23.8.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 225/1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 801/2013,

annettu 22 päivänä elokuuta 2013,

asetuksen (EY) N:o 1275/2008 muuttamisesta kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ja asetuksen (EY) N:o 642/2009 muuttamisesta televisioiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY (2) 16 artiklan 2 kohdassa säädetään täytäntöönpanotoimenpiteistä, joihin sisältyvä yksi ensisijainen toimenpide on tietyn tuoteryhmän lepovirtakulutuksen vähentäminen.

(2)

Kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden verkkovalmiustilan tehonkulutusta on käsitelty vuosina 2006–2007 tehdyssä lepovirtakulutusta koskevassa teknisessä, taloudellisessa ja ympäristöselvityksessä. Selvityksessä todettiin, että verkkoliitettävyydestä tulee yleinen ominaisuus kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävissä laitteissa. Energiaa käyttävien tuotteiden ekosuunnittelua käsittelevä sääntelykomitea totesi 21 päivänä kesäkuuta 2008 antamassaan suosituksessa, että toistaiseksi puutteellisten tietojen vuoksi verkkovalmiustilaa olisi käsiteltävä erillisessä prosessissa.

(3)

Ekosuunnittelun työsuunnitelmassa 2009–2011 verkkovalmiustila määriteltiin yhdeksi ensisijaiseksi kysymykseksi. Tämän johdosta komissio teki vuosina 2010–2011 taustaselvityksen, jossa analysoidaan verkkovalmiustilaan liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys tehtiin yhdessä unionista ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa, ja sen tulokset julkistettiin.

(4)

Selvityksessä arvioitiin, että unionissa myytävien kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tehonkulutus verkkovalmiuden tarjoavissa toimintatiloissa oli 54 terawattituntia vuonna 2010, mikä vastaa 23 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, kulutuksen ennustetaan kasvavan 90 terawattituntiin vuonna 2020. Selvityksen mukaan verkkovalmiustilaan liittyvää sähkönkulutusta voidaan vähentää merkittävästi. Tämän asetuksen on tarkoitus lisätä verkkovalmiustilan energiatehokkuutta parantavien tekniikoiden käyttöä markkinoilla ja johtaa tätä kautta arviolta 36 terawattitunnin energiansäästöön vuonna 2020 ja 49 terawattitunnin säästöön vuonna 2025 verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimenpiteitä ei toteutettaisi.

(5)

Selvityksessä todettiin erityisesti, että säästömahdollisuuksien toteuttamisen kannalta on olennainen merkitys tehonhallintatoiminnolla, joka siirtää laitteen verkkovalmiustilaan, kun laitteen päätoiminto ei ole aktivoituna. Ulkoisesta tai sisäisestä käynnistyssignaalista uudelleen aktivoituneen laitteen katsotaan voivan olla aktiivisessa toimintatilassa rajoitetun ajan riippumatta sen päätoiminno(i)sta esimerkiksi huollon tai ohjelmistojen latauksen mahdollistamiseksi. Tehonhallinnalla olisi varmistettava, että tuote palaa verkkovalmiustilaan, kun nämä tehtävät on suoritettu.

(6)

Taustaselvityksessä katsottiin, että verkkovalmiustilan osalta vaatimuksia on tarpeen eriyttää verkon käytettävyysasteen mukaan. Tätä varten yksilöitiin rajattu määrä HiNA-laitteita, kuten reititin, verkkokytkin, langattoman verkon liityntäpiste, keskitin ja modeemi, joiden päätoimintona on verkkoliikenteen käsittely. Koska näiden laitteiden odotetaan reagoivan tulevaan liikenteeseen välittömästi, verkkovalmiustila voi vastata käyttämättä-tilaa.

(7)

Koska valmiustilaan ja verkkovalmiustilaan liittyvät toiminnot kytkeytyvät toisiinsa ja koskevat samoja tuotteita, ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumi tuki 14 päivänä syyskuuta 2011 kantaa, jonka mukaan verkkovalmiustilaa koskevat ekosuunnitteluvaatimukset olisi vahvistettava voimassa olevaa komission asetusta (EY) N:o 1275/2008 (3) muuttavalla säädöksellä.

(8)

Valmiustilaa, pois päältä -tilaa ja verkkovalmiustilaa koskevia vaatimuksia olisi tarkasteltava uudelleen yhdessä. Koska asetuksessa (EY) N:o 1275/2008 säädetty uudelleentarkasteluajankohta on ennen verkkovalmiustilaa koskevien vaatimusten ensimmäisen vaiheen voimaantuloa, kyseisen asetuksen uudelleentarkasteluajankohtaa olisi siirrettävä yhdellä vuodella.

(9)

Koska televisiot, joihin sovelletaan ekosuunnittelua koskevaa tuotekohtaista täytäntöönpanotoimenpidettä, on jätetty asetuksen (EY) N:o 1275/2008 soveltamisalan ulkopuolelle, televisioihin liittyvää verkkovalmiustilaa koskevat ekosuunnitteluvaatimukset sisällytetään komission asetukseen (EY) N:o 642/2009 (4). Verkkovalmiustilaa koskevassa teknisessä, taloudellisessa ja ympäristöselvityksessä arvioitiin, että televisioiden verkkovalmiustilaa koskevat ekosuunnitteluvaatimukset tuottaisivat arviolta 10 terawattitunnin säästöt vuoteen 2020 mennessä.

(10)

Kahvinkeittimien osalta 16 päivänä joulukuuta 2011 ja 18 päivänä huhtikuuta 2012 kokoontunut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumi (5) tuki kantaa, jonka mukaan tuotekohtaista täytäntöönpanotoimenpidettä ei ole syytä antaa, vaan asetuksessa (EY) N:o 1275/2008 säädetyt valmiustilaa koskevat vaatimukset olisi täsmennettävä koskemaan kahvinkeittimiä.

(11)	Tässä asetuksessa otetaan käyttöön eritelmiä, jotka koskevat tehonhallintavaatimusten soveltamista kahvinkeittimiin sen oletusviiveen osalta, jonka jälkeen laite siirtyy automaattisesti valmiustilaan tai pois päältä -tilaan.

(12)

Ekosuunnitteludirektiivin nojalla tehdyn kotitalouksien kahvinkeittimiä koskevan teknisen, taloudellisen ja ympäristöselvityksen perusteella voidaan päätellä, että sen viiveen rajoittaminen, jonka jälkeen kahvinkeittimet siirtyvät automaattisesti valmiustilaan tai pois päältä -tilaan, tuottaa yli 2 terawattitunnin vuotuiset lisäsäästöt vuoteen 2020 mennessä. Näitä säästöjä ei ole otettu huomioon asetukseen (EY) N:o 1275/2008 liittyvissä säästöoletuksissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1275/2008 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1275/2008 seuraavasti:

1)	Korvataan nimi seuraavasti:

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella vahvistetaan valmiustilan, pois päältä -tilan ja verkkovalmiustilan tehonkulutukseen liittyvät ekosuunnitteluvaatimukset kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden markkinoille saattamiselle.

Tätä asetusta ei sovelleta kotitalouksissa ja toimistoissa käytettäviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, jotka saatetaan markkinoille käyttötarkoitustaan varten pienjännitteisellä ulkoisella teholähteellä varustettuina.”

Lisätään 2 artiklaan seuraavat määritelmät:

”10.	’verkolla’ tarkoitetaan viestintäinfrastruktuuria, jolle on määritelty yhteyksien topologia, arkkitehtuuri, mukaan lukien fyysiset komponentit, sekä organisaatioperiaatteet, viestintämenettelyt ja esitysmuodot (yhteyskäytännöt);

11.	’verkkovalmiustilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa laite pystyy jatkamaan toimintoa saatuaan etäkäynnistyssignaalin verkkoyhteyden kautta;

12.	’etäkäynnistyssignaalilla’ tarkoitetaan signaalia, joka tulee laitteen ulkopuolelta verkon kautta;

13.	’verkkoportilla’ tarkoitetaan laitteessa olevan verkkoyhteyden kiinteää tai langatonta fyysistä rajapintaa, jonka kautta laite voidaan etäkäynnistää;

14.	’loogisella verkkoportilla’ tarkoitetaan fyysisen verkkoportin yhteydessä toimivaa verkkoteknologiaa;

15.	’fyysisellä verkkoportilla’ tarkoitetaan verkkoportin fyysistä (laitteistoon kuuluvaa) välikappaletta. Fyysisen verkkoportin yhteydessä voi toimia kaksi tai useampia verkkoteknologioita;

16.	’verkon käytettävyydellä’ tarkoitetaan laitteen kykyä jatkaa toimintoja sen jälkeen kun verkkoportti on havainnut etäkäynnistyssignaalin;

17.	’verkkoon liitetyllä laitteella’ tarkoitetaan laitetta, joka voi liittyä verkkoon ja jossa on yksi tai useampi verkkoportti;

18.

’verkkoon liitetyllä laitteella, jolla verkon käytettävyys on suuri’ (HiNA-laitteella) tarkoitetaan laitetta, jonka päätoiminto(i)na on yksi tai useampi seuraavista toiminnoista, mutta ei mikään muu toiminto: reititin, verkkokytkin, langattoman verkon liityntäpiste, keskitin, modeemi, internetpuhelin, videopuhelin;

19.	’verkkoon liitetyllä laitteella, jolla on suuren verkkoon kytkettävyyden toiminto’ (HiNA-toiminnolla varustetulla laitteella) tarkoitetaan laitetta, johon sisältyy reitittimen, verkkokytkimen tai langattoman verkon liityntäpisteen toiminto tai niiden yhdistelmä, mutta joka ei ole HiNA-laite;

20.	’reitittimellä’ tarkoitetaan verkkoon liitettävää laitetta, jonka päätoimintona on määrittää optimaalinen reitti, jonka kautta verkkoliikenne olisi välitettävä. Reitittimet välittävät paketteja verkosta toiseen verkkokerrostietojen (L3) perusteella;

21.	’verkkokytkimellä’ tarkoitetaan verkkoon liitettävää laitetta, jonka päätoimintona on suodattaa, välittää ja jakaa kehyksiä kunkin kehyksen kohdeosoitteen perusteella. Kaikki kytkimet toimivat vähintään siirtoyhteyskerroksessa (L2);

22.	’langattoman verkon liityntäpisteellä’ tarkoitetaan laitetta, jonka päätoimintona on tarjota IEEE 802.11 (Wi-Fi) -liitettävyys useille asiakkaille;

23.	’keskittimellä’ tarkoitetaan verkkoon liitettävää laitetta, joka sisältää useita portteja ja jota käytetään yhdistämään lähiverkon osia;

24.	’modeemilla’ tarkoitetaan laitetta, jonka päätoimintona on välittää ja vastaanottaa digitaalisesti moduloituja analogisia signaaleja kiinteässä verkossa;

25.	’tulostimella’ tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa paperitulosteita sähköisestä syötteestä. Tulostimilla voi olla lisätoimintoja ja niitä voidaan markkinoida monikäyttölaitteina tai monikäyttötuotteina;

26.	’suuren kokoluokan tulostimella’ tarkoitetaan tulostinta, joka on suunniteltu tuottamaan A2- ja sitä suurempia vedoksia, mukaan lukien laitteet, jotka on suunniteltu tulostamaan vähintään 406 mm leveälle jatkolomakkeelle;

27.	’etäläsnäolojärjestelmällä’ tarkoitetaan teräväpiirtoiseen videoneuvotteluun ja -yhteistyöhön tarkoitettua järjestelmää, johon sisältyy käyttöliittymä, teräväpiirtokamera, näyttö, äänentoistojärjestelmä ja prosessointivalmius video- ja audiosignaalien koodausta ja dekoodausta varten;

28.	’kotitalouksissa käytettävällä kahvinkeittimellä’ tarkoitetaan kahvin keittämiseen käytettävää ei-kaupallista laitetta;

29.	’kotitalouksissa käytettävällä suodatinkahvinkeittimellä’ tarkoitetaan kotitalouksissa käytettävää kahvinkeitintä, jossa kahvi valmistetaan suodattamalla;

30.	’lämmityselementillä’ tarkoitetaan kahvinkeittimen osaa, joka muuntaa sähkön lämmöksi veden kuumentamiseksi;

31.	’kupin esilämmityksellä’ tarkoitetaan toimintoa, jota käytetään kahvinkeittimen vierellä tai päällä säilytettävien kuppien lämmittämiseen;

32.	’keittojaksolla’ tarkoitetaan prosessia, joka on saatettava loppuun kahvin valmistamiseksi;

33.	’itsepuhdistuksella’ tarkoitetaan prosessia, jonka kahvinkeitin suorittaa sisäosansa puhdistamiseksi. Tämä prosessi voi olla joko pelkkä huuhtelu tai pesu, jossa käytetään erityisiä lisäaineita;

34.	’kalkinpoistolla’ tarkoitetaan prosessia, jonka kahvinkeitin suorittaa mahdollisen sisäosassaan olevan kalkin poistamiseksi kokonaan tai osittain;

35.

’pöytäkevytpäätteellä’ tarkoitetaan tietokonetta, jonka pääasiallinen toiminnallisuus on sidoksissa yhteyteen etäresursseihin (esim. tietokonepalvelimeen, etätyöasemaan) ja jossa ei ole sisäänrakennettua pyörivää tallennusvälinettä. Pöytäkevytpäätteen pääyksikkö on tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi tiettyyn paikkaan (esim. työpöydälle), eikä sitä ole suunniteltu kannettavaksi. Pöytäkevytpäätteet kykenevät tulostamaan informaatiota joko ulkoiselle tai sisäiselle näytölle, jos sellainen sisältyy tuotteeseen;

36.

’työasemalla’ tarkoitetaan hyvin suorituskykyistä yksittäiskäyttötietokonetta, jota käytetään pääasiassa grafiikan luomisessa, tietokoneavusteisessa suunnittelussa, ohjelmistokehityksessä, rahoitusalan sovelluksissa, tieteellisissä sovelluksissa ja muissa laskentaintensiivisissä tehtävissä ja jolla on seuraavat ominaispiirteet:

a)	keskimääräinen vikaväli (MTBF) vähintään 15 000 tuntia;

b)	itsekorjaava koodi (ECC) ja/tai puskuroitu muisti;

kolme seuraavista viidestä ominaispiirteestä:

1)	lisäteholähde huippugrafiikkaa varten (eli PCI-E 6-pin 12 V -lisätehonsyöttö);

2)	järjestelmä on johdotettu emolevyssä paremmalle kuin × 4 PCI-E-tasolle grafiikkakorttipaikan tai -paikkojen ja/tai PCI-X-tuen lisäksi;

3)	ei tue UMA-grafiikkaa (Uniform Memory Access);

4)	sisältää vähintään viisi PCI-, PCI-E- tai PCI-X-paikkaa;

5)	monisuoritintuki vähintään kahdelle keskusyksikölle (tukee fyysisesti erillisiä keskusyksikköpaketteja/-liitäntöjä; tuki yksittäiselle moniydinprosessorille ei siis täytä tätä vaatimusta);

37.

’kannettavalla työasemalla’ tarkoitetaan hyvin suorituskykyistä yksittäiskäyttötietokonetta, jota käytetään pääasiassa grafiikan luomisessa, tietokoneavusteisessa suunnittelussa, ohjelmistokehityksessä, rahoitusalan sovelluksissa, tieteellisissä sovelluksissa ja muissa laskentaintensiivisissä tehtävissä, pelikäyttöä lukuun ottamatta, ja joka on erityisesti suunniteltu kannettavaksi ja käytettäväksi pitkiä aikoja joko suoralla yhteydellä tai ilman suoraa yhteyttä vaihtovirtalähteeseen. Kannettavissa työasemissa käytetään integroitua näyttöä ja niiden on kyettävä toimimaan sisäänrakennetun akun tai muun kannettavan virtalähteen avulla. Useimmissa kannettavissa työasemissa käytetään ulkoista virtalähdettä ja useimmissa on sisäänrakennettu näppäimistö ja osoitinlaite.

Kannettavalla työasemalla on seuraavat ominaispiirteet:

a)	keskimääräinen vikaväli (MTBF) vähintään 13 000 tuntia;

b)	vähintään yksi luokituksen G3 (kehyspuskurin datakaistanleveys > 128 bittiä), G4, G5, G6 tai G7 mukainen erillinen grafiikkakortti (dGfx);

c)	tuki vähintään kolmelle sisäiselle tallennusvälineelle;

d)	tuki vähintään 32 gigatavun (GB) järjestelmämuistille;

38.

’pienpalvelimella’ tarkoitetaan tietokonetta, joka yleensä käyttää pöytätietokonekomponentteja pöytätietokonemaisessa muodossa, mutta joka on ensisijaisesti tarkoitettu toimimaan tallennustilana muille tietokoneille ja suorittamaan toimintoja, kuten tarjoamaan verkkoinfrastruktuuripalveluja ja datan/median tallennustilaa, ja jolla on seuraavat ominaispiirteet:

a)	suunniteltu jalustalle, torniin tai muuhun muotoon, joka on samanlainen kuin pöytätietokoneilla, siten että kaikki tietojenkäsittely, tallennus ja verkkoliitännät sijaitsevat yhdessä kotelossa;

b)	suunniteltu toimimaan 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa;

c)	suunniteltu ensisijaisesti toimimaan monen samanaikaisen käyttäjän ympäristössä palvellen useita käyttäjiä verkkoon kytkettyjen asiakasyksiköiden kautta;

d)	jos saatetaan markkinoille käyttöjärjestelmän kanssa, käyttöjärjestelmä on tarkoitettu kotipalvelinkäyttöön tai huokeampiin palvelinsovelluksiin;

e)	ei saateta markkinoille varustettuna erillisellä grafiikkakortilla (dGfx), jonka luokitus on muu kuin G1;

39.

’tietokonepalvelimella’ tarkoitetaan tietoteknistä tuotetta, joka tarjoaa palveluja ja ohjaa verkotettuja resursseja asiakaslaitteille, kuten pöytätietokoneille, kannettaville tietokoneille, pöytäkevytpäätteille ja internetpuhelimille, tai muille tietokonepalvelimille. Tietokonepalvelin asetetaan markkinoille yleensä käytettäväksi datakeskuksissa ja toimisto-/yritysympäristöissä. Tietokonepalvelinta käytetään pääasiassa verkkoyhteyksien kautta, eikä suorien syötelaitteiden, kuten näppäimistön tai hiiren, avulla.

Tietokonepalvelimella on seuraavat ominaisuudet:

a)	se on suunniteltu tukemaan tietokonepalvelinkäyttöjärjestelmiä ja/tai hypervisor-ohjelmia, ja sen tarkoituksena on ajaa käyttäjien asentamia yrityssovelluksia;

b)	se tukee itsekorjaavaa koodia (ECC) ja/tai puskurimuistia (mukaan lukien sekä puskuroidut DIMM-moduulit (dual in-line memory module) että BOB-ratkaisut (buffered on board));

c)	se on saatettu markkinoille varustettuna yhdellä tai useammalla vaihtovirta-tasavirtateholähteellä (AC-DC);

d)	kaikki suorittimet pääsevät käyttämään yhteistä järjestelmämuistia ja näkyvät erillisinä samalle käyttöjärjestelmälle tai hypervisor-ohjelmalle.”

4)	Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Ekosuunnitteluvaatimukset Valmiustilan, pois päältä -tilan ja verkkovalmiustilan tehonkulutusta koskevat ekosuunnitteluvaatimukset esitetään liitteessä II.”

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen tekniikan kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 7 päivänä tammikuuta 2016. Uudelleentarkastelussa käsitellään erityisesti soveltamisalaa ja valmiustilaa ja pois päältä -tilaa koskevia vaatimuksia sekä verkkovalmiustilaa koskevien vaatimusten asianmukaisuutta ja tasoa täytäntöönpanon kolmanteen vaiheeseen (2019) nähden.

Uudelleentarkastelussa voidaan käsitellä muun muassa ammattikäyttöön tarkoitettuja laitteita ja kaukosäätimellä käytettäviä sähkömoottorilla varustettuja tuotteita.”

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liitteessä II olevaa 1 kohtaa sovelletaan 7 päivästä tammikuuta 2010.

Liitteessä II olevaa 2 kohtaa sovelletaan 7 päivästä tammikuuta 2013.

Liitteessä II olevaa 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Liitteessä II olevaa 4 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017.

Liitteessä II olevaa 5 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019.

Liitteessä II olevaa 6 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Liitteessä II olevaa 7 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.”

Muutetaan liite II seuraavasti:

Korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

Tehonhallinta muissa kuin verkkoon liitetyissä laitteissa

Laitteessa on oltava, lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto. Kun laitteessa ei ole päätoiminto aktivoituna ja kun yksi tai useampi muu energiaa käyttävä tuote ei ole riippuvainen laitteen toiminnoista, tehonhallintatoiminnon on siirrettävä laite sen tarkoitetun käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen lyhyimmän mahdollisen ajan kuluttua automaattisesti

—	valmiustilaan, tai

—	pois päältä -tilaan, tai

—	muuhun tilaan, jossa pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetetut sovellettavat tehonkulutusvaatimukset eivät ylity, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

Tehonhallintatoiminnon on oltava aktivoituna.”

Lisätään uudet 3, 4, 5, 6 ja 7 kohta seuraavasti:

3. Tammikuun 1 päivästä 2015:

Mahdollisuus kytkeä langaton verkkoyhteys tai -yhteydet pois käytöstä

Verkkoon liitetyissä laitteissa, jotka voidaan liittää langattomaan verkkoon, käyttäjälle on tarjottava mahdollisuus kytkeä langaton verkkoyhteys tai -yhteydet pois käytöstä. Tätä vaatimusta ei sovelleta tuotteisiin, joiden aiottu käyttötarkoitus on riippuvainen yhdestä langattomasta verkkoyhteydestä ja joissa ei ole kiinteää verkkoyhteyttä.

Tehonhallinta verkkoon liitetyissä laitteissa

Verkkovalmiustilassa tehonhallintatoiminto voi siirtää laitteen automaattisesti valmiustilaan tai pois päältä -tilaan tai muuhun tilaan, joka ei ylitä valmiustilalle ja/tai pois päältä -tilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia.

Tehonhallintatoiminnon tai vastaavan toiminnon on oltava käytettävissä verkkoon liitetyn laitteen kaikissa verkkoporteissa.

Tehonhallintatoiminnon tai vastaavan toiminnon on oltava aktivoituna lukuun ottamatta tilannetta, jossa kaikki verkkoportit on kytketty pois käytöstä. Viimeksi mainitussa tapauksessa tehonhallintatoiminnon tai vastaavan on aktivoiduttava, kun yksikin portti kytketään käyttöön.

Oletusaika, jonka jälkeen tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen automaattisesti verkkovalmiustilaan, saa olla enintään 20 minuuttia.

c)	Verkkoon liitetyn laitteen, jossa on yksi tai useampi valmiustila, on täytettävä näitä valmiustiloja koskevat vaatimukset, kun kaikki verkkoportit on kytketty pois päältä.

d)	Muiden verkkoon liitettyjen laitteiden kuin HiNA-laitteiden on täytettävä 2 kohdan d alakohdan vaatimukset, kun kaikki verkkoportit on kytketty pois päältä.

Tehonkulutus verkkovalmiustilassa

HiNA-laitteiden tai HiNA-toiminnolla varustettujen laitteiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, ei saa olla suurempi kuin 12,00 wattia.

Muiden verkkoon liitettyjen laitteiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, ei saa olla suurempi kuin 6,00 wattia.

Edellä e alakohdassa säädettyjä tehonkulutusrajoja ei sovelleta

i)	tulostimiin, joiden tehonlähteen nimellisteho on yli 750 wattia;

ii)	suuren kokoluokan tulostimiin;

iii)	etäläsnäolojärjestelmiin;

iv)	pöytäkevytpäätteisiin;

v)	työasemiin;

vi)	kannettaviin työasemiin;

vii)	pienpalvelimiin;

viii)

tietokonepalvelimiin.

4. Tammikuun 1 päivästä 2017:

Edellä 3 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a)	Verkkoon liitetyn laitteen, jossa on yksi tai useampi valmiustila, on täytettävä näitä valmiustiloja koskevat vaatimukset, kun kaikki kiinteästi kytketyt verkkoportit on kytketty irti ja kaikki langattomat verkkoportit on kytketty pois käytöstä.

b)	Muiden verkkoon liitettyjen laitteiden kuin HiNA-laitteiden on täytettävä 2 kohdan d alakohdan vaatimukset, kun kaikki kiinteästi kytketyt verkkoportit on kytketty irti ja kaikki langattomat verkkoportit on kytketty pois käytöstä.

Tehonkulutus verkkovalmiustilassa

Muiden verkkoon liitettyjen laitteiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, ei saa olla suurempi kuin 3,00 wattia.

Edellä c alakohdassa säädettyjä tehonkulutusrajoja ei sovelleta:

i)	suuren kokoluokan tulostimiin;

ii)	pöytäkevytpäätteisiin;

iii)	työasemiin;

iv)	kannettaviin työasemiin;

v)	pienpalvelimiin;

vi)	tietokonepalvelimiin.

5. Tammikuun 1 päivästä 2019:

Edellä 3 kohdan a ja b alakohdassa ja 4 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavaa säännöstä muiden verkkoon liitettyjen laitteiden kuin HiNA-laitteiden tai muiden kuin HiNA-toiminnolla varustettujen laitteiden osalta:

Muiden verkkoon liitettyjen laitteiden kuin HiNA-laitteiden tai muiden kuin HiNA-toiminnolla varustettujen laitteiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, ei saa olla suurempi kuin 2,00 wattia.

6. Tammikuun 1 päivästä 2015:

Kahvinkeittimillä viive, jonka jälkeen tuote siirtyy automaattisesti liitteessä II olevan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tiloihin, on seuraava:

—	kotitalouksissa käytettävillä suodatinkahvinkeittimillä, joissa kahvi säilytetään eristetyssä astiassa, enintään viisi minuuttia viimeisen keittojakson päättymisestä tai enintään 30 minuuttia kalkinpoisto- tai itsepuhdistusprosessin päättymisestä,

—	kotitalouksissa käytettävillä suodatinkahvinkeittimillä, joissa kahvi säilytetään eristämättömässä astiassa, enintään 40 minuuttia viimeisen keittojakson päättymisestä tai 30 minuuttia kalkinpoisto- tai itsepuhdistusprosessin päättymisestä,

—

muilla kotitalouksissa käytettävillä kahvinkeittimillä kuin suodatinkahvinkeittimillä enintään 30 minuuttia viimeisen keittojakson päättymisestä tai enintään 30 minuuttia lämmityselementin aktivoitumisesta tai enintään 60 minuuttia kupin esilämmitystoiminnon aktivoitumisesta tai enintään 30 minuuttia kalkinpoisto- tai itsepuhdistusprosessin päättymisestä, ellei hälytin ole lauennut, joka edellyttää käyttäjän toimia mahdollisen vaurion tai onnettomuuden estämiseksi.

Edellä mainittuun päivämäärään saakka liitteessä II olevan 2 kohdan d alakohdassa vahvistettuja ekosuunnitteluvaatimuksia ei sovelleta.

7. Tuotetietovaatimukset

Tammikuun 1 päivästä 2015 verkkoon liitetyistä laitteista on esitettävä vapaasti käytettävissä olevilla valmistajien internetsivustoilla seuraavat tiedot:

kustakin valmiustilasta ja/tai pois päältä -tilasta sekä verkkovalmiustilasta, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen:

—	tehonkulutus watteina pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin,

—	aika, jonka jälkeen tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen automaattisesti valmiustilaan ja/tai pois päältä -tilaan ja/tai verkkovalmiustilaan;

b)	verkkovalmiustilan tehonkulutus, kun kaikki kiinteästi kytketyt verkkoportit on kytketty päälle ja kaikki langattomat verkkoportit on kytketty käyttöön;

c)	ohjeistus siitä, miten langattomat verkkoportit kytketään käyttöön ja pois käytöstä.

Edellä b alakohdassa tarkoitettu verkkovalmiustilan tehonkulutus ja c alakohdassa tarkoitettu ohjeistus on ilmoitettava myös käyttöoppaassa.”

Korvataan 3 kohta uudella 8 kohdalla seuraavasti:

”8. Mittaukset

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa, 2 kohdan a ja b alakohdassa, 3 kohdan e alakohdassa, 4 kohdan c alakohdassa ja 5 kohdassa tarkoitettu tehonkulutus sekä 6 kohdassa tarkoitetut viiveajat on määriteltävä luotettavalla, tarkalla ja toistettavissa olevalla mittausmenetelmällä, jossa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetty nykytekniikka.”

Korvataan 4 kohta uudella 9 kohdalla seuraavasti:

”9. Tiedot, jotka valmistajien on toimitettava

Teknisten asiakirjojen on 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten sisällettävä seuraavat tiedot:

Kustakin valmiustilasta ja/tai pois päältä -tilasta:

—	tehonkulutus watteina pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin,

—	käytetty mittausmenetelmä,

—	kuvaus siitä, miten laitteen toimintatila valittiin tai ohjelmoitiin,

—	vaiheet, joiden jälkeen laite on tilassa, jossa se vaihtaa tilaansa automaattisesti,

—	mahdolliset laitteen toimintaa koskevat huomautukset, kuten tieto siitä, miten käyttäjä voi siirtää laitteen verkkovalmiustilaan,

—	tarvittaessa viive, jonka jälkeen tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen sovellettavaan alhaisen tehonkulutuksen tilaan.

Verkkoon liitetyistä laitteista:

—	verkkoporttien lukumäärä ja tyyppi ja, lukuun ottamatta langattomia verkkoportteja, porttien sijainti laitteessa; erityisesti on ilmoitettava, voiko sama fyysinen verkkoportti sisältää kahden tai useamman tyyppisiä verkkoportteja,

—	onko kaikki verkkoportit kytketty pois käytöstä ennen laitteen toimitusta,

—	onko laite HiNA-laite tai HiNA-toiminnolla varustettu laite; jos mitään tietoa ei anneta, näin ei katsota olevan.

Kustakin verkkoportin tyypistä:

—	oletusaika, jonka jälkeen tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen verkkovalmiustilaan,

—	laitteen uudelleenaktivointiin käytettävä käynnistyssignaali,

—	(enimmäis-)suorituskykyä koskevat eritelmät,

—	laitteen (enimmäis-)tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, jos ainoastaan tätä porttia käytetään etäaktivointiin,

—	laitteen käyttämä yhteyskäytäntö.

Jos mitään tietoja ei anneta, laitteen ei katsota olevan verkkoon liitetty laite, paitsi jos se tarjoaa reitittimen, verkkokytkimen, langattoman verkon liityntäpisteen (muun kuin päätelaitteen), keskittimen, modeemin, internetpuhelimen tai videopuhelimen toiminnot.

Mittausten parametriarvot:

—	mittauslämpötila,

—	testijännite voltteina ja testitaajuus hertseinä,

—	sähkönlähteen harmoninen kokonaissärö,

—	sähkötestauksessa käytettyjen laitteiden, laitekokoonpanon ja piirien tiedot ja niihin liittyvät asiakirjat.

Tapauksen mukaan 1 kohdan c alakohdassa tai 2 kohdan c ja/tai d alakohdassa ja/tai 3 kohdan b alakohdassa lueteltujen vaatimusten mukaisuuden arvioinnissa tarvittavat laitteen ominaisuudet, mukaan luettuna aika, jonka jälkeen laite siirtyy automaattisesti valmiustilaan tai pois päältä -tilaan taikka muuhun tilaan, jossa pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetetut voimassa olevat tehonkulutusvaatimukset eivät ylity.

Tarpeen mukaan on erityisesti annettava tekniset perustelut, joilla osoitetaan, että 1 kohdan c alakohdassa tai 2 kohdan c ja/tai d alakohdassa ja/tai 3 kohdan b alakohdassa luetellut vaatimukset eivät sovellu laitteen aiottuun käyttötarkoitukseen. Tarvetta pitää yllä yhtä tai useampaa verkkoyhteyttä tai odottaa etäkäynnistyssignaalia ei pidetä teknisenä perusteluna sille, että laite vapautetaan 2 kohdan d alakohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta tapauksessa, jossa valmistaja ei ole määritellyt laitetta verkkoon liitetyksi laitteeksi.”

Lisätään liitteeseen III seuraava:

”Liitteessä II olevan 2 kohdan d alakohdassa esitettyjen vaatimusten osalta jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä edellä kuvattua sovellettavaa menettelyä, jolla mitataan tehonkulutus sen jälkeen, kun tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto on siirtänyt laitteet sovellettavaan tilaan.

Liitteessä II olevan 3 kohdan c alakohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa esitettyjen vaatimusten osalta jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä edellä kuvattua sovellettavaa menettelyä, kun laitteen kaikki verkkoportit on kytketty pois käytöstä ja/tai kytketty irti, tapauksen mukaan.

Suorittaessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (6) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten osalta soveltuvin osin seuraavaa tarkastusmenettelyä:

Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite seuraavasti:

Jos laitteessa on, ja tämä on ilmoitettu teknisissä asiakirjoissa, yhden tyyppinen verkkoportti ja jos laitteessa on käytettävissä kaksi tai useampia samantyyppisiä portteja, valitaan satunnaisesti yksi portti, joka kytketään portin enimmäisarvoja vastaavaan asianmukaiseen verkkoon. Jos laitteessa on useita samantyyppisiä langattomia verkkoportteja, muut langattomat portit on kytkettävä pois käytöstä, jos mahdollista. Jos laitteessa on useita samantyyppisiä kiinteästi kytkettyjä verkkoportteja liitteessä II olevassa 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi, muut verkkoportit on kytkettävä pois käytöstä, jos mahdollista. Jos käytettävissä on vain yksi verkkoportti, se kytketään portin enimmäisarvoja vastaavaan asianmukaiseen verkkoon.

Jos laitteessa on, ja tämä on ilmoitettu teknisissä asiakirjoissa, useamman kuin yhden tyyppisiä verkkoportteja, kunkin verkkoporttityypin osalta toistetaan seuraava menettely. Jos laitteessa on käytettävissä kaksi tai useampia samantyyppisiä verkkoportteja, kustakin porttityypistä valitaan satunnaisesti yksi portti, joka kytketään portin enimmäisarvoja vastaavaan asianmukaiseen verkkoon.

Jos tietystä verkkoporttityypistä on käytettävissä vain yksi portti, se kytketään portin enimmäisarvoja vastaavaan asianmukaiseen verkkoon. Langattomat portit, joita ei käytetä, on kytkettävä pois käytöstä, jos mahdollista. Tarkastettaessa liitteessä II olevassa 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamista kiinteästi kytketyt verkkoportit, joita ei käytetä, on kytkettävä pois käytöstä, jos mahdollista.

Laite siirretään päälle kytkettynä -tilaan. Kun päälle kytkettynä -tilassa oleva laite toimii asianmukaisesti, sen annetaan siirtyä verkkovalmiustilaan ja tehonkulutus mitataan. Tämän jälkeen laitteelle annetaan asianmukainen käynnistyssignaali verkkoportin kautta ja tarkastetaan, onko laite aktivoitunut uudelleen. Jos kahden tai useamman tyyppiset (loogiset) verkkoportit jakavat yhden fyysisen verkkoportin, tämä menettely toistetaan kullekin loogiselle verkkoporttityypille siten, että muut loogiset verkkoportit on kytketty loogisesti pois käytöstä.

Mallin katsotaan olevan tämän asetuksen mukainen, jos kunkin verkkoporttityypin tulokset eivät ylitä enimmäisarvoa yli 10 prosentilla.

Muussa tapauksessa on testattava vielä kolme laitetta. Mallin katsotaan olevan tämän asetuksen mukainen, jos kunkin verkkoporttityypin kolmen jälkimmäisen testin tulosten keskiarvo ei ylitä enimmäisarvoa yli 10 prosentilla.

Muussa tapauksessa mallin ei katsota täyttävän vaatimuksia.

Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava testitulokset ja muut asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle kuukauden kuluessa mallin vaatimustenvastaisuutta koskevan päätöksen tekemisestä.

Edellä vahvistetun menettelyn lisäksi jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia mittausmenetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetty uusin tekniikka, mukaan luettuina niihin asiakirjoihin sisältyvät menetelmät, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9)	Lisätään liitteen IV viimeisen virkkeen jälkeen teksti seuraavasti: ”Verkkovalmiustila: HiNA-laitteet: 3 wattia; muut kuin HiNA-laitteet: 1 watti tai vähemmän.”

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 642/2009 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 642/2009 seuraavasti:

Lisätään 2 artiklaan seuraavat määritelmät:

”12.	’Verkolla’ tarkoitetaan viestintäinfrastruktuuria, jolle on määritelty yhteyksien topologia, arkkitehtuuri, mukaan lukien fyysiset komponentit, sekä organisaatioperiaatteet, viestintämenettelyt ja esitysmuodot (yhteyskäytännöt).

13.	’Verkkoportilla’ tarkoitetaan televisiossa olevan verkkoyhteyden kiinteää tai langatonta fyysistä rajapintaa, jonka kautta televisio voidaan etäkäynnistää.

14.	’Verkkoon liitetyllä televisiolla’ tarkoitetaan televisiota, joka voi liittyä verkkoon ja jossa on yksi tai useampi verkkoportti.

15.	’Verkon käytettävyydellä’ tarkoitetaan television kykyä jatkaa toimintoja sen jälkeen kun verkkoportti on havainnut etäkäynnistyssignaalin.

16.	’Etäkäynnistyssignaalilla’ tarkoitetaan signaalia, joka tulee television ulkopuolelta verkon kautta.

17.	’Verkkovalmiustilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa televisio pystyy jatkamaan toimintoa saatuaan etäkäynnistyssignaalin verkkoyhteyden kautta.

18.	’Verkkoon liitetyllä televisiolla, jolla on suuren verkkoon kytkettävyyden toiminto’ (HiNA-toiminnolla varustetulla televisiolla) tarkoitetaan televisiota, johon sisältyy reitittimen, verkkokytkimen tai langattoman verkon liityntäpisteen (muun kuin päätelaitteen) toiminto tai niiden yhdistelmä.

19.	’Reitittimellä’ tarkoitetaan verkkoon liitettävää laitetta, jonka päätoimintona on määrittää optimaalinen reitti, jonka kautta verkkoliikenne olisi välitettävä. Reitittimet välittävät paketteja verkosta toiseen verkkokerrostietojen (L3) perusteella.

20.	’Verkkokytkimellä’ tarkoitetaan verkkoon liitettävää laitetta, jonka päätoimintona on suodattaa, välittää ja jakaa kehyksiä kunkin kehyksen kohdeosoitteen perusteella. Kaikki kytkimet toimivat vähintään siirtoyhteyskerroksessa (L2).

21.	’Langattoman verkon liityntäpisteellä’ tarkoitetaan laitetta, jonka päätoimintona on tarjota IEEE 802.11 (Wi-Fi) -liitettävyys useille asiakkaille.”

Muutetaan liite I seuraavasti:

Lisätään uusi 3 kohta seuraavasti:

”3. TEHONKULUTUS VERKKOVALMIUSTILASSA

Verkkoon liitettyjen televisioiden osalta sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

Tammikuun 1 päivästä 2015:

Mahdollisuus kytkeä langaton verkkoyhteys tai -yhteydet pois käytöstä

Jos verkkoon liitetty televisio pystyy liittymään langattomaan verkkoon, käyttäjällä on oltava mahdollisuus kytkeä langaton verkkoyhteys tai -yhteydet pois käytöstä. Tätä vaatimusta ei sovelleta tuotteisiin, joiden aiottu käyttötarkoitus on riippuvainen yhdestä langattomasta verkkoyhteydestä ja joissa ei ole kiinteää verkkoyhteyttä.

Tehonhallinta verkkoon liitetyissä televisioissa

Verkkoon liitetyssä televisiossa on oltava toiminto, jolla on seuraavat ominaisuudet:

Oltuaan enintään neljä tuntia päälle kytkettynä -tilassa sen jälkeen kun käyttäjä on viimeksi suorittanut toimenpiteen ja/tai kanavanvaihdon televisio siirtyy automaattisesti päälle kytkettynä -tilasta verkkovalmiustilaan tai muuhun tilaan, joka ei ylitä verkkovalmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia.

Televisioiden on annettava varoitus ennen automaattista siirtymistä päälle kytkettynä -tilasta soveltuvaan tilaan. Tämän toiminnon on oltava oletusarvoisesti käytössä.

Verkkovalmiustilassa tehonhallintatoiminto voi siirtää television automaattisesti valmiustilaan tai pois päältä -tilaan tai muuhun tilaan, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia.

Tehonhallintatoiminnon tai vastaavan toiminnon on oltava käytettävissä verkkoon liitetyn television kaikissa verkkoporteissa.

Tehonhallintatoiminnon tai vastaavan toiminnon on oltava aktivoituna lukuun ottamatta tilannetta, jossa kaikki langattomat verkkoportit on kytketty pois käytöstä. Viimeksi mainitussa tapauksessa tehonhallintatoiminnon tai vastaavan on aktivoiduttava, kun yksikin portti kytketään käyttöön.

c)	Verkkoon liitetyn television, jossa on yksi tai useampi valmiustila, on täytettävä näitä valmiustiloja koskevat vaatimukset, kun kaikki langattomat verkkoportit on kytketty pois päältä.

Tehonkulutus verkkovalmiustilassa

HiNA-toiminnolla varustettujen televisioiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää television, ei saa olla suurempi kuin 12,00 wattia.

Televisioiden, joita ei ole varustettu HiNA-toiminnolla, tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää television, ei saa olla suurempi kuin 6,00 wattia.

Tammikuun 1 päivästä 2017:

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a)	Verkkoon liitetyn television, jossa on yksi tai useampi valmiustila, on täytettävä näitä valmiustiloja koskevat vaatimukset, kun kaikki kiinteästi kytketyt verkkoportit on kytketty irti ja kaikki langattomat verkkoportit on kytketty pois käytöstä.

b)	Verkkoon liitetyn television on täytettävä 2.2 kohdan d alakohdan vaatimukset, kun kaikki kiinteästi kytketyt verkkoportit on kytketty irti ja kaikki langattomat verkkoportit on kytketty pois käytöstä.

Tehonkulutus verkkovalmiustilassa

HiNA-toiminnolla varustettujen televisioiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää television, ei saa olla suurempi kuin 8,00 wattia.

Tammikuun 1 päivästä 2019:

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä muiden verkkoon liitettyjen televisioiden kuin HiNA-laitteiden tai HiNA-toiminnolla varustettujen televisioiden osalta:

b)	3 kohdasta tulee 4 kohta.

c)	4 kohdasta tulee 5 kohta.

d)	5 kohdasta tulee 6 kohta.

Lisätään 5.1 kohdan (uuden 6.1 kohdan) d alakohdan jälkeen uusi e alakohta seuraavasti:

”e)

Verkkovalmiustilasta:

—	verkkoporttien lukumäärä ja tyyppi ja, lukuun ottamatta langattomia verkkoportteja, porttien sijainti televisiossa; erityisesti on ilmoitettava, voiko sama fyysinen verkkoportti sisältää kahden tai useamman tyyppisiä verkkoportteja,

—	onko kaikki verkkoportit kytketty pois käytöstä ennen laitteen toimitusta,

—	onko televisio HiNA-toiminnolla varustettu televisio; jos mitään tietoja ei anneta, television ei katsota olevan HiNA-laite tai HiNA-toiminnolla varustettu televisio.”

Lisätään 5.1 kohdan (uuden 6.1 kohdan) uuden e alakohdan jälkeen uusi f alakohta seuraavasti:

”f)

Kustakin verkkoportin tyypistä:

—	oletusaika, jonka jälkeen tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää television verkkovalmiustilaan,

—	laitteen uudelleenaktivointiin käytettävä käynnistyssignaali,

—	(enimmäis-)suorituskykyä koskevat eritelmät,

—	television (enimmäis-)tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, jos ainoastaan tätä porttia käytetään etäaktivointiin.

Jos mitään tietoja ei anneta, television ei katsota olevan verkkoon liitetty televisio.”

g)	5.1 kohdan e alakohdasta tulee uusi 6.1 kohdan g alakohta.

Korvataan 5.2 kohdan (uuden 6.2 kohdan) toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—	kustakin valmiustilasta ja/tai pois päältä -tilasta ja verkkovalmiustilasta tehonkulutus watteina kahden desimaalin tarkkuudella,”.

Korvataan liitteessä II oleva 2 kohta seuraavasti:

”2. Tehonkulutuksen mittaaminen valmiustilassa / pois päältä -tilassa ja verkkovalmiustilassa

Liitteessä I olevassa 2 ja 3 osassa tarkoitetun tehonkulutuksen mittausten on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset.

Edellä 2.1 kohdan a ja b alakohdassa, 2.2 kohdan a ja b alakohdassa, 3.1 kohdan d alakohdassa ja 3.2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tehonkulutus on määriteltävä luotettavalla, tarkalla ja toistettavissa olevalla mittausmenetelmällä, jossa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetty nykytekniikka.”

Korvataan liite III seuraavasti:

”LIITE III

TARKASTUSMENETTELY

A. Tarkastusmenettely liitteessä I olevassa 1, 2, 4 ja 5 osassa säädettyjä vaatimuksia varten

Suorittaessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (7) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä I olevassa 1, 2, 4 ja 5 osassa säädettyjen vaatimusten osalta seuraavaa tarkastusmenettelyä.

Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi televisio.

Kyseisen mallin on katsottava olevan liitteessä I säädettyjen vaatimusten mukainen, jos:

a)	päälle kytkettynä -tilan tehonkulutusta koskevat tulokset eivät ylitä liitteessä I olevan 1 osan 1 ja 2 kohdassa säädettyä sovellettavaa enimmäisarvoa yli 7 prosentilla; ja

b)	pois päältä -tilan tai valmiustilan tehonkulutusta koskevat tulokset eivät ylitä liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä sovellettavia enimmäisarvoja yli 0,10 watilla; ja

c)	liitteessä I olevassa 5 osassa säädettyä luminanssin huippuarvon suhdetta koskeva tulos ei ole pienempi kuin 60 prosenttia.

Jos 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on testattava vielä kolme samaa mallia olevaa laitetta.

Sen jälkeen, kun vielä kolme samaa mallia olevaa laitetta on testattu, kyseisen mallin on katsottava olevan liitteessä I säädettyjen vaatimusten mukainen, jos:

a)	kolmen jälkimmäisen yksikön päälle kytkettynä -tilan tehonkulutusta koskevien tulosten keskiarvo ei ylitä liitteessä I olevan 1 osan 1 ja 2 kohdassa säädettyä sovellettavaa enimmäisarvoa yli 7 prosentilla; ja

b)	kolmen jälkimmäisen yksikön pois päältä -tilan tai valmiustilan tehonkulutusta koskevien tulosten keskiarvo ei ylitä liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä sovellettavia enimmäisarvoja yli 0,10 watilla; ja

c)	liitteessä I olevassa 5 kohdassa säädettyä luminanssin huippuarvon suhdetta koskeva kolmen jälkimmäisen yksikön tulosten keskiarvo ei ole pienempi kuin 60 prosenttia.

Jos 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli täytä vaatimuksia

B. Tarkastusmenettely liitteessä I olevassa 3 osassa säädettyjä vaatimuksia varten

Suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä I olevan 3 osan 1 kohdan d alakohdassa ja 2 kohdan c alakohdassa säädettyjen vaatimusten osalta soveltuvin osin seuraavaa tarkastusmenettelyä. Niiden on noudatettava jäljempänä kuvattua sovellettavaa menettelyä, kun laitteen kaikki verkkoportit on kytketty pois käytöstä ja/tai kytketty irti, tapauksen mukaan.

Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite seuraavasti:

Jos televisiossa on, ja tämä on ilmoitettu teknisissä asiakirjoissa, yhden tyyppinen verkkoportti ja jos televisiossa on käytettävissä kaksi tai useampia samantyyppisiä portteja, valitaan satunnaisesti yksi portti, joka kytketään portin enimmäisarvoja vastaavaan asianmukaiseen verkkoon. Jos televisiossa on useita samantyyppisiä langattomia verkkoportteja, muut langattomat portit on kytkettävä pois käytöstä, jos mahdollista. Jos laitteessa on useita samantyyppisiä kiinteästi kytkettyjä verkkoportteja liitteessä I olevassa 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi, muut verkkoportit on kytkettävä pois käytöstä, jos mahdollista. Jos käytettävissä on vain yksi verkkoportti, se kytketään portin enimmäisarvoja vastaavaan asianmukaiseen verkkoon.

Jos televisiossa on, ja tämä on ilmoitettu teknisissä asiakirjoissa, useamman kuin yhden tyyppisiä verkkoportteja, kunkin verkkoporttityypin osalta toistetaan seuraava menettely. Jos televisiossa on käytettävissä kaksi tai useampia samantyyppisiä verkkoportteja, kustakin porttityypistä valitaan satunnaisesti yksi portti, joka kytketään portin enimmäisarvoja vastaavaan asianmukaiseen verkkoon.

Jos kahden tai useamman tyyppiset (loogiset) verkkoportit jakavat yhden fyysisen verkkoportin, tämä menettely toistetaan kullekin loogiselle verkkoporttityypille siten, että muut loogiset verkkoportit on kytketty loogisesti pois käytöstä.

Mallin katsotaan olevan tämän asetuksen mukainen, jos kunkin verkkoporttityypin tulokset eivät ylitä enimmäisarvoa yli 7 prosentilla.

Muussa tapauksessa mallin ei katsota täyttävän vaatimuksia.

C. Vaatimustenmukaisuustarkastus

Tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten on sovellettava liitteessä II esitettyä menettelyä sekä luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia mittausmenettelyjä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina sellaisissa asiakirjoissa vahvistetut menetelmät, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä elokuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2) EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.

(3) EUVL L 339, 18.12.2008, s. 45.

(4) EUVL L 191, 23.7.2009, s. 42.

(5) EUVL L 190, 18.7.2008, s. 22.

(6) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.”

(7) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.”

23.8.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 225/13

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 802/2013,

annettu 22 päivänä elokuuta 2013,

tehoaineen fluopyrami hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan ja 78 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti neuvoston direktiivin 91/414/ETY (2) säännöksiä sovelletaan hyväksymismenettelyn ja hyväksynnän edellytysten osalta tehoaineisiin, joista on tehty päätös kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen 14 päivää kesäkuuta 2011. Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt fluopyramia koskevat edellytykset täyttyvät komission päätöksellä 2009/464/EY (3).

(2)

Direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Saksa vastaanotti 30 päivänä kesäkuuta 2008 Bayer CropScience AG:ltä hakemuksen fluopyrami-nimisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Päätöksessä 2009/464/EY vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen, eli sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteissä II ja III asetetut tietovaatimukset.

(3)	Kyseisen tehoaineen vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti hakijan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Esittelevä jäsenvaltio toimitti arviointikertomuksen luonnoksen 30 päivänä elokuuta 2011.

(4)

Jäsenvaltiot ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ovat tarkastelleet arviointikertomuksen luonnosta. Elintarviketurvallisuusviranomainen esitti komissiolle päätelmänsä (4) fluopyrami-tehoainetta sisältävien torjunta-aineiden riskinarviointia koskevasta tarkastelusta 17 päivänä joulukuuta 2012. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat arviointikertomuksen luonnosta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmiä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja fluopyramia koskeva komission tarkastelukertomus saatiin valmiiksi 16 päivänä heinäkuuta 2013.

(5)

Eri tutkimuksista on käynyt ilmi, että fluopyramia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voidaan yleisesti olettaa täyttävän direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset erityisesti tutkittujen ja komission tarkastelukertomuksessa lueteltujen käyttötarkoitusten osalta. Näin ollen on aiheellista hyväksyä fluopyrami.

(6)	Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyinen tieteellinen ja tekninen tietämys hyväksyntään on kuitenkin tarpeen liittää tiettyjä edellytyksiä ja rajoituksia. Erityisesti on aiheellista edellyttää lisää vahvistavia tietoja.

(7)	Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen hyväksymistä, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua hyväksymisestä seuraaviin uusiin vaatimuksiin.

(8)

Rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen hyväksynnästä johtuvien velvoitteiden soveltamista ja ottaen huomioon direktiivistä 91/414/ETY asetukseen (EY) N:o 1107/2009 siirtymisestä aiheutuva erityistilanne olisi kuitenkin sovellettava seuraavia säännöksiä. Jäsenvaltioilla olisi hyväksymisen jälkeen oltava kuusi kuukautta aikaa tarkistaa fluopyramia sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevat luvat. Jäsenvaltioiden olisi tapauksen mukaan muutettava lupia taikka korvattava tai peruutettava ne. Mainitusta määräajasta poiketen olisi yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti säädettävä pidemmästä määräajasta kutakin kasvinsuojeluainetta ja kutakin aiottua käyttötarkoitusta koskevan täydellisen, direktiivin 91/414/ETY liitteen III mukaisen asiakirja-aineiston toimittamista ja arviointia varten.

(9)

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3600/92 (5) puitteissa arvioitujen tehoaineiden sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I saatu kokemus on osoittanut, että tietojen saantiin liittyviä nykyisten lupien haltijoiden velvollisuuksia voi olla vaikea tulkita. Lisävaikeuksien välttämiseksi näyttääkin olevan tarpeen selkeyttää jäsenvaltioiden velvollisuuksia ja erityisesti velvollisuutta tarkistaa, että luvanhaltija osoittaa, että kyseisen direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto on saatavilla. Tällä selvennyksellä ei kuitenkaan aiheuteta jäsenvaltioille tai luvanhaltijoille uusia velvoitteita verrattuna direktiiveihin, joita on tähän mennessä annettu kyseisen direktiivin liitteen I muuttamiseksi, tai verrattuna asetuksiin, joita on annettu tehoaineiden hyväksymisestä.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (6) liitettä muutettava.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tehoaineen hyväksyminen

Hyväksytään liitteessä I esitetty tehoaine fluopyrami kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Kasvinsuojeluaineiden uudelleenarviointi

1. Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2014 sellaisia kasvinsuojeluaineita koskevat voimassa olevat luvat, jotka sisältävät fluopyramia tehoaineena.

Jäsenvaltioiden on kyseiseen päivämäärään mennessä erityisesti tarkistettava, että tämän asetuksen liitteen I edellytykset täyttyvät, mainitussa liitteessä olevassa erityisiä säännöksiä koskevassa sarakkeessa mainittuja edellytyksiä lukuun ottamatta, ja että luvanhaltijalla tai luvanhaltijan saatavilla on direktiivin 91/414/ETY liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto mainitun direktiivin 13 artiklan 1–4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1107/2009 62 artiklan edellytysten mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen kaikki sellaiset sallitut kasvinsuojeluaineet, jotka sisältävät fluopyramia joko ainoana tehoaineena tai yhtenä monista tehoaineista, jotka kaikki oli 31 päivään tammikuuta 2014 mennessä sisällytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteeseen; arviointi on suoritettava asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa säädettyjen yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti, direktiivin 91/414/ETY liitteessä III säädetyt vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston perusteella ja ottaen huomioon tämän asetuksen liitteessä I oleva erityisiä säännöksiä koskeva sarake. Jäsenvaltioiden on kyseisen arvioinnin perusteella määritettävä, täyttääkö tuote asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

Määrittämisen jälkeen jäsenvaltioiden on

a)	niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät fluopyramia ainoana tehoaineena, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2015; tai

niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät fluopyramia yhtenä monista tehoaineista, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2015 taikka siinä säädöksessä tai niissä säädöksissä, joilla kyseinen aine tai aineet lisättiin direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I tai joilla kyseinen aine tai kyseiset aineet hyväksyttiin, tällaista muuttamista tai peruuttamista varten vahvistettuna ajankohtana sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

3 artikla

Muutokset täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 540/2011

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liite tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

4 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä elokuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2) EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(3) EUVL L 151, 16.6.2009, s. 37.

(4) EFSA Journal 2013; 11(1):3052. Saatavilla verkossa osoitteessa www.efsa.europa.eu.

(5) EYVL L 366, 15.12.1992, s. 10.

(6) EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1.

LIITE I

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

Fluopyrami

CAS-numero: 658066-35-4

CIPAC-numero: 807

N-{2-[3-kloori-5-(trifluorimetyyli)-2-pyridyyli]etyyli}-α,α,α-trifluori-o-toluamidi

3960 g/kg

1. helmikuuta 2014

31. tammikuuta 2024

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. heinäkuuta 2013 valmiiksi saadun fluopyramia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Tässä yleisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota linnuille ja vesieliöille aiheutuvaan riskiin.

Käyttöehtoihin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava vahvistavat tiedot seuraavista:

1)	hyönteisiä syöville linnuille aiheutuva pitkäaikainen riski;

2)	mahdolliset hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset sellaisilla muilla kuin kohteena olevilla selkärankaisilla, jotka eivät ole nisäkkäitä.

Hakijan on toimitettava komissiolle, jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle 1 kohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään 1. helmikuuta 2016 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluessa hormonaalisia haittoja koskevien OECD:n testausohjeiden antamisesta.

(1) Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.

LIITE II

Lisätään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevaan B osaan seuraava kohta:

Nro

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

”51

Fluopyrami

CAS-numero: 658066-35-4

CIPAC-numero: 807

N-{2-[3-kloori-5-(trifluorimetyyli)-2-pyridyyli]etyyli}-α,α,α-trifluori-o-toluamidi

≥ 960 g/kg

1. helmikuuta 2014

31. tammikuuta 2024

Tässä yleisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota linnuille ja vesieliöille aiheutuvaan riskiin.

Käyttöehtoihin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava vahvistavat tiedot seuraavista:

1)	hyönteisiä syöville linnuille aiheutuva pitkäaikainen riski;

2)	mahdolliset hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset sellaisilla muilla kuin kohteena olevilla selkärankaisilla, jotka eivät ole nisäkkäitä.

(1) Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2013.225.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 225

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	56. vuosikerta 23. elokuu 2013

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 801/2013, annettu 22 päivänä elokuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 1275/2008 muuttamisesta kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ja asetuksen (EY) N:o 642/2009 muuttamisesta televisioiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ( 1 )	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 802/2013, annettu 22 päivänä elokuuta 2013, tehoaineen fluopyrami hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )	13
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 803/2013, annettu 22 päivänä elokuuta 2013, foolihapon hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )	17
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 804/2013, annettu 22 päivänä elokuuta 2013, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	20


*	Huomautus lukijalle – Neuvoston asetus (EU) N:o 216/2013, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta (katso kansilehden kolmas sivu)	s3
*	Huomautus lukijoille – tapa viitata säädöksiin (katso kansilehden kolmas sivu)	s3

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0707 00 05	TR	95,4
0707 00 05	ZZ	95,4
0709 93 10	TR	121,9
0709 93 10	ZZ	121,9
0805 50 10	AR	118,3
	CL	112,4
	TR	70,0
	UY	99,9
	ZA	104,1
	ZZ	100,9
0806 10 10	EG	182,8
	MA	135,8
	TR	145,7
	ZZ	154,8
0808 10 80	AR	186,2
	BR	108,7
	CL	140,9
	CN	95,5
	NZ	125,1
	US	129,8
	ZA	117,7
	ZZ	129,1
0808 30 90	AR	196,9
	CL	148,9
	TR	147,4
	ZA	87,4
	ZZ	145,2
0809 30	TR	142,6
0809 30	ZZ	142,6
0809 40 05	BA	52,6
	MK	57,7
	TR	101,0
	ZZ	70,4

		Oikaisuja
	*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 345/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013)	22