ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2012.012.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 12

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

55. vuosikerta
14. tammikuu 2012


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 28/2012, annettu 11 päivänä tammikuuta 2012, todistuksia koskevista vaatimuksista tiettyjen elintarvikesekoitusten tuonnissa unioniin ja kuljetuksessa unionin kautta sekä päätöksen 2007/275/EY ja asetuksen (EY) N:o 1162/2009 muuttamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 29/2012, annettu 13 päivänä tammikuuta 2012, oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista

14

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 30/2012, annettu 13 päivänä tammikuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

22

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 31/2012, annettu 13 päivänä tammikuuta 2012, vilja-alalla 16 päivästä tammikuuta 2012 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

24

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

14.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 12/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 28/2012,

annettu 11 päivänä tammikuuta 2012,

todistuksia koskevista vaatimuksista tiettyjen elintarvikesekoitusten tuonnissa unioniin ja kuljetuksessa unionin kautta sekä päätöksen 2007/275/EY ja asetuksen (EY) N:o 1162/2009 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (2) ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (3) ja erityisesti sen 9 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (4) ja erityisesti sen 16 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (5) ja erityisesti sen 48 artiklan 1 kohdan ja 63 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 97/78/EY säädetään, että jäsenvaltioiden on tehtävä kolmansista maista unioniin tuotavien tuotteiden eläinlääkinnälliset tarkastukset kyseisen direktiivin ja asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 vahvistetaan yleiset säännöt sellaista virallista valvontaa varten, jolla todetaan erityisesti, että noudatetaan sääntöjä, joilla pyritään estämään, poistamaan tai vähentämään hyväksyttäville tasoille ihmisiin ja eläimiin joko suoraan tai ympäristön kautta kohdistuvia riskejä.

(3)

Direktiivissä 2002/99/EY vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat yleiset säännöt ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden ja niistä saatavien tuotteiden unionissa tapahtuvan tuotannon, jalostuksen ja jakelun sekä kolmansista maista unionin alueelle tuomisen kaikkien vaiheiden osalta.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetään eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä elintarvikealan toimijoita varten. Mainitun asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että elintarvikealan toimijoiden, jotka tuovat sekä kasviperäisiä tuotteita että jalostettuja eläinperäisiä tuotteita sisältäviä elintarvikkeita (elintarvikesekoituksia), on varmistettava, että tällaisiin elintarvikkeisiin sisältyvät jalostetut eläinperäiset tuotteet täyttävät tietyt kyseisessä asetuksessa vahvistetut kansanterveyttä koskevat vaatimukset. Lisäksi asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetään, että elintarvikealan toimijoiden on pystyttävä osoittamaan varmistaneensa asian, esimerkiksi asianmukaisin asiakirjoin tai todistuksin.

(5)

Asetusta (EY) N:o 853/2004 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Joidenkin siinä säädettyjen toimenpiteiden soveltaminen välittömästi kyseisestä päivämäärästä lähtien olisi joissakin tapauksissa kuitenkin aiheuttanut käytännön ongelmia.

(6)

Komission asetuksessa (EY) N:o 2076/2005 (6) säädetään tämän vuoksi, että poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 853/2004 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, elintarvikealan toimijat, jotka tuovat elintarvikesekoituksia sisältäviä elintarvikkeita, vapautetaan kyseisessä artiklassa säädetystä velvollisuudesta.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanoa koskevista siirtymätoimenpiteistä 30 päivänä marraskuuta 2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1162/2009 (7) kumottiin ja korvattiin asetus (EY) N:o 2076/2005. Asetus (EY) N:o 1162/2009 sisältää saman poikkeuksen asetuksen (EY) N:o 853/2004 6 artiklan 4 kohdasta kuin asetus (EY) N:o 2076/2005.

(8)

Lisäksi asetuksessa (EY) N:o 1162/2009 säädetään, että elintarvikesekoitusten tuonnissa on soveltuvissa tapauksissa noudatettava yhdenmukaistettuja unionin sääntöjä ja muutoin jäsenvaltioiden soveltamia kansallisia sääntöjä.

(9)

Asetusta (EY) N:o 1162/2009 sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013.

(10)

Rajatarkastusasemilla neuvoston direktiivien 91/496/ETY ja 97/78/EY nojalla tarkastettavia eläimiä ja tuotteita koskevista luetteloista 17 päivänä huhtikuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/275/EY (8) säädetään, että tietyille elintarvikesekoituksille on unioniin tuonnin yhteydessä tehtävä eläinlääkinnälliset tarkastukset. Kyseisen päätöksen mukaan eläinlääkinnälliset tarkastukset on tehtävä seuraaville elintarvikesekoituksille: elintarvikesekoitukset, jotka sisältävät jalostettuja lihavalmisteita, elintarvikesekoitukset, jotka sisältävät vähintään puolet muita eläinperäisiä jalostettuja tuotteita kuin jalostettuja lihavalmisteita, sekä elintarvikesekoitukset, jotka eivät sisällä jalostettuja lihavalmisteita ja jotka sisältävät alle puolet jalostettuja maitotuotteita, jos lopputuotteet eivät täytä tiettyjä päätöksessä 2007/275/EY säädettyjä vaatimuksia.

(11)

Lisäksi päätöksessä 2007/275/EY säädetään tietyistä niitä elintarvikesekoituksia koskevista todistusvaatimuksista, joille on tehtävä eläinlääkinnälliset tarkastukset. Siinä säädetään, että jalostettuja lihavalmisteita sisältävät elintarvikesekoitukset on varustettava unioniin tuotaessa unionin lainsäädännössä vahvistetulla lihavalmisteita koskevalla asianomaisella todistuksella. Jalostettuja maitotuotteita sisältävät elintarvikesekoitukset, joille on tehtävä eläinlääkinnälliset tarkastukset, on unioniin tuotaessa varustettava unionin lainsäädännössä vahvistetulla asianomaisella todistuksella. Lisäksi elintarvikesekoitukset, jotka sisältävät ainoastaan jalostettuja kalastus- tai munatuotteita ja joille on tehtävä eläinlääkinnälliset tarkastukset, on unioniin tuotaessa varustettava unionin lainsäädännössä vahvistetulla asianomaisella todistuksella tai kaupallisella asiakirjalla, jos kyseistä todistusta ei edellytetä.

(12)

Elintarvikesekoitukset, joille on päätöksen 2007/275/EY nojalla tehtävä eläinlääkinnälliset tarkastukset, ovat luonnostaan sellaisia, joista voi aiheutua suurempi kansanterveysriski. Mahdollisen kansanterveysriskin aste vaihtelee sen mukaan, mitä eläinperäistä tuotetta elintarvikesekoitukseen sisältyy, mikä on kyseisen eläinperäisen tuotteen prosentuaalinen osuus elintarvikesekoituksessa ja mitä käsittelyjä sille on tehty sekä mikä on elintarvikesekoituksen säilyvyys.

(13)

Tämän vuoksi on aiheellista, että asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädettyjä kansanterveyttä koskevia vaatimuksia sovelletaan kyseisiin elintarvikesekoituksiin jo ennen asetuksessa (EY) N:o 1162/2009 säädetyn poikkeuksen voimassaolon päättymistä.

(14)

Tässä asetuksessa olisi erityisesti säädettävä todistuksista, joilla osoitetaan, että asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistettuja kansanterveyttä koskevia vaatimuksia noudatetaan tuotaessa elintarvikesekoituksia, jotka sisältävät jalostettuja lihavalmisteita, elintarvikesekoituksia, jotka sisältävät vähintään puolet maitotuotteita tai jalostettuja kalastus- tai munatuotteita, sekä elintarvikesekoituksia, jotka eivät sisällä jalostettuja lihavalmisteita ja jotka sisältävät alle puolet jalostettuja maitotuotteita, jos lopputuotteet eivät säily huoneenlämmössä tai niitä ei ole valmistettaessa selvästi täysin kypsennetty tai lämpökäsitelty koko sisältönsä osalta siten, että kaikki raakatuotteet on denaturoitu.

(15)

Näin ollen asetuksessa (EY) N:o 1162/2009 vahvistettua poikkeusta ei pitäisi enää soveltaa kyseisiin elintarvikesekoituksiin.

(16)

Kyseisiin elintarvikesekoituksiin liittyvät eläinten terveyttä koskevat vaatimukset on jo vahvistettu unionin lainsäädännössä. Kyseisiä elintarvikesekoituksia pitäisi näiden vaatimusten mukaisesti tuoda vain hyväksytyistä kolmansista maista.

(17)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava erityinen eläinlääkärintodistuksen malli, jolla todistetaan, että kyseiset unioniin tuodut elintarvikesekoitukset ovat mainittujen kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskevien vaatimusten mukaiset. Näin ollen päätöksessä 2007/275/EY vahvistettuja todistusvaatimuksia ei pitäisi enää soveltaa kyseisiin elintarvikesekoituksiin.

(18)

Niiden muiden elintarvikesekoitusten osalta, jotka sisältävät vähintään puolet muita eläinperäisiä tuotteita kuin maitotuotteita tai kalastus- tai munatuotteita, olisi edelleen sovellettava päätöksessä 2007/275/EY vahvistettuja todistusvaatimuksia. Unionin lainsäädännön yksinkertaistamista ja selkiyttämistä ajatellen on kuitenkin aiheellista sisällyttää mainitut todistusvaatimukset tähän asetukseen, jotta elintarvikesekoitusten todistuksia koskevat tärkeimmät säännöt voidaan vahvistaa yhdessä ainoassa säädöksessä.

(19)

Päätöstä 2007/275/EY ja asetusta (EY) N:o 1162/2009 olisi tämän vuoksi muutettava.

(20)

Eläinten terveyteen liittyvistä syistä olisi säädettävä unionin kautta tapahtuvaa kuljetusta koskevista erityisedellytyksistä ja todistuksesta. Näitä edellytyksiä olisi kuitenkin sovellettava ainoastaan niihin elintarvikesekoituksiin, jotka sisältävät jalostettuja lihavalmisteita tai jalostettuja maitotuotteita.

(21)

Kun otetaan huomioon Kaliningradin maantieteellinen sijainti, unionin kautta Venäjälle ja Venäjältä kulkevien lähetysten osalta olisi säädettävä erityisedellytykset, joilla on vaikutusta vain Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.

(22)

Kaupan häiriöiden välttämiseksi olisi siirtymäkaudella sallittava päätöksen 2007/275/EY mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää annettujen todistusten käyttö.

(23)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin alueelle kolmansista maista tuotavien tiettyjen elintarvikesekoitusten lähetysten todistuksia.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan päätöksen 2007/275/EY 2 artiklassa esitettyjä määritelmiä.

3 artikla

Tiettyjen elintarvikesekoitusten tuonti

1.   Seuraavien unionin alueelle tuotavien elintarvikesekoitusten lähetysten on tultava sellaisesta kolmannesta maasta tai sen osasta, josta on sallittua tuoda unionin alueelle kyseisiin elintarvikesekoituksiin sisältyvien eläinperäisten tuotteiden lähetyksiä, ja kyseisten elintarvikesekoitusten valmistukseen käytettyjen eläinperäisten tuotteiden on oltava peräisin asetuksen (EY) N:o 853/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisista laitoksista:

a)

päätöksen 2007/275/EY 4 artiklan a alakohdassa tarkoitetut elintarvikesekoitukset, jotka sisältävät jalostettuja lihavalmisteita;

b)

päätöksen 2007/275/EY 4 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitetut elintarvikesekoitukset, jotka sisältävät jalostettuja maitotuotteita;

c)

päätöksen 2007/275/EY 4 artiklan b alakohdassa tarkoitetut elintarvikesekoitukset, jotka sisältävät vähintään puolet jalostettuja kalastus- tai munatuotteita.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikesekoitusten lähetysten mukana on oltava liitteessä I esitetyn terveystodistuksen mallin mukainen terveystodistus ja lähetysten on noudatettava mainituissa todistuksissa vahvistettuja edellytyksiä.

3.   Sellaisten elintarvikesekoitusten lähetysten, jotka sisältävät vähintään puolet muita kuin 1 kohdassa mainittuja eläinperäisiä tuotteita, on tultava sellaisesta kolmannesta maasta tai sen osasta, josta on sallittua tuoda unionin alueelle kyseisiin elintarvikesekoituksiin sisältyvien eläinperäisten tuotteiden lähetyksiä, ja niiden mukana on unionin alueelle tuotaessa oltava asianmukainen unionin lainsäädännössä kyseisiä eläinperäisiä tuotteita varten vahvistettu todistus tai kaupallinen asiakirja, jos kyseistä todistusta ei edellytetä.

4 artikla

Tiettyjen elintarvikesekoitusten kauttakuljetus ja varastointi

Edellä 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen elintarvikesekoitusten lähetysten, joita ei ole tarkoitettu unioniin tuotaviksi vaan jotka on tarkoitettu kolmanteen maahan joko välittömästi kauttakuljetuksena tai neuvoston direktiivin 97/78/EY 11, 12 tai 13 artiklan mukaisen unionissa varastoinnin jälkeen, tuominen unionin alueelle on sallittua ainoastaan, jos lähetykset täyttävät seuraavat edellytykset:

a)

ne ovat peräisin sellaisesta kolmannesta maasta tai sen osasta, josta on sallittua tuoda unionin alueelle kyseisiin elintarvikesekoituksiin sisältyvien eläinperäisten tuotteiden lähetyksiä, ja ne täyttävät kyseisiä tuotteita koskevat asianmukaiset käsittelyyn liittyvät edellytykset, joista säädetään kyseisen eläinperäisen tuotteen osalta komission päätöksessä 2007/777/EY (9) ja komission asetuksessa (EU) N:o 605/2010 (10);

b)

niiden mukana on terveystodistus, joka on laadittu liitteessä II esitetyn terveystodistuksen mallin mukaisesti;

c)

ne täyttävät kyseisiin elintarvikesekoituksiin sisältyvien eläinperäisten tuotteiden tuonnissa unioniin edellytettävät erityiset eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, jotka on asetettu b alakohdassa tarkoitetun terveystodistuksen mallin eläinten terveyttä koskevassa vakuutuksessa;

d)

niiden hyväksyttävyys kauttakuljetukseen, mukaan luettuna varastointi tarvittaessa, on osoitettu komission asetuksen (EY) N:o 136/2004 (11) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla yhteisellä eläinlääkinnällisellä tuloasiakirjalla, jonka on allekirjoittanut unionin saapumisrajatarkastusaseman virkaeläinlääkäri.

5 artikla

Venäjältä tulevien ja Venäjälle menevien lähetysten kauttakuljetusta koskeva poikkeus

1.   Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, 3 artiklassa tarkoitettujen elintarvikesekoitusten lähetysten kuljetukset unionin kautta maanteitse tai rautateitse Venäjältä tai Venäjälle joko suoraan tai muun kolmannen maan kautta niiden Latviassa, Liettuassa ja Puolassa sijaitsevien nimettyjen rajatarkastusasemien välillä, jotka on lueteltu komission päätöksessä 2009/821/EY (12), sallitaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen on unionin saapumisrajatarkastusasemalla sinetöinyt lähetyksen sarjanumeroidulla sinetillä;

b)

lähetyksen mukana olevissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla unionin saapumisrajatarkastusasemasta vastuussa olevan toimivaltaisen viranomaisen virkaeläinlääkärin leima: ”ONLY FOR TRANSIT TO RUSSIA VIA THE EU” (”VAIN UNIONIN KAUTTA VENÄJÄLLE KULJETUSTA VARTEN”);

c)

direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan;

d)

unionin saapumisrajatarkastusaseman virkaeläinlääkäri on yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistanut, että lähetys on hyväksytty kauttakuljetettavaksi.

2.   Direktiivin 97/78/EY 12 artiklan 4 kohdassa ja 13 artiklassa määritelty lähetysten purkaminen ja varastointi unionin alueelle on kielletty.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että unionin alueelta lähtevien lähetysten ja tuotteiden määrä vastaa unionin alueelle tulevien lähetysten ja tuotteiden määrää.

6 artikla

Päätöksen 2007/275/EY muuttaminen

Poistetaan päätöksen 2007/275/EY 5 artikla.

7 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1162/2009 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1162/2009 3 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 853/2004 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, elintarvikealan toimijat, jotka tuovat muita kuin asetuksen (EU) N:o 28/2012 (13) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita ja jalostettuja eläinperäisiä tuotteita sisältäviä elintarvikkeita, vapautetaan kyseisessä artiklassa säädetystä velvollisuudesta.

8 artikla

Siirtymäsäännös

Unionin alueelle on 30 päivään syyskuuta 2012 ulottuvalla siirtymäkaudella edelleen sallittua tuoda elintarvikesekoitusten lähetyksiä, joista on päätöksen 2007/275/EY 5 artiklan mukaisesti annettu asianmukaiset todistukset ennen 1 päivää maaliskuuta 2012.

9 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.

(2)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(3)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(4)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

(5)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(6)  EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83.

(7)  EUVL L 314, 1.12.2009, s. 10.

(8)  EUVL L 116, 4.5.2007, s. 9.

(9)  EUVL L 312, 30.11.2007, s. 49.

(10)  EUVL L 175, 10.7.2010, s. 1.

(11)  EUVL L 21, 28.1.2004, s. 11.

(12)  EUVL L 296, 12.11.2009, s. 1.

(13)  EUVL L 12, 14.1.2012, s. 1.”


LIITE I

Terveystodistuksen malli tuotaessa Euroopan unioniin ihmisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikesekoituksia

Image

Image

Image

Image

Image

Image


LIITE II

Terveystodistuksen malli kuljetettaessa ihmisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikesekoituksia Euroopan unionin kautta tai varastoitaessa niitä Euroopan unionissa

Image

Image

Image


14.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 12/14


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 29/2012,

annettu 13 päivänä tammikuuta 2012,

oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista

(kodifikaatio)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 113 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 121 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista 13 päivänä kesäkuuta 2002 annettua komission asetusta (EY) N:o 1019/2002 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)

Oliiviöljyn hinta on markkinoilla öljyn aistinvaraisten ja ravitsemuksellisten ominaisuuksien sekä tuotantokustannusten vuoksi muihin kasvirasvoihin verrattuna suhteellisen korkea. Tämän markkinatilanteen vuoksi oliiviöljylle olisi vahvistettava kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, joihin sisältyy pakkausmerkintöjä koskevia erityissääntöjä, jotka täydentävät myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (4) säännöksiä ja erityisesti sen 2 artiklassa esitettyjä periaatteita.

(3)

Myytävien oliiviöljyjen aitouden takaamiseksi on aiheellista säätää vähittäiskauppaa varten pakkauksista, joiden kokoa on rajoitettu ja joissa on asianmukaiset suljinjärjestelmät. On kuitenkin aiheellista säätää, että jäsenvaltiot voivat sallia suuremman vetoisuuden yhteisöille tarkoitetuille pakkauksille.

(4)

Eri oliiviöljyluokille asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 artiklassa säädettyjen pakollisten nimitysten lisäksi on tarpeen antaa kuluttajalle tietoa myytävien oliiviöljytyyppien luonteesta.

(5)

Sellaisenaan kaupan pidettävien neitsytoliiviöljyjen laatu ja maku voivat maatalouskäytänteiden tai paikallisten valmistus- tai sekoittamiskäytäntöjen vuoksi olla huomattavan erilaisia maantieteellisestä alkuperästä riippuen. Tästä voi seurata, että saman öljyluokan sisällä esiintyy markkinoita häiritseviä hintaeroja. Muissa elintarvikeoliiviöljyjen luokissa ei tällaisia alkuperään liittyviä olennaisia eroja ole, mutta alkuperän merkitseminen kuluttajille tarkoitettuihin pakkauksiin voi johtaa kuluttajat luulemaan, että mainittuja eroja on olemassa. Sen vuoksi elintarvikeöljyjen markkinoiden vääristymisvaaran välttämiseksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla pakollinen järjestelmä koskien alkuperän merkitsemistä, jonka mukaan alkuperä merkitään ainoastaan tarkat edellytykset täyttäviin ekstra-neitsytoliiviöljyihin ja neitsytoliiviöljyihin. Vuoteen 2009 saakka täytäntöön pannut vapaaehtoiset järjestelmät eivät olleet riittäviä estämään kuluttajien johtamista harhaan neitsytöljyjen todellisten ominaisuuksien osalta. Lisäksi elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 (5) vahvistettiin 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen sovellettavat jäljitettävyyssäännöt. Toimijoiden ja hallintojen tältä osin saaman kokemuksen ansiosta alkuperämerkintä on voitu tehdä pakolliseksi ekstra-neitsytoliiviöljylle ja neitsytoliiviöljylle.

(6)

Maantieteellisiä viittauksia sisältäviä nykyisiä tavaramerkkejä voidaan käyttää edelleen, jos nämä nimitykset on aiemmin virallisesti rekisteröity jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (6) tai yhteisön tavaramerkistä 26 päivänä helmikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 mukaisesti (7).

(7)

Alueelliselle alkuperämerkinnälle voidaan myöntää maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (8) nojalla suojattu alkuperänimitys (SAN) tai suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Kuluttajien hämmentämisen ja siis markkinoiden häiritsemisen estämiseksi SAN- ja SMM-merkinnät olisi varattava yksinomaan alueellisille alkuperämerkinnöille. Tuontioliiviöljyjen osalta on tarpeen noudattaa yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 (9) säädettyjä tavaroiden muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia säännöksiä.

(8)

Silloin kun neitsytoliiviöljyjen alkuperämerkintä viittaa unioniin tai johonkin jäsenvaltioon, on otettava huomioon, että niiden laatuun ja makuun vaikuttavat paitsi käytetyt oliivit myös valmistuskäytännöt ja -tekniikat. Alkuperämerkinnän on siis tarkoitettava sitä maantieteellistä aluetta, jolta oliiviöljy on saatu, ja tämä on yleensä alue, jolla oliiviöljy on puristettu oliiveista. Kuitenkin joissakin tapauksissa alue, jolla oliivit korjataan, on eri kuin alue, jolla öljy puristetaan. Tämä tieto olisi merkittävä pakkauksiin tai niiden etiketteihin, jotta vältettäisiin kuluttajan johtaminen harhaan sekä mahdolliset häiriöt oliiviöljymarkkinoilla.

(9)

Merkittävä osuus ekstra-neitsytoliiviöljystä ja neitsytoliiviöljystä koostuu unionissa eri jäsenvaltioista ja kolmansista maista peräisin olevien öljyjen sekoituksista. Tällaisten sekoitusten alkuperämerkinnöille olisi säädettävä yksinkertaiset säännökset.

(10)

Direktiivin 2000/13/EY mukaan pakkausmerkinnöissä esitetyt maininnat eivät saa johtaa ostajaa harhaan erityisesti kyseessä olevan oliiviöljyn ominaisuuksien osalta tai liittämällä kyseiseen öljyyn ominaisuuksia, joita sillä ei ole, taikka esittämällä sillä olevan erityisiä ominaisuuksia, jotka kuitenkin ovat yhteisiä kaikille öljyille. Lisäksi eräille oliiviöljyä koskeville, usein käytetyille vapaaehtoisille maininnoille on tarpeen vahvistaa yhdenmukaistetut säännöt, jotta maininnat voidaan määritellä tarkasti ja niiden paikkansapitävyyttä valvoa. Niinpä ilmaisujen ”kylmäpuristus” tai ”kylmäerotus” on vastattava teknisesti määriteltyä perinteistä tuotantotapaa. Kansainvälinen oliivineuvosto (IOC) määritteli neitsytoliiviöljyjen aistinvaraisten ominaisuuksien arviointimenetelmien tarkistamisen yhteydessä eräät ekstra-neitsytoliiviöljyjen ja neitsytoliiviöljyjen makuun ja/tai tuoksuun viittaavat aistinvaraisia ominaisuuksia kuvaavat ilmaisut. Tällaisten ilmaisujen käyttö ekstra-neitsytoliiviöljyjen ja neitsytoliiviöljyjen pakkausmerkinnöissä olisi rajattava öljyihin, jotka on arvioitu vastaavaa analysointimenetelmää noudattaen. Eräille rajattavia ilmaisuja tällä hetkellä käyttäville toimijoille on vahvistettava siirtymäjärjestelyjä. Happopitoisuuden mainitseminen yksinään antaa vääristyneen kuvan absoluuttisesta laatuasteikosta, joka johtaa kuluttajaa harhaan, sillä kyseisellä kriteerillä on laadullista merkitystä vain muiden kyseisen oliiviöljyn ominaisuuksien yhteydessä. Ottaen huomioon, että eräitä mainintoja käytetään yhä enemmän ja että niiden taloudellinen merkitys on suuri, niiden käytölle on oliiviöljymarkkinoiden selkeyttämisen vuoksi tarpeen vahvistaa perusteet.

(11)

Oliiviöljyä sisältävien elintarvikkeiden yhteydessä on tarpeen välttää johtamasta kuluttajia harhaan korostamalla oliiviöljyn mainetta tuomatta esiin tuotteen tosiasiallista koostumusta. Pakkausmerkintöihin on tämän vuoksi merkittävä selkeästi oliiviöljyn prosenttiosuus ja tietyt erityismaininnat, jotka koskevat yksinomaan kasvisöljyjen seoksesta koostuvia tuotteita. Lisäksi on otettava huomioon eräissä oliiviöljytuotteita koskevissa asetuksissa säädetyt erityiset säännökset.

(12)

Oliiviöljyluokkien nimitykset vastaavat asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVI ja oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn ominaisuuksista sekä niiden määritysmenetelmistä 11 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2568/91 (10) täsmennettyjä fysikaalis-kemiallisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia. Etiketin muiden mainintojen on perustuttava puolueettomiin seikkoihin, jotta vältetään kuluttajille haitallinen väärinkäytösten riski sekä kilpailun vääristyminen kyseisten öljyjen markkinoilla.

(13)

Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa vahvistetun valvontajärjestelmän mukaisesti säädettävä pakkausmerkintöihin tehtävien mainintojen osalta esitettävistä todisteista ja sovellettavista seuraamuksista. Todisteet voivat olla (ilman että niistä suljetaan ennen tutkimusta yhtään pois) vahvistettuja tosiseikkoja, analyysien tai luotettavien rekisteröintien tuloksia taikka hallinnollisia tai kirjanpitoon liittyviä tietoja.

(14)

Koska pakkausmerkinnöistä vastaaviin yrityksiin tehdään tarkastukset siinä jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittuneet, on tarpeen säätää hallinnollisesta yhteistyömenettelystä komission ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joissa öljyjä pidetään kaupan.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyn järjestelmän arvioimiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava kertomus toimenpiteistä ja kohdatuista vaikeuksista.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVI olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen oliiviöljyjen ja oliivin puristemassaöljyjen vähittäismyyntiä koskevat erityisvaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY ja asetuksen (EY) N:o 510/2006 säännösten soveltamista.

2.   Tässä asetuksessa ’vähittäiskaupalla’ tarkoitetaan 1 kohdassa tarkoitetun öljyn myyntiä loppukuluttajalle sellaisenaan tarjottuna tai elintarvikkeeseen sisällytettynä.

2 artikla

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut öljyt on tarjottava loppukuluttajalle esipakattuina enintään viiden litran pakkauksissa. Kyseisissä pakkauksissa on oltava kertakäyttöinen suljinjärjestelmä ja 3–6 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaiset pakkausmerkinnät.

Kuitenkin ravintoloissa, sairaaloissa, ruokaloissa ja muissa vastaavissa yhteisöissä kulutukseen tarkoitettujen öljyjen osalta jäsenvaltiot voivat vahvistaa pakkausten enimmäisvetoisuudeksi asianomaisesta laitoksesta riippuen yli viisi litraa.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 artiklan mukaisia nimityksiä on pidettävä direktiivin 2000/13/EY 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuna myyntinimityksenä.

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen öljyjen pakkausmerkinnöissä on oltava tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun nimityksen lisäksi, mutta ei välttämättä sen läheisyydessä, selvin ja pysyvin kirjaimin seuraavat öljyluokkaa koskevat tiedot:

a)

ekstra-neitsytoliiviöljy:

”laadultaan korkealuokkainen oliiviöljy, joka on saatu suoraan oliiveista ja ainoastaan mekaanisin menetelmin”;

b)

neitsytoliiviöljy:

”oliiviöljy, joka on saatu suoraan oliiveista ja ainoastaan mekaanisin menetelmin”;

c)

jalostetusta oliiviöljystä ja neitsytoliiviöljystä koostuva oliiviöljy:

”öljy, joka sisältää yksinomaan jalostettuja oliiviöljyjä ja suoraan oliiveista saatuja öljyjä”;

d)

oliivin puristemassaöljy:

 

”öljy, joka sisältää yksinomaan oliiviöljyn puristamisen yhteydessä erotettua tuotetta, jota käsittelemällä on valmistettu öljyjä, ja suoraan oliiveista saatuja öljyjä”;

tai

 

”öljy, joka sisältää yksinomaan oliiviöljyn puristamisesta peräisin olevaa puristemassajäämää käsittelemällä valmistettuja öljyjä ja suoraan oliiveista saatuja öljyjä”.

4 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVI olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa määritellyn ekstra-neitsytoliiviöljyn ja neitsytoliiviöljyn pakkausmerkinnässä on oltava alkuperämerkintä.

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVI olevassa 3 ja 6 kohdassa määriteltyjen tuotteiden pakkausmerkinnässä ei saa olla alkuperämerkintää.

Tässä asetuksessa ’alkuperämerkinnällä’ tarkoitetaan pakkauksessa tai siihen liittyvässä etiketissä olevaa maantieteellistä nimitystä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa alkuperämerkinnöissä on oltava ainoastaan

a)

kun kyseessä ovat oliiviöljyt, jotka ovat 4 ja 5 kohdan säännösten mukaisesti peräisin jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, viittaus soveltuvin osin joko kyseessä olevaan jäsenvaltioon, unioniin tai kyseessä olevaan kolmanteen maahan;

b)

kun kyseessä ovat oliiviöljyjen sekoitukset, jotka ovat 4 ja 5 kohdan säännösten mukaisesti peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, soveltuvin osin yksi seuraavista maininnoista:

i)

’Euroopan unionialkuperää olevien oliiviöljyjen sekoitus’ tai viittaus unioniin;

ii)

’ei- Euroopan unionialkuperää olevien oliiviöljyjen sekoitus’ tai viittaus ei- Euroopan unionialkuperään;

iii)

’ei- Euroopan unionialkuperää ja unionialkuperää olevien oliiviöljyjen sekoitus’ tai viittaus Euroopan unionialkuperään ja ei-unionialkuperään; taikka

c)

asetuksessa (EY) N:o 510/2006 tarkoitettu suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä asianomaista tuotemäärittelyä koskevien säännösten mukaisesti.

3.   Tässä asetuksessa säädetyksi alkuperämerkinnäksi ei katsota tavaramerkkiä tai yrityksen nimeä, jota koskeva rekisteröintihakemus on jätetty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1998 direktiivin 89/104/ETY mukaisesti tai viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2002 neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (11) mukaisesti.

4.   Kolmannesta maasta tapahtuvassa tuonnissa alkuperämerkintä määritellään asetuksen (ETY) N:o 2913/92 22–26 artiklan mukaisesti.

5.   Jäsenvaltioon tai unioniin viittaava alkuperämerkintä vastaa sitä maantieteellistä aluetta, jolla kyseiset oliivit on korjattu ja jolla sijaitsee puristamo, jossa kyseinen öljy on puristettu oliiveista.

Jos oliivit on korjattu muussa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, kuin siinä, jossa puristamo, jossa kyseinen öljy on puristettu oliiveista, sijaitsee, alkuperämerkinnässä on oltava seuraava maininta: ”(Ekstra-)neitsytoliiviöljy, joka on valmistettu …ssa/ssä (unioni tai asianomainen jäsenvaltio) oliiveista, jotka on korjattu …ssa/ssä (unioni, asianomainen jäsenvaltio tai kolmas maa)”.

5 artikla

Niiden vapaaehtoisten mainintojen, jotka voidaan tehdä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen öljyjen pakkausmerkintöihin ja joista säädetään tässä artiklassa, on täytettävä seuraavat velvoitteet:

a)

maininta ”ensimmäinen kylmäpuristus” voidaan tehdä ainoastaan sellaisten ekstra-neitsytoliiviöljyjen tai neitsytoliiviöljyjen osalta, jotka saadaan alle 27 °C:n lämpötilassa perinteistä valmistusmenetelmää käyttäen hydraulisilla puristimilla ensimmäisessä mekaanisessa puristuksessa oliivimassasta;

b)

maininta ”kylmäerotus” voidaan tehdä ainoastaan sellaisten ekstra-neitsytoliiviöljyjen tai neitsytoliiviöljyjen osalta, jotka saadaan alle 27 °C:n lämpötilassa suodattamalla tai sentrifugoimalla oliivimassaa;

c)

makuun ja/tai tuoksuun viittaavia aistinvaraisia ominaisuuksia koskevia mainintoja voidaan lisätä vain ekstra-neitsytoliiviöljyihin tai neitsytoliiviöljyihin; asetuksen (ETY) N:o 2568/91 liitteessä XII olevassa 3.3 kohdassa tarkoitettuja ilmaisuja saadaan lisätä pakkausmerkintään ainoastaan, jos ne perustuvat mainitussa liitteessä säädettyä menetelmää noudattaen tehdyn arvioinnin tuloksiin;

d)

happopitoisuutta tai enimmäishappopitoisuutta koskevaa mainintaa voidaan käyttää vain, jos sen kanssa on samassa näkökentässä samankokoisin kirjaimin maininta peroksidiluvusta, vahapitoisuudesta ja ultraviolettiabsorbanssista, jotka on määritelty asetuksen (ETY) N:o 2568/91 mukaisesti.

Sellaisilla tavaramerkeillä myytävät tuotteet, joiden rekisteröintiä haettiin viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2008 ja joihin sisältyy ainakin yksi asetuksen (ETY) N:o 2568/91 liitteessä XII olevassa 3.3 kohdassa tarkoitetuista ilmaisuista, eivät saa täyttää tämän asetuksen 5 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ennen 1 päivää marraskuuta 2012.

6 artikla

1.   Jos oliiviöljyn ja muiden kasvisöljyjen seoksen pakkausmerkinnöissä mainitaan muualla kuin valmistusaineluettelossa sanallisesti, kuvin tai graafisin kuvioin, että tuote sisältää 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja öljyjä, kyseisen seoksen myyntinimike on seuraava: ”Kasvisöljyjen (tai kyseisten kasvisöljyjen tarkat nimet) ja oliiviöljyn seos”, ja heti sen perässä on oltava maininta oliiviöljyn prosenttiosuudesta kyseisessä seoksessa.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen seosten pakkausmerkinnöissä saa kuvin tai graafisin kuvioin mainita tuotteen sisältävän oliiviöljyä vain, jos oliiviöljyn osuus on yli 50 prosenttia.

Jäsenvaltiot saavat estää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja oliiviöljyn ja muiden kasvisöljyjen sekoituksia tuotetaan sisäiseen käyttöön niiden alueella. Ne eivät kuitenkaan saa estää, että tällaisia muista maista tulevia sekoituksia pidetään kaupan niiden alueella tai että tällaisia sekoituksia tuotetaan niiden alueella niiden pitämiseksi kaupan muussa jäsenvaltiossa tai niiden viemiseksi.

2.   Lukuun ottamatta neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1536/92 (12) tarkoitettua oliiviöljyssä olevaa tonnikalaa ja neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2136/89 (13) tarkoitettua oliiviöljyssä olevaa sardiinia, jos muiden elintarvikkeiden kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä mainitaan muussa kohdassa kuin valmistusaineluettelossa sanallisesti, kuvin tai graafisin kuvioin, että tuote sisältää tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja öljyjä, heti kyseisen elintarvikkeen myyntinimikkeen perään on merkittävä tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen öljyjen prosentuaalinen osuus elintarvikkeen kokonaisnettopainosta.

Lisätyn oliiviöljyn prosenttiosuutta elintarvikkeen kokonaisnettopainosta koskeva maininta voidaan korvata seuraavalla lisätyn oliiviöljyn prosenttiosuutta rasvojen kokonaispainosta osoittavalla maininnalla: ”rasvojen prosenttiosuus”.

3.   Edellä 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut nimitykset voidaan korvata tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden pakkausmerkinnöissä sanalla ”oliiviöljy”.

Kuitenkin kun tuote sisältää oliivin puristemassaöljyä, sana ”oliiviöljy” on korvattava sanoilla ”oliivin puristemassaöljy”.

4.   Edellä 3 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse merkitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden pakkausmerkintöihin.

7 artikla

Asianomaisen on toimitettava 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja merkintöjä koskevat todisteet sen jäsenvaltion pyynnöstä, jossa pakkausmerkinnässä mainitun valmistajan, pakkaajan tai myyjän osoite on, seuraavien tietojen (yhden tai useamman) perusteella:

a)

todelliset tai tieteellisesti vahvistetut seikat;

b)

edustavista näytteistä tehtyjen määritysten tai automaattisten rekisteröintien tulokset;

c)

unionin ja/tai kansallisen sääntelyn mukaisesti merkityt hallinnolliset tai kirjanpitoon liittyvät tiedot.

Asianomaisen jäsenvaltion on sallittava poikkeama 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen, pakkausmerkinnässä olevien mainintojen ja toisaalta esitettyjen todisteiden perusteella tehtyjen päätelmien ja/tai asiantuntijatarkastuksen tulosten välillä, ottaen huomioon menetelmien ja kyseisten asiakirjojen sekä tarvittaessa tehtyjen asiantuntijatarkastusten täsmällisyys ja toistettavuus.

8 artikla

1.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava tämä asetuksen soveltamisen valvonnasta vastaavien elinten nimet ja osoitteet komissiolle, joka ilmoittaa ne muille jäsenvaltioille ja sitä pyytäville asianomaisille.

2.   Jäsenvaltion, jossa pakkausmerkinnässä olevan valmistajan, pakkaajan tai myyjän osoite on, on tarkistusta koskevasta pyynnöstä otettava näytteet pyynnön esittämiskuukautta seuraavan kuukauden kuluessa ja varmistettava kyseessä olevien pakkausmerkintöjen mainintojen paikkansapitävyys. Pyynnön voi esittää:

a)

komission toimivaltainen yksikkö;

b)

asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 artiklassa tarkoitettu toimijaorganisaatio;

c)

jonkin toisen jäsenvaltion valvontaelin.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön on liitettävä kaikki pyydetyn tarkistuksen kannalta hyödylliset tiedot ja erityisesti:

a)

päivämäärä, jona kyseessä olevasta öljystä on otettu näyte tai kyseessä oleva öljy on ostettu;

b)

sen laitoksen nimi tai toiminimi ja osoite, jossa kyseessä olevasta öljystä on otettu näyte tai josta kyseessä oleva öljy on ostettu;

c)

kyseessä olevien erien numero;

d)

jäljennös kaikista kyseessä olevan öljyn pakkauksessa olevista pakkausmerkinnöistä;

e)

määritysten tai muiden asiantuntijatarkastusten tulokset, käytetyt menetelmät sekä asianomaisen laboratorion tai asiantuntijan nimi ja osoite;

f)

tarvittaessa myyntilaitoksen ilmoituksessa mainittu kyseisen öljyn toimittajan nimi ja osoite.

4.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäjälle ennen 2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä seuraavan kolmannen kuun loppua pyynnölle annettu viitenumero ja sitä koskevat jatkotoimenpiteet.

9 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, myös seuraamusjärjestelmää koskevat, tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tätä tarkoitusta varten toteutetut toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002, ja kyseisten toimenpiteiden muutokset muutosten hyväksymistä seuraavan kuun loppuun mennessä.

Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian on ilmoitettava komissiolle tätä tarkoitusta varten toteutetut toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 sekä mainittujen toimenpiteiden muutokset ennen niiden käyttöönottamista seuraavan kuukauden loppua.

Bulgarian ja Romanian on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, ja kyseisten toimenpiteiden muutokset muutosten hyväksymistä seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

2.   Edellä 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja mainintoja koskevia tarkistuksia varten asianomaiset jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön järjestelyt niiden yritysten hyväksymiseksi, joiden pakkauslaitteet sijaitsevat niiden alueella.

Hyväksyntä ja aakkosnumeerinen tunnus myönnetään niitä hakeneelle ja seuraavat edellytykset täyttävälle yritykselle:

a)

yrityksellä on pakkauslaitteet;

b)

yritys sitoutuu kokoamaan ja säilyttämään jäsenvaltion 7 artiklan mukaisesti säätämät todisteet;

c)

yrityksellä on tarvittaessa käytössään varastointijärjestelmä, jonka avulla voidaan kyseistä jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla valvoa alkuperämerkittyjen öljyjen lähtöisyyttä.

Pakkausmerkinnöissä on tarvittaessa mainittava hyväksytyn pakkausyrityksen aakkosnumeerinen tunnus.

10 artikla

Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä edellistä vuotta koskeva kertomus, joka sisältää seuraavat tiedot:

a)

8 artiklan 2 kohdan mukaisesti saadut tarkistuspyynnöt;

b)

tehdyt tarkistukset ja edellisenä markkinointivuonna aloitetut, vielä meneillään olevat tarkistukset;

c)

tehtyjen tarkistusten jälkeen toteutetut jatkotoimenpiteet ja sovelletut seuraamukset.

Kertomuksessa on esitettävä nämä tiedot eriteltyinä tarkistusten aloittamisvuoden ja rikkomisluokan mukaan. Siinä on tarvittaessa esitettävä kohdatut vaikeudet ja tarkastusten parannusehdotukset.

11 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1019/2002.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

12 artikla

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tuotteita, jotka on lainmukaisesti valmistettu ja joihin on tehty pakkausmerkinnät unionissa tai jotka on lainmukaisesti tuotu unioniin ja laskettu vapaaseen liikkeeseen ennen 1 päivää heinäkuuta 2012, voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen asti.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EYVL L 155, 14.6.2002, s. 27.

(3)  Katso liite I.

(4)  EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

(5)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1.

(7)  EUVL L 78, 24.3.2009, s. 1.

(8)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(9)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(10)  EYVL L 248, 5.9.1991, s. 1.

(11)  EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1.

(12)  EYVL L 163, 17.6.1992, s. 1.

(13)  EYVL L 212, 22.7.1989, s. 79.


LIITE I

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Komission asetus (EY) N:o 1019/2002

(EYVL L 155, 14.6.2002, s. 27)

 

Komission asetus (EY) N:o 1964/2002

(EYVL L 300, 5.11.2002, s. 3)

 

Komission asetus (EY) N:o 1176/2003

(EUVL L 164, 2.7.2003, s. 12)

 

Komission asetus (EY) N:o 406/2004

(EUVL L 67, 5.3.2004, s. 10)

Ainoastaan 3 artikla

Komission asetus (EY) N:o 1750/2004

(EUVL L 312, 9.10.2004, s. 7)

 

Komission asetus (EY) N:o 1044/2006

(EUVL L 187, 8.7.2006, s. 20)

 

Komission asetus (EY) N:o 632/2008

(EUVL L 173, 3.7.2008, s. 16)

 

Komission asetus (EY) N:o 1183/2008

(EUVL L 319, 29.11.2008, s. 51)

 

Komission asetus (EY) N:o 182/2009

(EUVL L 63, 7.3.2009, s. 6)

 

Komission asetus (EU) N:o 596/2010

(EUVL L 173, 8.7.2010, s. 27)

 


LIITE II

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 1019/2002

Tämä asetus

1–8 artikla

1–8 artikla

9 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohta

9 artiklan 2 kohta

9 artiklan 2 kohta

9 artiklan 3 kohta

10 artikla

10 artikla

11 artikla

11 artikla

12 artiklan 1 kohta

12 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

12 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

12 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta

12 artiklan 2 kohdan viides alakohta

12 artiklan 2 kohta

Liite I

Liite II


14.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 12/22


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 30/2012,

annettu 13 päivänä tammikuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

68,0

TN

72,8

TR

100,1

ZZ

80,3

0707 00 05

EG

206,0

TR

156,3

ZZ

181,2

0709 91 00

EG

252,4

MA

82,2

ZZ

167,3

0709 93 10

MA

98,3

TR

119,3

ZZ

108,8

0805 10 20

EG

63,8

MA

63,4

TR

64,1

ZZ

63,8

0805 20 10

MA

73,3

ZZ

73,3

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

IL

78,4

JM

134,7

MA

57,0

TR

86,1

ZZ

89,1

0805 50 10

TR

53,7

ZZ

53,7

0808 10 80

CA

124,6

CN

113,3

MK

23,6

US

143,9

ZA

93,2

ZZ

99,7

0808 30 90

CN

74,1

US

114,4

ZZ

94,3


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


14.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 12/24


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 31/2012,

annettu 13 päivänä tammikuuta 2012,

vilja-alalla 16 päivästä tammikuuta 2012 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 20 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa.

(4)

Tuontitullit olisi vahvistettava 16 päivästä tammikuuta 2012 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan,

(5)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan, liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella, tämän asetuksen liitteessä I 16 päivästä tammikuuta 2012 alkaen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5.


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 16 päivästä tammikuuta 2012 sovellettavat tuontitullit

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuontitulli (1)

(euroa/tonni)

1001 19 00

1001 11 00

DurumVEHNÄ, korkealaatuinen

0,00

keskilaatuinen

0,00

Heikkolaatuinen

0,00

ex 1001 91 20

Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja

0,00

ex 1001 99 00

Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja

0,00

1002 10 00

1002 90 00

RUIS

0,00

1005 10 90

MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi

0,00

1005 90 00

MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)

0,00

1007 10 90

1007 90 00

DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi

0,00


(1)  Tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

3 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Välimerellä (Gibraltarinsalmelta Välimerelle) tai Mustallamerellä ja tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta,

2 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla, jos tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren kautta.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.


LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

30.12.2011-12.1.2012

1.

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)

 

Vehnä (1)

Maissi

Durumvehnä, korkealaatuinen

Durumvehnä, keskilaatuinen (2)

Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)

Pörssi

Minnéapolis

Chicago

Noteeraus

249,35

198,30

FOB-hinta USA

352,97

342,97

322,97

Palkkio Meksikonlahdella

81,26

15,87

Palkkio Suurilla järvillä

2.

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam

19,85 EUR/t

Rahtikustannukset: Suuret järvet – Rotterdam:

— EUR/t


(1)  Sisältää palkkion 14 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).