24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/1

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 672/2012,

annettu 16 päivänä heinäkuuta 2012,

tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa asetuksella (EU) N:o 791/2011 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan tiettyjen Malesiasta lähetettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 791/2011 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön 62,9 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa kaikkien muiden yritysten osalta kuin niiden, jotka mainitaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I. Näistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’voimassa olevat toimenpiteet’ ja tutkimuksesta, joka johti alkuperäisellä asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin, nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

1.2 Pyyntö

(2)

Komissio vastaanotti 27 päivänä syyskuuta 2011 perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia tiettyjen Kiinasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä ja asettaa kirjaamisvelvoite tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnille Malesiasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.

(3)	Pyynnön esitti neljä tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden unionin tuottajaa: Saint-Gobain Adfors CZ s.r.o., Tolnatext Fonalfeldolgozó és Műszakiszövet-gyártó Bt., Valmieras stikla šķiedra AS ja Vitrulan Technical Textiles GmbH.

(4)

Pyyntö sisälsi riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että Kiinasta ja Malesiasta unioniin tapahtuvan vientikaupan rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos sen jälkeen, kun voimassa olevat toimenpiteet oli otettu käyttöön, ja että muutokselle ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin näiden voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönotto. Tämä muutos kaupan rakenteessa johtui väitteen mukaan siitä, että tiettyjä Kiinasta peräisin olevia lasikuidusta valmistettuja seulakankaita kuljetetaan Malesian kautta.

(5)

Lisäksi näyttö viittasi siihen, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuivat sekä määrän että hinnan osalta. Näyttöä oli myös siitä, että tämä lisääntynyt tuonti Malesiasta tapahtuu hinnoilla, jotka alittavat alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(6)	Saadun näytön mukaan tiettyjä Malesiasta lähetettyjä lasikuidusta valmistettuja seulakankaita myytiin polkumyyntihinnoin verrattuna alkuperäisessä tutkimuksessa samankaltaiselle tuotteelle vahvistettuun normaaliarvoon.

1.3 Vireillepano

(7)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä alustava näyttö perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen tutkimuksen vireillepanoon, ja pani tutkimuksen vireille komission asetuksella (EU) N:o 1135/2011 (3), jäljempänä ’vireillepanoasetus’. Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan nojalla komissio vireillepanoasetuksella myös velvoitti tulliviranomaiset kirjaamaan Malesiasta lähetettävien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnin.

1.4 Tutkimus

(8)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Kiinan ja Malesian viranomaisille, näissä maissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, niille unionin tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, ja unionin tuotannonalalle. Kyselylomakkeet lähettiin Kiinassa ja Malesiassa toimiville tuottajille/viejille, jotka olivat komission tiedossa tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoasetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa asetetuissa määräajoissa. Kyselylomakkeet lähetettiin lisäksi unionissa oleville tuojille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa.

(9)	Kolme malesialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja kolme etuyhteydetöntä unionin tuojaa ilmoittautui ja toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen.

(10)

Kyselyyn vastasivat seuraavat vientiä harjoittavat tuottajat, joiden toimitiloihin tehtiin myöhemmin tarkastuskäynti:

Vientiä harjoittavat tuottajat Malesiassa:

—	GFTex Fiberglass Manufacturer Sdn Bhd, Selangor,

—	Gold Fiberglass Sdn. Bhd, Selangor, ja

—	GRI Fiberglass Industries, Selangor.

1.5 Tutkimusajanjakso

(11)

Tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän tammikuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisen ajan. Tietoja kerättiin tutkimusajanjaksolta muun muassa sen tutkimiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitettyjä muutoksia. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 väliseltä raportointijaksolta sen tutkimiseksi, ovatko voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset mahdollisesti heikentyneet ja esiintyykö polkumyyntiä.

2. TUTKIMUKSEN TULOKSET

2.1 Yleisiä näkökohtia

(12)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämisen esiintymistä tutkittiin analysoimalla järjestyksessä seuraavia seikkoja: onko Kiinan, Malesian ja unionin välisen kaupan rakenteissa muutoksia; johtuuko tämä muutos käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai jolla ei ole muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen; onko olemassa näyttöä vahingosta tai siitä, että tullin korjaavat vaikutukset vaarantuvat samankaltaisen tuotteen hintojen ja/tai määrien osalta; ja onko näyttöä polkumyynnistä verrattuna samankaltaisen tuotteen aikaisemmin määritettyihin normaaliarvoihin, tarvittaessa perusasetuksen 2 artiklan säännösten mukaisesti.

2.2 Tarkasteltavana oleva tuote ja tutkimuksen kohteena oleva tuote

(13)

Tarkasteltavana oleva tuote on määritelty alkuperäisessä tutkimuksessa seuraavasti: Kiinasta peräisin olevat, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 51 00 ja ex 7019 59 00 kuuluvat lasikuidusta valmistetut seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, lukuun ottamatta lasikuituvahvikekiekkoja (”fibreglass discs”).

(14)	Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edellisessä johdanto-osan kappaleessa määritelty tuote, joka on kuitenkin lähetetty Malesiasta, riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.

(15)

Tutkimus osoitti, että edellä määritellyn mukaisilla Kiinasta unioniin viedyillä ja Malesiasta unioniin lähetetyillä lasikuidusta valmistetuilla seulakankailla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3 Yhteistyön taso ja kaupan määrän määrittäminen

(16)	Kuten johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, kolme malesialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa vastasi kyselylomakkeeseen.

(17)	Näiden kolmen vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit.

(18)	COMEXTin (4) mukaan näiden kolmen malesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Malesian unioniin suuntautuvasta tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kokonaisviennistä oli 75 prosenttia raportointijaksolla. Viennin kokonaismäärä perustui COMEXTin tietoihin.

(19)	Yksi kolmesta malesialaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta lopetti tarkastuskäynnin ensimmäisen päivän jälkeen yhteistyössä toimimisen, minkä vuoksi sovellettiin perusasetuksen 18 artiklaa.

(20)	Myös kahden muun yrityksen osalta perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamista pidettiin perusteltuna 34 ja 52–59 kappaleessa selitetyistä syistä.

(21)

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tämän vuoksi päätelmät tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnista unioniin ja niiden viennistä Kiinasta Malesiaan oli osittain tehtävä käytettävissä olevien tietojen pohjalta perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kiinasta unioniin tapahtuvan tuonnin kokonaismäärän määrittämisessä käytettiin COMEXTin tietoja. Kiinasta Malesiaan suuntautuvan kokonaisviennin määrittämisessä käytettiin Kiinan ja Malesian kansallisia tilastoja. Tietoja verrattiin myös Malesian tulliviranomaisten antamiin yksityiskohtaisiin tuonti- ja vientitietoihin.

(22)

Malesian ja Kiinan tilastoihin kirjatut tuontimäärät koskivat laajempaa tuoteryhmää kuin tarkasteltavana oleva tuote tai tutkimuksen kohteena oleva tuote. COMEXTin tietojen ja kolmen malesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen pohjalta voitiin kuitenkin todeta, että merkittävä osa tästä tuontimäärästä oli tarkasteltavana olevaa tuotetta. Näin ollen näitä tietoja voitiin käyttää kaupan rakenteessa tapahtuneiden muutosten määrittämiseen.

2.4 Muutos kaupan rakenteessa

(23)	Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin laski jyrkästi sen jälkeen, kun väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön helmikuussa 2011 (5) ja lopulliset toimenpiteet elokuussa 2011 (alkuperäisen asetuksen perusteella).

(24)

Toisaalta tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kokonaisvienti Malesiasta unioniin kasvoi huomattavasti vuonna 2011. COMEXTin tietojen perusteella vienti Malesiasta unioniin kasvoi jyrkästi viimeisenä vuonna, kun se edellisinä vuosina oli määrältään vähäpätöistä. Tämän suuntauksen vahvistavat myös vastaavat Malesian tilastot, jotka koskevat lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden vientiä Malesiasta unioniin.

(25)

Taulukossa 1 esitetään tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuontimäärä Kiinasta ja Malesiasta unioniin 1 päivän tammikuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välillä.

Tuontimäärä (miljoonaa m2)	2008	2009	2010	1.10.2010–30.9.2011
Kiina	307,82	294,98	383,76	282,03
Malesia	0,02	0,04	0,02	76,10
Lähde: COMEXT-tilastot.

(26)

Edellä kuvatut tiedot osoittavat selvästi, että tuonti Malesiasta unioniin oli erittäin vähäistä vuodesta 2008 vuoteen 2010. Vuonna 2011 toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuonti kuitenkin kasvoi äkillisesti ja jossakin määrin korvasi Kiinasta unionin markkinoille tapahtuvaa vientiä määrällisesti tarkasteltuna. Lisäksi voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Kiinasta unioniin tapahtuvan viennin väheneminen on ollut merkittävä (26 %).

(27)

Saman ajanjakson aikana voidaan havaita lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden viennin Kiinasta Malesiaan kasvaneen merkittävästi. Vuoden 2008 suhteellisen vähäisestä määrästä (4,65 miljoonaa m2) vienti kasvoi 32,78 miljoonaan m2:iin raportointijaksolla. Tämän suuntauksen vahvistavat myös vastaavat Malesian tilastot, jotka koskevat lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuontia Kiinasta Malesiaan.

Taulukko 2

Lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden vienti Kiinasta Malesiaan 1 päivän tammikuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välillä

	2008	2009	2010	1.10.2010–30.9.2011
Määrä (miljoonaa m2)	4,65	5,78	5,94	32,78
Muutos edellisestä vuodesta (%)		24 %	2,8 %	452 %
Indeksi (2008 = 100)	100	124	128	705
Lähde: Kiinan tilastot.

(28)

Jotta voitiin vahvistaa tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden Kiinasta Malesiaan suuntautuvia kauppavirtoja koskevat suuntaukset, tarkasteltiin sekä Malesian että Kiinan tilastoja. Molemmat tilastot ovat saatavissa ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta laajemmalla tuoteryhmätasolla. Kun kuitenkin otettiin huomioon COMEXTin tiedot ja kolmen alun perin yhteistyössä toimineen malesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat tiedot, voitiin todeta, että huomattava osa tiedoista koski tarkasteltavana olevaa tuotetta. Sen vuoksi nämä tiedot voitiin ottaa huomioon.

(29)

Taulukot 1 ja 2 osoittavat selkeästi, että lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin jyrkkää laskua seurasi lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden Kiinasta Malesiaan suuntautuvan viennin merkittävä kasvu ja lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden Malesiasta unioniin suuntautuvan viennin jyrkkä kasvu tutkimusajanjaksolla. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kun Kiinasta tuotiin Malesiaan lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden lisämääriä, ne ilmoitettiin virheellisesti maahantuonnin yhteydessä muilla kuin tutkimuksen piiriin kuuluvilla koodeilla. Tullin tuonti-ilmoituksen mukaan nämä lisämäärät ilmoitettiin CN-koodeihin 7019 11 000 ja 7019 40 000.

(30)

Kolme alun perin yhteistyössä toiminutta yritystä perustettiin marraskuun 2010 ja maaliskuun 2011 välisenä aikana, ja ne aloittivat tuotannon ja viennin unioniin vasta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen helmikuussa 2011. Ennen helmikuuta 2011 Malesiassa ei ollut lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuotantoa.

2.5 Päätelmät kaupan rakenteessa tapahtuneesta muutoksesta

(31)

Kiinasta unioniin tapahtuvan viennin vähentyminen ja samanaikainen viennin kasvu Malesiasta unioniin sekä viennin kasvu Kiinasta Malesiaan väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen helmikuussa 2011 ja lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen elokuussa 2011 aiheuttivat muutoksen edellä mainittujen maiden ja unionin välisen kaupan rakenteessa.

2.6 Toimenpiteiden kiertämisen luonne

(32)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Nämä käytännöt, menettelyt tai toiminnat sisältävät muun muassa toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen lähettämisen kolmansien maiden kautta ja osien kokoonpanon unionissa tai kolmannessa maassa. Tätä varten määritettiin kokoonpanotoiminnan esiintyminen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(33)

Alun perin yhteistyössä toimineiden malesialaisten yritysten ilmoitettu vienti oli noin 75 prosenttia Malesian kokonaisviennistä unioniin. Muun viennin voidaan katsoa olevan peräisin niiltä malesialaisilta tuottajilta, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa tai osallistuneet jälleenlaivauskäytäntöihin. Yksi yhteistyössä toimineista unionin tuojista oli hankkinut lasikuidusta valmistettuja seulakankaita malesialaiselta viejältä, joka ei ollut toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(34)

Kuten 52–59 kappaleessa tarkemmin selitetään, kolmelle alun perin yhteistyössä toimineelle yritykselle ilmoitettiin paikan päällä tehtävässä tarkastuksessa, että niihin saatetaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa, koska todettiin, että ne olivat antaneet harhaanjohtavia tietoja. Näytön perusteella vaikutti erityisesti siltä, että kaksi alun perin yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa ei ilmoittanut niiden välisestä etuyhteydestä. Lisäksi yritykset käsittelivät ja muuttivat asiakirjoja, kuten tiliotteita. Tämän lisäksi on epäilyksiä siitä, ovatko jotkin niiden ostolaskuista ja pankkimaksutositteista aitoja. Kaksi niistä ei pystynyt myöskään osoittamaan niiden raaka-aineiden alkuperää, joita käytettiin unioniin vietyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuotantoon. Malesian viranomaisilta saatujen tietojen perusteella tavaroille voitiin myöntää alkuperätodistus niiden vientiajankohtana, jos tuotujen tuotantoprosessissa käytettyjen raaka-aineiden ja vietyjen valmiiden tavaroiden koodiluokitus muuttuu. Tarkastuskäynneiltä saadun näytön perusteella vaikutti siltä, että joitakin määriä Kiinasta peräisin olevaa lasikuidusta valmistettua seulakangasta ilmoitetaan virheellisesti koodeilla, jotka eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin, kun ne tuotiin Malesiaan, mutta kun ne vietiin unioniin, ne luokiteltiin niihin kahteen CN-koodiin, jotka kuuluvat tutkimuksen piiriin. Tämä selittää lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden lisämäärät, jotka vietiin Malesiasta unioniin, kuten kaupan rakenteessa tapahtunutta muutosta koskevissa päätelmissä vahvistettiin 29 kappaleessa kuvatuin tavoin.

(35)	Näin ollen voidaan vahvistaa, että kiinalaista alkuperää olevia tuotteita jälleenlaivataan Malesian kautta.

(36)	Koska perusasetuksen 18 artiklaa sovellettiin kaikkiin kolmeen alun perin yhteistyössä toimineeseen yritykseen, ei voitu vahvistaa, osallistuvatko ne kokoonpanotoimintaan.

2.7 Muun riittävän syyn tai taloudellisen perusteen kuin polkumyyntitullin käyttöönoton puuttuminen

(37)

Tutkimuksessa ei tullut esiin muita riittäviä syitä tai taloudellisia perusteita jälleenlaivaukselle kuin Kiinasta peräisin olevia tiettyjä lasikuidusta valmistettuja seulakankaita koskevien voimassa olevien toimenpiteiden välttäminen. Tullin lisäksi ei havaittu muita tekijöitä, joiden voitaisiin katsoa kompensoivan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenlaivaamisesta Malesian kautta aiheutuvia erityisesti kuljetusta ja jälleenlaivausta koskevia kustannuksia.

2.8 Polkumyyntitullin korjaavan vaikutuksen vaarantuminen

(38)

Sen arvioimiseksi, onko kyseessä oleva tuonti vaarantanut Kiinasta peräisin olevien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia määrän tai hinnan osalta, käytettiin COMEXTista saatuja tietoja parhaina käytettävissä olevina tietoina kolmen alun perin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan, joihin sovellettiin 18 artiklaa, ja yhteistyössä toimimattomien yritysten viennin määrästä ja hinnasta. Näin saatuja hintoja verrattiin alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa unionin tuottajien osalta vahvistettuun vahingon korjaavaan tasoon.

(39)	Malesiasta unioniin suuntautuva tuonti kasvoi vuoden 2010 tasolta 20 000 neliömetristä 76 miljoonan neliömetriin huhtikuusta syyskuuhun 2011, mitä on pidettävä määrällisesti huomattavana.

(40)

Alkuperäisessä asetuksessa vahvistetun vahingon korjaavan tason ja painotetun keskimääräisen vientihinnan (oikaistuna alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetuilla tuonnin jälkeisillä kustannuksilla ja laatukorjauksilla) vertaaminen osoitti merkittävää viitehinnan alittavuutta. Näin ollen pääteltiin, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuvat sekä määrän että hinnan osalta.

2.9 Polkumyyntiä koskeva näyttö

(41)	Perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, oliko polkumyynnistä olemassa näyttöä aikaisemmin samankaltaisille tuotteille määritettyyn normaaliarvoon verrattuna.

(42)

Koska alkuperäisessä asetuksessa Kanadan katsottiin olevan soveltuva markkinataloutta toteuttava vertailumaa Kiinalle, normaaliarvo määritettiin Kanadassa sovellettavan hinnan perusteella. Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti katsottiin aiheelliseksi käyttää normaaliarvoa, joka oli aiemmin määritetty alkuperäisessä tutkimuksessa.

(43)

Vientihinnat Malesiasta perustuivat saatavilla oleviin tietoihin eli tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden keskimääräisiin vientihintoihin raportointijaksolla (COMEXTin tietojen mukaan). Tämä johtui siitä, että kaikkiin kolmeen alun perin yhteistyössä toimineeseen viejään sovellettiin perusasetuksen 18 artiklaa, joten niiden tietoja ei voitu käyttää vientihintojen määrittämiseksi.

(44)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus- ja liitännäiskustannusten sekä pakkaus- ja pankkimaksujen huomioon ottamiseksi. Koska perusasetuksen 18 artiklaa sovellettiin kaikkiin kolmeen alun perin yhteistyössä toimineeseen tuottajaan, oikaisut oli perustettava parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin. Näin ollen oikaisut perustuivat prosenttiosuuteen, joka laskettiin kolmen malesialaisen tuottajan kaikkien liiketoimien CIF-kokonaisarvon ja noudettuna lähettäjältä -kokonaisarvon välisestä erotuksesta raportointijaksolla.

(45)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyynnin taso määritettiin vertailemalla alkuperäisessä asetuksessa määritettyä normaaliarvon painotettua keskiarvoa tämän tutkimuksen raportointijaksolla määritettyyn vientihintojen painotettuun keskiarvoon, joka ilmaistiin prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(46)	Näin vahvistetun normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyy.

3. TOIMENPITEET

(47)	Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia kierrettiin perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla jälleenlaivaamalla niitä Malesian kautta.

(48)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat voimassa olevat toimenpiteet olisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti laajennettava koskemaan Malesiasta lähetetyn saman tuotteen tuontia riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.

(49)

Kun otetaan huomioon yhteistyöstä kieltäytyminen tässä tutkimuksessa, laajennettavan toimenpiteen olisi oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 791/2011 1 artiklan 2 kohdassa ”kaikille muille yrityksille” vahvistettu toimenpide eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 62,9 prosentin lopullinen polkumyyntitulli.

(50)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 5 kohdassa säädetään, että laajennettuja toimenpiteitä on sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen unioniin tulevaan tuontiin, ja siksi tästä, Malesiasta lähetettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden kirjatusta tuonnista olisi kannettava tullit.

4. VAPAUTUSTA KOSKEVAT PYYNNÖT

(51)	Kyselyyn vastanneet kolme malesialaista yritystä pyysivät perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti vapautusta mahdollisesti käyttöön otettavista laajennetuista toimenpiteistä.

(52)

Kuten 19 kappaleessa mainittiin, yksi yritys lopetti yhteistyön tarkastuskäynnin ensimmäisen päivän jälkeen. Jopa sen yhdenkin tarkastuspäivän aikana yhteistyö oli riittämätöntä. Yritys ei varsinkaan pystynyt esittämään useimpia vaadittuja tositteita, kuten tuotantotaseita, varastoasiakirjoja ja energialaskuja. Toisaalta yrityksen tuotantolaitoksella säilytettyjen raaka-aineiden määrä oli erittäin vähäinen eikä vastannut ilmoitettua tuotantomäärää, eikä varastossa ollut lainkaan valmiita tuotteita. Lisäksi esitetyt ostolaskut olivat samanmallisia kuin yrityksen tiloista löytyneessä laskulehtiössä, jossa oli esipainetut numerot. Tämän samankaltaisuuden perusteella oli aihetta epäillä, että yrityksen ostolaskut eivät olleet aitoja. Lisäksi oli näyttöä siitä, että yritys ei ilmoittanut etuyhteyttään toiseen malesialaiseen viejään, joka myös toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Tarkemmin ottaen toiseen alun perin yhteistyössä toimineeseen malesialaiseen tuottajaan liittyvät asiakirjat löydettiin ensimmäisen yrityksen tiloista, mutta yritykset eivät tuoneet esiin tätä etuyhteyttä.

(53)

Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti yritykselle ilmoitettiin, että sen toimittamat tiedot aiotaan olla ottamatta huomioon, ja sille annettiin määräaika, jonka kuluessa se saattoi toimittaa huomautuksensa. Yritys ei toimittanut mitään huomautuksia, minkä vuoksi yritystä koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(54)

Toisen yrityksen yhteistyö tarkastuskäynnin aikana oli riittämätöntä. Yritys eväsi useaan otteeseen pääsyn keskeisiin tietoihin, kuten tuotanto- ja varastokirjanpitoon. Yrityksen tuotantolaitoksella säilytettyjen raaka-aineiden määrä oli erittäin vähäinen verrattuna ilmoitettuun tuotantomäärään ja varastossa olevien valmiiden tuotteiden määrään. Yritys ei myöskään pystynyt esittämään näyttöä niiden raaka-aineiden alkuperästä, joita käytettiin unioniin vietyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuotantoon.

(55)

Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti yritykselle ilmoitettiin, että sen toimittamat tiedot aiotaan olla ottamatta huomioon, ja sille annettiin määräaika, jonka kuluessa se saattoi toimittaa huomautuksensa. Yritys väitti huomautuksissaan, että tarkastuskäyntiä varten suunniteltu kolmen päivän aika oli liian lyhyt, jotta yritys olisi pystynyt esittämään kaikki tutkimusryhmän pyytämät tiedot ja asiakirjat. Yritys myönsi, että se esti useaan otteeseen tietojen antamisen tarkastusryhmälle, ja vahvisti lisäksi, että yritystä tarkastuskäynnin aikana edustavien henkilöiden oli useissa tapauksissa hankittava lupa esimiehiltään, jotta he olisivat voineet antaa tietoja tarkastusryhmälle. Lisäksi yritys myönsi, että yrityksen edustajilla ei ollut mitään osuutta tilintarkastusyksikön toimintaan, ja vahvisti, että sen johtajat eivät osallistuneet, koska he väittivät olevansa varattuja.

(56)

Yrityksen selitykset vahvistavat päätelmää, jonka mukaan yritys vaikeutti vakavasti tutkimuksen suorittamista. Yritykselle ilmoitettiin tarkastuskäynnin päivät hyvissä ajoin, ja se hyväksyi ne. Vaikka vienti unioniin on yrityksen tärkein liiketoiminta, sen johtajat eivät silti olleet läsnä. Tarkastuskäynnin aikana esiintyi tahallisia ja perusteettomia viivytyksiä pyydettyjen tietojen ja asiakirjojen toimittamisessa ja tietojen saannin epääminen aiheutti lisäviiveitä ja -haittoja tarkastuksen loppuun saattamiselle asetetussa määräajassa. Tämän vuoksi yritystä koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(57)

Kolmannen yrityksen yhteistyö tarkastuskäynnin aikana oli riittämätöntä, ja se antoi harhaanjohtavia tietoja. Todettiin, että yritys oli manipuloinut tiliotteita eikä pystynyt osoittamaan, että sen pankkimaksutositteet olivat aitoja asiakirjoja. Sen kirjanpitoa pidettiin epäluotettavana, koska siinä esiintyi useita vakavia ristiriitaisuuksia edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyn avaavan taseen ja päätöstaseen osalta. Raaka-aineiden varastot olivat vähäiset verrattuna ilmoitettuun tuotantomäärään ja varastossa olevien lopputuotteiden määrään. Yritys ei myöskään pystynyt esittämään näyttöä niiden raaka-aineiden alkuperästä, joita käytettiin unioniin vietyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuotantoon. Näyttöä oli myös siitä, että yritys ei tuonut ilmi etuyhteyttään ensimmäiseen malesialaiseen viejään, sillä kolmannelle yritykselle kuuluvia tiettyjä asiakirjoja löydettiin ensimmäisen yrityksen tiloista.

(58)

Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti yritykselle ilmoitettiin myös, että sen toimittamat tiedot aiotaan olla ottamatta huomioon, ja sille annettiin määräaika, jonka kuluessa se saattoi toimittaa huomautuksensa. Yritys väitti huomautuksissaan, että sillä ei ole kokemusta tällaisista tarkastuskäynneistä, mikä sen mukaan selittää todettuja puutteita. Se väitti myös, että se oli varovainen tarkastusryhmän pyytämien asiakirjojen, etenkin tiliotteiden ja maksutositteiden, osalta, koska Malesian viranomaiset eivät olleet virallisesti ilmoittaneet sille tarkastusryhmään kuuluvien henkilötietoja. Yritys kuitenkin myönsi, että sen henkilöstö oli muuttanut tiliotteiden sisältöä, mutta väitteen mukaan tämä tehtiin siksi, että yritys oli erittäin huolissaan mahdollisista asiakirjavuodoista, sabotaasista ja tietojen luottamuksellisuudesta.

(59)

Yrityksen toimittamat lisäselitykset eivät olleet sellaisia, että ne olisivat muuttaneet päätelmää, jonka mukaan yritys oli antanut harhaanjohtavia tietoja tutkimuksen aikana. Tämän vuoksi yritystä koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(60)	Kun otetaan huomioon 31 ja 35 kappaleessa esitetyt päätelmät kaupan rakenteen muutoksista ja jälleenlaivauskäytännöistä sekä 52–59 kappaleessa todettu harhaanjohtavien tietojen luonne, näiden kolmen yrityksen pyytämiä vapautuksia ei voitu perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti myöntää.

(61)

Niiden muiden malesialaisten tuottajien, jotka eivät ilmoittautuneet tässä menettelyssä eivätkä vieneet tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta unioniin raportointijakson aikana mutta aikovat esittää laajennetusta polkumyyntitullista vapautusta koskevan pyynnön perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan nojalla, edellytetään täyttävän kyselylomakkeen, jotta komissio voi päättää, voidaanko vapautus myöntää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan soveltamista. Tällainen vapautus voidaan myöntää sen jälkeen, kun on arvioitu tarkasteltavana olevan tuotteen markkinatilanne, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, hankinnat, myynti, näyttö polkumyynnistä sekä todennäköisyys sellaisten käytäntöjen jatkumisesta, joille ei ole riittävää syytä tai taloudellista perustetta. Tavallisesti komissio tekee myös tarkastuskäynnin paikan päällä. Pyynnöt olisi toimitettava viipymättä komissiolle ja mukaan olisi liitettävä kaikki asian kannalta olennaiset, erityisesti yrityksen mahdollisia tuotantotoiminnan ja myynnin muutoksia koskevat tiedot.

(62)	Jos vapautus katsotaan perustelluksi, komissio ehdottaa voimassa olevien laajennettujen toimenpiteiden muuttamista tältä osin neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan. Myönnettyjä vapautuksia seurataan sen varmistamiseksi, että niille asetettuja ehtoja noudatetaan.

5. ILMOITTAMINEN

(63)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyyn päätelmään päädyttiin, ja niitä kehotettiin esittämään huomautuksia. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin. Mikään esitetyistä väitteistä ei antanut aihetta muuttaa lopullisia päätelmiä.

(64)

Yksi yhteistyössä toiminut tuoja pyysi, voitaisiinko harkita, että lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden kirjattuun tuontiin sovellettaisiin eri tullia niiden tuojien tapauksessa, jotka toimivat yhteistyössä, kuin niiden, jotka eivät toimineet yhteistyössä. Pyyntö hylättiin, koska perusasetuksessa ei ole oikeusperustaa, joka tukisi tällaisen eron tekemistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Laajennetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 791/2011 1 artiklan 2 kohdalla Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 51 00 ja ex 7019 59 00 kuuluvien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, lukuun ottamatta lasikuituvahvikekiekkoja (”fibreglass discs”), tuonnissa käyttöön otettu ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettava lopullinen polkumyyntitulli koskemaan myös Malesiasta lähetettyjen tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 51 00 ja ex 7019 59 00 kuuluvien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, lukuun ottamatta lasikuituvahvikekiekkoja (”fibreglass discs”), tuontia, riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia (Taric-koodit 7019510011 ja 7019590011).

2. Tämän artiklan 1 kohdalla laajennettu tulli kannetaan sellaisesta Malesiasta lähetetystä tuonnista, joka on kirjattu asetuksen (EU) N:o 1135/2011 2 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1225/2009 13 artiklan 3 kohdan sekä 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti, riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1. Pyynnöt, jotka koskevat vapautusta 1 artiklalla laajennetusta tullista, on tehtävä kirjallisesti jollakin Euroopan unionin virallisista kielistä, ja vapautusta pyytävän oikeussubjektin valtuutetun edustajan on allekirjoitettava ne. Pyyntö on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N-105 04/92

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIЁ

Faksi (+32) 22956505

2. Komissio voi asetuksen (EY) N:o 1225/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan myöntää päätöksellä vapautuksen 1 artiklalla laajennetusta tullista sellaisilta yrityksiltä tulevalle tuonnille, jotka eivät kierrä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 791/2011 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä.

3 artikla

Tulliviranomaisille annetaan tehtäväksi lopettaa asetuksen (EU) N:o 1135/2011 2 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. ALETRARIS

(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2) EUVL L 204, 9.8.2011, s. 1.

(3) EUVL L 292, 10.11.2011, s. 4.

(4) COMETEX on Eurostatin hallinnoima ulkomaankauppaa koskevien tilastojen tietokanta.

(5) EUVL L 43, 17.2.2011, s. 9.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/8

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 673/2012,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 32 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 36/2012 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 18 päivänä tammikuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 36/2012.

(2)

Syyrian tilanteen vakavuus huomioon ottaen ja Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/782/YUTP täytäntöönpanosta 23 päivänä heinäkuuta 2012 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2012/424/YUTP (2) mukaisesti uusia henkilöitä ja yhteisöjä olisi lisättävä asetuksen (EU) N:o 36/2012 liitteessä II olevaan luetteloon luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän asetuksen liitteessä luetellut henkilöt ja yhteisöt asetuksen (EU) N:o 36/2012 liitteessä II olevaan luetteloon.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 16, 19.1.2012, s. 1.

(2) Katso tämän virallisen lehden sivu 81.

LIITE

1 artiklassa tarkoitetut henkilöt ja yhteisöt

Henkilöt

	Nimi	Tunnistustiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
1.	Prikaatikenraali Sha’afiq Masa		Maavoimien tiedustelupalvelun 215. osaston (Damaskos) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta. Osallistuu siviiliväestöön kohdistuviin tukahduttamistoimiin.	24.7.2012
2.	Prikaatikenraali Burhan Qadour		Maavoimien tiedustelupalvelun 291. osaston (Damaskos) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
3.	Prikaatikenraali Salah Hamad		Maavoimien tiedustelupalvelun 291. osaston (Damaskos) apulaisjohtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
4.	Prikaatikenraali Muhammad (tai Mohammed) Khallouf (alias Abou Ezzat)		Maavoimien tiedustelupalvelun 235. osaston, "Palestine", (Damaskos) johtaja. Kyseinen osasto on keskeinen armeijan tukahduttamiskoneistossa. Osallistuu suoraan opposition edustajiin kohdistuviin tukahduttamistoimiin. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
5.	Kenraalimajuri Riad al-Ahmed		Maavoimien tiedustelupalvelun Lattakian osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta ja murhaamisesta.	24.7.2012
6.	Prikaatikenraali Abdul Salam Fajr Mahmoud		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Bab Tuman osaston (Damaskos) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
7.	Prikaatikenraali Jawdat al-Ahmed		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Homsin osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuspaikasta.	24.7.2012
8.	Eversti Qusay Mihoub		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Deraan osaston johtaja (lähetetty Damaskoksesta Deraan mielenosoitusten alettua Deraan kaupungissa). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
9.	Eversti Suhail Al-Abdullah		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Lattakian osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
10.	Prikaatikenraali Khudr Khudr		Yleisen tiedustelupalvelun Lattakian osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
11.	Prikaatikenraali Ibrahim Ma’ala		Yleisen tiedustelupalvelun 285. osaston (Damaskos) johtaja (nimitetty prkenr Hussam Fendin tilalle v. 2011 lopussa). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
12.	Prikaatikenraali Firas Al-Hamed		Yleisen tiedustelupalvelun 318. osaston (Homs) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
13.	Prikaatikenraali Hussam Luqa		Poliittisen turvallisuuden pääosaston Homsin osaston johtaja huhtikuusta 2012 (prkenr. Nasr al-Alin seuraaja). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
14.	Prikaatikenraali Taha Taha		Poliittisen turvallisuuden pääosaston Lattakian osaston paikallisvastaava. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
15.	Prikaatikenraali Nasr al-Ali		Poliittisen turvallisuuden pääosaston Deraan paikallisvastaava (ent. Homsin osaston johtaja). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
16.	Bassel Bilal		Poliisi Idlibin keskusvankilassa. Osallistunut suoraan Idlibin keskusvankilassa pidätettyinä olevien opposition edustajien kidutukseen.	24.7.2012
17.	Ahmad Kafan		Poliisi Idlibin keskusvankilassa. Osallistunut suoraan Idlibin keskusvankilassa pidätettyinä olevien opposition edustajien kidutukseen.	24.7.2012
18.	Bassam al-Misri		Poliisi Idlibin keskusvankilassa. Osallistunut suoraan Idlibin keskusvankilassa pidätettyinä olevien opposition edustajien kidutukseen.	24.7.2012
19.	Ahmed al-Jarroucheh	Syntynyt v. 1957	Yleisen tiedustelupalvelun ulkoisen osaston (279. osaston) johtaja. Tässä ominaisuudessa vastuussa yleisen tiedustelupalvelun järjestelyistä Syyrian suurlähetystöissä. Osallistuu suoraan opposition edustajiin kohdistuviin Syyrian viranomaisten toteuttamiin tukahduttamistoimiin, vastuualueena erityisesti ulkomailla oleskelevien syyrialaisten opposition tukahduttaminen.	24.7.2012
20.	Michel Kassouha (alias Ahmed Salem, alias Ahmed Salem Hassan)	Syntynyt 1.2.1948	Syyrian turvallisuuspalvelun jäsen 1970-luvun alusta. Osallistunut opposition vastaiseen taisteluun Ranskassa ja Saksassa. Maaliskuusta 2006 vastuussa Syyrian yleisen tiedustelupalvelun 273. osaston suhteista. Vanhastaan johtajiston jäsenenä kuuluu yleisen tiedustelupalvelun johtajan Ali Mamloukin lähipiiriin; viimeksi mainittu on eräs hallinnon turvallisuusjohdon keskeinen hahmo, johon on kohdistettu EU:n rajoittavia toimenpiteitä 9.5.2011 alkaen. Tukee suoraan opposition edustajiin kohdistuvia hallinnon toteuttamia tukahduttamistoimia, vastuualueena erityisesti ulkomailla oleskelevien syyrialaisten opposition tukahduttaminen.	24.7.2012
21.	Kenraali Ghassan Jaoudat Ismail	Syntynyt v. 1960 Kotoisin: Derikich, Tartusin alue	Vastuussa ilmavoimien tiedustelupalvelun komennusosastosta, joka johtaa yhteistyössä erikoisoperaatioiden osaston kanssa ilmavoimien tiedustelupalvelun eliittijoukkoja, joilla on tärkeä rooli hallinnon toteuttamissa tukahduttamistoimissa. Tässä ominaisuudessa Ghassan Jaoudat Ismail kuuluu sotilasjohtajiin, jotka toteuttavat suoraan opposition edustajiin kohdistuvia hallinnon tukahduttamistoimia.	24.7.2012
22.	Kenraali Amer al-Achi (alias Amis al Ashi, alias Ammar Aachi, alias Amer Ashi)		Aleppon sotakoulun loppututkinnon suorittanut. Ilmavoimien tiedustelupalvelun tiedusteluosaston päällikkö (vuodesta 2012), kuuluu Syyrian puolustusministerin Daoud Rajahin lähipiiriin. Ilmavoimien tiedustelupalvelun jäsenenä Amer al- Achi on osallistunut syyrialaisen opposition tukahduttamistoimiin.	24.7.2012
23.	Kenraali Mohammed Ali Nasr (tai Mohammed Ali Naser)	Syntynyt n. v. 1964	Kuuluu presidentin nuoremman veljen Maher al-Assad lähipiiriin. On suorittanut olennaisen osan urastaan tasavaltalaiskaartissa. On kuulunut vuodesta 2010 yleisen tiedustelupalvelun sisäiseen osastoon (251. osastoon), jonka tehtävänä on taistella poliittista oppositiota vastaan. Kenraali Mohammed Ali osallistuu suoraan yhtenä päävastuullisena opposition edustajiin kohdistuviin tukahduttamistoimiin.	24.7.2012
24.	Kenraali Issam Hallaq		Ilmavoimien esikuntapäällikkö vuodesta 2010. Komentaa opposition edustajiin kohdistuvia ilmaoperaatioita.	24.7.2012
25.	Ezzedine Ismael	Syntynyt 1940-luvun puolivälissä (luultavasti v. 1947). Syntymäpaikka: Bastir, Jablehin alue	Eläkkeellä oleva kenraali ja vanhastaan ilmavoimien tiedustelupalvelun johtajistoon kuuluvana ollut sen johdossa 2000-luvun alusta. Nimitetty Syyrian presidentin poliittisten ja turvallisuusasioiden neuvonantajaksi v. 2006. Tässä ominaisuudessa Ezzedine Ismael osallistuu opposition edustajiin kohdistuvaan hallinnon tukahduttamispolitiikkaan.	24.7.2012
26.	Samir Joumaa (alias Abou Sami)	Syntynyt n. 1962	On ollut jo lähes 20 vuotta Mohammad Nassif Kheir Bekin kabinettijohtaja. Viimeksi mainittu kuuluu Bachar al-Assadin pääneuvonantajiin turvallisuusasioissa ja hoitaa virallisesti varapresidentti Farouk al-Charehin adjutantin virkaa. Samir Joumaa, joka kuuluu Bachar al-Asadin ja Mohammed Nassif Kheir Bekin lähipiiriin, osallistuu opposition edustajiin kohdistuvaan hallinnon tukahduttamispolitiikkaan.	24.7.2012

Yhteisöt

Nimi

Tunnistustiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

Drex Technologies S.A.

Perustamispäivämäärä: 4. heinäkuuta 2000

Perustamisnumero: 394678

Johtaja: Rami Makhlouf

Rekisterinimi: Mossack Fonseca & Co (BVI) Ltd

Drex Technologies on kokonaan Rami Makhloufin omistuksessa. Rami Makhlouf kuuluu niiden henkilöiden luetteloon, joihin kohdistetaan EU:n pakotteita heidän Syyrian hallinnolle antamansa taloudellisen tuen johdosta. Rami Makhlouf käyttää Drex Technologies -yhtiötä helpottamaan ja hallinnoimaan kansainvälisiä omistuksiaan, joihin kuuluu osake-enemmistö SyriaTel-yhtiössä, jonka EU on aiemmin merkinnyt luetteloon sillä perusteella, että myös se tukee taloudellisesti Syyrian hallintoa.

24.7.2012

Cotton Marketing Organisation

Osoite: Bab Al-Faraj P.O. Box 729, Alep

Puh.: +96321 2239495/6/7/8

Cmo-aleppo@mail.sy

www.cmo.gov.sy

Valtion omistaja yhtiö. Tukee taloudellisesti Syyrian hallintoa.

Syrian Arab Airlines (alias SAA, alias Syrian Air)

Al-Mohafazeh Square, P.O. Box 417, Damascus, Syria

Puh. +963112240774

Hallituksen määräysvallassa oleva julkinen yhtiö. Tukee taloudellisesti hallitusta.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/12

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 674/2012,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

asetuksen (EY) N:o 1418/2007 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi tiettyihin OECD:n ulkopuolisiin maihin

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon jätteiden siirrosta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan,

on kuullut maita, joita asia koskee,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jätteiden siirrosta annetun asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitettä IIIA on muutettu 11 päivänä heinäkuuta 2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 664/2011 (2) tiettyjen jätetyyppien seosten lisäämiseksi siihen. Komissio on asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan nojalla lähettänyt kaikille maille, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä (3), kirjallisen tiedustelun, jossa pyydetään vahvistamaan kirjallisesti, että Euroopan unionista voidaan viedä kyseisiin maihin hyödynnettäviksi sellaisia jäteseoksia, joiden vientiä ei ole kielletty asetuksen (EY) N:o 1013/2006 36 artiklan nojalla, ja ilmoittamaan, mitä valvontamenettelyä vastaanottomaassa mahdollisesti noudatetaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA lueteltujen tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta, 29 päivänä marraskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1418/2007 (4) liitettä olisi tämän vuoksi muutettava saatujen vastausten huomioon ottamiseksi.

(2)	Komissio on lisäksi saanut lisätietoja useilta mailta muista asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA luetelluista jätteistä. Asetuksen (EY) N:o 1418/2007 liitettä olisi sen vuoksi muutettava tämän huomioon ottamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1418/2007 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan neljäntenätoista päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1.

(2) EUVL L 182, 12.7.2011, s. 2.

(3) OECD:n neuvoston päätös C(2001)107/final maan rajan ylittävien ja hyödynnettävien jätteiden siirtojen valvonnasta tehdyn päätöksen C(92)39/final tarkistamisesta.

(4) EUVL L 316, 4.12.2007, s. 6.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1418/2007 liite seuraavasti:

Lisätään kohdan Jos kahden koodin välillä on puolipiste, menettely kattaa kyseiset kaksi koodia jälkeen kohta seuraavasti:

”Jos jätteitä on tietyssä kohdassa mainittu sekä sarakkeessa B että D, tämä tarkoittaa sitä, että paikallisia valvontamenettelyjä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2006 35 artiklassa vahvistettujen menettelyjen lisäksi.

Jos tiettyä jätettä tai jäteseosta ei ole mainittu jonkin maan kohdalla, kyseinen maa ei ole antanut riittävän selkeää vahvistusta siitä, että kyseistä jätettä tai jäteseosta voidaan viedä hyödynnettäväksi kyseiseen maahan, eikä ilmoittanut, mitä valvontamenettelyä maassa mahdollisesti noudatetaan. Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 2 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 35 artiklassa kuvattua kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä sovelletaan tällaisissa tapauksissa.”

Lisätään seuraava Albaniaa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Albania

Yksittäiset jätteet

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Volframiromu

—	Molybdeeniromu

—	Tantaaliromu

—	Kobolttiromu

—	Titaaniromu

—	Zirkoniumromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Magnesiumromu

—	Vismuttiromu

—	Mangaaniromu

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Magnesiumromu

—	Vismuttiromu

—	Mangaaniromu

B1020–B2010

B2020–B2030

otsakkeesta B2040:

—	Savukaasujen rikinpoistossa (FDG) muodostuva osittain jalostettu kalsiumsulfaatti

—	Rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja kipsilaastilevyjäte

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

—	Kiinteä rikki

—	Natrium-, kalium- ja kalsiumkloridit

—	Rikottu betoni

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

otsakkeesta B2040:

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Tekokorundi (piikarbidi)

otsakkeesta B2040:

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Tekokorundi (piikarbidi)

B2060–B2130

B3010

kaikki muu jäte

B3010

—

Eteeni

—

Styreeni

—	Polypropeeni

B3010

—

Eteeni

—

Styreeni

—	Polypropeeni

otsakkeesta B3020:

—

Muusta aineesta, kuten

1.	Laminoidusta kartongista

2.	Lajittelemattomasta jätteestä

otsakkeesta B3020:

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu vaarallisiin jätteisiin:

Paperi- ja kartonkijäte joka koostuu:

—	Valkaisemattomasta paperista tai kartongista taikka aaltopaperista tai -kartongista

—	Muusta, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta, ei kuitenkaan massavärjätystä massasta valmistetusta paperista tai kartongista

—	Pääasiassa mekaanisesta massasta valmistetusta paperista tai kartongista (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

otsakkeesta B3020:

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu vaarallisiin jätteisiin:

Paperi- ja kartonkijäte joka koostuu:

—	Valkaisemattomasta paperista tai kartongista taikka aaltopaperista tai -kartongista

—	Muusta, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta, ei kuitenkaan massavärjätystä massasta valmistetusta paperista tai kartongista

—	Pääasiassa mekaanisesta massasta valmistetusta paperista tai kartongista (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

B3030–B3035

B3040

B3050

B3060–B3065

otsakkeesta B3070:

—

Jäteolki

—	Eläinten ruokintaan käytettävät, penisilliinin valmistuksessa syntyneet deaktivoidut sienihuovastot

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

B3080–B4030

GB040–GC010

GC020

GC030

GC050

GE020–GG030

GG040

GH013

GN010–GN030

Jäteseokset

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

Korvataan kohta ”Andorra” seuraavasti:

”Andorra

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

Korvataan kohta ”Argentiina” seuraavasti:

”Argentiina

Yksittäiset jätteet

B1010

B1020

B1030–B1050

B1060

B1070–B1090

otsakkeesta B1100:

—	Kovasinkki

—	Sinkkiä sisältävät kuonat:

—	Sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)

—	Sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)

—	Sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)

—	Kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista) (> 92 % Zn)

—	Sinkkiskimmausjäte

otsakkeesta B1100:

—	Alumiiniskimmausjäte suolakuonaa lukuun ottamatta

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

B1115–B1130

B1140

B1150–B1170

B1180–B1190

B1200–B1230

B1240

B1250–B2110

B2120–B2130

otsakkeesta B3010:

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

—

Seuraavat fluoratut polymeerijätteet:

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—	Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3020

ainoastaan lajittelematon jäte

B3020

kaikki paitsi lajittelematon jäte

B3030–B3120

B3130–B4030

GB040–GC010

GC020

GC030–GF010

GG030–GH013

GN010–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1050:n sekoitus

B1010:n ja B1070:n sekoitus

B3040:n ja B3080:n sekoitus

B1010:n sekoitus

B2010:n sekoitus

B2030:n sekoitus

B3010:n sekoitus

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3010:n sekoitus

Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3010:n sekoitus

Perfluorialkoksialkaani

B3020:n sekoitus

ainoastaan lajittelematon jäte

B3020:n sekoitus

lukuun ottamatta lajittelematonta jätettä

B3030:n sekoitus

B3040:n sekoitus

B3050:n sekoitus”

Lisätään seuraava Azerbaidžania koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Azerbaidžan

a	b	c	d
Yksittäiset jätteet
B3040”

Lisätään seuraava Beniniä koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Benin

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

Lisätään seuraava Burkina Fasoa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Burkina Faso

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

Lisätään seuraava Burundia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Burundi

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

Korvataan kohta ”Chile” seuraavasti:

”Chile

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

10)

Muutetaan kohtaa ”Costa Rica” seuraavasti:

”Costa Rica

a	b	c	d
Jäteseokset
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

11)

Lisätään seuraava Curaçaota koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Curaçao

Yksittäiset jätteet

B1010–B3020

otsakkeesta B3030:

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

B3035

B3040–B3065

B3070

B3080–B4030

GB040–GF010

GG030–GG040

GH013

GN010–GN030

Jäteseokset

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

12)

Muutetaan kohtaa ”Egypti” seuraavasti:

”Egypti

a	b	c	d
Jäteseokset
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

13)

Lisätään seuraava entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

a	b	c	d
Yksittäiset jätteet
	B1010–B1031
B1040
	B1050–B2130
		B3010–B3020
	B3030–B4030
	GB040–GH013
GN010–GN030
Jäteseokset
		B3020:n sekoitus
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut muut jäteseokset”

14)

Korvataan kohta ”Filippiinit” seuraavasti:

”Filippiinit

Yksittäiset jätteet

otsakkeesta B1010:

—	Kobolttiromu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	kaikki muu romu

B1020–B1030

B1031–B1050

B1060

B1070–B1080

B1090

B1100–B1120

B1130–B1140

B1150–B1240

B1250

B2010

B2020–B2030

otsakkeesta B2040:

—	Savukaasujen rikinpoistossa (FDG) muodostuva osittain jalostettu kalsiumsulfaatti

—	Rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja kipsilaastilevyjäte

—	Kiinteä rikki

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Natrium-, kalium- ja kalsiumkloridit

—	Tekokorundi (piikarbidi)

—	Rikottu betoni

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

otsakkeesta B2040:

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

B2060–B2130

B3010

B3020

B3030

B3035

B3040

B3050

B3060–B4030

GB040–GC030

GC050

GE020–GF010

GG030

GG040

GH013

GN010–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1050:n sekoitus

ainoastaan, jos sisältää kobolttiromua

B1010:n ja B1050:n sekoitus

paitsi, jos sisältää kobolttiromua

B1010:n ja B1070:n sekoitus

ainoastaan, jos sisältää kobolttiromua

B1010:n ja B1070:n sekoitus

paitsi, jos sisältää kobolttiromua

B3040:n ja B3080:n sekoitus

B1010:n sekoitus

ainoastaan, jos sisältää kobolttiromua

B1010:n sekoitus

paitsi, jos sisältää kobolttiromua

B2010:n sekoitus

B2030:n sekoitus

B3010:n sekoitus

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3010:n sekoitus

Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3010:n sekoitus

Perfluorialkoksialkaani

B3020:n sekoitus

B3030:n sekoitus

B3040:n sekoitus

B3050:n sekoitus”

15)

Lisätään seuraava Gabonia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Gabon

a	b	c	d
Jäteseokset
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

16)

Korvataan kohta ”Georgia” seuraavasti:

”Georgia

a	b	c	d
Yksittäiset jätteet
			B1010–B1030
B1031–B1040
			B1050–B1070
B1080–B1190
			B1200
B1210–B2010
			B2020
B2030–B2130
			B3010–B3035
B3040
			B3050
B3060–B4030
GB040–GE020
			GF010
GG030–GG040
			GH013–GN010
GN020–GN030
Jäteseokset
			B1010:n ja B1050:n sekoitus
			B1010:n ja B1070:n sekoitus
B3040:n ja B3080:n sekoitus
			B1010:n sekoitus
B2010:n sekoitus
B2030:n sekoitus
			B3010:n sekoitus Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu
			B3010:n sekoitus Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet
			B3010:n sekoitus Perfluorialkoksialkaani
			B3020:n sekoitus
			B3030:n sekoitus
B3040:n sekoitus
			B3050:n sekoitus”

17)

Lisätään seuraava Guatemalaa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Guatemala

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

18)

Korvataan kohta ”Guyana” seuraavasti:

”Guyana

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

19)

Lisätään seuraava Hondurasia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Honduras

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

20)

Korvataan kohta ”Hongkong (Kiina)” seuraavasti:

”Hongkong (Kiina)

Yksittäiset jätteet

B1010–B1020

B1030–B1031

B1040–B1050

B1060–B1090

otsakkeesta B1100:

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

otsakkeesta B1100:

kaikki muu jäte

B1115–B1130

B1140–B1190

B1200

B1210–B1240

B1250–B2060

B2070–B2080

B2090

B2100–B2130

B3010–B3030

B3035

B3040–B3060

B3065

B3070–B3090

B3100–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1070:n sekoitus

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut muut jäteseokset”

21)

Lisätään seuraava Kap Verdeä koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Kap Verde

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

22)

Lisätään seuraava Kazakstania koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Kazakstan

Yksittäiset jätteet

B1010–B1160

B1170–B1240

B1250–B3035

otsakkeesta B3040

—	Kovakumijätteet ja -romu (esimerkiksi eboniitti)

otsakkeesta B3040:

—	Muut kumijätteet (joita ei ole mainittu muualla)

B3050

B3060

Elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet sillä edellytyksellä, etteivät ne ole tartuntavaarallisia, lukuun ottamatta viinisakkaa

B3060

ainoastaan viinisakka

B3065–B3070

B3080

B3090–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040–GG030

GG040

GH013–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1050:n sekoitus

B1010:n ja B1070:n sekoitus

B3040:n ja B3080:n sekoitus

B1010:n sekoitus

B2010:n sekoitus

B2030:n sekoitus

B3010:n sekoitus

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3010:n sekoitus

Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3010:n sekoitus

Perfluorialkoksialkaani

B3020:n sekoitus

B3030:n sekoitus

B3040:n sekoitus

B3050:n sekoitus”

23)

Korvataan kohta ”Kenia” seuraavasti:

”Kenia

a	b	c	d
Yksittäiset jätteet
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet”

24)

Korvataan kohta ”Kiina” seuraavasti:

”Kiina

Yksittäiset jätteet

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (hopea, elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Molybdeeniromu

—	Kobolttiromu

—	Mangaaniromu

—	Indiumromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (ainoastaan kulta ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Tantaaliromu

—	Magnesiumromu

—	Vismuttiromu

—	Titaaniromu

—	Zirkoniumromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, niobium-, renium- ja galliumromu

B1020–B1040

B1050

B1060

B1070

B1080–B1100

B1115

otsakkeesta B1120:

—	Siirtymämetallit (paitsi ne, jotka sisältävät > 10 % V2O5), lukuun ottamatta luettelossa A olevia katalyyttijätteitä (käytetyt katalyytit, katalyytteinä käytetyt nesteet ja muut katalyytit)

—	Lantanidit (harvinaiset maametallit)

otsakkeesta B1120:

—	Siirtymämetallit (ainoastaan ne, jotka sisältävät > 10 % V2O5), lukuun ottamatta luettelossa A olevia katalyyttijätteitä (käytetyt katalyytit, katalyytteinä käytetyt nesteet ja muut katalyytit)

B1130–B1200

B1210

B1220

B1230

B1240

B1250

B2010

lukuun ottamatta kiillejätettä

B2010

ainoastaan kiillejäte

B2020

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (lukuun ottamatta volframikarbidiromua)

—	Keramiikkakuidut, joita ei ole eritelty tai lueteltu muualla

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (ainoastaan volframikarbidiromu)

B2040–B2130

otsakkeesta B3010:

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet (lukuun ottamatta fenoliformaldehydihartseja ja polyamideja)

otsakkeesta B3010:

—	Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu (kaikki)

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet (ainoastaan fenoliformaldehydihartsit ja polyamidit)

—	Seuraavat fluoratut polymeerijätteet:

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

B3020

otsakkeesta B3030:

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu muuhun jätteeseen ja että ne on valmistettu tietyt laatuvaatimukset täyttäviksi:

—	Silkkijättet (myös kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Karstaamattomat ja kampaamattomat

—

Muut

—	Pellavarohtimet ja -jätteet

—	Hampun (Cannabis sativa L.) rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Juutin ja muiden niinitekstiilikuitujen (paitsi pellavan, hampun ja ramin) rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Sisalin ja muiden Agave-suvun kasvien tekstiilikuitujen jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Kookoksen rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Abacan (manillahamppu tai Musa textilis Nee) rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Rami- ja muiden kasvitekstiilikuitujen rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput), joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat:

—	lajitellut

—

muut

otsakkeesta B3030:

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu muuhun jätteeseen ja että ne on valmistettu tietyt laatuvaatimukset täyttäviksi:

—	Villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan jätteet, myös lankajätteet, ei kuitenkaan garnetoidut jätteet ja lumput

—	Villan tai hienon eläimenkarvan kampausjätteet

—	Muut villan tai hienon eläimenkarvan jätteet

—	Karkean eläimenkarvan jätteet

—	Puuvillajätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Lankajätteet

—	Garnetoidut jätteet ja lumput

—

Muut

—	Tekokuitujätteet (myös kampajätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput):

—	tekokuituiset

—	muuntokuituiset

B3035

B3040

lukuun ottamatta vulkanoimatonta kumia

B3040

ainoastaan vulkanoimaton kumi

B3050

B3060–B3070

B3080

lukuun ottamatta vulkanoimatonta kumia

B3080

ainoastaan vulkanoimaton kumi

B3090–B4030

GB040

lukuun ottamatta kuparin sulatuksessa muodostunutta konvertterikuonaa, joka sisältää > 10 % kuparia

GB040

ainoastaan kuparin sulatuksessa muodostunut konvertterikuona, joka sisältää > 10 % kuparia

GC010

GC020

lukuun ottamatta jätekaapelia ja -lankaa, sähkömoottoriromua

GC020

ainoastaan jätekaapeli ja -lanka, sähkömoottoriromu

GC030

GC050–GG040

GH013

GN010–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1050:n sekoitus

jos joitakin mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä ei saa tuoda maahan

B1010:n ja B1050:n sekoitus

jos kaikkia mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä saa tuoda maahan

B1010:n ja B1070:n sekoitus

jos joitakin mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä ei saa tuoda maahan

B1010:n ja B1070:n sekoitus

jos kaikkia mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä saa tuoda maahan

B3040:n ja B3080:n sekoitus

jos joitakin mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä ei saa tuoda maahan

B3040:n ja B3080:n sekoitus

jos kaikkia mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä saa tuoda maahan

B1010:n sekoitus

jos joitakin mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä ei saa tuoda maahan

B1010:n sekoitus

jos kaikkia mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä saa tuoda maahan

B2010:n sekoitus

B2030:n sekoitus

B3010:n sekoitus Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

jos joitakin mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä ei saa tuoda maahan

B3010:n sekoitus Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

jos kaikkia mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä saa tuoda maahan

B3010:n sekoitus Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3010:n sekoitus Perfluorialkoksialkaani

jos joitakin mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä ei saa tuoda maahan

B3010:n sekoitus Perfluorialkoksialkaani

jos kaikkia mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä saa tuoda maahan

B3020:n sekoitus

B3030:n sekoitus

jos joitakin mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä ei saa tuoda maahan

B3030:n sekoitus

jos kaikkia mukaan sisältyviä vaarattomia jätteitä saa tuoda maahan

B3040:n sekoitus

B3050:n sekoitus”

25)

Korvataan kohta ”Kirgisia” seuraavasti:

”Kirgisia

Yksittäiset jätteet

B1010

ainoastaan toriumromu

B1010

Kiinteät metalliset metalli- ja metalliseosjätteet, lukuun ottamatta toriumromua

B1020

B1030–B1100

B1115

B1120–B1140

B1150

B1160–B1240

B1250

B2010

B2020

otsakkeesta B2030:

—	Keramiikkakuidut, joita ei ole eritelty tai lueteltu muualla

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit)

B2040–B2130

otsakkeesta B3010:

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

—

Seuraavat fluoratut polymeerijätteet:

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—	Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3020–B3030

B3035

B3040

otsakkeesta B3050:

—	Korkkijäte: rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki

otsakkeesta B3050:

—	Puujäte ja -romu, myös halkoina, briketteinä, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa

otsakkeesta B3060:

Elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet sillä edellytyksellä, etteivät ne ole tartuntavaarallisia:

—	Viinisakka

—	Degras (nahkarasva): rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä muodostuneet jätteet

—	Kalajätteet

—	Kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaonjätteet

—	Muut elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet, ei kuitenkaan sivutuotteet, jotka täyttävät ihmis- tai eläinravintoa koskevat kansalliset tai kansainväliset vaatimukset ja standardit

otsakkeesta B3060:

Elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet sillä edellytyksellä, etteivät ne ole tartuntavaarallisia:

—	Kuivatut ja steriloidut kasvien jätteet, jäännökset ja sivutuotteet (myös pelletoituina), jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa ja joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

B3065

B3070–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1050:n sekoitus

B1010:n ja B1070:n sekoitus

B3040:n ja B3080:n sekoitus

B1010:n sekoitus

B2010:n sekoitus

B2030:n sekoitus

B3010:n sekoitus

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3010:n sekoitus

Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3010:n sekoitus

Perfluorialkoksialkaani

B3020:n sekoitus

B3030:n sekoitus

B3040:n sekoitus

B3050:n sekoitus”

26)

Lisätään seuraava Kolumbiaa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Kolumbia

Yksittäiset jätteet

B1020–B1070

B1080

B1090

B1115–B1150

B1160

B1170–B1190

B1200

B1210

B1220

B1230–B1250

B2010

lukuun ottamatta kiillejätettä

B2010

ainoastaan kiillejäte

B2020–B2030

B2040

lukuun ottamatta kuparin valmistuksessa muodostuvaa kemiallisesti stabiloitua kuonaa, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

B2040

ainoastaan kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

B2060–B3020

B3035–B3040

otsakkeesta B3050:

Käsittelemättömän korkin ja puun jätteet:

—	Korkkijäte: rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki

otsakkeesta B3050:

Käsittelemättömän korkin ja puun jätteet:

—	Puujäte ja -romu, myös halkoina, briketteinä, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa

otsakkeesta B3060:

Elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet sillä edellytyksellä, etteivät ne ole tartuntavaarallisia:

—	Viinisakka

—	Muut elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet, ei kuitenkaan sivutuotteet, jotka täyttävät ihmis- tai eläinravintoa koskevat kansalliset tai kansainväliset vaatimukset ja standardit

otsakkeesta B3060:

Elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet sillä edellytyksellä, etteivät ne ole tartuntavaarallisia:

—	Kuivatut ja steriloidut kasvien jätteet, jäännökset ja sivutuotteet (myös pelletoituina), jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa ja joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan

—	Degras (nahkarasva): rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä muodostuneet jätteet

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

—	Kalajätteet

—	Kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaonjätteet

B3065

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

—

Jäteolki

otsakkeesta B3070:

—	Eläinten ruokintaan käytettävät, penisilliinin valmistuksessa syntyneet deaktivoidut sienihuovastot

B3080

B3090–B3100

B3110–B3130

B3140

B4010

B4020–B4030

GB040–GC010

GC020

GC030–GF010

GG030–GG040

GH013

GN010–GN030”

27)

Lisätään seuraava Kongoa (Kongon demokraattista tasavaltaa) koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Kongo (Kongon demokraattinen tasavalta)

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

28)

Korvataan kohta ”Kroatia” seuraavasti:

”Kroatia

a	b	c	d
			kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

29)

Lisätään seuraava Kuwaitia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Kuwait

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

30)

Korvataan kohta ”Liberia” seuraavasti:

”Liberia

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

31)

Korvataan kohta ”Macao (Kiina)” seuraavasti:

”Macao (Kiina)

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

32)

Lisätään seuraava Madagaskaria koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Madagaskar

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

33)

Korvataan kohta ”Malesia” seuraavasti:

”Malesia

Yksittäiset jätteet

otsakkeesta B1010:

—	Nikkeliromu

—	Sinkkiromu

—	Volframiromu

—	Tantaaliromu

—	Magnesiumromu

—	Titaaniromu

—	Mangaaniromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Molybdeeniromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Zirkoniumromu

—	Toriumromu

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Alumiiniromu

—

Tinaromu

B1020–B1100

B1115

B1120–B1140

B1150

B1160–B1190

B1200–B1210

B1220–B1240

B1250–B2030

otsakkeesta B2040:

—	Savukaasujen rikinpoistossa (FDG) muodostuva osittain jalostettu kalsiumsulfaatti

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

otsakkeesta B2040:

—	Rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja kipsilaastilevyjäte

—	Kiinteä rikki

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Natrium-, kalium- ja kalsiumkloridit

—	Tekokorundi (piikarbidi)

—	Rikottu betoni

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

B2060

B2070–B2080

B2090

B2100

B2110–B2130

B3010

B3020–B3030

B3035

B3040

otsakkeesta B3050:

—	Puujäte ja -romu, myös halkoina, briketteinä, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa

otsakkeesta B3050:

—	Korkkijäte: rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki

otsakkeesta B3060:

—	Kuivatut ja steriloidut kasvien jätteet, jäännökset ja sivutuotteet (myös pelletoituina), jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa ja joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

—	Kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaojätteet

—	Muut elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet, ei kuitenkaan sivutuotteet, jotka täyttävät ihmis- tai eläinravintoa koskevat kansalliset tai kansainväliset vaatimukset ja standardit

otsakkeesta B3060:

—	Muut elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet, ei kuitenkaan sivutuotteet, jotka täyttävät ihmis- tai eläinravintoa koskevat kansalliset tai kansainväliset vaatimukset ja standardit

B3065–B3140

B4010

B4020

B4030

GB040–GC050

GE020–GF010

GG030–GH013

GN 010–GN030

Jäteseokset

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

34)

Lisätään seuraava Mauritiusta (Mauritiuksen tasavaltaa) koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Mauritius (Mauritiuksen tasavalta)

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

35)

Korvataan kohta ”Moldova (Moldovan tasavalta)” seuraavasti:

”Moldova (Moldovan tasavalta)

Yksittäiset jätteet

B1010–B2010

B2020

B2030–B3010

otsakkeesta B3020:

—	Muusta aineesta, kuten

—	Laminoidusta kartongista

—	Lajittelemattomasta jätteestä

otsakkeesta B3020:

Paperi- ja kartonkijäte joka koostuu:

—	Valkaisemattomasta paperista tai kartongista taikka aaltopaperista tai -kartongista

—	Muusta, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta, ei kuitenkaan massavärjätystä massasta valmistetusta paperista tai kartongista

—	Pääasiassa mekaanisesta massasta valmistetusta paperista tai kartongista (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

B3030–B4030

GB040–GN030

Jäteseokset

B3020:n sekoitus

ainoastaan, jos sisältää laminoitua kartonkia tai lajittelematonta jätettä

B3020:n sekoitus

paitsi, jos sisältää laminoitua kartonkia tai lajittelematonta jätettä

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut muut jäteseokset”

36)

Lisätään seuraava Qataria koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Qatar

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

37)

Lisätään seuraava Ruandaa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Ruanda

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

38)

Lisätään seuraava Sambiaa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Sambia

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

39)

Lisätään seuraava Senegalia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Senegal

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

40)

Korvataan kohta ”Serbia” seuraavasti:

”Serbia

a	b	c	d
			kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

41)

Lisätään seuraava Tadžikistania koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Tadžikistan

Yksittäiset jätteet

B1010 – B1150

B1160–B1200

B1210–B1240

B1250

B2010–B2030

B2040

ainoastaan rikottu betoni

B2040

kaikki muu jäte

B2060–B2110

B2120–B2130

B3010–B3020

otsakkeesta B3030:

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu muuhun jätteeseen ja että ne on valmistettu tietyt laatuvaatimukset täyttäviksi:

—	Silkkijättet (myös kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Karstaamattomat ja kampaamattomat

—

Muut

—	Villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan jätteet, myös lankajätteet, ei kuitenkaan garnetoidut jätteet ja lumput

—	Villan tai hienon eläimenkarvan kampausjätteet

—	Muut villan tai hienon eläimenkarvan jätteet

—	Karkean eläimenkarvan jätteet

—	Pellavarohtimet ja -jätteet

—	Hampun (Cannabis sativa L.) rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Juutin ja muiden niinitekstiilikuitujen (paitsi pellavan, hampun ja ramin) rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Sisalin ja muiden Agave-suvun kasvien tekstiilikuitujen jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Kookoksen rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Abacan (manillahamppu tai Musa textilis Nee) rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Rami- ja muiden kasvitekstiilikuitujen rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput), joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan

otsakkeesta B3030:

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu muuhun jätteeseen ja että ne on valmistettu tietyt laatuvaatimukset täyttäviksi:

—	Puuvillajätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Lankajätteet

—	Garnetoidut jätteet ja lumput

—

Muut

—	Tekokuitujätteet (myös kampajätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput):

—	tekokuituiset

—	muuntokuituiset

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat:

—	lajitellut

—

muut

B3035–B3040

B3050

otsakkeesta B3060:

—	Viinisakka

—	Kuivatut ja steriloidut kasvien jätteet, jäännökset ja sivutuotteet (myös pelletoituina), jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa ja joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan

—	Degras (nahkarasva): rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä muodostuneet jätteet

otsakkeesta B3060:

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

—	Kalajätteet

—	Kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaonjätteet

—	Muut elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet, ei kuitenkaan sivutuotteet, jotka täyttävät ihmis- tai eläinravintoa koskevat kansalliset tai kansainväliset vaatimukset ja standardit

B3065

B3070

B3080

B3090–B3120

B3130–B3140

B4010–B4020

B4030

GB040–GC020

GC030

GC050–GG030

GG040

GH013

GN010–GN030

Jäteseokset

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

42)

Korvataan kohta ”Taiwan” seuraavasti:

”Taiwan

Yksittäiset jätteet

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Molybdeeniromu

—	Tantaaliromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Zirkoniumromu

—	Mangaaniromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Magnesiumromu

—	Titaaniromu

—	Germaniumromu

otsakkeesta B1020:

—	Kadmiumromu

—	Lyijyromu (lukuun ottamatta lyijyakkuja)

—	Seleeniromu

otsakkeesta B1020:

—	Antimoniromu

—	Berylliumromu

—	Telluuriromu

B1030–B1031

B1040

B1050

B1060

B1070–B1090

otsakkeesta B1100:

—	Alumiiniskimmausjäte suolakuonaa lukuun ottamatta

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

otsakkeesta B1100:

—	Kovasinkki

—	Sinkkiä sisältävät kuonat:

—	Sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)

—	Sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)

—	Sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)

—	Kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista) (> 92 % Zn)

—	Sinkkiskimmausjäte

B1115

B1120

B1130–B1240

B1250

B2010–B2030

B2040

B2060–B2130

otsakkeesta B3010:

—	Polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

otsakkeesta B3010:

—	Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu, lukuun ottamatta polyuretaania (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	Seuraavat fluoratut polymeerijätteet:

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

B3020

B3030–B3035

B3040–B3050

B3060–B3070

B3080

B3090–B3100

B3110–B4030

GB040–GC030

GC050

GEO20

GF010–GG040

GH013

GN010

GN020–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1050:n sekoitus

B1010:n ja B1070:n sekoitus

B3040:n ja B3080:n sekoitus

B1010:n sekoitus

B2010:n sekoitus

B2030:n sekoitus

B3010:n sekoitus

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3010:n sekoitus

Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3010:n sekoitus

Perfluorialkoksialkaani

B3020:n sekoitus

B3030:n sekoitus

B3040:n sekoitus

lukuun ottamatta rengasjätettä ja läpimitaltaan yli 4 mm:n suuruisista renkaiden murusista muodostuvaa käsiteltyä jätettä

B3050:n sekoitus”

43)

Lisätään seuraava Tansaniaa koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Tansania

a	b	c	d
Jäteseokset
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

44)

Korvataan kohta ”Thaimaa” seuraavasti:

”Thaimaa

a	b	c	d
Yksittäiset jätteet
		B1010 – B1100
	B1115
		B1120–B1150
	B1160
		B1170–B2040
	B2060
		B2070
	B2080
		B2090–B2110
	B2120–B2130
	B3010		B3010
		B3020–B3035
B3040 ainoastaan rengasjäte		B3040 lukuun ottamatta rengasjätettä
		B3050–B3070
B3080 ainoastaan rengasjäte		B3080 lukuun ottamatta rengasjätettä
		B3090–B3130
B3140
		B4010–B4020
	B4030		B4030
		GB040
	GC010–GC020
GC030
		GC050–GF010
	GG030–GG040
	GH013		GH013
			GN010–GN030
Jäteseokset
		B1010:n ja B1050:n sekoitus
		B1010:n ja B1070:n sekoitus
B3040:n ja B3080:n sekoitus ainoastaan rengasjäte		B3040:n ja B3080:n sekoitus lukuun ottamatta rengasjätettä
		B1010:n sekoitus
		B2010:n sekoitus
		B2030:n sekoitus
	B3010:n sekoitus Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu		B3010:n sekoitus Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu
	B3010:n sekoitus Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet		B3010:n sekoitus Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet
	B3010:n sekoitus Perfluorialkoksialkaani		B3010:n sekoitus Perfluorialkoksialkaani
		B3020:n sekoitus
		B3030:n sekoitus
B3040:n sekoitus ainoastaan rengasjäte		B3040:n sekoitus lukuun ottamatta rengasjätettä
		B3050:n sekoitus”

45)

Lisätään seuraava Tšadia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Tšad

a	b	c	d
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

46)

Korvataan kohta ”Tunisia” seuraavasti:

”Tunisia

Yksittäiset jätteet

B1010

B1020–B1220

B1230–B1240

B1250–B2130

otsakkeesta B3010:

—

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu, muun muassa seuraavat:

—	Polyvinyylialkoholi

—	Polyvinyylibutyraali

—	Polyvinyyliasetaatti

—

Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet, muun muassa seuraavat:

—	Ureaformaldehydihartsit

—	Fenoliformaldehydihartsit

—	Melamiiniformaldehydihartsit

—	Epoksihartsit

—	Alkydihartsit

—	Polyamidit

—

Seuraavat fluoratut polymeerijätteet:

—	Perfluorieteeni/

—	propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/ perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu, muun muassa seuraavat:

—

Eteeni

—

Styreeni

—	Polypropeeni

—	Polyeteenitereftalaatti

—	Akryylinitriili

—	Butadieeni

—	Polyasetaalit

—	Polyamidit

—	Polybuteenitereftalaatti

—	Polykarbonaatit

—	Polyeetterit

—	Polyfenyleenisulfidit

—	Akryylipolymeerit

—	Alkaanit C10–C13 (pehmennin)

—	Polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	Polysiloksaanit

—	Polymetyylimetakrylaatti

otsakkeesta B3010:

—

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu, muun muassa seuraavat:

—

Eteeni

—

Styreeni

—	Polypropeeni

—	Polyeteenitereftalaatti

—	Akryylinitriili

—	Butadieeni

—	Polyasetaalit

—	Polyamidit

—	Polybuteenitereftalaatti

—	Polykarbonaatit

—	Polyeetterit

—	Polyfenyleenisulfidit

—	Akryylipolymeerit

—	Alkaanit C10–C13 (pehmennin)

—	Polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	Polysiloksaanit

—	Polymetyylimetakrylaatti

otsakkeesta B3020:

Paperi- ja kartonkijätteet

—

Muusta aineesta, kuten

—	Laminoidusta kartongista

—	Lajittelemattomasta jätteestä

otsakkeesta B3020:

Paperi- ja kartonkijätteet

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu vaarallisiin jätteisiin:

Paperi- ja kartonkijäte joka koostuu:

—	Valkaisemattomasta paperista tai kartongista taikka aaltopaperista tai -kartongista

—	Muusta, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta, ei kuitenkaan massavärjätystä massasta valmistetusta paperista tai kartongista

—	Pääasiassa mekaanisesta massasta valmistetusta paperista tai kartongista (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

otsakkeesta B3020:

Paperi- ja kartonkijätteet

Seuraavat aineet sillä edellytyksellä, ettei niitä ole sekoitettu vaarallisiin jätteisiin:

Paperi- ja kartonkijäte joka koostuu:

—	Valkaisemattomasta paperista tai kartongista taikka aaltopaperista tai -kartongista

—	Muusta, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta, ei kuitenkaan massavärjätystä massasta valmistetusta paperista tai kartongista

—	Pääasiassa mekaanisesta massasta valmistetusta paperista tai kartongista (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

B3030

Tekstiilijätteet, lukuun ottamatta käytettyjä vaatteita ja muita käytettyjä tekstiilituotteita

B3030

ainoastaan käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

B3030

Tekstiilijätteet, lukuun ottamatta käytettyjä vaatteita ja muita käytettyjä tekstiilituotteita

B3035–B3065

otsakkeesta B3070:

Eläinten ruokintaan käytettävät, penisilliinin valmistuksessa syntyneet deaktivoidut sienihuovastot

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

—

Jäteolki

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

—

Jäteolki

B3080

B3090–B4030

GB040–GN030

Jäteseokset

B1010:n ja B1050:n sekoitus

B1010:n ja B1070:n sekoitus

B3040:n ja B3080:n sekoitus

B1010:n sekoitus

B2010:n sekoitus

B2030:n sekoitus

B3010:n sekoitus

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3010:n sekoitus

Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

B3010:n sekoitus

Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3010:n sekoitus

Perfluorialkoksialkaani

B3020:n sekoitus

B3030:n sekoitus

B3040:n sekoitus

B3050:n sekoitus

B3050:n sekoitus”

47)

Lisätään seuraava Uutta-Seelantia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Uusi-Seelanti

a	b	c	d
		kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

48)

Korvataan kohta ”Vietnam” seuraavasti:

”Vietnam

Yksittäiset jätteet

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Tantaaliromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Molybdeeniromu

—	Magnesiumromu

—	Zirkoniumromu

—	Titaaniromu

—	Mangaaniromu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1020:

—	Berylliumromu

—	Kadmiumromu

—	Seleeniromu

—	Telluuriromu

otsakkeesta B1020:

—	Antimoniromu

—	Lyijyromu (lukuun ottamatta lyijyakkuja)

B1030–B1190

B1200

B1210–B2010

B2020

B2030

otsakkeesta B2040:

—	Rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja kipsilaastilevyjäte

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

—	Kiinteä rikki

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Natrium-, kalium- ja kalsiumkloridit

—	Tekokorundi (piikarbidi)

—	Rikottu betoni

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

otsakkeesta B2040:

—	Savukaasujen rikinpoistossa (FDG) muodostuva osittain jalostettu kalsiumsulfaatti

B2060–B2130

otsakkeesta B3010:

kaikki muut jätteet

otsakkeesta B3010:

—

Eteeni

—

Styreeni

—	Polypropeeni

—	Polyeteenitereftalaatti

—	Polykarbonaatit

B3020

B3030–B4030

GB040

GC010

GC020

GC030

GC050–GN030

Jäteseokset

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

49)

Lisätään seuraava Yhdistyneitä arabiemiirikuntia koskeva kohta aakkosjärjestyksen mukaisesti:

”Yhdistyneet arabiemiirikunnat

a	b	c	d
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset”

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/52

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 675/2012,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse talkin (E 553b) ja karnaubavahan (E 903) käytöstä kuorimattomiin ja värjättyihin keitettyihin muniin sekä sellakan (E 904) käytöstä kuorimattomiin keitettyihin muniin

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan ja 30 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)	Tätä luetteloa voidaan muuttaa elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1331/2008 (2) tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

(3)	Unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo voidaan asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdan nojalla saattaa ajan tasalle joko komission aloitteesta tai asiaa koskevan hakemuksen johdosta.

(4)	Hakemus talkin (E 553b) ja karnaubavahan (E 903) käytöstä kuorimattomiin ja värjättyihin keitettyihin muniin sekä sellakan (E 904) käytöstä kuorimattomiin keitettyihin muniin on esitetty ja toimitettu jäsenvaltioiden saataville.

(5)

Elintarvikelisäaineita talkkia (E 553b), karnaubavahaa (E 903) ja sellakkaa (E 904) voidaan käyttää kuorimattomien ja värjättyjen keitettyjen munien pinnalla koristelutarkoituksessa, sillä ne tekevät pinnasta enemmän tai vähemmän kiiltävän. Sellakka (E 904) voi lisäksi osaltaan edistää kaikkien kuorimattomien keitettyjen munien säilyvyyttä, kun sitä käytetään niiden pinnalla.

(6)

Näiden elintarvikelisäaineiden ei oleteta siirtyvän munien syötävään sisäosaan niiden liukenemattomuuden ja suuren molekyylipainon vuoksi. Kyseisten elintarvikelisäaineiden käyttö ei todennäköisesti vaikuta ihmisten terveyteen, koska niiden vaha pysyy munankuoressa. Tämän vuoksi on aiheellista sallia talkin (E 553b) ja karnaubavahan (E 903) käyttö kuorimattomiin ja värjättyihin keitettyihin muniin sekä sellakan (E 904) käyttö kaikkiin kuorimattomiin keitettyihin muniin, onpa ne värjätty tai ei.

(7)

Komissio pyytää asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska talkin (E 553b), karnaubavahan (E 903) ja sellakan (E 904) käyttö kuorimattomiin keitettyihin muniin merkitsee edellä tarkoitetun luettelon sellaista ajan tasalle saattamista, jolla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta vahvistamalla unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo 11 päivänä marraskuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1129/2011 (3) siirtymäsäännösten mukaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luetteloa ja niiden käyttöä koskevia edellytyksiä käsittelevää liitettä II sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2013. Jotta voidaan sallia talkin (E 553b) ja karnaubavahan (E 903) käyttö kuorimattomiin ja värjättyihin keitettyihin muniin sekä sellakan (E 904) käyttö kuorimattomiin keitettyihin muniin ennen kyseistä päivämäärää, on tarpeen vahvistaa aiempi soveltamisen alkamispäivä kyseisten elintarvikelisäaineiden osalta.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustanut niitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

(2) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.

(3) EUVL L 295, 12.11.2011, s. 1.

LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevaan E osaan elintarvikeryhmässä 10.2 ”Jalostetut munat ja munatuotteet” olevan kohdan E 520–523 jälkeen kohdat seuraavasti:

”E 553b

Talkki

5 400

Ainoastaan kuorimattomien ja värjättyjen keitettyjen munien pinnalle.

Soveltamisaika:

13 päivästä elokuuta 2012 lähtien

E 903

Karnaubavaha

3 600

Ainoastaan kuorimattomien ja värjättyjen keitettyjen munien pinnalle.

Soveltamisaika:

13 päivästä elokuuta 2012 lähtien

E 904

Sellakka

quantum satis

Ainoastaan kuorimattomien keitettyjen munien pinnalle.

Soveltamisaika:

13 päivästä elokuuta 2012 lähtien”

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/55

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 676/2012,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0707 00 05	TR	95,4
0707 00 05	ZZ	95,4
0709 93 10	TR	95,4
0709 93 10	ZZ	95,4
0805 50 10	AR	76,8
	BO	97,8
	TR	52,0
	UY	101,4
	ZA	101,1
	ZZ	85,8
0808 10 80	AR	182,4
	BR	89,7
	CL	107,3
	CN	126,4
	NZ	134,8
	US	160,2
	UY	52,1
	ZA	108,5
	ZZ	120,2
0808 30 90	AR	158,6
	CL	150,6
	ZA	112,8
	ZZ	140,7
0809 10 00	TR	170,8
0809 10 00	ZZ	170,8
0809 29 00	TR	359,0
0809 29 00	ZZ	359,0
0809 30	TR	174,4
0809 30	ZZ	174,4
0809 40 05	BA	71,0
	IL	84,6
	ZZ	77,8

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/57

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 677/2012,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 971/2011 markkinointivuodeksi 2011/2012 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2011/2012 on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 971/2011 (3). Kyseisiä hintoja ja tulleja on muutettu viimeksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 655/2012 (4).

(2)	Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklan mukaisesti.

(3)	Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 971/2011 markkinointivuodeksi 2011/2012 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3) EUVL L 254, 30.9.2011, s. 12.

(4) EUVL L 188, 18.7.2012, s. 13.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodin 1702 90 95 tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 24 päivästä heinäkuuta 2012

(euroa)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 12 10 (1)	45,28	0,00
1701 12 90 (1)	45,28	1,02
1701 13 10 (1)	45,28	0,00
1701 13 90 (1)	45,28	1,32
1701 14 10 (1)	45,28	0,00
1701 14 90 (1)	45,28	1,32
1701 91 00 (2)	53,44	1,44
1701 99 10 (2)	53,44	0,00
1701 99 90 (2)	53,44	0,00
1702 90 95 (3)	0,53	0,20

(1) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3) Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/59

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/420/YUTP,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/782/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 1 päivänä joulukuuta 2011 päätöksen 2011/782/YUTP (1).

(2)

Päätöksessä 2011/782/YUTP säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi tarkastettava merisatamissaan ja lentoasemillaan sekä aluemerellään, tarvittaessa kansainvälisen oikeuden mukaisesti lippuvaltion suostumuksella, kaikki Syyrian lähtevät alukset ja ilma-alukset, jos kyseisellä jäsenvaltiolla on tietoja, joiden nojalla on perusteltua syytä olettaa, että näiden alusten tai ilma-alusten rahti sisältää aseita taikka tarvikkeita, tavaroita tai teknologiaa, joita voidaan käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin ja joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kiellettyä tai luvanvaraista päätöksen 2011/782/YUTP nojalla.

(3)

Lisäksi päätökseen olisi sisällytettävä varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä koskeva poikkeus sellaisten varojen siirron osalta, jotka liittyvät taloudellisen avun antamiseen Syyrian kansalaisille, jotka suorittavat koulutusta tai ammatillista koulutusta taikka harjoittavat akateemista tutkimusta unionissa.

(4)	Neuvoston päätös 2011/782/YUTP olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2011/782/YUTP seuraavasti:

Lisätään artikla seuraavasti:

”17 b artikla

1. Jos jäsenvaltioilla on tietoja, joiden nojalla on perusteltu syy olettaa, että Syyrian lähtevien alusten tai ilma-alusten rahti sisältää tuotteita, joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kiellettyä 1 artiklan nojalla tai luvanvaraista 1 a artiklan nojalla, niiden on tarkastettava kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja kansainvälistä oikeutta, erityisesti merioikeutta ja asiaan liittyviä kansainvälisiä siviili-ilmailua koskevia sopimuksia ja merenkulkusopimuksia noudattaen tällaiset alukset ja ilma-alukset merisatamissaan ja lentoasemillaan sekä aluemerellään toimivaltaisten viranomaistensa päätösten ja mahdollisuuksien mukaisesti sekä tarvittaessa aluemerta koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti lippuvaltion suostumuksella.

2. Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja kansainvälistä oikeutta noudattaen takavarikoitava ja hävitettävä sellaiset löytämänsä tuotteet, joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kiellettyä 1 tai 1 a artiklan nojalla.

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisissa tarkastuksissa ja hävittämisessä.

4. Ilma-aluksilta ja aluksilta, jotka kuljettavat rahtia Syyriaan, on vaadittava saapumista tai lähtemistä edeltävä ylimääräinen tietojen antaminen kaikista tavaroista, jotka tuodaan jäsenvaltioon tai viedään sieltä.”

Lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti:

”10. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta liitteessä I tai II lueteltujen rahoituslaitosten suorittamiin tai niiden välityksellä suoritettuihin varojen tai taloudellisten resurssien siirtoihin, jos siirto liittyy muun kuin liitteessä I tai II luetellun henkilön tai yhteisön suorittamaan maksuun, joka liittyy taloudellisen avun antamiseen Syyrian kansalaisille, jotka suorittavat koulutusta tai ammatillista koulutusta taikka harjoittavat akateemista tutkimusta unionissa edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on tapauskohtaisesti todennut, että 1 kohdassa tarkoitettu henkilö tai yhteisö ei ole suoraan tai välillisesti maksun saaja.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 319, 2.12.2011, s. 56.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/61

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/421/YUTP,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

biologisten aseiden kieltosopimuksen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian puitteissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 26 artiklan 2 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, jäljempänä ’EU:n strategia’, jonka III luku käsittää luettelon toimenpiteistä joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi.

(2)

Unioni panee aktiivisesti täytäntöön EU:n strategiaa ja toteuttaa sen III luvussa lueteltuja toimenpiteitä, erityisesti biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’biologisten aseiden kieltosopimus’, vahvistamiseen, täytäntöönpanoon ja maailmanlaajuiseen soveltamiseen liittyviä toimenpiteitä.

(3)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä helmikuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/184/YUTP (1) biologisten aseiden kieltosopimuksen tukemiseksi joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, jonka voimassaolo päättyi 26. elokuuta 2007, puitteissa. Biologisten aseiden kieltosopimukseen on yhteisen toiminnan 2006/184/YUTP hyväksymisen jälkeen liittynyt seitsemän uutta valtiota.

(4)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä maaliskuuta 2006 biologisia ja toksiiniaseita koskevan toimintasuunnitelman, joka täydentää neuvoston yhteistä toimintaa 2006/184/YUTP biologisten aseiden kieltosopimuksen tukemiseksi (2). Toimintasuunnitelmassa edellytetään luottamusta lisäävien toimien ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pääsihteerin tutkintamekanismin tehokasta käyttöä tapauksissa, joissa oletetaan käytetyn biologisia aseita.

(5)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä marraskuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/858/YUTP (3) biologisten aseiden kieltosopimuksen tukemiseksi joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian puitteissa. Biologisten aseiden kieltosopimukseen on yhteisen toiminnan 2008/858/YUTP hyväksymisen jälkeen liittynyt kolme uutta valtiota, ja useille valtioille on annettu unionin asiantuntija-apua.

(6)

Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkistuskonferenssissa päätettiin perustaa YK:n aseriisuntatoimiston (UNODA) Geneven toimipisteen yhteyteen täytäntöönpanon tukiyksikkö viiden vuoden toimikaudeksi (2007–2011) antamaan hallinnollista tukea kuudennessa tarkistuskonferenssissa sovittujen kokousten järjestämiseen ja tukemaan biologisten aseiden kieltosopimuksen kattavaa täytäntöönpanoa ja maailmanlaajuista soveltamista sekä luottamusta lisääviä toimenpiteitä koskevaa tiedonvaihtoa.

(7)	Neuvosto hyväksyi 18 päivänä heinäkuuta 2011 päätöksen 2011/429/YUTP (4) biologisten aseiden kieltosopimuksen seitsemännessä tarkistuskonferenssissa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta.

(8)

Biologisten aseiden kieltosopimuksen seitsemännessä tarkistuskonferenssissa päätettiin jatkaa täytäntöönpanon tukiyksikön toimeksiantoa uudella viiden vuoden kaudella (2012–2016) ja laajentaa sen tehtäviä kattamaan apupyyntöjen ja -tarjousten tietokannan perustamista ja hallinnointia koskevan päätöksen täytäntöönpano ja siihen liittyvän sopimuspuolten välisen tiedonvaihdon helpottaminen sekä tarvittaessa sopimuspuolten tukeminen seitsemännen tarkistuskonferenssin päätösten ja suositusten täytäntöönpanossa.

(9)	Komissiolle olisi annettava tehtäväksi unionin rahoitustuen asianmukaisen täytäntöönpanon valvonta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian joidenkin osien panemiseksi välittömästi ja tosiasiallisesti täytäntöön Euroopan unioni tukee biologisten aseiden kieltosopimusta pyrkien seuraaviin tavoitteisiin:

—	biologisten aseiden kieltosopimuksen yleismaailmallisuuden edistäminen,

—	biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioiden tukeminen sopimuksen täytäntöönpanossa, myös luottamusta lisäävien toimien ilmoittamisessa,

—	konferenssien välisenä aikana vuosina 2012–2015 toteutettavan työohjelman tukeminen, jotta vahvistetaan biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta.

2. Hankkeet vastaavat EU:n strategiaan sisältyviä toimenpiteitä silloin, kun niiden tavoitteena on:

—

biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanosta tiedottaminen, konferenssien välisenä aikana käsiteltävistä aiheista ja niiden soveltamisesta käytävän alueellisen keskustelun tehostaminen, sekä keskeisten alueellisten toimijoiden tukeminen määriteltäessä kansallisia täytäntöönpanotarpeita ja -vaatimuksia,

—

avun antaminen sekä sopimusvaltioille että sopimuksen ulkopuolisille valtioille sen varmistamiseksi, että sopimusvaltiot saattavat kansainväliset velvoitteensa osaksi kansallista lainsäädäntöään ja hallinnollisia toimenpiteitään ja huolehtivat toimivista suhteista kaikkien kansallisten sidosryhmien kesken. Apuun kuuluu sopimusvaltioiden tukeminen luottamusta lisääviä toimia koskevan kansallisen prosessin määrittelyssä ja kansallisten yhteyspisteiden nimeämisessä. Sopimuksen ulkopuolisten valtioiden osalta apuun kuuluisi biologisten aseiden kieltosopimukseen liittymisen tai sen ratifioinnin tukeminen,

—

tuki sellaisten edistämisvälineiden ja -toimien kehittämiselle, joista olisi sopimusvaltioille hyötyä kansallisessa täytäntöönpanossa, luottamusta lisäävien toimien ilmoittaminen mukaan luettuna, ja joiden avulla sopimusvaltioiden edustajat voisivat osallistua aktiivisesti biologisten aseiden kieltosopimusta koskevaan kansainväliseen prosessiin ja joilla lisättäisiin sopimusvaltioiden tietoisuutta saatavilla olevasta kansainvälisestä tuesta,

yksityiskohtainen kuvaus näistä hankkeista on liitteessä.

2 artikla

1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen toimien teknisestä täytäntöönpanosta vastaa UNODA. Se hoitaa tehtäväänsä korkean edustajan alaisuudessa. Tätä varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä UNODAn kanssa.

3 artikla

1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiselle on 1 700 000 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetusta määrästä rahoitettuja menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3. Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitettujen menojen asianmukaista hallinnointia. Tätä varten se tekee UNODAn kanssa rahoitussopimuksen. Rahoitussopimuksessa määrätään, että UNODAn on varmistettava Unionin rahoitusosuudelle näkyvyys.

4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle mahdollisista vaikeuksista kyseisessä prosessissa ja sopimuksen tekopäivästä.

4 artikla

Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta UNODAn säännöllisesti laatimien raporttien perusteella. Raportteja käytetään neuvoston suorittaman arvioinnin perustana. Komissio antaa tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden rahoitukseen liittyvistä näkökohdista.

5 artikla

1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

2. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekopäivästä tai kuuden kuukauden kuluttua päätöksen hyväksymisestä, jos rahoitussopimusta ei ole tässä ajanjaksossa tehty.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 65, 7.3.2006, s. 51.

(2) EUVL C 57, 9.3.2006, s. 1.

(3) EUVL L 302, 13.11.2008, s. 29.

(4) EUVL L 188, 19.7.2011, s. 42.

LIITE

1. YLEINEN TOIMINTAKEHYS

Tämä päätös, joka perustuu yhteisen toiminnan 2008/858/YUTP onnistuneeseen täytäntöönpanoon, toimii operatiivisena politiikan välineenä päätöksen 2011/429/YUTP tavoitteiden edistämiseksi, ja siinä painotetaan erityisesti näkökohtia, joista seitsemännessä tarkistuskonferenssissa päästiin yhteisymmärrykseen sen päätösasiakirjassa esitetyn mukaisesti.

Tässä päätöksessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

a)	yhteisestä toiminnasta 2008/858/YUTP saatujen kokemusten paras mahdollinen hyödyntäminen;

b)	niiden erityistarpeiden pohtiminen, joita biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltiot sekä sen ulkopuoliset valtiot tuovat esiin sopimuksen paremman täytäntöönpanon ja maailmanlaajuisen soveltamisen osalta;

c)	hankkeiden paikallisen ja alueellisen omavastuullisuuden edistäminen niiden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi sekä kumppanuuden luomiseksi EU:n ja kolmansien osapuolten välille biologisten aseiden kieltosopimuksen puitteissa;

d)	sellaisiin toimiin keskittyminen, joilla päästään konkreettisiin tuloksiin ja/tai edistetään biologisten aseiden kieltosopimuksen vuoden 2016 tarkistusprosessin kannalta merkityksellisen yhteisymmärryksen muodostamista varhaisessa vaiheessa;

e)	sopimusvaltioiden kokousten puheenjohtajan tukeminen ja täytäntöönpanon tukiyksikön kuudennessa tarkistuskonferenssissa sovitun ja seitsemännessä tarkistuskonferenssissa uudistetun ja laajennetun toimeksiannon paras mahdollinen hyödyntäminen.

2. HANKKEET

2.1 Hanke 1: Alueelliset työpajat tietoisuuden lisäämiseksi ja tarpeiden määrittelemiseksi

2.1.1 Hankkeen tarkoitus

Lisätä asiaankuuluvien kansallisten virkamiesten ja asiantuntijoiden tietoisuutta biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanon eri näkökohdista (luottamusta lisäävät toimet mukaan luettuina), keskustella konferenssien välisenä aikana toteutettavan työohjelman aiheista ja niiden alueellisesta soveltamisesta sekä määrittää keskeinen henkilöstö, kansalliset tarpeet ja vaatimukset sekä kansallisen täytäntöönpanon laajennetun tuen (ks. hanke 2) mahdolliset tuensaajamaat järjestämällä alueellisia työpajoja, joissa hyödynnetään yhteisestä toiminnasta 2008/858/YUTP saatuja kokemuksia ja yhteyksiä.

Hankkeella tuetaan biologisten aseiden kieltosopimuksen IV artiklaa koskevien seitsemännen tarkistuskonferenssin päätösten ja suositusten (erityisesti päätösjulistuksen 13 ja 14 kohdan) täytäntöönpanoa sekä konferenssien välistä työohjelmaa 2012–2015.

2.1.2 Hankkeen odotettavissa olevat tulokset

a)	Biologisten aseiden kieltosopimukseen liittymisen lisääntyminen kaikilla maantieteellisillä alueilla.

b)	Asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten parempi tietoisuus biologisten aseiden kieltosopimuksesta ja/tai biologisten aseiden kieltosopimukseen liittyvä entistä tehokkaampi osa-alueellinen verkostoituminen sopimukseen liittymisen ja sen täytäntöönpanon edistämiseksi.

c)	Biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanoon tähtäävien alueellisten ja kansallisten toimien tehostamistarpeiden määrittäminen.

d)	Kansallisten ja alueellisten bioturvallisuusyhdistysten perustamisen ja niihin liittymisen edistäminen ja tukeminen.

e)	Laajennettua tukea koskevat pyynnöt, joihin vastataan hankkeessa 2.

2.1.3 Hankkeen kuvaus ja toteutus

Alueellisia tai osa-alueellisia työpajoja pidetään korkeintaan neljä, tarvittaessa yhteistyössä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa ja koordinoiden toimintaa biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkistuskonferenssien välisen työohjelman 2012–2015 kanssa.

Työpajoihin kutsutaan sekä sopimusvaltioita että sopimuksen ulkopuolisia valtioita, samoin kuin asiaankuuluvia kansainvälisiä ja alueellisia järjestöjä, kansallisia ja alueellisia bioturvallisuusyhdistyksiä, akateemisia asiantuntijoita ja valtioista riippumattomia järjestöjä.

Valittaessa alueita tai osa-alueita työpajoihin noudatetaan tiettyjä kriteerejä, kuten esimerkiksi aiemmat yhteisten toimintojen 2006/184/YUTP ja 2008/858/YUTP ja neuvoston yhteisen kannan 2006/242/YUTP (1) mukaiset toimet, muut unioniin liittyvät toimet (muun muassa osaamiskeskushanke), muiden avunantajien toiminta, sekä biologisten aseiden kieltosopimuksen prosessien arvioidut vahvistamistarpeet ja -intressit kyseisillä alueilla.

Työpajoja käytetään laajennetun tuen ohjelmaa ja saatavilla olevia tukitoimia koskevaan tiedotus- ja suhdetoimintaan.

2.2 Hanke 2: Kansallisen täytäntöönpanon laajennetun tuen ohjelmat

2.2.1 Hankkeen tarkoitus

Edistää maailmanlaajuista liittymistä biologisten aseiden kieltosopimukseen ja lisätä kansallisia valmiuksia panna täytäntöön sopimuksen mukaiset velvoitteet, luottamusta lisäävien toimien ilmoittaminen mukaan luettuna, käyttäen lainsäädäntöä, hallinnollisia ja lainvalvontatoimenpiteitä, tiedottamista, käytännesääntöjä, bioturvallisuuden ja biouhkilta suojautumisen alan normeja sekä kansallista koordinointia koskevia yksityiskohtaisia järjestelyjä laajennetun tuen ohjelmien kautta.

2.2.2 Hankkeen odotettavissa olevat tulokset

a)	Biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioiden määrän lisääntyminen.

b)	Biologisten aseiden kieltosopimuksen vapaaehtoinen täytäntöönpano valtioissa ennen niiden liittymistä sopimukseen.

c)	Asianmukaisten lainsäädännöllisten tai hallinnollisten toimenpiteiden toteuttaminen, mukaan lukien rikosoikeudelliset säännökset, niin että katetaan kaikki biologisten aseiden kieltosopimuksessa määrätyt ja seitsemännessä tarkistuskonferenssissa tarkennetut kiellot ja ehkäisevät toimenpiteet.

d)	Tehokas täytäntöönpano ja sen valvominen biologisten aseiden kieltosopimuksen rikkomisen estämiseksi ja siitä rankaisemiseksi.

e)	Vaadittujen tietojen kokoamista ja luottamusta lisäävistä toimista vuosittain annettavia ilmoituksia koskevien kansallisten mekanismien perustaminen tai tehostaminen, jotta lisättäisiin luottamusta lisääviä toimia koskevaan tiedonvaihtoon osallistuvien sopimusvaltioiden määrää.

f)	Parempi koordinointi ja verkostoituminen kaikkien biologisten aseiden kieltosopimusprosessiin osallistuvien sidosryhmien keskuudessa, kansalliset ja alueelliset bioturvallisuusyhdistykset sekä yksityinen sektori mukaan luettuina, jotta edistettäisiin tehokasta täytäntöönpanoa.

g)	Bioturvallisuutta ja biouhkilta suojautumista koskevien tiedotusohjelmien, käytännesääntöjen ja normien edistäminen.

2.2.3 Hankkeen kuvaus

Seitsemännessä tarkistuskonferenssissa vahvistettiin, että tarvittavien kansallisten toimenpiteiden hyväksyminen ja toteuttaminen lisäisi biologisten aseiden kieltosopimuksen vaikuttavuutta. Konferenssi kehotti sopimusvaltioita hyväksymään lainsäädännöllisiä, hallinnollisia, oikeudellisia ja muita toimenpiteitä, joilla tehostettaisiin kieltosopimuksen täytäntöönpanoa valtioissa ja varmistettaisiin mikrobiaineiden tai muiden biologisten aineiden tai toksiinien turvallisuus ja suojaaminen. Konferenssi korosti, että sopimusvaltioiden on tärkeää vaihtaa tietoja luottamusta lisäävien toimien avulla, ja totesi, että luottamusta lisääviin toimiin osallistuvien sopimusvaltioiden määrää on lisättävä. Konferenssi katsoi, että biologisten aseiden kieltosopimuksen yleismaailmallisuuden edistäminen edellyttää sopimusvaltioiden yhteisiä, kahdenvälisesti, alueellisesti ja monenvälisesti toteutettavia toimia.

Yhteisestä toiminnasta 2008/858/YUTP saatujen kokemusten perusteella tarjotaan kansallisen täytäntöönpanon laajennetun tuen ohjelmia korkeintaan kahdeksalle maalle, jotka on määritelty tähän soveltuviksi hankkeen 1 alueellisissa työpajoissa.

Kutakin ohjelmaa sovelletaan noin 12 kuukauden ajan, siihen osallistuvat tuensaajamaissa olevat EU:n lähetystöt ja YK:n alueelliset aseriisuntatoimistot tarpeen mukaan, ja siihen kuuluu seuraavaa:

—	alustava kansallinen työpaja, jossa kootaan yhteen kaikki asiaankuuluvat kotimaiset viranomaiset ja sidosryhmät, esitellään biologisten aseiden kieltosopimuksen eri käsitteet, määritetään motivoituneita ja luotettavia paikallisia kumppaneita ja arvioidaan alustavasti tarpeet ja painopisteet,

—	jäsennellyn tukisuunnitelman (toimintasuunnitelman) kehittäminen; se räätälöidään tuensaajamaan tarpeisiin, ja se sisältää eri tuenantajien vierailuja ja/tai työpajoja ohjelman kestoaikana sekä EU:n jäsenvaltioissa tai muualla annettavaa koulutusta,

—

toimintasuunnitelman toteuttaminen yhdessä tuenantajien, kuten Interpolin, WHO:n, VERTICin, EU:n jäsenvaltioiden, biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanon tukiyksikön ja akateemisten laitosten kanssa, sen mukaan, mitä tukitoimia kukin niistä toteuttaa (esimerkiksi lainsäädännön laatiminen, bioturvallisuutta ja biouhkilta suojautumista koskeva koulutus, luottamusta lisäävien toimien valmistelu, poliisikoulutus, tiedottaminen tiedemiehille ja valmiussuunnittelu),

—	toiminnan päättymisen jälkeen pidettävä yhteenvetotyöpaja, jossa viranomaiset kertovat toiminnastaan ja edistymisestään ja jossa arvioidaan mahdollisia lisä- tai jatkotuen tarpeita,

—

biologisten aseiden kieltosopimuksen yleismaailmallisuuden tukemiseksi kansallisia laajennetun tuen ohjelmia voitaisiin tarpeen mukaan tarjota sopimuksen ulkopuolisille valtioille, jolloin biologisten aseiden kieltosopimukseen liittyminen olisi osa tuensaajamaan kanssa sovittavaa toimintasuunnitelmaa,

—	tuen tehokkuuden ja tuottavuuden takaamiseksi järjestetään EU:n työpaja EU:n asiantuntijoille, jotka avustavat hankkeen 2 tuensaajamaita; tavoitteena on keskustella tukitoimien parhaista käytännöistä ja asianmukaisista valmisteluista.

2.3 Hanke 3: Edistämisvälineet ja -toimet

2.3.1 Hankkeen tarkoitus

Tarjota erilaisia välineitä ja toimia, joilla edistetään ja tuetaan biologisten aseiden kieltosopimuksen tehokasta kansallista täytäntöönpanoa ja luottamusta lisäävien toimien ilmoittamista.

2.3.2 Hankkeen odotettavissa olevat tulokset

a)	Ohjekirja kansallisesta täytäntöönpanosta.

b)	Tarkistettu ohjekirja luottamusta lisäävistä toimista.

c)	Luottamusta lisäävien toimien sähköinen ilmoittamisjärjestelmä.

d)	Kehitysmaiden entistä laajempi osallistuminen biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkistuskonferenssien väliseen työohjelmaan.

e)	Biologisten ja toksiiniaseiden oletetun käytön tutkimiseen tarkoitetun, YK:n pääsihteerin mekanismin valmiuksien lisääminen.

2.3.3 Hankkeen kuvaus

Seitsemännessä tarkistuskonferenssissa päätettiin, että kansallisen täytäntöönpanon vahvistaminen pidetään pysyvänä aiheena asialistalla konferenssien välisessä työohjelmassa 2012–2015. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi biologisten aseiden kieltosopimuksen ja varsinkin sen III ja IV artiklan täysimääräistä ja kattavaa täytäntöönpanoa edistävät erityistoimenpiteet sekä tavat ja keinot tehostaa kansallista täytäntöönpanoa ja parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa.

Seitsemännessä tarkistuskonferenssissa päätettiin tarkistaa luottamusta lisääviä toimia koskevat ilmoituslomakkeet. Lisäksi päätettiin, että täytäntöönpanon tukiyksikkö tarkastelee ja laatii vaihtoehtoja luottamusta lisäävien toimien sähköistä ilmoittamista varten yhteistyössä sopimusvaltioiden kanssa.

Seitsemännessä tarkistuskonferenssissa myös keskusteltiin ja päätettiin erityistoimenpiteistä, joilla tuetaan ja lisätään sopimusvaltioina olevien kehitysmaiden osallistumista konferenssien välisen työohjelman kokouksiin.

Seitsemännessä tarkistuskonferenssissa tuotiin esiin biologisten ja toksiiniaseiden oletetun käytön tutkimiseen tarkoitettu YK:n pääsihteerin mekanismi. Sitä olisi ratkaisevan tärkeää edistää, muun muassa järjestämällä erikoiskursseja asiantuntijoille.

Yhteisestä toiminnasta 2008/858/YUTP saatujen kokemusten perusteella ja jatkoksi toteutetuille tai aloitetuille toimille voitaisiin toteuttaa seuraavaa:

Laaditaan kattava asiakirja-aineisto (ohjekirja), jossa annetaan yleiskuva biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioiden velvoitteista ja käsitellään sopimuksen täysimääräistä ja kattavaa täytäntöönpanoa koskevia kansallisia toimenpiteitä. Ohjekirja suunnitellaan täytäntöönpanovälineistöksi, ja siinä annetaan esimerkkejä parhaista käytännöistä ottaen samalla huomioon kansallisten menettelyjen erilaisuus. Laadintaprosessin aikana kuultaisiin asiantuntijoita EU:n jäsenvaltioista, biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioista, asiaankuuluvista kansainvälisistä järjestöistä sekä kieltosopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvalta valtioista riippumattomalta sektorilta. Ohjekirja laaditaan kaikilla YK:n virallisilla kielillä. Sen laatimisen yleisestä koordinoinnista huolehtii UNODA.

b)	Tarkistetaan ja kehitetään edelleen yhteisen toiminnan 2008/858/YUTP nojalla laadittua ohjekirjaa luottamusta lisäävistä toimista seitsemännen tarkistuskonferenssin päätöksen mukaisesti.

c)	Kehitetään luottamusta lisäävien toimien ilmoittamiseen, käsittelyyn ja levittämiseen sähköinen väline ja pidetään sitä yllä.

d)	Kehitetään edelleen täytäntöönpanon tukiyksikön verkkosivustoa ja siihen liittyviä tietoteknisiä ja viestintävälineitä.

e)	Tuetaan korkeintaan kymmenen kehitysmaan asiantuntijoiden osallistumista biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkistuskonferenssien väliseen työohjelmaan.

f)	Järjestetään biologisten ja toksiiniaseiden oletetun käytön tutkimiseen tarkoitettua YK:n pääsihteerin mekanismia koskeva kansainvälinen harjoitus ja tuetaan asiantuntijoiden osallistumista siihen.

3. MENETTELYTAPAKYSYMYKSET JA KOORDINOINTI

Hankkeiden toteuttamisen käynnistää ohjauskomitea, ja tavoitteena on aluksi määritellä yhteistyön menettelyt ja yksityiskohdat. Ohjauskomitea tarkastelee hankkeiden toteutusta säännöllisesti, vähintään kerran kuudessa kuukaudessa, myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

Ohjauskomiteaan kuuluvat korkean edustajan ja UNODAn edustajat.

Niiden sopimusvaltioiden, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, tämän päätöksen nojalla esittämät tuki- ja yhteistyöhakemukset osoitetaan UNODAlle. UNODA tarkistaa hakemukset ja arvioi niitä tapauksen mukaan ja antaa ohjauskomitealle suosituksia. Ohjauskomitea käsittelee tukihakemukset sekä tutkii toimintasuunnitelmat ja niiden täytäntöönpanon. Korkea edustaja tekee lopullisen päätöksen tuensaajamaista neuvoston toimivaltaisia työryhmiä kuullen, korkean edustajan ehdotuksesta ja ottaen huomioon ohjauskomiteassa käytyjen keskustelujen tulokset.

Jotta varmistettaisiin EU:n käynnistämien toimien vahva omavastuullisuus ja kestävyys tuensaajamaissa, pyritään siihen, että aina kun mahdollista ja asianmukaista, valittuja tuensaajia pyydetään laatimaan toimintasuunnitelmat, joissa esitetään muun muassa aikataulu rahoitettujen (myös kansallisista varoista rahoitettujen) toimien toteuttamiseksi, hankkeen soveltamisala ja kesto sekä tärkeimmät sidosryhmät. UNODA tai EU:n jäsenvaltiot osallistuvat tarvittaessa toimintasuunnitelmien laatimiseen. Hankkeet pannaan täytäntöön toimintasuunnitelmien mukaisesti.

4. RAPORTOINTI JA ARVIOINTI

UNODA toimittaa korkealle edustajalle säännöllisesti kuuden kuukauden välein tilannekatsaukset hankkeiden täytäntöönpanosta. Lisäksi toimitetaan raportteja tuensaajamaiden toimintasuunnitelmien nojalla toteutetuista yksittäisistä tukitoimista. Raportit toimitetaan neuvoston asiaankuuluvalle työryhmälle, joka arvioi edistymistä ja tekee hankkeista kokonaisarvion sekä esittää mahdollisia jatkotoimia.

Biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioille annetaan mahdollisuuksien mukaan tietoja hankkeiden toteutuksesta, myös sähköisten välineiden avulla.

5. EU:n JÄSENVALTIOIDEN ASIANTUNTIJOIDEN OSALLISTUMINEN

Päätöksen onnistunut täytäntöönpano edellyttää EU:n jäsenvaltioista tulevien asiantuntijoiden aktiivista osallistumista. UNODAa kannustetaan käyttämään tällaisia asiantuntijoita. Heidän hankkeiden toteuttamiseen liittyvät matkakulunsa katetaan tämän päätöksen määrärahoista.

Avustusvierailuja (esimerkiksi oikeudellinen apu, luottamusta lisääviin toimiin liittyvä apu) suunniteltaessa tullaan todennäköisesti pitämään tavanomaisena käytäntönä enintään kolmen asiantuntijan ryhmää ja enintään viiden päivän kestoa.

6. KESTO

Hankkeiden toteutuksen arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

7. TUENSAAJAT

Yleismaailmallisuuteen tähtäävien toimien tuensaajat ovat biologisten aseiden kieltosopimuksen ulkopuolisia valtioita (sekä allekirjoittajavaltioita että muita valtioita).

Kansallisten täytäntöönpanotoimien tuensaajiin kuuluu sekä biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioita että sopimuksen ulkopuolisia valtioita, sekä kansallisten ja alueellisten bioturvallisuusyhdistysten, yksityisen sektorin, tiedealan ja valtioista riippumattomien järjestöjen edustajia.

Luottamusta lisäävien toimien alan tuensaajat ovat biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioita.

8. KOLMANSIEN OSAPUOLTEN EDUSTAJAT

Hankkeiden alueellisen omavastuullisuuden ja kestävyyden edistämiseksi tämän päätöksen määrärahoista rahoitetaan EU:n ulkopuolisten asiantuntijoiden, myös asiaankuuluvien alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen asiantuntijoiden osallistumista. UNODAn osallistuminen biologisten aseiden kieltosopimuksen työpajoihin ja kokouksiin rahoitetaan. Sopimusvaltioiden kokousten puheenjohtajan osallistumista voidaan rahoittaa tapauskohtaisesti.

9. TÄYTÄNTÖÖNPANOYKSIKKÖ – HENKILÖSTÖKYSYMYKSET

Koska tässä päätöksessä UNODAlle annetut tehtävät ovat luonteeltaan talousarvion ulkopuolisia, henkilöstöä tarvitaan lisää.

(1) EUVL L 88, 25.3.2006, s. 65.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/67

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/422/YUTP,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan ja 31 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Unioni panee aktiivisesti täytäntöön 12 päivänä joulukuuta 2003 vahvistettua joukkotuhoaseiden leviämisen vastaista EU:n strategiaa ja toteuttaa sen III luvussa lueteltuja toimenpiteitä, joita ovat monenvälisen järjestelmän tehostaminen sekä kansainvälisen ja alueellisen vakauden edistäminen.

(2)

Unioni on sitoutunut monenväliseen sopimusjärjestelmään, joka on sekä oikeudellinen että normatiivinen perusta kaikille aseiden leviämisen vastaisille toimille. Unionin politiikkana on jatkaa nykyisten aseidenriisunta- ja asesulkunormien täytäntöönpanoa sekä niiden saattamista yleismaailmallisiksi. Unioni avustaa kolmansia maita niille monenvälisten yleissopimusten ja järjestelmien nojalla kuuluvien velvollisuuksien täyttämisessä.

(3)

Pariisissa 13 päivänä heinäkuuta 2008 pidetyn Välimeri-huippukokouksen julkilausumalla perustettiin Välimeren unioni ja vahvistettiin uudelleen yhteinen pyrkimys saavuttaa rauha ja alueellinen turvallisuus 27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-kokouksessa hyväksytyn Barcelonan julistuksen mukaisesti, jossa muun muassa edistetään alueellista turvallisuutta tukemalla ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estämistä liittymällä erilaisiin kansainvälisiin ja alueellisiin asesulkujärjestelmiin sekä asevalvonta- ja aseidenriisuntasopimuksiin, kuten ydinaseiden leviämisen estämisestä tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ‧ydinsulkusopimus‧, kemiallisten aseiden kieltämistä koskevaan yleissopimukseen, biologisten ja toksiiniaseiden kieltämistä koskevaan yleissopimukseen, sopimukseen täydellisestä ydinkoekiellosta ja/tai alueellisiin järjestelyihin, kuten ydinaseettomiin vyöhykkeisiin, niiden todentamisjärjestelmät mukaan lukien, ja toimimalla niiden mukaisesti, sekä täyttämällä vilpittömässä mielessä asevalvontaa, aseidenriisuntaa ja asesulkua koskevien yleissopimusten mukaiset sitoumukset.

(4)

Välimeren unionin osapuolten tavoitteena on saada aikaan keskinäisesti ja tehokkaasti todennettavissa oleva Lähi-idän vyöhyke, jolla ei ole joukkotuhoaseita (ydinaseita, kemiallisia aseita tai biologisia aseita) eikä niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä. Tämän lisäksi osapuolet tarkastelevat käytännön toimia muun muassa ydinaseiden, kemiallisten aseiden ja biologisten aseiden leviämisen sekä tavanomaisten aseiden liiallisen keskittymisen estämiseksi.

(5)

Euroopan unioni järjesti 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2008 Pariisissa Lähi-idän turvallisuutta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä ja aseidenriisuntaa koskevan seminaarin, johon kokoontui alueen valtioiden ja unionin jäsenvaltioiden sekä akateemisen yhteisön ja kansallisten ydinenergiajärjestöjen edustajia. Osallistujat kannustivat unionia edistämään keskustelun jatkamista eri foorumeilla ja pyrkimään asteittain virallisempaan muotoon, joka käsittäisi hallitusten virkamiesten välisiä keskusteluja, ja ottamaan lähtökohdaksi Barcelonan prosessin, mutta maantieteellisesti laajemmassa muodossa.

(6)

Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi korosti vuonna 1995 antamansa Lähi-itää koskevan päätöslauselman, jäljempänä ‧vuoden 1995 päätöslauselma‧, täydelliseen täytäntöönpanoon johtavan prosessin merkitystä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi konferenssi vahvisti käytännön toimia, muun muassa kaikkien vuoden 1995 päätöslauselman täytäntöönpanon tukemiseksi tarkoitettujen tarjousten tarkastelun, mukaan lukien unionin tarjous isännöidä kesäkuussa 2008 järjestetyn seminaarin seurantaseminaaria.

(7)	Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi tunnusti lisäksi kansalaisyhteiskunnan merkittävän osuuden vuoden 1995 päätöslauselman täytäntöönpanossa ja rohkaisi kaikkiin tätä koskeviin toimiin.

(8)

Unioni järjesti Brysselissä 6 ja 7 päivänä heinäkuuta 2011 seminaarin, joka käsitteli luottamusta lisäävien toimien edistämistä ja tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke; seminaariin osallistui alueen valtioiden johtavia edustajia, ydinsulkusopimuksen kolmen tallettajavaltion ja unionin jäsenvaltioiden edustajia, muita asiasta kiinnostuneita valtioita sekä akateemisia asiantuntijoita ja tärkeimpien alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen virallisia edustajia. Osallistujat kannustivat voimakkaasti unionia tukemaan edelleen prosessia, joka tähtää joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen Lähi-itään, muun muassa toteuttamalla lisää vastaavanlaisia aloitteita ennen vuoden 2012 konferenssia, joka YK:n pääsihteerin ja vuoden 1995 päätöslauselman kanssasuosittajien on tarkoitus kutsua koolle.

(9)

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri sekä Venäjän federaation, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain hallitukset, jotka ovat ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 tarkistuskonferenssin Lähi-itää koskevan päätöslauselman kanssasuosittajia ja sopimuksen tallettajavaltioita, nimittivät 14 päivänä lokakuuta 2011 alueen valtioita kuultuaan alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan tunnustelijaksi ja nimesivät Suomen isäntävaltioksi vuonna 2012 järjestettävää Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista käsittelevää konferenssia varten.

(10)	Unioni on pitänyt marraskuusta 2011 lähtien tiiviisti yhteyttä tunnustelijaan ja hänen ryhmäänsä jatkaakseen tukea prosessille, joka tähtää Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Jatkotoimena vuonna 2011 järjestetylle seminaarille, joka käsitteli luottamusta lisäävien toimien edistämistä ja tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke, unioni tukee toimia seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:

a)	tuetaan vuonna 2012 järjestettävän Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista käsittelevän konferenssin tunnustelijan työtä;

b)	lisätään unionin näkyvyyttä joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen alan maailmanlaajuisena ja alueellisena toimijana;

c)	kannustetaan alueellista poliittista ja turvallisuuteen liittyvää vuoropuhelua kansalaisyhteiskuntien ja hallitusten sekä erityisesti asiantuntijoiden, virkamiesten ja akateemisen yhteisön keskuudessa;

d)	määritetään konkreettisia luottamusta lisääviä toimenpiteitä, jotka voisivat edistää käytännössä suunnitelmaa perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke;

e)	kannustetaan keskustelua asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten ja muiden välineiden saattamisesta yleismaailmallisiksi ja niiden täytäntöönpanosta tarkoituksena estää joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen;

f)	keskustellaan ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä siihen liittyvästä kansainvälisestä ja alueellisesta yhteistyöstä.

2. Tässä yhteydessä hankkeet, joita unionin on tarkoitus tukea, kattavat seuraavat erityistoimet:

a)	tuetaan vuosina 2008 ja 2011 järjestettyjen unionin seminaarien seurantatapahtuman järjestämistä epävirallisen seminaarin muodossa ennen vuoden 2012 konferenssia;

b)	tuetaan tausta-asiakirjojen laatimista seurantaseminaarissa käsiteltävistä aiheista;

c)	tuetaan aihetta koskevan verkkosivun luomista asesulkua käsittelevien ajatushautomoiden muodostaman EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle;

tuetaan tarvittaessa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiiviisti koordinoiden unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistumista asiaan liittyviin virallisiin sekä hallituksista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, kuten Amman Framework -järjestelyyn.

Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus esitetään liitteessä.

2 artikla

1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ‧korkea edustaja‧, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden teknisestä täytäntöönpanosta vastaa EU:n asesulkukonsortio, joka suorittaa tämän tehtävän korkean edustajan alaisuudessa. Tätä tarkoitusta varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä EU:n asesulkukonsortion kanssa.

3 artikla

1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 352 000 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavien menojen hallinnointiin sovelletaan unionin talousarvioon sovellettavia menettelyjä ja sääntöjä.

3. Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitettujen menojen asianmukaista hallinnointia. Tätä varten se tekee rahoitussopimuksen EU:n asesulkukonsortion kanssa. Tässä sopimuksessa määrätään, että EU:n asesulkukonsortion on varmistettava unionin osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.

4 artikla

1. Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta EU:n asesulkukonsortion laatimien säännöllisten raporttien pohjalta. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille.

2. Komissio antaa tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden rahoitukseen liittyvistä näkökohdista.

5 artikla

1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

2. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 18 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitussopimusten tekemisestä. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy kuitenkin 6 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, jos rahoitussopimusta ei ole tehty siihen mennessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

LIITE

Hankkeet Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemiseksi

1. TAVOITTEET

Barcelonan julistuksessa, joka hyväksyttiin 27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-kokouksessa, unioni ja sen Välimeren alueen kumppanit asettivat tavoitteekseen perustaa Lähi-itään tehokkaasti todennettavissa olevan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen. Pariisissa vuonna 2008 pidetyn Välimeri-huippukokouksen julkilausumassa vahvistettiin unionin olevan valmis tarkastelemaan ja toteuttamaan käytännön valmistelutoimia ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin antaman Lähi-itää koskevan vuoden 1995 päätöslauselman, jäljempänä ‧vuoden 1995 päätöslauselma‧, panemiseksi täytäntöön täysimääräisesti ja tällaisen vyöhykkeen luomiseksi. Näitä käytännön toimia tarkasteltiin ensi kerran Pariisissa kesäkuussa 2008 pidetyssä EU:n seminaarissa, joka koski Lähi-idän turvallisuutta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa, ja niitä täsmennettiin tämän jälkeen Brysselissä heinäkuussa 2011 pidetyssä EU:n seminaarissa, joka käsitteli luottamusta lisäävien toimien edistämistä ja tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke Lähi-itään.

Unioni katsoo, että käytännön toimilla olisi muun muassa edistettävä yleismaailmallista liittymistä kaikkiin sellaisiin monenkeskisiin sopimuksiin ja välineisiin, jotka koskevat joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, asevalvontaa ja aseriisuntaa, sekä niiden mukaista toimintaa; näitä välineitä ovat muun muassa ydinaseiden leviämisen estämisestä tehty sopimus, jäljempänä ‧ydinsulkusopimus‧, kemiallisten aseiden kieltämistä koskeva yleissopimus, biologisten ja toksiiniaseiden kieltämistä koskeva yleissopimus, sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta ja Haagin käytännesäännöstö ballististen ohjusten leviämisen estämiseksi sekä IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimukset ja lisäpöytäkirja. Neuvottelujen aloittaminen sopimuksesta ydinaseisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokiellosta olisi vielä yksi ratkaiseva toimenpide tässä yhteydessä. Tällaiset toimet voisivat olla tärkeitä alueellisina luottamusta lisäävinä toimina todennettavissa olevan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamista silmällä pitäen.

Unioni haluaa jatkaa ja tiivistää poliittista ja turvallisuuteen liittyvää vuoropuhelua asianomaisten Välimeren unionin kumppaneiden ja kaikkien muiden Lähi-idän maiden kanssa joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevista kysymyksistä. Euroopan unioni uskoo, että konkreettisten luottamusta lisäävien toimenpiteiden suunnittelulla ja täytäntöönpanolla voitaisiin edistää joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen aikaansaamista.

Alueella on havaittavissa kasvavaa kiinnostusta ydinenergian rauhanomaisen käytön kehittämiseen, ja siksi olisi toteutettava toimia myös sen varmistamiseksi, että rauhanomaisen käytön kehittäminen tapahtuu parhaiden turvallisuuteen, turvaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyvien normien mukaisesti. Unioni antaa edelleen tukensa ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 tarkistus- ja jatkokonferenssin Lähi-itää koskeville päätöksille ja päätöslauselmalle sekä ydinsulkusopimuksen vuoden 2000 ja vuoden 2010 tarkistuskonferenssien päätösasiakirjoille. Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi vahvisti useita käytännön toimia, joihin kuuluvat muun muassa vuoden 2012 konferenssin kutsuminen koolle käsittelemään ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista Lähi-itään sekä kaikkien vuoden 1995 päätöslauselman tukemiseksi tarkoitettujen tarjousten tarkastelu.

Heinäkuussa 2011 pidetyn EU:n seminaarin onnistumisen johdosta unioni katsoo, että tällaisia tavoitteita voitaisiin viedä eteenpäin toisen, vuoden 2012 konferenssin tueksi järjestettävän seminaarin avulla.

Unioni haluaa tukea edellä mainittuja tavoitteita seuraavasti:

—	järjestämällä seurantaseminaarin ennen vuoden 2012 konferenssia;

—	edistämällä seurantaseminaarin tukemiseksi toimintapoliittisten tausta-asiakirjojen laatimista, josta huolehtisivat valtuutetut alueelta ja kauempaakin tulevat asiantuntijat;

—	tukemalla aihetta käsittelevän verkkosivun luomista EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle (www.non-proliferation.eu);

—

tukemalla tarvittaessa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiiviisti koordinoiden unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistumista asiaan liittyviin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, kuten Amman Framework -järjestelyyn.

2. HANKKEIDEN KUVAUS

2.1 Hanke 1: Seminaari Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tueksi ennen vuoden 2012 konferenssia

2.1.1 Hankkeen tavoite

järjestetään seurantatapahtuma Brysselissä 6 ja 7 päivänä heinäkuuta 2011 pidetylle EU:n seminaarille, joka käsitteli tukea prosessille, jonka tarkoituksena on perustaa Lähi-itään joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke; seurantatapahtuma järjestetään yleisen epävirallisen kokouksen muodossa ennen vuoden 2012 konferenssia;

b)	käsitellään Lähi-idän alueelliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen sekä tavanomaisia aseita koskevat kysymykset;

c)	tutkitaan mahdollisia luottamusta lisääviä toimia, joilla helpotettaisiin ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista Lähi-itään;

d)	keskustellaan mahdollisuuksista saattaa yleismaailmallisiksi ja panna täytäntöön kansainväliset asesulku- ja aseriisuntasopimukset ja muut välineet;

e)	tarkastellaan rauhanomaisen ydinalan yhteistyön ja siihen liittyvän avustustoiminnan näkymiä.

2.1.2 Hankkeelta odotetut tulokset

a)	tuetaan vuonna 2012 järjestettävän Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista käsittelevän konferenssin tunnustelijaa kyseisen tapahtuman valmisteluissa ja järjestämisessä;

b)	syvennetään vuoropuhelua ja luodaan luottamusta kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten keskuudessa, jotta edistyttäisiin tuen antamisessa Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiselle;

c)	lisätään keskinäistä ymmärrystä alueelliseen turvallisuusympäristöön vaikuttavista kysymyksistä, mukaan lukien joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen sekä tavanomaisia aseita koskevat kysymykset;

d)	lisätään tietoisuutta, tietoa ja ymmärrystä käytännön toimista, joita tarvitaan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamiseksi Lähi-itään;

e)	osallistutaan toimiin, joilla saatetaan yleismaailmallisiksi ja pannaan täytäntöön kansainväliset asesulku- ja aseriisuntasopimukset ja muut välineet;

f)	edistetään kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä parhaiden ydinturvallisuuteen, ydinturvaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyvien normien mukaisesti.

2.1.3 Hankkeen kuvaus

Hankkeessa järjestetään yksi kaksipäiväinen seminaari, joka pidetään mieluiten Brysselissä tai Lähi-idän alueella. Osallistujiin kuuluu asianomaisten unionin toimielinten, jäsenvaltioiden, kaikkien Lähi-idän maiden, ydinasevaltioiden ja asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen edustajia sekä akateemisia asiantuntijoita. Noin 150 edustajan odotetaan osallistuvan seminaariin.

Akateemiset asiantuntijat johtavat keskustelua. Käsiteltävien asioiden arkaluonteisuuden vuoksi keskusteluissa noudatetaan Chatham House -sääntöä, jotta ne voitaisiin käydä epävirallisesti ja avoimesti mainitsematta kokouksessa saatujen tietojen lähdettä.

Seuraavat kutsuttujen osallistujien ja puhujien (akateemiset asiantuntijat ja muut kuin unionin virkamiehet) kulut katetaan: matkat, majoitus ja päivärahat. Neuvoston päätöksellä varataan myös määrärahat kaikkien muiden kustannusten kattamiseksi, mukaan lukien kokoustilat ja -tekniikka, lounaat, illalliset ja kahvitauot. Seminaarin työkieli on englanti.

EU:n asesulkukonsortio kutsuu osallistujat seminaariin toimien tiiviisti yhdessä korkean edustajan edustajan ja jäsenvaltioiden kanssa ja laatii kokouksen esityslistan.

EU:n asesulkukonsortio laatii kokouksista selvityksen, joka lähetetään korkean edustajan edustajalle ja tunnustelijalle. Selvitys voidaan jakaa myös asianomaisille elimille unionissa, kaikille Lähi-idän maille, muille asiasta kiinnostuneille maille ja toimivaltaisille kansainvälisille järjestöille.

2.2 Hanke 2: Tausta-asiakirjat

2.2.1 Hankkeen tavoite:

a)	toimitetaan korkeintaan 20 tausta-asiakirjaa aiheista, joita käsitellään seminaarissa, jolla tuetaan Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavaa prosessia;

b)	luodaan välineitä, jotka auttavat ymmärtämään alueelliseen turvallisuusympäristöön vaikuttavia kysymyksiä, mukaan lukien joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen sekä tavanomaisiin aseisiin liittyvät kysymykset;

c)	määritetään mahdollisia luottamusta lisääviä toimenpiteitä, jotka voisivat edistää käytännössä Lähi-idän joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaata vyöhykettä koskevia suunnitelmia;

d)	määritetään keinoja, joilla voidaan edistää kansainvälisten asesulku- ja aseriisuntasopimusten ja muiden välineiden yleismaailmalliseksi saattamista ja täytäntöönpanoa;

e)	määritetään mahdollisuudet rauhanomaiseen ydinalan yhteistyöhön maiden energiapolitiikkojen ja -tarpeiden yhteydessä.

2.2.2 Hankkeelta odotetut tulokset:

a)	tuodaan ajatuksia ja ehdotuksia seminaariin, jolla tuetaan joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamiseen Lähi-idässä johtavia luottamusta lisääviä toimia, ja edistetään kohdennettua ja jäsenneltyä keskustelua kaikista asiaan liittyvistä kysymyksistä;

b)	lisätään kansalaisyhteiskuntien ja hallitusten tietoisuutta, tietoa ja ymmärrystä kysymyksistä, jotka liittyvät joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaaseen vyöhykkeeseen Lähi-idässä;

tarjotaan hallituksille ja kansainvälisille järjestöille poliittisia ja/tai operationaalisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja, joilla helpotettaisiin etenemistä kohti joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamista sekä alueellista turvallisuutta Lähi-idässä.

2.2.3 Hankkeen kuvaus

Hankkeessa laaditaan korkeintaan 20 tausta-asiakirjaa, joissa kussakin on viidestä kymmeneen sivua. Tausta-asiakirjat laatii tai tilaa EU:n asesulkukonsortio, eivätkä ne välttämättä edusta unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden näkemyksiä. EU:n asesulkukonsortio esittää asiakirjojen laatimista koskevan pyynnön, jonka tarkoituksena on kannustaa alueen asiantuntijoiden osallistumista.

Tausta-asiakirjat laaditaan aiheista, joita käsitellään Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tueksi pidettävässä seminaarissa. Jokaisessa tausta-asiakirjassa esitetään poliittisia ja/tai operationaalisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja.

Tausta-asiakirjat toimitetaan seminaarin osanottajille, asianomaisille elimille unionissa ja jäsenvaltioissa, kaikille Lähi-idän maille, muille asiasta kiinnostuneille maille ja toimivaltaisille kansainvälisille järjestöille. Tausta-asiakirjat voidaan julkaista EU:n asesulkukonsortion verkkosivuilla.

Tausta-asiakirjat voidaan koota seminaarin jälkeen yhteen julkaistavaan niteeseen.

2.3 Hanke 3: Aihetta koskevan verkkosivun luominen asesulkua käsittelevien ajatushautomoiden muodostaman EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle

2.3.1 Hankkeen tavoite:

a)	rohkaistaan hallitusten virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan, valtioista riippumattomien järjestöjen ja akateemisen yhteisön välistä keskustelua ja vuorovaikutusta;

b)	luodaan asiaa koskeva verkkosivu, jolla asesulkua käsittelevät ajatushautomot voivat vaihtaa riippumattomia näkemyksiään ja analyysejaan seminaarin aiheista.

2.3.2 Hankkeelta odotetut tulokset:

Helpotetaan kansalaisyhteiskunnan, valtioista riippumattomien järjestöjen ja akateemisen yhteisön välistä näkemystenvaihtoa ja lisätään niiden panosta Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevassa prosessissa.

2.3.3 Hankkeen kuvaus

Hankkeessa laaditaan kokousta varten asiaa koskeva verkkosivu EU:n asesulkukonsortion verkkosivustolle. Omalta sivulta voidaan ladata kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, muun muassa seminaaria varten laaditut ja julkaistut asiakirjat ja sellaisten riippumattomien ajatushautomoiden asiakirjat, jotka mahdollisesti haluavat jakaa tutkimustuloksiaan seminaarissa käsitellyistä aiheista.

2.4 Hanke 4: Unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistuminen tarvittaessa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiiviisti koordinoiden asiaan liittyviin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, kuten Amman Framework -järjestelyyn. Asiaan liittyvien temaattisten ad hoc-aloitteiden rahoittaminen

2.4.1 Hankkeen tavoite

Taataan unionin asiantuntijoiden riittävä osallistuminen ja täysi edustus, myös temaattisten aloitteiden rahoittamisen avulla, asiaan liittyviin, soveltamisalaltaan kansainvälisiin tai alueellisiin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin, jotka on jo käynnistetty (Amman Framework -järjestely) tai käynnistetään lähiaikoina, jotta helpotettaisiin Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen tähtäävää prosessia.

2.4.2 Hankkeelta odotetut tulokset

Kerätään tietoa ja temaattisia julkaisuja, pidetään yllä hyödyllistä verkostoa ja vaikutetaan myönteisesti Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen tähtäävään prosessiin.

2.4.3 Hankkeen kuvaus

Tuetaan unionin valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien asiantuntijoiden osallistumista, kun unionin virkamiehet eivät osallistu asiaan liittyviin, soveltamisalaltaan kansainvälisiin tai alueellisiin virallisiin sekä valtioista riippumattomiin ja epävirallisiin aloitteisiin.

1. KESTO

Hankkeiden toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 18 kuukautta.

2. OSALLISTUJAT

Tähän hankkeeseen osallistuvat:

a)	Lähi-idän maat;

b)	muut asiasta kiinnostuneet maat;

c)	asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt;

d)	kansalaisyhteiskunta.

3. MENETTELYYN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA, KOORDINOINTI JA OHJAUSKOMITEA

Ohjauskomiteaan kuuluu korkean edustajan edustajia ja kunkin yksittäisen hankkeen toteutusorganisaation edustajia. Ohjauskomitea tarkastelee neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa säännöllisesti, vähintään kerran joka kuudes kuukausi, myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

4. HANKKEEN TOTEUTTAVAT ORGANISAATIOT

Tämän neuvoston päätöksen tekninen toteuttaminen annetaan EU:n asesulkukonsortion tehtäväksi.

EU:n asesulkukonsortio suorittaa tehtävänsä korkean edustajan alaisuudessa. Tehtäviään hoitaessaan se toimii tarvittaessa yhteistyössä korkean edustajan, EU:n jäsenvaltioiden, muiden osallistuvien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/74

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/423/YUTP,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian sekä neuvoston yhteisen kannan 2003/805/YUTP täytäntöönpanon yhteydessä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan ja 31 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, jonka III luvussa on lueteltu sekä Euroopan unionissa että kolmansissa maissa toteutettavia toimenpiteitä joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi.

(2)

Unioni panee aktiivisesti täytäntöön tätä strategiaa ja toteuttaa sen II ja III luvuissa lueteltuja toimenpiteitä esimerkiksi antamalla varoja sellaisten erityishankkeiden tukemiseen, jotka edistävät monenvälistä asesulkujärjestelmää ja monenvälisiä luottamusta lisääviä toimenpiteitä. Ballististen ohjusten leviämisen estävä Haagin käytännesäännöstö, jäljempänä ‧Haagin käytännesäännöstö‧, on olennainen osa tätä järjestelmää. Sen tavoitteena on ehkäistä ja lieventää joukkotuhoaseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ballististen ohjusjärjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden leviämistä.

(3)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2003 yhteisen kannan 2003/805/YUTP (1) joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämistä koskevien monenvälisten sopimusten saattamisesta maailmanlaajuisiksi ja niiden vahvistamisesta.

Kyseisessä yhteisessä kannassa kehotetaan muun muassa edistämään sitä, että mahdollisimman monet valtiot ja erityisesti ne, joilla on ballistisia ohjuksia koskevia voimavaroja, sitoutuisivat noudattamaan Haagin käytännesäännöstöä, minkä lisäksi siinä kehotetaan kehittämään kyseistä säännöstöä ja panemaan se täytäntöön erityisesti luottamusta lisäävien toimenpiteiden osalta sekä edistämään tiiviimpien suhteiden luomista Haagin käytännesäännöstön ja YK:n monenvälisen asesulkujärjestelmän välille.

(4)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2008 päätelmät ja asiakirjan "Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi", jossa todetaan, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on edelleen suurimpia turvallisuushaasteita ja että asesulkupolitiikka on olennainen osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Uusien toimintalinjojen täytäntöönpanossa saavutettu edistyminen ja meneillään olevat toimet huomioon ottaen neuvosto päätti joulukuussa 2010 jatkaa toimintalinjojen täytäntöönpanokautta vuoden 2012 loppuun saakka.

(5)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2008 päätöksen 2008/974/YUTP (2) ballististen ohjusten leviämisen estävän Haagin käytännesäännöstön tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä. Tämän päätöksen ansiosta on voitu onnistuneesti edistää Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista ja sen periaatteiden noudattamista. Unionille on ensiarvoisen tärkeää jatkaa vuoropuhelua Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden ja toisaalta niiden valtioiden välillä, jotka eivät ole sitoutuneet noudattamaan kyseistä säännöstöä, jotta voitaisiin edistää edelleen Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista sekä sen laajempaa täytäntöönpanoa ja tehokkuutta. Tämän jatkopäätöksen on tarkoitus tukea tätä prosessia.

(6)

Haagin käytännesäännöstöstä huolimatta joukkotuhoaseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ballististen ohjusten jatkuva leviäminen, erityisesti Lähi-idässä, Koillis-Aasiassa ja Etelä-Aasiassa, Iran ja Korean demokraattinen kansantasavalta mukaan luettuna, käynnissä olevat ohjusohjelmat, on kasvava huolenaihe kansainväliselle yhteisölle.

(7)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto painotti päätöslauselmassaan 1540 (2004) ja palautti mieleen päätöslauselmassaan 1977 (2011), että ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, ja velvoitti valtiot muun muassa pidättymään antamasta millään tavoin tukea valtiosta riippumattomille toimijoille ydinaseiden sekä kemiallisten tai biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien kehittämiseen, hankkimiseen, valmistamiseen, hallussa pitämiseen, kuljettamiseen, siirtämiseen tai käyttämiseen. Ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien aiheuttama uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle vahvistettiin uudelleen Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1887 (2009) ydinsulusta ja ydinaseriisunnasta. Lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto päätti päätöslauselmassaan 1929 (2010), joka perustuu muun muassa turvallisuusneuvoston aikaisempiin päätöslauselmiin, että Iran ei saisi toteuttaa mitään toimia, jotka liittyvät ydinaseiden maaliin saattamiseen soveltuviin ballistisiin ohjuksiin, mukaan lukien ballistista ohjusteknologiaa käyttäen suoritetut laukaisut, ja että valtioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin estääkseen tällaiseen toimintaan liittyvän teknologian tai teknisen avun siirtäminen Iraniin. Tällä päätöksellä olisi yleensäkin edistettävä erilaisia toimia, joiden tarkoituksena on ballististen ohjusten leviämisen torjuminen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian tiettyjen osien jatkuvan ja tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi unioni

tukee toimia ballististen ohjusten leviämisen estävän Haagin käytännesäännöstön tukemiseksi, tavoitteena erityisesti

—	edistää Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista ja erityisesti sitä, että kaikki valtiot, joilla on ballistisia ohjuksia koskevia voimavaroja, sitoutuisivat noudattamaan kyseistä säännöstöä;

—	tukea Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpanoa;

—	lisätä Haagin käytännesäännöstön näkyvyyttä erityisesti sen allekirjoittamisen kymmenentenä vuosipäivänä;

tukee yleensäkin erilaisia toimia, joiden tarkoituksena on ballististen ohjusten leviämisen torjuminen ja joilla pyritään erityisesti lisäämään tietoisuutta tästä uhasta, vauhdittamaan ponnisteluja monenvälisten välineiden tehokkuuden lisäämiseksi, kehittämään tukea aloitteille, joilla näihin erityisiin haasteisiin vastataan, sekä auttamaan tästä kiinnostuneita maita vahvistamaan kansallisesti asiaankuuluvia vientivalvontajärjestelmiään.

2. Tässä yhteydessä unionin tukemat hankkeet kattavat seuraavat erityistoimet:

Haagin käytännesäännöstöä tukevat toimet:

—	laaditaan ja julkaistaan esittelypaketti niihin valtioihin kohdistuvia tiedotustoimia varten, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstöön, sekä myös Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden velvoitteiden palauttamiseksi mieleen;

—	järjestetään tiedotustarkoituksessa oheistapahtumia Wienissä Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden vuosikokouksen yhteydessä;

—	järjestetään tiedotustarkoituksessa oheistapahtumia Haagin käytännesäännöstön tukemiseksi YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean kokouksen yhteydessä;

—	järjestetään enintään kolme alueellista unionin painopisteisiin perustuvaa tiedotusseminaaria (mahdollisesti Aasia, Persianlahden maat ja Latinalainen Amerikka);

—	kannustetaan kehitysmaista tulevia Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden ja siihen sitoutumattomien valtioiden edustajia osallistumaan Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden vuosikokouksiin sekä tiedotusseminaareihin;

—	järjestetään perehdytystapahtumia Haagin käytännesäännöstöön hiljattain liittyneille valtioille niiden auttamiseksi velvoitteidensa täyttämisessä, muun muassa Wienissä Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden vuosikokouksen yhteydessä;

—	tuetaan Haagin käytännesäännöstön edistämistoimien koordinointia päätöslauselmalla 1540 perustetun YK:n komitean toiminnan kanssa muun muassa rahoittamalla Haagin käytännesäännöstön asiantuntijoiden osallistumista päätöslauselmalla 1540 perustetun YK:n komitean maakohtaisiin käynteihin;

—	tuetaan Haagin käytännesäännöstön Internet-pohjaista turvallista tieto- ja viestintäjärjestelmää (e-ICC) muun muassa kehittämällä verkkosivustoa teknisesti;

—	annetaan taloudellista tukea Haagin käytännesäännöstön kymmenennen vuosipäivän kunniaksi järjestettäville toimille.

Ballististen ohjusten leviämisen estämistä yleisesti tukevat toimet:

—

järjestetään monenvälisten foorumien yhteydessä enintään neljä seminaaria ballististen ohjusten leviämistä koskevan tiedon lisäämiseksi, mahdollisesti a alakohdassa tarkoitettuihin Haagin käytännesäännöstön tiedotustapahtumiin liittyen, kuten seminaari YK:n yleiskokouksen, aseidenriisuntakonferenssin tai ydinsulkusopimuksen valmistelukomiteoiden yhteydessä;

—

järjestetään enintään kolme alueellista seminaaria, joissa käsitellään ballististen ohjusten leviämistä ja edistetään keskustelua mahdollisuuksista, joilla voitaisiin vastata paremmin ballististen ohjusten leviämisen aiheuttamaan uhkaan alueellisella tasolla, mahdollisesti muihin unionin Haagin käytännesäännöstöä koskeviin tiedotustoimiin liittyen; sen mukaan, mitä maita asia koskee, seminaarit voitaisiin järjestää Aasiassa, Persianlahden alueella ja Latinalaisessa Amerikassa;

—

laaditaan kolme pohdinta-asiakirjaa mahdollisista uusista monenvälisistä toimista ohjusten leviämisen uhkan ehkäisemiseksi ja aseriisuntatoimien edistämiseksi ballististen ohjusten alalla; niissä keskitytään erityisesti mahdollisiin luottamusta lisääviin toimiin sekä mahdollisiin oikeudellisesti sitoviin toimiin, jotka koskevat maasta maahan laukaistavia lyhyen ja keskipitkän kantaman ballistisia ohjuksia, ja tarkastellaan mahdollisuutta omaksua ensimmäisenä vaiheena alueellinen lähestymistapa esimerkiksi alueilla, jotka ovat unionin kannalta erityisen tärkeitä ja/tai joilla edistymistä voidaan odottaa lähitulevaisuudessa;

—	järjestetään enintään kolme tapahtumaa, joissa erityisesti tiede- ja/tai avaruusalan yhteisöjen ja teollisuuden alan asiantuntijoita perehdytetään kaksikäyttöteknologian ja kaksikäyttötuotteita koskevan osaamisen siirron estämiseen varhaisvaiheessa;

—	edistetään kehitysmaista tulevien, ohjusten leviämisen estämisen parissa työskentelevien tutkijoiden osallistumista Euroopan unionin osaamiskeskusten hankkeisiin;

—

järjestetään Euroopan unionin osaamiskeskusten kanssa koordinoiden kohdennettuja asiantuntijavierailuja unionin ulkopuolisiin maihin ohjusteknologiaan ja kaksikäyttötuotteisiin liittyvää vientivalvontaa koskevien tietojen ja saatujen kokemusten jakamiseksi ja näiden maiden auttamiseksi kehittämään kansallisia valmiuksiaan;

—	tuetaan ballististen ohjusten leviämisen estämistä koskevaa asiantuntijoiden koulutusta antamalla heille mahdollisuus osallistua unionin ohjelmiin, kuten YTPP:n alan akatemian ohjelmaan, tai EU:n jäsenvaltioiden ohjelmiin.

2 artikla

1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ‧korkea edustaja‧, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden teknisestä täytäntöönpanosta vastaa Fondation pour la Recherche Stratégique (strategisen tutkimuksen säätiö, jäljempänä ‧FRS‧), joka suorittaa tämän tehtävän korkean edustajan valvonnassa. Tätä varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä FRS:n kanssa.

3 artikla

1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 930 000 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavia menoja hallinnoidaan unionin talousarvioon sovellettavien menettelytapojen ja sääntöjen mukaisesti.

3. Komissio valvoo, että 1 kohdassa tarkoitettuja menoja hallinnoidaan asianmukaisesti. Tätä varten se tekee FRS:n kanssa rahoitussopimuksen. Sopimuksessa määrätään, että FRS:n on varmistettava unionin osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.

4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle kyseisessä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista sekä sopimuksen tekopäivästä.

4 artikla

1. Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta FRS:n säännöllisin väliajoin laatimien raporttien perusteella. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille.

2. Komissio antaa tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden rahoitukseen liittyvistä näkökohdista.

5 artikla

1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

2. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitussopimusten tekemisestä. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy kuitenkin 6 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, jos rahoitussopimusta ei ole siihen mennessä tehty.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 302, 20.11.2003, s. 34.

(2) EUVL L 345, 23.12.2008, s. 91.

LIITE

EU:n tuki ballististen ohjusten leviämisen estämiselle joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian sekä neuvoston yhteisen kannan 2003/805/YUTP täytäntöönpanon yhteydessä

1. TAVOITTEET

Euroopan unioni on ohjusten leviämisen estämisen vahva edistäjä (12 päivänä joulukuuta 2003 hyväksytty joukkotuhoaseiden leviämisen vastainen EU:n strategia; 17 päivänä marraskuuta 2003 hyväksytty neuvoston yhteinen kanta 2003/805/YUTP joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämistä koskevien monenvälisten sopimusten saattamisesta maailmanlaajuisiksi ja niiden vahvistamisesta; neuvoston 8 päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä asiakirja "Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi"; EU:n tuki YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalle 1540 (2004), mikä palautetaan mieleen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1977 (2010)).

Unioni on voimakkaasti tukenut ballististen ohjusten leviämisen estävää Haagin käytännesäännöstöä, jäljempänä ‧Haagin käytännesäännöstö‧, alusta alkaen ja ilmaissut säännöllisesti huolensa ballististen ohjusten leviämisestä. Euroopan unioni pitää Haagin käytännesäännöstöä tärkeänä monenvälisenä välineenä, jonka tavoitteena on avoimuutta ja luottamusta lisäävien toimenpiteiden avulla hillitä ballististen ohjusjärjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden leviämistä. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan Haagin käytännesäännöstöä ja soveltavat sitä vilpittömässä mielessä.

Unioni on yrittänyt aiemmin korjata Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpanossa ja sen maailmanlaajuisessa soveltamisessa jäljellä olevat puutteet järjestämällä vuoden 2007 vuosikokouksen yhteydessä seminaarin, johon osallistui sekä Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneita valtioita että siihen sitoutumattomia valtioita.

Seminaarin tulosten rohkaisemana Euroopan unioni on jatkanut aloitettaan ja tukenut Haagin käytännesäännöstöä seuraavien kolmen näkökohdan osalta:

—	Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuinen soveltaminen;

—	Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpano;

—	Haagin käytännesäännöstön tehostaminen ja sen toiminnan parantaminen.

Näitä toimia toteutettiin 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun neuvoston päätöksen 2008/974/YUTP nojalla, mikä mahdollisti useiden aloitteiden kehittämisen Haagin käytännesäännöstön tukemiseksi, mukaan lukien:

—	oman turvallisen verkkosivuston kehittäminen;

—	useiden oheistapahtumien järjestäminen Wienissä ja New Yorkissa Haagin käytännesäännöstön edistämiseksi niiden valtioiden parissa, jotka eivät ole sitoutuneet siihen;

—	perehdytysseminaari Pariisissa Afrikan ja Lähi-idän maille;

—	tarkkailijoiden käynti avaruuteen laukaisussa käytettävien kantorakettien (SLV) laukaisupaikalla Ranskan Guyanassa (Kourou);

—	pohdinta-asiakirjojen laatiminen.

Kyseinen päätös auttoi osaltaan lisäämään tietoa Haagin käytännesäännöstöstä ja tuomaan sitä esille kolmansien maiden parissa. Sen avulla tuettiin Costa Ricaa, Unkaria, Ranskaa ja Romaniaa niiden toimiessa Haagin käytännesäännöstön puheenjohtajina. Haagin käytännesäännöstön profiilia nostamalla se teki helpommaksi uusien jäsenten liittymisen Haagin käytännesäännöstöön.

Ottaen huomioon saavutetut tulokset ja joukkotuhoaseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ballististen ohjusten jatkuva leviäminen, joka on kansainvälisen yhteisön kasvava huolenaihe, ja erityisesti Lähi-idässä, Koillis-Aasiassa ja Etelä-Aasiassa, Iran ja Korean demokraattinen kansantasavalta mukaan luettuna, käynnissä olevat ohjusohjelmat toteutetaan seuraavat toimet:

—	Haagin käytännesäännöstön tukeminen;

—	ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukeminen;

—	Haagin käytännesäännöstöä ja ballististen ohjusten leviämisen estämistä koskevien tiedotustapahtumien järjestäminen.

Koska tämä uusi päätös menee pelkkää Haagin käytännesäännöstöön liittymisen edistämistä pitemmälle, se mahdollistaa perusteellisemman ohjusten leviämistä koskevan kansainvälisen keskustelun sekä uusien alueiden ja yhteisöjen saamisen mukaan.

2. HANKKEIDEN KUVAUS

2.1 Hanke 1: Haagin käytännesäännöstön tukeminen

2.1.1 Hankkeen tavoite

Haagin käytännesäännöstö on tärkeä väline ballististen ohjusten ja niihin liittyvien teknologioiden leviämisen hillitsemiseksi luottamusta ja avoimuutta lisäävien toimenpiteiden avulla. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia sen tukemiseksi, tavoitteena erityisesti

—	edistää Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista ja erityisesti sitä, että kaikki valtiot, joilla on ballistisia ohjuksia koskevia voimavaroja, sitoutuisivat noudattamaan kyseistä säännöstöä;

—	tukea Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpanoa kaikilta osin;

—	lisätä Haagin käytännesäännöstön näkyvyyttä erityisesti sen allekirjoittamisen kymmenentenä vuosipäivänä.

2.1.2 Hankkeen kuvaus

Hanke käsittää kolmentyyppisiä toimenpiteitä:

laaditaan ja julkaistaan esittelypaketti (painettu esite ja CD-levy tai USB-tikku) niihin valtioihin kohdistuvia tiedotustoimia varten, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstöön, sekä myös Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden velvoitteiden palauttamiseksi mieleen. Se tulee olemaan saatavilla myös verkossa, ja se sisältää kaikki tarpeelliset tiedot Haagin käytännesäännöstöstä ja asiaankuuluvista yhteyspisteistä.

b)	tuetaan Haagin käytännesäännöstön Internet-pohjaista turvallista tieto- ja viestintäjärjestelmää ("electronic Immediate Central Contact" eli e-ICC) muun muassa kehittämällä verkkosivustoa teknisesti tiiviissä yhteistyössä Itävallan ulkoasiainministeriön kanssa.

järjestetään tapahtuma Haagin käytännesäännöstön kymmenettä vuosipäivää varten. Täytäntöönpanovirasto antaa taloudellista tukea tähän vuosipäivään liittyvien toimien tukemiseksi. Tapahtumana on ensisijaisesti kansainvälinen konferenssi, joka järjestetään talvella 2012–2013 mahdollisesti Haagissa, New Yorkissa tai Wienissä (unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ‧korkea edustaja‧, määrittää paikan jäsenvaltioita tiiviisti kuullen neuvoston toimivaltaisen työryhmän puitteissa).

2.1.3 Hankkeelta odotetut tulokset

—	Haagin käytännesäännöstön puheenjohtaja, sihteeristö Itävallassa (Haagin käytännesäännöstön välitön keskusyhteyspiste eli ICC), unioni ja muut kumppanit käyttävät esittelypakettia tarvittaessa tiedotustoiminnassaan;

—	esittelypakettia jaetaan laajasti eri tapahtumien aikana;

—	Haagin käytännesäännöstön verkkosivustoa kehitetään ja parannetaan edelleen;

—	Haagin käytännesäännöstön kansainvälistä profiilia nostetaan järjestämällä kansainvälinen tapahtuma sen kymmenennen vuosipäivän yhteydessä.

2.1.4 Hankkeen edunsaajat

Hankkeen edunsaajia ovat sekä Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneet valtiot että siihen sitoutumattomat valtiot.

2.2 Hanke 2: Ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukeminen

2.2.1 Hankkeen tarkoitus

Hankkeella tuetaan yleisesti erilaisia toimia, joiden tarkoituksena on ballististen ohjusten leviämisen torjuminen ja joilla pyritään erityisesti lisäämään tietoa tästä uhasta, vauhdittamaan ponnisteluja monenvälisten välineiden tehokkuuden lisäämiseksi, kehittämään tukea aloitteille, joilla näihin erityisiin haasteisiin vastataan, sekä auttamaan tästä kiinnostuneita maita vahvistamaan kansallisesti asiaankuuluvia vientivalvontajärjestelmiään.

2.2.2 Hankkeen kuvaus

Hanke käsittää kolmentyyppisiä toimenpiteitä:

Pohdinta-asiakirjojen julkaiseminen. Mahdollisia aiheita voisivat olla:

—	oikeudellisesti sitovat toimet, jotka koskevat maasta maahan laukaistavia lyhyen ja keskipitkän kantaman ballistisia ohjuksia;

—	uudet monenväliset toimet ohjusten leviämisen uhkan ehkäisemiseksi ja aseriisuntatoimien edistämiseksi ballististen ohjusten alalla keskittyen erityisesti mahdollisiin luottamusta lisääviin toimiin;

—	vientiä ja kauttakulkua koskevat valvontamenetelmät.

Kolmen perehdytystapahtuman järjestäminen kaksikäyttöteknologian ja kaksikäyttötuotteita koskevan osaamisen siirtoa koskevista kysymyksistä siirron ehkäisemiseksi ballististen ohjusten alalla. Näissä tapahtumissa voidaan tarkastella sekä teknologian siirron suuntauksia ballististen ohjusten alalla että sitä, millä siirtoja voitaisiin ehkäistä varhaisessa vaiheessa. Tätä varten FRS järjestää kolme seminaaria Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden ja siihen sitoutumattomien valtioiden tiede-, avaruus- ja teollisuusyhteisöjen asiantuntijoille.

Kohdennetut asiantuntijavierailut unionin ulkopuolelle. Kaksi ballististen ohjusten leviämisen estämisen asiantuntijaa suorittaa Euroopan unionin osaamiskeskusten kanssa koordinoiden vierailuja kohdemaihin. Mahdollisiin kohteisiin voisivat kuulua muun muassa Malesia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Algeria, Etelä-Afrikka, Intia, Brasilia, Thaimaa ja Meksiko. Lopullinen maaluettelo sekä mahdollisuudet yhteisiin toimenpiteisiin päätöslauselmalla 1540 perustetun YK:n komitean tiedotustoimien kanssa määritetään tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa.

2.2.3 Hankkeelta odotetut tulokset

—	edistetään ohjusten leviämisen estämistä;

—	edistetään monenvälisiä toimia ohjusten leviämisen hillitsemiseksi, Haagin käytännesäännöstö mukaan luettuna;

—	kannustetaan keskusteluun uusista aloitteista ohjusten leviämisen hillitsemiseksi;

—	lisätään tietoa kaksikäyttöteknologian ja kaksikäyttötuotteita koskevan osaamisen siirtoa koskevista kysymyksistä siirtojen ehkäisemiseksi ballististen ohjusten alalla perehdytystapahtumien avulla.

2.2.4 Hankkeen edunsaajat

Unioni ja jäsenvaltiot hyötyvät pohdinta-asiakirjoista; korkea edustaja päättää jakelun laajuudesta jäsenvaltioita tiiviisti kuullen neuvoston toimivaltaisen työryhmän puitteissa. Lopullisen päätöksen on perustuttava hankkeet toteuttavan organisaation ehdotuksiin 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Perehdytystapahtumat tarjoavat mahdollisuuden saada mukaan laajempi avaruus- ja ohjuskysymysten alan asiantuntijayhteisö, kun järjestetään tapahtumia teollisuuden, tutkimusyhteisön ym. edustajille.

Kohdennetuissa asiantuntijavierailuissa keskitytään tärkeimpiin valtioihin, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstöön, tai alueellisiin toimijoihin, joilla on tärkeä asema teknologian siirroissa ja avaruusalaan liittyvissä toimissa.

2.3 Hanke 3: Haagin käytännesäännöstöä ja ballististen ohjusten leviämisen estämistä koskevien tiedotustapahtumien järjestäminen

2.3.1 Hankkeen tarkoitus

Hankkeella lisätään tietoa sekä ohjusten leviämisen estämisestä että Haagin käytännesäännöstöstä järjestämällä useita tapahtumia, joiden tarkoituksena on saada mukaan ne valtiot, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstöön. Tätä varten järjestetään tapahtumia Wienissä, Genevessä ja New Yorkissa YK:n valtuuskunnille tiedottamiseksi asianomaisten tapahtumien yhteydessä.

2.3.2 Hankkeen kuvaus

Hanke käsittää kahdentyyppisiä tapahtumia:

Haagin käytännesäännöstön ja ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukemiseksi järjestettävän kuuden tiedotustapahtuman rahoitus; tapahtumia on kolmessa kaupungissa:

—	New Yorkissa YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean tai ydinsulkusopimuksen valmistelukomiteoiden yhteydessä;

—	Genevessä aseidenriisuntakonferenssin yhteydessä;

—	Wienissä Haagin käytännesäännöstön, ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä valvovan komitean (COPUOS) tai muiden asiaankuuluvien Wieniin sijoittuvien YK:n toimien yhteydessä.

Tapahtumat voivat olla muodoltaan erilaisia:

—	seminaareja, joissa valikoidun puhujaryhmän ja Euroopan unionin virkamiesten ympärille kokoontuu enintään 80 osallistujaa YK:n New Yorkin, Geneven ja Wienin edustustoista;

—	kutsuvieraslounaita tai -päivällisiä, joilla johtavassa asemassa olevien EU:n edustajien ja asiantuntijoiden ympärille kokoontuu valikoitujen maiden korkeita virkamiehiä.

Tapahtuman toteuttava organisaatio esittää tätä varten kunkin tapahtuman osalta korkealle edustajalle maaluettelon, jossa on muutamia valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstöön. Näin voidaan kutsua koolle johtavassa asemassa olevia edustajia, jotka hoitavat aseriisuntakysymyksiä.

Kolmen alueellisen tiedotusseminaarin rahoittaminen; seminaarit voitaisiin pitää Latinalaisessa Amerikassa (esim. Chile, Meksiko, Argentiina tai Brasilia), Lähi-idässä (esim. Persianlahden maat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat tai Jordania) ja Aasiassa (esim. Singapore tai Vietnam). Paikka valitaan yhteisymmärryksessä korkean edustajan kanssa ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimivaltaisen neuvoston työryhmän puitteissa. Seminaarin aiheena on ohjusten leviämisessä ilmenevät suuntaukset, ja siinä keskitytään alueellisiin kysymyksiin ja tarkastellaan Haagin käytännesäännöstöä ja käytännön tietoja Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneena valtiona olemisesta.

2.3.3 Hankkeelta odotetut tulokset

—

lisätään tietoa ohjusten leviämisessä ilmenevistä suuntauksista ja aivan erityisesti Haagin käytännesäännöstöstä ballististen ohjusten leviämisen estämiseksi siltä osin kuin on kyse valtioista, jotka eivät ole sitoutuneet siihen, ja vireytetään keskusteluja ohjusten leviämisen estämistä koskevista uusista edistämistoimista;

—	edistetään keskustelua tulevista hankkeista unionissa ja sen ulkopuolella;

—	tuodaan ohjusten leviäminen näkyvämmin esiin strategisena haasteena.

2.3.4 Hankkeen osallistujat

Kyseisissä tapahtumissa keskitytään pääasiassa valtioihin, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstöön, vaikka noudattamiseen sitoutuneet valtiot voivat osallistua joihinkin tapahtumiin poliittisista syistä. Osallistujat olisivat ensisijaisesti hallitusten asiantuntijoita ja johtavassa asemassa olevia virkamiehiä.

Hankkeet toteuttava organisaatio ja korkea edustaja päättävät hankkeisiin osallistuvien valtioiden lopullisesta valinnasta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa neuvoston toimivaltaisen työryhmän puitteissa. Lopullisen päätöksen on perustuttava hankkeet toteuttavan organisaation ehdotuksiin 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. KESTO

Hankkeen toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

4. HANKKEET TOTEUTTAVA ORGANISAATIO

FRS:lle annetaan tehtäväksi hankkeiden tekninen toteutus.

Hankkeet toteuttava organisaatio laatii:

a)	neljännesvuosittaiset raportit hankkeiden toteuttamisesta;

b)	loppuraportin viimeistään kuukausi hankkeiden toteuttamisen päätyttyä.

Raportit toimitetaan korkealle edustajalle.

FRS huolehtii unionin osallistumisen näkyvyydestä asianmukaisessa laajuudessa panostuksen määrään nähden.

5. HANKKEISIIN OSALLISTUVAT KOLMANNET OSAPUOLET

Hankkeet rahoitetaan kokonaisuudessaan tällä päätöksellä. Haagin käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden tai siihen sitoutumattomien valtioiden asiantuntijoita voidaan pitää hankkeeseen osallistuvina kolmansina osapuolina. He noudattavat työssään FRS:n vakiosääntöjä.

24.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/81

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS 2012/424/YUTP,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012,

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/782/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon päätöksen 2011/782/YUTP (1) ja erityisesti sen 21 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 1 päivänä joulukuuta 2011 päätöksen 2011/782/YUTP.

(2)	Syyrian tilanteen vakavuus huomioon ottaen päätöksen 2011/782/YUTP liitteessä I olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, olisi lisättävä uusia henkilöitä ja yhteisöjä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän päätöksen liitteessä luetellut henkilöt ja yhteisöt päätöksen 2011/782/YUTP liitteessä I olevaan luetteloon.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 319, 2.12.2011, s. 56.

LIITE

1 artiklassa tarkoitetut henkilöt ja yhteisöt

Henkilöt

	Nimi	Tunnistustiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
1.	Prikaatikenraali Sha’afiq Masa		Maavoimien tiedustelupalvelun 215. osaston (Damaskos) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta. Osallistuu siviiliväestöön kohdistuviin tukahduttamistoimiin.	24.7.2012
2.	Prikaatikenraali Burhan Qadour		Maavoimien tiedustelupalvelun 291. osaston (Damaskos) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
3.	Prikaatikenraali Salah Hamad		Maavoimien tiedustelupalvelun 291. osaston (Damaskos) apulaisjohtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
4.	Prikaatikenraali Muhammad (tai Mohammed) Khallouf (alias Abou Ezzat)		Maavoimien tiedustelupalvelun 235. osaston, "Palestine", (Damaskos) johtaja. Kyseinen osasto on keskeinen armeijan tukahduttamiskoneistossa. Osallistuu suoraan opposition edustajiin kohdistuviin tukahduttamistoimiin. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
5.	Kenraalimajuri Riad al-Ahmed		Maavoimien tiedustelupalvelun Lattakian osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta ja murhaamisesta.	24.7.2012
6.	Prikaatikenraali Abdul Salam Fajr Mahmoud		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Bab Tuman osaston (Damaskos) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
7.	Prikaatikenraali Jawdat al-Ahmed		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Homsin osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuspaikasta.	24.7.2012
8.	Eversti Qusay Mihoub		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Deraan osaston johtaja (lähetetty Damaskoksesta Deraan mielenosoitusten alettua Deraan kaupungissa). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
9.	Eversti Suhail Al-Abdullah		Ilmavoimien tiedustelupalvelun Lattakian osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
10.	Prikaatikenraali Khudr Khudr		Yleisen tiedustelupalvelun Lattakian osaston johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
11.	Prikaatikenraali Ibrahim Ma’ala		Yleisen tiedustelupalvelun 285. osaston (Damaskos) johtaja (nimitetty prkenr Hussam Fendin tilalle v. 2011 lopussa). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
12.	Prikaatikenraali Firas Al-Hamed		Yleisen tiedustelupalvelun 318. osaston (Homs) johtaja. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
13.	Prikaatikenraali Hussam Luqa		Poliittisen turvallisuuden pääosaston Homsin osaston johtaja huhtikuusta 2012 (prkenr. Nasr al-Alin seuraaja). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
14.	Prikaatikenraali Taha Taha		Poliittisen turvallisuuden pääosaston Lattakian osaston paikallisvastaava. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
15.	Prikaatikenraali Nasr al-Ali		Poliittisen turvallisuuden pääosaston Deraan paikallisvastaava (ent. Homsin osaston johtaja). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
16.	Bassel Bilal		Poliisi Idlibin keskusvankilassa. Osallistunut suoraan Idlibin keskusvankilassa pidätettyinä olevien opposition edustajien kidutukseen.	24.7.2012
17.	Ahmad Kafan		Poliisi Idlibin keskusvankilassa. Osallistunut suoraan Idlibin keskusvankilassa pidätettyinä olevien opposition edustajien kidutukseen.	24.7.2012
18.	Bassam al-Misri		Poliisi Idlibin keskusvankilassa. Osallistunut suoraan Idlibin keskusvankilassa pidätettyinä olevien opposition edustajien kidutukseen.	24.7.2012
19.	Ahmed al-Jarroucheh	Syntynyt v. 1957	Yleisen tiedustelupalvelun ulkoisen osaston (279. osaston) johtaja. Tässä ominaisuudessa vastuussa yleisen tiedustelupalvelun järjestelyistä Syyrian suurlähetystöissä. Osallistuu suoraan opposition edustajiin kohdistuviin Syyrian viranomaisten toteuttamiin tukahduttamistoimiin, vastuualueena erityisesti ulkomailla oleskelevien syyrialaisten opposition tukahduttaminen.	24.7.2012
20.	Michel Kassouha (alias Ahmed Salem, alias Ahmed Salem Hassan)	Syntynyt 1.2.1948	Syyrian turvallisuuspalvelun jäsen 1970-luvun alusta. Osallistunut opposition vastaiseen taisteluun Ranskassa ja Saksassa. Maaliskuusta 2006 vastuussa Syyrian yleisen tiedustelupalvelun 273. osaston suhteista. Vanhastaan johtajiston jäsenenä kuuluu yleisen tiedustelupalvelun johtajan Ali Mamloukin lähipiiriin; viimeksi mainittu on eräs hallinnon turvallisuusjohdon keskeinen hahmo, johon on kohdistettu EU:n rajoittavia toimenpiteitä 9.5.2011 alkaen. Tukee suoraan opposition edustajiin kohdistuvia hallinnon toteuttamia tukahduttamistoimia, vastuualueena erityisesti ulkomailla oleskelevien syyrialaisten opposition tukahduttaminen.	24.7.2012
21.	Kenraali Ghassan Jaoudat Ismail	Syntynyt v. 1960 Kotoisin: Derikich, Tartusin alue	Vastuussa ilmavoimien tiedustelupalvelun komennusosastosta, joka johtaa yhteistyössä erikoisoperaatioiden osaston kanssa ilmavoimien tiedustelupalvelun eliittijoukkoja, joilla on tärkeä rooli hallinnon toteuttamissa tukahduttamistoimissa. Tässä ominaisuudessa Ghassan Jaoudat Ismail kuuluu sotilasjohtajiin, jotka toteuttavat suoraan opposition edustajiin kohdistuvia hallinnon tukahduttamistoimia.	24.7.2012
22.	Kenraali Amer al-Achi (alias Amis al Ashi, alias Ammar Aachi, alias Amer Ashi)		Aleppon sotakoulun loppututkinnon suorittanut. Ilmavoimien tiedustelupalvelun tiedusteluosaston päällikkö (vuodesta 2012), kuuluu Syyrian puolustusministerin Daoud Rajahin lähipiiriin. Ilmavoimien tiedustelupalvelun jäsenenä Amer al- Achi on osallistunut syyrialaisen opposition tukahduttamistoimiin.	24.7.2012
23.	Kenraali Mohammed Ali Nasr (tai Mohammed Ali Naser)	Syntynyt n. v. 1964	Kuuluu presidentin nuoremman veljen Maher al-Assad lähipiiriin. On suorittanut olennaisen osan urastaan tasavaltalaiskaartissa. On kuulunut vuodesta 2010 yleisen tiedustelupalvelun sisäiseen osastoon (251. osastoon), jonka tehtävänä on taistella poliittista oppositiota vastaan. Kenraali Mohammed Ali osallistuu suoraan yhtenä päävastuullisena opposition edustajiin kohdistuviin tukahduttamistoimiin.	24.7.2012
24.	Kenraali Issam Hallaq		Ilmavoimien esikuntapäällikkö vuodesta 2010. Komentaa opposition edustajiin kohdistuvia ilmaoperaatioita.	24.7.2012
25.	Ezzedine Ismael	Syntynyt 1940-luvun puolivälissä (luultavasti v. 1947). Syntymäpaikka: Bastir, Jablehin alue	Eläkkeellä oleva kenraali ja vanhastaan ilmavoimien tiedustelupalvelun johtajistoon kuuluvana ollut sen johdossa 2000-luvun alusta. Nimitetty Syyrian presidentin poliittisten ja turvallisuusasioiden neuvonantajaksi v. 2006. Tässä ominaisuudessa Ezzedine Ismael osallistuu opposition edustajiin kohdistuvaan hallinnon tukahduttamispolitiikkaan.	24.7.2012
26.	Samir Joumaa (alias Abou Sami)	Syntynyt n. 1962	On ollut jo lähes 20 vuotta Mohammad Nassif Kheir Bekin kabinettijohtaja. Viimeksi mainittu kuuluu Bachar al-Assadin pääneuvonantajiin turvallisuusasioissa ja hoitaa virallisesti varapresidentti Farouk al-Charehin adjutantin virkaa. Samir Joumaa, joka kuuluu Bachar al-Asadin ja Mohammed Nassif Kheir Bekin lähipiiriin, osallistuu opposition edustajiin kohdistuvaan hallinnon tukahduttamispolitiikkaan.	24.7.2012

Yhteisöt

Nimi

Tunnistustiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

Drex Technologies S.A.

Perustamispäivämäärä: 4. heinäkuuta 2000

Perustamisnumero: 394678

Johtaja: Rami Makhlouf

Rekisterinimi: Mossack Fonseca & Co (BVI) Ltd

24.7.2012

Cotton Marketing Organisation

Osoite: Bab Al-Faraj P.O. Box 729, Alep

Puh.: +96321 2239495/6/7/8

Cmo-aleppo@mail.sy

www.cmo.gov.sy

Valtion omistaja yhtiö. Tukee taloudellisesti Syyrian hallintoa.

Syrian Arab Airlines (alias SAA, alias Syrian Air)

Al-Mohafazeh Square, P.O. Box 417, Damascus, Syria

Puh. +963112240774

Hallituksen määräysvallassa oleva julkinen yhtiö. Tukee taloudellisesti hallitusta.

24.7.2012

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2012.196.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 196

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	55. vuosikerta 24. heinäkuu 2012

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 672/2012, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2012, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa asetuksella (EU) N:o 791/2011 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan tiettyjen Malesiasta lähetettyjen lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia	1
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 673/2012, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 32 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta	8
	*	Komission asetus (EU) N:o 674/2012, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, asetuksen (EY) N:o 1418/2007 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi tiettyihin OECD:n ulkopuolisiin maihin ( 1 )	12
	*	Komission asetus (EU) N:o 675/2012, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse talkin (E 553b) ja karnaubavahan (E 903) käytöstä kuorimattomiin ja värjättyihin keitettyihin muniin sekä sellakan (E 904) käytöstä kuorimattomiin keitettyihin muniin ( 1 )	52
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 676/2012, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	55
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 677/2012, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 971/2011 markkinointivuodeksi 2011/2012 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	57
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös 2012/420/YUTP, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/782/YUTP muuttamisesta	59
	*	Neuvoston päätös 2012/421/YUTP, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, biologisten aseiden kieltosopimuksen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian puitteissa	61
	*	Neuvoston päätös 2012/422/YUTP, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemisesta	67
	*	Neuvoston päätös 2012/423/YUTP, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian sekä neuvoston yhteisen kannan 2003/805/YUTP täytäntöönpanon yhteydessä	74
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2012/424/YUTP, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/782/YUTP täytäntöönpanosta	81