9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/1

(1)

Ajoneuvojen hyväksyntää koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista hyötyajoneuvon ohjaamossa matkustavien suojaamisen osalta annetun Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission säännön nro 29 (3), jäljempänä ’E-sääntö nro 29’, yhdenmukaisten vaatimusten tarkoituksena on poistaa tekniset esteet vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen sopimuspuolten väliseltä moottoriajoneuvojen kaupalta ja varmistaa ajoneuvon matkustajien korkeatasoinen turvallisuus ja suoja.

(2)

Kun unioni liittyi vuoden 1958 tarkistettuun sopimukseen, se liittyi erinäisiin päätöksen 97/836/EY liitteessä II lueteltuihin E-sääntöihin; E-sääntö nro 29 ei kuitenkaan sisältynyt tuohon luetteloon.

(3)

Ottaen huomioon E-sääntöön nro 29 tehdyt tarkistukset ja moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (4), jonka mukaan unioni ottaa huomioon E-säännön nro 29, mainittu E-sääntö olisi otettava osaksi moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevaa EU:n järjestelmää,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/3

(1)

Moottoriajoneuvojen hyväksyntää koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista jalankulkijoiden turvallisuuden osalta annetun Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntöluonnoksen (3) ja moottorikäyttöisten ajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä merkinantovaloissa käytettäväksi tarkoitettujen valodiodivalonlähteiden (LED-valonlähteiden) hyväksyntää koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista annetun UN/ECE:n sääntöluonnoksen (4) yhdenmukaisten vaatimusten tarkoituksena on poistaa tekniset esteet vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen sopimuspuolten väliseltä moottoriajoneuvojen kaupalta ja varmistaa kyseisten ajoneuvojen korkeatasoinen käyttöturvallisuus ja -suojaus.

(2)

Euroopan unionin kanta mainittuihin sääntöluonnoksiin olisi määriteltävä, ja lisäksi olisi päätettävä, että unioni äänestää komission edustamana niiden hyväksymisen puolesta.

(3)

Sekä jalankulkijoiden turvallisuutta että valodiodivalonlähteitä (LED-valonlähteitä) koskeva sääntöluonnos olisi sisällytettävä moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevaan EU:n järjestelmään,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/5

(1)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2005 asetuksen (EY) N:o 560/2005.

(2)

Tarkasteltuaan uudelleen luetteloa henkilöistä ja yhteisöistä, joihin asetuksessa (EY) 560/2005 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan, neuvosto katsoo, ettei tiettyjen henkilöiden luettelossa pitämiselle ole enää perusteita.

(3)

Lisäksi kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa luettelossa olevaa henkilöä ja liitteessä I A olevassa luettelossa olevia henkilöitä koskevat tiedot olisi saatettava ajan tasalle,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/10

(1)

Yksityisen varastoinnin tuen määrä ei saisi ylittää kyseistä vuotta edeltävänä kalastusvuonna unionissa todettujen teknisten kulujen ja rahoituskulujen määrää.

(2)

Yksityisen varastoinnin tuki olisi myönnettävä yhtenä eränä pitkäaikaisvarastoinnin välttämiseksi, maksuaikojen lyhentämiseksi sekä valvonnan helpottamiseksi.

(3)

Jottei estettäisi interventiojärjestelmän toimintaa vuonna 2012, tätä asetusta olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2012.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

—

:

ensimmäinen kuukausi

:

219 euroa tonnilta

—

:

toinen kuukausi

:

0 euroa tonnilta.

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/11

(1)

Jokaiselle asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä II luetelluista tuotteista vahvistetaan ennen kalastusvuoden alkua unionin myyntihinta, joka on vähintään 70 prosenttia ja enintään 90 prosenttia ohjehinnasta.

(2)

Kaikkien kyseisten tuotteiden kalastusvuoden 2012 ohjehinnat vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1388/2011 (2).

(3)

Markkinahinnat vaihtelevat suuresti lajin ja tuotteiden kaupallisen tarjontamuodon mukaan, erityisesti kalmareiden ja kummeliturskan osalta.

(4)

Sen vuoksi unionin alueella aluksesta purettujen jäädytettyjen tuotteiden eri lajeille ja tarjontamuodoille olisi vahvistettava muuntokertoimet, jotta voitaisiin määrittää taso, jolla asetuksen (EY) N:o 104/2000 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu interventiotoimenpide voidaan käynnistää.

(5)

Jottei estettäisi interventiojärjestelmän toimintaa vuonna 2012, tätä asetusta olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2012.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/13

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään, että tukea voidaan myöntää sellaisten tiettyjen tuoreiden markkinoilta poistettujen tuotteiden määristä, jotka joko jalostetaan niiden vakauttamiseksi ja varastoidaan tai säilytetään.

(2)

Kyseisen tuen olisi tyydyttävällä tavalla kannustettava tuottajajärjestöjä jalostamaan tai säilyttämään markkinoilta poistetut tuotteet niiden hävittämisen estämiseksi.

(3)

Tuen määrä olisi vahvistettava siten, ettei kyseisten tuotteiden markkinoiden tasapaino järky eivätkä kilpailuedellytykset vääristy.

(4)

Tuen määrä ei saisi ylittää välttämättömiin vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyviä teknisiä ja rahoituskuluja, jotka on todettu unionissa asianomaista vuotta edeltäneen kalastusvuoden aikana.

(5)

Jottei estettäisi interventiojärjestelmän toimintaa vuonna 2012, tätä asetusta olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2012.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/15

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään mahdollisuudesta vahvistaa unionissa voimassa olevat viitehinnat vuosittain tuoteluokittain niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti tariffien suspendoimista koskevaa järjestelyä. Samasta mahdollisuudesta säädetään niiden tuotteiden osalta, joihin on sovellettava viitehintaa joko WTO:n säännöissä määrättävän tariffien alentamista koskevan järjestelyn tai jonkin muun tullietuusmenettelyn nojalla.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 29 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa A ja B kohdassa lueteltujen tuotteiden osalta viitehinta on sama kuin mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettu vetäytymishinta.

(3)

Kyseisten tuotteiden unionin vetäytymishinnat kalastusvuodeksi 2012 vahvistetaan komission asetuksessa (EU) N:o 198/2012 (2).

(4)

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 29 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaan muiden kuin kyseisen asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen tuotteiden osalta viitehinta vahvistetaan erityisesti niiden tullausarvojen painotetun keskiarvon perusteella, jotka on todettu jäsenvaltioiden tuontimarkkinoilla tai tuontisatamissa viitehinnan vahvistamista edeltävien kolmen vuoden aikana.

(5)

Viitehintoja ei ole tarpeen vahvistaa kaikkien niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 104/2000 29 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja perusteita ja joiden kolmansista maista tulevat vientimäärät ovat vähämerkityksisiä.

(6)

Jotta viitehintoja voitaisiin soveltaa viivytyksettä vuonna 2012, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/19

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään, että jokaisen mainitun asetuksen liitteessä I luetellun tuotteen unionin vetäytymis- ja myyntihintojen määräksi vahvistetaan tuotteen tuoreuden, koon tai painon ja tarjontamuodon perusteella enintään 90 prosenttia ohjehinnasta kyseisen tuoteryhmän muuntokerrointa soveltaen.

(2)

Vetäytymishintoihin voidaan hyvin kaukana unionin merkittävimmistä kulutuskeskuksista sijaitsevilla purkamisalueilla soveltaa mukautuskertoimia. Kalastusvuoden 2012 ohjehinnat kaikkien kyseisten tuotteiden osalta vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1388/2011 (2).

(3)

Jotta ei estettäisi interventiojärjestelmän toimintaa vuonna 2012, tätä asetusta olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2012.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/29

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään taloudellisen korvauksen myöntämisestä tuottajajärjestöille, jotka poistavat tietyin edellytyksin mainitun asetuksen liitteessä I olevassa A ja B osassa tarkoitettuja tuotteita markkinoilta. Tämän taloudellisen korvauksen arvosta on vähennettävä muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi käytettäviksi tarkoitetuille tuotteille vahvistettava kiinteä arvo.

(2)

Markkinoilta vedettyjen tiettyjen kalastustuotteiden myynnistä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2493/2001 (2) säädetään vaihtoehdoista markkinoilta poistettujen tuotteiden käyttämiseksi. On tarpeen vahvistaa kyseisille tuotteille kiinteä arvo jokaisen vaihtoehdon osalta ottaen huomioon tällaisesta myynnistä eri jäsenvaltioissa mahdollisesti saatavat keskimääräiset tulot.

(3)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kalastustuotteiden markkinoilta vetämistä koskevan taloudellisen korvauksen myöntämisen osalta 15 päivänä marraskuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2509/2000 (3) 7 artiklan erityissäännöissä säädetään, että taloudellisen korvauksen myöntämisestä vastaavalle elimelle on annettava tieto myyntiin saattamisesta silloin, kun tuottajajärjestö tai sen jäsen saattaa tuotteitansa myyntiin jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa se on hyväksytty. Edellä mainittu elin on sen jäsenvaltion elin, jossa tuottajajärjestö on hyväksytty. Tämän vuoksi vähennettävän kiinteän arvon olisi oltava viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa sovellettava arvo.

(4)

Samaa laskentamenetelmää olisi sovellettava myös asetuksen (EY) N:o 2509/2000 6 artiklassa säädetyn taloudellisen korvauksen ennakon laskemiseen.

(5)

Jottei estettäisi interventiojärjestelmän toimintaa vuonna 2012, tätä asetusta olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2012.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/31

(1)

Asetuksella (EY) N:o 2160/2003 pyritään varmistamaan asianmukaisten ja tehokkaiden toimenpiteiden toteuttaminen muun muassa salmonellan osoittamiseksi ja valvomiseksi kaikissa oleellisissa vaiheissa ja etenkin alkutuotantovaiheessa eli siipikarjaparvissa, jotta voidaan vähentää elintarvikkeiden kautta tarttuvien zoonoosien aiheuttajien esiintyvyyttä ja niiden kansanterveydelle aiheuttamia riskejä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 4 artiklan 5 kohdan mukaan unionin tavoite asetetaan kaikkien kansanterveydellisesti merkityksellisten salmonellan serotyyppien esiintyvyyden vähentämiseksi broilereissa. Vähentäminen on ensisijaisen tärkeää sen varmistamisessa, että kyseisen asetuksen liitteessa II olevassa E osassa ja elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista 15 päivänä marraskuuta 2005 annetun asetuksen (EY) N:o 2073/2005 (2) liitteessä I olevassa 1 luvussa määritellyt salmonellaa koskevat vaatimukset tuoreen broilerinlihan osalta täyttyvät.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 säädetään, että unionin tavoitteeseen on sisällyttävä numerotietoina prosenttiosuus, joka positiivisten epidemiologisten yksiköiden määrästä voi enintään jäädä jäljelle, ja/tai prosenttiosuus, jolla jäljelle jäävien positiivisten epidemiologisten yksiköiden määrän on vähintään vähennyttävä, enimmäismääräaika, jonka kuluessa tavoite on saavutettava, sekä niiden testauskaavojen määrittely, joita tarvitaan sen tarkistamiseksi, onko tavoite saavutettu. Lisäksi siihen on tarvittaessa sisällyttävä kansanterveydellisesti merkityksellisten serotyyppien määrittely.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 säädetään, että unionin tavoitetta asetettaessa olisi otettava huomioon nykyisten kansallisten toimenpiteiden toteuttamisesta saadut kokemukset sekä nykyisten unionin vaatimusten mukaisesti ja erityisesti tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta 17 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/99/EY (3) säädettyjen tietojen osana ja erityisesti kyseisen direktiivin 5 artiklan nojalla komissiolle tai Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’EFSA’, toimitetut tiedot.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta broilereissa esiintyvän Salmonella enteritidisin ja Salmonella typhimuriumin vähentämistä koskevan yhteisön tavoitteen osalta ja asetuksen (EY) N:o 1091/2005 kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 646/2007 (4) 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan tavoite vähentää kyseisen kahden Salmonellan serotyypin osalta edelleen positiivisia tuloksia antavien broileriparvien enimmäisprosenttiosuus enintään 1 prosenttiin 31 joulukuuta 2011 mennessä.

(6)

Euroopan unionin zoonoositilannetta vuonna 2009 käsittelevästä raportista (Union Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses, Zoonotic Agents and Food-borne Outbreaks in the European Union in 2009) (5) käy ilmi, että Salmonella enteritidis ja Salmonella typhimurium ovat yleisimmät ihmisissä esiintyvät salmonellaserovarit. Salmonella enteritidisin aiheuttamat sairaustapaukset ihmisissä vähenivät selvästi vuonna 2009, kun taas Salmonella typhimuriumin aiheuttamat tartunnat lisääntyivät.

(7)

EFSA antoi heinäkuussa 2011 lausunnon, jossa arvioitiin määrällisesti broilereissa esiintyvän salmonellan vähentämistä koskevan uuden tavoitteen vaikutuksia kansanterveyteen (6). Sen mukaan Salmonella enteritidis siirtyy siipikarjassa esiintyvistä zoonoosin aiheuttavista salmonellan serotyypeistä kaikkein tehokkaimmin jälkeläisille. EFSA huomautti myös, että verrattuna vuoden 2006 tilanteeseen unionin broilereita koskevat valvontatoimet ovat vähentäneet huomattavasti tapauksia, joissa salmonella on tarttunut broilereista ihmisiin. Tavoite olisi sen vuoksi vahvistettava.

(8)

Salmonella typhimuriumin monofaasiset bakteerikannat ovat viime vuosina kehittyneet yleisimmiksi salmonellan serotyypeiksi useissa eläinlajeissa sekä ihmisistä saaduissa kliinisissä isolaateissa. EFSAn 22 päivänä syyskuuta 2010 antamassa vuotta 2010 koskevassa lausunnossa (7) Salmonella typhimuriumin kaltaisten bakteerikantojen kansanterveydelle aiheuttamien riskien valvonnasta ja arvioinnista todettiin myös, että Salmonella typhimuriumin monofaasisia bakteerikantoja, joiden antigeeni on muotoa 1,4,[5],12:i:-, johon sisältyy O5-antigeenin sisältävät tai sitä sisältämättömät kannat, on pidettävä Salmonella typhimuriumin variantteina ja samanlaisena riskinä kansanterveydelle kuin muut Salmonella typhimurium -kannat. Salmonella typhimurium -kannat, joiden antigeeni on muotoa 1,4,[5],12:i:-, olisi sen vuoksi sisällytettävä tavoitteeseen.

(9)

Sen tarkistamiseksi, onko unionin tavoite saavutettu, broileriparvista on tarpeen ottaa näyte toistuvasti. Tulosten arviointia ja vertaamista varten on tarpeen määritellä yhteinen testausohjelma sen tarkistamiseksi, onko unionin tavoite saavutettu.

(10)

Kansalliset valvontaohjelmat, joiden avulla pyritään saavuttamaan lajin Gallus gallus broileriparvia koskeva unionin tavoite vuonna 2012, on esitetty unionin yhteisrahoitusta varten tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY (8) mukaisesti. Tämän asetuksen liitteessä olevia teknisiä muutoksia sovelletaan sellaisenaan. Sen vuoksi komission ei ole tarpeen hyväksyä uudelleen kansallisia valvontaohjelmia, joilla tämä asetus pannaan täytäntöön. Siirtymäkausi ei ole tarpeen.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/37

(1)

Unionissa elintarviketuotantoeläimille tarkoitetuissa eläinlääkkeissä tai kotieläintaloudessa käytettävissä biosidivalmisteissa käytettäviksi tarkoitettujen farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärät (MRL) olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 470/2009 mukaisesti.

(2)

Farmakologisesti vaikuttavat aineet ja niiden jäämien enimmäismääriä eläinperäisissä elintarvikkeissa koskeva luokitus vahvistetaan farmakologisesti vaikuttavista aineista ja niiden eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien jäämien enimmäismääriä koskevasta luokituksesta 22 päivänä joulukuuta 2009 annetun komission asetuksen (EU) N:o 37/2010 (2) liitteessä.

(3)

Nitroksiniili sisältyy nykyisin asetuksen (EU) N:o 37/2010 liitteessä olevaan taulukkoon 1 sallittuna aineena nauta- ja lammaseläinten lihaksen, rasvan, maksan ja munuaisten osalta, lukuun ottamatta eläimiä, jotka tuottavat maitoa elintarvikkeeksi.

(4)

Irlanti on toimittanut Euroopan lääkevirastolle lausuntopyynnön, joka koskee nitroksiniiliä koskevien nykyisten tietojen ekstrapolointia koskemaan nauta- ja lammaseläinten maitoa.

(5)

Eläinlääkekomitea suositteli nitroksiniilin jäämien enimmäismäärän vahvistamista nauta- ja lammaseläinten maidon osalta ja säännöksen ”Ei eläimille, jotka tuottavat maitoa elintarvikkeeksi” poistamista.

(6)

Sen vuoksi olisi muutettava asetuksen (EU) N:o 37/2010 liitteessä olevassa taulukossa 1 olevia nitroksiniiliä koskevia tietoja suositellun jäämien enimmäismäärän sisällyttämiseksi niihin nauta- ja lammaseläinten maidon osalta ja nykyisen säännöksen ”Ei eläimille, jotka tuottavat maitoa elintarvikkeeksi” poistamiseksi.

(7)

On aiheellista säätää kohtuullisesta määräajasta, jotta asianomaiset sidosryhmät voivat toteuttaa vasta vahvistettujen jäämien enimmäismäärien noudattamiseksi tarvittavat mahdolliset toimenpiteet.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkintäkomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/40

(1)

Unionissa elintarviketuotantoeläimille tarkoitetuissa eläinlääkkeissä tai kotieläintaloudessa käytettävissä biosidivalmisteissa käytettäviksi tarkoitettujen farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärät olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 470/2009 mukaisesti.

(2)

Farmakologisesti vaikuttavat aineet ja niiden jäämien enimmäismääriä eläinperäisissä elintarvikkeissa koskeva luokitus vahvistetaan farmakologisesti vaikuttavista aineista ja niiden eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien jäämien enimmäismääriä koskevasta luokituksesta 22 päivänä joulukuuta 2009 annetun komission asetuksen (EU) N:o 37/2010 (2) liitteessä.

(3)

Euroopan lääkevirastolle on toimitettu hakemus pegyloidun naudan granulosyyttien kasvutekijän jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi naudoissa.

(4)

Eläinlääkekomitean suosituksen mukaan pegyloidulle naudan granulosyyttien kasvutekijälle ei ole tarpeen vahvistaa jäämien enimmäismääriä nautojen osalta.

(5)

Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 37/2010 liitteessä olevaa taulukkoa 1 olisi muutettava pegyloidun naudan granulosyyttien kasvutekijän sisällyttämiseksi siihen nautojen osalta.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkintäkomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/42

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 834/2007 ja erityisesti sen III osaston 4 luvussa vahvistetaan luonnonmukaisten jalostettujen elintarvikkeiden tuotantoa koskevat perusvaatimukset. Kyseisten perusvaatimusten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettu luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta 5 päivänä syyskuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 889/2008 (2).

(2)

Asetukseen (EY) N:o 889/2008 olisi sisällytettävä luonnonmukaisen viinin tuotantoa koskevat erityissäännökset. Kyseisiä säännöksiä olisi sovellettava maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 (3) tarkoitettuihin viinialan tuotteisiin.

(3)

Luonnonmukaisen viinin valmistuksessa käytetään eräitä tuotteita ja aineita lisäaineina tai valmistuksen apuaineina tarkoin määritellyin edellytyksin. Tästä syystä ja unionin laajuisen ORWINE-tutkimuksen (Organic viticulture and wine-making: development of environment and consumer friendly technologies for organic wine quality improvement and scientifically based legislative framework) (4) suositusten perusteella tällaisten tuotteiden ja aineiden käyttö olisi sallittava asetuksen (EY) N:o 834/2007 21 artiklan mukaisesti.

(4)

Eräitä tuotteita ja aineita, joita käytetään viininvalmistuksessa lisäaineina ja valmistuksen apuaineina neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä rypäletuoteluokkien sekä viininvalmistusmenetelmien ja niiden rajoitusten osalta 10 päivänä heinäkuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 606/2009 (5) mukaisesti, saadaan maatalousperäisistä raaka-aineista. Tällaisissa tapauksissa raaka-aineita voi olla saatavilla markkinoilla luonnonmukaisina. Luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista saatujen lisäaineiden ja valmistuksen apuaineiden kysynnän lisäämiseksi niiden käyttö olisi asetettava etusijalle.

(5)

Viinintuotannossa käytettävät menetelmät ja tekniikat vahvistetaan unionin tasolla asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 ja sen soveltamissäännöissä, jotka ovat asetuksessa (EY) N:o 606/2009 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta 14 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 607/2009 (6). Kyseisten menetelmien ja tekniikoiden käyttö luonnonmukaisessa viininvalmistuksessa ei välttämättä ole asetuksessa (EY) N:o 834/2007 vahvistettujen tavoitteiden ja periaatteiden mukaista ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 834/2007 6 artiklassa mainittujen luonnonmukaisten elintarvikkeiden jalostukseen sovellettavien erityisten periaatteiden mukaista. Sen vuoksi eräille viininvalmistusmenetelmille ja -käsittelyille olisi vahvistettava erityiset rajoitukset.

(6)

Eräitä muita elintarvikkeiden jalostuksessa yleisesti käytettyjä menetelmiä voidaan käyttää myös viininvalmistuksessa, ja niillä voi olla vaikutuksia luonnonmukaisten tuotteiden olennaisiin ominaisuuksiin ja näin ollen todelliseen luonteeseen, mutta tällä hetkellä näille menetelmille ei ole teknisiä vaihtoehtoja. Tämä koskee lämpökäsittelyjä, suodatusta, käänteistä osmoosia ja ioninvaihtohartsien käyttöä. Sen vuoksi tällaisten menetelmien olisi oltava luonnonmukaisten viinien valmistajien käytettävissä, mutta niiden käyttöä olisi rajoitettava. Olisi säädettävä mahdollisuudesta tarkastella sopivana ajankohtana uudelleen lämpökäsittelyä, ioninvaihtohartsien ja käänteisosmoosin käyttöä.

(7)

Luonnonmukaisen viinin tuotannossa olisi kiellettävä viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt, jotka voivat antaa harhaanjohtavan kuvan luonnonmukaisten tuotteiden todellisesta luonteesta. Tämä koskee tiivistämistä jäähdyttämisen avulla, alkoholin poistamista, rikkidioksidin poistamista fysikaalisilla menetelmillä, elektrodialyysia ja kationinvaihtohartsien käyttöä, sillä nämä viininvalmistusmenetelmät muuttavat merkittävästi tuotteen koostumusta ja voivat johtaa harhaan luonnonmukaisen viinin todellisen luonteen suhteen. Samoista syistä eräiden aineiden lisääminen voi johtaa harhaan luonnonmukaisen viinin todellisen luonteen suhteen. Sen vuoksi olisi säädettävä, että tällaisia aineita ei saa käyttää eikä lisätä luonnonmukaisen viininvalmistuksen menetelmissä ja -käsittelyissä.

(8)

Erityisesti sulfiittien osalta ORWINE-tutkimuksen tulokset osoittavat, että unionin viininvalmistajat ovat jo onnistuneet vähentämään rikkidioksidien määrää luonnonmukaisista rypäleistä valmistetuissa viineissä verrattuna tavanomaisille viineille sallittuun rikkidioksidin enimmäispitoisuuteen. Sen vuoksi luonnonmukaisten viinien enimmäisrikkipitoisuus on asianmukaista vahvistaa alhaisemmalle tasolle kuin tavanomaisten viinien. Tarvittavat rikkidioksidin määrät riippuvat viiniluokista ja eräistä sokeripitoisuuden kaltaisista viinin luontaisista ominaisuuksista, jotka olisi otettava huomioon vahvistettaessa rikkidioksidin enimmäispitoisuuksia luonnonmukaisesti tuotetuille viineille. Poikkeukselliset sääolosuhteet voivat kuitenkin joillakin viininviljelyalueilla aiheuttaa sen, että viininvalmistuksessa on tarpeen käyttää enemmän sulfiitteja asianomaisen vuoden lopputuotteen vakauden varmistamiseksi. Sen vuoksi olisi sallittava, että rikkidioksidin enimmäispitoisuutta voi nostaa tällaisten olosuhteiden esiintyessä.

(9)

Viinillä on tuotteena pitkä säilyvyys, ja eräitä viinejä pidetään perinteisesti useita vuosia tynnyreissä tai säiliöissä ennen markkinoille saattamista. Maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 (7) mukaisesti tällaisten viinien kaupan pitäminen asetuksen (EY) N:o 889/2008 merkintävaatimusten mukaisesti olisi sallittava varastojen loppumiseen saakka kyseisen asetuksen mukaisen rajoitetun ajanjakson ajan.

(10)

Osa varastoiduista viineistä on tuotettu viininvalmistusmenetelmin, jotka ovat tässä asetuksessa säädettyjen luonnonmukaisen viinin tuotantoa koskevien sääntöjen mukaisia. Tapauksissa, joissa tämä voidaan todistaa, olisi sallittava asetuksen (EY) N:o 834/2007 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön luonnonmukaisen tuotannon tunnuksen, jota kutsutaan 1 päivästä heinäkuuta 2010 alkaen nimellä ”EU:n luomutunnus”, käyttö, jotta ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja sen jälkeen tuotettujen luonnonmukaisten viinien välinen vertailu olisi oikeudenmukaista ja kilpailu rehellistä. Muissa tapauksissa viinin merkintänä olisi oltava yksinomaan ilmaisu ”luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä valmistettu viini”, eikä siinä saa käyttää EU:n luomutunnusta, sillä edellytyksellä että viini on tuotettu asetuksen (ETY) N:o 2092/91 ja asetuksen (EY) N:o 889/2008, sellaisena kuin se on ennen tällä asetuksella tehtäviä muutoksia, mukaisesti.

(11)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 889/2008 olisi muutettava.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonmukaisen tuotannon sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

1)

Muutetaan II osasto seuraavasti:

2)

Muutetaan V osasto seuraavasti:

3)

Lisätään liite VIII a tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

9.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 71/48

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,