26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 383/2009 (2), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen tuonnissa, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(2)

Komissio sai perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön espanjalaiselta kaapelien valmistajalta ECN Cable Group S.L., jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(3)

Pyynnön esittäjä pyysi, että tietyt langat ja säikeislangat jätettäisiin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien seostamattomasta teräksestä valmistettujen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen tuontia koskevien nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden ulkopuolelle. Tuote, joka pyydetään jättämään toimenpiteiden ulkopuolelle, on seostamattomasta teräksestä valmistetut sinkillä pinnoitetut säikeislangat, joissa on seitsemän lankaa ja vähintään 0,6 painoprosenttia hiiltä, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 mm ja jotka ovat kansainvälisen standardin IEC 60888 tai eurooppalaisen/Cenelecin standardin UNE-EN 50189 mukaiset, jäljempänä ’johtimien terässydämenä käytetyt säikeislangat’.

(4)

Pyynnön esittäjä toimitti alustavaa näyttöä, jonka mukaan toimenpiteiden ulkopuolelle jätettävän tuotteen fyysiset ja tekniset perusominaisuudet eroavat merkittävästi voimassa olevien toimenpiteiden kohteena olevan tarkasteltavana olevan tuotteen perusominaisuuksista.

(5)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoa varten oli olemassa riittävä näyttö, mistä syystä se ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3)4 päivänä lokakuuta 2011 julkaistussa ilmoituksessa, jäljempänä ’vireillepanoa koskeva ilmoitus’, panevansa perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka rajataan koskemaan tuotteen määritelmää.

(6)

Komissio ilmoitti virallisesti osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanosta Kiinan kansantasavallan, jäljempänä ’asianomainen maa’, viranomaisille sekä kaikille muille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, eli tiedossa oleville asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille sekä unionin käyttäjille ja tuojille ja unionin tuottajille. Asianomaiset osapuolet saivat tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(7)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille osapuolille, jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(8)

Vastaukset saatiin pyynnön esittäjältä, kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, 12:lta esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen tuottajalta unionissa, kahdelta unionissa toimivalta sähkölinjojen johtimia valmistavalta tuottajalta, kuudelta käyttäjältä ja kahdelta unionin tuojalta. Ottaen huomioon osittaisen tarkastelun soveltamisalan tätä osittaista tarkastelua varten ei vahvistettu tutkimusajanjaksoa.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot sen arvioimiseksi, pitäisikö voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalaa muuttaa, ja teki tarkastuskäynnin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(10)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin lopullista tullia koskevan asetuksen 1 artiklassa määritelty tuote eli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat pinnoittamattomat seostamattomasta teräksestä valmistetut langat, sinkillä pinnoitetut seostamattomasta teräksestä valmistetut langat ja pinnoitetut tai pinnoittamattomat seostamattomasta teräksestä valmistetut säikeislangat, joissa on enintään 18 lankaa, vähintään 0,6 painoprosenttia hiiltä, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 mm ja jotka nykyisin luokitellaan CN-koodeihin ex 7217 10 90, ex 7217 20 90, ex 7312 10 61, ex 7312 10 65 ja ex 7312 10 69.

(11)

Esi- ja jälkijännitetyt langat ja säikeislangat on tehty runsashiilisestä teräksestä, ja niitä käytetään enimmäkseen rakennusteollisuudessa betonin raudoitukseen, ripustus- tai kannatuselementteihin taikka vinoköysisiltoihin. Esi- ja jälkijännitetyt langat ja säikeislangat valmistetaan teräsvalssilangasta.

(12)

Esi- ja jälkijännitettyjä lankoja ja säikeislankoja on kahta päätyyppiä: betoniin käytettävät galvanoimattomat langat ja vinoköysisiltoihin tai riippusiltoihin käytettävät galvanoidut langat. Riippusiltoihin käytettävien galvanoitujen säikeislankojen osuus unionin esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen markkinoista on vain noin 1 prosentti. Näin ollen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen pääasiallisia käyttäjiä ovat rakennusteollisuuden yritykset.

(13)

Pyynnön esittäjä on espanjalainen ilmasähköjohtojen johtimien tuottaja. Tuotetyyppi, jonka pyynnön esittäjä haluaa saada suljettua tuotteen määritelmän ulkopuolelle, on seitsemästä langasta koostuva galvanoitu säikeislanka, jota käytetään ilmasähköjohtojen johtimien terässydämenä.

(14)

Sen arvioimiseksi, pitäisikö ilmajohtojen johtimien terässydämenä käytettävien säikeislankojen kuulua lopullista tullia koskevan asetuksen 1 artiklassa esitetyn tuotteen määritelmän soveltamisalaan, tarkasteltiin, onko johtimien terässydämenä käytettävillä säikeislangoilla ja muilla esi- ja jälkijännitetyillä langoilla ja säikeislangoilla samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tässä yhteydessä arvioitiin myös ilmajohtojen johtimien terässydämenä käytettävien säikeislankojen ja muiden, unionissa käytössä olevien toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvien esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen keskinäistä vaihdettavuutta.

(15)

Pyynnön esittäjä ehdotti näiden kahden tuotteen erottamista toisistaan standardien avulla. Pyynnön esittäjän mukaan rakennusteollisuudessa käytettävät esi- ja jälkijännitetyt langat ja säikeislangat eivät täytä kansainvälisen standardin IEC 60888 tai eurooppalaisen/Cenelecin standardin UNE-EN 50189 vaatimuksia. Molemmat näistä standardeista koskevat sinkillä pinnoitettuja teräslankoja, joita käytetään sähköjohtimien säikeislangoissa.

(16)

Pyynnössä tarkoitettuja ja edellä olevassa johdanto-osan 15 kappaleessa mainittuja standardeja käytetään ainoastaan sähköjohtojen johtimien osalta. Rakennusteollisuudessa käytettävien esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen tuottajat unionissa eivät näin ollen tunteneet näitä standardeja, minkä vuoksi niiden kyselyvastauksista ilmeni erilaisia näkemyksiä siitä, täyttävätkö riippusilloissa käytettävät seitsemästä langasta koostuvat galvanoidut säikeislangat kyseiset standardit.

(17)

Tutkimuksessa selvisi, että kyseisten kahden tuotteen useimmat fyysiset ominaisuudet / standardin mukaiset eritelmät ovat ainakin osittain vertailukelpoiset. Siitä kuitenkin ilmeni myös, että on olemassa yksi fyysinen ero, jonka avulla nämä kaksi tuotetta voidaan selkeästi erottaa toisistaan; tämä ero käy ilmi verrattaessa ilmajohtojen johtimiin sovellettavia standardeja ja rakennusalalla käytettävään esijännitettyyn teräkseen sovellettavaa standardia.

(18)

Rakennusteollisuudessa käytettävää esijännitettyä terästä koskevan standardin EN 10337 mukaisesti keskellä olevan langan läpimitan on oltava vähintään 3 prosenttia suurempi kuin ulompien kierteisten lankojen läpimitta (standardin 7.1.3 kohta), kun taas ilmajohtimia koskevan standardin (EN 50182) mukaisesti johtimien terässydämenä käytettävän seitsemästä langasta koostuvan galvanoidun säikeislangan langoilla on kaikilla sama läpimitta.

(19)

Keskellä olevan langan paksuuden erot voidaan todentaa käyttämällä laitetta, jolla voidaan mitata lankojen paksuutta. Näin ollen tämä tuotetyyppi voidaan erottaa muista tarkasteltavana olevan tuotteen tuotetyypeistä.

(20)

Asianomaisia osapuolia kuultiin, ja tiivistetysti voidaan todeta, että ne olivat yhtä mieltä siitä, että on mahdollista erottaa toisistaan edellä kuvatut kaksi tuotetyyppiä.

(21)

Tutkimuksesta kävi lisäksi ilmi, että kyseisillä kahdella tuotetyypillä on toisistaan erilliset käyttötarkoitukset ja niitä käytetään kahdessa eri teollisuudessa. Esi- ja jälkijännitettyjä lankoja ja säikeislankoja käytetään rakennusteollisuudessa, kun taas niitä säikeislankoja, joiden jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle pyydetään, käytetään johdinteollisuudessa ilmajohtojen johtimien tukisydäminä.

(22)

Kunkin tuotetyypin erilaisista eritelmistä johtuen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen ja johtimien terässydämenä käytettävien säikeislankojen käyttötarkoituksia ei voida vaihtaa keskenään.

(23)

Tältä pohjalta katsotaan, että esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen ja ilmajohtojen johtimien terässydämenä käytettävien säikeislankojen välillä on perustavaa laatua olevia merkittäviä ja todennettavissa olevia fyysisiä ja teknisiä eroja.

(24)

Yksikään alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyötä tehneistä yrityksistä (seitsemän tuottajaa unionissa, seitsemän vientiä harjoittavaa tuottajaa Kiinan kansantasavallassa, neljä etuyhteydetöntä tuojaa EU:ssa ja seitsemän käyttäjää) ei ollut mukana johtimien terässydämenä käytettävien säikeislankojen valmistuksessa ja/tai kaupassa. On ilmeistä, että alkuperäisen tutkimuksen aikana ei kerätty asiaankuuluvaa tietoa johtimien terässydämenä käytettävistä säikeislangoista.

(25)

Näin ollen näyttää siltä, että vaikka johtimien terässydämenä käytettäviä säikeislankoja ei nimenomaisesti jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, tutkimuksessa ei tuolloin aiottu sisällyttää niitä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin.

(26)

Jotkin asianomaiset osapuolet olivat huolissaan toimenpiteiden mahdollisesta kiertämisestä, jos johtimien terässydämenä käytettävät säikeislangat jätettäisiin toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

(27)

Voidaan kuitenkin todeta, että ilmajohtojen johtimissa käytetyt seitsemästä langasta koostuvat galvanoidut säikeislangat myydään ilman muuta pinnoitusta, kun taas siltojen, ripustus- ja kannatuselementtien ja tuuligeneraattoreiden rakentamisessa käytettävät seitsemästä langasta koostuvat galvanoidut säikeislangat pinnoitetaan tavallisesti vielä polyeteenillä ja vahataan tai rasvataan vähintään 50 vuoden oletettua kestoikää varten.

(28)

Tutkimuksessa todettiin vain yksi sellaisten galvanoitujen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen, joille ei tehdä muuta pinnoitusta, käyttötarkoitus eli siltojen tilapäinen tukeminen rakennusvaiheessa. Tämä käyttötarkoitus muodostaa kuitenkin vain pienen osan kaikkien galvanoitujen esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen jo ennestään pienistä markkinoista (ks. johdanto-osan 12 kappale).

(29)

Säikeislankojen osalta on tämän vuoksi useimmissa tapauksissa helppo erottaa toisistaan galvanoidut ja galvanoimattomat langat sekä galvanoitujen lankojen ryhmässä ne, joille on tehty muu pinnoitus, ja ne, joille sitä ei ole tehty, mikä mahdollistaa valvonnan.

(30)

Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa edellytetään lisäksi vakiomuotoisten/perinteisten ”esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen käyttötarkoitusten” osalta esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen käytölle kansallista hyväksyntää tuotteen laadun varmistamiseksi. Hyväksyntäprosessi on erittäin yksityiskohtainen, ja siinä on pakollista ilmoittaa valssilangan laatu ja toimittaja, tuotantotilat, käytetyt laitteet, laboratoriotestit jne.

(31)

Joissakin tapauksissa kansallinen hyväksyntäprosessi voidaan – useimmissa EU:n jäsenvaltioissa voimassa olevien menettelyjen mukaisesti – korvata ”vastaanottohyväksynnällä” tai ”hankekohtaisella hyväksynnällä”.

(32)

Molemmissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin riippumattoman teknisen asiantuntijan todistus siitä, että käytettäviksi aiotut tuotteet ovat esi- ja jälkijännitettyjen lankojen ja säikeislankojen standardin mukaisten eritelmien mukaiset. Nämä menettelyt antavat lisävarmuuden toimenpiteiden mahdollisten kiertämisyritysten varalta.

(33)

Eri tuotetyypit voidaan lisäksi tarvittaessa erottaa toisistaan käyttämällä erityisiä mittausvälineitä/-laitteita niissä tapauksissa, joissa galvanoidut, ilman muuta pinnoitusta myytävät säikeislangat olisi tullattava vapaaseen liikkeeseen.

(34)

Edellä sanotun pohjalta voidaan todeta, että toimenpiteiden kiertämisen riski on erittäin vähäinen.

(35)

Edellä esitetyt havainnot osoittavat, että johtimien terässydämenä käytettävillä säikeislangoilla ja kyseisten toimenpiteiden kohteena olevilla muilla esi- ja jälkijännitetyillä langoilla ja säikeislangoilla ei ole samoja fyysisiä ja teknisiä perusominaisuuksia eikä käyttötarkoituksia. Näillä kahdella tuotteella on eri käyttötarkoitukset, ne kohdistetaan eri markkinoille, eivätkä ne ole vaihdettavissa keskenään. Johtimien terässydämenä käytettäviä säikeislankoja ei myöskään tutkittu alkuperäisen tutkimuksen puitteissa. Tältä pohjalta todetaan, että johtimien terässydämenä käytettävät säikeislangat ja muut esi- ja jälkijännitetyt langat ja säikeislangat ovat kaksi eri tuotetta.

(36)

Edellä sanottu huomioon ottaen ja, koska voidaan vahvistaa, että johtimien terässydämenä käytettävät säikeislangat voidaan erottaa tarkasteltavana olevasta tuotteesta, ne olisi jätettävä voimassa olevien toimenpiteiden kattaman tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(37)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella päädyttiin edellä esitettyihin päätelmiin. Osapuolille asetettiin määräaika, jossa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta. Mitään sellaisia huomautuksia ei saatu, jotka olisivat johtaneet toisenlaisiin päätelmiin.

(38)

Koska tämä menettely rajoittuu tuotteen määritelmän selkiyttämiseen ja koska johtimien terässydämenä käytettävät säikeislangat eivät kuuluneet alkuperäisen tutkimuksen ja sen seurauksena sovellettujen polkumyyntitoimenpiteiden piiriin, päätelmiä katsotaan olevan aiheellista soveltaa lopullista tullia koskevan asetuksen voimaantulopäivästä, mukaan luettuna 16 päivän marraskuuta 2008 ja 13 päivän toukokuuta 2009 välisenä aikana käytössä olleiden väliaikaisten tullien kohteena ollut tuonti. Komissio ei ole todennut mitään pakottavaa syytä olla soveltamatta asetusta taannehtivasti.

(39)

Niiden tuotteiden osalta, jotka eivät kuulu tällä asetuksella muutetun asetuksen (EY) N:o 383/2009 1 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, olisi palautettava tai peruutettava asetuksen (EY) N:o 383/2009 1 artiklan 1 kohdan mukaan maksettu tai tileihin kirjattu lopullinen polkumyyntitulli sekä saman asetuksen 2 artiklan mukaan lopullisesti kannetut väliaikaiset polkumyyntitullit. Palauttamista tai peruuttamista on pyydettävä kansallisilta tulliviranomaisilta voimassa olevan tullilainsäädännön mukaisesti. Tapauksissa, joissa yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (4) 236 artiklan 2 kohdassa säädetyt määräajat ovat menneet umpeen ennen 26 päivää lokakuuta 2012 tai kyseisenä päivänä taikka ne menisivät umpeen kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä päivämäärästä, määräaikoja jatketaan siten, että ne päättyvät kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen julkaisupäivästä,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/5

(1)

Neuvosto otti lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2007 annetulla asetuksella (EY) N:o 452/2007 (2), jäljempänä ’riidanalainen asetus’, käyttöön 9,9–38,1 prosentin suuruiset lopulliset polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Ukrainasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa, riippumatta siitä ovatko ne vapaasti seisovia ja ovatko ne höyrynimutoiminnolla ja/tai lämpötoiminnolla ja/tai puhallustoiminnolla varustettuja, hihalaudat ja silityslaudan oleelliset osat eli jalat, päällinen ja silitysrautateline mukaan luettuina.

(2)

Eräs yhteistyössä toiminut kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Zhejiang Harmonic Hardware Products Co. Ltd, jäljempänä ’Harmonic’, toimitti 19 päivänä heinäkuuta 2007 unionin yleiseen tuomioistuimeen valituksen, jossa se haki riidanalaisen asetuksen kumoamista kantajan osalta (3).

(3)

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi 8 päivänä marraskuuta 2011 asiassa T-274/07 antamassaan tuomiossa, jäljempänä ’unionin yleisen tuomioistuimen tuomio’, että perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa säädetyn määräajan noudattamatta jättäminen vaikutti Harmonicin puolustautumisoikeuksiin ja että komissio oli myös rikkonut perusasetuksen 8 artiklaa, jonka mukaan Harmonicilla oli oikeus tarjota sitoumuksia kyseisen ajanjakson päättymiseen asti. Tämän vuoksi yleinen tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen 1 ja 2 artiklan siltä osin kuin niillä otetaan käyttöön Harmonicin valmistamia silityslautoja koskeva lopullinen polkumyyntitulli ja kannetaan lopullisesti väliaikainen tulli.

(4)

Unionin toimielinten on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti noudatettava unionin yleisen tuomioistuimen 8 päivänä marraskuuta 2011 antamaa tuomiota. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (asia T-2/95 (4), jäljempänä ’IPS-tuomio’) tapauksissa, joissa menettely koostuu useista hallinnollisista vaiheista, yhden vaiheen kumoaminen ei johda koko menettelyn mitätöimiseen. Polkumyynnin vastainen menettely on tällainen monivaiheinen menettely. Näin ollen riidanalaisen asetuksen kumoaminen yhden osapuolen osalta ei tarkoita sitä, että koko tuon asetuksen antamista edeltävä menettely olisi mitätön. Jotta voidaan noudattaa toimen kumoavaa tuomiota ja panna se täytäntöön kokonaisuudessaan, olisi toimen toteuttaneen toimielimen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan aloitettava menettely uudelleen juuri siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni, ja korvattava kyseinen toimi. (5) Tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano tarkoittaa myös, että on mahdollista korjata ne riidanalaisen asetuksen näkökohdat, jotka johtivat sen kumoamiseen, mutta jättää ennalleen sen kiistattomat osat, joihin unionin yleisen tuomioistuimen tuomio ei vaikuta, kuten asiassa C-458/98 P (6), jäljempänä ’valituksenalainen IPS-tuomio’, on katsottu. Olisi huomattava, että perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdan ja 8 artiklan rikkomista koskevaa päätelmää lukuun ottamatta kaikki muut riidanalaisen asetuksen päätelmät pysyvät ilman eri toimenpiteitä voimassa, koska yleinen tuomioistuin hylkäsi kaikki väitteet tältä osin.

(5)

Unionin yleisen tuomioistuimen 8 päivänä marraskuuta 2011 antaman tuomion jälkeen julkaistiin ilmoitus (7) polkumyynnin vastaisen menettelyn osittaisesta uudelleenaloittamisesta muun muassa Kiinasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa. Uudelleen aloittaminen rajoittui yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoon Harmonicin osalta.

(6)

Komissio ilmoitti tutkimuksen osittaisesta uudelleenaloittamisesta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille ja unionin tuotannonalalle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin tilaisuus tulla kuulluiksi.

(8)

Huomautuksia saatiin yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta eli asianosaiselta Harmonic-yritykseltä ja yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta.

(9)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella Harmonicille asetettavien lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa. Samalla asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta, mutta yksikään niistä ei reagoinut tässä vaiheessa.

(10)

Syynä riidanalaisen asetuksen kumoamiseen oli siis se, että komissio oli lähettänyt ehdotuksensa lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta neuvostolle ennen huomautusten vastaanottamiselle perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa säädetyn kymmenen päivän sitovan määräajan, joka lasketaan siitä, kun lopullinen ilmoitus on lähetetty asianomaisille osapuolille, päättymistä. Komissio oli myös rikkonut perusasetuksen 8 artiklaa, jossa Harmonicille annetaan oikeus tarjota sitoumuksia kyseisen ajanjakson päättymiseen asti.

(11)

Harmonic totesi, että unionin yleisen tuomioistuimen toteamaa puolustautumisoikeuksien loukkaamista ei voida korjata käynnistämällä tutkimus uudelleen. Yleisen tuomioistuimen tuomio ei edellytä täytäntöönpanotoimia.

(12)

Harmonicin mukaan ainoa tapa, jolla komissio voi noudattaa yleisen tuomioistuimen tuomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti, olisi peruuttaa toimenpiteet pysyvästi Harmonicin osalta. Perusasetuksen 8 artiklan rikkominen edellyttäisi, että EU:n toimielimet palauttavat Harmonicille sille vuonna 2007 kuuluneen oikeuden tarjota hintasitoumuksia.

(13)

Harmonicin mukaan tutkimuksen aloittaminen uudelleen on lainvastaista, koska perusasetuksessa ei ole erityistä tällaisen menettelyn mahdollistavaa säännöstä, ja koska tällainen tutkimuksen uudelleen aloittaminen olisi vastoin tutkimuksen päättämiselle perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdassa vahvistettua 15 kuukauden sekä vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen, jäljempänä ’polkumyynnin vastainen sopimus’, 5.10 artiklassa vahvistettua 18 kuukauden määräaikaa. Harmonic väitti, että EU:n toimielimet eivät voi ottaa toimenpiteitä uudelleen käyttöön lopullisten toimenpiteiden antamista koskevien valtuuksiensa (erityisesti perusasetuksen 9 artikla) nojalla samalla kiistäen näiden perusasetuksen samassa säännöksessä annettujen määräaikojen soveltumisen.

(14)

Harmonic esitti, että IPS-asiassa annettua tuomiota ei voida pitää ennakkotapauksena, koska tuomio perustui polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2423/88 (8), jäljempänä ’vanha perusasetus’, jonka perusteella ei vielä sovellettu sitovia määräaikoja.

(15)

Harmonic väitti lisäksi, että tarkistetun ilmoituksen antaminen uudelleen ja perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdan mukaisen vastaamiselle asetetun määräajan myöntäminen eivät korjaa Harmonicin puolustautumisoikeuksien loukkaamista tai lainvastaista tullien käyttöönottoa.

(16)

Harmonic katsoi, että kun lopullisia toimenpiteitä koskeva komission ehdotus toimitettiin neuvostolle vuonna 2007, komissio ei enää voi tehdä neuvostolle ehdotusta Harmonicia koskevien tullien ottamisesta käyttöön loukkaamatta yrityksen puolustautumisoikeuksia. Harmonicin mukaan komissio ei voi enää ottaa vastaan mitään huomautuksia liikkumavaransa puitteissa ja tarkastella Harmonicin esittämää sitoumusta.

(17)

Harmonicin mukaan sen oikeutta tarjota hintasitoumuksia esitetyssä määräajassa ei voida korjata aloittamalla alkuperäinen tutkimus menetelmäteknisesti uudelleen. Harmonic väitti lisäksi, että riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappale sisältää arvioinnin Harmonicin tarjoamasta muodollisesta hintasitoumuksesta.

(18)

Lisäksi Harmonic väitti, että komissio ei voi ottaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi, koska sen puolueettomuus on kadonnut sen myötä, että unionin yleinen tuomioistuin kumosi osittain komission ehdottaman riidanalaisen asetuksen.

(19)

Lopuksi Harmonic väitti, että komissio ei voi ottaa uudelleen käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä, jotka perustuvat vuotta 2005 koskeviin tietoihin, eli ajankohtaan, joka on yli kuusi vuotta ennen tutkimuksen osittaista uudelleen aloittamista, koska tämä ei olisi perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaista.

(20)

Yksi etuyhteydetön unionin tuoja/tuottaja toi esiin yleisen tuomioistuimen päätöksen kumoamisen ja sitä seuraavan tutkimuksen osittaisen uudelleenkäsittelyn vaikutukset toimintaansa. Se ei toimittanut mitään tietoja uudelleenkäsittelyn oikeudellisista eduista vaan viittasi edellisen – polkumyyntitoimenpiteiden ottamisesta uudelleen käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien Foshan Shunde Yongjian Housewares and Hardware Co. Ltd., Foshan -yrityksen valmistamien silityslautojen tuonnissa 13 päivänä syyskuuta 2010 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 805/2010 (9) päätökseen saatetun – uudelleenkäsittelyn yhteydessä toimitettuihin huomautuksiin

(21)

Unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt kaikki Harmonicin esittämät pääasiaa koskevat väitteet. Unionin toimielinten velvollisuutena on siis korjata hallinnollisen menettelyn se osa, jossa sääntöjenvastaisuus alkuperäisessä tutkimuksessa tapahtui.

(22)

Väite, jonka mukaan 15 kuukauden määräajan käyttöönotto perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdan nojalla polkumyyntitutkimusten päätökseen saattamiselle estäisi komissiota noudattamasta IPS-tuomion mukaista lähestymistapaa, todettiin perusteettomaksi. Tällä määräajalla ei katsota olevan merkitystä unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon kannalta. Tällaista määräaikaa sovelletaan ainoastaan alkuperäisen tutkimuksen valmistumiseen, ja se lasketaan tutkimuksen vireillepanopäivämäärästä lopullisen toimenpiteen päivämäärään, eikä määräaika koske mitään myöhempiä toimia, jotka on toteutettu esimerkiksi tuomioistuinvalvonnan seurauksena. Lisäksi on huomattava, että muunlainen tulkinta tarkoittaisi esimerkiksi, että unionin teollisuudenalan menestyksellisesti vireille panemalla oikeudellisella menettelyllä ei olisi mitään käytännön vaikutusta tuon osapuolen kannalta, jos alkuperäisen tutkimuksen aikarajan kuluminen umpeen ei sallisi yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa. Tämä olisi vastoin periaatetta, jonka mukaan kaikilla osapuolilla on oltava oikeus tehokkaaseen tuomioistuinvalvontaan.

(23)

Muistutettakoon myös, että unionin yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-163/94 ja T-165/94 (10) antamassa tuomiossa todettiin, että vanhan perusasetuksen joustavaa määräaikaa ei voitu jatkaa kohtuuttomasti ja että yli kolme vuotta kestävä tutkimus on liian pitkä. Tämä on ristiriidassa IPS-tapauksen kanssa, jossa unionin tuomioistuimen aiempi tuomio pantiin täytäntöön lähes seitsemän vuotta alkuperäisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen, eikä unionin tuomioistuimen tuomiossa viitata mitenkään siihen, että määräaikaa koskeva kysymys olisi ollut käsittelyn kohteena.

(24)

Näin ollen todetaan, että perusasetuksen 6 artiklan 9 kohtaa sovelletaan ainoastaan tutkimuksen aloittamiseen ja perusasetuksen 5 artiklan 9 kohdan perusteella aloitettujen tutkimusten päättämiseen, mutta ei tutkimukseen, joka on aloitettu osittain uudelleen yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanemiseksi.

(25)

Tämä päätelmä on yhdenmukainen WTO:n paneelien ja pysyvän valituselimen raporttien täytäntöönpanossa käytetyn lähestymistavan kanssa. Niiden osalta on hyväksytty se, että toimielimet voivat korjata jossain polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta annetussa asetuksessa esiintyviä puutteellisuuksia saattaakseen asetuksen riitojenratkaisuelimen raporttien mukaiseksi; sanottu soveltuu myös unionia koskeviin tapauksiin (11). Tällaisissa tapauksissa on katsottu välttämättömäksi ottaa käyttöön erityismenettelyjä WTO:n paneelien ja pysyvän valituselimen raporttien täytäntöönpanemiseksi, koska näitä raportteja ei voida suoraan soveltaa unionin oikeusjärjestyksessä – tämä poikkeaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta, sillä ne ovat suoraan sovellettavissa.

(26)

On muistettava, että perusasetuksen 9 artikla ei koske polkumyyntitutkimusten toteuttamisen määräaikoja. Se koskee yleisiä kysymyksiä, jotka liittyvät menettelyn päättämiseen ilman toimenpiteitä ja lopullisten tullien käyttöön ottamiseen.

(27)

Perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevista väitteistä todetaan, että perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan rikkomista ei voitu todeta tapahtuneen, koska komissio ei ole aloittanut uutta menettelyä vaan aloittanut alkuperäisen tutkimuksen uudelleen pannakseen yleisen tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöön.

(28)

Mitä tulee siihen Harmonicin väitteeseen, että sen oikeutta tarjota hintasitoumuksia on loukattu, on syytä huomata, että Harmonicin väite on kaksiosainen. Harmonic väittää ensinnäkin, ettei komissio voi oikeudellisesti, käytännössä eikä realistisesti saattaa hintasitoumusta voimaan takautuvasti lähes viiden vuoden mittaisen ajanjakson osalta. Toiseksi Harmonic väittää yhtäältä, että riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappale sisältää arvioinnin Harmonicin tarjoamasta muodollisesta hintasitoumuksesta, ja toisaalta, että komission mukaan Harmonicin esittämät mahdolliset hintasitoumukset olisi joka tapauksessa hylätty, koska niitä on mahdotonta seurata.

(29)

Mitä tulee siihen Harmonicin väitteeseen, joka koskee alkuperäisen tutkimuksen aloittamista uudelleen tavoitteena korjata se loukkaus, joka kohdistui Harmonicin oikeuteen tarjota hintasitoumuksia esitetyssä määräajassa, uudelleen aloittaminen on perusteltua, kun otetaan huomioon, että Harmonicin oikeutta tarjota sitoumuksia loukattiin alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä. Koska Harmonic ei ole tarjonnut muodollista hintasitoumusta, sen mahdollisista vaikutuksista ei kuitenkaan ole mitään mieltä keskustella.

(30)

Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappaletta koskevan Harmonicin tulkinnan osalta olisi lisäksi syytä huomauttaa, että kyseinen kappale ilmentää yksinomaan sitä tosiasiaa, että keskustelua on käyty joidenkin vientiä harjoittavien tuottajien ehdottamista mahdollisista hintasitoumuksista ja niistä syistä, joiden vuoksi toimielimet pitivät sitoumuksia yleensä mahdottomina kyseisenä ajankohtana. Harmonicin väite siitä, että kappaleeseen ilmeisesti sisältyy arviointi Harmonicin tarjoamasta (mutta toimittamatta jättämästä) muodollisesta hintasitoumuksesta, on näin ollen perusteeton.

(31)

On myös huomattava, että riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa esitetyillä väitteillä ei rajoiteta muodollisia hintasitoumustarjouksia, jotka ehkä tehdään myöhemmässä vaiheessa, vaan niissä esitetään syyt siihen, miksi hintasitoumusten hyväksyminen on epätodennäköistä tässä tapauksessa erityisesti, jos niiden käyttökelpoisuutta koskevia huolenaiheita ei ole asianmukaisesti käsitelty. Kuten perusasetuksen 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, ehdotettuja sitoumuksia ei tarvitse hyväksyä, jos niiden hyväksyminen olisi epäkäytännöllistä.

(32)

Osapuolten tekemien huomautusten ja niiden tarkastelun jälkeen on päädytty siihen, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano olisi toteutettava toimittamalla Harmonicille ja kaikille muille osapuolille uudelleen 23 päivänä maaliskuuta 2007 päivätty tarkistettu lopullinen ilmoitusasiakirja, jonka perusteella ehdotettiin Harmonicin valmistamien silityslautojen tuontia koskevan polkumyyntitullin uudelleen käyttöön ottamista.

(33)

Edellä mainitun perusteella todetaan myös, että komission olisi annettava Harmonicille ja kaikille asianosaisille tahoille riittävästi aikaa 23 päivänä maaliskuuta 2007 päivättyä tarkistettua lopullista ilmoitusasiakirjaa koskevien huomautusten toimittamiseen ja sen jälkeen arvioitava huomautuksia tehdäkseen päätöksen siitä, antaako se neuvostolle ehdotuksen Harmonicin valmistamien silityslautojen tuontia koskevan polkumyyntitullin uudelleen käyttöön ottamisesta alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon liittyvien tosiseikkojen perusteella.

(34)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella unionin yleisen tuomioistuimen antama tuomio aiottiin panna täytäntöön.

Kaikille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa säädetyn kymmenen päivän määräajan kuluessa.

(35)

Harmonic ja kaikki muut asianomaiset tahot vastaanottivat 23 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyn tarkistetun lopullisen ilmoitusasiakirjan, jonka perusteella ehdotettiin polkumyyntitullin ottamista uudelleen käyttöön Harmonicin silityslautojen tuonnissa alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon liittyvien tosiseikkojen perusteella.

Harmonicille ja kaikille muille tahoille annettiin mahdollisuus tehdä huomautuksia edellä mainitusta 23 päivänä maaliskuuta 2007 päivätystä tarkistetusta lopullisesta ilmoitusasiakirjasta.

(36)

Harmonicilla oli perusasetuksen 8 artiklan nojalla oikeus tarjota sitoumuksia perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa säädetyn kymmenen päivän määräajan päättymiseen asti.

(37)

Harmonic tai muut asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet huomautuksia tai tarjonneet sitoumusta esitetyssä määräajassa.

(38)

Tällä menettelyllä ei ole vaikutusta siihen päivämäärään, jona riidanalaisella asetuksella käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolo päättyy perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tältä osin on huomattava, että ilmoitus Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta peräisin olevien silityslautojen tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (12) julkaistiin 25 päivänä huhtikuuta 2012Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/9

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 (2) säädetään sen liitteessä XVIII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2009, 2010 ja 2011 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella olisi mukautettava määrää, josta alkaen mandariineista, satsumista, klementiineistä, latva-artisokista ja appelsiineista kannetaan lisätullia 1 päivästä marraskuuta 2012 ja kesäkurpitsoista 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/11

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on jätetty hakemus Trichoderma reesei (MULC 49755) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasin ja Trichoderma reesei (MULC 49754) -organismin tuottaman endo-1,3(4)-beetaglukanaasin hyväksymistä varten. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Trichoderma reesei (MULC 49755) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasin ja Trichoderma reesei (MULC 49754) -organismin tuottaman endo-1,3(4)-beetaglukanaasin hyväksymistä munivien kanojen sekä toissijaisten lihasiipikarjalajien ja munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Kyseisten entsyymien käyttö hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi broilerien rehun lisäaineena komission asetuksella (EY) N:o 1091/2009 (2) ja kymmeneksi vuodeksi vieroitettujen porsaiden rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1088/2011 (3).

(5)

Trichoderma reesei (MULC 49755) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasin ja Trichoderma reesei (MULC 49754) -organismin tuottaman endo-1,3(4)-beetaglukanaasin käytön hyväksymiseksi munivien kanojen sekä toissijaisten lihasiipikarjalajien ja munivien siipikarjalajien ruokinnassa on toimitettu uusia tietoja. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 23 päivänä toukokuuta 2012 antamassaan lausunnossa (4), että Trichoderma reesei (MULC 49755) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasin ja Trichoderma reesei (MULC 49754) -organismin tuottaman endo-1,3(4)-beetaglukanaasin käyttö ei vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että valmisteen käyttö voi huomattavasti nostaa munien painoa ja parantaa tällä tavoin rehun hyötysuhdetta munivilla kanoilla ja toissijaisilla munivilla siipikarjalajeilla sekä parantaa eläintuotannollisia parametreja pienillä lihasiipikarjalajeilla. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lausunnossa vahvistetaan myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittama rehun lisäaineen analyysimenetelmää koskeva raportti.

(6)

Valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä esitetyn mukaisesti.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/15

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 7 kohdassa sekä sen 10 artiklan 1–4 kohdassa vahvistetaan erityissäännökset sellaisten tuotteiden arviointia varten, joita käytettiin unionissa säilörehun lisäaineina asetuksen soveltamisen alkamisajankohtana.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti Propionibacterium acidipropionici (CNCM MA 26/4U) -valmiste, jäljempänä ’valmiste’, kirjattiin olemassa olevana tuotteena rehun lisäaineita koskevaan yhteisön rekisteriin, jossa se kuuluu funktionaaliseen ryhmään ”säilörehun lisäaineet”, käytettäväksi kaikille eläinlajeille.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin valmisteen hyväksyntää kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena koskeva hakemus, jossa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin luokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”säilörehun lisäaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 25 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan lausunnossa (2), että valmisteen käyttö ei ehdotettujen edellytysten mukaisena vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että se voi lisätä käsitellyn säilörehun aerobista stabiiliutta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lausunnossa vahvistetaan myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittama rehun lisäaineen analyysimenetelmää koskeva raportti.

(5)

Valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyn mukaisesti olisi hyväksyttävä.

(6)

Koska hyväksynnän edellytysten muutoksia ei ole turvallisuussyistä välttämätöntä alkaa soveltaa välittömästi, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua uusien hyväksynnän edellytysten noudattamiseen.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/18

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Sinkkikloridihydroksidimonohydraatin hyväksyntää koskeva hakemus on tehty asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana on toimitettu tiedot ja asiakirjat, joita asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan nojalla edellytetään.

(3)

Hakemus koskee sinkkikloridihydroksidimonohydraatin hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 26 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan lausunnossa (2), että sinkkikloridihydroksidimonohydraatti ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön ja että sen käyttöä voidaan pitää tehokkaana sinkin lähteenä kaikille eläinlajeille. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritellään rehusta.

(5)

Sinkkikloridihydroksidimonohydraatin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/20

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/22

(1)

Riisin ja rikotun riisin tuontia koskevien tiettyjen tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 7 päivänä joulukuuta 2011 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1273/2011 (3) avataan eräitä riisin ja rikotun riisin tuontitariffikiintiöitä, jotka on jaettu alkuperämaittain ja useaan osakauteen mainitun asetuksen liitteen I mukaisesti, sekä säädetään niiden hallinnointitavasta.

(2)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1273/2011 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kiintiön, jonka järjestysnumero on 09.4138, ainoa osakausi on lokakuu. Tähän kiintiöön sisältyvät kiintiöissä, joiden järjestysnumerot ovat 09.4127, 09.4128, 09.4129 ja 09.4130, edellisellä osakaudella käyttämättä jääneet määrät. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1273/2011 1 artiklan 1 kohdan b ja e alakohdassa säädettyjen kiintiöiden, joihin sisältyvät edellisen osakauden käyttämättä jääneet määrät, osalta viimeinen osakausi on lokakuu.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1273/2011 8 artiklan a alakohdan mukaisesti tehtyjen ilmoitusten perusteella mainitun täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti lokakuun 2012 ensimmäisten 10 työpäivän aikana kiintiössä, jonka järjestysnumero on 09.4138, jätetyt hakemukset koskevat määrää, joka on suurempi kuin käytettävissä oleva määrä. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava kyseisessä kiintiössä haettuun määrään sovellettava jakokerroin.

(4)

Ilmoituksista käy myös ilmi, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1273/2011 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti lokakuun 2012 ensimmäisten 10 työpäivän aikana kiintiössä, jonka järjestysnumero on 09.4148, jätetyt hakemukset koskevat määrää, joka on pienempi kuin käytettävissä oleva määrä.

(5)

On myös syytä ilmoittaa kunkin täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1273/2011 säädetyn kiintiön lopullinen käyttöprosentti vuonna 2012.

(6)

Tuontitodistusten myöntämismenettelyn tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/26

(1)

Direktiivissä 2006/88/EY säädetään muun muassa tietyistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä, joita sovelletaan vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin; direktiivi sisältää myös erityissäännöksiä, jotka koskevat kyseisen direktiivin liitteessä IV olevassa II osassa lueteltuja eksoottisia ja muita kuin eksoottisia tauteja ja niille alttiita lajeja.

(2)

Epitsoottinen ulseratiivinen syndrooma, jäljempänä ’EUS’, sisältyy direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa II osassa esitettyyn eksoottisten tautien luetteloon.

(3)

Direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa I osassa vahvistetaan perusteet, joiden mukaan eksoottiset ja muut kuin eksoottiset taudit luetteloidaan kyseisen liitteen II osassa. Kyseisten perusteiden mukaan eksoottisten tautien kulkeutumisesta unioniin voi aiheutua merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko unionin vesiviljelyalan tuotannon menetyksinä tai vesiviljelyeläimillä ja niistä saatavilla tuotteilla käytävän kaupan mahdollisuuksien rajoituksina. Vaihtoehtoisesti niiden kulkeutumisella unioniin voi olla haitallinen ympäristövaikutus sellaisten vesieläinlajien luonnonvaraisiin populaatioihin, jotka ovat niin arvokas luonnonvara, että niitä on suojeltava unionin lainsäädännöllä tai kansainvälisillä säännöksillä.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä lautakunta antoi 15 päivänä syyskuuta 2011 epitsoottista ulseratiivista syndroomaa koskevan tieteellisen lausunnon (2), jäljempänä ’EFSA:n lausunto’. Lausunnossa EFSA toteaa, että EUS:llä joko ei olisi lainkaan vaikutuksia unionin vesiviljelytoimintaan tai olisi korkeintaan vähäisiä vaikutuksia siihen.

(5)

Lisäksi EFSA:n lausunnossa todetaan olevan todennäköistä, että EUS on jo useaan kertaan kulkeutunut unioniin kolmansista maista tuotujen akvaariokalojen myötä ja että tällaisia kaloja on päässyt unionin vesiin. Näissä olosuhteissa ja kun otetaan huomioon, ettei unionissa ole ilmoitettu EUS:n taudinpurkauksista, ei ole perusteltua olettaa, että EUS:llä voi olla haitallinen ympäristövaikutus.

(6)

EFSA:n päätelmien ja saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella EUS ei enää täytä direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa I osassa vahvistettuja perusteita, joiden perusteella se voitaisiin sisällyttää kyseisen liitteen II osaan.

(7)

Sen vuoksi on aiheellista poistaa epitsoottista ulseratiivista syndroomaa koskeva kohta direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa II osassa esitetystä eksoottisten tautien luettelosta.

(8)

Direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa II osassa on myös luettelo lajeista, joita pidetään alttiina virusperäiselle verenvuotoseptikemialle.

(9)

Oliivikampela (Paralichthys olivaceus) on altis virusperäiselle verenvuotoseptikemialle, joka kuuluu muihin kuin eksoottisiin tauteihin. Kyseisen taudin kliinisiä taudinpurkauksia on vahvistettu esiintyneen Aasian tietyillä alueilla.

(10)

Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää oliivikampela (Paralichthys olivaceus) direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa II osassa esitettyyn luetteloon lajeista, jotka ovat alttiita virusperäiselle verenvuotoseptikemialle.

(11)

Sen vuoksi direktiivin 2006/88/EY liitettä IV olisi muutettava.

(12)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/29

(1)

Joulukuun 15 ja 16 päivänä 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevan EU:n strategian, jäljempänä ’EU:n pienasestrategia’. Kyseisessä strategiassa korostettiin, että pienaseiden ja kevyiden aseiden laittomasta kaupasta ja liiallisesta keskittymisestä aiheutuvan riskin minimoimiseksi olisi erityisesti tarkasteltava Itä- ja Kaakkois-Euroopassa sijaitsevia mittavia pienaseiden ja kevyiden aseiden varastoja sekä niiden konfliktialueille leviämisen tapoja.

(2)

Yhtenä EU:n pienasestrategian tavoitteena on edistää tosiasiallista monenvälisyyttä kehitettäessä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden tarjonnan ja epävakauttavan leviämisen vastaisia kansainvälisiä, alueellisia sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sisäisiä järjestelyjä. Strategiaan sisältyvässä toimintasuunnitelmassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) mainitaan yhtenä alueellisista organisaatioista, joiden kanssa tulisi kehittää yhteistyötä. Se sisältää erityisesti nimenomaisia säännöksiä ETYJin toimien tukemisesta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi ja ETYJin jäsenvaltioiden ylimääräisten asevarastojen tuhoamiseksi.

(3)

ETYJin jäsenvaltiot hyväksyivät 24 päivänä marraskuuta 2000 pienaseita ja kevyitä aseita koskevan asiakirjan, jossa nämä sitoutuivat perustamaan ja toteuttamaan pienaseiden ja kevyiden aseiden siirtojen tehokkaat kansalliset valvontajärjestelyt, viennin ja välitystoiminnan valvonta mukaan luettuna. Kyseisessä asiakirjassa myös korostetaan pienaseiden ja kevyiden aseiden liiallisen keskittymisen ja niiden varastojen riittämättömän hallinnan ja turvallisuuden mahdollisia epävakauttavia vaikutuksia kansalliseen, alueelliseen ja kansainväliseen turvallisuuteen. Siinä pidetään tuhoamista ensisijaisena menetelmänä ylimääräisten pienaseiden ja kevyiden aseiden hävittämiseksi.

(4)

Toukokuun 26 päivänä 2010 ETYJin jäsenvaltiot hyväksyivät pienaseita ja kevyitä aseita koskevan ETYJin toimintasuunnitelman, jossa viitataan muun muassa tarpeeseen luoda jäsenvaltioissa oikeudelliset puitteet laillista välitystoimintaa varten tai vahvistaa näitä puitteita, vahvistaa pienaseiden ja kevyiden aseiden varastojen hallintaa ja turvallisuutta koskevia sitoumuksia sekä vahvistaa jäsenvaltioiden sitoumusta tuhota ylimääräiset ja laittomat pienaseet ja kevyet aseet sekä vahvistaa niiden keinoja parantaa liiallisten ja laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden tuhoamista koskevia valmiuksiaan.

(5)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä kesäkuuta 2003 yhteisen kannan 2003/468/YUTP aseiden välityksen valvonnasta (1), jossa edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat alueellaan harjoitettavan aseiden välitystoiminnan valvomiseksi kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien selkeät oikeudelliset puitteet lailliselle välitystoiminnalle, ja rohkaistaan jäsenvaltioita harkitsemaan myös sellaisen rajojensa ulkopuolella tapahtuvan välitystoiminnan valvomista, jota harjoittavat niiden kansalaiset, joiden asuinpaikka on niiden alueella tai jotka ovat sijoittautuneet sinne.

(6)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2008 yhteisen kannan 2008/944/YUTP sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (2). Yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP asetetaan joukko perusteita, jotka ohjaavat jäsenvaltioita niiden arvioidessa tavanomaisten aseiden vientiä, jälleenvientiä ja välitystoimintaa koskevia lupahakemuksia. Sen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin tavoin rohkaisemaan muita sotilasteknologiaa tai puolustustarvikkeita vieviä valtioita soveltamaan tämän yhteisen kannan perusteita,

—

rauhan ja turvallisuuden edistäminen unionin naapurialueilla vähentämällä pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen aiheuttamaa uhkaa ETYJin alueella,

—

tosiasiallisen monenvälisyyden tukeminen alueellisella tasolla edistämällä ETYJin toimia pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden liiallisen keskittymisen ja laittoman kaupan torjumiseksi.

—

alueellisen koulutusseminaarin järjestäminen pienaseiden ja kevyiden aseiden välitystoiminnan valvonnasta vastaaville asianomaisten ETYJin jäsenvaltioiden virkamiehille,

—

pienaseiden ja kevyiden aseiden varastojen turvallisuuden parantaminen Valko-Venäjällä ja Kirgisiassa,

—

ylimääräisten pienaseiden ja kevyiden aseiden tuhoaminen Valko-Venäjällä ja Kirgisiassa, jotta vältetään niiden kulkeutuminen laittomaan kauppaan,

—

pienaseiden ja kevyiden aseiden varastonhallintaohjelmiston käyttöönotto pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä tavanomaisten ampumatarvikkeiden varastoinnin, rekisterinpidon ja jäljittämisen parantamiseksi useissa ETYJin jäsenvaltioissa.

a)

ETYJin sihteeristö vastaa seuraavien tehtävien toteuttamisesta:

b)

Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) Valko-Venäjän toimisto vastaa tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden varastojen turvallisuuden parantamisesta Valko-Venäjällä.

26.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/34

(1)

Turkki on ilmaissut halukkuutensa liittyä 20 päivänä toukokuuta 1987 tehtyyn yhteistä passitusmenettelyä koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä ’yleissopimus’, ja se on kutsuttu yleissopimuksella perustetun sekakomitean 19 päivänä tammikuuta 2012 tekemällä päätöksellä liittymään yleissopimukseen.

(2)

Yleissopimuksessa käytettävien mainintojen turkinkieliset käännökset olisi sisällytettävä yleissopimukseen oikeassa järjestyksessä.

(3)

Tätä päätöstä on määrä soveltaa siitä päivästä alkaen, jona Turkki liittyy yleissopimukseen.

(4)

Jotta voidaan käyttää vakuuslomakkeita, jotka on painettu ennen Turkin liittymistä yleissopimukseen sovellettujen vaatimusten mukaisesti, olisi päätettävä siirtymäkaudesta, jona tällaisia lomakkeita voidaan edelleen käyttää tietyin mukautuksin.

(5)

Sen vuoksi yleissopimus olisi muutettava tämän mukaisesti,