ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2011.325.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 325

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

54. vuosikerta
8. joulukuuta 2011


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1271/2011, annettu 5 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1272/2011, annettu 5 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

3

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1273/2011, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, riisin ja rikotun riisin tuontia koskevien tiettyjen tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista

6

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1274/2011, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2012, 2013 ja 2014 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi ( 1 )

24

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1275/2011, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

44

 

 

III   Muut säädökset

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 34/10/KOL, annettu 3 päivänä helmikuuta 2010, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 79. kerran lisäämällä niihin uusi luku valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä

46

 

 

Oikaisuja

 

 

Oikaistaan komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1270/2011, annettu 6 päivänä joulukuuta 2011, kiintiön ulkopuolisen sokerin vientitodistusten myöntämistä koskevan hyväksymisprosentin vahvistamisesta, vientitodistushakemusten hylkäämisestä ja vientitodistushakemusten jättämisen keskeyttämisestä (EUVL L 324, 7.12.2011)

63

 

*

Oikaistaan neuvoston päätös 2011/731/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jolla muutetaan päätös 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (EUVL L 320, 3.12.2011)

63

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1271/2011,

annettu 5 päivänä joulukuuta 2011,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamia sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä joulukuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Tuote on beigenvärinen jauhe, joka koostuu seuraavista aineista (painoprosentteina):

elintarvike-/ravintokuitua

66,1

(josta raakakuitua

15,2)

valkuaisaineita

18,8

kosteutta

7,5

tuhkaa

2,3

rasvaa

0,2

Tuote on kiinteää kasvijätettä, joka saadaan, kun soijapavuista puristetaan öljy ja poistetaan osittain valkuaisaineet, jonka jälkeen ne kuivataan ja jauhetaan. Tuotteella on teksturoimattoman jauhon ominaisuudet.

Tuote on soijaproteiinitiivisteiden ja -isolaattien tuotannossa syntyvä sivutuote, joten sen valkuaisainepitoisuus on alhainen.

Tuotetta käytetään elintarvikevalmisteiden ja rehutuotteiden rikastamiseen. Tuote esitetään tullille 25 kg:n säkkeinä.

2304 00 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodin 2304 00 00 nimiketekstien mukaisesti.

Vaikka tuotetta käytetään elintarviketeollisuudessa, se ei ole nimikkeessä 1901 mainittuja ominaisuuksia vastaava elintarvikevalmiste eikä nimikkeen 2106 mukainen muualle kuulumaton elintarvikevalmiste. Näin ollen sitä ei voi luokitella nimikkeisiin 1901 ja 2106.

Koska tuote koostuu elintarviketeollisuudessa käytettävistä kasviaineista peräisin olevista erilaisista jätetuotteista ja jätteistä, joita käytetään eläinten rehujen valmistukseen ja ihmisravinnoksi, se on luokiteltava 23 ryhmään (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, 23 ryhmä, yleisohjeiden ensimmäinen kappale).

Sen vuoksi tuote on luokiteltava CN-koodiin 2304 00 00 soijaöljyn erottamisessa syntyneenä muuna kiinteänä jätetuotteena.


8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/3


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1272/2011,

annettu 5 päivänä joulukuuta 2011,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodeihin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamia sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä joulukuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

CN-koodi

Perusteet

(1)

(2)

(3)

1.

Aromivalmiste, joka koostuu hyvänhajuisten aineiden (karvakroli, kanelialdehydi ja capsicumin oleoresiini) seoksesta sekä hydratusta kasvirasvasta (mikrokapselointi).

Tuotetta käytetään rehuteollisuudessa ruokahalua herättävänä aineena suhteessa 75–300 g/1 000 kg yksimahaisten eläinten rehua.

3302 90 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön a alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä 23 ryhmän 1 huomautuksen, 33 ryhmän 2 huomautuksen sekä CN-koodien 3302, 3302 90 ja 3302 90 90 nimiketekstien mukaisesti.

Tuote koostuu 33 ryhmän 2 huomautuksessa tarkoitetuista hyvänhajuisista aineista.

Vaikka tuote on tarkoitettu käytettäväksi eläinten rehussa ruokahalua herättävien aineiden esiseoksena, se sisältää alkuperäisen aineksen (hyvänhajuiset aineet) olennaiset ominaisuudet. Luokittelu nimikkeeseen 2309 eläinten rehussa käytettävänä valmisteena ei näin ollen ole mahdollista 23 ryhmän 1 huomautuksen mukaisesti.

Koska tuote on katsottava seokseksi, joka koostuu yhdestä tai useammasta hyvänhajuisesta aineesta ja lisätystä kantaja-aineesta, se kuuluu nimikkeeseen 3302 (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 3302, ensimmäisen kappaleen 6 kohta)

Sen vuoksi se on luokiteltava CN-koodiin 3302 90 90.

2.

Aromivalmiste, joka koostuu capsicumin oleoresiinin ja hydratun kasvirasvan seoksesta, (mikrokapselointi) ja jossa sidosaineena on hydroksipropyyli-metyyliselluloosaa.

Tuotetta käytetään rehuteollisuudessa ruokahalua herättävänä aineena suhteessa 12,5–50 g/1 000 kg märehtijöiden rehua.

3302 90 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön a alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä 23 ryhmän 1 huomautuksen, 33 ryhmän 2 huomautuksen sekä CN-koodien 3302, 3302 90 ja 3302 90 90 nimiketekstien mukaisesti.

Tuote koostuu 33 ryhmän 2 huomautuksessa tarkoitetuista hyvänhajuisista aineista.

Vaikka tuote on tarkoitettu käytettäväksi eläinten rehussa ruokahalua herättävien aineiden esiseoksena, se sisältää alkuperäisen aineksen (hyvänhajuiset aineet) olennaiset ominaisuudet. Luokittelu nimikkeeseen 2309 eläinten rehussa käytettävänä valmisteena ei näin ollen ole mahdollista 23 ryhmän 1 huomautuksen mukaisesti.

Koska tuote on katsottava seokseksi, joka koostuu yhdestä tai useammasta hyvänhajuisesta aineesta ja lisätystä kantaja-aineesta, se kuuluu nimikkeeseen 3302 (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 3302, ensimmäisen kappaleen 6 kohta).

Sen vuoksi se on luokiteltava CN-koodiin 3302 90 90.

3.

Aromivalmiste, joka koostuu hyvänhajuisten aineiden (kanelialdehydi, eugenoli) seoksesta, jossa kantaja-aineena on piidioksidi ja joka on kapseloitu selluloosaan ja metyyliselluloosaan (mikrokapselointi).

Tuotetta käytetään rehuteollisuudessa ruokahalua herättävänä aineena suhteessa 12,5–50 g/1 000 kg lypsylehmien rehua.

3302 90 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön a alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä 23 ryhmän 1 huomautuksen, 33 ryhmän 2 huomautuksen sekä CN-koodien 3302, 3302 90 ja 3302 90 90 nimiketekstien mukaisesti.

Tuote koostuu 33 ryhmän 2 huomautuksessa tarkoitetuista hyvänhajuisista aineista.

Vaikka tuote on tarkoitettu käytettäväksi eläinten rehussa ruokahalua herättävien aineiden esiseoksena, se sisältää alkuperäisen aineksen (hyvänhajuiset aineet) olennaiset ominaisuudet. Luokittelu nimikkeeseen 2309 eläinten rehussa käytettävänä valmisteena ei näin ollen ole mahdollista 23 ryhmän 1 huomautuksen mukaisesti.

Koska tuote on katsottava seokseksi, joka koostuu yhdestä tai useammasta hyvänhajuisesta aineesta ja lisätystä kantaja-aineesta, se kuuluu nimikkeeseen 3302 (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 3302, ensimmäisen kappaleen 6 kohta).

Sen vuoksi se on luokiteltava CN-koodiin 3302 90 90.


8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/6


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1273/2011,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2011,

riisin ja rikotun riisin tuontia koskevien tiettyjen tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista

(kodifikaatio)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luettelossa CXL olevien myönnytysten täytäntöönpanosta GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käytyjen neuvottelujen päättymisen seurauksena 18 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1095/96 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan,

ottaa huomioon Thaimaan kanssa käytyjen GATT-sopimuksen XXIII artiklan mukaisten neuvottelujen tulosten hyväksymisestä 13 päivänä toukokuuta 1996 tehdyn neuvoston päätöksen 96/317/EY (2) ja erityisesti sen 3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Riisin ja rikotun riisin tuontia koskevien tiettyjen tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 10 päivänä helmikuuta 1998 annettua komission asetusta (EY) N:o 327/1998 (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (4). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)

Itävallan, Suomen ja Ruotsin Euroopan yhteisöön liittymisen jälkeen käydyissä GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisissa neuvotteluissa sovittiin vuotuisen 63 000 tonnin suuruisen tullittoman CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin tuontikiintiön avaamisesta 1 päivästä tammikuuta 1996. Tämä kiintiö on otettu Euroopan yhteisöjä koskevaan luetteloon vuoden 1994 GATT-sopimuksen II artiklan 1 kohdan a alakohdassa.

(3)

Thaimaan kanssa GATT-sopimuksen XXIII artiklan mukaisesti käytyjen neuvottelujen yhteydessä sovittiin vuotuisen 80 000 tonnin suuruisen CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvan rikotun riisin tuontikiintiön avaamisesta soveltaen tuontitullin alennusta, joka on 28 euroa tonnilta.

(4)

Euroopan yhteisön ja Thaimaan välisen sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan nojalla GATT 1994 -sopimuksen liitteenä olevassa EY:n luettelossa CXL mainittujen riisiä koskevien myönnytysten muuttamiseksi 20 päivänä joulukuuta 2005 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2005/953/EY (5) säädetään CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin uudesta vuotuisesta 13 500 tonnin tullittomasta kokonaistuontikiintiöstä sekä CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvien rikkoutuneiden riisinjyvien vuotuisen kokonaistuontikiintiön nostamisesta 100 000 tonniin.

(5)

Vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisessa Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden liittyessä Euroopan unioniin Euroopan yhteisön ja Thaimaan kuningaskunnan välisessä kirjeenvaihtona tehdyssä sopimuksessa (6), joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2006/324/EY (7), määrätään 25 516 tonnin lisäyksestä mitä tahansa alkuperää olevan ja 1 200 tonnin lisäyksestä Thaimaasta peräisin olevan, CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin vuosittaiseen kokonaistariffikiintiöön. Sopimuksessa määrätään myös CN-koodiin 1006 40 kuuluvien mitä tahansa alkuperää olevien rikkoutuneiden riisinjyvien tullittoman 31 788 tonnin vuosittaisen lisätariffikiintiön avaamisesta, sekä mitä tahansa alkuperää olevan CN-koodiin 1006 10 kuuluvan paddy- eli raakariisin 7 tonnin ja CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin 1 634 tonnin uusista kiintiöistä, joissa kannettava tulli on 15 prosenttia.

(6)

Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettujen vuotuisten tuontitariffikiintiöitä koskevien sitoumusten mukaan näiden kiintiöiden hallinnoinnissa on otettava huomioon perinteiset toimittajat.

(7)

Jotta näissä kiintiöissä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi häiriöitä unionissa tuotetun riisin tavanomaisessa kaupanpitämisessä, tuonti olisi porrastettava koko vuodelle siten, että unionin markkinat voivat ottaa sen paremmin vastaan.

(8)

Kiintiöiden moitteettoman hallinnoinnin mahdollistamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, ettei vahvistettuja määriä ylitetä, olisi säädettävä hakemusten jättämistä ja todistusten antamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä. Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen olisi joko täydennettävä tai poikettava maataloustuotteiden tuonti- ja vienti- sekä ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetusta komission asetuksesta (EY) N:o 376/2008 (8).

(9)

Olisi säädettävä, että vilja- ja riisialan tuonti- ja vientitodistusten järjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä 28 päivänä heinäkuuta 2003 annettua komission asetusta (EY) N:o 1342/2003 (9) ja tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annettua komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (10) sovelletaan tämän asetuksen puitteissa.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Avataan kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta seuraavat vuosittaiset kokonaistuontitariffikiintiöt:

a)

63 000 tonnia CN-koodiin 1006 30 kuuluvaa kokonaan tai osittain hiottua riisiä tullitta;

b)

1 634 tonnia CN-koodiin 1006 20 kuuluvaan esikuorittua riisiä, jonka arvotulliksi vahvistetaan 15 prosenttia;

c)

100 000 tonnia CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvia rikkoutuneita riisinjyviä, jolloin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (11) 140 artiklassa vahvistettua tullia alennetaan 30,77 prosenttia;

d)

40 216 tonnia CN-koodiin 1006 30 kuuluvaa kokonaan tai osittain hiottua riisiä tullitta;

e)

31 788 tonnia CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvia rikkoutuneita riisinjyviä tullitta.

Nämä kokonaistuontitariffikiintiöt jaetaan tuontitariffikiintiöiksi alkuperämaittain ja jaotellaan useisiin alakiintiökausiin liitteen I mukaisesti.

Asetuksia (EY) N:o 1342/2003, (EY) N:o 1301/2006 ja (EY) N:o 376/2008 sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin kiintiöihin, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2.   Kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta avataan CN-koodiin 1006 10 kuuluvan paddy- eli raakariisin 7 tonnin vuosittainen tariffikiintiö, jonka arvotulliksi vahvistetaan 15 prosenttia ja jonka järjestysnumero on 09.0083.

Komissio hallinnoi sitä komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (12) 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.

2 artikla

Määristä, joille ei ole myönnetty tuontitodistuksia 1 artiklan 1 kohdan a, b ja e alakohdassa tarkoitetuista kiintiöistä syyskuun alakiintiökaudella, voidaan hakea tuontitodistuksia lokakuun alakiintiökaudella kaikkien yleisessä tuontitariffikiintiössä vahvistettujen alkuperien osalta.

3 artikla

Kun tuontitodistushakemukset koskevat Thaimaasta peräisin olevaa riisiä ja rikottua riisiä taikka Australiasta tai Yhdysvalloista peräisin olevaa riisiä 1 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen määrien mukaisesti, niiden mukana on oltava alkuperäiskappale vientitodistuksesta, joka on laadittu liitteiden II, III ja IV mukaisesti ja jonka on antanut kyseisissä liitteissä mainittujen maiden toimivaltainen elin.

Liitteessä II olevien osien 7, 8 ja 9 osalta merkinnät eivät ole pakollisia.

4 artikla

1.   Todistushakemukset on jätettävä kunkin alakiintiökauden ensimmäisen kuukauden kymmenen ensimmäisen työpäivän aikana.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1342/2003 12 artiklassa säädetään, tuontitodistuksiin liittyvän vakuuden määräksi vahvistetaan:

46 euroa tonnilta 1 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa tarkoitettujen kiintiöiden osalta,

5 euroa tonnilta 1 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen kiintiöiden osalta.

3.   Tullitodistushakemusten ja todistusten kohtaan 8 on merkittävä alkuperämaa ja merkittävä rasti kohtaan ”kyllä”.

Todistukset ovat voimassa ainoastaan kohdassa 8 mainitun maan alkuperätuotteiden osalta.

4.   Todistusten kohdassa 24 on oltava jokin seuraavista merkinnöistä:

a)

1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kiintiön osalta jokin liitteessä V luetelluista maininnoista;

b)

1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kiintiön osalta jokin liitteessä VI luetelluista maininnoista;

c)

1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kiintiön osalta jokin liitteessä VII luetelluista maininnoista;

d)

1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun kiintiön osalta jokin liitteessä VIII luetelluista maininnoista;

e)

1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun kiintiön osalta jokin liitteessä IX luetelluista maininnoista.

5.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, hakijat voivat tuontitariffialakiintiökausittain esittää useita hakemuksia saman järjestysnumeron kiintiöstä niiden tariffikiintiöiden osalta, joita koskevat tämän asetuksen 3 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tuontitodistushakemukset.

5 artikla

Komissio vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jakokertoimen kymmenen päivän kuluessa tämän asetuksen 8 artiklan a alakohdassa tarkoitetun tiedonannon viimeisestä toimittamispäivästä. Komissio vahvistaa samalla seuraavan alakiintiökauden aikana käytettävissä olevat määrät ja tarvittaessa lokakuun täydentävän alakiintiökauden aikana käytettävissä olevat määrät.

Jos ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu jakokerroin johtaa yhteen tai useampaan alle 20 tonnin suuruiseen määrään hakemusta kohden, jäsenvaltion on jaettava näiden määrien kokonaismäärä suorittamalla arvonta asianomaisten tuojien kesken 20 tonnin suuruisissa erissä, joihin lisätään jäljellä oleva määrä jaettuna yhtä suuriin eriin 20 tonnin erien kesken. Jos alle 20 tonnia olevien määrien lisäämisellä ei voida kuitenkaan muodostaa edes yhtä 20 tonnin erää, jäsenvaltion on jaettava jäljellä oleva määrä yhtä suuriin eriin niiden toimijoiden kesken, joiden todistus koskee vähintään 20 tonnia.

Jos määrä, jolle todistus myönnetään, on toisen alakohdan soveltamisen seurauksena alle 20 tonnia, toimija voi perua todistushakemuksen kahden työpäivän kuluessa siitä, kun jakokertoimen vahvistava asetus tulee voimaan.

6 artikla

Tuontitodistukset myönnetään 5 artiklan soveltamisesta johtuville määrille kolmen työpäivän kuluessa siitä, kun 5 artiklassa säädetty komission päätös käytettävissä olevista määristä julkaistaan.

7 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 376/2008 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa ei sovelleta.

2.   Edellä 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tullietuuksia ei sovelleta määriin, jotka on tuotu asetuksen (EY) N:o 376/2008 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sallitun poikkeaman yhteydessä.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1342/2003 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja asetuksen (EY) N:o 376/2008 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, esikuoritun sekä kokonaan hiotun tai osittain hiotun riisin tuontitodistukset ovat voimassa niiden tosiasiallisesta myöntöpäivää seuraavan kolmannen kuukauden loppuun.

4.   Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kiintiöissä vapaaseen liikkeeseen luovuttaminen unionissa edellyttää asetuksen (ETY) N:o 2454/93 47 artiklan mukaisen, asianomaisen maan toimivaltaisten viranomaisten myöntämän alkuperätodistuksen esittämistä.

Mainittujen kiintiöiden osilta, jotka koskevat maita, joilta edellytetään vientitodistusta tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti tai joiden alkuperäksi on merkitty ”kaikki maat”, ei kuitenkaan edellytetä alkuperätodistusta.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sähköisesti:

a)

todistushakemusten viimeistä jättöpäivää seuraavana toisena työpäivänä viimeistään kello 18.00 Brysselin aikaa asetuksen (EY) N:o 1301/2006 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot tuontitodistushakemuksista eriteltyinä kahdeksannumeroisen CN-koodin ja alkuperämaan mukaan niistä määristä, joita hakemukset koskevat, ja ilmoittaen tuontitodistuksen numeron ja vientitodistuksen numeron;

b)

viimeistään tuontitodistusten myöntämistä seuraavana toisena työpäivänä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot myönnetyistä todistuksista eriteltyinä kahdeksannumeroisen CN-koodin ja alkuperämaan mukaan niistä määristä, joille tuontitodistukset on myönnetty, ja ilmoittaen tuontitodistuksen numeron sekä määrät, joita koskevat todistushakemukset on peruttu tämän asetuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti;

c)

viimeistään kunkin kuukauden viimeisenä päivänä kokonaismäärät, jotka on tosiasiallisesti luovutettu vapaaseen liikkeeseen kyseisen kiintiön osana edellisenä kuukautena, eriteltyinä kahdeksannumeroisen CN-koodin ja alkuperämaan mukaan ja ilmoittaen pakkaustiedot, jos pakkaus on enintään 5 kilogramman painoinen. Jos kyseisenä aikana ei ole tehty yhtään luovutusta vapaaseen liikkeeseen, lähetetään ”tyhjä” ilmoitus.

9 artikla

1.   Komissio valvoo tämän asetuksen nojalla tuotuja määriä erityisesti todentaakseen:

a)

kuinka paljon perinteiset kauppavirrat unioniin ovat määrältään ja tullille esittämisen osalta merkittävästi muuttuneet ja

b)

esiintyykö välittömästi tästä asetuksesta hyötyvän viennin ja tavallisten vientimaksujen kohteena olevan viennin keskinäistä korvaamista.

2.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa on tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset unionin riisialan järkkymisen välttämiseksi, jos jompi kumpi 1 kohdan a ja b alakohdan perusteista täyttyy ja erityisesti, jos korkeintaan viiden kilon pakkauksissa tuodun riisin tuonti ylittää 33 428 tonnin määrän, ja joka tapauksessa kerran vuodessa.

3.   Edellä 2 kohdassa mainituissa pakkauksissa tuodut ja vapaaseen liikkeeseen luovutetut määrät merkitään asianomaiseen tuontitodistukseen asetuksen (EY) N:o 376/2008 23 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 327/98.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

11 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 146, 20.6.1996, s. 1.

(2)  EYVL L 122, 22.5.1996, s. 15.

(3)  EYVL L 37, 11.2.1998, s. 5.

(4)  Katso liite X.

(5)  EUVL L 346, 29.12.2005, s. 24.

(6)  EUVL L 120, 5.5.2006, s. 19.

(7)  EUVL L 120, 5.5.2006, s. 17.

(8)  EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(9)  EUVL L 189, 29.7.2003, s. 12.

(10)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(11)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(12)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.


LIITE I

Kiintiöt ja alakiintiökaudet vuodesta 2007 alkaen

a)

Asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin 63 000 tonnin kiintiö:

Alkuperä

Määrä tonneina

Järjestysnumero

Alakiintiökaudet (määrät tonneina)

Tammikuu

Huhtikuu

Heinäkuu

Syyskuu

Lokakuu

Yhdysvallat

38 721

09.4127

9 681

19 360

9 680

 

Thaimaa

21 455

09.4128

10 727

5 364

5 364

 

Australia

1 019

09.4129

0

1 019

 

Muut alkuperät

1 805

09.4130

0

1 805

 

Kaikki maat

 

09.4138

 

 

 

 

 (1)

Yhteensä

63 000

20 408

27 548

15 044

 

b)

Asetuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin 1 634 tonnin kiintiö:

Alkuperä

Määrä tonneina

Järjestysnumero

Alakiintiökaudet (määrät tonneina)

Tammikuu

Heinäkuu

Lokakuu

Kaikki maat

1 634

09.4148

1 634

 (2)

Yhteensä

1 634

1 634

 

c)

Asetuksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvien rikkoutuneiden riisinjyvien 100 000 tonnin kiintiö:

Alkuperä

Määrä tonneina

Järjestysnumero

Alakiintiökaudet (määrät tonneina)

Tammikuu

Heinäkuu

Thaimaa

52 000

09.4149

36 400

15 600

Australia

16 000

09.4150

8 000

8 000

Guyana

11 000

09.4152

5 500

5 500

Yhdysvallat

9 000

09.4153

4 500

4 500

Muut alkuperät

12 000

09.4154

6 000

6 000

Yhteensä

100 000

60 400

39 600

d)

Asetuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin 40 216 tonnin kiintiö:

Alkuperä

Määrä tonneina

Järjestysnumero

Alakiintiökaudet (määrät tonneina)

Tammikuu

Heinäkuu

Syyskuu

Thaimaa

5 513

09.4112

5 513

Yhdysvallat

2 388

09.4116

2 388

Intia

1 769

09.4117

1 769

Pakistan

1 595

09.4118

1 595

Muut alkuperät

3 435

09.4119

3 435

Kaikki maat

25 516

09.4166

8 505

17 011

Yhteensä

40 216

23 205

17 011

e)

Asetuksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvien rikkoutuneiden riisinjyvien 31 788 tonnin kiintiö:

Alkuperä

Määrä tonneina

Järjestysnumero

Alakiintiökaudet (määrät tonneina)

Syyskuu

Lokakuu

Kaikki maat

31 788

09.4168

31 788

 (3)

Yhteensä

31 788

31 788

 


(1)  Edellisistä alakiintiökausista käyttämättä jääneet määrät, jotka on julkaistu komission asetuksessa.

(2)  Edellisistä alakiintiökausista käyttämättä jääneet määrät, jotka on julkaistu komission asetuksessa.

(3)  Edellisistä alakiintiökausista käyttämättä jääneet määrät, jotka on julkaistu komission asetuksessa.


LIITE II

Image


LIITE III

Image


LIITE IV

Image

Image


LIITE V

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Освободено от мито до максимално количество, посочено в графи 17 и 18 от настоящата лицензия (Регламент за изпълнение (ЕC) № 1273/2011)

:

espanjaksi

:

Exención del derecho de aduana hasta la cantidad indicada en las casillas 17 y 18 del presente certificado [Reglamento de Ejecución (UE) no 1273/2011]

:

tšekiksi

:

Osvobozeno od cla až do množství uvedeného v kolonkách 17 a 18 této licence (prováděcí nařízení (EU) č. 1273/2011)

:

tanskaksi

:

Toldfri op til den mængde, der er angivet i rubrik 17 og 18 i denne licens (gennemførelsesforordning (EU) nr. 1273/2011)

:

saksaksi

:

Zollfrei bis zu der in den Feldern 17 und 18 dieser Lizenz angegebenen Menge (Durchführungsverordnung (EU) Nr. 1273/2011)

:

viroksi

:

Tollimaksuvabastus kuni käesoleva litsentsi lahtrites 17 ja 18 osutatud koguseni (määrus (EL) nr 1273/2011)

:

kreikaksi

:

Δασμολογική ατέλεια μέχρι την ποσότητα που αναγράφεται στις θέσεις 17 και 18 του παρόντος πιστοποιητικού [εκτελεστικός κανονισμός (ΕΕ) αριθ. 1273/2011]

:

englanniksi

:

Exemption from customs duty up to the quantity indicated in sections 17 and 18 of this licence (Implementing Regulation (EU) No 1273/2011)

:

ranskaksi

:

exemption du droit de douane jusqu’à la quantité indiquée dans les cases 17 et 18 du présent certificat [règlement d'exécution (UE) no 1273/2011]

:

italiaksi

:

Esenzione dal dazio doganale limitatamente alla quantità indicata nelle caselle 17 e 18 del presente titolo [regolamento di esecuzione (UE) n. 1273/2011]

:

latviaksi

:

Atbrīvojums no muitas nodokļa līdz daudzumam, kas norādīts šīs licences 17. un 18. iedaļā (Īstenošanas regula (ES) Nr. 1273/2011)

:

liettuaksi

:

Muitas netaikomas mažesniems kiekiams nei nurodyta šios licencijos 17 ir 18 skiltyse (Reglamentas (ES) Nr. 1273/2011)

:

unkariksi

:

Az ezen engedély 17. és 18. rovatában megjelölt mennyiségig vámmentes (1273/2011/EU végrehajtási rendelet)

:

maltaksi

:

Eżenzjoni mid-dwana sal-kwantità murija fit-taqsimiet 17 u 18 ta’ din il-liċenzja (Regolament ta’ Implimentazzjoni (UE) Nru 1273/2011)

:

hollanniksi

:

Vrijgesteld van douanerecht voor ten hoogste de in de vakken 17 en 18 van dit certificaat vermelde hoeveelheid (Uitvoeringsverordening (EU) nr. 1273/2011)

:

puolaksi

:

Zwolnienie z opłaty celnej ilości określonej w polach 17 i 18 niniejszego pozwolenia (rozporządzenie (UE) nr 1273/2011)

:

portugaliksi

:

Isenção de direito aduaneiro até à quantidade indicada nas casas 17 e 18 do presente certificado [Regulamento de Execução (UE) n.o 1273/2011]

:

romaniaksi

:

Scutit de drepturi vamale până la concurența cantității menționate în căsuțele 17 și 18 din prezenta licență (Regulamentul de punere în aplicare (UE) nr. 1273/2011)

:

slovakiksi

:

Oslobodenie od cla po množstvo uvedené v kolónkach 17 a 18 tejto licencie (vykonávacie nariadenie (EÚ) č. 1273/2011)

:

sloveeniksi

:

Oprostitev carin do količine, navedene v rubrikah 17 in 18 tega dovoljenja (Uredba (EU) št. 1273/2011)

:

suomeksi

:

Tullivapaa tämän todistuksen kohdissa 17 ja 18 esitettyyn määrään asti (täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1273/2011)

:

ruotsiksi

:

Tullfri upp till den mängd som anges i fält 17 och 18 i denna licens (genomförandeförordning (EU) nr 1273/2011).


LIITE VI

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Мита, ограничени до 15 % ad valorem до максимално количество, посочено в графи 17 и 18 от настоящата лицензия (Регламент за изпълнение (ЕC) № 1273/2011)

:

espanjaksi

:

Derechos de aduana limitados al 15 % ad valorem hasta la cantidad indicada en las casillas 17 y 18 del presente certificado [Reglamento de Ejecución (UE) no 1273/2011]

:

tšekiksi

:

Cla omezená na valorickou sazbu ve výši 15 % až do množství uvedeného v kolonkách 17 a 18 této licence (prováděcí nařízení (EU) č. 1273/2011)

:

tanskaksi

:

Toldsatsen begrænses til 15 % af værdien op til den mængde, der er angivet i rubrik 17 og 18 i denne licens (gennemførelsesforordning (EU) nr. 1273/2011)

:

saksaksi

:

Zollsatz beschränkt auf 15 % des Zollwerts bis zu der in den Feldern 17 und 18 dieser Lizenz angegebenen Menge (Durchführungsverordnung (EU) Nr. 1273/2011)

:

viroksi

:

Väärtuseline tollimaks piiratud 15 protsendini käesoleva sertifikaadi lahtrites 17 ja 18 märgitud kogusteni (määrus (EL) nr 1273/2011)

:

kreikaksi

:

Δασμός με όριο 15 % κατ’ αξία μέχρι την ποσότητα που αναγράφεται στις θέσεις 17 και 18 του παρόντος πιστοποιητικού (εκτελεστικός κανονισμός (ΕΕ) αριθ. 1273/2011)

:

englanniksi

:

Customs duties limited to 15 % ad valorem up to the quantity indicated in boxes 17 and 18 of this licence (Implementing Regulation (EU) No 1273/2011)

:

ranskaksi

:

droits de douane limités à 15 % ad valorem jusqu’à la quantité indiquée dans les cases 17 et 18 du présent certificat [règlement d'exécution (UE) no 1273/2011]

:

italiaksi

:

Dazio limitato al 15 % ad valorem fino a concorrenza del quantitativo indicato nelle caselle 17 e 18 del presente titolo [regolamento di esecuzione (UE) n. 1273/2011]

:

latviaksi

:

Muitas nodoklis 15 % ad valorem par daudzumu, kas norādīts šīs licences (Īstenošanas regula (ES) Nr. 1273/2011) 17. un 18. ailē

:

liettuaksi

:

Ne didesnis nei 15 % muitas ad valorem neviršijant šios licencijos 17 ir 18 skiltyse nurodyto kiekio (Reglamentas (ES) Nr. 1273/2011)

:

unkariksi

:

15 %-os értékvám az ezen engedély 17. és 18. rovatában feltüntetett mennyiségig (1273/2011/EU végrehajtási rendelet)

:

maltaksi

:

Id-dazji doganali huma stipulati għal 15 % ad valorem sal-kwantità indikata fil-kaxxi 17 u 18 ta’ din il-liċenzja (Regolament ta’ Implimentazzjoni (UE) Nru 1273/2011)

:

hollanniksi

:

Douanerecht beperkt tot 15 % ad valorem voor hoeveelheden die niet groter zijn dan de in de vakken 17 en 18 van dit certificaat vermelde hoeveelheid (Uitvoeringsverordening (EU) nr. 1273/2011)

:

puolaksi

:

Cło ograniczone do 15 % ad valorem do ilości wskazanej w polach 17 i 18 niniejszego pozwolenia (rozporządzenie (UE) nr 1273/2011)

:

portugaliksi

:

Direito aduaneiro limitado a 15 % ad valorem até à quantidade indicada nas casas 17 e 18 do presente certificado [Regulamento de Execução (UE) n.o 1273/2011]

:

romaniaksi

:

Drepturi vamale limitate la 15 % ad valorem până la concurența cantității menționate în căsuțele 17 și 18 din prezenta licență (Regulamentul de punere în aplicare (UE) nr. 1273/2011)

:

slovakiksi

:

Clá znížené na 15 % ad valorem až po množstvo uvedené v kolónkach 17 a 18 tejto licencie (vykonávacie nariadenie (EÚ) č. 1273/2011)

:

sloveeniksi

:

Carinska dajatev, omejena na 15 % ad valorem do količine, navedene v rubrikah 17 in 18 tega dovoljenja (Uredba (EU) št. 1273/2011)

:

suomeksi

:

Arvotulli rajoitettu 15 prosenttiin tämän todistuksen kohdissa 17 ja 18 ilmoitettuun määrään asti (täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1273/2011)

:

ruotsiksi

:

Tull begränsad till 15 % av värdet upp till den kvantitet som anges i fält 17 och 18 i denna licens (genomförandeförordning (EU) nr 1273/2011)


LIITE VII

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Ставка на мито, намалена с 30,77 % от ставката на митото, определено в член 140 от Регламент (ЕО) № 1234/2007, приложима до максимално количество, посочено в графи 17 и 18 от настоящата лицензия (Регламент за изпълнение (ЕС) № 1273/2011)

:

espanjaksi

:

Derecho reducido en un 30,77 % del derecho fijado en el artículo 140 del Reglamento (CE) no 1234/2007, hasta la cantidad indicada en las casillas 17 y 18 del presente certificado [Reglamento de Ejecución (UE) no 1273/2011]

:

tšekiksi

:

Clo snížené o 30,77 % cla stanoveného v článku 140 nařízení (ES) č. 1234/2007 až na množství uvedené v kolonkách 17 a 18 této licence (prováděcí nařízení (EU) č. 1273/2011)

:

tanskaksi

:

Nedsættelse på 30,77 % af den told, der er fastsat i artikel 140 i forordning (EF) nr. 1234/2007, op til den mængde, der er angivet i rubrik 17 og 18 i denne licens (gennemførelsesforordning (EU) nr. 1273/2011)

:

saksaksi

:

Zollsatz ermäßigt um 30,77 % des in Artikel 140 der Verordnung (EG) Nr. 1234/2007 festgesetzten Zollsatzes bis zu der in den Feldern 17 und 18 dieser Lizenz angegebenen Menge (Durchführungsverordnung (EU) Nr. 1273/2011)

:

viroksi

:

Määruse (EÜ) nr 1234/2007 artiklis 140 kindlaks määratud tollimaks, mida on alandatud 30,77 % võrra käesoleva sertifikaadi lahtrites 17 ja 18 märgitud kogusteni (määrus (EL) nr 1273/2011)

:

kreikaksi

:

Δασμός μειωμένος κατά 30,77 % του δασμού που καθορίζεται στο άρθρο 140 του κανονισμού (ΕΚ) αριθ. 1234/2007, μέχρι την ποσότητα που αναγράφεται στις θέσεις 17 και 18 του παρόντος πιστοποιητικού [εκτελεστικός κανονισμός (ΕΕ) αριθ. 1273/2011]

:

englanniksi

:

Reduced rate of duty of 30,77 % of the duty set in Article 140 of Regulation (EC) No 1234/2007 up to the quantity indicated in boxes 17 and 18 of this licence (Implementing Regulation (EU) No 1273/2011)

:

ranskaksi

:

droit réduit de 30,77 % du droit fixé à l’article 140 du règlement (CE) no 1234/2007 jusqu’à la quantité indiquée dans les cases 17 et 18 du présent certificat [règlement d'exécution (UE) no 1273/2011]

:

italiaksi

:

Dazio ridotto in ragione del 30,77 % del dazio fissato all’articolo 140 del regolamento (CE) n. 1234/2007 fino a concorrenza del quantitativo indicato nelle caselle 17 e 18 del presente titolo [regolamento di esecuzione (UE) n. 1273/2011]

:

latviaksi

:

Ievedmuitas nodoklis samazināts par 30,77 %, salīdzinot ar nodokli, kas noteikts Regulas (EK) Nr. 1234/2007 140. pantā, līdz šīs licences 17. un 18. ailē norādītajam daudzumam (Īstenošanas regula (ES) Nr. 1273/2011)

:

liettuaksi

:

Reglamento (EB) Nr. 1234/2007 140 straipsnyje nustatyto muito mokesčio sumažinimas 30,77 % mažesniems kiekiams nei nurodyta šios licencijos 17 ir 18 skiltyse (Reglamentas (ES) Nr. 1273/2011)

:

unkariksi

:

Az 1234/2007/EK rendelet 140. cikkében meghatározott vám 30,77 %-os csökkentett vámja az ezen bizonyítvány 17. és 18. rovatában megjelölt mennyiségig (1273/2011/EU végrehajtási rendelet)

:

maltaksi

:

Dazju mnaqqas ta’ 30,77 % tad-dazju fiss fl-Artikolu 140 tar-Regolament (KE) Nru 1234/2007 sal-kwantità indikata fis-sezzjoni 17 u 18 ta’ dan iċ-ċertifikat (Regolament ta’ Implimentazzjoni (UE) Nru 1273/2011)

:

hollanniksi

:

Recht verlaagd met 30,77 % van het in artikel 140 van Verordening (EG) nr. 1234/2007 vastgestelde recht voor hoeveelheden die niet groter zijn dan de in de vakken 17 en 18 van dit certificaat vermelde hoeveelheid (Uitvoeringsverordening (EU) nr. 1273/2011)

:

puolaksi

:

Obniżona stawka celna odpowiadająca 30,77 % stawki określonej w art. 140 rozporządzenia (WE) nr 1234/2007 do ilości wskazanej w polach 17 i 18 niniejszego pozwolenia (rozporządzenie (UE) nr 1273/2011)

:

portugaliksi

:

Direito reduzido de 30,77 % do direito fixado no artigo 140.o do Regulamento (CE) n.o 1234/2007 até à quantidade indicada nas casas 17 e 18 do presente certificado [Regulamento de Execução (UE) n.o 1273/2011]

:

romaniaksi

:

Drept redus cu 30,77 % din dreptul stabilit de articolul 140 din Regulamentul (CE) nr. 1234/2007 până la concurența cantității menționate în căsuțele 17 și 18 din prezenta licență (Regulamentul de punere în aplicare (UE) nr. 1273/2011)

:

slovakiksi

:

Clo znížené o 30,77 % cla stanoveného článkom 140 nariadenia (ES) č. 1234/2007 až po množstvo uvedené v kolónkach 17 a 18 tejto licencie (vykonávacie nariadenie (EÚ) č. 1273/2011)

:

sloveeniksi

:

Dajatev, znižana za 30,77 % od dajatve iz člena 140 Uredbe (ES) št. 1234/2007 do količine, navedene v rubrikah 17 in 18 tega dovoljenja (Uredba (EU) št. 1273/2011)

:

suomeksi

:

Tulli, jonka määrää on alennettu 30,77 % asetuksen (EY) N:o 1234/2007 140 artiklassa vahvistetusta tullista tämän todistuksen kohdissa 17 ja 18 ilmoitettuun määrään asti (täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1273/2011)

:

ruotsiksi

:

Tullsatsen nedsatt med 30,77 % av den tullsats som anges i artikel 140 i förordning (EG) nr 1234/2007 upp till den mängd som anges i fält 17 och 18 i denna licens (genomförandeförordning (EU) nr 1273/2011).


LIITE VIII

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Освободено от мито до максимално количество, посочено в графи 17 и 18 от настоящата лицензия (член 1, параграф 1, буква г) от Регламент за изпълнение (ЕС) № 1273/2011)

:

espanjaksi

:

Exención del derecho de aduana hasta la cantidad indicada en las casillas 17 y 18 del presente certificado [Reglamento de Ejecución (UE) no 1273/2011, artículo 1, apartado 1, letra d)]

:

tšekiksi

:

Osvobození od cla až do množství stanoveného v kolonkách 17 a 18 této licence (čl. 1 odst. 1 písm. d) prováděcího nařízení (EU) č. 1273/2011)

:

tanskaksi

:

Toldfri op til den mængde, der er angivet i rubrik 17 og 18 i denne licens (gennemførelsesforordning (EU) nr. 1273/2011, artikel 1, stk. 1, litra d))

:

saksaksi

:

Zollfrei bis zu der in den Feldern 17 und 18 dieser Lizenz angegebenen Menge (Durchführungsverordnung (EU) Nr. 1273/2011, Artikel 1 Absatz 1 Buchstabe d)

:

viroksi

:

Tollimaksuvabastus kuni käesoleva litsentsi lahtrites 17 ja 18 näidatud koguseni (määruse (EL) nr 1273/2011) artikli 1 lõike 1 punkt d)

:

kreikaksi

:

Δασμολογική ατέλεια μέχρι την ποσότητα που αναγράφεται στις θέσεις 17 και 18 του παρόντος πιστοποιητικού [εκτελεστικός κανονισμός (ΕΕ) αριθ. 1273/2011 άρθρο 1 παράγραφος 1 στοιχείο δ)]

:

englanniksi

:

Exemption from customs duty up to the quantity indicated in boxes 17 and 18 of this licence (Implementing Regulation (EU) No 1273/2011, Article 1(1)(d)),

:

ranskaksi

:

exemption du droit de douane jusqu’à la quantité indiquée dans les cases 17 et 18 du présent certificat [règlement d'exécution (UE) no 1273/2011, article 1er, paragraphe 1, point d)]

:

italiaksi

:

Esenzione dal dazio doganale fino a concorrenza del quantitativo indicato nelle caselle 17 e 18 del presente titolo [regolamento di esecuzione (UE) n. 1273/2011, articolo 1, paragrafo 1, lettera d)]

:

latviaksi

:

Atbrīvojumi no muitas nodokļa līdz šīs licences 17. un 18. ailē norādītajam daudzumam (Īstenošanas regulas (ES) Nr. 1273/2011 1. panta 1. punkta d) apakšpunkts)

:

liettuaksi

:

Atleidimas nuo muito mokesčio neviršijant šios licencijos 17 ir 18 skiltyse nurodyto kiekio (Reglamento (ES) Nr. 1273/2011 1 straipsnio 1 dalies d punktas)

:

unkariksi

:

Vámmentes az ezen engedély 17. és 18. rovatában feltüntetett mennyiségig (1273/2011/EU végrehajtási rendelet 1. cikk (1) bekezdés d) pont)

:

maltaksi

:

Eżenzjoni tad-dazju tad-dwana sal-kwantità indikata fil-każi 17 u 18 taċ-ċertifikat preżenti (Artikolu 1, paragrafu 1, punt d) tar-Regolament ta’ Implimentazzjoni (UE) Nru 1273/2011)

:

hollanniksi

:

Vrijstelling van douanerecht voor hoeveelheden die niet groter zijn dan de in de vakken 17 en 18 van dit certificaat vermelde hoeveelheid (artikel 1, lid 1, onder d), van Uitvoeringsverordening (EU) nr. 1273/2011)

:

puolaksi

:

Zwolnienie z cła ilości do wysokości wskazanej w polach 17 i 18 niniejszego pozwolenia (art. 1 ust. 1 lit. d) rozporządzenia (UE) nr 1273/2011)

:

portugaliksi

:

Isenção do direito aduaneiro até à quantidade indicada nas casas 17 e 18 do presente certificado [Regulamento de Execução (UE) n.o 1273/2011, alínea d) do n.o 1 do artigo 1.o]

:

romaniaksi

:

Scutit de drepturi vamale până la concurența cantității menționate în căsuțele 17 și 18 din prezenta licență [Regulamentul de punere în aplicare (UE) nr. 1273/2011, articolul 1 alineatul (1) litera (d)]

:

slovakiksi

:

Oslobodenie od cla až po množstvo uvedené v kolónkach 17 a 18 tejto licencie (článok 1 ods. 1 písm. d) vykonávacieho nariadenia (EÚ) č. 1273/2011)

:

sloveeniksi

:

Izvzetje od carine do količine, navedene v rubrikah 17 in 18 tega dovoljenja (člen 1(1)(d) Uredbe (EU) št. 1273/2011)

:

suomeksi

:

Tullivapaa tämän todistuksen kohdissa 17 ja 18 ilmoitettuun määrään asti (täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1273/2011 1 artiklan 1 kohdan d alakohta)

:

ruotsiksi

:

Tullfri upp till den mängd som anges i fälten 17 och 18 i denna licens (genomförandeförordning (EU) nr 1273/2011, artikel 1.1 d).


LIITE IX

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Освободено от мито до максимално количество, посочено в графи 17 и 18 от настоящата лицензия (член 1, параграф 1, буква д) от Регламент за изпълнение (ЕС) № 1273/2011)

:

espanjaksi

:

Exención del derecho de aduana hasta la cantidad indicada en las casillas 17 y 18 del presente certificado [Reglamento de Ejecución (UE) no 1273/2011, artículo 1, apartado 1, letra e)]

:

tšekiksi

:

Osvobození od cla až do množství uvedeného v kolonkách 17 a 18 této licence (čl. 1 odst. 1 písm. e) prováděcího nařízení (EU) č. 1273/2011)

:

tanskaksi

:

Toldfri op til den mængde, der er angivet i rubrik 17 og 18 i denne licens (gennemførelsesforordning (EU) nr. 1273/2011, artikel 1, stk. 1, litra e))

:

saksaksi

:

Zollfrei bis zu der in den Feldern 17 und 18 dieser Lizenz angegebenen Menge (Durchführungsverordnung (EU) Nr. 1273/2011, Artikel 1 Absatz 1 Buchstabe e)

:

viroksi

:

Tollimaksuvabastus kuni käesoleva litsentsi lahtrites 17 ja 18 näidatud koguseni (määruse (EL) nr 1273/2011) artikli 1 lõike 1 punkt e)

:

kreikaksi

:

Δασμολογική ατέλεια μέχρι την ποσότητα που αναγράφεται στις θέσεις 17 και 18 του παρόντος πιστοποιητικού [εκτελεστικός κανονισμός (ΕΕ) αριθ. 1273/2011, άρθρο 1 παράγραφος 1 στοιχείο ε)]

:

englanniksi

:

Exemption from customs duty up to the quantity indicated in boxes 17 and 18 of this licence (Implementing Regulation (EU) No 1273/2011, Article 1(1)(e))

:

ranskaksi

:

exemption du droit de douane jusqu’à la quantité indiquée dans les cases 17 et 18 du présent certificat [règlement d'exécution (UE) no 1273/2011, article 1er, paragraphe 1, point e)]

:

italiaksi

:

Esenzione dal dazio doganale fino a concorrenza del quantitativo indicato nelle caselle 17 e 18 del presente titolo [regolamento di esecuzione (UE) n. 1273/2011, articolo 1, paragrafo 1, lettera e)]

:

latviaksi

:

Atbrīvojumi no muitas nodokļa līdz šīs licences 17. un 18. ailē norādītajam daudzumam (Īstenošanas regulas (ES) Nr. 1273/2011 1. panta 1. punkta e) apakšpunkts)

:

liettuaksi

:

Atleidimas nuo muito mokesčio neviršijant šios licencijos 17 ir 18 skiltyse nurodyto kiekio (Reglamentas (ES) Nr. 1273/2011, 1 straipsnio 1 dalies e punktas)

:

unkariksi

:

Vámmentes az ezen engedély 17. és 18. rovatában feltüntetett mennyiségig ([1273/2011/EU] végrehajtási rendelet 1. cikk (1) bekezdés e) pont)

:

maltaksi

:

Eżenzjoni tad-dazju tad-dwana sal-kwantità indikata fil-każi 17 u 18 taċ-ċertifikat preżenti (Artikolu 1, paragrafu 1, punt e) tar-Regolament ta’ Implimentazzjoni (UE) Nru 1273/2011)

:

hollanniksi

:

Vrijstelling van douanerecht voor hoeveelheden die niet groter zijn dan de in de vakken 17 en 18 van dit certificaat vermelde hoeveelheid (artikel 1, lid 1, onder e), van Uitvoeringsverordening (EU) nr. 1273/2011)

:

puolaksi

:

Zwolnienie z cła ilości do wysokości wskazanej w polach 17 i 18 niniejszego pozwolenia (rozporządzenie (UE) nr 1273/2011, art. 1 ust. 1 lit. e))

:

portugaliksi

:

Isenção do direito aduaneiro até à quantidade indicada nas casas 17 e 18 do presente certificado [Regulamento de Execução (UE) n.o 1273/2011, alínea e) do n.o 1 do artigo 1.o]

:

romaniaksi

:

Scutit de drepturi vamale până la concurența cantității menționate în căsuțele 17 și 18 din prezenta licență [Regulamentul de punere în aplicare (UE) nr. 1273/2011, articolul 1 alineatul (1) litera (e)]

:

slovakiksi

:

Oslobodenie od cla až po množstvo uvedené v kolónkach 17 a 18 tejto licencie (článok 1 ods. 1 písm. e) vykonávacieho nariadenia (EÚ) č. 1273/2011)

:

sloveeniksi

:

Izvzetje od carine do količine, navedene v rubrikah 17 in 18 tega dovoljenja (člen 1(1)(e) Uredbe (EU) št. 1273/2011)

:

suomeksi

:

Tullivapaa tämän todistuksen kohdissa 17 ja 18 ilmoitettuun määrään asti (täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1273/2011 1 artiklan 1 kohdan e alakohta)

:

ruotsiksi

:

Tullfri upp till den mängd som anges i fälten 17 och 18 i denna licens (genomförandeförordning (EU) nr 1273/2011, artikel 1.1 e).


LIITE X

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Komission asetus (EY) N:o 327/98

(EYVL L 37, 11.2.1998, s. 5).

 

Komission asetus (EY) N:o 648/98

(EYVL L 88, 24.3.1998, s. 3).

 

Komission asetus (EY) N:o 2458/2001

(EYVL L 331, 15.12.2001, s. 10).

 

Komission asetus (EY) N:o 1950/2005

(EUVL L 312, 29.11.2005, s. 18).

Ainoastaan 7 artikla

Komission asetus (EY) N:o 2152/2005

(EUVL L 342, 24.12.2005, s. 30).

Ainoastaan 1 artikla

Komission asetus (EY) N:o 965/2006

(EUVL L 176, 30.6.2006, s. 12).

 

Komission asetus (EY) N:o 1996/2006

(EUVL L 398, 30.12.2006, s. 1).

Ainoastaan 9 artikla

Komission asetus (EY) N:o 2019/2006

(EUVL L 384, 29.12.2006, s. 48).

Ainoastaan 2 artikla

Komission asetus (EY) N:o 488/2007

(EUVL L 114, 1.5.2007, s. 13).

Ainoastaan tanskan-, suomen-, ja ruotsinkieliset toisinnot

Komission asetus (EY) N:o 1538/2007

(EUVL L 337, 21.12.2007, s. 49).

 


LIITE XI

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 327/98

Tämä asetus

1–6 artikla

1–6 artikla

7 artiklan 1 ja 2 kohta

7 artiklan 1 ja 2 kohta

7 artiklan 4 kohta

7 artiklan 3 kohta

7 artiklan 5 kohta

7 artiklan 4 kohta

8 artikla

8 artikla

9 artiklan 1 kohdan johdantokappale

9 artiklan 1 kohdan johdantokappale

9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

9 artiklan 2 ja 3 kohta

9 artiklan 2 ja 3 kohta

10 artikla

10 artikla

11 artikla

11 artikla

Liite I

Liite II

Liite II

Liite III

Liite IV

Liite IV

Liite V

Liite V

Liite VI

Liite VI

Liite VII

Liite VII

Liite VIII

Liite VIII

Liite IX

Liite I

Liite XI

Liite IX

Liite X

Liite XI


8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/24


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1274/2011,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2011,

unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2012, 2013 ja 2014 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 ja erityisesti sen 28 ja 29 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1213/2008 (2) perustettiin ensimmäinen yhteensovitettu monivuotinen yhteisön valvontaohjelma, joka kattaa vuodet 2009, 2010 ja 2011. Ohjelmaa jatkettiin peräkkäisten komission asetusten nojalla. Viimeisin niistä oli komission asetus (EU) N:o 915/2010, annettu 12 päivänä lokakuuta 2010, unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2011, 2012 ja 2013 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi (3).

(2)

Ruokavalion perusta koostuu unionissa 30–40 elintarvikkeesta. Koska torjunta-aineiden käytössä ilmenee kolmen vuoden kuluessa merkittäviä muutoksia, torjunta-aineita olisi seurattava kyseisissä elintarvikkeissa kolmen vuoden välein kuluttajien altistumisen ja unionin lainsäädännön soveltamisen arvioimiseksi.

(3)

Binomiaalisen todennäköisyysjakauman avulla voidaan laskea, että tutkimalla 642 näytettä voidaan yli 99 prosentin luotettavuudella havaita näyte, jonka sisältämien torjunta-ainejäämien määrä ylittää määritysrajan, kun vähintään yksi prosentti tuotteista sisältää torjunta-ainejäämiä kyseisen rajan ylittävän määrän. Näytteiden keruu olisi suhteutettava jäsenvaltioiden kesken väestön määrän mukaisesti siten, että vuosittain otetaan tuotetta kohden vähintään 12 näytettä.

(4)

EU:n virallisen valvontaohjelman (4) analyysitulokset vuodelta 2009 ovat osoittaneet, että tiettyjä torjunta-aineita havaitaan maataloustuotteissa aiempaa useammin, mikä viittaa muutoksiin näiden torjunta-aineiden käytössä. Kyseiset torjunta-aineet olisi sisällytettävä valvontaohjelmaan niiden torjunta-aineiden lisäksi, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 915/2010 soveltamisalaan, jotta valvontaohjelmaan sisältyvät torjunta-aineet vastaisivat käytössä olevia torjunta-aineita.

(5)

Tiettyjen torjunta-aineiden, erityisesti niiden, jotka on lisätty valvontaohjelmaan tällä asetuksella ja niiden, joiden jäämien määrittäminen on hyvin vaikeaa, on vuonna 2012 vapaaehtoista, jotta virallisilla laboratorioilla on riittävästi aikaa validoida kyseisten torjunta-aineiden analysointimenetelmät, jos ne eivät ole vielä sitä tehneet.

(6)

Jos torjunta-aineen jäämän määritelmään sisältyy muita tehoaineita, metaboliitteja tai hajoamistuotteita, metaboliitit olisi ilmoitettava erikseen.

(7)

Komission verkkosivustolla on julkaistu elintarvikkeiden ja rehujen torjunta-ainejäämien määrityksessä käytettävien menetelmien validointia ja laadunvalvontamenettelyjä koskevat ohjeet (Method Validation and Quality Control Procedures for Pesticide Residue Analysis in food and feed) (5). Jäsenvaltioiden olisi saatava tietyin edellytyksin käyttää kvalitatiivisia seulontamenetelmiä.

(8)

Jäsenvaltiot, komissio ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ovat sopineet täytäntöönpanotoimenpiteistä, esimerkiksi näytteen standardikuvauksesta (Standard Sample Description, SSD) (6), jota käytetään torjunta-ainejäämiä koskevien analyysitulosten ilmoittamiseen jäsenvaltioiden toimittamien tietojen yhteydessä.

(9)

Näytteenottomenettelyjen osalta olisi sovellettava yhteisön näytteenottomenettelyistä kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden torjunta-ainejäämien virallisessa tarkastuksessa ja direktiivin 79/700/ETY (7) kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2002 annettua komission direktiiviä 2002/63/EY, johon on sisällytetty Codex Alimentarius -komission suosittelemat näytteenottomenetelmät ja -menettelyt.

(10)

On tarpeen arvioida, noudatetaanko äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/141/EY (8) 10 artiklassa sekä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista viljapohjaisista valmisruoista ja muista lastenruoista 5 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/125/EY (9) 7 artiklassa säädettyjä jäämien enimmäismääriä, ottaen huomioon ainoastaan jäämien määritelmät sellaisina kuin ne vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 396/2005.

(11)

Kun menetelmät voidaan ottaa käyttöön, on myös tarpeen arvioida torjunta-aineiden mahdolliset aggregoidut, kumulatiiviset ja synergiavaikutukset. Arviointi olisi aloitettava eräistä organofosfaateista, karbamaateista, triatsoleista ja pyretroideista liitteen I mukaisesti.

(12)

Yhden jäämän menetelmien osalta jäsenvaltiot voivat täyttää analysointivelvoitteensa kääntymällä sellaisten virallisten laboratorioiden puoleen, joilla on jo käytössä vaadittavat validoidut menetelmät.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava vuosittain 31 päivään elokuuta mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot.

(14)

Oikeusvarmuuden vuoksi asetus (EU) N:o 915/2010 olisi kumottava peräkkäisten monivuotisten ohjelmien päällekkäisyydestä mahdollisesti johtuvien sekaannusten välttämiseksi. Sitä olisi kuitenkin sovellettava vielä vuonna 2011 testattuihin näytteisiin.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on vuosien 2012, 2013 ja 2014 aikana otettava torjunta-ainejäämien ja tuotteiden yhdistelmistä näytteitä ja analysoitava ne liitteen I mukaisesti.

Kustakin tuotteesta on otettava liitteessä II vahvistettu määrä näytteitä.

2 artikla

1.   Erä, josta näyte otetaan, on valittava satunnaisesti.

Näytteenottomenettelyn, mukaan luettuna yksikköjen lukumäärä, on oltava direktiivin 2002/63/EY mukainen.

2.   Näytteet on analysoitava asetuksessa (EY) N:o 396/2005 vahvistettujen jäämien määritelmien mukaisesti. Mikäli asetuksessa ei ole esitetty yksiselitteistä jäämän määritelmää tietyn torjunta-aineen osalta, sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I esitettyä jäämän määritelmää.

3 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosina 2012, 2013 ja 2014 testattujen näytteiden analyysitulokset vuosittain vastaavasti 31 päivään elokuuta 2013, 2014 ja 2015 mennessä. Tulokset toimitetaan liitteessä III vahvistetun näytteen standardikuvauksen (SSD) mukaisesti.

2.   Jos torjunta-aineen jäämän määritelmään sisältyy tehoaineita, metaboliitteja ja/tai hajoamis- tai reaktiotuotteita, jäsenvaltioiden on raportoitava analyysitulokset jäämän oikeudellisen määritelmän mukaisesti. Kutakin merkittävää, jäämän määritelmässä mainittua isomeeriä tai metaboliittia koskevat tulokset on ilmoitettava erikseen, mikäli ne mitataan erikseen.

4 artikla

Kumotaan asetus (EU) N:o 915/2010.

Sitä on kuitenkin sovellettava vielä vuonna 2011 testattuihin näytteisiin.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.

(2)  EUVL L 328, 6.12.2008, s. 9.

(3)  EUVL L 269, 13.10.2010, s. 8.

(4)  The 2009 European Union Report on Pesticide Residues in Food. EFSA Journal 2011; 9(11):2430 [529 pp.] osoitteessa: http://ec.europa.eu/food/plant/protection/pesticides/docs/2009_eu_report_ppesticide_residues_food_en.pdf

(5)  Asiakirja SANCO/10684/2009, pantu täytäntöön 1.1.2010 mennessä. http://ec.europa.eu/food/plant/protection/resources/qualcontrol_en.pdf

(6)  Kaikkeen EFSA:n tiedonkeruuseen sovellettavat näytteen standardikuvausta koskevat yleiset ohjeet: EFSA Journal 2010; 8(1):1457 [54 pp.], saatavana osoitteessa http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1457.htm

(7)  EYVL L 187, 16.7.2002, s. 30.

(8)  EUVL L 401, 30.12.2006, s. 1.

(9)  EUVL L 339, 6.12.2006, s. 16.


LIITE I

A osa:

Kasviperäisissä elintarvikkeissa valvottavat torjunta-aineen ja tuotteen yhdistelmät

 

2012

2013

2014

Huomautukset

2,4-D

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Jäämän määritelmä: 2,4-D:n ja sen estereiden summa, ilmoitettuna 2,4-D:nä.

2,4-D vapaana happona analysoidaan vuonna 2012 munakoisosta, kukkakaalista ja syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä, vuonna 2013 aprikooseista ja viinin valmistukseen tarkoitetuista viinirypäleistä ja vuonna 2014 appelsiineista/mandariineista. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

2-fenyylifenoli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Abamektiini

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Jäämän määritelmä: avermektiini B1a:n, avermektiini B1b:n ja avermektiini B1a:n delta-8,9-isomeerin summa.

Avermektiini B1a:n delta-8,9-isomeerin analysointi on vuonna 2012 vapaaehtoista.

Asefaatti

 (2)

 (3)

 (1)

 

Asetamipridi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Akrinatriini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Aldikarbi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Amitratsi

 (2)

 (3)

 (1)

Jäämän määritelmä: amitratsi ja sen 2,4-dimetyylianiliiniä sisältävät metaboliitit ilmaistuna amitratsina.

Analysoidaan vuonna 2012 makeasta paprikasta, vuonna 2013 omenoista ja tomaateista ja vuonna 2014 päärynöistä. Muista elintarvikkeista analysointi on vapaaehtoista.

On hyväksyttävää, jos amitratsia (lähtöaine) ja sen monijäämämenetelmään soveltuvia metaboliitteja 2,4–dimetyyliformanilidi (DMF) ja N-(2,4–dimetyylifenyyli)-N′-metyyliformamidi (DMPF) analysoidaan kohdennetusti ja niistä ilmoitetaan erikseen.

Amitroli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9):

Atsinfossi-metyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Atsoksistrobiini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Benfurakarbi

 (2)

 (3)

 (1)

Hajoaa nopeasti ja täydellisesti karbofuraaniksi ja 3-hydroksikarbofuraaniksi. Lähtöaineen (benfurakarbi) analysointi on vapaaehtoista.

Bifentriini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Bifenyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Bitertanoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Boskalidi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Bromidi-ioni

 (2)

 (3)

 (1)

Analysoidaan vuonna 2012 ainoastaan makeasta paprikasta, vuonna 2013 lehtisalaatista ja tomaateista ja vuonna 2014 riisistä. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Bromopropylaatti

 (2)

 (3)

 (1)

 

Bromukonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9):

Bupirimaatti

 (2)

 (3)

 (1)

 

Buprofetsiini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Kaptaani

 (2)

 (3)

 (1)

Erityistä kaptaanin ja folpetin summan jäämän määritelmää sovelletaan siemenhedelmiin, mansikoihin, vadelmiin, marjatomaatteihin ja papuihin. Muiden elintarvikkeiden osalta jäämän määritelmään sisältyy vain kaptaani.

Kaptaani ja folpetti on ilmoitettava erikseen ja niiden summa näytteen standardikuvauksen mukaisesti.

Karbaryyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Karbendatsiimi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Karbofuraani

 (2)

 (3)

 (1)

 

Karbosulfaani

 (2)

 (3)

 (1)

Hajoaa nopeasti ja suurelta osin karbofuraaniksi ja 3-hydroksikarbofuraaniksi. Lähtöaineen (karbosulfaani) analysointi on vapaaehtoista.

Kloroantraniiliproli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Klorfenapyri

 (2)

 (3)

 (1)

 

Klorfenvinfossi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9):

Klormekvatti

 (2)

 (3)

 (1)

Analysoidaan vuonna 2012 munakoisosta, syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä ja vehnästä, vuonna 2013 rukiista/kaurasta, tomaateista ja viinin valmistukseen tarkoitetuista viinirypäleistä sekä vuonna 2014 porkkanoista, päärynöistä, riisistä ja vehnäjauhoista. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Klorotaloniili

 (2)

 (3)

 (1)

 

Klooriprofaami

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Jäämän määritelmä: kloroprofaami ja 3-kloorianiliini ilmaistuna kloroprofaamina.

Perunoiden osalta (sisältyy vuotta 2014 koskevaan luetteloon) jäämän määritelmä on vain lähtöaine.

Klorpyrifossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Klorpyrifossi-metyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Klofentetsiini

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Klotianidiini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Syflutriini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Symoksaniili

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Sypermetriini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Syprokonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Syprodiniili

 (2)

 (3)

 (1)

 

Syromatsiini

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Deltametriini (cis-deltametriini)

 (2)

 (3)

 (1)

 

Diatsinoni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Diklofluanidi

 (2)

 (3)

 (1)

Alaviitteet (9)  (8)

Sovellettavaan jäämän määritelmään sisältyy vain lähtöaine. Metaboliittia DMSA (N,N-dimetyyli-N-fenyylisulfamidi) on valvottava ja siitä on ilmoitettava, jos menetelmä on validoitu.

Diklorvossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Dikloraani

 (2)

 (3)

 (1)

 

Dikofoli

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Dikrotofossi

 (2)

 (3)

 (1)

Sovellettavaan jäämän määritelmään sisältyy vain lähtöaine.

Analysoidaan vuonna 2012 munakoisosta ja kukkakaalista ja vuonna 2014 pavuista. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Dietofenkarbi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Difenokonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Diflubentsuroni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Dimetoaatti

 (2)

 (3)

 (1)

Jäämän määritelmä: dimetoaatin ja ometoaatin summa ilmaistuna dimetoaattina. Dimetoaatti ja ometoaatti on ilmoitettava erikseen ja niiden summa näytteen standardikuvauksen mukaisesti.

Dimetomorfi

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Dinikonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Difenyylilamiini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Ditianoni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Ditiokarbamaatit

 (2)

 (3)

 (1)

Jäämän määritelmä: ditiokarbamaatit ilmaistuna CS2:na, mukaan luettuina manebi, mankotsebi, metiraami, propinebi, tiraami ja tsiraami.

Analysoidaan kaikista luetelluista elintarvikkeista appelsiinimehua ja oliiviöljyä lukuun ottamatta.

Dodiini

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Endosulfaani

 (2)

 (3)

 (1)

 

EPN

 (2)

 (3)

 (1)

 

Epoksikonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Etefoni

 (2)

 (3)

 (1)

Analysoidaan vuonna 2012 appelsiinimehusta, makeasta paprikasta, vehnästä ja syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä, vuonna 2013 omenasta, rukiista/kaurasta, tomaateista ja viinin valmistukseen tarkoitetuista viinirypäleistä ja vuonna 2014 appelsiineista/mandariineista, riisistä ja vehnäjauhoista. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Etioni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Etirimoli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Ei analysoida viljoista.

Etofenproksi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Etoprofossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Famoksadoni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Fenamifossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenamidoni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenarimoli

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Fenatsakiini

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Fenbukonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenbutatinaoksidi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Analysoidaan vuonna 2012 munakoisosta, makeasta paprikasta ja syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä, vuonna 2013 omenoista ja tomaateista ja vuonna 2014 appelsiineista/mandariineista ja päärynöistä. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Fenheksamidi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenitrotioni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenoksikarbi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenpropatriini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenpropimorfi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fenpyroksimaatti

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Fentioni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Fenvaleraati / Esfenvaleraati (summa)

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fiproniili

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Jäämän määritelmä: fiproniilin ja sulfonimetaboliitin (MB46136) summa ilmaistuna fiproniilinä.

Fluatsifoppi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Jäämän määritelmä: fluatsifoppi-P-butyyli (fluatsifoppihappo (vapaana ja konjugaattina)).

Fluatsifoppi vapaana happona ja butyyliesteri analysoidaan vuonna 2012 kukkakaalista, herneistä ja makeasta paprikasta, vuonna 2013 keräkaalista ja mansikoista ja vuonna 2014 pavuista, porkkanoista, perunoista ja pinaatista. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Fludioksonili

 (2)

 (3)

 (1)

 

Flufenoksiuroni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fluopyrami

 

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Flukinkonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Flusilatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Flutriafoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Folpetti

 (2)

 (3)

 (1)

Erityistä kaptaanin ja folpetin summan jäämän määritelmää sovelletaan siemenhedelmiin, mansikoihin, vadelmiin, marjatomaatteihin ja papuihin, muiden elintarvikkeiden osalta jäämän määritelmään sisältyy vain folpetti.

Folpetti ja kaptaani on ilmoitettava erikseen ja niiden summa näytteen standardikuvauksen mukaisesti.

Formetanaatti

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Jäämän määritelmä: formetanaatin ja sen suolojen summa ilmaistuna formetanaattihydrokloridina.

Formotioni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Fostiatsaatti

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Glyfosaatti

 (2)

 (3)

 (1)

Analysoidaan vuonna 2012 vehnästä, vuonna 2013 rukiista/kaurasta ja vuonna 2014 vehnäjauhosta. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Haloksifoppi, mukaan luettuna haloksifoppi-R

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Jäämän määritelmä: haloksifoppi-R:n metyyliesteri, haloksifoppi-R ja haloksifoppi-R:n konjugaatit ilmaistuna haloksifoppi-R:nä.

Haloksifoppi vapaana happona analysoidaan vuonna 2012 kukkakaalista ja herneistä, vuonna 2013 keräkaalista ja mansikoista ja vuonna 2014 (silpimättömistä) pavuista, porkkanoista, perunoista ja pinaatista. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Heksakonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Heksitiatsoksi

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Imatsaliili

 (2)

 (3)

 (1)

 

Imidaklopridi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Indoksakarbi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Iprodioni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Iprovalikarbi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Isokarbofossi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7) Sovellettavaan jäämän määritelmään sisältyy vain lähtöaine.

Isofenfossi-metyyli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Isoprokarbi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Kresoksiimimetyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Lambdasyhalotriini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Linuroni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Lufenuroni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Malationi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Mandipropamidi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Mepanipyriimi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Jäämän määritelmä: mepanipyriimi ja sen metaboliitti 2-aniliini-4-(2-hydroksipropyyli)-6-metyylipyrimidiini mepanipyriiminä ilmaistuna.

Mepikvatti

 (2)

 (3)

 (1)

Analysoidaan vuonna 2012 vehnästä, vuonna 2013 rukiista/kaurasta ja tomaateista ja vuonna 2014 päärynöistä, riisistä ja vehnäjauhosta. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Meptylidinokappi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Jäämän määritelmä: 2,4 DNOPC:n ja 2,4 DNOP:n summa ilmaistuna meptylidinokappina.

Metalaksyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Metkonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Metamidofossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Metidationi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Metiokarbi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Metomyyli

 (2)

 (3)

 (1)

Metomyyli ja tiodikarbi on ilmoitettava erikseen ja niiden summa näytteen standardikuvauksen mukaisesti.

Metoksikloori

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Metoksifenosidi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Metobromuroni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Sovellettavaan jäämän määritelmään sisältyy vain lähtöaine.

Monokrotofossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Myklobutaniili

 (2)

 (3)

 (1)

 

Nitenpyraami

 (2)

 (3)

 (1)

Analysoidaan vuonna 2012 makeasta paprikasta, vuonna 2013 persikoista ja vuonna 2014 kurkuista ja pavuista (silpimättömistä). Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Sovellettavaan jäämän määritelmään sisältyy vain lähtöaine.

Oksadiksyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Oksamyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Oksidemetoni-metyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Paklobutratsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Parationi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Parationimetyyli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Penkonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Pensykuroni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Pendimetaliini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fentoaatti

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fosaloni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Fosmetti

 (2)

 (3)

 (1)

 

Foksiimi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Pirimikarbi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Pirimifossi-metyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Prokloratsi

 (2)

 (3)

 (1)

Jäämän määritelmä: prokloratsin ja sen 2,4,6-triklorofenyyliryhmän sisältävien metaboliittien summa ilmaistuna prokloratsina.

Prokymidoni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Profenofossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Propamokarbi

 (2)

 (3)

 (1)

Analysoidaan vuonna 2012 munakoisosta, kukkakaalista ja makeasta paprikasta, vuonna 2013 omenoista, keräkaalista, lehtisalaatista, syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä ja tomaateista ja vuonna 2014 pavuista, porkkanoista, kurkuista, appelsiineista/klementiineistä, perunoista ja mansikoista. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Propargiitti

 (2)

 (3)

 (1)

 

Propikonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Propoksuuri

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Propytsamidi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Protiokonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (9)

Jäämän määritelmä: protiokonatsoli-destio.

Protiofossi

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Sovellettavaan jäämän määritelmään sisältyy vain lähtöaine.

Pymetrotsiini

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Analysointi on vuonna 2012 vapaaehtoista (ensisijaisesti munakoisosta ja makeasta paprikasta). Analysoidaan vuonna 2013 keräkaalista, lehtisalaatista, mansikoista ja tomaateista ja vuonna 2014 kurkusta. Analysointi muista elintarvikkeista on vapaaehtoista.

Pyraklostrobiini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Pyretriinit

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Pyridabeeni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Pyrimetaniili

 (2)

 (3)

 (1)

 

Pyriproksifeeni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Kinoksifeeni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Rotenoni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Spinosadi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Spirodiklofeeni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Spiromesifeeni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Spiroksamiini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tau-fluvalinaatti

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tebukonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tebufenotsidi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tebufenpyradi

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Teflubentsuroni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Teflutriini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Terbutylatsiini

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Tetrakonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tetradifoni

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Tetrametriini

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Sovellettavaan jäämän määritelmään sisältyy vain lähtöaine.

Tiabendatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tiaklopridi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tiametoksaami

 (2)

 (3)

 (1)

Jäämän määritelmä: tiametoksaamin ja klotianidiinin summa ilmaistuna tiametoksaamina.

Tiametoksaami ja klotianidiini on ilmoitettava erikseen ja niiden summa näytteen standardikuvauksen mukaisesti.

Tiofanaatti-metyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tolklofossi-metyyli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tolyylifluanidi

 (2)

 (3)

 (1)

Ei analysoida viljoista.

Triadimefoni ja triadimenoli

 (2)

 (3)

 (1)

Jäämän määritelmä: triadimefonin ja triadimenolin summa.

Kumpikin on ilmoitettava erikseen ja niiden summa näytteen standardikuvauksen mukaisesti.

Triatsofossi

 (2)

 (3)

 (1)

 

Triklorfoni

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (7)

Trifloksistrobiini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Triflumuroni

 (2)

 (3)

 (1)

 

Trifluraliini

 (2)

 (3)

 (1)

 

Tritikonatsoli

 (2)

 (3)

 (1)

 

Vinklotsoliini

 (2)

 (3)

 (1)

Huomautus (8)

Ei analysoida viljoista.

Jäämän määritelmä: vinklotsoliinin ja kaikkien 3,5-dikloorianiliinia sisältävien metaboliittien summa ilmaistuna vinklotsoliinina.

Tsoksamidi

 (2)

 (3)

 (1)

 


B osa:

Eläinperäisissä elintarvikkeissa tai niiden pinnalla valvottavat torjunta-aineen ja tuotteen yhdistelmät

 

2012

2013

2014

Huomautukset

Aldriini ja dieldriini

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: aldriini ja dieldriini yhdistettynä ja ilmaistuna dieldriininä.

Atsinfossietyyli

 (4)

 (5)

 (6)

 

Bifentriini

 (4)

 (5)

 (6)

 

Biksafeeni

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Analysoidaan vapaaehtoisesti munista (2012), maidosta ja sianlihasta (2013).

Boskalidi

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Jäämän määritelmä: boskalidin ja M 510F01:n summa, mukaan luettuna sen konjugaatit ilmaistuna boskalidina.

Boskalidin lähtöaine analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012), maidosta (2013).

Karbendatsiimi ja tiofanaattimetyyli ilmaistuna karbendatsiimina

 

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: karbendatsiimi ja tiofanaattimetyyli ilmaistuna karbendatsiimina

Karbendatsiimia analysoidaan vapaaehtoisesti vuodesta 2013 alkaen.

Klordaani

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: cis- ja trans-isomeerien ja oksiklordaanin summa ilmaistuna klordaanina.

Klormekvatti

 

 (5)

 (6)

Analysoidaan vuodesta 2013 alkaen vapaaehtoisesti lehmänmaidosta.

Klooribentsylaatti

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Klooriprofaami

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Jäämän määritelmä: klooriprofaami ja 4′-hydroksiklooriprofaami-O-sulfonihappo (4-HSA) ilmaistuna klooriprofaamina.

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012) ja maidosta (2013).

Klorpyrifossi

 (4)

 (5)

 (6)

 

Klorpyrifossi-metyyli

 (4)

 (5)

 (6)

 

Klopyralidi

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Syflutriini

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: syflutriini mukaan lukien sen isomeerien muut seokset (isomeerien summa) (F).

Sypermetriini

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: kypermetriini mukaan lukien sen isomeerien muut seokset (isomeerien summa).

Syprokonatsoli

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

DDT

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: p,p′-DDT:n, o,p′-DDT:n, p,p′-DDE:n ja p,p′-DDD:n (TDE) summa ilmaistuna DDT:nä (F).

Deltametriini

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: cis-deltametriini.

Diatsinoni

 (4)

 (5)

 (6)

 

Dikamba

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Diklorproppi, myös diklorproppi P

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Endosulfaani

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: alfa- ja beetaisomeerien ja endosulfaanisulfaatin summa ilmaistuna endosulfaanina.

Endriini

 (4)

 (5)

 (6)

 

Epoksikonatsoli

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Etofenproksi

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012), maidosta (2013).

Famoksadoni

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012) ja maidosta (2013).

Fenpropidiini

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Jäämän määritelmä: fenpropidiinin ja CGA289267:n summa ilmaistuna fenpropidiinina.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Fenpropimorfi

 

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: fenpropimorfikarboksyylihappo (BF 421-2) fenpropimorfina ilmaistuna.

Analysoidaan vapaaehtoisesti sianlihasta vuonna 2013.

Fentioni

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: fentionin ja sen happianalogin, näiden sulfoksidien ja sulfonin summa ilmaistuna lähtöaineena (F).

Fenvaleraati / Esfenvaleraati

 (4)

 (5)

 (6)

 

Fluatsifoppi

 

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: fluatsifoppi-P-butyyli (fluatsifoppihappo (vapaana ja konjugaattina)).

Analysoidaan vapaaehtoisesti maidosta vuonna 2013.

Flukinkonatsoli

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista vuonna 2012.

Fluopyrami

 

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Fluroksipyyri

 

 

 (6)

 

Flusilatsoli

 

 (5)

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuonna 2012.

Jäämän määritelmä: flusilatsolin ja sen metaboliitin IN-F7321 ([bis-(4-fluorofenyyli)metyyli]silanoli) summa ilmaistuna flusilatsolina (F).

Analysoidaan vapaaehtoisesti sianlihasta vuonna 2013.

Glufosinaatti-ammonium

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Jäämän määritelmä: glufosinaatin, sen suolojen, MPP:n ja NAG:n summa ilmaistuna glufosinaattiekvivalentteina.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Glyfosaatti

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Haloksifoppi

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Jäämän määritelmä: haloksifoppi-R ja haloksifoppi-R:n konjugaatit ilmaistuna haloksifoppi-R:nä (F).

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012) ja maidosta (2013).

Heptakloori

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: heptakloorin ja heptaklooriepoksidin summa ilmaistuna heptakloorina.

Heksaklooribentseeni

 (4)

 (5)

 (6)

 

Heksakloorisykloheksaani (HCH), alfa-isomeeri

 (4)

 (5)

 (6)

 

Heksakloorisykloheksaani (HCH), beeta-isomeeri

 (4)

 (5)

 (6)

 

Heksakloorisykloheksaani (HCH), gamma-isomeeri (lindaani) (F)

 (4)

 (5)

 (6)

 

Indoksakarbi

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Jäämän määritelmä: indoksakarbi S- ja R-isomeerien summana.

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012) ja maidosta (2013).

Ioksiniili

 

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: ioksiniilin, sen suolojen ja estereiden summa ilmaistuna ioksiniilina (F).

Analysoidaan vapaaehtoisesti sianlihasta vuonna 2013.

Maleiinihydratsidi

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Maidon ja maitotuotteiden osalta jäämän määritelmä on seuraava: maleiinihydratsidi ja sen konjugaatit ilmaistuna maleiinihydratsidina.

Analysoidaan vapaaehtoisesti lehmänmaidosta vuonna 2013.

Analysoidaan vapaaehtoisesti munista vuonna 2012.

Mepikvatti

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Metaflumitsoni

 (4)

 (5)

 (6)

Huomautus (7)

Jäämän määritelmä: E- ja Z-isomeerien summa.

Analysoidaan vapaaehtoisesti munista vuonna 2012.

Metatsakloori

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Jäämän määritelmä: metatsakloori mukaan lukien hajoamis- ja reaktiotuotteet, jotka voidaan määrittää 2,6-dimetyylianiliinina, yhteenlaskettuna metatsakloorina.

Metidationi

 (4)

 (5)

 (6)

 

Metoksikloori

 (4)

 (5)

 (6)

 

Parationi

 (4)

 (5)

 (6)

 

Parationimetyyli

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: metyyliparationin ja metyyliparaoksonin summa ilmaistuna metyyliparationina.

Permetriini

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: cis- ja trans-permetriinin summa.

Pirimifossi-metyyli

 (4)

 (5)

 (6)

 

Prokloratsi

 

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: prokloratsin ja sen 2,4,6-triklorofenyyliryhmän sisältävien metaboliittien summa ilmaistuna prokloratsina.

Analysoidaan vapaaehtoisesti sianlihasta vuonna 2013.

Profenofossi

 (4)

 (5)

 (6)

 

Protiokonatsoli

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Jäämän määritelmä: protiokonatsoli-destio.

Pyratsofossi

 (4)

 (5)

 (6)

 

Pyridaatti

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Jäämän määritelmä: pyridaatin, sen hydrolyysituotteen CL 9673 (6-kloori-4-hydroksi-3-fenyylipyridatsiini) ja CL 9673:n hydrolysoituvien konjugaattien summa ilmaistuna pyridaattina.

Resmetriini

 (4)

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: isomeerien summa (F).

Spinosadi

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Jäämän määritelmä: spinosyn A:n ja spinosyn D:n summa ilmaistuna spinosadina (F).

Spiroksamiini

 

 (5)

 (6)

Jäämän määritelmä: spiroksamiinikarboksylihappo ilmaistuna spiroksamiinina.

Analysoidaan vapaaehtoisesti maidosta vuonna 2013.

Tau-fluvalinaatti

 (4)

 (5)

 (6)

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012) ja maidosta (2013).

Tebukonatsoli

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Tetrakonatsoli

 (4)

 (5)

 (6)

Analysoidaan vapaaehtoisesti voista (2012) ja maidosta (2013).

Tiaklopridi

 

 

 (6)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Analysointi vapaaehtoista vuonna 2014.

Toprametsoni

 

 

 (6)

Huomautus (7)

Ei analysoida elintarvikkeista vuosina 2012/2013.

Jäämän määritelmä: BAS 670H.

Triatsofossi

 (4)

 (5)

 (6)

 


(1)  Silpimättömät pavut (tuoreet tai jäädytetyt), porkkanat, kurkut, appelsiinit tai mandariinit, päärynät, perunat, riisi, pinaatti (tuore tai jäädytetty) ja vehnäjauho.

(2)  Munakoiso, banaanit, kukkakaali tai parsakaali, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet, appelsiinimehu, silpimättömät pavut (tuoreet tai jäädytetyt), paprika (makea), vehnä ja neitsytoliiviöljy (öljyn jalostuskerroin = 5, kun otetaan huomioon oliiviöljyn normaali tuotos, 20 prosenttia oliivisadosta).

(3)  Omenat, keräkaali, purjo, lehtisalaatti, tomaatit, persikat, mukaan lukien nektariinit ja muut vastaavat hybridit; ruis tai kaura, mansikat ja viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet (punaiset tai valkoiset).

(4)  Voi, kananmunat.

(5)  Lehmänmaito, sianliha.

(6)  Siipikarjanliha, maksa (nauta ja muut märehtijät, sika ja siipikarja).

(7)  Analysointi vapaaehtoista vuonna 2012.

(8)  Aineet, joiden jäämien määrittäminen on vaikeaa. Viralliset laboratoriot analysoivat nämä jäämien täydellistä määrittämistä varten valmiuksiensa mukaisesti ja ilmoittavat tulokset näytteiden standardikuvauksen mukaisesti.

(9)  Aineet, joita vuoden 2009 virallisen valvontaohjelman mukaan on havaittu vähän. Nämä aineet on analysoitava niissä virallisissa laboratorioissa, joissa vaadittava menetelmä on jo validoitu. Niitä laboratorioita, joilla ei ole validoitua menetelmää, ei velvoiteta validoimaan sitä vuosina 2012 ja 2013.


LIITE II

1 artiklassa tarkoitettujen näytteiden lukumäärä

(1)

Niiden näytteiden, jotka kunkin jäsenvaltion on otettava ja analysoitava, lukumäärä vahvistetaan 5 kohdassa olevassa taulukossa.

(2)

Jäljempänä 5 kohdassa olevan taulukon mukaisesti vaadittavien näytteiden lisäksi kunkin jäsenvaltion on otettava ja analysoitava vuonna 2012 kymmenen näytettä viljapohjaisista lasten valmisruoista.

Kyseisen taulukon mukaisesti vaadittavien näytteiden lisäksi kunkin jäsenvaltion on otettava ja analysoitava vuonna 2013 yhteensä kymmenen näytettä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista.

Kyseisen taulukon mukaisesti vaadittavien näytteiden lisäksi kunkin jäsenvaltion on otettava ja analysoitava vuonna 2014 yhteensä kymmenen näytettä äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista.

(3)

Kunkin tuotteen, josta on otettava ja analysoitava näyte 5 kohdassa olevan taulukon mukaisesti, osalta yhden näytteen on saatavuuden mukaan oltava luonnonmukaisesti tuotetuista tuotteista.

(4)

Monijäämämenetelmiä käyttävät jäsenvaltiot voivat käyttää kvalitatiivisia seulontamenetelmiä enintään 15 prosenttiin näytteistä, jotka on otettava ja analysoitava kohdassa 5 olevan taulukon mukaisesti. Jos jäsenvaltio käyttää kvalitatiivisia seulontamenetelmiä, sen on analysoitava loput näytteet monijäämämenetelmillä.

Jos kvalitatiivisen seulonnan tulokset ovat positiivisia, jäsenvaltioiden on kvantifioitava tulos käyttäen tavallista torjunta-ainekohtaista menetelmää.

(5)

Näytteiden lukumäärä jäsenvaltioittain

Jäsenvaltio

Näytteet

BE

12 (1)

15 (2)

BG

12 (1)

15 (2)

CZ

12 (1)

15 (2)

DK

12 (1)

15 (2)

DE

93

EE

12 (1)

15 (2)

EL

12 (1)

15 (2)

ES

45

FR

66

IE

12 (1)

15 (2)

IT

65

CY

12 (1)

15 (2)

LV

12 (1)

15 (2)

LT

12 (1)

15 (2)

LU

12 (1)

15 (2)

HU

12 (1)

15 (2)

MT

12 (1)

15 (2)

NL

17

AT

12 (1)

15 (2)

PL

45

PT

12 (1)

15 (2)

RO

17

SI

12 (1)

15 (2)

SK

12 (1)

15 (2)

FI

12 (1)

15 (2)

SE

12 (1)

15 (2)

UK

66

NÄYTTEITÄ YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN: 642


(1)  Näytteiden vähimmäismäärä kutakin sovellettavaa yhden jäämän menetelmää kohden.

(2)  Näytteiden vähimmäismäärä kutakin monijäämämenetelmää kohden.


LIITE III

(1)

Elintarvikkeista ja rehuista otettavien näytteiden standardikuvaus (SSD) on raportointimalli torjunta-ainejäämiä koskevien analyysien tuloksille.

(2)

Näytteiden standardikuvaukseen sisältyy luettelo vakioiduista tietoelementeistä (tiedoista, jotka kuvaavat näytteiden ominaisuuksia tai analyysituloksia, esimerkiksi alkuperämaa, tuote, analyysimenetelmä, osoitusraja, tulos jne.), rajatuista termistöistä ja validointia koskevista säännöistä tietojen laadun parantamiseksi.

Taulukko 1

Luettelo näytteen standardikuvaukseen sisältyvistä tietoelementeistä

Elementin koodi

Elementin nimi

Elementin nimiö

Tietotyyppi (1)

Rajattu termistö

Kuvaus

S.01

labSampCode

Laboratorion näytekoodi

xs:string (20)

 

Analysoidun näytteen aakkosnumeerinen koodi.

S.03

lang

Kieli

xs:string (2)

LANG

Vapaiden tekstikenttien täyttämisessä käytetty kieli (ISO-639-1 -koodi).

S.04

sampCountry

Näytteenottomaa

xs:string (2)

COUNTRY

Maa, jossa näyte on otettu. (ISO 3166-1-alpha-2 -koodi).

S.06

origCountry

Tuotteen alkuperämaa

xs:string (2)

COUNTRY

Tuotteen alkuperämaa (ISO 3166-1-alpha-2 -maakoodi).

S.13

prodCode

Tuotekoodi

xs:string (20)

MATRIX

MATRIX-luettelon mukainen kuvaus analysoidusta elintarvikkeesta.

S.14

prodText

Tuotteen täydellinen kuvaus

xs:string (250)

 

Vapaamuotoinen ja yksityiskohtainen kuvaus tuotteesta, josta näyte on otettu. Tämä elementti on pakollinen, jos ”tuotekoodi” on ”XXXXXXA” (Ei luettelossa).

S.15

prodProdMeth

Tuotantomenetelmä

xs:string (5)

PRODMD

Koodi, joka antaa lisätietoa analysoitavan elintarvikkeen tuotantotyypistä.

S.17

prodTreat

Tuotteen käsittely

xs:string(5)

PRODTR

Kuvataan elintarvikkeen valmistuksessa sovellettuja käsittelyjä ja prosesseja.

S.21

prodCom

Tuotetta koskevat huomautukset

xs:string (250)

 

Lisätietoja tuotteesta, erityisesti sen valmistamisesta kotona, mikäli saatavana.

S.28

sampY

Näytteenottovuosi

xs:decimal (4,0)

 

Näytteenottovuosi

S.29

sampM

Näytteenotto-kuukausi

xs:decimal (2,0)

 

Näytteenotto-kuukausi. Jos toimenpide on tulos tietyn ajan kuluessa otetuista useista näytteistä, tähän kenttään on merkittävä se kuukausi, jolloin ensimmäinen näyte otettiin.

S.30

sampD

Näytteenottopäivä

xs:decimal (2,0)

 

Näytteenottopäivä. Jos toimenpide on tulos tietyn ajan kuluessa otetuista useista näytteistä, tähän kenttään on merkittävä se päivä, jolloin ensimmäinen näyte otettiin.

S.31

progCode

Ohjelman numero

xs:string (20)

 

Tietojen lähettäjän sille ohjelmalle tai hankkeelle antama yksilöllinen tunnistuskoodi, jota varten analysoitu näyte on otettu.

S.32

progLegalRef

Ohjelman lakiviittaus

xs:string (100)

 

Viittaus lainsäädäntöön, jota sovelletaan ohjelman numerolla tunnistettavaan ohjelmaan.

S.33

progSampStrategy

Näytteenottostrategia

xs:string (5)

SAMPSTR

Näytteenottostrategia (viite: EUROSTAT - Typology of sampling strategy, heinäkuussa 2009 julkaistu versio), jota ohjelman numerolla määritetyssä ohjelmassa tai hankkeessa on käytetty.

S.34

progType

Näytteenotto-ohjelman tyyppi

xs:string (5)

SRCTYP

Ohjelmatyyppi, jota varten näytteet on otettu.

S.35

sampMethod

Näytteenottomenetelmä

xs:string (5)

SAMPMD

Näytteenottomenetelmää kuvaava koodi.

S.39

sampPoint

Näytteenottopaikka

xs:string (10)

SAMPNT

Se elintarvikeketjun kohta, jossa näyte otettiin. (Asiakirja ESTAT/F5/ES/155, ”Data dictionary of activities of the establishments”, laitosten toimintoja koskeva tietohakemisto).

L.01

labCode

Laboratorio

xs:string (100)

 

Laboratoriokoodi (kansallinen laboratoriokoodi, mikäli saatavana). Koodin on oltava yksilöllinen, ja sitä on käytettävä tiedonsiirroissa yhdenmukaisesti.

L.02

labAccred

Laboratorion akkreditointi

xs:string (5)

LABACC

Laboratorion ISO/IEC 17025 -standardin mukainen akkreditointi.

R.01

resultCode

Tuloskoodi

xs:string (40)

 

Toimitetussa tiedostossa olevan analyysituloksen (tietotaulukon rivin) yksilöllinen tunnistenumero. Tuloskoodi on säilytettävä organisaatiossa, ja sitä käytetään tietojen lähettäjiltä tulevissa päivityksissä ja poistoissa.

R.02

analysisY

Analysointivuosi

xs:decimal (4,0)

 

Vuosi, jona analyysi valmistui.

R.06

paramCode

Parametrikoodi

xs:string (20)

PARAM

Analyysin parametrin/analyytin kuvaus PARAM-luettelossa olevan ainekoodin (Substance code) mukaisesti.

R.07

paramText

Parametri, teksti

xs:string (250)

 

Vapaamuotoinen parametrin kuvaus. Tämä elementti on pakollinen, jos ”parametrikoodi” on ”RF-XXXX-XXX-XXX” (Ei luettelossa).

R.08

paramType

Parametrityyppi

xs:string (5)

PARTYP

Määritetään, onko ilmoitettu parametri yksittäinen jäämä/analyytti, summana ilmaistu jäämän määritelmä vai osa summasta.

R.12

accredProc

Analyysimenetelmän akkreditointimenettely

xs:string (5)

MDSTAT

Käytetyn analyysimenetelmän akkreditointimenettely

R.13

resUnit

Tuloksen yksikkö

xs:string (5)

UNIT

Kaikki tulokset on ilmoitettava yksikköinä mg/kg.

R.14

resLOD

Tuloksen osoitusraja

xs:double

 

Osoitusraja ilmoitetaan ”tuloksen yksikkö” -muuttujan osoittamina yksikköinä.

R.15

resLOQ

Tuloksen määritysraja

xs:double

 

Määritysraja ilmoitetaan ”tuloksen yksikkö” -muuttujan osoittamina yksikköinä.

R.18

resVal

Tuloksen arvo

xs:double

 

Analyysin tulos ilmoitetaan yksikköinä mg/kg, jos resType = ”VAL”.

R.19

resValRec

Tuloksen saantoarvo

xs:double

 

Pitoisuusmittaukseen liittyvä saantoarvo prosentteina (%) ilmaistuna, eli 100 % ilmoitetaan lukuna 100.

R.20

resValRecCorr

Tuloksen arvo saannon osalta korjattuna

xs:string (1)

YESNO

Määritetään, onko tuloksen arvoa korjattu saannon osalta.

R.21

resValUncertSD

Tuloksen arvon epävarmuus, standardipoikkeama

xs:double

 

Mittausepävarmuuteen liittyvä standardipoikkeama.

R.22

resValUncert

Tuloksen epävarmuus

xs:double

 

Osoitetaan laajennetun mittausepävarmuuden (tavallisesti 95 %:n luottamusväli) arvo ”tuloksen yksikkö” -kentässä ilmoitettuina yksikköinä.

R.23

moistPerc

Kosteuden osuus alkuperäisessä näytteessä prosentteina

xs:double

 

Kosteuden osuus alkuperäisessä näytteessä prosentteina.

R.24

fatPerc

Rasvan osuus alkuperäisessä näytteessä prosentteina

xs:double

 

Rasvan osuus alkuperäisessä näytteessä prosentteina.

R.25

exprRes

Tuloksen ilmoittaminen

xs:string (5)

EXRES

Koodi, joka kuvaa tuloksen ilmoittamistapaa: kokonaispainona, rasvapainona, kuivapainona, jne.

R.27

resType

Tuloksen tyyppi

xs:string (3)

VALTYP

Ilmoitetaan tuloksen tyyppi riippumatta siitä, pystytäänkö tulos ilmaisemaan määrällisesti / määrittämään vai ei.

R.28

resLegalLimit

Tuloksen lakisääteinen raja-arvo

xs:double

 

Ilmoitetaan analyytin lakisääteinen raja-arvo siinä tuotteessa, josta näyte on otettu.

R.29

resLegalLimitType

Lakisääteisen raja-arvon tyyppi

xs:string(5)

LMTTYP

Tuloksen arviointiin sovelletun lakisääteisen raja-arvon tyyppi. Enimmäismäärä, suorituskykyä koskeva vähimmäisvaatimus, enimmäisjäämäpitoisuus, toimintakynnysarvo, jne.

R.30

resEvaluation

Tuloksen arviointi

xs:string (5)

RESEVAL

Ilmoitetaan, ylittääkö tulos lakisääteisen raja-arvon.

R.31

actTakenCode

Toteutetut toimet

xs:string (5)

ACTION

Kuvataan lakisääteisen raja-arvon ylittymisen seurauksena toteutetut toimet.

R.32

resComm

Tulosta koskevat huomautukset

xs:string (250)

 

Lisähuomautuksia tästä analyysituloksesta.


(1)  Double-tietotyyppi vastaa 64-bittistä kaksinkertaisen tarkkuuden IEEE-liukulukutyyppiä, decimal-tietotyyppi edustaa desimaalilukuja, joiden tarkkuus on sattumanvarainen, string-tietotyyppi edustaa merkkijonoja XML:ssä. Tietotyypissä xs: double- ja muissa numeerisissa tietotyypeissä, joissa voidaan käyttää desimaalierotinta, desimaalierottimen on oltava ”.” Desimaalierotinta ”,” ei voida käyttää.


8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/44


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1275/2011,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2011,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanosetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä joulukuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

58,7

MA

51,1

MK

68,6

TN

95,6

TR

87,5

ZZ

72,3

0707 00 05

TR

159,0

ZZ

159,0

0709 90 70

MA

41,1

TR

152,1

ZZ

96,6

0805 10 20

AR

29,4

BR

41,5

MA

56,6

TR

48,7

UY

42,5

ZA

55,6

ZZ

45,7

0805 20 10

MA

81,2

ZZ

81,2

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

HR

32,0

IL

76,9

JM

129,1

TR

78,6

ZZ

79,2

0805 50 10

TR

54,3

ZZ

54,3

0808 10 80

CA

120,5

CL

90,0

CN

71,1

US

137,2

ZA

180,1

ZZ

119,8

0808 20 50

CN

56,5

TR

133,1

ZZ

94,8


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


III Muut säädökset

8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/46


EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 34/10/KOL,

annettu 3 päivänä helmikuuta 2010,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 79. kerran lisäämällä niihin uusi luku valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN (1), joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (3) ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltamisen.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

Valvontaviranomainen hyväksyi valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt 19 päivänä tammikuuta 1994. (4)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 30 päivänä syyskuuta 2009 tiedonannon ”Yhteisön suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä” (5).

Komission tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta.

Euroopan talousalueen valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella.

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä.

Valvontaviranomainen on kuullut komissiota ja EFTA-valtioita 22 päivänä tammikuuta 2010 päivätyillä kirjeillä (tapausnumerot 543740, 543741 ja 543742),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä niihin uusi luku valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä. Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 3 päivänä helmikuuta 2010.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Per SANDERUD

Puheenjohtaja

Kurt JÄGER

Kollegion jäsen


(1)  Jäljempänä ’valvontaviranomainen’.

(2)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(3)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(4)  Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994 (julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosassa N:o 32, 3.9.1994, s. 1), sellaisina kuin ne ovat muutettuina, jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on saatavilla valvontaviranomaisen internetsivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines.

(5)  EUVL C 235, 30.9.2009, s. 7.


LIITE

VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMINEN LAAJAKAISTAVERKKOJEN NOPEAN KÄYTTÖÖNOTON YHTEYDESSÄ  (1)

1.   JOHDANTO

1)

Laajakaistayhteydet ovat avainasemassa tieto- ja viestintäteknologioiden kehittämisen, omaksumisen ja käytön kannalta taloudessa ja yhteiskunnassa. Laajakaistayhteydet ovat strategisesti merkityksellisiä, koska ne nopeuttavat näiden teknologioiden myötävaikutusta kasvuun ja innovointiin kaikilla talouden aloilla sekä edistävät sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Kuten Lissabonin strategiassa ja sen jälkeen annetuissa Euroopan komission, jäljempänä ”komissio”, tiedonannoissa (2) määrätään, myös valvontaviranomainen pyrkii aktiivisesti edistämään laajakaistapalvelujen saattamista kattavasti kaikkien Euroopan kansalaisten ulottuville.

2)

Komissio totesi jo asiakirjassa ”Valtiontuen toimintasuunnitelma – Valtiontukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: suunnitelma valtiontuen uudistamiseksi vuosina 2005–2009” (3), että valtiontukitoimenpiteet voivat tietyin edellytyksin olla tehokas väline yhteisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtiontuella voidaan erityisesti korjata markkinahäiriöitä, parantaa markkinoiden tehokasta toimintaa ja tehostaa kilpailukykyä. Kun markkinoilla saavutetaan tehokkaita tuloksia, jotka kuitenkin ovat epätyydyttäviä koheesiopolitiikan kannalta, valtiontukea voidaan käyttää suotavamman ja oikeudenmukaisemman markkinatilanteen saavuttamiseksi. Erityisesti hyvin suunnattu tukitoimenpide laajakaista-alalla voi osaltaan pienentää ”digitaalista kahtiajakoa” (4), joka erottaa toisistaan maan eri alueet sen mukaan, missä on tarjolla edullisia ja kilpailukykyisiä laajakaistapalveluja ja missä ei.

3)

Samanaikaisesti on varmistettava, että valtiontuki ei syrjäytä markkinoiden aloitteita laajakaista-alalla. Jos valtiontukea myönnetään laajakaistahankkeisiin alueilla, joilla markkinatoimijat tavanomaisissa olosuhteissa olisivat valmiita tekemään investointeja tai ovat jo tehneet niitä, tämä voisi vaikuttaa investointeihin, joita laajakaistaoperaattorit ovat jo tehneet markkinaehdoin, ja heikentää merkittävästi markkinatoimijoiden kannustimia investoida laajakaistaan. Tällaisissa tapauksissa laajakaistalle myönnettävä valtiontuki voisi olla tavoitteen kannalta haitallista. Valtiontuen valvonnan ensisijaisena tavoitteena laajakaista-alalla on varmistaa, että valtiontukitoimenpiteet johtavat laajakaistayhteyksien laajempaan levinneisyyteen tai niiden leviämisen nopeutumiseen verrattuna tilanteeseen ilman tukitoimenpiteitä. Lisäksi on varmistettava, että tuen myönteiset vaikutukset ovat suurempia kuin kilpailun vääristymisenä ilmenevät kielteiset vaikutukset.

4)

Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmässä käsitellään myös laajakaistayhteyksiin liittyviä kysymyksiä. (5) Näin ollen tukkutason laajakaistamarkkinat ovat ennakkosääntelyn kohteena kaikissa EFTA-valtioissa. (6) Tästä aiheesta on jo laadittu useita aloitteita, joiden tavoitteena on vastata seuraavan sukupolven liityntäverkkojen (Next Generation Access, jäljempänä ”NGA”) (7) luomiin uusiin haasteisiin, jotka koskevat erityisesti verkon käyttöoikeuksiin liittyvää sääntelyä. (8)

5)

Tässä luvussa esitellään lyhyesti, kuinka valvontaviranomainen soveltaa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjä toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten laajakaistaverkkojen käyttöönottoa komission päätöksentekokäytännön pohjalta (2 jakso). Lisäksi tässä luvussa käsitellään useita sellaisten tukitoimenpiteiden arviointiin liittyviä seikkoja, joiden tavoitteena on kannustaa ja edistää NGA-verkkojen nopeaa käyttöönottoa (3 jakso).

6)

Valvontaviranomainen soveltaa tässä luvussa vahvistettuja suuntaviivoja arvioidessaan valtiontukea laajakaistalle. Tällä tavoin parannetaan oikeusvarmuutta ja valvontaviranomaisen päätöksentekokäytännön avoimuutta.

2.   LAAJAKAISTAHANKKEILLE MYÖNNETTÄVÄÄ VALTIONTUKEA KOSKEVA VALVONTAVIRANOMAISEN POLITIIKKA

2.1   Valtiontukisääntöjen soveltaminen

7)

Komissio on päätöksissään suhtautunut myönteisesti tukitoimenpiteisiin, joilla pyritään edistämään laajakaistan käyttöönottoa maaseudulla ja sellaisilla alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus on alhainen. Sen sijaan komissio on suhtautunut kriittisemmin tukitoimenpiteisiin alueilla, joilla jo on laajakaistainfrastruktuuria ja joilla esiintyy kilpailua. Kun valtion toimenpiteet laajakaistan käyttöönoton edistämiseksi ovat täyttäneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 107 artiklan 1 kohdassa (vastaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa) tarkoitetut valtiontukea koskevat edellytykset, komissio on arvioinut toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille pääasiallisesti SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan (vastaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohtaa) nojalla. Seuraavissa 2.2 ja 2.3 jaksossa kuvaillaan lyhyesti, kuinka komissio soveltaa valtiontukisääntöjä laajakaistaverkkojen käyttöönottoa tukeviin valtion toimenpiteisiin.

2.2   ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohta: tuen olemassaolo

8)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaan ”EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan”. Toimenpiteen luokittelu valtiontueksi edellyttää seuraavien kumulatiivisten edellytysten täyttymistä:

a)

tuki on myönnetty valtion varoista;

b)

siitä on taloudellista etua yrityksille;

c)

etu on valikoiva ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua;

d)

toimenpide vaikuttaa yhteisön sisäiseen kauppaan.

9)

Julkiseen tukeen laajakaistahankkeille sisältyy usein ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. (9)

10)

Ensinnäkin tukitoimenpiteisiin sisältyy tavallisesti valtion varoja (esimerkiksi kun valtio tukee laajakaistahankkeita avustuksilla, veronalennuksilla tai muuntyyppisillä suotuisilla rahoitusehdoilla). (10)

11)

Toiseksi taloudelliselle toiminnalle myönnetyn tuen osalta voidaan todeta, että laajakaistan käyttöönottohankkeita tukevat valtion toimenpiteet kohdistuvat tavallisesti taloudellisen toiminnan harjoittamiseen (kuten laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen, toiminnan harjoittaminen ja siihen pääsyn mahdollistaminen, runkoyhteydet ja maalaitteet mukaan luettuina, esimerkiksi kiinteät, maanpäälliset langattomat, satelliittiperustaiset tai eri tekniikoiden yhdistelmä). Poikkeustapauksissa, kun tällä tavoin rahoitettua verkkoa ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin (esimerkiksi verkon tarjotessa laajakaistayhteyden ainoastaan ei-kaupallisille verkkosivustoille, palveluille ja tiedoille) (11), valtion toimenpiteellä ei kuitenkaan anneta taloudellista etua yrityksille, minkä seurauksena kysymyksessä ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki.

12)

Kolmanneksi edun myöntämisen osalta voidaan todeta, että tavallisesti tuki myönnetään suoraan verkkoon investoijille (12), jotka useimmiten on valittu avoimella tarjouskilpailulla (13). Vaikka tarjouskilpailun käyttäminen varmistaa, että tuki on rajattu tietyn hankkeen edellyttämään vähimmäismäärään, tarjouskilpailun voittaja saattaa pystyä taloudellisen tuen ansiosta harjoittamaan kaupallista toimintaa ehdoilla, jotka eivät muutoin olisi saatavilla markkinoilla. Välillisiin edunsaajiin saattavat kuulua kolmannet operaattorit, jotka saavat tukkutason käyttöoikeudet rakennettuun infrastruktuuriin, ja myös yrityskäyttäjät, jotka saavat laajakaistayhteyden ehdoilla, jotka eivät olisi mahdollisia ilman valtion toimenpidettä. (14)

13)

Neljänneksi valikoivuutta koskevan perusteen osalta voidaan todeta, että laajakaistaverkkojen käyttöönottoa tukevat valtion toimenpiteet ovat luonteeltaan valikoivia, sillä niiden kohteena ovat yritykset, jotka toimivat ainoastaan tietyillä alueilla tai sähköisten viestintäpalvelujen markkinoiden tietyillä segmenteillä. Kilpailun vääristymisen osalta voidaan lisäksi todeta, että valtion toimenpiteet muuttavat yleensä olemassa olevia markkinaolosuhteita, sillä monet yritykset päättäisivät hankkia valittujen toimittajien tarjoamia palveluja olemassa olevien, mahdollisesti kalliimpien vaihtoehtoisten markkinapohjaisten ratkaisujen sijasta. (15) Sen vuoksi sillä, että laajakaistapalvelu tulee ylipäänsä saataville tai tulee saataville alhaisempaan hintaan kuin muutoin olisi tapahtunut, on kilpailua vääristävä vaikutus. Lisäksi laajakaistahankkeisiin myönnettävä valtiontuki voi heikentää tuottavuutta ja syrjäyttää sellaisten markkinatoimijoiden investointeja, jotka olisivat muutoin halukkaita investoimaan kohdealueelle tai sen osaan.

14)

Siltä osin kuin valtion toimenpiteet ovat omiaan vaikuttamaan toisissa EFTA-valtioissa toimiviin palveluntarjoajiin, niillä on myös vaikutusta kauppaan, sillä sähköisten viestintäpalveluiden markkinat (joihin sisältyvät laajakaistan tukku- ja vähittäismarkkinat) ovat avoinna operaattoreiden ja palveluntarjoajien väliselle kilpailulle. (16)

2.2.1   Ei tukea: markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen

15)

Kun valtio tukee laajakaistaverkon käyttöönottoa hankkimalla pääomaosakkuuden tai sijoittamalla pääomaa hankkeen toteuttavaan yritykseen, on arvioitava, sisältyykö tähän sijoitukseen valtiontukea. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta seuraa, että sellaista pääomaa, jonka valtio suoraan tai välillisesti on antanut yrityksen käyttöön tavanomaisia markkinaolosuhteita vastaavissa olosuhteissa, ei voida pitää valtiontukena.

16)

Jos julkisen sijoittajan osakkuuksiin tai pääomasijoituksiin ei liity riittävää tuottavuuspotentiaalia edes pitkällä aikavälillä, kyseisiä toimenpiteitä on pidettävä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tukena, ja arvioitaessa niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille on käytettävä ainoastaan kyseisessä määräyksessä esitettyjä perusteita. (17)

17)

Komissio on arvioinut markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamista laajakaista-alalla Amsterdamia koskevassa päätöksessään (18). Kuten tässä päätöksessä korostettiin, jäsenvaltion on osoitettava perusteellisesti ja kattavasti, että julkinen investointi on markkinaehtoinen, joko sillä perusteella, että yksityiset sijoittajat osallistuvat siihen merkittävällä panoksella tai että investoinnille saadaan järkevän liiketoimintasuunnitelman mukainen kohtuullinen tuotto. Yksityisten sijoittajien osallistuessa hankkeeseen ehdottomana edellytyksenä on, että niiden on kannettava investointiin liittyvä kaupallinen riski samoin ehdoin kuin julkisen sijoittajan.

2.2.2   Ei tukea: julkisen palvelun velvoitteesta maksettava korvaus ja Altmark-kriteerit

18)

Joissakin tapauksissa EFTA-valtiot voivat esittää, että laajakaistaverkon tarjonta olisi katsottava ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi. (19)

19)

Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan neljän pääedellytyksen (ns. Altmark-kriteerien) täyttyessä valtion rahoitus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamiseen voi jäädä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. (20) Kyseiset neljä edellytystä ovat seuraavat: a) yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvään palveluun valtion rahoitusta saavan yrityksen tehtäväksi on muodollisesti annettava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi, b) ne parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi, jotta vältettäisiin sellaisen taloudellisen edun sisältyminen korvaukseen, joka olisi omiaan suosimaan edunsaajayritystä suhteessa sen kilpailijayrityksiin, c) korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saadut tulot ja kohtuullinen voitto, ja d) silloin, kun edunsaajaa ei valita julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, myönnettävän korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon saadut tulot ja kohtuullinen voitto.

20)

Kahdessa päätöksessä (21), jotka koskivat alueellisten viranomaisten toimenpiteitä (tuetun) julkisen palvelun toimeksiannon (22) myöntämiseksi yksityisille operaattoreille peruslaajakaistaverkkojen käyttöönottamiseksi alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus oli alhainen, komissio päätteli, että ilmoitetut tukijärjestelmät noudattivat Altmark-tuomiossa vahvistettuja neljää kriteeriä eivätkä sen vuoksi kuuluneet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan (23). Molemmissa tapauksissa tarjouskilpailun voittaja valittiin pienimmän tarvittavan tukimäärän perusteella, ja myönnettävän korvauksen suuruus laskettiin ennalta määritettyjen ja läpinäkyvien kriteerien perusteella. Lisäksi komissio ei havainnut näyttöä liian suurista korvauksista tai niiden riskistä.

21)

Sitä vastoin komissio on määrännyt, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsitettä ja Altmark-tuomion soveltamista sen seurauksena ei voida hyväksyä silloin, kun operaattorilla ei ollut selvää toimeksiantoa eikä sillä ollut velvollisuutta tarjota laajakaistayhteyksiä kaikille kansalaisille ja yrityksille alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus on alhainen, vaan se oli suuntautunut enemmän yhteyksien tarjontaan yrityksille. (24)

22)

Lisäksi oikeuskäytännössä vahvistetaan, että vaikka EFTA-valtioilla on laaja harkintavalta, kun ne määrittelevät sen, mitä ne pitävät yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvinä palveluina, valvontaviranomainen voi asettaa kyseenalaiseksi sen, miten EFTA-valtio on määritellyt kyseiset palvelut tai tehtävät, kun on kyse ilmeisestä virheestä. (25) Toisin sanoen, vaikka yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun luonteen ja laajuuden määrittäminen kuuluu EFTA-valtioiden toimivallan ja harkintavallan piiriin, toimivalta ei kuitenkaan ole rajoittamaton eikä sitä voida käyttää mielivaltaisesti. (26) Jotta toiminta voitaisiin katsoa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi, sillä olisi oltava tavanomaisesta taloudellisesta toiminnasta poikkeavia erityispiirteitä. (27) Tältä osin valvontaviranomainen katsoo, että sellaisilla alueilla, joilla yksityiset investoijat ovat jo investoineet laajakaistaverkkoinfrastruktuuriin (tai ovat laajentamassa verkkoinfrastruktuuriaan) ja tarjoavat jo kilpailukykyisiä laajakaistapalveluja riittävällä peitolla, rinnakkaisen kilpailevan ja julkisesti rahoitetun laajakaistainfrastruktuurin perustamista ei olisi pidettävä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna. (28) Jos kuitenkin voidaan osoittaa, että yksityiset investoijat eivät mahdollisesti pysty lähitulevaisuudessa (29) tarjoamaan riittävää laajakaistapeittoa kaikille kansalaisille tai käyttäjille ja merkittävä osa väestössä jää ilman laajakaistayhteyttä, yritykselle, jonka tehtäväksi on annettu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoaminen, voidaan maksaa korvausta julkisesta palvelusta, jos 23–27 kohdan edellytykset täyttyvät. Ensimmäiseksi olisi korostettava, että kyseisissä kohdissa esitetyt seikat perustuvat laajakaista-alan erityispiirteisiin ja kokemukseen, joka komissiolle on tähän mennessä kertynyt tällä alalla. Vaikka näissä kohdissa vahvistetut edellytykset eivät ole tyhjentäviä, ne selventävät kuitenkin valvontaviranomaisen soveltamaa lähestymistapaa sen arvioidessa tapauskohtaisesti, voidaanko kyseessä olevat toiminnot määritellä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviksi palveluiksi ja noudattaako myönnetty valtiontuki ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjä.

23)

Laajakaistainfrastruktuurin laajan käyttöönoton varmistamiseksi tehtäväksi annetun yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun laajuuden määrittämisen osalta EFTA-valtioiden on ilmoitettava syyt, joiden vuoksi ne katsovat, että kyseistä palvelua voidaan erityispiirteidensä vuoksi pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna, ja että se voidaan erottaa muista taloudellisista toiminnoista. (30) Lisäksi niiden olisi varmistettava, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu täyttää tietyt vähimmäisedellytykset, jotka ovat yhteisiä kaikille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille, ja näytettävä toteen, että nämä perusteet todella täyttyvät kyseessä olevassa asiassa.

24)

Näihin perusteisiin kuuluvat vähintään a) viranomaisen toimenpide, jolla kyseessä oleville operaattoreille annetaan tehtäväksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoaminen, ja b) kyseisen tehtävän yleisluonteisuus ja velvoittavuus. Jotta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määrittelyyn laajakaistan käyttöönoton yhteydessä ei liittyisi ilmeistä arviointivirhettä, EFTA-valtioiden olisi varmistettava, että käyttöönotettava laajakaistainfrastruktuuri tarjoaa yhteyksiä yleisesti kaikille käyttäjille tietyllä alueella, niin kotitalous- kuin yrityskäyttäjille. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun velvoittava luonne merkitsee lisäksi sitä, että käyttöönotettavan verkon tarjoaja ei voi kieltäytyä tarjoamasta pääsyä verkkoon harkinnanvaraisesti ja/tai syrjivästi (esimerkiksi siitä syystä, että yhteyksien tarjoaminen tietyllä alueella ei mahdollisesti ole kaupallisesti kannattavaa).

25)

Ottaen huomioon kilpailutilanteen, joka on saavutettu Euroopan talousalueella sähköisen viestinnän vapauttamisen jälkeen, ja erityisesti laajakaistan vähittäismarkkinoilla tällä hetkellä vallitsevan kilpailun, julkisesti rahoitetun verkon, joka perustetaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun puitteissa, olisi oltava avoin kaikille kiinnostuneille operaattoreille. Jos laajakaistan käyttöönottaminen määritetään yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi, sen olisi perustuttava passiivisen, neutraalin (31) ja avoimen infrastruktuurin tarjontaan. Verkon olisi tarjottava käyttöoikeuksien hakijoille kaikki mahdolliset verkkoonpääsyn muodot ja mahdollistettava tehokas kilpailu vähittäistasolla, jolloin varmistetaan kilpailukykyisten ja kohtuuhintaisten palvelujen tarjoaminen loppukäyttäjille. (32) Sen vuoksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun olisi katettava ainoastaan yleiset laajakaistayhteydet mahdollistavan laajakaistaverkon käyttöönottaminen ja siihen liittyvien tukkutason käyttöoikeuspalvelujen tarjoaminen ilman vähittäistason viestintäpalveluja. (33) Jos yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoaja on myös vertikaalisesti integroitunut laajakaistaoperaattori, olisi otettava käyttöön riittävät takeet eturistiriitojen, perusteettoman syrjinnän ja muiden piilevien välillisten etujen välttämiseksi. (34)

26)

Sähköisen viestinnän markkinat on vapautettu täysin, joten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu laajakaistan käyttöönottamiseksi ei voi perustua ETA-sopimuksen 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle palvelun tarjoajalle myönnettävään yksin- tai erityisoikeuteen.

27)

Koska yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoajan tehtävänä on tarjota yleinen peitto, on mahdollista, että sen täytyy kannattamattomien alueiden lisäksi ottaa verkkoinfrastruktuuri käyttöön myös kannattavilla alueilla, toisin sanoen alueilla, joilla muut operaattorit ovat jo saattaneet ottaa käyttöön oman verkkoinfrastruktuurinsa tai suunnittelevat sitä lähitulevaisuudessa. Ottaen huomioon laajakaista-alan erityispiirteet tässä tapauksessa myönnettävän korvauksen olisi kuitenkin katettava ainoastaan kustannukset, joita aiheutuu infrastruktuurin käyttöönotosta kannattamattomilla alueilla. (35) Jos yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu laajakaistaverkon käyttöönottamiseksi ei perustu julkisessa omistuksessa olevan infrastruktuurin käyttöönottoon, riittävät tarkistus- ja takaisinperintämenettelyt olisi otettava käyttöön, jotta vältettäisiin se, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoaja saa kohtuuttoman edun sitä kautta, että julkisilla varoilla rahoitettu verkko säilyy sen omistuksessa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua koskevan toimeksiannon päätyttyä. Korvaus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta olisi periaatteessa myönnettävä avoimen ja syrjimättömän tarjouskilpailun kautta, jossa kaikkia operaattoriehdokkaita vaaditaan määrittelemään avoimesti kannattavat ja kannattamattomat alueet, arvioimaan odotetut tulot ja esittämään ehdottomasti välttämättömänä pitämänsä korvaussumman, jolloin vältetään ylimitoitetun korvauksen riski. Näiden edellytysten mukaisesti järjestetyn tarjouskilpailun pitäisi taata, että Altmark-tuomiossa vahvistettu neljäs edellytys täyttyy (ks. 19 kohta).

28)

Jos Altmark-tuomiossa vahvistetut neljä edellytystä eivät täyty ja jos yleiset edellytykset ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi täyttyvät, laajakaistainfrastruktuurin käyttöönottamisesta maksettava julkisen palvelun korvaus on valtiontukea ja siihen sovelletaan ETA-sopimuksen 49, 59 ja 61 artiklaa sekä EFTA-valtioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen pöytäkirjassa 3, jäljempänä ”valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirja 3”, olevan I osan 1 kohtaa. Tässä tapauksessa valtiontuen, joka on myönnetty julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena tietyille yrityksille, joille on annettu tehtäväksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoaminen (ks. 23–27 kohta), voitaisiin katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ja olevan vapautettu valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta, jos ETA-sopimuksen liitteessä XV olevassa 1h kohdassa tarkoitetussa säädöksessä (komission päätös, tehty 28 päivänä marraskuuta 2005, EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen) (36), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, vahvistetut edellytykset täyttyvät. (37)

2.3   Tuen soveltuvuus ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan nojalla

29)

Kun komissio on todennut laajakaista-alaa koskevan ilmoitetun toimenpiteen olevan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, yhteismarkkinoille soveltuvuuden arviointi on tähän asti perustunut suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaan. (38)

30)

Laajakaistaa koskevan valtiontukihankkeen piiriin kuuluvat alueet voivat olla samalla 61 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa ja valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen (39) luvussa ”Alueelliset valtiontuet 2007–2013”, jäljempänä ”alueellisia valtiontukia koskeva luku”, tarkoitettuja tukialueita. Tällöin laajakaistalle myönnettävä tuki voi olla myös alueellisia valtiontukia koskevassa luvussa tarkoitettua alkuinvestointitukea. Monissa komission tähän mennessä tutkimissa asioissa ilmoitettujen toimenpiteiden kohteena oli kuitenkin myös muita alueita, jotka eivät olleet tukialueita. Tämän vuoksi komission arviointi ei voinut perustua komission vastaaviin aluetuen suuntaviivoihin (40).

31)

Kun toimenpide kuuluu alueellisia valtiontukia koskevan luvun soveltamisalaan ja kun tarkoituksena on myöntää yksittäistä tapauskohtaista tukea yhdelle yritykselle tai yhdelle toimialalle rajattua tukea, EFTA-valtion on osoitettava, että alueellisia valtiontukia koskevan luvun edellytykset täyttyvät. Tähän sisältyy erityisesti se, että kyseinen hanke edistää johdonmukaista alueellista kehitysstrategiaa eikä se luonteensa ja kokonsa vuoksi aiheuta kohtuutonta kilpailun vääristymistä.

2.3.1   Tasapainotesti ja sen soveltaminen laajakaistaverkon käyttöönottoon myönnettävään tukeen

32)

Arvioidessaan tukitoimenpiteen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan valvontaviranomainen vertaa niitä myönteisiä vaikutuksia, joita tukitoimenpiteellä on yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta, tuella mahdollisesti oleviin kielteisiin sivuvaikutuksiin, kuten kaupan ja kilpailun vääristyminen.

33)

Soveltaessaan tasapainotestiä valvontaviranomainen arvioi seuraavia kysymyksiä:

a)

Onko tukitoimenpiteellä hyvin määritelty yhteisen edun mukainen tavoite eli onko ehdotetun tuen tavoitteena markkinoiden toimintapuutteen korjaaminen tai onko sillä jokin muu tavoite? (41)

b)

Onko tuki suunniteltu niin, että sen avulla voidaan saavuttaa yhteisen edun mukainen tavoite? Erityisesti:

i)

Onko valtiontuki asianmukainen väline vai onko muita, paremmin soveltuvia välineitä?

ii)

Onko tuella kannustava vaikutus eli muuttaako tuki yritysten käyttäytymistä?

iii)

Onko tukitoimenpide oikeasuhteinen eli voitaisiinko sama muutos saada aikaan pienemmällä tukimäärällä?

c)

Onko kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan niin vähäistä, että kokonaistilanne on myönteinen?

34)

Tasapainotestin yksittäisiä vaiheita laajakaista-alalla käsitellään tarkemmin 2.3.2 ja 2.3.3 jaksossa.

2.3.2   Toimenpiteen tavoite

35)

Kuten johdannossa todettiin, kattavat ja kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet ovat erittäin tärkeitä, koska ne nopeuttavat näiden teknologioiden vaikutusta kasvuun ja innovointiin kaikilla talouden aloilla sekä edistävät sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

36)

Laajakaistayhteyksien tarjontaan liittyvien taloudellisten näkökohtien johdosta markkinat eivät aina pidä kannattavana investoida niihin. Väestötiheyden tuomien etujen vuoksi laajakaistaverkkoja on yleensä kannattavampaa ottaa käyttöön alueilla, joilla mahdollinen kysyntä on suurempaa ja keskittynyttä, toisin sanoen tiheään asutuilla alueilla. Investoinnin korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi yksikkökustannukset nousevat voimakkaasti väestötiheyden laskiessa. Tämän seurauksena laajakaistaverkot kattavat yleensä kannattavasti ainoastaan osan väestöstä. Samoin tietyillä alueilla verkon perustaminen voi olla kannattavaa ainoastaan yhdelle operaattorille, ei kahdelle tai useammalle.

37)

Kun markkinat eivät tarjoa riittävää laajakaistapeittoa tai käyttöoikeusehdot eivät ole asianmukaiset, valtiontuki voi olla hyödyllistä. Valtiontuki laajakaista-alalla voi erityisesti korjata markkinoiden toimintapuutteen, esimerkiksi tilanteissa, joissa yksittäiset markkinasijoittajat eivät investoi, vaikka se olisi myönteistä laajemmasta taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna, esimerkiksi myönteisten seurannaisvaikutusten vuoksi. Vaihtoehtoisesti valtiontukea laajakaistahankkeisiin voidaan myös pitää välineenä oikeudenmukaisuustavoitteiden saavuttamiseksi, eli keinona parantaa tärkeän viestintävälineen ja yhteiskunnallista osallistumista edistävän välineen saatavuutta kaikille yhteiskunnan jäsenille sekä ilmaisuvapautta, jolloin parannetaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

38)

Alusta alkaen on tarkoituksenmukaista tehdä selvä ero erityyppisten alueiden välillä, joilla tukea voidaan myöntää, jo saatavilla olevien laajakaistayhteyksien tason perusteella. Komissio on johdonmukaisesti erottanut toisistaan alueet, joilla ei ole lainkaan laajakaistainfrastruktuuria tai joilla sen kehittäminen on epätodennäköistä lähitulevaisuudessa (valkeat alueet), alueet, joilla toimii ainoastaan yksi laajakaistaverkko-operaattori (harmaat alueet), ja alueet, joilla toimii vähintään kaksi laajakaistaverkko-operaattoria (mustat alueet). (42)

2.3.2.1   ”Valkeat alueet”: alueellista yhteenkuuluvuutta ja taloudellista kehitystä koskevien tavoitteiden edistäminen

39)

Valvontaviranomainen katsoo, että tuki laajakaistaverkon käyttöönottoon maaseutualueilla ja alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus on alhainen, eli valkeilla alueilla, edistää alueellista sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja korjaa markkinoiden toimintapuutteita. Laajakaistaverkot kattavat yleensä kannattavasti ainoastaan osan väestöstä, joten valtiontukea tarvitaan kaikkialle ulottuvan peiton saavuttamiseksi.

40)

Valvontaviranomainen hyväksyy, että myöntämällä taloudellista tukea laajakaistapalvelujen tarjontaan alueilla, joilla laajakaistaa ei ole vielä saatavilla eivätkä yksityiset investoijat suunnittele sellaisen infrastruktuurin käyttöönottoa lähitulevaisuudessa, EFTA-valtiot ajavat aitoja yhteenkuuluvuutta ja taloudellista kehitystä edistäviä tavoitteita ja sen vuoksi niiden toimenpiteet ovat todennäköisesti yhteisen edun mukaisia. (43) Termin ”lähitulevaisuus” olisi katsottava tarkoittavan kolmen vuoden jaksoa. Tältä osin yksityisten investoijien suunnittelemien investointien olisi vähintään taattava, että kolmen vuoden aikana saavutetaan merkittävää edistystä peitossa, ja suunniteltu investointi olisi saatava päätökseen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (riippuen kunkin hankkeen ja kunkin alueen erityispiirteistä). Viranomaiset voivat vaatia liiketoimintasuunnitelman ja yksityiskohtaisen käyttöönottoaikataulun esittämistä sekä todisteet riittävästä rahoituksesta tai muuntyyppiset todisteet, jotka osoittavat yksityisten verkko-operaattoreiden suunnitteleman investoinnin olevan luonteeltaan uskottava ja toteuttamiskelpoinen.

2.3.2.2   ”Mustat alueet”: ei tarvetta tukitoimenpiteisiin

41)

Kun tietyllä maantieteellisellä alueella toimii vähintään kaksi laajakaistaverkko-operaattoria ja laajakaistapalveluja tarjotaan kilpailukykyisin ehdoin (verkkopohjainen kilpailu), markkinoiden toimintapuutetta ei ole. Näin ollen on epätodennäköistä, että valtion toimenpiteet toisivat lisäetuja. Päinvastoin valtiontuki uuden laajakaistaverkon rakentamisen rahoittamiseen johtaa periaatteessa kilpailun vääristymiseen, jota ei voida hyväksyä, ja yksityisten investoijien syrjäytymiseen. Jollei selvästi osoitettua markkinoiden toimintapuutetta ole olemassa, valvontaviranomainen suhtautuu kielteisesti toimenpiteisiin, joilla rahoitetaan uuden laajakaistainfrastruktuurin käyttöönottoa ”mustalla alueella”. (44)

2.3.2.3   ”Harmaat alueet”: yksityiskohtaisempi arviointi tarpeen

42)

Se, että tietyllä alueella toimii verkko-operaattori, ei välttämättä tarkoita sitä, ettei markkinoiden toimintapuutetta tai koheesio-ongelmaa ole. Monopolitarjonta voi vaikuttaa palvelun laatuun tai hintaan, jolla palveluja tarjotaan kansalaisille. Toisaalta alueilla, joilla toimii ainoastaan yksi laajakaistaverkko-operaattori, avustukset vaihtoehtoisen verkon rakentamiseen voivat vääristää markkinoiden dynamiikkaa. Sen vuoksi valtiontukea laajakaistaverkkojen käyttöönottoon harmailla alueilla on analysoitava tarkemmin ja sen soveltuvuutta on arvioitava huolellisesti.

43)

Vaikka tukitoimenpiteiden kohteena olevalla alueella voi jo toimia verkko-operaattori, on mahdollista, ettei tietyille käyttäjäryhmille ole mahdollista saada riittävässä määrin palveluja joko siitä syystä, että jotkin käyttäjien pyytämät laajakaistapalvelut eivät ole saatavilla tai että säänneltyjen tukkutason käyttöoikeustariffien puuttumisen vuoksi vähittäishinnat ovat kalliita verrattuna vastaaviin palveluihin maan muilla alueilla, joilla esiintyy enemmän kilpailua. (45) Jos lisäksi on vain rajoitettu mahdollisuus, että kolmannet osapuolet rakentaisivat vaihtoehtoisen infrastruktuurin, vaihtoehtoisen infrastruktuurin rahoitus voisi olla tarkoituksenmukainen toimenpide. Se poistaisi infrastruktuurikilpailun puuttumisen ja siten pienentäisi ongelmia, joita vakiintuneen operaattorin tosiasiallisesta monopoliasemasta aiheutuu. (46) Tuen myöntämiseen näissä olosuhteissa sovelletaan kuitenkin useita edellytyksiä, jotka kyseisen EFTA-valtion olisi täytettävä.

44)

Valvontaviranomainen voi todeta tietyin edellytyksin soveltuviksi valtiontukitoimenpiteet, jotka kohdistuvat sellaisiin alueisiin, joilla laajakaistainfrastruktuurin tarjonnassa on vielä tosiasiallinen monopoli, jos i) tarjolla ei ole kohtuuhintaisia ja riittäviä palveluja kansalaisten tai yrityskäyttäjien tarpeiden tyydyttämiseksi ja ii) samojen tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole käytettävissä vähemmän vääristäviä toimenpiteitä (ennakkosääntely mukaan lukien). Tämän selvittämiseksi valvontaviranomainen arvioi erityisesti,

a)

eivätkö yleiset markkinaolosuhteet ole riittävät tarkastelemalla muun muassa laajakaistan vallitsevaa hintatasoa, loppukäyttäjille (kotitalous- ja yrityskäyttäjät) tarjottuja palveluja ja niiden ehtoja;

b)

eikö kansallisen sääntelyviranomaisen määräämän ennakkosääntelyn puuttuessa kolmansille osapuolille tarjota tosiasiallisia verkon käyttöoikeuksia tai eivätkö käyttöoikeusehdot edistä tehokasta kilpailua;

c)

estävätkö yleiset markkinoille pääsyn esteet muiden sähköisen viestinnän operaattoreiden mahdollisen tulon markkinoille;

d)

eivätkö toimivaltaisten kansallisten sääntely- tai kilpailuviranomaisten toteuttamat toimenpiteet tai määräämät korjaustoimenpiteet ole pystyneet ratkaisemaan näitä ongelmia.

2.3.3   Toimenpiteen suunnittelu ja tarve rajoittaa kilpailun vääristymistä

45)

Kun laajakaistaverkkojen peitto katsotaan riittämättömäksi, valtion tukitoimenpiteet voivat olla tarpeen. Ensimmäisenä on kysyttävä, onko valtiontuki tarkoituksenmukainen väline ongelman ratkaisemiseksi vai onko olemassa muita, paremmin soveltuvia välineitä.

46)

Tältä osin valvontaviranomainen toteaa, että vaikka ennakkosääntely monissa tapauksissa helpottaa laajakaistan käyttöönottoa kaupungeissa ja tiheämmin asutuilla alueilla, se ei välttämättä ole riittävä väline laajakaistapalvelujen tarjonnan mahdollistamiseksi, erityisesti alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus on alhainen ja joilla investoinnin kannattavuus on pieni. (47)

47)

Samoin kysyntäpuolen toimenpiteet laajakaistan hyväksi (kuten loppukäyttäjille myönnettävät arvosetelit) eivät pysty aina korjaamaan laajakaistayhteyksien puutteellista tarjontaa, vaikka ne voivatkin vaikuttaa myönteisesti laajakaistan levinneisyyteen ja niitä olisi kannustettava vaihtoehtona tai lisänä muille julkisille toimenpiteille. (48) Tällaisissa tilanteissa ei aina ole vaihtoehtoa julkisen rahoituksen myöntämiselle laajakaistayhteyksien tarjonnassa vallitsevan puutteen korjaamiseksi.

48)

Toimenpiteen kannustavan vaikutuksen osalta on tutkittava, että kyseessä olevaa investointia laajakaistaverkkoon ei olisi toteutettu samalla aikavälillä ilman valtiontukea.

49)

Arvioitaessa ilmoitettujen toimenpiteiden oikeasuhteisuutta valkeilla tai harmailla alueilla olisi suoritettava perusteellinen arviointi (49), jos jokin seuraavista a–h alakohdassa mainituista edellytyksistä ei täyty, ja tämä todennäköisesti johtaisi kielteiseen päätelmään tuen soveltuvuudesta ETA-sopimuksen toimintaan.

a)

Yksityiskohtainen kartoitus ja kattavuusanalyysi: EFTA-valtioiden olisi ilmoitettava selvästi, mitkä maantieteelliset alueet kyseessä oleva tukitoimenpide kattaa. Laatimalla samanaikaisesti analyysin kilpailuedellytyksistä ja vallitsevasta kilpailurakenteesta tietyllä alueella ja kuulemalla kaikkia sidosryhmiä, joihin toimenpide vaikuttaa, EFTA-valtiot minimoivat kilpailun vääristymisen suhteessa olemassa oleviin tarjoajiin ja niihin, joilla jo on investointisuunnitelmia lähitulevaisuudelle, ja antavat näille investoijille mahdollisuuden suunnitella toimintojaan. (50) Yksityiskohtainen kartoitus ja perusteellinen kuulemismenettely varmistavat siten suuren avoimuuden ja muodostavat lisäksi tärkeän välineen valkeiden, harmaiden ja mustien alueiden määrittämiselle. (51)

b)

Avoin tarjouskilpailumenettely: Avoin tarjouskilpailumenettely varmistaa avoimuuden kaikille investoijille, jotka haluavat tehdä tarjouksen tuetun hankkeen toteuttamisesta. Kaikkien tarjoajien tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu on välttämätön edellytys avoimelle tarjouskilpailulle. Avoin tarjouskilpailu on keino minimoida mahdollinen valtiontuen tuoma etu ja samanaikaisesti vähentää toimenpiteen valikoivuutta, sillä tuensaaja ei ole tiedossa etukäteen. (52)

c)

Taloudellisesti edullisin tarjous: Avoimessa tarjouskilpailumenettelyssä myönnettävän tuen määrän pienentämiseksi laadun pysyessä samankaltaisena tai jopa samana vähiten tukea pyytävän tarjoajan olisi periaatteessa saatava enemmän prioriteettipisteitä tarjouksensa yleisessä arvioinnissa. (53) Tällä tavoin EFTA-valtio voi siirtää markkinoille vastuun siitä, kuinka paljon tukea todella tarvitaan, ja pienentää siten tietojen epäsymmetriaa, joka useimmiten hyödyttää yksityisiä investoijia.

d)

Teknologiariippumattomuus: Ottaen huomioon, että laajakaistapalveluja voidaan tarjota useilla verkkoinfrastruktuureilla, jotka perustuvat langalliseen (xDSL, kaapeli), langattomaan (Wi-Fi, WiMAX), satelliitti- tai matkaviestinteknologiaan, EFTA-valtiot eivät saisi suosia mitään tiettyä teknologiaa tai verkkoratkaisua, jolleivät ne pysty osoittamaan puolueetonta syytä siihen. (54) Tarjoajilla olisi oltava oikeus ehdottaa tarvittavien laajakaistapalvelujen tarjontaa käyttämällä tai yhdistämällä mitä tahansa teknologiaa, jota ne pitävät soveliaimpana.

e)

Olemassa olevan infrastruktuurin käyttö: EFTA-valtioiden olisi mahdollisuuksien mukaan kannustettava tarjoajia käyttämään olemassa olevaa infrastruktuuria, jotta vältettäisiin resurssien tarpeeton ja tuhlaavainen päällekkäisyys. Jotta voitaisiin rajoittaa taloudellista vaikutusta olemassa oleviin verkko-operaattoreihin, näille olisi annettava mahdollisuus osallistua infrastruktuurillaan ilmoitettuun hankkeeseen. Toisaalta tämän seurauksena ei pitäisi päätyä suosimaan olemassa olevia vakiintuneita operaattoreita, varsinkaan tilanteessa, jossa kolmansilla osapuolilla ei kenties ole tämän infrastruktuurin käyttöoikeuksia tai panoksia, jotka ovat välttämättömiä vakiintuneen operaattorin kanssa kilpailemiseksi. Samoin harmaiden alueiden tapauksessa voi olla välttämätöntä sallia verkkopohjaisempi kilpailu, kun on osoitettu, että riippuvuus vakiintuneesta operaattorista on osa ongelmaa.

f)

Tukkutason käyttöoikeudet: Kaikissa tukitoimenpiteissä, joilla rahoitetaan uuden laajakaistainfrastruktuurin rakentamista, on välttämätöntä määrätä kolmansille osapuolille tosiasialliset tukkutason käyttöoikeudet tuettuun laajakaistainfrastruktuuriin. Tukkutason käyttöoikeudet antavat kolmansille operaattoreille mahdollisuuden kilpailla valitun tarjoajan kanssa (kun kyseinen tarjoaja toimii myös vähittäistasolla). Siten ne lisäävät valinnanvaraa ja kilpailua toimenpiteen kohteena olevilla alueilla samalla kun vältetään alueellisten palvelumonopolien syntyminen. Tosiasialliset tukkutason käyttöoikeudet tuettuun infrastruktuuriin olisi tarjottava vähintään seitsemän vuoden ajaksi. Tämä edellytys ei riipu direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 7 artiklassa tarkoitetusta edeltävästä markkina-analyysistä. (55) Jos näiden seitsemän vuoden jälkeen kansallinen sääntelyviranomainen katsoo, että kyseisen infrastruktuurin operaattorilla on sovellettavien sääntelypuitteiden mukaan huomattavaa markkinavoimaa kyseessä olevilla erityismarkkinoilla (56), käyttöoikeuksien myöntämistä koskevaa velvoitetta olisi kuitenkin jatkettava.

g)

Hintavertailu: Tehokkaiden tukkutason käyttöoikeuksien varmistamiseksi ja kilpailun mahdollisen vääristymisen minimoimiseksi on tärkeää välttää liian suuria tukkuhintoja tai sen vastakohtana valitun tarjoajan harjoittamaa saalistushinnoittelua tai hintapainostusta. Tukkutason käyttöoikeuksien hintojen olisi perustuttava keskimääräisiin julkaistuihin (säänneltyihin) tukkuhintoihin, joita sovelletaan maan tai Euroopan talousalueen muilla vastaavilla alueilla, joilla on enemmän kilpailua. Tällaisten julkaistujen hintojen puuttuessa niiden olisi perustuttava hintoihin, jotka kansallinen sääntelyviranomainen on jo asettanut tai hyväksynyt kyseessä olevilla markkinoilla tai kyseessä oleville palveluille. Alueilla, joilla jo on ennakkosääntelyä (eli harmaalla alueella), tuetun infrastruktuurin käyttöoikeudesta perittävät tukkuhinnat eivät saisi olla alhaisempia kuin kansallisen sääntelyviranomaisen samalle alueelle asettama käyttöoikeudesta perittävä hinta. Vertailuanalyysi on tärkeä suojatoimenpide, sillä sen ansiosta EFTA-valtiot voivat välttyä tarkkojen vähittäis- tai tukkuhintojen vahvistamiselta etukäteen ja varmistaa, että myönnetty tuki auttaa luomaan sellaiset markkinaolosuhteet, jotka vallitsevat muilla kilpailluilla laajakaistamarkkinoilla. Vertailuanalyysin kriteerit olisi ilmoitettava selvästi tarjouskilpailuasiakirjoissa.

h)

Takaisinperintämenettely liian suurten korvausten välttämiseksi: Sen varmistamiseksi, että valitulle tarjoajalle ei makseta liian suuria korvauksia, jos laajakaistan kysyntä kohdealueella nousee odotettua suuremmaksi, EFTA-valtioiden olisi sisällytettävä menestyksekkään tarjoajan kanssa tehtävään sopimukseen käänteinen maksujärjestely. (57) Tällainen menettely voi minimoida jälkikäteen ja taannehtivasti tukimäärän, joka alussa katsottiin välttämättömäksi.

3.   VALTIONTUKI NGA-VERKOILLE

3.1   NGA-verkkojen nopean käyttöönoton tukeminen

50)

Monet Euroopan talousalueeseen kuuluvista valtioista ovat siirtymässä tukemaan sellaisia laajakaistaverkkoja, jotka voivat tarjota erittäin nopeita palveluja ja jotka tukevat lukuisia edistyneitä digitaalisia konvergoituneita palveluja. Nämä seuraavan sukupolven liityntäverkot eli NGA-verkot ovat pääasiassa kuitupohjaisia tai kehittyneitä parannettuja kaapeliverkkoja, joiden tarkoituksena on korvata kokonaan tai suuressa määrin olemassa olevat kuparipohjaiset laajakaistaverkot tai nykyiset kaapeliverkot.

51)

NGA-verkot ovat kiinteitä liityntäverkkoja, jotka muodostuvat kokonaan tai osittain optisista elementeistä ja jotka pystyvät tarjoamaan laajakaistapalveluja, joilla on parempia ominaisuuksia (kuten suurempi suoritusteho) kuin olemassa olevien kupariverkkojen kautta tarjotuilla palveluilla. (58)

52)

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että NGA-verkoilla on sellainen nopeus ja kapasiteetti, että ne pystyvät tulevaisuudessa siirtämään teräväpiirtosisältöä, tukemaan paljon kaistanleveyttä vaativia tilauspalveluja sekä tarjoamaan yrityksille edullisia symmetrisiä laajakaistayhteyksiä, jotka nykyisin ovat yleensä ainoastaan suurten yritysten saatavilla. Kaiken kaikkiaan NGA-verkkojen avulla voidaan helpottaa kaikkien laajakaistateknologiaan ja laajakaistapalveluihin liittyvien osatekijöiden parantamista.

53)

Komissio on jo käsitellyt joitakin valtiontuki-ilmoituksia, joissa oli kyse tuesta kuitupohjaisten verkkojen käyttöönotolle. Näissä asioissa oli kyse joko alueellisen NGA-verkon ”ytimen” rakentamisesta (59) tai kuituyhteyden tarjoamisesta ainoastaan rajoitetulle määrälle yrityskäyttäjiä (60).

54)

Kuten niin sanottujen ensimmäisen sukupolven peruslaajakaistaverkkojen käyttöönoton yhteydessä, kansalliset, kunnalliset ja alueelliset viranomaiset voivat perustella tukea kuituverkkojen nopeaan käyttöönottoon markkinoiden toimintapuutteella tai koheesiotavoitteella. Jos peruslaajakaistainfrastruktuurin käyttöönotossa esimerkit komission päätöksentekokäytännössä käsitellyistä valtion toimenpiteistä ovat pääasiassa koskeneet maaseutukuntia/-alueita (alhainen asukastiheys, suuret pääomakustannukset) tai taloudellisesti alikehittyneitä alueita (heikko kyky maksaa palveluista), tällä kertaa NGA-verkkoja koskevan mallin taloudellisten näkökohtien sanotaan lannistavan tällaisten verkkojen käyttöönottoa harvaan asuttujen alueiden lisäksi myös tietyillä kaupunkialueilla. NGA-verkkojen nopeaan ja laajaan käyttöönottoon liittyvä pääongelma näyttää olevan kustannukset ja jossain määrin myös väestötiheys. (61)

55)

Näin ollen julkisten viranomaisten toimenpiteet voivat olla oikeutettuja sen varmistamiseksi, että alueet, jotka verkko-operaattoreiden mielestä ovat kannattamattomia, hyötyvät edelleen niistä huomattavista seurannaisvaikutuksista, joita NGA-verkot voivat tuoda taloudelle, eivätkä kärsi NGA-verkkoihin liittyvästä uudesta digitaalisesta kahtiajaosta. EFTA-valtiot voivat haluta edistää NGA-verkkojen kehitystä alueilla, joilla olemassa olevat laajakaistaverkko-operaattorit eivät vielä moneen vuoteen investoisi tällaisiin verkkoihin, koska kyseiset alueet eivät ole taloudellisesti yhtä houkuttelevia kuin tietyt suuret kaupunkialueet. Joissakin tapauksissa EFTA-valtiot voivat päättää tehdä investointeja itse tai antaa taloudellista tukea yksityisille operaattoreille NGA-verkkoyhteyksien tarjoamiseksi tai niiden tarjonnan aikaistamiseksi, jotta varmistetaan mahdollisimman nopeasti hyöty työllisyydelle ja taloudellisille mahdollisuuksille.

56)

On varmistettava, että kaikki julkiset toimenpiteet, joilla tuetaan NGA-verkkojen tarjontaa tai niiden käyttöönoton nopeuttamista, ovat valtiontukisääntöjen mukaisia.

3.2   Julkisten toimenpiteiden muodot

57)

EFTA-valtiot voivat valita eriasteisia markkinatoimenpiteitä NGA-verkkojen käyttöönoton edistämiseksi tai nopeuttamiseksi. Tältä osin edellä 2.2.1 ja 2.2.2 jaksossa (markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen, julkisen palvelun velvoitteesta maksettava korvaus ja Altmark-kriteerit) esitettyjä seikkoja sovelletaan soveltuvin osin tukitoimenpiteisiin NGA-verkkojen käyttöönoton alalla. Riippuen valittujen toimenpiteiden luonteesta ja vaikutuksista erilainen analyyttinen lähestymistapa voi olla oikeutettu valtiontukisääntöjen nojalla.

58)

Alueilla, joilla yksityisten investoijien odotetaan tulevaisuudessa ottavan käyttöön NGA-verkkoja, EFTA-valtiot voivat päättää toteuttaa toimenpiteitä investointisyklin nopeuttamiseksi ja investoijien kannustamiseksi aikaistamaan investointisuunnitelmiaan. Näihin toimenpiteisiin ei välttämättä sisälly ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Koska suuri osa kuituverkkojen käyttöönotosta aiheutuvista kustannuksista liittyy kunnallisteknisiin töihin (esimerkiksi kaivutyöt, kaapeleiden asennus, talojen sisäiset kaapeloinnit jne.), EFTA-valtiot voivat päättää sähköistä viestintää koskevan ETA:n sääntelyjärjestelmän mukaisesti esimerkiksi helpottaa verkon rakennusoikeuksien hankintaa, vaatia verkko-operaattoreita koordinoimaan kunnallistekniset työt ja/tai jakamaan osan infrastruktuuristaan. (62) Samoin EFTA-valtiot voivat määrätä, että uusissa rakennelmissa (uudet vesi-, energia-, liikenne- ja viemäriverkot mukaan luettuina) ja/tai rakennuksissa olisi oltava kuituyhteys valmiina.

59)

Julkiset viranomaiset voivat samoin päättää tehdä osan kunnallisteknisistä töistä (kuten julkiset kaivutyöt, kaapelikanavien rakentaminen), jotta operaattorit voivat ottaa käyttöön omat verkkoelementtinsä nopeammin. Tällaiset kunnallistekniset työt eivät kuitenkaan saa olla ”teollisuus- tai alakohtaisia”, vaan niiden olisi periaatteessa oltava avoinna kaikille mahdollisille käyttäjille eikä vain sähköisen viestinnän operaattoreille (toisin sanoen sähkö-, kaasu- ja vesiyhtiöille jne.). Jos tällaisten julkisten toimenpiteiden tavoitteena on luoda välttämättömät ennakkoedellytykset sille, että julkisten palvelujen operaattorit ottavat käyttöön oman infrastruktuurinsa, eikä tässä yhteydessä suosita tiettyä alaa tai yritystä (erityisesti alentamalla pääomakustannuksia), toimenpiteet eivät kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

60)

Myös kansalliset sääntelyviranomaiset voivat hyväksyä samankaltaisia toimenpiteitä varmistaakseen tasa-arvoisen ja syrjimättömän pääsyn mastoihin tai julkisia palveluja tarjoavien yhtiöiden tai olemassa olevien verkko-operaattoreiden omistamien kaapelikanavien jakamisen.

61)

Kuten komission päätöksentekokäytäntö peruslaajakaistan alalla osoittaa, valtiontukea laajakaistaverkoille myöntävät useimmissa tapauksissa paikalliset tai alueelliset viranomaiset, joiden tavoitteena on joko laajakaistayhteyksien puutteellisen tarjonnan korjaaminen alueella tai alueen kilpailukyvyn lisääminen parantamalla entisestään laajakaistan peittoa ja verkkoyhteyksiä. Näiden kahden tavoitteen saavuttamiseksi julkiset viranomaiset ovat tähän mennessä joko järjestäneet tarjouskilpailun julkisesti omistetun laajakaistainfrastruktuurin rakentamisesta ja hallinnoinnista tai tukeneet taloudellisesti yksityisessä omistuksessa olevan laajakaistaverkon rakentamista. (63)

62)

Jos julkiset toimenpiteet ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, niistä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka arvioi niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille 3.3 ja 3.4 jaksossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. (64)

3.3   NGA-verkkojen valkeiden, harmaiden ja mustien alueiden erottaminen toisistaan

63)

Kuten 38 kohdassa todetaan, komissio on arvioinut perinteisen laajakaistan kehittämiseen myönnetyn valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille erottamalla toisistaan valkeat, harmaat ja mustat alueet. Valvontaviranomainen katsoo, että tämä jako on edelleen ajankohtainen arvioitaessa sitä, soveltuuko tuki NGA-verkoille ETA-sopimuksen toimintaan sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Se on kuitenkin määriteltävä tarkemmin NGA-verkkojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

64)

Tältä osin on pidettävä mielessä, että pitkällä aikavälillä NGA-verkkojen odotetaan syrjäyttävän olemassa olevat peruslaajakaistaverkot. Koska NGA-verkot merkitsevät erilaista verkkoarkkitehtuuria, joka tarjoaa merkittävästi laadukkaampia laajakaistapalveluja kuin nykyisin sekä palveluja, joita nykyiset laajakaistaverkot eivät voisi tukea, on todennäköistä, että tulevaisuudessa tulee olemaan selviä eroja niiden alueiden välillä, jotka NGA-verkot kattavat ja joita ne eivät kata. (65)

65)

Tällä hetkellä jotkin kehittyneet peruslaajakaistaverkot (esimerkiksi ADSL 2+ (66)) voivat tietyssä määrin tukea myös joitakin niistä laajakaistapalveluista, joita lähitulevaisuudessa todennäköisesti tarjotaan NGA-verkkojen kautta (kuten triple play -peruspalvelut). Ennakkosääntelyä rajoittamatta on kuitenkin todettava, että uusia tuotteita tai palveluja, jotka eivät kysyntä- ja tarjontapuolen kannalta ole korvattavissa toisilla, voi syntyä ja ne vaativat laajakaistanopeuksia, jotka ylittävät peruslaajakaistainfrastruktuurin fyysiset ylärajat.

66)

Arvioitaessa valtiontukea NGA-verkoille olisi sellainen alue, jolla tällaisia verkkoja ei tällä hetkellä ole ja jolla yksityiset investoijat eivät lähitulevaisuudessa rakenna tällaisia verkkoja ja joilla verkot eivät ole lähitulevaisuudessa täysin toimintakykyisiä, katsottava valkeaksi NGA-alueeksi. (67) Tässä yhteydessä ilmaisun ”lähitulevaisuus” olisi vastattava kolmen vuoden aikaa. (68) Julkisilla viranomaisilla olisi oltava tietyin edellytyksin oikeus toteuttaa toimenpiteitä, joilla vastataan sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeviin ongelmiin, aluekehityksen tarpeisiin tai markkinoiden toimintapuutteeseen, kun voidaan osoittaa, että yksityisillä investoijilla ei ole aikomusta ottaa käyttöön NGA-verkkoja seuraavien kolmen vuoden aikana. Yksityisten investoijien suunnittelemien investointien olisi vähintään taattava, että kolmen vuoden aikana saavutetaan merkittävää edistystä peitossa, ja suunniteltu investointi olisi saatava päätökseen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (riippuen kunkin alueen ja kunkin hankkeen erityispiirteistä). Pitemmän ajanjakson käyttäminen ei olisi asianmukaista, sillä se voisi vaarantaa sellaisten alueiden edut, joilla laajakaistan levinneisyys on alhainen, suhteessa maan muihin osiin, joilla tällaisia kehittyneitä laajakaistaverkkoja on riittävästi. Viranomaiset voivat vaatia liiketoimintasuunnitelman ja yksityiskohtaisen käyttöönottoaikataulun esittämistä sekä todisteet riittävästä rahoituksesta tai muuntyyppiset todisteet, jotka osoittavat yksityisten verkko-operaattoreiden suunnitteleman investoinnin olevan luonteeltaan uskottava ja toteuttamiskelpoinen.

67)

Samoin alue olisi katsottava harmaaksi NGA-alueeksi, jos alueella on tai sillä otetaan seuraavien kolmen vuoden aikana käyttöön ainoastaan yksi NGA-verkko eikä operaattoreilla ole suunnitelmia ottaa NGA-verkkoa käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana. (69) Arvioitaessa sitä, voisivatko muut verkkoinvestoijat ottaa tietyllä alueella käyttöön toisia NGA-verkkoja, olisi otettava huomioon sääntely- tai lainsäädäntötoimet, jotka ovat voineet vähentää tällaisen verkon käyttöönoton esteitä (pääsy kaapelikanaviin, infrastruktuurin jakaminen jne.).

68)

Jos tietyllä alueella on tai sillä tulee seuraavien kolmen vuoden aikana olemaan useampi kuin yksi NGA-verkko, alue olisi periaatteessa katsottava mustaksi NGA-alueeksi. (70)

3.4   Soveltuvuuden arviointi

69)

Kuten edellä 64 ja 65 kohdassa todetaan, arvioidessaan NGA-verkon käyttöönottoon myönnettävän valtiontuen yhdenmukaisuutta valtiontukisääntöjen kanssa valvontaviranomainen tarkastelee myös tällaisen tuen vaikutuksia olemassa oleviin laajakaistaverkkoihin, sillä vaikka NGA-verkot ovat laadullisesti paljon kehittyneempiä kuin olemassa olevat kuparipohjaiset laajakaistaverkot, molempien kautta tarjotut laajakaistapalvelut näyttävät tällä hetkellä olevan jossain määrin korvattavissa keskenään. Arvioidessaan NGA-verkoille myönnettävän valtiontuen soveltuvuutta valvontaviranomainen soveltaa lisäksi tasapainotestiä (ks. 33 kohta). Erityisesti arvioidessaan ilmoitetun toimenpiteen oikeasuhteisuutta valvontaviranomainen tarkastelee, täyttyvätkö 49 kohdassa esitetyt edellytykset (yksityiskohtainen kartoitus ja kattavuusanalyysi, avoin tarjouskilpailu, taloudellisesti edullisin tarjous, teknologiariippumattomuus, olemassa olevan infrastruktuurin käyttö, tukkutason käyttöoikeuksien määrääminen, vertailuanalyysi ja takaisinperintämenettely). Seuraavat seikat ovat kuitenkin erityisen merkityksellisiä arvioitaessa NGA-verkkoja.

3.4.1   Valkeat NGA-alueet: tuki NGA-verkkojen käyttöönottoon alueilla, joilla laajakaistan levinneisyys on alhainen

70)

Kuten peruslaajakaistapalvelujen tapauksessa, jos EFTA-valtiot täyttävät tietyt edellytykset (ks. 49 ja 69 kohta), valvontaviranomainen katsoo sellaisten toimenpiteiden olevan sopusoinnussa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen kanssa, jotka tukevat NGA-verkkojen käyttöönottoa alueilla, joilla tällä hetkellä ei ole laajakaistainfrastruktuuria tai joilla olemassa olevien laajakaistaoperaattoreiden mielestä ei ole kannattavaa ottaa käyttöön NGA-verkkoja.

71)

Sellaisilla valkeilla NGA-alueilla, joilla jo on yksi peruslaajakaistaverkko (perinteinen harmaa alue), tuen myöntäminen NGA-verkolle edellyttää, että kyseinen EFTA-valtio osoittaa, että i) kyseisen verkon kautta tarjotut laajakaistapalvelut eivät riitä täyttämään kansalaisten ja yrityskäyttäjien tarpeita kyseisellä alueella (ottaen myös huomioon verkkojen mahdollinen parantaminen tulevaisuudessa) ja että ii) ilmoitettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa vähemmän vääristävillä keinoilla (ennakkosääntely mukaan lukien).

3.4.2   Harmaat NGA-alueet: yksityiskohtaisempi analyysi tarpeen

72)

Alueilla, joilla yksi yksityinen investoija on jo ottanut käyttöön NGA-verkon tai on ottamassa sellaisen käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana (ks. myös 66 kohta) eikä yksikään yksityinen investoija suunnittele toisen NGA-verkon käyttöönottoa seuraavien kolmen vuoden aikana, valvontaviranomaisen on suoritettava yksityiskohtaisempi analyysi sen varmistamiseksi, voidaanko tukitoimenpiteiden tällaisilla alueilla katsoa olevan sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa. Itse asiassa tukitoimenpiteet tällaisilla alueilla johtavat olemassa olevien investoijien syrjäytymisen ja kilpailun vääristymisen riskiin.

73)

Jotta valvontaviranomainen voisi todeta toimenpiteiden olevan sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa, EFTA-valtioiden olisi pystyttävä osoittamaan ensinnäkin, että olemassa oleva tai suunniteltu NGA-verkko ei ole tai ei olisi riittävä täyttämään kansalaisten ja yrityskäyttäjien tarpeet kyseessä olevilla alueilla ja toiseksi että ilmoitettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa vähemmän vääristävillä keinoilla (ennakkosääntely mukaan lukien). Yksityiskohtaisen arviointinsa yhteydessä valvontaviranomainen arvioi erityisesti,

a)

eivätkö yleiset markkinaolosuhteet ole riittävät tarkastelemalla muun muassa vallitsevia NGA-laajakaistan hintoja, kotitalous- ja yritysasiakkaille tarjottuja palveluja ja niiden ehtoja ja onko olemassa tai syntyykö todennäköisesti kysyntää uusille palveluille, jota olemassa oleva NGA-verkon operaattori ei voi tyydyttää;

b)

eikö kansallisen sääntelyviranomaisen määräämän ennakkosääntelyn puuttuessa kolmansille osapuolille tarjota tosiasiallisia verkon käyttöoikeuksia tai eivätkö käyttöoikeusehdot edistä tehokasta kilpailua;

c)

estävätkö yleiset markkinoille pääsyn esteet muiden NGA-verkkoinvestoijien mahdollisen tulon markkinoille;

d)

perustuuko jo olemassa oleva NGA-verkko kaapelikanavien etuoikeutettuun käyttöön ja eivätkö kaapelikanavat ole muiden verkko-operaattoreiden käytettävissä tai eikö niitä jaeta muiden verkko-operaattoreiden kanssa;

e)

eivätkö toimivaltaisten kansallisten sääntely- tai kilpailuviranomaisten toteuttamat toimenpiteet tai määräämät korjaustoimenpiteet ole pystyneet ratkaisemaan ongelmia.

3.4.3   Mustat NGA-alueet: ei tarvetta tukitoimenpiteisiin

74)

Alueilla, joilla jo on useampi kuin yksi NGA-verkko tai yksityiset investoijat ovat mahdollisesti ottamassa käyttöön kilpailevia NGA-verkkoja, valvontaviranomainen katsoo, että valtiontuki uudelle julkisesti rahoitetulle kilpailevalle NGA-verkolle todennäköisesti vääristää vakavasti kilpailua eikä sen vuoksi ole sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa.

3.4.4   Olemassa olevia (peruslaajakaistan) mustia alueita koskeva erityistilanne: lisätakeet

75)

Valvontaviranomainen katsoo, että perinteisillä mustilla alueilla, eli alueilla, joilla kilpailevat laajakaistainfrastruktuurit (xDSL ja kaapeliverkot) tarjoavat laajakaistapalveluja, olemassa olevilla verkko-operaattoreilla pitäisi olla kannustin parantaa nykyiset perinteiset laajakaistaverkkonsa erittäin nopeiksi NGA-verkoiksi, joihin ne voisivat siirtää olemassa olevat asiakkaansa. Tällaisilla alueilla valtion lisätoimenpiteet eivät periaatteessa ole tarpeen.

76)

EFTA-valtio voi kuitenkin kiistää tällaisen väitteen osoittamalla, että olemassa olevat peruslaajakaistaverkon operaattorit eivät suunnittele investointeja NGA-verkkoihin seuraavien kolmen vuoden aikana. Sen on tällöin osoitettava esimerkiksi, että niiden investointien kehitys, joita olemassa olevat investoijat ovat viime vuosina tehneet laajakaistainfrastruktuurinsa nopeuden lisäämiseksi käyttäjien vaatimuksesta, ei ole tyydyttävä. Tällöin valtiontuesta NGA-verkkojen käyttöönottoon tehtäisiin 73 kohdassa mainittu yksityiskohtainen analyysi ja sen olisi täytettävä 3.4.5 jaksossa tarkemmin käsitellyt edellytykset.

3.4.5   Toimenpiteen suunnittelu ja tarve rajoittaa kilpailun vääristymistä

77)

Kuten peruslaajakaistan käyttöönottoa koskevan politiikan tapauksessa valtiontuki NGA-verkon käyttöönottoon voi olla asianmukainen ja perusteltu väline, jos useat perusedellytykset täyttyvät. Lukuun ottamatta valkeita NGA-alueita, jotka ovat valkeita alueita myös peruslaajakaistan osalta (eikä lisäedellytyksiä tarvita), valvontaviranomainen katsoo, että 2.3.3 jaksossa ja erityisesti 49 kohdassa esitettyjen takeiden (yksityiskohtainen kartoitus ja kattavuusanalyysi, avoin tarjouskilpailumenettely, taloudellisesti edullisin tarjous, teknologiariippumattomuus, olemassa olevan infrastruktuurin käyttö, tukkutason käyttöoikeuksien määrääminen, vertailuanalyysi ja takaisinperintämenettely) lisäksi myös seuraavat edellytykset on täytettävä:

Vastineena valtiontuen saamisesta tuensaajaa olisi vaadittava tarjoamaan kolmansille tosiasialliset tukkutason käyttöoikeudet vähintään seitsemän vuoden ajan. Määrätyn käyttöoikeuden myöntämisvelvoitteen olisi erityisesti sisällettävä oikeus käyttää kaapelikanavia tai katujakokaappeja, jotta kolmannet pääsisivät aktiivisen infrastruktuurin lisäksi myös passiiviseen infrastruktuuriin. Tämä ei rajoita samankaltaisten sääntelyvelvoitteiden soveltamista, joita kansallinen sääntelyviranomainen voi asettaa kyseessä olevilla erityismarkkinoilla tehokkaan kilpailun edistämiseksi, tai kyseisen ajanjakson päätyttyä hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamista. (71) Avoimen käyttöoikeuden (open access) myöntämistä koskeva velvoite on vieläkin tärkeämpi olemassa olevien ADSL-operaattoreiden ja tulevien NGA-operaattoreiden tarjoamien palvelujen väliaikaisen keskinäisen korvaavuuden kannalta. Avoimen käyttöoikeuden myöntämistä koskeva velvoite varmistaa, että ADSL-operaattorit voivat siirtää asiakkaansa NGA-verkkoon heti kun tuettu verkko on toiminnassa ja siten alkaa suunnitella omia tulevia investointejaan kärsimättä todellista kilpailuhaittaa.

EFTA-valtioiden olisi kuultava myös kansallista sääntelyviranomaista asettaessaan ehtoja verkon tukkutason käyttöoikeuksille. Kansallisten sääntelyviranomaisten odotetaan tulevaisuudessa jatkavan joko ennakkosääntelyä tai koko laajakaistamarkkinoiden kilpailuedellytysten tiivistä seuraamista ja tarvittaessa sovellettavassa sääntelykehyksessä määrättyjen tarpeellisten korjaustoimenpiteiden määräämistä. Vaatimalla, että kansallisen sääntelyviranomaisen olisi hyväksyttävä tai asetettava käyttöoikeusehdot sovellettavien ETA-sääntöjen mukaisesti, EFTA-valtiot varmistavat, että kyseisen kansallisen sääntelyviranomaisen määrittelemillä laajakaistamarkkinoilla sovelletaan yhtäläisiä tai ainakin erittäin samankaltaisia käyttöoikeusehtoja.

Arkkitehtuuristaan riippumatta valtiontukea saavan NGA-verkon olisi tuettava tosiasiallisesti ja täysin eriytettyjä tilaajayhteyksiä ja tarjottava kaikki eri verkkoonpääsyn muodot, joita operaattorit voivat pyytää (esimerkiksi pääsy kaapelikanaviin, kuituun ja bittivirtaan). Tältä osin on huomattava, että ”monikuituarkkitehtuuri” mahdollistaa sen, että käyttöoikeuksien hakijat pystyvät täysin riippumattomasti tarjoamaan nopeita laajakaistapalveluja, minkä vuoksi se edistää pitkän aikavälin kestävää kilpailua. Lisäksi useisiin kuitulinjoihin perustuvien NGA-verkkojen käyttöönotto tukee sekä ”point-to-point”- että ”point-to-multipoint”-topologioita ja on sen vuoksi teknologiasta riippumaton.

4.   LOPPUMÄÄRÄYKSET

78)

Tätä lukua sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona se hyväksytään.

79)

Valvontaviranomainen tarkistaa tätä lukua aina, kun komissio tarkistaa tiedonantoaan ”Yhteisön suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä”.


(1)  Tämä luku vastaa komission tiedonantoa ”Yhteisön suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä” (EUVL C 235, 30.9.2009, s. 7).

(2)  Ks. esimerkiksi ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” (KOM(2005) 229 lopullinen), 1. kesäkuuta 2005; ”eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille” (KOM(2002) 263 lopullinen); ”Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen” (KOM(2006) 129).

(3)  KOM(2005) 107 lopullinen.

(4)  Viime vuosikymmenen aikana tieto- ja viestintäteknologiat ovat tulleet kohtuuhintaan suuren yleisön saataville. Termiä ”digitaalinen kahtiajako” käytetään yleisimmin määrittelemään kuilua niiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä, joiden saatavilla on tietoteknologioita ja joiden saatavilla niitä ei ole. Vaikka tähän digitaaliseen kahtiajakoon on useita syitä, niistä tärkein on riittävän laajakaistainfrastruktuurin puute. Alueelliselta kannalta tarkasteltuna kaupungistumisaste on merkittävä tekijä tieto- ja viestintäteknologioiden saatavuuden ja käytön kannalta. Internetin levinneisyys on edelleen paljon alhaisempi harvaan asutuilla alueilla kaikkialla Euroopan unionissa.

(5)  Ks. ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 5cl kohdassa tarkoitettu säädös (sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33)), ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 5ck kohdassa tarkoitettu säädös (sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21)) ja ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 5cj kohdassa tarkoitettu säädös (sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7)), sellaisina kuin ne ovat mukautettuina ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1.

(6)  Ks. Norjan posti- ja telelaitoksen 3. huhtikuuta 2009 tekemä päätös huomattavan markkinavoiman yritysten nimeämisestä ja tiettyjen velvoitteiden määräämisestä tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla (markkinat 5); posti- ja telelaitoksen 18. huhtikuuta 2008 tekemä päätös N:o 8/2008 huomattavan markkinavoiman yritysten nimeämisestä ja tiettyjen velvoitteiden määräämisestä tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla Islannissa, sekä viestintäviraston 16. joulukuuta 2009 tekemä päätös alakohtaisesta sääntelystä tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla Liechtensteinissa.

(7)  Tässä asiakirjassa ”NGA-verkoilla” tarkoitetaan kiinteitä liityntäverkkoja, jotka muodostuvat kokonaan tai osittain optisista elementeistä ja jotka pystyvät tarjoamaan laajakaistapalveluja, joilla on parempia ominaisuuksia (kuten suurempi suoritusteho) kuin olemassa olevien kupariverkkojen kautta tarjotuilla palveluilla (ks. myös alaviite 58).

(8)  Ks. luonnos komission suositukseksi säännellystä pääsystä seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin verkkosivulla

http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/doc/library/public_consult/nga/dr_recomm_nga.pdf ja eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän lausunto NGA-käyttöoikeuksien kehityksestä, ERG (08) 68, verkkosivulla http://www.erg.eu.int/doc/publications/erg_08_68_statement_on_nga_devolopment_081211.pdf.

(9)  Luettelo komission laajakaista-alalla valtiontukisääntöjen nojalla tekemistä päätöksistä on saatavilla verkkosivulla http://ec.europa.eu/competition/sectors/telecommunications/broadband_decisions.pdf.

(10)  Ks. myös 2.2.1 jakso markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamisesta.

(11)  Ks. komission päätös 30 päivänä toukokuuta 2007 asiassa NN 24/07 – Tšekin tasavalta, Prague Municipal Wireless Network.

(12)  Termillä ”investoijat” tarkoitetaan yrityksiä tai sähköisten viestintäverkkojen operaattoreita, jotka investoivat laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöönottoon.

(13)  Ainoastaan yhdessä tapauksessa komissio on hyväksynyt toimenpiteen, jossa ei ollut kyse avoimesta tarjouskilpailusta vaan verohyvitysjärjestelmästä. Kyseisellä toimenpiteellä tuettiin laajakaistan käyttöönottoa sellaisilla Unkarin alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus oli alhainen, ks. päätös N 398/05 – Unkari, Development of Tax Benefit for Broadband.

(14)  Ks. esim. komission päätös N 570/07 – Saksa, Broadband in rural areas of Baden-Württember; päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital Region Broadband Project; päätös N 262/06 – Italia, Broadband for rural Tuscany; päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved territories; ja päätös N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales. Valtiontukisääntöjä ei kuitenkaan sovelleta yksityisiin kotitalouksiin, sillä vaikka ne hyötyvätkin tällaisista toimenpiteistä, ne eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä tai talouden toimijoita.

(15)  Ks. komission päätös N 266/08 – Saksa, Broadband in rural areas of Bayern.

(16)  Ks. komission päätös N 237/08 – Saksa, Broadband support in Niedersachsen.

(17)  Asia C-303/88, Italia v. komissio, Kok. 1991, s. I-1433, 20–22 kohta.

(18)  Komission päätös, tehty 11. joulukuuta 2007, asiassa C 53/2006, Amsterdamin kaupungin Glasvezelnet Amsterdamille myöntämästä tuesta investoinnin tekemiseksi valokuituliityntäverkkoon (EUVL L 247, 16.9.2008, s. 27). Asia koski ”Fibre-to-the-Home” (FTTH) -laajakaistaverkkoa, johon yhdistetään 37 000 amsterdamilaista kotitaloutta, joille useat kilpailevat laajakaistaverkot jo tarjosivat palveluja. Amsterdamin kaupunki oli päättänyt investoida verkon passiiviseen kerrokseen yhdessä kahden yksityisen sijoittajan ja viiden yleishyödyllisen asuntotuotantoyhtiön kanssa. Passiivisen infrastruktuurin omisti ja sitä hallinnoi erillinen yhtiö, jonka osakkeista Amsterdamin kaupunki, kaksi muuta yksityistä sijoittajaa (ING Real Estate ja Reggefiber) ja asuntotuotantoyhtiöt omistivat kukin kolmanneksen.

(19)  Oikeuskäytännön mukaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavalle yritykselle on pitänyt antaa tämä tehtävä julkisen vallan antamalla säädöksellä. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu voidaan antaa operaattorille myöntämällä sille julkisen palvelun toimeksianto; ks. yhdistetyt asiat T-204/97 ja T-270/97, EPAC v. komissio, Kok. 2000, s. II-2267, 126 kohta, ja asia T-17/02, Fred Olsen v. komissio, Kok. 2005, s. II-2031, 186, 188 ja 189 kohta.

(20)  Ks. asia C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, Kok. 2003 s. I-7747 (”Altmark-tuomio”).

(21)  Ks. komission päätös N 381/04 – Ranska, Project for a high-capacity telecommunications network in the Pyrénées-Atlantiques, ja komission päätös N 382/04 – Ranska, Setting-up of a high-speed infrastructure in the Limousin Region (DORSAL).

(22)  Vaikka tässä luvussa viitataan julkisen palvelun ”toimeksiantoon”, julkisen palvelun tehtävän ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun myöntämisessä käytettävä sopimusväline voi vaihdella EFTA-valtiosta toiseen. Asiakirjassa olisi kuitenkin määritettävä tarkkaan vähintäänkin asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden luonne, laajuus ja kesto, toimeksisaajina olevat yritykset sekä kustannukset, joista kyseiset yritykset vastaavat.

(23)  Koska jäsenvaltioilla on paljon harkintavaltaa niiden määritellessä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, komissio tunnusti edellä mainituissa päätöksissä, että siinä määrin kuin kaikkialle ulottuva laajakaistainfrastruktuuri on avoinna kaikille muille verkko-operaattoreille sekä korjaa markkinoiden toimintapuutteen ja tarjoaa yhteyksiä kaikille kyseisen alueen käyttäjille, kyseinen jäsenvaltio ei ole tehnyt ilmeistä virhettä katsoessaan, että tällaisen palvelun tarjoaminen kuuluu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsitteen soveltamisalaan.

(24)  Ks. komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III, 23 ja 37–40 kohta. Tässä asiassa komissio katsoi, että tuki kaupunkiverkkojen käyttöönottoon ja niiden toiminnan harjoittamiseen useissa Irlannin kaupungeissa ei ollut korvaus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta, koska ilmoitettu toimenpide muistutti enemmän yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta kuin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun antamista tehtäväksi ja sen hoitamista. Ks. myös päätös N 890/06 – Ranska, Aide du Sicoval pour un réseau de très haut débit. Tässä asiassa komissio korosti, että ilmoitettu toimenpide koski tukea laajakaistayhteyksien tarjontaan ainoastaan yrityspuistoille ja julkisen sektorin laitoksille osassa Toulousea. Kotitaloussektori oli toimenpiteen ulkopuolella. Lisäksi hanke kattoi ainoastaan osan alueesta. Näin ollen komissio totesi, ettei kyse ollut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta, koska ilmoitetun toimenpiteen tavoitteena ei ollut palvella kansalaisten vaan yritysten etuja.

(25)  Ks. asia T-289/03, Bupa ym. v. komissio, Kok. 2008, s. II-741, 165 kohta, ja asia T-106/95, FFSA ym. v. komissio, Kok. 1997, s. II-229, 99 kohta. Ks. myös yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa annetun komission tiedonannon 14 kohta, EYVL C 17, 19.1.2001, s. 4.

(26)  Ks. asia T-442/03, SIC v. komissio, Kok. 2008, s. II-1161, 195 kohta, asia T-289/03, BUPA ym. v. komissio, viitetiedot edellä, 166 kohta, ja asia T-17/02, Fred Olsen v. komissio, viitetiedot edellä, 216 kohta. Yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa annetun komission tiedonannon 22 kohdan mukaan ”jäsenvaltioille myönnetyllä määrittelyvapaudella tarkoitetaan sitä, että jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen määrittelemisestä toiminnan erityispiirteiden perusteella. Tätä määrittelyvapautta voidaan valvoa ainoastaan ilmeisten virheiden havaitsemiseksi.”

(27)  Tämä merkitsee sitä, että viranomaisten ajama yleisen edun mukainen tavoite ei voi olla pelkästään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehittäminen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Ks. komission päätös N 381/04 – Ranska, Project for a high-capacity telecommunications network in the Pyrénées-Atlantiques, 53 kohta, ja komission päätös N 382/04 – Ranska, Setting-up of a high-speed infrastructure in the Limousin Region (DORSAL).

(28)  Arvioitaessa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarvetta huomioon otettavien verkkojen olisi aina oltava arkkitehtuuriltaan toisiinsa verrattavia, eli joko peruslaajakaistaverkkoja tai NGA-verkkoja.

(29)  Termin ”lähitulevaisuus” olisi katsottava tarkoittavan kolmen vuoden jaksoa. Tältä osin yksityisten investoijien suunnittelemien investointien olisi vähintään varmistettava, että kolmen vuoden aikana saavutetaan merkittävää edistystä peitossa, ja suunniteltu investointi olisi saatava päätökseen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (riippuen kunkin alueen ja kunkin hankkeen erityispiirteistä).

(30)  Jollei syitä ilmoiteta, valvontaviranomaisen ei ole mahdollista edes marginaalisesti harjoittaa asiassa Altmark asetettuun ensimmäiseen edellytyksen ja ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohtaan perustuvaa valvontaa, joka kohdistuu siihen, onko EFTA-valtio tehnyt ilmeisen virheen harkintavaltaansa käyttäessään, asia T-289/03, BUPA ym. v. komissio, viitetiedot edellä, 172 kohta.

(31)  Verkon olisi oltava teknologiasta riippumaton ja siten mahdollistettava kaikille käyttöoikeuksien hakijoille minkä tahansa saatavilla olevilla teknologian käyttäminen palveluiden tarjoamisessa loppukäyttäjille. Tällä vaatimuksella ei mahdollisesti ole suurta merkitystä ADSL-verkkoinfrastruktuurin käyttöönoton yhteydessä, mutta tilanne voi olla toinen kuitupohjaisen NGA-verkon tapauksessa, sillä operaattorit voivat käyttää erilaisia kuituteknologioita palvelujen tarjoamiseksi loppukäyttäjille (point-to-point tai GPON).

(32)  Esimerkiksi ADSL-verkon olisi tarjottava bittivirta ja täysin eriytetty tilaajayhteys, kun taas seuraavan sukupolven kuitupohjaisen NGA-verkon olisi tarjottava vähintään pimeä kuitu, bittivirta, ja jos käyttöön otetaan FTTC-verkko, eriytetty tilaajayhteyden osa.

(33)  Tämä rajoitus on perusteltu siitä syystä, että kun yleiset yhteydet mahdollistava laajakaistaverkko on otettu käyttöön, viestintäpalveluja tarjotaan yleensä kaikille käyttäjille kilpailukykyiseen hintaan jo markkinavoimien vaikutuksesta.

(34)  Tällaisiin takeisiin voi kuulua erityisesti velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa ja niihin voi kuulua myös sellaisen yhtiön perustaminen, joka on rakenteellisesti ja oikeudellisesti erillinen vertikaalisesti integroituneesta operaattorista. Tämän yhtiön pitäisi olla yksin vastuussa sille osoitetun yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun noudattamisesta ja tarjoamisesta.

(35)  EFTA-valtioiden on kunkin tapauksen erityispiirteet huomioon ottaen määritettävä asianmukaisin tapa varmistaa, että myönnettävä korvaus kattaa ainoastaan ne kustannukset, joita aiheutuu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta kannattamattomilla alueilla. Myönnettävä korvaus voisi esimerkiksi perustua infrastruktuurin kaupallisesta käytöstä kannattavilla alueilla ja kannattamattomilla alueilla saatavien tulojen vertailuun. Kaikki ylimääräiset voitot, toisin sanoen voitot, jotka ylittävät tietyn laajakaistainfrastruktuurin käyttöönotosta saatavan keskimääräisen tuoton pääomalle, voitaisiin osoittaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun rahoittamiseen kannattamattomilla alueilla ja loppu katettaisiin myönnettävällä taloudellisella korvauksella.

(36)  EUVL L 312, 29.11.2005, s. 67.

(37)  Ks. myös valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen luku ”Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävä valtiontuki”, EUVL L 109, 26.4.2007, s. 44, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 26.4.2007, s. 1, saatavilla myös valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/state_aid_guidelines/partvi-stateaidintheformofpublicservicecompensation.pdf.

(38)  SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa, joka vastaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohtaa, todetaan, että ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana voidaan pitää myös ”tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma”.

(39)  EUVL L 54, 28.2.2008, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 11, 28.2.2008, s. 1.

(40)  Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2007–2013 (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13). Vaikka myönnetty tuki joissakin tapauksissa rajoittui tukialueisiin ja se olisi voitu luokitella myös edellä mainituissa suuntaviivoissa tarkoitetuksi alkuinvestointitueksi, tuki-intensiteetti voi usein ylittää aluetuen sallitun enimmäismäärän tällaisilla alueilla.

(41)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 508/08 – Yhdistynyt kuningaskunta, Provision of remote Broadband services in Northern Ireland, komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved areas, ja komission päätös N 118/06 – Latvia, Development of broadband communications networks in rural areas.

(42)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved areas.

(43)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 118/06 – Latvia, Development of broadband communication networks in rural areas.

(44)  Ks. komission päätös, tehty 19 päivänä heinäkuuta 2006, valtiontuesta C 35/05 (ex N 59/05), jonka Alankomaat aikoo toteuttaa ja joka koskee laajakaistainfrastruktuuria Appingedamissa (EUVL L 86, 27.3.2007, s. 1). Asiassa oli kyse kaupungin omistaman passiivisen verkon (kaapelikanavat ja kuitu) käytöstä, kun taas aktiivinen osa (verkon hallinnointi ja toiminnan harjoittaminen) annettaisiin tarjouskilpailulla yksityiselle tukkuoperaattorille, jonka olisi tarjottava tukkutason käyttöoikeuksia muille palvelujentarjoajille. Päätöksessään komissio totesi, että Alankomaiden laajakaistamarkkinat olivat nopeasti kehittyvät markkinat, joilla sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, mukaan luettuina kaapelioperaattorit ja internetpalvelujen tarjoajat, olivat parhaillaan tuomassa markkinoille erittäin suurikapasiteettisia laajakaistapalveluja ilman valtiontukea. Tilanne Appingedamissa ei poikennut laajakaistamarkkinoista muualla Alankomaissa. Sekä kiinteän verkon vakiintunut operaattori että kaapelioperaattori tarjosivat jo ”triple play” -palveluja (puhelin, laajakaista ja digitaalinen/analoginen televisio) Appingedamissa ja molemmilla operaattoreilla oli tekniset valmiudet lisätä verkkojen kaistanleveyttä entisestään.

(45)  Kuten 4 kohdassa todetaan, on syytä muistaa, että laajakaistayhteydet ovat ennakkosääntelyn kohteena kaikissa EFTA-valtioissa.

(46)  Päätöksessä N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales, komission oli arvioitava, voitaisiinko tuki, jota Walesin viranomaiset myöntävät avoimen, operaattoreista riippumattoman ja 14 yrityspuistoa yhdistävän valokaapeliverkon rakentamiseen, katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, vaikka hintasäänneltyjä vuokrajohtoja tarjoava vakiintunut verkko-operaattori jo tarjoaisi palveluja kohdealueella. Komissio totesi, että vakiintuneen operaattorin tarjoamat vuokrajohdot olivat erittäin kalliita, lähes liian kalliita pk-yrityksille. Kohteena olevat yrityspuistot eivät voineet myöskään saada symmetrisiä yli 2 megabitin ADSL-palveluja, koska ne sijaitsivat kaukana vakiintuneen operaattorin puhelinvaihteista. Vakiintunut operaattori ei myöskään antanut kaapelikanavia ja pimeää kuitua kolmansien osapuolten käyttöön. Sen vuoksi vakiintuneen operaattorin läsnäolo kohdealueilla ei pystynyt takaamaan kohtuuhintaisia nopeita internetpalveluja pk-yrityksille. Ei myöskään ollut mahdollista, että kolmannet osapuolet rakentaisivat vaihtoehtoisen infrastruktuurin nopeiden palvelujen tarjoamiseksi kyseessä oleville yrityspuistoille. Ks. myös komission päätös N 890/06 – Ranska, Aide du Sicoval pour un réseau de très haut débit, ja komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III.

(47)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 437/07 – Italia, Broadband connection for Alto Adige, komission päätös N 570/07 – Saksa, Broadband in rural areas of Baden-Württemberg, komission päätös N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales, komission päätös N 284/2005 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III, komission päätös N 118/06 – Latvia, Development of broadband communication networks in rural areas, ja komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital Region Broadband Project.

(48)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 222/06 – Italia, Aid to bridge the digital divide in Sardinia, komission päätös N 398/05 – Unkari, Development Tax Benefit for Broadband, ja komission päätös N 264/06 – Italia, Broadband for rural Tuscany.

(49)  Tavallisesti valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa I osassa olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisella menettelyllä.

(50)  Jos voidaan osoittaa, että olemassa olevat operaattorit eivät toimittaneet viranomaisille merkityksellisiä tietoja kartoitusta varten, viranomaisten olisi käytettävä ainoastaan niitä tietoja, jotka on toimitettu niille.

(51)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved areas, komission päätös N 264/26 – Italia, Broadband for rural Tuscany, komission päätös N 475/07 – Irlanti, National Broadband Scheme (”NBS”), ja komission päätös N 115/08, Broadband in rural areas of Germany.

(52)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 508/08 – Yhdistynyt kuningaskunta, Provision of Remote Broadband Services in Northern Ireland, komission päätös N 475/07 – Irlanti, National Broadband Scheme (NBS), komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital region Broadband Project.

(53)  Taloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi hankintaviranomaisen olisi ilmoitettava etukäteen painotus, jota se soveltaa kuhunkin valituista (laadullisista) kriteereistä.

(54)  Komissio on tähän mennessä hyväksynyt tietyn teknologisen ratkaisun perustellun käytön ainoastaan yhdessä asiassa: ks. komission päätös N 222/06 – Italia, Aid to bridge the digital divide in Sardinia. Tässä asiassa komissio katsoi päätöksen johdanto-osan 45 kappaleessa, että ottaen huomioon erityisolosuhteet, nimittäin alueen pinnanmuodostuksen, kaapeliverkkojen puuttumisen ja tarpeen maksimoida tuen tuomat edut, ADSL-teknologian käyttö näyttää olevan tarkoituksenmukainen teknologia hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(55)  Kun EFTA-valtiot valitsevat hallinnointimallin, jossa tuettu laajakaistainfrastruktuuri tarjoaa ainoastaan tukkutason käyttöoikeuspalveluja kolmansille eikä vähittäispalveluja, todennäköinen kilpailun vääristyminen vähenee entisestään, koska tällainen hallinnointimalli auttaa välttämään mahdollisia monimutkaisia ongelmia, jotka koskevat saalistushinnoittelua ja käyttöoikeuksiin liittyvää peiteltyä syrjintää.

(56)  Tältä osin kansallisen sääntelyviranomaisen olisi otettava huomioon niiden erityisolosuhteiden mahdollinen jatkuminen, jotka oikeuttivat alun alkaen tuen myöntämiseen kyseessä olevan infrastruktuurin operaattorille.

(57)  Ilmoituksen tehneen EFTA-valtion asianmukaisesti osoittamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tällaisen järjestelyn käyttöönotto erittäin pienille tukimäärille tai pienille yksittäishankkeille, jotka perustuvat yksinkertaisiin hankintaperiaatteisiin, voi aiheuttaa kohtuuttoman taakan tuen myöntäville viranomaisille eikä valvontaviranomainen sen vuoksi vaadi sitä.

(58)  Teknologisen ja markkinakehityksen tässä vaiheessa satelliitti- ja matkaviestinverkkoteknologiat eivät näytä pystyvän tarjoamaan erittäin nopeita symmetrisiä laajakaistapalveluja, vaikka tilanne voikin muuttua tulevaisuudessa erityisesti matkaviestinpalvelujen osalta (matkaviestinnän pitkän aikavälin kehityksen seuraavassa tärkeässä vaiheessa, jos se otetaan käyttöön, voi teoriassa olla mahdollista saavuttaa suuremmat ruuhka-ajan tiedonsiirtonopeudet, jotka ovat 100 Mbit/s (laskevalla siirtotiellä) ja 50 Mbit/s (nousevalla siirtotiellä)).

(59)  Ks. komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital region Broadband Project, ja komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III.

(60)  Tähän mennessä ainoastaan kahdessa asiassa (Appingedam ja Amsterdam) valtiontukea on myönnetty sellaisen seuraavan sukupolven liityntäverkon käyttöönottoon, joka tarjoaa kuituyhteyksiä markkinoiden kotitaloussegmentille.

(61)  Laajakaistaverkko-operaattorit ovat väittäneet, että kuitupohjaisen verkon käyttöönotto on edelleen erittäin kallis ja riskialtis investointi lukuun ottamatta alueita, joilla väestötiheys on suuri tai yrityksiä on paljon ja joilla operaattoreilla on jo huomattava laajakaista-asiakaskunta, joka voidaan siirtää suurempiin nopeuksiin. Tietyissä tapauksissa NGA-verkkojen ja kuituverkkojen käyttöönottokustannusten sanotaan olevan liian korkeita suhteessa odotettaviin tuloihin, joten yksityisen sektorin operaattoreita ei tulisi markkinoille ollenkaan tai niitä tulisi liian vähän.

(62)  Tällaiset toimenpiteet eivät saisi kohdistua erityisesti sähköisen viestinnän operaattoreihin, vaan niitä olisi sovellettava erotuksetta kaikkiin operaattoreihin kaikilla merkityksellisillä aloilla (esimerkiksi muut julkisten palvelujen operaattorit, kuten kaasu-, sähkö- ja/tai vesiyhtiöt). Toimenpiteet, joita sovelletaan ainoastaan sähköisen viestinnän operaattoreihin, voisivat olla alakohtaista tukea ja kuulua siten ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan kiellon soveltamisalaan.

(63)  Ks. esimerkiksi komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital Region Broadband Project, komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved territories, komission päätös N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales, ja komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III, komission päätös N 381/04 – Ranska, Project for a high-capacity telecommunications network in the Pyrénées-Atlantiques, komission päätös N 382/05 – Ranska, Setting-up of a high-speed infrastructure in the Limousin Region (DORSAL), komission päätös N 57/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, Regional Innovative Broadband Support in Wales, ja komission päätös N 14/08 – Yhdistynyt kuningaskunta, Broadband in Scotland – Extending Broadband Reach.

(64)  Tämä ei vaikuta edellä 31 kohdassa mainitun alueellisia valtiontukia koskevan luvun mahdolliseen soveltamiseen.

(65)  Jos tällä hetkellä valkeaksi alueeksi katsotaan alue, jolla on saatavilla ainoastaan kapeakaistainen internet (valintainen yhteys), verrattuna alueeseen, jolla on saatavilla laajakaista, valkeaksi alueeksi olisi katsottava myös sellainen alue, jolla ei ole seuraavan sukupolven laajakaistainfrastruktuuria mutta jolla voi olla yksi peruslaajakaistainfrastruktuuri.

(66)  ADSL 2 + lisää tavallisen ADSL-verkon kapasiteetin enintään 24 Mbit/s kaistanleveyteen.

(67)  Valkea NGA-alue voi muodostua alueesta, jolla ei ole peruslaajakaistainfrastruktuuria (perinteiset valkeat alueet), sekä alueesta, jolla toimii ainoastaan yksi peruslaajakaistan tarjoaja (perinteinen harmaa alue) tai jolla on useita peruslaajakaistan tarjoajia (perinteinen musta alue). Kuten 3.4 jaksossa todetaan, laajakaistan kehittämiseen myönnettävän valtiontuen soveltuvuus edellyttää eri edellytysten täyttymistä näissä erilaisissa tilanteissa.

(68)  Tämän verran aikaa näkyy keskimäärin tarvittavan kaupungin kattavan NGA-verkon käyttöönottamiseksi. Tältä osin operaattorin olisi voitava osoittaa, että seuraavien kolmen vuoden aikana se olisi toteuttanut tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit, joilla voidaan kattaa huomattava osa alueesta ja väestöstä.

(69)  Harmaa NGA-alue voi muodostua alueesta, jolla a) ei ole muuta peruslaajakaistainfrastruktuuria NGA:n lisäksi, sekä b) alueesta, jolla toimii lisäksi yksi tai useampi peruslaajakaistan tarjoaja (aluetta voidaan pitää perinteisenä harmaana tai mustana alueena). Kuten 3.4 jaksossa todetaan, laajakaistan kehittämiseen myönnettävän valtiontuen soveltuvuus edellyttää eri edellytysten täyttymistä näissä erilaisissa tilanteissa.

(70)  Musta NGA-alue voi muodostua myös alueesta, jolla toimii yksi (perinteinen harmaa alue) tai useampi (perinteinen musta alue) laajakaistan tarjoaja. Kuten jäljempänä todetaan, laajakaistan kehittämiseen myönnettävän valtiontuen soveltuvuus edellyttää eri edellytysten täyttymistä näissä erilaisissa tilanteissa.

(71)  Tältä osin olisi otettava huomioon niiden erityisolosuhteiden mahdollinen jatkuminen, jotka oikeuttivat alun alkaen tuen myöntämiseen kyseessä olevalle infrastruktuurille.


Oikaisuja

8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/63


Oikaistaan komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1270/2011, annettu 6 päivänä joulukuuta 2011, kiintiön ulkopuolisen sokerin vientitodistusten myöntämistä koskevan hyväksymisprosentin vahvistamisesta, vientitodistushakemusten hylkäämisestä ja vientitodistushakemusten jättämisen keskeyttämisestä

( Euroopan unionin virallinen lehti L 324, 7. joulukuuta 2011 )

Sivulla 27:

johdanto-osan kappale

korvataan:

”(3)

Vientitodistushakemusten mukaiset määrät sokeria ylittävät täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 372/2011 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun määrällisen rajoituksen. Sen vuoksi olisi vahvistettava 1 päivänä joulukuuta 2011 haetuille määrille hyväksymisprosentti. Lisäksi olisi hylättävä kaikki 2 päivän joulukuuta 2011 jälkeen jätetyt sokerin vientitodistushakemukset ja keskeytettävä vientitodistushakemusten jättäminen,”

seuraavasti:

”(3)

Vientitodistushakemusten mukaiset määrät sokeria ylittävät täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 372/2011 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun määrällisen rajoituksen. Sen vuoksi olisi vahvistettava 1 päivän joulukuuta 2011 ja 2 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana haetuille määrille hyväksymisprosentti. Lisäksi olisi hylättävä kaikki 2 päivän joulukuuta 2011 jälkeen jätetyt sokerin vientitodistushakemukset ja keskeytettävä vientitodistushakemusten jättäminen,”

1 artiklan 1 kohta

korvataan:

”1.   Myönnetään kiintiön ulkopuolisen sokerin vientitodistukset, joiden hakemukset on jätetty 1 päivänä joulukuuta 2011 välisenä aikana, siten, että haettaviin määriin sovelletaan 51,679586 prosentin suuruista hyväksymisprosenttia.”

seuraavasti:

”1.   Myönnetään kiintiön ulkopuolisen sokerin vientitodistukset, joiden hakemukset on jätetty 1 päivän joulukuuta 2011 ja 2 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana, siten, että haettaviin määriin sovelletaan 51,679586 prosentin suuruista hyväksymisprosenttia.”.


8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/63


Oikaistaan neuvoston päätös 2011/731/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jolla muutetaan päätös 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi

( Euroopan unionin virallinen lehti L 320, 3. joulukuuta 2011 )

Allekirjoituksessa:

korvataan:

”Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VINCENT-ROSTOWSKI”

seuraavasti:

”Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

W. PAWLAK”