20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/1

NEUVOSTON JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS,

annettu 15 päivänä lokakuuta 2010,

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

(2012/708/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 ja 7 kohdan sekä 218 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Komissio on neuvotellut unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta Georgian kanssa yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, noudattaen neuvoston päätöstä komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut.

(2)	Sopimus parafoitiin 5 päivänä maaliskuuta 2010.

(3)	Unionin ja jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava komission neuvottelema sopimus ja sovellettava sitä väliaikaisesti sillä varauksella, että sopimus tehdään myöhemmin.

(4)

On tarpeen säätää menettelyistä, joiden mukaisesti voidaan tarvittaessa päättää sopimuksen väliaikaisen soveltamisen lopettamisesta. On myös tarpeen säätää tarkoituksenmukaisista menettelyistä, jotka koskevat unionin ja jäsenvaltioiden osallistumista sopimuksen 22 artiklalla perustettuun sekakomiteaan ja sopimuksen 23 artiklassa määrättyyn riitojenratkaisumenettelyyn, sekä tiettyjen lentoturvallisuutta ja ilmailun turvaamista koskevien sopimuksen määräysten täytäntöönpanosta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Allekirjoitus

1. Hyväksytään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoittaminen unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekemisestä tehdään neuvoston päätös (1).

2. Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että sopimus tehdään myöhemmin.

2 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Unioni ja sen jäsenvaltiot soveltavat sopimusta sen voimaan tuloon saakka väliaikaisesti, jollei osapuolten mahdollisista sisäisistä menettelyistä ja/tai kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona on päivätty viimeinen niistä nooteista, joilla osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sopimuksen väliaikaisen soveltamisen edellyttämien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

3 artikla

Sekakomitea

1. Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita edustavat sopimuksen 22 artiklalla perustetussa sekakomiteassa komission ja jäsenvaltioiden edustajat.

2. Komissio vahvistaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kannan sekakomiteassa sopimuksen liitteen III tai liitteen IV muutosten osalta sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä sellaisten EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta, jotka eivät edellytä päätöstä, jolla on oikeusvaikutuksia, ja kanta ilmoitetaan ennalta neuvostolle ja jäsenvaltioille.

3. Sellaisiin sekakomitean päätöksiin, jotka koskevat EU:n toimivaltaan kuuluvia asioita, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kannan hyväksyy neuvosto määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, jolleivät EU:n perussopimuksissa määrätyt sovellettavat äänestysmenettelyt muuta edellytä.

4. Sellaisiin sekakomitean päätöksiin, jotka koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kannan hyväksyy neuvosto yksimielisesti Euroopan komission tai jäsenvaltioiden ehdotuksesta, jollei jäsenvaltio ole ilmoittanut neuvoston pääsihteeristölle kuukauden kuluessa kyseisen kannan hyväksymisestä, että se voi hyväksyä sekakomitean päätöksen ainoastaan lainsäädäntöelintensä suostumuksella.

5. Unionin ja jäsenvaltioiden kannan sekakomiteassa esittää komissio lukuun ottamatta asioita, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, jolloin sen esittää neuvoston puheenjohtajavaltio tai neuvoston päätöksellä komissio.

4 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Komissio edustaa unionia ja sen jäsenvaltioita sopimuksen 23 artiklan mukaisissa riitojenratkaisumenettelyissä.

2. Neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen sopimuksen 23 artiklan mukaisten etuuksien soveltamisen keskeyttämisestä. Neuvosto tekee tämän päätöksen määräenemmistöllä.

3. Komissio, jota avustaa neuvoston nimeämä jäsenvaltioiden edustajien erityiskomitea, päättää kaikista muista tarvittavista sopimuksen 23 artiklan nojalla toteutettavista toimista asioissa, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan.

5 artikla

Ilmoittaminen komissiolle

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle kaikista georgialaisen lentoyhtiön luvan epäämistä, kokonaan tai tilapäisesti peruuttamista taikka rajoittamista koskevista päätöksistä, joita ne aikovat tehdä sopimuksen 5 artiklan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne ovat tehneet tai jotka ne ovat vastaanottaneet sopimuksen 14 artiklan (Lentoturvallisuus) mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne ovat tehneet tai jotka ne ovat vastaanottaneet sopimuksen 15 artiklan (Ilmailun turvaaminen) mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SCHOUPPE

(1) Ks. tämän virallisen lehden s. 3

EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ GEORGIAN

yhteistä ilmailualuetta koskeva sopimus

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jotka ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen osapuolia, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN UNIONI

sekä

GEORGIA, jäljempänä ’Georgia’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka tehtiin Luxemburgissa 22 päivänä huhtikuuta 1996,

HALUAVAT luoda yhteisen ilmailualueen (Common Aviation Area, CAA), joka perustuu osapuolten vastavuoroiseen pääsyyn toistensa lentoliikennemarkkinoille, joilla vallitsevat tasapuoliset kilpailuedellytykset ja joilla noudatetaan samoja sääntöjä muun muassa lentoturvallisuuden, ilmailun turvaamisen, ilmaliikenteen hallinnan, sosiaalisten näkökohtien ja ympäristövaatimusten alalla,

HALUAVAT helpottaa lentoliikennemahdollisuuksien laajenemista esimerkiksi kehittämällä lentoliikenneverkostoja, jotka vastaavat matkustajien ja rahdinantajien tarpeisiin saada tarkoituksenmukaisia lentoliikennepalveluja,

TUNNUSTAVAT lentoliikenteen merkityksen kaupankäynnin, matkailun ja investointien edistämisessä,

OTTAVAT HUOMIOON Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen,

OVAT YHTÄ MIELTÄ siitä, että CAA-säännöt on tarkoituksenmukaista perustaa Euroopan unionissa voimassa olevaan asiaa koskevaan lainsäädäntöön, joka on esitetty tämän sopimuksen liitteessä III,

TUNNUSTAVAT, että noudattamalla CAA-sääntöjä täysimääräisesti osapuolet voivat saada niistä täyden hyödyn, mukaan luettuina markkinoille pääsyn avaaminen ja mahdollisimman suuren hyödyn turvaaminen molempien osapuolten kuluttajille, alan teollisuudelle ja työtekijöille,

TUNNUSTAVAT, että CAA:n perustaminen ja sen sääntöjen täytäntöönpano ei onnistu ilman siirtymäjärjestelyjä,

TUNNUSTAVAT riittävän avun merkityksen tässä suhteessa,

HALUAVAT mahdollistaa sen, että lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota matkustajille ja rahdinantajille kilpailukykyisiä hintoja ja palveluja avoimilla markkinoilla,

HALUAVAT, että lentoliikenteen kaikki sektorit, mukaan luettuina lentoyhtiöiden työntekijät, hyötyvät markkinoiden vapauttamista koskevasta sopimuksesta,

HALUAVAT varmistaa, että kansainvälinen lentoliikenne on mahdollisimman turvallista ja turvattua ja vahvistavat uudelleen olevansa erityisen huolissaan ilma-aluksiin kohdistuvista teoista tai niiden uhista, jotka vaarantavat ihmisten tai omaisuuden turvallisuuden ja vaikuttavat kielteisesti lentoliikenteeseen sekä heikentävät yleisön luottamusta siviili-ilmailun turvallisuuteen,

HALUAVAT varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset lentoliikenteen harjoittajille, jotta niillä on oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet tarjota sovittuja lentoliikennepalveluja,

TUNNUSTAVAT, että tuet voivat vaikuttaa kielteisesti lentoliikenteen harjoittajien kilpailuun ja voivat vaarantaa tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamisen,

VAHVISTAVAT ympäristönsuojelun merkityksen kehitettäessä kansainvälistä ilmailupolitiikkaa ja pantaessa sitä täytäntöön sekä tunnustavat itsenäisten valtioiden oikeuden ryhtyä tässä asiassa asiaankuuluviin toimenpiteisiin,

OTTAVAT HUOMIOON kuluttajansuojan, mukaan luettuna Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn tiettyjen kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen mukaisen suojan, tärkeyden,

AIKOVAT toimia voimassaolevilla lentoliikennesopimuksilla luodun kehyksen pohjalta tavoitteena avata markkinoille pääsy ja turvata mahdollisimman suuri hyöty molempien osapuolten kuluttajille, lentoliikenteen harjoittajille, työntekijöille ja yhteisöille,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Ellei toisin mainita, tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

1)	’sovitulla lentoliikennepalvelulla’ ja ’määrätyllä reitillä’ tämän sopimuksen 2 artiklan (Oikeuksien myöntäminen) ja liitteen I mukaista kansainvälistä lentoliikennettä;

2)	’sopimuksella’ tätä sopimusta, sen liitteitä ja kaikkia niihin tehtyjä muutoksia;

’lentoliikenteellä’ yleisölle tarjottua matkustajien, matkatavaroiden, rahdin ja postin kuljettamista lentoteitse joko erikseen tai yhdessä maksua tai muuta korvausta vastaan; epäselvien tapausten välttämiseksi tähän sisältyvät säännölliset ja epäsäännölliset (tilausliikenne) lentokuljetukset sekä pelkän rahdin kuljetus;

4)	’toimivaltaisilla viranomaisilla’ valtion virastoja tai yksiköitä, jotka vastaavat tästä sopimuksesta johtuvien hallinnollisten tehtävien toteuttamisesta;

5)	’vaatimustenmukaisuudella’ sitä, kykeneekö lentoliikenteen harjoittaja harjoittamaan kansainvälistä lentoliikennettä eli onko sillä riittävä vakavaraisuus ja riittävästi johtamisosaamista ja pystyykö se noudattamaan tällaisen liikenteen harjoittamista sääteleviä lakeja, määräyksiä ja vaatimuksia;

6)	’kansalaisuudella’ sitä, täyttääkö lentoliikenteen harjoittaja muun muassa omistusta, tosiasiallista määräysvaltaa ja päätoimipaikkaa koskevat vaatimukset;

’yleissopimuksella’ Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avattua kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta, mukaan luettuina:

a)	kaikki yleissopimuksen muutokset, jotka ovat tulleet voimaan yleissopimuksen 94 artiklan a kohdan mukaisesti ja jotka sekä Georgia että yksi tai useampi Euroopan unionin jäsenvaltio on ratifioinut, ja

b)	kaikki yleissopimuksen 90 artiklan mukaisesti hyväksytyt yleissopimuksen liitteet tai liitteiden muutokset sillä edellytyksellä, että liite tai muutos on voimassa sekä Georgiassa että käsiteltävänä olevan kysymyksen kannalta asiaan liittyvässä yhdessä tai useammassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa;

’viidennen vapauden liikenneoikeudella’ yhden valtion (’myöntävä valtio’) toisen valtion (’vastaanottava valtio’) lentoliikenteen harjoittajille myöntämää oikeutta tai etuoikeutta tarjota kansainvälisiä lentoliikennepalveluja myöntävän valtion alueen ja jonkin kolmannen valtion alueen välillä sillä edellytyksellä, että tällaisten reittien lähtö- tai päätepiste sijaitsee vastaanottavan valtion alueella;

9)	’täydellä korvauksella’ korvausta annetuista palveluista mukaan luettuina kohtuulliset hallinnolliset yleiskulut ja tilanteen sitä edellyttäessä kaikki sellaiset maksut, joita peritään ympäristökustannusten kompensoimiseksi ja joita sovelletaan kansallisuudesta riippumatta;

10)	’kansainvälisellä lentoliikenteellä’ lentoliikennettä useamman kuin yhden valtion alueen yläpuolella sijaitsevassa ilmatilassa;

11)

’ECAA-sopimuksella’ Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation (1) monenvälistä sopimusta Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta;

12)	’Euromed-maalla’ Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistuvia Välimeren maita (jotka sopimuksen allekirjoitusajankohtana olivat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestiinalaisalue, Syyria, Tunisia ja Turkki);

13)

’kansalaisilla’ kaikkia fyysisiä henkilöitä, jotka Georgian osalta ovat kansalaisia Georgian lakien mukaan tai jotka Euroopan unionin osalta ovat kansalaisia jonkin jäsenvaltion lakien mukaan, tai oikeushenkilöitä, sikäli kuin oikeushenkilön kyseessä ollessa siinä tosiasiallista määräysvaltaa harjoittavat joko suoraan tai osake-enemmistön kautta fyysiset henkilöt, jotka Georgian osalta ovat Georgian kansalaisia, tai fyysiset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka Euroopan unionin osalta ovat jonkin jäsenvaltion tai jonkin liitteessä IV luetellun kolmannen maan kansalaisia;

14)

’liikenneluvilla’ Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tapauksessa asiaa koskevan voimassa olevan EU-lainsäädännön nojalla annettuja liikennelupia ja mitä tahansa muita asiaan liittyviä asiakirjoja tai todistuksia ja Georgian liikennelupien tapauksessa asiaa koskevan voimassa olevan Georgian lainsäädännön mukaisesti annettuja todistuksia tai lupia;

15)	’osapuolilla’ Euroopan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita, kunkin toimivallan mukaisesti (eurooppalainen osapuoli), ja Georgiaa (georgialainen osapuoli);

16)

’hinnalla’

’lentohintoja’, jotka maksetaan lentoliikenteen harjoittajille tai heidän edustajilleen taikka muille lipunmyyjille matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta lentoliikenteessä, sekä edellytyksiä, joilla kyseisiä hintoja sovelletaan, mukaan luettuina edustajapalvelujen ja muiden lisäpalvelujen palkkiot ja ehdot; ja

ii)	’kuljetusmaksuja’, jotka maksetaan rahdin kuljettamisesta, sekä edellytyksiä, joilla kyseisiä hintoja sovelletaan, mukaan luettuina edustajapalvelujen ja muiden lisäpalvelujen palkkiot ja ehdot.

Tämä määritelmä kattaa tarvittaessa kansainväliseen lentoliikenteeseen liittyvät pintakuljetukset sekä niihin sovellettavat ehdot.

17)	’päätoimipaikalla’ lentoliikenteen harjoittajan pääkonttoria tai rekisteröityä toimipaikkaa sen osapuolen alueella, jossa lentoliikenteen harjoittajan keskeiset taloudelliset toiminnot ja lentotoiminnan valvonta, jatkuvan lentokelpoisuuden hallinta mukaan luettuna, tapahtuvat;

18)

’julkisen palvelun velvoitteella’ lentoliikenteen harjoittajille asetettua velvoitetta, jolla pyritään varmistamaan, että säännöllinen lentoliikenne määrätyllä reitillä täyttää sellaiset jatkuvuutta, säännöllisyyttä, hinnoittelua tai vähimmäiskapasiteettia koskevat vahvistetut vähimmäisvaatimukset, joita liikenteenharjoittajat eivät täyttäisi, jos ne ottaisivat huomioon yksinomaan kaupalliset etunsa. Osapuoli voi maksaa kyseisille lentoliikenteen harjoittajille korvausta julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä;

19)

’tuilla’ kaikkea viranomaisten, paikallisen organisaation tai muun julkisen organisaation myöntämää rahoitusta esimerkiksi silloin, kun

hallituksen, alueellisen elimen tai muun julkisen organisaation käytäntö käsittää varojen suoran siirron, esimerkiksi avustuksina, lainoina tai pääomasijoituksena, mahdollisen varojen suoran siirron yritykselle taikka yrityksen vastuiden, kuten lainatakausten, pääomalisäysten, omistuksen, konkurssisuojan tai vakuutuksen vastattavaksi ottamisen;

b)	saatavasta, joka on hallitukselle, alueelliselle elimelle tai muulle julkiselle organisaatiolle kuuluva tulo, luovutaan, sitä ei kanneta tai sitä pienennetään perusteettomasti;

c)	hallitus, alueellinen elin tai muu julkinen organisaatio antaa käyttöön muita kuin yleiseen infrastruktuuriin kuuluvia tavaroita tai palveluita tai ostaa tavaroita tai palveluita; tai

hallitus, alueellinen elin tai muu julkinen organisaatio suorittaa maksuja rahoitusmekanismiin tai valtuuttaa tai ohjaa yksityisen tahon vastaamaan yhdestä tai useammasta a, b tai c alakohdassa kuvatusta tavanomaisesti julkiselle viranomaiselle kuuluvasta tehtävästä, joka ei tosiasiassa eroa julkisten viranomaisten tavanomaisesti noudattamasta käytännöstä;

ja sitä kautta annetaan etua.

20)	’SESAR-hankkeella’ yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknistä toteutusta, johon sisältyy uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmien koordinoitu ja ajallisesti yhteensovitettu tutkimus, kehittäminen ja käyttöönotto;

21)

’alueella’ Georgian osalta maa-alueita ja niihin liittyviä aluevesiä, jotka ovat sen alaisuudessa suvereniteetin, suzereniteetin, suojeluksen tai mandaatin nojalla, sekä Euroopan unionin osalta maa-alueita (mannermaata ja saaria), sisävesiä ja aluemeriä, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, mainituissa sopimuksissa tai ne korvaavassa oikeudellisessa välineessä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Tämän sopimuksen soveltamisella Gibraltarin lentoasemaan ei katsota olevan vaikutusta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan sen alueen suvereniteettia koskevassa riidassa, jolla kyseinen lentoasema sijaitsee, eikä Gibraltarin lentoaseman jättämiseen edelleen jäsenvaltioiden välillä 18 päivänä syyskuuta 2006 voimassa olleiden EU:n ilmailualan toimenpiteiden ulkopuolelle Cordobassa 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun Gibraltarin lentoasemaa koskevan ministereiden julkilausuman mukaisesti;

22)	’liikennemaksulla’ lentoliikenteen harjoittajilta perittäviä maksuja lentoasemien laitteiden ja palvelujen käytöstä sekä lentoasemien ympäristönsuojeluun, lennonvarmistukseen tai lentoliikenteen turvaamiseen liittyvien laitteiden tai palvelujen käytöstä, oheispalvelut ja -laitteet mukaan luettuina.

I OSASTO

TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

2 artikla

Oikeuksien myöntäminen

1. Kumpikin osapuoli myöntää toiselle osapuolelle liitteen I ja liitteen II mukaisesti seuraavat oikeudet, joiden mukaisesti kyseisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajat voivat harjoittaa kansainvälistä lentoliikennettä:

a)	oikeus lentää laskeutumatta toisen osapuolen alueen yli;

b)	oikeus laskeutua toisen osapuolen alueelle muussa tarkoituksessa kuin matkustajien, rahdin tai postin ottamiseksi tai jättämiseksi (ei-kaupalliset tarkoitukset);

c)	kun tarjotaan sovittua lentoliikennepalvelua määrätyllä reitillä, oikeus laskeutua toisen osapuolen alueelle matkustajien, rahdin tai postin ottamiseksi tai jättämiseksi joko erikseen tai yhdessä; ja

d)	muut tässä sopimuksessa vahvistetut oikeudet.

2. Tämän sopimuksen määräykset eivät missään tapauksessa oikeuta

a)	Georgian lentoliikenteen harjoittajia ottamaan minkään EU:n jäsenvaltion alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia tai postia kuljetettavaksi korvausta tai maksua vastaan johonkin toiseen kohteeseen kyseisen jäsenvaltion alueella;

b)	Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajia ottamaan Georgian alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia tai postia kuljetettavaksi korvausta tai maksua vastaan johonkin toiseen kohteeseen Georgian alueella.

3 artikla

Lupien myöntäminen

1. Saatuaan toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajalta liikennöintilupaa koskevan hakemuksen, osapuolen toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä asiaankuuluva lupa mahdollisimman pienellä menettelyihin liittyvällä viiveellä edellyttäen, että

Georgian lentoliikenteen harjoittajien osalta:

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka on Georgiassa ja sillä on Georgian sovellettavan lainsäädännön mukainen voimassa oleva liikennelupa; ja

—	lentoliikenteen harjoittaja on Georgian jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen; ja

—	ellei tämän sopimuksen 6 artiklassa (Investoinnit) toisin määrätä, lentoliikenteen harjoittaja on Georgian ja/tai Georgian kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien osalta:

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka on Euroopan unionin jäsenvaltion alueella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti, ja sillä on voimassa oleva liikennelupa; ja

—	lentoliikenteen harjoittaja on lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan Euroopan unionin jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen ja asianomainen toimivaltainen viranomainen on selkeästi määritelty; ja

—	ellei tämän sopimuksen 6 artiklassa (Investoinnit) toisin määrätä, lentoliikenteen harjoittaja on jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten tai muiden liitteessä IV lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

c)	lentoliikenteen harjoittaja täyttää niihin lakeihin ja määräyksiin perustuvat ehdot, joita lentoliikenteen toiminnasta vastaava toimivaltainen viranomainen normaalisti soveltaa; ja

d)	tämän sopimuksen 14 artiklan (Lentoturvallisuus) ja 15 artiklan (Ilmailun turvaaminen) määräykset täytetään ja niitä sovelletaan.

4 artikla

Lentoyhtiöiden vaatimustenmukaisuutta, omistusta ja määräysvaltaa koskevien viranomaisselvitysten vastavuoroinen tunnustaminen

Saatuaan jonkin osapuolen lentoliikenteen harjoittajalta lupahakemuksen toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten on tunnustettava ensin mainitun osapuolen toimivaltaisten viranomaisten kyseisestä lentoliikenteen harjoittajasta tekemät vaatimustenmukaisuutta ja/tai kansalaisuutta koskevat selvitykset, aivan kuin tällaiset selvitykset olisivat sen omien toimivaltaisten viranomaisten tekemiä, eivätkä ne saa tehdä asiassa muita lisäselvityksiä, kuin jäljempänä a ja b alakohdassa määrätään.

Jos saatuaan lentoliikenteen harjoittajalta lupahakemuksen tai annettuaan tällaisen luvan vastaanottavan osapuolen toimivaltaisilla viranomaisilla on erityinen syy epäillä, että toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten tekemästä selvityksestä huolimatta tämän sopimuksen 3 artiklassa (Lupien myöntäminen) asianmukaisten lupien myöntämiselle asetettuja ehtoja ei ole noudatettu, niiden on viipymättä ilmoitettava asiasta toisen osapuolen viranomaisille ja perusteltava epäilynsä. Tällaisessa tapauksessa kumpi tahansa osapuoli voi pyytää neuvotteluja, joihin voi osallistua asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajia, ja/tai pyytää tämän epäilyn kannalta merkityksellisiä lisätietoja. Näihin pyyntöihin on vastattava mahdollisimman nopeasti. Jos asiassa ei löydetä ratkaisua, kumpi tahansa osapuoli voi antaa sen tämän sopimuksen 22 artiklalla (Sekakomitea) perustetun sekakomitean ratkaistavaksi.

Tämä artikla ei koske selvityksiä, jotka liittyvät

—	turvallisuustodistuksiin tai -lupiin

—	turvajärjestelyihin tai

—	vakuutusturvaan.

5 artikla

Lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai rajoittaminen

1. Kummankin osapuolen toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai rajoittaa niitä taikka muulla tavoin rajoittaa sen toimintaa, jos

Georgian lentoliikenteen harjoittajien osalta:

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka ei ole Georgiassa ja sillä ei ole Georgian sovellettavan lainsäädännön mukaista voimassa olevaa liikennelupaa; tai

—	lentoliikenteen harjoittaja ei ole Georgian jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen; tai

—	ellei tämän sopimuksen 6 artiklassa (Investoinnit) toisin määrätä, lentoliikenteen harjoittaja ei ole Georgian ja/tai Georgian kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien osalta:

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion alueella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti, eikä sillä ole voimassa olevaa liikennelupaa; tai

—	lentoliikenteen harjoittaja ei ole lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan Euroopan unionin jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen tai toimivaltaista viranomaista ei ole selkeästi määritelty; tai

—

ellei tämän sopimuksen 6 artiklassa (Investoinnit) toisin määrätä, lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten tai muiden liitteessä IV lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

c)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole noudattanut tämän sopimuksen 7 artiklassa (Lakien ja määräysten noudattaminen) tarkoitettuja lakeja ja määräyksiä; tai

d)	tämän sopimuksen 14 artiklan (Lentoturvallisuus) ja 15 artiklan (Ilmailun turvaaminen) määräyksiä ei ole täytetty tai niitä ei sovelleta; tai

e)	jompikumpi osapuoli on tehnyt tämän sopimuksen 8 artiklan (Kilpailuympäristö) mukaisen selvityksen, jonka mukaan kilpailuympäristöä koskevia ehtoja ei ole täytetty.

2. Elleivät välittömät toimet ole tarpeen tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan määräysten rikkomisen lopettamiseksi, tässä artiklassa myönnettyjä oikeuksia voidaan käyttää vasta, kun toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten kanssa on neuvoteltu.

3. Kumpikaan osapuoli ei käytä tässä artiklassa vahvistettuja oikeuksiaan evätäkseen, peruuttaakseen kokonaan tai tilapäisesti taikka rajoittaakseen jommankumman osapuolen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupia tai muita lupia sillä perusteella, että kyseinen lentoliikenteen harjoittaja on yhden tai useamman ECAA-sopimuksen osapuolen tai sen kansalaisten omistuksessa ja/tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sillä edellytyksellä, että tällaiset ECAA-sopimuksen osapuolet tarjoavat vastavuoroisen kohtelun.

6 artikla

Investoinnit

Tämän sopimuksen 3 artiklasta (Lupien myöntäminen) ja 5 artiklasta (Lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai rajoittaminen) poiketen jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten osake-enemmistön hallinta tai tosiasiallinen määräysvalta Georgian lentoliikenteen harjoittajassa tai Georgian tai sen kansalaisten osake-enemmistön hallinta tai tosiasiallinen määräysvalta Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajassa on hyväksyttävä tällä sopimuksella perustetun sekakomitean tämän sopimuksen 22 artiklan (Sekakomitea) 2 kohdan mukaisesti ennalta tekemällä päätöksellä.

Päätöksessä on eriteltävä ehdot, jotka liittyvät sovittujen lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen tämän sopimuksen mukaisesti, sekä ehdot, jotka liittyvät kolmansien maiden ja osapuolten välisiin lentoliikennepalveluihin. Näihin päätöksiin ei sovelleta tämän sopimuksen 22 artiklan (Sekakomitea) 8 kohdan määräyksiä.

7 artikla

Lakien ja määräysten noudattaminen

1. Kun osapuolen lentoliikenteen harjoittajan ilma-alukset saapuvat toisen osapuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden on noudatettava niitä toisen osapuolen alueella voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat lentoliikenteessä olevien ilma-alusten saapumista toisen osapuolen alueelle tai lähtöä sieltä sekä liikennöimistä ja lentämistä sen alueella.

2. Kun osapuolen lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusten matkustajat, miehistö tai rahti saapuvat toisen osapuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden osalta on, joko niiden omasta toimesta tai toisen toimiessa niiden puolesta, noudatettava niitä toisen osapuolen alueella voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat ilma-alusten matkustajien, miehistön tai rahdin saapumista toisen osapuolen alueelle tai lähtöä sieltä (mukaan luettuina maahantuloa, selvitystä, maahanmuuttoa, passeja, tulleja ja karanteenia koskevat määräykset tai postin osalta postisäännöt).

8 artikla

Kilpailuympäristö

1. Osapuolet tunnustavat yhteiseksi tavoitteekseen tarjota terveen kilpailuympäristön lentoliikenteen harjoittamiselle. Osapuolet toteavat, että lentoliikenteen harjoittajat harjoittavat tervettä kilpailua todennäköisimmin silloin, kun ne toimivat täysin kaupallisesti eivätkä saa valtion tukea.

2. Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty tämän sopimuksen soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksessa olevien erityismääräysten soveltamista.

3. Valtiontuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä ilmailutuotteita tai -palveluita, on soveltumatonta tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kannalta, jos se on omiaan vaikuttamaan osapuolten väliseen kauppaan ilmailualalla.

4. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan Euroopan unionissa sovellettavien kilpailusääntöjen, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan, soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden sekä Euroopan unionin toimielinten käyttöön ottamien tulkintavälineiden perusteella.

5. Jos osapuoli katsoo toisen osapuolen alueella vallitsevan, erityisesti tuista johtuen, olosuhteita, jotka voivat haitata sen lentoliikenteen harjoittajien oikeudenmukaisia ja tasapuolisia kilpailumahdollisuuksia, se voi toimittaa huomionsa toiselle osapuolelle. Lisäksi se voi pyytää sekakomiteaa kokoontumaan tämän sopimuksen 22 artiklan (Sekakomitea) mukaisesti. Nämä neuvottelut on järjestettävä 30 päivän kuluessa pyynnön tekemisestä. Ellei tyydyttävään sopimukseen päästä 30 päivän kuluessa neuvottelujen aloittamisesta, neuvotteluja pyytäneellä osapuolella on oikeus ryhtyä toimiin kieltäytyäkseen myöntämästä asianomaisille lentoliikenteen harjoittajille lupia tai peruuttaakseen luvat kokonaan tai tilapäisesti, rajoittaakseen niiden soveltamista tai asettaakseen niille aiheellisia ehtoja tämän sopimuksen 5 artiklan (Lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai rajoittaminen) mukaisesti.

6. Tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen toimien on oltava asianmukaisia ja oikeasuhteisia ja ne on rajoitettava kestoltaan ja soveltamisalaltaan välttämättömiin. Toimet on kohdistettava ainoastaan tässä artiklassa tarkoitetuista tuista tai olosuhteista hyötyviin lentoliikenteen harjoittajiin ja niiden toteuttaminen ei saa rajoittaa kummankaan osapuolen oikeutta ryhtyä tämän sopimuksen 24 artiklan (Suojatoimenpiteet) mukaisiin toimiin.

7. Kumpikin osapuoli voi toisen osapuolen tekemän ilmoituksen jälkeen aloittaa keskustelut tähän artiklaan liittyvistä asioista toisen osapuolen alueella olevien vastuullisten julkisten tahojen kanssa, mukaan luettuina valtion tai alue- tai paikallishallinnon viranomaiset.

8. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita osapuolten niitä lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat julkisen palvelun velvoitteita osapuolten alueilla.

9 artikla

Kaupalliset mahdollisuudet

1. Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus perustaa toimistoja toisen osapuolen alueelle lentoliikennepalveluidensa ja niihin liittyvien toimintojensa edistämistä ja myyntiä varten.

2. Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajilla on toisen osapuolen maahantulo-, oleskelu- ja työlupiin liittyvien lakien ja määräysten mukaisesti oikeus kuljettaa toisen osapuolen alueelle ja ylläpitää siellä omaa lentoliikenteen harjoittamisen tukemiseen vaadittavaa johto-, myynti-, teknistä, toiminnallista ja muuta asiantuntijahenkilökuntaa.

Sanotun rajoittamatta jäljempänä olevan b alakohdan soveltamista, kullakin lentoliikenteen harjoittajalla on toisen osapuolen alueella maahuolinnan osalta:

i)	oikeus hoitaa itse oma maahuolintansa (”omahuolinta”) tai vaihtoehtoisesti

ii)	oikeus valita palveluntarjoaja sellaisten kilpailevien maapalvelua kokonaisuudessaan tai osittain tarjoavien yritysten joukosta, joilla on pääsy markkinoille kummankin osapuolen lakien ja määräysten mukaisesti, ja jos tällaisia palveluntarjoajia on markkinoilla.

Matkatavaran käsittely, asematasopalvelut, polttoaineen ja öljyn toimitus ja tietyt rahdin ja postin fyysiset käsittelytoimet terminaalin ja ilma-aluksen välillä kuuluvat maahuolintapalvelujen luokkiin, joiden osalta edellä olevan a alakohdan i ja ii alakohtien mukaisia oikeuksia voivat rajoittaa ainoastaan fyysiset ja toiminnalliset rajoitteet toisen osapuolen alueella sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Jos tällaiset rajoitukset estävät omahuolinnan ja jos maahuolintapalveluja tarjoavien yritysten välillä ei ole tehokasta kilpailua, tulee maahuolintapalvelujen olla saatavissa samoilla ja syrjimättömillä perusteilla kaikille lentoliikenteen harjoittajille, eivätkä palvelujen hinnat saa ylittää niiden täysiä kustannuksia, joihin kuuluu kohtuullinen tuotto poistojen jälkeen.

4. Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittaja saa myydä lentokuljetuksia toisen osapuolen alueella suoraan ja/tai lentoliikenteen harjoittajan harkinnan mukaan nimeämiensä myyntiedustajien tai muiden asiamiesten tai internetin välityksellä. Kaikilla lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus myydä tällaisia lentokuljetuksia ja kaikilla henkilöillä on oikeus niitä ostaa alueen valuutalla tai muiden maiden vapaasti vaihdettavilla valuutoilla paikallisten valuuttasäännösten mukaisesti.

5. Kaikilla lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus vaihtaa ja vaadittaessa lähettää toisen osapuolen alueelta kotimaahansa, ja ellei se ole sovellettavien lakien ja asetusten vastaista, myös haluamaansa maahan tai maihin, paikallisia tuloja. Valuutan vaihto ja lähettäminen on luvallista ilman rajoituksia tai lähetysveroa käyttäen sitä vaihtokurssia, jota sovelletaan juokseviin rahasiirtoihin ja -lähetyksiin sinä päivänä, jona lentoliikenteen harjoittaja tekee ensimmäisen lähettämistä koskevan hakemuksensa.

6. Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus maksaa paikalliset kulunsa, mukaan luettuna polttoaineostot, toisen osapuolen alueella paikallisessa valuutassa. Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajat voivat niin halutessaan maksaa tällaiset kustannukset toisen osapuolen alueella vapaasti vaihdettavissa valuutoissa paikallisten valuuttasäännösten mukaisesti.

7. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja palveluja liikennöidessään tai tarjotessaan osapuolten lentoliikenteen harjoittajat voivat osallistua yhteisiin markkinointijärjestelyihin, kuten kiintiövarauksia koskeviin sopimuksiin tai yhteisten reittitunnusten käyttöä koskeviin järjestelyihin,

a)	osapuolten lentoliikenteen harjoittajien kanssa; ja

b)	kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajien kanssa; ja

c)	pintakuljetuksia (maa- ja vesikuljetukset) tarjoavien yritysten kanssa;

sillä edellytyksellä, että i) kaikilla näihin järjestelyihin osallistuvilla tahoilla on asianmukaiset reittioikeudet ja ii) järjestelyt ovat tällaisiin järjestelyihin tavanomaisesti sovellettavien turvallisuus- ja kilpailuvaatimusten mukaiset. Kun myydään matkustajakuljetusta, jossa eri yhtiöt käyttävät yhteisiä reittitunnuksia, ostajalle on myyntitilanteessa tai viimeistään ennen koneeseen nousua ilmoitettava, mitkä yhtiöt liikennöivät kutakin matkan osuutta.

Kun kyse on matkustajaliikenteestä, pintakuljetusta tarjoaviin yrityksiin ei sovelleta lentoliikennettä sääteleviä lakeja ja määräyksiä pelkästään sillä perusteella, että lentoliikenteen harjoittaja tarjoaa tätä pintakuljetusta omalla nimellään. Pintakuljetusten tarjoajien harkinnassa on päättää, osallistuvatko ne yhteistyöjärjestelyihin. Päättäessään tietystä järjestelystä pintakuljetuksia tarjoavat yritykset voivat ottaa huomioon muun muassa kuluttajien edut, tekniset ja taloudelliset rajoitukset ja rajoitukset, jotka liittyvät tilaan ja kapasiteettiin.

Lisäksi sen estämättä, mitä muualla tässä sopimuksessa määrätään, molempien osapuolten lentoliikenteen harjoittajien ja välillisten rahtikuljetusten tarjoajien on rajoituksetta sallittava käyttää ilmakuljetusten yhteydessä mitä tahansa rahdin pintakuljetusta mihin tahansa kohteeseen tai mistä tahansa kohteista Georgian ja Euroopan unionin alueilla tai kolmansissa maissa, mukaan luettuina kuljetukset kaikille tullipalveluja tarjoaville lentoasemille ja lentoasemilta, ja tarvittaessa oikeus kuljettaa tullaamatonta rahtia voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti. Lentoasemien tullipalvelujen tulee olla käytettävissä tällaista rahtia varten riippumatta siitä, kuljetetaanko rahti pinta- vai lentokuljetuksena. Lentoliikenteen harjoittajat voivat katsoa parhaaksi suorittaa itse omat pintakuljetuksensa tai sopia niistä muiden pintakuljetusta harjoittavien yritysten kanssa, mukaan luettuina muiden lentoliikenteen harjoittajien tai lentorahtikuljetuksia epäsuorasti tarjoavien yritysten suorittamat pintakuljetukset. Tällaisia yhdistettyjä rahtikuljetuksia voidaan tarjota yhteen sekä ilma- että pintakuljetuksen käsittävään hintaan edellyttäen, että rahdinantajia ei johdeta harhaan tällaisen kuljetuksen suhteen.

a)	Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota sovittuja lentoliikennepalveluja käyttäen miltä tahansa lentoliikenteen harjoittajalta, myös kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajalta, vuokrattua ilma-alusta ja miehistöä, sillä edellytyksellä, että kaikki tällaisiin järjestelyihin osallistuvat noudattavat niiden lakien ja määräysten mukaisia vaatimuksia, joita osapuolet tavanomaisesti soveltavat tällaisiin järjestelyihin.
b)	Kumpikaan osapuoli ei vaadi, että kalustoaan vuokraavilla lentoliikenteen harjoittajilla on tämän sopimuksen mukaiset liikenneoikeudet.
c)	Tilanteet, joissa Georgian lentoliikenteen harjoittaja vuokraa kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusta miehistöineen (ns. wet-leasing) tai joissa Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittaja vuokraa muun kuin liitteessä IV mainitun kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusta miehistöineen harjoittaakseen tämän sopimuksen mukaisia oikeuksiaan, on pidettävä poikkeusratkaisuina tai niillä on vastattava vain tilapäistarpeisiin. Tällaiseen ratkaisuun on saatava ennalta hyväksyntä kalustoa vuokralle ottavan lentoliikenteen harjoittajan liikenneluvan myöntäneeltä viranomaiselta ja toisen osapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta.

10. Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus tehdä kummankin osapuolen tai kolmansien maiden yhtiöiden, myös lentoyhtiöiden, kanssa franchising- ja tuotemerkkijärjestelyjä sillä edellytyksellä, että lentoliikenteen harjoittajilla on asianmukaiset luvat ja että järjestelyt ovat sellaisten lakien ja määräysten mukaiset, joita osapuolet tavanomaisesti soveltavat tällaisiin järjestelyihin; tämä koskee erityisesti määräyksiä, joissa edellytetään lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan julkistamista.

10 artikla

Tullit ja verot

1. Saapuessaan kansainvälisessä liikenteessä osapuolen alueelle toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajien ilma-alukset, niiden vakiovarusteet, poltto- ja voiteluaineet, tekniset kulutustarvikkeet, maalaitteet, varaosat (mukaan lukien moottorit), ilma-alusten varastot (mukaan lukien mutta eivät ainoastaan elintarvikkeet, juomat ja alkoholi, tupakka ja muut tuotteet, jotka on tarkoitettu myytäviksi matkustajille tai heidän kulutettavakseen lennon aikana rajoitettuina määrinä) sekä muut tarvikkeet, jotka on tarkoitettu tai joita käytetään yksinomaan kansainvälisessä liikenteessä liikennöivän ilma-aluksen toimintaa tai huoltoa varten, ovat vastavuoroisuuden perusteella ja kyseisen osapuolen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti vapaat kaikista tuontirajoituksista, omaisuusveroista, tulleista, valmisteveroista ja muista sen kaltaisista korvauksista ja maksuista, joita a) Euroopan unioni tai kansalliset tai paikalliset viranomaiset asettavat ja b) jotka eivät perustu annettujen palvelujen kustannuksiin, edellyttäen, että nämä varusteet ja varastot pysyvät ilma-aluksessa.

2. Vastavuoroisuuden perusteella ja kyseisen osapuolen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista veroista, tulleista ja maksuista, lukuun ottamatta annetun palvelun kustannuksiin perustuvia maksuja, ovat vapautettuja myös seuraavat:

ilma-alukseen kohtuullisissa rajoissa otetut osapuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut ilma-aluksen varastot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivässä ilma-aluksessa maasta ulos suuntautuvalla lennolla silloinkin, kun näitä varastoja käytetään lennettäessä kyseisen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella;

b)	osapuolen alueelle tuodut maalaitteet ja varaosat (mukaan lukien moottorit), jotka on tarkoitettu toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä liikenteessä käytettävän ilma-aluksen huoltoa tai korjausta varten;

osapuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut poltto- ja voiteluaineet ja tekniset kulutustarvikkeet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivässä ilma-aluksessa maasta ulos suuntautuvalla lennolla silloinkin, kun näitä varastoja käytetään lennettäessä kyseisen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella;

osapuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut, osapuolten tullilainsäädännön mukaiset painotuotteet, joita on otettu ilma-alukseen tarkoituksena käyttää niitä toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivässä ilma-aluksessa maasta ulos suuntautuvalla lennolla silloinkin, kun näitä varastoja käytetään lennettäessä kyseisen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella; ja

e)	turvallisuus- ja turvalaitteet lentoasemilla tai rahtiterminaaleissa tapahtuvaa käyttöä varten.

3. Mahdollisista päinvastaisista määräyksistä riippumatta tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta määräämästä syrjimättömin perustein veroja, tulleja tai muita maksuja sen alueella toimitetulle polttoaineelle, jota käytetään sellaisen lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksessa, joka liikennöi kahden sen alueella sijaitsevan paikan välillä.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tarvikkeista ja varastoista voidaan edellyttää, että ne pidetään asiaankuuluvien viranomaisten valvonnassa ja ettei niitä saa siirtää maksamatta asiaankuuluvia tulleja ja veroja.

5. Tässä artiklassa tarkoitettuja vapautuksia on sovellettava myös silloin, kun osapuolen lentoliikenteen harjoittajat ovat tehneet sopimuksen toisen lentoliikenteen harjoittajan kanssa, jolle toinen osapuoli on myöntänyt vastaavat vapautukset, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden lainaamisesta tai siirtämisestä toisen osapuolen alueella.

6. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä kumpaakaan osapuolta määräämästä veroja, tulleja tai maksuja tavaroille, jotka on myyty muuhun tarkoitukseen kuin matkustajien kulutettavaksi ilma-aluksessa liikennöitäessä niiden alueella kahden sellaisen kohteen välillä, joissa lentokoneeseen nouseminen tai siitä poistuminen on sallittua.

7. Osapuolen alueen kautta suorassa kauttakulussa olevat matkatavarat ja rahti vapautetaan veroista, tulleista ja muista samankaltaisista maksuista, jotka eivät perustu annettujen palvelujen kustannuksiin.

8. Osapuolen lentoliikenteen harjoittajan käyttämässä ilma-aluksessa olevia vakiovarusteita tai siellä tavallisesti säilytettäviä varusteita tai tarvikkeita saa purkaa toisen osapuolen alueella ainoastaan kyseisen alueen tulliviranomaisten luvalla. Tällaisessa tapauksessa nämä varusteet ja tarvikkeet voidaan asettaa mainittujen viranomaisten valvontaan siihen asti, kun ne viedään uudelleen maasta tai toimitetaan muulla tavoin pois tullimääräysten mukaisesti.

9. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta arvonlisäveroasioihin lukuun ottamatta tuonnista kannettavaa liikevaihtoveroa. Tämä sopimus ei vaikuta jonkin jäsenvaltion ja Georgian välillä voimassa olevien tulojen ja pääoman kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien yleissopimusten määräyksiin.

11 artikla

Lentoasemien, laitteiden ja palvelujen käytöstä perittävät maksut

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että käyttömaksut, joita sen maksuja perivät toimivaltaiset viranomaiset tai elimet voivat määrätä toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajille lennonvarmistus- ja lennonjohtopalvelujen sekä lentoasemiin, ilmailun turvaamiseen ja muihin niihin liittyviin toimintoihin tarkoitettujen laitteiden ja palvelujen käytöstä, ovat oikeantasoisia ja kohtuullisia eivätkä perusteettoman syrjiviä ja jakautuvat tasaisesti käyttäjäryhmien kesken. Näissä maksuissa voidaan ottaa huomioon kaikki kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille tai elimille aiheutuu tarvittavien lentoasema- ja turvalaitteiden ja -palvelujen tarjoamisesta kyseisellä lentoasemalla tai kyseisessä lentoasemajärjestelmässä, mutta niiden määrä ei saa ylittää kyseisiä kustannuksia. Tällaisiin maksuihin voi sisältyä kohtuullinen tuotto poistojen jälkeen. Laitteita ja palveluja, joiden käytöstä peritään maksuja, on tarjottava tehokkaasti ja taloudellisesti. Kaikki tällaiset käyttömaksut toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajalle on joka tapauksessa asetettava ehdoin, jotka eivät saa olla epäsuotuisampia kuin minkä tahansa muun lentoliikenteen harjoittajan saatavilla olevat suotuisimmat ehdot silloin, kun maksuja asetetaan.

2. Kumpikin osapuoli vaatii alueellaan toimivia toimivaltaisia viranomaisia tai elimiä neuvottelemaan laitteita ja palveluja käyttävien lentoliikenteen harjoittajien ja/tai niiden edustajien kanssa ja varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset ja elimet ja lentoliikenteen harjoittajat tai niiden edustajat vaihtavat keskenään tarvittavia tietoja maksujen kohtuullisuuden määrittämiseksi tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset tai elimet ilmoittavat käyttäjille kaikista käyttäjämaksujen muutosehdotuksista kohtuullisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat ottaa käyttäjien mielipiteet huomioon, ennen kuin muutoksia tehdään.

3. Tämän sopimuksen 23 artiklan (Riitojen ratkaiseminen ja välimiesmenettely) mukaisissa riitojenratkaisumenettelyissä kummankaan osapuolen ei katsota rikkovan tämän artiklan määräyksiä, paitsi

a)	jos se jättää tutkimatta kohtuullisessa ajassa toisen osapuolen valituksen kohteena olevan maksun tai käytännön, tai

b)	jos se jättää tällaisen tutkinnan jälkeen ryhtymättä kaikkiin vallassaan oleviin toimenpiteisiin korjatakseen tämän artiklan määräysten vastaisen maksun tai toimenpiteen.

12 artikla

Hinnoittelu

1. Osapuolet antavat lentoliikenteen harjoittajien määritellä hintansa vapaasti ja vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun edellytyksillä.

2. Osapuolet eivät vaadi hintojen ilmoittamista.

3. Toimivaltaiset viranomaiset voivat olla yhteydessä toisiinsa keskustellakseen esimerkiksi, mutta ei yksinomaan, perusteettomilta, kohtuuttomilta, syrjiviltä tai tuetuilta vaikuttavista hinnoista.

13 artikla

Tilastot

1. Kumpikin osapuoli toimittaa toiselle osapuolelle kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti vaaditut tilastot sekä pyynnöstä muita saatavilla olevia tilastotietoja, joita voidaan kohtuudella tarvita lentoliikenteen harjoittamisen arviointiin.

2. Osapuolet tekevät tämän sopimuksen 22 artiklan (Sekakomitea) mukaisessa sekakomiteassa yhteistyötä, jolla helpotetaan niiden välistä tilastotietojen vaihtoa tämän sopimuksen mukaisten lentoliikennepalvelujen kehityksen seuraamiseksi.

II OSASTO

SÄÄNTELY-YHTEISTYÖ

14 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ellei tämän sopimuksen liitteessä II vahvistetuista siirtymäsäännöistä muuta johdu, osapuolten on noudatettava liitteessä III olevassa C osassa määriteltyä lentoturvallisuuslainsäädäntöä jäljempänä esitetyin ehdoin.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että Georgia panee täytäntöön tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön. Tätä varten Georgia osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

3. Osapuolet varmistavat, että sellaisille osapuolen rekisteröimille ilma-aluksille, joiden osalta epäillään, että ne eivät ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen kansainvälisten lentoturvallisuusmääräysten mukaisia, ja jotka laskeutuvat toisen osapuolen alueella oleville kansainvälisen lentoliikenteen käytössä oleville lentoasemille, suoritetaan tämän toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten toimesta asematasotarkastuksia sekä sisällä aluksessa että sen ulkopuolella aluksen ja sen miehistön asiakirjojen asianmukaisuuden varmistamiseksi ja ilma-aluksen ja sen laitteiston silmämääräisesti havaittavan kunnon toteamiseksi.

4. Osapuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa pyytää neuvonpitoa toisen osapuolen soveltamista turvallisuusmääräyksistä.

5. Osapuolen toimivaltaiset viranomaiset ryhtyvät asiaankuuluviin ja välittömiin toimenpiteisiin havaitessaan, että ilma-alus, tuote tai toiminta

a)	ei ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen vähimmäismääräysten tai tämän sopimuksen liitteessä III olevassa C osassa määritellyn lainsäädännön mukainen, riippuen siitä, kumpaa sovelletaan, tai

herättää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa tehtyjen huomioiden perusteella vakavia epäilyjä siitä, että ilma-alus tai sen toiminta eivät ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen vähimmäismääräysten tai tämän sopimuksen liitteessä III olevassa C osassa määritellyn lainsäädännön mukaisia, riippuen siitä, kumpaa sovelletaan, tai

c)	herättää vakavia epäilyjä siitä, että yleissopimuksen mukaisesti vahvistettuja vähimmäismääräyksiä tai tämän sopimuksen liitteessä III olevassa C osassa määriteltyä lainsäädäntöä, riippuen siitä, kumpaa sovelletaan, ei noudateta tai valvota tehokkaasti.

6. Ryhtyessään toimenpiteisiin 5 kohdan mukaisesti osapuolen toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava siitä toisen osapuolen toimivaltaisille viranomaisille ja esitettävä perustelut näille toimille.

7. Jos tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä jatketaan siitä huolimatta, että ne eivät ole enää perusteltuja, kumpi tahansa osapuoli voi saattaa asian sekakomitean käsiteltäväksi.

15 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Ellei tämän sopimuksen liitteessä II vahvistetuista siirtymäsäännöistä muuta johdu, osapuolten on noudatettava liitteessä III olevassa D osassa määriteltyä ilmailun turvaamista koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä jäljempänä esitetyin ehdoin.

2. Georgiassa voidaan tehdä Euroopan komission tarkastus tämän sopimuksen liitteessä III tarkoitetun ilmailun turvaamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Osapuolet perustavat tarvittavan mekanismin tällaisten turvatoimien tarkastusten tuloksia koskevaa tiedonvaihtoa varten.

3. Koska siviili-ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön turvallisuuden varmistaminen on kansainvälisten lentoliikennepalvelujen tarjoamisen ehdoton edellytys, osapuolet vahvistavat toisiaan koskevat velvoitteensa, joiden mukaan ne turvaavat siviili-ilmailun laittomilta teoilta, ja erityisesti velvoitteensa, jotka perustuvat yleissopimukseen, Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitettuun rikoksia ja eräitä muita tekoja ilma-aluksissa koskevaan yleissopimukseen, Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 allekirjoitettuun ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen, Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 allekirjoitettuun siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen, Montrealissa 24 päivänä helmikuuta 1988 allekirjoitettuun kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskevaan lisäpöytäkirjaan ja Montrealissa 1 päivänä maaliskuuta 1991 allekirjoitettuun yleissopimukseen muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten, siltä osin kuin molemmat osapuolet ovat näiden yleissopimusten osapuolia, sekä kaikkiin muihin siviili-ilmailun turvaamista koskeviin yleissopimuksiin ja pöytäkirjoihin, joiden osapuolia molemmat osapuolet ovat.

4. Osapuolet antavat pyynnöstä toisilleen kaikkea tarpeellista apua siviili-ilma-alusten laittoman haltuunoton ja muiden sellaisten laittomien tekojen torjumiseksi, jotka vaarantavat tällaisten ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön, lentoasemien ja lennonvarmistuksen turvallisuuden, sekä apua kaikkien muiden siviili-ilmailun turvaamiseen kohdistuvien uhkien torjumiseksi.

5. Osapuolet toimivat keskinäisissä suhteissaan ilmailun turvaamista koskevien Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vahvistamien ja Chicagon yleissopimuksen liitteiksi otettujen standardien ja, siinä määrin kuin osapuolet niitä soveltavat, suositeltujen menettelytapojen mukaisesti, siltä osin kuin näitä ilmailun turvaamista koskevia määräyksiä voidaan soveltaa osapuoliin. Osapuolet vaativat, että niiden rekisterissä olevien ilma-alusten käyttäjät sekä sellaiset käyttäjät, joiden päätoimipaikka tai vakinainen kotipaikka on niiden alueella, ja niiden alueella olevien lentoasemien pitäjät toimivat kyseisten ilmailun turvaamista koskevien määräysten mukaisesti.

6. Osapuolet takaavat, että niiden alueella toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä ilma-alusten suojaamiseksi sekä matkustajien ja heidän käsimatkatavaroidensa tarkastamiseksi ja asiaankuuluvien tarkastusten suorittamiseksi miehistölle, rahdille (ruumassa kuljetettavat matkatavarat mukaan luettuna) ja ilma-aluksen varastoille ennen ilma-alukseen nousemista tai sen kuormaamista sekä näiden tapahtumien aikana ja että kyseisiä toimenpiteitä mukautetaan lisääntyneisiin uhkiin vastaamiseksi. Osapuolet suostuvat siihen, että niiden lentoliikenteen harjoittajien voidaan edellyttää noudattavan tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja toisen osapuolen soveltamia ilmailun turvaamista koskevia määräyksiä ilma-aluksen saapuessa kyseisen toisen osapuolen alueelle, ollessa siellä tai lähtiessä sieltä.

7. Kumpikin osapuoli myös reagoi myönteisesti kaikkiin toisen osapuolen pyyntöihin, jotka koskevat erityisen uhan torjumiseen liittyviä kohtuullisia erityisturvatoimia. Kumpikin osapuoli ilmoittaa etukäteen toiselle osapuolelle kaikista erityisturvatoimista, joita se aikoo ottaa käyttöön ja joilla voi olla merkittävä taloudellinen tai toiminnallinen vaikutus tämän sopimuksen mukaisiin lentoliikennepalveluihin, paitsi jos se ei ole kohtuudella mahdollista hätätilanteessa. Kumpi tahansa osapuoli voi pyytää sekakomiteaa kokoontumaan tämän sopimuksen 22 artiklan (Sekakomitea) mukaisesti keskustelemaan tällaisista turvatoimista.

8. Kun siviili-ilma-alukseen kohdistuu tai sitä uhkaa laiton haltuunotto taikka ilma-aluksen turvallisuuteen, sen matkustajiin tai miehistöön, lentoasemiin tai lennonvarmistuslaitteisiin kohdistuu tai niitä uhkaa muu laiton teko, osapuolet auttavat toisiaan helpottamalla tiedonvälitystä ja toteuttamalla muita asianmukaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on nopeasti ja turvallisesti lopettaa tällainen teko tai sen uhka.

9. Kumpikin osapuoli toteuttaa kaikki käytännössä toteutettavina pitämänsä toimenpiteet varmistaakseen, että ilma-alus, joka on otettu laittomasti haltuun tai joutunut jonkin muun laittoman teon kohteeksi ja on maassa osapuolen alueella, pidetään maassa, paitsi jos sen lähdön salliminen on välttämätöntä ihmishenkien suojelemiseksi. Tällaisista toimenpiteistä on päätettävä yhteisten neuvottelujen pohjalta aina, kun se on mahdollista.

10. Kun osapuolella on perusteltua syytä uskoa, että toinen osapuoli on poikennut tässä artiklassa määrätyistä ilmailun turvaamista koskevista määräyksistä, kyseinen osapuoli pyytää välittömiä neuvotteluja toisen osapuolen kanssa.

11. Sanotun rajoittamatta tämän sopimuksen 5 artiklan (Lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai rajoittaminen) soveltamista, todetaan, että ellei tyydyttävään sopimukseen päästä viidentoista (15) päivän kuluessa tällaisen pyynnön esittämisestä, osapuolella on oikeus kieltäytyä myöntämästä toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajan tai harjoittajien liikennöintilupia, peruuttaa ne, rajoittaa niiden soveltamista tai asettaa niille ehtoja.

12. Välittömän ja poikkeuslaatuisen vaaratilanteen uhatessa osapuoli voi toteuttaa tilapäisiä toimenpiteitä, jo ennen kuin viisitoista (15) päivää on kulunut.

13. Kaikkien tämän artiklan 11 kohdan nojalla sovellettavien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeytettävä, kun toinen osapuoli noudattaa täysimääräisesti tämän artiklan määräyksiä.

16 artikla

Ilmaliikenteen hallinta

1. Ellei tämän sopimuksen liitteessä II vahvistetuista siirtymäsäännöistä muuta johdu, osapuolten on noudatettava liitteessä III olevassa B osassa määriteltyä lainsäädäntöä jäljempänä määrätyin ehdoin.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä ilmaliikenteen hallinnan alalla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan laajentamiseksi Georgian alueelle, jotta Euroopassa voidaan parantaa nykyistä turvallisuustasoa ja ilmaliikenteen yleistä tehokkuustasoa, optimoida kapasiteetin käyttö, minimoida viivästykset ja parantaa ympäristönsuojelun tasoa. Tätä varten Georgia osallistuu tarkkailijana yhtenäisen ilmatilan komitean työhön tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen. Sekakomitea vastaa yhteistyön seurannasta ja helpottamisesta ilmaliikenteen hallinnan alalla.

3. Helpottaakseen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön soveltamista alueellaan

Georgia toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet ilmaliikenteen hallintaan liittyvien institutionaalisten rakenteidensa mukauttamiseksi yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, erityisesti varmistamalla, että asiaankuuluvat kansalliset valvontaelimet ovat vähintään toiminnallisesti riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista; ja

Euroopan unioni ottaa Georgia mukaan soveltuviin yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyviin, lennonvarmistuspalveluja, ilmatilaa ja yhteentoimivuutta koskeviin toiminnallisiin aloitteisiin, erityisesti huomioimalla aikaisessa vaiheessa Georgian toimet toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamiseksi tai koordinoimalla SESAR-hanketta asiaankuuluvalla tavalla.

17 artikla

Ympäristö

1. Osapuolet tunnustavat, että ympäristönsuojelu on tärkeä osatekijä kehitettäessä ilmailupolitiikkaa ja pantaessa sitä täytäntöön. Osapuolet tunnustavat, että siviili-ilmailun ympäristövaikutusten rajoittamiseksi tarvitaan tehokkaita maailmanlaajuisia, alueellisia, kansallisia ja/tai paikallisia toimia.

2. Ellei tämän sopimuksen liitteessä II vahvistetuista siirtymäsäännöistä muuta johdu, osapuolten on noudatettava liitteessä III olevassa E osassa määriteltyä lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

3. Osapuolet toteavat, että on tärkeää toimia yhdessä ja tarkastella monenvälisissä keskusteluissa ilmailun vaikutuksia ympäristöön sekä varmistaa, että mahdolliset lieventävät toimenpiteet ovat täysin yhdenmukaisia tämän sopimuksen tavoitteiden kanssa.

4. Tämän sopimuksen määräysten ei katsota rajoittavan osapuolen toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia ryhtyä kaikkiin asiaankuuluviin toimenpiteisiin lentoliikenteen ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi tai niiden käsittelemiseksi muulla tavoin, edellyttäen, että nämä toimenpiteet ovat täysin osapuolten kansainväliseen oikeuteen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisia ja niitä sovelletaan kansallisuudesta riippumatta.

18 artikla

Kuluttajansuoja

Ellei tämän sopimuksen liitteessä II olevista siirtymämääräyksistä muuta johdu, osapuolten on noudatettava liitteessä III olevassa G osassa määriteltyä lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

19 artikla

Tietokonepohjaiset paikanvarausjärjestelmät

Ellei tämän sopimuksen liitteessä II olevista siirtymämääräyksistä muuta johdu, osapuolten on noudatettava liitteessä III olevassa H osassa määriteltyä lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

20 artikla

Sosiaaliset näkökohdat

Ellei tämän sopimuksen liitteessä II olevista siirtymämääräyksistä muuta johdu, osapuolten on noudatettava liitteessä III olevassa F osassa määriteltyä lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

III OSASTO

INSTITUTIONAALISET JÄRJESTELYT

21 artikla

Tulkinta ja soveltaminen

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat yleiset ja erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen ja pidättäytyvät toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

2. Osapuolet ovat omalla alueellaan vastuussa tämän sopimuksen ja erityisesti tämän sopimuksen liitteessä III lueteltujen lentoliikennettä koskevien asetusten ja direktiivien asianmukaisesta täytäntöönpanosta.

3. Kumpikin osapuoli antaa toiselle osapuolelle kaikki tarvittavat tiedot ja kaiken tarvittavan avun, jos kyseinen toinen osapuoli suorittaa tämän sopimuksen määräysten mahdollista rikkomista koskevaa tutkintaa sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvan toimivallan mukaisesti.

4. Aina kun osapuolet toimivat niille tämän sopimuksen nojalla kuuluvan toimivallan mukaisesti asioissa, jotka ovat toisen osapuolen kannalta merkityksellisiä ja jotka koskevat toisen osapuolen viranomaisia tai sen yrityksiä, tämän toisen osapuolen toimivaltaisille viranomaisille tiedotetaan asiasta ja niille annetaan mahdollisuus esittää huomautuksia ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

5. Siltä osin kuin tämän sopimuksen määräykset ja tämän sopimuksen liitteessä III määriteltyjen säädösten säännökset ovat asiasisällöltään yhteneviä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vastaavien sääntöjen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla annettujen säädösten kanssa, näitä määräyksiä ja säännöksiä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa unionin tuomioistuimen ja Euroopan komission antamien asiaa koskevien tuomioiden ja päätösten mukaisesti.

22 artikla

Sekakomitea

1. Perustetaan osapuolten edustajista koostuva sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’, joka vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja huolehtii sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Tässä tarkoituksessa se antaa suosituksia ja tekee päätöksiä, jos tässä sopimuksessa nimenomaisesti niin määrätään.

2. Sekakomitean päätökset hyväksytään yksimielisesti, ja ne sitovat molempia osapuolia. Osapuolet panevat päätökset täytäntöön omien sääntöjensä mukaisesti.

3. Sekakomitea vahvistaa päätöksellä oman työjärjestyksensä.

4. Sekakomitea kokoontuu tarpeen mukaan. Kumpikin osapuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista.

5. Osapuoli voi myös pyytää sekakomitean koollekutsumista tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällainen kokous on järjestettävä mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä, elleivät osapuolet toisin sovi.

6. Sopimuksen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi osapuolet vaihtavat tietoja ja neuvottelevat sekakomiteassa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

7. Jos jompikumpi osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole pannut sekakomitean päätöstä asianmukaisesti täytäntöön, ensin mainittu voi pyytää, että asiaa käsitellään sekakomiteassa. Jos sekakomitea ei pääse asiassa ratkaisuun kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi, pyynnön esittänyt osapuoli voi toteuttaa tämän sopimuksen 24 artiklan (Suojatoimenpiteet) mukaisia suojatoimenpiteitä.

8. Jos sekakomitea ei tee päätöstä asiasta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi, osapuolet voivat toteuttaa tämän sopimuksen 24 artiklan (Suojatoimenpiteet) mukaisia tilapäisiä suojatoimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

9. Tämän sopimuksen 6 artiklan (Investoinnit) mukaisesti sekakomiteassa käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät osapuolten lentoliikenteen harjoittajien osake-enemmistön hallintaan vaikuttaviin kahdenvälisiin investointeihin tai muutoksiin lentoliikenteen harjoittajien tosiasiallisessa määräysvallassa.

10. Sekakomitea kehittää myös yhteistyötä

a)	edistämällä asiantuntijatason tietojenvaihtoa uusista lainsäädäntöaloitteista ja lainsäädännön kehittymisestä, mukaan luettuina lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ympäristö, ilmailualan infrastruktuuri (mukaan luettuina lähtö- ja saapumisajat), kilpailuympäristö sekä kuluttajansuoja;

b)	tarkastelemalla tämän sopimuksen mukaiseen lentoliikenteeseen vaikuttavia markkinaolosuhteita;

c)	selvittämällä säännöllisesti tämän sopimuksen täytäntöönpanon aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia erityisesti työllisyyteen ja kehittämällä asianmukaisia toimintamalleja perusteltuihin huolenaiheisiin;

d)	käsittelemällä tämän sopimuksen mahdollisia kehittämiskohteita, mukaan luettuina sopimuksen muutoksia koskevat suositukset;

e)	sopimalla yksimielisesti menettelyjä koskevista ehdotuksista, toimintatavoista tai asiakirjoista, jotka liittyvät suoraan tämän sopimuksen toteutumiseen;

f)	käsittelemällä ja kehittämällä teknistä avunantoa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla; ja

g)	edistämällä yhteistyötä asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla.

23 artikla

Riitojen ratkaiseminen ja välimiesmenettely

1. Jos osapuolten kesken syntyy riitaa tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, ne pyrkivät ensisijaisesti ratkaisemaan riidan neuvottelemalla sekakomiteassa tämän sopimuksen 22 artiklan (Sekakomitea) 5 kohdan mukaisesti.

2. Kumpi tahansa osapuoli voi antaa kaikki erimielisyydet, jotka liittyvät tämän sopimuksen soveltamiseen tai tulkitsemiseen ja joita ei ole kyetty ratkaisemaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, kolmijäsenisen välimiespaneelin käsiteltäväksi seuraavien menettelyjen mukaisesti:

kumpikin osapuoli nimeää välimiehen kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut ilmoituksen välimiesmenettelyä koskevasta pyynnöstä, jonka toinen osapuoli on lähettänyt diplomaattiteitse; näiden kahden välimiehen olisi nimettävä kolmas välimies seuraavien kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa. Jos toinen osapuolista ei ole nimennyt välimiestä sovitun ajan kuluessa tai jos kolmatta välimiestä ei nimetä sovitun ajan kuluessa, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää ICAOn neuvoston puheenjohtajaa nimeämään tarpeen mukaan joko välimiehen tai välimiehet;

b)	edellä olevan a alakohdan mukaisesti nimetyn kolmannen välimiehen tulisi olla kolmannen maan kansalainen ja hänen pitäisi toimia välimiespaneelin puheenjohtajana;

c)	välimiespaneeli sopii omasta työjärjestyksestään; ja

d)	jollei välimiespaneelin lopullisesta päätöksestä muuta johdu, välimiesmenettelyyn liittyvät kustannukset jaetaan tasapuolisesti osapuolten kesken.

3. Välimiespaneeli voi yhden osapuolen pyynnöstä määrätä toisen osapuolen panemaan täytäntöön väliaikaisia korjaavia toimenpiteitä ennen välimiespaneelin lopullista päätöstä.

4. Kaikki välimiespaneelin väliaikaiset ja lopulliset päätökset ovat osapuolia sitovia.

5. Jos osapuoli ei noudata välimiespaneelin tämän artiklan mukaisesti tekemää päätöstä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa mainitun päätöksen tiedoksiantamisesta, toinen osapuoli voi kyseisen laiminlyönnin koko keston ajaksi peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti tämän sopimuksen nojalla sopimusta rikkovalle osapuolelle myönnetyt oikeudet tai etuoikeudet tai rajoittaa niitä.

24 artikla

Suojatoimenpiteet

1. Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämisen. Ne varmistavat, että tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan.

2. Jos osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, se voi toteuttaa asianmukaiset suojatoimenpiteet. Suojatoimenpiteiden soveltamisala ja kesto on rajoitettava siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen tilanteen korjaamiseksi tai tämän sopimuksen ylläpitämiseksi. Ensisijaisesti on käytettävä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen toteutumiselle.

3. Osapuoli, joka harkitsee suojatoimenpiteiden toteuttamista, ilmoittaa viipymättä asiasta sekakomitean välityksellä toiselle osapuolelle sekä antaa kaikki olennaiset tiedot asiasta.

4. Osapuolet aloittavat välittömästi neuvottelut sekakomiteassa yhteisesti hyväksyttävissä olevan ratkaisun löytämiseksi.

5. Asianomainen osapuoli saa toteuttaa suojatoimenpiteitä vasta yhden kuukauden kuluttua tämän artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen päivämäärästä, jollei tämän artiklan 3 kohdan mukaista neuvottelumenettelyä ole saatu päätökseen ennen mainittua määräaikaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan (Lupien myöntäminen) d alakohdan, 5 artiklan (Lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai rajoittaminen) d alakohdan, 14 artiklan (Lentoturvallisuus) ja 15 artiklan (Ilmailun turvaaminen) soveltamista.

6. Asianomainen osapuolen ilmoittaa viipymättä toteutetuista toimenpiteistä sekakomitealle ja antaa kaikki olennaiset tiedot asiasta.

7. Kaikki tämän artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet keskeytetään heti, kun rikkomukseen syyllistynyt osapuoli täyttää tämän sopimuksen määräykset.

25 artikla

Suhde muihin sopimuksiin

1. Tämän sopimuksen määräykset ovat ensisijaisia Georgian ja jäsenvaltioiden kahdenvälisten sopimusten vastaaviin määräyksiin nähden. Sellaisten näihin kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvien voimassa olevien liikenneoikeuksien käyttämistä, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan, voidaan kuitenkin jatkaa sillä edellytyksellä, ettei jäsenvaltioiden ja niiden kansalaisten välillä esiinny syrjintää.

2. Osapuolet neuvottelevat kumman tahansa osapuolen pyynnöstä sekakomiteassa siitä, voiko sekakomitea suositella Georgian liittymistä ECAA-sopimukseen.

3. Jos osapuolet liittyvät johonkin monenväliseen sopimukseen tai hyväksyvät ICAOn tai jonkin muun kansainvälisen järjestön tekemän päätöksen, joka koskee tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, ne ottavat asian esille sekakomiteassa sen selvittämiseksi, olisiko tätä sopimusta tarkistettava asian huomioon ottamiseksi.

26 artikla

Muutokset

1. Jos jompikumpi osapuoli haluaa muuttaa tämän sopimuksen määräyksiä, se ilmoittaa asiasta sekakomitealle, jotta se voi tehdä päätöksensä.

2. Sekakomitea voi toisen osapuolen ehdotuksesta ja tämän artiklan mukaisesti päättää muuttaa tämän sopimuksen liitteitä.

3. Tämän sopimuksen muutokset tulevat voimaan, kun molempien osapuolten sisäiset menettelyt on saatu päätökseen.

4. Tällä sopimuksella ei rajoiteta osapuolten oikeutta antaa yksipuolisesti uutta lainsäädäntöä tai muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöään lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä tämän sopimuksen liitteessä III mainitulla alalla, edellyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatetta ja tämän sopimuksen määräyksiä noudattaen.

5. Jos jompikumpi osapuoli aikoo antaa uutta lainsäädäntöä tai muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöään lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä tämän sopimuksen liitteessä III mainitulla alalla, se ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Toisen osapuolen pyynnöstä asiasta voidaan keskustella sekakomiteassa.

6. Kumpikin osapuoli ilmoittaa säännöllisesti ja mahdollisimman pian toiselle osapuolelle uudesta lainsäädännöstä tai muutoksesta voimassa olevaan lainsäädäntöönsä lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä tämän sopimuksen liitteessä III mainitulla alalla. Kumman tahansa osapuolen pyynnöstä sekakomitea järjestää tämän jälkeen kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa näkemysten vaihdon tällaisen uuden lainsäädännön tai muutoksen mahdollisista vaikutuksista sopimuksen asianmukaiseen toteutumiseen.

7. Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun näkemysten vaihdon jälkeen sekakomitea

a)	tekee päätöksen, jolla tarkistetaan tämän sopimuksen liitettä III siten, että siihen sisällytetään, tarvittaessa vastavuoroisuutta noudattaen, kyseinen uusi lainsäädäntö tai muutos;

b)	tekee päätöksen, jolla kyseinen uusi lainsäädäntö tai muutos katsotaan tämän sopimuksen mukaiseksi; tai

c)	suosittelee muita kohtuullisessa ajassa toteutettavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen.

27 artikla

Voimassaolon päättyminen

Kumpikin osapuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse toiselle osapuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus. Tällainen ilmoitus on toimitettava samanaikaisesti ICAOlle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeristölle. Tämän sopimuksen voimassaolo lakkaa keskiyöllä (GMT) sen IATAn liikennöintikauden päättyessä, joka oli käynnissä vuoden kuluttua sopimuksen irtisanomista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta osapuolten sopimuksella ennen mainitun määräajan päättymistä.

28 artikla

Rekisteröinti Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeristössä

Tämä sopimus ja sen muutokset rekisteröidään ICAOssa ja YK:n pääsihteeristössä

29 artikla

Väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua viimeisen sellaisen nootin päiväyksestä, jolla osapuolet vahvistavat, että kaikki sopimuksen voimaantulon edellyttämät tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen. Tätä noottienvaihtoa varten Georgia toimittaa Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille osoitetun nootin Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö toimittaa Georgialle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden nootin. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden nootin on sisällettävä kunkin jäsenvaltion tiedonanto, jossa vahvistetaan, että jäsenvaltio on saattanut päätökseen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt.

2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, osapuolet sopivat soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti, jollei osapuolten mahdollisista sisäisistä menettelyistä ja/tai kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona on päivätty viimeinen niistä nooteista, joilla osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen soveltamisen edellyttämien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Brysselissä toisena päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattakymmenen kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja georgian kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Deze handtekening verbindt eveneens het Vlaamse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage égalament la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Република България

Za Českou republiku

På Kongeriget Danmarks vegne

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā –

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

A Magyar Köztársaság részéről

Għal Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

(1) Kesäkuun 10 päivänä 1999 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti.

LIITE I

SOVITUT LENTOLIIKENNEPALVELUT JA MÄÄRÄTYT REITIT

Tähän liitteeseen sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä II olevia siirtymämääräyksiä.

Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajille oikeuden tarjota lentoliikennepalveluja seuraavilla reiteillä:

a)	Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajat: mikä tahansa paikka Euroopan unionissa – välillä oleva paikka Euromed-maissa, Euroopan yhteisen ilmailualueen maissa tai liitteessä IV luetelluissa maissa – mikä tahansa paikka Georgiassa – edelleen olevat paikat.

b)	Georgian lentoliikenteen harjoittajat: mikä tahansa paikka Georgiassa – välillä oleva paikka Euromed-maissa, Euroopan yhteisen ilmailualueen maissa tai liitteessä IV luetelluissa maissa – mikä tahansa paikka Euroopan unionissa.

Tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti harjoitettavien lentoliikennepalvelujen lähtö- tai päätepisteen on sijaittava Georgian lentoliikenteen harjoittajien tapauksessa Georgian alueella ja Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien osalta Euroopan unionissa.

Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajat voivat valintansa mukaan joillakin tai kaikilla lennoillaan:

a)	liikennöidä jompaankumpaan tai molempiin suuntiin;

b)	yhdistää samaan lentoon eri lennonnumeroita;

c)	liikennöidä missä yhdistelmässä ja missä järjestyksessä tahansa tämän liitteen 2 kohdassa tarkoitettuihin välillä oleviin paikkoihin ja edelleen oleviin paikkoihin sekä osapuolten alueilla oleviin paikkoihin;

d)	jättää väliin minkä tahansa paikan tai mitkä tahansa paikat;

e)	siirtää missä tahansa kohteessa ilma-aluksestaan liikennettä toiseen ilma-alukseensa;

f)	tehdä välilaskuja mihin tahansa paikkaan kummankin osapuolen alueella tai sen ulkopuolella;

g)	harjoittaa kauttakulkuliikennettä toisen osapuolen alueen halki; ja

h)	yhdistää liikennettä samaan ilma-alukseen riippumatta siitä, mistä tällainen liikenne on lähtöisin.

Kumpikin osapuoli antaa lentoliikenteen harjoittajien määritellä tarjoamansa kansainvälisen lentoliikenteen tiheys ja määrä markkinoilla vallitsevien kaupallisten näkökohtien perusteella. Tämän oikeuden mukaisesti kumpikaan osapuoli ei saa yksipuolisesti rajoittaa liikenteen määrää, tiheyttä tai palvelun säännöllisyyttä taikka toisen osapuolen lentoliikenteen harjoittajien käyttämien ilma-alusten tyyppiä tai tyyppejä muista kuin tullitoimintaan, teknisiin, operatiivisiin tai ympäristönäkökohtiin tai terveyden suojeluun liittyvistä syistä tai tämän sopimuksen 8 artiklan (Kilpailuympäristö) soveltamiseksi.

Kummankin osapuolen lentoliikenteen harjoittajat voivat liikennöidä – myös yhteistunnuksin – mihin tahansa paikkaan sellaisessa kolmannessa maassa, joka ei sisälly määrättyihin reitteihin, sillä edellytyksellä, että ne eivät harjoita viidennen vapauden liikenneoikeuksia.

LIITE II

SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

Euroopan unioni tekee arvion siitä, miten Georgia on pannut täytäntöön tämän sopimuksen liitteessä III tarkoitetun Euroopan unionin lentoliikennelainsäädännön kaikki säännökset ja soveltanut niitä, lukuun ottamatta tämän sopimuksen liitteessä III olevassa D osassa tarkoitettua ilmailun turvaamista koskevaa lainsäädäntöä, ja kyseinen arvio vahvistetaan sekakomitean päätöksellä. Arvio tehdään viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun sopimus on tullut voimaan.

Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen liitteessä I määrätään, tässä sopimuksessa vahvistettuihin sovittuihin lentoliikennepalveluihin ja määrättyihin reitteihin ei sisälly tämän sopimuksen tässä liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen antopäivään asti oikeutta harjoittaa viidennen vapauden liikenneoikeuksia; tämä koskee myös Georgian lentoliikenteen harjoittajien toimintaa Euroopan yhteisön alueella sijaitsevien paikkojen välillä.

Kaikkia Georgian ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kahdenvälisillä sopimuksilla myönnettyjä liikenneoikeuksia saa kuitenkin edelleen harjoittaa edellyttäen, että siihen ei liity kansallisuuteen perustuvaa syrjintää Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien välillä.

Euroopan unioni tekee arvion siitä, miten Georgia on pannut ilmailun turvaamista koskevan lainsäädännön täytäntöön, ja kyseinen arvio vahvistetaan sekakomitean päätöksellä. Arvio tehdään viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun tämä sopimus on tullut voimaan. Sillä välin Georgia panee täytäntöön ECAC-asiakirjan 30.

Siirtymäkauden päättyessä tämän sopimuksen liitteessä III olevassa D osassa tarkoitetun ilmailun turvaamista koskevan lainsäädännön luottamukselliset osat annetaan Georgian asianmukaisten viranomaisten saataville, jos turvaamisen kannalta arkaluontoisten tietojen vaihtamisesta, EU:n luottamukselliset tiedot mukaan luettuina, päästään sopimukseen.

Georgian vähittäistä siirtymistä tämän sopimuksen liitteessä III tarkoitetun Euroopan unionin lentoliikennelainsäädännön täysimittaiseen soveltamiseen voidaan arvioida säännöllisesti. Arviot tekee Euroopan komissio yhteistyössä Georgian kanssa.

Georgia soveltaa tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen antopäivästä alkaen liikennelupien antamiseen sääntöjä, jotka vastaavat sisällöltään lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 II luvussa olevia sääntöjä. Euroopan unionin toimivaltaiset viranomaiset soveltavat tämän sopimuksen 4 artiklan määräyksiä, jotka koskevat Georgian toimivaltaisten viranomaisten tekemien vaatimustenmukaisuutta ja/tai kansalaisuutta koskevien selvitysten vastavuoroista tunnustamista, siitä alkaen, kun sekakomitea on vahvistanut Georgian soveltavan täysimääräisesti liikennelupien myöntämistä koskevia sääntöjä.

Rajoittamatta sekakomiteassa tai 24 artiklan (Suojatoimenpiteet) nojalla tehtävän päätöksen soveltamista, sellaisten allekirjoituspäivänä Georgian rekisterissä olevien ja Georgian viranomaisvalvonnan alaisten käyttäjien ilma-alusten lentokelpoisuutta, joilla ei ole EASAn tämän sopimuksen liitteessä III olevassa C osassa tarkoitetun asiaa koskevan EU-lainsäädännön mukaisesti antamaa tyyppihyväksyntätodistusta, voidaan hallinnoida Georgian toimivaltaisten viranomaisten vastuulla Georgian sovellettavien kansallisten vaatimusten mukaisesti

a)	tammikuun 1 päivään 2015 asti tiettyjen ainoastaan rahtiliikenteessä käytettävien ilma-alusten tapauksessa;

joulukuun 31 päivään 2019 asti tiettyjen sellaisten helikopterien ja kevyiden ja ultrakevyiden ilma-alusten osalta, joita käytetään esimerkiksi etsintä- ja pelastuspalvelussa, lentotyössä, koulutuksessa, avustus- ja maatalouslennoissa ja humanitaarisissa lennoissa niitä käyttävien lentoliikenteen harjoittajien toimilupien mukaisesti. Tällaisilla ilma-aluksilla ei ole tämän sopimuksen mukaisesti myönnettyjä lisäoikeuksia sen jälkeen, kun tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitettu päätös on annettu.

LIITE III

(Ajantasaistetaan säännöllisesti)

SIVIILI-ILMAILUUN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

Seuraavien säädösten ”sovellettavia säännöksiä” sovelletaan tämän sopimuksen mukaisesti, ellei tässä liitteessä tai tämän sopimuksen liitteessä II (Siirtymämääräykset) muuta määrätä. Yksittäisiä säädöksiä koskevat erityiset mukautukset on tarvittaessa mainittu niiden jäljessä.

A. Markkinoille pääsy ja siihen liittyvät kysymykset

N:o 95/93

Neuvoston asetus (ETY) N:o 95/93, annettu 18 päivänä tammikuuta 1993, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 894/2002, annettu 27 päivänä toukokuuta 2002, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1554/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 793/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla ja 14 a artiklan 2 kohta

Sovellettaessa 12 artiklan 2 kohtaa tarkoitetaan ilmaisulla ’komissio’ ilmaisua ’sekakomitea’.

N:o 96/67

Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla

Sovellettavat säännökset: 1–25 artikla ja liite

Sovellettaessa 10 artiklaa tarkoitetaan ilmaisulla ’jäsenvaltiot’ ilmaisua ’Euroopan unionin jäsenvaltiot’.

Sovellettaessa 20 artiklan 2 kohtaa tarkoitetaan ilmaisulla ’komissio’ ilmaisua ’sekakomitea’.

N:o 785/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 785/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla ja 10 artiklan 2 kohta

N:o 2009/12

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/12/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, lentoasemamaksuista

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla

B. Ilmaliikenteen hallinta

N:o 549/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus)

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla, 6 artikla ja 9–14 artikla

N:o 550/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus)

Sovellettavat säännökset: 1–19 artikla, liitteet I ja II

N:o 551/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus)

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla

N:o 552/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus)

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla, liitteet I–V

N:o 2096/2005

Komission asetus (EY) N:o 2096/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

Komission asetus (EY) N:o 1315/2007, annettu 8 päivänä marraskuuta 2007, ilmaliikenteen hallinnan turvallisuusvalvonnasta ja asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta

Komission asetus (EY) N:o 482/2008, annettu 30 päivänä toukokuuta 2008, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta vaadittavasta ohjelmistojen turvallisuuden varmistusjärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 2096/2005 liitteen II muuttamisesta

Komission asetus (EY) N:o 668/2008, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2096/2005 liitteiden II–V muuttamisesta työmenetelmien ja toimintaohjeiden osalta

Sovellettavat säännökset: 1–9 artikla, liitteet I–V

N:o 2150/2005

Komission asetus (EY) N:o 2150/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä

N:o 2006/23

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/23/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, yhteisön lennonjohtajan lupakirjasta

Sovellettavat säännökset: 1–16 artikla, 18, 19 ja 20 artikla ja liitteet I–IV

N:o 730/2006

Komission asetus (EY) N:o 730/2006, annettu 11 päivänä toukokuuta 2006, ilmatilan luokittelusta ja näkölentosääntöjen mukaisten lentojen sallimisesta lentopinnan 195 yläpuolella

N:o 1794/2006

Komission asetus (EY) N:o 1794/2006, annettu 6 päivänä joulukuuta 2006, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä

N:o 1033/2006

Komission asetus (EY) N:o 1033/2006, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2006, lentoa edeltävän vaiheen lentosuunnitelmia koskeviin menettelyihin liittyvistä vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten

N:o 1032/2006

Komission asetus (EY) N:o 1032/2006, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2006, lennonjohtoyksiköiden väliseen lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen tarkoitettujen lentotietojen vaihdon automaattisten järjestelmien vaatimuksista

N:o 219/2007

Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi

Sovellettavat säännökset: 1 artiklan 1–2 ja 5–7 kohta, 2–3 artikla, 4 artiklan 1 kohta, liite

N:o 633/2007

Komission asetus (EY) N:o 633/2007, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2007, lennonjohtoyksiköiden välillä tapahtuvaan lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen käytettävän lentotietosanomien siirtoyhteyskäytännön soveltamisvaatimuksista

Sovellettavat säännökset: 1–7 artikla, 8 artiklan toinen ja kolmas virke, liitteet I–IV

N:o 1265/2007

Komission asetus (EY) N:o 1265/2007, annettu 26 päivänä lokakuuta 2007, ilma-aluksen ja maa-aseman välisessä puheviestinnässä käytettävää kanavaväliä koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten

Sovellettavat säännökset: 1–9 artikla, liitteet I–IV

N:o 1315/2007

Komission asetus (EY) N:o 1315/2007, annettu 8 päivänä marraskuuta 2007, ilmaliikenteen hallinnan turvallisuusvalvonnasta ja asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–15 artikla

N:o 482/2008

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla, liitteet I–II

N:o 668/2008

Sovellettavat säännökset: 1–2 artikla

N:o 1361/2008

Neuvoston asetus (EY) N:o 1361/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla (lukuun ottamatta 1 artiklan 6 kohtaa), liite (lukuun ottamatta kohtia 11 ja 12)

N:o 29/2009

Komission asetus (EY) N:o 29/2009, annettu 16 päivänä tammikuuta 2009, tiedonsiirtopalveluja koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa

Sovellettavat säännökset: 1–15 artikla, liitteet I–VII

N:o 30/2009

Komission asetus (EY) N:o 30/2009, annettu 16 päivänä tammikuuta 2009, asetuksen (EY) N:o 1032/2006 muuttamisesta tiedonsiirtopalveluja tukevia lentotietojen vaihdon automaattisia järjestelmiä koskevien vaatimusten osalta

Sovellettavat säännökset: 1–2 artikla, liite

N:o 262/2009

Komission asetus (EY) N:o 262/2009, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2009, S-moodikyselykoodien koordinoitua jakamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa

Sovellettavat säännökset: 1–13 artikla, liitteet I–III

N:o 1070/2009

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1070/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, asetusten (EY) N:o 549/2004, (EY) N:o 550/2004, (EY) N:o 551/2004 ja (EY) N:o 552/2004 muuttamisesta Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn ja kestävyyden parantamiseksi

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla, lukuun ottamatta 1 artiklan 4 kohtaa

C. Lentoturvallisuus

N:o 3922/91

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3922/91, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

Komission asetus (EY) N:o 2176/96, annettu 13 päivänä marraskuuta 1996, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

Komission asetus (EY) N:o 1069/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

Komission asetus (EY) N:o 2871/2000, annettu 28 päivänä joulukuuta 2000, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1899/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1900/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta

Komission asetus (EY) N:o 8/2008, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta kaupallisiin lentokoneella suoritettaviin ilmakuljetuksiin sovellettavien yhteisten teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen osalta

Komission asetus (EY) N:o 859/2008, annettu 20 päivänä elokuuta 2008, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta kaupallisiin lentokoneella suoritettaviin ilmakuljetuksiin sovellettavien yhteisten teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen osalta

Sovellettavat säännökset: 1–10 ja 12–13 artikla, lukuun ottamatta 4 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 2 kohdan toista virkettä, liitteet I–III

Sovellettaessa 12 artiklaa tarkoitetaan ilmaisulla ’jäsenvaltiot’ ilmaisua ’Euroopan unionin jäsenvaltiot’.

N:o 216/2008

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–68 artikla, lukuun ottamatta 65 artiklaa, 69 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, 69 artiklan 4 kohta, liitteet I–VI

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

Komission asetus (EY) N:o 690/2009, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1108/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta lentopaikkojen, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen osalta sekä direktiivin 2006/23/EY kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–3 artikla (lukuun ottamatta 1 artiklan 7 kohtaa, jossa vahvistetaan uusi 8 a artiklan 5 kohta, 8 b artiklan 6 kohta ja 8 c artiklan 10 kohta), liite

N:o 94/56

Neuvoston direktiivi 94/56/EY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnan perusperiaatteista

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla

N:o 2003/42

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/42/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2003, poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla, liitteet I–II

N:o 1321/2007

Komission asetus (EY) N:o 1321/2007, annettu 12 päivänä marraskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY mukaisesti vaihdettujen siviili-ilmailualan poikkeamia koskevien tietojen keskusrekisteriin tallentamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla

N:o 1330/2007

Komission asetus (EY) N:o 1330/2007, annettu 24 päivänä syyskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siviili-ilmailun alan poikkeamia koskevan tietojen levittämisen täytäntöönpanosäännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–10 artikla, liitteet I–II

N:o 1702/2003

Komission asetus (EY) N:o 1702/2003, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

Komission asetus (EY) N:o 381/2005, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2005, ilma-alusten ja ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuutta ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta

Komission asetus (EY) N:o 706/2006, annettu 8 päivänä toukokuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta sen ajanjakson osalta, jona jäsenvaltiot voivat myöntää hyväksyntöjä rajoitetuksi ajaksi

Komission asetus (EY) N:o 335/2007, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2007, asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden ympäristöhyväksyntää koskevien täytäntöönpanosääntöjen osalta

Komission asetus (EY) N:o 375/2007, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2007, ilma-alusten ja ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuutta ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta

Komission asetus (EY) N:o 287/2008, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2008, asetuksen (EY) N:o 1702/2003 2 c artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta voimassaoloajan pidentämisestä

Komission asetus (EY) N:o 1057/2008, annettu 27 päivänä lokakuuta 2008, asetuksen (EY) N:o 1702/2003 liitteessä olevan lentokelpoisuuden tarkastustodistusta (EASA 15a -lomake) koskevan lisäyksen II muuttamisesta

Komission asetus (EY) N:o 1194/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta

Huomautus: Oikaistu oikaisulla komission asetukseen (EY) N:o 1194/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta (EUVL L 321, 8.12.2009)

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla, liite. Sekakomitea määrittää asetuksessa tarkoitetut siirtymäkaudet.

N:o 2042/2003

Komission asetus (EY) N:o 2042/2003, annettu 20 päivänä marraskuuta 2003, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

Komission asetus (EY) N:o 707/2006, annettu 8 päivänä toukokuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 2042/2003 muuttamisesta sellaisten hyväksyntöjen osalta, joiden kesto on rajoitettu, sekä liitteiden I ja III osalta

Komission asetus (EY) N:o 376/2007, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2007, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2042/2003 muuttamisesta

Komission asetus (EY) N:o 1056/2008, annettu 27 päivänä lokakuuta 2008, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä annetun asetuksen (EY) N:o 2042/2003 muuttamisesta

Komission asetus (EU) N:o 127/2010, annettu 5 päivänä helmikuuta 2010, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä annetun asetuksen (EY) N:o 2042/2003 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–6 artikla, liitteet I–IV

N:o 104/2004

Komission asetus (EY) N:o 104/2004, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, Euroopan lentoturvallisuusviraston valituslautakunnan organisaatiota ja kokoonpanoa koskevista säännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–7 artikla ja liite

N:o 593/2007

Komission asetus (EY) N:o 593/2007, annettu 31 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

Komission asetus (EY) N:o 1356/2008, annettu 23 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista annetun asetuksen (EY) N:o 593/2007 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla, 14 artiklan 2 kohta, liite

N:o 736/2006

Komission asetus (EY) N:o 736/2006, annettu 16 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan lentoturvallisuusviraston työmenetelmistä standardointitarkastuksia suoritettaessa

Sovellettavat säännökset: 1–18 artikla

N:o 768/2006

Komission asetus (EY) N:o 768/2006, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY täytäntöönpanosta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten turvallisuutta ja tietojärjestelmän hallinnointia koskevien tietojen keruun ja vaihtamisen osalta

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla

N:o 2111/2005

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–13 artikla, liite

Komission asetus (EY) N:o 473/2006, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 II luvussa tarkoitetun yhteisön luettelon laatimissäännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–6 artikla ja liitteet A–C

Komission asetus (EY) N:o 474/2006, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 luvussa II tarkoitetusta yhteisön luettelosta, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna

Sovellettavat säännökset: 1–3 artikla ja liitteet A ja B

D. Ilmailun turvaaminen

N:o 300/2008

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–18 artikla, 21 artikla, liite

N:o 18/2010

Komission asetus (EU) N:o 18/2010, annettu 8 päivänä tammikuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 muuttamisesta siviili-ilmailun turvaamisen alan kansallisia laadunvalvontaohjelmia koskevien vaatimusten osalta

N:o 272/2009

Komission asetus (EY) N:o 272/2009, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 liitteessä vahvistettujen siviili-ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täydentämisestä

N:o 1254/2009

Komission asetus (EU) N:o 1254/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2009, perusteista, joilla jäsenvaltiot saavat poiketa siviili-ilmailun turvaamista koskevista yhteisistä perusvaatimuksista ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia turvatoimenpiteitä

Komission asetus (EU) N:o …, annettu …, yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi [EU:n hyväksymismenettelyssä]

Komission päätös (EU) N:o …, annettu …, asetuksen (EY) N:o 300/2008 18 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja sisältävistä yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi [EU:n hyväksymismenettelyssä]

E. Ympäristö

N:o 2006/93

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/93/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 16 (toinen painos) niteessä I olevan II osan 3 lukuun kuuluvien ääntä hitaammin lentävien lentokoneiden liikennöimisen sääntelystä

Sovellettavat säännökset: 1–6 artikla ja liitteet I ja II

N:o 2002/30

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/30/EY, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2002, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta

sellaisena kuin se on muutettuna tai mukautettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla ja vuoden 2005 liittymisasiakirjalla

Sovellettavat säännökset: 1–15 artikla, liitteet I ja II

N:o 2002/49

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta

Sovellettavat säännökset: 1–16 artikla, liitteet I–VI

F. Sosiaaliset näkökohdat

N:o 2000/79

Neuvoston direktiivi 2000/79/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta

Sovellettavat säännökset: 2–3 artikla, liite

N:o 2003/88

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista

Sovellettavat säännökset: 1–19, 21–24 ja 26–29 artikla

G. Kuluttajansuoja

N:o 90/314

Neuvoston direktiivi 90/314/ETY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1990, matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista

Sovellettavat säännökset: 1–10 artikla

N:o 95/46

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta

Sovellettavat säännökset: 1–34 artikla

N:o 2027/97

Neuvoston asetus (EY) N:o 2027/97, annettu 9 päivänä lokakuuta 1997, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa,

sellaisena kuin se on muutettuna

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 889/2002, annettu 13 päivänä toukokuuta 2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla

N:o 261/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–17 artikla

N:o 1107/2006

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä

Sovellettavat säännökset: 1–17 artikla, liitteet I ja II

H. Muu lainsäädäntö

N:o 80/2009

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 80/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevista käytännesäännöistä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2299/89 kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–18 artikla ja liitteet I ja II

LIITE IV

LUETTELO TÄMÄN SOPIMUKSEN 3 JA 5 ARTIKLASSA JA LIITTEESSÄ I TARKOITETUISTA MUISTA VALTIOISTA

Islannin tasavalta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

Liechtensteinin ruhtinaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

Norjan kuningaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

Sveitsin valaliitto (Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen nojalla).

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/33

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1083/2012,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2012,

tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 täytäntöönpanosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 808/2004 luotiin yhteinen kehys tietoyhteiskuntaa koskevien Euroopan tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 808/2004 8 artiklan 1 kohdan mukaan tarvitaan täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan määrittää kyseisen asetuksen 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tilastoja varten tarvittavat tiedot ja määräajat niiden lähettämiselle.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tietoyhteiskuntaa koskevien Euroopan tilastojen tuottamista varten toimitettavat ja asetuksen (EY) N:o 808/2004 3 artiklan 2 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitetut tiedot luetellaan tämän asetuksen liitteissä I ja II.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49.

LIITE I

MODUULI 1: YRITYKSET JA TIETOYHTEISKUNTA

1. Aiheet ja niiden ominaisuustiedot

a) Asetuksen (EY) N:o 808/2004 liitteessä I olevasta luettelosta valitut aiheet viitevuodelle 2013 ovat seuraavat:

—	tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja niiden käyttö yrityksissä,

—	internetin ja muiden sähköisten verkkojen käyttö yrityksissä,

—	tieto- ja viestintätekniikan käyttö yrityksissä tiedonvaihtoa varten hallinnon ja viranomaisten kanssa sekä niiden tarjoamien palvelujen käyttämiseksi (sähköinen hallinto),

—	sähköiset liiketoimintaprosessit ja organisatoriset näkökohdat,

—	sähköinen kaupankäynti.

b) Seuraavat yrityksen ominaisuustiedot on kerättävä:

Tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja niiden käyttö yrityksissä

Kaikista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	tietokoneiden käyttö.

Tietokoneita käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	(vapaaehtoinen) niiden työntekijöiden määrä tai prosenttiosuus kaikista työntekijöistä, jotka käyttävät tietokoneita vähintään kerran viikossa,

—	(vapaaehtoinen) sellaisten tietoteknisten etäkäyttösovellusten käyttö, joiden avulla työntekijät pääsevät yrityksen sähköpostijärjestelmään, asiakirjoihin tai sovelluksiin (kiinteän, mobiilin tai langattoman internetyhteyden kautta).

Internetin ja muiden sähköisten verkkojen käyttö yrityksissä

Tietokoneita käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	internetyhteys.

Internetyhteyden omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	internetyhteys: DSL,

—	internetyhteys: muu kiinteä laajakaistainen internetyhteys,

—	internetyhteys: ISDN-yhteys tai valintainen yhteys tavallisen puhelinliittymän kautta,

—	internetyhteys: langaton laajakaistayhteys matkapuhelinverkkoja käyttävän kannettavan laitteen kautta (ns. 3G tai 4G),

—	(vapaaehtoinen) internetyhteys: langaton laajakaistayhteys matkapuhelinverkkoja käyttävän kannettavan tietokoneen kautta (ns. 3G tai 4G),

—	(vapaaehtoinen) internetyhteys: langaton laajakaistayhteys matkapuhelinverkkoja käyttävien muiden kannettavien laitteiden, kuten älypuhelimen tai kämmentietokoneen, kautta (ns. 3G tai 4G),

—	internetyhteys: muu mobiiliyhteys,

—	internetyhteys: nopeimman internetyhteyden suurin sopimuksenmukainen siirtonopeus Mbit/s; ([0;< 2], [2;< 10], [10;< 30], [30;< 100], [≥100]),

—	niiden työntekijöiden määrä tai prosenttiosuus kaikista työntekijöistä, jotka käyttävät internetiin kytkettyä tietokonetta vähintään kerran viikossa,

—	sosiaalisen median käyttö; tällä tarkoitetaan erityisesti verkkoyhteisöpalveluja, yritysblogeja tai mikroblogeja, multimediasisällön jakamiseen tarkoitettuja verkkosivuja, wikipohjaisia tiedonjakamisvälineitä, muihin tarkoituksiin kuin maksettujen ilmoitusten lähettämiseen,

—	verkkoyhteisöpalvelujen käyttö,

—	yritysblogien tai mikroblogien käyttö,

—	multimediasisällön jakamiseen tarkoitettujen verkkosivujen käyttö,

—	wikipohjaisten tiedonjakamisvälineiden käyttö,

—	yrityksellä verkkosivusto tai kotisivu.

Niistä yrityksistä, joilla on verkkosivusto tai kotisivu, kerättävät ominaisuustiedot:

—	seuraavan toiminnon tarjoaminen: verkossa tehtävät tilaukset tai varaukset,

—	seuraavan toiminnon tarjoaminen: ilmoitus tietosuojaperiaatteiden noudattamisesta, yksityisyyden suojaa koskeva tunnus tai verkkosivuston turvallisuuden varmennus,

—	seuraavan toiminnon tarjoaminen: tuoteluettelot tai hinnastot,

—	seuraavan toiminnon tarjoaminen: verkossa tehtävän tilauksen seuranta,

—	seuraavan toiminnon tarjoaminen: kävijöiden mahdollisuus räätälöidä tai muokata tuotteita,

—	seuraavan toiminnon tarjoaminen: personoitu sisältö niille, jotka vierailevat sivustolla säännöllisesti tai toistuvasti,

—	(vapaaehtoinen) seuraavan toiminnon tarjoaminen: avoimista työpaikoista ilmoittaminen tai verkossa tehtävä työpaikkahakemus.

Niistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka käyttävät sosiaalista mediaa; tällä tarkoitetaan erityisesti verkkoyhteisöpalveluja, yritysblogeja tai mikroblogeja, multimediasisällön jakamiseen tarkoitettuja verkkosivuja, wikipohjaisia tiedonjakamisvälineitä, muihin tarkoituksiin kuin maksettujen ilmoitusten lähettämiseen:

—	sosiaalisen median käyttö yrityksen kuvan kehittämiseksi tai tuotteiden markkinoimiseksi,

—	sosiaalisen median käyttö asiakkaiden mielipiteiden, arvioiden tai kysymysten saamiseksi tai niihin vastaamiseksi,

—	sosiaalisen median käyttö asiakkaiden saamiseksi mukaan tavaroiden tai palvelujen kehittämiseen tai niitä koskevaan innovointiin,

—	sosiaalisen median käyttö yhteistyön harjoittamiseen liikekumppaneiden tai muiden organisaatioiden kanssa,

—	sosiaalisen median käyttö työntekijöiden hankkimiseksi,

—	sosiaalisen median käyttö näkemysten, mielipiteiden tai tietämyksen vaihtoon yrityksen sisällä,

—	sosiaalisen median käyttö yrityksen virallisen toimintalinjan mukaisesti.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö yrityksissä tiedonvaihtoa varten hallinnon ja viranomaisten kanssa sekä niiden tarjoamien palvelujen käyttämiseksi (sähköinen hallinto)

Internetyhteyden omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	internetin käyttö tietojen saamiseksi viranomaisten verkkosivustoilta tai kotisivuilta edeltävänä kalenterivuonna,

—	internetin käyttö lomakkeiden saamiseksi viranomaisten verkkosivustoilta tai kotisivuilta edeltävänä kalenterivuonna,

—	internetin käyttö täytettyjen lomakkeiden toimittamiseksi viranomaisille edeltävänä kalenterivuonna,

—	internetin käyttö alv-ilmoituksen hoitamiseksi kokonaan internetissä ilman paperityötä (tarvittaessa myös sähköiset maksut) edeltävänä kalenterivuonna,

—	internetin käyttö sosiaaliturvamaksujen hoitamiseksi kokonaan internetissä ilman paperityötä (tarvittaessa myös sähköiset maksut) edeltävänä kalenterivuonna,

—	internetin käyttö tarjousaineiston ja -eritelmien käyttöön saamiseksi sähköisessä julkisessa hankintajärjestelmässä edeltävänä kalenterivuonna,

—	internetin käyttö tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi kansallisessa sähköisessä julkisessa hankintajärjestelmässä (eTendering) edeltävänä kalenterivuonna,

—	internetin käyttö tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi sähköisessä julkisessa hankintajärjestelmässä (eTendering) muissa EU:n jäsenvaltioissa edeltävänä kalenterivuonna.

Sellaisten tekniikoiden käyttömahdollisuudet ja käyttö, joilla voi yhdistyä internetiin tai muihin verkkoihin mistä tahansa ja milloin tahansa (yhteyden saatavuus kaikkialla)

Internetyhteyden omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	yrityksen työntekijöille tarjoamien sellaisten kannettavien laitteiden käyttö, joista on mobiiliyhteys internetiin ammatillisiin tarkoituksiin.

Sellaisista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka tarjoavat työntekijöille kannettavat laitteet, joista on mobiiliyhteys internetiin ammatillisiin tarkoituksiin:

—	niiden työntekijöiden määrä tai prosenttiosuus kaikista työntekijöistä, joille yritys on antanut kannettavan laitteen, josta on mobiiliyhteys internetiin ammatillisiin tarkoituksiin.

Sähköiset liiketoimintaprosessit

Tietokoneita käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	automaattiseen käsittelyyn soveltuvien sähköisten laskujen lähettäminen,

—	automaattiseen käsittelyyn soveltumattomien sähköisten laskujen lähettäminen,

—	automaattiseen käsittelyyn soveltuvien sähköisten laskujen vastaanottaminen,

—	ERP-ohjelmistopaketin (toiminnanohjausjärjestelmä) käyttö tietojenvaihtoon eri toimintojen välillä,

—	(vapaaehtoinen) ohjelmasovellusten (asiakashallinta – CRM) käyttö yrityksen asiakastietojen syöttämiseksi, tallentamiseksi sekä asettamiseksi muiden toimintojen saataville,

—	(vapaaehtoinen) ohjelmasovellusten (asiakashallinta – CRM) käyttö yrityksen asiakastietojen analysoimiseksi markkinointitarkoituksia varten.

Sähköinen kaupankäynti

Niistä tietokoneita käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot, joita ei ole luokiteltu NACE Rev. 2:n pääluokkaan K:

—	tuote- tai palvelutilausten vastaanottaminen verkkosivustojen kautta (verkkomyynti) edeltävänä kalenterivuonna,

—	tuote- tai palvelutilausten vastaanottaminen EDI-viesteinä (EDI-tyyppinen myynti) edeltävänä kalenterivuonna,

—	tuote- tai palvelutilausten lähettäminen verkkosivustojen kautta tai EDI-viesteinä edeltävänä kalenterivuonna,

—	esteet, jotka rajoittavat myyntiä verkkosivustojen (verkkomyynti) kautta tai estävät sen ja jotka johtuvat siitä, että tavarat tai palvelut eivät sovellu verkkomyyntiin,

—	esteet, jotka rajoittavat verkkomyyntiä tai estävät sen ja jotka johtuvat logistiikkaan liittyvistä ongelmista,

—	esteet, jotka rajoittavat verkkomyyntiä tai estävät sen ja jotka johtuvat maksuihin liittyvistä ongelmista,

—	esteet, jotka rajoittavat verkkomyyntiä tai estävät sen ja jotka johtuvat tietoturvallisuuteen tai tietosuojaan liittyvistä ongelmista,

—	esteet, jotka rajoittavat verkkomyyntiä tai estävät sen ja jotka johtuvat lainsäädäntöön liittyvistä ongelmista,

—	esteet, jotka rajoittavat verkkomyyntiä tai estävät sen ja jotka johtuvat verkkomyynnin käyttöönottoon liittyvistä kohtuuttoman suurista kustannuksista hyötyihin nähden.

Verkkosivustojen kautta tilauksia vastaanottaneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	verkkosivustojen kautta vastaanotettuihin tilauksiin perustuvan sähköisen myynnin arvo tai prosenttiosuus kokonaisliikevaihdosta edeltävänä kalenterivuonna,

—	verkkosivustojen kautta vastaanotettuihin tilauksiin perustuvan, yksityisille kuluttajille (B2C) tapahtuvan sähköisen myynnin prosenttiosuus edeltävänä kalenterivuonna,

—	verkkosivustojen kautta vastaanotettuihin tilauksiin perustuvan, muille yrityksille (B2B) tai viranomaisille (B2G) tapahtuvan sähköisen myynnin prosenttiosuus edeltävänä kalenterivuonna,

—	sähköinen myynti alkuperän mukaan: oma maa edeltävänä kalenterivuonna,

—	sähköinen myynti alkuperän mukaan: muut EU-maat edeltävänä kalenterivuonna,

—	sähköinen myynti alkuperän mukaan: muu maailma edeltävänä kalenterivuonna.

EDI-viesteinä tuote- tai palvelutilauksia vastaanottaneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	EDI-tyyppisinä viesteinä vastaanotettuihin tilauksiin perustuvan sähköisen myynnin arvo tai prosenttiosuus kokonaisliikevaihdosta edeltävänä kalenterivuonna,

—	sähköinen myynti alkuperän mukaan: oma maa edeltävänä kalenterivuonna,

—	sähköinen myynti alkuperän mukaan: muut EU-maat edeltävänä kalenterivuonna,

—	sähköinen myynti alkuperän mukaan: muu maailma edeltävänä kalenterivuonna.

Verkkosivustojen kautta tai EDI-viesteinä tilauksia lähettäneistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	(vapaaehtoinen) tuote- tai palvelutilausten lähettäminen verkkosivustojen kautta edeltävänä kalenterivuonna,

—	(vapaaehtoinen) tuote- tai palvelutilausten lähettäminen EDI-viesteinä edeltävänä kalenterivuonna,

—

(vapaaehtoinen) sähköisesti lähetettyihin tilauksiin perustuvat sähköiset ostotapahtumat edeltävänä kalenterivuonna joko sähköisten ostotapahtumien osuutena ostotapahtumien koko määrästä prosenttiluokissa ([0;< 1], [1;< 5], [5;< 10], [10;< 25], [25;< 50], [50;< 75], [75;100]) tai sähköisten ostotapahtumien arvona tai sähköisten ostotapahtumien prosenttiosuutena ostotapahtumien koko määrästä,

—	(vapaaehtoinen) sähköiset ostotapahtumat alkuperän mukaan: oma maa edeltävänä kalenterivuonna,

—	(vapaaehtoinen) sähköiset ostotapahtumat alkuperän mukaan: muut EU-maat edeltävänä kalenterivuonna,

—	(vapaaehtoinen) sähköiset ostotapahtumat alkuperän mukaan: muu maailma edeltävänä kalenterivuonna.

c) Seuraavat yritysten taustatiedot on kerättävä tai saatava vaihtoehtoisista lähteistä:

Kaikista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	yrityksen pääasiallinen taloudellinen toiminta edeltävänä kalenterivuonna,

—	henkilöstön keskimääräinen lukumäärä edeltävänä kalenterivuonna,

—	kokonaisliikevaihto edeltävänä kalenterivuonna (rahamääräisenä ilman alv:tä),

—	(vapaaehtoinen) tavaroiden ja palvelujen kokonaisostot edeltävänä kalenterivuonna (rahamääräisenä ilman alv:tä)

2. Kattavuus

Tämän liitteen 1 kohdan b ja c alakohdassa luetellut ominaisuustiedot on kerättävä ja saatava yrityksiltä, jotka on luokiteltu seuraaviin toimialoihin, yrityskokoihin ja maantieteellisiin alueisiin:

Toimiala: seuraaviin NACE Rev. 2:n luokkiin luokitellut yritykset:

NACE-luokka	Kuvaus
Pääluokka C	Teollisuus
Pääluokka D, E	Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja jätehuolto
Pääluokka F	Rakentaminen
Pääluokka G	Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
Pääluokka H	Kuljetus ja varastointi
Pääluokka I	Majoitus- ja ravitsemistoiminta
Pääluokka J	Informaatio ja viestintä
Pääluokka L	Kiinteistöalan toiminta
Kaksinumerotasot 69–74	Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
Pääluokka N	Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
Kolminumerotaso 95.1	Tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus
(vapaaehtoinen) Nelinumerotasot 64.19, 64.92, 66.12 ja 66.19 Kolminumerotasot 65.1 ja 65.2	Rahoitus- ja vakuutustoiminta

b)	Yrityksen koko: yritykset, jotka työllistävät vähintään 10 henkilöä. Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset otetaan mukaan vapaaehtoisesti.

c)	Maantieteellinen soveltamisala: yritykset, jotka ovat sijoittuneet mihin tahansa jäsenvaltion alueella.

3. Viiteajanjaksot

Viiteajanjakso on vuosi 2012 niiden ominaisuustietojen osalta, jotka viittaavat edeltävään kalenterivuoteen. Muille ominaisuustiedoille viiteajanjaksona on tammikuu 2013.

4. Jaottelut

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen aiheiden ja niiden ominaisuustietojen osalta on toimitettava seuraavat taustatiedot:

Jaottelu taloudellisen toimialan mukaan: seuraavien NACE Rev. 2:n aggregaattien mukaan:

NACE Rev. 2:n aggregointi

kansallisten aggregaattien mahdollista laskemista varten

10–18

19–23

24–25

26–33

35–39

41–43

45–47

49–53

58–63

(vapaaehtoinen) 64.19 + 64.92 + 65.1 + 65.2 + 66.12 + 66.19

69–74

77–82

26.1–26.4, 26.8, 46.5, 58.2, 61, 62, 63.1, 95.1

NACE Rev. 2:n aggregointi

EU:ta koskevien aggregaattien mahdollista laskemista varten

10–12

13–15

16–18

27–28

29–30

31–33

55–56

58–60

62–63

(vapaaehtoinen) 64.19 + 64.92

(vapaaehtoinen) 65.1 + 65.2

(vapaaehtoinen) 66.12 + 66.19

77–78 + 80–82

95.1

Jaottelu kokoluokan mukaan: tieto on jaoteltava seuraavasti työntekijöiden määrän kokoluokkien mukaan:

Kokoluokka

vähintään 10 työntekijää

10–49 työntekijää

50–249 työntekijää

vähintään 250 työntekijää

Siinä tapauksessa, että alle 10 työntekijää työllistävät yritykset otetaan mukaan, niihin on sovellettava seuraavaa jaottelua: (Ominaisuustietojen toimittaminen kokoluokista ”alle 5 työntekijää” ja ”5–9 työntekijää” on vapaaehtoista.)

Kokoluokka

Alle 10 työntekijää

Alle 5 työntekijää (vapaaehtoinen)

5–9 työntekijää (vapaaehtoinen)

5. Jaksotus

Tiedot on toimitettava kerran vuodesta 2013.

6. Määräajat

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa tarkoitetut aggregaattitiedot, jotka on tarvittaessa merkitty luottamuksellisiksi tai epäluotettaviksi, on toimitettava Eurostatille ennen 5. lokakuuta 2013. Tiedot on viimeisteltävä, validoitava ja hyväksyttävä kyseiseen päivämäärään mennessä. Tiedot on lähetettävä taulukoidussa ja tietokoneella luettavassa muodossa Eurostatin ohjeiden mukaisesti.

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa tarkoitetut metatiedot on toimitettava Eurostatille ennen 31. toukokuuta 2013 käyttäen Eurostatin toimittamaa raportointimallia.

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tietojen laatua koskeva kertomus on toimitettava Eurostatille ennen 5. marraskuuta 2013.

LIITE II

MODUULI 2: YKSITYISHENKILÖT, KOTITALOUDET JA TIETOYHTEISKUNTA

1. Aiheet ja niiden ominaisuustiedot

a) Asetuksen (EY) N:o 808/2004 liitteessä II olevasta luettelosta valitut aiheet viitevuodelle 2013 ovat seuraavat:

—	yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet sekä käyttö,

—	yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien internetin ja muiden sähköisten verkkojen käyttö eri tarkoituksiin,

—	tieto- ja viestintätekninen osaaminen sekä tieto- ja viestintätekniset taidot,

—	tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytön esteet,

—	yksityishenkilöiden tiedonvaihto hallinnon ja viranomaisten kanssa sekä niiden palvelujen käyttö tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen (sähköinen hallinto),

—	sellaisten tekniikoiden saatavuus ja käyttö, joilla voi yhdistyä internetiin tai muihin verkkoihin mistä tahansa ja milloin tahansa (yhteyden saatavuus kaikkialla).

b) Seuraavat ominaisuustiedot on kerättävä:

Yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet sekä käyttö

Kaikista kotitalouksista kerättävät ominaisuustiedot:

—	tietokoneen käyttömahdollisuus kotona,

—	internetyhteys kotona (miltä tahansa laitteelta).

Sellaisista kotitalouksista kerättävät ominaisuustiedot, joilla on internetyhteys:

—	laajakaistayhteys, jota käytetään internetiä kotoa käytettäessä: DSL (esim. ADSL, SHDSL, VDSL),

—	laajakaistayhteys, jota käytetään internetiä kotoa käytettäessä: kiinteä langallinen (esim. kaapeli, valokuitu, Ethernet, plc),

—	laajakaistayhteys, jota käytetään internetiä kotoa käytettäessä: kiinteä langaton (esim. satelliitti, julkinen WiFi),

—	laajakaistayhteys, jota käytetään internetiä kotoa käytettäessä: yhteys matkapuhelinverkkoon (vähintään 3G, esim. UMTS) päätelaitteen kautta,

—	laajakaistayhteys, jota käytetään internetiä kotoa käytettäessä: yhteys matkapuhelinverkkoon (vähintään 3G, esim. UMTS) kortin tai USB-modeemin kautta (integroidun SIM-kortin avulla),

—	yhteystyyppi, jota käytetään internetiä kotoa käytettäessä: valintainen yhteys tavallisen puhelinliittymän kautta tai ISDN-yhteys,

—	yhteystyyppi, jota käytetään internetiä kotoa käytettäessä: mobiili kapeakaistayhteys (3G-tasoista heikompi, esim. 2G+/GPRS, matkapuhelimella tai kannettavan tietokoneen modeemilla).

Kaikista yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	milloin viimeksi käyttänyt tietokonetta kotona, työpaikalla tai jossakin muualla (kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana; yli kolme kuukautta mutta alle vuosi sitten; yli vuosi sitten; ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta).

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat käyttäneet tietokonetta kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana:

—	keskimääräinen tietokoneen käytön tiheys (joka päivä tai melkein joka päivä; vähintään kerran viikossa (mutta ei joka päivä); harvemmin kuin kerran viikossa).

Yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien internetin käyttö eri tarkoituksiin

Kaikista yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	milloin viimeksi käyttänyt internetiä (kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana; yli kolme kuukautta mutta alle vuosi sitten; yli vuosi sitten; ei koskaan käyttänyt internetiä).

Internetiä jo käyttäneistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	milloin viimeksi käyttänyt internetin kaupallisia palveluja yksityistarkoituksessa (kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana; yli kolme kuukautta mutta alle vuosi sitten; yli vuosi sitten; ei ole koskaan ostanut tai tilannut).

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat käyttäneet internetiä kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana:

—	keskimääräinen internetin käytön tiheys kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana (joka päivä tai melkein joka päivä; vähintään kerran viikossa (mutta ei joka päivä); harvemmin kuin kerran viikossa),

—	internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: kotona,

—	internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: työpaikalla (muualla kuin kotona),

—	internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: opiskelupaikassa,

—	internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: toisen henkilön kotona,

—	internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: muualla,

—	(vapaaehtoinen) internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: julkinen kirjasto,

—	(vapaaehtoinen) internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: postitoimisto,

—	(vapaaehtoinen) internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: julkinen toimistorakennus, kaupungintalo tai valtion virasto,

—	(vapaaehtoinen) internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: yhteisön tai vapaaehtoisjärjestön organisaatio,

—	(vapaaehtoinen) internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: internetkahvila,

—	(vapaaehtoinen) internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: WLAN-yhteyspiste (hotelleissa, lentoasemilla, julkisissa tiloissa jne.),

—	(vapaaehtoinen) internetin käyttöpaikka kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana: muu,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin sähköpostin lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin verkkoyhteisöihin osallistumiseksi (käyttäjäprofiilin luominen, viestien tai muun aineiston lähettäminen esim. Facebookiin ja Twitteriin),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin verkossa ilmestyvien uutisten, sanoma- tai uutislehtien lukemiseksi,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin terveystiedon hakemiseksi (esim. loukkaantumisesta, taudeista, ravitsemuksesta, terveyden edistämisestä),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin opetusta, koulutusta tai kurssitarjouksia koskevan tiedon etsimiseksi,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin tavaroita ja palveluita koskevan tiedon hakemiseksi,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin tietokoneohjelmien (muiden kuin peliohjelmien) lataamiseksi,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin yhteiskunnallisia tai poliittisia kysymyksiä koskevien kannanottojen lähettämiseksi verkkosivustojen kautta (esim. blogit ja verkkoyhteisöt),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin yhteiskunnallisia tai poliittisia kysymyksiä koskeviin verkkokyselyihin tai äänestyksiin osallistumiseksi (esim. kaupunkisuunnittelu tai vetoomuksen allekirjoittaminen),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin verkkokurssia varten (mistä tahansa aiheesta),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin mitä tahansa aihetta käsittelevän tiedon hakuun wikisivustoilta (esim. Wikipedia, verkossa olevat tietosanakirjat),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin työpaikan etsimiseksi tai työpaikkahakemuksen lähettämiseksi,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana ammatillisiin verkostoihin osallistumiseksi (käyttäjäprofiilin luominen, viestien tai muun aineiston lähettäminen esim. LinkedIn- tai Xing-verkkoihin),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin matkailupalveluiden ja matkailuun liittyvien majoituspalveluiden käyttämiseksi,

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin tavaroiden tai palvelujen myymiseksi esimerkiksi huutokaupassa (esim. eBay),

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin internetpuhelun soittamiseksi tai videopuhelun soittamiseksi (web-kameran avulla) internetin kautta,

—	internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin internetpankin käyttämiseksi.

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat käyttäneet internetiä kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin verkossa ilmestyvien uutissivujen, sanoma- tai uutislehtien lukemiseksi:

—	internetin käyttö kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin verkossa ilmestyvien, tilauksen perusteella säännöllisesti toimitettavien uutisten, sanoma- tai uutislehtien lukemiseksi (RSS-syötteet mukaan luettuina).

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat käyttäneet internetiä verkkokauppaan yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana:

—	internetin käyttö elintarvikkeiden tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö taloustarvikkeiden tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana (esim. huonekalut, lelut),

—	internetin käyttö lääkkeiden tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö elokuvien tai musiikin tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana (ilmoitettava erikseen, toimitetaanko verkossa),

—	internetin käyttö kirjojen, lehtien tai sanomalehtien (sähköiset kirjat mukaan luettuina) tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana (ilmoitettava erikseen sähköisen oppimateriaalin kanssa, toimitetaanko verkossa),

—	internetin käyttö sähköisen oppimateriaalin tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana (ilmoitettava erikseen kirjojen, lehtien tai sanomalehtien kanssa, toimitetaanko verkossa),

—	internetin käyttö vaatteiden tai urheilutarvikkeiden tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö videopeliohjelmien tai päivitysten tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana (ilmoitettava erikseen muiden tietokoneohjelmien ja päivitysten kanssa, toimitetaanko verkossa),

—	internetin käyttö muiden tietokoneohjelmien tai päivitysten tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana (ilmoitettava erikseen videopeliohjelmien ja päivitysten kanssa, toimitetaanko verkossa),

—	internetin käyttö tietoteknisten laitteiden tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö sähkölaitteiden (kamerat mukaan luettuina) tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö telepalvelujen tilaamiseksi (esim. televisio, laajakaista, kiinteän verkon tai matkapuhelinliittymät, rahan lataaminen ennalta maksetulle SIM-kortille) kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö osakkeiden ostomääräystä, vakuutusta tai muita rahoituspalveluja varten kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö lomamajoituksen (hotellit jne.) tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö muiden matkajärjestelyjen tilaamiseksi (matkaliput, auton vuokraus jne.),

—	internetin käyttö tapahtumien pääsylippujen tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	internetin käyttö muiden tavaroiden tai palvelujen tilaamiseksi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	tavaroiden tai palveluiden ostaminen tai tilaaminen kotimaisilta myyjiltä kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	tavaroiden tai palveluiden ostaminen tai tilaaminen muissa EU-maissa sijaitsevilta myyjiltä kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	tavaroiden tai palveluiden ostaminen tai tilaaminen EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevilta myyjiltä kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana,

—	tavaroiden tai palveluiden ostaminen tai tilaaminen kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana, kun myyjien alkuperämaa ei ole tiedossa.

Tieto- ja viestintätekninen osaaminen sekä tieto- ja viestintätekniset taidot

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat edes joskus käyttäneet tietokonetta ja ovat työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia (avustavat perheenjäsenet mukaan luettuina) tai työttömiä:

—	oma arvio siitä, ovatko nykyiset tietokoneen käyttötaidot riittävät, jos henkilöllä oli tarve etsiä uusi työpaikka työmarkkinoilta tai vaihtaa työpaikkaa vuoden aikana (kyllä; ei; ei sovellu).

Internetiä edes joskus käyttäneistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

—	internetin käyttötaidot hakukoneen käyttämiseksi tiedonhaussa,

—	internetin käyttötaidot sellaisen sähköpostin lähettämiseksi, jossa on liitetiedostoja (esim. asiakirjoja, kuvia),

—	internetin käyttötaidot viestien lähettämiseksi verkkojutteluun, keskusteluryhmiin tai verkkokeskustelupalstalle (esim. verkkoyhteisöjen verkkosivustoille),

—	internetin käyttötaidot internetpuhelujen soittamiseksi,

—	internetin käyttötaidot vertaisverkon käyttöön elokuvien, musiikin jne. vaihtamiseksi,

—	internetin käyttötaidot verkkosivun luomiseksi,

—	internetin käyttötaidot tekstin, pelien, kuvien, elokuvien tai musiikin siirtämiseksi verkkosivustoille (esim. verkkoyhteisöjen verkkosivustoille),

—	internetin käyttötaidot internetselainten turva-asetusten muuttamiseksi.

Niistä yksityishenkilöistä, jotka osaavat käyttää internetiä yhdellä tai useammalla tavalla, kerättävät ominaisuustiedot:

—	(vapaaehtoinen) oma arvio siitä, ovatko nykyiset internetin käyttötaidot riittävät sukulaisten, ystävien ja työtovereiden kanssa internetissä käytävään viestintään (kyllä; ei; ei sovellu),

—	(vapaaehtoinen) oma arvio siitä, ovatko nykyiset internetin käyttötaidot riittävät henkilötietojen suojaamista varten (kyllä; ei; ei sovellu),

—	(vapaaehtoinen) oma arvio siitä, ovatko nykyiset internetin käyttötaidot riittävät yksityisen tietokoneen suojaamiseksi virustartunnalta tai muulta tartunnalta (kyllä; ei; ei sovellu).

Tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytön esteet

Niistä kotitalouksista kerättävät ominaisuustiedot, joilla ei ole internetyhteyttä kotona:

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: internetin käyttö on mahdollista muualla,

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: ei tarvitse internetiä (koska siitä ei ole hyötyä, se ei ole kiinnostava jne.),

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: laitteista aiheutuvat kulut ovat liian korkeat,

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: käytöstä aiheutuvat kulut ovat liian korkeat (puhelin, DSL-liittymä jne.),

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: taitojen puute,

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: huoli yksityisyydestä tai turvallisuudesta,

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: laajakaistainternetiä ei ole saatavissa vastaajan alueella,

—	syy internetyhteyden puuttumiseen kotoa: muu.

Yksityishenkilöiden tiedonvaihto hallinnon ja viranomaisten kanssa sekä niiden tarjoamien palvelujen käyttö tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen (sähköinen hallinto)

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat käyttäneet internetiä kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana:

—	internetin käyttö yksityistarkoituksiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana tietojen saamiseksi viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoilta,

—	internetin käyttö yksityistarkoituksiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana lomakkeiden lataamiseksi viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoilta,

—	internetin käyttö yksityistarkoituksiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana täytettyjen lomakkeiden toimittamiseksi viranomaisille tai julkisille palveluille,

—	yhteyden ottaminen viranomaisiin tai julkisiin palveluihin yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: puhelimitse (tekstiviestejä lukuun ottamatta),

—	yhteyden ottaminen viranomaisiin tai julkisiin palveluihin yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: sähköpostitse,

—	yhteyden ottaminen viranomaisiin tai julkisiin palveluihin yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: henkilökohtaisesti, käymällä paikan päällä

—	yhteyden ottaminen viranomaisiin tai julkisiin palveluihin yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: muilla keinoin (esim. posti, tekstiviesti, faksi),

—	ei yhteydenottoja viranomaisiin tai julkisiin palveluihin yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana, koska niihin ei ollut tarvetta.

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat käyttäneet internetiä yksityistarkoituksiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana tietojen saamiseksi viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoilta, lomakkeiden lataamiseksi viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoilta tai täytettyjen lomakkeiden toimittamiseksi viranomaisille tai julkisille palveluille:

—	viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käyttö kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana tuloveroilmoitusta varten,

—	viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käyttö kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana sosiaaliturvaetuuksien hakemiseksi (esim. työttömyysetuudet, eläke-etuudet, lapsilisä),

—	viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käyttö kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana henkilöasiakirjojen (passi, henkilötodistus tai ajokortti) tai todistusten (syntymä-, vihki- ja kuolintodistus) hakemiseksi,

—	viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käyttö kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana julkisia kirjastopalveluja varten (nimekeluetteloiden saatavuus, hakumahdollisuudet),

—	viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käyttö kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana korkea-asteen oppilaitokseen tai yliopistoon ilmoittautumista varten,

—	viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käyttö kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana osoitteenmuutoksen ilmoittamista varten,

—	ongelmat, joita on koettu käytettäessä viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoja yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: sivuston tekninen vika,

—	ongelmat, joita on koettu käytettäessä viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoja yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: riittämättömät, epäselvät tai vanhentuneet tiedot,

—	ongelmat, joita on koettu käytettäessä viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoja yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: tarvittua tukea ei ollut saatavilla (verkossa tai verkon ulkopuolella),

—	ongelmat, joita on koettu käytettäessä viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustoja yksityistarkoituksessa kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: muu,

—	tyytyväisyys tai tyytymättömyys viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käytön seuraaviin näkökohtiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: tiedon löytämisen helppous (lähinnä tyytyväinen; lähinnä tyytymätön; ei sovellu),

—	tyytyväisyys tai tyytymättömyys viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käytön seuraaviin näkökohtiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: saatavilla olevan tiedon hyödyllisyys (lähinnä tyytyväinen; lähinnä tyytymätön; ei sovellu),

—	tyytyväisyys tai tyytymättömyys viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käytön seuraaviin näkökohtiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: tiedot pyynnön etenemisestä tai seurannasta (lähinnä tyytyväinen; lähinnä tyytymätön; ei sovellu),

—	tyytyväisyys tai tyytymättömyys viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivustojen käytön seuraaviin näkökohtiin kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana: sivustolla olevien palvelujen käytön helppous (lähinnä tyytyväinen; lähinnä tyytymätön; ei sovellu),

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu viranomaisten verkkosivustoille: ei tarvinnut toimittaa virallisia lomakkeita.

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka eivät ole kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana toimittaneet yksityistarkoituksessa täytettyjä lomakkeita viranomaisten verkkosivustoille ja jotka eivät ole maininneet syyksi sitä, että heidän ei tarvinnut toimittaa virallisia lomakkeita:

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: kyseistä internetpalvelua ei ollut saatavissa,

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: henkilökohtainen yhteys puuttuu, haluaa mieluummin käydä paikan päällä,

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: välitön reaktio puuttuu,

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: luottaa enemmän paperilomakkeeseen,

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: taitojen tai tietämyksen puute (esim. ei osannut käyttää verkkosivustoa tai käyttö oli liian monimutkaista),

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: huoli henkilötietojen suojasta ja turvallisuudesta,

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: kyseinen palvelu edellyttää joka tapauksessa käyntiä paikan päällä tai paperilomakkeen toimittamista,

—	(vapaaehtoinen) syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: (todentamiseen / palvelun käyttämiseen tarvittavan) sähköisen allekirjoituksen tai sähköisen tunnisteen/todistuksen puuttuminen tai ongelmia sen kanssa,

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: toinen henkilö on tehnyt sen vastaajan puolesta (esim. konsultti, veroneuvoja, sukulainen tai perheenjäsen),

—	syy, jonka vuoksi täytettyjä lomakkeita ei ole toimitettu: muu.

Sellaisten tekniikoiden saatavuus ja käyttö, joilla voi yhdistyä internetiin tai muihin verkkoihin mistä tahansa ja milloin tahansa (yhteyden saatavuus kaikkialla)

Niistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot, jotka ovat käyttäneet internetiä kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana:

—	mobiililaitteiden käyttö internetyhteyttä varten muualla kuin kotona tai työpaikalla: matkapuhelin (tai älypuhelin),

—	mobiililaitteiden käyttö internetyhteyttä varten muualla kuin kotona tai työpaikalla: matkapuhelin (tai älypuhelin) matkapuhelinverkon kautta,

—	mobiililaitteiden käyttö internetyhteyttä varten muualla kuin kotona tai työpaikalla: matkapuhelin (tai älypuhelin) langattoman verkon kautta (esim. WiFi),

—	mobiililaitteiden käyttö internetyhteyttä varten muualla kuin kotona tai työpaikalla: kannettava tietokone (esim. sylimikro, paneelitietokone),

—	mobiililaitteiden käyttö internetyhteyttä varten muualla kuin kotona tai työpaikalla: kannettava tietokone (esim. sylimikro, paneelitietokone) matkapuhelinverkon kautta käyttäen USB-muistitikkua tai (SIM-)korttia tai matkapuhelinta modeemina,

—	mobiililaitteiden käyttö internetyhteyttä varten muualla kuin kotona tai työpaikalla: kannettava tietokone (esim. sylimikro, paneelitietokone) langattoman verkon kautta (esim. WiFi),

—	mobiililaitteiden käyttö internetyhteyttä varten muualla kuin kotona tai työpaikalla: muut laitteet,

—	ei käytä mobiililaitteita internetyhteyttä varten kodin tai työpaikan ulkopuolella.

2. Kattavuus

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen kotitalouksiin liittyvien ominaisuustietojen tilastoyksikköinä ovat ne kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 16–74-vuotias jäsen.

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen yksityishenkilöihin liittyvien ominaisuustietojen tilastoyksikköinä ovat 16–74-vuotiaat yksityishenkilöt.

Maantieteellinen soveltamisala kattaa kaikki kotitaloudet ja/tai yksityishenkilöt, jotka asuvat jäsenvaltion alueella.

3. Viiteajanjakso

Kerättävien tilastojen pääasiallinen viiteajanjakso on vuoden 2013 ensimmäinen neljännes.

4. Sosioekonomiset taustatiedot

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen kotitalouksiin liittyvien aiheiden ja niiden ominaisuustietojen osalta on kerättävä seuraavat taustatiedot:

—	asuinalue (NUTS1-aluejaon mukaisesti),

—	(vapaaehtoinen) asuinalue NUTS2-aluejaon mukaisesti,

—	maantieteellinen sijainti: asuminen lähentymisalueella (phasing out -alueet mukaan luettuina); asuminen ”alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteeseen” kuuluvalla alueella,

—	kaupungistumisen aste: asuminen alueilla, joiden asukastiheys on suuri; asuminen alueilla, joiden asukastiheys on keskitasoa; asuminen alueilla, joiden asukastiheys on pieni,

—

kotitalouden tyyppi: kotitalouden jäsenten lukumäärä; (vapaaehtoinen) 16–24-vuotiaiden lukumäärä; (vapaaehtoinen) 16–24-vuotiaiden opiskelijoiden lukumäärä; (vapaaehtoinen) 25–64-vuotiaiden lukumäärä; (vapaaehtoinen) yli 64-vuotiaiden lukumäärä (kerätään erikseen: alle 16-vuotiaiden lasten lukumäärä, (vapaaehtoinen) 14–15-vuotiaiden lasten lukumäärä, (vapaaehtoinen) 5–13-vuotiaiden lasten lukumäärä, (vapaaehtoinen) enintään 4-vuotiaiden lasten lukumäärä),

—	(vapaaehtoinen) kotitalouden nettokuukausitulot (kerätään määränä tai tulokvartiileja vastaavia kokoluokkia käyttäen),

—	(vapaaehtoinen) kotitalouden nettoekvivalenttikuukausitulot kvintiileinä.

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen henkilöihin liittyvien aiheiden ja niiden ominaisuustietojen osalta on kerättävä seuraavat taustatiedot:

—	sukupuoli: mies; nainen,

—	syntymämaa: syntyperäinen; syntynyt ulkomailla, muussa EU-maassa; syntynyt ulkomailla, EU:n ulkopuolella,

—	kansalaisuus (maa): ilmoittavan maan kansalainen; muun EU-maan kansalainen; EU:n ulkopuolisen maan kansalainen,

—

(vapaaehtoinen) siviilisääty (oikeudellinen): naimaton (ei ole koskaan ollut naimisissa); naimisissa (rekisteröity parisuhde mukaan luettuna); leski eikä uudelleen naimisissa (rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet mukaan luettuina); eronnut eikä uudelleen naimisissa (asumuserossa olevat sekä rekisteröidyn parisuhteen purkaneet mukaan luettuina),

—	(vapaaehtoinen) siviilisääty (tosiasiallinen): henkilö, joka on avoliitossa (puolisot eivät ole naimisissa keskenään); henkilö, joka ei ole avoliitossa,

—	ikä, täysinä vuosina; (vapaaehtoinen) alle 16 tai yli 74,

—

korkein suoritettu koulutustaso kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED 97) mukaan: alhainen (ISCED 0, 1 tai 2); keskitaso (ISCED 3 tai 4); korkea (ISCED 5 tai 6); ei muodollista koulutusta (ISCED 0); alemman perusasteen koulutus (ISCED 1); ylemmän perusasteen koulutus (ISCED 2); keskiasteen koulutus (ISCED 3); keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 4); korkea-asteen koulutus (ISCED 5); tutkijakoulutusaste (ISCED 6),

—

työllistymistilanne: työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja (avustavat perheenjäsenet mukaan luettuina) (vapaaehtoinen: kokopäivätoiminen työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja; osa-aikainen työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja; työntekijä: työntekijä, jolla on vakituinen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus; työntekijä, jolla on tilapäinen työsuhde tai määräaikainen työsopimus; itsenäinen ammatinharjoittaja, avustavat perheenjäsenet mukaan luettuina),

—

(vapaaehtoinen) toimiala, jolla on työssä:

NACE Rev. 2:n pääluokat	Kuvaus
A	Maatalous, metsätalous ja kalatalous
B, C, D ja E	Tehdasteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä muu teollisuus
F	Rakentaminen
G, H ja I	Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta
J	Informaatio ja viestintä
K	Rahoitus- ja vakuutustoiminta
L	Kiinteistöalan toiminta
M ja N	Yrityspalvelut
O, P ja Q	Julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut
R, S, T ja U	Muut palvelut

—

työllistymistilanne: työtön; työvoimaan kuulumattomat opiskelijat; muut työvoimaan kuulumattomat (vapaaehtoinen muille työvoimaan kuulumattomille: eläkkeellä tai varhaiseläkkeellä tai luopunut yritystoiminnasta; pysyvästi työkyvytön; asevelvollinen tai siviilipalveluksessa oleva; tekee kotitöitä; muu työmarkkinoiden ulkopuolella oleva),

—

kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO-08) mukainen ammatti: ruumiillisen työn tekijät; muun kuin ruumiillisen työn tekijät; muun kuin ruumiillisen työn tekijät; tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijät, muun kuin tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijät; (vapaaehtoinen) kaikki ammatit ISCO-08-luokituksen mukaisesti kaksinumerotasolla.

5. Jaksotus

Tiedot on toimitettava kerran vuodesta 2013.

6. Tulosten toimittamisen määräaika

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa sekä liitteessä II olevassa 6 kohdassa tarkoitetut yksittäiset tietueet, joista ei ole mahdollista suoraan tunnistaa asianomaisia tilastoyksikköjä, on toimitettava Eurostatille ennen 5. lokakuuta 2013. Tiedot on viimeisteltävä, validoitava ja hyväksyttävä kyseiseen päivämäärään mennessä. Yksittäiset tietueet on lähetettävä tietokoneella luettavassa muodossa Eurostatin mallin mukaisesti.

Validoinnin ja ripeän julkaisemisen kannalta tarpeellisiksi katsotut valitut aggregaattitiedot, jotka on tarvittaessa merkitty luottamuksellisiksi tai epäluotettaviksi, on toimitettava Eurostatille ennen 5. lokakuuta 2013. Tiedot on viimeisteltävä, validoitava ja hyväksyttävä kyseiseen päivämäärään mennessä. Tiedot on lähetettävä taulukoidussa ja tietokoneella luettavassa muodossa Eurostatin ohjeiden mukaisesti.

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa tarkoitetut metatiedot on toimitettava Eurostatille ennen 31. toukokuuta 2013. Metatiedot on toimitettava Eurostatin raportointimallin muodossa.

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tietojen laatua koskeva kertomus on toimitettava Eurostatille kuukauden kuluttua viimeisen tietolähetyksen toimittamisesta, ennen 5. marraskuuta 2013. Laatua koskeva kertomus on toimitettava Eurostatin raportointimallin muodossa.

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/52

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1084/2012,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	40,0
	MA	50,5
	MK	32,3
	TR	69,6
	ZZ	48,1
0707 00 05	AL	57,9
	EG	209,3
	MK	42,0
	TR	116,3
	ZZ	106,4
0709 93 10	MA	129,8
	TR	130,6
	ZZ	130,2
0805 20 10	MA	101,2
	ZA	144,8
	ZZ	123,0
0805 20 30 , 0805 20 50 , 0805 20 70 , 0805 20 90	CN	64,9
	HR	39,2
	TR	82,9
	ZA	193,6
	ZZ	95,2
0805 50 10	AR	57,4
	TR	82,9
	ZA	73,1
	ZZ	71,1
0806 10 10	BR	280,6
	LB	256,5
	PE	283,7
	TR	157,0
	US	311,5
	ZZ	257,9
0808 10 80	CA	156,2
	CL	151,2
	CN	79,8
	MK	36,9
	NZ	162,5
	US	192,3
	ZA	140,2
	ZZ	131,3
0808 30 90	CN	70,9
	TR	111,1
	ZZ	91,0

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” ZZ ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/54

KOMISSION DIREKTIIVI 2012/36/EU,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2012,

ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ajokorteista 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2006/126/EY liitteessä I olevat koodit ja alakoodit olisi päivitettävä, koska direktiivillä 2006/126/EY on otettu käyttöön uusia ajoneuvoluokkia, joiden tekniset ominaisuudet poikkeavat yhteisön ajokortista 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY (2) mukaisista voimassa olevista teknisistä ominaisuuksista. Tässä yhteydessä olisi pidettävä voimassa ajo-oikeudet, jotka on saatu ennen kuin direktiiviä 2006/126/EY aletaan soveltaa 19 päivänä tammikuuta 2013.

(2)

C1-luokan ajoneuvoja koskevan ajokorttikokeen sisältöä olisi mukautettava vastaamaan kyseiseen luokkaan kuuluvien ajoneuvojen erilaisia ominaispiirteitä. Luokkaan C kuuluvat ajoneuvot on tarkoitettu tavaroiden ammattimaiseen kuljetukseen, mutta luokkaan C1 kuuluu monenlaisia ajoneuvoja, kuten vapaa-ajan ajoneuvot ja muut henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut ajoneuvot, paloautot ja muut hälytysajoneuvot sekä ammattikäyttöön tarkoitetut hyötyajoneuvot, joissa ajaminen ei ole kuljettajan pääasiallista toimintaa. Kyseisten ajoneuvojen kuljettajia ei pitäisi vaatia osoittamaan ajokokeen aikana, että heillä on sääntöjä ja laitteita koskevat tiedot, jotka vaaditaan ainoastaan kuljettajilta, joihin sovelletaan ammattimaisen kuljetusalan lainsäädäntöä, kuten tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 561/2006 (3) tai tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 3821/85 (4). Voimassa olevia sääntöjä mukauttamalla parannetaan liikenneturvallisuutta vähentämällä riskiä, että ihmiset ajavat ylikuormitetuilla B-luokkaan kuuluvilla ajoneuvoilla välttääkseen kustannukset, jotka aiheutuvat C- ja C1-luokan ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavasta koulutuksesta ja ajokokeesta. Näin minimoitaisiin myös hallinnolliset ja taloudelliset rasitteet pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä, jotka joutuvat käyttämään kyseisiä hyötyajoneuvoja liiketoiminnassaan.

(3)

A1-, A2- ja A-luokkaan kuuluvia koeajoneuvoina käytettäviä moottoripyöriä, joita käytetään ajotaitoa ja ajotapaa testaavassa kokeessa, koskevia vaatimuksia olisi tarkistettava vastaamaan tekniikan kehitystä, erityisesti sähköisten moottoripyörien kehityksen ja yleistyneen käytön vuoksi. Koeajoneuvojen teknisiä eritelmiä olisi myös mukautettava sen varmistamiseksi, että ajokortin hakijat suorittavat kokeen ajoneuvoilla, jotka vastaavat sitä ajoneuvoluokkaa, jota varten ajokortti myönnetään.

(4)

Koeajoneuvoja ja C- ja D-luokan ajoneuvoja koskevien ajotaito- ja ajotapakokeiden sisällön vähimmäisvaatimuksia olisi muutettava vastaamaan tekniikan kehitystä, jotta voidaan erityisesti ottaa huomioon nykyaikaisempien, turvallisempien ja vähemmän saastuttavien, monilla erityyppisillä puoliautomaattisilla ja hybrideillä voimansiirtojärjestelmillä varustettujen ajoneuvojen nopeutuva kehitystyö ja yleistyvä käyttö. Kuljettajien taitoja testattaessa olisi kiinnitettävä huomiota heidän kykyynsä käyttää ajoneuvon voimansiirtojärjestelmää turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Yksinkertaistamalla voimassa olevia rajoituksia, jotka koskevat ajo-oikeuden rajoittamista automaattivaihteisiin ajoneuvoihin, voitaisiin myös keventää tieliikenteen alalla toimivien pk-yritysten ja mikroyritysten hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita.

(5)	Koska direktiiviä 2006/126/EY aletaan soveltaa täysimääräisesti 19 päivänä tammikuuta 2013, tämän direktiivin pitäisi tulla voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(6)	Direktiivi 2006/126/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(7)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat ajokortteja käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2006/126/EY liite I ja II tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 403, 30.12.2006, s. 18.

(2) EYVL L 237, 24.8.1991, s. 1.

(3) EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1.

(4) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.

LIITE

Muutetaan direktiivin 2006/126/EY liitteessä I olevan 3 kohdan ajokortin kääntöpuolta koskevan a alakohdan 12 alakohta seuraavasti:

Lisätään koodi 46 seuraavasti:

”46.	Ainoastaan kolmipyörät”

2)	Poistetaan koodi 72.

Korvataan koodi 73 seuraavasti:

”73.	Rajoitettu B-luokan nelipyöräisiin moottoripyöriin (B1)”

4)	Poistetaan koodit 74–77.

Korvataan koodi 79 seuraavasti:

”79.

(…) Rajoitettu sulkeissa mainittujen eritelmien mukaisiin ajoneuvoihin tämän direktiivin 13 artiklaa sovellettaessa.

79.01	Rajoitettu kaksipyöräisiin sivuvaunullisiin ja sivuvaunuttomiin ajoneuvoihin
79.02	Rajoitettu AM-luokan kolmipyöräisiin tai kevyisiin nelipyöräisiin ajoneuvoihin
79.03	Rajoitettu kolmipyöriin
79.04	Rajoitettu kolmipyöriin, joihin on liitetty perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg
79.05	A1-luokan moottoripyörä, jonka teho/painosuhde on yli 0,1 kW/kg
79.06	BE-luokan ajoneuvo, jonka perävaunun suurin sallittu massa on yli 3 500 kg”

Lisätään koodit 80 ja 81 seuraavasti:

”80.	Rajoitettu alle 24-vuotiaisiin kuljettajiin, joilla on A-luokan kolmipyöräisen moottoripyörän ajokortti

81.	Rajoitettu alle 21-vuotiaisiin kuljettajiin, joilla on A-luokan kaksipyöräisen moottoripyörän ajokortti”

Lisätään koodi 90 seuraavasti:

”90.	Koodit, joita käytetään ajoneuvoon tehtyjä muutoksia määrittävien koodien kanssa”

Korvataan koodi 96 seuraavasti:

”96.	B-luokan ajoneuvot, joihin on liitetty perävaunu, jonka suurin sallittu massa on yli 750 kg, kun ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on yli 3 500 kg, mutta enintään 4 250 kg”

Lisätään koodi 97 seuraavasti:

”97.	Ei saa ajaa C1-luokan ajoneuvoa, joka kuuluu tieliikenteen hallintalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 soveltamisalaan (*1)

(*1) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.” "

Muutetaan direktiivin 2006/126/EY liite II seuraavasti:

Korvataan 4.1.1 kohta seuraavasti:

”4.1.1

Ajo- ja lepoaikoja koskevat säännöt, jotka määritellään tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006 (*2); tieliikenteen valvontalaitteista asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määriteltyjen valvontalaitteiden käyttö;

(*2) EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1.” "

Lisätään 4.1 a kohta seuraavasti:

”4.1 a

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa ajoneuvoluokkiin C1 tai C1E kuuluvaa ajoneuvoa, johon ei sovelleta asetusta (ETY) N:o 3821/85, varten ajokorttia hakevan henkilön vaatimuksesta osoittaa tietonsa 4.1.1–4.1.3 kohdassa luetelluista aiheista;”

Korvataan 5.1 kohta seuraavasti:

”Ajoneuvon vaihteisto

5.1.1 Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamista koskeva ajokoe on suoritettava ajoneuvolla, jossa on käsivälitteinen vaihteisto.

’Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetulla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on kytkinpoljin (tai käsikäyttöinen vipu ajoneuvoluokissa A, A2 ja A1), jota kuljettajan on käytettävä lähtiessään ajoneuvolla liikkeelle tai pysäyttäessään sen ja vaihtaessaan vaihteita.

5.1.2 Ajoneuvoissa, jotka eivät täytä 5.1.1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, katsotaan olevan automaattivaihteisto.

Jos hakija suorittaa ajokokeen ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto, tämä on merkittävä jokaiseen tällaisen kokeen perusteella annettavaan ajokorttiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5.1.3 kohdan soveltamista. Tällaisella merkinnällä varustettuja ajokortteja saa käyttää ainoastaan sellaisten ajoneuvojen kuljettamiseen, joissa on automaattivaihteisto.

5.1.3 C-, CE-, D- ja DE-luokan ajoneuvoja koskevat erityissäännökset:

Jäsenvaltiot voivat päättää, että 5.1.2 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä ajo-oikeuden rajoittamisesta automaattivaihteisiin ajoneuvoihin ei tehdä C-, CE-, D- ja DE-luokan ajokorttiin, jos hakijalla on ennestään ajokortti, joka oikeuttaa käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamiseen vähintään yhdessä seuraavista ajoneuvoluokista: B, BE, C, CE, C1, C1E, D, D1 tai D1E; lisäksi hakijan on pitänyt suorittaa ajotaitoa ja ajotapaa koskevan testin aikana 8.4 kohdassa kuvatut toimet.”

Muutetaan 5.2 kohta seuraavasti:

Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”5.2

Ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa käytettyjen ajoneuvojen on oltava jäljempänä lueteltujen vähimmäisvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat säätää ankarammista vaatimuksista tai lisävaatimuksista. Jäsenvaltiot voivat sallia, että A1-, A2- ja A-luokan ajoneuvojen, joita käytetään ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa, sylinteritilavuus alittaa vaaditun vähimmäissylinteritilavuuden viidellä kuutiosenttimetrillä.”

A1-, A2- ja A-luokkaa koskevat tekstit korvataan seuraavasti:

”A1-luokka

Sivuvaunuton A1-luokan moottoripyörä, jonka moottorin teho on enintään 11 kW, teho/painosuhde enintään 0,1 kW/kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 90 km/h.

Jos moottoripyörässä on polttomoottori, moottorin sylinteritilavuuden on oltava vähintään 120 cm3.

Jos moottoripyörässä on sähkömoottori, ajoneuvon teho/painosuhteen on oltava vähintään 0,08 kW/kg.

A2-luokka

Sivuvaunuton moottoripyörä, jonka moottorin teho on vähintään 20 kW ja enintään 35 kW ja teho/painosuhde enintään 0,2 kW/kg.

Jos moottoripyörässä on polttomoottori, moottorin sylinteritilavuuden on oltava vähintään 400 cm3.

Jos moottoripyörässä on sähkömoottori, ajoneuvon teho/painosuhteen on oltava vähintään 0,15 kW/kg.

A-luokka

Sivuvaunuton moottoripyörä, jonka kuormittamaton massa on yli 180 kg ja moottorin teho vähintään 50 kW. Jäsenvaltiot voivat sallia, että kuormittamaton massa on viisi kiloa pienempi kuin vaadittu vähimmäismassa.

Jos moottoripyörässä on polttomoottori, moottorin sylinteritilavuuden on oltava vähintään 600 cm3.

Jos moottoripyörässä on sähkömoottori, ajoneuvon teho/painosuhteen on oltava vähintään 0,25 kW/kg.”

Korvataan C- ja CE-luokkaa koskevat tekstit seuraavasti:

”C-luokka:

C-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 12 000 kg, pituus vähintään 8 m, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja voimansiirtojärjestelmä, jossa kuljettaja valitsee vaihteet käsin, ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; ajoneuvon todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 10 000 kg.

CE-luokka:

Nivelajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka pituus on vähintään 7,5 m; sekä nivelajoneuvon että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on vähintään 20 000 kg, pituus vähintään 14 m, leveys vähintään 2,40 m, suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h, ja siinä on oltava lukkiutumattomat jarrut ja voimansiirtojärjestelmä, jossa kuljettaja valitsee vaihteet käsin, ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; nivelajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 15 000 kg.”

Korvataan 8.1.4 kohta seuraavasti:

”8.1.4

Jarru- ja ohjaustehostinjärjestelmien tarkistaminen; pyörien, pyörän muttereiden, lokasuojien, tuulilasin, ikkunoiden ja tuulilasinpyyhkimien kunnon sekä öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) tarkistaminen; kojetaulun tarkistaminen ja käyttö, mukaan luettuina asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet. Viimeksi mainittua vaatimusta ei sovelleta hakijoihin, jotka hakevat ajokorttia C1- tai C1E-luokan ajoneuvoa varten, joka ei kuulu tämän asetuksessa soveltamisalaan;”

Lisätään 8.4 kohta seuraavasti:

”8.4 Turvallinen ja energiatehokas ajotapa

8.4.1

Ajotapa, jolla varmistetaan turvallisuus ja vähennetään polttoaineen kulutusta ja päästöjä kiihdytettäessä ja hidastettaessa vauhtia sekä ylämäkeen ja alamäkeen ajettaessa, tarvittaessa valitsemalla vaihteet käsin.”

Korvataan 9.3.2 kohta seuraavasti:

”9.3.2

Taloudellinen, turvallinen ja energiatehokas ajotapa, ottaen huomioon kierrosluku minuutissa, vaihtaminen, jarruttaminen ja kiihdyttäminen (ainoastaan B-, BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokka);”.

(*1) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.”

(*2) EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1.” ”

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/59

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä marraskuuta 2012,

suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelmasta (2012–2015), jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle

(2012/709/Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

on kuullut tieteellis-teknistä komiteaa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Pettenissä sijaitseva suurvuoreaktori, jäljempänä ’suurvuoreaktori’, on eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa ollut ja on jatkossakin tärkeä yhteisön käytettävissä oleva väline, jonka avulla voidaan kehittää materiaalitieteitä ja -testausta, isotooppilääketiedettä sekä ydinenergia-alalla reaktoriturvallisuustutkimusta.

(2)

Suurvuoreaktorin käyttöä on tuettu lisätutkimusohjelmilla, joista viimeisin päättyi 31 päivänä joulukuuta 2011. Tämä lisätutkimusohjelma oli hyväksytty 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston päätöksellä 2009/410/Euratom lisätutkimusohjelmasta, jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle (2). Lisätutkimusohjelmien välisen jatkuvuuden ja suurvuoreaktorin 2012–2015 lisätutkimusohjelman sujuvuuden varmistamiseksi tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen.

(3)

Suurvuoreaktorin käyttöä olisi jatkettava lisätutkimusohjelman puitteissa vuoden 2015 loppuun, koska se muodostaa edelleen korvaamattoman infrastruktuurin yhteisön tutkimukselle eri aloilla, joita ovat ydinreaktoreiden turvallisuuden parantaminen, terveys, mukaan lukien isotooppien kehittäminen lääketieteelliseen tutkimukseen, ydinfuusio, perustutkimus ja koulutus sekä jätehuolto, mukaan lukien mahdollisuus tutkia ydinpolttoaineiden turvallisuuskäyttäytymistä Euroopan kannalta tärkeitä reaktorijärjestelmiä varten.

(4)	Koska Alankomailla, Ranskalla ja Belgialla on erityinen intressi suurvuoreaktorin käytön jatkamiseen, niiden olisi ilmoituksensa mukaisesti rahoitettava kyseistä ohjelmaa Euroopan unionin yleiseen talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina tehtävillä rahoitusosuuksilla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään 1 päivästä tammikuuta 2012 lukien neljä vuotta kestävä suurvuoreaktorin käyttöä koskeva lisätutkimusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jonka tavoitteet määritellään liitteessä I.

2 artikla

Ohjelman toteuttamiskustannukset, jotka on arvioitu 31 400 000 euroksi, rahoitetaan kokonaisuudessaan Alankomaiden, Ranskan ja Belgian rahoitusosuuksilla. Tämän määrän jakautuminen esitetään liitteessä II. Rahoitusosuudet katsotaan neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3) 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

3 artikla

1. Ohjelman hallinnoinnista vastaa komissio. Tätä tarkoitusta varten sitä avustaa Yhteinen tutkimuskeskus.

2. Yhteisen tutkimuskeskuksen johtokunnalle annetaan tietoa ohjelman toteuttamisesta.

4 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen ja loppukertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä marraskuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. SHIARLY

(1) Tieteellis-teknisen komitean kokouksen pöytäkirja 17.2.2012.

(2) EUVL L 132, 29.5.2009, s. 13.

(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

LIITE I

TIETEELLISET JA TEKNISET TAVOITTEET

Ohjelmalla on seuraavat päätavoitteet:

1.	Taataan suurvuoreaktorin turvallinen ja luotettava käyttö neutronien saannin turvaamiseksi kokeita varten.

Mahdollistetaan se, että tutkimuslaitokset voivat käyttää suurvuoreaktoria tehokkaasti eri aloilla, joita ovat ydinreaktoreiden turvallisuuden parantaminen, terveys, mukaan lukien lääketieteellisten isotooppien kehittäminen, ydinfuusio, perustutkimus ja koulutus sekä jätehuolto, mukaan lukien mahdollisuus tutkia ydinpolttoaineiden turvallisuuskysymyksiä Euroopan kannalta tärkeitä reaktorijärjestelmiä varten.

LIITE II

RAHOITUSOSUUKSIEN JAKAUTUMINEN

Ohjelman rahoitusosuuksista vastaavat Alankomaat, Ranska ja Belgia.

Rahoitusosuudet jakautuvat seuraavasti:

Alankomaat: 29 000 000 euroa;

Ranska: 1 200 000 euroa

Belgia: 1 200 000 euroa

Yhteensä 31 400 000 euroa.

Rahoitusosuudet suoritetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon ja sidotaan tähän ohjelmaan.

Kyseiset rahoitusosuudet ovat kiinteät eivätkä ne ole tarkistettavissa toiminta-, ylläpito- ja käytöstäpoistokustannusten vaihtelujen perusteella.

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/61

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä marraskuuta 2012,

sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Viron kanssa

(2012/710/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1) ja erityisesti sen 25 artiklan,

ottaa huomioon päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (2) ja erityisesti sen 20 artiklan sekä sen liitteessä olevan 4 luvun,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan mukaan ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen unionin toimielinten, elinten ja laitosten säädösten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä säädöksiä ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla.

(2)	Näin ollen päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklaa sovelletaan ja neuvoston on päätettävä yksimielisesti, ovatko jäsenvaltiot panneet täytäntöön mainitun päätöksen 6 luvun säännökset.

(3)

Päätöksen 2008/616/YOS 20 artiklassa säädetään, että päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kyselyyn perustuvan arviointiraportin perusteella. Päätöksen 2008/615/YOS 2 luvun mukaisen automaattisen tietojenvaihdon osalta arviointiraportin on perustuttava arviointikäyntiin ja testausajoon.

(4)	Päätöksen 2008/616/YOS liitteessä olevan 4 luvun 1.1 kohdan mukaan asiaa käsittelevä neuvoston työryhmä laatii kyselyn, joka koskee kutakin automaattista tietojenvaihtoa, ja heti kun jäsenvaltio katsoo täyttävänsä edellytykset tietojen jakamiseksi kyseisessä tietoluokassa, se vastaa kyselyyn.

(5)	Viro on vastannut tietosuojaa koskevaan kyselyyn ja sormenjälkitietojen vaihtoa koskevaan kyselyyn.

(6)	Viro on toteuttanut Itävallan kanssa onnistuneen testausajon.

(7)	Viroon on tehty arviointikäynti, ja Itävallan arviointiryhmä on laatinut arviointikäynnistä raportin, joka on toimitettu asiaankuuluvalle neuvoston työryhmälle.

(8)	Neuvostolle on esitetty arviointiraportti, jossa on yhteenveto sormenjälkitietojen vaihtoa koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja testausajon tuloksista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viro on sormenjälkitietojen automaattisen haun toteuttamiseksi pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti tämän päätöksen voimaantulopäivästä alkaen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 13 päivänä marraskuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. SHIARLY

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12.

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/62

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/711/YUTP,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2012,

tuesta unionin toimille aseviennin valvonnan sekä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 26 artiklan 2 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valtion- ja hallitusten päämiesten 12 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymässä Euroopan turvallisuusstrategiassa määritetään viisi keskeistä haastetta, joihin unionin on vastattava kylmän sodan jälkeisessä maailmassa: terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, alueelliset konfliktit, toimintakyvyttömät valtiot ja järjestäytynyt rikollisuus. Näistä viidestä haasteesta neljässä ovat keskeisellä sijalla tavanomaisten aseiden hallitsemattoman leviämisen seuraukset. Strategiassa korostetaan vientivalvonnan merkitystä aseiden leviämisen estämisessä.

(2)	Unioni hyväksyi 5 päivänä kesäkuuta 1998 poliittisesti sitovat aseiden vientiä koskevat käytännesäännöt, joissa vahvistetaan yhteiset perusteet tavanomaisten aseiden laillista kauppaa varten. Käytännesääntöjä on päivitetty säännöllisesti.

(3)

Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevan EU:n strategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005, mukaan unioni tukee alueellisella ja kansainvälisellä tasolla vientivalvonnan tehostamista ja asevientiä koskevien käytännesääntöjen perusteiden edistämistä avustamalla kolmansia maita muun muassa asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön laatimisessa sekä edistämällä avoimuutta lisääviä toimia.

(4)

Asevientiä koskevat käytännesäännöt korvattiin 8 päivänä joulukuuta 2008 oikeudellisesti sitovalla neuvoston yhteisellä kannalla 2008/944/YUTP (1), jossa määritetään sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevat yhteiset säännöt. Yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistetaan kahdeksan perustetta, joiden mukaan tavanomaisten aseiden vientiä koskevia hakemuksia on arvioitava. Se sisältää lisäksi epäämistä koskevan ilmoitus- ja neuvottelumenettelyn ja avoimuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten aseiden vientiä koskevan EU:n vuosikertomuksen julkaisemisen.

(5)

Yhteisen kannan 2008/944/YUTP 7 artiklan mukaisesti ja yhteisen kannan vaikuttavuuden maksimoimiseksi jäsenvaltiot ovat sopineet työskentelevänsä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) puitteissa vahvistaakseen yhteistyötään ja edistääkseen lähentymistään sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin alalla. Useat kolmannet maat ovat virallisesti tukeneet yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP esitettyjä periaatteita ja perusteita.

(6)	Yhteisen kannan 2008/944/YUTP 11 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin tavoin kannustamaan aseita vieviä muita valtioita noudattamaan yhteisessä kannassa olevia perusteita.

(7)	Unionin ja sen jäsenvaltioiden on noudatettava luottamuksellisuutta asevientipolitiikkaa koskevassa tiedonvaihdossaan, erityisesti vastaanottajina olevien kolmansien maiden kanssa;

(8)

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous hyväksyi 6 päivänä joulukuuta 2006 kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden tukemana päätöslauselman 61/89 ”Kohti asekauppasopimusta: tavanomaisten aseiden tuontia, vientiä ja siirtoa koskevien yhteisten kansainvälisten normien vahvistaminen” ja aloitti siten virallisesti asekauppasopimusneuvotteluja koskevan YK-menettelyn.

(9)

YK:n yleiskokous hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2010 kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden tukemana päätöslauselman 64/48 ”Asekauppasopimus”, jossa kutsutaan koolle vuonna 2012 neljäksi peräkkäiseksi viikoksi asekauppasopimusta käsittelevä YK:n konferenssi, jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova väline tiukimmista mahdollisista yhteisistä kansainvälisistä normeista tavanomaisten aseiden siirtoa varten.

(10)

Vaikka heinäkuussa 2012 pidetyssä asekauppasopimusta käsitelleessä YK:n konferenssissa ei sovittu sopimuksen lopullisesta tekstistä, asiassa edistyttiin kuitenkin merkittävästi, mikä kävi ilmi konferenssin puheenjohtajan 26 päivänä heinäkuuta 2012 esittämästä sopimustekstiluonnoksesta. Unioni antaa täyden tukensa neuvottelujen pikaiselle päätökseen saattamiselle vuoden 2013 alussa siten, että kutsuttaisiin koolle lyhyempi lopullinen asekauppasopimusta käsittelevä YK:n konferenssi samojen sääntöjen mukaisesti, joita noudatettiin ensimmäisessä konferenssissa, jotta sopimusta koskevat neuvottelut saataisiin päätökseen puheenjohtajan 26 päivänä heinäkuuta 2012 esittämän tekstiluonnoksen pohjalta.

(11)	Neuvosto hyväksyi vuosina 2005, 2006, 2007, 2010 ja 2012 päätelmät asekauppasopimusta koskevien neuvottelujen tukemiseksi korostaen muiden valtioiden ja alueellisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä tässä prosessissa.

(12)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP (2) EU:n toimien tukemisesta aseviennin valvonnan sekä asevientiä koskevien EU:n käytännesääntöjen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa. Yhteisen toiminnan puitteissa järjestettiin neljä alueellista seminaaria Kaakkois-Euroopan, Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian sekä Pohjois-Afrikan maita varten.

(13)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 päätöksen 2009/1012/YUTP (3) EU:n toimien tukemisesta aseviennin valvonnan sekä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa. Päätöksen 2009/1012/YUTP mukaisesti järjestettiin viisi alueellista seminaaria Kaakkois-Euroopan, Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian sekä Pohjois-Afrikan maita varten. Päätöksessä 2009/1012/YUTP säädettiin myös jäsenvaltioiden isännöimien neljän opintokäynnin järjestämisestä EU:n ehdokasmaille.

(14)	Unioni on viime vuosina antanut apua kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tehostamiseen kolmansissa maissa EU:n YUTP-talousarvioon kuulumattomien rahoitusvälineiden nojalla toteutettujen hankkeiden puitteissa.

(15)

Saksan vientivalvontavirasto (Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle, jäljempänä ’BAFA’), jonka neuvosto oli valtuuttanut huolehtimaan päätöksen 2009/1012/YUTP teknisestä täytäntöönpanosta, sai onnistuneesti organisoiduksi kaikki päätöksessä suunnitellut toimet tammikuussa 2012. BAFA on myös nimetty virastoksi, joka toteuttaa vakautusvälineen mukaiset, kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevat EU-rahoitteiset hankkeet. Tätä taustaa vasten BAFAn valinta virastoksi, joka toteuttaa muita unionin toimia vientivalvonnan alalla, on perusteltua ottaen huomioon, että sillä on osoitettua kokemusta ja tarvittava pätevyys ja asiantuntemus unionin säännöstön täytäntöönpanossa sekä sen edistämisessä kolmansien maiden keskuudessa; BAFA pitää yllä jatkuvuutta ja unionin avun yleistä johdonmukaisuutta tällä alalla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi ja Euroopan turvallisuusstrategian mukaisesti unionin tavoitteena on

a)	edistää sitä, että kolmannet maat tehostavat aseiden vientivalvontaa yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja pyrkiä täydentävyyteen ja synergiaan unionin avustushankkeiden kanssa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan alalla;

b)	tukea kolmansien maiden toimia kansallisella ja alueellisella tasolla tavanomaisten aseiden kaupan vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi.

2. Unioni pyrkii saavuttamaan 1 kohdassa tarkoitetut tavoitteet seuraavin hanketoimin:

a)	edistetään edelleen kolmansien maiden keskuudessa yhteisen kannan 2008/944/YUTP perusteita ja periaatteita, päätöksen 2009/1012/YUTP ja yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP täytäntöönpanolla saavutettujen tulosten pohjalta;

b)	autetaan kolmansia maita tarpeen mukaan laatimaan, päivittämään ja panemaan täytäntöön asiaan liittyviä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on luoda tehokas järjestelmä tavanomaisten aseiden vientivalvontaa varten;

c)	tuetaan maita lupa- ja valvontaviranomaisten kouluttamisessa aseiden vientivalvonnan asianmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen varmistamiseksi;

d)	lisätään kansainvälisen asekaupan avoimuutta ja vastuullisuutta muun muassa tukemalla kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä, joilla edistetään avoimuutta ja tavanomaisten aseiden viennin asianmukaista tarkkailua;

e)	kannustetaan kolmansia maita tukemaan sellaisen oikeudellisesti sitovan asekauppasopimuksen laadintaa ja täytäntöönpanoa, jossa vahvistetaan yhteiset kansainväliset normit tavanomaisten aseiden maailmanlaajuista kauppaa varten.

Liitteessä on yksityiskohtainen kuvaus tässä kohdassa mainituista hanketoimista.

2 artikla

1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hanketoimintojen teknisestä täytäntöönpanosta vastaa BAFA.

3. BAFA suorittaa tehtävänsä korkean edustajan alaisuudessa. Tätä tarkoitusta varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä BAFAn kanssa.

3 artikla

1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hanketoimintojen toteuttamiseksi on 1 860 000 euroa.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetulla summalla rahoitettavien menojen hallinnointiin sovelletaan unionin talousarvioon sovellettavia menettelyjä ja sääntöjä.

3. Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusohjeen asianmukaista hallinnointia. Tätä varten se tekee BAFAn kanssa rahoitussopimuksen. Sopimuksessa määrätään, että BAFAn on varmistettava unionin osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.

4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle kyseisessä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista ja rahoitussopimuksen tekopäivästä.

4 artikla

Korkea edustaja tiedottaa neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta BAFAn säännöllisesti laatimien selvitysten perusteella. Nämä selvitykset ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille. Komissio raportoi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hanketoimintojen täytäntöönpanon rahoitusnäkökohdista.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan.

Sen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekemisestä tai, jos rahoitussopimusta ei ole sinä aikana tehty, kuuden kuukauden kuluttua päätöksen antamispäivästä.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.

(2) EUVL L 75, 18.3.2008, s. 81.

(3) EUVL L 348, 29.12.2009, s. 16.

LIITE

1 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT HANKETOIMET

1. Tavoitteet

Tämän päätöksen tavoitteina on edistää aseviennin valvonnan tehostamista kolmansissa maissa ja tukea kolmansien maiden toimia kansallisella ja alueellisella tasolla tavanomaisten aseiden kaupan vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi. Näitä tavoitteita toteutetaan yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden mukaisesti ja pyrkien täydentävyyteen ja synergiaan unionin avustushankkeiden kanssa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan alalla.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi unioni edistää edelleen yhteisen kannan 2008/944/YUTP perusteita ja periaatteita päätöksen 2009/1012/YUTP ja yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP täytäntöönpanolla saavutettujen tulosten pohjalta. Tätä varten kolmansia maita autetaan tarpeen mukaan laatimaan, päivittämään ja panemaan täytäntöön asiaan liittyviä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on luoda tehokas järjestelmä tavanomaisten aseiden vientivalvontaa varten. Olisi myös tuettava kolmansia maita aseiden vientivalvonnan täytäntöönpanosta ja noudattamisesta vastaavien lupa- ja valvontaviranomaisten kouluttamisessa sekä kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä, joilla edistetään avoimuutta ja asianmukaista tarkkailua tavanomaisten aseiden viennissä.

Kansainvälisen tavanomaisten aseiden kaupan vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämistä koskevaan tavoitteeseen pyritään myös edistämällä kolmansiin maihin nähden sellaisen oikeudellisesti sitovan asekauppasopimuksen laadintaa ja täytäntöönpanoa, jossa vahvistetaan yhteiset kansainväliset normit tavanomaisten aseiden maailmanlaajuista kauppaa varten.

2. Hanketoimien kuvaus

2.1 Hankkeen tavoite

Tarjotaan teknistä tukea niille kiinnostuneille kolmansille maille, jotka ovat ilmaisseet valmiutensa tehdä parannuksia sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vientivalvonnan alalla soveltamiinsa normeihin ja käytäntöihin ja mukauttaa ne jäsenvaltioiden sopimiin ja soveltamiin normeihin ja käytäntöihin, jotka vahvistetaan yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP ja sen mukana olevassa käyttäjän oppaassa.

2.2 Hankkeen kuvaus

2.2.1 Alueelliset pienryhmäkoulutukset

Hanke toteutetaan kolmansien maiden valtion virkamiehille suunnattuna enintään kahdeksana kaksipäiväisenä pienryhmäkoulutuksena, jossa annetaan koulutusta tavanomaisten aseiden vientivalvonnan asiaan liittyvillä osa-alueilla. Seminaarin osallistujat ovat kolmansien maiden valtion virkamiehiä, kuten tulli- ja lainvalvontaviranomaisia, asiaan liittyvien ministeriöiden ja lainvalvontaelinten virkamiehiä, kansallisten parlamenttien edustajia sekä toimialan ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Koulutusta antavat jäsenvaltioiden kansallisten hallintoelinten asiantuntijat ja yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP yhtyneiden maiden edustajat, unionin toimielinten virkamiehet ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat.

Pienryhmäkoulutukset voidaan järjestää vastaanottajamaassa tai muussa paikassa, josta päätetään tavanomaisten aseiden viennin työryhmää ja korkean edustajan yksiköitä kuullen.

Alueellisia pienryhmäkoulutuksia järjestetään seuraaville maille:

a)	enintään kolme pienryhmäkoulutusta Kaakkois-Euroopan maille;

b)	enintään kolme pienryhmäkoulutusta Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville Itä-Euroopan ja Kaukasian maille;

c)	enintään kaksi pienryhmäkoulutusta Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville Pohjois-Afrikassa sijaitseville Välimeren maille.

2.2.2 Henkilöstövaihto

Hanke toteutetaan enintään kuutena opintokäyntinä, jotka vastaanottajamaiden hallinto-, tulli- ja/tai lupaviranomaiset tekevät jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten luo, ja enintään kahdeksana korkeintaan kuukauden pituisena opintokäyntinä, jotka EU:n jäsenvaltioiden hallinto- ja/tai lupaviranomaiset tekevät vastaanottajamaiden asianomaisten viranomaisten luo.

2.2.3 Vastaanottajamaiden yksilöllinen avustaminen

Hanke toteutetaan enintään kymmenenä kaksipäiväisenä pienryhmäkoulutuksena yksittäisiä edunsaajamaita varten, ja niihin kutsutaan vastaanottajamaiden valtion virkamiehiä, mukaan lukien hallinto-, lupa- ja valvontaviranomaisia. Nämä tapahtumat järjestetään mieluiten vastaanottajamaissa ja kouluttajina toimivat jäsenvaltioiden asiantuntijat.

2.2.4 Verkkoportaali aseviennin valvonnan tehostamiseksi kolmansissa maissa

Hankkeen tarkoituksena on kehittää verkkoportaali, johon jäsenvaltioilla ja kolmansien maiden virkamiehillä on pääsy aseviennin valvonnan edistämiseksi yhteisen kannan 2008/944/YUTP periaatteiden ja parametrien mukaisesti. Vastaanottajamailla on portaalin kautta jatkuva pääsy aseviennin valvonnan täytäntöönpanon ja tehostamisen edellyttämiin teknisiin resursseihin, ja portaali helpottaa asiaan liittyvän tiedon jakamista muusta tässä päätöksessä tarkoitetusta unionin tiedotustoiminnasta niiden vastaanottajamaiden virkamiesten kanssa, jotka eivät voisi osallistua suoraan avustus- ja tiedotustoimiin. Lisäksi portaali tarjoaa jäsenvaltioissa ja vastaanottajamaissa vientivalvontajärjestelmiä koskevia teknisiä ja yksityiskohtaisia tietoja, joita voidaan käyttää tausta-aineistona tämän päätöksen mukaisissa avustustoimissa.

Verkkoportaalia täydennetään lisäksi erilaisilla toimilla, joilla parannetaan unionin tiedotuksen näkyvyyttä ja edistetään yhdenmukaistamista yhteisen kannan 2008/944/YUTP kanssa. Kyseisiin toimiin kuuluvat muun muassa säännöllisesti julkaistavat uutiskirjeet ja asianmukaiset mediakampanjat.

2.2.5 Arviointitapahtumat

Tämän päätöksen mukaisten keskipitkän aikavälin ja lopullisten arviointien tekemiseksi vastaanottajamaiden ja jäsenvaltioiden kesken Brysselissä järjestetään enintään kaksi kaksipäiväistä tapahtumaa tavanomaisten aseiden viennin työryhmän kokousten yhteydessä. Kustakin vastaanottajamaasta voidaan kutsua näihin kokouksiin enintään kaksi vientivalvonnasta vastaavaa edustajaa.

3. Koordinointi muiden unionin avustushankkeiden kanssa vientivalvonnan alalla

Perustuen unionin aiemmasta tiedotustoiminnasta saatuihin kokemuksiin sekä kaksikäyttötuotteiden että tavanomaisten aseiden vientivalvonnan alalla olisi pyrittävä mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen, kun apua annetaan kolmansille maille, sen varmistamiseksi, että unionin toimet ovat mahdollisimman tehokkaita ja johdonmukaisia. Tätä varten olisi varattava mahdollisuus järjestää joitakin kohdissa 2.2.1–2.2.4 tarkoitettuja toimintoja yhdessä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevien muiden toimintojen kanssa, joita rahoitetaan unionin YUTP-talousarvioon kuulumattomilla rahoitusvälineillä. Tämä tehdään täysin unionin asiaan liittyvien rahoitusvälineiden oikeudellisia ja rahoituksellisia rajoituksia noudattaen.

4. Edunsaajat

Hanketoimien edunsaajat ovat valtion virkamiehiä, toimialan ja kansalaisyhteiskunnan edustajia seuraavista maista:

i)	Kaakkois-Euroopan maat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kroatia, Montenegro ja Serbia);

ii)	Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat Pohjois-Afrikassa sijaitsevat Välimeren maat (Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia);

iii)	Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat Itä-Euroopan ja Kaukasian maat (Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldovan tasavalta, Ukraina ja Valko-Venäjä).

Tämän neuvoston päätöksen mukaisten erityyppisten toimien vastaanottajamaat valitaan muun muassa seuraavien kriteereiden perusteella:

—	kolmannen maan sitoutuminen parantamaan tavanomaisten aseiden vientivalvontaa ja saattamaan ne unionin normien mukaisiksi;

—	kolmannen maan merkityksellisyys maailmanlaajuisen asekaupan kannalta;

—	unionin aiemmin antaman avun vaikutukset kolmannen maan tavanomaisten aseiden kansalliselle vientijärjestelmälle ja odotettavissa olevat pitkän aikavälin kestävät vaikutukset lisäapuun;

Tavanomaisten aseiden viennin työryhmä voi korkean edustajan ehdotuksesta päättää muuttaa edunsaajamaiden luetteloa asianmukaisten perustelujen pohjalta.

5. Vaikutustenarviointi

Tämän päätöksen vaikutusta olisi arvioitava teknisesti sen jälkeen, kun viimeiset päätöksessä tarkoitetut toimet on saatettu päätökseen. Vaikutustenarvioinnin toteuttaa korkea edustaja yhteistyössä asiaan liittyvien neuvoston työryhmien kanssa ja tarpeen mukaan vastaanottajamaissa sijaitsevien unionin edustustojen sekä muiden sidosryhmien kanssa.

6. Kesto

Hankkeiden arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

7. Hankkeet teknisesti toteuttava organisaatio

Tämän päätöksen teknisestä täytäntöönpanosta vastaa BAFA, joka suorittaa tehtävänsä korkean edustajan alaisuudessa.

8. Raportointi

BAFA laatii selvityksiä säännöllisesti ja aina kunkin kuvatun toimen päätyttyä. Selvitykset olisi toimitettava korkealle edustajalle viimeistään kuuden viikon kuluttua toimen päättymisestä.

9. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ja unionin rahoitusosuus

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 860 000 euroa.

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/68

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/712/YUTP,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2012,

kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen vuonna 2013 pidettävästä tarkistuskonferenssista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan ja 31 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, tuli voimaan 29 päivänä huhtikuuta 1997. Yleissopimuksen päämääränä on poistaa kokonainen joukkotuhoaseiden luokka kieltämällä kemiallisten aseiden kehittäminen, tuotanto, hankinta, varastointi, säilyttäminen, siirto tai käyttö.

(2)

Euroopan unioni katsoo, että yleissopimus on keskeinen tekijä aseidenriisunnan ja asesulun hyväksi tehtävässä työssä sekä ainutlaatuinen aseidenriisunnan ja asesulun väline, jonka eheys ja ehdoton soveltaminen on taattava kaikilta osin. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat yleissopimuksen sopimusvaltioita.

(3)

Lisäksi unioni katsoo, että yleissopimus on osoittautunut erittäin onnistuneeksi välineeksi, koska siihen liittyminen on lähes yleismaailmallista ja kemiallisia aseita omistavat valtiot ovat jo hävittäneet suuren osan kemiallisten aseiden varastoistaan. Kyseisten aseiden hävittäminen on edelleen Kemiallisten aseiden kieltojärjestön, jäljempänä ’kieltojärjestö’, painopisteenä, mutta samaan aikaan ilmaantuu uusia haasteita ja uhkia, joihin kieltojärjestön on mukauduttava yleissopimuksen eheyden säilyttämiseksi ja suojaamiseksi.

(4)	Unioni uskoo myös, että kieltojärjestön tiivis ja säännöllinen yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa, myös tarkistuskonferenssin edellä ja sen aikana, on hyödyllistä kieltojärjestön toiminnalle.

(5)

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2003 yhteisen kannan 2003/805/YUTP (1) joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämistä koskevien monenvälisten sopimusten saattamisesta maailmanlaajuisiksi ja niiden vahvistamisesta. Yleissopimus on yksi näistä mainitussa yhteisessä kannassa luetelluista monenvälisistä sopimuksista.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, jossa vahvistetaan unionin sitoutuminen monenväliseen sopimusjärjestelmään ja korostetaan muun muassa yleissopimuksen ja kieltojärjestön ratkaisevaa merkitystä rakennettaessa maailmaa, jossa ei ole kemiallisia aseita.

(7)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 28 päivänä huhtikuuta 2004 yksimielisesti päätöslauselman 1540 (2004), jossa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen todetaan olevan uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Sittemmin turvallisuusneuvosto on hyväksynyt päätöslauselmat 1673 (2006), 1810 (2008) ja 1977 (2011), joissa vahvistettiin päätöslauselman 1540 (2004) tavoitteet ja ilmaistiin turvallisuusneuvoston kiinnostus tehostaa toimiaan kyseisen päätöslauselman täydellisen täytäntöönpanon edistämiseksi. Yleissopimuksen täytäntöönpano sekä päätöslauselman 1540 (2004) ja myöhempien asiaan liittyvien päätöslauselmien täytäntöönpano vahvistavat toisiaan.

(8)

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2004 ensimmäisen yhteisen toiminnan 2004/797/YUTP (2) kemiallisten aseiden kieltojärjestön toimien tukemiseksi joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon puitteissa. Tätä yhteistä toimintaa seurasivat 12 päivänä joulukuuta 2005 hyväksytty neuvoston yhteinen toiminta 2005/913/YUTP (3), 19 päivänä maaliskuuta 2007 hyväksytty neuvoston yhteinen toiminta 2007/185/YUTP (4), 27 päivänä heinäkuuta 2009 tehty neuvoston päätös 2009/569/YUTP (5) ja 23 päivänä maaliskuuta 2012 annettu neuvoston päätös 2012/166/YUTP (6).

(9)

YK:n yleiskokous hyväksyi 8 päivänä syyskuuta 2006 maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian, jossa YK:n jäsenvaltiot päättivät muun muassa panna täytäntöön kaikki kansainvälistä terrorismia koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja tehdä täysimääräistä yhteistyötä turvallisuusneuvoston terrorisminvastaisten apuelinten kanssa niiden tehtävien suorittamisessa. Lisäksi strategiassa kannustettiin kieltojärjestöä jatkamaan toimivaltansa rajoissa pyrkimyksiään auttaa valtioita kehittämään valmiuksiaan estää terroristeja saamasta kemiallisia aineita, varmistamaan alan laitosten turvallisuus sekä toimimaan tehokkaasti, mikäli tapahtuu sellainen isku, jossa käytetään kyseisiä aineita.

(10)	YK:n yleiskokous hyväksyi 2 päivänä joulukuuta 2011 yksimielisesti päätöslauselman yleissopimuksen täytäntöönpanosta.

(11)	Yleissopimuksen vuonna 2013 pidettävää kolmatta tarkistuskonferenssia, jäljempänä ’kolmas tarkistuskonferenssi’, silmällä pitäen on tarpeen määritellä unionin lähestymistapa, joka ohjaa sen jäsenvaltioita tässä konferenssissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Euroopan unionin tavoitteena on lujittaa kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevaa yleissopimusta, jäljempänä ’yleissopimus’, siten, että hyödynnetään jo saavutettua edistymistä kemiallisten aseiden ilmoitettujen varastojen hävittämisessä ja estetään niiden uudelleen muodostuminen muun muassa tehostamalla yleissopimuksen todentamisjärjestelmää, parantamalla kansallista täytäntöönpanoa ja toteuttamalla toimia yleissopimuksen saattamiseksi yleismaailmalliseksi.

2. Unioni pyrkii lujittamaan yleissopimusta myös siten, että yleissopimuksen täytäntöönpanoa mukautetaan muuttuvan turvallisuusympäristön sekä tieteellisen ja teknisen kehityksen mukaisesti, sekä siten, että korostetaan, että kolmannen tarkistuskonferenssin olisi annettava poliittista tukea ja laaja ohjeistus istuntojen välisellä ajalla tehtävälle työlle, joka koskee kieltojärjestön toiminnan tulevia painopisteitä.

3. Tässä artiklassa säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi unioni esittää konkreettisia ehdotuksia kolmannessa tarkistuskonferenssissa.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi unioni:

a)	edistää yleissopimuksen toiminnan täydellistä arviointia kolmannessa tarkistuskonferenssissa ottaen erityisesti huomioon tieteellisen ja teknisen kehityksen sekä edistää vankan perustan luomista yleissopimuksen tulevien haasteiden käsittelylle;

auttaa saavuttamaan yksimielisyyden, jotta kolmas tarkistuskonferenssi olisi onnistunut, ja edistää muun muassa seuraavia keskeisiä asioita:

vahvistetaan uudelleen kemiallisten aseiden kiellon kokonaisvaltainen luonne käyttötarkoitusta koskevan arviointiperusteen (General Purpose Criterion) mukaisesti

—

vahvistamalla uudelleen, että yleissopimuksen kieltoja sovelletaan kaikkiin myrkyllisiin kemikaaleihin, paitsi silloin kun niitä käytetään tarkoituksiin, joita ei kielletä II artiklan 9 kappaleessa, edellyttäen, että ne ovat laadultaan ja määrältään kyseisten tarkoitusten mukaisia, ja ottaen näin huomioon vuonna 2008 pidetyn toisen tarkistuskonferenssin jälkeen tapahtunut tieteellinen ja tekninen kehitys,

—	korostamalla sopimusvaltioiden velvollisuutta ottaa käyttötarkoitusta koskeva arviointiperuste huomioon kansallisessa täytäntöönpanolainsäädännössään ja hallinnollisessa täytäntöönpanokäytännössään;

ii)	korostetaan, että sopimusvaltioiden olisi suoritettava kokonaisuudessaan ja ajallaan kaikki III artiklan mukaiset ilmoitusvelvollisuutensa, erityisesti kemiallisiin aseisiin mutta myös mellakantorjunta-aineisiin liittyvät ilmoitusvelvollisuutensa;

iii)

yleissopimuksen tekninen sihteeristö, jäljempänä ’tekninen sihteeristö’, kehittää ja toteuttaa kohdennettuja ja räätälöityjä toimintamalleja yleissopimuksen yleismaailmallisuuden saavuttamiseksi tiiviisti koordinoiden ja yhteistyössä sopimusvaltioiden kanssa ottaen myös huomioon sen, että ainakin yksi yleissopimukseen kuulumaton valtio, Syyria, myönsi heinäkuussa 2012 pitävänsä hallussaan kemiallisia aseita;

iv)

vahvistetaan uudelleen kemiallisia aseita hallussa pitävien valtioiden velvollisuus hävittää kemialliset aseensa ja tunnustetaan tähänastiset saavutukset kemiallisten aseiden poistamisessa

—	ilmaisemalla tyytyväisyys kemiallisia aseita hallussa pitävien valtioiden toteuttamiin toimiin ja saavuttamaan edistymiseen ilmoitettujen varastojen hävittämisessä ja korostamalla sitä, että kemiallisten aseiden hävittämisessä maapallolta on edistytty hyvin,

—	tunnustamalla menestyksellinen toiminta asiassa, joka koskee kemiallisia aseita hallussa pitäville valtioille aseiden hävittämiseksi myönnettyä lopullista pidennettyä määräaikaa,

—

kehottamalla kemiallisia aseita hallussa pitäviä valtioita saattamaan päätökseen kemiallisten aseiden varastojensa hävittäminen mahdollisimman nopeasti yleissopimuksen ja sen todentamisliitteen sekä sopimusvaltioiden konferenssin kuudennentoista istunnon jäljellä olevien varastojen hävittämisen lopullisesta pidennetystä määräajasta tekemän päätöksen mukaisesti,

—	toistamalla, kuinka tärkeää on, että tekninen sihteeristö todentaa järjestelmällisesti aseiden hävittämisen yleissopimuksessa ja sen todentamisliitteessä esitetyn mukaisesti,

—	tähdentämällä, että samalla kun kieltojärjestön asiantuntemusta ja valmiuksia käsitellä kemiallisia aseita sekä vanhoja kemiallisia aseita ja hylättyjä kemiallisia aseita olisi pidettävä yllä, sen on myös jatkettava mukautumista uuteen turvallisuusympäristöön;

vahvistetaan todentamisjärjestelmää sellaisen toiminnan osalta, jota ei yleissopimuksessa kielletä, jotta voitaisiin tehostaa kemiallisten aseiden uudelleen ilmaantumisen estämistä

—	korostamalla kaikkien sopimusvaltioiden velvollisuutta antaa asianmukaisesti ja ajallaan VI artiklan mukaiset ilmoitukset,

—	tekemällä riittävästi VI artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia sovittujen suuntaviivojen mukaisesti ja huolehtimalla asianmukaisesta maantieteellisestä kattavuudesta ja suoritustiheydestä,

—	lisäämällä VI artiklassa tarkoitettujen tarkastusten merkitystä yleissopimuksen tavoitteen ja tarkoituksen kannalta ja varmistamalla tehokkuus laitosten valinnassa, myös arvioimalla muita kemikaalien tuotantolaitoksia koskevan väliaikaisen laitosten valintamenetelmän tuloksia,

—

parantamalla teollisuuden todentamisen tietopohjaa muun muassa kannustamalla teknistä sihteeristöä käyttämään jo saatavilla olevia tietoja, mukaan lukien sopimusvaltioiden vapaaehtoisesti toimittamat tiedot, aikaisempien tarkastuskertomusten tiedot ja asiaa koskevat julkisesti saatavilla olevat tiedot,

—	tähdentämällä, että yleissopimuksen kemikaaliluettelot, jäljempänä ’luettelot’, oli suunniteltu pääasiassa eri todentamistoimenpiteiden soveltamista varten,

—	pyrkimällä säilyttämään luetteloiden merkitys tieteen ja tekniikan kehittyessä muun muassa tarkastelemalla, olisiko luetteloita hyödyllistä tarkistaa säännöllisesti tarkistuskonferenssien välillä,

—	edistämällä edelleen yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta kemianteollisuuden kanssa ja tukemalla teknisen sihteeristön toimia tässä asiassa,

—	harkitsemalla tarkastuksia varten laatua ja tehokkuutta koskevia lisätoimia, kuten asianmukaisen joustavuuden ja virtaviivaisuuden lisäämistä tarkastusten toteuttamisessa,

—	varmistamalla teknisen sihteeristön valmiudet tehokkaaseen näytteenottoon ja analysointiin teollisuuslaitoksissa suoritettavissa tarkastuksissa;

vi)

jatketaan kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden parantamista ja muistutetaan siitä, että VII artiklan noudattaminen kokonaisuudessaan on olennainen tekijä yleissopimuksessa perustetun järjestelmän nykyisen ja tulevan tehokkuuden kannalta, myös

—	hyväksymällä kohdennettu ja räätälöity toimintamalli niiden sopimusvaltioiden kannustamiseksi ja avustamiseksi, jotka eivät ole vielä panneet yleissopimusta asianmukaisesti täytäntöön,

—	tarjoamalla apua sitä tarvitseville sopimusvaltioille kieltojärjestön toimintaa tukevien, Euroopan unionin neuvoston hyväksymien yhteisten toimintojen ja päätösten mukaisesti,

—	vahvistamalla kemiallisten aseiden hankinnan estämisen kannalta välttämätöntä kansallista vienti- ja tuontivalvontaa ja parantamalla kieltojärjestön valmiuksia avustaa kansainvälisten siirtojen valvontaa koskevien kansallisten menettelyjen perustamista,

—	toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi,

—	tarkastelemalla mahdollisia synergioita kieltojärjestön ja muiden asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen välillä täytäntöönpanotuen ja valmiuksien kehittämisen osalta;

vii)

pannaan täytäntöön yleissopimuksen määräykset, jotka koskevat neuvotteluja, yhteistyötä ja tosiasioiden selvittämistä, erityisesti haastetarkastusjärjestelmä, joka on edelleen toteuttamiskelpoinen ja hyödyllinen kieltojärjestön todentamisjärjestelmän työkalu, korostaen sopimusvaltioiden laillista oikeutta pyytää haastetarkastusta ilman ennakkoneuvotteluja ja kannustaen tarvittaessa järjestelmän käyttöön kaikkien sellaisten kysymysten selventämiseksi ja ratkaisemiseksi, jotka koskevat yleissopimuksen mahdollista rikkomista; korostetaan tältä osin sen merkitystä, että tekninen sihteeristö pitää yllä ja kehittää edelleen teknisiä kykyjä, asiantuntemusta ja tarvittavaa valmiutta haastetarkastusten toteuttamiseen, sekä sopimusvaltioiden velvollisuutta olla jatkuvasti valmiita ja kykeneviä ottamaan vastaan haastetarkastuksia;

viii)

jatketaan kieltojärjestön apua ja suojautumista koskevien toimien voimakasta tukemista erityisesti siten, että pidetään yllä kieltojärjestön valmiuksia ja asiantuntemusta ja parannetaan teknisen sihteeristön ja sopimusvaltioiden valmiuksia estää väärinkäytöksiä tai iskuja, joissa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja, vastata niihin ja lieventää niitä, erityisesti

—	kannustamalla kaikkia sopimusvaltioita antamaan asianmukaisesti ja ajallaan yleissopimuksessa vaaditut X artiklan mukaiset ilmoitukset ja kannustamalla sopimusvaltioita lisäämään aputarjouksia,

—	korostamalla sen merkitystä, että tekninen sihteeristö ylläpitää kykynsä ja asiantuntemuksensa sekä säilyttää tarvittavat valmiudet väitettyä käyttöä koskevien tutkimusten toteuttamiseen ja kehittää näitä valmiuksia edelleen,

—	korostamalla kieltojärjestön jatkuvan tuen merkitystä kansallisten suojeluohjelmien kannalta sekä sen tärkeyttä, että kieltojärjestön kykyä välittää asiantuntemus- ja aputarjouksia parannetaan,

—	kannustamalla kieltojärjestöä auttamaan valtioita parantamaan valmiuksia sellaisten terrori-iskujen estämiseksi ja lieventämiseksi, joissa käytetään kemiallisia aseita, muun muassa kemikaaliturvallisuuden parantamista koskevin neuvoin,

—

korostamalla sellaisen tehostetun yhteistyön merkitystä, jota toteutetaan alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen kanssa, myös ottamalla osaa kansainvälisiin pyrkimyksiin perustaa apua ja suojelua koskevia alueellisia osaamiskeskuksia ja harkitsemalla tämän yhdistämistä VII ja XI artiklan mukaisiin toimiin sopimusvaltioiden konferenssin 16. istunnossa tehdyn XI artiklaa koskevan päätöksen mukaisesti,

—	tutkimalla keinoja parantaa kieltojärjestön kykyä toimia konfliktitilanteissa, joihin liittyy kemiallisia aseita, ja tällaisten tilanteiden jälkeen,

—

pyytämällä teknistä sihteeristöä tehostamaan muiden asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemäänsä yhteistyötä, joka koskee kemiallisten aseiden käyttöön tai sillä uhkaamiseen liittyviin hätätilanteisiin vastaamista, myös konfliktitilanteissa ja niiden jälkeen, erityisesti suhteessa YK:n kanssa tehtävään yhteistyöhön kemiallisten aseiden mahdollista käyttöä koskevan tutkimuksen alalla;

ix)

edistetään kansainvälistä yhteistyötä yleissopimuksen mukaisesti

—

suhtautumalla myönteisesti konkreettisiin ja käytännöllisiin ehdotuksiin, joissa otetaan Euroopan unionin neuvoston hyväksymien yhteisten toimintojen ja päätösten mukaisesti huomioon nykyiset aloitteet, erityisesti ehdotuksiin, jotka koskevat kemikaaliturvallisuuden ja kemikaalien hallinnan kaltaisia kysymyksiä sopimusvaltioiden konferenssin 16. istunnossa tehdyn XI artiklaa koskevan päätöksen mukaisesti,

—	kannustamalla teknistä sihteeristöä auttamaan sopimusvaltioita näiden kansallisten velvoitteiden täytäntöönpanossa räätälöidyn ja kestävän teknisen avun turvin kemian alalla toteutettavan tehostetun kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi,

—	kannustamalla teknistä sihteeristöä tekemään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja arvioimaan ohjelmiaan sen varmistamiseksi, että niillä on toivottu vaikutus ja että resurssit on maksimoitu;

lisätään kieltojärjestön panosta maailmanlaajuiseen terrorisminvastaiseen toimintaan

—	jatkamalla ja tehostamalla työtä kieltojärjestön terrorismia käsittelevässä avoimessa työryhmässä,

—

painottamalla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1540 (2004) sekä muista asiaankuuluvista YK:n päätöslauselmista johtuvien velvoitteiden noudattamista, erityisesti käytännön tason yhteistyön edistämiseksi kieltojärjestön ja asiaankuuluvien järjestöjen välillä sen estämiseksi, että kemiallisia aseita hankitaan tai käytetään terroristitoimintaan tai että terroristit saavat haltuunsa tarvikkeita, välineitä ja tietoa, joita voitaisiin käyttää kemiallisten aseiden kehittämisessä ja tuotannossa,

—

korostamalla tarvetta pyrkiä siihen, että maailmanlaajuista kemikaaliturvallisuutta ja kansainvälisten siirtojen kansallista valvontaa vahvistetaan, myös auttamalla sopimusvaltioita panemaan täytäntöön käytännöllisiä ja kohdennettuja toimenpiteitä, jotka voisivat samalla edistää kemian rauhanomaisen käytön sekä avun ja suojelun alalla tehtävän yhteistyön lisäämistä.

3 artikla

Unioni toteuttaa 2 artiklan soveltamiseksi seuraavia toimia:

tarvittaessa toimenpiteet

i)	yleismaailmallisen yleissopimukseen liittymisen edistämiseksi;

ii)	yleissopimuksen tehokkaan kansallisen täytäntöönpanon edistämiseksi sopimusvaltioissa;

iii)	sopimusvaltioiden kannustamiseksi tukemaan yleissopimuksen tehokasta ja täydellistä uudelleentarkastelua ja osallistumaan siihen sekä täten vahvistamaan sitoutumisensa tähän kansainväliseen kemiallisten aseiden vastaiseen perusnormiin;

iv)	edellä 2 artiklassa säädettyjen yleissopimuksen vahvistamista koskevien ehdotusten edistämiseksi;

b)	kolmannen tarkistuskonferenssin valmistelun ja itse konferenssin aikana laadittavat julkilausumat ja valmisteluasiakirjat sopimusvaltioiden käsiteltäviksi.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 302, 20.11.2003, s. 34.

(2) EUVL L 349, 25.11.2004, s. 63.

(3) EUVL L 331, 17.12.2005, s. 34.

(4) EUVL L 85, 27.3.2007, s. 10.

(5) EUVL L 197, 29.7.2009, s. 96.

(6) EUVL L 87, 24.3.2012, s. 49.

20.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/72

Oikaistaan neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 2011/50/EU, annettu 15 päivänä lokakuuta 2010, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 25, 28. tammikuuta 2011 )

Päätöksen 2011/50/EU julkaisemisen oikeusvaikutukset peruutetaan.

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2012.321.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 321

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	55. vuosikerta 20. marraskuuta 2012

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
		2012/708/EU
	*	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, annettu 15 päivänä lokakuuta 2010, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta	1
		Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskeva sopimus	3
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 1083/2012, annettu 19 päivänä marraskuuta 2012, tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 täytäntöönpanosta ( 1 )	33
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1084/2012, annettu 19 päivänä marraskuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	52
		DIREKTIIVIT
	*	Komission direktiivi 2012/36/EU, annettu 19 päivänä marraskuuta 2012, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta ( 1 )	54
		PÄÄTÖKSET
		2012/709/Euratom
	*	Neuvoston päätös, annettu 13 päivänä marraskuuta 2012, suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelmasta (2012–2015), jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle	59
		2012/710/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 13 päivänä marraskuuta 2012, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Viron kanssa	61
	*	Neuvoston päätös 2012/711/YUTP, annettu 19 päivänä marraskuuta 2012, tuesta unionin toimille aseviennin valvonnan sekä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa	62
	*	Neuvoston päätös 2012/712/YUTP, annettu 19 päivänä marraskuuta 2012, kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen vuonna 2013 pidettävästä tarkistuskonferenssista	68

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 2011/50/EU, annettu 15 päivänä lokakuuta 2010, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ( EUVL L 25, 28.1.2011 )	72