29.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/1

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti 31 päivänä heinäkuuta 2012 asetuksella (EU) N:o 699/2012 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Venäjältä ja Turkista peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin 1 päivänä marraskuuta 2011 julkaistulla ilmoituksella (3) sen jälkeen, kun teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Steel Butt-Welding Fittings Industry of the European Union, jäljempänä ’valituksen tekijät’, oli 20 päivänä syyskuuta 2011 tehnyt valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 40 prosenttia tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2008 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Sen jälkeen kun väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton perusteina olleista olennaisista tosiasioista ja huomioista oli ilmoitettu, jäljempänä ’alustavista päätelmistä ilmoittaminen’, monet intressitahot ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Lisäksi kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja analysointia.

(6)

Koska unionin tuottajia, etuyhteydettömiä tuojia ja vientiä harjoittavia tuottajia koskevasta otannasta ei tehty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 5–11 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(7)

On syytä todeta uudelleen, että lopullisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on voimassa Malesiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä toimenpiteiden kiertämisen seurauksena myös Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, Indonesiasta, Sri Lankasta, Filippiineiltä ja Taiwanista lähetettyjen tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa (tietyin poikkeuksin) (4). Edellisessä virkkeessä mainituista maista käytetään jäljempänä nimitystä ’maat, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä’.

(8)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana olevana tuotteena ovat raudasta tai teräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä) valmistetut putkien liitos- ja muut osat (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt osat), joiden suurin ulkoläpimitta on enintään 609,6 mm ja joita käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7307 93 11, ex 7307 93 19 ja ex 7307 99 80, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(9)

Koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17–20 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(10)

Eräs venäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että polkumyyntimarginaalien laskemiseen olisi pitänyt käyttää ainoastaan venäläisyrityksiltä saatuja tietoja ja että turkkilaisyritysten tietojen käyttö ei ole oikein. On syytä muistaa, että yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, joten Venäjää koskeva normaaliarvo vahvistettiin perusasetuksen 18 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti eli käytettävissä olleiden tietojen perusteella, toisin sanoen niiltä turkkilaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella, jotka käyttävät venäläisiä saumattomia teräsputkia tuotantopanoksena tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Sen vuoksi väite hylätään.

(11)

Koska normaaliarvon määrittämisestä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 22–25 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(12)

Koska vientihinnan määrittämisestä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26 ja 27 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(13)

Koska vientihinnan ja normaaliarvon välisestä vertailusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 ja 29 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(14)

Eräs venäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että 23,8 prosentin väliaikainen polkumyyntitulli ei ole perusteltu, kun otetaan huomioon, että kyseinen yritys vie unioniin ainoastaan teräksisiä kulmakappaleita ja niitäkin hyvin pieniä määriä. Teräksiset kulmakappaleet sisältyvät kuitenkin tämän tutkimuksen kohteena oleviin tuotteisiin, mitä yksikään intressitaho ei ole kiistänyt. Lisäksi perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu, unioniin tuonnin vähäpätöisyyttä koskeva peruste voidaan ottaa huomioon ainoastaan koko maan osalta, ei kunkin yrityksen osalta erikseen. Sen vuoksi väite hylätään.

(15)

Toinen venäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, ettei se ollut harjoittanut polkumyyntiä, mistä oli osoituksena se, että se oli useita kertoja hävinnyt kulmakappaleiden ja taipeiden toimittamista koskevia tarjouskilpailuja unionin kilpaileville yrityksille. Kuten edellä on mainittu, on syytä muistaa, että yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tässä tutkimuksessa yhteistyössä, minkä vuoksi Venäjää koskevat polkumyyntilaskelmat tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti. Vaikka väitettä tarkasteltaisiin, on huomattava, että tarjouskilpailujen häviäminen unionissa toimiville kilpailijoille ei ole ristiriidassa kyseisen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta todetun polkumyynnin kanssa. Sen vuoksi väite hylätään.

(16)

Koska polkumyyntimarginaalin laskemisesta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 ja 31 kappaleen päätelmät vahvistetaan.

(17)

Lopullisesti vahvistettu koko maata koskeva polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana on seuraava:

(18)

Koska normaaliarvon määrittämisestä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 32–40 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(19)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että merirahdin osalta saatu voittomarginaali eli kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan laivayhtiölle maksamien rahtikulujen ja sen asiakkailtansa veloittamien rahtikulujen välinen erotus olisi sisällytettävä vientihintaan. Perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti vientihinta on kuitenkin hinta, joka tuotteesta tosiasiallisesti maksetaan tai tulee maksettavaksi, kun tuote myydään vietäväksi viejämaasta unioniin. Tuotteen kuljetuksesta asiakkaalle saatavaa voittomarginaalia ei voida pitää osana itse tuotteen vientihintaa. Sen vuoksi väite hylätään.

(20)

Koska vientihinnan määrittämisestä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41–43 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(21)

Turkin terästeollisuuden vientiyhdistys (ÇIB) väitti, että saumattomien ja hitsattujen putkien liitos- ja muiden osien välisiä huomattavia hintaeroja ei ole otettu asianmukaisesti huomioon vientihinnan ja normaaliarvon välisessä vertailussa. Kaikki yhteistyössä toimineet yritykset toimittivat kuitenkin tiedot saumattomien ja hitsattujen osien myynnistä liiketoimikohtaisesti. Näitä tietoja on käytetty nimenomaan vientihinnan ja normaaliarvon välistä vertailua varten. Toisin sanoen saumattomia osia on verrattu vain saumattomiin osiin ja hitsattuja osia vain hitsattuihin osiin. Sen vuoksi väite hylätään.

(22)

Koska muita vertailua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 44 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(23)

Muistutettakoon, että yhdelle kolmesta yhteistyössä toimineesta vientiä harjoittavasta tuottajasta alustavasti vahvistettu yksilöllinen polkumyyntimarginaali määritettiin vertailemalla normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja tarkasteltavana olevan tuotteen hintojen painotettua keskiarvoa yrityksen unioniin suuntautuvassa viennissä. Koska kyseisen yrityksen polkumyyntimarginaalin määrittämisestä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(24)

Kahden muun yhteistyössä toimineen yrityksen osalta polkumyyntilaskelmat osoittivat, että ne harjoittivat kohdennettua polkumyyntiä tiettyinä ajanjaksoina sekä tiettyjen asiakkaiden ja alueiden osalta. Näiden yritysten vientihinnat noudattivat selkeää rakennetta, jossa eri ostajien, alueiden ja ajanjaksojen välillä oli merkittäviä hintaeroja (enimmillään 30 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen samanlaisten mallien osalta). Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan ensimmäisen virkkeen alkuosassa säädettyyn menetelmään eli normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon väliseen vertailuun perustuva polkumyyntilaskelma ei kuvastanut kyseisten kahden tuottajan harjoittaman polkumyynnin tosiasiallista laajuutta, kuten tämän asetuksen 27 kappaleesta käy ilmi. Polkumyyntimarginaalia ei voitu vahvistaa myöskään yksittäisten normaaliarvojen ja unioniin suuntautuvan viennin yksittäisten hintojen välisellä vertailulla kunkin liiketapahtuman osalta perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan ensimmäisen virkkeen loppuosan mukaisesti, koska normaaliarvoa varten ei ollut riittävästi vientitapahtumia vastaavia kotimaisia liiketapahtumia, kuten 28 kappaleessa osoitetaan.

(25)

Tästä syystä kyseisten kahden yrityksen tapauksessa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti painotettuun keskiarvoon perustuvaa normaaliarvoa kaikkien unioniin suuntautuneiden yksittäisten vientitapahtumien hintoihin, jotta yritysten harjoittaman polkumyynnin kokonaismäärä kävisi ilmi laskelmasta. Koska tällainen vertailumenetelmä muodostaa poikkeuksen perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädettyihin kahteen ensimmäiseen menetelmään nähden, komissio tarkasti huolellisesti, täyttyivätkö menetelmän käyttämisedellytykset selkeästi tässä tapauksessa. Yksityiskohtaisista polkumyyntilaskelmista, määritetyt vientihinnan rakenteet mukaan lukien, on tuotu esiin. Yksikään turkkilaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei kiistänyt laskelmien perustana olevia tietoja.

(26)

Sekä yhteistyössä toimineet yritykset, ÇIB että Turkin hallitus väittivät kuitenkin, että mainittujen kahden turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta määritettyä kohdennettua polkumyyntiä koskevat selitykset olivat riittämättömät ja että vientihinnoissa mahdollisesti havaittava rakenne oli tahaton. Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kuulemisessa, jota kyseiset kaksi turkkilaista viejää olivat pyytäneet, annettiin näille kahdelle yritykselle yksityiskohtaiset selitykset kohdennetun polkumyynnin määrittämisestä ja sen pohjana olevista polkumyyntilaskelmista. Komissio myös selvensi, että vaikka yritysten käytännöt olisivat olleet tahattomia (5), niistä aiheutui kohdennettua polkumyyntiä. On huomattava, että perusasetuksessa ei vaadita tutkimuksen suorittavaa viranomaista erittelemään tutkimuksen kohteena olevan polkumyynnin mahdollisia syitä, kuten valuuttakurssien vaihteluja, eri alueiden toisistaan poikkeavaa hinnoittelupolitiikkaa jne. Riittää, että vientihinnoissa vahvistetaan esiintyvän rakenteita, joiden mukaisesti hinnat vaihtelevat merkittävästi eri ostajien, alueiden tai ajanjaksojen välillä (6). Kuulemisen jälkeen kummallekin yritykselle toimitettiin lisäksi yrityskohtaiset selitykset. Lisäksi Turkin pysyvälle edustustolle unionissa on lähetetty verbaalinootti, jossa selvitetään kohdennetun polkumyynnin määrittäminen ja polkumyyntimarginaalin laskennassa sovellettu menetelmä. ÇIB:n pyytämässä toisessa kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kuulemisessa annettiin lisäksi ÇIB:lle yksityiskohtaiset selitykset kohdennetun polkumyynnin määrittämisestä ja sen pohjana olevista polkumyyntilaskelmista.

(27)

Tutkimus vahvisti kyseisten kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta kolme selkeää rakennetta vientihinnoissa, jotka kattavat valtaosan niiden unioniin suuntautuvasta vientimyynnistä: vientihinnoissa oli huomattavia eroja eri ostajien, alueiden ja ajanjaksojen välillä, kuten osapuolille toimitetut päätelmien perustana olevat tiedot osoittivat. Tämä oli tähän asiaan liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden perusteellisen tutkimuksen tulos, jonka perusteella katsottiin tarpeelliseksi käyttää kohdennettuun polkumyyntiin sovellettavaa menetelmää. Vientihinnoissa oli todettu esiintyvän huomattavia eroja, ja yksikin näistä kolmesta vientihintarakenteesta olisi riittävä syy käyttää painotettua keskiarvoa kaikkien yksittäisten vientitapahtumien vertailuun perustuvaan menetelmään, joten tämä vertailumenetelmä katsottiin asianmukaiseksi tässä nimenomaisessa tapauksessa. Lisäksi kummankin yrityksen osalta normaaliarvon painotetun keskiarvon ja tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin hintojen painotetun keskiarvon välisellä vertailulla (ensimmäinen symmetrinen menetelmä) vahvistettu polkumyynnin kokonaismäärä poikkeaa huomattavasti painotettuun keskiarvoon perustuvan normaaliarvon ja kaikkien unioniin suuntautuvien yksittäisten vientitapahtumien hintojen välisellä vertailulla (epäsymmetrinen menetelmä) vahvistetusta polkumyynnin määrästä, kuten osapuolille toimitetut päätelmien perustana olevat tiedot osoittavat. Näin ollen voidaan päätellä, että ensimmäisen symmetrisen menetelmän käyttäminen johtaisi siihen, että tiettynä ajanjaksona, tietyillä alueilla ja tiettyjen asiakkaiden osalta harjoitettu kohdennettu polkumyynti jäisi epäasianmukaisesti piiloon. Toisin sanoen ensimmäisellä symmetrisellä menetelmällä vahvistettu polkumyyntimarginaali ei vastaisi kyseisten kahden yrityksen harjoittaman polkumyynnin koko laajuutta.

(28)

Polkumyyntimarginaalia ei voitu vahvistaa myöskään vertaamalla yksittäisiä normaaliarvoja unioniin suuntautuvan viennin yksittäisiin hintoihin kunkin liiketapahtuman osalta perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan ensimmäisen virkkeen loppuosan mukaisesti (toinen symmetrinen menetelmä). Tuossa menetelmässä määritetään yksittäiset kotimaiset liiketapahtumat, jotka ovat verrattavissa yksittäisiin vientitapahtumiin, ja otetaan huomioon esimerkiksi myyntimäärän ja liiketapahtuman päivämäärän kaltaisia tekijöitä. Koska normaaliarvoa varten ei ollut riittävästi vientitapahtumia vastaavia kotimaisia liiketapahtumia, polkumyyntimarginaalia ei ollut mahdollista vahvistaa toisen symmetrisen menetelmän pohjalta. Koska vientihintojen rakenne, jossa hinnat vaihtelivat huomattavasti eri ostajien, alueiden tai ajanjaksojen välillä, oli vahvistunut ja koska kumpikaan symmetrinen menetelmä ei toisi esille polkumyynnin koko laajuutta, on 2 artiklan 11 kohdan toisen virkkeen mukaisesti päätetty vahvistaa polkumyyntimarginaali epäsymmetrisen menetelmän pohjalta.

(29)

Kumpikin yhteistyössä toiminut yritys ja ÇIB väittivät, että vientihintoja ei ollut perusteltua verrata Turkin liiroiksi muunnettuina, koska myynti unioniin oli tapahtunut euroina ja Turkin liiraa käytetään ainoastaan kirjanpitosyistä. Euron ja Turkin liiran välisen valuutanvaihtokurssin vaihtelun väitettiin vaikuttaneen merkittävästi hintojen määrittämiseen, mikä väistämättä vaikuttaisi eri ajanjaksojen vientihintojen vertailun tuloksiin perusteettomasti. Komission vakiintuneena käytäntönä on kuitenkin käyttää vientihintojen vertailussa ja polkumyyntimarginaalien laskennassa yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien viejämaassa käyttämää kirjanpitovaluuttaa. On syytä todeta, että normaaliarvon pohjana käytetyt kustannukset ja kotimaan hinnat ilmoitetaan Turkin liiroina. Siitä syystä vientihintojen ja normaaliarvon välinen vertailu tehdään tuossa valuutassa. Näin ollen ainoa järkevä vientihintojen rakenteen vahvistamista koskeva lähestymistapa samojen polkumyyntilaskelmien yhteydessä on käyttää edellä mainittuja, Turkin liiroina ilmoitettuja vientihintoja. Kuten edellä jo todetaan, perusasetuksessa ei myöskään vaadita kohdennetun polkumyynnin mahdollisten syiden, kuten valuuttakurssivaihtelujen, analysointia (7). Sen vuoksi väite hylätään.

(30)

Molemmat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että vientihintojen rakenteen vahvistamiseksi olisi otettava huomioon pikemminkin vertailukelpoisten tuotelajien painotetut keskihinnat kuin aritmeettiset keskihinnat. Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa viitataan kuitenkin vientihintojen rakenteeseen eikä vientihintojen painotetun keskiarvon tai viennin arvon rakenteeseen. Vientihintojen painotetun keskiarvon käyttö vääristäisi analyysiä, koska silloin otettaisiin huomioon viennin määrä pelkkien vientihintojen sijasta. Vientihintojen rakenne, jossa on huomattavia eroja eri ostajien, alueiden ja ajanjaksojen välillä, voidaan joka tapauksessa vahvistaa myös silloin, kun käytetään painotettuja keskihintoja aritmeettisten keskivientihintojen sijasta. Kaksi osapuolta kiisti vientihinnoissa mahdollisesti esiintyvien rakenne-erojen merkityksen siinä tapauksessa, että käytetään painotettuja keskiarvoja. On todettava, että nämä osapuolet eivät kiistä tosiasioita koskevia havaintoja, jotka on tehty aritmeettisen keskiarvon perusteella; kuten edellä on selitetty, kyseinen menetelmä on tarkoituksenmukainen. Sen vuoksi väite hylätään.

(31)

ÇIB väitti, että nollaamisen soveltaminen ei ole perusteltua ja viittasi WTO:n riitojenratkaisuelimen raporttiin (8), jäljempänä ’vuodevaatteita koskeva raportti’, jossa nollaamiskäytännön todettiin olevan ristiriidassa WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen kanssa. Unionin yleinen tuomioistuin (9) on kuitenkin vahvistanut, että vuodevaatteita koskevan raportin päätelmiä ei voida soveltaa kohdennetun polkumyynnin tapauksessa. Vuodevaatteita koskevassa raportissa onkin kyse ainoastaan nollaamistekniikasta ensimmäisen symmetrisen menetelmän yhteydessä, eikä sen voida katsoa koskevan tuota tekniikkaa silloin, kun sitä käytetään epäsymmetrisen menetelmän yhteydessä. Vaikka nollaamistekniikan käyttö voisikin olla – kuten WTO:n riitojenratkaisuelin on todennut – vuoden 1994 polkumyyntisäännöstön 2.4.2 artiklan vastaista ja epätasapuolista ensimmäisen symmetrisen menetelmän yhteydessä ja erityisesti silloin, kun vientihinnoissa ei ole mitään tiettyä rakennetta, sen käyttö ei näin ollen ole kyseisen säännön tai perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan vastaista eikä mainitun asetuksen 2 artiklan 10 kohdassa tarkoitetulla tavalla epätasapuolista epäsymmetrisen menetelmän yhteydessä silloin, kun kyseisen menetelmän kaksi käyttöedellytystä täyttyvät. Lisäksi nollaamistekniikka on osoittautunut matemaattisesti välttämättömäksi, jotta epäsymmetrisellä menetelmällä saataisiin eri tulokset kuin ensimmäisellä symmetrisellä menetelmällä. Jos tuota vähennystä ei tehdä, epäsymmetrinen menetelmä antaa aina saman tuloksen kuin ensimmäinen symmetrinen menetelmä. Sen vuoksi väite hylätään.

(32)

ÇIB väitti myös, että nollaamisen käyttö johtaa alhaisemman tullin säännön rikkomiseen. Väitteen mukaan polkumyyntimarginaalit on käytetyn nollaamistekniikan vuoksi laskettu suuremmiksi kuin olisi pitänyt.

(33)

Nollaamisen käyttö epäsymmetrisessä menetelmässä ei kuitenkaan sulje pois alhaisemman tullin säännön soveltamista. Kaikkien kolmen yhteistyössä toimineen yrityksen polkumyyntimarginaaleja – käytetystä menetelmästä riippumatta – on verrattu yritysten vahingon korjaaviin tasoihin sen varmistamiseksi, että niistä alempi määrittelee tullin. Sen vuoksi väite hylätään.

(34)

Koska tutkimuksen kohteena olleiden yritysten polkumyyntimarginaaleista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 ja 48 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(35)

Koska yhteistyöhön osallistumattomien yritysten polkumyyntimarginaalista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 49 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(36)

Lopullisesti vahvistetut koko maata koskevat polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

(37)

Koska unionin tuotantoa, unionin tuotannonalaa ja kulutusta koskevia huomautuksia ei ole tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51–54 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(38)

Alustavista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ÇIB väitti, että asianomaisista kahdesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kumulatiivinen arviointi ei ole oikeutettua. Periaatteessa se toisti turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien menettelyn aloittamisen jälkeen esittämät näkemykset väittämällä, että Venäjältä ja Turkista tulevan tuonnin määrät ja hinnat ovat kehittyneet eri tavalla.

(39)

Tältä osin todetaan uudelleen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 59 kappaleen mukaisesti, että tutkimuksessa vahvistettiin Turkista tulevan tuonnin pysyneen määrältään suhteellisen vakaana, kun taas Venäjältä tuleva tuonti on absoluuttisesti mitattuna kasvussa. Kummastakin maasta tulevan tuonnin markkinaosuus on kuitenkin kasvanut, kun otetaan huomioon kysynnän supistuminen tarkastelujakson aikana.

(40)

Samaan aikaan niiden hinnoittelussa ei näy merkittäviä eroja: Venäjän keskihinnat ovat hieman alhaisempia mutta hyvin lähellä Turkin keskihintoja. Tältä osin toistettakoon, että tutkimus vahvisti molempien maiden yritysten harjoittaneen merkittävää, jopa 30 prosentin alihinnoittelua (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65 kappale). Näin ollen väite hylätään.

(41)

ÇIB väitti vielä, että Turkista tuleva tuonti olisi katsottava merkitykseltään vähäiseksi, ja huomautti, että aikaisemmassa tapauksessa, joka koski samanlaista tuotetta (Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta, Slovakiasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevia raudasta tai teräksestä valmistettuja putkien liitososia (10)), katsottiin Slovakiasta ja Taiwanista tuleva tuonti vähämerkityksiseksi (vaikka se oli yli vähimmäistason raja-arvon) eikä sitä siksi kumuloitu muista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin kanssa.

(42)

On huomattava, että Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta, Slovakiasta, Taiwanista ja Thaimaasta tulevan putkien liitososien tuonnin osalta Slovakiasta ja Taiwanista tulevan tuonnin tosiaan todettiin tapahtuneen polkumyynnillä, ja vaikka sen määrä ylitti raja-arvon – joka on yksi prosentti markkinaosuudesta –, sitä ei kumuloitu muun polkumyyntituonnin kanssa. Tuossa tapauksessa tilanne oli kuitenkin hyvin erilainen kuin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa, sillä Slovakiasta ja Taiwanista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli jyrkässä laskussa eikä sitä pidetty merkittävänä muista asianomaisista maista tuleviin tuontimääriin verrattuna, joten sen ei katsottu aiheuttavan vahinkoa. Nyt käsiteltävässä tapauksessa sen sijaan sekä Turkista että Venäjältä peräisin oleva tuonti kasvattaa markkinaosuuttaan, ja ne ovat määrältään verrattavissa toisiinsa. Näin ollen väite hylätään.

(43)

Lisäksi ÇIB väitti, että Turkista ja Venäjältä tuleva tuonti ei ole samanlaista kilpailuolosuhteiden suhteen, koska ”myynnin maantieteellisessä keskittymisessä on eroja” Yhdistyksen toimittamien tilastojen mukaan Turkki keskitti tutkimusajanjaksolla yli 70 prosenttia myynnistään Espanjaan, Ranskaan, Italiaan ja Puolaan, kun taas Venäjän myynti keskittyi lähes kokonaan Tšekkiin ja Saksaan.

(44)

Tältä osin on huomattava, että eroja myynnin maantieteellisessä keskittymisessä ei voida pitää osoituksena erilaisista kilpailuolosuhteista. Koska unioni muodostaa yhteismarkkina-alueen, tuontituotteiden saapumispaikka ei ole ratkaiseva sen kannalta, miten kyseiset tuotteet pärjäävät kilpaillessaan keskenään tai samankaltaisen tuotteen kanssa. Kilpailuolosuhteista on syytä todeta jälleen, että tuonti Venäjältä ja Turkista on samanlaista hinnaltaan, ja kummankin todettiin alittavan unionin hinnat, ja että niiden myyntikanavat ovat samanlaiset. Näin ollen väite hylätään.

(45)

Koska muita huomautuksia asianomaisista maista tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kumulatiivisesta arvioinnista ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 55–60 kappale vahvistetaan.

(46)

Koska tarkasteltavana olevan polkumyyntituonnin määrästä, markkinaosuudesta, tuontihinnoista ja hintojen alittavuudesta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61–65 kappaleen sisältö vahvistetaan.

(47)

Todettakoon vielä uudelleen, että asianomaisista maista polkumyynnillä tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat unionissa alittivat unionin tuotannonalan hinnat jopa noin 30 prosentilla.

(48)

Alustavista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ÇIB ja Turkin hallitus väittivät, että koska unionin tuotannonala kasvatti markkinaosuuttaan noin 3 prosentilla vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, komission olisi pitänyt päätellä, että unionin tuotannonala ei kärsinyt merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla.

(49)

Ensinnäkin on huomattava, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa (ks. esimerkiksi mainitun asetuksen johdanto-osan 72, 86 tai 91 kappale) todetaan selkeästi unionin tuotannonalan markkinaosuuden hieman kasvaneen. Toiseksi on huomattava väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72 kappaleen selvennys siitä, että markkinaosuuden kasvu johtuu siitä, että unionin tuottajien myyntimäärät laskivat hieman vähemmän kuin kulutus tarkastelujaksolla.

(50)

Lisäksi markkinaosuus on jäljempänä mainitun varastojen supistumisen ohessa ainoa vahinkoindikaattori, joka osoittaa myönteistä kehitystä tarkastelujakson aikana. Näin ollen väite hylätään.

(51)

Turkin hallitus väitti myös, että otokseen kuuluneiden unionin tuottajien loppuvarastojen supistuminen osoittaa unionin tuotannonalan olleen tilanteessa, jossa se ei kärsinyt vahinkoa.

(52)

Huomattakoon, että otokseen kuuluneiden unionin tuottajien loppuvarastot todellakin pienenivät 18 prosentilla vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79 kappaleessa todetaan.

(53)

Samalla on tunnustettava, että varastojen supistumista voitaisiin pitää myönteisenä merkkinä, mutta vain tilanteessa, jossa myynti kasvaisi nopeammin kuin tuotanto. Näin ei kuitenkaan ole tässä tutkimuksessa. Päinvastoin, varastojen supistuminen on tässä tapauksessa vain osoitus siitä, että tuotantomäärät pienenivät myyntiä nopeammin. Tällaisessa tilanteessa varastojen supistumista ei voida pitää myönteisenä kehityksenä. Näin ollen väite hylätään.

(54)

Koska muita väitteitä tai huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66–88 kappaleen päätelmät sekä se, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(55)

Koska asiaan liittyviä huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 90–93 kappale vahvistetaan.

(56)

Alustavista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ÇIB ja Turkin hallitus väittivät, että unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimän vahingon todellinen syy olisi muista kolmansista maista ja varsinkin maista, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, tuleva alhaisilla hinnoilla tapahtuva tuonti.

(57)

Tähän liittyen on huomattava, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 96 kappaleessa jo todetaan, että tuonti unionin markkinoille jatkui edelleen niistä kahdeksasta maasta, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, vaikka näiden maiden markkinaosuus laski 21 prosentista 17 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tämän tuonnin keskihinnat ovat yleisesti ottaen alhaisempia kuin tämän tarkastelun kohteena olevista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat. Vaikka sovellettava polkumyyntitulli otettaisiinkin huomioon, kyseisen tuonnin hinnat ovat silti alhaiset ja vastaavat Venäjältä ja Turkista tulevan tuonnin hintoja ja alittavat unionin tuottajien keskihinnat.

(58)

On kuitenkin huomattava, että maista, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, niin kuin kaikista kolmansista maista, on saatavissa vain vähän tilastotietoja ja keskihintoja, joten vahvistettu hintaero ei välttämättä ole ratkaiseva ja voi johtua erilaisesta tuotejakaumasta. Lisäksi tuonti maista, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, on selvästi vähenemässä. Näin ollen päätellään, että se ei poista unionin tuotannonalan kärsimän vahingon ja Venäjältä ja Turkista polkumyynnillä tapahtuvan lisääntyvän tuonnin välistä syy-yhteyttä.

(59)

Tarkastelujakson aikana muista kolmansista maista tapahtuneen tuonnin markkinaosuus laski 7 prosentista 6 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, kun taas Venäjältä ja Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi. Tuon tuonnin keskihinnat olivat yleensä korkeampia kuin tarkastelun kohteena olevista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat ja lähempänä unionin tuottajien keskihintoja, joten niiden ei katsota poistavan syy-yhteyttä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Turkista ja Venäjältä polkumyynnillä tulevan lisääntyvän tuonnin väliltä. Näin ollen väite hylätään, ja alustava päätelmä, jonka mukaan kolmansista maista tuleva tuonti ei poista syy-yhteyttä, vahvistetaan.

(60)

Turkin hallitus väitti vielä, että unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimä vahinko olisi aiheutunut tuotantokustannusten kasvamisesta, joka johtui kysynnän supistumisesta.

(61)

Tältä osin on huomattava, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa todetaan, että vuosien 2008–2009 rahoitus- ja talouskriisi on hyvin todennäköisesti syy putkien liitososien kulutuksen vähenemiseen. Kulutus putosi yli 40 prosenttia vuosien 2008 ja 2009 välillä ja pysyi yhtä alhaisella tasolla koko tarkastelujakson loppuajan (lukuun ottamatta pientä kasvua tutkimusajanjaksolla). Koska kiinteiden kustannusten osuus unionin tuottajien valmistuskustannuksista on jopa 40 prosenttia, kysynnän, myynnin ja tuotannon väheneminen johtaa huomattavasti korkeampiin yksikkökohtaisiin valmistuskustannuksiin. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut merkittävästi unionin tuotannonalan kannattavuuteen.

(62)

Korkeammilla yksikkökohtaisilla valmistuskustannuksilla olevaa kielteistä vaikutusta pahensi selvästi samanaikainen unionin tuotannonalan hintojen putoaminen, kun huomattavasti niitä alemmilla hinnoilla tapahtuva Turkista ja Venäjältä tuleva polkumyyntituonti aiheutti ankaraa hintapainetta. Tavanomaisessa markkinatilanteessa unionin tuotannonalan pitäisi pystyä minimoimaan yksikkökohtaisten valmistuskustannusten nousun vaikutukset pitämällä hinnat vähintään tavanomaisella tasolla, mikä ei selvästikään ollut mahdollista tilanteessa, jossa asianomaisista maista tuleva keinotekoisen halpa polkumyyntituonti aiheutti hintapainetta.

(63)

Näin ollen väite hylätään, ja päätellään lopullisesti, että kysynnän supistumisen aiheuttamat mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät riitä poistamaan unionin tuotannonalan kärsimän vahingon ja Venäjältä ja Turkista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välistä syy-yhteyttä.

(64)

Koska muita väitteitä tai huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 94–106 kappale, mukaan luettuna päätelmä, jonka mukaan asianomaisista maista tuleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(65)

Alustavista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ÇIB väitti, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi tilanteeseen, jossa valituksen tekijänä oleva ERNE Fittings saisi monopolia muistuttavan aseman unionin markkinoilla.

(66)

Tässä yhteydessä on huomattava, että ERNE on vain toinen valituksen tekijöistä ja että toinen valituksen tekijä – INTERFIT – on kooltaan ERNEä vastaava. Lisäksi otokseen valittuja unionin tuottajia koskevissa väliaikaista tullia koskevan asetuksen tiedoissa oli mukana myös kolmas unionin tuottaja eli Virgilio CENA & Figli. Unionissa on niiden lisäksi merkittävä määrä pienempiä yrityksiä, jotka tuottavat ja myyvät tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta, ja tuontia on merkittävästi myös muista lähteistä. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että ERNEn asema ei ole vaarassa monopolisoitua.

(67)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107–117 kappale, mukaan luettuna päätelmä, jonka mukaan ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä asianomaisista maista peräisin olevassa polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa.

(68)

Koska asiaan liittyviä huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 118–120 kappaleen sisältö vahvistetaan.

(69)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että Venäjältä ja Turkista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan mukaisesti käyttöön todetuista polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alimman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti; kaikissa tapauksissa polkumyyntimarginaali on alhaisempi.

(70)

Koska yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, Venäjälle laskettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21–31 kappaleessa selostetun mukaisesti koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, joka nyt vahvistetaan.

(71)

Turkin osalta yhteistyöhön osallistumisen astetta pidettiin suhteellisen alhaisena, joten jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin käyttämällä hyväksyttävää menetelmää, jonka pohjalta saatiin marginaali, joka on korkeampi kuin yhdellekään kolmesta yhteistyössä toimineesta yrityksestä määritetty yksilöllinen marginaali, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 49 kappaleessa selostetaan, ja tuo jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistetaan.

(72)

Edellä esitetyn perusteella ehdotetut tullit ovat seuraavat:

(73)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin nyt tehdyn tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat näiden yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (vaikka kyseessä olisi erikseen mainittuun yritykseen etuyhteydessä oleva yritys), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(74)

Kaikki yksilöllisen polkumyyntitullin soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (11), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(75)

Osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Venäjältä ja Turkista peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista, jäljempänä ’lopullisista päätelmistä ilmoittaminen’. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(76)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen saatiin huomautuksia valituksen tekijältä sekä kahdelta yhteistyössä toimineelta turkkilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja ÇIB:ltä. Sekä turkkilaiset tuottajat että ÇIB pyysivät kuulemista, jotka niille myös järjestettiin.

(77)

Valituksen tekijä hyväksyi kaikki ilmoitetut päätelmät. Kahden turkkilaisviejän ja ÇIB:n suullisesti ja kirjallisesti esittämissä näkökannoissa toistettiin jo alustavista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen tehdyt huomautukset. On huomattava, että yksikään asianomainen osapuoli ei kiistänyt päätelmien perustana olevia tietoja.

(78)

Perustelut epäsymmetrisen menetelmän ja nollaamistekniikan soveltamiselle polkumyyntilaskelmissa ja vastaus niiden käyttöön liittyvään väitteeseen esitetään edellä olevassa johdanto-osan 24–33 kappaleessa. Turkin liiran käyttö vientihintarakenteiden vahvistamisessa selitetään ja siihen liittyvää väitettä käsitellään edellä olevassa 29 kappaleessa. Aritmeettisten keskihintojen käyttö painotettujen keskihintojen sijasta vientihintarakenteiden vahvistamisessa selitetään ja siihen liittyvää väitettä käsitellään edellä olevassa 30 kappaleessa. Väite, jonka mukaan merirahdista saatu voittomarginaali pitäisi sisällyttää vientihintaan, selostetaan ja hylätään edellä olevassa 19 kappaleessa. Väite, jonka mukaan Turkista ja Venäjältä tulevan tuonnin kumulatiivinen arviointi ei ole perusteltua, koska Turkin ja Venäjän myynnin maantieteellisessä keskittymisessä on eroja, selostetaan ja hylätään edellä olevassa 43 ja 44 kappaleessa. Väite siitä, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut vahinkoa, koska sen markkinaosuus kasvoi, käsitellään ja hylätään edellä olevassa 48–50 kappaleessa.

(79)

Koska lopullisista päätelmistä ilmoittamisen perusteella ei esitetty huomautuksia, jotka vaikuttaisivat arvioinnin tulokseen, edellä esitettyjen päätelmien muuttamiseen ei ole aihetta.

(80)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat huomattavat ja unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevalla asetuksella käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät käyttöön otettavan lopullisen tullin suuruisena,

29.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/10

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti 29 päivänä elokuuta 2012Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Argentiinasta ja Indonesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevan biodieselin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta, koska European Biodiesel Board, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt 17 päivänä heinäkuuta 2012 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia biodieselin kokonaistuotannosta unionissa.

(2)

Tuote, jota kirjaamisvelvoite koskee, on sama kuin vireillepanoilmoituksessa määritelty tuote eli Argentiinasta tai Indonesiasta peräisin olevat rasvahappomonoalkyyliesterit ja/tai parafiiniset kaasuöljyt, jotka on valmistettu synteesillä ja/tai vetykäsittelyllä ja jotka ovat muuta kuin fossiilista alkuperää, puhtaassa muodossa tai seokseen sisältyvinä, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 1516 20 98, ex 1518 00 91, ex 1518 00 95, ex 1518 00 99, ex 2710 19 43, ex 2710 19 46, ex 2710 19 47, 2710 20 11, 2710 20 15, 2710 20 17, ex 3824 90 97, 3826 00 10 ja ex 3826 00 90.

(3)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen valituksen tekijä pyysi syyskuussa 2012, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovelletaan kirjaamisvelvoitetta perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti siten, että tätä tuontia vastaan voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen.

(4)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että tätä tuontia vastaan voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(5)

Valituksen tekijä väitti, että kirjaamisvelvoite on perusteltu, koska tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin polkumyynnillä ja koska unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin voimakkaasta kasvusta suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana.

(6)

Siltä osin kuin on kyse polkumyynnistä, komissiolla on riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti asianomaisista maista tapahtuu polkumyynnillä. Polkumyyntiä koskevassa valituksessa ja tuonnin kirjaamispyynnössä kummastakin maasta tapahtuvan viennin hintoihin liittyvä näyttö, joka perustuu Eurostatin tietoihin, kattaa huhtikuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisen ajanjakson. Polkumyyntiä koskevaan valitukseen ja tuonnin kirjaamispyyntöön sisältyvä normaaliarvoon liittyvä näyttö perustuu molempien maiden osalta kotimarkkinahintoihin. Valituksen tekijä esitti myös laskennallisen normaaliarvon, joka perustui tuotannon kokonaiskustannuksiin, joihin oli lisätty kohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa. On itse asiassa väitetty, että Argentiinassa perittävät soijaöljyn vientimaksut ja Indonesiassa perittävät palmuöljyn vientimaksut vääristävät kotimarkkinoita, koska ne alentavat raaka-aineiden hintoja. Kun otetaan huomioon väitetyn polkumyyntimarginaalin suuruus, näyttö antaa tässä vaiheessa kokonaisuudessaan riittävästi tukea sille, että kyseiset viejät harjoittavat polkumyyntiä.

(7)

Vahingon osalta komissiolla on riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että viejien polkumyyntikäytäntö aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Näyttö koostuu yksityiskohtaisista tiedoista, jotka sisältyvät polkumyyntiä koskevaan valitukseen ja kirjaamispyyntöön ja joita tukevat tuotannonalalta ja julkisista lähteistä saadut tiedot perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa esitetyistä keskeisistä vahinkotekijöistä.

(8)

Komissiolla on lisäksi riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että tuojat olivat tai heidän olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että viejät harjoittivat polkumyyntiä, joka oli tai oli todennäköisesti vahingollista unionille; tämä näyttö perustuu polkumyyntiä koskevaan valitukseen ja kirjaamispyyntöön ja sitä tukevat muista lähteistä saadut tiedot. Kyseisen erikoisalan lehdistössä on ilmestynyt jo pitkään artikkeleita, joiden mukaan unionin tuotannonala on saattanut kärsiä vahinkoa Argentiinasta ja Indonesiasta peräisin olevan halpatuonnin seurauksena. Kun vielä otetaan huomioon väitetyn polkumyynnin laajuus, on kohtuullista päätellä, että tuojat ovat tai heidän pitäisi olla tietoisia tilanteesta.

(9)

Komissiolla on myös riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että tällaista vahinkoa aiheuttaa tai aiheuttaisi polkumyynnillä tapahtuva massiivinen tuonti suhteellisen lyhyen ajan kuluessa, mikä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ajoituksen ja määrän ja muiden olosuhteiden (kuten varastojen nopean kertymisen) vuoksi tulee todennäköisesti vakavasti heikentämään lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta, ellei tulleja sovelleta takautuvasti. Argentiinasta ja Indonesiasta tulevan biodieselin tuonnin taso on korkeimmillaan keväällä ja kesällä, koska kyseisiä tuotteita voidaan niiden fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi käyttää ainoastaan alhaisissa lämpötiloissa. Kyseessä olevan menettelyn vireillepanon vuoksi on todennäköistä, että vientiä harjoittavat tuottajat neuvottelevat EU:n tuojien kanssa suuria biodieselmääriä koskevia myyntisopimuksia ennen mahdollisten väliaikaisten toimenpiteiden hyväksymistä ja että tuojat keräävät varastoja nopeasti. Myös menettelyn vireillepanoa edeltävänä ajanjaksona tuonti lisääntyi voimakkaasti.

(10)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että valituksen tekijä on esittänyt riittävästi näyttöä, jotta on perusteltua soveltaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin kirjaamisvelvoitetta perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(11)

Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukeva näyttö. Komissio voi lisäksi kuulla osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

(12)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti olisi kirjattava, jotta varmistetaan, että jos tutkimuksen tulosten perusteella otetaan käyttöön polkumyyntitulli, tullit voidaan tarvittavien edellytysten täyttyessä periä takautuvasti sovellettavien säännösten mukaisesti.

(13)

Mahdolliset tulevat tullit määritetään polkumyyntitutkimuksen tulosten perusteella. Valituksessa, jossa pyydetään tutkimuksen vireillepanoa, esitettyjen väitteiden mukaan polkumyyntimarginaalit ovat Indonesian osalta 18–29 prosenttia ja Argentiinan osalta 40–50 prosenttia ja vahinkomarginaalit Argentiinan osalta 28,5–29,5 prosenttia ja Indonesian osalta 35,5–37,5 prosenttia.

(14)

Jotta kirjaaminen olisi riittävän tehokas toimi polkumyyntitullin mahdollisen taannehtivan kantamisen kannalta, ilmoittajan on kirjattava tulli-ilmoitukseen, kuinka suuri osuus seosten painosta on rasvahappomonoalkyyliestereitä ja parafiinisia kaasuöljyjä, jotka on valmistettu synteesillä ja/tai vetykäsittelyllä ja jotka ovat muuta kuin fossiilista alkuperää (biodieselpitoisuus).

(15)

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) mukaisesti,

29.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/13

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,