27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2012,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 liitteiden muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Israelin valtion välisen kirjeenvaihtona tehtävän sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

(2012/338/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehty Euro-Välimeri-sopimus (1), jäljempänä ’Euro-Välimeri-sopimus’, allekirjoitettiin 20 päivänä marraskuuta 1995.

(2)

Neuvosto valtuutti 14 päivänä marraskuuta 2005 komission käymään eräiden Välimeren maiden kanssa neuvotteluja maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden sekä kalojen ja kalastustuotteiden kaupan vapauttamisen laajentamiseksi. Israelin kanssa käydyt neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen 18 päivänä heinäkuuta 2008. Neuvottelujen tulokset sisältyvät maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita sekä kaloja ja kalastustuotteita koskevia vastavuoroisia vapauttamistoimenpiteitä, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 sekä niiden liitteiden korvaamista ja mainitun assosiaatiosopimuksen muuttamista koskevaan Euroopan yhteisön ja Israelin valtion väliseen kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen (2), jäljempänä ’vuoden 2010 sopimus’, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

(3)

Euroopan komissio ja Israel ovat vuoden 2010 sopimuksen tultua voimaan pitäneet eräitä sen täytäntöönpanoon liittyviä teknisiä kokouksia. Näissä kokouksissa on havaittu, että Euro-Välimerisopimukseen on Euroopan yhteisöjen ja Israelin valtion välisten aiempien, vuosien 2000 ja 2006 välisenä aikana voimaan tulleiden sopimusten sitoumusten noudattamisen varmistamiseksi tarpeen tehdä eräitä teknisiä mukautuksia. Komissio ja Israel saivat 19 päivänä syyskuuta 2011 päätökseen neuvottelut tarvittavista teknisistä mukautuksista, jotka sisältyvät Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 liitteiden muuttamista koskevaan uuteen Euroopan unionin ja Israelin valtion väliseen kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’sopimus’.

(4)	Sopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 liitteiden muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Israelin valtion välisen kirjeenvaihtona tehtävän sopimuksen allekirjoittaminen unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (3).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 23 päivänä huhtikuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EYVL L 147, 21.6.2000, s. 3.

(2) EUVL L 313, 28.11.2009, s. 83.

(3) Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/3

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 551/2012,

annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012,

tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 7/2010 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voitaisiin varmistaa sellaisten tiettyjen tavaroiden riittävä ja häiriintymätön saatavuus, joita ei tuoteta riittävästi unionissa, ja jotta vältettäisiin markkinahäiriöt, tietyille maatalous- ja teollisuustuotteille on neuvoston asetuksella (EU) N:o 7/2010 (1) avattu autonomiset tariffikiintiöt, joissa kyseisiä tavaroita voidaan tuoda tullitta tai alennetuin tullein. Samasta syystä on tarpeen avata 1 päivästä heinäkuuta 2012 kahdelle tuotteelle uusi asianmukaisen suuruinen tulliton tariffikiintiö.

(2)	Järjestysnumeroilla 09.2638, 09.2814 ja 09.2889 aiemmin vahvistettujen unionin autonomisten tariffikiintiöiden määrät eivät riitä täyttämään unionin tuotannonalojen tarpeita. Sen vuoksi näiden kiintiöiden määriä olisi korotettava 1 päivästä tammikuuta 2012.

(3)	Lisäksi unionin autonomisen tariffikiintiön, jonka järjestysnumero on 09.2633, tuotteen kuvausta olisi mukautettava.

(4)

Enää ei ole myöskään unionin edun mukaista myöntää vuoden 2012 jälkipuoliskolla tariffikiintiötä kiintiölle, jonka järjestysnumero on 09.2767. Kyseinen tariffikiintiö olisi sen vuoksi suljettava 1 päivästä heinäkuuta 2012 alkaen, ja sitä vastaava rivi olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 7/2010 liitteestä.

(5)

Koska toisten tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden olisi tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012 ja toisten 1 päivänä heinäkuuta 2012, tätä asetusta olisi sovellettava samoista päivistä alkaen, ja sen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(6)	Asetus (EU) N:o 7/2010 olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 7/2010 liite seuraavasti:

1)	Lisätään rivit, jotka koskevat järjestysnumeroita 09.2644 ja 09.2645 ja jotka on vahvistettu tämän asetuksen liitteessä I.

2)	Korvataan rivit, jotka koskevat tariffikiintiöitä, joiden järjestysnumerot ovat 09.2638, 09.2814 ja 09.2889, tämän asetuksen liitteessä II olevilla riveillä.

3)	Korvataan rivi, joka koskee tariffikiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.2633, tämän asetuksen liitteessä I olevilla riveillä.

4)	Poistetaan tariffikiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.2767, koskeva rivi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2012.

Sen 1 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. FREDERIKSEN

(1) EUVL L 3, 7.1.2010, s. 1.

LIITE I

Asetuksen 1 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tariffikiintiöt

Järjestys-numero

CN-koodi

Taric

Tavaran kuvaus

Kiintiökausi

Kiintiön määrä

Kiintiötulli (%)

09.2644

ex 3824 90 97

Valmiste, jossa on

—	vähintään 55 mutta enintään 78 painoprosenttia dimetyyliglutaraattia

—	vähintään 10 mutta enintään 28 painoprosenttia dimetyyliadipaattia ja

—	enintään 25 painoprosenttia dimetyylisukkinaattia

1.7.–31.12.

7 500 tonnia

0 %

09.2645

ex 3921 14 00

Regeneroidusta selluloosasta valmistettu harkko, kyllästetty vedellä, joka sisältää magnesiumkloridia ja kvaternaarista ammoniumyhdistettä, mitat 100 cm (± 10 cm) × 100 cm (± 10 cm) × 40 cm (± 5 cm)

1.7.–31.12.

650 tonnia

0 %

09.2633

ex 8504 40 82

Sähkömuuntajat, joiden teho on enintään 1 kVA, karvanpoistolaitteiden valmistukseen tarkoitetut (1)

1.1.–31.12.

4 500 000 yksikköä

0 %

(1) Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artiklaa.

LIITE II

Asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tariffikiintiöt

Järjestys numero	CN-koodi	Taric	Tavaran kuvaus	Kiintiökausi	Kiintiön määrä	Kiintiötulli (%)
09.2638	ex 2915 21 00	10	Etikkahappo, jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia (CAS RN 64-19-7)	1.1.–31.12.	1 000 000 tonnia	0 %
09.2889	3805 10 90		Sulfaattitärpätti	1.1.–31.12.	25 000 tonnia	0 %
09.2814	ex 3815 90 90	76	Katalyytti, joka koostuu titaanidioksidista ja volframitrioksidista	1.1.–31.12.	3 000 tonnia	0 %

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/7

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 552/2012,

annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012,

tiettyihin maatalous-, kalastus- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1344/2011 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	On unionin edun mukaista suspendoida kokonaan yhteisen tullitariffin autonomiset tullit tietyltä määrältä sellaisia tuotteita, joita ei tällä hetkellä luetella neuvoston asetuksen (EY) N:o 1344/2011 (1) liitteessä.

(2)

Tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä luetellut kuusi tuotetta, joiden Taric-koodit ovat 2914390020, 2918300050, 3206110020, 3815120020, 3815120030 ja 8302420080, olisi poistettava suspensioluettelosta, koska ei ole enää unionin edun mukaista jatkaa näiden tuotteiden yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspensiota.

(3)

On tarpeen muuttaa asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä olevan tuotteen, jonka CN-koodi on 2819 10 00, ja tuotteiden, joiden Taric-koodit ovat 2914199040, 2914700050, 2922498510, 3815199010, 3919900051, 3920102891, 3920510030, 3920910093, 8529909250 ja 9401908010 tavaran kuvausta tuotteiden teknisen kehityksen ja markkinoiden taloudellisten kehityssuuntausten huomioon ottamiseksi. Lisäksi nykyiset Taric-koodit 2009419270, 2009897992 ja 8505199031 olisi muutettava. Sen lisäksi on tarpeen sijoitella kahteen eri nimikkeistöön tuote, jonka Taric-koodi on 3904400091.

(4)	Kyseiset suspensiot, joihin on tarpeen tehdä teknisiä muutoksia, olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä olevasta suspensioluettelosta ja palautettava kyseiseen liitteeseen käyttäen uusia tavaran kuvauksia taikka uusia CN- tai Taric-koodeja.

(5)

Liitteessä I lueteltujen suspensioiden väliaikaisen luonteen vuoksi niitä olisi tarkasteltava uudelleen järjestelmällisesti viimeistään viiden vuoden kuluttua niiden soveltamisen aloittamisesta tai uudistamisesta. Lisäksi komission aloitteesta tai yhden tai useamman jäsenvaltion hakemuksesta tehdyn uudelleentarkastelun perusteella esitettävästä komission ehdotuksesta olisi tiettyjen suspensioiden voimassaolo voitava lopettaa milloin tahansa, jos suspensioiden voimassaolon jatkaminen ei ole enää unionin edun mukaista tai jos tämä on perusteltua tuotteiden teknisen kehityksen, muuttuneiden olosuhteiden tai markkinoiden taloudellisten kehityssuuntauksien vuoksi.

(6)	Koska tässä asetuksessa säädettyjen suspensioiden olisi tultava voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisstä päivästä ja sen olisi tultava voimaan viipymättä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)	Asetus (EU) N:o 1344/2011 olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liite seuraavasti:

1)	lisätään tämän asetuksen liitteessä I luetellut tuoterivit;

2)	poistetaan tuoterivit, joiden CN- ja Taric-koodit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. FREDERIKSEN

(1) EUVL L 349, 31.12.2011, s. 1.

LIITE I

1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet

CN-koodi

Taric

Tavaran kuvaus

Autonominen tulli

Pakollisen uudelleen-tarkastelun päivämäärä

ex 2009 41 92

Ananasmehu

8 %

31.12.2015

ex 2009 41 99

—	ei tiivisteestä valmistettu

—	Ananas-suvun ananaksesta valmistettu

—	Brix-arvo vähintään 11 mutta enintään 16

juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1)

ex 2009 89 79

Jäädytetty boysenmarjamehutiiviste, jonka Brix-arvo on vähintään 61 mutta enintään 67, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen sisältö vähintään 50 litraa

0 %

31.12.2016

ex 2811 19 80

Jodivety (CAS RN 10034-85-2)

0 %

31.12.2016

2819 10 00

Kromitrioksidi (CAS RN 1333-82-0)

0 %

31.12.2016

ex 2819 90 90

Metallurgiassa käytettävä dikromitrioksidi (CAS RN 1308-38-9) (1)

0 %

31.12.2016

ex 2826 90 80

Litiumheksafluorifosfaatti (CAS RN 21324-40-3)

0 %

31.12.2016

ex 2850 00 20

Germaniumtetrahydridi (CAS RN 7782-65-2)

0 %

31.12.2016

ex 2903 39 90

Perfluori(4-metyyli-2-penteeni), (CAS RN 84650-68-0)

0 %

31.12.2016

ex 2903 89 90

Heksabromisyklododekaani

0 %

31.12.2016

ex 2907 29 00

2,3,5-Trimetyylihydrokinoni (CAS RN 700-13-0)

0 %

31.12.2016

ex 2907 29 00

2-Metyylihydrokinoni (CAS RN 95-71-6)

0 %

31.12.2016

ex 2909 20 00

Cedryylimetyylieetteri (CAS RN 19870-74-7)

0 %

31.12.2016

ex 2909 30 38

1,1’-Propaani-2,2-diyylibis[3,5-dibromi-4-(2,3-dibromipropoksi)bentseeni], (CAS RN 21850-44-2)

0 %

31.12.2016

ex 2910 90 00

Allyyliglysidyylieetteri (CAS RN 106-92-3)

0 %

31.12.2016

ex 2914 19 90

Pentan-2-oni (CAS RN 107-87-9)

0 %

31.12.2012

ex 2914 29 00

trans-β-Damaskoni (CAS RN 23726-91-2)

0 %

31.12.2016

ex 2914 50 00

4-(4-Hydroksifenyyli)butan-2-oni (CAS RN 5471-51-2)

0 %

31.12.2016

ex 2914 69 90

p-Bentsokinoni (CAS RN 106-51-4)

0 %

31.12.2016

ex 2914 70 00

3’-Klooripropiofenoni (CAS RN 34841-35-5)

0 %

31.12.2013

ex 2916 12 00

2-Hydroksietyyliakrylaatti, puhtaus vähintään 97 painoprosenttia (CAS RN 818-61-1)

0 %

31.12.2016

ex 2916 31 00

Bentsyylibentsoaatti (CAS RN 120-51-4)

0 %

31.12.2016

ex 2918 99 90

Natrium-5-[2-kloori-4-(trifluorimetyyli)fenoksi]-2-nitrobentsoaatti, (CAS RN 62476-59-9)

0 %

31.12.2016

ex 2919 90 00

Trietyylifosfaatti (CAS RN 78-40-0)

0 %

31.12.2016

ex 2922 49 85

Ornitiiniaspartaatti (INNM), (CAS RN 3230-94-2)

0 %

31.12.2013

ex 2924 29 98

N-Etyyli-2-(isopropyyli)-5-metyylisykloheksaanikarboksamidi (CAS RN 39711-79-0)

0 %

31.12.2016

ex 2928 00 90

N-Isopropyylihydroksyyliamiini (CAS RN 5080-22-8)

0 %

31.12.2016

ex 2930 90 99

Merkaptamiinihydrokloridi (CAS RN 156-57-0)

0 %

31.12.2016

ex 2930 90 99

1-Metyyli-5-[3-metyyli-4-[4-[(trifluorimetyyli)tio] fenoksi]fenyyli]biureetti, (CAS RN 106310-17-2)

0 %

31.12.2016

ex 2931 90 90

Trioktyylifosfiinioksidi (CAS RN 78-50-2)

0 %

31.12.2016

ex 2932 99 00

Etyyli-2-metyyli-1,3-dioksolaani-2-asetaatti (CAS RN 6413-10-1)

0 %

31.12.2016

ex 2933 29 90

Cyatsofamidi (ISO), (CAS RN 120116-88-3)

0 %

31.12.2016

ex 2933 39 99

2,3-Dikloori-5-trifluorimetyylipyridiini, (CAS RN 69045-84-7)

0 %

31.12.2016

ex 2933 39 99

5,6-Dimetoksi-2-[(4-piperidinyyli)metyyli]indan-1-oni, (CAS RN 120014-30-4)

0 %

31.12.2016

ex 2933 59 95

Triasetyyligansiklovir (CAS RN 86357-14-4)

0 %

31.12.2016

ex 2933 69 80

Dietyyliheksyylibutamidotriatsoni (INCI), (CAS RN 154702-15-5)

0 %

31.12.2016

ex 2933 99 80

Kandesartaanietyyliesteri (INNM), (CAS RN 139481-58-6)

0 %

31.12.2016

ex 2934 99 90

Klopidogrelihappohydrokloridi (CAS RN 144750-42-5)

0 %

31.12.2016

ex 2934 99 90

Propan-2-oli – 2-metyyli-4-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)-10H-tieno[2,3-b][1,5]bentsodiatsepiini-(1:2)-dihydraatti, (CAS RN 864743-41-9)

0 %

31.12.2016

ex 2935 00 90

(3R,5S,6E)-7-[4-(4-Fluorifenyyli)-2-[metyyli(metyylisulfonyyli)amino]-6-(propan-2-yyli)pyrimidin-5-yyli]-3,5-dihydroksihept-6-eenihappo – 1-[(R)-(4-kloorifenyyli)(fenyyli)metyyli]piperatsiini (1:1), (CAS RN 1235588-99-4)

0 %

31.12.2016

ex 3204 12 00

Väri C.I. Acid Blue 9

0 %

31.12.2016

ex 3204 17 00

Väri C.I. Pigment Green 7

0 %

31.12.2016

ex 3204 17 00

Väri C.I. Pigment Blue 15:3

0 %

31.12.2016

ex 3204 17 00

Väri C.I. Pigment Yellow 14

0 %

31.12.2016

ex 3204 17 00

Väri C.I. Pigment Red 202

0 %

31.12.2016

ex 3204 17 00

Väri C.I. Pigment Violet 27

0 %

31.12.2016

ex 3204 20 00

Väri C.I. Fluorescent Brightener 71

0 %

31.12.2016

ex 3204 20 00

Väri C.I. Fluorescent Brightener 351

0 %

31.12.2016

ex 3205 00 00

Väri C.I. Carbon Black 7 Lake

0 %

31.12.2016

ex 3206 19 00

Valmiste, jossa on

—	72 (± 2) painoprosenttia kiillettä ja

—	28 (± 2) painoprosenttia titaanidioksidia

0 %

31.12.2016

ex 3801 90 00

Soluuntuva grafiitti (CAS RN 90387-90-9 ja CAS RN 12777-87-6)

0 %

31.12.2016

ex 3812 30 80

UV-stabilaattori, jossa on

—	2-(4,6-bis(2,4-dimetyylifenyyli)-1,3,5-triatsin-2-yyli)-5-(oktyloksi)-fenolia (CAS RN 2725-22-6), ja

—	joko N,N’-bis(1,2,2,6,6-pentametyyli-4-piperidinyyli)-1,6-heksaanidiamiinin polymeeriä ja 2,4- dikloori-6-(4-morfolinyyli)-1,3,5-triatsiinin polymeeriä (CAS RN 193098-40-7), tai

—	N,N’-bis(2,2,6,6-tetrametyyli-4-piperidinyyli)-1,6-heksaanidiamiinin ja 2,4- dikloori-6-(4-morfolinyyli)-1,3,5-triatsiinin polymeeriä (CAS RN 82451-48-7)

0 %

31.12.2016

ex 3812 30 80

Valostabilaattori, jossa on haara- ja suoraketjuisia 3-(2H-bentsotriatsolyyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksibentseenipropaanihapon (CAS RN 127519-17-9) alkyyliestereitä

0 %

31.12.2016

ex 3812 30 80

Muovin stabilaattori, jossa on

—	2-etyyliheksyyli-10-etyyli-4,4-dimetyyli-7-okso-8-oksa-3,5-ditia-4-stannatetradekanoaattia (CAS RN 57583-35-4),

—	2-etyyliheksyyli-10-etyyli-4-[[2-[(2-etyyliheksyyli)oksi]-2-oksoetyyli]tio]-4-metyyli-7-okso-8-oksa-3,5-ditia-4-stannatetradekanoaattia (CAS RN 57583-34-3), ja

—	2-etyyliheksyylimerkaptoasetaatttia (CAS RN 7659-86-1)

0 %

31.12.2016

ex 3812 30 80

Valostabilaattori, jossa on

—	haara- ja suoraketjuisia 3-(2H-bentsotriatsolyyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksibentseenipropaanihapon alkyyliestereitä (CAS RN 127519-17-9), ja

—	1-metoksi-2-propyyliasetaattia (CAS RN 108-65-6)

0 %

31.12.2016

ex 3815 19 90

Katalyytit, jotka koostuvat kromitrioksidista, dikromitrioksidista tai organometallisista kromiyhdisteistä ja jotka on kiinnitetty piidioksidikantaja-aineeseen, jonka huokostilavuus typpiabsorptiomenetelmällä määritettynä on vähintään 2 cm3/g

0 %

31.12.2016

ex 3815 19 90

Katodi, rullina, ilmasinkkinappiparistoihin (kuulolaitteiden paristoihin) tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2016

ex 8506 90 00

ex 3817 00 80

Alkyylinaftaliinien seos, joka on modifioitu alifaattisilla ketjuilla ja jonka ketjun pituus on 12–56 hiiliatomia

0 %

31.12.2016

ex 3824 90 97

Vesidispersio, jossa on

—	76 (± 0,5) painoprosenttia piikarbidia (CAS RN 409-21-2)

—	4,6 (± 0,05) painoprosenttia alumiinioksidia (CAS RN 1344-28-1) ja

—	2,4 (± 0,05) painoprosenttia yttriumoksidia (CAS RN 1314-36-9)

0 %

31.12.2016

ex 3824 90 97

Seos, jossa on

—	vähintään 70 mutta enintään 80 painoprosenttia bis(1,2,2,6,6-pentametyyli-4-piperidyyli)sebakaattia (CAS RN 41556-26-7) ja

—	vähintään 20 mutta enintään 30 painoprosenttia metyyli-1,2,2,6,6-pentametyyli-4-piperidyylisebakaattia (CAS RN 82919-37-7)

0 %

31.12.2016

ex 3824 90 97

Seuraavien aineiden sekoitus:

—	emäksinen zirkoniumkarbonaatti (CAS RN 57219-64-4), ja

—	ceriumkarbonaatti (CAS RN 537-01-9)

0 %

31.12.2016

ex 3824 90 97

Valmiste, jossa on

—	trioktyylifosfiinioksidia (CAS RN 78-50-2),

—	dioktyyliheksyylifosfiinioksidia (CAS RN 31160-66-4),

—	oktyylidiheksyylifosfiinioksidia (CAS RN 31160-64-2), ja

—	triheksyylifosfiinioksidia (CAS RN 597-50-2)

0 %

31.12.2016

ex 3903 90 90

Styreenin ja maleiinihappoanhydridin kopolymeeri, joka on joko osittain esteröity tai kokonaan kemiallisesti muunnettu ja jonka keskimääräinen molekyylipaino (Mn) on enintään 4 500, hiutaleina tai jauheena

0 %

31.12.2016

ex 3911 90 99

ex 3904 30 00

Vinyylikloridin, vinyyliasetaatin ja vinyylialkoholin kopolymeeri, joka sisältää:

0 %

31.12.2013

ex 3904 40 00

—	vähintään 87 mutta enintään 92 painoprosenttia vinyylikloridia,

—	vähintään 2 mutta enintään 9 painoprosenttia vinyyliasetaattia ja

—	vähintään 1 mutta enintään 8 painoprosenttia vinyylialkoholia,

yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen a tai b kohdassa mainitussa muodossa, nimikkeen 3215 tai 8523 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu tai elintarvikkeiden ja juomien pakkaamiseen käytettävien astioiden ja suljinten päällysteiden valmistukseen tarkoitettu (1)

ex 3907 20 11

[3-[3-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksifenyyli]-1-oksopropyyli]-hydroksipoly(okso-1,2-etaanidiyylia) (CAS RN 104810-48-2)

0 %

31.12.2016

ex 3907 20 11

Valmiste, jossa on

—	α-[3-[3-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksifenyyli]-1-oksopropyyli]-ω-hydroksipoly(oksi-1,2-etaanidiyyliä) (CAS RN 104810-48-2) ja

—	α-[3-[3-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksifenyyli]-1-oksopropyyli]-ω-[3-[3-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksifenyyli]-1-oksopropoksi]poly(oksi-1,2-etaanidiyyliä) (CAS RN 104810-47-1)

0 %

31.12.2016

ex 3912 20 11

Nitroselluloosa

0 %

31.12.2016

ex 3919 10 80

Akryyliteippi rullina

0 %

31.12.2016

ex 3919 90 00

—	jonka molemmat puolet ovat itsekiinnittyviä,

—	jonka kokonaispaksuus on vähintään 0,04 mm mutta enintään 1,25 mm,

—	jonka kokonaisleveys on vähintään 5 mm mutta enintään 1 205 mm,

joka on tarkoitettu nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen (1)

ex 3919 90 00

Poly(metyylimetakrylaatista) valmistettu biaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 90 μm ja joka on peitetty toiselta puolelta liimakerroksella ja irrotettavalla kalvolla

0 %

31.12.2013

ex 3919 90 00

Poly(metyylimetakrylaatista) ja metalloiduista hopea- ja kuparikerroksista valmistettu monikerroksinen kalvo,

—	jonka vähimmäisheijastussuhde on 93,5 prosenttia standardin ASTM G173-03 mukaisesti,

—	jonka toinen puoli on päällystetty irrotettavalla polyeteenikerroksella,

—	jonka toinen puoli on päällystetty puristusherkällä akryyliliimalla ja silikonoidulla polyesterikalvolla

0 %

31.12.2016

ex 3919 90 00

Itsekiinnittyvä läpinäkyvä kalvo, jonka läpäisevyys on yli 90 prosenttia, sameus alle 3 prosenttia (standardin ASTM D1003 mukaisesti) ja jossa on useita kerroksia, kuten

—	liimautuva akryylikerros, jonka paksuus on vähintään 20 μm mutta enintään 70 μm,

—	polyuretaanipohjainen kerros, jonka paksuus on vähintään 100 μm mutta enintään 300 μm

0 %

31.12.2016

ex 3920 10 28

Poly(eteeni)kalvo, jolle on painettu graafinen kuvio neljää perusmusteväriä ja erikoisvärejä käyttämällä, jotta on saatu monivärikuvio kalvon yhdelle puolelle ja yksivärinen kuvio toiselle puolelle, ja jonka graafisella kuviolla on seuraavat ominaisuudet:

—	se on tasavälein toistuva kalvon pituussuunnassa ja

—	yhdenmukainen kummalta puolelta tahansa katsottuna

0 %

31.12.2013

ex 3920 20 21

Levyinä oleva biaksiaalisesti orientoitu polypropeenikalvo,

—	jonka paksuus on enintään 0,1mm,

—	jonka molemmat puolet on painettu erityispäällysteellä, jotta turvaominaisuudet voidaan painaa seteleihin

0 %

31.12.2016

ex 3920 20 29

Rullina oleva polypropeenilevy,

0 %

31.12.2016

ex 8507 90 30

—	jonka paksuus on enintään 30 μm,

—	jonka leveys on enintään 210 mm,

—	joka on ASTM D882:n mukainen

sähköajoneuvojen litiumioniakkujen erottimien valmistukseen tarkoitettu (1)

ex 3920 51 00

Poly(metyylimetakrylaatista) valmistettu biaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 90 μm

0 %

31.12.2013

ex 3920 91 00

Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, myös toiselta tai molemmilta puolilta metalloitu, tai poly(eteenitereftalaatti)kalvoista valmistettu vain ulkopinnoiltaan metalloitu laminaattikalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:

—	näkyvän valon läpäisykyky vähintään 50 %,

—	päällystetty toiselta tai molemmilta puolilta poly(vinyylibutyraali)kerroksella, mutta ei päällystetty liima-aineella eikä millään muulla aineella kuin poly(vinyylibutyraalilla),

—	kokonaispaksuus enintään 0,2 mm lukuun ottamatta poly(vinyylibutyraalia), ja poly(vinyylibutyraali)kerroksen paksuus yli 0,2 mm,

laminoidun lämpöä heijastavan lasin tai laminoidun koristelasin valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2013

ex 3921 90 90

Rullina oleva polymeeri-metalli-laminaatti,

0 %

31.12.2016

ex 8507 90 80

—	jossa on poly(eteenitereftalaatti)kerros,

—	jossa on alumiinikerros,

—	jossa on polypropeenikerros,

—	jonka leveys on enintään 275 mm,

—	jonka kokonaispaksuus on enintään 165 μm, ja

—	joka on ASTM D1701-91:n ja ASTM D882-95A:n mukainen

sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1)

ex 3923 10 00

Valomaskien kotelot,

—	jotka koostuvat antistaattisista materiaaleista tai kestomuovien sekoituksista, joilla on erityiset sähköstaattisen purkauksen (ESD) ja kaasun purkautumisen ominaisuudet,

—	joilla on ei-huokoisen, hankausta tai iskua kestävän pinnan ominaisuudet,

—	jotka on varustettu erikoissuunnitellulla kiinnitysjärjestelmällä, joka suojaa valomaskia pintavahingoilta tai kosmeettisilta vahingoilta, ja

—	joissa voi olla tiivisteitä,

jollaisia käytetään optisessa litografiassa valomaskien säilyttämiseen

0 %

31.12.2016

ex 3926 90 97

Autoradioiden etupaneelien osat,

—	jotka on valmistettu mahdollisesti polykarbonaattia sisältävästä akryylinitriili-butadieeni-styreenistä

—	jotka on pinnoitettu kupari-, nikkeli- ja kromikerroksilla,

—	joiden pinnoitteen kokonaispaksuus on vähintään 5,54 μm mutta enintään 22,3 μm

0 %

31.12.2016

ex 7318 14 99

Kalliopultti,

0 %

31.12.2016

ex 7318 14 99

—	joka on itsekierteittävä ruuvi,

—	jonka pituus on yli 300 mm,

jollaisia käytetään kaivosten vahvistamiseen

ex 7326 90 98

Television jalusta, jossa on metallinen yläosa laitteen kiinnittämistä ja vakauttamista varten

0 %

31.12.2016

ex 8529 90 49

ex 8529 90 92

ex 7410 11 00

Grafiitista ja kuparista valmistettu laminaattikalvo rullina, joiden

0 %

31.12.2016

ex 8507 90 80

—	leveys on vähintään 610 mutta enintään 620 mm, ja

ex 8545 90 90

—	läpimitta on vähintään 690 mutta enintään 710 mm,

sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1)

ex 7410 22 00

Nikkelillä päällystetty leikattu kuparifoliolevy, jonka:

0 %

31.12.2016

ex 8507 90 80

—	leveys on 70 mm (± 5 mm),

—	paksuus on 0,4 mm (± 0,2 mm),

—	pituus on enintään 55 mm,

sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1)

ex 7607 11 90

Rullina oleva alumiinifolio, jonka

—	puhtaus on 99,99 painoprosenttia,

—	paksuus on vähintään 0,021 mm mutta enintään 0,2 mm,

—	leveys on 500 mm,

—	pinnalla on 3–4 nm paksu oksidikerros,

—	pinta on yli 95-prosenttisesti kuutiokuvioitu

0 %

31.12.2016

ex 7607 19 90

Alumiiniin sidotusta litium-manganeesi-laminaatista koostuva levy rullina, joiden

0 %

31.12.2016

ex 8507 90 80

—	leveys on vähintään 595 mutta enintään 605 mm, ja

—	läpimitta on vähintään 690 mutta enintään 710 mm,

sähköajoneuvojen litiumioniakkujen katodien valmistukseen tarkoitettu (1)

ex 7616 99 90

Liitososat, joita käytetään helikopterin pyrstöroottorin akselien valmistuksessa (1)

0 %

31.12.2016

ex 8482 80 00

ex 8803 30 00

ex 8108 90 30

Titaaniseoksesta valmistettu lanka, joka sisältää

—	22 (± 3) painoprosenttia vanadiinia ja

—	4 (± 0,5) painoprosenttia alumiinia

0 %

31.12.2016

ex 8108 90 50

Titaaniseoksesta valmistettu nauha, joka sisältää

—	15 (± 1) painoprosenttia vanadiinia

—	3 (± 0,5) painoprosenttia kromia

—	3 (± 0,5) painoprosenttia tinaa ja

—	3 (± 0,5) painoprosenttia alumiinia

0 %

31.12.2016

ex 8108 90 50

Titaaniseoksesta valmistetut levyt, nauhat ja foliot, jotka sisältävät

—	vähintään 0,3 mutta enintään 0,7 painoprosenttia alumiinia ja

—	vähintään 0,25 mutta enintään 0,6 painoprosenttia piitä

0 %

31.12.2016

ex 8108 90 50

Kylmävalssatusta titaaniseoksesta valmistetut levyt, nauhat ja foliot, jotka sisältävät enintään

—	0,25 painoprosenttia rautaa,

—	0,20 painoprosenttia happea,

—	0,08 painoprosenttia hiiltä,

—	0,03 painoprosenttia typpeä ja

—	0,013 painoprosenttia vetyä

0 %

31.12.2016

ex 8108 90 90

Titaaniseoksesta valmistetut silmälasien kehyksien osat, myös pultit, jollaisia käytetään silmälasien kehyksissä

0 %

31.12.2016

ex 9003 90 00

ex 8113 00 20

Kermettiharkot, jotka sisältävät vähintään 60 painoprosenttia alumiinia ja vähintään 5 painoprosenttia boorikarbidia

0 %

31.12.2016

ex 8409 91 00

Neljällä imuaukolla varustettu pakoputkien valmistuksessa käytettävä standardin DIN EN 13835 mukainen pakosarja, jossa voi olla turbiinin pesä ja joka on tarkoitettu sorvattujen, jyrsittyjen, porattujen ja/tai muulla tavalla käsiteltyjen pakoputkien valmistukseen (1)

0 %

31.12.2016

ex 8409 99 00

ex 8414 59 80

Poikittaisvirtaustuuletin, jonka

0 %

31.12.2016

ex 8414 90 00

—	korkeus on vähintään 575 mm (± 1,0 mm) mutta enintään 850 mm (± 1,0 mm),

—	läpimitta on 95 mm (± 0,6 mm) tai 102 mm (± 0,6 mm),

—	joka on valmistettu antistaattisesta, antibakteerisesta ja lämpöä kestävästä lujitemuovista, joka sisältää 30 % lasikuitua ja jonka lämmönkesto on vähintään 70 °C (± 5 °C),

ja joka on tarkoitettu erillisistä yksiköistä koostuvien ilmastointilaitteiden sisäyksikköjen valmistukseen (1)

ex 8501 31 00

Harjaton tasavirtamoottori, joka voi pyöriä vastapäivään (CCW) ja:

—	jonka tulojännite on vähintään 264 V mutta enintään 391 V,

—	jonka ulkoläpimitta on vähintään 81 mm (± 2,5 mm) mutta enintään 150 mm (± 0,8 mm),

—	jonka antoteho on enintään 125 W,

—	jossa on E- tai B-luokan käämityseristys,

ja joka on tarkoitettu erillisistä yksiköistä koostuvien ilmastointilaitteiden sisä- tai ulkoyksikköjen valmistukseen (1)

0 %

31.12.2016

ex 8504 40 82

Painettu piirilevy, jossa on siltasuuntainpiiri sekä muita aktiivisia ja passiivisia komponentteja ja

—	jossa on kaksi lähtöliitäntää

—	jossa on kaksi tuloliitäntää, jotka ovat käytettävissä yhtäaikaisesti ja rinnakkain

—	joka voidaan kytkeä kirkkaaseen tai himmennettyyn toimintatilaan

—	jonka tulojännite on 40V (+ 25 % – 15 %) tai 42 V (+ 25 % – 15 %) kirkkaassa toimintatilassa ja 30 V (± 4 V) himmennetyssä toimintatilassa, tai

—	jonka tulojännite on 230V (+ 20 % – 15 %) kirkkaassa toimintatilassa ja 160 V (± 15 %) himmennetyssä toimintatilassa, tai

—	jonka tulojännite on 120V (15 % – 35 %) kirkkaassa toimintatilassa ja 60 V (± 20 %) himmennetyssä toimintatilassa

—	jonka tulovirta saavuttaa 80 % nimellisarvostaan 20 millisekunnissa

—	jonka tulotaajuus on vähintään 45 Hz mutta enintään 65 Hz jännitteen ollessa 42V tai 230V ja 45–70Hz jännitteen ollessa 120V

—	jonka suurin kytkentävirtasysäyksen ylitys on enintään 250 % kytkentävirrasta

—	jonka kytkentävirtasysäyksen ylityksen kesto on enintään 100 millisekuntia

—	jonka kytkentävirran alitus on vähintään 50 % tulovirrasta

—	jonka kytkentävirran alituksen kesto on enintään 20 millisekuntia

—	jonka lähtövirta voidaan asettaa etukäteen

—	jonka lähtövirta saavuttaa 90 % etukäteen asetetusta nimellisarvostaan 50 millisekunnissa

—	jonka lähtövirta on nolla 30 millisekunnin kuluessa tulovirran katkaisemisen jälkeen

—	jossa on määritelty virhetila, kun kuormitusta ei ole tai se on liian korkea (käyttöajan loppuminen)

0 %

31.12.2012

ex 8505 11 00

Kestomagneetti, jonka remanenssi on 455 mT (± 15 mT)

0 %

31.12.2013

ex 8505 11 00

Neodyymi-rauta-rengas, jonka ulkohalkaisija on enintään 13 mm, sisähalkaisija enintään 9 mm

0 %

31.12.2013

ex 8507 60 00

Llitiumioni-lieriöpari, jonka

—	antojännite on 3,5–3,8 VDC,

—	kapasiteetti on 300–900 mAh, ja

—	läpimitta on 10,0–14,5 mm

0 %

31.12.2016

ex 8507 60 00

Suorakaiteen muotoinen litiumioniakku,

—	jossa on metallikuori,

—	jonka pituus on 173 mm (± 0,15 mm),

—	jonka leveys on 21 mm (± 0,1 mm),

—	jonka korkeus on 91 mm (± 0,15 mm),

—	jonka nimellisjännite on 3,3 V, ja

—	jonka nimelliskapasiteetti on vähintään 21 Ah

0 %

31.12.2016

ex 8529 90 92

Nimikkeen 8528 LCD-monitoreihin tarkoitettu LCD-värinäyttöpaneeli,

—	kuvaruudun läpimitta vähintään 14,48 mutta enintään 31,24 cm,

—	taustavalolla ja mikro-ohjaimella varustettu,

—	varustettu CAN-ohjaimella (Controller Area Network), jossa on LVDS-liitäntä (Low-voltage Differential Signaling) ja CAN-/virtapistoke tai APIX-liitännällä (Automotive Pixel Link) varustettu APIX-ohjain

—	kotelossa, jonka takaseinämässä voi olla alumiininen jäähdytyslevy,

—	ilman signaalinkäsittelymoduulia,

87 ryhmän ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2015

ex 8708 80 99

Iskunvaimentimena ajoneuvojen jousitusjärjestelmissä käytettävä männän varsi, jonka

—	läpimitta on leveimmässä kohdassa vähintään 12,4 mm, mutta enintään 28 mm,

—	pituus on vähintään 236,5 mm mutta enintään 563,5 mm

0 %

31.12.2016

ex 8803 30 00

Esimuotoillut helikopterin roottoriakselit

—	jotka ovat poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset

—	joiden pituus on vähintään 1 249,68 mm mutta enintään 1 496,06 mm

—	joiden ulkoläpimitta on vähintään 81,356 mm mutta enintään 82,2198 mm

—	jotka on tyssätty molemmista päistä niin, että ulkoläpimitta on vähintään 63,8683 mm mutta enintään 66,802 mm

—	jotka on lämpökäsitelty standardin MIL-H-6088, AMS 2770 tai AMS 2772 mukaisesti

0 %

31.12.2016

ex 9001 10 90

Polymeerivalokuitu, jonka:

—	ydin on polymetyylimetakrylaattia,

—	kuori on fluorattua polymeeriä,

—	läpimitta on enintään 3,0 mm, ja

—	pituus on yli 150m

jollaisia käytetään polymeerikuitukaapeleiden valmistuksessa

0 %

31.12.2016

ex 9401 90 80

Säppipyörät, jollaisia käytetään säädettävien autonistuinten valmistuksessa

0 %

31.12.2015

(1) Tullien suspendoinnissa sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artiklaa.

LIITE II

1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet

CN-koodi	Taric
2009 41 92	70
2009 41 99	70
2009 89 79	92
2819 10 00
2914 19 90	40
2914 39 00	20
2914 70 00	50
2918 30 00	50
2922 49 85	10
3206 11 00	20
3815 19 90	10
3815 12 00	20
3815 12 00	30
3904 40 00	91
3919 90 00	51
3920 10 28	91
3920 51 00	30
3920 91 00	93
8302 42 00	80
8505 19 90	31
8529 90 92	50
9401 90 80	10

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/18

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 553/2012,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2012,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)	Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamia sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä kesäkuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Kierteetön muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettu kuusiokannallinen tavara, jonka vetomurtolujuus on 1 040 MPa ja mitat 160 mm (pituus), 32 mm (kannan koko) ja 16 mm (varren halkaisija).

Se on tarkoitettu edelleen valmistettavaksi nimikkeeseen 7318 kuuluvaksi valmiiksi tavaraksi tullille esittämisen jälkeen.

7318 15 89

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 7318, 7318 15 ja 7318 15 89 nimiketekstien mukaisesti.

Koska tavara ei ole valmis välittömään käyttöön, sillä on valmiin tavaran likimääräinen muoto ja sitä voidaan ainoastaan käyttää nimikkeen 7318 valmiin tavaran valmistukseen, sen katsotaan teelmänä olevan 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdassa tarkoitettu viimeistelemätön tavara (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, 2 yleisen tulkintasäännön a alakohta, selitys II ja nimikkeen 7318 A kohdan viides alakohta).

Ottaen huomioon tavaran objektiivisesti todettavat ominaisuudet kuten sen muodon, kuusiokannan ja vetomurtolujuuden, sen katsotaan olevan CN-koodin 7318 15 89 viimeistelemätön tavara.

Sen vuoksi tavara on luokiteltava CN-koodiin 7318 15 89.

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/20

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 554/2012,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2012,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä kesäkuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Koristeoksa, joka koostuu keinotekoisista kukista (joulutähdet), lehdistä ja hedelmistä (havupuunoksat ja marjat). Se on valmistettu koristeellisesta tekstiiliaineesta, muovista ja metallilangasta.

Tuote on tarkoitettu käytettäväksi kynttiläkoristeena. Siinä ei ole mukana kynttilää eikä kynttilänjalkaa tullille esitettäessä.

(1) Ks. kuva.

6702 90 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 6702 ja 6702 90 00 nimiketekstien mukaan.

Oksaa ei voida pitää nimikkeen 9505 mukaisena juhlaesineenä, koska sitä ei ole suunniteltu, valmistettu ja tunnustettu yksinomaan juhlaesineeksi. Se ei sisällä painokuvioita, koristekuviota, symboleja tai kirjoituksia eikä sitä ole tarkoitettu tietyssä juhlassa käytettäväksi (ks. myös yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, nimike 9505).

Sitä ei sen vuoksi voida luokitella nimikkeeseen 9505 kuuluvaksi juhlaesineeksi.

Se on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 6702 90 00 tekokukista, -lehdistä ja -hedelmistä valmistetuksi muuta ainetta olevaksi tavaraksi.

(1) Kuva on ainoastaan ohjeellinen.

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/22

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 555/2012,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 2012,

maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta tietovaatimusten ja määritelmien päivittämisen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 184/2005 perustetaan yhteinen kehys maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien unionin tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 184/2005 säädettyjä tietovaatimuksia ja määritelmiä on tarpeen päivittää ottaen huomioon taloudellinen ja tekninen muutos, jotta ne vastaisivat kansainvälisiä standardeja, joissa määritellään yleiset säännöt, joiden mukaan maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevat tilastot on kerättävä.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maksutasekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 184/2005 liitteet tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 5, 8.2.2005, s. 23.

LIITE

”

LIITE I

Taulukko 1

Kuukausittainen maksutase

Määräaika:

44. kalenteripäivä tilastokauden päättymisestä

Aikajaksot:

kuukausittain

Ensimmäinen tilastokausi:

huhtikuu 2014

	Tulot	Menot	Netto
1. Vaihtotase
Tavarat	Geo 3	Geo 3
Palvelut	Geo 3	Geo 3
Ensitulo
Palkansaajakorvaukset	Geo 3	Geo 3
Sijoitustulo
Suorat sijoitukset
Oma pääoma	Geo 3	Geo 3
josta: uudelleen sijoitetut voitot kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)	Geo 2 (1)
Velkainstrumentit	Geo 3	Geo 3
Arvopaperisijoitukset
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet	Geo 3	Geo 1
Velkapaperit	Geo 3	Geo 1
Muut sijoitukset	Geo 3	Geo 3
joista: korko	Geo 2 (1)	Geo 2 (1)
Valuuttavaranto	Geo 3	Geo 3
josta: korko	Geo 2 (1)	Geo 2 (1)
Muu ensitulo	Geo 3	Geo 3
Tulojen uudelleenjako	Geo 3	Geo 3
2. Pääomatase
Pääomatase	Geo 3	Geo 3
	Rahoitusvarojen nettohankinta	Velkojen nettohankinta	Netto
3. Rahoitustase
Suorat sijoitukset
Oma pääoma kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)	Geo 2 (1)
Velkainstrumentit kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)	Geo 2 (1)
Arvopaperisijoitukset
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)	Geo 1 (1)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)
Velkapaperit
Lyhytaikaiset
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)	Geo 1 (1)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)
Pitkäaikaiset
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)	Geo 1 (1)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot			Geo 2 (1)
Muut sijoitukset
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 2 (1)	Geo 2 (1)
joista: käteisraha ja talletukset	Geo 2 (1)	Geo 2 (1)
Valuuttavaranto
Monetaarinen kulta
Sijoituskulta	Geo 1 (1)
Kohdistamattomat kultatilit	Geo 1 (1)
Erityiset nosto-oikeudet (SDR:t)	Geo 1 (1)
Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF)	Geo 1 (1)
Muu valuuttavaranto
Käteisraha ja talletukset
Saamiset rahaviranomaisilta, IMF:ltä ja Kansainväliseltä järjestelypankilta (BIS)	Geo 1 (1)
Saamiset muilta yksiköiltä (pankeilta)	Geo 1 (1)
Arvopaperit
Velkapaperit
Lyhytaikaiset	Geo 1 (1)
Pitkäaikaiset	Geo 1 (1)
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet	Geo 1 (1)
Johdannaiset (netto)	Geo 1 (1)
Muut saamiset	Geo 1 (1)

Taulukko 2

Neljännesvuosittainen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema

Aikajaksot:

neljännesvuosittain

Ensimmäinen tilastokausi:

vuoden 2014 ensimmäinen neljännes

Määräaika:

t+85 vuodesta 2014 vuoteen 2016; t+82 vuodesta 2017 vuoteen 2018 (3) ; t+80 vuodesta 2019 (3) lähtien

	Tulot	Menot	Netto
A. Vaihtotase
Tavarat	Geo 4	Geo 4
Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan	Geo 3	Geo 3
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti	Geo 3
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden ostot (negatiiviset tulot)	Geo 3
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit	Geo 3
Ei-monetaarinen kulta	Geo 3	Geo 3
Tuotteistaminen – kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu	Geo 4	Geo 4
Palvelut	Geo 4	Geo 4
Tuotannolliset palvelut	Geo 4	Geo 4
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat	Geo 4	Geo 4
Kuljetus	Geo 4	Geo 4
Matkailu	Geo 4	Geo 4
Rakentaminen	Geo 4	Geo 4
Vakuutus- ja eläkepalvelut	Geo 4	Geo 4
Rahoituspalvelut	Geo 4	Geo 4
Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut	Geo 3	Geo 3
Välilliset rahoituspalvelut (FISIM)	Geo 3	Geo 3
Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat	Geo 4	Geo 4
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut	Geo 4	Geo 4
Muut liike-elämän palvelut	Geo 4	Geo 4
Tutkimus- ja kehityspalvelut	Geo 3	Geo 3
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut	Geo 3	Geo 3
Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut	Geo 3	Geo 3
Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	Geo 4	Geo 4
Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat	Geo 4	Geo 4
Ensitulo
Palkansaajakorvaukset	Geo 4	Geo 4
Sijoitustulo
Suorien sijoitusten tuotot
Oma pääoma	Geo 4	Geo 4
Osingot ja yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä	Geo 3	Geo 3
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus)	Geo 3	Geo 3
Sisaryrityksiltä	Geo 3	Geo 3
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Uudelleen sijoitetut voitot	Geo 4	Geo 4
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Velkainstrumentit	Geo 4	Geo 4
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä	Geo 3	Geo 3
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus)	Geo 3	Geo 3
Sisaryrityksiltä	Geo 3	Geo 3
joista: korko
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Arvopaperisijoitusten tuotot
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet	Geo 4	Geo 1
Osakkeet
Osingot
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
Sijoitusrahasto-osuudet
Osingot
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
Uudelleen sijoitetut voitot
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
Velkapaperit
Lyhytaikaiset	Geo 4	Geo 1
Korko
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
Pitkäaikaiset	Geo 4	Geo 1
Korko
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
Muut sijoitustulot	Geo 4	Geo 4
Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä	Geo 3	Geo 3
Korko	Geo 3	Geo 3
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
joista: korot erityisistä nosto-oikeuksista (SDR)		Geo 1
joista: korko (ml. välilliset rahoituspalvelut (FISIM))	Geo 3	Geo 3
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Vakuutuksenottajien sijoitustulo vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista	Geo 3	Geo 3
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Valuuttavarannon tuotot	Geo 3
joista: korko	Geo 3
Muu ensitulo	Geo 4	Geo 4
Julkisyhteisöt	Geo 3	Geo 3
Tuotannon ja tuonnin verot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Tuoteverot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Muut tuotantoverot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Tukipalkkiot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Tuotetukipalkkiot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Muut tuotantotukipalkkiot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Luonnonvaran vuokrat	Geo 3	Geo 3
Muut sektorit	Geo 3	Geo 3
Tuotannon ja tuonnin verot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Tuoteverot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Muut tuotantoverot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Tukipalkkiot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Tuotetukipalkkiot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Muut tuotantotukipalkkiot	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Luonnonvaran vuokrat	Geo 3	Geo 3
Tulojen uudelleenjako	Geo 4	Geo 4
Julkisyhteisöt	Geo 3	Geo 3
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot	Geo 3	Geo 3
Sosiaaliturvamaksut	Geo 3	Geo 3
Sosiaalietuudet	Geo 3	Geo 3
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D74)	Geo 3	Geo 3
joista: unionin toimielimille (pl. EKP)	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75)	Geo 3	Geo 3
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat (D76)	Unionin toimielimet	Unionin toimielimet
Muut sektorit	Geo 3	Geo 3
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot	Geo 3	Geo 3
Sosiaaliturvamaksut	Geo 3	Geo 3
Sosiaalietuudet	Geo 3	Geo 3
Vahinkovakuutusmaksut, netto	Geo 3	Geo 3
Vahinkovakuutuskorvaukset	Geo 3	Geo 3
Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75)	Geo 3	Geo 3
joista: kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot	Geo 3	Geo 3
joista: palkansaajien rahalähetykset	Geo 4	Geo 4
Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu	Geo 3	Geo 3
B. Pääomatase
Pääomatase	Geo 4	Geo 4
Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen bruttohankinnat/vähennykset	Geo 3	Geo 3
Pääomansiirrot	Geo 3	Geo 3
Julkisyhteisöt	Geo 3	Geo 3
Pääomaverot	Geo 3	Geo 3
Investointiavustukset	Geo 3	Geo 3
Muut pääomansiirrot	Geo 3	Geo 3
joista: velan anteeksianto	Geo 3	Geo 3
Muut sektorit	Geo 3	Geo 3
Pääomaverot	Geo 3	Geo 3
Investointiavustukset	Geo 3	Geo 3
Muut pääomansiirrot	Geo 3	Geo 3
joista: velan anteeksianto	Geo 3	Geo 3

	Rahoitusvarojen nettohankinta	Velkojen nettohankinta	Netto
C. Rahoitustase
Rahoitustase	Geo 1	Geo 1
Suorat sijoitukset	Geo 4	Geo 4
Oma pääoma	Geo 4	Geo 4
Oma pääoma, pl. uudelleen sijoitetut voitot
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä	Geo 3	Geo 3
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus)	Geo 3	Geo 3
Sisaryritysten välillä	Geo 3	Geo 3
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Noteeratut	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Noteeraamattomat	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Muut (esim. kiinteistöt)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Uudelleen sijoitetut voitot	Geo 4	Geo 4
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Velkainstrumentit	Geo 4	Geo 4
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä	Geo 3	Geo 3
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus)	Geo 3	Geo 3
Sisaryritysten välillä	Geo 3	Geo 3
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Arvopaperisijoitukset	Geo 4	Geo 1
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet	Geo 4	Geo 1
Osakkeet
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Noteeratut	Geo 2 (2)	Geo 1 (2)
Noteeraamattomat	Geo 2 (2)	Geo 1 (2)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Noteeratut	Geo 2 (2)
Noteeraamattomat	Geo 2 (2)
Sijoitusrahasto-osuudet
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
joista: uudelleen sijoitetut voitot	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
joista: uudelleen sijoitetut voitot	Geo 2 (2)
Velkapaperit
Lyhytaikaiset	Geo 4	Geo 1
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
Pitkäaikaiset	Geo 4	Geo 1
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 1 (5)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)			Geo 3
Muut sijoitukset	Geo 4	Geo 4
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 4	Geo 4
Muut oman pääoman ehtoiset erät	Geo 3	Geo 3
Käteisraha ja talletukset
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3	Geo 3
Pitkäaikaiset	Geo 3	Geo 3
Lainat
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3, IMF	Geo 3, IMF
Pitkäaikaiset	Geo 3, IMF	Geo 3, IMF
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3	Geo 3
Kauppaluotot ja ennakot
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3	Geo 3
Pitkäaikaiset	Geo 3	Geo 3
Muut saamiset ja velat
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3	Geo 3
Pitkäaikaiset	Geo 3	Geo 3
Erityiset nosto-oikeudet		Geo 1
Valuuttavaranto	Geo 3
D. Tasapainoerät
Tavaroiden ja palveluiden tase			Geo 4
Vaihtotase			Geo 1
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (vaihtotase ja pääomatase yhteensä)			Geo 1
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (rahoitustase)			Geo 1
Virheelliset ja tunnistamattomat erät			Geo 1

	Varat			Velat
	Kanta	Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset	Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset	Kanta	Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset	Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset
E. Ulkomainen varallisuusasema
Rahoitustase	Geo 1			Geo 1
Suorat sijoitukset	Geo 4 (4)			Geo 4 (4)
Oma pääoma	Geo 4 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 4 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus)	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Sisaryritysten välillä	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Noteeratut	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Noteeraamattomat	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Muut (esim. kiinteistöt)	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Velkainstrumentit	Geo 4 (4)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 4 (4)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus)	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Sisaryritysten välillä	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Arvopaperisijoitukset	Geo 4 (4)			Geo 1
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet	Geo 4 (4)			Geo 1
Osakkeet
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3 (4)			Geo 1 (5)
Noteeratut	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)
Noteeraamattomat	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Noteeratut	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Noteeraamattomat	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Sijoitusrahasto-osuudet
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Velkapaperit
Lyhytaikaiset	Geo 4 (4)			Geo 1
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3 (4)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 1 (5)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Valuuttakohtainen erittely
Euro	Geo 2 (2)			Geo 1 (2)
Yhdysvaltain dollari	Geo 2 (2)			Geo 1 (2)
Muut valuutat	Geo 2 (2)			Geo 1 (2)
Pitkäaikaiset	Geo 4 (4)			Geo 1
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3 (4)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 1 (5)	Geo 1 (2)	Geo 1 (2)
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi				Geo 1 (2)
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi				Geo 1 (2)
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi	Geo 2 (2)
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi	Geo 2 (2)
Valuuttakohtainen erittely
Euro	Geo 2 (2)			Geo 1 (2)
Yhdysvaltain dollari	Geo 2 (2)			Geo 1 (2)
Muut valuutat	Geo 2 (2)			Geo 1 (2)
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot	Geo 4 (4)			Geo 4 (4)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 2 (2)		Geo 2 (2)	Geo 2 (2)		Geo 2 (2)
Muut sijoitukset	Geo 4 (4)			Geo 4 (4)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1)	Geo 4 (4)			Geo 4 (4)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)		Geo 2 (2)	Geo 2 (2)		Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Muut oman pääoman ehtoiset erät	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Käteisraha ja talletukset	Geo 4 (4)	Geo 2 (2)		Geo 4 (4)	Geo 2 (2)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3 (4)			Geo 3 (4)
Pitkäaikaiset	Geo 3 (4)			Geo 3 (4)
Lainat	Geo 4 (4)	Geo 2 (2)		Geo 4 (4)	Geo 2 (2)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3 (4), IMF			Geo 3 (4), IMF
Pitkäaikaiset	Geo 3 (4), IMF			Geo 3 (4), IMF
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut		Geo 2 (2)	Geo 2 (2)		Geo 2 (2)	Geo 2 (2)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)	Geo 3 (4)			Geo 3 (4)
Kauppaluotot ja ennakot	Geo 4 (4)	Geo 2 (2)		Geo 4 (4)	Geo 2 (2)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3 (4)			Geo 3 (4)
Pitkäaikaiset	Geo 3 (4)			Geo 3 (4)
Muut saamiset ja velat		Geo 2 (2)			Geo 2 (2)
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2)
Lyhytaikaiset	Geo 3 (4)			Geo 3 (4)
Pitkäaikaiset	Geo 3 (4)			Geo 3 (4)
Erityiset nosto-oikeudet				Geo 1	Geo 1 (2)

Taulukko 3

Kansainvälinen palvelukauppa

Määräaika:

t + 9 kuukautta

Aikajaksot:

vuosittain

Ensimmäinen tilastokausi:

2013

	Tulot	Menot	Netto
Palkansaajakorvaukset	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Henkilökohtaiset tulonsiirrot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Palkansaajien rahalähetykset	Geo 5	Geo 5	Geo 5
PALVELUT	Geo 6	Geo 6	Geo 6
Tuotannolliset palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Kuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Meriliikenne	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Meriliikenteen matkustajakuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Meriliikenteen rahtikuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Meriliikenteen muu kuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Ilmaliikenne	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Ilmaliikenteen matkustajakuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Ilmaliikenteen rahtikuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Ilmaliikenteen muu kuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut liikennemuodot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Matkustajakuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rahtikuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muu kuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muiden liikennemuotojen laajennettu luokitus
Avaruusliikenne	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rautatieliikenne	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rautatieliikenteen matkustajakuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rautatieliikenteen rahtikuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rautatieliikenteen muu kuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tieliikenne	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tieliikenteen matkustajakuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tieliikenteen rahtikuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tieliikenteen muu kuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Sisävesiliikenne	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Sisävesiliikenteen matkustajakuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Sisävesiliikenteen rahtikuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Sisävesiliikenteen muu kuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Putkijohtokuljetus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Sähkönsiirto	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Posti- ja kuriiripalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Matkailu
Työmatkailu	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muu työmatkailu	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Yksityismatkailu	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Terveyteen liittyvät matkailumenot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Koulutukseen liittyvät matkailumenot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muu yksityismatkailu	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rakentaminen	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rakentaminen ulkomailla	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rakentaminen tilastoivassa taloudessa	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Vakuutus- ja eläkepalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suora vakuutus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Henkivakuutus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rahtivakuutus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muu suora vakuutus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Jälleenvakuutus	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Vakuuttamista palveleva toiminta	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Eläke- ja standarditakauspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Eläkepalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Standarditakauspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rahoituspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Välilliset rahoituspalvelut (FISIM)	Geo 3	Geo 3	Geo 3
Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Televiestintäpalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tietojenkäsittelypalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tietopalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Uutistoimistopalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut tietopalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut liike-elämän palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tutkimus- ja kehityspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynti	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Lakiasiain-, laskentatoimen, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Lakiasiainpalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Arkkitehti-, insinööri-, tieteelliset ja muut tekniset palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Arkkitehtipalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Insinööripalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Tieteelliset ja muut tekniset palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
joista: jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Käyttöleasingpalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Kaupankäyntiin liittyvät palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Terveyspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Koulutuspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut henkilökohtaiset palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Lähetystöt ja konsulaatit	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Sotilasyksiköt ja -keskukset	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Muut julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut	Geo 5	Geo 5	Geo 5

Taulukko 4

Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät taloustoimet (tuotot mukaan luettuina)

Taulukko 4.1 Suoriin sijoituksiin liittyvät rahoitustaloustoimet

Määräaika:

t + 9 kuukautta

Aikajaksot:

vuosittain

Ensimmäinen tilastokausi:

2013

	Netto	Rahoitusvarojen nettohankinta	Velkojen nettohankinta
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille – Taloustoimet	Geo 6	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot sisaryritysten välillä (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Uudelleen sijoitetut voitot	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Taloustoimet	Geo 6	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot sisaryritysten välillä (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Uudelleen sijoitetut voitot	Geo 5		Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella	Geo 5
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille – Taloustoimet (6)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Taloustoimet (6)	Geo 5	Geo 5	Geo 5

Taulukko 4.2 Suorien sijoitusten tuotot

Määräaika:

t + 9 kuukautta

Aikajaksot:

vuosittain

Ensimmäinen tilastokausi:

2013

	Netto	Tulot	Menot
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille – Tuotot	Geo 6	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Osingot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Osingot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisiä osinkoja)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset osingot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Uudelleensijoitetut voitot	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumenttien tuotot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumenttien tuotot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisten saamisten tuottoja)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten välisten velkainstrumenttien tuotot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Tuotot	Geo 6	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Osingot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Osingot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisiä osinkoja)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset osingot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Uudelleensijoitetut voitot	Geo 5		Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumenttien tuotot	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumenttien tuotot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisten saamisten tuottoja)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten välisten saamisten tuotot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella	Geo 5
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille – Tuotot (7)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Tuotot (7)	Geo 5	Geo 5	Geo 5

Taulukko 4.3 – Toimialoittainen ja maantieteellinen luokittelu

Määräaika:

t + 21 kuukautta

Aikajaksot:

vuosittain

Ensimmäinen tilastokausi:

2013

	Tietotyyppi	Maantieteellinen luokittelu	Toimialoittainen luokittelu NACE REV2
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille	Nettovirta	Geo 5	Taso 1
Suorat sijoitukset ulkomaille	Nettovirta	Geo 4	Taso 2
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen	Nettovirta	Geo 5	Taso 1
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen	Nettovirta	Geo 4	Taso 2
Suorien sijoitusten tuotot	Tulot, menot, nettovirta	Geo 5	Taso 1
Suorien sijoitusten tuotot	Tulot, menot, nettovirta	Geo 4	Taso 2
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille (8)	Nettovirta	Geo 5	Taso 1
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen (8)	Nettovirta	Geo 5	Taso 1
Suorien sijoitusten tuotot (8)	Tulot, menot, nettovirta	Geo 5	Taso 1

Taulukko 5

Ulkomaisten suorien sijoitusten kantatiedot

Taulukko 5.1 – Suorien sijoitusten kantatiedot

Määräaika:

t + 9 kuukautta

Aikajaksot:

vuosittain

Ensimmäinen tilastokausi:

2013

	Netto	Varat	Velat
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille	Geo 6	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten välinen oma pääoma (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen	Geo 6	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten välinen oma pääoma (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa)	Geo 5	Geo 5	Geo 5
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella	Geo 5
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella	Geo 5
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille	Geo 5	Geo 5	Geo 5
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen	Geo 5	Geo 5	Geo 5

Taulukko 5.2 Suorien sijoitusten kantatiedot: Toimialoittainen ja maantieteellinen luokittelu

Määräaika:

t + 21 kuukautta

Aikajaksot:

vuosittain

Ensimmäinen tilastokausi:

2013

	Tietotyyppi	Maantieteellinen luokittelu	Toimialoittainen luokittelu NACE REV2
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille	Nettokanta	Geo 5	Taso 1
Suorat sijoitukset ulkomaille	Nettokanta	Geo 4	Taso 2
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen	Nettokanta	Geo 5	Taso 1
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen	Nettokanta	Geo 4	Taso 2
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT
Suorat sijoitukset ulkomaille	Nettokanta	Geo 5	Taso 1
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen	Nettokanta	Geo 5	Taso 1

Taulukko 6

Maantieteellisen luokittelun tasot

GEO 1	GEO 2	GEO 3
ULKOMAAT	ULKOMAAT	ULKOMAAT
	Euroalueen maat	UNIONIN MAAT
	Euroalueen ulkopuoliset maat	UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT
		Euroalueen maat
		Euroalueen ulkopuoliset maat

GEO 4	GEO 5	GEO 6
ULKOMAAT	ULKOMAAT	ULKOMAAT
	EUROOPPA	EUROOPPA
Euroalueen ulkopuoliset unionin jäsenvaltiot (9)	Belgia	Belgia
	Bulgaria	Bulgaria
	Tšekki	Tšekki
	Tanska	Tanska
	Saksa	Saksa
	Viro	Viro
	Irlanti	Irlanti
	Kreikka	Kreikka
	Espanja	Espanja
	Ranska	Ranska
	Italia	Italia
	Kypros	Kypros
	Latvia	Latvia
	Liettua	Liettua
	Luxemburg	Luxemburg
	Unkari	Unkari
	Malta	Malta
	Alankomaat	Alankomaat
	Itävalta	Itävalta
	Puola	Puola
	Portugali	Portugali
	Romania	Romania
	Slovenia	Slovenia
	Slovakia	Slovakia
	Suomi	Suomi
	Ruotsi	Ruotsi
	Yhdistynyt kuningaskunta	Yhdistynyt kuningaskunta
	Islanti	Islanti
	Liechtenstein	Liechtenstein
	Norja	Norja
Sveitsi	Sveitsi	Sveitsi
	MUUT EUROOPAN MAAT	MUUT EUROOPAN MAAT
		Albania
		Andorra
		Valko-Venäjä
		Bosnia ja Hertsegovina
	Kroatia	Kroatia
		Färsaaret
		Gibraltar
		Guernsey
		Pyhä istuin (Vatikaanivaltio)
		Mansaari
		Jersey
		entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia
		Moldova
		Montenegro
Venäjä	Venäjä	Venäjä
		Serbia
		San Marino
	Turkki	Turkki
		Ukraina
	AFRIKKA	AFRIKKA
	Pohjois-Afrikka	Pohjois-Afrikka
		Algeria
	Egypti	Egypti
		Libya
	Marokko	Marokko
		Tunisia
	MUUT AFRIKAN MAAT	MUUT AFRIKAN MAAT
		Angola
		Benin
		Botswana
		Brittiläinen Intian valtameren alue
		Burkina Faso
		Burundi
		Kamerun
		Kap Verde
		Keski-Afrikan tasavalta
		Tšad
		Komorit
		Kongo
		Norsunluurannikko
		Kongon demokraattinen tasavalta
		Djibouti
		Päiväntasaajan Guinea
		Eritrea
		Etiopia
		Gabon
		Gambia
		Ghana
		Guinea
		Guinea-Bissau
		Kenia
		Lesotho
		Liberia
		Madagaskar
		Malawi
		Mali
		Mauritania
		Mauritius
		Mosambik
		Namibia
		Niger
	Nigeria	Nigeria
	Etelä-Afrikka	Etelä-Afrikka
		Ruanda
		Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha
		São Tomé ja Príncipe
		Senegal
		Seychellit
		Sierra Leone
		Somalia
		Sudan
		Etelä-Sudan
		Swazimaa
		Tansania
		Togo
		Uganda
		Sambia
		Zimbabwe
	AMERIKKA	AMERIKKA
	POHJOIS-AMERIKAN MAAT	POHJOIS-AMERIKAN MAAT
Kanada	Kanada	Kanada
		Grönlanti
Yhdysvallat	Yhdysvallat	Yhdysvallat
	KESKI-AMERIKAN MAAT	KESKI-AMERIKAN MAAT
		Anguilla
		Antigua ja Barbuda
		Aruba
		Bahama
		Barbados
		Belize
		Bermuda
		Bonaire, Sint Eustatius ja Saba
		Brittiläiset Neitsytsaaret
		Caymansaaret
		Costa Rica
		Kuuba
		Curaçao
		Dominica
		Dominikaaninen tasavalta
		El Salvador
		Grenada
		Guatemala
		Haiti
		Honduras
		Jamaika
	Meksiko	Meksiko
		Montserrat
		Nicaragua
		Panama
		Saint Kitts ja Nevis
		Saint Lucia
		Sint Maarten
		Saint Vincent ja Grenadiinit
		Trinidad ja Tobago
		Turks- ja Caicossaaret
		Yhdysvaltain Neitsytsaaret
	ETELÄ-AMERIKAN MAAT	ETELÄ-AMERIKAN MAAT
	Argentiina	Argentiina
		Bolivia
Brasilia	Brasilia	Brasilia
	Chile	Chile
		Kolumbia
		Ecuador
		Falklandinsaaret
		Guyana
		Paraguay
		Peru
		Suriname
	Uruguay	Uruguay
	Venezuela	Venezuela
	AASIA	AASIA
	LÄHI-IDÄN MAAT	LÄHI-IDÄN MAAT
	PERSIANLAHDEN ARABIAN NIEMIMAAN MAAT	PERSIANLAHDEN ARABIAN NIEMIMAAN MAAT
		Bahrain
		Irak
		Kuwait
		Oman
		Qatar
		Saudi-Arabia
		Arabiemiirikunnat
		Jemen
	MUUT LÄHI-IDÄN MAAT	MUUT LÄHI-IDÄN MAAT
		Armenia
		Azerbaidžan
		Georgia
		Israel
		Jordania
		Libanon
		Palestiinalaisalueet
		Syyria
	MUUT AASIAN MAAT	MUUT AASIAN MAAT
		Afganistan
		Bangladesh
		Bhutan
		Brunei
		Burma/Myanmar
		Kambodža
Kiina	Kiina	Kiina
Hongkong	Hongkong	Hongkong
Intia	Intia	Intia
	Indonesia	Indonesia
		Iran
Japani	Japani	Japani
		Kazakstan
		Kirgisia
		Laos
		Macao
	Malesia	Malesia
		Malediivit
		Mongolia
		Nepal
		Pohjois-Korea
		Pakistan
	Filippiinit	Filippiinit
	Singapore	Singapore
	Etelä-Korea	Etelä-Korea
		Sri Lanka
	Taiwan	Taiwan
		Tadžikistan
	Thaimaa	Thaimaa
		Itä-Timor
		Turkmenistan
		Uzbekistan
		Vietnam
	OSEANIA JA NAPA-ALUEET	OSEANIA JA NAPA-ALUEET
		Amerikan Samoa
		Guam
		Yhdysvaltain pienet erillissaaret
	Australia	Australia
		Kookossaaret
		Joulusaari
		Heard ja McDonaldinsaaret
		Norfolkinsaari
		Fidži
		Ranskan Polynesia
		Kiribati
		Marshallinsaaret
		Mikronesia
		Nauru
		Uusi-Kaledonia
	Uusi-Seelanti	Uusi-Seelanti
		Cookinsaaret
		Niue
		Tokelau
		Pohjois-Mariaanit
		Palau
		Papua-Uusi-Guinea
		Pitcairn
		Antarktis
		Bouvet’nsaari
		Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
		Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet
		Salomonsaaret
		Tonga
		Tuvalu
		Vanuatu
		Samoa
		Wallis ja Futuna
UNIONIN MAAT	UNIONIN MAAT	UNIONIN MAAT
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT	UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT	UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT
Euroalueen maat	Euroalueen maat	Euroalueen maat
Euroalueen ulkopuoliset maat	Euroalueen ulkopuoliset maat	Euroalueen ulkopuoliset maat
Unionin toimielimet (pl. EKP)	Unionin toimielimet (pl. EKP)	Unionin toimielimet (pl. EKP)
Euroopan investointipankki	Euroopan investointipankki	Euroopan investointipankki
	Euroopan keskuspankki (EKP)	Euroopan keskuspankki (EKP)
	UNIONIN MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT	UNIONIN MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT
	UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT	UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT
Offshore-rahoituskeskukset	Offshore-rahoituskeskukset	Offshore-rahoituskeskukset
Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet)	Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet)	Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet)
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)	Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)	Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)

Taulukko 7

Sektorikohtaisten erittelyjen tasot

Sektori 1	Sektori 2
Keskuspankki (S.121)	Keskuspankki (S.121)
Muut rahalaitokset	Muut rahalaitokset
Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122)	Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122)
Rahamarkkinarahastot (S.123)	Rahamarkkinarahastot (S.123)
Julkisyhteisöt (S.13)	Julkisyhteisöt (S.13)
Muut sektorit	Muut sektorit
	Rahoituslaitokset, muut kuin rahalaitokset (S.124+S.125+S.126+S.127+S.128+S.129)
	Yritykset, kotitaloudet, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.11+S.14+S.15)

Taulukko 8

Toimialoittaisen luokittelun tasot

Taso 1	Taso 2	NACE rev. 2
	MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS	Pääluokka A
KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA	KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA	Pääluokka B
	Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto ja kaivostoimintaa palveleva toiminta	Kaksinumerotasot 06, 09
TEOLLISUUS	TEOLLISUUS	Pääluokka C
	Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet	Kaksinumerotasot 10, 11, 12
	Tekstiilit + puutavaran tuottaminen YHTEENSÄ	Kaksinumerotasot 13, 14, 16, 17, 18
	Tekstiilit ja vaatteet	Kaksinumerotasot 13, 14
	Puu, paperi, painaminen ja jäljentäminen	Kaksinumerotasot 16, 17, 18
Öljy, kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kumi- ja muovituotteet	Öljy, kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kumi- ja muovituotteet YHTEENSÄ	Kaksinumerotasot 19, 20, 21, 22
	Koksi ja jalostetut öljytuotteet	Kaksinumerotaso 19
	Kemikaalit ja kemialliset tuotteet	Kaksinumerotaso 20
	Kumi- ja muovituotteet	Kaksinumerotaso 22
Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet	Metallituotteet sekä koneet ja laitteet YHTEENSÄ	Kaksinumerotasot 24, 25, 26, 28
	Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus	Kaksinumerotasot 24, 25
	Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet	Kaksinumerotaso 26
	Koneet ja laitteet, muualle luokittelemattomat	Kaksinumerotaso 28
Ajoneuvot, muut kulkuneuvot	Ajoneuvot + muut kulkuneuvot YHTEENSÄ	Kaksinumerotasot 29, 30
	Moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut	Kaksinumerotaso 29
	Muut kulkuneuvot	Kaksinumerotaso 30
	Muu teollisuus YHTEENSÄ	Kaksinumerotasot 15, 23, 27, 31, 32, 33
SÄHKÖ-, KAASU-, LÄMPÖ- JA ILMASTOINTIHUOLTO	SÄHKÖ-, KAASU-, LÄMPÖ- JA ILMASTOINTIHUOLTO	Pääluokka D
VESIHUOLTO; VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO JA MUU YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO	VESIHUOLTO; VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO JA MUU YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO	Pääluokka E
	Veden otto, puhdistus ja jakelu	Kaksinumerotaso 36
	Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito	Kaksinumerotasot 37, 38, 39
RAKENTAMINEN	RAKENTAMINEN	Pääluokka F
PALVELUT YHTEENSÄ	PALVELUT YHTEENSÄ	Pääluokat G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U
TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA; MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN KORJAUS	TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA; MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN KORJAUS	Pääluokka G
	Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus	Kaksinumerotaso 45
	Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)	Kaksinumerotaso 46
	Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)	Kaksinumerotaso 47
KULJETUS JA VARASTOINTI	KULJETUS JA VARASTOINTI	Pääluokka H
	Kuljetus- ja varastointi YHTEENSÄ	Kaksinumerotasot 49, 50, 51, 52
	Maaliikenne ja putkijohtokuljetus	Kaksinumerotaso 49
	Vesiliikenne	Kaksinumerotaso 50
	Ilmaliikenne	Kaksinumerotaso 51
	Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta	Kaksinumerotaso 52
	Posti- ja kuriiritoiminta	Kaksinumerotaso 53
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA	MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA	Pääluokka I
INFORMAATIO JA VIESTINTÄ	INFORMAATIO JA VIESTINTÄ	Pääluokka J
	Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, muu viihdetoiminta	Kaksinumerotasot 59, 60
	Televiestintä	Kaksinumerotaso 61
	Muu tiedotus ja viestintä	Kaksinumerotasot 58, 62, 63
RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA	RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA	Pääluokka K
	Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta)	Kaksinumerotaso 64
	Rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta	Kolminumerotaso 64.2
	Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus)	Kaksinumerotaso 65
	Muu rahoitustoiminta	Kaksinumerotaso 66
	KIINTEISTÖALAN TOIMINTA	Pääluokka L
AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA	AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA	Pääluokka M
	Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut	Kaksinumerotaso 69
	Lakiasiainpalvelut	Kolminumerotaso 69.1
	Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta	Kolminumerotaso 69.2
	Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi	Kaksinumerotaso 70
	Pääkonttorien toiminta	Kolminumerotaso 70.1
	Liikkeenjohdon konsultointi	Kolminumerotaso 70.2
	Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi	Kaksinumerotaso 71
Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen	Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen	Kaksinumerotaso 72
	Mainostoiminta ja markkinatutkimus	Kaksinumerotaso 73
	Mainostoiminta	Kolminumerotaso 73.1
	Markkina- ja mielipidetutkimukset	Kolminumerotaso 73.2
	Muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, eläinlääkintäpalvelut	Kaksinumerotasot 74, 75
	HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA	Pääluokka N
	Vuokraus- ja leasingtoiminta	Kaksinumerotaso 77
	Muu hallinto- ja tukipalvelutoiminta	Kaksinumerotasot 78, 79, 80, 81, 82
	KOULUTUS	Pääluokka P
	TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT	Pääluokka Q
TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS	TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS	Pääluokka R
	Kulttuuri- ja viihdetoiminta	Kaksinumerotaso 90
	Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta	Kaksinumerotaso 91
	Urheilu- ja muu virkistystoiminta; rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut	Kaksinumerotasot 92, 93
	MUU PALVELUTOIMINTA	Pääluokka S
	Järjestöjen toiminta	Kaksinumerotaso 94
	Tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus, muut henkilökohtaiset palvelut	Kaksinumerotasot 95, 96
	Ei eritelty
	Yksityisten kiinteistöostot ja -myynnit
TOIMIALAT YHTEENSÄ	TOIMIALAT YHTEENSÄ

LIITE II

10 artiklassa tarkoitetut MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä esitetyt määritelmät perustuvat seuraaviin asiakirjoihin: Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevan käsikirjan kuudes painos (Balance of Payments and International Investment Positions Manual – BPM6), Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä, Yhdistyneiden Kansakuntien käsikirja (Manual on Statistics on International Trade in Services 2010) ja OECD:n suorien sijoitusten käsikirja (OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment – BD4).

A. VAIHTOTASE

Vaihtotaseessa esitetään tavaroiden, palveluiden, ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon virrat kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä.

1. TAVARAT

Tämä osio kattaa irtaimen omaisuuden, jonka omistus siirtyy yhdessä maassa olevalta yksiköltä toisessa maassa olevalle yksikölle.

1.1 Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan

Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan -erään kuuluvat tavarat, joiden omistus siirtyy kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä, jotka eivät kuulu muuhun erityisluokkaan, kuten välityskaupan kohteena olevat tavarat (ks. 1.2 kohta), ei-monetaarinen kulta (ks. 1.3 kohta) eivätkä ole palvelun osia. Tavanomainen kauppatavara kirjataan markkina-arvoon, ja se perustuu vapaasti aluksessa (FOB) -periaatteeseen. Valtioiden on sisällytettävä tiedot kauttakulkukauppaan rinnastettavassa toiminnassa maahantuoduista ja -viedyistä tavaroista tietoihin, jotka ne raportoivat unionin aggregaattien laatimista varten; unionin sisäisessä kaupassa kauppakumppanimaa määritellään lähetysmaaperiaatteen mukaisesti.

1.2 Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti

Välityskaupalla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa (tilastoivan kansantalouden) kotimainen yksikkö ostaa tavaroita ulkomaiselta yksiköltä ja kyseiset tavarat jälleenmyydään myöhemmin toiselle ulkomaiselle yksikölle ilman, että tavarat käyvät tilastoivassa kansantaloudessa. Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnin ja ostojen erotus kirjataan erään ”välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti”. Tähän erään kuuluvat välityskauppiaan marginaalit, hallussapitovoitot ja -tappiot sekä välityskaupan kohteena olevien tavaroiden varaston muutos.

1.2.1 Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden hankinnat kirjataan välityskauppiaan kansantalouden negatiivisena vientinä/tulona.

1.2.2 Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit kirjataan välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynteihin välityskauppiaan kansantalouden positiivisena vientinä/tulona.

1.3 Ei-monetaarinen kulta

Muu kulta kuin monetaarinen kulta luokitellaan ei-monetaariseksi kullaksi. Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten omistuksessa ja on valuuttavarannon osa (ks. 6.5.1). Ei-monetaarinen kulta voi olla sijoituskultaa (kolikkoina tai harkkoina, joiden puhtaus on vähintään 995/1 000; sijoituskultaan sisältyy myös nimetyillä kultatileillä oleva kulta), kultajauhetta tai kultaa muokkaamattomassa muodossa tai puolivalmisteena.

1.4 Tuotteistaminen – Kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu

Kauttakulkukauppaan rinnastettavalla toiminnalla tarkoitetaan tavaroita, jotka tuodaan johonkin jäsenvaltioon, tullataan vapaaseen liikkeeseen unionissa (ja joista maksetaan tullimaksuja) sellaisen yksikön toimesta, jota ei pidetä kotimaisena institutionaalisena yksikkönä, ja jotka tämän jälkeen lähetetään toiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltion, jota kauttakulkukauppaan rinnastettava toiminta koskee, on kirjattava tuotteistaminen sen raportoimiseksi, miten tavanomaisen kauppatavaran arvo on muuttunut siitä kun se tullattiin maahantuonnin yhteydessä (kun se tuotiin ensimmäistä kertaa kolmannesta maasta) siihen kun se lähetettiin toiseen jäsenvaltioon. Maantieteellinen jaottelu tulisi tehdä tavaroiden tullimenettelyistä tilastoivassa kansantaloudessa vastaavan yhtiön emoyhtiön kotipaikan mukaan.

2. PALVELUT

Palvelut ovat sellaisen tuotannollisen toiminnan seurausta, joka muuttaa niitä kuluttavien yksiköiden olosuhteita tai edistää tuotteiden ja rahoitusvarojen vaihdantaa. Palvelut eivät yleensä ole erillisiä eriä, joihin voisi kohdistua omistusoikeuksia, ja yleensä palvelua ja palvelun tuottamista ei voi erottaa toisistaan.

2.1 Tuotannolliset palvelut

Tuotannollisiin palveluihin kuuluvat jalostus, kokoaminen, merkitseminen, pakkaaminen jne. sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista kyseisiä tavaroita. Tuotannollisen palvelun suorittaa yksikkö, joka saa siitä maksun omistajalta. Tavaroiden omistus ei siirry, joten tavanomaista kauppatavaraa koskevaa kirjausta ei tehdä tuotannollisen palvelun suorittajan ja omistajan välillä. Tuotannollisista palveluista maksetut palkkiot eivät välttämättä vastaa tavaran tuotannollisia palveluja edeltävän arvon ja näiden palveluiden jälkeisen arvon välistä erotusta. Tähän erään eivät kuulu tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen (sisältyy rakentamiseen), kuljetukseen liittyvä merkitseminen ja pakkaaminen (sisältyvät kuljetukseen).

2.2 Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat

Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat, kattaa kotimaisten yksiköiden suorittamat huolto- ja korjauspalvelut, joiden kohteena on ulkomaisten yksiköiden omistamat tavarat (tai päinvastoin). Korjauspalvelu voidaan suorittaa korjauspalvelun suorittajan toimipaikassa taikka muualla. Huolto- ja korjaustöiden arvoon sisältyy korjauspalvelun suorittajan toimittamat ja palkkion osana laskutetut osat ja materiaalit. Erikseen laskutetut osat ja materiaalit tulisi sisällyttää tavanomaiseen tavarakauppaan. Aluksiin, ilma-aluksiin ja muihin kuljetusvälineisiin kohdistuvat korjaus- ja huoltotyöt sisältyvät tähän erään. Kuljetusvälineiden puhdistus ei sisälly tähän erään, koska se sisällytetään kuljetuspalveluihin. Rakennusten huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koska ne sisällytetään rakentamiseen. Tietokoneiden huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koska ne sisällytetään tietojenkäsittelypalveluihin.

2.3 Kuljetus

Kuljetuksella tarkoitetaan henkilöiden ja esineiden kuljettamista paikasta toiseen sekä siihen liittyviä tuki- ja liitännäispalveluja. Myös posti- ja kuriiripalvelut kuuluvat kuljetukseen. Kuljetuspalvelut kirjataan maksutaseeseen, jos yhdessä kansantaloudessa oleva tarjoaa niitä toisessa kansantaloudessa olevalle. Kuljetus voidaan luokitella

a)	liikennemuodon mukaan, esimerkiksi meri- ja ilmaliikenteeseen ja muihin liikennemuotoihin. Muut liikennemuodot voidaan jaotella rautatie-, tie- ja sisävesiliikenteeseen, putkijohtokuljetuksiin, avaruusliikenteeseen sekä sähkönsiirtoon;

kuljetuskohteen mukaan, esimerkiksi matkustaja-, rahti- tai muuhun kuljetukseen (viimeksi mainittuun sisältyy liikennettä tukeva ja palveleva toiminta, kuten konttien lastaus ja purkaminen, varastointi, pakkaaminen ja uudelleenpakkaaminen sekä liikennevälineiden puhdistaminen satamissa ja lentoasemilla).

2.3.1 Meriliikenne

Tämä kohta kattaa kaikki meritse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: meriliikenteen matkustajakuljetus, meriliikenteen rahtikuljetus ja meriliikenteen muu kuljetus.

2.3.2 Ilmaliikenne

Tämä kohta kattaa kaikki ilmateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: ilmaliikenteen matkustajakuljetus, ilmaliikenteen rahtikuljetus ja ilmaliikenteen muu kuljetus.

2.3.3 Muut liikennemuodot

Tämä kohta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, jotka eivät tapahdu meritse tai ilmateitse. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: matkustajakuljetus, rahtikuljetus ja muu kuljetus. Muiden liikennemuotojen luokittelua on laajennettava seuraavasti:

2.3.3.1

Avaruusliikenne pitää sisällään kaupallisten yritysten satelliittien omistajille (kuten teleyrityksille) suorittamat satelliittien laukaisut ja muut avaruuskalustoa käyttävien operaattoreiden suorittamat toimet, kuten tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen tieteellisiin kokeisiin. Erään sisältyvät myös avaruusliikenteen matkustajakuljetus sekä maksut, jotka kansantalous on suorittanut kyseisessä maassa asuvien henkilöiden kuljettamisesta toiselle kansantaloudelle kuuluvissa avaruusaluksissa.

2.3.3.2

Rautatieliikenne kattaa rautateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan tarkempaa erittelyä rautatieliikenteen matkustajakuljetukseen, rautatieliikenteen rahtikuljetukseen ja rautatieliikenteen muuhun kuljetukseen.

2.3.3.3

Tieliikenne Tämä kohta kattaa kuljetukset kuorma- ja pakettiautoilla ja linja-autoilla. Vaaditaan tarkempaa erittelyä tieliikenteen matkustajakuljetukseen, tieliikenteen rahtikuljetukseen ja tieliikenteen muuhun kuljetukseen.

2.3.3.4

Sisävesiliikenteessä on kyse kansainvälisistä kuljetuksista jokia, kanavia ja järviä pitkin. Erään sisältyvät yhden maan sisäiset ja kahdelle tai usealle maalle yhteiset vesitiet. Vaaditaan tarkempaa erittelyä sisävesiliikenteen matkustajakuljetukseen, sisävesiliikenteen rahtikuljetukseen ja sisävesiliikenteen muuhun kuljetukseen.

2.3.3.5

Putkijohtokuljetus kattaa kansainväliset tavarakuljetukset putkijohtoja pitkin, kuten raakaöljyn ja muiden siihen liittyvien tuotteiden, veden ja kaasun kuljetukset. Jakelupalvelut – yleensä asemalta kuluttajalle (sisältyvät muihin liike-elämän palveluihin, muualle luokittelemattomiin) – ja kuljetettujen tuotteiden arvo (sisältyy tavanomaiseen tavarakauppaan) eivät kuulu tähän erään.

2.3.3.6

Sähkönsiirto käsittää palvelut, jotka koskevat suurjännitesähkön siirtoa johtojen ja niihin liittyvien laitteiden muodostaman yhteenkytketyn ryhmän kautta syöttöpaikkojen ja niiden paikkojen välillä, jossa sähköenergia muunnetaan pienjännitteiseksi, jotta se voidaan toimittaa kuluttajille tai muille sähköjärjestelmille. Siihen sisältyvät sähkön siirrosta maksetut kulut, jos ne ovat erotettavissa tuotanto- ja jakeluprosessista. Itse sähkön toimittaminen ei sisälly erään. Sähkön jakelupalvelut eivät niinikään sisälly erään (ne sisältyvät muihin liike-elämän palveluihin tai muihin liike-elämän palveluihin, muualle luokittelemattomiin).

2.3.3.7

Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, joita ei voida kohdistaa mihinkään edellä kuvatuista kuljetuspalveluiden komponenteista.

2.3.4 Posti- ja kuriiripalvelut

Posti- ja kuriiripalveluihin sisältyvät kirjeiden, sanomalehtien, aikakauslehtien, esitteiden, muiden julkaisujen ja pakettien nouto, kuljettaminen ja toimittaminen, myös postitoimipaikkojen tarjoamat palvelut sekä postilokerojen vuokrauspalvelut.

2.4 Matkailu

Matkailutuloihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka ulkomaiset yksiköt ovat hankkineet kansantaloudesta omaan käyttöön tai lahjaksi tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana. Matkailumenoihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka kotimaiset yksiköt ovat hankkineet omaan käyttöön tai lahjaksi toisesta kansantaloudesta tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana. Matkailu kattaa paikallisliikenteen (eli vierailun kohteena olevan kansantalouden kotimaisen yksikön tarjoamat kuljetuspalvelut tässä kansantaloudessa), mutta se ei kata kansainvälisiä kuljetuksia (koska ne sisältyvät matkustajakuljetukseen). Matkailuun ei myöskään sisällytetä matkailijan ostamia tavaroita, jotka jälleenmyydään joko matkailijan omassa kansantaloudessa tai jossakin muussa kansantaloudessa. Matkailu jakautuu kahteen alakomponenttiin: työmatkailu ja yksityismatkailu.

2.4.1 Työmatkailu

Työmatkailu kattaa työmatkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut. Siihen sisältyvät myös niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöönsä hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu kansantaloudessa, jossa heidät on palkattu. Työmatkailu jakautuu rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimiin tavaroihin ja palveluihin ja muuhun työmatkailuun.

2.4.1.1. Rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut sisältävät niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu siinä kansantaloudessa, jossa heidät on palkattu ja joiden työnantaja on sijoittautunut kyseiseen kansantalouteen.

2.4.1.2 Muu työmatkailu kattaa kaikki sellaiset työmatkailuun sisältyvät erät, jotka eivät sisälly rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden työmatkailumenoihin.

2.4.2 Yksityismatkailu

Yksityismatkailu kattaa sellaisten matkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut, jotka menevät ulkomaille muussa kuin työtarkoituksessa, kuten lomaillakseen, osallistuakseen vapaa-ajan ja kulttuuritoimintaan, tavatakseen ystäviä ja sukulaisia, pyhiinvaellus- tai koulutustarkoituksessa tai terveyteen liittyvistä syistä. Yksityismatkailu jakautuu kolmeen alakomponenttiin: terveyteen liittyvät matkailumenot, koulutukseen liittyvät matkailumenot ja muu yksityismatkailu.

2.4.2.1 Terveyteen liittyvät matkailumenot määritellään lääketieteellisistä syistä matkustavien kokonaismenoina.

2.4.2.2 Koulutukseen liittyvät matkailumenot määritellään opiskelijoiden kokonaismenoina.

2.4.2.3 Muu yksityismatkailu kattaa yksityismatkailun, joka ei sisälly terveyteen liittyviin matkailumenoihin tai koulutukseen liittyviin matkailumenoihin.

2.5 Rakentaminen

Rakentaminen kattaa rakennusten muodossa olevien kiinteiden varojen (ml. teiden, siltojen, patojen jne.) luomisen, korjaamisen tai laajentamisen, rakennusluontoiset maanparannukset sekä muut rakennustekniset toimenpiteet. Se kattaa näihin liittyvät asennus- ja kokoamistyöt, kohteen esivalmistelut, yleiset rakennustoimet sekä erikoispalvelut, kuten maalauksen, putkityöt, purkutyöt, sekä rakennusprojektien johtamisen. Kansainväliseen palvelukauppaan kuuluvat rakennussopimukset ovat yleensä lyhytkestoisia. Jos ulkomainen yrittäjä saa yli vuoden kestävän laajan rakennusurakan hoitaakseen, tämä johtaa usein kotimaisen sivukonttorin perustamiseen.

Rakentaminen voidaan jakaa rakentamiseen ulkomailla ja rakentamiseen tilastoivassa taloudessa.

2.5.1 Rakentaminen ulkomailla

Rakentaminen ulkomailla käsittää rakentamispalvelut, joita tilastoivaan talouteen sijoittautuneet yritykset tarjoavat toiseen talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (tulot/vienti), ja edellä mainittujen yritysten isäntätaloudelta ostamat tavarat ja palvelut (menot/tuonti).

2.5.2 Rakentaminen tilastoivassa taloudessa

Rakentaminen tilastoivassa taloudessa käsittää rakentamispalvelut, joita toiseen talouteen sijoittautuneet rakennusyritykset tarjoavat tilastoivaan talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (menot), ja toiseen talouteen sijoittautuneiden yritysten tilastoivalta taloudelta ostamat tavarat ja palvelut (tulot).

2.6 Vakuutus- ja eläkepalvelut

Vakuutus- ja eläkepalvelut kattavat suoran vakuutuksen, jälleenvakuutuksen, vakuuttamista palvelevan toiminnan ja eläke- ja standarditakauspalvelut. Suora vakuutus voidaan jaotella henkivakuutukseen, rahtivakuutukseen ja muuhun suoraan vakuutukseen. Eläke- ja standarditakauspalvelut jaotellaan eläkepalveluihin ja standarditakauspalveluihin. Nämä palvelut estimoidaan tai arvostetaan mieluummin kokonaisvakuutusmaksuihin sisältyvien palvelumaksujen kuin vakuutusmaksujen kokonaisarvon perusteella.

2.6.1 Henkivakuutus

Vakuutuksenottajat suorittavat vakuutussopimusten perusteella vakuutuksenantajalle säännöllisiä maksuja (maksuja voi olla vain yksi), joita vastaan vakuutuksenantaja sitoutuu maksamaan vakuutuksenottajalle sovitun vähimmäissumman tai vuotuiserän tiettynä päivänä tai sitä ennen, jos vakuutuksenottaja kuolee. Riskihenkivakuutus, jossa edut suoritetaan kuolintapauksessa, mutta ei muissa olosuhteissa, ei kuulu tähän kohtaan, vaan sisältyy muuhun suoraan vakuutukseen.

2.6.2 Rahtivakuutus

Rahtivakuutuspalveluilla tarkoitetaan sellaisten tavaroiden vakuuttamista, jotka ovat viennin tai tuonnin kohteena ja jotka kirjataan fob-perusteella rahtikuljetuksena.

2.6.3 Muu suora vakuutus

Muu suora vakuutus kattaa kaikki muut vahinkovakuutusmuodot. Siihen sisältyvät riskihenkivakuutus, tapaturma- ja sairausvakuutus (ellei niitä tarjota osana valtion sosiaaliturvajärjestelmiä), meri-, ilma- ja muut kuljetusvakuutukset, palo- ja muut omaisuusvakuutukset, tulon menetyksen korvaava vakuutus, yleinen vastuuvakuutus ja muut vakuutukset, kuten matkavakuutus sekä luottoihin ja luottokortteihin liittyvät vakuutukset.

2.6.4 Jälleenvakuutus

Jälleenvakuutuksessa vakuutusriskiä jaetaan edelleen, usein tällaiseen toimintaan erikoistuneille toimijoille preemiotulon suhteellista osuutta vastaan. Jälleenvakuutustoimet voivat liittyä paketteihin, joissa on yhdistetty useita eri riskityyppejä.

2.6.5 Vakuuttamista palveleva toiminta

Tämä kohta käsittää taloustoimet, jotka liittyvät läheisesti vakuuttamiseen ja eläkerahoitustoimintaan. Tähän kuuluvat vakuutusasiamiesten palkkiot, vakuutusten välitys ja asiamiespalvelut, vakuutus- ja eläkeneuvontapalvelut, arviointi- ja selvityspalvelut, aktuaaripalvelut, pelastushallintopalvelut sekä korvauksia koskevat sääntely- ja seurantapalvelut.

2.6.6 Eläkepalvelut

Eläkepalveluja tuottavat valtion tai vakuutuslaitoksen järjestämät rahastot, joiden perustamistarkoituksena on tuottaa tuloa tiettyjen työntekijäryhmien siirtyessä eläkkeelle ja tarjota kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta maksettavia etuuksia.

2.6.7 Standarditakauspalvelut

Standarditakauspalvelut ovat standarditakauksiin liittyviä palveluja. Ne ovat järjestelyjä, joissa yksi osapuoli (takaaja) sitoutuu kattamaan lainanantajalle aiheutuvat menetykset siinä tapauksessa, että lainanottaja laiminlyö takaisinmaksun. Tällaisia ovat esimerkiksi vientiluottotakaukset ja opintolainatakaukset.

2.7 Rahoituspalvelut

Rahoituspalvelut kattavat pääsääntöisesti pankkien ja muiden rahoituslaitosten rahoituksen välityksen ja sitä palvelevan toiminnan lukuun ottamatta vakuutus- ja eläkepalveluja.

2.7.1 Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut

Monista rahoituspalveluista peritään maksu, ja näin ollen erityisiä laskelmia ei ole tarpeen tehdä. Tällaisia maksuja ovat talletusten vastaanottamisesta sekä antolainauksesta perityt maksut, yksittäisistä takauksista perityt maksut, ennenaikaisesta tai myöhästyneestä takaisinmaksusta perityt maksut tai sopimussakot, tilimaksut, rembursseihin liittyvät maksut, luottokorttipalvelumaksut, välityspalkkiot, rahoitusleasingiin, factoring-rahoitukseen, emissiotakauksiin (underwriting) sekä maksujen selvitykseen liittyvät maksut. Näihin maksuihin kuuluvat myös rahoitusneuvontapalveluista, rahoitusvarojen ja sijoitusmetallien säilytyksestä, omaisuudenhallinnasta, seurantapalveluista, likviditeetin tarjoamispalveluista, riskivastuupalveluista (muut kuin vakuutukset), fuusio- ja yritysostopalveluista, luottoluokituspalveluista, pörssipalveluista ja trusteihin liittyvistä palveluista perityt maksut. Rahoitusinstrumenttien välittäjät saattavat saada palvelumaksunsa kokonaan tai osittain osto- ja myyntihintojensa erotuksesta. Ostoista ja myynneistä saadut marginaalit sisältyvät rahoituspalveluihin joista peritään nimenomainen maksu sekä muihin rahoituspalveluihin.

2.7.2 Välilliset rahoituspalvelut (FISIM)

Todellisiin korkoihin voidaan katsoa sisältyvän sekä tulokomponentti että palvelumaksu. Lainoja tarjoavat ja talletuksia vastaanottavat yksiköt toimivat tarjoamalla tallettajilleen korkotasoa, joka on alhaisempi kuin korkotaso, jota peritään lainanottajilta. Rahoituslaitokset käyttävät erotuksena saatavan korkomarginaalin menojensa kattamiseen sekä toimintaylijäämän muodostamiseen. Perinteisesti näitä korkoon liittyviä välillisiä palvelumaksuja sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten tarjoamiin lainoihin ja vastaanottamiin talletuksiin.

2.8 Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat

Muualle luokittelemattomiin henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin sisältyvät

a)	maksut omistusoikeuksien käytöstä (kuten patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, menetelmä- ja mallisuoja, ml. liikesalaisuudet ja franchising). Nämä oikeudet voivat syntyä tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä markkinoinnista; ja

maksut lisensseistä, jotka oikeuttavat henkisiä oikeuksia sisältävien alkuperäkappaleiden tai prototyyppien kappaleiden (kuten kirjojen, käsikirjoitusten, tietokoneohjelmien, elokuvateosten ja äänitteiden tekijänoikeudet) valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataviin taikka niihin liittyvistä oikeuksista (kuten esitykset ja televisio-, kaapeli- tai satelliittilähetykset).

2.9 Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut

Tietojenkäsittely- ja televiestintäpalvelut määritellään käyttäen perusteena palvelun luonnetta, ei toimitustapaa.

2.9.1 Televiestintäpalvelut

Televiestintäpalveluihin sisältyvät äänen, kuvien tai muun tiedon lähettäminen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa tai kaapelitelevisiossa ja yleisradiolähetyksenä satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksina jne. mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Välitetyn tiedon arvo ei sisälly kohtaan. Siihen sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, internet-runkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös internet-yhteyden tarjonta. Puhelinverkkolaitteiston asennus ei sisälly tähän kohtaan vaan kohtaan rakentaminen. Tämä kohta ei sisällä myöskään tietokantapalveluja (ne kuuluvat tietopalveluihin).

2.9.2 Tietojenkäsittelypalvelut

Näihin palveluihin kuuluvat laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut. Kohtaan kuuluvat laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus, vara- ja elvytyssuunnittelupalvelut, IT-resurssien hallintaan liittyvä neuvonta ja tuki, käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi (mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu), ohjelmistojen tekninen konsultointi, lisenssimaksut tietokoneohjelmistojen (muut kuin asiakkaan tilaamat) käytöstä, asiakkaan tilaamien ohjelmistojen kehittäminen, valmistaminen, hankinta ja dokumentointi, mukaan luettuna tietyille käyttäjille tilauksesta suunnitellut käyttöjärjestelmät, järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin sisältyvä koulutus, tietojenkäsittelypalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja käsittely osa-aikaperusteella, www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen internetistä isännän toimesta asiakkaiden verkkosivuja varten) ja tietovälineiden hallinnointi. Tähän erään eivät kuulu lisenssimaksut ohjelmistojen kappaleiden valmistuksesta taikka saattamisesta yleisön saataville; ne sisältyvät erään henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut. Tietokoneen leasing ilman operaattoria kuuluu käyttöleasingiin.

2.9.3 Tietopalvelut

Tähän kohtaan kuuluvat uutistoimistopalvelut ja muut tietopalvelut.

2.9.3.1 Uutistoimistopalvelut sisältävät uutisten, valokuvien ja taustatietojen toimittamisen tiedotusvälineille.

2.9.3.2 Muihin tietopalveluihin kuuluvat tietokantapalvelut (tietokantojen suunnittelu, tietojen tallennus sekä tietojen ja tietokantojen levitys, mukaan luettuna hakemistot ja postitusluettelot) sekä sähköisesti että magneettisesti, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit (hakukonepalvelut, joissa etsitään internet-osoitteita asiakkaille, jotka suorittavat avainsanahakuja). Tähän kuuluvat myös suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset (ei ryhmätilaukset) joko postitse, sähköisesti tai muulla tavalla toimitettuina; muut verkkosisällön tuottamispalvelut; kirjasto- ja arkistointipalvelut. Sanoma- ja aikakauslehtien ryhmätilaukset sisältyvät tavanomaiseen tavarakauppaan. Ladattu sisältö, joka ei ole ohjelmisto (sisältyy tietojenkäsittelypalveluihin) eikä äänitallenne tai video (sisältyvät erään audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut), sisältyy tietopalveluihin.

2.10 Muut liike-elämän palvelut

Tämä kohta kattaa tutkimus- ja kehityspalvelut, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut sekä tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut.

2.10.1 Tutkimus- ja kehityspalvelut

Tämä kohta kattaa palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, sovellettuun tutkimukseen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kokeelliseen kehittämiseen. Käytännössä tähän kohtaan kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminta luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanistisella alalla; tämä kohtaa kattaa myös teknologisesti edistyneiden ohjelmistojen kehittämisen. Myös kaupallinen tutkimus elektroniikka-, lääke- ja bioteknologia-alalla kuuluu tähän kohtaan.

Tähän kohtaan kuuluvat 1) järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi ja 2) muut tutkimus- ja kehityspalvelut.

2.10.1.1 Järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi sisältää a) asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottamisen ja b) tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynnin.

2.10.1.1.a

Asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen kattaa tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottamisen tilaustyönä (asiakaskohtaisesti) sekä muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen kehittämisen lukuun ottamatta omistusoikeuksien myyntiä (sisältyy 2.10.1.1.b kohtaan) ja valmistus- ja käyttölisensseihin liittyvää myyntiä (sisältyy kohtaan henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut).

2.10.1.1.b

Tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynti kattaa patentit, tutkimukseen ja kehitykseen perustuvat tekijänoikeudet sekä menetelmä- ja mallisuojan (ml. liikesalaisuudet).

2.10.1.2 Muut tutkimus- ja kehityspalvelut sisältävät muun tuotteiden ja menetelmien kehittämisen.

2.10.2 Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut

Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluihin kuuluvat 1) lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja liikkeenjohtopalvelut ja suhdetoimintapalvelut ja 2) mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset.

2.10.2.1 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut kattavat

a) lakiasiainpalvelut, b) laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut sekä c) yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut.

2.10.2.1.a

Lakiasiainpalvelut kattavat lainopillisen neuvonnan ja asiamiespalvelut kaikissa oikeus-, tuomioistuin- ja lakisääteisissä menettelyissä, oikeudellisten asiakirjojen ja instrumenttien laatimispalvelut, sertifiointia koskevan konsultoinnin, uskotun miehen palvelut ja pesänselvityspalvelut.

2.10.2.1.b

Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut kattavat liiketapahtumien kirjaamisen yritysten ja muiden puolesta, kirjanpidon ja tilinpäätösten tarkastamispalvelut, yritysten verosuunnittelun ja -neuvonnan sekä veroilmoitusten laadinnan.

2.10.2.1.c

Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut kattavat yrityksille tarjotut neuvonta-, ohjaus- ja käyttötukipalvelut yrityspolitiikan ja strategian kehittämiseksi sekä organisaation kokonaissuunnittelun, -kehittämisen ja -valvonnan. Siihen kuuluvat palkkiot, johdon valvontaa, markkinahallintaa, henkilöresursseja, tuotannonhallintaa ja projektijohtoa koskeva konsultointi sekä neuvonta- ja käyttöpalvelut, jotka liittyvät asiakaskuvan sekä instituutio- ja yleisösuhteiden parantamiseen.

2.10.2.2 Mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset kattavat mainostoimistojen toteuttaman mainonnan suunnittelun, luomisen ja markkinoinnin, median valinnan, mukaan luettuna mainostilan osto ja myynti, messujen tarjoamat näyttelypalvelut, tuotteiden ulkomaisen myynninedistämisen, markkinatutkimuksen, telemarkkinoinnin ja erilaiset mielipidetutkimukset.

2.10.3 Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut

Näitä ovat 1) arkkitehti-, insinööri-, tieteelliset ja muut tekniset palvelut, 2) jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut, 3) käyttöleasingpalvelut, 4) kaupankäyntiin liittyvät palvelut ja 5) muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat.

2.10.3.1 Arkkitehti-, insinööri- ja tieteelliset muut tekniset palvelut

Tähän kohtaan kuuluvat a) arkkitehtipalvelut, b) insinööripalvelut ja c) tieteelliset ja muut tekniset palvelut.

2.10.3.1.a

Arkkitehtipalvelut sisältävät rakennusten suunnitteluun liittyviä taloustoimia.

2.10.3.1.b.

Insinööripalvelut sisältävät koneiden, laitteiden, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja järjestelmien suunnittelun, kehittämisen ja käyttämisen. Tämäntyyppisiin palveluihin kuuluu teknisiin hankkeisiin liittyvien suunnitelmien ja selvitysten tuottaminen. Kaivosinsinööritoiminta ei kuulu tähän kohtaan (sisältyy erään kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut).

2.10.3.1.c

Tieteellisiin ja muihin teknisiin palveluihin kuuluvat rakennusvalvonta, kartanpiirtäminen, tuotetestaus ja sertifiointi sekä tekniset tarkastuspalvelut.

2.10.3.2 Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut

Tähän kohtaan kuuluvat a) jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, b) maatalouteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyvät palvelut sekä c) kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut.

2.10.3.2.a

Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut sisältävät jätteiden keruun ja käsittelyn, kunnostuspalvelut, saniteettipalvelut ja muut ympäristönsuojelupalvelut. Niihin kuuluvat myös ympäristöpalvelut, kuten hiilidioksidipäästöjen kompensointi ja hiilidioksidin talteenotto, jotka eivät sisälly muuhun erityisluokkaan.

2.10.3.2.b

Maatalouteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyvät palvelut kattavat maatalouspalvelut, jotka ovat maataloudelle ominaisia, kuten maatalouskoneiden tarjonta käyttäjineen, sadonkorjuu ja -käsittely, tuholaisten torjunta, eläinten kasvatus ja hoito sekä jalostuspalvelut. Myös metsästys-, ansastus-, metsänhoito- ja hakkuu- sekä kalastuspalvelut sekä eläinlääkintäpalvelut kuuluvat tähän kohtaan.

2.10.3.2.c

Kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut sisältävät kaivostoiminnan palvelut, jotka suoritetaan kaasu- ja öljykentillä, mukaan luettuna porauspalvelut, poraustornin pystytys-, korjaus- ja purkamispalvelut sekä öljy- ja kaasulähteiden vuoraaminen sementillä. Mineraalien etsinnälle ja tutkimiselle ominaiset palvelut sekä kaivosinsinööritoiminta ja maaperätutkimus kuuluvat myös tähän kohtaan.

2.10.3.3 Käyttöleasingpalvelut

Käyttöleasingtoiminnalla tarkoitetaan valmistetun varan vuokraamisjärjestelyjä, joilla vuokralleottajalle annetaan oikeus käyttää aineellista omaisuuserää mutta joiden yhteydessä omistukseen liittyvät riskit ja edut eivät siirry vuokralleottajalle. Käyttöleasingtoiminnasta voidaan käyttää nimitystä vuokraus, kun kyseessä ovat esimerkiksi rakennukset tai laitteet. Käyttöleasingtoiminta kattaa laivojen, ilma-alusten ja kuljetuskaluston leasingtoiminnan (vuokrauksen) ja charter-toiminnan ilman käyttäjiä ja miehistöä. Tähän kohtaan kuuluvat myös käyttöleasingmaksut, jotka koskevat muuntyyppisiä laitteita, ilman käyttäjää; tällaisia laitteita ovat esimerkiksi tietokoneet ja televiestintälaitteet. Lisenssimaksut, jotka koskevat käyttöoikeutta aineettomaan omaisuuteen, kuten ohjelmistoihin, henkiseen omaisuuteen jne., sisältyvät erityisnimikkeisiin (tietojenkäsittelypalvelut, henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat jne.) eivätkä käyttöleasingiin. Seuraavat eivät kuulu käyttöleasingpalveluihin: televiestintälinjoja tai -kapasiteettia koskeva leasingtoiminta (sisältyy televiestintäpalveluihin), laivojen ja ilma-alusten vuokraus ilman miehistöä (sisältyy kuljetuspalveluihin) ja matkailuun liittyvä vuokraustoiminta (sisältyy matkailuun).

2.10.3.4 Kaupankäyntiin liittyvät palvelut

Kaupankäyntiin liittyvät palvelut kattavat tavara- ja palvelukaupan komissiot, jotka maksetaan kauppiaille, hyödykkeiden välittäjille, dealereille, huutokaupanpitäjille ja komissiomyyjille. Kaupankäyntiin liittyviin palveluihin eivät kuulu franchising-palkkiot (sisältyvät kohtaan henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat), rahoitusinstrumenttien välitys (sisältyy rahoituspalveluihin), vakuutusten välitys (sisältyy vakuuttamista palvelevaan toimintaan) eivätkä kuljetukseen liittyvät maksut, kuten asiamiespalkkiot (sisältyvät kuljetukseen).

2.10.3.5 Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat

Tähän kohtaan sisältyvät veden, höyryn, kaasun ja muiden öljytuotteiden jakelupalvelut ja ilmastointihuolto, kun ne eritellään siirtopalveluista erillään. Lisäksi tähän kohtaan kuuluvat henkilöstön sijoittaminen, turvallisuus- ja etsiväpalvelut, kääntäminen ja tulkkaus, valokuvauspalvelut, kustantaminen, rakennusten siivous ja kiinteistöpalvelut.

2.11 Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Tämä kohta käsittää audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut ja muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut.

2.11.1 Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut

Nämä palvelut voidaan jaotella audiovisuaalisiin palveluihin ja taidealan palveluihin. Tämä kohta käsittää palvelut ja niistä maksetut palkkiot, jotka liittyvät elokuvien tuotantoon (filminä tai videonauhana), radio- ja televisio-ohjelmiin (suorana lähetyksenä tai tallenteena) ja musiikkiäänitteisiin. Niihin sisältyvät audiovisuaalisten ja niihin liittyvien tuotteiden vuokraus ja salauksella suojattujen televisiokanavien (kuten kaapeli- ja satelliittipalvelut) katseluoikeus, massatuotetut jatkuvaan käyttöön myytävät audiovisuaaliset tuotteet, jotka toimitetaan sähköisesti (ladattavat tiedostot), esiintyvien taiteilijoiden (näyttelijöiden, muusikoiden, tanssijoiden), kirjailijoiden, säveltäjien jne. vastaanottamat palkkiot. Niihin eivät sisälly maksut ja lisenssit, jotka oikeuttavat audiovisuaalisen tuotteiden kappaleiden valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataville, sillä ne sisältyvät henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin, muualle luokittelemattomiin.

2.11.2 Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Tähän kohtaan kuuluvat a) koulutuspalvelut, b) terveyspalvelut, c) kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut ja d) muut henkilökohtaiset palvelut.

2.11.2.a

Koulutuspalvelut käsittävät kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut, jotka liittyvät koulutukseen, kuten kirjekurssit ja televisiossa tai internetissä annetun opetuksen, sekä opettajien ym. suoraan isäntätaloudessa tarjoamat palvelut.

2.11.2.b

Terveyspalvelut käsittävät lääkäreiden, sairaanhoitajien sekä terveydenhoitajien ja vastaavien ammattihenkilöiden tarjoamat palvelut sekä laboratorio- ja vastaavat palvelut, joko etäpalveluina tai paikalla suoritettuina. Tähän eivät sisälly koulutus- ja terveysmatkailijoiden kulut (jotka sisältyvät matkailuun).

2.11.2.c

Kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut sisältävät museoihin ja muihin kulttuuri-, urheilu-, vedonlyönti- ja virkistystoimintaan liittyvät palvelut lukuun ottamatta palveluja, joihin liittyy asuinpaikkana olevan kansantalouden ulkopuolisia henkilöitä (kyseiset palvelut sisältyvät matkailuun).

2.11.2.d

Muut henkilökohtaiset palvelut kattavat sosiaalipalvelut, kodinhoitopalvelut jne.

2.12 Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat

Tämä on jäännösluokka, joka kattaa julkisyhteisöjen (ml. kansainväliset järjestöt) suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet, joita ei voi luokitella muihin eriin. Tähän erään sisältyvät myös esim. suurlähetystöjen, konsulaattien, sotilastukikohtien ja kansainvälisten järjestöjen ja muiden enklaavien suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet sen kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa, jossa enklaavi sijaitsee. Tähän erään eivät kuulu enklaavien taloustoimet kotivaltion kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa. Taloustoimen toteuttavasta julkisyhteisöjen yksiköstä riippuen tämä kohta voidaan eritellä lähetystöjen ja konsulaattien suorittamiin palveluihin, sotilasyksiköiden ja -keskusten suorittamiin palveluihin sekä muihin julkishallinnon tuottamiin tavaroihin ja tarjoamiin palveluihin, muualle luokittelemattomiin.

3. ENSITULO

Ensitulo on institutionaalisille yksiköille kertyvä tuotto tuotantoprosessiin osallistumisesta tai rahoitusvarojen tarjoamisesta tai luonnonvarojen vuokraamisesta muille institutionaalisille yksiköille. Se kattaa palkansaajakorvaukset, sijoitustulot sekä muut ensitulot.

3.1 Palkansaajakorvaukset (D1)

Palkansaajakorvauksia kirjataan, kun työnantaja (tuottajayksikkö) ja palkansaaja ovat eri kansantalouksissa. Siinä kansantaloudessa, jossa tuottajayksikkö sijaitsee, palkansaajakorvauksiin kuuluvat kotimaisten yritysten ulkomaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset (ml. työnantajien maksut sosiaaliturvajärjestelmiin tai yksityisiin vakuutusjärjestelmiin tai eläkerahastoihin) tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työntekijän asuinmaan kansantaloudessa työntekijäkorvauksiin kuuluvat ulkomaisten yritysten kotimaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työsuhteen olemassaolon toteaminen on tärkeää; mikäli työsuhdetta ei ole, maksut muodostavat palvelujen oston.

3.2 Sijoitustulot

Sijoitustulot perustuvat kotimaisen yksikön omistamaan ulkomaiseen rahoitusvaraan (tulot) ja vastaavasti ulkomaisen yksikön omistamaan kotimaiseen rahoitusvaraan (menot). Sijoitustulot kattavat oman pääoman tuotot (osingot, yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä, uudelleen sijoitetut voitot) ja velkainstrumenttien tuotot (korko) sekä vakuutuksenottajille kuuluvat sijoitustulot vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista.

Maksutaseessa sijoitustulot luokitellaan myös sijoituksen käyttötarkoituksen mukaisesti suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, muihin sijoituksiin tai valuuttavarantoon, jotka eritellään edelleen sijoitusmuodon mukaan. Sijoitusten käyttötarkoitusten määritelmät ovat rahoitustaseessa.

Jos hallussapidon voitot ja tappiot ovat erikseen yksilöitävissä, niitä ei luokitella sijoitustuloiksi vaan markkinahinnan kehityksestä johtuviksi muutoksiksi sijoitusten arvossa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan ainoastaan rahoitustaseen johdannaisiin.

3.2.1 Korko (D41)

Korko on sijoitustulon muoto; korkoa maksetaan tiettyjen rahoitusvarojen – nimittäin talletusten (AF2), velkapaperien (AF3), lainojen (AF4) ja muiden saamisten (AF8) – omistajille korvaukseksi rahoitusvarojen antamisesta toisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Hallussapidettyihin erityisiin nosto-oikeuksiin (SDR) sekä osoitettuihin erityisiin nosto-oikeuksiin liittyvät korkotulot ja -menot sisältyvät myös korkoihin. Ensitulontilille kirjataan ”pelkkä korko” siten, että ”todellisesta korosta” poistetaan välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) osuus. Korot kirjataan suoriteperusteisesti.

3.2.2 Yritysten jakamat tulot (D42)

3.2.2.1 Osingot (D421)

Osingot ovat jaettuja voittoja, joihin osakkeiden omistajat ovat oikeutettuja sijoitettuaan varoja yritysten käyttöön. Osingot kirjataan niiden irtoamishetkenä.

3.2.2.2 Yrittäjätulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D422)

Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (muut kuin yhtiömuotoiset yhteisöt, jotka käyttäytyvät yritysten tavoin, eli sivuliikkeet, nimelliset kotimaiset yksiköt ulkomaisten yksiköiden omistamia kiinteistöjä ja muita luonnonvaroja varten, yhteisyritykset, trustit, jne.) koostuvat määristä, jotka yrittäjät ottavat omaan käyttöönsä omistamiensa yritysmäisten yhteisöjen voitoista. Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä kirjataan siten, että niiden esitetään tapahtuneen niiden todellisena toteuttamisajankohtana.

3.2.3 Ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot (D.43)

Uudelleen sijoitetut voitot käsittävät suorien sijoittajien osuuden (suhteessa omistettuun omaan pääomaan) voitoista, joita ulkomaiset tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja sivuliikkeet eivät jaa osinkoina. Ne määritellään sijoittajan osuudeksi sijoituskohteen konsolidoidusta voitosta tiettynä ajanjaksona (verojen, korkojen ja poistojen jälkeen), vähennettyinä tarkasteluajanjaksona maksettavaksi erääntyneillä osingoilla, vaikka nämä osingot maksettaisiin aiempina ajanjaksoina syntyneistä voitoista.

Uudelleen sijoitetut voitot on kirjattava sille ajanjaksolle, jona ne ovat syntyneet.

3.2.4 Tulot sijoitusrahasto-osuuksista (D443)

Osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (mukaan luettuna unit trust -muotoiset ja muut sijoitusrahastot) koostuu kahdesta erillisestä osasta: osingot (D4431) ja uudelleen sijoitetut voitot (D4432).

Sijoitusrahastojen tuottojen voidaan katsoa siirtyvän osakkeenomistajille (taikka osuuksien omistajille), koska nämä tuotot ovat heidän pääomalleen saatua sijoitustuloa. Sijoitusrahastot saavat tuloja sijoittamalla osakkeenomistajilta saadut rahavarat. Osakkeenomistajien tulot sijoitusrahastoista määritellään rahaston sijoitussalkusta saaduiksi tuloiksi, joista on vähennetty toimintakulut. Sijoitusrahaston nettotulot, jotka saadaan vähentämällä toimintakulut tuloista, kuuluvat osakkeenomistajille. Mikäli vain osa nettotuloista jaetaan osinkoina osakkeenomistajille, jakamattomia tuloja olisi käsiteltävä ikään kuin ne olisi ensin jaettu osakkeenomistajille ja sen jälkeen sijoitettu uudelleen.

3.2.5 Vakuutuksenottajille kuuluvat sijoitustulot vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista

Tämän erän määrittämistä varten tarkastellaan erikseen siihen kuuluvia osia, jotka eivät sisälly maksutaseen tietovaatimuksiin.

3.2.5.1 Vakuutuksenottajien sijoitustulo (D441) vastaa vakuutusteknisen vastuuvelan sijoittamisesta saatujen ensitulojen kokonaismäärää. Vastuuvelalla tarkoitetaan eriä, joista vakuutusyhtiöt katsovat olevansa vastuussa vakuutuksenottajiin nähden.

3.2.5.2 Eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D442)

Eläkeoikeudet perustuvat määriteltyihin maksu- tai etuusperusteisiin järjestelmiin.

3.3 Muu ensitulo

Luokitellaan tilastoivan kansantalouden institutionaalisen sektorin mukaan (julkisyhteisöt tai muut sektorit) ja koostuu seuraavista eristä: tuotannon ja tuonnin verot, tukipalkkiot ja luonnonvaran vuokrat.

3.3.1 Tuotannon ja tuonnin verot (D2)

Näihin sisältyvät:

3.3.1.1

Tuoteverot (D21) ovat veroja, joita maksetaan joidenkin tuotettujen tai rajatylittävän kaupan kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen yksikköä kohti. Esimerkkejä ovat arvonlisävero, tuontiverot, valmisteverot ja kulutusverot.

3.3.1.2

Muut tuotantoverot (D29) koostuvat kaikista veroista, joita yritykset maksavat tuotannon harjoittamisesta; ne kattavat myös verot elinkeino- ja ammattilupien hankkimisesta.

3.3.2 Tukipalkkiot (D3)

Kattaa seuraavat:

3.3.2.1

Tuotetukipalkkiot (D31) maksetaan tuotetun tavaran tai palvelun yksikköä kohti.

3.3.2.2

Muut tuotantotukipalkkiot (D39) ovat muita kuin tuotetukipalkkioita, joita kotimainen yksikkö voi saada tuotantotoiminnan harjoittamisesta.

3.3.3 Luonnonvaran vuokrat

Luonnonvaran vuokra on tuloa, joka luonnonvaran omistaja saa antaessaan luonnonvaran ulkomaisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Luonnonvaran vuokraa ovat esim. summat, jotka maksetaan maan käytöstä mineraali- ja muiden maaperävarojen louhimiseksi taikka kalastus-, metsätalous- tai laiduntamisoikeuksista. Luonnonvarojen, kuten maaperävarojen, vuokraajien säännöllisesti maksamia maksuja kutsutaan usein rojalteiksi, mutta ne luokitellaan luonnonvaran vuokriksi.

4. TULOJEN UUDELLEENJAKO

Tulojen uudelleenjaon tilissä esitetään ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset tulonsiirrot. Siirto on kirjaus, joka kuvaa tavaran, palvelun, rahoitusvaran tai muun valmistamattoman varan siirtämistä yhdeltä institutionaaliselta yksiköltä toiselle institutionaaliselle yksikölle, ilman taloudellisen arvon omaavan erän vastaavaa siirtoa siirron vastaanottajalta sen suorittajalle. Kaikki muut siirrot kuin pääomansiirrot ovat tulonsiirtoja.

Tulonsiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka suorittaa tai vastaanottaa siirron tilastoivassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).

Julkisyhteisöjen tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön, muut sekalaiset tulonsiirrot, arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat.

Muiden sektoreiden tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, muut sekalaiset tulonsiirrot, vahinkovakuutusmaksut, netto, vahinkovakuutuskorvaukset ja eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu. Muihin sekalaisiin tulonsiirtoihin (D75) sisältyvät kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot (joista palkansaajien rahalähetykset).

4.1 Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D5)

Kansainvälisillä tileillä tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot kattavat pääsääntöisesti verot, jotka kannetaan tuloista, jotka ulkomaiset yksiköt saavat tarjoamastaan työvoimasta tai rahoitusvaroistaan. Myös ulkomaisten yksiköiden omistamista varoista ansaituista pääomavoitoista kannetut verot sisältyvät tähän erään. Palkkatuloista ja rahoitusvarojen pääomavoitoista kannettavien verojen maksajana ovat yleensä muut sektorit (yksityishenkilöt, kotitaloudet, yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja vastaanottajana julkisyhteisöt.

4.2 Sosiaaliturvamaksut (D61)

Sosiaaliturvamaksuja ovat kotitalouksien todelliset tai laskennalliset maksut sosiaalivakuutusjärjestelmiin, joilla varmistetaan oikeus maksujen kartuttamiin sosiaalietuuksiin.

4.3 Sosiaalietuudet (D62+D63)

Sosiaalietuuksiin kuuluvat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmistä maksettavat etuudet. Niihin kuuluvat eläke-etuudet ja muut etuudet kuin eläke-etuudet sairauteen, työttömyyteen, asumiseen, koulutukseen tai vastaaviin liittyvissä tapauksissa tai olosuhteissa, ja ne voivat olla rahamääräisiä tai luontoismuotoisia.

4.4 Vahinkovakuutusmaksut, netto (D71)

Vahinkovakuutusmaksut, netto, käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) sekä vakuutuksenottajien sijoitustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut. Palvelumaksut koskevat vakuutuksenottajien ostamia palveluja, ja ne kirjataan vakuutuspalveluihin. Standarditakauksista maksettavat nettovakuutusmaksut sisältyvät tähän erään.

4.5 Vahinkovakuutuskorvaukset (D72)

Vahinkovakuutuskorvaukset ovat tilikauden aikana erääntyvien korvausvaateiden maksuja. Korvausvaatimukset erääntyvät pätevän vaateen synnyttävän tapahtuman tapahtumahetkenä. Standarditakausten nojalla maksettavat korvaukset kirjataan tähän erään.

4.6 Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D74)

Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön sisältävät kaikki rahamääräiset ja luontoismuotoiset tulonsiirrot eri maiden hallitusten tai hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Osa tulonsiirroista kansainväliseen yhteistyöhön on unionin toimielimiin liittyvää.

4.7 Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75)

Muut rahamääräiset tai luontoismuotoiset sekalaiset tulonsiirrot kattavat tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (D751), kotitalouksien väliset tulonsiirrot (D752) sekä muut sekalaiset tulonsiirrot (D759), joihin sisältyvät sakot ja uhkasakot, osa arpajais- ja uhkapelimaksuista, korvauksiin liittyvät maksut ja muut sekalaiset tulonsiirrot.

4.7.1 Kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot

Kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien välisiin henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyvät kaikki kotimaisten kotitalouksien ulkomaisille kotitalouksille suorittamat tai niiltä vastaanottamat rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot. Henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyy ”joista: palkansaajien rahalähetykset” -erä.

4.7.1.1 Palkansaajien rahalähetykset

Palkansaajien rahalähetykset kattavat toiseen kansantalouteen asettuneiden ja siellä työskentelevien maahanmuuttajien henkilökohtaiset tulonsiirrot ulkomaisille kotitalouksille. Alle vuoden toisessa kansantaloudessa työskentelevät ja asuvat henkilöt katsotaan ulkomaisiksi yksiköiksi, ja heille maksetut palkat kirjataan palkansaajakorvauksiin.

4.8 Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat (D76)

Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuva EU:n kolmas ja neljäs oma vara ovat kunkin jäsenvaltion unionin toimielimille maksamia tulonsiirtoja.

4.9 Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu (D8)

Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu on tarpeen, koska eläkkeet käsitellään tulonsiirtoina, kun taas eläkeoikeudet käsitellään rahoitusvaroina. Oikaisun jälkeen vaihtotase on sama kuin se olisi ilman sosiaaliturvamaksujen ja vastaanotettujen eläkkeiden kirjaamista tulonsiirtoina.

B. PÄÄOMATASE

Pääomataseessa ilmoitetaan pääomansiirrot sekä valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat ja luovutukset.

5.1 Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen bruttohankinnat ja vähennykset

Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat kattavat a) luonnonvarat, b) sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit sekä c) markkinointivarat (tavaramerkit) sekä goodwill. Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat ja vähennykset kirjataan bruttoperusteisesti eikä niitä nettouteta. Ainoastaan tällaisten varojen osto tai myynti kirjataan tähän pääomataseen erään, ei kuitenkaan näiden varojen käyttöä.

5.2 Pääomansiirrot (D9)

Pääomansiirrot käsittävät i) kiinteiden varojen omistajanvaihdokset, ii) kiinteiden varojen hankintaan tai luovutuksiin liittyvät tai tällaiseen hankintaan tai luovutukseen perustuvat varainsiirrot ja iii) velan vastikkeettoman kuolettamisen. Pääomansiirrot voivat olla käteis- tai luontoissuorituksia (kuten velan anteeksianto). Tulonsiirtojen ja pääomansiirtojen erottaminen toisistaan riippuu käytännössä siitä, miten vastaanottava maa käyttää ko. siirtoa. Pääomansiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka tekee tai vastaanottaa siirron kirjaavassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).

Pääomansiirrot sisältävät pääomaverot, investointiavustukset sekä muut pääomansiirrot.

5.2.1 Pääomaverot (D91)

Pääomaverot koostuvat veroista, joita peritään harvoin ja epäsäännöllisin väliajoin institutionaalisten yksiköiden omistamien varojen tai nettovarallisuuden arvoista tai institutionaalisten yksiköiden välillä siirrettyjen varojen arvosta. Näihin kuuluvat perintöverot tai henkilöiden välisten lahjojen verot, jotka kannetaan edunsaajien pääomasta.

5.2.2 Investointiavustukset (D92)

Investointiavustukset koostuvat rahamääräisistä tai luontoismuotoisista pääomansiirroista kiinteiden varojen hankintakustannusten rahoittamiseksi kokonaisuudessaan tai osittain. Vastaanottajien on käytettävä rahamääräiset investointiavustukset pääoman bruttomuodostukseen, ja avustukset sidotaan usein määriteltyihin sijoitushankkeisiin, kuten suurin rakennushankkeisiin.

5.2.3 Muut pääomansiirrot (D99)

Näihin kuuluvat suuret kertaluontoiset maksut sellaisten vaurioiden tai vahinkojen korvaamiseksi, joita vakuutukset eivät kata, suuret lahjat, testamentit ja lahjoitukset, myös voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Velan anteeksianto kuuluu tähän luokkaan.

5.2.3.1 Velan anteeksianto

Velan anteeksianto on velan vapaaehtoinen kuolettaminen osittain tai kokonaan velkojan ja velallisen välisin sopimusjärjestelyin.

C. RAHOITUSTASE JA ULKOMAINEN VARALLISUUSASEMA

Rahoitustaseeseen kirjataan yleisesti rahoitusvaroja ja -velkoja koskevat taloustoimet kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä. Rahoitustaseessa taloustoimet esitetään nettomääräisinä: rahoitusvarojen nettohankinta on rahoitusvarojen hankinta vähennettynä rahoitusvarojen vähennyksillä.

Ulkomaisessa varallisuusasemassa esitetään kunkin vuosineljänneksen lopussa kansantalouden kotimaisten yksiköiden sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvia saamisia, ja kansantalouden kotimaisten yksiköiden velat ulkomaisille yksiköille sekä valuuttavarantoon kuuluva sijoituskulta. Varojen ja velkojen erotus on ulkomainen nettovarallisuusasema, joka osoittaa joko ulkomaisen nettosaamisen tai ulkomaisen nettovelan.

Ulkomaisen varallisuuden arvo ajanjakson lopussa määräytyy varallisuuden edellisen ajanjakson arvosta (kanta), kuluvan jakson taloustoimista sekä muista muutoksista, jotka eivät johdu ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden välisistä taloustoimista, mutta jotka perustuvat muihin volyymin muutoksiin sekä valuuttakurssimuutoksista tai muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.

Käyttötarkoituksen mukaisessa jaottelussa rajatylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin (muut kuin valuuttavaranto) ja työsuhdeoptioihin, muihin sijoituksiin ja valuuttavarantoon. Rajatylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan lisäksi instrumentin ja institutionaalisen sektorin mukaan taulukossa 7 määritellyllä tavalla.

Taloustoimien ja kantojen arvostuksen lähtökohtana käytetään markkinahintoja. Nimellisarvoja käytetään ei-siirtokelpoisten instrumenttien – eli lainojen, talletusten ja muiden saamisten ja velkojen – kantojen arvostuksessa. Kuitenkin näitä instrumentteja koskevat taloustoimet arvostetaan markkinahintoihin. Taloustoimien markkina-arvostuksesta ja kantojen nimellisarvostuksesta johtuvien epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi myyjä kirjaa sinä ajanjaksona, jona myynti tapahtuu, muista hintamuutoksista johtuvan arvostusmuutoksen, joka vastaa nimellisarvon ja transaktioarvon erotusta, kun taas ostaja kirjaa vastakkaissuuntaisen määrän muista hintamuutoksista johtuvana arvostusmuutoksena.

Maksutaseen rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sisältävät kuhunkin käyttötarkoitusluokkaan luokitelluista instrumenteista suoriteperusteisesti kertyneiden tulojen vastakirjaukset.

6.1 Suorat sijoitukset

Suorat sijoitukset liittyvät sijoitussuhteeseen, jossa yhteen kansantalouteen sijoittautuneella yksiköllä on merkittävää vaikutusvaltaa toiseen kansantalouteen sijoittautuneen yrityksen (suoran sijoituksen kohdeyrityksen) hallinnossa. Kansainvälisten standardien mukaan tällainen suhde on olemassa, jos yhteen kansantalouteen sijoittautuneella sijoittajalla on joko suoraan tai muiden yritysten kautta omistusosuuden perusteella vähintään 10 prosentin äänivalta toiseen kansantalouteen sijoittautuneessa yrityksessä. Tämän periaatteen mukaisesti useiden toisiinsa sidoksissa olevien yritysten välillä voi olla suora sijoitussuhde riippumatta siitä, muodostuuko suhde yhden tai useamman omistusketjun kautta. Tämä voi ulottua välittömän sijoituskohteen tytäryhtiöihin, näiden tytäryhtiöihin sekä osakkuusyhtiöihin. Kun suoran sijoituksen suhde on syntynyt, kaikki myöhemmät rahoitusvirrat/rahoitusvarat näiden talousyksiköiden välillä kirjataan suorien sijoitusten virtoihin/kantoihin.

Oma pääoma käsittää oman pääoman sivuliikkeissä ja kaikki osakkeet tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Uudelleen sijoitetut voitot on vastaerä kohtaan sijoitustulot kirjattaville erille, jotka kuvaavat suoran sijoittajan osuutta voitoista, joita tytär- tai osakkuusyhtiöt eivät ole jakaneet osinkoina tai joita sivuliikkeet eivät ole maksaneet sijoittajille (ks. 3.2.3).

Suorien sijoitusten oma pääoma ja velkainstrumentit jaotellaan edelleen yhteisöjen välisten suhteiden sekä sijoituksen suunnan mukaan. Yhteisöjen välisten suhteiden mukaan jaoteltaessa luokkia on kolme:

a)	Suoran sijoittajan sijoitukset kohdeyritykseen. Tähän luokkaan kuuluvat sijoitusvirrat (ja kannat) suorasta sijoittajasta kohdeyritykseen (siihen katsomatta, onko kohdeyritys suoran sijoittajan välillisen tai välittömän määräysvallan tai vaikutusvallan alainen);

b)	Käänteinen sijoitus. Tämä suhde kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) kohdeyrityksestä suoraan sijoittajaan;

c)	Sisaryritysten välillä. Tämä kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) sellaisten yritysten välillä, jotka eivät ole toistensa määräysvallassa tai vaikutusvallassa mutta jotka ovat saman suoran sijoittajan määräysvallan tai vaikutusvallan alaisia.

6.2 Arvopaperisijoitukset

Arvopaperisijoituksiin sisältyvät osakkeiden ja velkapapereiden virrat ja kannat, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Arvopaperisijoituksiin kuuluvat osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja velkapaperit, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Takaisinostosopimusten muodossa olevat taloustoimet sekä arvopaperilainaukset eivät kuulu arvopaperisijoituksiin.

6.2.1 Osakkeet (F51/AF51)

Osakkeet kattavat kaikki instrumentit, jotka edustuvat saamisia yritysten ja yritysmäisten yhteisöjen siitä arvosta, joka jää jäljelle, kun kaikkien velkojien saamiset on otettu huomioon. Toisin kuin vieras pääoma, osakkeet eivät yleisesti anna omistajalleen oikeutta ennalta määritettyyn rahamäärään tai tietyn laskukaavan mukaan määriteltävään rahamäärään. Osakkeita on noteerattuja ja noteeraamattomia.

Noteeratut osakkeet (F511/AF511) ovat tunnetussa pörssissä tai muussa kauppapaikassa noteerattuja osakkeita. Noteeraamattomat osakkeet (F512/AF512) ovat jälkimarkkinoilla noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia arvopapereita.

6.2.2 Sijoitusrahasto-osuudet (F52/AF52)

Sijoitusrahastot laskevat liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia. Sijoitusrahastot ovat kollektiivista sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, joiden kautta sijoittajat yhdistävät varoja sijoittaakseen niitä rahoitus- ja/tai muihin varallisuuseriin. Koska kyse on eräänlaisesta kollektiivisesta sijoituksesta muihin varallisuuseriin, sijoitusrahasto-osuuksilla on erityisasema rahoituksen välityksessä, ja siksi ne raportoidaan erikseen muista oman pääoman ehtoisista arvopapereista. Lisäksi niistä saatava tulo käsitellään toisin, koska uudelleen sijoitetut voitot on arvioitava laskennallisesti.

6.2.3 Velkapaperit (F3/AF3)

Velkapaperit ovat jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, jotka toimivat velkatodistuksina. Niitä ovat vekselit, joukkovelkakirjalainat, siirtokelpoiset sijoitustodistukset, yritystodistukset, debentuurit, omaisuusvakuudelliset arvopaperit, rahamarkkinapaperit sekä vastaavat instrumentit, joista normaalisti käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla. Velkapapereiden virrat ja kannat jaetaan alkuperäisen maturiteetin perusteella lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin.

6.2.3.1 Lyhytaikaiset velkapaperit (F31/AF31)

Lyhytaikaiset velkapaperit maksetaan vaadittaessa, tai niiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi vuosi. Ne antavat yleensä haltijalleen ehdottoman oikeuden saada määrätty kiinteä rahasumma tiettynä päivänä. Näistä instrumenteista käydään yleensä kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla nimellisarvon alittavaan hintaan, jolloin diskonttaus riippuu korosta ja jäljellä olevasta maturiteetista.

6.2.3.2 Pitkäaikaiset velkapaperit (F32/AF32)

Pitkäaikaisten velkapapereiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden tai niiden maturiteettia ei ole määritelty (pl. vaadittaessa maksettavat, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin velkapapereihin). Yleensä haltijalla on niiden perusteella a) ehdoton oikeus kiinteään rahatuloon taikka sopimusperusteiseen vaihtelevaan rahamääräiseen tuloon (koronmaksu on riippumaton velallisen tuloista) sekä b) ehdoton oikeus kiinteämääräisen pääoman takaisinsaantiin tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä.

Taloustoimet kirjataan maksutaseeseen, kun velkojat tai velalliset kirjaavat ko. saamisen tai velan omaan kirjanpitoonsa. Taloustoimet kirjataan tosiasiallisesti saadun tai maksetun hinnan mukaisina palkkioiden ja kulujen vähentämisen jälkeen. Tämä merkitsee sitä, että jos arvopapereille maksetaan kuponkikorkoa, viimeisestä koronmaksusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon, ja jos arvopaperit on laskettu liikkeeseen diskontattuina, liikkeeseenlaskusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon. Kertyneiden korkojen kirjausta edellytetään maksutaseen rahoitustaseessa sekä ulkomaisessa varallisuusasemassa. Rahoitustaseissa kirjauksilla on oltava vastaerät vaihtotaseen sijoitustuloissa.

6.3 Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot (F7/AF7)

Johdannaiset ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen kytkettyjä rahoitusinstrumentteja, joiden avulla voidaan rahoitusmarkkinoilla käydä kauppaa tietyillä rahoitusriskeillä (esim. korkoriski, valuuttakurssiriski, osakkeiden tai hyödykkeiden hintariski, luottoriski). Tämä luokka esitetään erillään muista luokista, koska se liittyy riskien siirtoon eikä varojen tarjoamiseen taikka muihin resursseihin. Toisin kuin muiden funktionaalisten luokkien kohdalla, johdannaisista ei kerry ensituloa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan johdannaisiin eikä sijoitustuloon. Johdannaisten virrat ja kannat käsitellään erillään niiden instrumenttien arvosta, joihin ne on kytketty. Optioissa kirjataan koko preemio (eli option osto-/myyntihinta ja laskennallinen palvelumaksu). Takaisin maksettavat marginaalivakuusmaksut ovat käteisvaroja tai vakuuksia, jotka on talletettu vastapuolen suojelemiseksi maksukyvyttömyysriskiltä. Ne kirjataan muiden sijoitusten talletukset-erään (jos velallisen velat sisällytetään laveaan rahaan) tai muihin saamisiin ja velkoihin. Muut kuin takaisinmaksettavat marginaalivakuusmaksut (joita kutsutaan myös vaihtelumarginaaliksi) pienentävät johdannaisen synnyttämää rahoitusvelkaa; siksi ne luokitellaan johdannaisiin kohdistuviksi taloustoimiksi.

Työsuhdeoptioilla tarkoitetaan yrityksen työnantajilleen tarjoamia optioita ostaa yrityksen osakkeita; optio on palkan muoto. Jos työntekijöille tarjotulla työsuhdeoptiolla voidaan rajoituksetta käydä kauppaa rahoitusmarkkinoilla, se luokitellaan johdannaiseksi.

6.4 Muut sijoitukset

Muut sijoitukset on jäännöserä joka kattaa virrat ja kannat, jotka eivät kuulu suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin ja työsuhdeoptioihin tai valuuttavarantoon. Seuraavat rahoitusvarojen luokat kuuluvat muihin sijoituksiin, jos niitä ei ole luokiteltu muualle: a) muut oman pääoman ehtoiset erät, b) käteisraha ja talletukset, c) lainat (ml. IMF:n lainat sekä IMF:n luoton käyttö), d) vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut, e) kauppaluotot ja ennakot, f) muut saamiset ja velat ja g) osoitetut erityiset nosto-oikeudet (erityisten nosto-oikeuksien hallussapidot kirjataan valuuttavarantoon).

Diskontattujen lainojen, talletusten sekä muiden saamisten ja velkojen kohdalla rahoitustaseeseen kirjatut transaktioarvot eivät välttämättä vastaa ulkomaiseen varallisuusasemaan kirjattuja nimellisarvoja. Tällaiset erot kirjataan muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.

6.4.1 Muut oman pääoman erät (F519/AF51)

Muut oman pääoman erät ole arvopaperien muodossa, ja siksi ne eivät kuulu arvopaperisijoituksiin. Sijoitukset kansainvälisten organisaatioiden pääomaan eivät ole arvopapereita, ja siksi ne luokitellaan muiksi oman pääoman eriksi.

6.4.2 Käteisraha ja talletukset (F2/AF2)

Käteisrahaan ja talletuksiin kuuluvat kierrossa oleva raha sekä talletukset. Talletukset ovat vakioituja muita kuin jälkimarkkinakelpoisia sopimuksia, joita talletuksia vastaanottavat yhteisöt tarjoavat suurelle yleisölle; niiden nojalla velkoja voi tallettaa ja nostaa rahaa. Yleensä velallinen takaa maksavansa takaisin talletetun pääoman määrän.

Jaottelu toisaalta lainoihin ja toisaalta käteisrahaan ja talletuksiin perustuu siihen, mikä taho on lainanottajana. Tämä merkitsee sitä, että varojen puolella kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille pankeille maksamat rahamäärät on luokiteltava talletuksiksi ja kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille muille kuin pankeille (eli institutionaalisille yksiköille, jotka eivät ole pankkeja) maksamat rahamäärät on luokiteltava lainoiksi. Velkojen puolella rahamäärät, jotka on vastaanottanut kotimainen muu kuin pankki (esim. muu kuin rahalaitos) on aina luokiteltava lainoiksi. Tästä erittelystä seuraa myös, että kaikki taloustoimet, joissa on mukana kotimaisia rahalaitoksia ja ulkomaisia pankkeja, on luokiteltava talletuksiksi.

6.4.3 Lainat (F4/AF4)

Lainat ovat rahoitusvaroja jotka a) syntyvät, kun lainanantaja lainaa varoja suoraan velalliselle, ja b) perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki lainat, ml. asuntolainat, rahoitusleasing-sopimukset sekä repo-tyyppiset operaatiot. Kaikkia repo-operaatioita eli arvopapereiden takaisinostosopimuksia, sell/buy-back -operaatioita ja arvopaperilainausta (jossa käteismaksu toimii vakuutena) pidetään vakuudellisina lainoina eikä suorina arvopaperien ostoina/myynteinä, ja ne kirjataan muihin sijoituksiin sille kotimaiselle sektorille, joka toteuttaa operaation. Tämä menettely on myös pankkien ja muiden rahoituslaitosten kirjanpitokäytännön mukainen ja sen on tarkoitus vastata tarkemmin näiden rahoitusinstrumenttien taloudellisia tarkoitusperiä.

6.4.4 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (F6/AF6)

Tähän erään kuuluvat a) vahinkovakuutustekninen vastuuvelka (F61), b) henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut (F62), c) eläkevastuut, eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan, oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin (F63+F64+F65) d) standarditakauksiin liittyvät varaukset (F66).

6.4.5 Kauppaluotot ja ennakot (F81/AF81)

Kauppaluotot ja ennakot ovat rahoitussaamisia, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen toimittajien antaessa asiakkailleen lisää maksuaikaa. Ne ovat myös ennakkomaksuja käynnissä tai käynnistymässä olevista töistä ja asiakkaiden ennakkomaksuja vielä toimittamattomista tavaroista ja palveluista. Kauppaluotto ja ennakot syntyvät, kun maksua tavaroista tai palveluista ei suoriteta samaan aikaan kuin tavaran omistajuus siirtyy tai palvelu toimitetaan.

6.4.6 Muut saamiset ja velat (F89/AF89)

Tähän luokkaan kuuluvat muut saamiset ja velat kuin ne, jotka sisältyvät kauppaluottoihin ja ennakkoihin tai muihin instrumentteihin. Tämä luokkaa kattaa rahoitusvarat ja velat, jotka syntyvät taloustoimen vastineena, kun kyseessä olevan taloustoimen ja siihen liittyvän maksun välillä on ajoitusero. Siihen kuuluvat verovelat, arvopaperien myynnit ja ostot, arvopaperilainamaksut, kultalainamaksut, palkat ja palkkiot, osingot sekä sosiaaliturvamaksut, jotka ovat jo kertyneet mutta ei vielä maksettu.

6.4.7 Osoitetut erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) (F12/AF12)

IMF:n jäsenvaltioilleen osoittamat erityiset nosto-oikeudet (SDR) kirjataan vastaanottajan ottamana velkana muut sijoitukset -erän kohtaan erityiset nosto-oikeudet sekä vastaava kirjaus valuuttavarannon kohtaan erityiset nosto-oikeudet.

6.5 Valuuttavaranto

Valuuttavaranto koostuu ulkomaisista saamisista, jotka ovat helposti rahaviranomaisten saatavilla ja heidän hallinnassaan ja joita voidaan käyttää maksutaseen rahoittamistarpeisiin, valuuttamarkkinainterventioihin, joilla pyritään vaikuttamaan valuuttakursseihin, sekä muihin näihin liittyviin tarkoituksiin (esim. varmistaminen että yleisön luottamus valuuttaan ja talouteen säilyvät sekä perustan tarjoaminen ulkomaisille lainoille). Valuuttavarantosaamisten on oltava valuuttamääräisiä saamisia, ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvia saamisia ja todellisuudessa olemassa olevia saamisia. Valuuttavarantoon ei saa sisällyttää potentiaalisia saamisia. Valuuttavaranto perustuu käsitteisiin rahaviranomaisten ”hallussa” sekä ”helposti saatavilla”.

6.5.1 Monetaarinen kulta (F11/AF11)

Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten (tai rahaviranomaisten tosiasiallisessa valvonnassa olevien yksiköiden) omistuksessa olevaa kultaa, joka on osa valuuttavarantoja. Mukaan luetaan sijoituskulta ja kohdistamattomat kultatilit ulkomaisilta vastapuolilta, joiden pitää vaadittaessa toimittaa kulta.

6.5.1.1 Sijoituskulta on kolikkoina tai harkkoina ja sen puhtaus on vähintään 995/1 000. Se sisältää myös kohdistetuilla kultatileillä olevan monetaarisen kullan.

6.5.1.2 Kohdistamattomat kultatilit merkitsevät tilinhoitajaan kohdistuvaa vaadetta toimittaa kultaa. Näiden tilien kohdalla tilinhoitajalla on oikeudet fyysiseen kohdistettuun kultaan, ja tilinhoitaja antaa tilinhaltijoille kultamääräisiä vaateita. Sellaiset kohdistamattomat kultatilit, joita ei sisällytetä monetaariseen kultaan, kuuluvat muiden sijoitusten erään käteisraha ja talletukset.

6.5.2 Erityiset nosto-oikeudet (F12/AF12)

Erityiset nosto-oikeudet (SDR) ovat IMF:n luomia varantovälineitä, joita rahasto allokoi jäsenmailleen, ja ne kuuluvat maiden valuuttavarantovaroihin. Erityisiä nosto-oikeuksia voivat pitää hallussaan ainoastaan IMF:n jäsenten rahaviranomaiset sekä rajoitettu määrä kansainvälisiä rahoituslaitoksia, joilla on siihen lupa.

6.5.3 Varanto-osuus IMF:ssä

Tämä koostuu seuraavista eristä: a) ”varanto-osuus” eli ulkomaan valuutan määrät, SDR:t mukaan luettuina, jotka jäsenmaa voi nostaa IMF:stä lyhyellä varoitusajalla, ja b) lainasopimukseen perustuvat jäsenmaan helposti saatavilla olevat saamiset IMF:ltä IMF:n yleistilillä (General Resources Account).

6.5.4 Muu valuuttavaranto

Muu valuuttavaranto kattaa käteisrahan ja talletukset, arvopaperit, johdannaiset ja muut saamiset. Talletuksilla tarkoitetaan vaadittaessa saatavilla olevia. Arvopapereihin kuuluvat ulkomaisten yksiköiden liikkeeseen laskemat likvidit ja jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja velkapaperit, ml. sijoitusrahasto-osuudet. Johdannaiset kirjataan valuuttavarantoon ainoastaan mikäli valuuttavarantojen hoitoon liittyvät johdannaiset liittyvät olennaisesti näiden varantojen arvostukseen. Muut saamiset kattavat lainat ulkomaisille muille kuin pankeille, pitkäaikaiset lainat IMF:n sijoitustileille (IMF Trust account) sekä muut saamiset, joita ei ole aiemmin sisällytetty tähän erään mutta jotka täyttävät valuuttavarantojen määritelmän.

”

(1) Ei pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.

(2) Ei pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.

(3) Siirtyminen t+82:een ja t+80:een ei ole pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.

(4) Maantieteellinen erittely on vuodesta 2019 alkaen pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.

(5) Sektorikohtaisten erittelyjen taso 1 (sektori 1) – ei sektori 2 – on pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.

(6) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin.

(7) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin.

(8) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin.

(9) Euroalueen ulkopuoliset unionin jäsenvaltiot: maakohtainen erittely.

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/67

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 556/2012,

annettu 26 päivänä kesäkuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse spinosadin jäämien enimmäismääristä vadelmissa tai niiden pinnalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 4 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Spinosadin jäämien enimmäismäärät vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III olevassa A osassa.

(2)

Ranska teki 11 päivänä toukokuuta 2012 komissiolle kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (2) 53 artiklan mukaisen ilmoituksen spinosadia tehoaineena sisältävien kasvinsuojeluaineiden väliaikaisesta sallimisesta Drosophila suzukii -hyönteisten ennakoimattoman esiintymisen vuoksi, joka aiheutti ennakoimattoman vaaran, joka ei ollut hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla. Ranska on myös ilmoittanut asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti muille jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, että se on sallinut alueellaan sellaisten vadelmien markkinoille saattamisen, jotka sisältävät asianomaisen jäämien enimmäismäärän ylittäviä torjunta-ainejäämiä. Tällä hetkellä jäämien enimmäismääräksi on vahvistettu 0,3.

(3)	Ranska toimitti komissiolle asianmukaisen kuluttajiin kohdistuvien riskien arvioinnin ja ehdotti siihen perustuvaa väliaikaista jäämien enimmäismäärää.

(4)	Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi toimitetut tiedot ja antoi lausunnon (3) ehdotetun väliaikaisen jäämien enimmäismäärän turvallisuudesta.

(5)	Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että Ranskassa sallittu hätätilanteesta johtuva spinosadin käyttö vadelmiin ei todennäköisesti johda siihen, että kuluttajien altistuminen ylittäisi toksikologisen viitearvon, eikä sen tämän vuoksi odoteta aiheuttavan kansanterveydellistä huolenaihetta.

(6)	Kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunto ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät, asianomainen muutos jäämien enimmäismäärään täyttää asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 4 kohdan vaatimukset.

(7)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava.

(8)

Koska Ranska on jo sallinut spinosadia sisältävien kasvinsuojeluaineiden käytön hätätilanteessa ja siitä on syntynyt kiireellinen tarve varmistaa kuluttajansuojan korkea taso, on aiheellista säätää jäämien enimmäismäärästä soveltaen asetuksen (EY) N:o 396/2005 45 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EC) N:o 396/2005 liite III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.

(2) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(3) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen; Statement on the modification of the existing MRL for spinosad in raspberries. EFSA Journal 2012;10(5):2751 [s. 26–] doi:10.2903/j.efsa.2012.2751. Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.efsa.europa.eu/efsajournal.htm.

LIITE

Korvataan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III olevassa A osassa oleva spinosadia koskeva sarake seuraavasti:

”Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)

Koodi

Ryhmät ja esimerkkejä yksittäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan (1)

Spinosadi: spinosyn A:n ja spinosyn D:n summa ilmaistuna spinosadina (F)

(1)

(2)

(3)

0100000

1.	TUOREET TAI JÄÄDYTETYT HEDELMÄ; PÄHKINÄT

0110000

i)	Sitrushedelmät

0,3

0110010

Greipit (Pummelo, pomelo, sweetie, tangelo (paitsi mineola), ugli ja muut hybridit)

0110020

Appelsiinit (Bergamotti, pomeranssi, myrttilehtinen appelsiini ja muut hybridit)

0110030

Sitruunat (Sukaattisitruuna, sitruuna)

0110040

Limetit

0110050

Mandariinit (Klementiini, tangeriiini, mineola ja muut hybridit)

0110990

Muut

0120000

ii)	Pähkinät (kuoritut tai kuorimattomat)

0120010

Mantelit

0120020

Parapähkinät

0,05

0120030

Cashewpähkinät

0,05

0120040

Kastanjat

0,05

0120050

Kookospähkinät

0,05

0120060

Hasselpähkinät (Filbert)

0,05

0120070

Australianpähkinät

0,05

0120080

Pekaanipähkinät

0,05

0120090

Pinjansiemenet

0,05

0120100

Pistaasipähkinät

0,05

0120110

Saksanpähkinät

0,05

0120990

Muut

0,05

0130000

iii)	Siemenhedelmät

0130010

Omenat (Metsäomena)

0130020

Päärynät (Päärynäomena)

0130030

Kvittenit

0,5

0130040

Mispelit

0,5

0130050

Japaninmispeli

0,5

0130990

Muut

0,5

0140000

iv)	Kivihedelmät

0140010

Aprikoosit

0140020

Kirsikat (Imeläkirsikat, hapankirsikat)

0140030

Persikat (Nektariinit ja vastaavat hybridit)

0140040

Luumut (Kriikuna, viherluumu, mirabelle-luumu, oratuomenmarja)

0140990

Muut

0150000

v)	Marjat ja pienet hedelmät

0151000

a)	Viinirypäleet

0,5

0151010

Viinirypäleet (syötäviksi tarkoitetut)

0151020

Viinirypäleet (viinin valmistukseen tarkoitetut)

0152000

Mansikat

0,3

0153000

c)	Vadelmat ja vatukat

0153010

Karhunvatukat

0,3

0153020

Sinivatukat (Loganinmarja, boysenmarja ja lakka)

0,02 (2)

0153030

Vadelmat (Japaninvadelma, mesimarja/vadelma, (Rubus arcticus), mesivadelma (Rubus arcticus x idaeus))

0,9 (+)

0153990

Muut

0,02 (2)

0154000

d)	Muut marjat ja pienet hedelmät

0154010

Pensasmustikat (Mustikat)

0,3

0154020

Karpalot (Puolukat)

0,02 (2)

0154030

Herukat (punaiset, mustat ja valkoiset)

0,3

0154040

Karviaismarjat (Myös hybridit muiden Ribes-suvun kasvien kanssa)

0,3

0154050

Ruusunmarjat

0,3

0154060

Mulperinmarjat (Mansikkapuun hedelmä)

0,02 (2)

0154070

Acerolakirsikka (Välimeren mispeli) (Kiivimarja (Actinidia arguta))

0,3

0154080

Mustaselja (Musta marja-aronia, pihlaja, tyrni, orapihlaja, marjatuomipihlaja ja muut puumarjat)

0,3

0154990

Muut

0,02 (2)

0160000

vi)	Sekalaiset hedelmät

0161000

a)	Syötäväkuoriset

0161010

Taatelit

0,02 (2)

0161020

Viikunat

0,02 (2)

0161030

Syötäviksi tarkoitetut oliivit

0,02 (2)

0161040

Kumkvatit (Marumin kumkvatti, nagamin kumkvatti, limekvatti (Citrus aurantifolia x Fortunella spp.))

0,02 (2)

0161050

Karambolat (Bilimbi)

0,02 (2)

0161060

Kakit

0,05

0161070

Jambolaani (jaavanluumu) (Jaavanomena (vesiomena), malakanjambolaani, ruusuomena, brasiliankirsikka, surinaminkirsikka (grumichama, Eugenia uniflora))

0,02 (2)

0161990

Muut

0,02 (2)

0162000

b)	Paksukuoriset, pienet

0162010

Kiivihedelmät

0,2

0162020

Litsi (Pulasan, rambutan, mangostani)

0,02 (2)

0162030

Passionhedelmät

0,5

0162040

Kaktusviikuna

0,02 (2)

0162050

Tähtiomena

0,02 (2)

0162060

Amerikanpersimoni (kaki) (Musta sapote, valkoinen sapote, vihreä sapote, poutapuu-laji (keltainen sapote) ja mammisapote)

0,02 (2)

0162990

Muut

0,02 (2)

0163000

c)	Paksukuoriset, suuret

0163010

Avokadot

0,02 (2)

0163020

Banaanit (Kääpiöbanaani, plantain (jauhobanaani), omenabanaani)

0163030

Mangot

0,02 (2)

0163040

Papaijat

0,5

0163050

Granaattiomenat

0,02 (2)

0163060

Annonat, kirimoija (Annona reticulata, Annona squamosa, llama ja Annonacea-heimoon kuuluvat keskikokoiset hedelmät)

0,02 (2)

0163070

Guavat (Pitaija (Hylocereus undatus))

0,02 (2)

0163080

Ananakset

0,02 (2)

0163090

Leipäpuu (Jakkipuun hedelmä)

0,02 (2)

0163100

Duriot

0,02 (2)

0163110

Annonat, guanabana

0,02 (2)

0163990

Muut

0,02 (2)

0200000

2.	TUOREET TAI JÄÄDYTETYT VIHANNEKSET

0210000

i)	Juurekset ja juurimukulat

0211000

Perunat

0,02 (2)

0212000

b)	Trooppiset juurekset ja juurimukulat

0,02 (2)

0212010

Kassavat (Taaro eli dasheen eli eddo (japanintaaro), tannia)

0212020

Bataatit

0212030

Jamssit (Mukulapapu (jamssipapu), Meksikon jamssipapu)

0212040

Nuolijuuri

0212990

Muut

0213000

c)	Muut juurekset ja juurimukulat paitsi sokerijuurikas

0213010

Punajuuret

0,02 (2)

0213020

Porkkanat

0,02 (2)

0213030

Mukulasellerit

0,02 (2)

0213040

Piparjuuri (Angelikajuuri, liperinjuuri, gentianjuuri)

0,02 (2)

0213050

Maa-artisokat

0,02 (2)

0213060

Palsternakat

0,02 (2)

0213070

Juuripersiljat

0,02 (2)

0213080

Retiisit ja retikat (Musta retikka, japaninretikka eli daikon, retiisi ja vastaavat lajikkeet, maakastanja (Cyperus esculentus))

0,3

0213090

Kaurajuuret (Sikojuuri, mustajuuri (espanjankultaohdake))

0,02 (2)

0213100

Lantut

0,02 (2)

0213110

Nauriit

0,02 (2)

0213990

Muut

0,02 (2)

0220000

ii)	Sipulikasvit

0220010

Valkosipulit

0,1

0220020

Kepasipulit (Hillosipuli/hopeasipuli)

0,2

0220030

Salottisipulit

0,1

0220040

Varhaissipulit (Pillisipuli ja vastaavat lajikkeet)

0,2

0220990

Muut

0,1

0230000

iii)	Hedelmävihannekset

0231000

a)	Solanaceae-heimo

0231010

Tomaatit (Kirsikkatomaatit, puutomaatit, Physalis, gojimarjat (Lycium barbarum a L. chinense))

0231020

Paprikat (Maustepaprikat)

0231030

Munakoisot (Pepino (eli päärynämeloni))

0231040

Okra, ”syötävä hibiskus”

0231990

Muut

0232000

b)	Syötäväkuoriset, Cucurbitaceae-heimo

0232010

Kurkut

0232020

Pikkukurkut

0,2

0232030

Kesäkurpitsat (Koristekurpitsa, kasviydin, (kiekkokurpitsa))

0,2

0232990

Muut

0,2

0233000

c)	Paksukuoriset, Cucurbitaceae-heimo

0233010

Melonit (Kiwano)

0233020

Kurpitsat (Jättikurpitsa)

0233030

Vesimelonit

0233990

Muut

0234000

d)	Sokerimaissi

0,02 (2)

0239000

e)	Muut hedelmävihannekset

0,02 (2)

0240000

iv)	Kaalikasvit

0241000

a)	Kukinnon muodostavat kaalit

0241010

Parsakaali (Calabrese, kiinalainen parsakaali, peltokaali)

0241020

Kukkakaali

0241990

Muut

0242000

b)	Kerivät kaalit

0242010

Ruusukaali eli brysselinkaali

0242020

Keräkaali (Suippukaali, punakaali, savoijinkaali eli kurttukaali, valkokaali)

0242990

Muut

0243000

c)	Lehtikaalit

0243010

Kiinankaali eli salaattikiinankaali (Sareptansinappi, pinaattikiinankaali eli paksoi, tatsoi-kaali, sellerikaali eli choy sum, kiinankaali eli pe-tsai)

0243020

Lehtikaalit (Lehtikaali, (rehukaali), portugalinkaalit, Brassica oleracea palmifolia)

0243990

Muut

0244000

d)	Kyssäkaali

0250000

v)	Lehtivihannekset ja tuoreet yrtit

0251000

a)	Lehtisalaatti ja muut salaattikasvit, myös Brassicacea-heimo

0251010

Vuonankaali (Valerianella eriocarpa Desv.)

0251020

Lehtisalaatti (Keräsalaatti, lollo rosso, rapealehtinen keräsalaatti, sidesalaatti)

0251030

Endiivi (leveälehtinen siloendiivi) (Sikuri, salaattisikuri, punasikuri, kähärälehtinen endiivi, salaattisikuri)

0251040

Vihanneskrassi

0251050

Krassikanankaali

0251060

Sinappikaali, (rocket, rucola) (Isohietasinappi)

0251070

Mustasinappi

0251080

Brassica spp.:n lehdet ja idut (Mizuna eli japaninkaali, herneen ja retiisin ja muiden pienilehtisten Brassica-lajien lehdet (korjattu enintään 8-lehtisinä))

0251990

Muut

0252000

b)	Pinaatti ja vastaavat (lehdet)

0252010

Pinaatti (Uudenseelanninpinaatti, amarantti)

0252020

Portulakat (Salaattikleitonia eli talviportulakka, vihannesportulakka, suolaheinä, suolayrtti, Agretti (Salsola soda))

0252030

Mangoldi eli lehtijuurikas (Punajuuren lehdet)

0252990

Muut

0253000

c)	Viinilehdet

0254000

d)	Vesikrassi

0255000

e)	Sikuri (valkolehti)

0256000

Yrtit

0256010

Kirveli

0256020

Ruohosipuli

0256030

Yrttiselleri (Fenkolin lehdet, korianterin lehdet, tillin lehdet, kuminan lehdet, liperin lehdet, väinönputki, saksankirveli ja muut Apiaceae-heimon yrtit)

0256040

Persilja

0256050

Salvia (Talvikynteli, kesäkynteli)

0256060

Rosmariini

0256070

Timjami (Meirami, oregano)

0256080

Basilika (Sitruunamelissa, minttu, piparminttu)

0256090

Laakerinlehti

0256100

Rakuuna (Iisoppi)

0256990

Muut (Syötävät kukat)

0260000

vi)	Palkovihannekset (tuoreet)

0260010

Tarhapavut (silpimättömät) (Vihreä papu (munuaispapu, leikko-, pensas-, salko- ja vahapapu), ruusupapu, tarhapapu, parsapapu)

0,5

0260020

Tarhapavut (silpimättömät) (Härkäpavut, Canavalia ensiformis, limanpapu, mustasilmäpapu eli pitkäpapu eli lehmänpapu)

0,3

0260030

Herneet (silpimättömät) (Sokeriherne)

0,5

0260040

Herneet (silvityt) (Tarhaherne, silpoydin- tai sokeriherne, kahviherne)

0,3

0260050

Linssit

0,3

0260990

Muut

0,3

0270000

vii)	Varsivihannekset (tuoreet)

0270010

Parsa

0,2

0270020

Kardoni eli ruotiartisokka

0,2

0270030

Lehtiselleri

0270040

Fenkoli

0,2

0270050

Latva-artisokka

0,2

0270060

Purjo

0,5

0270070

Raparperi

0,2

0270080

Bambunversot

0,2

0270090

Palmunsydämet

0,2

0270990

Muut

0,2

0280000

(viii)

Sienet

0,02 (2)

0280010

Viljellyt (Herkkusieni, osterivinokas, siitake)

0280020

Luonnonvaraiset (Kantarelli, tryffeli, huhtasieni, herkkutatti)

0280990

Muut

0290000

(ix)

Merilevät

0,02 (2)

0300000

3.	KUIVATUT PALKOKASVIT

0,02 (2)

0300010

Pavut (Härkäpavut, haricot-pavut (valkoiset pavut), huilupavut, Canavalia ensiformis, limanpavut, mustasilmäpavut)

0300020

Linssit

0300030

Herneet (Kahviherneet, peltoherneet (Pisum sativum subs. sativum), peltonätkelmä)

0300040

Lupiinit

0300990

Muut

0400000

4.	ÖLJYSIEMENET JA ÖLJYSIEMENKASVIT

0,02 (2)

0401000

i)	Öljysiemenet

0401010

Pellavansiemenet

0401020

Maapähkinät

0401030

Unikonsiemenet

0401040

Seesaminsiemenet

0401050

Auringonkukansiemenet

0401060

Rapsinsiemenet (Rypsinsiemenet, rypsi)

0401070

Soijapavut

0401080

Sinapinsiemenet

0401090

Puuvillansiemenet

0401100

Kurpitsansiemenet (Muut Cucurbitaceae-heimon kasvien siemenet)

0401110

Saflori

0401120

Kurkkuyrtti

0401130

Ruistankio

0401140

Hamppu

0401150

Risiini

0401990

Muut

0402000

ii)	Öljysiemenkasvit

0402010

Öljyoliivit

0402020

Öljypalmun siemenet

0402030

Öljypalmun hedelmät

0402040

Kapok

0402990

Muut

0500000

VILJAT

0500010

Ohra

0500020

Tattari (Amarantti, kvinoa)

0500030

Maissi

0500040

Hirssi (Italianpantaheinä, tefheinä)

0500050

Kaura

0500060

Riisi

0500070

Ruis

0500080

Durra

0500090

Vehnä (Speltti, ruisvehnä)

0500990

Muut

0600000

6.	TEE, KAHVI, YRTTIUUTEJUOMAT JA KAAKAO

0610000

i)	Tee (kuivatut lehdet ja lehtiruodit, fermentoitu ja muu, Camellia sinensis -laji)

0,05 (2)

0620000

(ii)	Kahvipavut

0,02 (2)

0630000

(iii)

Yrttiuutejuomat (kuivatut)

0,05 (2)

0631000

Kukat

0631010

Kamomillan kukat

0631020

Hibiskuksen kukat

0631030

Ruusun terälehdet

0631040

Jasmiinin kukat (Mustaselja (Sambucus nigra))

0631050

Lehmus

0631990

Muut

0632000

Lehdet

0632010

Mansikan lehdet

0632020

Punapensaan (rooibos) lehdet (Neidonhiuspuun lehdet)

0632030

Mate

0632990

Muut

0633000

Juuret

0633010

Rohtovirmajuuren juuri

0633020

Ginsengjuuri

0633990

Muut

0639000

d)	Muut yrttiuutejuomat

0640000

iv)	Kaakao (fermentoidut pavut)

0,02 (2)

0650000

v)	Johanneksenleipäpuu eli karob

0,02 (2)

0700000

7.	HUMALA (kuivattu), humalan siemenet ja tähkäjauhe mukaan luettuina

0800000

MAUSTEET

0810000

Siemenet

0,02 (2)

0810010

Anis

0810020

Ryytineito eli mustakumina

0810030

Sellerin siemenet (Liperin siemenet)

0810040

Korianterin sienemet

0810050

Kuminansiemenet

0810060

Tillin siemenet

0810070

Fenkolin siemenet

0810080

Sarviapila

0810090

Muskottipähkinä

0810990

Muut

0820000

ii)	Hedelmät ja marjat

0,02 (2)

0820010

Maustepippuri

0820020

Anispippuri (japaninpippuri)

0820030

Kumina

0820040

Kardemumma

0820050

Katajanmarjat

0820060

Pippuri (musta- ja valkopippuri) (Pitkäpippuri, roseepippuri)

0820070

Vaniljatangot

0820080

Tamarindi

0820990

Muut

0830000

iii)	Kuori/kaarna

0,02 (2)

0830010

Kaneli (Cassia)

0830990

Muut

0840000

iv)	Juuret tai juurakko

0,02 (2)

0840010

Lakritsi

0840020

Inkivääri

0840030

Kurkuma

0840040

Piparjuuri

0840990

Muut

0850000

v)	Nuput/silmut

0850010

Mausteneilikat

0,02 (2)

0850020

Kaprikset

0,4

0850990

Muut

0,02 (2)

0860000

vi)

Luotit

0,02 (2)

0860010

Maustesahrami

0860990

Muut

0870000

vii)	Siemenvaippa

0,02 (2)

0870010

Muskottikukka

0870990

Muut

0900000

9.	SOKERIKASVIT

0,05

0900010

Sokerijuurikas

0900020

Sokeriruoko

0900030

Salaattisikuri

0900990

Muut

1000000

10.	MAAELÄINPERÄISET TUOTTEET

1010000

i)	Liha, lihavalmisteet, muut eläimenosat, veri ja eläinrasvat - tuore, jäähdytetty tai jäädytetty, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu taikka jalostettu jauhoksi muut jalostetut tuotteet kuten makkarat ja makkarapohjaiset elintarvikevalmisteet

1011000

Siat

1011010

Liha

0,05

1011020

Silava vailla lihaskudosta

1011030

Maksa

0,5

1011040

Munuaiset

0,3

1011050

Muut syötävät osat

0,5

1011990

Muut

1012000

Naudat

1012010

Liha

0,3

1012020

Rasva

1012030

Maksa

1012040

Munuaiset

1012050

Muut syötävät osat

0,5

1012990

Muut

1013000

Lampaat

1013010

Liha

0,05

1013020

Rasva

1013030

Maksa

0,5

1013040

Munuaiset

0,5

1013050

Muut syötävät osat

0,5

1013990

Muut

1014000

Vuohet

1014010

Liha

0,05

1014020

Rasva

1014030

Maksa

0,5

1014040

Munuaiset

0,5

1014050

Muut syötävät osat

0,5

1014990

Muut

1015000

e)	Hevoset, aasit, muulit tai muuliaasit

1015010

Liha

0,05

1015020

Rasva

1015030

Maksa

0,5

1015040

Munuaiset

0,5

1015050

Muut syötävät osat

0,5

1015990

Muut

1016000

f)	Siipikarja - kanat, hanhet, ankat, kalkkunat ja helmikanat -, strutsit, kyyhkyset

1016010

Liha

0,2

1016020

Rasva

1016030

Maksa

0,2

1016040

Munuaiset

0,2

1016050

Muut syötävät osat

0,2

1016990

Muut

1017000

g)	Muut tuotantoeläimet (Jänikset, kengurut)

0,02 (2)

1017010

Liha

1017020

Rasva

1017030

Maksa

1017040

Munuaiset

1017050

Muut syötävät osat

1017990

Muut

1020000

ii)	Maito ja kerma, tiivistämätön, lisättyä sokeria tai makeutusainetta sisältämätön, voi tai muut maidosta saadut rasvat, juusto ja juustoaine

0,5

1020010

Nautaeläimet

1020020

Lampaat

1020030

Vuohet

1020040

Hevoset

1020990

Muut

1030000

iii)	Linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

0,2

1030010

Kanat

1030020

Ankat

1030030

Hanhet

1030040

Viiriäiset

1030990

Muut

1040000

iv)	Hunaja (Kuningatarhyytelö, siitepöly)

0,01 (2)

1050000

v)	Sammakkoeläimet ja matelijat (Sammanreidet, krokotiilit)

0,01 (2)

1060000

vi)

Etanat

0,01 (2)

1070000

vii)	Muut maaeläinperäiset tuotteet

0,01 (2)

(F)= rasvaliukoinen.

Spinosadi: spinosyn A:n ja spinosyn D:n summa ilmaistuna spinosadina (F)

(+)

Jäämien enimmäismäärää sovelletaan 31. joulukuuta 2014 saakka, minkä jälkeen sovellettava enimmäismäärä on 0,3, ellei tätä muuteta asetuksella.

0153030

Vadelmat (Japaninvadelma, mesimarja/vadelma, (Rubus arcticus), mesivadelma (Rubus arcticus x idaeus))”

(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, löytyy liitteestä I.

(2) Analyysiherkkyden alaraja.

(F)= rasvaliukoinen.

Spinosadi: spinosyn A:n ja spinosyn D:n summa ilmaistuna spinosadina (F)

(+)

Jäämien enimmäismäärää sovelletaan 31. joulukuuta 2014 saakka, minkä jälkeen sovellettava enimmäismäärä on 0,3, ellei tätä muuteta asetuksella.

0153030

Vadelmat (Japaninvadelma, mesimarja/vadelma, (Rubus arcticus), mesivadelma (Rubus arcticus x idaeus))”

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/81

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 557/2012,

annettu 26 päivänä kesäkuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	TR	62,0
0702 00 00	ZZ	62,0
0707 00 05	MK	18,0
	TR	95,4
	ZZ	56,7
0709 93 10	TR	103,0
0709 93 10	ZZ	103,0
0805 50 10	AR	74,0
	UY	81,1
	ZA	95,6
	ZZ	83,6
0808 10 80	AR	138,3
	BR	90,1
	CH	68,9
	CL	103,3
	NZ	128,9
	US	121,2
	UY	57,1
	ZA	108,4
	ZZ	102,0
0809 10 00	TR	199,1
0809 10 00	ZZ	199,1
0809 29 00	TR	375,9
0809 29 00	ZZ	375,9

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/83

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2011,

valtiontuesta SA.26117 – C 2/10 (ex NN 62/09), jota Kreikka on myöntänyt Alouminion tis Ellados A.E.:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4916)

(Ainoastaan kreikankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/339/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon komission päätöksen aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely (1),

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1)

Komissio sai heinäkuussa 2008 kaksi valitusta, joiden mukaan Kreikka oli myöntänyt tukea Alouminion tis Ellados -yritykselle (Kreikan alumiini oy) ja sen seuraajalle Alouminion AE:lle, joka on Alouminion tis Ellados -yrityksen sataprosenttinen seuraaja alumiinin tuotannossa heinäkuusta 2007, jäljempänä ’Alouminion tis Ellados’. Valitukset koskivat kahta väitettyä valtiontukitoimenpidettä: sähkön suosituimmuustariffi ja kaasuputken rakentaminen Alouminion tis Ellados -yrityksen yhdistämiseksi pääverkkoon.

(2)	Komissio ilmoitti 27 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Kreikalle päätöksestään aloittaa kyseisistä toimenpiteistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(3)	Kreikka toimitti 31 päivänä maaliskuuta 2010 huomautuksensa komission päätöksestä aloittaa kyseinen menettely.

(4)	Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio pyysi asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteistä.

(5)

Komissio sai huomautuksia kahdelta asianomaiselta: 12 päivänä toukokuuta 2010 ja 4 päivänä toukokuuta 2011 Alouminion tis Ellados -yritykseltä sekä 17 päivänä toukokuuta 2010 valtion omistamalta julkiselta sähköntuotantoyritykseltä Dimosia Epixeirisi Ilektrismou, jäljempänä ’DEI’, joka myönsi myyneensä sähköä kyseiselle yritykselle suosituimmuushintaan (toinen toimenpide). Huomautukset toimitettiin Kreikalle, jolle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Komissio otti vastaan sen vastaukset 16 päivänä heinäkuuta 2010, 6 päivänä elokuuta 2010 ja 16 päivänä toukokuuta 2011.

(6)	Komissio pyysi täydentäviä tietoja Kreikan viranomaisilta 1 päivänä joulukuuta 2010. Kreikka vastasi tietopyyntöön 11 päivänä helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

II OLETETUN TUEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

IΙ a TUENSAAJA

(7)

Alouminion tis Ellados on suuryritys, jonka päätoimipaikka on Voiotian alueella Kreikassa. Yritys tuottaa alumiinia raaka-aineeksi. Heinäkuussa 2007 Alouminion tis Ellados jaettiin kahdeksi eri aloilla toimivaksi uudeksi yritykseksi: a) Alouminion AE ja b) Endessa Hellas AE. Alouminion otti vastatakseen alumiinin tuotannosta ja Endessa Hellas sähköntuotannosta (Alouminion tis Ellados oli saanut luvat tuottaa sähköenergiaa muutama vuosi aikaisemmin). Näin ollen Alouminion on Alouminion tis Ellados -yrityksen sataprosenttinen seuraaja alumiinin tuotannossa. Alouminion tis Ellados -yrityksellä on myös kolme sähköntuotantoyksikköä, jotka sijaitsevat alumiinia tuottavien tehtaiden vieressä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli 427,3 miljoonaa euroa (tulos ennen veroja 34,4 miljoonaa euroa), ja se työllisti 960 työntekijää. Yrityksen liikevaihto vuonna 2006 (vuosi ennen tarkasteltavana olevia tukitoimenpiteitä) oli 470,9 miljoonaa euroa (23 prosenttia kasvua vuoteen 2005 verrattuna), sen tulos ennen veroja oli 102,5 miljoonaa euroa (39 prosenttia kasvua vuoteen 2005 verrattuna), ja yritys työllisti 1 047 työntekijää. Se kuuluu yksityiseen yhtymään nimeltä Mytilinaios A.E. vuodesta 2005.

II b TOIMENPIDE 1: SÄHKÖN SUOSITUIMMUUSTARIFFI

(8)

Alouminion tis Ellados perustettiin vuonna 1960, ja Kreikan valtio antoi sille tiettyjä etuoikeuksia, kuten sähkön toimitus alennettuun hintaan. Nämä etuoikeudet vahvistetaan yhtiöjärjestyksessä, jonka ehtojen mukaisesti sähkön toimittaminen alennettuun hintaan päättyy maaliskuussa 2006, jos DEI vain ilmoittaa siitä Alouminion tis Ellados -yritykselle kaksi vuotta aikaisemmin. DEI toimitti 26 päivänä helmikuuta 2006 (toisin sanoen enemmän kuin kaksi vuotta ennen etuoikeuden päättymistä) Alouminion tis Ellados -yritykselle tällaisen ilmoituksen, minkä jälkeen se lopetti edullisemman hinnan soveltamisen maaliskuun 2006 lopussa.

(9)	Näin ollen maaliskuusta 2006 tammikuuhun 2007 Alouminion tis Ellados maksoi sähköstä suuriin teollisuusasiakkaisiin sovellettavan tavanomaisen hinnan.

(10)

Alouminion tis Ellados kuitenkin kanteli asiasta tuomioistuimelle, ja tammikuussa 2007 eräs ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätti välitoimena edullisemman hinnan soveltamisesta kunnes asiassa annetaan tuomio. Tämän jälkeen DEI valitti sitä koskevasta päätöksestä, joka kumottiin maaliskuussa 2008 (tuomioistuimen päätös asiasta on vielä saamatta).

(11)

Käytännössä tuomioiden seurauksena oli se, että edullisemman hinnan soveltamista Alouminion tis Ellados -yritykseen jatkettiin uudelleen tammikuusta 2007 maaliskuuhun 2008. Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaisesti Alouminion tis Ellados maksoi kyseisellä ajanjaksolla 17,4 miljoonaa euroa suurille teollisuusasiakkaille voimassa olevaa ns. tavallista hintaa vähemmän.

II c TOIMENPIDE 2: MAAKAASUVERKON LAAJENTAMINEN ALOUMINION TIS ELLADOS -YRITYKSEEN

(12)

Kansallista kaasunsiirtojärjestelmää Kreikassa voi laajentaa (mahdollisen) asiakkaan pyynnöstä seuraavin ehdoin:

—	energia-alan sääntelyviranomainen, Rythmistiki Arxi Energeias, jäljempänä ’RAE’, antaa myönteisen lausunnon,

—	verkko-operaattori katsoo, että se voi saada laajennuksen kustannukset takaisin verkon loppukäytöstä saatavina tuloina kohtuullisessa ajassa.

(13)

Alouminion tis Ellados -yrityksen tapauksessa kansallista verkkoa laajennettiin rakentamalla 29,5 km pitkä maakaasuputki, joka mahdollisti yrityksen yhdistämisen verkkoon RAE:n (15 päivänä huhtikuuta 2005) antaman myönteisen lausunnon ja verkko-operaattorin (13 päivänä kesäkuuta 2005) antaman lausunnon jälkeen (3). Kaasuputken rakentaminen aloitettiin 16 päivänä toukokuuta 2008.

(14)

Laajennuksen rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 12,64 miljoonaa euroa. Tästä määrästä 9,04 miljoonaa euroa maksoi kansallinen maakaasuverkon haltija, Diaxeiristi tou Ethnikou Systimatos Fysikou Aeriou, jäljempänä ’DESFA’ ja 3,3 miljoonaa euroa Alouminion tis Ellados. Lisäksi rahoitusta saatiin 3,6 miljoonaa euroa yhteisön tukikehyksestä 2000–2006 (4).

III SYYT VIRALLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(15)

Menettelyn aloittamisesta 27 päivänä tammikuuta 2010 tehdyssä päätöksessä komissio epäilee, oliko DEI:n Alouminion tis Ellados -yritykseltä maaliskuun 2006 jälkeen veloittama sähkön suosituimmuustariffi samalla tasolla kuin muilta suurilta teollisuusasiakkailta veloitettu hinta. Komission epäilyt johtuivat siitä, että edellä mainitun suosituimmuustariffin piti päättyä maaliskuussa 2006 yhtiöjärjestyksen ehtojen mukaisesti, jossa etuoikeus vahvistetaan. Edellä on mainittu, että DEI oli yrittänyt irtisanoa kyseisen etuoikeuden, jota kuitenkin jatkettiin tuomioistuimen päätöksellä.

(16)

Mitä tulee kansallisen maakaasuverkon laajentamiseen Alouminion tis Ellados -yritykseen, 27 päivänä tammikuuta 2010 tehdyssä päätöksessä aloittaa menettely komissio kysyi, miksi putken rakentamiskustannuksista vastasi lähinnä valtio eikä Alouminion tis Ellados. Epäilyjä herätti myös se, ettei Kreikalta saatu tietoja komission lukuisista pyynnöistä huolimatta. Tämä on syynä myös siihen, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä vaadittiin myös Kreikkaa toimittamaan tietoja.

IV KREIKAN JA ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET

IV a KREIKAN VALTION JA TUENSAAJAN HUOMAUTUKSET

Toimenpide 1: Sähkön suosituimmuustariffi

(17)

Kreikka toteaa, että kahden tuomion välisenä ajanjaksona (tammikuusta 2007 maaliskuuhun 2008) Alouminion tis Ellados maksoi 131,4 miljoonaa euroa suosituimmuustariffin mukaan eikä 148,8 miljoonaa euroa niin kuin siltä olisi pitänyt veloittaa suuriin teollisuusasiakkaisiin sovellettavan ns. tavanomaisen tariffin mukaan.

(18)	Kreikka kuitenkin väittää, että Alouminion tis Elladosin suosituimmuustariffi, vaikka se katsottaisiinkin tueksi, on voimassa olevaa tukea.

(19)

Tämän osalta Alouminion tis Ellados väittää, että kansallisen tuomioistuimen tammikuussa 2007 antama päätös ei tarkoita huomattavia muutoksia alkuperäiseen sopimukseen ja että tuomioistuin vain päätti lykätä edullisemman hinnan lopettamisilmoitusta ja pääasiaa koskevaa tuomioistuimen päätöstä Alouminion tis Elladosin ja DEI:n välisen riita-asian vuoksi.

Toimenpide 2: Kaasuverkon laajentaminen Alouminion tis Ellados -yritykseen

(20)

Kreikka kiistää, että Alouminion tis Ellados olisi saanut valikoivaa etua avustuksena kaasuputken rakentamiskustannuksiin. Kreikka väittää erityisesti, että kansallisia lakeja, joiden perusteella verkon laajentamisesta päätettiin, sovelletaan samoin ehdoin kaikkiin kaasun loppukäyttäjiin. Sen vuoksi Alouminion tis Ellados ei saanut valikoivaa etua.

(21)

Kreikka väittää lisäksi, että kyseistä maakaasuputkea ei ole tarkoitettu yksinomaan Alouminion tis Elladosille, vaan sitä voivat käyttää kaikki alueen loppukäyttäjät, niin tehtaat kuin kotitaloudet. Se on osa kansallisen maakaasunsiirtojärjestelmän kapasiteettia ja DESFA:n omistuksessa. Lisäksi sen kapasiteetti (1,7 miljardia nm3/vuodessa) ylittää Alouminion tis Elladosin vuosikulutuksen (0,7 miljardia nm3/vuodessa).

(22)

Alouminion tis Ellados väittää, että sen sopimuksen mukainen vuotuinen kaasun kulutus on 13,5 prosenttia kansallisesta kokonaiskulutuksesta ja että sen maakaasun todellinen vuotuinen kulutus vastaa noin 10,5:tä prosenttia kansallisesta kokonaiskulutuksesta. Alouminion tis Ellados ilmoitti myös, että investointi tuottaa verkko-operaattorille loppukäytöstä 11 miljoonan euron suuruiset vuotuiset tulot, minkä vuoksi investointi on verkko-operaattorin kannalta erittäin mielenkiintoinen ja tuottoisa. Kreikan viranomaiset vahvistivat nämä tiedot.

IV b DEI:n HUOMAUTUKSET

(23)	DEI kannattaa komission tutkintaa sähkötariffia koskevasta tukitoimenpiteestä. DEI vahvistaa Alouminion tis Elladosille myönnetyn edun 17,4 miljoonaksi euroksi.

V TUEN ARVIOINTI

(24)

Komissio arvioi tässä tarkasteltavana olevia toimenpiteitä edellä mainittujen tosiseikkojen sekä Kreikan ja kolmansien osapuolten väittämien pohjalta. Ensin komissio arvioi sen, onko tarkasteltavana olevissa toimenpiteissä tukea, voidakseen päätellä, onko kyseessä valtiontuki (V a kohta). Sen jälkeen, jos jompikumpi toimenpide todella on valtiontukea, komissio arvioi, soveltuuko toimenpide sisämarkkinoille (V b kohta).

V a ONKO KYSEESSÄ SEUT-SOPIMUKSEN 107 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU VALTIONTUKI

(25)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

(26)	Edellä mainitun säännöksen perusteella komissio arvioi seuraavaksi, missä määrin Alouminion tis Ellados -yritykseen kohdistetut kiistanalaiset toimenpiteet ovat valtiontukea.

Toimenpide 1: Sähkön suosituimmuustariffi

a) Etu

(27)

Komissio huomauttaa, että Alouminion tis Ellados -yrityksen maksama hinta on alhaisempi kuin muiden suurten teollisuusasiakkaiden maksama tavanomainen hinta. Komissio katsoo, että markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä ei suostuisi alhaisempaan kuukausitariffiin ilman erityisiä perusteita. Kreikka ei ole esittänyt vakuuttavia perusteluja, joiden nojalla voitaisiin päätellä, että kyseinen suosituimmuustariffi oli markkinahinta, vaikka komissio otti tämän kysymyksen virallisesti esiin kirjeenvaihdossaan. Päinvastoin kaksi merkittävää seikkaa osoittavat, että Alouminion tis Elladosin maksamaa hintaa ei voida pitää markkinavoimien määräämänä hintana:

Ensimmäinen seikka liittyy DEI:n käyttäytymiseen. Heti kun DEI:llä oli mahdollisuus vapautua vuoden 1960 yhtiöjärjestyksessä asetetusta oikeudellisesta rajoituksesta, jolla vahvistettiin Alouminion tis Elladosin etuoikeus, se päätti välittömästi peruuttaa suosituimmuustariffin ja alkoi periä Alouminion tis Ellados -yritykseltä suuriin teollisuusasiakkaisiin sovellettavaa tavanomaista hintaa. Tästä on osoituksena DEI:n helmikuussa 2004 Alouminion tis Elladosille toimittama irtisanomisilmoitus (ks. 8 kohta). Komissio katsoo, että tämä on selkeä osoitus siitä, että vuoden 1960 yhtiöjärjestyksessä vahvistettu tariffi ei DEI:n mielestä vastannut markkinahintaa.

Toinen seikka liittyy komission aikaisempaan päätökseen. Komissio hyväksyi 16 päivänä lokakuuta 2002 enimmäisavustuksen eli 178 miljoonaa euroa, joka Kreikan oli määrä antaa DEI:lle (asia N133/01 (5)). Avustuksen tarkoituksena oli hyvittää DEI:lle ne kustannukset, joita sille oli aiheutunut Alouminion tis Elladosille vuonna säädetystä 1960 suosituimmuustariffista kyseisen tariffin päättymiseen eli maaliskuuhun 2006 saakka. Avustus DEI:lle hyväksyttiin vain hyvityksenä sen kärsimästä haitasta, ei siis valtiontukena. Päätöksessä huomautetaan myös, että jos avustus katsotaan tueksi, kyseessä on tuki Alouminion tis Elladosille, ei DEI:lle. Näin ollen kyseisessä päätöksessä todetaan, että DEI:n rasitteena oli Alouminion tis Elladosille myönnetty suosituimmuustariffi, josta se ei tavallisesti olisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa joutunut kärsimään. Sen vuoksi komissio katsoo, että Alouminion tis Elladosin etu muodostui erosta suurten teollisuusasiakkaiden tavanomaisen tariffin (jota Alouminion tis Ellados olisi maksanut, jos siihen ei olisi sovellettu erityistä suosituimmuustariffia) ja Alouminion tis Elladosin tammikuusta 2007 maaliskuuhun 2008 maksaman tariffin välillä.

b) Valtion varat

(28)

Alhaisempi tariffi kävi ilmi DEI:n alhaisemmista tuloista. DEI A.E. on valtion määräysvallassa oleva yritys. Kreikan valtio omistaa 51 prosenttia sen osakkeista, ja Kreikan ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosministeriö (valtiovarainministeriö vuoteen 2009) valvoo yritystä. Kreikan valtio voi nimittää hallintoneuvoston jäsenten enemmistön, ja sitä edustaa yhtiökokouksessa Kreikan ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosministeri (valtiovarainministeri vuoteen 2009). Valtion varoja on siis käytetty. Komissio toteaa lisäksi, että Kreikan valtio vastaa suosituimmuuskohtelun jatkamista koskevasta päätöksestä, koska sen teki kreikkalainen tuomioistuin, joka on valtion elin.

(29)	Näin ollen valtion varoja koskeva peruste täyttyy.

c) Valikoivuus

(30)	Suosituimmuustariffia sovellettiin vain Alouminion tis Ellados -yritykseen, joka siis sai valikoivaa etua kyseisestä toimenpiteestä. Sen vuoksi komissio katsoo, että kyseinen toimenpide oli valikoiva.

d) Kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(31)

Alouminion tis Ellados toimii alalla, jolla jäsenvaltiot käyvät vilkkaasti kauppaa keskenään. Yhdeksän jäsenvaltiota tuottaa alumiinia Kreikan lisäksi, kuten Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Puola, Romania, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta (6). On myös huomattava, että sähkön tuotanto on vapautettu kaikissa jäsenvaltioissa. Kun valtiontuki vahvistaa yrityksen asemaa muihin kaupan alalla toistensa kanssa kilpaileviin jäsenvaltioiden yrityksiin nähden, on katsottava, että kyseinen valtiontuki vahingoittaa näitä muita yrityksiä. Näin täyttyy peruste kilpailun vääristymisestä ja vaikutuksesta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(32)	Sen enempää Kreikan valtio kuin tuensaajakaan eivät kiistä tätä.

e) Päätelmä siitä, onko toimenpiteessä 1 kyse valtiontuesta

(33)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että Alouminion tis Elladosille myönnetty sähkön suosituimmuustariffi on Alouminion tis Elladosille suunnattua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tuen määrä on 17,4 miljoonaa euroa, mikä käy ilmi a kohdassa mainittujen tulojen ja b kohdassa mainittujen tulojen erotuksesta: a) tulot, jotka DEI:n olisi pitänyt saada tammikuun 2007 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana sovellettavasta tavanomaisesta tariffista, eli 148,8 miljoonaa euroa, ja b) tulot, jotka DEI sai samana ajanjaksona tosiasiallisesti sovelletusta tariffista, eli 131,4 miljoonaa euroa.

f) Toimenpide 1 on sääntöjenvastaista tukea

(34)

Alouminion tis Ellados väittää, että tammikuussa 2007 annetulla ensimmäisellä tuomioistuimen päätöksellä ei muuteta alkuperäistä suosituimmuuspäätöstä merkittävästi (ks. 16 kohta). Alouminion tis Elladosin mukaan sen vuoksi kyseisellä päätöksellä ei myönnetä uutta tukea Alouminion tis Elladosille, joten sähkön suosituimmuustariffia koskeva toimenpide oli edelleen voimassa olevaa tukea.

(35)

Komissio ei voi hyväksyä Alouminion tis Elladosin väitettä. Edullisemman hinnan, joka merkitsee voimassa olevaa tukea, alkuperäisissä ehdoissa ennakoitiin, että tuki päättyisi maaliskuussa 2006 sillä edellytyksellä, että DEI ilmoittaa siitä ajoissa. Sillä hetkellä, kun tämä ehto täyttyi, voimassa oleva tuki lakkasi olemasta voimassa niin kuin edullisemman hinnan myöntämistä koskevissa alkuperäisissä ehdoissa edellytetään. Sen vuoksi sellainen sähkön myyminen alhaisempaan hintaan, joka täyttää valtion tuen määritelmän (kuten tässä) on aina uutta tukea siitä riippumatta, että sen ehdot voivat vastata aikaisemman voimassa olleen tuen ehtoja. Tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetaan selkeästi, että jos voimassa olevaa tukea jatketaan, se on uutta tukea ja siitä on ilmoitettava (7). Näin on varsinkin silloin, kun aikaisemmin voimassa ollut mutta jo päättynyt tuki otetaan uudelleen käyttöön useita kuukausia myöhemmin.

(36)	Tästä uudesta tuesta ei ilmoitettu komissiolle SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisesti, joten se on sääntöjenvastaista tukea.

Toimenpide 2: Kaasuverkon pidentäminen Alouminion tis Ellados -yritykseen

a) Etu

(37)

Tutkimukset osoittavat, että verkon laajentamispäätös johti siihen, että DESFA:n loppukäyttäjiltä saamat tulot kasvoivat huomattavasti. Käytännössä asiakkaiden, kuten Alouminion tis Elladosin, on maksettava DESFA:lle verkon käytöstä. Komissio huomautti, että tämä toimenpide, eli putken rakentaminen, oli verkko-operaattorin kannalta taloudellisesti järkevää, minkä vuoksi se ei ollut etua Alouminion tis Elladosille. Saman investoinnin olisi tehnyt myös yksityinen verkko-operaattori.

(38)

Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan komissio toteaa, että DESFA saa kyseisestä investoinnista loppukäyttäjiltä vuosittain 11,6 miljoonan euron tulot. Komissio vertasi kyseistä summaa investointikustannuksiin (kertaluonteinen investointi) ja putken (vuotuisiin) hyödyntämiskustannuksiin tarkistaakseen, onko investointi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen eli onko investoinnin tuotto sijoittajalle riittävä.

(39)

Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan Alouminion tis Elladosin putken investointikustannukset olivat yhteensä 12,64 miljoonaa euroa (joista DESFA maksoi 9,04 miljoonaa ja joista 3,6 miljoonaa oli yhteisön tukea niin kuin 14 kohdassa mainitaan). Kertaluonteisten investointikustannusten lisäksi vuotuiset toimintakustannukset ovat arviolta 0,933 miljoonaa euroa. Sen vuoksi on selvää, että 11,6 miljoonan euron vuotuiset tulot ovat DESFA:lle hyvin korkea tuotto sijoitetulle pääomalle. Investoinnin kuoletusaika (mukaan lukien aika, jolloin myönnettiin yhteisön tukea) on vähemmän kuin 15 kuukautta. Investoinnin tuotto (hankkeen sisäinen tuottoaste), jos lähtökohdaksi otettaisiin se, että kaasuputkea hyödynnetään 20 vuoden ajan, on 84 prosenttia. Korkean tuotto-odotuksen vuoksi komissio katsoo, että tuotto on tarpeeksi suuri, jotta yksityinen sijoittaja olisi tehnyt saman investoinnin (8). Sen vuoksi komissio katsoo, että valtion päätös kaasuverkon laajentamisesta ei tuottanut Alouminion tis Elladosille etua, jota se ei olisi voinut saada markkinaehdoilla.

(40)	Näin ollen etua koskeva arviointiperuste ei täyty. Sen vuoksi ei ole tarpeen arvioida muita perusteita, joiden olisi täytyttävä, jotta toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea.

b) Onko toimenpiteessä 2 kyse valtiontuesta

(41)	Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että maakaasuputken laajentaminen ei ole Alouminion tis Elladosille suunnattua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

V b TUEN SOVELTUVUUS SISÄMARKKINOILLE

(42)	Silloin kuin toimenpide 1 on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista tukea, sen soveltuvuus sisämarkkinoille on tutkittava saman artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen poikkeusten perusteella.

(43)	SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään poikkeuksista yleiseen sääntöön, jonka mukaan valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille, kuten 107 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(44)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan mukaisia poikkeuksia ei voida soveltaa tähän tapaukseen, sillä kyse ei ole yksittäisille kuluttajille myönnettävästä sosiaalisesta tuesta, luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi myönnettävästä tuesta eikä tuesta talouden tukemiseen Saksan liittotasavallan alueilla, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(45)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa säädetään vielä muista poikkeuksista. Artiklan 3 kohdan b, d ja e alakohdassa määrättyjä poikkeuksia ei selvästikään voi soveltaa, eivätkä Kreikan viranomaiset vedonneet niihin. Tämän jälkeen komissio arvioi, voiko toimenpide 1 olla 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa määrättyjen poikkeuksien mukainen.

(46)

Perustamissopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma”. Alouminion tis Ellados sijaitsee SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella, joten sille voitaisiin mahdollisesti myöntääkin aluetukea.

(47)	Kansallisia aluetukia koskevissa suuntaviivoissa, jotka olivat voimassa suosituimmuustariffin soveltamisaikana eli tammikuussa 2007 (vuonna 2006 annetut alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat (9)), määritetään edellytykset alueellisten investointitukien hyväksymiseksi.

(48)

Vuonna 2006 annetuissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa säädetään, että toimintatuki on tuki, jonka tarkoituksena on yrityksen juoksevien kulujen pienentäminen. Suuntaviivojen mukaan toimintatukea voidaan myöntää 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tukikelpoisille alueille sillä ehdolla, että i) se on perusteltua alueellisen kehityksen edistämiseksi ja sen luonteen vuoksi ja että ii) sen määrä on oikeassa suhteessa ongelmiin, joiden ratkaisuun se on tarkoitettu. Jäsenvaltion on tällöin osoitettava tällaisten ongelmien olemassaolo ja laajuus (76 kohta).

(49)

Komissio huomauttaa, etteivät juoksevat kulut ole pääomakuluja, vaan usein yrityksen toiminnalle välttämättömiä toistuvia menoja. Tämän merkityksen mukaan Alouminion tis Elladosiin sovellettu sähkön suosituimmuustariffi alensi sen juoksevia kuluja. Sen vuoksi kyseessä on toimintatuki, jota vuonna 2006 annetuissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa ei sallita. Kreikan viranomaiset eivät ole toimittaneet näyttöä siitä, että sähkön hinnan alentaminen oli perusteltua alueellisen kehityksen tai sen luonteen vuoksi, eivätkä siitä, että se oli oikeassa suhteessa niihin ongelmiin, joita sen oli tarkoitus rajoittaa. Kreikan viranomaiset eivät myöskään ole mitanneet eivätkä arvioineet alueen ongelmia eivätkä tuen tasoa voidakseen osoittaa, että tuki on oikeassa suhteessa ongelmiin.

(50)	Edellä olevan perusteella komissio päättelee, ettei tukea voida pitää vuonna 2006 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisena.

(51)

Määrittäessään, onko tuki tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (yleinen ryhmäpoikkeusasetus (10)) mukainen, komissio katsoo, että Alouminion tis Ellados on Kreikan viranomaisten antamien taloudellisten tietojen perusteella suuryritys, kuten edellä 7 kohdassa osoitetaan. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 5 kohdan mukaan suurille yrityksille myönnettävät tapauskohtaiset tuet eivät kuulu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan.

(52)

Lisäksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaan, jos kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluva tuki myönnetään suuryritykselle, jäsenvaltion on tarkistettava tuesta johtuvan kannustimen merkittävyys asiakirja-aineistosta, jossa tarkastellaan tukea saavan hankkeen tai toiminnan elinkelpoisuutta tuen kanssa tai ilman tukea. Komissiolle ei ole toimitettu tällaista näyttöä.

(53)	Edellä esitetyn perusteella todetaan, että Alouminion tis Ellados -yritykselle myönnetty tuki ei ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen.

(54)	SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”.

(55)

Komissio katsoo, ettei 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa mainittua poikkeusta voida soveltaa käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Kun on kyse tietyn talousalueen kehityksestä, Alouminion tis Ellados sijaitsee 107 artiklan 3 kohdan a, ei siis c alakohdan, mukaisella tukikelpoisella alueella (11). Kun on kyse tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämisestä, komissio toteaa, että alumiinin tuotannon alalla ei ole erityisiä valtiontukisääntöjä, joita voitaisiin soveltaa tuensaajaan. On selvää, että 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla annettuja valtiontukea koskevia sääntöjä ei voida soveltaa. Alouminion tis Ellados ei myöskään ole oikeutettu pelastamis- ja/tai rakenneuudistustukeen. Alouminion tis Ellados ei todellakaan ollut vaikeuksissa oleva yritys tuen myöntämisajankohtana, koska se ei täyttänyt yhtään vuonna 1999 annetun ja suosituimmuustariffin soveltamisen aikaan voimassa olevan komission tiedonannon ”Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi” (12) 9–11 kohdassa mainituista perusteista. Lisäksi rakenneuudistustuen myöntämisen edellytyksenä on perusteltu rakenneuudistussuunnitelma. Kreikka ei ole esittänyt tällaista rakenneuudistussuunnitelmaa. Edellä esitetyn perusteella todetaan, että Alouminion tis Ellados -yritykselle myönnetty tuki ei sovellu sisämarkkinoille pelastamis- ja/tai rakenneuudistustukea koskevien sääntöjen perusteella.

(56)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, ettei käsiteltävänä oleva toimenpide ole SEUT-sopimuksen mukainen. Komissio katsoo erityisesti, että a kohdassa mainittujen tulojen ja b kohdassa mainittujen tulojen erotus: a) tulot, jotka DEI:n olisi pitänyt saada tammikuun 2007 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana Alouminion tis Ellados -yritykseen sovellettavasta tavanomaisesta tariffista, ja b) tulot, jotka DEI sai samana ajanjaksona Alouminion tis Ellados -yritykseen tosiasiallisesti sovelletusta tariffista, on Alouminion tis Ellados -yritykselle myönnettyä sisämarkkinoille soveltumatonta tukea.

VI PÄÄTELMÄ

(57)	Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että toimenpide 1 on sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Komissio tekee myös sen johtopäätöksen, että kansallisen maakaasunsiirtoverkon laajentaminen ei ole valtiontukea.

(58)	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (13) 14 artiklassa säädetään, että ”sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta”.

(59)

Koska käsiteltävänä oleva toimenpide on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi tueksi, tuen määrä on perittävä takaisin, jotta ennen tuen myöntämistä markkinoilla vallinnut tilanne palautuu. Takaisinperintää varten alkuajankohdaksi katsotaan hetki, jolloin etu myönnettiin tuensaajalle eli hetki, jolloin tuki asetettiin tuensaajan käytettäväksi. Tuensaaja maksaa perintäkorkoa tuen lopulliseen takaisinmaksuun saakka.

(60)

Toimenpiteen sisältämän sääntöjenvastaisen tuen osuus lasketaan a kohdassa mainittujen tulojen ja b kohdassa mainittujen tulojen erotuksena: a) tulot, jotka DEI:n olisi pitänyt saada tammikuun 2007 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana Alouminion tis Ellados -yritykseen sovellettavasta tavanomaisesta tariffista, ja b) tulot, jotka DEI sai samana ajanjaksona Alouminion tis Ellados -yritykseen tosiasiallisesti sovelletusta tariffista. Alouminion tis Elladosille kyseisenä aikana myönnetyn tuen määrä on 17,4 miljoonaa euroa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Kreikan Alouminion tis Ellados A.E. -yritykselle ja sen seuraajalle Alouminion A.E. -yritykselle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti sähkön suosituimmuustariffin muodossa myöntämä 17,4 miljoonan euron suuruinen valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille.

2. Kansallisen maakaasunsiirtoverkon laajentamiseen ei sisälly Euroopan unionin toiminnassa tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2 artikla

1. Kreikan on perittävä tuensaajalta takaisin 1 artiklan 1 kohdassa mainittu tuki.

2. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen tosiasialliseen takaisinperintään saakka.

3. Korot korkoineen on laskettava asetuksen (EY) N:o 794/2004 V luvun ja komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (14) muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 271/2008 (15) säännösten mukaisesti.

4. Kreikan on peruutettava kaikki 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamatta olevat maksut tämän päätöksen tekopäivästä alkaen.

3 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tehokkaasti.

2. Kreikan on varmistettava tämän päätöksen täytäntöönpano neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

4 artikla

1. Kreikan on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta seuraavat tiedot:

a)	tuensaajalta takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (tukisumma ja siitä perittävä korko);

b)	yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi;

c)	asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2. Kreikan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä säännöllisesti siihen saakka, kunnes 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Jos komissio sitä pyytää, Kreikan on toimitettava viipymättä kaikki tiedot toimenpiteistä, jotka se on jo toteuttanut tai joita se suunnittelee tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Kreikalle.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2011.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL C 96, 16.4.2010, s. 7.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Tuohon aikaan siirto-operaattorina oli julkinen kaasuyhtiö, Dimosia Epixeirisi Aeriou, jäljempänä, ’DEPA’, josta valtio omistaa 65 prosenttia. Kansallinen kaasunsiirtojärjestelmä (mukaan lukien Alouminion tis Ellados -yrityksen yhdistävä putki) siirrettiin myöhemmin kansalliselle maakaasuverkko-operaattorille, Diaxeiristi tou Ethnikou Systimatos Fysikou Aeriou, jäljempänä ’DESFA’, joka perustettiin 30 päivänä maaliskuuta 2007 DEPAn kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi.

(4) Tarkemmin sanottuna kilpailukykyä koskevasta tukiohjelmasta, osio 7 ”Energia ja kestävä kehitys”, toimenpide 7.1 ”Maakaasun pääsy asunto- ja palvelualalle, teollisuusasiakkaille ja liikennealalle”.

(5) EYVL C 9, 15.1.2003, s. 6.

(6) Lähde: ”Aluminium use in Europe, country profiles, 2005–2008”, http://www.eaa.net.

(7) Asia C-70/72, komissio v. Saksa, Kok. 1973, s. 813, 14 kohta, ja asiassa C-197/99 P, Belgia v. komissio, annettu tuomio, Kok. 2003, s. I-8461, 109 kohta.

(8) Osoituksena tuotosta kaasusiirron alalla ks. komission päätös N 594/2009 – Dotacja na inwestycje w układy przesyłowe gazu ziemnego dla OGP Gaz-System SA (Tuki Gaz-System S.A:lle maakaasunsiirtoverkkoa varten Puolassa), erityisesti 17 kohta. Gaz-Systemin pääoman tuotto on 10,8 % 1.1.2009 alkaen.

(9) EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(10) EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3.

(11) Minkä lisäksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ei sallita alueellista toimintatukea.

(12) EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(13) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(14) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(15) EUVL L 82, 25.3.2008, s. 1.

27.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/90

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä kesäkuuta 2012,

perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen virallisesti valvottua viljelystarkastusta koskevan määräaikaisen kokeen järjestämisestä neuvoston direktiivien 66/401/ETY, 66/402/ETY, 2002/54/EY, 2002/55/EY ja 2002/57/EY mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 4169)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/340/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rehukasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/401/ETY (1) ja erityisesti sen 13 a artiklan,

ottaa huomioon viljakasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/402/ETY (2) ja erityisesti sen 13 a artiklan,

ottaa huomioon juurikkaiden siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/54/EY (3) ja erityisesti sen 19 artiklan,

ottaa huomioon vihannesten siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/55/EY (4) ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottaa huomioon öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/57/EY (5) ja erityisesti sen 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kasvuston viralliset viljelystarkastukset ovat perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen varmentamisen edellytyksenä. Varmennettujen siementen osalta on kuitenkin jo jokin aika sitten annettu mahdollisuus valita virallisten viljelystarkastusten ja virallisesti valvottujen viljelystarkastusten välillä.

(2)

Se, että tarjotaan mahdollisuus valita virallisten ja virallisesti valvottujen viljelystarkastusten välillä, voi olla parempi vaihtoehto myös virallisten viljelystarkastusten edellyttämiselle perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen osalta. Tästä syystä olisi järjestettävä määräaikainen koe tämän vaihtoehdon arvioimiseksi.

(3)

Virallisesti valvotuista viljelystarkastuksista varmennettujen siementen osalta saatujen kokemusten perusteella kokeen toteutuksessa on aiheellista soveltaa samoja säännöksiä, jotka koskevat myös varmennettuja siemeniä, jotta voidaan arvioida, voidaanko kyseisiä säännöksiä soveltaa perussiemeniin ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea oleviin jalostettuihin siemeniin.

(4)	Kokeeseen osallistuvat jäsenvaltiot on tarpeen vapauttaa virallisia viljelystarkastuksia koskevista velvoitteista, joista säädetään direktiiveissä 66/401/ETY, 66/402/ETY, 2002/54/EY, 2002/55/EY ja 2002/57/EY.

(5)	Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden olisi raportoitava vuosittain.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Unionin tasolla järjestetään määräaikainen koe, jossa arvioidaan perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen varmentamisen osalta, olisiko mahdollisuus valita virallisten viljelystarkastusten ja 2 ja 3 artiklan mukaisesti suoritettujen virallisesti valvottujen viljelystarkastusten välillä parempi vaihtoehto virallisille viljelystarkastuksille, ja pitäisikö perussiemeniin ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea oleviin jalostettuihin siemeniin soveltaa samoja säännöksiä kuin varmennettujen siementen varmentamiseen sovelletaan.

Kokeen tarkoituksena on päättää, voidaanko perussiemeniä ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevia jalostettuja siemeniä koskeva vaatimus virallisten viljelystarkastusten suorittamisesta korvata vaatimuksella joko virallisten tai virallisesti valvottujen viljelystarkastusten suorittamisesta seuraavien säännösten osalta:

a)	direktiivin 66/401/ETY 2 artiklan 1 kohdan B alakohdan 1 alakohdan d alakohta, 14 a artiklan a alakohta ja liitteessä I oleva 6 kohta;

direktiivin 66/402/ETY 2 artiklan 1 kohdan C alakohdan d alakohta, 2 artiklan 1 kohdan C a alakohdan c alakohta, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 1 alakohdan d alakohta, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 2 alakohdan b alakohta, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 3 alakohdan c alakohta ja 14 a artiklan a alakohta sekä liitteessä I oleva 7 kohta;

c)	direktiivin 2002/54/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta, 21 artiklan a alakohta ja liitteessä I olevan A osan 4 kohta;

d)	direktiivin 2002/55/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta, 35 artiklan a alakohta ja liitteessä I oleva 2 kohta;

e)	direktiivin 2002/57/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 1 alakohdan ii alakohta, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 2 alakohdan iii alakohta ja 18 artiklan a alakohta sekä liitteessä I oleva 5 kohta.

2 artikla

Virallisesti valvottuja viljelystarkastuksia suorittavat tarkastajat

Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että virallisesti valvottuja viljelystarkastuksia suorittavat tarkastajat täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)	He ovat teknisesti päteviä.

b)	He eivät saa tarkastuksista henkilökohtaista etua.

Kyseisen jäsenvaltion siementen varmentamisesta vastaava viranomainen on virallisesti valtuuttanut heidät suorittamaan virallisesti valvottuja viljelystarkastuksia; valtuutukseen on sisällyttävä joko tarkastajien vala tai tarkastajien allekirjoittama kirjallinen sitoumus noudattaa virallisia tarkastuksia koskevia sääntöjä.

d)	He suorittavat tarkastuksia siementen varmentamisesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.

3 artikla

Kasvustojen ja korjattujen siementen tarkastukset

1. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että kasvustojen ja korjattujen siementen tarkastukset täyttävät 2–5 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2. Tarkastettava kasvusto on kasvatettava siemenistä, jotka on hyväksytty virallisessa jälkitarkastuksessa, jonka tulokset täyttävät direktiivien 66/401/ETY, 66/402/ETY, 2002/54/EY, 2002/55/EY ja 2002/57/EY liitteissä I säädetyt vaatimukset.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava vähintään 20 prosentin osuus kasvustoista direktiivin 2002/55/EY soveltamisalaan kuuluvien vihanneskasvien osalta. Kaikkien muiden kasvustojen osalta osuuden on oltava vähintään viisi prosenttia. Perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen luokkia koskevien asianmukaisten tarkastustasojen määrittämiseksi sovelletaan seuraavia eri osuuksia: 5, 10, 15 ja 20 prosenttia.

4. Kasvustoista saaduista siemeneristä otetuista näytteistä osa on otettava virallista jälkitarkastusta varten sekä tarvittaessa lajikkeen tunnistamiseksi ja lajikeaitouden määrittämiseksi laboratoriossa tehtävää virallista siementarkastusta varten. Jäsenvaltioiden on yksilöitävä siemenerät, joiden osalta on suoritettu virallisesti valvottu viljelystarkastus.

5. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on verrattava virallisia viljelystarkastuksia samalla viljelyksellä suoritettujen virallisesti valvottujen viljelystarkastusten kanssa.

4 artikla

Jäsenvaltioiden osallistuminen

Kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua kokeeseen.

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät osallistua kokeeseen, jäljempänä ’kokeeseen osallistuvat jäsenvaltiot’, on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, mitä lajeja, luokkia ja alueita niiden osallistuminen koskee, sekä mahdolliset rajoitukset.

Jäsenvaltiot voivat lopettaa osallistumisensa milloin tahansa ilmoittamalla siitä komissiolle.

5 artikla

Vapautus

Kokeen toteuttamiseksi kokeeseen osallistuvat jäsenvaltiot vapautetaan perussiemeniä ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevia jalostettuja siemeniä koskevien virallisten viljelystarkastusten osalta niistä velvoitteista, joista säädetään direktiivin 66/401/ETY 2 artiklan 1 kohdan B alakohdan 1 alakohdan d alakohdassa, 14 a artiklan a alakohdassa ja liitteessä I olevassa 6 kohdassa; direktiivin 66/402/ETY 2 artiklan 1 kohdan C alakohdan d alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan Ca alakohdan c alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 1 alakohdan d alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 2 alakohdan b alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 3 alakohdan c alakohdassa ja 14 a artiklan a alakohdassa sekä liitteessä I olevassa 7 kohdassa; direktiivin 2002/54/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa, 21 artiklan a alakohdassa ja liitteessä I olevan A osan 4 kohdassa; direktiivin 2002/55/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa, 35 artiklan a alakohdassa ja liitteessä I olevassa 2 kohdassa; sekä direktiivin 2002/57/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 1 alakohdan ii alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 2 alakohdan iii alakohdassa ja 18 artiklan a alakohdassa sekä liitteessä I olevassa 5 kohdassa.

6 artikla

Raportointia koskevat velvollisuudet

1. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kertomus 2 ja 3 artiklan mukaisesti suoritetun kokeen kunkin vuoden tuloksista seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.

2. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on kokeen päätyttyä ja joka tapauksessa osallistumisensa päätyttyä toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kertomus 2 ja 3 artiklan mukaisesti suoritetun kokeen tuloksista seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.

Kertomus voi sisältää muitakin tietoja, joita jäsenvaltiot pitävät merkittävinä kokeen kannalta.

7 artikla

Kokeen kesto

Koe alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017.

8 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä kesäkuuta 2012.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen

(1) EYVL 125, 11.7.1966, s. 2298/66.

(2) EYVL 125, 11.7.1966, s. 2309/66.

(3) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 12.

(4) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 33.

(5) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74.

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2012.166.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 166

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	55. vuosikerta 27. kesäkuu 2012

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
		2012/338/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 liitteiden muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Israelin valtion välisen kirjeenvaihtona tehtävän sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta	1
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EU) N:o 551/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 7/2010 muuttamisesta	3
	*	Neuvoston asetus (EU) N:o 552/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, tiettyihin maatalous-, kalastus- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1344/2011 muuttamisesta	7
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 553/2012, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2012, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	18
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 554/2012, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2012, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	20
	*	Komission asetus (EU) N:o 555/2012, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2012, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta tietovaatimusten ja määritelmien päivittämisen osalta	22
	*	Komission asetus (EU) N:o 556/2012, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse spinosadin jäämien enimmäismääristä vadelmissa tai niiden pinnalla ( 1 )	67
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 557/2012, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	81
		PÄÄTÖKSET
		2012/339/EU
	*	Komission päätös, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2011, valtiontuesta SA.26117 – C 2/10 (ex NN 62/09), jota Kreikka on myöntänyt Alouminion tis Ellados A.E.:lle (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4916) ( 1 )	83
		2012/340/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2012, perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen virallisesti valvottua viljelystarkastusta koskevan määräaikaisen kokeen järjestämisestä neuvoston direktiivien 66/401/ETY, 66/402/ETY, 2002/54/EY, 2002/55/EY ja 2002/57/EY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 4169) ( 1 )	90