6.12.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 323/1

---

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä olisi tarkastettava UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja on saatavana osoitteessa

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 3 – Moottoriajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa käytettävien heijastinlaitteiden tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraavaan saakka:

Muutossarjan 02 täydennys 10 – Voimaantulopäivä: 23. kesäkuuta 2011

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

2.	Määritelmät

3.	Hyväksynnän hakeminen

4.

Merkinnät

5.	Hyväksyntä

6.	Yleiset vaatimukset

7.	Erityiset vaatimukset (testit)

8.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.	Tuotannon lopettaminen

11.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

12.	Siirtymämääräykset

LIITTEET

Liite 1 –

Heijastinlaitteet, tunnukset, yksiköt

Liite 2 –

Ilmoitus säännön nro 3 mukaisen heijastinlaitteen hyväksynnän myöntämisestä (tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta)

Liite 3 –

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite 4 –

Testausmenettely – Luokat I A ja III A

Liite 5 –

Muotoa ja mittoja koskevat vaatimukset

Lisäys –

Heijastinlaitteet perävaunuissa – Luokat III A ja III B

Liite 6 –

Kolorimetriset vaatimukset

Liite 7 –

Fotometriset vaatimukset

Liite 8 –

Ulkoisten aineiden vastustuskyky

Liite 9 –

Heijastinlaitteiden optisten ominaisuuksien ajallinen kestävyys

Liite 10 –

Lämmönkestävyys

Liite 11 –

Värinpitävyys

Liite 12 –

Testien suoritusjärjestys

Liite 13 –

Iskunkestävyys – Luokka IV A

Liite 14 –

Testausmenettely – Luokka IV A

Liite 15 –

Luokan IV A testien suoritusjärjestys

Liite 16 –

Luokkien I B ja III B laitteiden testausmenettely

Liite 17 –

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 18 –

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

1.   SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee heijastinlaitteita (1) luokkien L, M, N, O ja T ajoneuvoissa (2).

2.   MÄÄRITELMÄT (3)

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä.

2.1	Tässä säännössä sovelletaan säännössä nro 48 ja sen muutossarjassa annettuja määritelmiä, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

2.2	’Heijastuksella’ tarkoitetaan valon heijastumista takaisin suuntaan, joka on lähellä sen tulosuuntaa. Tämän ominaisuuden on säilyttävä useilla valaistuskulman eri arvoilla.

2.3	’Heijastavalla optisella yksiköllä’ tarkoitetaan heijastusta tuottavien optisten osien yhdistelmää.

2.4	’Heijastinlaitteella’ (1) tarkoitetaan käyttövalmista asennelmaa, joka koostuu yhdestä tai useasta heijastavasta optisesta yksiköstä.

2.5	’Hajontakulmalla’ tarkoitetaan niiden suorien linjojen välistä kulmaa, jotka yhdistävät vertailukeskipisteen vastaanottimen keskipisteeseen ja valaistuksen lähteen keskipisteeseen.

2.6	’Valaistuskulmalla’ tarkoitetaan vertailuakselin ja sen suoran linjan välistä kulmaa, joka yhdistää vertailukeskipisteen valaistuksen lähteen keskipisteeseen.

2.7	’Kiertymiskulmalla’ tarkoitetaan kulmaa, jonka verran heijastinlaite kiertyy vertailuakselinsa ympäri annetusta pisteestä alkaen.

2.8	’Heijastinlaitteen kulmahalkaisijalla’ tarkoitetaan valaisevan pinnan näkyvän alueen suurimman mitan vastaista kulmaa joko valaistuksen lähteen keskipisteessä tai vastaanottimen keskipisteessä.

2.9	’Heijastinlaitteen valaistuksella’ tarkoitetaan valaistusta, joka mitataan tulosäteitä vastaan kohtisuorassa olevasta tasosta, joka kulkee vertailukeskipisteen läpi.

2.10	’Valovoimakertoimella (CIL)’ tarkoitetaan tarkasteltavana olevasta suunnasta heijastuneen valovoiman määrää jaettuna annetuista valaistus-, hajonta- ja kiertymiskulmista saadulla heijastinlaitteen valaistuksella.

2.11	Tässä säännössä käytetyt tunnukset ja yksiköt on annettu tämän säännön liitteessä 1.

2.12

’Heijastinlaitteen’ tyyppi määritellään hyväksyntähakemukseen liitetyillä malleilla ja ominaisuuksia kuvailevalla kirjallisella aineistolla. Heijastinlaitteet voidaan katsoa kuuluvaksi samaan tyyppiin, jos niissä on yksi tai useampia ”heijastavia optisia yksiköitä”, jotka ovat identtisiä vakiomallin vastaavien yksiköiden kanssa, tai jos ne eivät ole identtisiä, ovat symmetrisiä ja soveltuvat asennettavaksi yksi ajoneuvon vasemmalle ja yksi ajoneuvon oikealle puolelle ja jos niiden muut osat poikkeavat vakiomallin vastaavista osista vain siten, etteivät erot vaikuta tämän säännön soveltamisalaan kuuluviin ominaisuuksiin.

2.13	Heijastinlaitteet jaetaan kolmeen luokkaan niiden fotometristen ominaisuuksien perusteella: luokka I A, luokka III A tai III B ja luokka IV A.

2.14	Luokan I B ja III B heijastinlaitteet ovat muihin merkkivalaisimiin yhdistettyjä laitteita, jotka eivät ole vesitiiviitä liitteessä 8 olevan 1.1 kohdan mukaisesti ja jotka on integroitu ajoneuvon korirakenteeseen.

2.15	’Laitteen heijastaman valon väri’. Heijastuvan valon väriä koskevat määritelmät esitetään säännön nro 48 kohdassa 2.30.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava hyväksyntää. Hakijan valinnan mukaan laite voidaan asentaa ajoneuvoon eri vertailuakselin kallistuskulmissa ajoneuvon vertailutasoihin ja maahan nähden tai, kun kyse on luokkien I A, I B ja IV A heijastinlaitteista, kiertää vertailuakselinsa ympäri. Näiden erilaisten asennustapojen tulee näkyä ilmoituslomakkeessa. Hakemukseen on liitettävä seuraavat: 3.1.1 Kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, joista voidaan tunnistaa laitteen tyyppi ja joissa esitetään geometrisesti se asento tai ne asennot, joihin heijastinlaitteen voi asentaa ajoneuvoon sekä luokan I B ja III B heijastinlaitteiden osalta yksityiskohtaiset asennustiedot. Piirustuksista on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle ja lisätunnuksille tarkoitettu paikka hyväksyntämerkin ympyrään nähden. 3.1.2 Lyhyt kuvaus ja tekniset eritelmät niistä materiaaleista, joista heijastinlaite on valmistettu. 3.1.3 Näytteitä valmistajan määrittelemän värisestä heijastinlaitteesta ja tarvittaessa sen kiinnitystavasta; toimitettavien näytteiden määrä annetaan tämän säännön liitteessä 4. 3.1.4 Tarvittaessa kaksi näytettä toisenvärisistä laitteista hyväksynnän laajentamiseksi samanaikaisesti kyseisen värisiin laitteisiin. 3.1.5 Luokan IV A laitteiden tapauksessa näytteitä heijastinlaitteesta ja tarvittaessa sen kiinnitystavasta; toimitettavien näytteiden määrä annetaan tämän säännön liitteessä 14.

4.   MERKINNÄT

4.1

Jokaisessa hyväksyttäväksi esitettävässä heijastinlaitteessa on oltava 4.1.1 hakijan kauppanimi tai merkki; 4.1.2 merkintä ”TOP” merkittynä vaakasuoraan valaisevan pinnan ylimpään kohtaan, jos tällainen merkintä on tarpeen valmistajan antaman kiertymiskulman tai kiertymiskulmien määrittelemiseksi yksiselitteisesti.

4.2	Jokaisessa laitteessa on oltava tarpeeksi suuri tila hyväksyntämerkille. Tämä tila on osoitettava 3.1.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

4.3	Merkinnät on tehtävä heijastinlaitteen valaisevalle pinnalle tai jollekin sen valaisevista pinnoista ja niiden on oltava näkyvillä ulkopuolelta heijastinlaitteen ollessa asennettuna ajoneuvoon.

4.4	Merkintöjen on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä.

5.   HYVÄKSYNTÄ

5.1	Jos kaikki toimitetut näytteet täyttävät tässä säännössä esitettävät vaatimukset, hyväksyntä myönnetään.

5.2

Jos heijastinlaitteelle myönnettyä hyväksyntää laajennetaan muihin vastaaviin laitteisiin, jotka eroavat hyväksytystä laitteesta vain väriltään, kahden muunvärisen laitteen, jotka on toimitettu hyväksyttäväksi tämän säännön 3.1.4 kohdan mukaisesti, on täytettävä ainoastaan kolorimetriset vaatimukset eikä muita lisätestejä vaadita. Tätä 5.2 kohtaa ei sovelleta luokan IV A laitteisiin.

5.3

Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero. Sen kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät (tällä hetkellä 02 muutossarja 02, joka tuli voimaan1. heinäkuuta 1985). Sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toisentyyppiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle heijastinlaitteelle paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa hyväksytystä vain väriltään.

5.4	Tämän säännön mukaisesta heijastinlaitteen hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

5.5

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä edustavaan heijastinlaitteeseen on kiinnitettävä 4.2 kohdan mukaiseen paikkaan ja 4.1 kohdassa määrättyjen merkintöjen lisäksi 5.5.1 kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on 5.5.1.1 ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (4); 5.5.1.2 hyväksyntänumero; 5.5.1.3 merkintä I A, I B, III A, III B tai IV A, joka osoittaa hyväksytyn heijastinlaitteen luokan.

5.6

Kun kaksi valaisinta tai useampia valaisimia on osana samaa ryhmitettyä, yhdistettyä tai rakenteellisesti yhdistettyä valaisinta (heijastinlaitteet mukaan luettuna), hyväksyntä annetaan vain, jos kaikki nämä valaisimet ovat tämän säännön tai jonkin muun säännön mukaisia. Tällaisessa ryhmitetyssä, yhdistetyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa ei saa olla valaisimia, jotka eivät ole minkään säännön mukaisia. 5.6.1 Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet ovat usean säännön vaatimusten mukaisia, niissä voidaan käyttää yhtä kansainvälistä hyväksyntämerkkiä, joka on ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, hyväksyntänumero sekä tarvittaessa vaadittu nuoli. Tämän hyväksyntämerkinnän voi asettaa mihin tahansa kohtaan ryhmitetyssä, yhdistetyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa sillä edellytyksellä, että 5.6.1.1 se on näkyvillä valaisimen asennuksen jälkeen; 5.6.1.2 ryhmitetystä, yhdistetystä tai rakenteellisesti yhdistetystä valaisimesta voidaan poistaa valoa lähettävä osa vain niin, että samalla poistetaan hyväksyntämerkki. 5.6.2 Sitä sääntöä vastaava valaisimen tunnus, jonka perusteella tyyppihyväksyntä on myönnetty, ja sääntöön viimeksi tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaava järjestysnumero tyyppihyväksynnän myöntämispäivänä on merkittävä 5.6.2.1 joko soveltuvalle valoa lähettävälle pinnalle 5.6.2.2 tai ryhmään niin, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista voidaan selvästi tunnistaa (esimerkkejä mahdollisista merkintätavoista on liitteessä 3). 5.6.3 Yhden hyväksyntämerkin osien on oltava vähintään sitä vähimmäiskokoa, joka vaaditaan pienimmiltä yksittäisiltä merkinnöiltä säännössä, jonka nojalla hyväksyntä on myönnetty. 5.6.4 Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

5.7	Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

5.8	Tämän säännön liitteessä 3 on esimerkkejä tavoista, joilla hyväksyntämerkit ja edellä mainitut lisätunnukset voidaan asetella yksittäisessä valaisimessa (kuva 1) sekä ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa (kuva 2).

6.   YLEISET VAATIMUKSET

6.1	Heijastinlaitteiden rakenteen on oltava sellainen, että ne toimivat tyydyttävästi ja pysyvät toimivina tavanomaisessa käytössä. Lisäksi niissä ei saa olla sellaista suunnittelu- tai valmistusvikaa, joka estää niiden tehokkaan toiminnan tai niiden pitämisen hyvässä kunnossa.

6.2	Heijastinlaitteiden osat eivät saa olla helposti osiin hajotettavissa.

6.3	Heijastavat optiset yksiköt eivät saa olla vaihtokelpoisia.

6.4	Heijastinlaitteiden ulkopinnan on oltava helposti puhdistettavissa. Tästä syystä pinta ei saa olla karkea, ja mahdolliset ulkonemat eivät saa vaikeuttaa puhdistamista.

6.5	Luokan IV A laitteiden osalta asennustavan on mahdollistettava vakaa ja kestävä kiinnitys ajoneuvoon.

6.6	Heijastinlaitteiden sisäpintaan ei saa olla kosketusyhteyttä laitteiden normaalin käytön aikana.

7.   ERITYISET VAATIMUKSET (TESTIT)

7.1

Heijastinlaitteiden on myös täytettävä mittoja ja muotoja koskevat vaatimukset sekä kolorimetriset, fotometriset, fyysiset ja mekaaniset vaatimukset, jotka esitetään tämän säännön liitteissä 5–11 ja 13. Testausmenettelyt kuvaillaan liitteessä 4 (luokka I A ja luokka III A), liitteessä 14 (luokka IV A) sekä liitteessä 16 (luokka I B ja III B).

7.2

Heijastinlaitteissa ja erityisesti niiden optisissa yksiköissä käytettyjen materiaalien laadun mukaan voivat toimivaltaiset viranomaiset antaa laboratorioille luvan jättää pois tietyt tarpeettomat testit sillä nimenomaisella edellytyksellä, että tällainen pois jättäminen mainitaan hyväksyntäilmoituslomakkeen kohdassa ”Huomautuksia”.

8.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

8.1	Tämän säännön nojalla hyväksytyt heijastinlaitteet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät edellä 6 ja 7 kohdassa asetetut vaatimukset.

8.2	Tämän säännön liitteessä 17 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

8.3	Tämän säännön liitteessä 18 asetettuja tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

8.4	Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantolaitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Näiden tarkastusten tavanomainen tiheys on kerran kahdessa vuodessa.

9.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1	Heijastinlaitteelle myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos laite ei ole vaatimusten mukainen tai jos hyväksyntämerkillä varustettu heijastinlaite ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

9.2	Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aikaisemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava siitä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen 2 mallin mukaisella lomakkeella.

10.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn heijastinlaitteen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Saatuaan tätä koskevan ilmoituksen viranomainen ilmoittaa tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

11.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

12.   SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet

12.1	pitävät edelleen pätevinä hyväksyntöjä, jotka on myönnetty aikaisempien luokkien I, II ja III mukaisesti heijastinlaitteille, jotka on tarkoitettu asennettaviksi käytössä oleviin ajoneuvoihin alkuperäisosien tilalle;

12.2

voivat myöntää hyväksyntöjä luokkien I ja II laitteille alkuperäisen säännön perusteella (asiakirja E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Add.2, 23.9.1964) mikäli laitteet on tarkoitettu asennettavaksi käytössä oleviin ajoneuvoihin alkuperäisosien tilalle ja mikäli kyseisten laitteiden ei ole teknisesti mahdollista täyttää luokan I A fotometrisiä vaatimuksia;

12.3

voivat kieltää sellaisten heijastinlaitteiden asennuksen, jotka eivät ole tämän säännön vaatimusten mukaisia, 12.3.1 ajoneuvoihin, joiden tyyppihyväksyntä tai yksittäinen hyväksyntä on myönnetty 20. maaliskuuta 1984 tai sen jälkeen. 12.3.2 ajoneuvoihin, jotka on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön 20. maaliskuuta 1985 tai sen jälkeen.

---

(1)  Laitteita kutsutaan myös ’paluuheijastimiksi’.

(2)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2 sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(3)  Teknisten termien määritelmät (lukuun ottamatta säännön nro 48 määritelmiä) ovat samat kuin kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) hyväksymät.

(4)  1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjä, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-merkkiään käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia, 53 Thaimaa, 54 ja 55 (antamatta), 56 Montenegro. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä, sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

6.12.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 323/33

---

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 28 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat äänimerkinantolaitteiden hyväksymistä ja moottoriajoneuvojen hyväksymistä niiden äänimerkkien osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Säännön alkuperäisen version täydennys 3 – Voimaantulopäivä: 28. joulukuuta 2000.

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

I.   ÄÄNIMERKINANTOLAITTEET

2.	Määritelmät

3.	Hyväksynnän hakeminen

4.

Merkinnät

5.	Hyväksyntä

6.	Vaatimukset

7.	Äänimerkinantolaitteen tyypin muutos ja hyväksynnän laajentaminen

8.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.	Seuraamukset vaatimuksenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.	Tuotannon lopettaminen

II.   MOOTTORIAJONEUVOJEN ÄÄNIMERKIT

11.	Määritelmät

12.	Hyväksynnän hakeminen

13.	Hyväksyntä

14.	Vaatimukset

15.	Hyväksytyn ajoneuvotyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

16.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

17.	Seuraamukset vaatimuksenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

18.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus moottoriajoneuvon äänimerkinantolaitetyypin hyväksynnän myöntämisestä (tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta taikka äänimerkinantolaitetyypin tuotannon lopettamisesta tai hyväksynnän laajentamisesta) säännön nro 28 nojalla

Liite 2 –

Ilmoitus hyväksynnän myöntämisestä ajoneuvotyypille (tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta taikka ajoneuvotyypin tuotannon lopettamisesta tai hyväksynnän laajentamisesta) sen äänimerkkien osalta säännön nro 28 nojalla

Liite 3 –

I. Äänimerkinantolaitteen hyväksyntämerkki II. Äänimerkkien osalta annettu ajoneuvon hyväksyntämerkki

1.   SOVELTAMISALA

Tämän säännön soveltamisalaan kuuluvat seuraavat:

1.1	joko tasa- tai vaihtovirralla taikka paineilmalla toimivat äänimerkinantolaitteet (1), jotka on tarkoitettu asennettaviksi luokkien L3–5, M ja N moottoriajoneuvoihin, mopedeita (luokat L1 ja L2) lukuun ottamatta (2)

1.2	kohdassa 1.1 tarkoitettujen moottoriajoneuvojen äänimerkit (3).

I.   ÄÄNIMERKINANTOLAITTEET

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä eri tyyppisillä äänimerkinantolaitteilla tarkoitetaan laitteita, jotka eroavat toisistaan olennaisilta piirteiltään, kuten

2.1	kauppanimi tai tavaramerkki,

2.2	toimintaperiaatteet,

2.3	sähkövirran tyyppi (tasa- tai vaihtovirta),

2.4	kotelon ulkomuoto,

2.5	äänikalvojen muoto ja mitat,

2.6	äänilähteiden muoto tai laatu,

2.7	nimellistaajuudet,

2.8	nimellinen syöttöjännite,

2.9	nimellinen toimintapaine niiden laitteiden osalta, jotka saavat tehonsa suoraan ulkoisesta paineilmalähteestä.

2.10	Äänimerkinantolaite on tarkoitettu pääasiassa 2.10.1 moottoripyöriin, joiden teho on enintään 7 kW (luokka I), 2.10.2 luokkien M ja N ajoneuvoihin sekä moottoripyöriin, joiden teho on suurempi kuin 7 kW (luokka II).

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1   Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava äänimerkinantolaitetyypin hyväksyntää.

3.2   Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

äänimerkinantolaitetyypin kuvaus, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota kohdassa 2 mainittuihin seikkoihin,

3.2.2

piirustukset, joissa on muun muassa merkinantolaitteen poikkileikkaus,

3.2.3

luettelo valmistuksessa käytetyistä osista asianmukaisine tunnistustietoineen sekä ilmoitus käytetyistä materiaaleista,

3.2.4

yksityiskohtaiset piirustukset kaikista valmistuksessa käytetyistä osista. Piirustuksista on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle tarkoitettu paikka hyväksyntämerkin ympyrään nähden.

3.3   Lisäksi hyväksyntähakemukseen on liitettävä kaksi näytettä merkinantolaitetyypistä.

3.4   Toimivaltaisen viranomaisen on ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä todennettava, että on huolehdittu tyydyttävästi järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

4.   MERKINNÄT

4.1   Hyväksyttäväksi toimitetuissa äänimerkinantolaitetyypin näytteissä on oltava valmistajan tuotenimi tai tuotemerkki. Tämän merkinnän on oltava helposti luettava ja pysyvä.

4.2   Jokaisessa näytteessä on oltava hyväksyntämerkille riittävä paikka. Tämä paikka on merkittävä kohdassa 3.2.2 tarkoitettuihin piirustuksiin.

5.   HYVÄKSYNTÄ

5.1   Jos hyväksyttäväksi toimitetut näytteet ovat kohtien 6 ja 7 mukaiset, merkinantolaitetyypille myönnetään hyväksyntä.

5.2   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00 säännön ollessa yhä alkuperäisessä muodossaan) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle äänimerkinantolaitetyypille.

5.3   Sama hyväksyntänumero voidaan antaa merkinantolaitetyypeille, jotka eroavat hyväksytystä tyypistä ainoastaan nimellisjännitteeltään, nimellistaajuuksiltaan tai kohdassa 2.8 mainittujen laitteiden osalta nimelliseltä toimintapaineeltaan.

5.4   Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta merkinantolaitetyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, jonka mukana ovat hyväksynnän hakijan toimittamat enintään A4-kokoiset (210 x 297 mm) tai tähän kokoon taitetut ja mittakaavassa 1:1 olevat piirustukset äänimerkinantolaitteesta.

5.5   Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksyttyyn äänimerkinantolaitteeseen on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:

5.5.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero ympyrän sisällä (4),

5.5.2

hyväksyntänumero,

5.5.3

roomalaisin numeroin merkitty lisätunnus, joka osoittaa äänimerkinantolaitteen luokan.

5.6   Hyväksyntämerkin ja lisätunnuksen on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä.

5.7   Tämän säännön liitteen 3 kohdassa 1 annetaan esimerkki hyväksyntämerkistä.

6.   VAATIMUKSET

6.1   Yleiset vaatimukset

6.1.1

Äänimerkinantolaitteen on tuotettava jatkuva ja yhdenmukainen ääni. Sen äänispektri ei saa merkittävästi vaihdella toiminnan aikana. Vaihtovirralla toimivien merkinantolaitteiden osalta tätä vaatimusta sovelletaan ainoastaan generaattorin vakionopeudella kohdassa 6.2.3.2 määritetyllä alueella.

6.1.2

Merkinantolaitteen akustisten (äänienergian jakautuminen spektriin, äänenpainetaso) ja mekaanisten ominaisuuksien on oltava sellaiset, että se läpäisee osoitetussa järjestyksessä seuraavat testit.

6.2   Äänen ominaispiirteiden mittaus

6.2.1

Merkinantolaitetta on testattava mieluiten kaiuttomassa ympäristössä. Testejä voidaan suorittaa myös puolikaiuttomassa tai avoimessa tilassa (5).Tässä tapauksessa on toteutettava varotoimia, jotta vältetään heijastumat maasta mittausalueen sisällä (esimerkiksi pystyttämällä absorboivia kaihtimia). On tarkastettava, että pallopoikkeama on 1 dB:n rajoissa vähintään 5 metrin säteellä ja enintään mitattavaan enimmäistaajuuteen asti, erityisesti mittaussuunnassa ja laitteen sekä mikrofonin korkeudella. Ympäristön aiheuttaman melun on oltava vähintään 10 dB alhaisempi kuin mitattavan äänenpaineen tason. Testattava laite ja mikrofoni on asetettava samalle korkeudelle. Tämä korkeus on 1,15–1,25 m. Mikrofonin maksimiherkkyyden akselin on oltava samansuuntainen laitteen äänenvoimakkuuden enimmäistason suunnan kanssa. Mikrofoni on asetettava siten, että sen äänikalvo on 2 ± 0,01 m etäisyydellä tasosta, jolla laitteen äänilähde on. Jos kyseessä ovat laitteet, joissa on useita ulostuloja, etäisyys määritetään suhteessa mikrofonia lähinnä olevan äänilähteen tasoon.

6.2.2

Äänenpainetason mittaukset on tehtävä luokan 1 tarkkuuden antavalla äänentasomittarilla, joka on IEC:n julkaisussa nro 651, ensimmäinen painos (1979) annettujen määritysten mukainen. Kaikki mittaukset on tehtävä käyttämällä aikavakiota F. Yleisen äänenpaineen mittaukset on tehtävä käyttämällä painotuskäyrää A. Lähtevän äänen spektri on mitattava äänisignaalin Fourier-muunnoksen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää terssisuodattimia, jotka ovat IEC:n julkaisun nro 225, ensimmäinen painos (1966), määritysten mukaisia. Tässä tapauksessa äänenpaineen taso keskitaajuusalueella 2 500 Hz määritetään laskemalla yhteen taajuusalueiden 2 000, 2 500 ja 3 150 Hz neliölliset keskiarvot. Kaikissa tapauksissa ainoastaan Fourier-muunnosmenetelmää voidaan pitää viitemenetelmänä.

6.2.3

Äänimerkinantolaitteelle on annettava virtaa jollakin soveltuvalla testijännitteellä. 6.2.3.1 Jos äänimerkinantolaite käyttää tasavirtaa, käytetään virtalähteen navasta jännitettä, joka on 13/12 nimellisjännitteestä. 6.2.3.2 Jos äänimerkinantolaite toimii vaihtovirralla, virta otetaan sähkögeneraattorista, joka on tämän tyyppisen äänimerkinantolaitteen kanssa yleensä käytettävää tyyppiä. Äänimerkinantolaitteen akustiset ominaisuudet on kirjattava generaattorin nopeuksilla, jotka vastaavat 50, 75 ja 100 prosenttia siitä enimmäisnopeudesta, jonka valmistaja on ilmoittanut generaattorin jatkuvaa käyttöä varten. Testin aikana generaattoria ei saa kuormittaa millään muulla sähkökuormalla. Kohdassa 6.3 tarkoitettu käyttökestävyystesti suoritetaan laitteen valmistajan ilmoittamalla nopeudella ja valitsemalla edellä mainitusta valikoimasta.

6.2.4

Jos tasaviralla toimivan äänimerkinantolaitteen testiä varten käytetään tasasuunnattua virtalähdettä, sen navoista mitattu virran aaltoisuus, kun merkinantolaitteet ovat toiminnassa, saa olla enintään 0,1 V huipusta huippuun.

6.2.5

Tasavirtaa käyttävissä äänimerkinantolaitteissa johdinten ohmeina ilmaistun vastuksen, navat ja kytkennät mukaan luettuina, on oltava mahdollisimman lähellä arvoa (0,10/12) x voltteina ilmaistu nimellisjännite.

6.2.6

Merkinantolaite on valmistajan osoittamilla laitteilla asennettava lujasti alustalle, jonka massa on vähintään kymmenkertainen testattavan merkinantolaitteen massaan nähden ja vähintään 30 kg. Lisäksi on järjestelyin varmistettava, että heijastumat tuen sivuista ja sen omat värähtelyt eivät havaittavasti vaikuta mittaustuloksiin.

6.2.7

Edellä esitettyjen edellytysten täyttyessä käyrän A mukaisesti painotettu äänenpaine ei saa ylittää seuraavia arvoja: a) 115 dB(A) äänimerkinantolaitteissa, jotka on pääosin tarkoitettu teholtaan enintään 7 kW:n moottoripyöriin, b) 118 dB(A) äänimerkinantolaitteissa, jotka on pääosin tarkoitettu luokan M ja N ajoneuvoihin sekä teholtaan yli 7 kW:n moottoripyöriin.

6.2.7.1

Lisäksi äänenpainetason on taajuusalueella 1 800–3 550 Hz oltava suurempi kuin minkään yli 3 550 Hz:n taajuisen komponentin, ja sen on aina oltava vähintään a) 95 dB(A) äänimerkinantolaitteissa, jotka on pääosin tarkoitettu teholtaan enintään 7 kW:n moottoripyöriin, b) 105 dB(A) äänimerkinantolaitteissa, jotka on pääosin tarkoitettu luokan M ja N ajoneuvoihin sekä teholtaan yli 7 kW:n moottoripyöriin.

6.2.7.2

Äänimerkinantolaitteita, jotka ovat edellä kohdassa b mainittujen äänen ominaisuuksien mukaisia, voidaan käyttää kohdassa a tarkoitetuissa ajoneuvoissa.

6.2.8

Edellä esitettyjen teknisten vaatimusten on täytyttävä myös kohdassa 6.3 tarkoitettuun käyttökestävyystestiin toimitettujen laitteiden osalta; näiden syöttöjännite on 95–115 % nimellisjännitteestä, kun kyseessä ovat tasavirralla toimivat äänimerkinantolaitteet, tai 50–100 % valmistajan ilmoittamasta generaattorin enimmäisnopeudesta jatkuvassa käytössä, kun kyseessä ovat vaihtovirralla toimivat äänimerkinantolaitteet.

6.2.9

Viive hetkestä, jona laite aktivoidaan, hetkeen, jona ääni saavuttaa kohdassa 6.2.7 täsmennetyn vähimmäisarvon, saa olla enintään 0,2 sekuntia mitattuna lämpötilassa 20 + 5 °C. Tätä vaatimusta sovelletaan muiden muassa pneumaattisiin ja sähköpneumaattisiin merkinantolaitteisiin.

6.2.10

Kun pneumaattisia tai sähköpneumaattisia merkinantolaitteita käytetään valmistajien tällaisille laitteille määräämällä virransyötöllä, niiden on täytettävä samat akustiset vaatimukset kuin sähkökäyttöisten äänimerkinantolaitteidenkin.

6.2.11

Jos laitteissa on useita sävyarvoja ja niiden kaikki lähettimet voivat toimia itsenäisesti, edellä täsmennetyt vähimmäisarvot on saatava kunkin laitteeseen kuuluvan lähettimen toimiessa erikseen. Äänen enimmäisvoimakkuuden kokonaisarvo ei saa ylittyä kunkin laitteeseen kuuluvan lähettimen toimiessa samanaikaisesti.

6.3   Käyttökestävyystesti

6.3.1

Äänimerkinantolaitteelle on syötettävä virtaa nimellisjännitteellä ja johdinten vastusten on oltava kohdissa 6.2.3–6.2.5 annettujen määritysten mukaiset, ja laitetta on käytettävä: — 10 000 kertaa, kun kyseessä on äänimerkinantolaite, joka on pääosin tarkoitettu teholtaan enintään 7 kW:n moottoripyöriin, — 50 000 kertaa, kun kyseessä on äänimerkinantolaite, joka on pääosin tarkoitettu luokan M ja N ajoneuvoihin sekä teholtaan yli 7 kW:n moottoripyöriin, kulloinkin yhden sekunnin ajan, jota seuraa neljän sekunnin tauko. Testin aikana äänimerkinantolaitetta tuuletetaan ilmavirralla, jonka nopeus on noin 10 m/s.

6.3.2

Jos testi tehdään kaiuttomassa huoneessa, sen on oltava riittävän tilava, jotta merkinantolaitteesta testin aikana lähtevän lämmön tavanomainen hajaantuminen voidaan taata.

6.3.3

Testihuoneen ilmanlämpötilan on oltava +15 – +30°C.

6.3.4

Jos sen jälkeen, kun äänimerkinantolaitetta on käytetty puolet säädetyistä kerroista, sen äänentaso-ominaisuudet eivät enää ole samat kuin ennen testiä, äänimerkinantolaitetta voidaan säätää. Kun käyttökertoja on kertynyt säädetty määrä ja mahdollisesti tarvittavat lisäsäädöt on tehty, äänimerkinantolaitteen on läpäistävä kohdassa 6.2 kuvattu testi.

6.3.5

Tyypiltään sähköpneumaattisia merkinantolaitteita voidaan voidella valmistajan suosittelemalla öljytyypillä aina 10 000 käyttökerran jälkeen.

7.   ÄÄNIMERKINANTOLAITETYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1   Kaikista äänimerkinantolaitetyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksynnän myöntäneelle hallinnolliselle yksikölle. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen:

7.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta,

7.1.2

tai vaatia uuden testausselosteen testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

7.2   Hyväksynnän vahvistaminen, jossa eritellään muutokset, tai hyväksynnän epääminen on annettava tiedoksi kohdassa 5.4 tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

7.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

8.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksen 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) mukaisia seuraavien vaatimusten osalta:

8.1	Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät äänimerkinantolaitteet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät kohdan 6 vaatimukset.

8.2	Hyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tällaisia varmennuksia tehdään tavallisesti kerran kahdessa vuodessa.

9.   SEURAAMUKSET VAATIMUKSENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1   Äänimerkinantolaitetyypille tämän säännön nojalla myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 8.1 esitettyjä vaatimuksia ei noudateta tai jos äänimerkinantolaite ei läpäise kohdassa 8.2 tarkoitettuja tarkastuksia.

9.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen osapuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille lähettämällä niille hyväksyntälomakkeen jäljennös, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä suuraakkosin merkintä ”HYVÄKSYNTÄ PERUUTETTU”.

10.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn äänimerkinantolaitetyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Kun kyseinen viranomainen saa asiaa koskevan ilmoituksen, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille lähettämällä niille hyväksyntälomakkeen jäljennös, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä suuraakkosin merkintä ”TUOTANTO LOPETETTU”.

II.   MOOTTORIAJONEUVOJEN ÄÄNIMERKIT

11.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä tarkoitetaan

11.1	’moottoriajoneuvon hyväksynnällä’ ajoneuvotyypin hyväksyntää sen äänimerkin osalta,

11.2

’ajoneuvotyypillä’ ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan olennaisilta piirteiltään, kuten: 11.2.1 ajoneuvoon asennettujen merkinantolaitteiden määrä ja tyypit, 11.2.2 merkinantolaitteiden asennukseen ajoneuvossa käytetyt kiinnitykset, 11.2.3 merkinantolaitteiden sijainti ajoneuvossa, 11.2.4 niiden rakenneosien lujuus, joihin merkinantolaitteet on kiinnitetty, 11.2.5 ajoneuvon etuosan korin muoto ja materiaalit, jotka voivat vaikuttaa merkinantolaitteiden äänen tasoon ja peittää sen.

12.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

12.1   Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä ajoneuvotyypin äänimerkkejä koskeva ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntähakemus.

12.2   Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

12.2.1

kuvaus ajoneuvotyypistä kohdassa 11.2 mainittujen ominaisuuksien osalta,

12.2.2

luettelo osista, joita sellaisten merkinantolaitteiden, jotka voidaan asentaa ajoneuvoon, tunnistaminen edellyttää,

12.2.3

piirustukset, joista käyvät ilmi merkinantolaitteiden sijainti ajoneuvossa sekä niiden kiinnitykset.

12.3   Hyväksyttäväksi tarkoitettua ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo on jätettävä hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle.

13.   HYVÄKSYNTÄ

13.1   Jos tämän säännön nojalla hyväksyttäväksi jätetty ajoneuvotyyppi täyttää kohdan 14 ja 15 vaatimukset, ajoneuvotyyppi on hyväksyttävä.

13.2   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00 säännön ollessa yhä alkuperäisessä muodossaan) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

13.3   Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, jonka mukana ovat hyväksynnän hakijan toimittamat enintään A4-kokoiset (210 × 297 mm) tai tähän kokoon taitetut ja sopivassa mittakaavassa olevat piirustukset.

13.4   Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä vastaavaan ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista:

13.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, jotka ovat ympyrän sisällä,

13.4.2

kohdassa 13.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella sijaitseva tämän säännön numero.

13.5   kohdassa 13.4 määriteltyä symbolia ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvo vastaa ajoneuvotyyppiä, joka on sopimukseen liitetyn muun säännön nojalla hyväksytty samassa maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella; tällöin kaikkien niiden sääntöjen lisänumerot ja -tunnukset, joiden nojalla hyväksyntä on myönnetty siinä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, sijoitetaan pystysuoriin sarakkeisiin kohdassa 13.4 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle.

13.6   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

13.7   Hyväksyntämerkki on sijoitettava lähelle kilpeä, jossa on tiedot ajoneuvon ominaisuuksista, ja se voidaan myös kiinnittää tähän kilpeen.

13.8   Tämän säännön liitteen 3 kohdassa II annetaan esimerkki hyväksyntämerkistä.

13.9   Toimivaltaisen viranomaisen on ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä todennettava, että on huolehdittu tyydyttävästi järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

14.   VAATIMUKSET

Ajoneuvon on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

14.1

Ajoneuvoon asennetun merkinantolaitteet tai -järjestelmän on oltava tämän säännön nojalla hyväksyttyä tyyppiä. Tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettuihin ajoneuvotyyppeihin voidaan edelleen asentaa luokan II äänimerkinantolaitteita, jotka on hyväksytty tämän säännön nojalla sen ollessa alkuperäisessä muodossaan ja joiden hyväksyntämerkissä ei tämän vuoksi ole tunnusta II.

14.2	Testijännitteen on oltava tämän säännön kohdan 6.2.3 määritysten mukainen.

14.3	Äänenpainemittaukset on tehtävä tämän säännön kohdassa 6.2.2 määritetyissä oloissa.

14.4	Ajoneuvoon asennetun laitteen lähettämä A-painotettu äänenpainetaso on mitattava 7 m:n etäisyydeltä ajoneuvon edestä; ajoneuvo on asetettava avoimelle paikalle mahdollisimman tasaiselle alustalle ja, jos kyseessä ovat tasavirtaa käyttävät laitteet, ajoneuvon moottori on pysäytettävä.

14.5	Mittauslaitteen mikrofoni on asetettava suunnilleen ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan.

14.6	Taustamelun ja tuulen kohinan äänenpainetason on oltava vähintään 10 dB (A) mitattavaa ääntä pienemmät.

14.7	Äänenpaineen enimmäistaso on etsittävä 0,5–1,5 m maanpinnan yläpuolella.

14.8

Kohdissa 14.2–14.7 määritetyissä oloissa mitatun, kuuluvan testiäänen äänenpaineen enimmäistason (kohta 14.7) on oltava vähintään a) 83 dB(A) ja enintään 112 dB(A) teholtaan enintään 7 kW:n moottoripyörien äänimerkeissä, b) 93 dB(A) ja enintään 112 dB(A) luokkien M ja N ajoneuvojen ja teholtaan yli 7 kW:n moottoripyörien äänimerkeissä.

15.   AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

15.1   Kaikista ajoneuvotyypin muutoksista on ilmoitettava ajoneuvotyypin hyväksynnän myöntäneelle hallinnolliselle yksikölle. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

15.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset tai

15.1.2

vaatia uuden testausselosteen testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

15.2   Hyväksynnän vahvistaminen, jossa eritellään muutokset, tai hyväksynnän epääminen on annettava tiedoksi kohdassa 13.3 tarkoitetun menettelyn mukaisesti tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

15.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

16.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksen 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) mukaisia seuraavien vaatimusten osalta:

16.1	Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja täyttää kohdan 14 vaatimukset.

16.2	Hyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tällaisia varmennuksia tehdään tavallisesti kerran kahdessa vuodessa.

17.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

17.1   Ajoneuvotyypille tämän säännön nojalla myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 16.1 esitettyjä vaatimuksia ei noudateta tai jos ajoneuvo ei läpäise kohdassa 16.2 tarkoitettuja tarkastuksia.

17.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen osapuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille lähettämällä niille hyväksyntälomakkeen jäljennös, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä suuraakkosin merkintä ’HYVÄKSYNTÄ PERUUTETTU’.

18.   HYVÄKSYNTÄTESTIT SUORITTAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille on toimitettava lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta.

---

(1)  Useista äänilähteistä koostuvaa äänimerkinantolaitetta, joka aktivoituu yhdestä voimalähteestä, pidetään yhtenä äänimerkinantolaitteena.

(2)  Konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) määritelmien mukaisesti.

(3)  Äänimerkinantojärjestelmänä pidetään äänimerkinantolaitetta, joka koostuu useista yksiköistä, joista kukin lähettää äänimerkin ja aktivoituu saman ohjaimen toiminnolla.

(4)  1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekin tasavalta, 9 Espanja, 10 Jugoslavia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Herzegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria 35-36 (antamatta), 37 Turkki, 38-39 (antamatta), 40 entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät omilla ECE-tunnuksillaan), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina ja 47 Etelä-Afrikka. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuspuolille.

(5)  Testipaikka voi olla esimerkiksi läpimitaltaan 50-metrinen avoin tila, jonka keskiosan on oltava lähes vaakasuora vähintään 20 metrin säteellä ja jonka pinta on betonia, asfalttia tai muuta vastaava materiaalia ja joka ei saa olla puuterimaisen lumen, korkeiden rikkakasvien, irtonaisen maa-aineksen taikka tuhkan peitossa. Mittaukset on tehtävä selkeänä päivänä. Instrumenttien lukemat kirjaavan tarkkailijan lisäksi kukaan muu ei saa olla äänimerkinantolaitteen tai mikrofonin lähellä, koska katsojien läsnäolo voi merkittävästi muuttaa mittausten tuloksia, jos katsojat ovat lähellä äänimerkinantolaitetta tai mikrofonia. Kaikki piikkiarvot, jotka eivät näytä liittyvät yleiseen äänen tasoon, on poistettava lukemista.

---

---

---

---

6.12.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 323/46

---

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 48 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarjan 04 täydennys 6 – Voimaantulopäivä: 30. tammikuuta 2011

Muutossarja 05 – Voimaantulopäivä: 30. tammikuuta 2011

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

2.	Määritelmät

3.	Hyväksynnän hakeminen

4.	Hyväksyntä

5.	Yleiset vaatimukset

6.	Valaisinkohtaiset vaatimukset

7.	Ajoneuvotyypin tai valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen hyväksynnän muutokset ja laajentaminen

8.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.	Seuraamukset tuotannon vaatimustenmukaisuuden laiminlyönnistä

10.	Tuotannon lopettaminen

11.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

12.	Siirtymäsäännökset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta säännön nro 48 mukaisesti

Liite 2 –

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite 3 –

Valaisimien pintoja, akseleita, vertailukeskipisteitä sekä geometrisen näkyvyyden kulmia koskevia esimerkkejä

Liite 4 –

Punaisen valaisimen näkyvyys eteen ja valkoisen valaisimen näkyvyys taakse

Liite 5 –

Huomioon otettavat kuormitusolosuhteet määritettäessä lähivalaisimien pystysuuntaisen suuntaamisen vaihteluita

Liite 6 –

Lähivalon kaltevuuden vaihtelun mittaaminen kuormituksen funktiona

Liite 7 –

Tämän säännön 6.2.6.1.1 kohdassa tarkoitetun lähivalaisimien valorajan ja 6.3.6.1.2 kohdassa tarkoitetun etusumuvalaisimen valorajan alaspäin suuntautuvan kaltevuuden merkitseminen

Liite 8 –

Tämän säännön 6.2.6.2.2 kohdassa tarkoitettujen ajovalaisimien tasonsäätölaitteiden hallintalaitteet

Liite 9 –

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta

Liite 10 –

Esimerkkejä mahdollisista valonlähteistä

Liite 11 –

Näkyvyysmerkintöjen näkyvyys ajoneuvon eteen, taakse ja sivulle

Liite 12

1.   SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan M- ja N-luokan ajoneuvoihin ja niiden perävaunuihin (luokka O) (1) valaisinlaitteiden ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta.

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1   ”Ajoneuvon hyväksynnällä” tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää valaisin- ja merkkivalolaitteiden lukumäärän ja asennustavan osalta.

2.2   ”Ajoneuvotyypillä valaisin- ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta” tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan olennaisesti 2.2.1–2.2.4 kohdassa mainittujen seikkojen osalta.

”Erityyppisinä ajoneuvoina” ei pidetä ajoneuvoja, jotka poikkeavat toisistaan 2.2.1–2.2.4 kohdassa mainittujen seikkojen osalta mutta niin, että kyseiselle ajoneuvotyypille määritettyjen valaisimien laji, lukumäärä, sijainti ja geometrinen näkyvyys ja lähivalaisimien kaltevuus ovat samat, eikä ajoneuvoja, joihin on tai ei ole asennettu valinnaisia valaisimia.

2.2.1

Ajoneuvon mitat ja ulkoinen muoto.

2.2.2

Valaisinlaitteiden lukumäärä ja sijainti.

2.2.3

Ajovalaisimien tasonsäätöjärjestelmä.

2.2.4

Pyöräntuentajärjestelmä.

2.3   ”Poikittaistasolla” tarkoitetaan ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden kohtisuorassa olevaa pystytasoa.

2.4   ”Kuormittamattomalla ajoneuvolla” tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa ei ole kuljettajaa, miehistöä, matkustajia eikä kuormaa mutta jossa on täysi säiliö polttoainetta, varapyörä ja yleensä mukana kuljetettavat työkalut.

2.5   ”Kuormitetulla ajoneuvolla” tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on kuormitettu valmistajan ilmoittamalla suurimmalla teknisesti sallitulla massalla; valmistajan on myös määriteltävä kyseisen massan jakautuminen akseleille liitteessä 5 esitetyn menetelmän mukaisesti.

2.6   ”Laitteella” tarkoitetaan yhden tai useamman tehtävän suorittamiseen tarkoitettua välinettä tai välineasennelmaa.

2.6.1   ”Valaisutoiminnolla” tarkoitetaan laitteen lähettämää valoa, joka valaisee ajorataa ja kohteita ajoneuvon kulkusuunnassa.

2.6.2   ”Merkkivalotoiminolla” tarkoitetaan laitteen lähettämää tai heijastamaa valoa, jonka tarkoituksena on kertoa muille tienkäyttäjille ajoneuvon olemassaolosta, ominaisuuksista ja/tai liikkeen muutoksista.

2.7   ”Valaisimella” tarkoitetaan laitetta, jonka tarkoituksena on valaista ajorataa tai lähettää merkkivaloa muille tienkäyttäjille. Takarekisterikilven valaisimet ja heijastimet katsotaan myös valaisimiksi. Valaisimina ei tämän säännön yhteydessä pidetä valoa lähettävää takarekisterikilpeä eikä säännön nro 107 määräysten mukaista luokkien M2 ja M3 ajoneuvoissa olevaa käyttöoven valaistusjärjestelmää.

2.7.1   Valonlähde (2)

2.7.1.1

”Valonlähteellä” tarkoitetaan näkyvää säteilyä tuottavaa yhtä tai useampaa osaa, joka tai jotka on voitu asentaa yhteen tai useampaan läpinäkyvään koteloon ja joissa on kanta mekaanista ja sähköistä liitäntää varten. Valonlähde voi olla myös valojohtimen pää, jos se on osa hajavalaisin- tai merkkivalojärjestelmää, jossa ei ole sisäänrakennettua ulkolinssiä. 2.7.1.1.1 ”Vaihdettavalla valonlähteellä” tarkoitetaan valonlähdettä, joka voidaan asentaa ja poistaa laitteen pidikkeestä ilman apuvälineitä. 2.7.1.1.2 ”Ei-vaihdettavalla valonlähteellä” tarkoitetaan valonlähdettä, joka voidaan vaihtaa vain vaihtamalla laite, johon valonlähde on kiinnitetty. a) Kun kyseessä on valonlähdemoduuli, tarkoitetaan valonlähdettä, joka voidaan vaihtaa vain vaihtamalla valonlähdemoduuli, johon valonlähde on kiinnitetty. b) Kun kyseessä on mukautuva etuvalaisujärjestelmä (AFS), tarkoitetaan valonlähdettä, joka voidaan vaihtaa vain vaihtamalla valaisinyksikkö, johon valonlähde on kiinnitetty. 2.7.1.1.3 ”Valonlähdemoduulilla” tarkoitetaan tietylle laitteelle ominaista optista osaa, joka sisältää yhden tai useamman ei-vaihdettavan valonlähteen ja joka voidaan poistaa laitteesta vain työkalujen avulla. Valonlähdemoduuli on suunniteltu siten, että sitä ei voida työkalujen avullakaan mekaanisesti vaihtaa mihinkään toiseen vaihdettavaan hyväksyttyyn valonlähteeseen. 2.7.1.1.4 ”Hehkulankavalonlähteellä” (hehkulampulla) tarkoitetaan valonlähdettä, jossa näkyvää säteilyä tuottaa yksi tai useampi lämpösäteilyä tuottava kuumennettu hehkulanka. 2.7.1.1.5 ”Kaasupurkausvalonlähteellä” tarkoitetaan valonlähdettä, jossa näkyvää säteilyä tuottava osa on purkukaari, joka tuottaa elektroluminesenssia/fluoresenssia. 2.7.1.1.6 ”Valodiodivalonlähteellä (LED-valonlähteellä)” tarkoitetaan valonlähdettä, jossa näkyvää säteilyä tuottava osa on yksi tai useampi injektioluminesenssia/fluoresenssia tuottava puolijohdeliitos. 2.7.1.1.7 ”LED-moduulilla” tarkoitetaan valonlähdemoduulia, jossa on valonlähteenä ainoastaan valodiodeja.

2.7.1.2

”Elektronisella valonlähteen ohjauslaitteella” tarkoitetaan yhtä tai useampaa virtalähteen ja valonlähteen välistä osaa, joilla säädetään valonlähteen jännitettä ja/tai sähkövirtaa. 2.7.1.2.1 ”Virranrajoittimella” tarkoitetaan elektronista valonlähteen ohjauslaitetta, joka sijaitsee virtalähteen ja valonlähteen välissä ja jolla vakautetaan kaasupurkausvalonlähteen sähkövirta. 2.7.1.2.2 ”Sytyttimellä” tarkoitetaan elektronista valonlähteen ohjauslaitetta, jolla käynnistetään kaasupurkausvalonlähteen kaari.

2.7.1.3

”Valovoiman säätimellä” tarkoitetaan laitetta, joka säätää automaattisesti ajoneuvon takana olevien merkkivalolaitteiden valovoimaa niin, että niiden signaalien havaittavuus säilyy. Valovoiman säädin voi olla osa valaisinta tai ajoneuvoa tai sijaita osittain molemmissa.

2.7.2   ”Vastaavilla valaisimilla” tarkoitetaan valaisimia, joilla on sama tehtävä ja jotka on hyväksytty ajoneuvon rekisteröintimaassa. Tällaisilla valaisimilla voi olla erilaiset ominaisuudet kuin ajoneuvossa hyväksyntähetkellä asennettuina olleilla valaisimilla edellyttäen, että ne täyttävät tämän säännön vaatimukset.

2.7.3   ”Erillisillä valaisimilla” tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset näkyvät pinnat (3) vertailuakselin suunnassa, erilliset valonlähteet ja erilliset valaisinrungot.

2.7.4   ”Ryhmitetyillä valaisimilla” tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset näkyvät pinnat (3) vertailuakselin suunnassa, erilliset valonlähteet ja yhteinen valaisinrunko.

2.7.5   ”Yhdistetyillä valaisimilla” tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset näkyvät pinnat (3) vertailuakselin suunnassa mutta yhteinen valonlähde ja yhteinen valaisinrunko.

2.7.6   ”Rakenteellisesti yhdistetyillä valaisimilla” tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset valonlähteet tai yksi valonlähde, joka toimii erilaisissa käyttötiloissa (esim. optiset, mekaaniset tai sähköiset erot), täysin tai osittain yhteiset näkyvät pinnat (3) vertailuakselin suunnassa ja yhteinen valaisinrunko (4).

2.7.7   ”Yksitoimisella valaisimella” tarkoitetaan laitteen osaa, joka toimii yksittäisenä valaisimena tai merkkivalona.

2.7.8   ”Peitettävällä valaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jonka voi osittain tai kokonaan peittää näkyvistä, kun sitä ei käytetä. Tämä voidaan saada aikaan liikkuvan suojakuoren avulla, valaisinta siirtämällä tai millä tahansa muulla sopivalla tavalla. Ilmaisua ”sisäänvedettävä” käytetään erityisesti kuvaamaan peitettävää valaisinta, joka voidaan siirtää korirakenteen sisään.

2.7.9   ”Kaukovalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen pitkälle eteenpäin.

2.7.10   ”Lähivalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta häiritsevää häikäisyä tai häiriöitä vastaantulevalle liikenteelle ja muille tienkäyttäjille.

2.7.10.1

”Pääasiallisella lähivalolla” tarkoitetaan lähivaloa, joka tuotetaan ilman infrapunasäteilijää ja/tai kääntyvää valoa varten tarkoitettuja lisävalonlähteitä.

2.7.11   ”Suuntavalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään osoittamaan muille tienkäyttäjille, että kuljettaja aikoo muuttaa suuntaa oikealle tai vasemmalle.

Suuntavalaisinta tai -valaisimia voidaan käyttää myös säännön nro 97 määräysten mukaisesti.

2.7.12   ”Jarruvalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmoittamaan muille ajoneuvon takana oleville tienkäyttäjille, että ajoneuvon pituussuuntaista liikettä hidastetaan tarkoituksellisesti.

2.7.13   ”Takarekisterikilven valaisimella” tarkoitetaan laitetta, jota käytetään takarekisterikilvelle varatun alueen valaisemiseen. Tällainen valaisin voi koostua useista optisista osista.

2.7.14   ”Etuvalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon sijainti ja leveys edestä katsottaessa.

2.7.15   ”Takavalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon sijainti ja leveys takaa katsottaessa.

2.7.16   ”Heijastimella” tarkoitetaan laitetta, joka ilmaisee ajoneuvon sijainnin heijastamalla valoa, joka on peräisin ajoneuvoon kuulumattomasta valonlähteestä, kun havaitsija on lähellä valonlähdettä.

Tässä säännössä heijastimina ei pidetä seuraavia:

2.7.16.1

heijastavat rekisterikilvet

2.7.16.2

vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa (ADR-sopimus) tarkoitetut heijastavat merkit

2.7.16.3

muut heijastavat kilvet ja merkit, joita on käytettävä jäsenvaltioiden tiettyjä ajoneuvoluokkia tai tiettyjä toimintatapoja koskevien erityisten vaatimusten noudattamiseksi

2.7.16.4

heijastinmateriaalit, jotka on hyväksytty säännön nro 104 mukaan luokan D tai E materiaaleiksi ja joita käytetään kansallisten vaatimusten mukaisesti muihin tarkoituksiin, esim. mainoksina.

2.7.17   ”Näkyvyysmerkinnöillä” tarkoitetaan välineitä, joiden tarkoituksena on parantaa ajoneuvon havaittavuutta sivusta tai takaa katsottuna (tai perävaunujen osalta myös edestä) heijastamalla valoa, joka on peräisin ajoneuvoon kuulumattomasta valonlähteestä, kun havaitsija on lähellä valonlähdettä.

2.7.17.1

”Ääriviivamerkinnöillä” ajoneuvon havaittavuutta parantavia merkintöjä, joiden tarkoituksena on ilmaista ajoneuvon mittasuhteet pysty- ja vaakasuunnassa (pituus, leveys ja korkeus). 2.7.17.1.1 ”Täydellisellä ääriviivamerkinnällä” tarkoitetaan ympärysmerkintää, joka ilmaisee ajoneuvon ääriviivat yhtäjaksoisella viivalla. 2.7.17.1.2 ”Osittaisella ääriviivamerkinnällä” tarkoitetaan ympärysmerkintää, joka ilmaisee ajoneuvon vaakasuuntaiset ääriviivat yhtäjaksoisella viivalla ja pystysuuntaiset ääriviivat yläkulmissa olevilla merkinnöillä.

2.7.17.2

”Linjamerkinnällä” tarkoitetaan havaittavuutta parantavaa merkintää, jonka tarkoituksena on ilmaista ajoneuvon vaakamitat (pituus ja leveys) yhtäjaksoisella viivalla.

2.7.18   ”Hätävilkkukytkennällä” tarkoitetaan ajoneuvon kaikkien suuntavalaisimien samanaikaista toimintaa, jolla osoitetaan ajoneuvon muodostavan tilapäisesti erityisen vaaran muille tienkäyttäjille.

2.7.19   ”Etusumuvalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään parantamaan ajoradan valaisua ajoneuvon edessä sumussa tai muissa huonon näkyvyyden olosuhteissa.

2.7.20   ”Takasumuvalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään tekemään ajoneuvo helpommin näkyväksi takaapäin tiheässä sumussa.

2.7.21   ”Peruutusvalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon takana olevan ajoradan valaisemiseen ja varoittamaan muita tienkäyttäjiä siitä, että ajoneuvo on peruuttamassa tai aikeissa peruuttaa.

2.7.22   ”Pysäköintivalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan paikallaan olevan ajoneuvon sijainti taajama-alueella. Tällaisissa olosuhteissa se korvaa etu- ja takavalaisimet.

2.7.23   ”Äärivalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, joka on asennettu lähelle ajoneuvon ulointa reunaa ja mahdollisimman lähelle ajoneuvon yläreunaa ja joka on tarkoitettu ilmaisemaan selvästi ajoneuvon kokonaisleveyden. Tietyissä ajoneuvoissa ja perävaunuissa tämä merkkivalo on tarkoitettu täydentämään ajoneuvon etu- ja takavalaisimia ja osoittamaan erityisesti ajoneuvon kokoa.

2.7.24   ”Sivuvalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon sijainti sivulta katsottaessa.

2.7.25   ”Huomiovalaisimella” tarkoitetaan eteenpäin suunnattua valaisinta, jolla saadaan ajoneuvo helpommin näkyväksi päivänvalossa ajettaessa.

2.7.26   ”Kulmavalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, joka valaisee tarkemmin sen tien osan, joka sijaitsee lähellä ajoneuvon etukulmaa sillä sivulla, mihin suuntaan ajoneuvo on kääntymässä.

2.7.27   ”Nimellisvalovirralla” tarkoitetaan vaihdettavan valonlähteen tai valonlähdemoduulin valovirran ominaisarvoa. Se on saavutettava määritetyn toleranssin rajoissa, kun vaihdettavaan valonlähteeseen tai valonlähdemoduuliin johdetaan virtaa energianlähteestä asetetulla testijännitteellä valonlähdettä koskevan selosteen tai valonlähdemoduulin teknisten eritelmien mukaisesti.

2.7.28   ”Mukautuvalla etuvalaisujärjestelmällä” eli ”AFS-järjestelmällä” (adaptive front lighting system) tarkoitetaan valaisinlaitetta, joka on tyyppihyväksytty säännön nro 123 mukaisesti ja jonka tuottaman lähivalon ja mahdollisesti kaukovalon ominaisuudet muuttuvat automaattisesti käyttöolosuhteiden mukaan.

2.7.28.1

”Valaisinyksiköllä” tarkoitetaan valoa lähettävää osaa, jonka tarkoituksena on tuottaa yksi tai useampi AFS-järjestelmän etuvalaisutoiminto tai osallistua sellaisen tuottamiseen.

2.7.28.2

”Asennusyksiköllä” tarkoitetaan yhtenäistä koteloa (valaisinrunkoa), joka sisältää yhden tai useamman valaisinyksikön.

2.7.28.3

”Valaisumuodolla” tarkoitetaan tiettyä AFS-järjestelmän tuottaman etuvalaisutoiminnon toimintatilaa, jonka valmistaja on määritellyt ja jonka tarkoituksena on mukautuminen tiettyihin ajoneuvoon ja ympäristöön liittyviin olosuhteisiin.

2.7.28.4

”Järjestelmänohjauksella” tarkoitetaan niitä AFS-järjestelmän osia, jotka vastaanottavat AFS-käyttösignaalit ajoneuvolta ja ohjaavat valaisinyksiköiden toimintaa automaattisesti.

2.7.28.5

”AFS-käyttösignaalilla” (V, E, W, T) tarkoitetaan tämän säännön 6.22.7.4 kohdassa tarkoitettua AFS-järjestelmän ohjaussyötettä.

2.7.28.6

”Neutraalilla tilalla” tarkoitetaan AFS-järjestelmän tilaa, jossa tuotetaan luokan C lähivaloa (”peruslähivaloa”) tai kaukovaloa ja jossa mikään AFS-käyttösignaali ei ole toiminnassa.

2.7.29   ”Ulkovalaisimella” tarkoitetaan valaisinta, joka antaa lisävaloa ajoneuvon ulkopuolelle ajoneuvoon nousemisen, ajoneuvosta poistumisen ja ajoneuvon lastaamisen helpottamiseksi.

2.7.30   ”Toiminnallisesti integroidulla valaisinjärjestelmällä” tarkoitetaan kahden tai useamman, saman valaisutoiminnon tuottavan, toiminnallisesti integroidun valaisimen muodostamaa kokonaisuutta.

2.7.30.1

”Toiminnallisesti integroidulla valaisimella” tarkoitetaan valaisinta, joka toimii osana toiminnallisesti integroitua valaisinjärjestelmää. Toiminnallisesti integroidut valaisimet toimivat yhdessä, niillä on erilliset näkyvät pinnat vertailuakselin suunnassa ja erilliset valaisinrungot, ja niillä voi olla erilliset valonlähteet.

2.8   ”Valoa lähettävällä pinnalla” tarkoitetaan ”valaisinlaitteen”, ”merkkivalolaitteen” tai ”heijastimen” pintaa, jonka laitteen valmistaja on ilmoittanut hyväksyntähakemukseen liitetyssä piirustuksessa (ks. liite 3, esim. osat 1 ja 4).

Pinta on ilmoitettava seuraavien ehtojen mukaisesti:

a)	Jos ulkolinssi on kuvioitu, ilmoitettavan valoa lähettävän pinnan on oltava ulkolinssi kokonaisuudessaan tai sen osa.

b)	Jos ulkolinssi ei ole kuvioitu, ulkolinssiä ei oteta huomioon, vaan valoa lähettävä pinta on liitteessä 3 olevassa piirustuksessa ilmoitettu (ks. esim. osa 5).

2.8.1   ”Kuvioidulla ulkolinssillä” tai ”kuvioidulla ulkolinssin osalla” tarkoitetaan sellaista ulkolinssiä kokonaisuudessaan tai ulkolinssin osaa, joka on suunniteltu niin, että se vaikuttaa valonlähteestä tulevan valon etenemiseen muuttamalla valonsäteiden suuntaa merkittävästi.

2.9   ”Valaiseva pinta” (ks. liite 3)

2.9.1   ”Valaisinlaitteen valaisevalla pinnalla” (2.7.9, 2.7.10, 2.7.19, 2.7.21 ja 2.7.26 kohta) tarkoitetaan heijastimen tai, jos kyseessä on ellipsin muotoisella heijastimella varustettu ajovalaisin, ”heijastuslinssin” täyden valoaukon kohtisuoraa projektiota poikittaisella tasolla. Jos valaisinlaitteessa ei ole heijastinta, sovelletaan 2.9.2 kohdan määritelmää. Jos ainoastaan osa valaisimen valoa lähettävästä pinnasta ulottuu heijastimen täyden valoaukon ylle, vain tämän osan projektio on otettava huomioon.

Kun kyseessä on lähivalaisin, valaisevaa pintaa rajoittaa linssin pinnalla oleva valorajan ääriviiva. Jos heijastin ja linssit ovat säädettävissä suhteessa toisiinsa, on käytettävä säädön keskiasentoa.

AFS-järjestelmän asennukseen sovelletaan seuraavia vaatimuksia: Jos valaisutoiminnon tuottamiseen käytetään kahta tai useampaa yhtä aikaa toimivaa valaisinyksikköä ajoneuvon tietyllä sivustalla, huomioon otettavan valaisevan pinnan muodostavat yksittäiset valaisevat pinnat yhdessä. (Esimerkiksi jäljempänä 6.22.4 kohdassa olevassa kuvassa huomioon otettava valaiseva pinta ajoneuvon oikealla puolella muodostuu siten, että yksittäisiä valaisinyksiköitä 8, 9 ja 11 tarkastellaan yhdessä, ja huomioon otetaan niiden keskinäinen sijainti.)

2.9.2   ”Muun merkkivalolaitteen kuin heijastimen valaisevalla pinnalla” (2.7.11–2.7.15, 2.7.18, 2.7.20 ja 2.7.22–2.7.24 kohta) tarkoitetaan valaisimen kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa sen vertailuakseliin nähden ja joka sivuaa valaisimen valoa lähettävää ulkoista pintaa; tätä projektiota rajoittavat kyseisellä tasolla sijaitsevien varjostimien reunat, joista jokainen päästää ohitse ainoastaan 98 prosenttia valaisimen kokonaisvalovoimasta vertailuakselin suunnassa.

Valaisevan pinnan ala-, ylä- ja sivurajojen määrittämiseksi on käytettävä ainoastaan sellaisia varjostimia, joissa on vaaka- tai pystysuuntaiset reunat. Niillä tarkistetaan etäisyys ajoneuvon äärireunoista ja korkeus maanpinnasta.

Määritettäessä muita valaisevan pinnan ominaisuuksia, eli esimerkiksi kahden valaisimen välistä etäisyyttä tai toimintoja, käytetään valaisevan pinnan ympärysmuotoa. Varjostinten on oltava samansuuntaisia, mutta muiden suuntauksien käyttö on sallittu.

Jos merkkivalolaitteen valaiseva pinta peittää osittain tai kokonaan toisen toiminnon valaisevan pinnan tai peittää valaisemattoman pinnan, valaisevan pinnan voidaan katsoa olevan saman kuin valoa lähettävä pinta. (Ks. esim. liite 3, osat 2, 3, 5 ja 6).

2.9.3   ”Heijastimen valaisevalla pinnalla” (2.7.16 kohta) tarkoitetaan (heijastinosan hyväksyntämenettelyn aikana tehdyn hakijan ilmoituksen mukaisesti) heijastimen kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa sen vertailuakselia vastaan ja jota rajoittavat heijastimen optisen järjestelmän ilmoitettujen uloimpien osien viereiset tasot, jotka ovat yhdensuuntaisia kyseisen akselin kanssa. Laitteen ala-, ylä- ja sivureunojen määrittämisessä on käytettävä ainoastaan vaaka- ja pystysuoria tasoja.

2.10   ”Näkyvällä pinnalla” tiettyyn havaintosuuntaan nähden tarkoitetaan valmistajan tai valmistajan asianmukaisesti valtuuttaman edustajan valinnan mukaan

joko linssin ulkopinnalle heijastuvan valaisevan pinnan rajan

tai valoa lähettävän pinnan

kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa havaintosuuntaan nähden ja joka sivuaa linssin ulointa kohtaa. Tämän säännön liitteessä 3 annetaan esimerkkejä näkyvän pinnan käsitteen soveltamisesta.

Jos kyseessä on merkkivalolaite, joka tuottaa valovoimaltaan vaihtuvaa valoa, sen näkyvän pinnan, joka voi 2.7.1.3 kohdan mukaisesti olla vaihtuva, määrittelyssä on otettava huomioon kaikki valovoiman säätimen mahdollistamat olosuhteet.

2.11   ”Vertailuakselilla” tarkoitetaan (valaisimen) valmistajan määrittämää valaisimen ominaisakselia (H = 0°, V = 0°), jota käytetään havaintosuuntana näkökenttäkulmien määrittelyä varten fotometrisissä mittauksissa ja valaisimen asentamiseksi ajoneuvoon.

2.12   ”Vertailukeskipisteellä” tarkoitetaan vertailuakselin ja ulkoisen valoa lähettävän pinnan leikkauspistettä. Vertailukeskipisteen määrittää valaisimen valmistaja.

2.13   ”Geometrisen näkyvyyden kulmilla” tarkoitetaan kulmia, jotka määrittävät sen pienimmän avaruuskulman alueen, jossa valaisimen näkyvä pinta on näkyvissä. Kyseisen avaruuskulman alue määritellään pallon avulla, jonka keskipiste on valaisimen vertailukeskipisteessä ja jonka ekvaattori on samansuuntainen maanpinnan kanssa. Nämä segmentit määritellään vertailuakselin suhteen. Vaakakulmat ß vastaavat pituutta ja pystykulmat α leveyttä.

Jos mittaukset tehdään lähempänä valaisinta, havaintosuuntaa on siirrettävä yhdensuuntaisesti, jotta saavutettaisiin sama tarkkuus.

Geometrisen näkyvyyden kulmien sisällä ei oteta huomioon esteitä, jos ne olivat olemassa jo silloin, kun valaisin tyyppihyväksyttiin.

Jos valaisimen ollessa asennettuna ajoneuvon osat peittävät valaisimen näkyvän pinnan osia, on todistettava, että se valaisimen osa, jota esteet eivät peitä, vastaa yhä optisena yksikkönä laitteen hyväksynnälle määrättyjä fotometrisiä arvoja (ks. tämän säännön liite 3). Kuitenkin jos vaakatason alapuolella oleva geometrisen näkyvyyden pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen (valaisin sijaitsee alle 750 mm maanpinnan yläpuolella), asennetun optisen yksikön fotometristä mittauskenttää voidaan pienentää 5 asteeseen vaakatason alapuolella.

2.14   ”Uloimmalla ulkoreunalla” tarkoitetaan ajoneuvon kummallakin puolella tasoa, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ja joka koskettaa sen sivureunan ulointa kohtaa, mutta huomioon ei oteta seuraavia:

2.14.1

renkaiden ulkonema lähellä niiden kosketuspistettä maanpinnan kanssa ja rengaspaineliitäntöjen ulkonema

2.14.2

pyöriin asennettujen liukuestelaitteiden ulkonema

2.14.3

epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ulkonema

2.14.4

suuntavalaisimien, äärivalaisimien, etu- ja takavalaisimien, pysäköintivalaisimien, heijastimien ja sivuvalaisimien ulkonema

2.14.5

ajoneuvoon kiinnitettyjen tullisinettien ja näitä sinettejä turvaavien ja suojaavien laitteiden ulkonema

2.14.6

edellä 2.7 kohdassa tarkoitettujen luokkiin M2 ja M3 kuuluvien ajoneuvojen käyttöovien valaistusjärjestelmien ulkonema.

2.15   ”Kokonaismitoilla” tarkoitetaan edellä 2.14 kohdassa tarkoitettujen kahden pystytason välistä etäisyyttä.

2.15.1   ”Kokonaisleveydellä” tarkoitetaan edellä 2.14 kohdassa tarkoitettujen kahden pystytason välistä etäisyyttä.

2.15.2   ”Kokonaispituudella” tarkoitetaan niiden kahden pystysuuntaisen tason välistä etäisyyttä, jotka ovat kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja jotka koskettavat ajoneuvon etu- ja takaulkoreunaa, kun huomioon ei oteta seuraavia:

a)	epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ulkonema;

b)	äärivalaisimien ulkonema;

c)	kytkentälaitteiden ulkonema moottoriajoneuvojen osalta.

Kun kyseessä on perävaunu, vetoaisa luetaan mukaan ”kokonaispituuteen” ja muihin pituusmittoihin, ellei erikseen muuta määrätä.

2.16   ”Yksittäiset valaisimet ja valaisinyhdistelmät”

2.16.1   ”Yksittäisellä valaisimella” tarkoitetaan seuraavia:

a)	Laite tai laitteen osa, jolla on yksi valaisu- tai merkkivalotehtävä, yksi tai useampi valonlähde ja yksi näkyvä pinta vertailuakselin suunnassa, joka voi olla yhtäjaksoinen pinta tai muodostua kahdesta tai useammasta osasta.

b)

Kaikki kahden erillisen valaisimen asennelmat, jotka ovat tai eivät ole samanlaisia, joilla on sama tehtävä, joista molemmat on hyväksytty tyypin D valaisimina ja jotka on asennettu siten, että i) valaisimien näkyvien pintojen projektio vertailuakselin suunnassa peittää vähintään 60 prosenttia mainittujen vertailuakselien suuntaisten näkyvien pintojen projektioita ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta tai ii) etäisyys kahden vierekkäisen / toisiaan sivuavan erillisen osan välillä on enintään 15 mm mitattuna kohtisuorasti vertailuakseliin nähden.

c)

Kaikki kahden erillisen heijastimen asennelmat, jotka ovat tai eivät ole samanlaisia, jotka on hyväksytty erikseen ja jotka on asennettu siten, että i) valaisimien näkyvien pintojen projektio vertailuakselin suunnassa peittää vähintään 60 prosenttia mainittujen näkyvien pintojen projektioita ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta vertailuakselien suunnassa tai ii) etäisyys kahden vierekkäisen / toisiaan sivuavan erillisen osan välillä on enintään 15 mm mitattuna kohtisuorasti vertailuakseliin nähden.

d)

Toiminnallisesti integroidut valaisinjärjestelmät, jotka koostuvat kahdesta tai kolmesta toiminnallisesti integroidusta valaisimesta, jotka tuottavat saman valaisutoiminnon, jotka on hyväksytty yhdessä tyyppinä Y ja jotka on asennettu niin, että vierekkäisten näkyvien pintojen välinen etäisyys vertailuakselin suunnassa on enintään 75 mm mitattuna kohtisuoraan vertailuakseliin nähden.

2.16.2   ”Kahdella valaisimella” tai ”parillisella määrällä valaisimia” tarkoitetaan nauhan muotoista yhtenäistä valoa lähettävää pintaa, jos se on sijoitettu symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden, jos sen etäisyys ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta ajoneuvon molemmilla puolilla on enintään 0,4 m ja jos se on vähintään 0,8 m:n pituinen. Tällaisen pinnan valaisevuus on saavutettava vähintään kahdella valonlähteellä, jotka on sijoitettu mahdollisimman lähelle sen päitä. Valoa lähettävä pinta voi muodostua lukuisista rinnan sijoitetuista osista, jos useiden erillisten valoa lähettävien pintojen projektiot poikittaisella tasolla peittävät vähintään 60 prosenttia mainittujen erillisten valoa lähettävien pintojen projektioita ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta.

2.17   ”Kahden valaisimen välisellä etäisyydellä” tarkoitetaan kahden samaan suuntaan suunnatun valaisimen näkyvän pinnan välistä lyhintä etäisyyttä vertailuakselin suunnassa. Jos valaisimien välinen etäisyys täyttää selvästi tämän säännön vaatimukset, näkyvien pintojen tarkkoja reunoja ei tarvitse määrittää.

2.18   ”Toiminnan ilmaisimella” tarkoitetaan näkyvää merkkiä tai äänimerkkiä (tai muuta vastaavaa merkkiä), joka osoittaa, onko laite käynnistetty ja toimiiko se oikein vai ei.

2.19   ”Suljetun virtapiirin ilmaisimella” tarkoitetaan näkyvää (tai muuta vastaavaa) merkkiä, joka osoittaa, että laite on käynnistetty, mutta ei sitä, toimiiko laite oikein vai ei.

2.20   ”Valinnaisella valaisimella” tarkoitetaan valaisinta, jonka asentaminen on valmistajan päätettävissä.

2.21   ”Maanpinnalla” tarkoitetaan pintaa, jolla ajoneuvo on ja jonka pitäisi olla pääosin vaakasuora.

2.22   ”Siirrettävillä osilla” tarkoitetaan niitä ajoneuvon korin seiniä tai muita ajoneuvon osia, joiden sijaintia voidaan muuttaa taittamalla, pyörittämällä tai liu’uttamalla ilman työkalujen käyttöä. Kuorma-autojen taitto-ohjaamot eivät kuulu näihin.

2.23   ”Siirrettävän osan tavanomaisella käyttöasennolla” tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ajoneuvon tavanomaista käyttötilaa ja pysäköintitilaa varten erittelemiä siirrettävän osan asentoja.

2.24   ”Ajoneuvon tavanomaisella käyttötilalla” tarkoitetaan seuraavia:

2.24.1

Moottoriajoneuvon osalta tila, jossa ajoneuvo on valmis lähtemään liikkeelle käyttömoottori käynnissä ja siirrettävät osat 2.23 kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa.

2.24.2

Perävaunun osalta tila, jossa perävaunu on kytketty vetoajoneuvoon 2.24.1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa, ja sen siirrettävät osat ovat 2.23 kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa.

2.25   ”Ajoneuvon pysäköintitilalla” tarkoitetaan seuraavia:

2.25.1

Moottoriajoneuvon osalta tila, jossa ajoneuvo on paikallaan, käyttömoottori ei ole käynnissä ja ajoneuvon siirrettävät osat ovat 2.23 kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa.

2.25.2

Perävaunun osalta tila, jossa perävaunu on kytketty vetävään moottoriajoneuvoon 2.25.1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja sen siirrettävät osat ovat 2.23 kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa.

2.26   ”Kääntyvällä valolla” tarkoitetaan valaisutoimintoa, joka tuottaa lisävaloa ajoneuvon kääntyessä.

2.27   ”Valaisinparilla” tarkoitetaan ajoneuvon vasemmalla ja oikealla puolella sijaitsevia samaan tarkoitukseen käytettäviä valaisimia.

2.27.1   ”Yhteensopivalla valaisinparilla” tarkoitetaan ajoneuvon vasemmalla ja oikealla puolella sijaitsevia samaan tarkoitukseen käytettäviä valaisimia, jotka parina täyttävät fotometriset vaatimukset.

2.28   ”Hätäjarrutuksen merkkivalolla” tarkoitetaan valoa, jolla ilmoitetaan ajoneuvon takana oleville muille tienkäyttäjille siitä, että ajoneuvoon on kohdistettu suuri hidastusvoima vallitseviin tieolosuhteisiin nähden.

2.29   Laitteen lähettämän valon väri

2.29.1   ”Valkoisella” tarkoitetaan valaisimen lähettämän valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

W12	vihreä raja:	y = 0,150 + 0,640 x
W23	kellanvihreä raja:	y = 0,440
W34	keltainen raja:	x = 0,500
W45	punavioletti raja:	y = 0,382
W56	violetti raja:	y = 0,050 + 0,750 x
W61	sininen raja:	x = 0,310

Leikkauspisteet:

	x	y
W1	0,310	0,348
W2	0,453	0,440
W3	0,500	0,440
W4	0,500	0,382
W5	0,443	0,382
W6	0,310	0,283

2.29.2   ”Vaaleankeltaisella” tarkoitetaan lähetetyn valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

SY12	vihreä raja:	y = 1,290 x – 0,100
SY23	spektripaikka
SY34	punainen raja:	y = 0,138 + 0,580 x
SY45	kellanvalkoinen raja:	y = 0,440
SY51	valkoinen raja:	y = 0,940 – x

Leikkauspisteet:

	x	y
SY1	0,454	0,486
SY2	0,480	0,519
SY3	0,545	0,454
SY4	0,521	0,440
SY5	0,500	0,440

2.29.3   ”Ruskeankeltaisella” tarkoitetaan lähetetyn valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

A12	vihreä raja:	y = x – 0,120
A23	spektripaikka
A34	punainen raja:	y = 0,390
A41	valkoinen raja:	y = 0,790 – 0,670 x

Leikkauspisteet:

	x	y
A1	0,545	0,425
A2	0,560	0,440
A3	0,609	0,390
A4	0,597	0,390

2.29.4   ”Punaisella” tarkoitetaan valaisimen lähetetyn valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

R12	keltainen raja:	y = 0,335
R23	spektripaikka
R34	violetti linja:	(lineaarinen ulottuvuus violetilla värialueella spektripaikan punaisen ja sinisen äärirajojen välillä)
R41	violetti raja:	y = 0,980 – x

Leikkauspisteet:

	x	y
R1	0,645	0,335
R2	0,665	0,335
R3	0,735	0,265
R4	0,721	0,259

2.30   Laitteen heijastama väri yöaikaan (lukuun ottamatta säännön nro 88 mukaisia heijastavia renkaita)

2.30.1   ”Valkoisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

W12	sininen raja:	y = 0,843 – 1,182 x
W23	violetti raja:	y = 0,489 x + 0,146
W34	keltainen raja:	y = 0,968 – 1,010 x
W41	vihreä raja:	y = 1,442 x – 0,136

Leikkauspisteet:

	x	y
W1	0,373	0,402
W2	0,417	0,350
W3	0,548	0,414
W4	0,450	0,513

2.30.2   ”Keltaisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

Y12	vihreä raja:	y = x – 0,040
Y23	spektripaikka
Y34	punainen raja:	y = 0,200 x + 0,268
Y41	valkoinen raja:	y = 0,970 – x

Leikkauspisteet:

	x	y
Y1	0,505	0,465
Y2	0,520	0,480
Y3	0,610	0,390
Y4	0,585	0,385

2.30.3   ”Ruskeankeltaisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

A12	vihreä raja:	y = 1,417 x – 0,347
A23	spektripaikka
A34	punainen raja:	y = 0,390
A41	valkoinen raja:	y = 0,790 – 0,670 x

Leikkauspisteet:

	x	y
A1	0,545	0,425
A2	0,557	0,442
A3	0,609	0,390
A4	0,597	0,390

2.30.4   ”Punaisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

R12	keltainen raja:	y = 0,335
R23	spektripaikka
R34	violetti linja:
R41	violetti raja:	y = 0,978 – x

Leikkauspisteet:

	x	y
R1	0,643	0,335
R2	0,665	0,335
R3	0,735	0,265
R4	0,720	0,258

2.31   Laitteen heijastaman valon väri päivällä

2.31.1   ”Valkoisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

W12	violetti raja:	y = x – 0,030
W23	keltainen raja:	y = 0,740 – x
W34	vihreä raja:	y = x + 0,050
W41	sininen raja:	y = 0,570 – x

Leikkauspisteet:

	x	y
W1	0,300	0,270
W2	0,385	0,355
W3	0,345	0,395
W4	0,260	0,310

2.31.2   ”Keltaisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

Y12	punainen raja:	y = 0,534 x + 0,163
Y23	valkoinen raja:	y = 0,910 – x
Y34	vihreä raja:	y =1,342 x – 0,090
Y41	spektripaikka

Leikkauspisteet:

	x	y
Y1	0,545	0,454
Y2	0,487	0,423
Y3	0,427	0,483
Y4	0,465	0,534

2.31.3   ”Punaisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

R12	punainen raja:	y = 0,346 – 0,053 x
R23	violetti raja:	y = 0,910 – x
R34	keltainen raja:	y = 0,350
R41	spektripaikka

Leikkauspisteet:

	x	y
R1	0,690	0,310
R2	0,595	0,315
R3	0,560	0,350
R4	0,650	0,350

2.32   Fluoresoivan laitteen valon väri päivällä

2.32.1   ”Punaisella” tarkoitetaan heijastuvan valon värikoordinaatteja (x,y) (5), jotka ovat seuraavien rajojen määrittämien alueiden sisällä:

FR12	punainen raja:	y = 0,346 – 0,053 x
FR23	violetti raja:	y = 0,910 – x
FR34	keltainen raja:	y = 0,315 + 0,047 x
FR41	spektripaikka

Leikkauspisteet:

	x	y
FR1	0,690	0,310
FR2	0,595	0,315
FR3	0,569	0,341
FR4	0,655	0,345

2.33   ”Peräänajovaroitusvalolla” (rear-end collision alert signal, RECAS) tarkoitetaan edellä kulkevan ajoneuvon takana tulevalle ajoneuvolle antamaa automaattista signaalia. Se varoittaa takana tulevaa ajoneuvoa siitä, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin törmäyksen välttämiseksi.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1	Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntähakemus valaisinten ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta.

3.2

Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat ja yksityiskohtaiset tiedot kolmena kappaleena: 3.2.1 ajoneuvotyypin kuvaus edellä 2.2.1–2.2.4 kohdassa mainittujen seikkojen osalta sekä tiedot kuormitusta koskevista rajoituksista, erityisesti suurimmasta sallitusta kuormasta tavaratilassa; 3.2.2 luettelo ajoneuvon valmistajan ajoneuvoon tarkoittamista valaisin- ja merkkivalolaitteista. Luettelossa voidaan mainita useita erityyppisiä laitteita kutakin toimintoa varten. Jokainen tyyppi on määritettävä riittävän tarkasti (osa, tyyppihyväksyntämerkki, valmistajan nimi jne.); lisäksi luettelossa voi olla kunkin toiminnon yhteydessä maininta ”tai vastaava laite”. 3.2.3 piirros valaisin- ja merkkivalolaitteistosta kokonaisuudessaan siten, että eri laitteiden sijainti ajoneuvossa käy ilmi; 3.2.4 tarvittaessa tämän säännön määräysten noudattamisen varmistamiseksi piirros tai piirrokset jokaisesta erillisestä valaisimesta siten, että niistä käy ilmi 2.9 kohdassa määritelty valaiseva pinta, 2.8 kohdassa määritelty valoa lähettävä pinta, 2.11 kohdassa määritelty vertailuakseli ja 2.12 kohdassa määritelty vertailukeskipiste. Näitä tietoja ei tarvita, jos kyseessä on takarekisterikilven valaisin (2.7.13 kohta). 3.2.5 maininta näkyvän pinnan määrittämiseen käytetystä menetelmästä (ks. 2.10 kohta). 3.2.6 Jos ajoneuvoon on asennettu mukautuva etuvalaisujärjestelmä (AFS), hakijan on toimitettava yksityiskohtainen kuvaus, joka sisältää seuraavat tiedot: 3.2.6.1 valaisutoiminnot ja valaisumuodot, joiden osalta AFS-järjestelmä on hyväksytty; 3.2.6.2 AFS-käyttösignaalit ja niiden tekniset ominaisuudet, siten kuin ne on määritelty säännön nro 123 liitteessä 10; 3.2.6.3 toimenpiteet etuvalaisutoimintojen ja -muotojen mukauttamiseksi automaattisesti tämän säännön 6.22.7.4 kohdan mukaisesti; 3.2.6.4 mahdolliset erityisohjeet valonlähteiden tarkastusta ja valojen silmämääräistä tarkastelua varten; 3.2.6.5 tämän säännön 6.22.9.2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat; 3.2.6.6 valaisimet, jotka on ryhmitelty, yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty AFS-järjestelmään; 3.2.6.7 valaisinyksiköt, jotka on suunniteltu täyttämään tämän säännön 6.22.5 kohdan vaatimukset. 3.2.7 Luokkiin M ja N kuuluvien ajoneuvojen osalta on toimitettava kuvaus edellä kohdissa 2.7.9, 2.7.10, 2.7.12, 2.7.14 ja 2.7.15 tarkoitettujen laitteiden virransyöttövaatimuksista ja soveltuvin osin tiedot erityisistä virransyötön ohjauslaitteista tai elektronisista valonlähteen ohjauslaitteista tai valovoiman säätimistä.

3.3	Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava kuormaamaton ajoneuvo, johon on asennettu 3.2.2 kohdan mukainen täydellinen valaisin- ja merkkivalolaitteisto, ja hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

3.4	Tyyppihyväksyntäasiakirjoihin on liitettävä tämän säännön liitteen 1 mukainen asiakirja.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1	Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvotyyppi täyttää säännön vaatimukset kaikkien luettelossa mainittujen laitteiden osalta, on kyseiselle ajoneuvotyypille annettava tyyppihyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 05, mikä vastaa muutossarjaa 05) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille tai samalle ajoneuvotyypille, joka on varusteltu muilla kuin edellä 3.2.2 kohdassa mainitussa luettelossa mainituilla laitteilla, ellei tämän säännön 7 kohdassa toisin määrätä.

4.3	Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin/osan hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4

Kaikkiin tämän säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa eriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat: 4.4.1 E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan (6) tunnusnumero ympyrän sisällä; 4.4.2 edellä 4.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero ja sen jälkeen R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero.

4.5

Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, 4.4.1 kohdassa tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa; tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin 4.4.1 kohdassa määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.6	Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7	Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8	Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

5.   YLEISET VAATIMUKSET

5.1   Valaisin- ja merkkivalolaitteet on asennettava siten, että 2.24, 2.24.1 ja 2.24.2 kohdassa esitetyissä tavanomaisissa käyttötiloissa ja mahdollisesta tärinästä huolimatta ne säilyttävät tässä säännössä määrätyt ominaisuudet ja mahdollistavat sen, että ajoneuvo on tämän säännön vaatimusten mukainen. Erityisesti valaisimien epähuomiossa tapahtuva virheellinen säätäminen on estettävä.

5.2   Edellä 2.7.9, 2.7.10 ja 2.7.19 kohdassa kuvatut valaisimet on asennettava siten, että ne voidaan helposti suunnata oikein.

5.2.1

Kun kyseessä ovat ajovalaisimet, jotka on varustettu muille tienkäyttäjille aiheutuvan haitan estämiseksi niissä maissa, joissa liikenteen suunta on toinen verrattuna maahan, jota varten ajovalaisin on suunniteltu, haitan eston on toteuduttava automaattisesti tai pysäköintitilassa kuljettajan toimenpitein ilman erikoistyökaluja (muita kuin ajoneuvon mukana toimitettuja (7). Ajoneuvon valmistajan on toimitettava ajoneuvon mukana tarkat ohjeet haitan estosta.

5.3   Kaikkien merkkivalolaitteiden, myös sivuseinämiin asennettujen, osalta ajoneuvoon asennetun valaisimen vertailuakselin on oltava yhdensuuntainen tiellä olevan ajoneuvon tukitasoon nähden. Lisäksi sen on oltava kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden sivuheijastimien ja sivuvalaisimien osalta ja yhdensuuntainen tähän tasoon nähden kaikkien muiden merkkivalolaitteiden osalta. Kussakin suunnassa sallitaan ± 3 asteen mittapoikkeama. Lisäksi on noudatettava kaikkia valmistajan antamia asennusta koskevia erityisohjeita.

5.4   Erityisohjeiden puuttuessa valaisimien korkeus ja suuntaus on tarkastettava tasaisella, vaakasuoralla pinnalla olevalla kuormittamattomalla ajoneuvolla 2.24, 2.24.1 ja 2.24.2 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja niin, että mahdollinen AFS-järjestelmä on neutraalissa tilassa.

5.5   Erityisohjeiden puuttuessa parin muodostaviin valaisimiin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

5.5.1

Valaisimet on asennettava ajoneuvoon symmetrisesti suhteessa pituussuuntaiseen keskitasoon (tämä arvio perustuu valaisimen ulkoiseen geometriseen muotoon eikä sen 2.9 kohdassa tarkoitetun valaisevan pinnan reunaan).

5.5.2

Valaisimien on oltava toisiinsa nähden symmetrisiä suhteessa pituussuuntaiseen keskitasoon. Tämä vaatimus ei koske valaisimen sisärakennetta.

5.5.3

Valaisimien on täytettävä samat kolorimetriset vaatimukset ja niiden fotometristen ominaisuuksien on oltava pääosin samanlaiset. Tämä ei koske luokkaan F3 kuuluvien sumuvalaisimien muodostamaa yhteensopivaa paria.

5.5.4

Valaisimilla on oltava likimain samanlaiset fotometriset ominaisuudet.

5.6   Ulkoiselta muodoltaan epäsymmetristen ajoneuvojen osalta edellä tarkoitetut vaatimukset on täytettävä mahdollisimman täydellisesti.

5.7   Ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet

5.7.1

Valaisimet voidaan ryhmitellä, yhdistää tai yhdistää rakenteellisesti toisiinsa, jos kaikki väriä, sijaintia, suuntausta, geometristä näkyvyyttä ja sähköliitäntöjä koskevat vaatimukset sekä mahdolliset muut vaatimukset täyttyvät. 5.7.1.1 Valaisimen fotometristen ja kolorimetristen vaatimusten on täytyttävä, kun kaikki muut toiminnot, joiden kanssa kyseinen valaisin on ryhmitetty, yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty, ovat kytkettyinä pois päältä (OFF). Edellä sanotusta poiketen silloin, kun etu- tai takavalaisin on rakenteellisesti yhdistetty yhden tai useamman muun sellaisen toiminnon kanssa, joka voi olla toiminnassa samanaikaisesti sen kanssa, näitä muita toimintoja koskevien värivaatimusten on täytyttävä silloin, kun rakenteellisesti yhdistetyt toiminnot ja etu- tai takavalaisin ovat kytkettyinä toimintaan (ON). 5.7.1.2 Jarru- ja suuntavalaisimia ei ole sallittua yhdistää rakenteellisesti muiden toimintojen kanssa. 5.7.1.3 Jos jarruvalaisimet ja suuntavalaisimet on ryhmitetty, niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 5.7.1.3.1 Vaaka- tai pystysuuntaiset suorat linjat, jotka kulkevat näiden toimintojen näkyvien pintojen projektioiden läpi tasolla, joka on kohtisuorassa vertailuakseliin nähden, saavat leikata korkeintaan kaksi rajalinjaa, jotka erottavat toisistaan vierekkäisiä erivärisiä alueita. 5.7.1.3.2 Valaisimien näkyvät pinnat, jotka perustuvat valoa lähettävien pintojen ääriviivojen rajoittamiin alueisiin, eivät ole päällekkäisiä vertailuakselin suunnassa.

5.7.2

Jos yksittäisen lampun näkyvä pinta muodostuu kahdesta tai useammasta erillisestä osasta, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset: 5.7.2.1 Joko erillisten osien projektion kokonaisala tasolla, joka sivuaa ulkolinssin ulkopintaa ja joka on kohtisuorassa vertailuakseliin nähden, peittää vähintään 60 prosenttia kyseistä projektiota ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta, tai etäisyys kahden vierekkäisen / toisiaan sivuavan erillisen osan välillä on enintään 15 mm mitattuna kohtisuorasti vertailuakseliin nähden. Tämä vaatimus ei koske heijastimia. 5.7.2.2 Taikka, jos on kyse toiminnallisesti integroiduista valaisimista, kahden vierekkäisen näkyvän pinnan välinen etäisyys vertailuakselin suunnassa on enintään 75 mm mitattuna kohtisuoraan vertailuakseliin nähden.

5.8   Suurin korkeus maanpinnasta on mitattava näkyvän pinnan korkeimmasta kohdasta ja pienin korkeus näkyvän pinnan alimmasta kohdasta vertailuakselin suunnassa.

Lähivalaisimien osalta pienin korkeus maanpintaan nähden mitataan optisen järjestelmän (esim. heijastin, linssi, heijastuslinssi) tehollisen valaisupinnan alimmasta kohdasta, riippumatta järjestelmän käyttötarkoituksesta.

Jos (suurin ja pienin) korkeus maanpinnan yläpuolella täyttää selvästi säännön vaatimukset, minkään pinnan tarkkoja reunoja ei tarvitse määrittää.

5.8.1

Sijainti määritetään leveyden osalta siitä näkyvän pinnan reunasta vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, kun tarkoitetaan kokonaisleveyttä, ja vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan sisäreunoista, kun tarkoitetaan valaisimien välistä etäisyyttä. Jos sijainti täyttää leveyden osalta selvästi säännön vaatimukset, minkään pinnan tarkkoja reunoja ei tarvitse määrittää.

5.9   Erityisohjeiden puuttuessa valaisimen fotometrisiä ominaisuuksia (esim. voimakkuutta, väriä tai näkyvää pintaa) ei saa tarkoituksellisesti muuttaa valaisimen toiminta-aikana.

5.9.1

Suuntavalaisimien, hätävilkkujen, jäljempänä olevan 6.18.7 kohdan mukaisten ruskeankeltaisten sivuvalaisimien ja hätäjarrutuksen merkkivalon on oltava vilkkuvia valaisimia.

5.9.2

Valaisimien fotometriset ominaisuudet voivat vaihdella a) suhteessa ympäristön valoisuuteen; b) muiden valaisimien toimintaan kytkeytymisen seurauksena; tai c) kun valaisinta käytetään jonkin muut valaisutoiminnon tuottamiseen; sillä edellytyksellä, että fotometristen ominaisuuksien muutos on valaisinta koskevien teknisten määräysten mukainen.

5.10   Edellä 2.7 kohdassa määritelty valaisin ei saa lähettää eteenpäin punaista valoa, joka voisi aiheuttaa sekaannusta, ja mikään 2.7 kohdassa määritelty valaisin ei saa lähettää taaksepäin valkoista valoa, joka voisi aiheuttaa sekaannusta. Ajoneuvon sisäpuolisia valaisinlaitteita ei oteta huomioon. Epäselvissä tapauksissa tämä vaatimus on tarkistettava seuraavasti:

5.10.1

Punaisen valon näkyvyys ajoneuvosta eteenpäin, lukuun ottamatta takimmaista punaista sivuvalaisinta: punaisen valaisimen näkyvä pinta ei saa näkyä suoraan, jos sitä tarkastellaan eri kohdista aluetta 1 liitteessä 4 kuvatulla tavalla.

5.10.2

Valkoisen valon näkyvyys ajoneuvon taakse lukuun ottamatta ajoneuvoon asennettuja peruutusvalaisimia ja valkoisia sivunäkyvyysmerkintöjä: valkoisen valaisimen näkyvä pinta ei saa näkyä suoraan, jos sitä tarkastellaan 25 metriä ajoneuvon takana olevalta poikittaiselta tasolta alueelta 2 (ks. liite 4).

5.10.3

Tarkasteltavia alueita 1 ja 2 rajoittavat erikseen seuraavat tasot: 5.10.3.1 Korkeussuunnassa kaksi vaakasuoraa tasoa, jotka sijaitsevat 1 ja 2,2 metriä maanpinnan yläpuolella. 5.10.3.2 Leveyssuunnassa kaksi pystytasoa, jotka muodostavat eteen ja taakse 15°:n kulman ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta ulospäin ja kulkevat ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa yhdensuuntaisten, ajoneuvon kokonaisleveyttä rajoittavien pystytasojen kosketuspisteen tai -pisteiden kautta. Jos kosketuspisteitä on useita, etumaisin vastaa etutasoa ja takimmaisin takatasoa.

5.11   Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että etu- ja takavalaisimet, mahdolliset äärivalaisimet, mahdolliset sivuvalaisimet ja takarekisterikilven valaisin voidaan kytkeä päälle (ON) ja pois päältä (OFF) ainoastaan samanaikaisesti.

5.11.1

Tätä edellytystä ei sovelleta, 5.11.1.1 kun etu- ja takavalaisimet sekä sivuvalaisimet, jotka on yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty edellä tarkoitettuihin valaisimiin pysäköintivalaisimina, on kytketty toimintaan (ON); tai 5.11.1.2 kun sivuvalaisimet vilkkuvat yhdessä suuntavalaisimien kanssa; tai 5.11.1.3 kun merkkivalojärjestelmä toimii 6.2.7.6.2 kohdan mukaisesti.

5.11.2

Edellytystä ei sovelleta etuvalaisimiin, kun niiden toiminnot korvataan 5.12.1 kohdan mukaisesti.

5.11.3

Kun kyseessä on toiminnallisesti integroitu valaisinjärjestelmä, kaikkien valonlähteiden on kytkeydyttävä päälle (ON) ja pois (OFF) samanaikaisesti.

5.12   Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että kauko- ja lähivalaisimia ja etusumuvalaisimia ei voida kytkeä päälle, elleivät myös 5.11 kohdassa tarkoitettuja valaisimia kytketä päälle. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta kauko- ja lähivalaisimiin, kun niillä voidaan antaa varoitusvalomerkki siten, että kaukovalaisin tai että lähivalaisin lähettää lyhyin välein välkkyvää valoa tai että kaukovalaisin ja lähivalaisin lähettävät vuorotellen lyhyin välein välkkyvää valoa.

5.12.1

Lähivalaisimet ja/tai kaukovalaisimet ja/tai etusumuvalaisimet voivat korvata etuvalaisimien toiminnon seuraavilla edellytyksillä: 5.12.1.1 valaisimien sähkökytkennät ovat sellaiset, että jos jokin näistä valaisinlaitteista vikaantuu, etuvalaisimet aktivoituvat uudelleen automaattisesti, ja 5.12.1.2 korvaava valaisin tai toiminto täyttää vastaavan etuvalaisimen osalta vaatimukset, jotka koskevat a) etuvalaisinten geometristä näkyvyyttä 6.9.5 kohdan mukaisesti; ja b) fotometrisiä vähimmäisarvoja valon jakautumiskulmien mukaisesti; ja 5.12.1.3 korvaavan valaisimen testausselosteissa esitetään asianmukainen näyttö 5.12.1.2 kohdan vaatimusten täyttymisestä.

5.13   Ilmaisin

Kun tässä säännössä määrätään suljetun virtapiirin ilmaisimesta, se voidaan korvata ”toiminnan” ilmaisimella.

5.14   Peitettävät valaisimet

5.14.1

Valaisimien peittäminen on kielletty, lukuun ottamatta kaukovalaisimia, lähivalaisimia ja etusumuvalaisimia, jotka voidaan peittää silloin, kun ne eivät ole käytössä.

5.14.2

Jos jokin vika vaikuttaa peittämislaitteiden toimintaan, valaisimien on pysyttävä käyttöasennossaan, jos ne ovat jo käytössä, tai ne on voitava siirtää käyttöasentoon työkaluja käyttämättä.

5.14.3

On oltava mahdollista siirtää valaisimet käyttöasentoon ja kytkeä ne päälle yhdellä hallintalaitteella. Valaisimet on kuitenkin voitava siirtää käyttöasentoon myös kytkemättä niitä päälle. Ryhmitettyjen kaukovalaisimien ja lähivalaisimien osalta edellä tarkoitetulta hallintalaitteelta edellytetään kuitenkin ainoastaan lähivalaisimien aktivoimista.

5.14.4

Kuljettajan paikalta ei saa olla mahdollista tahallisesti pysäyttää päälle kytkeytyvien valaisimien liikettä, ennen kuin ne saavuttavat käyttöasentonsa. Jos valaisimien liike voi häikäistä muita tiellä liikkujia, ne saavat syttyä vasta, kun ne ovat saavuttaneet käyttöasentonsa.

5.14.5

Kun peittämislaitteen lämpötila on – 30 °C – + 50 °C, ajovalaisimien on kyettävä saavuttamaan käyttöasentonsa kolmen sekunnin kuluessa siitä, kun hallintalaitetta käytetään.

5.15   Valaisimien (8) lähettämän valon värit ovat seuraavat:

kaukovalaisin	valkoinen
lähivalaisin	valkoinen
etusumuvalaisin	valkoinen tai vaaleankeltainen
peruutusvalaisin	valkoinen
suuntavalaisin	ruskeankeltainen
hätävilkkukytkentä	ruskeankeltainen
jarruvalaisin	punainen
hätäjarrutuksen merkkivalo	ruskeankeltainen tai punainen
peräänajovaroitusmerkkivalo	ruskeankeltainen
takarekisterikilven valaisin	valkoinen
etuvalaisin	valkoinen
takavalaisin	punainen
etusumuvalaisin	valkoinen tai vaaleankeltainen
takasumuvalaisin	punainen
pysäköintivalaisin	valkoinen edestä, punainen takaa, ruskeankeltainen, jos rakenteellisesti yhdistetty sivusuuntavalaisimeen tai sivuvalaisimeen
sivuvalaisin	ruskeankeltainen; takimmaisin sivuvalaisin voi kuitenkin olla punainen, jos se on ryhmitelty tai yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty takavalaisimen, takaäärivalaisimen, takasumuvalaisimen tai jarruvalaisimen kanssa tai jos se on ryhmitelty tai osa sen valoa lähettävästä pinnasta on yhteinen takaheijastimen kanssa
äärivalaisin	valkoinen edessä, punainen takana
huomiovalaisin	valkoinen
takaheijastin muun kuin kolmion muotoinen	punainen
takaheijastin, kolmion muotoinen	punainen
etuheijastin, muun kuin kolmion muotoinen	sama kuin saapuva valo (9)
sivuheijastin, muun kuin kolmion muotoinen	ruskeankeltainen; takimmaisin sivuheijastin voi kuitenkin olla punainen, jos se on ryhmitelty tai jos osa valoa lähettävästä pinnasta on yhteinen takavalaisimen, takaäärivalaisimen, takasumuvalaisimen, jarruvalaisimen, punaisen takimmaisen sivuvalaisimen tai muun kuin kolmion muotoisen takaheijastimen kanssa
kulmavalaisin	valkoinen
näkyvyysmerkintä	valkoinen eteen
	valkoinen tai keltainen sivulle
	punainen tai keltainen taakse (10)
mukautuva etuvalaisujärjestelmä (AFS-järjestelmä)	valkoinen
ulkovalaisin	valkoinen

5.16   Valaisimien lukumäärä

5.16.1

Ajoneuvoon kiinnitettyjen valaisimien lukumäärän on oltava tämän säännön valaisinkohtaisissa erityisvaatimuksissa esitetty.

5.17   Valaisimia saa asentaa siirrettäviin osiin, mikäli 5.18, 5.19 ja 5.20 kohdan vaatimukset täyttyvät.

5.18   Takavalaisimia, takasuuntavalaisimia ja takaheijastimia, sekä kolmion muotoisia että muun kuin kolmion muotoisia, saa asentaa liikutettaviin osiin ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

5.18.1

jos siirrettäviin osiin asennetut valaisimet täyttävät kaikissa liikutettavien osien kiinteissä asennoissa kaikki niiden sijaintia ja geometristä näkyvyyttä koskevat sekä fotometriset vaatimukset;

5.18.2

jos 5.18 kohdassa tarkoitetut toiminnot toteutetaan kahden D:llä merkityn (ks. 2.1.6.1 kohta) valaisimen yhdistelmällä, vain toisen näistä valaisimista on täytettävä asentoa, geometristä näkyvyyttä ja fotometrisiä ominaisuuksia koskevat vaatimukset kyseisten valaisimien osalta kaikissa liikuteltavien osien kiinteissä asennoissa; tai

5.18.3

jos edellä mainittuja toimintoja varten on asennettu ja aktivoitu lisävalaisimia, kun liikuteltava osa on jossakin kiinteässä avoimessa asennossa, edellyttäen, että lisävalaisimet täyttävät kaikki liikuteltavaan osaan asennettuihin valaisimiin sovellettavat sijaintia ja geometristä näkyvyyttä koskevat sekä fotometriset vaatimukset.

5.18.4

Jos 5.18 kohdassa tarkoitetut toiminnot tuottaa toiminnallisesti integroitu valaisinjärjestelmä, jommankumman seuraavista edellytyksistä on toteuduttava: a) Jos toiminnallisesti integroitu valaisinjärjestelmä on kokonaisuudessaan asennettu liikuteltaviin osiin, 5.18.1 kohdan vaatimusten on täytyttävä. Edellä tarkoitettuja toimintoja varten voidaan kuitenkin aktivoida lisävalaisimia, kun liikuteltava osa on jossakin kiinteässä avoimessa asennossa, edellyttäen, että lisävalaisimet täyttävät kaikki liikuteltavaan osaan asennettuihin valaisimiin sovellettavat sijaintia ja geometristä näkyvyyttä koskevat sekä fotometriset vaatimukset; tai b) Jos toiminnallisesti integroitu valaisinjärjestelmä on asennettu osittain kiinteään osaan ja osittain liikuteltavaan osaan, integroitujen valaisimien, jotka hakija on eritellyt laitteen hyväksyntäprosessin aikana, on täytettävä kaikki kyseisiin valaisimiin sovellettavat sijaintia ja geometristä näkyvyyttä ulospäin koskevat sekä fotometriset vaatimukset. Geometristä näkyvyyttä sisäänpäin koskevien vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos kyseiset toiminnallisesti integroidut valaisimet ovat liikuteltavan osan kaikissa kiinteissä asennoissa niiden fotometristen arvojen mukaiset, joita sovelletaan laitteen hyväksyntään valon jakautumisen osalta.

5.19   Kun liikuteltavat osat ovat muussa kuin ”tavanomaisessa käyttöasennossa”, niihin asennetut laitteet eivät saa aiheuttaa haittaa tienkäyttäjille.

5.20   Kun valaisin on asennettu liikuteltavaan osaan joka on ”tavanomaisessa käyttöasennossa”, valaisimen on aina palattava valmistajan tämän säännön mukaisesti määrittämään asentoon. Lähivalaisimien ja etusumuvalaisimien osalta tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos sen jälkeen, kun liikuteltavia osia on liikutettu ja sitten palautettu tavanomaiseen asentoon 10 kertaa, mikään kyseisten valaisimien kallistuskulmista suhteessa valaisimen alustaan ei eroa enempää kuin 0,15 prosenttia 10 mitatun arvon keskiarvosta, mitattuna liikuteltavan osan kunkin toimintakerran jälkeen. Jos tämä arvo ylittyy, kutakin 6.2.6.1.1 kohdassa eriteltyä raja-arvoa on muutettava vastaavasti sallitun kallistuksen pienentämiseksi, kun ajoneuvo tarkastetaan liitteen 6 mukaisesti.

5.21   Mikään liikuteltava osa, riippumatta siitä onko siihen asennettu merkkivalo tai ei, ei missään kiinteässä asennossa, joka ei ole ”tavanomainen käyttöasento” saa peittää enempää kuin 50 prosenttia etu- ja takavalaisimien, etu- ja takasuuntavalaisimien ja heijastimien näkyvästä pinnasta vertailuakselin suunnassa.

Jos edellä mainitun vaatimuksen noudattaminen ei ole mahdollista

5.21.1

lisävalaisimet, jotka täyttävät kaikki edellä mainittuihin valaisimiin sovellettavat sijaintia ja geometristä näkyvyyttä koskevat sekä fotometriset vaatimukset, on otettava käyttöön, kun liikuteltava osa peittää yli 50 prosenttia valaisimien näkyvästä pinnasta vertailuakselin suunnassa; tai

5.21.2

ilmoituslomakkeessa (liitteessä 1 oleva 10.1 kohta) on oltava huomautus muille viranomaisille siitä, että liikuteltavat osat voivat peittää enemmän kuin 50 prosenttia näkyvästä pinnasta vertailuakselin suunnassa; ja ajoneuvoon on kiinnitettävä käyttäjän tiedoksi ilmoitus, että liikuteltavien osien tietyissä asennoissa muita tiellä liikkujia on varoitettava tiellä olevasta ajoneuvosta varoituskolmiolla tai muilla kansallisten vaatimusten mukaisilla laitteilla.

5.21.3

Edellä olevaa 5.21.2 kohtaa ei sovelleta heijastimiin.

5.22   Heijastimia lukuun ottamatta valaisimen, jota ei voi saada toimimaan pelkällä valonlähteen ja/tai varokkeen asennuksella, ei katsota olevan asennettuna, vaikka valaisimessa olisikin hyväksyntämerkki.

5.23   Valaisimet on asennettava ajoneuvoon siten, että valonlähde voidaan vaihtaa asianmukaisesti ilman ammattiapua ja käyttämättä muita erikoistyökaluja kuin niitä, jotka valmistaja on toimittanut ajoneuvon mukana. Valmistajan on toimitettava ajoneuvon mukana tarkat ohjeet vaihtamista varten. Tätä kohtaa ei sovelleta

a)	laitteisiin, jotka on hyväksytty varustettuna valonlähteellä, jota ei voi vaihtaa;

b)	laitteisiin, jotka on hyväksytty varustettuna säännön nro 99 mukaisella valonlähteellä.

5.24   Takavalaisimen merkkivalotoiminnon vaihtaminen tilapäisesti varatoimena on sallittu, mikäli korvaava toiminto on vikatapauksessa samanvärinen, teholtaan sama ja sijainniltaan sama kuin toiminto, joka on lakannut toimimasta, ja mikäli korvaava laite on toimintakuntoinen myös alkuperäisessä varatoiminnossaan. Varavalaisimen ollessa toiminnassa kojelaudassa olevan ilmaisimen (ks. tämän säännön 2.18 kohta) on ilmoitettava tilapäisestä vaihtumisesta ja korjaustarpeesta.

5.25   Jos ajoneuvossa on mukautuva etuvalaisujärjestelmä (AFS), sen katsotaan vastaavan lähivalaisinparia; jos AFS-järjestelmä tuottaa kaukovalotoimintoja, sen katsotaan vastaavan kaukovalaisinparia.

5.26   Sellaiset valovoiman säädöllä varustetut takasuuntavalaisimet, takavalaisimet, jarruvalaisimet (lukuun ottamatta S4-luokan jarruvalaisimia) ja takasumuvalaisimet ovat sallittuja, jotka reagoivat samanaikaisesti ainakin yhteen seuraavista ulkoisista olosuhteista: ympäristön valoisuus, sumu, lumisade, vesisade, tihku, pölyäminen ja valoa lähettävän pinnan likaisuus, sillä edellytyksellä, että valaisimien valovoiman suhde säilyy muutosten aikana määräysten mukaisena. Siirtymävaiheessa ei saa tapahtua äkkinäistä valovoiman muutosta. Luokan S4 jarruvalaisimet voivat tuottaa vaihtuvaa valovoimaa muista valaisimista riippumatta. Kuljettajalla voi olla mahdollisuus asettaa valaisimet toimimaan vakiovalovoimalla tai vaihtuvalla valovoimalla.

5.27   M- ja N-luokan ajoneuvojen osalta hakijan on osoitettava typpihyväksyntätestauksesta vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle että 2.7.9, 2.7.10, 2.7.12, 2.7.14 ja 2.7.15 kohdassa tarkoitettujen laitteiden virransyöttö vastaa seuraavassa esitettyjä vaatimuksia silloin, kun ajoneuvo on vakiojännitteellisessä, valmistajan ilmoittamalle moottoriajoneuvoluokalle tyypillisessä toimintatilassa:

5.27.1

Niiden laitteiden liittimille tuleva jännite, jotka on tyyppihyväksyntäasiakirjojensa mukaan testattu joko erityisellä virransyötön ohjauslaitteella tai elektronisella valonlähteen ohjauslaitteella tai sekundaarisessa toimintatilassa taikka hakijan pyytämällä jännitteellä, ei saa olla suurempi kuin jännite, joka on määritetty asianomaisille laitteille tai toiminnoille sellaisina kuin ne on hyväksytty.

5.27.2

Muissa kuin 5.27.1 kohdassa tarkoitetuissa virransyöttöolosuhteissa laitteiden tai toimintojen liittimille tuleva jännite saa ylittää enintään 3 prosentilla seuraavat arvot: 6,75 V (6 voltin järjestelmät), 13,5 V (12 voltin järjestelmät) tai 28 V (24 voltin järjestelmät).

5.27.3

Edellä olevia 5.27.1 ja 5.27.2 kohdan säännöksiä ei sovelleta laitteisiin, joihin sisältyy elektroninen valonlähteen säädin tai valovoiman säädin.

5.27.4

Hyväksyntäasiakirjaan on liitettävä seoste, jossa esitetään vaatimusten noudattamisen toteamisessa käytetyt menetelmät ja saadut tulokset.

5.28   Geometriseen näkyvyyteen liittyvät yleiset säännökset

5.28.1

Geometrisen näkyvyyden kulmien sisällä ei saa olla mitään estettä valaisimen näkyvästä pinnasta lähtevän valon etenemiselle havainnoituna äärettömyydestä. Huomioon ei kuitenkaan oteta sellaisia esteitä, jotka olivat olemassa jo valaisinta tyyppihyväksyttäessä.

5.28.2

Jos mittaukset tehdään lähempänä valaisinta, havaintosuuntaa on siirrettävä yhdensuuntaisesti, jotta saavutettaisiin sama tarkkuus.

5.28.3

Jos valaisimen ollessa asennettuna ajoneuvon muut osat peittävät valaisimen näkyvän pinnan osia, on toimitettava todisteet siitä, että se valaisimen osa, jota esteet eivät peitä, vastaa yhä laitteen hyväksynnälle määrättyjä valoteknisiä arvoja.

5.28.4

Jos vaakatason alapuolella oleva geometrisen näkyvyyden pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen (valaisin sijaitsee alle 750 mm maanpinnan yläpuolella), asennetun optisen yksikön fotometristä mittauskenttää voidaan pienentää 5 asteeseen vaakatason alapuolella.

5.28.5

Kun kyseessä on toiminnallisesti integroitu valaisinjärjestelmä, geometristä näkyvyyttä koskevien vaatimusten on täytyttävä, kun kaikki integroidut valaisimet ovat toiminnassa samanaikaisesti.

6.   VALAISINKOHTAISET VAATIMUKSET

6.1   Kaukovalaisin (sääntö nro 98 ja sääntö nro 112)

6.1.1   Käyttö

Pakollinen moottoriajoneuvoissa. Kielletty perävaunuissa.

6.1.2   Lukumäärä

Kaksi tai neljä; tyyppihyväksyntä säännön nro 31, 98 tai 112 mukaisesti, lukuun ottamatta luokan A ajovalaisimia.

Luokan N3 ajoneuvot: Voidaan asentaa kaksi ylimääräistä kaukovalaisinta.

Jos ajoneuvoon on asennettu neljä peitettävää ajovalaisinta, kahden lisäajovalaisimen asennus on sallittu ainoastaan lyhyin välein välkkyvän merkkivalon (ks. 5.12 kohta) lähettämiseksi päivänvalossa.

6.1.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.1.4   Sijainti

6.1.4.1   Leveyssuunnassa: Ei erityisvaatimuksia

6.1.4.2   Korkeussuunnassa: Ei erityisvaatimuksia

6.1.4.3   Pituussuunnassa: Ajoneuvon edessä; tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ja/tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.1.5   Geometrinen näkyvyys

Valaisevan pinnan näkyvyys, myös niillä alueilla, jotka eivät näy valaistuina havaintosuunnassa, on varmistettava avauskulmassa, jonka määrittävät valaisevan pinnan kehältä lähtevät suorat, jotka muodostavat vähintään 5 asteen kulman ajovalaisimen vertailuakselin kanssa. Geometrisen näkyvyyden kulmien alkupisteenä on valaisevan pinnan projektion kehä poikittaisella tasolla, joka sivuaa ajovalaisimen linssin etumaisinta osaa.

6.1.6   Suuntaus

Eteenpäin

Korkeintaan yksi kaukovalaisin ajoneuvon kummallakin sivulla voi kääntyä ja siten lähettää kääntyvää valoa.

6.1.7   Sähköliitännät

6.1.7.1   Lukuun ottamatta tilannetta, jossa kaukovalaisimia käytetään lyhyin välein välkkyvän merkkivalon tuottamiseen, kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle (ON) vain silloin, kun päävalokytkin on asennossa ”ajovalot päällä” (ON) tai automaattiasennossa (AUTO) ja lähivalojen automaattisen päällekytkeytymisen edellytykset ovat voimassa. Jälkimmäisessä tapauksessa kaukovalojen on kytkeydyttävä pois päältä automaattisesti, kun lähivalojen automaattisen kytkeytymisen edellytykset eivät enää ole voimassa.

6.1.7.2   Kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle joko yhtäaikaisesti tai pareittain. Jos luokan N3 ajoneuvoon on asennettu ylimääräiset kaksi kaukovalaisinta 6.1.2 kohdan mukaisesti, korkeintaan kaksi paria saa syttyä yhtä aikaa. Vaihdettaessa lähivaloilta kaukovaloille on ainakin yhden kaukovalaisinparin kytkeydyttävä päälle. Vaihdettaessa kaukovaloilta lähivaloille on kaikkien kaukovalaisimien sammuttava yhtäaikaisesti.

6.1.7.3   Lähivalaisimet voivat pysyä kytkettyinä samaan aikaan kuin kaukovalaisimet.

6.1.7.4   Kun ajoneuvoon on asennettu neljä peitettävää ajovalaisinta, niiden toiminta-asennon on estettävä mahdollisten muiden ajovalaisimien yhtäaikainen toiminta, jos nämä on tarkoitettu lyhyin välein välkkyvän merkkivalon (ks. 5.12 kohta) lähettämiseksi päivänvalossa.

6.1.8   Ilmaisin

Suljetun virtapiirin ilmaisin on pakollinen.

6.1.9   Muut vaatimukset

6.1.9.1   Kaukovalaisimien, jotka voidaan kytkeä päälle samanaikaisesti, suurin yhteinen kytkettävissä oleva voimakkuus saa olla enintään 430 000 cd, joka vastaa vertailuarvoa 100.

6.1.9.2   Tämä suurin voimakkuus määritetään laskemalla yhteen yksittäiset vertailumerkit, jotka on merkitty eri valaisimiin. Valaisimien, joihin on merkitty ”R” tai ”CR”, vertailumerkki on ”10”.

6.2   Lähivalaisin (sääntö nro 98 ja sääntö nro 112)

6.2.1   Käyttö

Pakollinen moottoriajoneuvoissa. Kielletty perävaunuissa.

6.2.2   Lukumäärä

Kaksi; tyyppihyväksyntä säännön nro 31, 98 tai 112 mukaisesti, lukuun ottamatta luokan A ajovalaisimia.

6.2.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.2.4   Sijainti

6.2.4.1   Leveyssuunnassa: näkyvän pinnan se reuna vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Näkyvien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselien suuntaisesti on oltava vähintään 600 mm. Tätä vaatimusta ei sovelleta luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin. Kaikkien muiden moottoriajoneuvoluokkien osalta etäisyys voi olla vain 400 mm, mikäli ajoneuvon kokonaisleveys on alle 1 300 mm.

6.2.4.2   Korkeussuunnassa: vähintään 500 mm mutta enintään 1 200 mm maanpinnan yläpuolella. Luokan N3G (maasto)ajoneuvoissa (11) enimmäiskorkeus voi olla 1 500 mm.

6.2.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon etuosassa. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ja/tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.2.5   Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien α ja ß avulla 2.13 kohdan mukaisesti:

α	=	15° ylöspäin ja 10° alaspäin,
ß	=	45° ulospäin ja 10° sisäänpäin.

Koska lähivalaisimilta vaadittavat fotometriset arvot eivät kata koko geometristä näkökenttää, vaaditaan jäljelle jäävässä tilassa 1 cd:n vähimmäisarvo tyyppihyväksyntää varten. Väliseinät tai muut varusteosat valaisimen lähellä eivät saa aiheuttaa muita tienkäyttäjiä häiritseviä ilmiöitä.

6.2.6   Suuntaus

Eteenpäin

6.2.6.1   Pystysuuntaus

6.2.6.1.1   Ajoneuvon valmistajan on määriteltävä 0,1 prosentin tarkkuudella lähivalon valorajan alkukaltevuus alaspäin (mitataan kuormittamattomassa ajoneuvossa), kun yksi henkilö istuu kuljettajan istuimella. Tämä arvo on merkittävä kaikkiin ajoneuvoihin joko toisen ajovalaisimen tai valmistajan kilven läheisyyteen helposti luettavalla ja pysyvällä, liitteessä 7 esitetyllä merkillä.

Tämä kaltevuus alaspäin määritetään 6.2.6.1.2 kohdan mukaisesti.

6.2.6.1.2.   Sen mukaan, mikä on vertailuakselin suunnassa lähivalaisimen näkyvän pinnan alemman reunan asennuskorkeus h (joka mitataan kuormittamattomassa ajoneuvossa ja ilmaistaan metreinä), lähivalon valorajan pystykaltevuuden on kaikissa liitteessä 5 esitetyissä staattisissa olosuhteissa pysyttävä jäljempänä esitettyjen raja-arvojen sisällä, ja alkusuuntauksella on oltava seuraavat arvot:

h < 0,8 raja-arvot : välillä – 0,5 % ja – 2,5 % alkusuuntaus : välillä – 1 % ja – 1,5 %

0,8 ≤ h ≤ 1 raja-arvot : välillä – 0,5 % ja – 2,5 % alkusuuntaus : välillä – 1 % ja – 1,5 % tai, ajoneuvon valmistajan valinnan mukaan, raja-arvot : välillä – 1 % ja – 3 % alkusuuntaus : välillä – 1,5 % ja – 2 % Ajoneuvon tyyppihyväksyntähakemukseen on tässä tapauksessa sisällytettävä tieto siitä, kumpaa kahdesta vaihtoehdosta käytetään.

h > 1 raja-arvot : välillä – 1 % ja – 3 % alkusuuntaus : välillä – 1,5 % ja – 2 %

Edellä tarkoitetuista raja-arvoista ja alkusuuntausarvoista esitetään yhteenveto jäljempänä olevassa kaaviossa.

Luokan N3G (maasto)ajoneuvojen osalta, kun valaisin on yli 1 200 mm:n korkeudella, valorajan pystykaltevuuden on oltava välillä – 1,5 % ja – 3,5 %.

Alkusuuntauksen on oltava välillä – 2 % ja – 2,5 %.

6.2.6.2   Ajovalaisimien tasonsäätölaite

6.2.6.2.1   Jos ajovalaisimien tasonsäätölaite on tarpeen 6.2.6.1.1 ja 6.2.6.1.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, laitteen on oltava automaattinen.

6.2.6.2.2   Käsin portaittaisesti tai portaattomasti säädettävät laitteet voidaan kuitenkin hyväksyä, jos niissä on pysäytyspiste, jossa valaisimet voidaan suunnata 6.2.6.1.1 kohdassa määriteltyyn alkukaltevuuteen tavallisten säätöruuvien avulla tai samankaltaisin keinoin.

Näitä käsin säädettäviä laitteita on voitava käyttää kuljettajan istuimelta.

Portaattomasti säädettävissä laitteissa on oltava vertailumerkit, jotka ilmoittavat lähivalon säätöä vaativat kuormitusolosuhteet.

Asentojen lukumäärän portaittain säädettävissä laitteissa on oltava sellainen, että 6.2.6.1.2 kohdassa esitetyt arvot saavutetaan kaikissa liitteessä 5 esitetyissä kuormitusolosuhteissa.

Liitteessä 5 esitetyt kuormitusolosuhteet, jotka vaativat lähivalon säätämistä, on merkittävä selvästi myös näiden laitteiden hallintalaitteen läheisyyteen (ks. liite 8).

6.2.6.2.3   Jos 6.2.6.2.1 ja 6.2.6.2.2 kohdassa kuvatut laitteet vioittuvat, lähivalo ei saa joutua asentoon, jossa kallistus on pienempi kuin laitteen vioittumishetkellä.

6.2.6.3   Mittausmenettely

6.2.6.3.1   Alkukaltevuuden säätämisen jälkeen mitataan lähivalon pystykaltevuus prosentteina ilmaistuna staattisissa olosuhteissa kaikissa liitteessä 5 määritellyissä kuormausolosuhteissa.

6.2.6.3.2   Lähivalaisimien kaltevuuden vaihtelun mittaaminen kuormituksen funktiona on tehtävä liitteen 6 mukaista testausmenettelyä noudattaen.

6.2.6.4   Vaakasuuntaus

Toisen tai molempien lähivalaisimien vaakasuuntausta voidaan muuttaa kääntyvän valon tuottamiseksi, mikäli, jos koko valokeilaa tai valorajan kulmaa siirretään, valorajan kulma ei leikkaa ajoneuvon painopisteen kulkulinjaa sellaiselta etäisyydeltä ajoneuvon etuosasta, joka on enemmän kuin 100 kertaa kyseisten lähivalaisimien asennuskorkeus.

6.2.7   Sähköliitännät

6.2.7.1   Hallintalaitteen, jolla vaihdetaan lähivalaisimet päälle, on kytkettävä pois kaikki kaukovalaisimet samanaikaisesti.

6.2.7.2   Lähivalo voi pysyä kytkettynä samaan aikaan kuin kaukovalot.

6.2.7.3   Säännön nro 98 mukaisten lähivalaisimien osalta kaasupurkausvalonlähteiden on pysyttävä kytkettynä kaukovalaisimien toiminnan aikana.

6.2.7.4   Yksi ylimääräinen valonlähde tai yksi tai useampi LED-moduuli, joka sijaitsee lähivalaisinten sisällä tai kyseisten lähivalaisimien kanssa ryhmitellyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa (lukuun ottamatta kaukovalaisinta), voidaan käynnistää kääntyvän valon tuottamiseksi, mikäli ajoneuvon painopisteen kulkulinjan vaakasuuntainen kaarevuussäde on enintään 500 m. Valmistaja voi osoittaa tämän laskelmalla tai muulla tyyppihyväksynnästä vastaavan viranomaisen hyväksymällä keinolla.

6.2.7.5   Lähivalaisimet voivat kytkeytyä päälle (ON) ja pois (OFF) automaattisesti. Lähivalaisinten sytyttämisen ja sammuttamisen pitää kuitenkin aina olla mahdollista manuaalisesti.

6.2.7.6   Jos ajoneuvossa on huomiovalot, ja ne toimivat 6.19 kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

6.2.7.6.1

Lähivalaisimien on kytkeydyttävä päälle (ON) ja pois (OFF) automaattisesti vallitsevien valaistusolosuhteiden mukaan (esim. päälle yöolosuhteissa, tunneleissa jne.) liitteen 12 vaatimusten mukaisesti, tai

6.2.7.6.2

huomiovalojen on toimittava yhdessä 5.11 kohdassa mainittujen valaisimien kanssa niin, että vähintään takavalaisimien on oltava päällä, tai

6.2.7.6.3

kuljettajalle ilmoitetaan selkeästi siitä, että ajovalaisimet, etu- ja takavalaisimet ja mahdolliset äärivalaisimet ja sivuvalaisimet eivät ole päällä. Tällainen ilmoitus voidaan antaa jollakin seuraavista keinoista: 6.2.7.6.3.1 Kojelaudan valaistustaso on selvästi erilainen yöllä ja päivällä, mikä osoittaa kuljettajalle, että lähivalaisimet on kytkettävä päälle. 6.2.7.6.3.2 Merkkivalot ja manuaalisten hallintalaitteiden tunnukset, joiden on säännön nro 121 mukaan oltava valaistuja, kun ajovalot ovat päällä, eivät ole valaistuja. 6.2.7.6.3.3 Optiseen tai äänimerkkiin tai molempiin perustuva ilmaisin aktivoituu liitteessä 12 tarkoitetuissa vähäisen valon olosuhteissa ja ilmoittaa kuljettajalle, että lähivalaisimet olisi kytkettävä päälle. Aktivoitunut ilmaisin saa sammua vain sen jälkeen, kun lähivalaisimet on kytketty päälle tai kun laite, joka käynnistää ja/tai sammuttaa moottorin (käyttövoimajärjestelmän), menee asentoon, jossa moottorin (käyttövoimajärjestelmän) toiminta ei ole mahdollista.

6.2.7.7   Sen estämättä, mitä 6.2.7.6.1 kohdassa säädetään, lähivalaisimet voivat kytkeytyä päälle ja pois automaattisesti muiden tekijöiden vaikutuksesta. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi aika tai vallitsevat ympäristöolosuhteet (esim. vuorokaudenaika, ajoneuvon sijainti, sade ja sumu).

6.2.8   Ilmaisin

6.2.8.1   Ilmaisin on valinnainen

6.2.8.2   Vilkkuva tai vilkkumaton optinen ilmaisin on kuitenkin pakollinen seuraavissa tapauksissa:

a)	jos koko valokeilaa tai valorajan kulmaa siirretään kääntyvän valon tuottamiseksi; tai

b)	jos pääasiallisen lähivalon tuottamiseen käytetään yhtä tai useampaa LED-moduulia.

Ilmaisimen on toimittava seuraavissa tilanteissa:

a)	jos valorajan kulman siirrossa tapahtuu toimintahäiriö; tai

b)	jos yksi pääasiallisen lähivalon tuottavista LED-moduuleista vikaantuu.

Ilmaisimen on toimittava niin kauan, kuin vika esiintyy. Ilmaisimen toiminta voi keskeytyä väliaikaisesti, mutta sen on toimittava aina, kun moottorin käynnistävä ja sammuttava laite kytketään päälle tai pois päältä.

6.2.9   Muut vaatimukset

Edellä olevan 5.5.2 kohdan vaatimuksia ei sovelleta lähivalaisimiin.

Lähivalaisimet, jotka on varustettu pääasiallisen lähivalon tuottavilla valonlähteillä tai LED-moduuleilla, joiden nimellisvalovirta on yli 2 000 luumenia, voidaan asentaa ainoastaan yhdessä säännön nro 45 mukaisten ajovalaisimien puhdistuslaitteiden (12) kanssa.

Pystykaltevuuden osalta 6.2.6.2.2 kohdan määräyksiä ei sovelleta lähivalaisimiin, joissa

a)	pääasiallisen lähivalon tuottamiseen käytetään LED-moduuleja; tai

b)	pääasiallisen lähivalon tuottamiseen käytetään valonlähdettä, jonka nimellisvalovirta on yli 2 000 luumenia.

Vain sääntöjen nro 98 tai 112 mukaisia lähivalaisimia voidaan käyttää kääntyvän valon tuottamiseen.

Jos kääntyvä valo tuotetaan koko valokeilan tai valorajan kulman vaakasuuntaisella liikkeellä, se on voitava ottaa käyttöön vain, jos ajoneuvo liikkuu eteenpäin; tätä ei sovelleta, jos kääntyvää valoa tuotetaan käännyttäessä oikealle oikeanpuoleisessa liikenteessä (käännyttäessä vasemmalle vasemmanpuoleisessa liikenteessä).

6.3   Etusumuvalaisin (sääntö nro 19)

6.3.1   Käyttö

Valinnainen moottoriajoneuvoissa. Kielletty perävaunuissa.

6.3.2   Lukumäärä

Kaksi

6.3.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.3.4   Sijainti

6.3.4.1   Leveyssuunnassa: se näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

6.3.4.2   Korkeussuunnassa:

Vähintään	:	250 mm maanpinnan yläpuolella.
Enintään	:	Luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta: 800 mm maanpinnan yläpuolella. Kaikkien muiden luokkien osalta lukuun ottamatta luokkaa N3G (13) (maastoajoneuvot): 1 200 mm maanpinnan yläpuolella. Luokan N3G ajoneuvojen osalta: enimmäiskorkeus voi olla 1 500 mm.

Mikään näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa ei saa olla korkeammalla kuin lähivalaisimen näkyvän pinnan korkein piste vertailuakselin suunnassa.

6.3.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon etuosassa. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ja/tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.3.5   Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien α ja ß avulla 2.13 kohdan mukaisesti:

α	=	5° ylöspäin ja alaspäin,
ß	=	45° ulospäin ja 10° sisäänpäin.

Koska etusumuvalaisimilta vaadittavat fotometriset arvot eivät kata koko geometristä näkökenttää, vaaditaan jäljelle jäävässä tilassa 1 cd:n vähimmäisarvo tyyppihyväksyntää varten. Väliseinät tai muut varusteosat valaisimen lähellä eivät saa aiheuttaa muita tienkäyttäjiä häiritseviä ilmiöitä (14).

6.3.6   Suuntaus

Eteenpäin

6.3.6.1   Pystysuuntaus

6.3.6.1.1   Luokan B etusumuvalaisimet: valorajan pystysuuntaisen kaltevuuden, joka määritellään kuormittamattomassa ajoneuvossa, kun yksi henkilö istuu kuljettajan istuimella, on oltava – 1,5 prosenttia tai alempi (14).

6.3.6.1.2   Luokan F3 etusumuvalaisimet:

6.3.6.1.2.1

Ajoneuvon valmistajan on määriteltävä yhden desimaalin tarkkuudella lähivalon valorajan alkukaltevuus alaspäin. Arvo mitataan kuormittamattomassa ajoneuvossa, kun yksi henkilö istuu kuljettajan istuimella. Se on merkittävä helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla kaikkiin ajoneuvoihin joko etusumuvalaisimen tai valmistajan kilven läheisyyteen taikka 6.2.6.1.1 kohdassa tarkoitetun merkinnän yhteyteen liitteessä 7 esitetyllä merkillä. Tämä kaltevuus alaspäin määritetään 6.3.6.1.2.2 kohdan mukaisesti.

6.3.6.1.2.2

Valorajan pystysuuntaisen kaltevuuden arvojen, määritettynä kuormittamattomassa ajoneuvossa, kun yksi henkilö istuu kuljettajan istuimella, on oltava seuraavat sen mukaan, mikä on etusumuvalaisimen näkyvän pinnan alareunan asennuskorkeus (h) metreinä vertailuakselin suunnassa kuormittamattomassa ajoneuvossa mitattuna:   h ≤ 0,8 raja-arvot : välillä -1 % ja -3 % alkusuuntaus : välillä -1,5 % ja -2 %   h > 0,8 raja-arvot : välillä -1,5 % ja -3,5 % alkusuuntaus : välillä -2 % ja -2,5 %

6.3.6.2   Etusumuvalaisimen tasonsäätölaite

6.3.6.2.1   Jos etusumuvalaisimen valonlähteen (-lähteiden) nimellisvalovirta on suurempi kuin 2 000 luumenia, 6.3.6.1.2.2 kohdan vaatimusten katsotaan automaattisesti täyttyvän kaikissa tämän säännön liitteessä 5 tarkoitetuissa kuormitusolosuhteissa.

6.3.6.2.2   Jos ajoneuvossa on etusumuvalaisimen tasonsäätölaite, joka voi olla erillinen tai ryhmitetty muiden etu- ja merkkivalaisintoimintojen kanssa, laitteen on oltava sellainen, että pystysuuntainen kaltevuus on kaikissa tämän säännön liitteessä 5 tarkoitetuissa staattisissa kuormitusolosuhteissa 6.3.6.1.2.2 kohdassa vahvistettujen raja-arvojen mukainen.

6.3.6.2.3   Jos F3-luokan etusumuvalaisin on osa lähivalaisinta tai mukautuvaa etuvalaisujärjestelmää (AFS), 6.2.6 kohdan vaatimuksia sovelletaan silloin, kun etusumuvaloa käytetään osana lähivaloa.

Tässä tapauksessa 6.2.6 kohdassa määriteltyjä tasonsäätörajoja voidaan soveltaa myös silloin, kun tällaista sumuvalaisinta käytetään yksinään.

6.3.6.2.4   Tasonsäätölaitetta voidaan käyttää myös etusumuvalaisimen kaltevuuden säätämiseksi automaattisesti vallitsevien olosuhteiden mukaisesti sillä edellytyksellä, että 6.3.6.1.2.2 kohdassa määriteltyjä kaltevuusrajoja alaspäin ei ylitetä.

6.3.6.2.5   Jos tasonsäätölaite vioittuu, etusumuvalo ei saa joutua asentoon, jossa valorajan kaltevuus on pienempi kuin se oli laitteen vioittumishetkellä.

6.3.7   Sähköliitännät

Etusumuvalaisimet on voitava kytkeä päälle (ON) ja pois päältä (OFF) kaukovalaisimista, lähivalaisimista tai mistään kauko- ja lähivalaisimien yhdistelmästä riippumatta, paitsi jos sumuvalaisimia käytetään osana muuta valaisutoimintoa mukautuvassa etuvalaisujärjestelmässä. Etusumuvalotoiminnon päällekytkennällä on kuitenkin oltava etusija siihen toimintoon nähden, jonka osana etusumuvalaisimia käytetään.

6.3.8   Ilmaisin

Suljetun virtapiirin ilmaisin on pakollinen. Erillinen, vilkkumaton varoitusvalo.

6.3.9   Muut vaatimukset

Jos säännön nro 19 liitteessä 1 olevan ilmoituslomakkeen kohdassa 10.9 on myönteinen merkintä, luokan F3 etusumuvalaisimen suuntaus ja valovoima voivat mukautua automaattisesti vallitsevien olosuhteiden mukaan. Kaikki valovoiman ja suuntauksen muutokset on suoritettava automaattisesti ja siten, että kuljettajalle tai muille tienkäyttäjille ei aiheuteta haittaa.

6.4   Peruutusvalaisin (sääntö nro 23)

6.4.1   Käyttö

Pakollinen moottoriajoneuvoissa ja luokkien O2, O3 ja O4 perävaunuissa. Valinnainen luokan O1 perävaunuissa.

6.4.2   Lukumäärä

6.4.2.1   Yksi laite pakollinen ja toinen laite valinnainen luokan M1 moottoriajoneuvoissa ja kaikissa muissa ajoneuvoissa, joiden pituus on enintään 6 000 mm.

6.4.2.2   Kaksi pakollista laitetta ja kaksi valinnaista laitetta kaikissa ajoneuvoissa, joiden pituus on yli 6 000 mm, lukuun ottamatta luokan M1 ajoneuvoja.

6.4.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.4.4   Sijainti

6.4.4.1   Leveyssuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.4.4.2   Korkeussuunnassa: vähintään 250 mm mutta enintään 1 200 mm maanpinnan yläpuolella.

6.4.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon takaosassa.

Jos 6.4.2.2 kohdassa mainitut kaksi valinnaista laitetta asennetaan, ne on kuitenkin asennettava ajoneuvon sivuille tai taakse 6.4.5 ja 6.4.6 kohdan vaatimusten mukaisesti.

6.4.5   Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien α ja ß avulla 2.13 kohdan mukaisesti:

α	=	15° ylöspäin ja 5° alaspäin,
β	=	45° oikealle ja vasemmalle, jos laitteita on vain yksi, 45° ulospäin ja 30° sisäänpäin, jos laitteita on kaksi.

Jos 6.4.2.2 kohdassa mainitut kaksi valinnaista laitetta on asennettu ajoneuvon sivulle, vertailuakseli on suunnattava sivusuuntaan vaakatasossa kallistettuna 10° ± 5° ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden.

6.4.6   Suuntaus

Taaksepäin

Jos 6.4.2.2 kohdassa mainitut kaksi valinnaista laitetta on asennettu ajoneuvon sivulle, edellä mainittuja 6.4.5 kohdan vaatimuksia ei sovelleta. Laitteiden vertailuakseli on kuitenkin suunnattava ulospäin enintään 15°:n vaakasuuntaisessa kulmassa taaksepäin ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden.

6.4.7   Sähköliitännät

6.4.7.1

Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että valaisin voi syttyä ainoastaan, jos peruutusvaihde on päällä ja jos moottorin käynnistys- ja pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, että moottorin toiminta on mahdollista. Valaisin ei saa syttyä eikä pysyä sytytettynä, jos jompikumpi edellä mainituista edellytyksistä ei täyty.

6.4.7.2

Lisäksi 6.4.2.2 kohdassa mainittujen kahden valinnaisen laitteen sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että laitteita ei voi sytyttää, elleivät 5.11 kohdassa mainitut valaisimet ole päällä. Ajoneuvon sivulle asennetut laitteet on sallittua kytkeä toimintaan ajoneuvon hitaita eteenpäin suuntautuvia liikkeitä varten, kun nopeus on enintään 10 km/h ja edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) laitteet on kytkettävä päälle ja pois päältä manuaalisesti erillisellä kytkimellä; b) näin kytkettyinä valaisimet voivat pysyä sytytettyinä silloinkin, kun peruutusvaihde kytketään pois; c) laitteiden on kytkeydyttävä automaattisesti pois päältä, kun ajoneuvon nopeus eteenpäin ylittää 10 km/h riippumatta erillisen kytkimen asennosta; tällöin niiden on pysyttävä sammutettuina, kunnes ne kytketään jälleen päälle tarkoituksellisesti.

6.4.8   Ilmaisin

Ilmaisin on valinnainen.

6.4.9   Muut vaatimukset

Ei ole.

6.5   Suuntavalaisin (sääntö nro 6)

6.5.1   Käyttö (ks. kuva jäljempänä)

Pakollinen. Suuntavalaisimien tyypit jaetaan luokkiin (1, 1a, 1b, 2a, 2b, 5 ja 6), joiden asennelma yhdessä ajoneuvossa muodostaa järjestelyn (A ja B).

Järjestelyä A sovelletaan kaikkiin moottoriajoneuvoihin.

Järjestelyä B sovelletaan ainoastaan perävaunuihin.

6.5.2   Lukumäärä

Järjestelyn mukaisesti

6.5.3   Järjestelyt (ks. kuva jäljempänä)

A: kaksi seuraaviin luokkiin kuuluvaa etusuuntavalaisinta:

1 tai 1a tai 1b,

jos tämän valaisimen näkyvän pinnan reunan ja lähivalaisimen ja/tai etusumuvalaisimen, jos sellainen on asennettu, näkyvän pinnan reunan välinen etäisyys vertailuakselin suunnassa on vähintään 40 mm;

1a tai 1b,

jos tämän valaisimen näkyvän pinnan reunan ja lähivalaisimen ja/tai etusumuvalaisimen, jos sellainen on asennettu, näkyvän pinnan reunan välinen etäisyys vertailuakselin suunnassa on suurempi kuin 20 mm ja pienempi kuin 40 mm;

1b, jos

tämän valaisimen näkyvän pinnan reunan ja lähivalaisimen ja/tai etusumuvalaisimen, jos sellainen on asennettu, näkyvän pinnan reunan välinen etäisyys vertailuakselin suunnassa on enintään 20 mm;

kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2a tai 2b);

kaksi valinnaista valaisinta (luokka 2a tai 2b) kaikissa luokan M2, M3, N2, N3 ajoneuvoissa;

kaksi luokan 5 tai 6 sivusuuntavalaisinta (vähimmäisvaatimukset):

5

kaikissa luokan M1 ajoneuvoissa;

luokkien N1, M2 ja M3 ajoneuvoissa, joiden pituus on enintään 6 metriä;

6

kaikissa luokkien N2 ja N3 ajoneuvoissa;

luokkien N1, M2 ja M3 ajoneuvoissa, joiden pituus on yli 6 metriä.

Luokan 5 sivusuuntavalaisimien korvaaminen luokan 6 sivusuuntavalaisimilla on sallittua kaikissa tapauksissa.

Ajoneuvoissa, joiden pituus on yli yhdeksän metriä, voi olla enintään kolme valinnaista luokan 5 laitetta tai yksi valinnainen luokan 6 laite sivua kohti luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvoissa.

Jos ajoneuvoon on asennettu etusuuntavalaisimien (luokat 1, 1a ja 1b) ja sivusuuntavalaisimien (luokka 5 tai 6) toiminnot yhdistäviä valaisimia, voidaan asentaa kaksi sivusuuntavalaisinta (luokka 5 tai 6) lisää, jotta 6.5.5 kohdan näkyvyysvaatimukset täyttyvät.

B: kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2a tai 2b);

kaksi valinnaista valaisinta (luokka 2a tai 2b) kaikissa luokan O2, O3 ja O4 ajoneuvoissa;

enintään kolme valinnaista luokan 5 laitetta tai yksi valinnainen luokan 6 laite sivua kohti luokkien O2, O3 ja O4 ajoneuvoissa, joiden pituus on yli yhdeksän metriä.

Jos ajoneuvossa on mukautuva etuvalaisujärjestelmä (AFS), luokkaa valittaessa huomioon otettava etäisyys on etusuuntavalaisimen ja lähivalon tuottavan tai sen tuottamiseen osallistuvan lähimmässä asennossaan olevan lähimmän valaisinyksikön välinen etäisyys.

6.5.4   Sijainti

6.5.4.1   Leveyssuunnassa: se näkyvän pinnan reuna vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta. Tätä ehtoa ei sovelleta valinnaisiin takavalaisimiin.

Kahden näkyvän pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselin suunnassa on oltava vähintään 600 mm.

Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.5.4.2   Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella.

6.5.4.2.1   Luokan 5 tai 6 sivusuuntavalaisimen valoa lähettävän pinnan korkeus ei saa olla

pienempi kuin	:	350 mm luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta ja 500 mm kaikkien muiden ajoneuvoluokkien osalta, mitattuna alimmasta pisteestä; ja
suurempi kuin	:	1 500 mm mitattuna korkeimmasta pisteestä.

6.5.4.2.2   Luokkien 1, 1a, 1b, 2a ja 2b suuntavalaisimien korkeuden on 5.8 kohdan mukaisesti mitattuna oltava vähintään 350 mm, ja se saa olla enintään 1 500 mm.

6.5.4.2.3   Jos ajoneuvon rakenne estää edellä tarkoitetulla tavalla mitattujen enimmäisraja-arvojen ylärajojen noudattamisen ja jos valinnaisia takavalaisimia ei ole asennettu, raja-arvo voi olla 2 300 mm luokkien 5 ja 6 sivusuuntavalaisimien osalta ja 2 100 mm luokkien 1, 1a, 1b, 2a ja 2b suuntavalaisimien osalta.

6.5.4.2.4   Jos valinnaiset takavalaisimet on asennettu, ne on sijoitettava asiaankuuluvien 6.5.4.1 kohdan vaatimusten mukaiselle korkeudelle valaisinten symmetriaa noudattaen ja pystysuunnassa niin kauas, kuin korin muoto sallii, mutta vähintään 600 mm pakollisten valaisinten yläpuolelle.

6.5.4.3   Pituussuunnassa (ks. kuva jäljempänä):

Sivusuuntavalaisimien (luokat 5 ja 6) valoa lähettävän pinnan ja ajoneuvon kokonaispituuden eturajan ilmaisevan poikittaisen tason välinen etäisyys saa olla enintään 1 800 mm.

Tämä etäisyys voi kuitenkin olla enintään 2 500 mm

a)	luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen osalta;

b)	kaikkien muiden ajoneuvoluokkien osalta, jos vähimmäisnäkyvyyskulmia ei ajoneuvon rakenteen vuoksi pystytä noudattamaan.

Valinnaiset luokan 5 sivusuuntavalaisimet on asennettava tasaisin välein ajoneuvon koko pituudelle.

Valinnainen luokan 6 sivusuuntavalaisin on asennettava perävaunun pituuden etummaisen ja takimmaisen neljänneksen väliin jäävälle alueelle.

6.5.5   Geometrinen näkyvyys

6.5.5.1   Vaakakulmat (ks. kuva jäljempänä)

Pystykulmat: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella luokkien 1, 1a, 1b, 2a, 2b ja 5 suuntavalaisimien osalta. Vaakatason alapuolella oleva pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen, jos valaisimet sijaitsevat alle 750 mm maanpinnan yläpuolella; 30° vaakatason yläpuolella ja 5° sen alapuolella luokan 6 suuntavalaisimien osalta. Vaakatason alapuolinen pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen, jos valinnaiset takavalaisimet ovat enintään 2 100 mm:n korkeudella maanpinnasta.

Kuva

(ks. 6.5 kohta)

Luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen osalta arvo 45 astetta sisäänpäin, joka koskee luokkien 1, 1a tai 1b suuntavalaisimia, joiden näkyvän pinnan alareuna on vähemmän kuin 750 mm maanpinnan yläpuolella, voidaan pienentää 20 asteeseen kyseisen valaisimen vertailuakselin sisältävän vaakatason alapuolella.

6.5.5.2   Tai valmistajan harkinnan mukaan luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta (15):

Etu- ja takasuuntavalaisimet sekä sivuvalaisimet

Vaakakulmat: ks. kuva jäljempänä:

Arvo 45 astetta sisäänpäin, joka koskee luokkien 1, 1a tai 1b suuntavalaisimia, joiden näkyvän pinnan alareuna on vähemmän kuin 750 mm maanpinnan yläpuolella, voidaan pienentää 20 asteeseen kyseisen valaisimen vertailuakselin sisältävän vaakatason alapuolella.

Pystykulmat: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisten valaisimien osalta, joiden korkeus maanpinnasta on alle 750 mm.

Valaisimen on tarjottava esteetön näkymä vähintään 12,5 neliösenttimetrin näkyvälle pinnalle, jotta sitä pidetään näkyvänä, lukuun ottamatta luokkien 5 ja 6 sivusuuntavalaisimia. Sellaisten heijastinten valaisevaa pintaa, jotka eivät lähetä valoa, ei oteta huomioon.

6.5.6   Suuntaus

Valmistajan asentamisohjeiden mukaisesti, jos sellaisia on annettu.

6.5.7   Sähköliitännät

Suuntavalaisimien on kytkeydyttävä päälle muista valaisimista riippumatta. Kaikkien ajoneuvon samalla puolella sijaitsevien suuntavalaisimien on kytkeydyttävä päälle ja pois päältä yhden hallintalaitteen avulla ja niiden on vilkuttava synkronoidusti.

Sellaisten alle 6 m:n pituisten ja luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen, joissa on 6.5.5.2 kohdan mukainen järjestely, mahdollisten ruskeankeltaisten sivuvalaisimien on vilkuttava samaan tahtiin (synkronoidusti) suuntavalaisimien kanssa.

6.5.8   Ilmaisin

Toiminnan ilmaisin on pakollinen luokkien 1, 1a, 1b, 2a ja 2b suuntavalaisimien osalta. Se voi olla näkyvä tai äänimerkki tai näiden yhdistelmä. Jos kyseessä on näkyvä merkki, sen on oltava vilkkuva valo, joka ainakin minkä tahansa suuntavalaisimen vioittuessa joko sammuu tai pysyy sytytettynä, mutta ei vilku, tai muuttaa selvästi toistumistiheyttään. Jos kyseessä on pelkästään äänimerkki, sen on oltava selvästi kuuluva ja sen toimintatiheyden on muututtava selvästi ainakin minkä tahansa suuntavalaisimen vioittuessa.

Toiminnon on aktivoiduttava säännössä nro 6 olevan 6.4.2 kohdan mukaisesti tuotetun signaalin vaikutuksesta tai muulla soveltuvalla tavalla (16).

Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetämistä varten, se on varustettava erityisellä näkyvällä toimintaa osoittavalla ilmaisimella perävaunun suuntavalaisimia varten, paitsi jos vetoauton ilmaisimen avulla on mahdollista havaita näin muodostetun ajoneuvoyhdistelmän minkä tahansa suuntavalaisimen vioittuminen.

Moottoriajoneuvoihin ja perävaunuihin asennettavan valinnaisen suuntavalaisinparin yhteydessä toimintaa osoittava merkkivalaisin ei ole pakollinen.

6.5.9   Muut vaatimukset

Suuntavalon on oltava vilkkuva valo, joka vilkkuu 90 ± 30 kertaa minuutissa.

Suuntavalon hallintalaitteen käytöstä valomerkin näkymiseen saa kulua enintään yksi sekunti ja valomerkin on lakattava näkymästä puolentoista sekunnin kuluessa hallintalaitteen käytöstä. Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetoa varten, perävaunun suuntavalaisimien on toimittava myös vetoauton suuntavalaisimien hallintalaitteella. Muun vian kuin oikosulun ilmaantuessa yhteen suuntavalaisimeen muiden valaisimien on jatkettava vilkkumista, mutta toimintatiheys voi tällöin poiketa suuntavalaisimille määrätystä tiheydestä.

6.6   Hätävilkkukytkentä

6.6.1   Käyttö

Pakollinen

Hätävilkkumerkki annetaan 6.5 kohdan mukaisten suuntavalaisimien samanaikaisella toiminnalla.

6.6.2   Lukumäärä

6.5.2 kohdan mukaisesti

6.6.3   Järjestely

6.5.3 kohdan mukaisesti

6.6.4   Sijainti

6.6.4.1   Leveys: 6.5.4.1 kohdan mukaisesti

6.6.4.2   Korkeus: 6.5.4.2 kohdan mukaisesti

6.6.4.3   Pituus: 6.5.4.3 kohdan mukaisesti

6.6.5   Geometrinen näkyvyys

6.5.5 kohdan mukaisesti

6.6.6   Suuntaus

6.5.6 kohdan mukaisesti

6.6.7   Sähköliitännät

6.6.7.1   Varoitusmerkin on toimittava erillisellä manuaalisella käyttökytkimellä niin, että kaikki suuntavalot vilkkuvat samassa tahdissa.

6.6.7.2   Hätävilkkukytkentä voi aktivoitua automaattisesti, jos ajoneuvo joutuu kolariin tai sen jälkeen, kun 6.23 kohdan mukainen hätäjarrutuksen merkkivalo on kytkeytynyt pois toiminnasta. Tässä tapauksessa se voidaan kytkeä pois toiminnasta manuaalisesti.

6.6.7.3   Sellaisten alle 6 m:n pituisten ja luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen, joissa on 6.5.5.2 kohdan mukainen järjestely, mahdollisten ruskeankeltaisten sivuvalaisimien on vilkuttava samaan tahtiin (synkronoidusti) suuntavalaisimien kanssa.

6.6.8   Ilmaisin

Suljetun piirin ilmaisin on pakollinen. Vilkkuva varoitusvalo, joka voi toimia yhdessä 6.5.8 kohdassa tarkoitettujen ilmaisimien kanssa.

6.6.9   Muut vaatimukset

Kuten 6.5.9 kohdassa on eritelty. Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetoa varten, perävaunun suuntavalaisimien on toimittava myös vetoauton hätävilkkukytkennän hallintalaitteella. Hätävilkkukytkennän on voitava toimia, vaikka moottorin käynnistys- tai pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, joka estää moottorin käynnistämisen.

6.7   Jarruvalaisin (sääntö nro 7)

6.7.1   Käyttö

S1- tai S2-luokan laitteet	:	pakollinen kaikissa ajoneuvoluokissa.
S3- tai S4-luokan laitteet	:	pakollinen luokkien M1 ja N1 ajoneuvoissa, lukuun ottamatta alustaohjaamoja ja sellaisia luokan N1 ajoneuvoja, joissa on avoin tavaratila; valinnainen muissa ajoneuvoluokissa.

6.7.2   Lukumäärä

Kaksi S1- tai S2-luokan laitetta sekä yksi S3- tai S4-luokan laite kaikissa ajoneuvoluokissa.

6.7.2.1   Lukuun ottamatta tapausta, jossa ajoneuvoon on asennettu S3- tai S4-luokan laite, kaksi valinnaista S1- tai S2-luokan laitetta voidaan asentaa luokkien M2, M3 N2, N3, O2, O3 ja O4 ajoneuvoihin.

6.7.2.2   Vain silloin, jos ajoneuvon pituussuuntainen keskitaso ei sijaitse kiinteän runkopellin kohdalla vaan jakaa yhtä tai useampaa liikkuvaa osaa (esim. ovi) eikä ole riittävästi tilaa asentaa yhtä S3- tai S4-luokan laitetta tällaisten liikkuvien osien yläpuolelle pituussuuntaiselle keskitasolle, voidaan asentaa

kaksi S3-luokan tyypin D laitetta; tai

yksi S3- tai S4-luokan laite, joka poikkeaa pituussuuntaisesta keskitasosta vasemmalle tai oikealle puolelle;

luokan S3 tai S4 toiminnallisesti integroitu valaisinjärjestelmä.

6.7.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.7.4   Sijainti

6.7.4.1   Leveyssuunnassa:

Luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta:   luokan S1 tai S2 laitteessa se näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.   Näkyvien pintojen sisäreunojen väliseen etäisyyteen vertailuakselien suunnassa ei sovelleta mitään erityisiä vaatimuksia.

Kaikki muut ajoneuvoluokat:   S1- ja S2-luokan laitteiden osalta näkyvien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselien suuntaisesti on oltava vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.   S3- tai S4-luokan laitteiden osalta: vertailukeskipisteen on sijaittava ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla. Jos kuitenkin kaksi S3- tai S4-luokan laitetta on asennettu 6.7.2 kohdan mukaisesti, ne on sijoitettava mahdollisimman lähelle pituussuuntaista keskitasoa sen molemmin puolin.   Jos yhden S3- tai S4-luokan valaisimen poikkeama pituussuuntaisesta keskitasosta on sallittu 6.7.2 kohdan mukaisesti, tämä poikkeama saa olla enintään 150 mm pituussuuntaisesta keskitasosta valaisimen vertailukeskipisteeseen.

6.7.4.2   Korkeussuunnassa:

6.7.4.2.1

S1- tai S2-luokan laitteet:   maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm ja enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n raja-arvon noudattamisen ja jos valinnaisia valaisimia ei ole asennettu).   Jos valinnaiset valaisimet on asennettu, ne on sijoitettava leveyttä ja valaisinten symmetriaa koskevien vaatimusten kanssa yhteensopivalle korkeudelle pystysuunnassa niin kauas kuin korirakenteen muoto sallii, mutta vähintään 600 mm pakollisten valaisinten yläpuolelle.

6.7.4.2.2

S3- tai S4-luokan laitteet:   Näkyvän pinnan alempaa reunaa sivuavan vaakatason on oltava joko enintään 150 mm takaikkunan lasin tai lasituksen paljaan pinnan alinta reunaa sivuavan vaakatason alapuolella tai vähintään 850 mm maanpinnan yläpuolella.   Kuitenkin S3- tai S4-luokan laitteen näkyvän pinnan alareunaa sivuavan vaakatason on oltava S1- tai S2-luokan laitteiden näkyvän pinnan yläreunaa sivuavan vaakatason yläpuolella.

6.7.4.3   Pituussuunnassa:

6.7.4.4   S1- tai S2-luokan laitteet: ajoneuvon takaosassa.

6.7.4.5   S3- tai S4-luokan laitteet: ei erityisiä vaatimuksia

6.7.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma:

S1- tai S2-luokan laitteet: 45° ajoneuvon pituusakselista vasemmalle ja oikealle;

S3- tai S4-luokan laitteet: 10° ajoneuvon pituusakselista vasemmalle ja oikealle.

Pystykulma:

S1- tai S2-luokan laitteet: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa pystykulmaa voidaan kuitenkin pienentää 5 asteeseen, jos valaisimen asennuskorkeus on pienempi kuin 750 mm. Vaakatason yläpuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisten valinnaisten valaisimien osalta, jotka ovat vähintään 2 100 mm maanpinnan yläpuolella.

S3- tai S4-luokan laitteet: 10° vaakatason yläpuolella ja 5° sen alapuolella.

6.7.6   Suuntaus

Taaksepäin

6.7.7   Sähköliitännät

6.7.7.1   Kaikkien jarruvalaisimien on sytyttävä samanaikaisesti, kun jarrujärjestelmä lähettää säännöissä nro 13 ja 13-H määritellyn asiaankuuluvan signaalin.

6.7.7.2   Jarruvalaisimien ei tarvitse toimia, jos moottorin käynnistys- ja/tai pysäytyslaite on asennossa, joka estää moottorin toiminnan.

6.7.8   Ilmaisin

Merkkivalaisin on valinnainen. Jos ilmaisin on, sen on oltava toimintaa osoittava merkkivalaisin, joka koostuu jarruvalaisimien vioittuessa syttyvästä vilkkumattomasta varoitusvalosta.

6.7.9   Muut vaatimukset

6.7.9.1   S3- tai S4-luokan laite ei saa olla rakenteellisesti yhdistetty mihinkään toiseen valaisimeen.

6.7.9.2   S3- tai S4-luokan laite saadaan asentaa ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle.

6.7.9.2.1   Jos se on asennettu ajoneuvon sisäpuolelle,

lähetetty valo ei saa häiritä kuljettajaa epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ja/tai ajoneuvon muiden pintojen (esim. takaikkunan) kautta.

6.8   Takarekisterikilven valaisin (sääntö nro 4)

6.8.1   Käyttö

Pakollinen

6.8.2   Lukumäärä

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.3   Järjestely

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.4   Sijainti

6.8.4.1   Leveyssuunnassa: sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.4.2   Korkeussuunnassa: sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.4.3   Pituussuunnassa: sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.5   Geometrinen näkyvyys

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.6   Suuntaus

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.7   Sähköliitännät

5.11 kohdan mukaisesti

6.8.8   Ilmaisin

Ilmaisin on valinnainen. Jos sellainen on, sen tehtävän toteuttaa etu- ja takavalaisimia varten vaadittu ilmaisin.

6.8.9   Muut vaatimukset

Kun takarekisterikilven valaisin on yhdistetty takavalaisimeen, joka on rakenteellisesti yhdistetty jarruvalaisimeen tai takasumuvalaisimeen, takarekisterikilven valaisimen fotometrisiä ominaisuuksia voidaan muuttaa jarruvalaisimen tai takasumuvalaisimen ollessa toiminnassa.

6.9   Etuvalaisin (sääntö nro 7)

6.9.1   Käyttö

Pakollinen kaikissa moottoriajoneuvoissa.

Pakollinen yli 1 600 mm:n levyisissä perävaunuissa.

Valinnainen enintään 1 600 mm:n levyisissä perävaunuissa.

6.9.2   Lukumäärä

Kaksi

6.9.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.9.4   Sijainti

6.9.4.1   Leveyssuunnassa: se näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Perävaunun osalta se näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana pituussuuntaisesta keskitasosta, saa olla enintään 150 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Kahden näkyvän pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselin suunnassa on oltava seuraava:

Luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta: ei erityisiä vaatimuksia

Kaikki muut ajoneuvoluokat: vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.9.4.2   Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm ja enintään 1 500 mm (2 100 mm luokkien O1 ja O2 ajoneuvojen osalta, tai muiden ajoneuvoluokkien osalta, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n raja-arvon noudattamisen).

6.9.4.3   Pituussuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia

6.9.4.4   Kun etuvalaisin on rakenteellisesti yhdistetty muuhun valaisimeen, toisen valaisimen näkyvää pintaa vertailuakselin suunnassa on käytettävä sijaintivaatimuksien (6.9.4.1–6.9.4.3 kohta) täyttymisen tarkastamiseksi.

6.9.5   Geometrinen näkyvyys

6.9.5.1   Vaakakulma kahden etuvalaisimen osalta:

45° sisäänpäin ja 80° ulospäin.

Sellaisten luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen osalta, joiden näkyvän pinnan alareuna on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella, arvo 45 astetta voidaan pienentää 20 asteeseen kyseisen valaisimen vertailuakselin sisältävän vaakatason alapuolella.

Perävaunujen osalta kulmaa sisäänpäin saadaan pienentää 5 asteeseen.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisten valaisimien osalta, jotka ovat alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.9.5.2   Luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen osalta vaihtoehtona 6.9.5.1 kohdalle: valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan harkinnan mukaan, vain jos ajoneuvoon on asennettu etusivuvalaisin.

Vaakakulma: välillä 45° ulospäin ja 45° sisäänpäin.

Kun valaisimien näkyvän pinnan alareuna on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella, arvo 45 astetta voidaan pienentää 20 asteeseen kyseisen valaisimen vertailuakselin sisältävän vaakatason alapuolella.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisten valaisimien osalta, joiden korkeus maanpinnasta on alle 750 mm.

Valaisimen on tarjottava esteetön näkymä vähintään 12,5 neliösenttimetrin näkyvälle pinnalle, jotta sitä pidetään näkyvänä. Sellaisten heijastinten valaisevaa pintaa, jotka eivät lähetä valoa, ei oteta huomioon.

6.9.6   Suuntaus

Eteenpäin

6.9.7   Sähköliitännät

5.11 kohdan mukaisesti

Jos etuvalaisin kuitenkin on rakenteellisesti yhdistetty suuntavalaisimen kanssa, ajoneuvon asianomaisella sivulla sijaitsevan etuvalaisimen tai sen rakenteellisesti yhdistetyn osan sähkökytkentä voi olla sellainen, että valaisin on kytkettynä pois päältä koko sen ajan, kun suuntavalaisin on aktivoituna (sekä ON-syklin että OFF-syklin aikana).

6.9.8   Ilmaisin

Suljetun piirin ilmaisin on pakollinen. Tämän ilmaisimen on oltava vilkkumaton merkkivalo ja sitä ei vaadita, jos kojetaulun valaistus voidaan kytkeä päälle ainoastaan samanaikaisesti kuin etuvalaisimet.

6.9.9   Muut vaatimukset

6.9.9.1   Jos etuvalaisimeen on asennettu yksi tai useampia infrapunasäteilyn lähteitä, ne on mahdollista käynnistää vain, kun ajoneuvon samalla puolella sijaitseva ajovalo on päällä ja ajoneuvo liikkuu eteenpäin. Jos samalla puolella sijaitseva etuvalaisin tai ajovalo sammuu, infrapunasäteilyn lähteen tai lähteiden on sammuttava automaattisesti.

6.9.9.2   Jos ajoneuvossa on kääntyvää valoa tuottava mukautuva etuvalaisujärjestelmä (AFS), etuvalaisin voi kääntyä sen valaisinyksikön mukana, johon se on rakenteellisesti yhdistetty.

6.10   Takavalaisin (sääntö nro 7)

6.10.1   Käyttö

Luokkien R, R1 tai R2 laitteet: Pakollinen.

6.10.2   Lukumäärä

Kaksi

6.10.2.1   Luokkien M2, M3, N2, N3, O2, O3 ja O4 ajoneuvoihin voidaan asentaa kaksi valinnaista takavalaisinta, paitsi jos ajoneuvoon on asennettu äärivalaisimet.

6.10.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.10.4   Sijainti

6.10.4.1   Leveyssuunnassa: se näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta. Tätä ehtoa ei sovelleta valinnaisiin takavalaisimiin.

Kahden näkyvän pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselin suunnassa on oltava seuraava:

Luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta: ei erityisiä vaatimuksia

Kaikki muut ajoneuvoluokat: vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.10.4.2   Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm ja enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n raja-arvon noudattamisen ja jos valinnaisia valaisimia ei ole asennettu). Jos valinnaiset valaisimet asennetaan, ne on sijoitettava sovellettavia 6.10.4.1 kohdan vaatimuksia vastaavalle korkeudelle valaisinten symmetriaa noudattaen ja pystysuunnassa niin kauas, kuin korin muoto sallii, mutta vähintään 600 mm pakollisten valaisinten yläpuolelle.

6.10.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon takaosassa.

6.10.5   Geometrinen näkyvyys

6.10.5.1   Vaakakulma: 45° sisäänpäin ja 80° ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisten valaisimien osalta, jotka ovat alle 750 mm maanpinnan yläpuolella. Vaakatason yläpuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5°:seen sellaisten valinnaisten valaisimien osalta, jotka ovat enintään 2 100 mm maanpinnan yläpuolella.

6.10.5.2   Luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen osalta vaihtoehtona 6.10.5.1 kohdalle: valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan harkinnan mukaan, vain jos ajoneuvoon on asennettu takasivuvalaisin.

Vaakakulma: 45° ulospäin ja 45° sisäänpäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisten valaisimien osalta, joiden korkeus maanpinnasta on alle 750 mm.

Valaisimen on tarjottava esteetön näkymä vähintään 12,5 neliösenttimetrin näkyvälle pinnalle, jotta sitä pidetään näkyvänä. Sellaisten heijastinten valaisevaa pintaa, jotka eivät lähetä valoa, ei oteta huomioon.

6.10.6   Suuntaus

Taaksepäin

6.10.7   Sähköliitännät

5.11 kohdan mukaisesti

Jos takavalaisin kuitenkin on rakenteellisesti yhdistetty suuntavalaisimen kanssa, ajoneuvon asianomaisella sivulla sijaitsevan takavalaisimen tai sen rakenteellisesti yhdistetyn osan sähkökytkentä voi olla sellainen, että valaisin on kytkettynä pois päältä koko sen ajan, kun suuntavalaisin on aktivoituna (sekä ON-syklin että OFF-syklin aikana).

6.10.8   Ilmaisin

Suljetun piirin ilmaisin on pakollinen. Sen on oltava yhdistetty etuvalaisimien ilmaisimeen.

6.10.9   Muut vaatimukset

Ei ole.

6.11   Takasumuvalaisin (sääntö nro 38)

6.11.1   Käyttö

Luokkien F, F1 tai F2 laitteet: Pakollinen

6.11.2   Lukumäärä

Yksi tai kaksi

6.11.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.11.4   Sijainti

6.11.4.1   Leveyssuunnassa: jos ajoneuvossa on vain yksi takasumuvalaisin, sen on sijaittava ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason vastakkaisella puolella rekisteröintimaan liikenteen suuntaan nähden; vertailukeskipiste voi sijaita myös ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla.

6.11.4.2   Korkeussuunnassa: vähintään 250 mm mutta enintään 1 000 mm maanpinnan yläpuolella. Luokan N3G (maasto-) ajoneuvoissa enimmäiskorkeus voi olla 1 200 mm.

6.11.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon takaosassa.

6.11.5   Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien α ja ß avulla 2.13 kohdan mukaisesti:

α	=	5° ylöspäin ja 5° alaspäin
ß	=	25° oikealle ja vasemmalle.

6.11.6   Suuntaus

Taaksepäin

6.11.7   Sähköliitännät

Liitäntöjen on oltava sellaiset, että

6.11.7.1

takasumuvalaisimia ei voida sytyttää, elleivät kaukovalot, lähivalot tai etusumuvalaisimet ole päällä;

6.11.7.2

takasumuvalaisimet voidaan sammuttaa muista valaisimista riippumatta.

6.11.7.3

jompikumpi seuraavista on voimassa: 6.11.7.3.1 takasumuvalaisimet voivat olla päällä kunnes etu- ja takavalaisimet sammutetaan, ja takasumuvalaisimet pysyvät sitten sammuneina, kunnes ne tarkoituksellisesti sytytetään uudelleen; 6.11.7.3.2 pakollisen ilmaisimen (6.11.8 kohta) lisäksi on annettava varoitusmerkki, joka on vähintään äänimerkki, kun sytytys kytketään pois päältä tai käynnistysavain otetaan pois ja kuljettajan ovi avataan, riippumatta siitä ovatko 6.11.7.1 kohdassa esitetyt valaisimet päällä tai pois päältä, kun takasumuvalaisin on ”päällä”-asennossa.

6.11.7.4

Minkään muun valaisimen sytyttäminen tai sammuttaminen ei saa vaikuttaa takasumuvalaisimien toimintaan, lukuun ottamatta mitä 6.11.7.1, 6.11.7.3 ja 6.11.7.5 kohdassa määrätään.

6.11.7.5

Vetävän moottoriajoneuvon takasumuvalaisimet voivat kytkeytyä automaattisesti pois päältä, kun ajoneuvoon liitetään perävaunu ja perävaunun takasumuvalaisimet kytketään toimintaan.

6.11.8   Ilmaisin

Suljetun piirin ilmaisin on pakollinen. Erillinen, vilkkumaton varoitusvalo.

6.11.9   Muut vaatimukset

Takasumuvalaisimen ja jokaisen jarruvalaisimen välisen etäisyyden on aina oltava enemmän kuin 100 mm.

6.12   Pysäköintivalaisin (sääntö nro 77 tai 7)

6.12.1   Käyttö

Valinnainen moottoriajoneuvoissa, joiden pituus on enintään 6 m ja leveys enintään 2 m.

Kielletty kaikissa muissa ajoneuvoissa.

6.12.2   Lukumäärä

Järjestelyn mukaisesti

6.12.3   Järjestely

Joko kaksi valaisinta edessä ja kaksi valaisinta takana tai yksi valaisin kummallakin puolella.

6.12.4   Sijainti

6.12.4.1   Leveyssuunnassa: se näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Lisäksi, jos on asennettu kaksi valaisinta, niiden on oltava ajoneuvon sivuilla.

6.12.4.2   Korkeussuunnassa:

Luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta: ei erityisiä vaatimuksia

Kaikki muut ajoneuvoluokat: maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm ja enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n raja-arvon noudattamisen).

6.12.4.3   Pituussuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia

6.12.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° ulospäin, eteenpäin ja taaksepäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa pystykulmaa voidaan kuitenkin pienentää 5 asteeseen, jos valaisimen korkeus maasta on alle 750 mm.

6.12.6   Suuntaus

Sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyyttä eteenpäin ja taaksepäin koskevat vaatimukset.

6.12.7   Sähköliitännät

Liitännän on oltava sellainen, että samalla ajoneuvon sivulla sijaitsevat pysäköintivalaisimet syttyvät muista valaisimista riippumatta.

Pysäköintivalaisinten ja tarvittaessa 6.12.9 kohdan mukaisesti etu- ja takavalaisinten on oltava toimintakykyisiä myös silloin, kun laite, joka käynnistää moottorin, on asennossa, jossa moottorin käynnistäminen on mahdotonta. Laite, joka sammuttaa nämä valaisimet automaattisesti tietyn ajan kuluttua, on kielletty.

6.12.8   Ilmaisin

Suljetun virtapiirin ilmaisin on valinnainen. Jos sellainen on asennettu, sen on oltava sellainen, että sitä ei saa voida sekoittaa etu- ja takavalaisimien merkkivalaisimeen.

6.12.9   Muut vaatimukset

Tämän valaisimen toiminta voidaan tuottaa myös kytkemällä samalla ajoneuvon sivulla sijaitsevat etu- ja takavalaisimet samanaikaisesti päälle. Tässä tapauksessa valaisinten, jotka täyttävät etu- tai takavalaisimia koskevat vaatimukset, katsotaan täyttävän pysäköintivalaisimia koskevat vaatimukset.

6.13   Äärivalaisimet (sääntö nro 7)

6.13.1   Käyttö

Luokan A tai AM laitteet (edestä näkyvät) ja luokan R, R1, R2, RM1 tai RM2 laitteet (takaa näkyvät):

Pakollinen moottoriajoneuvoissa, joiden leveys ylittää 2,10 m. Valinnainen ajoneuvoissa, joiden leveys on 1,80–2,10 m. Alustaohjaamojen osalta takaäärivalaisimet ovat valinnaiset.

6.13.2   Lukumäärä

Kaksi eteenpäin näkyvää ja kaksi taaksepäin näkyvää

Valinnainen: Valinnaisia lisävalaisimia voidaan asentaa seuraavasti:

a)	kaksi eteenpäin näkyvää;

b)	kaksi taaksepäin näkyvää.

6.13.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.13.4   Sijainti

6.13.4.1   Leveyssuunnassa:

Edessä ja takana: mahdollisimman lähellä ajoneuvon ulointa ulkoreunaa. Tämä edellytys katsotaan täytetyksi, kun kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva näkyvän pinnan piste vertailuakselin suunnassa sijaitsee enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

6.13.4.2   Korkeussuunnassa:

Edessä: Moottoriajoneuvot: näkyvän pinnan yläreunaa laitteen vertailuakselin suunnassa sivuava vaakataso ei saa olla alempana kuin tuulilasin läpinäkyvän alueen yläreunaa sivuava vaakataso. Perävaunut ja puoliperävaunut: suurimmalla korkeudella, joka noudattaa ajoneuvon leveyttä, rakennetta ja toimintavaatimuksia koskevia vaatimuksia sekä valaisimien symmetriaa.

Takana: suurimmalla korkeudella, joka noudattaa ajoneuvon leveyttä, rakennetta ja toimintavaatimuksia koskevia vaatimuksia sekä valaisimien symmetriaa.

Sekä valinnaiset että pakolliset valaisimet on asennettava korkeussuunnassa niin kauas toisistaan, kuin on käytännössä mahdollista, kun otetaan huomioon ajoneuvoa koskevat rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset ja valaisinten symmetria.

6.13.4.3   Pituussuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia

Edellä 6.13.4.2 kohdassa tarkoitetut eteenpäin näkyvät lisävalaisimet on asennettava niin lähelle perää kuin mahdollista. Lisävalaisimien ja ajoneuvon perän välinen etäisyys ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 400 mm.

6.13.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 80° ulospäin.

Pystykulma: 5° vaakatason yläpuolella ja 20° sen alapuolella.

6.13.6   Suuntaus

Sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyyttä eteenpäin ja taaksepäin koskevat vaatimukset.

6.13.7   Sähköliitännät

5.11 kohdan mukaisesti

6.13.8   Ilmaisin

Ilmaisin on valinnainen. Jos sellainen on, sen tehtävän toteuttaa etu- ja takavalaisimia varten vaadittu ilmaisin.

6.13.9   Muut vaatimukset

Jos kaikki muut vaatimukset täyttyvät, edestä näkyvät pakolliset tai valinnaiset valaisimet ja takaa näkyvät pakolliset tai valinnaiset valaisimet, jotka sijaitsevat samalla ajoneuvon sivulla, voidaan yhdistää yhdeksi laitteeksi.

Kaksi taakse näkyvää valaisinta voidaan ryhmitellä, yhdistää tai yhdistää rakenteellisesti toisiinsa 5.7 kohdan mukaisesti.

Äärivalaisimen sijainnin suhteessa vastaavaan etu- tai takavalaisimeen on oltava sellainen, että kahden valaisimen välisten ja kunkin vertailuakselin suuntaisilla näkyvillä pinnoilla toisiaan lähinnä olevien pisteiden projektioiden etäisyys poikittaisella pystytasolla on vähintään 200 mm.

6.14   Takaheijastin, muu kuin kolmion muotoinen (sääntö nro 3)

6.14.1   Käyttö

Pakollinen moottoriajoneuvoissa.

Valinnainen perävaunuissa, jos se on ryhmitetty muiden takaosan merkkivalolaitteiden kanssa.

6.14.2   Lukumäärä

Kaksi, ja niiden ominaisuuksien on oltava IA- tai IB-luokan heijastimia koskevien säännön nro 3 vaatimusten mukaiset. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit (mukaan luettuina kaksi heijastinta, jotka eivät ole jäljempänä olevan 6.14.4 kohdan mukaisia) sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.14.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.14.4   Sijainti

6.14.4.1   Leveyssuunnassa: kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Kahden näkyvän pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselin suunnassa on oltava seuraava:

Luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta: ei erityisiä vaatimuksia

Kaikki muut ajoneuvoluokat: vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.14.4.2   Korkeussuunnassa: Maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm mutta enintään 900 mm (enintään 1 200 mm, jos ryhmitetty jonkin takavalaisimen kanssa; 1 500 mm, jos korirakenteen muoto estää 900 tai 1 200 mm:n raja-arvon noudattamisen).

6.14.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon takaosassa.

6.14.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma: 10° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisen heijastimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.14.6   Suuntaus

Taaksepäin

6.14.7   Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia kaikkien muiden takana sijaitsevien valaisimien näkyvän pinnan kanssa.

6.15   Takaheijastin, Kolmion Muotoinen (sääntö nro 3)

6.15.1   Käyttö

Pakollinen perävaunuissa

Kielletty moottoriajoneuvoissa

6.15.2   Lukumäärä

Kaksi, ja niiden ominaisuuksien on oltava IIIA- tai IIIB-luokan heijastimia koskevien säännön nro 3 vaatimusten mukaiset. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit (mukaan luettuina kaksi heijastinta, jotka eivät ole jäljempänä olevan 6.15.4 kohdan mukaisia) sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.15.3   Järjestely

Kolmion kärjen on oltava suunnattuna ylöspäin.

6.15.4   Sijainti

6.15.4.1   Leveyssuunnassa: kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Heijastimien sisäreunojen on oltava vähintään 600 mm:n etäisyydellä toisistaan. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.15.4.2   Korkeussuunnassa: Maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm mutta enintään 900 mm (enintään 1 200 mm, jos ryhmitetty jonkin takavalaisimen kanssa; 1 500 mm, jos korirakenteen muoto estää 900 tai 1 200 mm:n raja-arvon noudattamisen).

6.15.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon takaosassa.

6.15.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisen heijastimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.15.6   Suuntaus

Taaksepäin

6.15.7   Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia kaikkien muiden takana sijaitsevien valaisimien näkyvän pinnan kanssa.

6.16   Etuheijastin, muu kuin kolmion muotoinen (sääntö nro 3)

6.16.1   Käyttö

Pakollinen perävaunuissa.

Pakollinen moottoriajoneuvoissa, joiden kaikki heijastimella varustetut eteenpäin suunnatut valaisimet ovat peitettäviä.

Valinnainen muissa moottoriajoneuvoissa.

6.16.2   Lukumäärä

Kaksi, ja niiden ominaisuuksien on oltava IA- tai IB-luokan heijastimia koskevien säännön nro 3 vaatimusten mukaiset. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit (mukaan luettuina kaksi heijastinta, jotka eivät ole jäljempänä olevan 6.16.4 kohdan mukaisia) sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.16.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.16.4   Sijainti

6.16.4.1   Leveyssuunnassa: kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Perävaunun osalta kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 150 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta.

Kahden näkyvän pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselin suunnassa on oltava seuraava:

Luokan M1 ja N1 ajoneuvojen osalta: ei erityisiä vaatimuksia

Kaikki muut ajoneuvoluokat: vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.16.4.2   Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm ja enintään 900 mm (900 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n raja-arvon noudattamisen).

6.16.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon etuosassa.

6.16.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin. Perävaunujen osalta kulmaa sisäänpäin saadaan pienentää 10 asteeseen. Jos perävaunun rakenteen vuoksi tätä kulmaa ei voida saavuttaa pakollisten heijastimien avulla, on asennettava lisäheijastimia, joihin ei sovelleta leveyttä koskevia rajoituksia (6.16.4.1 kohta) ja jotka yhdessä pakollisten heijastimien kanssa antavat tarvittavan näkyvyyskulman.

Pystykulma: 10° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisen heijastimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.16.6   Suuntaus

Eteenpäin

6.16.7   Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia edessä olevien valaisimien näkyvän pinnan kanssa.

6.17   Sivuheijastin, muu kuin kolmion muotoinen (sääntö nro 3)

6.17.1   Käyttö

Pakollinen	:	Kaikissa moottoriajoneuvoissa, joiden pituus on suurempi kuin 6 m. Kaikissa perävaunuissa.
Valinnainen	:	Moottoriajoneuvoissa, joiden pituus on enintään 6 m.

6.17.2   Lukumäärä

Sellainen, että pituussuuntaista sijoitusta koskevia vaatimuksia noudatetaan. Laitteiden ominaisuuksien on oltava IA- tai IB-luokan heijastimia koskevien säännön nro 3 vaatimusten mukaiset. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit (mukaan luettuina kaksi heijastinta, jotka eivät ole jäljempänä olevan 6.17.4 kohdan mukaisia) sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.17.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.17.4   Sijainti

6.17.4.1   Leveyssuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia

6.17.4.2   Korkeussuunnassa: Maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm mutta enintään 900 mm (enintään 1 200 mm, jos ryhmitetty jonkin takavalaisimen kanssa; 1 500 mm, jos korirakenteen muoto estää 900 tai 1 200 mm:n raja-arvon noudattamisen tai jos laitteen käyttö ei ole pakollista 6.17.1 kohdan mukaisesti).

6.17.4.3   Pituussuunnassa: ainakin yksi sivuheijastin on asennettava ajoneuvon keskikolmannekseen, eikä etumaisin sivuheijastin saa olla enemmän kuin 3 m:n etäisyydellä ajoneuvon keulasta.

Kahden vierekkäisen sivuheijastimen välinen etäisyys saa olla enintään 3 m. Tätä ei kuitenkaan sovelleta luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin.

Jos ajoneuvon rakenne, muoto tai käyttötapa estää tämän vaatimuksen noudattamisen, tätä etäisyyttä voidaan suurentaa 4 metriin. Takimmaisen sivuheijastimen ja ajoneuvon perän välinen etäisyys ei saa olla suurempi kuin 1 m.

Kuitenkin sellaisten moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m, riittää, jos yksi sivuheijastin on asennettu ajoneuvon pituuden ensimmäiseen ja/tai viimeiseen kolmannekseen. Sellaisten luokkaan M1 kuuluvien moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on yli 6 m mutta enintään 7 m, riittää, jos yksi sivuheijastin on asennettu enintään 3 metrin etäisyydelle ajoneuvon keulasta ja yksi ajoneuvon pituuden viimeiseen kolmannekseen.

6.17.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma	:	45° eteen- ja taaksepäin.
Pystykulma	:	10° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisen heijastimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.17.6   Suuntaus

Sivulle

6.17.7   Muut vaatimukset

Sivuheijastimen valaisevalla pinnalla voi olla yhteisiä osia muiden sivuvalaisimien näkyvän pinnan kanssa.

6.18   Sivuvalaisimet (sääntö nro 91)

6.18.1   Käyttö

Pakollinen: kaikissa sellaisissa ajoneuvoissa, joiden pituus on suurempi kuin 6 m, lukuun ottamatta alustaohjaamoja.

Kaikissa ajoneuvoluokissa on käytettävä SM1-tyyppistä sivuvalaisinta; SM2-tyyppisiä sivuvalaisimia saadaan kuitenkin käyttää M1-luokan ajoneuvoissa.

Lisäksi alle 6 m:n pituisissa luokkien M1 ja N1 ajoneuvoissa on käytettävä sivuvalaisimia, jos niillä täydennetään 6.9.5.2 kohdan mukaisia etuvalaisimen ja 6.10.5.2 kohdan mukaisia takavalaisimen geometristä näkyvyyttä koskevia suppeampia vaatimuksia.

Valinnainen: kaikissa muissa ajoneuvoissa.

SM1- tai SM2-tyyppisiä sivuvalaisimia saadaan käyttää.

6.18.2   Vähimmäismäärä sivua kohden

Sellainen, että pituussuuntaista sijoitusta koskevia sääntöjä noudatetaan.

6.18.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.18.4   Sijainti

6.18.4.1   Leveyssuunnassa: ei erityisvaatimuksia

6.18.4.2   Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm ja enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n raja-arvon noudattamisen).

6.18.4.3   Pituussuunnassa: Ainakin yksi sivuvalaisin on asennettava ajoneuvon keskikolmannekseen, eikä etumaisin sivuvalaisin saa olla yli kuin 3 m:n etäisyydellä ajoneuvon keulasta. Kahden vierekkäisen sivuvalaisimen välinen etäisyys saa olla enintään 3 m. Jos ajoneuvon rakenne, muoto tai käyttötapa estää tämän vaatimuksen noudattamisen, tätä etäisyyttä voidaan suurentaa 4 metriin.

Takimmaisen sivuvalaisimen ja ajoneuvon perän välinen etäisyys saa olla enintään 1 m.

Kuitenkin sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m, sekä alustaohjaamojen osalta riittää, jos yksi sivuvalaisin on asennettu ajoneuvon pituuden ensimmäiseen ja/tai viimeiseen kolmannekseen. Sellaisten luokkaan M1 kuuluvien moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on yli 6 m mutta enintään 7 m, riittää, jos yksi sivuvalaisin on asennettu enintään 3 metrin etäisyydelle ajoneuvon keulasta ja yksi ajoneuvon pituuden viimeiseen kolmannekseen.

6.18.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° eteen- ja taaksepäin; kuitenkin sellaisten ajoneuvojen osalta, joihin sivuvalaisimien asennus on valinnaista, tämä arvo voidaan pienentää 30 asteeseen.

Jos ajoneuvossa on sivuvalaisimet, joita käytetään etu- ja takasuuntavalaisimien suppeamman geometrisen näkyvyyden täydentämiseen 6.5.5.2 kohdan mukaisesti ja/tai suuntavalaisimien suppeamman geometrisen näkyvyyden täydentämiseen 6.9.5.2 ja 6.10.5.2 kohdan mukaisesti, kulmat ovat: 45° ajoneuvon etu- ja takaosiin päin ja 30° ajoneuvon keskustaan päin (ks. kuva edellä 6.5.5.2 kohdassa).

Pystykulma: 10° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5 asteeseen sellaisen sivuvalaisimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.18.6   Suuntaus

Sivulle

6.18.7   Sähköliitännät

Alle 6 m:n pituisissa luokkien M1 ja N1 ajoneuvoissa ruskeankeltaiset sivuvalaisimet saavat olla vilkkuvia, mikäli ne vilkkuvat samassa tahdissa ja samalla tiheydellä kuin ajoneuvon samalla puolella sijaitsevat suuntavalaisimet.

Kaikki muut ajoneuvoluokat: ei erityisiä vaatimuksia

6.18.8   Ilmaisin

Ilmaisin on valinnainen. Jos sellainen on, sen tehtävän toteuttaa etu- ja takavalaisimille vaadittu ilmaisin.

6.18.9   Muut vaatimukset

Kun takimmaisin sivuvalaisin on yhdistetty takavalaisimeen, joka on rakenteellisesti yhdistetty takasumuvalaisimeen tai jarruvalaisimeen, sivuvalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia voidaan muuttaa takasumuvalaisimen tai jarruvalaisimen ollessa toiminnassa.

Takasivuvalaisinten on oltava ruskeankeltaisia, jos ne vilkkuvat yhdessä takasuuntavalaisimen kanssa.

6.19   Huomiovalaisin (sääntö nro 87) (17)

6.19.1   Käyttö

Pakollinen moottoriajoneuvoissa. Kielletty perävaunuissa.

6.19.2   Lukumäärä

Kaksi

6.19.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.19.4   Sijainti

6.19.4.1   Leveyssuunnassa: Näkyvien pintojen sisäreunojen välinen etäisyys vertailuakselien suuntaisesti on oltava vähintään 600 mm.

Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.19.4.2   Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm mutta enintään 1 500 mm.

6.19.4.3   Pituussuunnassa: ajoneuvon etuosassa. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ja/tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.19.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma	:	ulospäin 20° ja sisäänpäin 20°.
Pystykulma	:	ylöspäin 10° ja alaspäin 10°.

6.19.6   Suuntaus

Eteenpäin

6.19.7   Sähköliitännät

6.19.7.1   Huomiovalaisimen on kytkeydyttävä päälle automaattisesti, kun moottorin (käyttövoimajärjestelmän) käynnistys- ja/tai pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, joka mahdollistaa moottorin (käyttövoimajärjestelmän) toiminnan. Huomiovalot voivat kuitenkin pysyä pois päältä seuraavissa olosuhteissa:

6.19.7.1.1   automaattivaihteisto on pysäköintiasennossa tai

6.19.7.1.2   seisontajarru on toiminnassa tai

6.19.7.1.3   ennen kuin ajoneuvo lähtee ensimmäisen kerran liikkeelle sen jälkeen, kun käyttövoimajärjestelmä on käynnistetty manuaalisesti.

6.19.7.2   Huomiovalaisimet saa olla mahdollista kytkeä pois päältä manuaalisesti silloin, kun ajoneuvon nopeus on alle 10 km/h, sillä edellytyksellä, että ne kytkeytyvät päälle automaattisesti, kun ajoneuvon nopeus ylittää 10 km/h tai kun ajoneuvo on kulkenut yli 100 metrin matkan, ja että ne pysyvät päällä siihen saakka, kun ne jälleen tarkoituksellisesti kytketään pois.

6.19.7.3   Huomiovalaisimien on kytkeydyttävä pois päältä automaattisesti silloin, kun moottorin (käyttövoimajärjestelmän) käynnistävä laite menee asentoon, jossa moottorin (käyttövoimajärjestelmän) toiminta ei ole mahdollista, tai kun sumuvalaisimet tai ajovalaisimet kytketään päälle. Tämä ei koske tilannetta, jossa kaukovalaisimia käytetään lyhyin välein välkkyvän merkkivalon tuottamiseen (18).

6.19.7.4   Edellä 5.11 kohdassa tarkoitetut valaisimet eivät kytkeydy päälle silloin, kun huomiovalaisimet kytketään päälle, paitsi jos huomiovalaisimet toimivat 6.2.7.6.2 kohdan mukaisesti.

6.19.7.5   Jos etusuuntavalaisimen ja huomiovalaisimen välinen etäisyys on enintään 40 mm, huomiovalaisimen sähköliitännät ajoneuvon asianomaisella sivulla voivat olla sellaiset, että

a)	valaisin kytkeytyy pois päältä tai

b)	sen valovoima pienenee koko siksi ajaksi (sekä ON- että OFF-syklin ajaksi), jolloin etusuuntavalaisin on toiminnassa.

6.19.7.6   Jos suuntavalaisin on rakenteellisesti yhdistetty huomiovalaisimen kanssa, huomiovalaisimen sähköliitäntöjen ajoneuvon asianomaisella sivulla on oltava sellaiset, että huomiovalaisin kytkeytyy pois päältä koko siksi ajaksi (sekä ON- että OFF-syklin ajaksi), jolloin suuntavalaisin on toiminnassa.

6.19.8   Ilmaisin

Suljetun virtapiirin ilmaisin on valinnainen.

6.19.9   Muut vaatimukset

Ei vaatimuksia

6.20   Kulmavalaisin (sääntö nro 119)

6.20.1   Käyttö

Valinnainen moottoriajoneuvoissa

6.20.2   Lukumäärä

Kaksi

6.20.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.20.4   Sijainti

6.20.4.1   Leveyssuunnassa: yksi kulmavalaisin ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason molemmilla puolilla.

6.20.4.2   Pituussuunnassa: enintään 1 000 mm keulasta.

Korkeussuunnassa

:

vähintään : 250 mm maanpinnan yläpuolella, enintään : 900 mm maanpinnan yläpuolella.

Mikään vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste ei kuitenkaan saa olla korkeammalla kuin lähivalaisimen vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan korkein piste.

6.20.5   Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien α ja ß avulla 2.13 kohdan mukaisesti:

a	=	10° ylöspäin ja alaspäin
b	=	30–60° ulospäin.

6.20.6   Suuntaus

Sellainen, että valaisimet täyttävät geometristä näkyvyyttä koskevat vaatimukset.

6.20.7   Sähköliitännät

Kulmavalaisimien liitäntöjen on oltava sellaiset, että ne voidaan aktivoida vain silloin, kun kaukovalaisimet tai lähivalaisimet ovat toiminnassa.

6.20.7.1   Kulmavalaisin ajoneuvon jommallakummalla sivulla saa syttyä automaattisesti vain, kun suuntavalaisimet ajoneuvon samalla puolella ovat päällä ja/tai kun ohjauskulma kääntyy suoraan eteenpäin -asennosta kyseiselle ajoneuvon sivulle.

Kulmavalaisimen on sammuttava automaattisesti, kun suuntavalaisin laitetaan pois päältä ja/tai ohjauskulma on palannut suoraan eteenpäin -asentoon.

6.20.7.2   Kun peruutusvalaisin on kytkettynä päälle, molemmat kulmavalaisimet voivat kytkeytyä päälle samanaikaisesti riippumatta ohjauspyörän tai suuntavalaisimien asennosta. Tällöin kulmavalaisimien on sammuttava, kun peruutusvalaisin sammuu.

6.20.8   Ilmaisin

Ei ole.

6.20.9   Muut vaatimukset

Kulmavalaisimet eivät saa kytkeytyä päälle, kun ajoneuvon nopeus on suurempi kuin 40 km/h.

6.21   Näkyvyysmerkinnät (sääntö nro 104)

6.21.1   Käyttö

6.21.1.1   Kielletty: luokan M1 ja O1 ajoneuvoissa.

6.21.1.2   Pakollinen:

6.21.1.2.1

Takana: täydellinen ääriviivamerkintä seuraavien luokkien ajoneuvoissa, joiden leveys on yli 2 100 mm: a) N2, kun enimmäispaino ylittää 7,5 tonnia, ja N3 (lukuun ottamatta alustaohjaamoja, keskeneräisiä ajoneuvoja ja puoliperävaunun vetovaunuja) b) O3 ja O4 (lukuun ottamatta keskeneräisiä ajoneuvoja).

6.21.1.2.2

Sivulla: 6.21.1.2.2.1 osittainen ääriviivamerkintä seuraavien luokkien ajoneuvoissa, joiden pituus on yli 6 000 mm (perävaunun vetoakseli mukaan luettuna): a) N2, kun enimmäispaino ylittää 7,5 tonnia, ja N3 (lukuun ottamatta alustaohjaamoja, keskeneräisiä ajoneuvoja ja puoliperävaunun vetovaunuja) b) O3 ja O4 (lukuun ottamatta keskeneräisiä ajoneuvoja).

6.21.1.2.3

Pakollisen ääriviivamerkinnän sijasta voidaan käyttää linjamerkintää, jos ajoneuvon muoto, rakenne, malli tai käyttötapa on sellainen, että ääriviivamerkintää ei voida asentaa.

6.21.1.2.4

Jos ajoneuvon korin ulkopinnat ovat osittain joustavaa materiaalia, linjamerkintä on kiinnitettävä ajoneuvon jäykkiin osiin. Muut näkyvyysmerkintöjen osat voidaan kiinnittää joustavaan materiaaliin. Jos korin ulkopuoliset pinnat ovat kokonaan joustavaa materiaalia, 6.21 kohdan vaatimuksia on kuitenkin noudatettava.

6.21.1.2.5

Jos valmistaja voi teknisen tutkimuslaitoksen suorittaman verifioinnin jälkeen osoittaa tyyppihyväksynnästä vastaavalle viranomaiselle, että 6.21.2–6.21.7.5 kohdan vaatimuksia ei ole mahdollista noudattaa sellaisten toiminnallisten vaatimusten vuoksi, jotka edellyttävät ajoneuvon erityistä muotoa, rakennetta tai mallia, voidaan joidenkin vaatimusten osittaista täyttymistä pitää hyväksyttävänä. Tämän hyväksynnän ehtona on se, että vaatimukset täyttyvät aina, kun se on mahdollista, ja että osittain vaatimukset täyttäviä näkyvyysmerkintöjä on ajoneuvossa mahdollisimman paljon. Tämä voi tarkoittaa lisäkiinnikkeiden tai levyjen asentamista soveltuviin paikkoihin säännön nro 104 mukaisten materiaalien kiinnittämistä varten, jotta varmistetaan näkyvyystavoitteen mukaiset selkeät ja yhdenmukaiset merkinnät. Jos vaatimusten osittainen täyttyminen katsotaan hyväksyttäväksi, osa näkyvyysmerkinnöistä voidaan korvata heijastimilla, kuten säännön nro 3 mukaisilla luokan IV lasiheijastimilla tai säännön nro 104 mukaisilla luokan C fotometriset vaatimukset täyttävillä heijastinmateriaaleilla. Tällöin heijastimia on asennettava vähintään 1 500 mm:n välein. Tarvittavat tiedot on esitettävä ilmoituslomakkeessa.

6.21.1.3   Valinnainen:

6.21.1.3.1

Takana ja sivuilla:   kaikissa muissa ajoneuvoluokissa, joita ei ole mainittu edellä 6.21.1.1 ja 6.21.1.2 kohdassa, mukaan luettuina puoliperävaunun vetovaunun ja alustaohjaamon ohjaamot.   Osittaista tai täydellistä ääriviivamerkintää voidaan käyttää pakollisten linjamerkkien sijaan, ja täydellistä ääriviivamerkintää voidaan käyttää pakollisen osittaisen ääriviivamerkinnän sijaan.

6.21.1.3.2

Edessä:   Linjamerkinnät luokkien O2, O3 ja O4 ajoneuvoissa.   Osittaista tai täydellistä ääriviivamerkintää ei saa käyttää edessä.

6.21.2   Lukumäärä

Käytön mukaisesti

6.21.3   Järjestely

Näkyvyysmerkintöjen on oltava mahdollisimman lähellä vaaka- ja pystyasentoa ajoneuvon muodon, rakenteen, mallin ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, täydellisten ja osittaisten ääriviivamerkintöjen on mahdollisimman tarkasti noudatettava ajoneuvon ääriviivojen muotoa.

Lisäksi näkyvyysmerkinnät on sijoitettava mahdollisimman tasaisin välein ajoneuvon vaakasuuntaisten mittojen alueelle, jotta ajoneuvon kokonaispituus ja/tai -leveys käy niiden perusteella ilmi.

6.21.4   Sijainti

6.21.4.1   Leveyssuunnassa:

6.21.4.1.1   Näkyvyysmerkintöjen on oltava mahdollisimman lähellä ajoneuvon reunaa.

6.21.4.1.2   Näkyvyysmerkintöjen yhteenlasketun vaakasuuntaisen pituuden on oltava ajoneuvoon asennettuna vähintään 80 prosenttia ajoneuvon kokonaisleveydestä; mukaan ei lasketa yksittäisten osien mahdollisia vaakasuuntaisia päällekkäisyyksiä.

6.21.4.1.3   Jos valmistaja kuitenkin pystyy osoittamaan tyyppihyväksynnästä vastaavaa viranomaista tyydyttävällä tavalla, että edellä 6.21.4.1.2 kohdassa mainittua arvoa ei pystytä saavuttamaan, yhteenlaskettu pituus voidaan vähentää 60 prosenttiin (tai, jos tämäkään ei ole mahdollista erityisen hankalan muodon tai käyttötavan vuoksi, 40 prosenttiin) ja tämä on ilmoitettava ilmoituslomakkeella ja testausselosteessa (19).

6.21.4.2   Pituussuunnassa:

6.21.4.2.1   Näkyvyysmerkintöjen on oltava mahdollisimman lähellä ajoneuvon päitä ja ulotuttava lähemmäs kuin 600 mm:n etäisyydelle ajoneuvon (tai ohjaamon, jos kyseessä on puoliperävaunun vetovaunu) kummastakin päästä.

6.21.4.2.1.1

Moottoriajoneuvojen osalta tarkoitetaan ajoneuvon kumpaakin päätä, tai puoliperävaunun vetovaunujen osalta ohjaamon kumpaakin päätä.

6.21.4.2.1.2

Perävaunujen osalta tarkoitetaan ajoneuvon kumpaakin päätä (vetoakselia lukuun ottamatta).

6.21.4.2.2   Näkyvyysmerkintöjen yhteenlasketun vaakasuuntaisen pituuden on ajoneuvoon asennettuna oltava vähintään 80 prosenttia seuraavasta (mukaan ei lasketa yksittäisten osien mahdollisia vaakasuuntaisia päällekkäisyyksiä):

6.21.4.2.2.1

moottoriajoneuvojen osalta ajoneuvon pituus ilman ohjaamoa, tai puoliperävaunun vetovaunujen osalta ohjaamon pituus, jos sellainen on asennettu;

6.21.4.2.2.2

perävaunujen osalta ajoneuvon pituus (ilman vetoakselia).

6.21.4.2.3   Jos valmistaja kuitenkin pystyy osoittamaan tyyppihyväksynnästä vastaavaa viranomaista tyydyttävällä tavalla, että edellä 6.21.4.2.2 kohdassa mainittua arvoa ei pystytä saavuttamaan, yhteenlaskettu pituus voidaan vähentää 60 prosenttiin (tai, jos tämäkään ei ole mahdollista erityisen hankalan muodon tai käyttötavan vuoksi, 40 prosenttiin) ja tämä on ilmoitettava ilmoituslomakkeella ja testausselosteessa (19).

6.21.4.3   Korkeussuunnassa:

6.21.4.3.1   Linjamerkinnät ja ääriviivamerkinnät, alemmat osat:

mahdollisimman alhaalla seuraavissa rajoissa:

Vähintään	:	250 mm maanpinnan yläpuolella.
Enintään	:	1 500 mm maanpinnan yläpuolella.

Enimmäisasennuskorkeudeksi voidaan kuitenkin hyväksyä 2 500 mm, jos 1 500 mm:n enimmäisarvon noudattaminen ei ole mahdollista ajoneuvon muodon, rakenteen, mallin tai käyttötavan vuoksi tai jos se on tarpeen 6.21.4.1.2, 6.21.4.1.3, 6.21.4.2.2 ja 6.21.4.2.3 kohdan vaatimusten taikka linjamerkintöjen vaakasuuntaisen sijainnin tai ääriviivamerkintöjen alempien osien vaakasuuntaisen sijainnin noudattamiseksi.

Perusteet sille, että näkyvyysmerkinnät sijoitetaan yli 1 500 mm:n korkeudelle, on esitettävä ilmoituslomakkeessa.

6.21.4.3.2   Ääriviivamerkinnät, ylemmät osat:

Mahdollisimman korkealle mutta enintään 400 mm:n etäisyydelle ajoneuvon yläreunasta.

6.21.5   Näkyvyys

Havaittavuutta parantavien näkyvyysmerkintöjen katsotaan olevat näkyvissä, jos vähintään 80 prosenttia paikalleen asennetun merkinnän valaisevasta pinnasta on näkyvissä, kun sitä tarkastellaan jäljempänä määriteltyjen tarkastelutasojen eri kohdista:

6.21.5.1

Takana olevien näkyvyysmerkintöjen osalta (ks. liite 11, kuva 1a ja 1b) tarkastelutaso on kohtisuorassa ajoneuvon pituusakseliin nähden ja se sijaitsee 25 m:n päässä ajoneuvon reunasta ja rajoittuu seuraaviin: 6.21.5.1.1 korkeussuunnassa kaksi vaakasuoraa tasoa, jotka sijaitsevat 1 ja 3 metriä maanpinnan yläpuolella; 6.21.5.1.2 leveyssuunnassa kaksi pystysuuntaista tasoa, jotka muodostavat 4°:n kulman ulospäin ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta ja jotka kulkevat niiden ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa samansuuntaisten vaakasuorien tasojen, jotka rajaavat ajoneuvon kokonaisleveyden, ja ajoneuvon pituusakselin kanssa kohtisuorassa olevan, ajoneuvon pään rajaavan tason leikkauskohdan läpi.

6.21.5.2

Sivulla olevien näkyvyyttä parantavien merkintöjen osalta (ks. liite 11, kuva 2) tarkastelutaso on samansuuntainen kuin ajoneuvon pituussuuntainen keskitaso ja se sijaitsee 25 m:n päässä ajoneuvon ulkoreunasta ja rajoittuu seuraaviin: 6.21.5.2.1 korkeussuunnassa kaksi vaakasuoraa tasoa, jotka sijaitsevat 1 ja 1,5 metriä maanpinnan yläpuolella; 6.21.5.2.2 leveyssuunnassa kaksi pystysuuntaista tasoa, jotka muodostavat 4°:n kulman ulospäin ajoneuvon pituusakselin kanssa kohtisuorassa olevasta tasosta ja jotka kulkevat niiden ajoneuvon pituusakselin kanssa kohtisuorassa olevien pystysuuntaisten tasojen, jotka rajaavat ajoneuvon kokonaispituuden, ja ajoneuvon ulkoreunan leikkauskohdan kautta.

6.21.6   Suuntaus

6.21.6.1   Sivuilla:

mahdollisimman samansuuntaisesti ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ajoneuvon muodon, rakenteen, muotoilun ja toiminnalliset vaatimukset huomioon ottaen. Jos tämä ei ole mahdollista, täydellisten ja osittaisten ääriviivamerkintöjen on mahdollisimman tarkasti noudatettava ajoneuvon ääriviivojen muotoa.

6.21.6.2   Takana ja edessä:

mahdollisimman samansuuntaisesti ajoneuvon poikittaissuuntaisen tason kanssa ajoneuvon muodon, rakenteen, muotoilun ja toiminnalliset vaatimukset huomioon ottaen. Jos tämä ei ole mahdollista, merkintöjen on mahdollisimman tarkasti noudatettava ajoneuvon ääriviivojen muotoa.

6.21.7   Muut vaatimukset

6.21.7.1   Näkyvyysmerkintöjä pidetään yhtäjaksoisina, jos etäisyys vierekkäisten osien välillä on mahdollisimman pieni ja enintään 50 prosenttia lyhimmän vierekkäisen osan pituudesta. Jos valmistaja voi kuitenkin tyyppihyväksynnästä vastaavaa viranomaista tyydyttävällä tavalla osoittaa, että 50 prosentin vaatimusta on mahdotonta täyttää, vierekkäisten osien välinen etäisyys voi olla suurempi kuin 50 prosenttia lyhimmän vierekkäisen osan pituudesta. Sen on kuitenkin oltava mahdollisimman pieni ja enintään 1 000 mm.

6.21.7.2   Jos kyseessä on osittainen ääriviivamerkintä, kaikki yläkulmat on merkittävä kahdella viivalla, jotka ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden ja joiden pituus on vähintään 250 mm. Jos tämä ei ole mahdollista, merkintöjen on mahdollisimman tarkasti noudatettava ajoneuvon ääriviivojen muotoa.

6.21.7.3   Ajoneuvon takaosan näkyvyysmerkintöjen etäisyyden kaikista pakollisista jarruvalaisimista on oltava suurempi kuin 200 mm.

6.21.7.4   Jos ajoneuvon takaosaan on asennettu säännön nro 70 muutossarjan 01 mukaisia merkkikylttejä, niitä voidaan valmistajan niin halutessa pitää takaosan näkyvyysmerkintöjen osana laskettaessa näkyvyysmerkintöjen pituutta ja etäisyyttä ajoneuvon reunasta.

6.21.7.5   Näkyvyysmerkinnöille ajoneuvossa varattujen paikkojen on mahdollistettava merkintöjen asentaminen vähintään 60 mm:n levyisinä.

6.22   Mukautuva etuvalaisujärjestelmä, AFS-järjestelmä (sääntö nro 123)

Ellei jäljempänä muuta määrätä, AFS-järjestelmän (Adaptive Front Lighting System) vastaaviin osiin sovelletaan kaukovalaisimia (6.1 kohta) ja lähivalaisimia (6.2 kohta) koskevia tämän säännön vaatimuksia.

6.22.1   Käyttö

Valinnainen moottoriajoneuvoissa. Kielletty perävaunuissa.

6.22.2   Lukumäärä

Yksi.

6.22.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.22.4   Sijainti

Ennen seuraavassa tarkoitettuja testejä AFS-järjestelmä on asetettava neutraaliin asentoon.

6.22.4.1   Leveys- ja pituussuunnassa:

Niiden valaisinyksiköiden, jotka hyväksynnän hakijan kuvauksen mukaan aktivoidaan samanaikaisesti tietyn valaisutoiminnon tai valaisumuodon tuottamiseksi, on kyseisen valaisutoiminnon tai -muodon osalta täytettävä jäljempänä 6.22.4.1.1–6.22.4.1.4 kohdassa esitetyt vaatimukset.

Kaikki mitat viittaavat valaisinyksiköiden näkyvien pintojen lähimpään reunaan vertailuakselin suunnassa tarkasteltuna.

6.22.4.1.1   Kaksi symmetrisesti sijoitettua valaisinyksikköä asetetaan 6.1.4 ja 6.2.4 kohtien vaatimusten mukaiselle korkeudelle. ”Kahdella symmetrisesti sijoitetulla valaisinyksiköllä” tarkoitetaan kahta valaisinyksikköä, yhtä ajoneuvon kummallakin sivustalla, jotka sijaitsevat siten, että niiden näkyvien pintojen (geometriset) painopisteet ovat samalla korkeudella ja samalla etäisyydellä ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta 50 mm:n tarkkuudella. Niiden valoa lähettävät pinnat, valaisevat pinnat ja valotehot voivat kuitenkin olla erilaiset.

6.22.4.1.2   Mahdolliset lisävalaisinyksiköt ajoneuvon kummalla tahansa sivustalla on sijoitettava niin, että niiden etäisyys lähimmästä valaisinyksiköstä on vaakasuunnassa enintään 140 mm (20) (kuvassa mitta E) ja pystysuunnassa ylöspäin tai alaspäin enintään 400 mm (kuvassa mitta D).

6.22.4.1.3   Kaikkien 6.22.4.1.2 kohdassa tarkoitettujen lisävalaisinyksiköiden etäisyyden maanpinnasta on oltava vähintään 250 mm (kuvassa mitta F), ja ne voivat sijaita enintään 6.2.4.2 kohdassa esitetyllä korkeudella maanpinnasta (kuvassa mitta G).

6.22.4.1.4   Lisäksi leveyssuunnassa:

Lähivalon kunkin valaisumuodon osalta:

Ajoneuvon kummallakin puolella ainakin yhden valaisinyksikön on sijaittava niin, että sen näkyvän pinnan uloimman reunan etäisyys ajoneuvon uloimmasta reunasta on korkeintaan 400 mm (kuvassa mitta A), sekä

Näkyvien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselien suuntaisesti on oltava vähintään 600 mm. Tätä vaatimusta ei sovelleta luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin. Kaikkien muiden moottoriajoneuvoluokkien osalta etäisyys voi olla vain 400 mm, mikäli ajoneuvon kokonaisleveys on alle 1 300 mm.

Kuva

AFS-järjestelmän valaisinyksiköiden 1–11 näkyvät pinnat (esimerkki)

6.22.4.2   Pituussuunnassa:

Kaikki AFS-järjestelmän valaisinyksiköt on asennettava ajoneuvon eteen. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ja/tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.22.5   Geometrinen näkyvyys

Ajoneuvon kummallakin puolella jokaisen tuotettavan valaisutoiminnon ja -muodon osalta:

Vähintään yhden niistä valaisinyksiköistä, jotka hakijan toimittaman kuvauksen mukaan aktivoituvat samanaikaisesti valaisutoiminnon ja valaisumuodon tai -muotojen tuottamista varten, on oltava tämän säännön 6.1.5 ja 6.2.5 kohdassa tarkoitetuille vastaaville valaisutoiminnoille määriteltyjen, geometrisen näkyvyyden kulmia koskevien vaatimusten mukainen. Eri kulmia koskevien vaatimusten täyttämiseksi voidaan käyttää yksittäisiä valaisinyksiköitä.

6.22.6   Suuntaus

Eteenpäin

Ennen seuraavassa tarkoitettuja testejä AFS-järjestelmä on asetettava neutraaliin asentoon, jossa se tuottaa lähivaloa.

6.22.6.1   Pystysuuntaus:

6.22.6.1.1

Ajoneuvon valmistajan on määriteltävä 0,1 prosentin tarkkuudella peruslähivalon valorajan alkukaltevuus alaspäin (mitataan kuormittamattomassa ajoneuvossa), kun yksi henkilö istuu kuljettajan istuimella. Tämä arvo on merkittävä kaikkiin ajoneuvoihin joko ajovalojärjestelmän tai valmistajan kilven läheisyyteen helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla liitteessä 7 esitetyllä merkillä. Jos valmistajan määrittelemä alkukaltevuus alaspäin on peruslähivalon valorajan tuottavien tai sen tuottamiseen osallistuvien eri valaisinyksiköiden osalta erilainen, valmistajan on määriteltävä kyseiset arvot 0,1 prosentin tarkkuudella, ja ne on merkittävä kaikkiin ajoneuvoihin joko kyseisen valaisinyksikön tai valmistajan kilven lähelle helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla niin, että kyseiset valaisinyksiköt voidaan yksiselitteisesti tunnistaa.

6.22.6.1.2

Peruslähivalon valorajan vaakasuuntaisen osan kaltevuuden alaspäin on pysyttävä tämän säännön 6.2.6.1.2 kohdassa tarkoitettujen raja-arvojen sisällä kaikissa tämän säännön liitteessä 5 tarkoitetuissa ajoneuvon kuormitusolosuhteissa. Alkusuuntauksen on oltava säädettyjen arvojen mukainen. 6.22.6.1.2.1 Jos lähivalo tuotetaan useilla eri valonlähteistä saatavilla valoilla, 6.22.6.1.2 kohdan säännöksiä sovelletaan kaikkien näiden valojen valorajaan (jos sellainen on), joka on suunniteltu heijastumaan säännön nro 123 liitteen 1 mukaisen ilmoituslomakkeen kohdassa 9.4 tarkoitetulle alueelle.

6.22.6.2   Ajovalaisimien tasonsäätölaite

6.22.6.2.1   Jos ajovalaisimien tasonsäätölaite on tarpeen 6.22.6.1.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, laitteen on oltava automaattinen.

6.22.6.2.2   Jos tasonsäätölaite vioittuu, lähivalo ei saa joutua asentoon, jossa valorajan kaltevuus on pienempi kuin se oli laitteen vioittumishetkellä.

6.22.6.3   Vaakasuuntaus:

Kunkin valaisinyksikön valorajan kulman (jos sellainen on) on heijastuspinnalle projisoituna oltava samalla kohdalla kuin kyseisen valaisinyksikön vertailuakselin kautta kulkeva pystylinja. Liikenteen suunnan puoleisella ajoneuvon sivulla sallitaan 0,5 asteen toleranssi. Muut valaisinyksiköt säädetään asetuksen nro 123 liitteessä 10 tarkoitettujen valmistajan eritelmien mukaisesti.

6.22.6.4   Mittausmenettely:

Valokeilan suuntauksen alkusäädön jälkeen on tarkastettava lähivalokeilan pystykaltevuus, tai tarvittaessa kaikkien 6.22.6.1.2.1 kohdassa tarkoitettujen lähivalon valorajan tuottavien tai tuottamiseen osallistuvien erillisten valaisinyksiköiden pystykaltevuus on tarkastettava kaikissa ajoneuvon kuormitusolosuhteissa tämän säännön 6.2.6.3.1 ja 6.2.6.3.2 kohdan säännösten mukaisesti.

6.22.7   Sähköliitännät

6.22.7.1   Kaukovalo (jos sen tuottaa AFS-järjestelmä)

a)

Kaukovalon tuottavat valaisinyksiköt voidaan aktivoida joko samanaikaisesti tai pareittain. Vaihdettaessa lähivaloilta kaukovaloille ainakin yhden kaukovalon valaisinyksikköparin on kytkeydyttävä päälle. Vaihdettaessa kaukovaloilta lähivaloille on kaikkien kaukovalon valaisinyksiköiden sammuttava yhtäaikaisesti.

b)	Lähivalot voivat pysyä kytkettyinä samanaikaisesti kaukovalojen kanssa.

c)	Kun ajoneuvossa on neljä peitettävää valaisinyksikköä, niiden toiminta-asennon on estettävä mahdollisten muiden ajovalaisimien yhtäaikainen toiminta, jos nämä on tarkoitettu lyhyin välein välkkyvän merkkivalon (ks. 5.12 kohta) lähettämiseksi päivänvalossa.

6.22.7.2   Lähivalo

a)	Hallintalaitteen, jolla vaihdetaan lähivalaisimet päälle, on kytkettävä samanaikaisesti pois päältä kaikki kaukovalaisimet tai kaukovalon tuottavat AFS-valaisinyksiköt.

b)	Lähivalot voivat pysyä kytkettyinä samanaikaisesti kaukovalojen kanssa.

c)	Jos lähivalon tuottavat valaisinyksiköt on varustettu kaasupurkausvalonlähteillä, näiden valonlähteiden on oltava kytkettyinä päälle kaukovalotoiminnan aikana.

6.22.7.3   Lähivalon päälle (ON) ja pois (OFF) kytkentä voi tapahtua automaattisesti, mutta sähköliitäntää koskevia tämän säännön 5.12 kohdan vaatimuksia on noudatettava.

6.22.7.4   AFS-järjestelmän automaattinen toiminta

Jäljempänä eriteltyjen AFS-valaisutoimintojen muutosten ja vaihtumisen on tapahduttava automaattisesti ja siten, että kuljettajalle tai muille tienkäyttäjille ei aiheudu haittaa.

Lähivalon ja soveltuvin osin kaukovalon eri luokkien ja niihin kuuluvien toimintamuotojen aktivointiin sovelletaan seuraavia säännöksiä:

6.22.7.4.1   Lähivalon luokan C toimintamuodot on aktivoitava, jos minkään muun lähivaloluokan mikään toimintamuoto ei ole aktivoituna.

6.22.7.4.2   Lähivalon luokan V toimintamuodot saavat toimia vain, jos järjestelmä havaitsee automaattisesti, että yksi tai useampi seuraavista olosuhteista on voimassa (V-signaali toiminnassa):

a)	tiet taajamissa ja ajoneuvon nopeus enintään 60 km/h;

b)	tiet, joilla kiinteä valaistus ja ajoneuvon nopeus enintään 60 km/h;

c)	tienpinnan luminanssin arvo jatkuvasti suurempi kuin 1 cd/m2 ja/tai tien horisontaalisen valaistuksen arvo jatkuvasti suurempi kuin 10 lx;

d)	ajoneuvon nopeus enintään 50 km/h.

6.22.7.4.3   Lähivalon luokan E toimintamuodot saavat toimia vain, jos ajoneuvon nopeus on suurempi kuin 70 km/h ja järjestelmä havaitsee automaattisesti, että yksi tai useampi seuraavista olosuhteista on voimassa:

a)	tien ominaisuudet vastaavat moottoritieolosuhteita (21) ja/tai ajoneuvon nopeus on suurempi kuin 110 km/h (E-signaali toiminnassa);

b)

kun kyseessä on lähivalon luokan E toimintamuoto, joka järjestelmän hyväksyntäasiakirjojen tai ilmoituslomakkeen mukaan on jonkin säännön nro 123 liitteessä 3 olevassa taulukossa 6 esitetyn ”tietokokonaisuuden” mukainen:   E1: ajoneuvon nopeus suurempi kuin 100 km/h (E1-signaali toiminnassa);   E2: ajoneuvon nopeus suurempi kuin 90 km/h (E2-signaali toiminnassa);   E3: ajoneuvon nopeus suurempi kuin 80 km/h (E3-signaali toiminnassa).

6.22.7.4.4   Lähivalon luokan W toimintamuodot saavat toimia vain, jos mahdolliset etusumuvalaisimet eivät ole päällä ja järjestelmä havaitsee automaattisesti, että yksi tai useampi seuraavista olosuhteista on voimassa (W-signaali toiminnassa):

a)	on havaittu automaattisesti, että tie on märkä;

b)	tuulilasinpyyhin on toiminnassa ja sen jatkuva tai automaattisesti ohjattu toiminta on jatkunut vähintään kahden minuutin ajan.

6.22.7.4.5   Luokan C, V, E tai W lähivalon toimintamuotoa ei saa muuttaa kyseisen luokan kääntyväksi toimintamuodoksi (T-signaali toiminnassa yhdessä kyseisen lähivaloluokan signaalin kanssa kohtien 6.22.7.4.1–6.22.7.4.4 mukaisesti) ellei ainakin yhtä seuraavista (tai vastaavista) ominaisuuksista arvioida:

a)	ohjauslaitteen lukituskulma;

b)	ajoneuvon painopisteen kulkusuunta.

Lisäksi sovelletaan seuraavia ehtoja:

i)

asymmetrisen valorajan mahdollinen siirtyminen horisontaalisesti sivulle ajoneuvon pituusakselista on sallittu vain silloin, kun ajoneuvo liikkuu eteenpäin (22), ja siirtymisen on oltava sellainen, että valorajan kulman kautta kulkeva pitkittäinen pystytaso ei leikkaa ajoneuvon painopisteen kulkulinjaa sellaisella etäisyydellä ajoneuvon etureunasta, joka on suurempi kuin 100 kertaa kyseisen valaisinyksikön asennuskorkeus;

ii)	tämän lisäksi voidaan aktivoida yksi tai useampi valaisinyksikkö vain silloin, kun ajoneuvon painopisteen kulkulinjan vaakasuuntainen kaarevuussäde on enintään 500 m.

6.22.7.6   Kuljettajan tulee aina voida asettaa AFS-järjestelmä neutraaliin asentoon ja palauttaa se automaattiseen toimintaan.

6.22.8   Ilmaisin

6.22.8.1   AFS-järjestelmän vastaaviin osiin sovelletaan tämän säännön 6.1.8 (kaukovalaisin) ja 6.2.8 (lähivalaisin) säännöksiä.

6.22.8.2   Näkyvä AFS-järjestelmän vikaantumisen ilmaisin on pakollinen. Se ei saa olla vilkkuva. Sen on aktivoiduttava aina, kun havaitaan AFS-järjestelmän käyttösignaaliin liittyvä vika tai kun saadaan säännössä nro 123 olevassa 5.9 kohdassa tarkoitettu signaali. Ilmaisimen on toimittava niin kauan, kuin vika esiintyy. Ilmaisimen toiminta voi keskeytyä väliaikaisesti, mutta sen on toimittava aina, kun moottorin käynnistävä ja sammuttava laite kytketään päälle tai pois päältä.

6.22.8.3   Ilmaisin, joka kertoo että kuljettaja on asettanut järjestelmän säännössä nro 123 olevassa 5.8 kohdassa tarkoitettuun tilaan, on valinnainen.

6.22.9   Muut vaatimukset

6.22.9.1   AFS-järjestelmä on sallittu vain silloin, kun ajoneuvo on varustettu säännössä nro 45 (23) tarkoitetulla ajovalaisimien pesulaitteella, joka puhdistaa ainakin ne valaisinyksiköt, jotka on mainittu säännön nro 123 liitteessä 1 olevan mallin mukaisen ilmoituslomakkeen 9.3 kohdassa, jos näiden yksiköiden valonlähteiden nimellisvalovirta on suurempi kuin 2 000 lm ajoneuvon yhtä sivustaa kohti, ja jotka osallistuvat luokan C (perus)lähivalon tuottamiseen.

6.22.9.2   AFS-järjestelmän automaattista toimintaa koskevien vaatimusten noudattamisen varmentaminen

6.22.9.2.1   Hakijan on lyhyen kuvauksen avulla tai muulla tyyppihyväksyntäviranomaisen hyväksymällä keinolla osoitettava, että

a)	AFS-käyttösignaalit vastaavat i) tämän säännön 3.2.6 kohdassa tarkoitettua kuvausta ja ii) AFS-järjestelmän tyyppihyväksyntäasiakirjoissa määriteltyjä AFS-käyttösignaaleja ja että

b)	järjestelmä vastaa automaattista toimintaa koskevia vaatimuksia 6.22.7.4.1–6.22.7.4.5 kohdan mukaisesti.

6.22.9.2.2   Sen varmentamiseksi, että AFS-järjestelmä ei aiheuta 6.22.7.4 kohdassa tarkoitettua haittaa, teknisen tutkimuslaitoksen on suoritettava testiajo, joka kattaa kaikki järjestelmän käytön kannalta relevantit tilanteet hakijan kuvauksen perusteella. Testausselosteessa on ilmoitettava, tapahtuuko kaikkien toimintamuotojen kytkeytyminen päälle, toiminta ja kytkeytyminen pois päältä hakijan kuvauksen mukaisesti. Mahdolliset virhetoiminnat (esim. liian suuret liikkeet tai välkyntä) on tuotava esille.

6.22.9.3   Niiden valaisinyksiköiden yhteenlaskettu enimmäisvalovoima, jotka voidaan aktivoida samanaikaisesti kaukovalon tai sen toimintamuotojen tuottamiseksi, saa olla enintään 430 000 cd, joka vastaa vertailuarvoa 100.

Enimmäisvalovoima saadaan laskemalla yhteen vertailuarvot, jotka on ilmoitettu kaukovalon tuottamiseksi yhtä aikaa käytössä olevissa asennusyksiköissä.

6.22.9.4   Säännössä nro 123 olevassa 5.8 kohdassa tarkoitetut toiminnot, jotka mahdollistavat ajoneuvon tilapäisen käytön alueilla, joilla liikenteen suunta on toinen kuin alueella, jota varten tyyppihyväksyntää haetaan, on kuvailtava yksityiskohtaisesti omistajan käsikirjassa.

6.23   Hätäjarrutuksen merkkivalo

6.23.1   Käyttö

Valinnainen

Hätäjarrutuksen merkkivalo on tuotettava siten, että kaikki 6.22.7 kohdan mukaisesti asennetut jarru- tai suuntavalaisimet toimivat samanaikaisesti.

6.23.2   Lukumäärä

6.5.2 tai 6.7.2 kohdan mukaisesti

6.23.3   Järjestely

6.5.3 tai 6.7.3 kohdan mukaisesti

6.23.4   Sijainti

6.5.4 tai 6.7.4 kohdan mukaisesti

6.23.5   Geometrinen näkyvyys

6.5.5 tai 6.7.5 kohdan mukaisesti

6.23.6   Suuntaus

6.5.6 tai 6.7.6 kohdan mukaisesti

6.23.7   Sähköliitännät

6.23.7.1   Kaikkien hätäjarrutuksen merkkivalon tuottavien valaisinten on vilkuttava samaan tahtiin taajuudella 4 ± 1 Hz.

6.23.7.1.1   Jos jokin valaisimista, jotka tuottavat hätäjarrutuksen merkkivalon ajoneuvon taakse, on varustettu hehkulankavalonlähteellä, taajuuden on kuitenkin oltava 4 +0/-1 Hz.

6.23.7.2   Hätäjarrutuksen merkkivalon on toimittava muista valaisimista riippumatta.

6.23.7.3   Hätäjarrutuksen merkkivalon on kytkeydyttävä päälle ja pois päältä automaattisesti.

6.23.7.3.1   Hätäjarrutuksen merkkivalon on sallittua aktivoitua vain silloin, kun ajoneuvon nopeus on suurempi kuin 50 km/h ja jarrujärjestelmä tuottaa säännöissä nro 134 ja 13-H määritellyn hätäjarrutussignaalin.

6.23.7.3.2   Hätäjarrutussignaalin on kytkeydyttävä pois päältä automaattisesti, kun säännöissä nro 13 ja 13-H määriteltyä hätäjarrutussignaalia ei enää tuoteta tai kun hätävilkku kytkeytyy päälle.

6.23.8   Ilmaisin

Valinnainen

6.23.9   Muut vaatimukset

6.23.9.1   Lukuun ottamatta jäljempänä 6.23.9.2 kohdassa tarkoitettuja tilanteita, ajoneuvon hätäjarrutussignaalin on voitava käyttää hätäjarrutuksen merkkivaloa myös perävaunussa, jos ajoneuvo on varustettu perävaunun vetämistä varten.

Jos ajoneuvo on sähköisesti kytketty perävaunuun, yhdistelmän hätäjarrutuksen merkkivalon on toimittava 6.23.7.1.1 määritellyllä taajuudella. Jos ajoneuvo kuitenkin kykenee havaitsemaan, että perävaunussa ei käytetä hehkulankavalonlähteitä, taajuus voi olla 6.23.7.1 kohdassa määritelty.

6.23.9.2   Jos moottoriajoneuvo on varustettu sellaisen perävaunun vetämistä varten, jossa on säännössä nro 13 tarkoitettu jatkuvaa tai puolijatkuvaa typpiä oleva käyttöjarru, on varmistettava, että sähkökytkentä syöttää jatkuvaa virtaa tällaisen perävaunun jarruvalaisimille, kun ajoneuvoa jarrutetaan.

Tällaisen perävaunun hätäjarrutuksen merkkivalo voi toimia vetävästä ajoneuvosta riippumatta, eikä sen tarvitse toimia samalla taajuudella tai samaan tahtiin vetävän ajoneuvon hätäjarrutuksen merkkivalon kanssa.

6.24   Ulkovalaisin

6.24.1   Käyttö

Valinnainen moottoriajoneuvoissa

6.24.2   Lukumäärä

Ei erityisvaatimuksia

6.24.3   Järjestely

Ei erityisvaatimuksia

6.24.4   Sijainti

Ei erityisvaatimuksia

6.24.5   Geometrinen näkyvyys

Ei erityisvaatimuksia

6.24.6   Suuntaus

Ei erityisvaatimuksia

6.24.7   Sähköliitännät

Ei erityisvaatimuksia

6.24.8   Ilmaisin

Ei erityisvaatimuksia

6.24.9   Muut vaatimukset

Ulkovalaisin saa kytkeytyä päälle vain silloin, kun ajoneuvo ei liiku ja yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)	moottori sammutetaan; tai

b)	kuljettajan tai matkustajan ovi avataan; tai

c)	tavaratilan luukku avataan.

Edellä olevan 5.10 kohdan vaatimusten on täytyttävä kaikissa kiinteissä käyttöasennoissa.

6.25   Peräänajovaroitusvalo

6.25.1   Käyttö

Valinnainen

Peräänajovaroitusvalo on tuotettava siten, että kaikki 6.25.7 kohdan mukaisesti asennetut suuntavalaisimet toimivat samanaikaisesti.

6.25.2   Lukumäärä

6.5.2 kohdan mukaisesti

6.25.3   Järjestely

6.5.3 kohdan mukaisesti

6.25.4   Sijainti

6.5.4 kohdan mukaisesti

6.25.5   Geometrinen näkyvyys

6.5.5 kohdan mukaisesti

6.25.6   Suuntaus

6.5.6 kohdan mukaisesti

6.25.7   Sähköliitännät.

Hakijan on osoitettava näiden vaatimusten täyttyminen simulaatioilla tai muulla, tyyppihyväksynnästä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen hyväksymällä tavalla.

6.25.7.1   Kaikkien peräänajovaroitusvalon tuottavien valaisinten on vilkuttava samaan tahtiin taajuudella 4 ± 1 Hz.

6.25.7.1.1   Jos jokin valaisimista, jotka tuottavat peräänajovaroitusvalon ajoneuvon taakse, on varustettu hehkulankavalonlähteellä, taajuuden on kuitenkin oltava 4 +0/–1 Hz.

6.25.7.2   Peräänajovaroitusvalon on toimittava muista valaisimista riippumatta.

6.25.7.3   Peräänajovaroitusvalon kytkeydyttävä päälle ja pois päältä automaattisesti.

6.25.7.4   Peräänajovaroitusvalo ei saa kytkeytyä päälle, jos suuntavalaisimet, varoitusvilkut tai hätäjarrutuksen merkkivalot ovat päällä.

6.25.7.5   Peräänajovaroitusvalo saa kytkeytyä päälle vain seuraavissa olosuhteissa:

Vr	Kytkeytymisehto
Vr > 30 km/h	TTC ≤ 1,4
Vr ≤ 30 km/h	TTC ≤ 1,4 / 30 × Vr

”Vr” (suhteellinen nopeus, relative speed) tarkoittaa peräänajovaroitusvalomerkin antavan ajoneuvon ja sen perässä tulevan, samalla ajoradalla kulkevan ajoneuvon nopeuksien eroa.

”TTC” (aika törmäykseen, time to collision) tarkoittaa peräänajovaroitusvalomerkin antavan ajoneuvon ja sen perässä tulevan ajoneuvon törmäykseen kuluvaa arvioitua aikaa, kun arviointiajankohdan suhteellinen nopeus säilyy vakiona.

6.25.7.6   Peräänajovaroitusvalon toiminta-aika saa olla enintään 3 sekuntia.

6.25.8   Ilmaisin

Valinnainen

7.   AJONEUVOTYYPIN TAI VALAISIMIEN JA MERKKIVALOLAITTEIDEN ASENNUKSEN HYVÄKSYNNÄN MUUTOKSET JA LAAJENTAMINEN

7.1

Ajoneuvotyyppiin tai sen valaisinten tai merkkivalolaitteiden asennukseen taikka edellä 3.2.2 kohdassa mainittuun luetteloon mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Tämän jälkeen yksikkö voi joko 7.1.1 katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole huomattavaa huonontavaa vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa on edelleen vaatimusten mukainen; tai 7.1.2 vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

7.2	Hyväksynnän laajentamisen tai epäämisen vahvistus, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä olevan 4.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7.3	Toimivaltainen viranomainen, joka päättää hyväksynnän laajentamisesta, antaa laajentamiselle sarjanumeron ja ilmoittaa sen muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella tiedonantolomakkeella.

8.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) asetettujen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

8.1	Tämän säännön nojalla hyväksytyt ajoneuvot on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 5 ja 6 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

8.2

Hyväksyntätodistuksen haltijan on erityisesti: 8.2.1 varmistettava se, että käytössä on tehokkaat ajoneuvojen laadunvalvontamenetelmät, joissa otetaan huomioon kaikki edellä 5 ja 6 kohdassa asetettujen vaatimusten noudattamiseen liittyvät näkökohdat; 8.2.2 varmistettava, että kullekin ajoneuvotyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 9 määrätyt testit tai fyysiset testit, joista saadaan vastaavat tiedot.

8.3	Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa kaikki tässä säännössä määrätyt testit. Testit tehdään satunnaisesti valituille näytekappaleille siten, että valmistajan toimitussitoumukset eivät kärsi.

8.4

Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä suorittamaan tarkastus vuosittain. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin harkintansa mukaan poiketa tästä, mikäli se luottaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontajärjestelyjen tehokkuuteen. Jos saadaan negatiivisia tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikkiin tarpeellisiin toimiin ryhdytään tuotannon vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi uudelleen mahdollisimman nopeasti.

9.   SEURAAMUKSET TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN LAIMINLYÖNNISTÄ

9.1	Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos vaatimukset eivät täyty tai jos ajoneuvo, jossa on hyväksyntämerkki, ei ole hyväksytyn tyypin mukainen.

9.2	Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

11.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

12.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

12.1	Jäljempänä esitetyistä siirtymäsäännöksistä riippumatta sopimuspuolet, jotka alkavat soveltaa tätä sääntöä sen jälkeen, kun uusin muutossarja on tullut voimaan, voivat kieltäytyä hyväksymästä hyväksyntiä, jotka on myönnetty tämän säännön jonkin aiemman muutossarjan perusteella.

12.2	Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän säännön aiempien muutossarjojen nojalla.

12.3	Siihen asti, kunnes Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille toisin ilmoitetaan, Japani ilmoittaa, että valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta sen sopimuksen velvoitteet, johon tämä sääntö on liitetty, sitovat sitä vain luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen osalta.

12.4	Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei voi muutossarjan 03 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä antamasta hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

12.5	Kahdentoista kuukauden kuluttua muutossarjan 03 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat antaa hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi noudattaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

12.6	Tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulopäivää seuraavien 36 kuukauden aikana mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa hylätä ajoneuvotyypin kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää, joka on annettu tämän säännön aiempien muutossarjojen perusteella.

12.7	Kun tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulopäivästä on kulunut 36 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat hylätä ajoneuvotyypin ensimmäisen kansallisen tai alueellisen rekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton), jos se ei täytä tämän säännön muutossarjan 03 vaatimuksia.

12.8	Tämän säännön perusteella myönnettyjen hyväksyntien voimassaolo lakkaa, kun tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulopäivästä on kulunut 60 kuukautta, ellei kyseessä ole ajoneuvotyyppi, joka noudattaa tämän säännön vaatimuksia sellaisina kuin ne on muutettuna muutossarjalla 03.

12.9	Edellä olevan 12.7 tai 12.8 kohdan määräyksistä riippumatta sellaiset ajoneuvotyyppien hyväksynnät, jotka perustuvat säännön aiempiin muutossarjoihin ja joita muutossarja 03 ei koske, ovat edelleen voimassa, ja tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne.

12.10

Kun muutossarjan 03 täydennyksen 3 voimaantulosta on kulunut 36 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat antaa hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 03 täydennyksellä 3.

12.11

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 04 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä antamasta hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04.

12.12

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen osalta 30 kuukauden kuluttua ja muiden ajoneuvoluokkien osalta 48 kuukauden kuluttua muutossarjan 04 voimaantulopäivästä antaa hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04.

12.13

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen osalta 30 kuukauden ajan ja muiden ajoneuvoluokkien osalta 48 kuukauden ajan muutossarjan 04 voimaantulopäivästä annettava hyväksyntä, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla.

12.14

Hyväksynnät, jotka on annettu ennen kuin on kulunut luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen osalta 30 kuukautta ja muiden ajoneuvoluokkien osalta 48 kuukautta muutossarjan 04 virallisesta voimaantulopäivästä, sekä kaikki tällaisten hyväksyntöjen laajennukset, mukaan luettuna tämän säännön aikaisempien muutossarjojen mukaisesti annetut, ovat voimassa toistaiseksi. Jos ajoneuvo, joka on tyyppihyväksytty aikaisemman muutossarjan mukaisesti, vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04, hyväksynnän antaneen sopimuspuolen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

12.15

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 04 mukaisesti.

12.16

Edellä esitetyistä siirtymäsäännöksistä riippumatta sopimuspuolet, jotka alkavat soveltaa sääntöä nro 112 sen jälkeen, kun tämän säännön muutossarja 04 on tullut voimaan, eivät ole velvollisia myöntämään hyväksyntöjä, jos hyväksyttävä ajoneuvotyyppi ei säännön nro 112 osalta vastaa 6.1.2 ja 6.2.2 kohdan vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tämän säännön muutossarjalla 04.

12.17

Tämän säännön 6.19.7.3 kohdan vaatimukset tulevat voimaan luokkiin M1 ja N1 kuuluvien uusien ajoneuvotyyppien osalta 30 kuukautta ja muihin luokkiin kuuluvien uusien ajoneuvotyyppien osalta 48 kuukautta sen jälkeen, kun muutossarja 04 on tullut voimaan.

12.18

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntöjä ajoneuvotyypeille, jotka eivät ole muutossarjan 04 täydennyksessä 2 olevan 5.2.1 kohdan vaatimusten mukaisia, mikäli nämä ajoneuvot on varustettu ajovalaisimilla, jotka on hyväksytty säännön nro 98 (ennen täydennystä 9) tai säännön nro 112 (ennen täydennystä 8) mukaisesti.

12.19

Kun muutossarjan 04 täydennyksen 3 voimaantulosta on kulunut 36 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat antaa hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön 3.2.7 ja 5.27 kohdan vaatimuksia, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjan 04 täydennyksellä 3.

12.20

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän säännön aiempien voimassa olevien versioiden perusteella.

12.21

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 05 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä antamasta hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 05.

12.22

Kun muutossarjan 05 virallisesta voimaantulopäivästä on kulunut 48 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat antaa hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi täyttää tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 05.

12.23

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on muutossarjan 05 voimaantulopäivää seuraavien 48 kuukauden ajan myönnettävä edelleen hyväksynnät niille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla.

12.24

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 05 mukaisesti.

12.25

Tämän säännön muutossarjan 05 voimaantulopäivää seuraavien 48 kuukauden aikana mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa hylätä ajoneuvotyypin kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää, joka on annettu tämän säännön aiempien muutossarjojen perusteella.

12.26

Hyväksynnät, jotka on myönnetty tämän säännön perusteella ennen tämän säännön muutossarjan 05 voimaantuloa, pysyvät voimassa rajoittamattoman ajan.

12.27

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat luokkiin M1 ja N1 kuuluvien uusien ajoneuvotyyppien osalta 66 kuukauden ja muihin luokkiin kuuluvien uusien ajoneuvotyyppien osalta 84 kuukauden kuluttua muutossarjan 05 virallisesta voimaantulopäivästä antaa hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 05 lukuun ottamatta kohtia 6.2.7.6.2 ja 6.2.7.6.3. Ennen mainittuja ajankohtia tämän säännön perusteella myönnetyt hyväksynnät pysyvät voimassa rajoittamattoman ajan, ja niiden laajennukset on hyväksyttävä.

---

(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella 4).

(2)  Ks. tarkemmin liite 10.

(3)  Kun kyseessä ovat takarekisterikilven valaisinlaitteet ja luokkien 5 ja 6 suuntavalaisimet, tarkoitetaan ”valoa lähettävää pintaa”.

(4)  Esimerkkejä rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista esitetään liitteen 3 osassa 7.

(5)  CIE Publication 15.2, 1986, Colorimetry, the CIE 1931 standard colorimetric observer (standardihavaitsija).

(6)  1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjä, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan unioni (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-tunnustaan käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia, 53 Thaimaa, 54 ja 55 (antamatta), 56 Montenegro, 57 (antamatta) ja 58 Tunisia. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa, kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(7)  Tätä ei sovelleta tarkoitukseen käytettäviin osiin, jotka voidaan lisätä ajovalaisimen ulkopuolelle.

(8)  Valaisimien lähettämän valon värikoordinaattien mittaus ei sisälly tähän sääntöön.

(9)  Tunnetaan myös valkoisena tai värittömänä heijastimena.

(10)  Tämän säännön määräyksissä ei estetä tätä sääntöä soveltavia sopimuspuolia sallimasta valkoisten takaosan näkyvyysmerkkien käyttämistä alueellaan.

(11)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella 4).

(12)  Asianomaisia sääntöjä soveltavat sopimuspuolet voivat edelleen kieltää mekaanisten puhdistusjärjestelmien käytön, jos käytettävissä ajovalaisimissa on muoviset linssit, joiden tunnus on PL.

(13)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella 4).

(14)  Uusille ajoneuvotyypeille, jotka eivät täytä tätä vaatimusta, voidaan edelleen myöntää tyyppihyväksyntä 18 kuukauden ajan muutossarjan 03 lisäyksen 4 voimaantulosta.

(15)  Suuntavalaisimen taaksepäin näkyvyyden kuolleelle kulmalle annettu 5 asteen arvo on suurin raja-arvo. Muutoin d ≤ 2,50 m.

(16)  Ks. alaviite 14.

(17)  Sopimuspuolet, jotka eivät sovella sääntöä nro 87, voivat kieltää (5.22 kohdassa tarkoitettujen) huomiovalojen käytön kansallisten säännösten perusteella.

(18)  Uusille ajoneuvotyypeille, jotka eivät täytä tätä vaatimusta, voidaan edelleen myöntää tyyppihyväksyntä 18 kuukauden ajan muutossarjan 03 lisäyksen 4 voimaantulosta.

(19)  Tätä määräystä sovelletaan viisi vuotta sen jälkeen, kun tämän säännön muutossarja 03 on tullut virallisesti voimaan.

(20)  Jos lisäyksikkönä on ’kaksi symmetrisesti sijoitettua valaisinyksikköä’, vaakasuuntainen etäisyys voi olla 200 mm (kuvassa mitta C).

(21)  Liikennesuunnat on erotettu toisistaan tienrakennuksellisin keinoin tai sivusuuntainen etäisyys vastaantulevaan liikenteeseen on riittävän suuri. Tämä merkitsee sitä, että vastakkaisen liikenteen ajovalot eivät aiheuta liikaa häikäisyä.

(22)  Tätä säännöstä ei sovelleta lähivaloon silloin, kun kääntyvää valoa tuotetaan käännyttäessä oikealle oikeanpuoleisessa liikenteessä (käännyttäessä vasemmalle vasemmanpuoleisessa liikenteessä).

(23)  Kyseisten sääntöjen sopimuspuolet voivat edelleen kieltää mekaanisten puhdistuslaitteiden käytön, jos ajovalaisimet on varustettu muovilinsseillä, joissa on tunnus ”PL”.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---