.

(7)

Useat toimenpiteet sokerialalla päättyvät sokerin markkinointivuoden 2016/2017 lopussa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla, kun kiintiöjärjestelmä kumotaan.

(8)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöiden tuotantomaksun vahvistamistoimenpiteistä sokerialalla, koska kiintiöjärjestelmää jatketaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(9)

Jotta varmistettaisiin tehokas tuotantotukijärjestelmä tietyille sokerialan tuotteille, olisi säädettävä aiheellisista edellytyksistä tuotantotuen määrän vahvistamiseksi.

(10)

Jotta unionin sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöille varmistettaisiin kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vähimmäishinta vakiolaatua vastaavalle kiintiösokerijuurikkaalle, ja tämä vakiolaatu olisi määriteltävä.

(11)

Jotta vältettäisiin liiallisen sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärän kasautumisesta sokerin markkinatilanteelle koituva uhka, olisi säädettävä ylijäämämaksusta, koska sovellettavat edellytykset eivät täyty niiden osalta.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 1308/2013 on perustettu riittävän ja tasapainoisen sokeritarjonnan varmistamiseksi unionin markkinoilla mekanismi, jonka nojalla komissio voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet tämän saavuttamiseksi. Koska markkinoiden hallintavälineet, joilla tämä mekanismi toteutetaan käytännössä, ovat tuodusta raakasokerista maksetun tuontitullin väliaikaiset mukauttamiset ja sisämarkkinoille vapautettuun kiintiön ulkopuoliseen tuotantoon väliaikaisesti sovellettava maksu tarjonnan mukauttamiseksi kysyntään, tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jonka nojalla komissio voi kantaa tällaisen maksun ja vahvistaa sen määrän.

(13)

Jotta varmistettaisiin vientitukijärjestelmän moitteeton toiminta, olisi säädettävä vientitukimäärien vahvistamista koskevista aiheellisista toimenpiteistä. Lisäksi vilja- ja riisialalla olisi säädettävä aiheellisista toimenpiteistä, jotka koskevat korjausmäärien vahvistamista ja vientituen määrän mukauttamista interventiohinnan tason mahdollisten muutosten mukaisesti.

(14)

YMP:n jokapäiväisen hallinnoinnin tehokkuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa vahvistetut toimenpiteet tukien, vientitukien ja hintojen vahvistamiseksi olisi rajattava koskemaan yleisiä edellytyksiä, jotta varsinaisista määristä voidaan säätää kunkin tapauksen erityistilanteiden mukaan. Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta kyseisten määrien vahvistamiseksi. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean avustuksella ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (3). Jotta lisäksi voidaan varmistaa nopea reagointi nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin, komissiolle olisi annettava toimivalta vahvistaa uudet vientitukien tasot sekä vilja- ja riisialalla mukauttaa korjausmäärää asetusta (EU) N:o 182/2011 soveltamatta,

a)

on tavallisen vehnän, durumvehnän, ohran, maissin, paddy- eli raakariisin ja rasvattoman maitojauheen osalta vastattava asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa vahvistettua vastaavaa viitekynnystä, kun kyse on kiinteään hintaan tapahtuvista ostoista, eikä se saa ylittää vastaavaa viitekynnystä, kun kyse on tarjouskilpailulla tapahtuvista ostoista;

b)

on voin osalta vastattava 90:tä prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa vahvistetusta viitekynnyksestä, kun kyse on kiinteään hintaan tapahtuvista ostoista, eikä se saa ylittää 90:tä prosenttia kyseisestä viitekynnyksestä, kun kyse on tarjouskilpailulla tapahtuvista ostoista;

c)

on naudan- ja vasikanlihan osalta vastattava enintään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tasoa.

a)

tavallisen vehnän osalta 3 miljoonaa tonnia;

b)

voin osalta 50 000 tonnia;

c)

rasvattoman maitojauheen osalta 109 000 tonnia.

a)

tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen määrällisten rajoitusten ylittymisen jälkeen; ja

b)

durumvehnän, ohran, maissin, paddy- eli raakariisin sekä naudan- ja vasikanlihan osalta,

a)

tarjouskilpailumenettelyjen rajoittamisesta johonkin jäsenvaltioon tai jonkin jäsenvaltion johonkin alueeseen, tai

b)

julkisen intervention ostohintojen määrittämisestä jollekin jäsenvaltiolle tai jonkin jäsenvaltion jollekin alueelle keskimääräisten tilastoitujen markkinahintojen perusteella.

a)

tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen intervention rajoitusten noudattamiseksi, ja

b)

tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarjouskilpailumenettelyn soveltamiseksi tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen määrällisten rajoitusten ylittymisen jälkeen.

a)

yksityisen varastoinnin tuen enimmäismäärän vahvistamisesta, kun sovelletaan tarjouskilpailumenettelyä;

b)

tuen määrän vahvistamisesta varastointikustannusten ja/tai muiden asiaankuuluvien markkinatekijöiden pohjalta, kun tuki vahvistetaan ennakolta.

a)

ylittää mitään seuraavista rajoista:

b)

kattaa muita kustannuksia kuin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimituskustannukset ja muut asiaan liittyvät kustannukset.

a)

tuontisokerin käyttöön liittyvät kulut, jotka aiheutuisivat teollisuudelle, jos se suorittaisi hankintansa maailmanmarkkinoilta; ja

b)

unionin markkinoilla saatavilla olevan ylijäämäsokerin hinta, tai jos mainituilla markkinoilla ei ole ylijäämäsokeria, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettu sokerin viitekynnys.

a)

säännöllisin väliajoin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196 artiklan 1 kohdan nojalla vahvistetussa luettelossa oleville tuotteille;

b)

viljaa, riisiä, sokeria sekä maitoa ja maitotuotteita koskevilla tarjouskilpailumenettelyillä.

a)

vallitseva tilanne ja kehitysnäkymät seuraavien seikkojen osalta:

b)

yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet eli tasapainon varmistaminen kyseisillä markkinoilla sekä hintojen ja kaupan luonnollinen kehitys;

c)

tarve välttää häiriöitä, jotka saattaisivat luoda pitkäaikaista epätasapainoa kysynnän ja tarjonnan välillä unionin markkinoilla;

d)

suunnitellun viennin taloudelliset näkökohdat;

e)

perussopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvat rajoitukset;

f)

tarve säilyttää tasapaino unionista kolmansiin maihin jalostettuina tuotteina vietävien maatalouden perustuotteiden ja kolmansista maista tuotavien sisäiseen jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden käytön välillä;

g)

suotuisimmat kaupan pitämisen kustannukset ja kuljetuskustannukset unionin markkinoilta unionin satamiin tai muihin vientipaikkoihin, mukaan luettuina kuljetuskustannukset määrämaihin;

h)

kysyntä unionin markkinoilla;

i)

sianliha-, muna- ja siipikarja-alojen osalta ero, joka on kyseisten alojen tuotteiden tuottamiseen unionissa tarvittavasta rehuviljamäärästä unionissa maksettavan hinnan ja maailmanmarkkinoilla maksettavan hinnan välillä.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/20

(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 791/2011 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön 62,9 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa kaikkien muiden kuin niiden yritysten osalta, jotka mainitaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä 1. Nämä toimenpiteet ovat voimassa olevia toimenpiteitä ja tutkimus, joka johti toimenpiteiden käyttöönottoon, on alkuperäinen tutkimus.

(2)

Voimassa olevat toimenpiteet laajennettiin aiemmin koskemaan Malesiaa neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 672/2012 (3) sekä Taiwania ja Thaimaata neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 21/2013 (4).

(3)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti 25 päivänä helmikuuta 2013 perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia tiettyjen Kiinasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä ja asettaa kirjaamisvelvoite tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnille Intiasta ja Indonesiasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Intia tai Indonesia.

(4)

Pyynnön esitti neljä tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden unionin tuottajaa: Saint-Gobain Adfors CZ s.r.o., Tolnatext Fonalfeldolgozo es Muszakiszovet-gyarto Bt., Valmieras ”Stikla Skiedra” AS ja Vitrulan Technical Textiles GmbH.

(5)

Pyyntö sisälsi riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että Kiinasta, Intiasta ja Indonesiasta unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos sen jälkeen, kun voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, ja että muutokselle ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönotto. Tämä muutos kaupan rakenteessa johtuu väitteen mukaan siitä, että tiettyjä Kiinasta peräisin olevia lasikuidusta valmistettuja seulakankaita lähetetään unioniin Intian ja Indonesian kautta ja/tai että kiinalaisista tuotteista tehdään väärä alkuperäilmoitus.

(6)

Lisäksi näyttö osoitti, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuivat sekä määrän että hinnan osalta. Näyttöä oli myös siitä, että lisääntynyt tuonti Intiasta ja Indonesiasta tapahtuu hinnoilla, jotka alittavat alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(7)

Saadun näytön mukaan tiettyjä Intiasta ja Indonesiasta lähetettyjä lasikuidusta valmistettuja seulakankaita myytiin polkumyyntihinnoin verrattuna alkuperäisessä tutkimuksessa samankaltaiselle tuotteelle vahvistettuun normaaliarvoon.

(8)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä alustava näyttö perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen tutkimuksen vireillepanoon, ja pani tutkimuksen vireille komission asetuksella (EU) N:o 322/2013 (5), jäljempänä ’vireillepanoasetus’. Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan nojalla komissio myös velvoitti vireillepanoasetuksella tulliviranomaiset kirjaamaan Intiasta ja Indonesiasta lähetettyjen tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnin.

(9)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Kiinan, Intian ja Indonesian viranomaisille, kyseisissä maissa toimiville tuottajille/viejille, niille unionin tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, ja unionin tuotannonalalle. Kyselylomakkeet lähettiin Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa toimiville tuottajille/viejille, jotka olivat komission tiedossa tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoasetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa asetetuissa määräajoissa. Kyselylomakkeet lähetettiin lisäksi unionissa oleville tuojille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulluksi tulemista vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa. Kaikille osapuolille ilmoitettiin, että yhteistyöstä kieltäytyminen voi johtaa perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen ja päätelmien tekemiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(10)

Kaksi intialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi etuyhteydetön unionin tuoja ilmoittautui ja toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen. Myöhemmin kyseinen unionin tuoja ilmoitti komissiolle, että se toi muita tuotteita eikä ollut tuonut tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta aiemminkaan. Yksikään indonesialainen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut vastausta. Seuraavat intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat vastaukset vapautuksen hakemista koskevaan lomakkeeseen:

(11)

Myöhemmin Urja Products Pvt. Ltd ilmoitti komissiolle, että se ei tuota tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja että sen tuotteilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset (ja ne kuuluvat eri CN-koodeihin). Sen vuoksi tarkastuskäynti tehtiin ainoastaan Montexin toimitiloihin.

(12)

Tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 31 päivän maaliskuuta 2013 välisen ajan. Tietoja kerättiin tutkimusajanjaksolta muun muassa sen tutkimiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitettyjä muutoksia. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän huhtikuuta 2012 ja 31 päivän maaliskuuta 2013 väliseltä raportointijaksolta, jäljempänä ’raportointijakso’, sen tutkimiseksi, ovatko voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset mahdollisesti heikentyneet ja esiintyykö polkumyyntiä.

(13)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämisen esiintymistä arvioitiin analysoimalla järjestyksessä seuraavia seikkoja: onko Kiinan, Intian, Indonesian ja unionin välisen kaupan rakenteissa tapahtunut muutoksia; johtuuko tämä muutos käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai jolla ei ole muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen; onko olemassa näyttöä vahingosta tai siitä, että tullin korjaavat vaikutukset vaarantuvat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hintojen ja/tai määrien osalta; ja onko näyttöä polkumyynnistä verrattuna samankaltaisen tuotteen aikaisemmin määritettyihin normaaliarvoihin, tarvittaessa perusasetuksen 2 artiklan säännösten mukaisesti.

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on määritelty alkuperäisessä tutkimuksessa seuraavasti: Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 51 00 ja ex 7019 59 00 kuuluvat lasikuidusta valmistetut seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, lukuun ottamatta lasikuituvahvikekiekkoja (”fibreglass discs”).

(15)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edellisessä kappaleessa määritelty tuote, mutta joka on lähetetty Intiasta tai Indonesiasta, riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Intia tai Indonesia.

(16)

Tutkimus osoitti, että edellä määritellyn mukaisilla Kiinasta unioniin viedyillä ja Intiasta ja Indonesiasta unioniin lähetetyillä lasikuidusta valmistetuilla seulakankailla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(17)

Kuten edellä 10 kappaleessa todetaan, vain kaksi intialaista yritystä toimitti vastaukset vapautuksen hakemista koskevaan lomakkeeseen. Koska havaittiin, että toinen niistä, Urja Products Pvt. Ltd, ei ollut tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottaja, yhteistyössä toimineita yrityksiä oli vain yksi, Montex. Yrityksen osuus Intiasta unioniin suuntautuvasta viennistä raportointijaksolla oli vain 1 prosentti Intiasta tulevasta koko viennistä. Tämän vuoksi Intiaa koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(18)

Kuten 10 kappaleessa todettiin, yksikään indonesialainen yritys ei vastannut kyselyyn. Indonesialaiset yritykset eivät siis toimineet yhteistyössä. Tämän vuoksi Indonesiaa koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(19)

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tämän vuoksi Kiinaa koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(20)

Sen määrittämiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut muutos, arvioitiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontia Intiasta ja Indonesiasta unioniin ja sen vientiä Kiinasta Intiaan ja Indonesiaan. Tuonnin määrä vahvistettiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella, koska intialaisten, indonesialaisten ja kiinalaisten yritysten yhteistyössä toimimisen aste oli suhteellisen alhainen tai ne eivät toimineet lainkaan yhteistyössä (ks. 2.3 jakso).

(21)

Tätä varten analyysissä käytettiin COMEXT-tilastoja (6) sekä Intian ja Indonesian viranomaisilta ja Global Trade Information Services -palvelusta (7) saatuja tilastotietoja. Tutkimuksessa käytettiin 1 huhtikuuta alkavia ja 31 maaliskuuta päättyviä tilikausia, jotta voitiin käyttää 12 kuukauden jaksoja.

(22)

COMEXT-tilastoihin kirjatut tuontimäärät koskevat laajempaa tuoteryhmää kuin tarkasteltavana oleva tuote ja tutkimuksen kohteena oleva tuote. Unionin tuotannonalan toimittamien arvioiden mukaan voitiin kuitenkin päätellä, että merkittävä osa tästä tuontimäärästä oli tarkasteltavana olevaa tuotetta ja tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Näin ollen näitä tietoja voitiin käyttää kaupan rakenteessa tapahtuneiden muutosten määrittämiseen.

(23)

COMEXT-tilastoista käy ilmi merkittävä muutos kaupan rakenteessa tutkimusajanjaksolla (ks. taulukko 1).

Taulukko 1

(24)

COMEXT-tilastojen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin laski jyrkästi sen jälkeen, kun väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön helmikuussa 2011 (9) ja lopulliset toimenpiteet elokuussa 2011 (10). Taulukosta 1 käy ilmi, että kausien 2010/2011 ja 2011/2012 välillä tuonti Kiinasta unioniin putosi 385,85 miljoonasta m2:stä 110,30 miljoonaan m2:iin (noin 70 %) ja kausien 2010/2011 ja 2012/2013 välillä edelleen 85,9 miljoonaan m2:iin (noin 80 %).

(25)

COMEXT-tilatojen mukaan varainhoitovuonna 2009/2010 Intiasta unioniin tuotu määrä oli 0,35 miljoonaa m2 ja varainhoitovuonna 2010/2011 0,28 miljoonaa m2, ja se kohosi jyrkästi varainhoitovuosien 2011/2012 ja 2012/2013 välillä niin, että se oli 13,13 miljoonaa m2 varainhoitovuonna 2012/2013.

(26)

Kuten 17 kappaleessa todettiin, Montex vei tutkimusajanjaksolla tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta unioniin erittäin vähäisiä määriä; sen osuus Intiasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä oli 1 prosentti kaudella 2012/2013. Lisäksi havaittiin, että Montex vei tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta virheellisellä CN-koodilla 7019 52. Sen vienti oli sen vuoksi lisättävä COMEXT-tilastoihin, kuten taulukossa 1 osoitetaan.

(27)

COMEXT-tilatojen mukaan varainhoitovuonna 2009/2010 Intiasta unioniin tuotu määrä oli 0,004 miljoonaa m2 ja varainhoitovuonna 2010/2011 0,16 miljoonaa m2, ja se kohosi jyrkästi varainhoitovuosien 2011/2012 ja 2012/2013 välillä 3,22 miljoonasta m2:stä 33,31 miljoonaan m2:iin.

(28)

Saman ajanjakson aikana voidaan havaita viennin Kiinasta Intiaan ja Indonesiaan kasvaneen merkittävästi.

Taulukko 2

(29)

Kiinan tullitilastojen mukaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vienti Kiinasta Intiaan lisääntyi varainhoitovuoden 2009/2010 tasolta 4,8 miljoonasta m2:stä 29,3 miljoonaan m2:iin varainhoitovuonna 2012/2013.

(30)

Kiinan tullitilastojen mukaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vienti Kiinasta Indonesiaan lisääntyi varainhoitovuoden 2009/2010 tasolta 5,78 miljoonasta m2:stä 11,54 miljoonaan m2:iin varainhoitovuonna 2012/2013.

(31)

Kiinasta unioniin tapahtuvan viennin vähentyminen ja samanaikainen viennin kasvu Intiasta ja Indonesiasta unioniin sekä Kiinasta Intiaan ja Indonesiaan väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen helmikuussa 2011 ja lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen elokuussa 2011 aiheuttivat muutoksen edellä mainittujen maiden välisen kaupan rakenteessa ja kyseisten maiden unioniin suuntautuvassa viennissä.

(32)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Käytäntöön, menettelyyn tai toimintaan sisältyy muun muassa toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen lähettäminen kolmansien maiden kautta perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(33)

Tutkimuksessa saatiin näyttöä Indonesian ja Intian kautta tapahtuvasta jälleenlaivauksesta ja/tai vääristä alkuperätodistuksista. Esimerkiksi osa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista unioniin jälleenlaivattiin Dubain tai Singaporen kautta ja sen mukana oli Indonesian/Intian alkuperätodistus ja osa tuonnista unioniin jälleenlaivattiin sellaisen intialaisen yrityksen kautta, joka ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajien, Montexia lukuun ottamatta, kieltäytyminen yhteistyöstä on myös osoitus siitä, ettei Indonesiassa ja Intiassa ole todellista tuotantoa, joka voisi oikeuttaa Indonesiasta ja Intiasta unioniin suuntautuvan viennin tason. On kohtuullista odottaa, että jos näissä maissa olisi todellisia tuottajia, ne yrittäisivät erottua kiertämiskäytännöistä osallistumalla tutkimukseen. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esiin näyttöä todellisesta tuotannosta näissä kahdessa maassa, Montexia lukuun ottamatta. Lisäksi näistä kahdesta maasta tulevan tuonnin jyrkkä kasvu viittaa siihen, että kiinalaisia tuotteita jälleenlaivataan unioniin Intian ja Indonesian kautta ja/tai tuodaan väärillä alkuperätodistuksilla.

(34)

Näin ollen voidaan vahvistaa, että kiinalaista alkuperää olevia tuotteita jälleenlaivataan Intian ja Indonesian kautta.

(35)

Tutkimuksessa ei tullut esiin muita riittäviä syitä tai taloudellisia perusteita jälleenlaivaukselle kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien voimassa olevien toimenpiteiden välttäminen. Tullin lisäksi ei havaittu muita tekijöitä, joiden voitaisiin katsoa kompensoivan Kiinasta peräisin olevien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden jälleenlaivaamisesta Intian ja Indonesian kautta aiheutuvia erityisesti kuljetusta ja jälleenlaivausta koskevia kustannuksia.

(36)

Seuraavaksi arvioitiin, vaaransiko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset määrien ja hintojen osalta. Intialaisten ja indonesialaisten yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten vientimäärien ja -hintojen osalta käytettiin COMEXT-tietoja parhaina käytettävissä olevina tietoina. Näin saatuja hintoja verrattiin alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa unionin tuotannonalan osalta vahvistettuun vahingon korjaavaan tasoon.

(37)

Intiasta unioniin tulevan tuonnin kasvu 0,35 miljoonasta m2:stä (2009/2010) 13,10 miljoonaan m2:iin raportointijaksolla oli määrällisesti merkittävä verrattuna Intiasta ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa 2009/2010 tulevaan (erittäin vähäiseen) tuontimäärään. Myös Indonesiasta unioniin tulevan tuonnin kasvua 0,04 miljoonasta m2:stä (2009/2010) 33,31 miljoonaan m2:iin raportointijaksolla pidettiin määrällisesti merkittävänä verrattuna Indonesiasta ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa 2009/2010 tulevaan (erittäin vähäiseen) tuontimäärään.

(38)

Sen arvioimiseksi, ovatko voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuneet hinnan osalta, Indonesiasta ja Intiasta tulevan tuonnin hintaa verrattiin alkuperäisessä asetuksessa vahvistettuun vahingon korjaavaan tasoon. Alkuperäisessä asetuksessa vahvistettua vahingon korjaavaa tasoa oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi. Intian ja Indonesian viennin painotettua keskimääräistä hintaa oikaistiin tuonnin jälkeisten kustannusten ja laadun huomioon ottamiseksi, samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinasta tulevan tuonnin osalta. Vertailun mukaan asianomaisista maista unioniin suuntautuvan viennin hinnat olivat merkittävästi alemmat. Näin ollen pääteltiin, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuvat sekä määrän että hinnan osalta.

(39)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko polkumyynnistä näyttöä.

(40)

Koska alkuperäisessä asetuksessa Kanadan katsottiin olevan soveltuva markkinataloutta toteuttava vertailumaa Kiinalle, normaaliarvo määritettiin Kanadassa sovellettavan hinnan perusteella. Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettiin normaaliarvoa, joka oli vahvistettu alkuperäisessä tutkimuksessa.

(41)

Intian ja Indonesian vientihinnat perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin. Vientihinta oli kummastakin asianomaisesta maasta tulevien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden keskimääräinen vientihinta raportointijaksolla COMEXT-tietojen mukaisesti. Intialaisen Montex-yrityksen vienti ei sisältynyt tilastoihin sen tuotteiden väärän luokituksen takia (ks. 25 kappale), eikä sitä käytetty polkumyyntimarginaalin laskemisessa.

(42)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus- ja pakkauskustannusten erojen huomioon ottamiseksi. Koska käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu vahvistaa tehtävien oikaisujen tasoa, oikaisut oli määritettävä parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tämän vuoksi oikaisu perustuu prosenttiosuuteen, joka lasketaan kuljetus-, vakuutus- ja pakkauskulujen osuutena unioniin myydyn tuotteen CIF-hinnasta, jonka kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja on ilmoittanut alkuperäisessä tutkimuksessa.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyynnin taso määritettiin vertailemalla alkuperäisessä asetuksessa määritettyä normaaliarvon painotettua keskiarvoa tämän tutkimuksen raportointijaksolla määritettyyn vastaavaan kyseisten kahden maan vientihintojen painotettuun keskiarvoon, joka ilmaistiin prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(44)

Näin vahvistettujen normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyy.

(45)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia kierrettiin perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla jälleenlaivaamalla niitä Intian ja Indonesian kautta.

(46)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavat voimassa olevat toimenpiteet olisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti laajennettava koskemaan saman mutta Intiasta tai Indonesiasta lähetetyn tuotteen tuontia riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Intia tai Indonesia.

(47)

Laajennettavien toimenpiteiden olisi oltava asetuksen (EU) N:o 791/2011 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetut ”kaikkia muita yrityksiä” koskevat toimenpiteet eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 62,9 prosentin lopullinen polkumyyntitulli.

(48)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 5 kohdassa säädetään, että laajennettuja toimenpiteitä on sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen unioniin tulevaan tuontiin, ja siksi kyseisestä, Intiasta ja Indonesiasta lähetettyjen tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden kirjatusta tuonnista olisi kannettava tullit.

(49)

Kuten 10 kappaleessa todettiin, kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, Montex ja Urja Products, ilmoittautui vireillepanon jälkeen, toimitti kyselylomakevastaukset ja pyysi vapautusta perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(50)

Havaittiin, että toinen yritys, Urja Products, ei tuota tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta (ks. 11 kappale). Perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaista vapautusta ei voida soveltaa tähän yritykseen.

(51)

Montexin ei havaittu harjoittavan tämän tutkimuksen kohteena olevia kiertämiskäytäntöjä. Yritys osoitti olevansa aito tuottaja, jonka tuotantokapasiteetti ylittää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin määrän. Yritys toimitti täydelliset tiedot, jotka tarkastettiin paikan päällä. Tarkastetut tiedot, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen, koneiden ostoon, tuotantoprosessiin, kapasiteettiin, varastoihin, raaka-aineen ostoihin ja tuotantokustannuksiin, tukevat päätelmää. Tuottaja pystyi myös osoittamaan, että se ei ole etuyhteydessä yhteenkään kiinalaiseen tuottajaan/viejään, joihin voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan, tai yrityksiin, jotka ovat mukana kiertämiskäytännöissä. Sen vuoksi tälle yritykselle voitiin myöntää vapautus laajennetuista tulleista.

(52)

Kuten 10 kappaleessa todettiin, yksikään indonesialainen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut vapautusta koskevaa pyyntöä perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tutkimuksessa ei tullut ilmi yhtään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen aitoa tuottajaa Indonesiassa.

(53)

Intialaiset ja indonesialaiset tuottajat, jotka eivät osallistuneet tähän tutkimukseen ja/tai eivät vieneet tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta unioniin raportointijaksolla, voivat pyytää vapautusta laajennetusta polkumyyntitullista perusasetuksen 11 artiklan 3 ja 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Niitä pyydetään täyttämään kyselylomake, jotta komissio voi päättää, onko vapautuksen myöntäminen perusteltua. Tällainen vapautus voidaan myöntää sen jälkeen, kun on arvioitu tarkasteltavana olevan tuotteen markkinatilanne, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, hankinnat, myynti, näyttö polkumyynnistä sekä todennäköisyys sellaisten käytäntöjen jatkumisesta, joille ei ole riittävää syytä tai taloudellista perustetta. Tavallisesti komissio tekee myös tarkastuskäynnin paikan päällä. Pyynnöt olisi toimitettava komissiolle ja mukaan olisi liitettävä kaikki asian kannalta olennaiset tiedot, erityisesti yrityksen mahdollisia tuotantotoiminnan ja myynnin muutoksia koskevat tiedot.

(54)

Kun vapautus katsotaan perustelluksi, komissio ehdottaa neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan voimassa olevien laajennettujen toimenpiteiden muuttamista tältä osin. Myönnettyjä vapautuksia seurataan sen varmistamiseksi, että niille asetettuja ehtoja noudatetaan.

(55)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyihin päätelmiin päädyttiin, ja niitä kehotettiin esittämään huomautuksia. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin. Mikään esitetyistä väitteistä ei antanut aihetta muuttaa lopullisia päätelmiä,

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N-105 8/20

1049 Brussels

Belgium

Faksi: (32 2) 295 65 05

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/27

(1)

Jäsenvaltiot esittivät sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevälle hallintotoimikunnalle pyyntöjä asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteiden VIII ja XI sekä asetuksen (EY) N:o 987/2009 liitteiden 1 ja 5 muuttamiseksi, jotta ne voidaan saattaa linjaan kansallisen lainsäädännön kehityksen kanssa tai jotta voidaan yksinkertaistaa kyseisten asetusten soveltamista.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteiden tarkoituksena on esittää yleiskatsaus niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät sovella pro rata -laskelmaa vanhuus- ja perhe-eläkkeiden laskemiseen, ja erityisiin säännöksiin, jotka koskevat jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamista.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 987/2009 liitteiden tarkoituksena on esittää yleiskatsaus voimassa pysyvien tai voimaan tulevien kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanosäännöksiin ja niihin jäsenvaltioihin, jotka käyttävät työttömyysetuuksien korvaamisen enimmäismäärien määrittämisessä perustana edellisenä kalenterivuotena niiden lainsäädännön mukaisesti myönnettyjen työttömyysetuuksien keskimäärää.

(4)

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta on hyväksynyt pyydetyt muutokset ja esittänyt komissiolle asiaan liittyviä ehdotuksia teknisiksi mukautuksiksi asetuksen (EY) N:o 987/2009 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteisiin.

(5)

Komissio voi hyväksyä johdanto-osan 4 kappaleessa mainitut ehdotukset liitteiden teknisiksi mukautuksiksi.

(6)

Asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Muutetaan liitteessä VIII oleva 2 osa seuraavasti:

2)

Lisätään liitteessä XI kohtaan ”ALANKOMAAT” f alakohdan jälkeen fa alakohta seuraavasti:

1)

Muutetaan liite 1 seuraavasti:

2)

Lisätään 5 osaan kohdan ”SAKSA” jälkeen uusi kohta ”ALANKOMAAT”.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/29

(1)

Yksityiskohtaisista säännöistä vientitodistusjärjestelmän soveltamiseksi sianliha-alalla 28 päivänä elokuuta 2003 annettua komission asetusta (EY) N:o 1518/2003 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)

Olisi vahvistettava sianliha-alalla sovellettavia vientitodistuksia koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt ja määriteltävä erityisesti hakemusten ja hakemusasiakirjoissa ja todistuksissa vaadittujen tietojen esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt täydentäen maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annettua komission asetusta (EY) N:o 376/2008 (4).

(3)

Vientitodistusjärjestelmän tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava kyseiseen järjestelmään kuuluvia vientitodistuksia koskeva vakuus. Sianliha-alan järjestelmään sisältyvän keinotteluvaaran vuoksi olisi kiellettävä vientitodistusten siirtäminen ja edellytettävä, että toimijat tähän järjestelmään pääsemiseksi noudattavat täsmällisiä edellytyksiä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 169 artiklan mukaan perussopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehdyistä viennin määrää koskevista sopimuksista johtuvien velvoitteiden noudattaminen on varmistettava vientitodistusten perusteella. Sen vuoksi olisi tarpeellista vahvistaa täsmälliset säännöt hakemusten jättämiselle ja todistusten myöntämiselle.

(5)

Lisäksi olisi säädettävä, että vientitodistuksia koskevat päätökset ilmoitetaan vasta harkinta-ajan jälkeen. Kyseisen määräajan tarkoituksena olisi antaa komissiolle mahdollisuus arvioida haetut määrät ja niistä aiheutuvat menot sekä tarvittaessa säätää erityisesti käsiteltävinä oleviin hakemuksiin sovellettavista erityistoimenpiteistä. Toimijoiden hyväksi olisi säädettävä, että todistushakemus voidaan peruuttaa hyväksymiskertoimen vahvistamisen jälkeen.

(6)

Komissiolla olisi oltava täsmälliset tiedot jätetyistä hakemuksista ja myönnettyjen todistusten käytöstä, jotta se voisi hallinnoida todistusjärjestelmää. Hallinnollisen tehokkuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä tietojärjestelmiä yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 31 päivänä elokuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (5) mukaisesti.

(7)

On tarpeen sallia 25 tonnin suuruisia tai sitä pienempiä määriä koskevien hakemusten osalta, että vientitodistukset myönnetään toimijan pyynnöstä välittömästi. Tässä tapauksessa todistuksiin ei sovellettaisi komission erityistoimenpiteitä.

(8)

Vietävien määrien erittäin täsmällisen hallinnoinnin varmistamiseksi olisi poikettava asetuksessa (EY) N:o 376/2008 säädetyistä sallittua poikkeamaa koskevista säännöistä.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

vahvistaa haetuille määrille yhtenäisen hyväksymisprosentin;

b)

hylätä hakemukset, joiden osalta ei vielä ole myönnetty vientitodistuksia;

c)

keskeyttää vientitodistushakemusten vastaanottamisen enintään viiden työpäivän ajaksi, jollei asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen mahdollisesti päätettävästä pidemmäksi ajanjaksoksi keskeyttämisestä muuta johdu.

a)

peruuttaa hakemuksensa, jolloin vakuus vapautetaan välittömästi; tai

b)

pyytää todistuksen välitöntä antamista, jolloin toimivaltainen viranomainen antaa sen viipymättä, kuitenkin aikaisintaan kyseisen viikon tavanomaisena todistusten antamispäivänä.

a)

kuluvan viikon maanantaista perjantaihin jätetyt 1 artiklassa tarkoitetut vientitodistushakemukset; lisäksi on ilmoitettava, kuuluvatko ne 4 artiklan soveltamisalaan;

b)

määrät, joiden osalta vientitodistukset on annettu edellisenä keskiviikkona, lukuun ottamatta 4 artiklan mukaisesti välittömästi annettuja todistuksia;

c)

määrät, joiden osalta vientitodistushakemukset on peruutettu 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti edeltävän viikon aikana.

a)

määrät eriteltyinä tuotteen painona jokaisen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun luokan osalta;

b)

määräpaikan mukainen erittely kunkin luokan määrän kohdalla, jos tuen määrä on eritelty määräpaikan mukaisesti;

c)

sovellettavan tuen määrä;

d)

ennakolta vahvistetun tuen määrä euroina luokkaa kohden.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/38

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board julkaisi 29 päivänä toukokuuta 2013 muutokset IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen. Muutosten tarkoituksena on selkeyttää, että tilinpäätöksessä omaisuuserien kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettävien tietojen soveltamisala rajoittuu arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin, jos kyseinen summa perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla.

(3)

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group, TEG) kuulemisessa vahvistettiin, että muutokset IAS 36:een ovat asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukaiset.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/42

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board julkaisi 27 päivänä kesäkuuta 2013 muutokset kansainväliseen tilinpäätösstandardiin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen otsikolla Johdannaisten uudistaminen ja suojauslaskennan jatkaminen. Muutosten tarkoituksena on tarjota apua tilanteissa, joissa johdannainen, joka on määritetty suojausinstrumentiksi, uudistetaan yhdeltä vastapuolelta keskusvastapuolelle säädösten tai määräysten seurauksena. Muutos merkitsee, että suojauslaskentaa voidaan jatkaa uudistamisesta riippumatta, sillä ilman muutosta se ei olisi sallittua.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 648/2012 (3) edellytetään tiettyjen OTC-johdannaislajien keskusvastapuoliselvitystä. Tämän vuoksi tiettyjen suojausinstrumenttien vastapuolten olisi sovittava, että ne korvaavat suojautumista koskevan transaktion alkuperäisen vastapuolen keskusvastapuolella kyseisen asetuksen vaatimusten mukaisesti.

(4)

Jotta vältettäisiin raportointitaakka, joka aiheutuu, kun OTC-johdannaiset on uudistettava keskusvastapuolelle säädösten tai määräysten seurauksena tai säädösten tai määräysten voimaantulon seurauksena, on tarpeen vahvistaa poikkeus IAS 39:ään sisältyvään nykyiseen vaatimukseen, jonka mukaisesti suojauslaskenta on lakkautettava.

(5)

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group) kuulemisessa vahvistettiin, että muutokset IAS 39:ään ovat asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukaiset.

(6)

Sen vuoksi komission asetusta (EC) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/47

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/49

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/51

(1)

Asetuksella (EY) N:o 533/2007 avataan siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Joulukuun 2013 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä tammikuuta31 päivään maaliskuuta 2014, määrät ovat joidenkin kiintiöiden osalta suurempia kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin,

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/53

(1)

Päätöksen 2010/96/YUTP 5 artiklan 1 kohdan perusteella neuvosto on valtuuttanut poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) tekemään päätökset EU:n operaation komentajan nimittämisestä Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen osallistumista koskevaa Euroopan unionin sotilasoperaatiota (EUTM Somalia) varten.

(2)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä tammikuuta 2010 päätöksen 2013/44/YUTP (2) päätöksen 2010/96/YUTP muuttamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta sekä prikaatikenraali Gerald AHERNEn nimittämisestä EU:n operaation komentajaksi.

(3)

Italian tasavalta on ehdottanut prikaatikenraali Massimo MINGIARDIn nimittämistä EU:n operaation uudeksi komentajaksi prikaatikenraali Gerald AHERNEn seuraajana.

(4)

EU:n sotilaskomitea tukee tätä ehdotusta.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Näin ollen Tanska ei osallistu tämän päätöksen antamiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/54

(1)

Asetuksella (EY) N:o 58/2003 komissio valtuutetaan siirtämään toimivaltaa toimeenpanovirastoille unionin ohjelman tai hankkeen panemiseksi kokonaan tai osittain täytäntöön komission puolesta ja sen vastuulla.

(2)

Antamalla ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä toimeenpanovirastoille komissio voi keskittyä ensisijaisiin toimintoihinsa ja tehtäviinsä, joita ei voida ulkoistaa, ja pitää samalla toimeenpanovirastojen hoitamat tehtävät valvonnassaan ja säilyttää lopullisen vastuun niistä.

(3)

Ohjelman täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien siirtäminen toimeenpanovirastolle edellyttää, että ohjelman suunnitteluvaiheet, joihin sisältyy laajaa harkintavaltaa tehtäessä valintoja poliittisista lähtökohdista käsin ja joiden toteuttamisesta huolehtii komissio, erotetaan selkeästi ohjelman täytäntöönpanosta, joka olisi annettava toimeenpanoviraston tehtäväksi.

(4)

Komissio perusti päätöksellä 2008/46/EY (2) tutkimuksen toimeenpanoviraston, jäljempänä ’virasto’, ja antoi sen tehtäväksi tutkimukseen liittyvien yhteisön toimien hallinnoinnin seuraavien ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien hoitamiseksi: Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettava erityisohjelma ”Ihmiset” (3), Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettava erityisohjelma ”Valmiudet” (4) ja Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettava erityisohjelma ”Yhteistyö” (5), jotka kuuluvat Euroopan yhteisön seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan (2007–2013) (6), jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’.

(5)

Virasto on osoittanut, että tehtävien siirtäminen toimeenpanovirastolle on järkevä ratkaisu kustannustehokkuuden parantamiseksi ja mahdollistaa sen, että komissio voi hallinnoida kasvavaa talousarviota lisäämättä henkilöstön kokonaismäärää samassa suhteessa. Komissiolle kuuluvien poliittiseen päätöksentekoon liittyvien tehtävien erottaminen viraston hoitamista ohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä on antanut kummallekin osapuolelle mahdollisuuden huolehtia paremmin keskeisistä tehtävistään. Asetuksen (EY) N:o 58/2003 25 artiklan mukaisesti tehty viraston ulkoinen arviointi osoittaa, että virasto on tehokkaasti ja tuloksekkaasti hallinnoinut pk-yrityksiin liittyviä ”Valmiudet”-erityisohjelman toimia, ”Ihmiset”-erityisohjelmaan kuuluvia Marie Curie -toimia ja ”Yhteistyö”-erityisohjelman avaruus- ja turvallisuustutkimukseen liittyviä toimia sekä tarjonnut hallinnollisia ja logistisia tukipalveluja kaikilla ”Ihmiset”-, ”Valmiudet”- ja ”Yhteistyö”-erityisohjelmien ohjelmalohkoilla. Tehtävien siirtämisestä virastolle arvioidaan koituvan vuosina 2009–2013 noin 106 miljoonan euron säästöt.

(6)

Kesäkuun 29 päivänä 2011 antamassaan tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio (7) komissio ehdotti, että nykyisiä toimeenpanovirastoja käytettäisiin laajemmin unionin ohjelmien täytäntöönpanoon monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 58/2003 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty kustannus-hyötyanalyysi on osoittanut, että viraston hoitaessa tehtäviä toiminta on tehokkaampaa kuin tilanteessa, jossa niitä hoitaisi komissio. Virastolle siirrettävät uudet ohjelmat vastaavat temaattisesti viraston nykyistä toimeksiantoa ja tehtävänkuvaa ja ovat jatkoa viraston nykyiselle toiminnalle. Virastoon on jo kertynyt pätevyyttä, osaamista ja valmiuksia, joille on suora tarve näissä ohjelmissa. Virastolla on hyvät mahdollisuudet jatkaa tutkimusohjelmien hallinnointia monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 mukaisesti. Ohjelmien hallinnoinnin siirtäminen virastolle varmistaisi toiminnan jatkuvuuden ohjelmista myönnettävän rahoituksen saajien kannalta, koska virastolla on soveltuva pätevyys ja valmiudet ja se keskittyy toiminnassaan tutkimusyhteisöön. Ohjelmien hallinnoinnin antamisesta viraston tehtäväksi arvioidaan saatavan 158 miljoonan euron tehokkuushyödyt vuosina 2014–2024 verrattuna siihen, että hallinnoinnista huolehtisivat komission yksiköt.

(8)

Johdonmukaisen tehtävänkuvan luomiseksi toimenpanovirastoille komissio on mahdollisuuksien mukaan ryhmitellyt tehtävät politiikan aihepiirien mukaan virastojen uusia toimeksiantoja määrittäessään.

(9)

Viraston tehtäväksi olisi annettava hallinnoida seuraavia osia tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (8):

(10)

Viraston olisi jatkettava niiden seitsemännen puiteohjelman osien täytäntöönpanoa, jotka on jo annettu sen tehtäväksi monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013.

(11)

Viraston olisi huolehdittava hallinnollisten ja logististen tukipalvelujen tarjoamisesta erityisesti silloin kun näiden tukipalvelujen keskitetyllä tarjoamisella voitaisiin lisätä kustannustehokkuutta ja mittakaavaetuja.

(12)

Tämän päätöksen ja kyseisten ohjelmien panemiseksi täytäntöön johdonmukaisesti ja ajoissa olisi varmistettava, että virasto hoitaa ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviään ohjelmien voimaantulopäivästä edellyttäen, että ohjelmat tulevat voimaan.

(13)

Olisi perustettava tutkimuksen toimeenpanovirasto. Sen olisi korvattava päätöksellä 2008/46/EY perustettu toimeenpanovirasto ja jatkettava sen toimintaa. Sen olisi toimittava asetuksessa (EY) N:o 58/2003 vahvistetun yleisen perussäännön mukaisesti.

(14)

Päätös 2008/46/EY olisi sen vuoksi kumottava, ja olisi annettava siirtymäsäännöksiä.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat toimeenpanovirastojen komitean lausunnon mukaiset,

a)

I osa ”Huipputason tiede”;

b)

II osa ”Teollisuuden johtoasema”;

c)

III osa ”Yhteiskunnalliset haasteet”;

d)

III a osa ”Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen”;

e)

III b osa ”Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten”.

a)

”Valmiudet” -erityisohjelman toimet ”Pk-yrityksiä tukeva tutkimus” ja ”Pk-yritysten toimialajärjestöjä tukeva tutkimus”;

b)

”Yhteistyö”-erityisohjelman aihealueet ”Avaruus” ja ”Turvallisuus”;

c)

”Ihmiset”-erityisohjelma.

a)

ohjelmien joidenkin toteutusvaiheiden ja yksittäisten hankkeiden elinkaaren joidenkin vaiheiden hallinnointi vastaavien komission hyväksymien työohjelmien pohjalta komission valtuutusasiakirjassa antaman valtuutuksen nojalla;

b)

talousarvion tulojen ja menojen toteuttamistoimien vahvistaminen sekä kaikkien ohjelmien hallinnoimiseksi tarvittavien toimintojen toteuttaminen komission valtuutusasiakirjassa antaman valtuutuksen nojalla;

c)

tuen tarjoaminen ohjelmien täytäntöönpanolle komission valtuutusasiakirjassa antaman valtuutuksen nojalla.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/58

(1)

Asetuksella (EY) N:o 58/2003 komissio valtuutetaan siirtämään toimivaltaa toimeenpanovirastoille unionin ohjelman tai hankkeen panemiseksi kokonaan tai osittain täytäntöön komission puolesta ja sen vastuulla.

(2)

Antamalla ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä toimeenpanovirastoille komissio voi keskittyä ensisijaisiin toimintoihinsa ja tehtäviinsä, joita ei voida ulkoistaa, ja pitää samalla toimeenpanovirastojen hoitamat tehtävät valvonnassaan ja säilyttää lopullisen vastuun niistä.

(3)

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman (2), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma’, 6 artiklan mukaisesti komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston, jäljempänä ’ERC’. ERC on seuraaja Euroopan tutkimusneuvostolle, joka perustettiin komission päätöksellä 2007/134/EY (3) neuvoston päätöksen 2006/972/EY (4) täytäntöönpanoa varten. ERC koostuu riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta, jäljempänä ’ERC:n tieteellinen neuvosto’, ja erityisestä täytäntöönpanorakenteesta toimeenpanoviraston muodossa.

(4)

Ohjelman täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien siirtäminen toimeenpanovirastolle edellyttää, että ohjelman suunnitteluvaiheet, joiden toteuttamisesta huolehtii ERC:n tieteellinen neuvosto ja jotka hyväksyy komissio, erotetaan selkeästi ohjelman täytäntöönpanosta, jossa noudatetaan ERC:n tieteellisen neuvoston vahvistamia periaatteita ja menetelmiä ja joka olisi annettava toimeenpanoviraston tehtäväksi.

(5)

Komission perusti päätöksellä 2008/37/EY (5) Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston, jäljempänä ’virasto’, ja antoi sen tehtäväksi hallinnoida yhteisön toimia tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla ”Ideat”-erityisohjelman täytäntöönpanosta huolehtimiseksi.

(6)

Päätöksellä 2008/37/EY perustettu virasto on saavuttanut merkittävän maineen Euroopan ja koko maailman tiedeyhteisössä. Siitä on tullut olennainen osa unionin tutkimusrahoitustoimintaa. Sillä on hyvä näkyvyys, ja ulkoisilla sidosryhmillä on siitä hyvä käsitys. Asetuksen (EY) N:o 58/2003 25 artiklan mukaisesti tehty viraston ulkoinen arviointi osoittaa, että viraston perustamisella on ollut myönteinen vaikutus, mikä johtuu sen tieteellisestä erikoistumisesta ja kyvystä tarjota parempaa palvelua, koska se voi olla lähellä tuensaajia, parantaa viestintää ja ohjelmien näkyvyyttä ja varmistaa avustusten nopeamman maksamisen rahoituksen saajille. Tehtävien siirtämisestä virastolle arvioidaan koituvan vuosina 2009–2012 noin 45 miljoonan euron säästöt.

(7)

Kesäkuun 29 päivänä 2011 antamassaan tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio (6) komissio ehdotti, että nykyisiä toimeenpanovirastoja käytettäisiin laajemmin unionin ohjelmien täytäntöönpanoon monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 58/2003 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty kustannus-hyötyanalyysi on osoittanut, että komission olisi annettava viraston tehtäväksi panna täytäntöön Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman I osan ”Huipputason tiede” erityistavoite ”Tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen tehostaminen Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) toimilla”. Viraston korkealaatuinen ohjelmahallinnointi ja palveluntarjonta, suuri näkyvyys ja sen nykyiset tiedotus- ja julkisuuskanavat ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Erityistavoite ”Tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen tehostaminen Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) toimilla” vastaa viraston nykyisiä tavoitteita ja tehtäviä. Virastoon kertyneen kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen johtaisi tehokkuushyötyihin. Lisäksi tätä ohjelmaa ei ole koskaan hallinnoitu komissiossa, minkä vuoksi hallinnoinnin siirtäminen komissiolle keskeyttäisi toiminnan jatkuvuuden ja johtaisi tarvittavan tietotaidon puutteeseen. Tehokkuushyötyjen ennakoidaan olevan 79 miljoonaa euroa vuosina 2014–2024, jos ohjelman hallinnointi annetaan tehtäväksi virastolle sen sijaan, että siitä huolehdittaisiin komission sisällä.

(9)

Viraston tehtäväksi olisi annettava Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman I osan ”Huipputason tiede” erityistavoitteen ”Tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen tehostaminen Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) toimilla” hallinnointi, joka vastaa toimia, jotka ovat vuodet 2007–2013 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti jo viraston hallinnoimia ja joille ovat luonteenomaisia hankkeet, jotka eivät edellytä poliittista päätöksentekoa mutta jotka vaativat korkeatasoista teknistä ja taloudellista osaamista koko hankesyklin ajan.

(10)

Viraston olisi jatkettava ”Ideat” -erityisohjelman täytäntöönpanoa, joka siirrettiin sen tehtäväksi vuosien 2007–2013 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

(11)

Tämän päätöksen ja kyseisten ohjelmien panemiseksi täytäntöön johdonmukaisesti ja ajoissa olisi varmistettava, että virasto hoitaa ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviään ohjelmien voimaantulopäivästä edellyttäen, että ohjelmat tulevat voimaan.

(12)

Virasto olisi perustettava. Sen olisi korvattava päätöksellä 2008/37/EY perustettu toimeenpanovirasto ja jatkettava sen toimintaa. Sen olisi toimittava asetuksessa (EY) N:o 58/2003 vahvistetun yleisen perussäännön mukaisesti.

(13)

Päätös 2008/37/EY olisi sen vuoksi kumottava, ja olisi annettava siirtymäsäännöksiä.

(14)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat toimeenpanovirastojen komitean lausunnon mukaiset,

a)

ohjelmien täytäntöönpanon ja yksittäisten hankkeiden hallinnointi Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston, jäljempänä ’ERC:n tieteellinen neuvosto’, laatimien ja komission hyväksymien työohjelmien pohjalta komission valtuutusasiakirjassa antaman valtuutuksen nojalla;

b)

talousarvion tulojen ja menojen toteuttamistoimien vahvistaminen sekä kaikkien ohjelmien hallinnoimiseksi tarvittavien toimintojen toteuttaminen komission valtuutusasiakirjassa antaman valtuutuksen nojalla;

c)

tuen tarjoaminen ohjelmien täytäntöönpanolle komission valtuutusasiakirjassa antaman valtuutuksen nojalla.

d)

tuen tarjoamien ERC:n tieteelliselle neuvostolle kaikkien sen tehtävien hoitamisessa.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/61

(1)

Direktiivissä 2000/29/EY säädetään kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä.

(2)

Amerikan yhdysvalloista peräisin olevaa, Quercus L.- ja Platanus L. -sukujen ja Acer saccharum Marsh. -lajin kuoretonta sahatavaraa, joka kuuluu jonkin direktiivin 2000/29/EY liitteessä V olevan B osan I jakson 6 kohdassa vahvistetun CN-koodin ja tavaran kuvauksen piiriin, ei saa tuoda unioniin, ellei sen mukana ole kyseisen direktiivin 13 artiklan 1 kohdan ii alakohdassa säädettyä kasvien terveystodistusta.

(3)

Direktiivi 2000/29/EY sallii poikkeukset 13 artiklan 1 kohdan ii alakohdan säännöksistä puutavaran osalta, jos vaihtoehtoisilla asiakirjoilla tai merkinnöillä varmistetaan vastaavat takeet.

(4)

Komissio on todennut Amerikan yhdysvaltojen toimittamien tietojen perusteella, että Yhdysvaltain maatalousministeriön kasvintarkastus- ja eläinlääkintäviranomainen (Animal and Plant Health Inspection Service, US Department of Agriculture) on hyväksynyt virallisen ohjelman Kiln Drying Sawn Hardwood Lumber Certification Program, jota ylläpitää Yhdysvaltain National Hardwood Lumber Association (NHLA).

(5)

Kiln Drying Sawn Hardwood Lumber Certification -ohjelmalla varmistetaan, että Yhdysvalloissa hyväksytyt lehtipuuta käsittelevät laitokset toimivat Kiln Drying Sawn Hardwood -standardin mukaisesti. Standardin avulla varmistetaan, että kaikki kyseisen ohjelman puitteissa vietävä sahattu lehtipuutavara on uunikuivattu (kiln-dried) siten, että sen kosteuspitoisuus on uunikuivatusohjelman mukaisessa käsittelyssä laskenut alle 20 prosenttiin, ja että puu on kuoretonta.

(6)

Kyseisellä standardilla varmistetaan myös, että kaikkiin uunikuivattuihin lehtipuunippuihin kiinnitetään NHLA:n teräksinen tunnisteliuska, jossa on merkintä ”NHLA – KD” ja jokaiselle nipulle osoitettu yksilöllinen numero. Kukin numero on mainittu sitä vastaavassa asiakirjassa Kiln Drying Hardwood Lumber Certificate, jäljempänä ’uunikuivaustodistus’.

(7)

Jäsenvaltioille olisi sen vuoksi annettava lupa sallia Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan, Quercus L.- ja Platanus L. -sukujen ja Acer saccharum Marsh. -lajin kuorettoman sahatavaran tuonti alueelleen, kun sen mukana on uunikuivaustodistus kasvien terveystodistuksen vaihtoehtona ja edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät.

(8)

Komission olisi varmistettava, että Amerikan yhdysvallat asettaa saataville kaikki tekniset tiedot, joita tarvitaan ohjelman toiminnan arvioimiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi jatkuvasti arvioitava NHLA:n tunnisteliuskojen ja niihin liittyvien uunikuivaustodistusten käyttöä.

(9)

Tässä päätöksessä säädetty poikkeus olisi kumottava, jos todetaan, että tässä päätöksessä vahvistetut erityisedellytykset eivät riitä estämään haitallisten organismien kulkeutumista unioniin tai että niitä ei ole noudatettu tai on näyttöä, joka voisi osoittaa, ettei ohjelma toimi tehokkaasti.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/65

(1)

Jos jäsenvaltio aikoo sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja mainitun alakohdan a alakohdassa eritellyistä määristä poikkeavan karjanlantamäärän käytön hehtaaria kohden vuodessa, kyseinen määrä on asetettava sellaiseksi, ettei se vaaranna mainitun direktiivin 1 artiklassa eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja se on voitava perustella puolueettomin perustein, kuten pitkillä kasvukausilla ja paljon typpeä ottavilla viljelykasveilla.

(2)

Komissio teki 29 päivänä toukokuuta 2009 päätöksen 2009/431/EY (2), jolla myönnettiin vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle sen pyytämä, Englantia, Skotlantia ja Walesia koskeva poikkeus, jonka perusteella se saa käyttää tietyin edellytyksin hehtaarille enintään 250 kilogrammaa typpeä sisältävän määrän karjanlantaa Englannissa (Regulation 2008 No. 2349), Skotlannissa (Regulation 2008 No. 298, sellaisena kuin se on muutettuna) ja Walesissa (Regulation 2008 No. 3143) toteutettavien toimintaohjelmien puitteissa ja jonka viimeinen soveltamispäivä on 31 päivänä joulukuuta 2012.

(3)

Päätöksellä 2009/431/EY myönnetty poikkeus koski 433:a tilaa vuonna 2010 (425 Englannissa, 6 Skotlannissa ja 2 Walesissa), 404:ää tilaa vuonna 2011 (Englannissa 396, Skotlannissa 7 ja Walesissa 1) ja 390:tä tilaa vuonna 2012 (Englannissa 385, Skotlannissa 4 ja Walesissa 1). Päätöksellä 2009/431/EY myönnetty poikkeus koski vuosina 2009–2012 Isossa-Britanniassa noin 110 000:ta nautayksikköä (0,9 % kokonaismäärästä), 45 000:ta hehtaaria nurmea (0,4 % kokonaismäärästä) ja 5 000:ta hehtaaria viljelymaata (0,1 % kokonaismäärästä).

(4)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti komissiolle 20 päivänä joulukuuta 2012 direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla pyynnön, joka koske poikkeuksen jatkamista samoilla, päätöksessä 2009/431/EY vahvistetuilla edellytyksillä.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta on vahvistanut direktiivin 91/676/ETY 5 artiklan mukaisesti toimintaohjelmat vuosiksi 2013–2016 seuraavilla asetuksilla: Englannissa Nitrate Pollution Prevention Regulations 2008 (SI 2008/2349) ja muutosasetukset SI 2009/3160, SI 2012/1849, SI 2013/1001 ja SI 2013/2619, Skotlannissa Action Programme for Nitrate Vulnerable Zones Regulations 2008 (Scottish SI 2008/298) ja muutosasetukset Scottish SI 2013/123 sekä Walesissa Nitrate Pollution Prevention (Wales) Regulations 2013 (SI 2013/2506 (W. 245)).

(6)

Nimetyt pilaantumisalttiit vyöhykkeet, joihin toimintaohjelmaa asetusten – Englannissa Regulation SI 2013/2619, Skotlannissa Scottish SI 2002 No. 276 ja Scottish SI 2002 No. 546 ja Walesissa Regulation SI 2013/2506 (W. 245) – mukaisesti sovelletaan, kattavat 58 prosenttia Englannin kokonaismaa-alasta, 14 prosenttia Skotlannin kokonaismaa-alasta ja 2,3 prosenttia Walesin kokonaismaa-alasta.

(7)

Veden laadusta toimitettujen tietojen mukaan keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 50 mg/l 85 prosentissa ja alle 25 mg/l 60 prosentissa Englannin pohjavesimuodostumista. Walesissa keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 50 mg/l 95 prosentissa ja alle 25 mg/l 87 prosentissa pohjavesimuodostumista. Skotlannissa keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 50 mg/l 87 prosentissa ja alle 25 mg/l 62 prosentissa pohjavesimuodostumista. Englannin pintavesistöjen keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 25 mg/l 59 prosentissa seurantapaikoista ja yli 50 mg/l 8 prosentissa seurantapaikoista. Skotlannissa ja Walesissa keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 25 mg/l 95 prosentissa seurantapaikoista. Skotlannissa keskimääräinen nitraattipitoisuus ei ole yli 50 mg/l yhdessäkään seurantapaikassa, ja Walesissa se on yli 50 mg/l 1 prosentissa seurantapaikoista.

(8)

Tutkittuaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnön komissio katsoo päätöksessä 2009/431/EY säädetystä poikkeuksesta saadut kokemukset huomioon ottaen, että Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan esittämä karjanlantamäärä, 250 kilogrammaa typpeä hehtaarille vuodessa, ei vaaranna direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, kunhan tietyt tiukat edellytykset täyttyvät.

(9)

Yhdistyneen kuningaskunnan esittämistä asiakirjoista käy ilmi, että ehdotettu määrä eli 250 kilogrammaa typpeä hehtaarille laiduntavan karjan lantana nurmitiloilla on perusteltavissa puolueettomilla perusteilla, kuten suurella nettosademäärällä, pitkillä kasvukausilla ja runsaasti typpeä ottavien nurmikasvien suurilla sadoilla.

(10)

Päätöksen 2009/431/EY voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012. On aiheellista jatkaa päätöksen 2009/431/EY voimassaoloaikaa sen varmistamiseksi, että karjankasvattajat voisivat edelleen hyötyä poikkeuksesta.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

a)

’nurmitiloilla’ tiloja, joiden lannanlevitykseen käytettävissä olevan maatalousmaan pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on nurmella;

b)

’laiduntavalla karjalla’ nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, peuroja, vuohia ja hevosia;

c)

’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmikasvustoa (lyhytikäisen nurmen ikä on alle neljä vuotta);

d)

’lohkolla’ yksittäistä peltoa tai peltoryhmää, joka on viljelykasvin, maannoksen ja lannoituskäytäntöjen puolesta yhtenäinen.

a)

viljelykiertosuunnitelma, jossa on tarkennettava nurmella olevien lohkojen ja muilla kasveilla olevien lohkojen pinta-ala ja esitettävä karttaluonnoksena yksittäisten lohkojen sijainti;

b)

karjan eläinmäärä ja kuvaus eläinsuojista ja varastointijärjestelmästä, mukaan luettuina käytettävissä olevat karjanlannan varastointitilat;

c)

tilalla tuotetun lannan sisältämää typpeä ja fosforia koskeva laskelma;

d)

tilalle tuotavan tai muualle toimitettavan lannan määrä, laji ja ominaisuudet;

e)

ennakoitu viljelykasvien typen ja fosforin tarve kullakin lohkolla;

f)

maan typpi- ja fosforitilannetta koskevien maaperäanalyysien tulokset;

g)

käytettävien lannoitteiden luonne;

h)

karjanlantana lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskema kultakin lohkolta;

i)

kemiallisina ja muina lannoitteina lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskelma kultakin lohkolta.

a)

hiekkamailla olevat lyhytikäiset nurmet kynnetään keväällä;

b)

kaikilla maannoksilla on välittömästi nurmen kyntämisen jälkeen viljeltävä runsaasti typpeä tarvitsevia kasveja;

c)

viljelykiertoon ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja.

a)

7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kartat, joista käy ilmi yksittäisten poikkeusten piiriin kuuluvien tilojen, karjan ja maatalousmaan prosentuaalinen osuus kaikissa hallintopiireissä (district), sekä kartat paikallisesta maankäytöstä;

b)

tulokset 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta pohja- ja pintavesien nitraattipitoisuuksien seurannasta, myös tiedot veden laadun muutossuuntauksista poikkeuksen alaisissa ja tavanomaisissa olosuhteissa sekä tiedot poikkeuksen vaikutuksista veden laatuun;

c)

tulokset 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta, maaperässä olevan veden typpi- ja fosforipitoisuuksia ja maaprofiilin mineraalityppeä koskevasta maaperäseurannasta poikkeuksen alaisissa ja tavanomaisissa olosuhteissa;

d)

tiivistelmä 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta tehostetusta veden laadun seurannasta saaduista tiedoista ja niiden arviointi;

e)

7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kartoitusten tulokset paikallisesta maankäytöstä sekä viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä;

f)

7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen mallipohjaisten laskemien tulokset nitraatti- ja fosforihävikistä yksilöllistä poikkeusta hyödyntävillä tiloilla;

g)

8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu tilatarkastuksiin perustuva arviointi poikkeukseen liittyvien edellytysten täyttymisestä sekä hallinnollisten tarkastusten ja peltotarkastusten tuloksiin perustuvat tiedot tiloista, joilla edellytykset eivät täyty.

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/69

(1)

Komission päätöksellä 2002/757/EY (2) jäsenvaltioita edellytetään toteuttamaan toimenpiteitä suojautuakseen direktiivin 2000/29/EY liitteessä I tai II luettelemattoman haitallisen organismin Phytopthora ramorum Werres, De Cock & Man in ’t Veld sp. nov. unioniin kulkeutumiselta ja siellä leviämiseltä.

(2)

Amerikan yhdysvalloista peräisin olevaa, Acer macrophyllum Pursh- ja Quercus spp. L. -lajien kuoretonta sahatavaraa ei saa tuoda unioniin, ellei sen mukana ole direktiivin 2000/29/EY 13 artiklan 1 kohdan ii alakohdassa ja päätöksen 2002/757/EY liitteessä olevassa 2 kohdassa tarkoitettua kasvien terveystodistusta.

(3)

Komissio on todennut Amerikan yhdysvaltojen toimittamien tietojen perusteella, että Yhdysvaltain maatalousministeriön kasvintarkastus- ja eläinlääkintäviranomainen (Animal and Plant Health Inspection Service, US Department of Agriculture) on hyväksynyt virallisen ohjelman Kiln Drying Sawn Hardwood Lumber Certification Program, jota ylläpitää Yhdysvaltain National Hardwood Lumber Association (NHLA).

(4)

Kiln Drying Sawn Hardwood Lumber Certification -ohjelmalla varmistetaan, että Yhdysvalloissa hyväksytyt lehtipuuta käsittelevät laitokset toimivat Kiln Drying Sawn Hardwood -standardin mukaisesti. Standardin avulla varmistetaan, että kaikki kyseisen ohjelman puitteissa vietävä sahattu lehtipuutavara on uunikuivattu (kiln-dried) siten, että sen kosteuspitoisuus on uunikuivatusohjelman mukaisessa käsittelyssä laskenut alle 20 prosenttiin, ja että puu on kuoretonta.

(5)

Kyseisellä standardilla varmistetaan myös, että kaikkiin uunikuivattuihin lehtipuunippuihin kiinnitetään NHLA:n teräksinen tunnisteliuska, jossa on merkintä ”NHLA – KD” ja jokaiselle nipulle osoitettu yksilöllinen numero. Kukin numero on mainittu sitä vastaavassa asiakirjassa Kiln Drying Hardwood Lumber Certificate, jäljempänä ’uunikuivaustodistus’.

(6)

Sen vuoksi olisi säädettävä poikkeuksesta, jonka mukaan sallitaan Amerikan Yhdysvalloista peräisin olevan, Acer macrophyllum Pursh- ja Quercus spp. L. -lajien kuorettoman sahatun puutavaran tuonti unioniin, kun sen mukana on uunikuivaustodistus kasvien terveystodistuksen vaihtoehtona ja edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät.

(7)

Komission olisi varmistettava, että Amerikan yhdysvallat asettaa saataville kaikki tekniset tiedot, joita tarvitaan ohjelman toiminnan arvioimiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi jatkuvasti arvioitava NHLA:n tunnisteliuskojen ja niihin liittyvien uunikuivaustodistusten käyttöä.

(8)

Päätöksen 2002/757/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä päätöksellä, 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä poikkeusta olisi sovellettava 30 päivään marraskuuta 2016 sen mukauttamiseksi komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/780/EU (3) vaatimuksiin.

Sen vuoksi päätöstä 2002/757/EY olisi muutettava.

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tartunnalle alttiita kasveja ja tartunnalle altista puuta saa tuoda unionin alueelle ainoastaan, jos ne ovat tämän päätöksen liitteessä olevassa 1A ja 2 kohdassa vahvistettujen kiireellisten kasvinsuojelutoimenpiteiden mukaisia, jos direktiivin 2000/29/EY 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muodollisuudet on täytetty ja jos haitallisen organismin Euroopan ulkopuolisten kantojen esiintymistä koskevien muodollisuuksien tuloksena tartunnalle alttiit kasvit ja tartunnalle altis puu on havaittu haitallisesta organismista vapaiksi.

Poiketen siitä mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, Amerikan yhdysvalloista peräisin olevaa, Acer macrophyllum Pursh- ja Quercus spp. L. -lajien kuoretonta sahatavaraa saa tuoda unioniin 30 päivään marraskuuta 2016 asti noudattamatta tämän päätöksen liitteessä I olevaa 2 kohtaa edellyttäen, että tämän päätöksen liitteessä II vahvistettuja edellytyksiä on noudatettu.”

2)

Korvataan 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”tämän päätöksen liitteessä” ilmaisulla ”tämän päätöksen liitteessä I”, ja tehdään tästä korvaamisesta mahdollisesti aiheutuvat tarvittavat kieliopilliset mukautukset.

3)

Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

”6 a artikla

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä kirjallinen ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille, jos ne ovat käyttäneet 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä poikkeusta.

Poikkeusta käyttäneiden jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille ennen kunkin vuoden heinäkuun 15:ttä päivää tiedot tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla edellisenä vuonna tuotujen lähetysten määrästä ja yksityiskohtainen raportti kaikista tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista pysäyttämistapauksista.

2.   Jäsenvaltioiden on kahden työpäivän kuluessa lähetyksen pysäyttämispäivästä tehtävä ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille jokaisesta niiden alueelle 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla tuodusta lähetyksestä, joka ei täytä liitteessä II vahvistettuja edellytyksiä.

3.   Komissio pyytää Amerikan yhdysvaltoja toimittamaan sille tarvittavat tekniset tiedot, jotta komissio voi arvioida Kiln Drying Sawn Hardwood Lumber Certification -ohjelman toimintaa.”

4)

Nimetään liite uudelleen liitteeksi I.

5)

Lisätään liite II tämän päätöksen liitteen mukaisesti.