ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.062.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 62

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
6. maaliskuu 2013


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 185/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, eräisiin Espanjalle vuodeksi 2013 ja sitä seuraaviksi vuosiksi myönnettyihin kalastuskiintiöihin tehtävistä vähennyksistä vuoden 2009 tietyn makrillikiintiön liikakalastuksen vuoksi

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 186/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Salame Felino (SMM))

4

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 187/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen etyleeni hyväksymisedellytysten osalta ( 1 )

10

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 188/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, tehoaineen mandipropamidi hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )

13

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 189/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta tunnetun lähettäjän menettelytavan osalta ( 1 )

17

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 190/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen natriumhypokloriitti hyväksymisedellytysten osalta ( 1 )

19

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 191/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, asetusten (EY) N:o 798/2008, (EY) N:o 119/2009 ja (EU) N:o 206/2010 sekä päätöksen 2000/572/EY muuttamisesta eläinlääkärintodistusten malleissa esiintyvien, eläinten hyvinvointia koskevien vakuutusten osalta ( 1 )

22

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 192/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

25

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2013/114/EU

 

*

Komission päätös, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2013, ohjeista jäsenvaltioille lämpöpumpuilla erilaisilla lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän laskemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 1082)  ( 1 )

27

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu neuvoston päätökseen 2013/89/YUTP, annettu 18 päivänä helmikuuta 2013, Zimbabween kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/101/YUTP muuttamisesta (EUVL L 46, 19.2.2013)

36

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 185/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

eräisiin Espanjalle vuodeksi 2013 ja sitä seuraaviksi vuosiksi myönnettyihin kalastuskiintiöihin tehtävistä vähennyksistä vuoden 2009 tietyn makrillikiintiön liikakalastuksen vuoksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 105 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Espanjalle myönnettiin neuvoston asetuksella (EY) No 43/2009 (2) makrillin kalastuskiintiö vuodeksi 2009 ICES-alueilla VIIIc, IX ja X sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1.

(2)

Vuoden 2009 makrillin kalastuskiintiötä pienennettiin elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (3) 20 artiklan 5 kohdan mukaisten Espanjan sekä Ranskan ja Puolan välisten vaihtojen perusteella.

(3)

Komissio havaitsi epäjohdonmukaisuuksia makrillin kalastusta vuonna 2009 koskevissa Espanjan tiedoissa, kun se teki ristiintarkastuksen pyynnistä ensimmäiseen myyntiin ulottuvissa eri arvoketjun vaiheissa kirjatuille ja raportoiduille tiedoille. Nämä epäjohdonmukaisuudet vain vahvistuivat useissa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti Espanjassa tehdyissä tutkimuksissa, tarkastuskäynneissä ja tarkastuksissa.

(4)

Komissio aloitti kuulemismenettelyn Espanjan kanssa 28 päivänä marraskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä, johon Espanjan viranomaiset vastasivat 19 päivänä joulukuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(5)

Espanja myönsi ylittäneensä vuonna 2009 sille myönnetyn makrillikiintiön 65 429 tonnilla.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 2 artiklassa säädetään, että yhteisellä kalastuspolitiikalla varmistetaan sellainen elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen, joka luo talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden osalta kestävät olosuhteet.

(7)

Liikakalastuksen tason perusteella ja koska on tarpeen ottaa huomioon sekä kalastusalan että siihen liittyvän jalostusteollisuuden sosiaalis-taloudellinen tilanne kyseisessä jäsenvaltiossa ja rajoittaa mahdollisimman vähiin näihin aloihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, on aiheellista ajoittaa liikakalastusmäärää vastaavat vähennykset vähintään yhdelletoista vuodelle.

(8)

Ottaen huomioon, että komission asetuksessa (EU) N:o 165/2011 (4) säädetään muista Espanjalle myönnettyihin makrillin kalastuskiintiöihin tehtävistä vähennyksistä vuoteen 2015 asti, on aiheellista vahvistaa vähennyksen määrä pienemmäksi päällekkäisten vuosien 2013–2015 aikana.

(9)

Kyseiselle kalastusalalle ja siihen liittyvälle jalostusteollisuudelle aiheutuvien sosiaalis-taloudellisten seurausten välttämiseksi vuosittain vähennettävät määrät eivät vuodesta 2016 lähtien myöskään saisi ylittää 33:a prosenttia vuotuisesta makrillikiintiöstä. Jos vähennettävä määrä on yli 33 prosenttia vuotuisesta makrillikiintiöstä, tätä asetusta olisi muutettava vuosittain vähennettävän määrän pienentämiseksi pidentämällä ajanjaksoa, jona vähennystä sovelletaan.

(10)

Espanja on pyytänyt, että osa vähennyksestä tehdään sen samalle alueelle ja ajanjaksolle myönnetyistä sardellikiintiöistä. Kyseinen makrillikanta on nykyisin turvallisten biologisten rajojen sisällä. Alueen VIII sardellikantaa hyödynnetään tavalla, joka vastaa kannan suurimman saaliin mahdollistavaa tasoa pitkällä aikavälillä, mutta kanta vaihtelee suuresti, ja sen hyödyntämistä saatetaan pitkällä aikavälillä joutua tilapäisesti rajoittamaan. Suurin osa tästä makrillikannasta (lähes 90 prosenttia saaliista) pyydetään ICES-alueella VIIIc helmi- ja toukokuun välisenä aikana, ja alueen VIII sardellikantaa kalastetaan samalla alueella (VIIIc) huhtikuusta kesäkuuhun. Makrilli ja sardelli ovat keskisyvässä vedessä esiintyviä pelagisia lajeja. Voidaan päätellä, että molemmat kannat esiintyvät samalla maantieteellisellä alueella osana yhteistä ekosysteemiä. Sen vuoksi ja ottaen huomioon yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet tässä nimenomaisessa tapauksessa katsotaan aiheelliseksi tehdä osa tarvittavista vähennyksistä Espanjalle samalla alueella samalle ajanjaksolle myönnetyistä sardellikiintiöistä.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vähennetään Espanjalle vuosiksi 2013–2023 myönnettäviä makrillin (Scomber scombrus) kalastuskiintiöitä ICES-alueilla VIIIc, IX ja X sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1 ja sardellin (Engraulis encrasicolus) kalastuskiintiöitä ICES-alueella VIII liitteessä esitetyllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 22, 26.1.2009, s. 1.

(3)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(4)  EUVL L 48, 23.2.2011, s. 11.


LIITE

(tonnia)

Kanta

Alkuperäinen kiintiö 2009

Mukautettu kiintiö 2009

Vahvistettu saalis 2009

Kiintiön ja saaliin välinen erotus (liikakalastus)

Vähennys 2013

Vähennys 2014

Vähennys 2015

Vähennys 2016

Vähennys 2017

Vähennys 2018

Vähennys 2019

Vähennys 2020

Vähennys 2021

Vähennys 2022

Vähennys 2023

MAC8C

3411

29 529

25 525

90 954

–65 429

100

100

100

5 544

5 544

5 544

5 544

5 544

5 544

5 544

269

ANE08 (1)

 

 

 

 

 

 

 

3 696

3 696

3 696

3 696

3 696

3 696

3 696

180


(1)  Sardellin osalta vuodella tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna alkavaa kalastuskautta.


6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/4


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 186/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Salame Felino (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 3 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Italian esittämä nimitystä ”Salame Felino” koskeva rekisteröintihakemus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (3) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

Belgia, Alankomaat ja Saksa ovat asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisesti toimittaneet komissiolle vastaväitteitä asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan 3 kohdan a, c ja d alakohdan nojalla. Komissio pyysi 27 päivänä syyskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä asianomaisia osapuolia neuvottelemaan asiasta.

(3)

Belgia ja Alankomaat pääsivät asianmukaisten neuvottelujen jälkeen sopimukseen Italian kanssa. Kyseisen sopimuksen mukaan raaka-aineiden laatukuvausta muutetaan lisäämällä siihen viittaus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (4) liitteessä V olevaan ruhojen luokitteluasteikkoon, poistamalla viipalointi- ja pakkaustoimien maantieteellinen rajoitus ja tekemällä tekstiin joitakin vähäisiä muutoksia.

(4)

Saksan ja Italian välillä ei kuitenkaan päästy asianmukaisten neuvottelujen jälkeen sopimukseen.

(5)

Koska kaikki osapuolet eivät ole päässeet asiassa yksimielisyyteen kuuden kuukauden määräajassa, komission on tehtävä päätös.

(6)

Saksan vastaväitteen mukaan komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 (5) 5 artiklan 2 kohtaa, joka koskee raaka-aineiden alkuperää, ei noudateta. On huomattava, että rekisteröintihakemuksessa ei ole tähän liittyviä maantieteellisiä rajoituksia ja että lisäosoituksena siitä on Italian Belgian ja Alankomaiden kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ehdottama muutos.

(7)

Vastaväitteen mukaan edellytys ”jolla on määrätty laatu, maine tai muita ominaisuuksia, jotka johtuvat tästä maantieteellisestä alkuperästä” ei täyty. Italia otti maantieteellisen merkinnän rekisteröintihakemuksensa perustaksi Salame Felinon maineen, ja siihen myös hakemuksen perustelut liittyvät. On syytä huomata, että vastaväitteen esittäjä ei kiistä kyseistä mainetta eikä kyseenalaista sitä minkäänlaisin argumentein. Näin ollen asetuksen (EY) N:o 510/2006 2 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(8)

Kolmanneksi Saksa väittää, että rekisteröitäväksi ehdotettu nimitys on yleisnimi, muttei esitä minkäänlaisia todisteita eli yleisnimen luonnetta ei ole millään tavoin osoitettu.

(9)

Belgia vetosi vastaväitteessään ja asianmukaisten neuvottelujen päätteeksi asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan 3 kohdan c alakohtaan. Sen mukaan vastaväitteet voidaan ottaa tutkittavaksi siinä tapauksessa, että ”osoitetaan, että ehdotetun nimen rekisteröinti vaarantaisi […] vähintään viiden vuoden ajan ennen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua julkaisupäivää markkinoilla laillisesti olleiden tuotteiden olemassaolon”. Jos vastaväite on otettu tutkittavaksi mainitulla perusteella, voidaan säätää enintään viiden vuoden siirtymäajasta. Belgian vastaväitteessä mainitaan yrityksillä Reulen bvba ja Salaisons Salamone SA olevan todisteita harjoittamastaan Felino-tyyppisen salamin valmistuksesta ja kaupan pitämisestä.

(10)

Näiden seikkojen perusteella kyseinen nimitys olisi rekisteröitävä, muutettu yhtenäinen asiakirja olisi julkaistava ja edellä mainituille yrityksille olisi vahvistettava viiden vuoden siirtymäaika.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä I oleva nimitys.

2 artikla

Vahvistetaan Belgian vastaväitteessä mainituille yrityksille Reulen bvba ja Salaisons Salamone SA viiden vuoden siirtymäaika.

3 artikla

Muutettu yhtenäinen asiakirja on tämän asetuksen liitteessä II.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 19, 20.1.2011, s. 11.

(3)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(4)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(5)  EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1.


LIITE I

Perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat ihmisravinnoksi tarkoitetut tuotteet:

Luokka 1.2 –   Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

ITALIA

Salame Felino (SMM)


LIITE II

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

ASETUS (EY) N:o 510/2006 (1)

”SALAME FELINO”

EY-nro: IT-PGI-0005-0597-11.04.2007

SMM (X) SAN ( )

1.   Nimi

”Salame Felino”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotetyyppi

Luokka 1.2 –

Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Suojatun maantieteellisen merkinnän saaneiden ”Salame Felino” -tuotteiden on oltava markkinoilla saatettaessa lieriön muotoisia, toisesta päästä paksumpia. Pinnan on oltava väriltään valkoisenharmaa, kevyen jauheen peittämä siinä muodostuvan vähäisen homeen vuoksi.

SMM-tuotteilla ”Salame Felino” on oltava seuraavat ominaisuudet:

paino: 200 g – 4,5 kg,

koko: epäsäännöllinen lieriö, jonka pituus on 15–130 cm,

aistinvaraiset ominaisuudet: leikatun viipaleen on oltava kiinteä ja joustamaton, homogeeninen ja vähärasvainen, väriltään rubiininpunainen ja vaurioitumaton, ja maun on oltava mieto ja hienostunut,

kemialliset ja kemiallis-fyysiset ominaisuudet:

valkuaispitoisuus:

vähintään 23 prosenttia

kollageeni/proteiinisuhde:

enintään 0,10

vesi/proteiinisuhde:

enintään 2,00

rasva/proteiinisuhde:

enintään 1,50

pH

> 5,3

maitohappobakteereja

> 100 000

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

SMM-tuotteita ”Salame Felino” valmistetaan sianlihasta jäljempänä kuvatulla tavalla:

Eläinten on oltava perinteisiin rotuihin Large White ja Landrace kuuluvia tai niistä jalostettuja sikoja, jotka on merkitty Italian kantakirjaan.

Lisäksi hyväksytään Duroc-rodusta jalostetut siat, jotka on merkitty Italian kantakirjaan.

Myös muihin rotuihin kuuluvat risteytetyt siat sallitaan, mikäli niiden ruhot sisältyvät yhteisön sianruhojen luokitusasteikon mukaisiin asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä V ja myöhemmissä muutoksissa mainittuihin lihakkuusluokkiin U, R tai O.

Perinteiden mukaisesti tuotantoon ei kuitenkaan hyväksytä ominaisuuksiltaan edellä mainituista sioista täysin poikkeavia sikoja ja erityisesti sellaisia, joilla on stressille altistava geeni, mikä voidaan nykyään todeta objektiivisesti sekä teurastetuista eläimistä että raakakypsytetyistä tuotteista.

Tuotantoon ei kuitenkaan hyväksytä rotuihin Landrace Belga, Hampshire, Pietrain, Duroc ja Spotted Poland kuuluvia puhdasrotuisia sikoja.

Käytetyn geneettisen tyypin on oltava sellainen, että eläimet saavuttavat suuren painon tehokkaasti, mutta kuitenkin niin, että keskimääräinen paino (elopaino) erää kohti on noin 160 kg +/– 10 %.

Teurasiän on oltava vähintään yhdeksän kuukautta.

Karjujen ja emakoiden käyttö on kielletty.

Sikojen terveydentilan on oltava teurastettaessa erinomainen, ja niistä on laskettava veri kokonaan pois.

SMM-tuotteiden ”Salame Felino” valmistukseen käytetään valikoituja lihan ja silavan osia kuten vatsan etuosaa (testa di pancetta) ja/tai jauhettua kylkeä (trito di banco (sottospalla)). Valmistuksessa käytettävää lihaa ei saa missään vaiheessa pakastaa.

Liha- ja rasvakudos on puhdistettava huolellisesti niin, että suuremmat sidekudososat ja pehmeä rasvakudos poistetaan.

SMM-tuotteiden ”Salame Felino” valmistukseen käytettävä liha (lihas- ja rasvakudos) on säilytettävä kylmätiloissa, joiden lämpötila ei kuitenkaan saa laskea alle – 1 °C:een. Liha on sijoitettava niin, että se voi kuivua kunnolla.

Liha jauhetaan lihamyllyllä, jonka reikien läpimitta on 6–8 mm.

Jauhettuun lihaan lisätään suolaa (2,0–2,8 %), kokonaisia ja/tai rouhittuja pippureita (0,03–0,06 %) sekä murskattua valkosipulia.

Lisäksi voidaan käyttää:

kuivaa valkoviiniä, enintään 400 cl/100 kg lihaa, aromin ja tuoksun vahvistamiseksi,

sokeria ja/tai rypälesokeria ja/tai hedelmäsokeria 0–0,3 %,

käymisen käynnistäviä valmisteita: näiden valmisteiden käytössä on noudatettava hyviä käytäntöjä, Salame Felinon käymisen käynnistävien valmisteiden erityisominaisuudet huomioon ottaen. Valmisteiden tehtävänä on parantaa tuotteen makua ja aromia lipolyysin ja proteolyysin avulla sekä stabiloida tuotteen väri ja säädellä sen happamuutta,

natrium- ja/tai kaliumnitraattia (enintään 300 mg/kg), natrium- ja/tai kaliumnitriittiä (enintään 150 mg/kg), askorbiinihappoa ja sen natriumsuolaa enintään 1 g/kg.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

Käytettävän rehun on oltava kaupan pitämisen vaatimusten mukaista. Rehu on tarjottava mieluiten nestemuodossa (liemi tai mäski) ja perinteisesti heraan sekoitettuna. Elopainoltaan enintään 80 kilogrammaa painavien sikojen ruokintaan käytetään rehua, jossa viljan kuiva-ainepitoisuus on vähintään 45 % kokonaismäärästä. Lihotusjakson aikana käytettävässä rehussa viljan kuiva-ainepitoisuuden on oltava vähintään 55 prosenttia kokonaismäärästä.

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Erityiset tuotantovaiheet ovat seuraavat:

lihaseoksen jauhaminen lihamyllyllä,

suolan, pippurin ja valkosipulin lisääminen jauhettuun lihaseokseen; lisäksi voidaan käyttää viiniä, sokeria, käymisen käynnistäviä valmisteita, natrium- tai kaliumnitraattia, natrium- tai kaliumnitriittiä sekä askorbiinihappoa ja sen natriumsuolaa,

lihaseoksen pakkaaminen luonnolliseen siansuoleen,

makkaroiden sitominen langalla (ei verkolla),

kuivaus ja kypsytys.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Salame Felinon viipalointi ja pakkaaminen tapahtuvat valtuutetun elimen valvonnassa ja valvontasuunnitelmassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Koska kyseessä on herkästi pilaantuva tuote ja koska viipalointi ja pakkaaminen saattavat olla rasittavia työvaiheita, on erityisen tärkeää, että leikatut viipaleet ovat kosketuksissa ilman kanssa mahdollisimman lyhyen aikaa, jotta niiden väri ei muutu ruskeaksi.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

SMM-tuote ”Salame Felino” voidaan saattaa myyntiin kokonaisena, vain etiketin tai mahdollisesti sinetin kera, palana tyhjiö- tai suojakaasupakkauksessa tai viipaloituna tyhjiö- tai suojakaasupakkauksessa.

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Salame Felino” nimi ja välittömästi sen jälkeen maininta ”Indicazione Geografica Protetta” tai lyhenne ”IGP” on merkittävä etikettiin tai mahdolliseen sinettiin (käännettyinä sen maan kielelle, jossa tuote pidetään kaupan) selkein lähtemättömin kirjaimin, jotka erottuvat selvästi muista etiketissä olevista merkinnöistä, ja niiden perässä on oltava yhteisön graafinen tunnus ja yrityksen tuotemerkki.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

SMM-tuotteen ”Salame Felino” tuotantoalue sijaitsee Parman maakunnan hallinnollisella alueella.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys

SMM-tuotteen ”Salame Felino” tuotantoalue käsittää koko Parman maakunnan alueen, jonka ominaispiirteitä ovat kukkulat ja tasangot, järvet ja suolakaivokset.

Maantieteellisen tuotantoalueen määritys perustuu tämän tyypillisen tuotteen valmistusmenetelmien perinpohjaiseen historialliseen rekonstruktioon. Menetelmät ovat osa sikojen teurastukseen ja sianlihan raakakypsyttämiseen liittyviä vuosituhantisia perinteitä, joita ovat tällä seudulla edistäneet jo antiikin ajoista alkaen hyödynnetyt suolakaivokset sekä erityiset ilmasto-olosuhteet, joiden muodostumiseen vaikuttavat ilmankosteus, merelliset ilmavirtaukset sekä laajat metsäalueet.

Parman seudun kukkuloilla on aina ollut mahdollista yhdistää tasankojen teknologia ja Salsomaggioren suola.

Tasankojen teknologialla tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä sianlihan jalostus- ja raakakypsytysmenetelmiä, jotka ovat kehittyneet tällä alueella jo etruskien ja roomalaisten aikaan; alueen sikatilojen tuotteilla ruokittiin jo roomalaislegioonien sotilaita. Tasankoa reunustavilla kukkuloilla tähän teknologiaan yhdistyi mahdollisuus käyttää Salsomaggioren kaivoksista saatavaa suolaa, sillä tämän kallisarvoisen raaka-aineen jalostaminen keskittyi perinteisesti näille kukkuloille, jotka olivat syrjässä yleisistä kulkureiteistä ja sen ansiosta suojassa mahdollisilta rosvojen hyökkäyksiltä.

Olikin osittain suolakaivosten ansiota, että seudulla osattiin jo 1300-luvulla suolata ja jalostaa sianlihaa tuotteiksi, jotka saavuttivat sekä kansallista että kansainvälistä mainetta.

5.2   Tuotteen erityisyys

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Salame Felino” erottuu muista vastaavaan ryhmään kuuluvista tuotteista kiinteytensä, joustamattomuutensa, homogeenisuutensa ja rubiininpunaisen värinsä vuoksi. Sen maku on mieto ja hienostunut.

Kyseinen salami pakataan useimmista kaupan pidettävistä salamituotteista poiketen ainoastaan luonnonsuoleen, ei koskaan keinosuoleen. ”Salame Felino” ei sisällä laktoosia eikä maitojauhetta, ja sen pH on kohtalaisen alhainen, mikä korostaa sen aistinvaraisia ominaisuuksia.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Salame Felino” maineesta kertoo se, että siihen liittyvistä viittauksista ja maininnoista kertyy kattava bibliografia.

Varhaisimmat viittaukset tähän tuotteeseen löytyvät ensimmäisellä vuosisadalla jKr. laaditusta latinankielisestä keittokirjasta (Apicius – De re coquinaria).

”Salame Felino” tunnettiin myös Parman herttuakunnan pääkaupungissa hoviaan pitäneiden hallitsijoiden pöydässä Farnese- ja Bourbon-suvuista Parman herttuattareen Marie-Louiseen.

Vanhin tuotetta esittävä kuva lienee Parman kastekappelin (1196–1307) sisäkoristelussa: Vesimiehen horoskooppimerkkiä esittävään friisiin on kuvattu tulisijassa olevan pyöritettävän pannutelineen molemmin puolin kaksi salamimakkaraa, jotka voi niiden mittasuhteiden ja muodon perusteella vielä nykyäänkin tunnistaa samaksi tuotteeksi kuin SMM-merkinnän saanut ”Salame Felino”.

Vuonna 1766 suoritettu sikakannan laskenta osoittaa, että seudun vilkkaimmat sikamarkkinat pidettiin Felinon markiisikunnassa. Samalta ajalta peräisin olevissa Felinon alueen hintaluetteloissa mainitaan sekä vähärasvaisen että rasvaisen salamin hinnat. 1800-luvun alkupuolen tapojen ja ruokaperinteiden kuvauksista käy ilmi, että Felinon seudulla sianlihasta valmistettiin salamia aivan erityisen menetelmän mukaisesti.

Italian kielen sanakirjaan otettiin vuonna 1905 uusi nimike, ”Salame Felino”, ja vuoden 1912 talouskehitystä koskevassa maatalousministeriön raportissa mainitaan muun muassa Felinon salamintuotanto.

Toimivaltaiset paikalliset instituutiot ovat jo vuodesta 1927 tunnustaneet Parman maakunnassa tuotetun salamin nimellä ”Salame Felino”. Tämä osoittaa, että tuotteella täytyi jo tuolloin olla erityinen maine ja sen myötä tunnettuus, kun kerran kansantalouden maakunnallinen toimisto ja neuvosto (Ufficio e Consiglio Provinciale dell’Economia Nazionale) katsoi, että maakunnan hyvinvointia voitaisiin kehittää edistämällä tämän tuotemerkin käyttöä markkinoinnissa. ”Salame Felinon” valmistuksen syvään juurtuneet perinteet Parman maakunnassa ovat vielä tänäänkin näkyvissä siellä laadituissa gastronomisen kulttuurin tutkimuksissa. ”Salame Felino” esiintyy lukuisissa maakunnan gastronomiaa koskevissa arvioissa, joissa se mainitaan yhtenä arvostetuimmista parmalaisista salamituotteista. ”Salame Felinon” maukkaus liittyy erottamattomasti sen vuosisataisiin valmistusperinteisiin, jotka ovat kehittyneet ja säilyneet koskemattomina Parman maakunnan laaksoissa. Lisäksi mainittakoon ne lukuisat näyttelyt ja tapahtumat, joita paikallisviranomaiset ja Parman maakuntaviranomaiset edelleen järjestävät ”Salame Felinon” kunniaksi sekä Italiassa että ulkomailla. Niiden yhteydessä ”Salame Felinoa” esitellään maistiaiskojuissa ja samalla jaetaan tietoa sen erityisominaisuuksista ja historiallisista valmistusperinteistä Parman maakunnassa.

Eritelmän julkaisutiedot

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

Hallitus on aloittanut kansallisen vastaväitemenettelyn julkaisemalla Italian tasavallan virallisessa lehdessä ehdotuksen suojatun maantieteellisen merkinnän ”Salame Felino” hyväksymiseksi.

Eritelmän täydellinen teksti on saatavissa

joko seuraavan linkin kautta:

http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan maa- ja metsätalousministeriön (MIPAAF) www-sivuston etusivulle (www.politicheagricole.it) ja klikkaamalla ensin ”Qualità e sicurezza” (vasemmalla) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE (Reg CE 510/2006)”.


(1)  Korvattu maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012.


6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/10


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 187/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen etyleeni hyväksymisedellytysten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tehoaine etyleeni sisällytettiin neuvoston direktiivin 91/414/ETY (2) liitteeseen I komission direktiivillä 2008/127/EY (3); tämä tapahtui neuvoston direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman neljännen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista lisäsäännöistä 3 päivänä joulukuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2229/2004 (4) 24 b artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Sen jälkeen kun direktiivi 91/414/ETY korvattiin asetuksella (EY) N:o 1107/2009, tätä ainetta pidetään asetuksen mukaisesti hyväksyttynä, ja se on mainittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (5) liitteessä olevassa A osassa.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ”elintarviketurvallisuusviranomainen”, antoi asetuksen (EY) N:o 2229/2004 25 a artiklan mukaisesti komissiolle 16 päivänä joulukuuta 2011 lausuntonsa etyleeniä koskevasta tarkastelukertomusluonnoksesta (6). Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti etyleeniä koskevan lausuntonsa ilmoittajalle. Komissio pyysi sitä esittämään etyleeniä koskevasta tarkastelukertomusluonnoksesta huomautuksensa. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat tarkastelukertomusluonnosta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen lausuntoa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja etyleeniä koskeva komission tarkastelukertomus saatiin valmiiksi 1 päivänä helmikuuta 2013.

(3)

Vahvistetaan, että tehoaine etyleeni katsotaan hyväksytyksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen etyleeniä koskevia hyväksymisedellytyksiä on tarpeen muuttaa. Erityisen aiheellista on muuttaa vaadittua puhtausasteen minimiä ja rajata luvat aineen käyttöön sisätiloissa ainoastaan ammattilaisille. Lisäksi jäsenvaltioiden on etyleeniä sisältäville kasvinsuojeluaineille lupia myöntäessään kiinnitettävä erityistä huomiota käyttäjien, työntekijöiden ja sivullisten suojelemiseen sekä siihen, että etyleeni on vaatimusten mukaista riippumatta muodosta, jossa sitä toimitetaan käyttäjälle.

(5)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitettä olisi muutettava.

(6)

Ennen tämän asetuksen soveltamista olisi varattava kohtuullinen aika, jotta jäsenvaltiot, ilmoittaja ja etyleeniä sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvanhaltijat voivat täyttää hyväksymisedellytysten muutoksesta johtuvat vaatimukset.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä oleva A osa tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(3)  EUVL L 344, 20.12.2008, s. 89.

(4)  EUVL L 379, 24.12.2004, s. 13.

(5)  EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1.

(6)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance ethylene. EFSA Journal 2012; 10(1):2508. [43 s.] doi:10.2903/j.efsa.2012.2508. Saatavilla verkossa osoitteessa: www.efsa.europa.eu/efsajournal.


LIITE

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevan A osan tehoainetta etyleeni koskeva rivi 227 seuraavasti:

Numero

Nimi, tunnistenumerot

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

”227

Etyleeni

CAS-numero 74-85-1

CIPAC-numero: 839

Etyleeni

≥ 90 %

Merkityksellinen epäpuhtaus: etyleenioksidi, enimmäispitoisuus 1 mg/kg

1. syyskuuta 2009

31. elokuuta 2019

A   OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan ammattilaisille kasvien kasvunsäätelyaineena käyttöä varten.

B   OSA

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 1. helmikuuta 2013 valmiiksi saadun etyleeniä koskevan tarkastelukertomuksen (SANCO/2608/2008) päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Kokonaisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota

a)

siihen, että etyleeni on vaatimusten mukaista riippumatta muodosta, jossa sitä toimitetaan käyttäjälle ja

b)

käyttäjien, työntekijöiden ja sivullisten suojeluun.

Lupaedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.”


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.


6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/13


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 188/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

tehoaineen mandipropamidi hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan ja 78 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti direktiivin 91/414/ETY (2) säännöksiä sovelletaan hyväksymismenettelyn ja hyväksynnän edellytysten osalta tehoaineisiin, joista on tehty päätös kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen 14 päivää kesäkuuta 2011. Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt mandipropamidia koskevat edellytykset täyttyvät komission päätöksellä 2006/589/EY (3).

(2)

Direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Itävalta vastaanotti 13 päivänä joulukuuta 2005 Syngenta Crop Protection AG:ltä hakemuksen tehoaineen mandipropamidi sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Päätöksessä 2006/589/EY vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen, eli sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteissä II ja III asetetut tietovaatimukset.

(3)

Kyseisen tehoaineen vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti hakijan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Esittelevä jäsenvaltio toimitti arviointikertomuksen luonnoksen 30 päivänä marraskuuta 2006.

(4)

Jäsenvaltiot ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ovat tarkastelleet arviointikertomuksen luonnosta. Elintarviketurvallisuusviranomainen esitti komissiolle päätelmänsä (4) mandipropamidin riskinarviointia koskevasta tarkastelusta 18 päivänä lokakuuta 2012. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat arviointikertomuksen luonnosta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmiä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja mandipropamidia koskeva komission tarkastelukertomus saatiin valmiiksi 1 päivänä helmikuuta 2013.

(5)

Eri tutkimuksista on käynyt ilmi, että mandipropamidia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voidaan yleisesti olettaa täyttävän direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset erityisesti tutkittujen ja komission tarkastelukertomuksessa lueteltujen käyttötarkoitusten osalta. Näin ollen on aiheellista hyväksyä mandipropamidi.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyinen tieteellinen ja tekninen tietämys hyväksyntään on kuitenkin tarpeen liittää tiettyjä edellytyksiä ja rajoituksia. Erityisesti on aiheellista edellyttää lisää vahvistavia tietoja.

(7)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen hyväksymistä, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua hyväksymisestä seuraaviin uusiin vaatimuksiin.

(8)

Rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen hyväksynnästä johtuvien velvoitteiden soveltamista ja ottaen huomioon direktiivistä 91/414/ETY asetukseen (EY) N:o 1107/2009 siirtymisestä aiheutuva erityistilanne olisi kuitenkin sovellettava seuraavia säännöksiä. Jäsenvaltioilla olisi hyväksymisen jälkeen oltava kuusi kuukautta aikaa tarkistaa mandipropamidia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat. Jäsenvaltioiden olisi tapauksen mukaan muutettava, korvattava tai peruutettava luvat. Mainitusta määräajasta poiketen olisi yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti säädettävä pidemmästä määräajasta kutakin kasvinsuojeluainetta ja kutakin aiottua käyttötarkoitusta koskevan täydellisen, direktiivin 91/414/ETY liitteen III mukaisen asiakirja-aineiston päivityksen jättämistä ja arviointia varten.

(9)

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3600/92 (5) puitteissa arvioitujen tehoaineiden sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I saatu kokemus on osoittanut, että tietojen saantiin liittyviä voimassa olevien lupien haltijoiden velvollisuuksia voi olla vaikea tulkita. Lisävaikeuksien välttämiseksi näyttääkin olevan tarpeen selkeyttää jäsenvaltioiden velvollisuuksia ja erityisesti velvollisuutta tarkistaa, että luvanhaltija osoittaa, että kyseisen direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto on saatavilla. Tällä selvennyksellä ei kuitenkaan aiheuteta jäsenvaltioille tai luvanhaltijoille uusia velvoitteita verrattuna direktiiveihin, joita on tähän mennessä annettu kyseisen direktiivin liitteen I muuttamiseksi, tai verrattuna asetuksiin, joita on annettu tehoaineiden hyväksymisestä.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (6) liitettä olisi muutettava.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tehoaineen hyväksyminen

Hyväksytään liitteessä I esitetty tehoaine mandipropamidi kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Kasvinsuojeluaineiden uudelleenarviointi

1.   Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava mandipropamidia tehoaineena sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevat luvat viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2014.

Jäsenvaltioiden on kyseiseen päivämäärään mennessä erityisesti tarkistettava, että tämän asetuksen liitteen I edellytykset täyttyvät, mainitussa liitteessä olevassa erityisiä säännöksiä koskevassa sarakkeessa mainittuja edellytyksiä lukuun ottamatta, ja että luvanhaltijalla tai luvanhaltijan saatavilla on direktiivin 91/414/ETY liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto mainitun direktiivin 13 artiklan 1–4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1107/2009 62 artiklan edellytysten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen kaikki sellaiset sallitut kasvinsuojeluaineet, jotka sisältävät mandipropamidia joko ainoana tehoaineena tai yhtenä monista tehoaineista, jotka kaikki on viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013 sisällytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2012 liitteeseen; arviointi on suoritettava asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa säädettyjen yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti, direktiivin 91/414/ETY liitteessä III säädetyt vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston perusteella ja ottaen huomioon tämän asetuksen liitteessä I oleva erityisiä säännöksiä koskeva sarake. Jäsenvaltioiden on kyseisen arvioinnin perusteella määritettävä, täyttääkö tuote asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

Määrittämisen jälkeen jäsenvaltioiden on

a)

niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät mandipropamidia ainoana tehoaineena, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2015; tai

b)

niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät mandipropamidia yhtenä monista tehoaineista, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2015 taikka siinä säädöksessä tai niissä säädöksissä, joilla kyseinen aine tai aineet lisättiin direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I tai joilla kyseinen aine tai aineet hyväksyttiin, tällaista muuttamista tai peruuttamista varten vahvistettuna ajankohtana sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

3 artikla

Muutokset täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 540/2011

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liite tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

4 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(3)  EUVL L 240, 9.9.2006, s. 9.

(4)  EFSA Journal (2012) 10(11):2935. Saatavilla verkossa osoitteessa www.efsa.europa.eu.

(5)  EYVL L 366, 15.12.1992, s. 10.

(6)  EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1.


LIITE I

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

Mandipropamidi

CAS-numero 374726-62-2

CIPAC-numero 783

(RS)-2-(4-kloorifenyyli)-N-[3-metoksi-4-(prop-2-ynyylioksi)fenetyyli]-2-(prop-2-ynyylioksi)asetamidi

≥ 930 g/kg

Epäpuhtaudella N-{2-[4-(2-kloori-allyylioksi)-3-metoksi-fenyyli]-etyyli}-2-(4-kloorifenyyli)-2-prop-2-ynyylioksiasetamidi on toksikologista merkitystä, ja sen määrä teknisessä materiaalissa ei saa ylittää 0,1:tä g/kg.

1. elokuuta 2013

31. heinäkuuta 2023

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöön panemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 1. helmikuuta 2013 valmistuneen mandipropamidia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava vahvistavat tiedot potentiaalista, joka liittyy mandipropamidin enantiomeerien ensisijaiseen muuntumiseen tai rasemisaatioon maaperän pintakerroksessa fotolyysin seurauksena.

Hakijan on toimitettava nämä tiedot komissiolle, jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle viimeistään 31. heinäkuuta 2015.


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.


LIITE II

Lisätään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevaan B osaan seuraava kohta:

Numero

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

”34

Mandipropamidi

CAS-numero 374726-62-2

CIPAC-nro 783

(RS)-2-(4-kloorifenyyli)-N-[3-metoksi-4-(prop-2-ynyylioksi)fenetyyli]-2-(prop-2-ynyylioksi)asetamidi

≥ 930 g/kg

Epäpuhtaudella N-{2-[4-(2-kloori-allyylioksi)-3-metoksi-fenyyli]-etyyli}-2-(4-kloorifenyyli)-2-prop-2-ynyylioksiasetamidi on toksikologista merkitystä, ja sen määrä teknisessä materiaalissa ei saa ylittää 0,1:tä g/kg.

1. elokuuta 2013

31. elokuuta 2023

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöön panemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 1. helmikuuta 2013 valmistuneen mandipropamidia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava vahvistavat tiedot potentiaalista, joka liittyy mandipropamidin enantiomeerien ensisijaiseen muuntumiseen tai rasemisaatioon maaperän pintakerroksessa fotolyysin seurauksena.

Hakijan on toimitettava nämä tiedot komissiolle, jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle viimeistään 31. heinäkuuta 2015.”


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.


6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/17


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 189/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta tunnetun lähettäjän menettelytavan osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 185/2010 (2) säädetään tunnettujen lähettäjien hyväksymisvaatimusten täytäntöönpanoa koskevasta siirtymäkaudesta. Yksinkertaistamisen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa kyseinen päivämäärä mainitun asetuksen muiden päivämäärien kanssa.

(2)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 185/2010 olisi muutettava.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 300/2008 19 artiklan 1 kohdalla perustetun siviili-ilmailun turvaamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 185/2010 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 97, 9.4.2008, s. 72.

(2)  EUVL L 55, 5.3.2010, s. 1.


LIITE

Korvataan asetuksen (EU) N:o 185/2010 liitteen 6 luvun 6.4.1.2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

Jos tunnettu lähettäjä on hyväksytty ennen 29 päivää huhtikuuta 2010 sen varmistamiseksi, että 6.4.2 kohdan kattamat vaatimukset täyttyvät, sitä voidaan pitää asetuksen (EY) N:o 300/2008 ja sen täytäntöönpanosäädösten mukaisena tunnettuna lähettäjänä 28 päivään huhtikuuta 2013 asti.”


6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/19


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 190/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen natriumhypokloriitti hyväksymisedellytysten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tehoaine natriumhypokloriitti sisällytettiin neuvoston direktiivin 91/414/ETY (2) liitteeseen I komission direktiivillä 2008/127/EY (3); tämä tapahtui neuvoston direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman neljännen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista lisäsäännöistä 3 päivänä joulukuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2229/2004 (4) 24 b artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Sen jälkeen kun direktiivi 91/414/ETY korvattiin asetuksella (EY) N:o 1107/2009, tätä ainetta pidetään asetuksen mukaisesti hyväksyttynä, ja se sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (5) liitteessä olevaan A osaan.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2229/2004 25 a artiklan mukaisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, esitti komissiolle natriumhypokloriitin tarkastelukertomusluonnosta koskevat päätelmänsä (6)25 päivänä kesäkuuta 2012. Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti natriumhypokloriittia koskevat näkemyksensä ilmoittajalle. Komissio kehotti sitä toimittamaan huomautuksensa natriumhypokloriittia koskevasta tarkastelukertomusluonnoksesta. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat tarkastelukertomusluonnosta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmiä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja natriumhypokloriittia koskeva komission tarkastelukertomus saatiin valmiiksi 1 päivänä helmikuuta 2013.

(3)

On vahvistettu, että tehoaine natriumhypokloriitti katsotaan hyväksytyksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen natriumhypokloriittia koskevia hyväksymisedellytyksiä on tarpeen muuttaa. Natriumhypokloriitista on olemassa kattavaa tietoa yleisesti saatavilla olevana hyödykkeenä, mutta jos otetaan huomioon pelkästään aineen ilmoittajan toimittamat tiedot, käyttäjien, työntekijöiden ja pintaveden altistuksen arviointia ei voida saattaa päätökseen. Sen vuoksi on aiheellista rajoittaa luvat koskemaan käyttöä sisätiloissa ja lisätä joitakin uusia säännöksiä jäsenvaltioille, jotka myöntävät lupia natriumhypokloriittia sisältäville kasvinsuojeluaineille.

(5)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitettä olisi muutettava.

(6)

Ennen tämän asetuksen soveltamista olisi varattava kohtuullinen aika, jotta jäsenvaltiot, ilmoittajat ja kasvinsuojeluaineiden luvanhaltijat voivat täyttää hyväksymisedellytysten muutoksesta johtuvat vaatimukset.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä oleva A osa tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(3)  EUVL L 344, 20.12.2008, s. 89.

(4)  EUVL L 379, 24.12.2004, s. 13.

(5)  EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1.

(6)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen: Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance sodium hypochlorite. EFSA Journal 2012; 10(7):2796. [s. 40] doi:10.2903/j.efsa.2012.2796. Saatavilla verkossa osoitteessa www.efsa.europa.eu/efsajournal


LIITE

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevan A osan natriumhypokloriittia koskeva rivi 254 seuraavasti:

Numero

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

”254

Natriumhypokloriitti

CAS-numero: 7681-52-9

CIPAC-numero: 848

Natriumhypokloriitti

Natriumhypokloriitti: 105 g/kg–126 g/kg (122 g/L–151 g/L tekninen konsentraatti)

10–12 % (w/w) kloorina ilmaistuna

1. syyskuuta 2009

31. elokuuta 2019

A   OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan käyttöön sisätiloissa desinfiointiaineena.

B   OSA

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 1. helmikuuta 2013 valmistuneen natriumhypokloriittia koskevan tarkastelukertomuksen (SANCO/2988/2008) päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Tässä kokonaisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin:

a)

käyttäjille ja työntekijöille aiheutuva riski;

b)

maaperän altistumista natriumhypokloriitille ja sen reaktiotuotteille levittämällä käsiteltyä kompostia luonnonmukaiseen maahan on vältettävä.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.”


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.


6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/22


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 191/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

asetusten (EY) N:o 798/2008, (EY) N:o 119/2009 ja (EU) N:o 206/2010 sekä päätöksen 2000/572/EY muuttamisesta eläinlääkärintodistusten malleissa esiintyvien, eläinten hyvinvointia koskevien vakuutusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 798/2008 (2) vahvistetaan luettelo sellaisista kolmansista maista ja niiden alueista, vyöhykkeistä tai erillisalueista, joista saa tuoda unioniin tai kuljettaa unionin kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 119/2009 (3) vahvistetaan luettelo sellaisista kolmansista maista tai niiden osista, joista saa tuoda unioniin tai kuljettaa unionin kautta luonnonvaraisten jäniseläinten, tiettyjen luonnonvaraisten maanisäkkäiden ja tarhattujen kanien lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset.

(3)

Komission asetuksessa (EU) N:o 206/2010 (4) vahvistetaan eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset tuotaessa unionin alueelle eläviä eläimiä tai tuoretta lihaa sisältäviä tiettyjä lähetyksiä. Lisäksi siinä vahvistetaan luettelot sellaisista kolmansista maista ja alueista tai niiden osista, jotka täyttävät tietyt vaatimukset ja joista saa näin ollen tuoda lähetyksiä unionin alueelle, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset tuotaessa unionin alueelle tuoretta sorkka- ja kavioeläinten lihaa sisältäviä tiettyjä lähetyksiä siten kuin ne määritellään eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa neuvoston direktiivissä 2004/68/EY (5).

(4)

Komission päätöksessä 2000/572/EY (6) säädetään eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista vaatimuksista sekä kolmansista maista peräisin olevien raakalihavalmisteiden tuontiin liittyvistä eläinlääkärintodistuksista.

(5)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2009 (7) vahvistetaan eläinten suojelua lopetuksen yhteydessä koskevat säännöt, joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

(6)

Kyseisen asetuksen 12 artiklassa säädetään, että kolmansista maista tuodun lihan mukana olevassa terveystodistuksessa on oltava lisäksi vakuutus, jonka mukaan vähintään tämän asetuksen II ja III luvussa säädettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset ovat täyttyneet.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 2 osassa vahvistettujen POU- ja RAT-eläinlääkärintodistusten, asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä II vahvistetun RM-eläinlääkärintodistuksen, asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistettujen BOV-, OVI-, POR-, EQU- ja SUF-eläinlääkärintodistusten ja päätöksen 2000/572/EY liitteessä II säädetyn MP-PREP-eläinlääkärintodistuksen malleissa esiintyvät eläinten hyvinvointia koskevat vakuutukset olisi selkeyden vuoksi saatettava ajan tasalle.

(8)

Samanlainen vakuutus olisi lisättävä myös asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 2 osassa säädetyn RUF-eläinlääkärintodistuksen malliin, jotta tarpeellinen todistus annettaisiin vain siinä tapauksessa, että tarhatut riistaeläimet teurastetaan tai tapetaan teurastamossa.

(9)

On aiheellista asettaa siirtymäaika, jotta kolmannet maat voivat sopeutua eläinlääkärintodistusten muuttuneisiin malleihin.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 798/2008 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevan 2 osan POU- ja RAT-eläinlääkärintodistusten malleissa kohta II.3 seuraavasti:

”II.3   Eläinten hyvinvointia koskeva vakuutus

Allekirjoittanut virkaeläinlääkäri todistaa, että tämän todistuksen I osassa tarkoitettu tuore liha tulee eläimistä, joita on käsitelty teurastamossa ennen teurastusta ja teurastus- tai lopetushetkellä unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja jotka ovat täyttäneet vähintään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (8) II ja III luvussa säädetyt vaatimukset.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 119/2009 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o119/2009 liitteessä II olevan RM-eläinlääkärintodistuksen mallissa kohta V seuraavasti:

”V   ELÄINTEN HYVINVOINTIA KOSKEVA VAKUUTUS

Allekirjoittanut virkaeläinlääkäri todistaa, että tämän todistuksen I osassa tarkoitettu tuore liha tulee eläimistä, joita on käsitelty teurastamossa ennen teurastusta ja teurastus- tai lopetushetkellä unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja jotka ovat täyttäneet vähintään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (9) II ja III luvussa säädetyt vaatimukset.

3 artikla

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 206/2010 seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä II olevassa 2 osassa olevien BOV-, OVI-, POR-, EQU-, ja SUF-eläinlääkärintodistusten malleissa kohta II.3 seuraavasti:

”II.3   Eläinten hyvinvointia koskeva vakuutus

Allekirjoittanut virkaeläinlääkäri todistaa, että tämän todistuksen I osassa tarkoitettu tuore liha tulee eläimistä, joita on käsitelty teurastamossa ennen teurastusta ja teurastus- tai lopetushetkellä unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja jotka ovat täyttäneet vähintään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (10) II ja III luvussa säädetyt vaatimukset.

2)

Lisätään liitteessä II olevan 2 osan RUF-eläinlääkärintodistuksen mallissa olevan kohdan II.2.7 jälkeen kohta II.3 seuraavasti:

”(1) II.3   Eläinten hyvinvointia koskeva vakuutus

Siinä tapauksessa, että tämän todistuksen I osassa tarkoitettu tuore liha tulee eläimistä, jotka on teurastettu tai lopetettu teurastamossa, allekirjoittanut virkaeläinlääkäri todistaa, että niitä on käsitelty teurastamossa ennen teurastusta ja teurastus- tai lopetushetkellä unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja että ne ovat täyttäneet vähintään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (11) II ja III luvussa säädetyt vaatimukset.

4 artikla

Päätöksen 2000/572/EY muuttaminen

Korvataan päätöksen 2000/572/EY liitteessä II olevan MP-PREP-eläinlääkärintodistuksen mallissa kohta II.3 seuraavasti:

”II.3   Eläinten hyvinvointia koskeva vakuutus

Allekirjoittanut virkaeläinlääkäri todistaa, että tämän todistuksen I osassa tarkoitetut raakalihavalmisteet (1) tulevat eläimistä, joita on käsitelty teurastamossa ennen teurastusta ja teurastus- tai lopetushetkellä unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja jotka ovat täyttäneet vähintään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (12) II ja III luvussa säädetyt vaatimukset.

5 artikla

Siirtymäsäännös

Unionin alueelle saa 31 päivään tammikuuta 2014 kestävän siirtymäkauden ajan edelleen tuoda sellaisia eläinperäisten tuotteiden lähetyksiä, joiden mukana on asianmukaiset eläinlääkärintodistukset, jotka on annettu viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2013 ennen tämän asetuksen voimaantuloa sovellettujen eläinlääkärintodistusten mallien mukaisesti.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(2)  EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 39, 10.2.2009, s. 12.

(4)  EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1.

(5)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 321.

(6)  EYVL L 240, 23.9.2000, s. 19.

(7)  EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.

(8)  EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.”

(9)  EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.”

(10)  EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.”

(11)  EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.”

(12)  EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.”


6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/25


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 192/2013,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

82,8

MA

58,9

TN

87,6

TR

100,6

ZZ

82,5

0707 00 05

EG

191,6

MA

170,1

TR

176,5

ZZ

179,4

0709 91 00

EG

82,2

ZZ

82,2

0709 93 10

MA

47,5

TR

131,1

ZZ

89,3

0805 10 20

EG

50,5

IL

71,4

MA

49,4

TN

56,3

TR

62,7

ZZ

58,1

0805 50 10

TR

75,6

ZZ

75,6

0808 10 80

AR

115,2

BR

110,3

CL

115,2

CN

78,5

MK

31,3

US

164,6

ZZ

102,5

0808 30 90

AR

121,2

CL

175,5

TR

179,9

US

185,0

ZA

108,9

ZZ

154,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/27


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2013,

ohjeista jäsenvaltioille lämpöpumpuilla erilaisilla lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän laskemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 1082)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2013/114/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan yhdessä sen liitteen VII kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2009/28/EY asetetaan tavoite, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden on oltava EU:ssa vähintään 20 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020. Direktiivissä vahvistetaan myös kansalliset tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle kussakin jäsenvaltiossa ja kuvataan ohjeellinen kehityspolku tavoitteen saavuttamiselle.

(2)

Uusiutuvan energian kulutuksen mittaamiseksi tarvitaan asianmukainen energiatilastollinen menetelmä.

(3)

Direktiivin 2009/28/EY liitteessä VII esitetään lämpöpumppujen tuottaman energian laskemista koskevat säännöt ja edellytetään, että komissio laatii ohjeet siitä, miten jäsenvaltiot arvioivat tarvittavia muuttujia, ottaen huomioon eroavaisuudet ilmastollisissa olosuhteissa ja erityisesti erittäin kylmät ilmasto-olosuhteet.

(4)

Lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian laskennassa käytettävän menetelmän olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietämykseen, ja sen olisi oltava mahdollisimman tarkka muttei kuitenkaan liian monimutkainen ja kallis toteuttaa.

(5)

Ilmassa olevaa lämpöenergiaa hyödyntävän lämpöpumpun energianlähteenä voi olla ainoastaan ulkoilma. Jos energialähde on kuitenkin hukkaenergian ja ilmalämpöenergian yhdistelmä (esim. ilmankiertoyksiköiden poistoilma), tämä olisi otettava huomioon tuotetun uusiutuvan energian laskentamenetelmässä.

(6)

Lämpimämmissä ilmasto-olosuhteissa käytettävien kaksitoimisten lämpöpumppujen tarkoituksena on usein sisäympäristön jäähdyttäminen, vaikka niitä voidaan käyttää myös lämmitykseen talvella. Tällaisia lämpöpumppuja voidaan asentaa myös olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle. Tällaisissa tilanteissa asennettu teho vastaa pikemminkin jäähdytystarvetta kuin tuotettua lämmitystä. Koska asennettua tehoa käytetään näissä ohjeissa lämmitystarpeen indikaattorina, tämä merkitsee, että asennettua tehoa koskevissa tilastotiedoissa yliarvioidaan tuotetun lämmityksen määrä. Tämä edellyttää asianmukaista mukautusta.

(7)

Näiden ohjeiden avulla jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon ja laskea eri lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän. Ohjeissa esitetään erityisesti, kuinka jäsenvaltioiden on arvioitava muuttujien Qusable ja SPF (kausisuorituskykykerroin) arvot, ottaen huomioon eroavaisuudet ilmastollisissa olosuhteissa ja erityisesti erittäin kylmät ilmasto-olosuhteet.

(8)

On asianmukaista sallia, että jäsenvaltiot voivat tehdä omat laskelmansa ja selvityksensä parantaakseen kansallisten tilastojen tarkkuutta enemmän kuin mitä on mahdollista saavuttaa tässä päätöksessä esitetyllä menetelmällä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Direktiivin 2009/28/EY liitteessä VII edellytetyt ohjeet eri lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän arvioimiseksi esitetään tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Komissio voi tarkistaa ja täydentää ohjeita viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016, jos tilastotietojen, tekniikan tai tieteen kehitys sitä edellyttää.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Günther OETTINGER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.


LIITE

Ohjeet jäsenvaltioille lämpöpumpuilla erilaisilla lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän laskemiseksi direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan mukaisesti

1.   JOHDANTO

Uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin 2009/28/EY, jäljempänä ’direktiivi’, liitteessä VII vahvistetaan perusmenetelmä lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energia määrän laskentaa varten. Liitteessä VII esitetään kolme muuttujaa, joita tarvitaan lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrän laskennassa, jotta se voidaan ottaa huomioon uusiutuvaa energiaa koskevassa tavoitteessa:

a)

sähköntuotannon hyötysuhde (η eli eeta);

b)

lämpöpumppujen tuottaman hyötyenergian arvioitu määrä (Qusable);

c)

kausisuorituskykykerroin (seasonal performance factor, SPF).

Uusiutuvia energialähteitä koskevia tilastoja käsittelevä työryhmä hyväksyi sähköntuotannon hyötysuhteen (η) määritysmenetelmän 23. lokakuuta 2009 (1). Sähköntuotannon hyötysuhteen laskennassa tarvittavat tiedot kuuluvat energiatilastoista 22 päivänä lokakuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (2) soveltamisalaan. Sähköntuotannon hyötysuhteeksi (η) on vuotta 2010 koskevien tuoreimpien tietojen perusteella määritelty 0,455 (tai 45,5 %) (3). Tätä arvoa käytetään lähtökohtana edettäessä kohti vuotta 2020.

Näissä ohjeissa esitetään, kuinka jäsenvaltioiden olisi arvioitava kahden jäljelle jäävän muuttujan Qusable ja SPF arvot, ottaen huomioon eroavaisuudet ilmastollisissa olosuhteissa ja erityisesti erittäin kylmät ilmasto-olosuhteet. Näiden ohjeiden avulla jäsenvaltiot voivat laskea eri lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän.

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

 

’Qusable’ tarkoittaa GWh:na ilmaistua lämpöpumppujen tuottamaa arvioitua käytettävissä olevaa kokonaislämpöä, joka lasketaan nimellislämmitystehon (Prated) ja lämpöpumpun vuotuisen ekvivalentin käyttötuntimäärän tulona;

 

’lämpöpumpun vuotuinen ekvivalentti käyttötuntimäärä’ (HHP) tarkoittaa tunteina ilmaistua oletettua vuotuista tuntimäärää, jonka ajan lämpöpumpun on tuotettava lämpöä nimellisteholla lämpöpumppujen tuottaman käytettävissä olevan kokonaislämmön tuottamiseksi;

 

’nimellisteho’ (Prated) tarkoittaa yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron tai sorptiokierron jäähdytys- tai lämmitystehoa nimellisolosuhteissa;

 

’SPF’ tarkoittaa arvioitua keskimääräistä kausisuorituskykykerrointa, joka viittaa sähkökäyttöisten lämpöpumppujen osalta ”lämmityskauden nettolämpökertoimeen aktiivitilassa” (SCOPnet) ja lämpökäyttöisten lämpöpumppujen osalta ”lämmityskauden nettoprimäärienergiakertoimeen aktiivitilassa” (SPERnet).

3.   MUUTTUJIEN SPF JA QUSABLE ARVIOINTI

3.1   Menetelmän periaatteet

Menetelmässä noudatetaan kolmea pääperiaatetta:

a)

menetelmän on oltava teknisesti toimiva;

b)

lähestymistavan on oltava käytännöllinen siten, että tarkkuus ja kustannustehokkuus ovat tasapainossa;

c)

lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrän laskennassa käytettävät oletusarvot asetetaan maltilliselle tasolle, jotta vähennetään lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrän yliarvioinnin riskiä.

Jäsenvaltioita kannustetaan tarkentamaan varovaisia oletusarvoja mukauttamalla ne kansallisiin/alueellisiin olosuhteisiin sekä kehittämään tarkempia menetelmiä. Tällaisista parannuksista olisi ilmoitettava komissiolle ja ne olisi asetettava julkisesti saataville.

3.2   Menetelmän peruspiirteet

Direktiivin liitteen VII mukaisesti lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrä (ERES) lasketaan seuraavalla kaavalla:

Formula

Formula

jossa

=

Qusable

=

lämpöpumppujen tuottama arvioitu käytettävissä oleva kokonaislämpö [GWh];

=

HHP

=

ekvivalentti käyttötuntimäärä täydellä kuormalla [h];

=

Prated

=

asennettujen lämpöpumppujen teho, ottaen huomioon eri lämpöpumpputyyppien käyttöikä [GW];

=

SPF

=

arvioitu keskimääräinen kausisuorituskykykerroin (SCOPnet tai SPERnet).

Kohdan 3.6 taulukoissa 1 ja 2 annetaan HHP:n oletusarvot ja SPF:n varovaiset oletusarvot.

3.3   Vähimmäissuorituskyky, jolla lämpöpumput voidaan ottaa huomioon uusiutuvana energiana direktiivin mukaisesti

Direktiivin liitteen VII mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että huomioon otetaan ainoastaan lämpöpumput, joiden osalta SPF on suurempi kuin 1,15 * 1 / η.

Kun sähköntuotannon hyötysuhteeksi (η) on määritetty 45,5 % (ks. 1 kohta ja alaviite 3), tästä seuraa, että niiden sähkökäyttöisten lämpöpumppujen, jotka voidaan ottaa huomioon uusiutuvana energiana direktiivin mukaisesti, pienin SPF (SCOPnet) on 2,5.

Lämpöenergialla (joko suoraan tai polttoaineiden polton kautta) toimivien lämpöpumppujen käyttövoimajärjestelmän hyötysuhde (η) on 1. Näiden pumppujen osalta SPF:n (SPERnet) vähimmäisarvo on 1,15, jotta pumput voidaan ottaa huomioon uusiutuvana energiana direktiivin mukaisesti.

Jäsenvaltioiden olisi arvioitava, etenkin ilmalämpöpumppujen osalta, kuinka suurella osalla niiden jo asennetuista lämpöpumpuista on vähimmäissuorituskyvyn ylittävä SPF-arvo. Jäsenvaltiot voivat käyttää tässä arvioinnissa sekä testitietoja että mittauksia, vaikka tietojen puute voi monissa tapauksissa supistaa arvioinnin kunkin jäsenvaltion tekemäksi asiantuntija-arvioksi. Tällaisten asiantuntija-arvioiden olisi oltava varovaisia, eli niissä olisi pikemminkin aliarvioitava kuin yliarvioitava lämpöpumppujen tuotto (4). Ilmassa olevaa lämpöenergiaa hyödyntävien vedenlämmittimien osalta tällaisten lämpöpumppujen SPF-arvo ylittää vähimmäisrajan yleensä vain poikkeustapauksissa.

3.4   Järjestelmän rajat lämpöpumppujen tuottaman energian mittauksessa

Mittauksia varten sovellettaviin järjestelmän rajoihin sisältyvät kylmäaineen kierto, kylmäainepumppu ja adsorption/absorption osalta lisäksi sorptiokierto ja liuospumppu. SPF:n määrittämiseksi olisi määritettävä lämmityskauden lämpökerroin (SCOPnet) standardin EN 14825:2012 mukaisesti tai kausittainen primäärienergiakerroin (SPERnet) standardin EN 12309 mukaisesti. Tämä merkitsee, että huomioon olisi otettava lämpöpumpun toiminnan ja kylmäaineen kierron vaatima sähkön tai polttoaineen kulutus. Vastaava järjestelmän raja esitetään kuvassa 1 lyhenteellä SPFH2 (korostettu punaisella).

Kuva 1

Järjestelmän rajat muuttujien SPF ja Qusable laskemiseksi.

Image

Lähde:

SEPEMO-Build.

Kuvassa 1 käytetään seuraavia lyhenteitä:

ES_fan/pump

Puhaltimen ja/tai kylmäainetta kierrättävän pumpun pyörittämiseen käytettävä energia.

EHW_hp

Itse lämpöpumpun toimintaan käytettävä energia.

Ebt_pump

Ympäristön lämpöenergiaa absorboivaa väliainetta kierrättävän pumpun toimintaan käytettävä energia (ei koske kaikkia lämpöpumppuja).

EHW_bu

Lisälämmittimen toimintaan käytettävä energia (ei koske kaikkia lämpöpumppuja).

EB_fan/pump

Väliainetta, joka luovuttaa lopullisen käytettävissä olevan lämmön, kierrättävän puhaltimen ja/tai pumpun toimintaan käytettävä energia.

QH_hp

Lämmönlähteen lämpöpumpun välityksellä tuottama lämpö.

QW_hp

Lämpöpumpun toimintaan käytettävän mekaanisen energian tuottama lämpö.

QHW_hp

Lisälämmittimen tuottama lämpö (ei koske kaikkia lämpöpumppuja).

ERES

Lämpöpumpun talteen ottama uusiutuva ilmalämpöenergia, geoterminen energia tai hydroterminen energia (lämmönlähde).

ERES

Formula

Qusable

Formula

Edellä esitetyistä järjestelmän rajoista seuraa, että lämpöpumpun tuottaman uusiutuvan energian määrää koskeva laskelma riippuu ainoastaan lämpöpumpusta eikä lämmitysjärjestelmästä, jonka osa lämpöpumppu on. Lämpöpumppuenergian tehoton käyttö on siis energiatehokkuuteen liittyvä kysymys, eikä sen pitäisi vaikuttaa lämpöpumpun tuottaman uusiutuvan energian määrää koskeviin laskelmiin.

3.5   Ilmasto-olosuhteet

Keskimääräisten, kylmien ja lämpimien ilmasto-olosuhteiden määrittelyssä sovelletaan samaa menetelmää, jota ehdotetaan lämmittimien energiamerkintää koskevassa komission delegoidun asetuksen luonnoksessa (5). Sen mukaan ’keskimääräisillä ilmasto-olosuhteilla’, ’kylmillä ilmasto-olosuhteilla’ ja ’lämpimillä ilmasto-olosuhteilla’ tarkoitetaan lämpötilaolosuhteita, jotka ovat tyypillisiä Strasbourgin, Helsingin ja Ateenan kaupungeille. Ehdotetut ilmastoalueet esitetään kuvassa 2.

Kuva 2

Ilmastoalueet

Image

Jos yhden jäsenvaltion alueella esiintyy useita ilmasto-olosuhteita, jäsenvaltion olisi arvioitava lämpöpumppujen asennettu teho kullakin ilmastoalueella.

3.6   Muuttujien SPF ja Qusable oletusarvot lämpöpumpuille

Seuraavassa taulukossa esitetään muuttujien HHP ja SPF (SCOPnet) oletusarvot sähkökäyttöisille lämpöpumpuille:

Taulukko 1

Muuttujien HHP ja SPF (SCOPnet) oletusarvot sähkökäyttöisille lämpöpumpuille

 

Ilmasto-olosuhteet

Kylmä

Keskimääräinen

Lämmin

Lämpöpumpun energialähde

Energialähde ja väliaine

HHP

SPF

(SCOPnet)

HHP

SPF

(SCOPnet)

HHP

SPF

(SCOPnet)

Ilmalämpöenergia

Ilma-ilma

1 200

2,7

1 770

2,6

1 970

2,5

Ilma-vesi

1 170

2,7

1 640

2,6

1 710

2,5

Ilma-ilma (kaksitoiminen)

480

2,7

710

2,6

1 970

2,5

Ilma-vesi (kaksitoiminen)

470

2,7

660

2,6

1 710

2,5

Poistoilma-ilma

760

2,7

660

2,6

600

2,5

Poistoilma-vesi

760

2,7

660

2,6

600

2,5

Geoterminen energia

Maa-ilma

1 340

3,2

2 070

3,2

2 470

3,2

Maa-vesi

1 340

3,5

2 070

3,5

2 470

3,5

Hydroterminen energia

Vesi-ilma

1 340

3,2

2 070

3,2

2 470

3,2

Vesi-vesi

1 340

3,5

2 070

3,5

2 470

3,5

Seuraavassa taulukossa esitetään muuttujien HHP ja SPF (SPERnet) oletusarvot lämpöenergiakäyttöisille lämpöpumpuille:

Taulukko 2

Muuttujien HHP ja SPF (SPERnet) oletusarvot lämpöenergiakäyttöisille lämpöpumpuille

 

Ilmasto-olosuhteet

Kylmä

Keskimääräinen

Lämmin

Lämpöpumpun energialähde

Energialähde ja väliaine

HHP

SPF

(SPERnet)

HHP

SPF

(SPERnet)

HHP

SPF

(SPERnet)

Ilmalämpöenergia

Ilma-ilma

1 200

1,2

1 770

1,2

1 970

1,15

Ilma-vesi

1 170

1,2

1 640

1,2

1 710

1,15

Ilma-ilma (kaksitoiminen)

480

1,2

710

1,2

1 970

1,15

Ilma-vesi (kaksitoiminen)

470

1,2

660

1,2

1 710

1,15

Poistoilma-ilma

760

1,2

660

1,2

600

1,15

Poistoilma-vesi

760

1,2

660

1,2

600

1,15

Geoterminen energia

Maa-ilma

1 340

1,4

2 070

1,4

2 470

1,4

Maa-vesi

1 340

1,6

2 070

1,6

2 470

1,6

Hydroterminen energia

Vesi-ilma

1 340

1,4

2 070

1,4

2 470

1,4

Vesi-vesi

1 340

1,6

2 070

1,6

2 470

1,6

Taulukoissa 1 ja 2 esitetyt oletusarvot ovat tyypillisiä lämpöpumpuille, joiden SPF-arvo on vähimmäisrajan yläpuolella. Tämä merkitsee, että lämpöpumppuja, joiden SPF-arvo on pienempi kuin 2,5, ei ole otettu huomioon tyypillisiä arvoja määritettäessä (6).

3.7   Muita kuin sähkökäyttöisiä lämpöpumppuja koskevia huomautuksia

Lämpöpumput, joissa ei käytetä sähköä vaan nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta kompressorin pyörittämiseen tai joissa käytetään nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen tuottamaan lämpöenergiaan perustuvaa adsorptio- tai absorptioprosessia (joka perustuu nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen polttoon tai geotermisen energian, aurinkolämmön tai hukkalämmön käyttöön), tuottavat uusiutuvaa energiaa, kun ’lämmityskauden nettoprimäärienergiakerroin aktiivitilassa’ (SPERnet) on 115 % tai suurempi (7).

3.8   Huomautuksia lämpöpumpuista, jotka käyttävät poistoilmaa energialähteenä

Lämpöpumput, jotka käyttävät poistoilmaa energialähteenä, käyttävät ilmalämpöä, joten ne tuottavat uusiutuvaa energiaa. Samaan aikaan tällaiset lämpöpumput kuitenkin ottavat talteen poistoilmaan sisältyvää energiaa, joka ei ole direktiivin mukaista ilmalämpöenergiaa (8). Siksi ainoastaan ilmalämpöenergia lasketaan uusiutuvaksi energiaksi. Tämä otetaan huomioon korjaamalla tällaisten lämpöpumppujen HHP-arvoja, jotka on esitetty 3.6 kohdassa.

3.9   Ilmalämpöpumppuja koskevia huomautuksia

Edellä taulukoissa 1 ja 2 esitetyt HHP-arvot perustuvat HHE-arvoihin, joihin sisältyvät lämpöpumpun käyttötuntien lisäksi myös lisälämmittimen käyttötunnit. Koska lisälämmitin on 3.4 kohdassa kuvattujen järjestelmän rajojen ulkopuolella, kaikkien ilmalämpöpumppujen HHE-arvoja mukautetaan asianmukaisesti, jotta niissä otetaan huomioon ainoastaan varsinaisen lämpöpumpun tuottama hyötylämpö. Mukautetut HHP-arvot esitetään edellä taulukoissa 1 ja 2.

Niiden ilmalämpöpumppujen osalta, joiden teho ilmoitetaan mitoitusolosuhteissa (eikä vakiotestausolosuhteissa), olisi käytettävä HHE-arvoja (9).

Ilmalämpöpumpun energianlähteenä voi olla ainoastaan ulkoilma.

3.10   Kaksitoimisia lämpöpumppuja koskevia huomautuksia

Lämpimissä ja jossain määrin keskimääräisissä ilmasto-olosuhteissa käytettävien kaksitoimisten lämpöpumppujen tarkoituksena on usein sisäympäristön jäähdyttäminen, vaikka niitä käytetään myös lämmitykseen talvella. Koska kesäkauden jäähdytystarve on suurempi kuin talvikauden lämmitystarve, nimellisteho vastaa jäähdytystarvetta eikä lämmitystarvetta. Koska asennettua tehoa käytetään lämmitystarpeen indikaattorina, tämä merkitsee, että asennettua tehoa koskevat tilastotiedot eivät vastaa lämmitystä varten asennettua tehoa. Lisäksi kaksitoimisia lämpöpumppuja asennetaan usein olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle, eli näitä lämpöpumppuja ei aina käytetä lämmitykseen.

Molemmat tekijät edellyttävät asianmukaista mukautusta. Edellä olevissa taulukoissa 1 ja 2 on otettu huomioon varovainen 10 prosentin vähennys (10) lämpimille ilmasto-olosuhteilla ja 40 prosentin vähennys keskimääräisille ilmasto-olosuhteille. Todellinen vähennys riippuu kuitenkin voimakkaasti lämmitysjärjestelmiä koskevista kansallisista käytännöistä, joten kansallisia lukuja on käytettävä aina kuin mahdollista. Vaihtoehtoiset luvut olisi toimitettava komissiolle, samoin kuin raportti, jossa kuvataan käytettyä menetelmää ja tietoja. Tarvittaessa komissio kääntää asiakirjat ja julkaisee ne avoimuusfoorumilla.

3.11   Hybridilämpöpumppujärjestelmillä tuotetun uusiutuvan energian osuus

Hybridilämpöpumppujärjestelmissä, joissa lämpöpumppu toimii yhdessä muiden uusiutuvan energian teknologioiden kanssa (esim. esilämmittiminä käytetyt aurinkolämpökeräimet), uusiutuvan energian määrän laskentaan sisältyy epätarkkuusriski. Siksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että hybridilämpöpumppujärjestelmien tuottama uusiutuva energia lasketaan oikein, ja varmistettava erityisesti, ettei uusiutuvaa energiaa lasketa useammin kuin kerran.

3.12   Tarkempien menetelmien kehittämistä koskevia ohjeita

Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot laatisivat omat arvionsa SPF- ja HHP-arvoista, ja niitä kannustetaan tekemään näin. Jos tarkempia arvioita voidaan tehdä, tällaisten kansallisten tai alueellisten lähestymistapojen olisi perustuttava paikkansa pitäviin oletuksiin ja riittävän suuriin edustaviin otoksiin ja niiden tuloksena olisi saatava merkittävästi tarkempi arvio lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrästä kuin mitä tässä päätöksessä esitetyllä menetelmällä voidaan saavuttaa. Tällaiset parannetut menetelmät voivat perustua teknisiin tietoihin pohjautuviin yksityiskohtaisiin laskelmiin, joissa otetaan huomioon muun muassa asennusvuosi, asennuksen laatu, kompressorityyppi, toimintatila, lämmönjakojärjestelmä, kaksiarvoinen piste ja alueelliset ilmasto-olosuhteet.

Jos mittaustuloksia on saatavilla ainoastaan muilla järjestelmän rajoilla kuin 3.4 kohdassa määritellyt järjestelmän rajat, olisi tehtävä asianmukaiset mukautukset.

Direktiivin soveltamiseksi tehtävissä uusiutuvan energian määrää koskevissa laskelmissa on otettava huomioon ainoastaan lämpöpumput, joiden energiatehokkuus ylittää direktiivin liitteessä VII asetetun vähimmäisrajan.

Kun jäsenvaltiot käyttävät vaihtoehtoisia menetelmiä ja/tai arvoja, niitä pyydetään toimittamaan ne komissiolle, samoin kuin raportti, jossa kuvataan käytetty menetelmä ja tiedot. Tarvittaessa komissio kääntää asiakirjat ja julkaisee ne avoimuusfoorumilla.

4.   LASKENTAESIMERKKI

Seuraavassa taulukossa annetaan esimerkki oletetusta jäsenvaltiosta, jossa vallitsevat keskimääräiset ilmasto-olosuhteet ja jossa on käytössä kolme erilaista lämpöpumpputeknologiaa.

 

 

 

 

Ilma-ilma

(kaksitoiminen)

Vesi-vesi

Poistoilma-vesi

Laskelma

Kuvaus

Muuttuja

Yksikkö

 

 

 

 

Asennettujen lämpöpumppujen teho

Prated

GW

255

74

215

 

Niiden lämpöpumppujen teho, joiden SPF ylittää vähimmäisrajan

Prated

GW

150

70

120

 

Ekvivalentti käyttötuntimäärä täydellä kuormalla

HHP

h

852 (11)

2 010

660

Formula

Lämpöpumppujen tuottama arvioitua käytettävissä oleva kokonaislämpö

Qusable

GWh

127 800

144 900

79 200

 

Arvioitu keskimääräinen kausisuorituskykykerroin

SPF

 

2,6

3,5

2,6

Formula

Kullakin lämpöpumpputeknologialla tuotetun uusiutuvan energian määrä

ERES

GWh

78 646

103 500

48 738

 

Lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian kokonaismäärä

ERES

GWh

 

230 885

 


(1)  Ks. 23. lokakuuta 2009 järjestetyn kokouksen pöytäkirjan kohta 4.5. Pöytäkirja on saatavilla osoitteessa https://circabc.europa.eu/w/browse/be80a323-0f89-4ab7-b8f7-888e3ff351ed.

(2)  EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1.

(3)  Vuoden 2010 η-arvo on 45,5 % (se oli 44,0 % vuonna 2007, 44,7 % vuonna 2008 ja 45,1 % vuonna 2009), minkä perusteella SPF on vähintään 2,5 vuonna 2010. Tämä on varovainen arvio, sillä sähköntuotannon hyötysuhteen odotetaan paranevan vuotta 2020 kohti. Koska kuitenkin sähköntuotannon hyötysuhteen (η) arvioinnin perusta muuttuu pohjatilastojen päivitysten myötä, on ennakoitavampaa vahvistaa η:lle kiinteä arvo, jotta vältetään epätietoisuus SPF:ää koskevien vähimmäisvaatimusten suhteen (luodaan oikeusvarmuutta) ja helpotetaan menetelmien kehittämistä jäsenvaltioissa (ks 3.10 kohta). Tarvittaessa η-arvoa voidaan tarkistaa 2 artiklan mukaisesti (ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa 31. joulukuuta 2016 mennessä).

(4)  Erityisen tarkkana on oltava kaksitoimisten ilmalämpöpumppujen tapauksessa, sillä niihin liittyy yliarvioinnin riski monista syistä, muun muassa siksi, että a) kaikkia kaksitoimisia lämpöpumppuja ei käytetä lämmitykseen tai niitä käytetään lämmitykseen vain rajoitetusti, ja b) vanhempien (ja uusien vähemmän tehokkaiden) yksiköiden tehokkuus voi olla huonompi kuin vaadittu vähimmäistaso 2,5.

(5)  Komissio ei ole vielä hyväksynyt luonnosta (tammikuussa 2013). Luonnos löytyy WTO:n tietokannasta: http://members.wto.org/crnattachments/2012/tbt/EEC/12_2119_00_e.pdf.

(6)  Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat pitää taulukoissa 1 ja 2 esitettyjä arvoja keskimääräisinä arvoina sellaisille sähkökäyttöisille lämpöpumpuille, joiden SPF-arvo on vähimmäisarvoa 2,5 suurempi.

(7)  Ks. 3.3 kohta.

(8)  Ks. direktiivin 5 artiklan 4 kohta ja ’ilmalämpöenergian’ määritelmä 2 artiklan b alakohdassa.

(9)  Nämä arvot ovat 1 336 lämpimille ilmasto-olosuhteille, 2 066 keskimääräisille ilmasto-olosuhteille ja 3 465 kylmille ilmasto-olosuhteille.

(10)  Italialaisessa tutkimuksessa (johon viitataan sivulla 48 asiakirjassa ”Outlook 2011 – European Heat Pump Statistics”) on todettu, että alle 10 prosentissa tapauksista lämpöpumppu oli ainoa asennettu lämmöntuottaja. Koska kaksitoimiset ilma-ilmalämpöpumput ovat kaikkein yleisin lämpöpumpputeknologiatyyppi (60 % kaikista asennetuista laitteista – niitä on asennettu lähinnä Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa sekä myös Ruotsissa ja Suomessa), on tärkeää, että lukuja mukautetaan asianmukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta 6 päivänä maaliskuuta 2012 annettuun komission asetukseen (EU) N:o 206/2012 (EUVL L 72, 10.3.2012, s. 7) liittyvässä vaikutusten arvioinnissa oletetaan, että koko EU:ssa 33 prosenttia kaksitoimisista lämpöpumpuista ei käytetä lämmitykseen. Lisäksi voidaan olettaa, että suurta osaa jäljelle jäävästä 67 prosentista kaksitoimisia lämpöpumppuja käytetään vain osittain lämmitykseen, koska lämpöpumppu on asennettu jonkin muun lämmitysjärjestelmän rinnalle. Ehdotetut arvot ovat siis asianmukaisia ja vähentävät yliarvioinnin riskiä.

(11)  Tässä esimerkissä käytetty oletettu jäsenvaltio on tehnyt selvityksen asennetuista kaksitoimisista ilma-ilmalämpöpumpuista ja tullut siihen tulokseen, että kaksitoimisten lämpöpumppujen asennetusta tehosta 48 prosenttia käytetään kokonaan lämmitykseen, toisin kuin näissä ohjeissa oletettu 40 prosenttia. HHP-arvoa on siksi mukautettu 710 tunnista, joka perustuu 40 prosentin oletukseen ja on esitetty taulukossa 1, ylöspäin 852 tuntiin, joka vastaa arvioitua 48 prosentin osuutta.


Oikaisuja

6.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/36


Oikaisu neuvoston päätökseen 2013/89/YUTP, annettu 18 päivänä helmikuuta 2013, Zimbabween kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/101/YUTP muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 46, 19. helmikuuta 2013 )

Sivulla 37, johdanto-osan neljännessä kappaleessa:

on:

”(4)

Matkustuskiellon peruuttaminen kahden Zimbabwen hallituksen jäsenen osalta, jotka kuuluvat suhteiden palauttamista käsittelevään ryhmään ja jotka on merkitty luetteloon päätöksen 2011/101/YUTP nojalla, olisi pidettävä voimassa, jotta helpotettaisiin unionin ja Zimbabwen hallituksen välistä vuoropuhelua. Lisäksi matkustuskiellon peruuttaminen olisi ulotettava koskemaan kuutta muuta Zimbabwen hallituksen jäsentä.”

pitää olla:

”(4)

Matkustuskiellon soveltamisen keskeyttäminen kahden Zimbabwen hallituksen jäsenen osalta, jotka kuuluvat suhteiden palauttamista käsittelevään ryhmään ja jotka on merkitty luetteloon päätöksen 2011/101/YUTP nojalla, olisi pidettävä voimassa, jotta helpotettaisiin unionin ja Zimbabwen hallituksen välistä vuoropuhelua. Lisäksi matkustuskiellon soveltamisen keskeyttäminen olisi ulotettava koskemaan kuutta muuta Zimbabwen hallituksen jäsentä.”

Sivulla 37, 1 artiklassa olevan uuden 10 artiklan 3 kohdassa:

on:

”3.   Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet, siltä osin kuin niitä sovelletaan liitteessä II lueteltuihin henkilöihin, peruutetaan 20 päivään helmikuuta 2014 asti.”

pitää olla:

”3.   Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden, siltä osin kuin niitä sovelletaan liitteessä II lueteltuihin henkilöihin, soveltaminen keskeytetään 20 päivään helmikuuta 2014 asti.”