LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.8   Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

PORTUGALI

Sal de Tavira/Flor de Sal de Tavira (SAN)

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.6 –   Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

PORTUGALI

Maçã Riscadinha de Palmela (SAN)

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.3   Juustot

TŠEKKI

Jihočeská Zlatá Niva (SMM)

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.3 –   Juustot

TŠEKKI

Jihočeská Niva (SMM)

LIITE

Hyväksytään suojatun maantieteellisen merkinnän ”Kiwi de l’Adour” eritelmän muutos seuraavasti:

Tuotantomenetelmä

Korvataan ilmaisu ”Typpeä (nestemäisenä lannoitteena) saa antaa enintään 6 kg tuotettua hedelmätonnia kohden, eli hehtaarikohtainen typpiannostus on enintään 200 typpiyksikköä ja edellä mainittujen poikkeuksellisten hedelmätarhojen osalta 250 typpiyksikköä” ilmaisulla ”Typpeä (nestemäisenä lannoitteena) saa antaa enintään 70 typpiyksikköä hehtaaria kohden vuodessa (välttämätöntä kasvin kehitykselle) sekä tämän lisäksi 4 yksikköä hehtaarilla vuodessa tuotettua hedelmätonnia kohden siten, että enimmäismäärä on 250 typpiyksikköä hehtaaria kohden vuodessa”.

Kyseinen muutos liittyy Kiwi de l’Adour -kasvin lannoitustapaan, joka perustuu kasvin ja hedelmän tarpeisiin. Jotta toimija voisi joustavammin lannoittaa kasvia erityisesti säiden mukaan, muutoksessa otetaan paremmin huomioon annostuksen jakautuminen.

Konsolidoidun eritelmän julkaisutiedot: http://agriculture.gouv.fr/IMG/pdf/20130206_cdc_kiwideladour_bo_cle8134b7.pdf

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	52,3
	MA	40,4
	MK	47,7
	TR	116,2
	ZZ	64,2
0707 00 05	AL	45,1
	MK	57,9
	TR	101,0
	ZZ	68,0
0709 93 10	MA	91,5
	TR	138,1
	ZZ	114,8
0805 20 10	MA	117,0
	ZA	87,2
	ZZ	102,1
0805 20 30 , 0805 20 50 , 0805 20 70 , 0805 20 90	IL	78,7
	TR	57,6
	UY	56,3
	ZZ	64,2
0805 50 10	TR	75,9
	ZZ	75,9
0806 10 10	BR	246,5
	LB	252,2
	PE	275,2
	TR	167,6
	US	362,2
	ZZ	260,7
0808 10 80	BA	54,0
	BR	93,9
	CL	102,3
	MK	36,9
	NZ	93,9
	US	184,9
	ZA	200,8
	ZZ	109,5
0808 30 90	CN	57,5
	TR	116,3
	ZZ	86,9

---

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” ZZ ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

LIITE

1.   Yleinen toimintakehys

Päätöksen yleisenä tavoitteena on jäljempänä kuvattujen hankkeiden kautta tukea sopimusvaltioita, kun ne panevat täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 ja muut asiaan liittyvät päätöslauselmat, bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’biologisten aseiden kieltosopimus’, sekä kansainvälisen terveyssäännöstön ja erityisesti ne osat, jotka liittyvät biologisten aineiden ja toksiinien turvallisuuden ja suojaamisen varmistamiseen laboratorioissa ja muissa tiloissa, myös kuljetuksen aikana, kyseisen biologisen materiaalin luonnollisen leviämisen taikka tahattoman tai tahallisen levittämisen estämiseksi ja infektioiden hallinnan parantamiseksi. Päätöksellä pyritään myös lisäämään tietoisuutta bioriskien hallintatavoista ja kannustamaan niiden käyttöä, varmistamaan näyttöön ja riskiarviointiin perustuva valvonta ja edistämään tiedonvaihtoa parhaista laboratoriokäytännöistä sekä avustamaan maita täyttämään kansainvälisessä terveyssäännöstössä määritetyt, keskeisiä valmiuksia koskevat vaatimukset laboratoriopalveluille ensisijaisten terveysuhkien osalta.

2.   Hankekohtaiset erityistavoitteet

Viime vuosina käsite bioturvallisuus (”biosafety”) on yhä enenevämmässä määrin yhdistetty käsitteeseen ”biocontainment” eli tilojen rakenteellinen ja tekninen suojaaminen, kun korkean turvatason laboratorioita on rakennettu eri puolille maailmaa. Keskittyminen teknisesti pitkälle kehitettyjen tilojen rakentamiseen on usein johtanut siihen, ettei ole kiinnitetty riittävästi huomiota kattavan bioriskien hallintaohjelman moniin muihin kriittisiin osatekijöihin, kuten suojatoimiin, henkilöstöön ja ammattitaitoon, hyvään mikrobiologiseen tekniikkaan, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaan sekä laitehuoltoon. Lisäksi keskittyminen valittuihin laitoksiin kansallisella tasolla voi myös johtaa siihen, että laiminlyödään monia muita tavanomaisempia laboratorioita, jotka voisivat myös hyötyä kattavasta bioriskien hallintajärjestelmästä sekä turvallisen ja suojatun toiminnan kannalta välttämättömien laitteiden ja tarvikkeiden hankinnasta.

Tarvitaan tietoisuutta ja parempaa ymmärtämystä laboratorioympäristössä esiintyvistä riskeistä ja strategioita niiden käsittelemiseksi sekä lakeja ja määräyksiä ja asianmukaista ohjausta. Olisi hyvä parantaa tiloja ja järjestää välttämättömät tarvikkeet sekä koulutusta henkilöstön kaikille tasoille, jotta laboratorioiden bioriskien hallinta olisi asianmukaista ja perusteellista.

Tässä päätöksessä, jonka perustana ovat yhteisellä toiminnalla 2008/307/YUTP käynnistetyt toimet WHO:n toimien tukemiseksi bioturvallisuuden ja biomateriaalien suojaamisen alalla, pyritään käsittelemään joitakin edellä mainituista puutteista.

Esitetään seuraavia kahta hanketta, joissa keskitytään tiettyihin maihin tai osa-alueisiin:

2.1    Hanke 1: Edistetään alueellisella tiedotustoiminnalla ja hyviä käytäntöjä levittäen laboratorioiden bioriskien hallintaa

2.1.1   Hankkeen 1 tarkoitus

a)

Kannustaa valittuja yksittäisiä maita tai osa-alueita panemaan täytäntöön laboratorioiden bioriskien hallintastrategioita, joissa käsitellään bioturvallisuutta ja laboratorioiden biomateriaalien suojaamista.

b)

Tarjota alueen maille mahdollisuuksia tavata ja jakaa keskenään tietoja parhaista käytännöistä ja saaduista kokemuksista. Näiden tilaisuuksien hyödyntämiseksi mahdollisimman hyvin kansallisille edustajille tarjotaan tarveperusteista koulutusta, johon voi sisältyä käytännön harjoituksia.

c)

Avustaa maita levittämään tietoja parhaista käytännöistä ja noudattamaan niitä omassa ympäristössään.

2.1.2   Hankkeelta 1 odotetut tulokset

a)

Alueellisilla koulutustilaisuuksilla lisätään tietoisuutta hyödyistä, joita saadaan bioriskien hallintastrategioiden täytäntöönpanosta laboratorioissa kansallisella ja paikallisella tasolla.

b)

Vahvistetaan sidosryhmien voimavaroja ja valmiuksia arvioida bioriskejä, määritellä ja hyväksyä riskien vähentämisstrategioita, jotta riskit saadaan pienennettyä hyväksyttäville tasoille ja varmistettua niiden jatkuva kehittäminen sekä käsiteltyä tartunnanaiheuttajia luotettavasti, turvallisesti, suojatusti ja vastuunalaisesti.

c)

Perustetaan kouluttajaryhmä kansallisten koulutusohjelmien tukemiseksi ja tiedon levittämiseksi koulutusmahdollisuuksista.

2.1.3   Hankkeen 1 kuvaus

a)   Alueellisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen

Tarkoituksena on saavuttaa erilaisia sidosryhmiä alueen eri osissa ja täyttää niiden erilaiset koulutustarpeet, minkä vuoksi tarjotaan erilaisia alueellisia työpajoja, joita voidaan järjestää yhteensä enintään kaksi ja joissa kussakin voi olla enintään 50 osallistujaa. Jotta alueen asiantuntijoiden ja päättäjien tilaisuuksia tavata toisiaan hyödynnettäisiin mahdollisimman hyvin, työpajojen odotetaan myös toimivan alueellisina foorumeina, joilla kukin jäsenvaltio voi kertoa naapurimailleen saavutuksistaan, haasteistaan ja hyvistä käytännöistään.

b)   Kansallisen ja/tai paikallisen tason koulutustilaisuuksien lisääminen

Lisäksi perustetaan edellä mainittujen työpajojen avulla paikallinen kouluttajaryhmä, mikä mahdollistaa koulutustilaisuuksien lisäämisen kansallisella ja/tai paikallisella tasolla ja siten erilaisten kansallisten sidosryhmien osallistumisen. Tukea annetaan erityisesti niille alueen maille, jotka eivät hyödy hankkeesta 2, yhteensä enintään seitsemän koulutustilaisuuden verran; osallistujina voisi olla ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden avulla voitaisiin lisätä asianomaisten sidosryhmien tietoisuutta ja vahvistaa paikallisia teknisiä valmiuksia noudattaa alueellisesti sovittuja hyviä käytäntöjä keskus-, väli- ja reuna-aluetasoilla. Mahdollisuuksien mukaan harkitaan alueellisten ja/tai kansallisten bioturvallisuusyhdistysten osallistumista.

Nämä toimet toteutetaan enintään seitsemässä maassa, jotka on määritelty soveltuviksi joko yhdessä tai erikseen.

2.2    Hanke 2: Kehitetään laboratorioille kansallisia strategioita bioriskien torjumiseksi ja keskeisten valmiuksien parantamiseksi (malli eri maille)

2.2.1   Hankkeen 2 tarkoitukset

a)

Saada alan päättäjät (mukaan lukien kansanterveys, ulkoasiat, eläinten terveys, ympäristö, koulutus ja tutkimus, oikeus ja kauppa) ja laboratorioiden henkilöstön kaikki tasot mukaan bioriskien hallintapolitiikan ja alan käytäntöjen laatimiseen, täytäntöönpanoon ja parantamiseen sekä luoda yhteyksiä näiden toimijoiden välille. Toimijoita kannustetaan luomaan avoin ja vastuunalainen toimintatapa bioturvallisuuden ja biomateriaalien suojaamisen alalla.

b)

Avustaa valittuja maita, jotta nämä parantaisivat keskeisten kansanterveyslaboratorioidensa varustusta hankkimalla laitteita ja tarvikkeita, jotka ovat välttämättömiä turvallisten, suojattujen ja laadukkaiden diagnostiikkavalmiuksien saavuttamiseksi. Tehostaa kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisten keskeisten valmiuksien kehittämistä keskittyen erityisesti laboratorioihin ja maahantulopaikkoihin.

c)

Edistää maanlaajuisesti tietoisuutta alalla kansainvälisesti hyväksytyistä normatiivisista asiakirjoista, joita ovat Euroopan standardointikomitean (CEN) CWA-asiakirja 15793:2011 laboratorioiden bioriskien hallinnasta, ISO 15189:2007 Lääketieteelliset laboratoriot. Erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle, ISO 15190:2003 Lääketieteelliset laboratoriot. Turvallisuusvaatimukset, ISO/IEC 17025:2005 Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset, ISO 9001:2008 Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset, ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta. Tähän edistämistyöhön otetaan mukaan terveysalan kansalliset päätöksentekijät sekä laboratorioiden johtajat ja henkilökunta, joita kannustetaan toimimaan bioturvallisuuden, biomateriaalien suojaamisen ja laboratorioiden laatujärjestelmien alalla avoimesti ja vastuunalaisesti.

d)

Lujittaa eri alojen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista erilaisten kansallisten sidosryhmien ja viranomaisten saamiseksi mukaan, terveys-, opetus-, tiede- ja tutkimus-, maatalous-, liikenne-, sisäasiain- ja ulkoasiainministeriöt sekä tulliviranomaiset mukaan luettuina.

e)

Tarjota ja auttaa kehittämään välineitä ja asianmukaista opastusta laboratorioiden bioriskien hallinnan edistämiseksi ja kansallisten laboratoriojärjestelmien vahvistamiseksi.

2.2.2   Hankkeelta 2 odotetut tulokset

a)

Erilaisia koulutusmahdollisuuksia kehitetään ja tarjotaan kunkin kansallisen sidosryhmän kohdalla määriteltyjen painopisteiden ja tarpeiden mukaisesti.

b)

Bioriskien hallintavoimavaroja ja -valmiuksia vahvistetaan biologisten riskien minimoimiseksi.

c)

Kansallisten sidosryhmien ja asianomaisten viranomaisten tietoisuutta lisätään ja niiden välillä aloitetaan vuoropuhelu, jolla pyritään käsittelemään ennakoivalla tavalla vaarallisten biologisten aineiden ja toksiinien turvallisuutta ja suojaamista laboratorioissa ja muissa tiloissa. Kansallisten sidosryhmien välistä ymmärtämystä ja luottamusta lisätään, mikä mahdollistaa eri alojen välisen yhdenmukaisen lähestymistavan bioriskien hallinnan alalla.

d)

Edistetään standardointia ja kehitetään asiaankuuluvia välineitä ja ohjeita, joiden avulla voidaan toteuttaa asianmukaisia riskien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja jatkuvasti parantaa niiden tuloksellisuutta.

e)

Tuetaan kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisten tiettyjen keskeisten valmiuksien vahvistamista.

f)

Tarkastellaan kansallista politiikkaa ja kansallisia strategioita, keskustellaan niistä ja kehitetään niitä.

g)

Harkitaan rakenteellisia parannuksia ja organisaatiouudistuksia ja toteutetaan niitä, jotta hyväksytty strategia muutettaisiin toiminnaksi kestävällä tavalla.

h)

Tehostetaan biologisten vaaratekijöiden fyysistä eristämistä hankkimalla tarvittavia laitteita ja nostamalla keskeisiksi määriteltyjen tilojen tasoa.

i)

Tietoja hyvistä käytännöistä jaetaan kansallisten vertaisryhmien kanssa eri tasoilla, ja laboratoriot verkostoituvat järjestämällä kokouksia ja tiedotustoimintaa.

j)

Kehitetään tarvittavat välineet hankkeen tehokkaan toteutuksen tukemiseksi.

2.2.3   Hankkeen 2 kuvaus

Edellä 2.2.1 alakohdassa kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen on määrä olla kaksivuotinen, ja siihen edellytetään edunsaajamailta, unionilta ja WHO:lta pitkäaikaista sitoutumista. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa:

a)   Valmisteluvaihe

Yhteinen toiminta 2008/307/YUTP antoi WHO:lle mahdollisuuden arvioida bioriskien hallintatarpeita tietyissä maissa, muun muassa Indonesiassa, ja todeta kansallinen sitoutuminen selkeiden poliittisten ja teknisten toimien toteuttamiseen laboratorioiden bioriskien hallinnan tehostamiseen kansallisella tasolla tähtäävän yhteisen hankkeen käynnistämiseksi. Unionin ja asianomaisten hallitusten välisissä jatkokeskusteluissa voidaan hankkeen 2 edunsaajiksi valita enintään kaksi maata, joiden lisäksi mukana voisi mahdollisesti olla pieni joukko muutamia naapurimaita; tässä otetaan huomioon alueelliset tekniset tarpeet ja yksittäisten maiden nopeasti kasvavat biologian alan diagnostiikka- ja tutkimusvalmiudet sekä erityisesti kansallisen sitoumuksen yhdenmukaisuus unionin ja WHO:n muiden pyrkimysten kanssa. Harkitaan mahdollisuutta tarjota tietyille henkilöille tilaisuus osallistua asianmukaiseen koulutukseen ulkomailla tarkoituksena kouluttaa asianomaisia maita varten kansainvälisesti hyväksytyt pätevyysvaatimukset täyttävä bioturvallisuusalan vastaava virkamies, jonka tehtävänä olisi johtaa ohjelmaa aiempaa kestävämmällä tavalla.

Tämän valmisteluprosessin päätteeksi unioni, WHO ja valitut maat allekirjoittavat yhteistyömuistion.

b)   Toteutusvaihe

Tässä vaiheessa valitut maat laativat kansalliset yleissuunnitelmat ja strategiset toimintasuunnitelmat, joissa kuvataan toteutettavia toimia turvallisia, suojattuja ja luotettavia laboratoriokäytäntöjä koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Näiden suunnitelmien yhteydessä viimeistellään myös koordinointisuunnitelma, jonka avulla kaikille sidosryhmille tiedotetaan biologisia vaaratilanteita koskevan kansallisen varautumisen tilasta, sekä aloitetaan hanke, jossa yhdenmukaistetaan kansalliseen varautumissuunnitelmaan sisältyvät, biologisia uhkia ja/tai vaaratilanteita koskevat ja kansainvälisessä terveyssäännöstössä määriteltyihin kansainvälisiin kansanterveydellisiin uhkiin liittyvät kansanterveydelliset vastuut. Suunnittelun perustana tulisi olla aloitteen todellinen kansallinen johtaminen ja omavastuullisuus.

Toimet toteutetaan ja laitteet ja tarvikkeet hankitaan tämän jälkeen siten kuin kaikki asianomaiset osapuolet ovat yhdessä suunnitelleet ja sopineet. Tämän päätöksen välityksellä annetaan tarvittavaa teknistä apua ja rahoitustukea, jotta luodaan yhteydet kansallisten sidosryhmien välillä sekä niiden ja kansainvälisten järjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden osapuolten välillä niiden toiminnan tukemiseksi ja jotta niistä voisi tulla vastuullisia ja aktiivisia maailmanlaajuisia kumppaneita alueellisissa ammatillisissa yhteisöissä ja kansainvälisissä verkostoissa.

WHO laatii yhdessä valittujen maiden kanssa seurantaraportit, joissa päivitetään ja arvioidaan bioriskien hallintaa koskevien kansallisten tehostamissuunnitelmien täytäntöönpanoa sekä kansallista laboratoriotoimintaa bioturvallisuuden, biomateriaalien suojaamisen ja kansainvälisen terveyssäännöstön näkökulmasta, ja toimittaa nämä raportit unionille.

Toteutusvaiheen lopussa järjestetään osa-alueellinen tai alueellinen työpaja, jossa tietoja saavutuksista ja kokemuksista jaetaan naapurimaiden kanssa.

3.   Kesto

Tämän päätöksen täytäntöönpanon arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

4.   Edunsaajat

Hankkeen 1 edunsaajia ovat unionia kuullen valitut maat ja osa-alueet, jotka tarvitsevat parempaa tietoisuutta bioriskien hallinnasta, strategioista ja käytännöistä, mukaan lukien mahdollisesti biologisten aseiden kieltosopimuksen allekirjoittaneet sopimusvaltiot.

Hankkeen 2 edunsaajia ovat maat, jotka aikovat tämän päätöksen välityksellä vahvistaa perusteellisesti kansallisia voimavarojaan ja valmiuksiaan ja jotka on valittu unionia ja asianomaisia kansallisia viranomaisia kuullen, koska ne ovat sitoutuneita parantamaan laboratorioiden bioriskien hallintaa ja kansallisia laboratoriojärjestelmiä.

5.   Täytäntöönpanosta vastaava elin

WHO hallinnoi ja toteuttaa hankkeita unionia säännöllisesti kuullen ja tarvittaessa ulkopuolisten aihekohtaisten asiantuntijoiden tuella, jos se katsotaan asianmukaiseksi.

6.   Täytäntöönpanosta vastaava järjestö: valinnan perustelut

WHO on kansainvälinen järjestö, joka tarjoaa puitteet, asiantuntemuksen ja välineet, joilla sen jäsenvaltiot saavat tietoja, ohjeita ja tukea ihmisten terveyden suojelemiseksi laboratorioissa ja niiden ympäristössä bioriskien asianmukaisen hallinnan, standardien, sääntöjen ja menettelyjen kautta. Tämä hanke on yhdenmukainen kansainvälistä terveyssäännöstöä koskevan oikeudellisesti sitovan kattavan sopimuksen kanssa, joka edistää merkittävästi kansanterveyden suojelua maailmassa. WHO antaa sopimusvaltioilleen tukea tarjoamalla puitteet sellaisten tapahtumien hallinnan koordinoinnille, jotka saattavat aiheuttaa kansainvälisen kansanterveydellisen uhkan, ja parantaa kaikkien maiden valmiuksia havaita ja arvioida kansanterveydellisiä uhkia sekä ilmoittaa niistä ja vastata niihin. WHO on jo käynyt keskusteluja mahdollisten edunsaajamaiden kanssa niiden suostumuksen saamiseksi. Kun kyseisten maiden kanssa on WHO:n virallisen kanavan välityksellä toistamiseen käyty vuoropuhelua, määritellään ehdotettavat toimet todellisten tarpeiden ja painopisteiden perusteella kunkin maan kansallisen strategian mukaisesti. Unioni, jota sen jäsenvaltiot tukevat toimivaltaisessa työryhmässä, pyrkii jatkamaan vuodesta 2008 lähtien WHO:n kanssa tehtyä tuloksekasta yhteistyötä.

7.   Yhteisrahoitus

WHO ei ole tukea tai apua antava järjestö vaan tekninen järjestö, minkä vuoksi yhteisrahoituksesta ulkopuolisten toimijoiden kanssa muodostuisi erittäin monimutkainen prosessi erityisesti terveysturvan alalla, jossa sidosryhmillä on erilaisia painopisteitä ja alueellisia tavoitteita. WHO tarjoaa teknistä asiantuntemusta ja hallinnoi hanketta mutta ei tässä yhteydessä kykene osallistumaan yhteisten toimien rahoitukseen. WHO:n samanaikaisesti toteuttamien muiden laboratorioalan hankkeiden katsotaan kuitenkin tuovan synergiaa, olevan keskenään kytköksissä ja täydentävän toisiaan.

Vaikka hanketta ei yhteisrahoiteta varojen muodossa, WHO vastaa osittain tai kokonaisuudessaan hankkeen täytäntöönpanoon osallistuvan henkilöstön palkoista, mikä voidaan katsoa luontoissuoritukseksi. WHO vastaa osittain hankkeesta vastaavan virkamiehen, hallintoavustajan ja Bangladeshissa toimivan kansallisen konsultin palkoista. WHO vastaa kokonaisuudessaan taloushallinnosta vastaavan virkamiehen, koordinaattorin, alueellisen neuvonantajan sekä Indonesiassa, Myanmarissa ja Nepalissa toimivien asiantuntijalääkärien palkoista.

8.   Näkyvyys

WHO toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sitä koskevan julkisuuden varmistamiseksi, että molemmat hankkeet ovat olleet yksinomaisesti unionirahoitteisia. Nämä toimenpiteet toteutetaan komission vahvistaman ja julkaiseman Euroopan unionin ulkoisen toiminnan tiedotusta ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan (Communication and Visibility Manual for European Union External Actions) ja muun mahdollisen komission ja WHO:n välillä sovitun ohjeistuksen mukaisesti.

Erityistä huomiota kiinnitetään asianomaisten logojen käyttöön ja unionin asemaa molempien hankkeiden ainoana rahoittajana korostavaan julkisuuteen.