26.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 23/1

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 66/2012,

annettu 25 päivänä tammikuuta 2012,

eläinten terveysvaatimuksista tuotaessa tiettyjä lintuja yhteisöön sekä lintujen tuontiin liittyvistä karanteenivaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 318/2007 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/65/ETY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 318/2007 (2) säädetään tiettyjen lintujen tuontia unioniin koskevista eläinten terveysvaatimuksista. Asetuksessa säädetään, että sen soveltamisalaan kuuluvia lintuja saa tuoda unioniin ainoastaan, jos ne ovat peräisin sen liitteessä I tarkoitetuista kolmansista maista tai niiden osista.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 318/2007 liitteessä I tarkoitetaan kolmansia maita tai niiden osia, jotka on lueteltu komission päätöksen 2006/696/EY (3) liitteessä I olevassa 1 osassa olevan taulukon sarakkeissa 1 ja 3 ja joista on sallittua tuoda muista kuin sileälastaisista linnuista koostuvaa siitos- ja tuotantosiipikarjaa.

(3)

Päätös 2006/696/EY kumottiin ja korvattiin sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista 8 päivänä elokuuta 2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 798/2008 (4). Asetuksen (EY) N:o 318/2007 liitteessä I olevat viittaukset kyseiseen päätökseen olisi näin ollen korvattava viittauksilla asetukseen (EY) N:o 798/2008.

(4)

Argentiina on lisäksi pyytänyt komissiota sallimaan tiettyjen vankeudessa kasvatettujen lintujen tuonnin unioniin asetuksen (EY) N:o 318/2007 nojalla. Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston Argentiinaan tekemä tarkastus ja kyseisen kolmannen maan toteuttamat jatkotoimet osoittivat, että Argentiina tarjoaa asianmukaiset takeet siitä, että se noudattaa tällaisten lintujen unioniin tuonnin osalta edellytettyjä unionin sääntöjä.

(5)

Argentiina sisältyy nykyisin asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa olevaan taulukkoon. Muista kuin sileälastaisista linnuista koostuvan siitos- ja tuotantosiipikarjan tuonti kyseisestä kolmannesta maasta ei kuitenkaan ole sallittua. Argentiina olisi tämän vuoksi sisällytettävä erillisenä kohtana asetuksen (EY) N:o 318/2007 liitteessä I olevaan luetteloon.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 318/2007 liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54.

(2)  EUVL L 84, 24.3.2007, s. 7.

(3)  EUVL L 295, 25.10.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1.

---

---

26.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 23/3

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 67/2012,

annettu 25 päivänä tammikuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

---

---

26.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 23/5

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/39/YUTP,

annettu 25 päivänä tammikuuta 2012,

Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Kosovoon (1)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan, 31 artiklan 2 kohdan ja 33 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto vahvisti 5 päivänä joulukuuta 2011 uudelleen yksiselitteisen sitoumuksensa Länsi-Balkanin maiden Eurooppa-perspektiiviin, joka on alueen vakauden, sovinnon ja tulevaisuuden kannalta elintärkeä. Lisäksi se vahvisti unionin Kosovoa koskevan politiikan sellaisena, kuin se on esitetty neuvoston aiemmissa päätelmissä.

(2)	Neuvosto hyväksyi 5 päivänä toukokuuta 2011 päätöksen 2011/270/YUTP (2) Fernando GENTILINIn nimittämisestä Euroopan unionin erityisedustajaksi Kosovoon. Hänen toimikautensa päättyy 31 päivänä tammikuuta 2012.

(3)	Samuel ŽBOGAR olisi nimitettävä Euroopan unionin erityisedustajaksi Kosovoon 1 päivästä helmikuuta 201230 päivään kesäkuuta 2013.

(4)

Vakautus- ja assosiaatioprosessi muodostaa Länsi-Balkanin aluetta koskevan unionin politiikan strategiset puitteet, ja Kosovoon sovelletaan sen välineitä, joihin kuuluvat eurooppalainen kumppanuus, vakautus- ja assosiaatioprosessin seurantajärjestelmän mukaisesti käytävä poliittinen ja tekninen vuoropuhelu sekä asiaan liittyvät unionin avustusohjelmat.

(5)	Erityisedustajan toimeksianto toteutetaan yhteensovitetusti komission kanssa, jotta voidaan varmistaa sen ja muiden asiaa koskevien unionin toimivaltaan kuuluvien toimien keskinäinen johdonmukaisuus.

(6)	Neuvosto katsoo, että Euroopan unionin erityisedustajan toimivalta ja valtuudet sekä Euroopan unionin Pristinan toimiston päällikön toimivalta ja valtuudet on annettava samalle henkilölle.

(7)	Euroopan unionin erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa olosuhteissa, jotka voivat huonontua ja jotka saattavat haitata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määriteltyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Nimitetään Samuel ŽBOGAR Euroopan unionin erityisedustajaksi Kosovoon, jäljempänä ’erityisedustaja’, 1 päivästä helmikuuta 201230 päivään kesäkuuta 2013. Erityisedustajan toimeksianto voidaan päättää aikaisemmin, jos neuvosto unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta niin päättää.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

Erityisedustajan toimeksianto perustuu unionin Kosovoa koskevan politiikan tavoitteisiin. Niihin sisältyy johtava asema vakaan, elinvoimaisen, rauhallisen, demokraattisen ja monikansaisen Kosovon tukemisessa, alueen vakauden lujittaminen sekä alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden edistäminen Länsi-Balkanissa, oikeusvaltion periaatteeseen sekä vähemmistöjen ja kulttuuri- ja uskonnollisen perinnön suojelemiseen sitoutuneen Kosovon tukeminen sekä Kosovon eteneminen kohti unionia aluetta koskevan Eurooppa-perspektiivin mukaisesti sekä asiaan liittyvissä neuvoston päätelmissä esitetyllä tavalla.

3 artikla

Toimeksianto

Näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisedustajan toimeksiantona on

a)	tarjota unionin neuvoja ja tukea poliittisessa prosessissa;

b)	edistää unionin toiminnan yleistä poliittista yhteensovittamista Kosovossa;

c)	lujittaa unionin läsnäoloa Kosovossa sekä varmistaa sen johdonmukaisuus ja tehokkuus;

d)	antaa paikallista poliittista ohjausta Kosovossa toteutettavan Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX KOSOVO) johtajalle, myös täytäntöönpanoa koskeviin velvoitteisiin liittyvien kysymysten poliittisten näkökohtien osalta;

e)	varmistaa unionin toimien johdonmukaisuus ja yhtenäisyys Kosovossa;

f)	tukea Kosovon etenemistä kohti unionia aluetta koskevan Eurooppa-perspektiivin mukaisesti kohdennetun julkisen tiedonvälityksen ja sellaisten unionin tiedotustoimien avulla, joiden tarkoituksena on varmistaa Kosovon väestön tietämys ja tuki unioniin liittyvissä asioissa;

g)	valvoa, tukea ja helpottaa poliittisten, taloudellisten ja eurooppalaisten painopisteiden kehittymistä asiaan liittyvät institutionaaliset toimivaltuudet ja tehtävät huomioon ottaen;

h)	vaikuttaa osaltaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen Kosovossa, myös naisten ja lasten osalta, unionin ihmisoikeuspolitiikan ja ihmisoikeuksia koskevien unionin suuntaviivojen mukaisesti;

i)	avustaa unionin tukeman Belgradin ja Pristinan välisen vuoropuhelun täytäntöönpanoa.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2.   Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea ylläpitää erityissuhteita erityisedustajaan ja toimii erityisedustajan ensisijaisena yhteyspisteenä neuvostoon. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta tämän toimeksiannon puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

3.   Erityisedustaja sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) kanssa.

5 artikla

Rahoitus

1.   Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä helmikuuta 2012 alkavalle ja 30 päivänä kesäkuuta 2013 päättyvälle kaudelle on 2 410 000 euroa.

2.   Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti. Länsi-Balkanin alueen maiden kansalaisilla on oltava mahdollisuus osallistua sopimuksia koskeviin tarjouskilpailuihin.

3.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1.   Erityisedustajan avuksi osoitetaan henkilöstöä avustamaan erityisedustajaa hänen toimeksiantonsa toteuttamisessa ja edistämään kaikkien Kosovossa toteutettavien unionin toimien yhdenmukaisuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta. Erityisedustaja vastaa toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa avustajaryhmänsä muodostamisesta. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvista poliittisista erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää, että henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan kanssa. Tällaisen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa asianomainen jäsenvaltio, asianomainen unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Erityisedustajaa voivat avustaa myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon tilapäisesti lähettämät asiantuntijat. Sopimuspohjaiseen kansainväliseen henkilöstöön kuuluvien on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion, unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina sekä suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon mukaisesti.

7 artikla

Euroopan unionin erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä tehtävän suorittamisen ja sen joustavan suorittamisen edellyttämistä erioikeuksista, vapauksista ja muista takuista sovitaan tilanteen mukaan yhdessä yhden tai useamman vastaanottajapuolen kanssa. Jäsenvaltiot ja komissio antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen

1.   Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä on noudatettava turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi 31 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2011/292/EU (3) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

2.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi annettuja turvallisuussääntöjä noudattaen kyseessä olevaa toimintaa varten laadittuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja Natolle/KFOR-joukoille aina turvallisuusluokkaan CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL asti.

3.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa erityisedustajan toimintaan liittyvien tarpeiden mukaisesti ja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi annettuja turvallisuussääntöjä noudattaen kyseessä olevaa toimintaa varten laadittuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja Yhdistyneille Kansakunnille (YK) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle (Etyj) turvallisuusluokkaan RESTREINT UE/EU RESTRICTED asti. Tätä varten tehdään paikallisia järjestelyjä.

4.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tähän päätökseen osallistuville kolmansille osapuolille tätä toimintaa koskeviin neuvoston keskusteluihin liittyviä EU:n turvallisuusluokittelemattomia asiakirjoja, joita koskee neuvoston työjärjestyksen (4) 6 artiklan 1 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1.   Jäsenvaltiot, komissio ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa kaikki olennaiset tiedot.

2.   Unionin edustusto ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa ja vastuullaan olevan maantieteellisen alueen turvallisuustilanteen mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet koko suoraan hänen alaisuudessaan olevan henkilöstön turvallisuuden osalta, erityisesti siten, että hän:

a)

laatii operaatiokohtaisen Euroopan ulkosuhdehallinnon ohjeisiin perustuvan turvallisuussuunnitelman, joka sisältää operaatiokohtaiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet sekä henkilöstön turvallista siirtymistä operaatioalueelle ja sen sisällä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaa koskevat ohjeet, sekä operaation valmius- ja evakuointisuunnitelman;

b)	varmistaa, että unionin ulkopuolelle lähetetyllä koko henkilöstöllä on operaatioalueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutussuoja;

c)

varmistaa, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetetyille avustajaryhmän jäsenille, mukaan lukien paikalla palvelukseen otettu henkilöstö, annetaan joko ennen operaatioalueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallinnon operaatioalueelle antaman riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

d)

varmistaa, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antaa väliraportin ja toimeksiannon toteuttamista koskevan selvityksen yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuusasioista.

11 artikla

Raportointi

Erityisedustaja raportoi säännöllisin väliajoin suullisesti ja kirjallisesti korkealle edustajalle sekä poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat kirjalliset raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja antaa korkean edustajan tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean suosituksesta selvityksiä ulkoasiainneuvostolle.

12 artikla

Toimien yhteensovittaminen

1.   Erityisedustaja edistää unionin toimien yleistä poliittista yhteensovittamista. Hän auttaa varmistamaan, että kaikki kentällä käytettävät unionin välineet toimivat johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen komission toimien kanssa sekä tilanteen mukaan alueella toimivien muiden unionin erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden ja unionin edustustoille.

2.   Paikan päällä on pidettävä yllä läheisiä suhteita unionin ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin. Näiden on parhaalla mahdollisella tavalla pyrittävä avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa. Erityisedustaja antaa paikallista poliittista ohjausta Kosovossa toteutettavan Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX) johtajalle, myös täytäntöönpanoa koskeviin velvoitteisiin liittyvien kysymysten poliittisten näkökohtien osalta. Erityisedustaja ja siviilioperaation komentaja kuulevat tarvittaessa toisiaan.

3.   Erityisedustajan on myös pidettävä yhteyttä asiaan liittyviin paikallisiin elimiin sekä muihin paikan päällä oleviin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin.

4.   Erityisedustaja huolehtii yhdessä muiden paikan päällä olevien unionin toimijoiden kanssa tiedon levittämisestä ja jakamisesta alueella olevien unionin toimijoiden keskuudessa, jotta tilannekuva ja -arviointi olisivat mahdollisimman yhteneväiset.

13 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin samalla alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti. Erityisedustaja esittää neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevan kertomuksen viimeistään marraskuun 2012 lopussa sekä kattavan kertomuksen toimeksiannon toteuttamisesta erityisedustajan toimeksiannon päättyessä.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2012.

---

(1)  Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) nojalla.

(2)  EUVL L 119, 7.5.2011, s. 12.

(3)  EUVL L 141, 27.5.2011, s. 17.

(4)  Neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä 1 päivänä joulukuuta 2009 tehty päätös 2009/937/EU (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).

---

26.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 23/9

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä tammikuuta 2012,

päätöksen 2008/855/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen lihan ja lihavalmisteiden lähettämisestä muihin jäsenvaltioihin sen liitteessä olevassa III osassa luetelluilla alueilla sijaitsevilta tiloilta

(tiedoksiannettu numerolla K(2012) 181)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/40/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa 3 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/855/EY (3) säädetään tietyistä klassisen sikaruton torjuntatoimenpiteistä päätöksen liitteessä esitetyissä jäsenvaltioissa tai niiden alueilla.

(2)

Päätöksen 2008/855/EY 7 artiklan 1 kohdan mukaan asianomaisten jäsenvaltioiden, joilla on sen liitteessä olevassa III osassa lueteltuja alueita, on varmistettava, että tuoretta sianlihaa liitteessä olevassa III osassa luetelluilla alueilla sijaitsevilta tiloilta ja tästä sianlihasta koostuvia tai sitä sisältäviä raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita ei lähetetä muihin jäsenvaltioihin.

(3)	Kyseisen liitteen III osassa luetellaan nykyisin koko Romanian alue.

(4)	Romania on toimittanut komissiolle tietoja, jotka osoittavat, että klassisen sikaruton tilanne on kyseisessä jäsenvaltiossa parantunut merkittävästi päätöksen 2008/855/EY tekemisen jälkeen.

(5)

Romania on pyytänyt, että kyseisessä jäsenvaltiossa pidetyistä sioista saadun tuoreen sianlihan ja siitä koostuvien tai sitä sisältävien raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen muihin jäsenvaltioihin sallittaisiin sillä edellytyksellä, että kyseisten hyödykkeiden turvallisuus varmistetaan kanavoidun järjestelmän avulla.

(6)

Tällainen järjestelmä koostuisi tiloista tai yhdestä tai useammasta epidemiologisesta yksiköstä, jotka käyttävät yhteistä bioturvallisuuden hallintajärjestelmää ja vakiintunutta toimitusketjua, jotta varmistetaan, että siellä pidettävällä sikojen alapopulaatiolla on muista erottuva terveystilanne klassisen sikaruton osalta. Kyseiset tilat tai epidemiologiset yksiköt sijaitsevat alueilla, joilla sovelletaan seurantaa, torjuntaa ja bioturvallisuustoimenpiteitä.

(7)

Kanavoituun järjestelmään kuuluvat tilat sekä laitokset, jotka tuottavat, varastoivat ja jalostavat tuoretta sianlihaa sekä tästä sianlihasta koostuvia tai sitä sisältäviä raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita, olisi hyväksyttävä toimivaltaisen viranomaisen toimesta ja ilmoitettava komissiolle, edellyttäen että ne täyttävät päätöksessä 2008/855/EY säädetyt terveyttä koskevat lisävaatimukset.

(8)

Lisäksi tällaisen lihan ja tällaisesta lihasta koostuvien tai sitä sisältävien raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden tuotanto, varastointi ja jalostus olisi tehtävä erillään muista tuotteista, jotka koostuvat sellaisesta lihasta tai sisältävät sellaista lihaa, joka on saatu sioista, jotka ovat peräisin päätöksen 2008/855/EY liitteessä olevassa III osassa luetelluilla alueilla sijaitsevilta kanavoidun järjestelmän ulkopuolisilta tiloilta.

(9)	Jotta varmistetaan kanavoidun järjestelmän piirissä tuotettujen lihan, lihavalmisteiden ja raakalihavalmisteiden turvallisuus, olisi toimivaltaisen viranomaisen tehtävä säännöllisesti tarkastuksia tiloilla, jotka muodostavat osan kanavoitua järjestelmää.

(10)

Yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 23 päivänä lokakuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/89/EY (4) vahvistetaan unionin vähimmäistoimenpiteet klassisen sikaruton torjumiseksi. Kyseisessä direktiivissä säädetään, että kun klassisen sikaruton primääritapaus luonnonvaraisissa sioissa on varmistunut, jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä klassisen sikaruton leviämisriskin vähentämiseksi määrättävä erinäisiä kyseisessä direktiivissä yksityiskohtaisesti esitettyjä toimenpiteitä.

(11)	Säännöllisissä tarkastuksissa, joita toimivaltainen viranomainen tekee tiloilla, jotka muodostavat osan kanavoitua järjestelmää, olisi erityisesti tarkistettava, että kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan tehokkaasti.

(12)

Klassisen sikaruton toteamisessa käytettäviä diagnostisia menettelyjä, näytteenottomenetelmiä ja laboratoriotestien tulosten arviointikriteereitä koskevan taudinmäärityskäsikirjan hyväksymisestä 1 päivänä helmikuuta 2002 tehdyssä komission päätöksessä 2002/106/EY (5) määritellään sopivimmat näytteenottomenetelmät ja laboratoriotestien tulosten arviointikriteerit tämän taudin oikean diagnoosin tekemiseksi eri tilanteissa. Kyseisiä menetelmiä ja kriteerejä olisi sen vuoksi käytettävä säännöllisissä tarkastuksissa, jotka toimivaltainen viranomainen tekee tiloilla, jotka muodostavat osan kanavoitua järjestelmää.

(13)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (6) säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuoreen lihan virallinen valvonta toteutetaan kyseisen asetuksen liitteen I mukaisesti. Kyseisessä asetuksessa säädetään myös, että terveysmerkinnät tehdään, kun virallisessa valvonnassa ei ole ilmennyt minkäänlaisia puutteita, joiden perusteella liha ei kelpaa ihmisravinnoksi. Näin ollen kanavoidun järjestelmän piirissä tuotettu tuore liha olisi merkittävä asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan I jakson III luvussa esitetyllä terveysmerkillä, jotta sen lähettäminen muihin jäsenvaltioihin voidaan sallia.

(14)

Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (7) säädetään, että elintarvikealan toimijat saavat saattaa kyseisen asetuksen mukaista hyväksymistä edellyttävissä laitoksissa käsiteltyjä eläinperäisiä tuotteita markkinoille ainoastaan, jos tuotteissa on joko asetuksen (EY) N:o 854/2004 mukaisesti käytetty terveysmerkki tai, kun mainitussa asetuksessa ei edellytetä terveysmerkin käyttämistä, asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteen II mukaisesti käytetty tunnistusmerkki. Kanavoidun järjestelmän piirissä tuotettua sianlihaa sisältävät raakalihavalmisteet ja lihavalmisteet olisi sen vuoksi merkittävä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa säädetyllä tunnistusmerkillä, jotta niiden lähettäminen muihin jäsenvaltioihin voidaan sallia.

(15)

Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto teki tarkastuksen Romaniassa heinäkuussa 2011. Useita merkittäviä puutteita todettiin klassisen sikaruton torjunta- ja seurantaohjelman täytäntöönpanossa sekä Romanian ehdottamassa kanavoidussa järjestelmässä. Raportin päätelmänä oli kuitenkin, että tällaisen järjestelmän täytäntöönpano kyseisessä jäsenvaltiossa on mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kunhan tehdään joitain suhteellisen vähäisiä muutoksia. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston raportissa esitettiin erityisiä suosituksia siitä, miten Romanian viranomaiset voivat parantaa näitä puutteita. Tarkastuksen jälkeen Romania on ilmoittanut komissiolle, että tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu sen jälkeen, kun on pantu täytäntöön niitä koskeva toimintasuunnitelma. Komissio on tutkinut asianomaiset korjaukset ja katsoo, että ne ovat riittävät, jotta kanavoitu järjestelmä voi toimia tehokkaasti.

(16)

Lisäksi Romanian esittämä klassisen sikaruton torjunta- ja seurantaohjelma hyväksyttiin 1 päivänä tammikuuta 2012 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2012 päättyväksi ajanjaksoksi jäsenvaltioiden vuodeksi 2012 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä unionin rahoituksesta 30 päivänä marraskuuta 2011 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä 2011/807/EU (8). Romania on kyseisen ohjelman puitteissa ja edellä tarkoitetun toimintasuunnitelman yhteydessä pannut täytäntöön klassista sikaruttoa koskevia lisävalvontatoimenpiteitä, ja tulokset ovat olleet myönteisiä.

(17)

Käytettävissä olevat tiedot huomioon ottaen on aiheellista sallia tässä päätöksessä säädettyjen säännösten mukaisesti Romaniassa pidetyistä sioista saadun tuoreen sianlihan sekä tästä sianlihasta koostuvien tai sitä sisältävien raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen muihin jäsenvaltioihin, edellyttäen että kyseisen jäsenvaltion ehdottama kanavoitu järjestelmä on käytössä.

(18)	Sen vuoksi päätöstä 2008/855/EY olisi muutettava.

(19)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lisätään päätökseen 2008/855/EY 8 c artikla seuraavasti:

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EUVL L 302, 13.11.2008, s. 19.

(4)  EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5.

(5)  EYVL L 39, 9.2.2002, s. 71.

(6)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

(7)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(8)  EUVL L 322, 6.12.2011, s. 11.

---

26.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 23/12

---

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 176/11/KOL,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2011,

Kippermoenin vapaa-ajankeskuksessa sijaitsevan kuntosalin rahoitusta koskevan muodollisen tutkintamenettelyn lopettamisesta (Norja)

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61 ja 62 artiklan,

OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan,

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’, ja erityisesti sen I osan 1 artiklan 2 kohdan ja II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan ja 7 artiklan 3 kohdan,

ON mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I.   TAUSTATIEDOT

1.   Menettely

Norjan viranomaiset ilmoittivat 27 päivänä tammikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 506341) Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoituksesta pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Käytyään Norjan viranomaisten kanssa kirjeenvaihtoa valvontaviranomainen ilmoitti 16 päivänä joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 538177) Norjan viranomaisille, että se oli päättänyt aloittaa Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoituksen osalta pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn.

Norjan viranomaiset esittivät menettelyn aloittamista koskevaa päätöstä koskevat huomautuksensa 23 päivänä helmikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 547864).

Tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 537/09/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (2). Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa asiasta.

Valvontaviranomainen sai huomautuksia Norjan kuntoilualan järjestöltä (Treningsforbundet) (3) ja eurooppalaiselta kuntokeskustoimialan järjestöltä (European Health & Fitness Association), jäljempänä ’EHFA’. Valvontaviranomainen tapasi Treningsforbundetin edustajat 2 päivänä marraskuuta 2010 pidetyssä kokouksessa. Valvontaviranomainen toimitti kokouksessa esitetyt kannanotot ja tiedot Norjan viranomaisille 20 päivänä syyskuuta 2010 (tapahtuma nro 567099) ja 9 päivänä marraskuuta 2010 (tapahtuma nro 576711) päivätyillä kirjeillä, ja Norjan viranomaiset esittivät huomautuksia 10 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 582713).

Norjan viranomaiset esittivät lisää huomautuksia 14 päivänä maaliskuuta 2011 (tapahtuma nro 590193) ja 22 päivänä maaliskuuta 2011 (tapahtuma nro 591454) päivätyillä kirjeillä sekä 28 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä sähköpostiviestillä (tapahtuma nro 592463).

2.   Kippermoenin vapaa-ajankeskus ja sen kuntosali

Kuten päätöksessä N:o 537/09/KOL todettiin, Kippermoenin vapaa-ajankeskus perustettiin 1970-luvulla. Se sijaitsee Vefsnin kunnassa, Nordlandin läänissä. Keskuksen omistaa kunta. Se ei ole kunnasta erillinen oikeushenkilö.

Alun perin keskuksessa oli vaatimattomasti varustetun kuntosalin lisäksi uimahalli, solariumi ja urheiluhalli. Keskusta ja sen kuntosalia laajennettiin vuosina 1997–1999 sekä uudelleen vuosina 2006–2007.

2.1   Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen ja sen kuntosalin rahoitus

Siitä asti, kun keskus perustettiin 1970-luvulla, sen rahoitus on hoidettu käyttäjämaksuin ja kunnan talousarviosta. Käyttäjät osallistuvat rahoitukseen maksamalla pääsymaksun tiloihin. Hintojen, tarjolla olevien lipputyyppien ja tulojen käytön määrittäminen on täysin kunnan vastuulla. Vaikka lippujen hintoja on vuosien mittaan mukautettu, käyttäjämaksut eivät kata keskuksen kaikkia toimintakustannuksia. Vaje katetaan kunnan talousarviosta kunnanvaltuuston tekemien talousarviopäätösten mukaisesti.

2.2   Norjan viranomaisten toimittamat uudet tiedot

2.2.1   Kuntosalin käyttäjiltä perittävät maksut

Valvontaviranomainen totesi päätöksessä N:o 537/09/KOL, että vapaa-ajankeskusta oli sen perustamisesta lähtien rahoitettu käyttäjämaksuilla ja kunnan talousarviosta (4). Muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä Norjan viranomaiset ovat selventäneet, että käyttäjiltä perittiin maksu vain joidenkin keskuksen tilojen (toisin sanoen uimahallin) käytöstä. Kuntosalin käyttö oli vapaata vuoteen 1996 saakka, jolloin kunta alkoi periä siitä käyttömaksun (5).

2.2.2   Vuosina 1997–1999 toteutetut laajennukset

Valvontaviranomainen totesi päätöksessä N:o 537/09/KOL, että Kippermoenin vapaa-ajankeskusta laajennettiin vuonna 1997 ja että tämä laajennus rahoitettiin muun muassa 10 miljoonan Norjan kruunun suuruisella lainalla. Valvontaviranomainen ei ollut saanut yksityiskohtaisia tietoja lainasta eikä siitä, missä määrin lainasta mahdollisesti koitui etua kuntosalille ja vapaa-ajankeskukselle kokonaisuudessaan (6). Muodollisen tutkintamenettelyn aikana Norjan viranomaiset selvensivät, että lainan määrä oli menettelyn aloittamista koskeneessa päätöksessä mainitun 10 miljoonan Norjan kruunun sijaan 5,8 miljoonaa Norjan kruunua (7). Lisäksi Norjan viranomaiset selostivat, että kunta ei saanut lainaa kuntosalin laajennuksen rahoittamiseen vaan muun muassa uuden, Mosjøhallen-jalkapallohallin rakentamiseen, jonka kokonaiskustannukset olivat 14 miljoonaa Norjan kruunua (8).

Kuntosalia laajennettiin vuosina 1997–1999, ja vapaa-ajankeskus hankki sinne uusia laitteita (painonnostovälineitä, kuntopyöriä ja useita muita kuntosalilaitteita) yhteensä noin 870 000 Norjan kruunun arvosta (noin 109 000 euroa) (9).

2.2.3   Vuosina 2006–2007 toteutetut laajennukset

Norjan viranomaiset ovat toimittaneet uusia tietoja myös vuosina 2006–2007 toteutetusta vapaa-ajankeskuksen laajennuksesta.

Kunta päätti vuonna 2005, että kuntosalia laajennetaan rakentamalla uusi lisärakennus yhdistämään keskuksen olemassa olevia rakennuksia. Tarkoituksena oli tehdä keskukseen pääsystä käyttäjäystävällisempää. Lisäksi kunta päätti samalla ajanmukaistaa olemassa olevia tiloja (10). Olemassa olevien rakennusten yhdistäminen ja ajanmukaistaminen toteutettiin sen varmistamiseksi, että keskuksen tilat olisivat samantasoisia muiden vastaavien keskusten kanssa (11).

Näin ollen vuosina 2006–2007 vapaa-ajankeskusta ja kuntosalia ajanmukaistettiin ja laajennettiin uudella lisärakennuksella (Mellombygningen). Laajennuksen kokonaiskustannukset olivat noin 14,2 miljoonaa Norjan kruunua. Jotta kuntosalin osuus laajennuskustannuksista olisi suhteellisesti oikea (noin 80 prosenttia (12)), laadittiin kustannusten kohdentamista koskeva suunnitelma. Jäljelle jäävä (noin 20 prosentin) osuus oli tarkoitus kattaa muilla keinoin, sillä nämä kustannukset eivät liittyneet kuntosaliin vaan keskuksen muihin tiloihin. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä valvontaviranomainen totesi, ettei kuntosali ollut huolehtinut kustannusten kohdentamista koskevan suunnitelman mukaisesta koko osuudestaan vuoden 2008 lainakustannuksista. Sittemmin Norjan viranomaiset ovat selostaneet, että kuntosali kattoi lainan kokonaiskustannukset vuonna 2008 osoittamalla vuotuisen voittonsa kunnalle (13).

2.2.4   Ei rahoitusta Nordlandin lääniltä

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekohetkellä käytettävissä olleiden tietojen perusteella valvontaviranomainen ei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että keskuksen kuntosali olisi saanut rahoitusta Nordlandin lääniltä (14). Tämän vuoksi Norjan viranomaisilta pyydettiin tietoja asiasta. Norjan viranomaiset esittivät selvityksen siitä, ettei Nordlandin lääni ole rahoittanut keskuksen kuntosalia (15).

3.   Syyt menettelyn aloittamiseen

Valvontaviranomainen käynnisti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se ei ollut varma, oliko Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoitus ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Valvontaviranomainen ei ollut varma myöskään siitä, voitiinko kuntosalin rahoitus, jos se katsottaisiin valtiontueksi, katsoa yhteensopivaksi ETA-sopimuksen kanssa joko 59 artiklan 2 kohdan perusteella tukena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille tai 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella tukena kulttuuritoiminnan tai alueellisen toiminnan edistämiseen.

Norjan viranomaiset olivat ilmoittaneet kuntosalin rahoituksesta tammikuussa 2009. Ne eivät olleet esittäneet tietoja, joiden perusteella olisi voitu päätellä alustavasti, että kuntosalin rahoitus, jos sitä pidettäisiin valtiontukena, olisi pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu voimassa oleva tukiohjelma. Ottaen huomioon nämä epäilyt valvontaviranomainen aloitti 1 artiklan 3 ja 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn.

4.   Kolmansien osapuolten huomautukset

Valvontaviranomainen sai huomautuksia kahdelta kolmannelta osapuolelta, EHFA:lta ja Treningsforbundet-järjestöltä.

4.1   European Health & Fitness Association (EHFA) -järjestön huomautukset

EHFA on riippumaton voittoa tavoittelematon järjestö, joka edustaa Euroopan terveys- ja kuntoilutoimialaa. Sen mukaan kuntosaleja olisi kohdeltava tasapuolisin edellytyksin riippumatta siitä, ovatko ne yksityisessä vai julkisessa omistuksessa, eikä julkisessa omistuksessa oleville kuntosaleille saisi myöntää etuja, jotka ovat ristiriidassa ETA-sopimuksen 59 artiklan kanssa.

4.2   Treningsforbundet -järjestön huomautukset

Treningsforbundet on norjalainen kaupallisten kuntosalien järjestö. Treningsforbundet katsoo, että Norjan markkinoilla toimivia kuntosaleja valikoivasti hyödyttävät valtion varat ovat yleensä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska tällainen rahoitus vääristää kilpailua ja vaikuttaa ETA:n sisäiseen kauppaan. Osoittaakseen väitteensä oikeaksi Treningsforbundet esitti valvontaviranomaiselle yleistä tietoa Norjan kuntosalimarkkinoista (16).

Lisäksi Treningsforbundet katsoo, että valtiontuen julkisessa omistuksessa oleville kuntosaleille ei voida katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti korvauksena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta eikä 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukena kulttuuritoimintaan tai alueelliseen toimintaan, ellei samaa tukea tarjota yksityisessä omistuksessa oleville kuntosaleille samoin edellytyksin.

5.   Norjan viranomaisten huomautukset

Norjan viranomaiset katsovat, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksessa sijaitsevan kuntosalin rahoitus ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea seuraavista syistä: i) kuntosali ei saa valtion varoista peräisin olevaa valikoivaa etua, ii) kuntosali ei ole yritys ja iii) kuntosalin rahoitus ei vaikuta ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan.

Lisäksi Norjan viranomaiset toteavat, että mahdolliset kuntosalille suunnatut kunnan varat täyttävät vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (17) edellytykset eivätkä sen vuoksi ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Siinä tapauksessa, että valvontaviranomainen katsoo rahoituksen olevan valtiontukea, Norjan viranomaiset pitävät tällaista tukea voimassa olevana tukena, sillä Kippermoenin vapaa-ajankeskusta on rahoitettu kunnan talousarviosta ja käyttäjämaksujen välityksellä jo ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa, ja tämä rahoitusmenetelmä on säilynyt muuttumattomana siitä lähtien.

Edellä esitetystä huolimatta Norjan viranomaiset katsovat mahdollisen tuen olevan yhteensopivaa ETA-sopimuksen kanssa joko 59 artiklan 2 kohdan perusteella tukena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua varten tai vaihtoehtoisesti 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella tukena kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Lisäksi Norjan viranomaiset katsovat, että kuntokeskuksen laajennuksen rahoitus vuosina 2006–2007 on tietynlaista aluetukea, joka on yhteensopivaa 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja kansallista aluetukea vuosiksi 2007–2013 koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen (18) kanssa.

II.   ARVIOINTI

1.   Vefsnin kunnalta saatu rahoitus

Norjan viranomaiset ilmoittivat kuntosalin rahoituksesta valvontaviranomaiselle tammikuussa 2009. Ilmoituksessaan Norjan viranomaiset eivät tuoneet esille mitään perusteluja sille, että kuntosalin rahoitus olisi ollut voimassa olevaa tukea, huolimatta siitä, että ilmoitus sisälsi kopion haasteesta, joka koski oikeudenkäyntimenettelyä norjalaisissa tuomioistuimissa ja jossa hakija esitti pitkähköt perustelut sille, että kuntosalin rahoitus oli uutta tukea (19).

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä valvontaviranomainen viittasi siihen, että kuntosalin rahoitustapa (vapaa-ajankeskuksen vajeen kattaminen kokonaisuudessaan kunnan talousarviosta ja pääsylipputulojen kohdentaminen) oli käytössä jo ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa ja voisi tällä perusteella näyttää olevan pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan i alakohdassa tarkoitettua voimassa olevaa tukea (20). Voimassa olevaan tukeen tehdyt muutokset ovat kuitenkin saman pöytäkirjan 1 artiklan c kohdan mukaan uutta tukea.

Päätöksessään valvontaviranomainen totesi, ettei se ollut saanut tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja kuntosalin kahdesta laajennuksesta ja lipputulojen kohdentamisjärjestelmään tehdyistä muutoksista. Se huomautti, että nämä tekijät olisivat voineet muuttaa voimassa olevan tukijärjestelmän pöytäkirjan 1 artiklan c kohdassa tarkoitetuksi uudeksi tueksi (21).

Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjen periaatteiden (22) mukaisesti valvontaviranomainen sovelsi toimenpiteiden käsittelyssä uutta tukea koskevia sääntöjä.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettävä arviointi siitä, onko mahdollinen tukitoimenpide uutta vai voimassa olevaa tukea, on väistämättä luonteeltaan vain alustava. Vaikka valvontaviranomainen päättäisi tuolloin käytettävissä olevien tietojen pohjalta aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan perusteella, se voi silti menettelyn loppuun saattamisesta annettavassa päätöksessä katsoa toimenpiteen, jos siihen liittyy tukea, olevan itse asiassa voimassa olevaa tukea (23). Jos kyse on voimassa olevasta tuesta, valvontaviranomaisen on noudatettava voimassa olevaan tukeen sovellettavaa menettelyä (24). Tällaisessa tilanteessa valvontaviranomaisen olisi lopettava muodollinen tutkintamenettely ja aloitettava voimassa olevaa tukea koskeva menettely, josta määrätään pöytäkirjassa 3 olevan II osan 17–19 artiklassa (25). Viimeksi mainitussa menettelyssä ja vain siinä valvontaviranomainen arvioi, onko toimenpide tukea, ja jos on, soveltuuko se ETA-sopimuksen toimintaan.

Kuten edellä tämän päätöksen I jakson 2 kohdassa on selostettu, Norjan viranomaiset ovat esittäneet lisätietoja Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoituksesta ja laajentamisesta.

Koska kuntosalia ei ole rahoitettu erillisenä toimintona, sen rahoitusta ei voida arvioida irrallaan koko vapaa-ajankeskuksen rahoituksesta. Siitä asti kun keskus perustettiin 1970-luvulla, vapaa-ajankeskuksen rahoitus on hoidettu käyttäjiltä perittävin maksuin ja kunnan talousarviosta. Vaikka kunta otti kuntosalin käytöstä perittävät maksut käyttöön vasta vuonna 1996, se oli veloittanut vapaa-ajankeskuksen eräiden muiden osien, erityisesti uimahallin käyttäjiltä maksua 1970-luvulta saakka. Tällä perusteella valvontaviranomainen toteaa, ettei Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen rahoitusjärjestelmää sinänsä ole muutettu.

Kuntosalin vuosina 1997–1999 toteutettu laajennus ei ollut niin laaja kuin valvontaviranomaiselle alun perin esitettyjen tietojen perusteella vaikutti. Norjan viranomaiset ovat muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä selostaneet, että kunta otti 5,8 miljoonan Norjan kruunun lainan (10 miljoonan Norjan kruunun sijaan), eikä sitä käytetty kuntosalin kunnostamisen. Sen sijaan kyseisenä aikana toteutettiin kuntosalin melko vaatimaton laajennus ja uudelleenvarustelu, joiden kokonaiskustannukset (noin 870 000 Norjan kruunua) rahoitettiin käyttäjiltä perityistä maksuista saaduilla tuloilla.

Vaikka vuosina 2006–2007 toteutettu laajennus oli kattavampi, sillä kuitenkin huolehdittiin ainoastaan siitä, että tarjolla olevat palvelut olivat samalla tasolla vastaavien kuntosalien kanssa. Näin ollen kuntosalin harjoittama toiminta on ennen ja jälkeen laajennusten samanlaista; sitä ainoastaan mukautettiin alan kehitykseen ja käyttäjien vaatimuksiin. Kunta on Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin kautta toiminut kuntosalimarkkinoilla sekä ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa että sen jälkeen. Se on laajentanut kuntosalia muutamaan otteeseen vain voidakseen tarjota kuntalaisille palveluja, jotka vastaavat kuntosaleilta odotettavia palveluja. Rahoitusjärjestelmä (käyttäjämaksut ja osuudet kunnan talousarviosta) ja toiminnan tarkoitus (kuntosalitilojen tarjoaminen väestön käyttöön) eivät ole muuttuneet (26). Laajennukset eivät ole myöskään tuoneet kunnalle mahdollisuutta päästä uusille markkinoille. Tältä osin nyt käsiteltävänä oleva asia eroaa komission päätöksestä, jonka se teki BBC:n digitaalista opinto-ohjelmaa koskeneessa asiassa (27). Kyseinen asia koski muutoksia, joita oli tehty voimassa olleeseen tukijärjestelmään Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen yleisradioyhtiön BBC:n hyväksi. Komissio katsoi kyseisessä asiassa, että voimassa olleeseen tukijärjestelmään tehdyt muutokset sisälsivät uutta tukea, sillä niiden myötä lähetystoiminnan harjoittajan oli mahdollista toteuttaa toimintoja, joilla ei ollut tiivistä yhteyttä voimassa olevaan ohjelmaan. Lisäksi muutokset antoivat BBC:lle mahdollisuuden päästä kehittyneille markkinoille, joilla BBC oli kilpaillut kaupallisten toimijoiden kanssa vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan (28).

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoitus Vefsnin kunnan varoilla, siltä osin kuin se sisältää valtiontukea, on voimassa oleva tukiohjelma. Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdassa on erillinen voimassa olevaa tukea koskeva menettely. Kyseisen kohdan mukaisesti valvontaviranomaisen on seurattava jatkuvasti EFTAn jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Sen on tehtävä EFTAn jäsenvaltioille ehdotuksia ETA-sopimuksen asteittaisen kehittämisen tai sen toiminnan kannalta aiheellisiksi toimenpiteiksi.

2.   Rahoitus Nordlandin lääniltä

Kuten edellä todettiin, Norjan viranomaiset ovat selventäneet, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosali ei ole saanut rahoitusta Nordlandin lääniltä. Näin ollen asiassa ei ole tapahtunut valtion varojen siirtoa Nordlandin lääniltä. Kyseessä on ensimmäinen neljästä kumulatiivisesta arviointiperusteesta, joiden on täytyttävä, jotta toimenpide olisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Valvontaviranomainen päättelee Norjan viranomaisten hiljattain toimittamien tietojen perusteella, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosali ei ole tässä yhteydessä saanut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea etuina, jotka olisivat peräisin valtion varoista (Nordlandin lääniltä).

3.   Päätelmät

Norjan viranomaisten esittämien uusien tietojen mukaan Nordlandin lääni ei myöntänyt Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalille taloudellisia etuja nyt käsiteltävänä olevan muodollisen tutkintamenettelyn kattaman ajanjakson aikana. Valvontaviranomainen päättelee tällä perusteella, että Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalille ei ole kyseisellä ajanjaksolla myönnetty Nordlandin lääniltä peräisin olevaa valtiontukea.

Lisäksi valvontaviranomainen on päätellyt, että siltä osin kuin Vefsnin kunnalta peräisin olevat varat on käytetty Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoittamiseen ja nämä varat ovat valtiontukea, kyseinen valtiontuki on myönnetty voimassa olevan tukiohjelman mukaisesti. Valvontaviranomainen on päättänyt edellä esitetyn arvion perusteella lopettaa muodollisen tutkintamenettelyn ja aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyn voimassa olevan tuen tarkistamismenettelyn,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muodollinen tutkintamenettely, joka koskee Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoitusta Nordlandin lääniltä peräisin olevilla varoilla arvioitavana olevan ajanjakson aikana, on aiheeton, minkä vuoksi se lopetetaan.

2 artikla

Lopetetaan muodollinen tutkintamenettely, joka koskee Kippermoenin vapaa-ajankeskuksen kuntosalin rahoitusta Vefsnin kunnalta peräisin olevilla varoilla.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

4 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

---

(1)  EUVL C 184, 8.7.2010, s. 5, ja ETA-täydennysosa N:o 35, 8.7.2010, s. 1.

(2)  Ks. alaviite 1.

(3)  Aiemmin Norjan kuntokeskusten järjestö (Norsk Treningssenterforbund).

(4)  Päätöksen I luvun 2.2 kohta.

(5)  Ks. Norjan viranomaisten 28 päivänä maaliskuuta 2011 päivätty sähköpostiviesti (tapahtuma nro 592463).

(6)  Päätöksen N:o 537/09/KOL I luvun 2.2 kohta ja II luvun 1.3 kohta.

(7)  Ks. Norjan viranomaisten 23 päivänä helmikuuta 2010 päivätty kirje (tapahtuma nro 547864), s. 6.

(8)  Edellä mainittu kirje, s. 2, 6 ja 8.

(9)  Edellä mainittu kirje, s. 7–9.

(10)  Ks. Vefsnin kunnanvaltuuston päätökset 10/05 ja 152/05, tapahtuman nro 547864 liite 2.

(11)  Ks. Norjan viranomaisten 23 päivänä helmikuuta 2010 päivätty kirje (tapahtuma nro 547864), s. 10.

(12)  Ks. Norjan viranomaisten 9 päivänä syyskuuta 2009 päivätty kirje (tapahtuma nro 529846), s. 2–4.

(13)  Ks. Norjan viranomaisten 23 päivänä helmikuuta 2010 päivätty kirje (tapahtuma nro 547864), s. 12.

(14)  Päätöksen N:o 537/09/KOL II luvun 1.1 kohta.

(15)  Ks. Norjan viranomaisten 23 päivänä helmikuuta 2010 päivätty kirje (tapahtuma nro 547864), s. 19–20.

(16)  Ks. valvontaviranomaisen 9 päivänä marraskuuta 2010 päivätty kirje (tapahtuma nro 576711).

(17)  Komission 15 päivänä joulukuuta 2006 antama asetus (EY) N:o 1998/2006 perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen; otettu osaksi ETA-sopimusta sopimuksen liitteessä 15 olevassa 1ea kohdassa.

(18)  Suuntaviivat ovat saatavilla osoitteessa http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=15125&1=1

(19)  Ks. Norjan viranomaisten 27 päivänä tammikuuta 2009 päivätty kirje (tapahtuma nro 506341), s. 40.

(20)  Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan i alakohdassa voimassa oleviksi tuiksi määritellään ’tuet, jotka olivat olemassa ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa kyseisessä EFTA-valtiossa, eli tukiohjelmat ja yksittäiset tuet, jotka on otettu käyttöön ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa ja joita voidaan soveltaa edelleen ETA-sopimuksen voimaantulon jälkeen.’

(21)  Päätöksen N:o 537/09/KOL II luvun 1.3 kohta.

(22)  Asia C-400/99, Italia v. komissio (Kok. 2005, s. I-3657).

(23)  Edellä mainittu tuomio, 47 ja 54–55 kohta.

(24)  Asia T-190/00, Regione Siciliana v. komissio (Kok. 2003, s. II-5015, 48 kohta).

(25)  Asia C-312/90, Espanja v. komissio (Kok. 1992, s. I-4117, 14–17 kohta), ja asia C-47/91, Italia v. komissio (Kok. 1992, s. I-4145, 22–25 kohta).

(26)  Ks. julkisasiamies AG Trabucchin ratkaisuehdotus asiassa 51/74, Hulst (Kok. 1975, s. 79).

(27)  Asia N 37/2003 (Yhdistynyt kuningaskunta), saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eu_law/state_aids/comp-2003/n037-03.pdf

(28)  Edellä mainittu asia, 36 kohta.

---